Valtateiden 10 Ja 12 Yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti Kehittämisvaihtoehdot Ja Niiden Vaikutukset

Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta 2007

Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Selvitys

Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta

Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Selvitys

Tiehallinto Hämeen tiepiiri Hämeen liitto Hämeenlinnan kaupunki Janakkalan kunta Sito-yhtiöt Hämeenlinna 2007 Strafica Oy Kannen kuva: Sito-yhtiöt, Tapio Puurunen

Pohjakartat: © Genimap Oy, Lupa L4356 © Maanmittauslaitos, Lupanro 20/MYY/07

TIEHALLINTO HÄMEEN LIITTO HÄMEENLINNAN KAUPUNKI JANAKKALAN KUNTA Hämeen tiepiiri Tekninen virasto Kunnanvirasto Åkerlundinkatu 5 B Niittykatu 5 Rauhankatu 8 Juttilantie 1 33101 TAMPERE 13100 HÄMEENLINNA 13111 HÄMEENLINNA 14200 TURENKI Puhelinvaihde 0204 2211 Puhelinvaihde (03) 647 401 Puhelinvaihde (03) 6211 Puhelinvaihde (03) 68 011 TIIVISTELMÄ

Valtatiet 10 ja 12 muodostavat valtatien 1 (E18) Selvityksessä esitetään, että valtateitä 10 ja 12 ohella toisen merkittävän poikittaisyhteyden Suo- parannetaan Kanta-Hämeessä vaiheittain. En- men länsirannikolta Venäjän rajalle. Yhteydellä on simmäisessä vaiheessa esitetään toteutettavaksi merkittävä rooli Etelä-Suomen itä–länsisuuntaisen kehittämissuunnitelmassa ”Valtateiden 10 ja 12 liikenteen välittäjänä. Valtateiden 10 ja 12 muodos- parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna–Tuulos– tama yhteysväli Hämeenlinna–Lahti sisältyy liiken- Lahti” esitetty ensimmäisen vaiheen kehittämis- ne- ja viestintäministeriön runkoverkkoesitykseen. hanke (noin 53 miljoonaa euroa; helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100) niin, että Kahiliston Selvityksessä on tarkasteltu valtateiden 10 ja 12 kohdalla toteutetaan eritasoliittymävaihtoehto. Toi- kehittämisvaihtoehtoja ja pitkän tähtäimen tavoi- sessa vaiheessa esitetään toteutettavaksi Hä- tetilaa osuudella Renko–Soramäki (Hollola). Työn meenlinnan kohdan toimenpiteet valitun vaihtoeh- päätavoitteena on ollut selvittää, millaiseen ratkai- don A tai B1 mukaisesti sekä valtateiden 10 ja 12 suun valtateillä 10 ja 12 Kanta-Hämeessä tulee parantaminen tavoitetilan mukaiseen ratkaisuun. pitkällä tähtäyksellä varautua. Tarkasteltavana on ollut vertailuvaihtoehto 0 ja neljä päävaihtoehtoa Koska vaihtoehdossa A esitetyt valtatien 10 Hä- (suluissa arvio vaihtoehdon rakentamiskustannuk- meenlinnan kohdan järeät parantamistoimenpiteet sista): (4-kaistaistus ja eritasoliittymät) tulevat liikenteen toimivuuden näkökulmasta ajankohtaisiksi vasta 0) Valtatiellä ei tehdä järeitä parantamistoimen- noin 15 vuoden päästä, voidaan lopullinen päätös piteitä (10–20 miljoonaa euroa). vaihtoehtojen A ja B1 välillä tehdä vasta 8–10 vuo- A) Valtatietä kehitetään nykyisellä paikallaan den päästä. Suunnitteluprosessin kannalta olisi (160 miljoonaa euroa). luontevaa, että vaihtoehtojen A ja B1 tarkempi tut- B1) Hämeenlinnan kaupunkialueella valtatie 10 kiminen ja vertailu tehtäisiin maakuntakaavaluon- oikaisee tunnelissa Katumajärven alitse ja nosvaiheessa. muilta osin valtateitä kehitetään nykyisellä paikallaan (222 miljoonaa euroa). Tämä selvitys täyttää maakuntakaavassa olevan B2) Valtatietä 10 kehitetään nykyisellä paikalla vä- suunnittelumääräyksen, joka koskee valtateiden lillä Renko–Katuma, valtatie alittaa Katumajär- 10 ja 12 välin Lammi–Hämeenlinna pitkän täh- ven ja jatkuu siitä uudessa maastokäytävässä täyksen vaihtoehtoisten sijoitusratkaisujen selvit- valtatielle 12 Lammille. Valtatietä 12 paran- tämistä. Selvityksen tuloksena voidaan sanoa, että netaan nykyisellä paikalla (266 miljoonaa eu- maakuntakaavaan ei tarvitse palauttaa vaihtoeh- roa). don C mukaista linjausta. C) Valtatie 10 rakennetaan uuteen maastokäytä- vään Hämeenlinnan eteläpuolelle Rengosta Lammille. Linjaus perustuu vuonna 1990 val- mistuneeseen pääsuuntaselvitykseen. Valta- tietä 12 parannetaan nykyisellä paikallaan. (230 miljoonaa euroa).

Selvityksessä vaihtoehdot suunniteltiin ja kuvattiin esisuunnittelutarkkuudella. Vaihtoehdoittain arvioi- tiin vaihtoehtojen kustannusarviot ja merkittävim- mät vaikutukset sekä tekninen ja ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus. Selvityksen pääpaino oli vaikutusarvioissa ja vaihtoehtojen vertailussa.

Vaihtoehtojen vertailussa suositeltavimmiksi vaih- toehdoiksi nousivat vaihtoehdot A ja B1. Vaihtoehdot A (yllä) ja B1 (alla).

ALKUSANAT

Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa Kanta- kehittämisvaihtoehdoista vaan tuottaa aineistoa Hämeen maakuntakaavan tavoitteissa lausutaan, joko seuraavaa maakuntakaavoitusprosessia var- että ”Itä–länsisuuntaista Ylisen Pietarin yhteyttä ten tai mahdollisesti jo sitä ennen maakuntahallin- kehitetään Pietarin ja Skandinavian suuntiin. Hä- nossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten. Selvitys meenlinna–Lahti yhteysvälillä varaudutaan tule- käynnistyi joulukuussa 2006 ja valmistui kesällä vaisuuden liikenteen palvelutason turvaamiseen. 2007. Tämä selvitys on osana Kanta-Hämeen lii- Poikittaisyhteyden kehittämismahdollisuuksia edis- kennejärjestelmäsuunnitelman erillisselvityksiä. tetään HHT-vyöhykkeeltä länteen Forssaan ja Samanaikaisesti tämän selvityksen kanssa on Turku–Toijala–Tampere-vyöhykkeelle. Valtatien 2 Varsinais-Suomessa tarkasteltu valtatien 10 kehit- ja kantatien 54 kehittämiseen varaudutaan käyn- tämistarpeita. nissä olevien kehittämishankkeita pidemmällä aikavälillä.” Maakuntakaavan tavoitteen kanssa Selvityksen tilasivat Tiehallinnon Hämeen tiepiiri, linjassa on liikenne- ja viestintäministeriön työryh- Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki ja Janak- män esitys Suomen runkotieverkoksi. Valtateitä 10 kalan kunta. Selvitystyön laatimista ohjasi hanke- ja 12 Hämeenlinnan ja Lahden välillä on esitetty ryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Tero Haara- runkotieverkkoon. järvi Hämeen tiepiiristä. Hämeen liiton edustajina hankeryhmässä olivat Harry Tast, Hannu Raittinen Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja jo vuo- ja Heikki Pusa, Hämeenlinnan kaupungin Markku sia aikaisemmin on pohdittu, minkälaisella väylä- Vasama ja Jaakko Välimaa sekä Janakkalan kun- ratkaisulla poikittaisen liikenteen palvelutaso par- nasta Juha Prittinen ja Rauno Kononen. Tiehallin- haiten turvataan. Asiasta on alueella ristiriitaisia non keskushallintoa edusti Ilkka Komsi. näkemyksiä. Nykyisten valtateiden 10 ja 12 parantamisen lisäksi esillä on ollut muun muassa koko- Suunnittelutyön konsulttina toimi Sito-yhtiöt alikon- naan uuteen maastokäytävään sijoittuva Renko– sulttinaan Strafica Oy. Konsulttityöstä vastasi Tapio Lammi-linjaus ja Katumajärven alittava tunnelivaih- Puurunen. Pääsuunnittelijana ja projektisihteerinä toehto. Vuonna 2005 valmistuneessa Valtateiden toimi Ville-Mikael Tuominen, tie- ja liikenneteknise- 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Tuulos–Lahti nä asiantuntija Olavi Janhunen, kallioteknisenä ja parantamisen kehittämissuunnitelmassa osoitet- tunneliasiantuntijana Jannis Mikkola, ympäristö- tiin toimenpiteet, joilla nykyiset valtatiet voidaan asiantuntijana Timo Huhtinen ja suunnitteluavus- parantaa nykyisessä maastokäytävässä runkotie- tajana Jenni Karjalainen. Strafica Oy:n ennuste- ja verkkotavoitteet täyttäviksi. liikennevaikutustyöstä vastasi Miikka Niinikoski.

Tämän selvityksen tavoitteeksi asetettiin sen Valtateiden 10 ja 12 parantamista käsiteltiin luon- määrittäminen, millaiseen valtatien 10 linjaukseen nosvaiheessa Hämeenlinnan Raatihuoneella Kanta-Hämeessä on syytä varautua pitkällä aika- 13.6.2007 järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa. välillä. Tarkastelujen pääpaino on vaikutusarvioin- Seminaariin osallistui 30–40 henkilöä, jotka edusti- nissa ja vaihtoehtojen vertailussa. Selvitys palve- vat muun muassa liikenne- ja viestintäministeriötä, lee osaltaan maakuntakaavaprosessia. Maakunta- Tiehallintoa, Hämeen liittoa, kuljetusyrittäjiä, kaup- kaavassa on suunnittelumääräys pitkän aikavälin pakamaria, Hämeen ympäristökeskusta, puolus- vaihtoehtojen selvittämisestä. Selvityksen yhtey- tusvoimia ja Kanta-Hämeen kuntia. Myös tiedotus- dessä ei ole tarkoitus tehdä lopullisia päätöksiä välineet olivat edustettuina.

Hämeenlinnassa elokuussa 2007

Hämeen tiepiiri Hämeen liitto Hämeenlinnan kaupunki Janakkalan kunta

Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys

Sisältö

TIIVISTELMÄ 3

ALKUSANAT 5

1 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 9 1.1 Selvitysalue 9 1.2 Liikenneverkko 9 1.3 Liikenneturvallisuus 14 1.4 Maankäyttö ja kaavat 15 1.5 Luonnon arvokohteet ja -alueet 16 1.6 Rakennetun ympäristön arvokohteet ja -alueet 18 1.7 Hankkeeseen liittyvät liikenteen ja ympäristön suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 18 2 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE 19 2.1 Nykyliikenne 19 2.2 Liikenne-ennuste 20 3 SELVITYKSEN JA LIIKENNEKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 22 3.1 Selvityksen tavoitteet 22 3.2 Valtatien 10 kehittämisen päätavoitteet 22 3.3 Tiekohtaisia tarkempia tavoitteita ja teknisiä suunnittelun lähtökohtia 23 4 VAIHTOEHTOTARKASTELUT 24 4.1 Tutkitut vaihtoehdot ja esikarsinta 24 4.2 Vertailuun mukaan otettavien vaihtoehtojen kuvaukset 26 4.2.1 Vaihtoehto 0: Mitään järeitä toimenpiteitä ei toteuteta 26 4.2.2 Vaihtoehto A: Nykyisten valtateiden 10 ja 12 parantaminen 26 4.2.3 Vaihtoehto B1: Katumajärven alitus Kankaisiin valtatielle 10 28 4.2.4 Vaihtoehto B2: Katumajärven alitus Lammille valtatielle 12 32 4.2.5 Vaihtoehto C: Uusi valtatie 10 Renko–Lammi 33 4.3 Vaikutusten arviointi 34 4.3.1 Liikenteelliset vaikutukset 34 4.3.2 Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön 36 4.3.3 Toteutettavuus ja taloudelliset vaikutukset 38 4.4 Vaihtoehtojen vertailuyhteenveto 40 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUkSet 41

6 JATKOTOIMENPITEET 43 liitteet 45 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

1 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

1.1 Selvitysalue Suunnittelualue sijoittuu Kanta-Hämeen ja Päi- linnassa valtatie 10 sijaitsee osin kaupunkiraken- 1.2 Liikenneverkko jät-Hämeen maakuntien alueille. Valtatie yhdistää teen sisällä ja palvelee pitkämatkaisen liikenteen Selvitys koskee valtateitä 10 ja 12 Hämeenlinnan Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntakes- ohella kaupunkiseudun sisäistä liikennettä. Valtatiet 10 ja 12 osana Etelä-Suomen ja Lahden välillä. Uuden maastokäytävän vaihto- kukset toisiinsa. Alueen kunnat ovat Renko, Hä- liikenneverkkoa ehtona tutkitaan myös linjaus Renkosta itään val- meenlinna, Janakkala, Hauho, Tuulos, Lammi, Samanaikaisesti tämän selvityksen kanssa on tut- tatielle 12 asti. Hämeenlinnan ja Lahden välinen Hämeenkoski, Hollola ja Lahti. Suunnittelualueen kittavana valtatien 10 Turun puoleisen pään uudet Valtatiet 10 ja 12 muodostavat valtakunnallisesti yhteysväli koostuu valtatiestä 10 Hämeenlinnasta merkittävimmät työssäkäyntialueet ovat Hämeen- linjausvaihtoehdot valtatielle 9. Turun pään tarkas- ja erityisesti Etelä-Suomelle merkittävän itä–länsi- Tuulokseen ja valtatiestä 12 Tuuloksesta Lahteen. linna ja Lahti, joiden alueella valtatiellä on merkit- telut ovat osa Varsinais-Suomen liikennejärjestel- suuntaisen poikittaisen päätieyhteyden. Valtatiet Tarkasteltavan alueen pituus on noin 80 kilomet- tävästi muun muassa työmatkaliikennettä, josta mäsuunnittelua. ovat Hämeenlinnan ja Lahden välillä osa niin sa- riä. osa kulkee joukkoliikenteellä. Erityisesti Hämeen- nottua Ylinen Pietarintietä. Tällä osuudella valtatiet on ehdotettu sisältyväksi maan tärkeimpien pää- teiden niin sanottujen runkoteiden verkkoon, joille liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut muita pääteitä korkeammat laatutasotavoitteet.

Katumajärven alitus

Runkotiet (3140 km)

Moottoritie tai vastaava 2+2 tie

Nykyinen valtatie 10 TTS-kauden moottoritiehanke

Muu runkoverkko, ROVANIEMI

29 4 3 Tienumero TORNIO-KEMI

OULU Muut päätiet (10120 km) Valtatie Kantatie KAJAANI Vt 10 linjaus vuoden 1990 KOKKOLA pääsuuntaselvityksen mukaan PIETARSAARI 8

4 IISALMI VAASA 5 19 KUOPIO SEINÄJOKI JOENSUU

JYVÄSKYLÄ VARKAUS 3 5 S:LINNA 6 9 4 TAMPERE PORI MIKKELI

RAUMA LAHTI 4 6 IMATRA KOUVOLA 8 9 L:RANTA H:LINNA 10 12 3 6

TURKU 7 KOTKA SALO 1 40 7 50 HELSINKI

Kuva 2. Liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus runkotieverkoksi Kuva 1. Selvitysalue. 29.9.2006.Työryhmän ehdotus runkotieverkoksi 29.9.2006 10 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

Itä–länsisuuntaista liikennettä palvelee E18- tien ja Ylinen Pietarintien lisäksi rautatieyhteys Turku−Helsinki−Pietari. Sen merkitys korostuu entisestään Helsinki−Lahti-oikoradan valmistuttua. Ratayhteys kulkee Turusta Karjaan ja Helsin- gin kautta Lahteen ja sieltä edelleen Kouvolaan ja Luumäeltä etelään Vainikkalan kautta Pietariin. Radalta on myös tärkeä yhteys Luumäeltä itään Imatralle ja edelleen Joensuuhun.

Valtatiellä 10 ja erityisesti valtatiellä 12 on henki- löliikenteen lisäksi keskeinen rooli teollisuuden kuljetuksille. Lahden ja Tuuloksen välillä liikkuu vuosittain 1,0–2,0 miljoonaa tonnia kustannuste- hokkuutta edellyttäviä kuljetuksia ja 0,5–1,0 miljoonaa tonnia täsmällisyyttä edellyttäviä kuljetuksia. Valtatien 12 raskaan liikenteen määrät ovat huomattavia. Raskaan liikenteen kuormitus on keskimääräistä valtatietä suurempi. Suurimmillaan raskaan liikenteen osuudet ovat noin 19 % koko- naisliikenteestä. Kuvassa 4 on esitetty Suomen tärkeimmät kuljetusreitit ja kuvassa 5 suurimmat Kuva 3. Etelä-Suomen liikenne- ja kuljetusjärjestelmä (lähde: Etelä-Suomen yhteyskäytävä -projekti). Kuva 4. Suomen tärkeimmät kuljetusreitit tieverkolla. tuotantokeskittymät.

Valtateiden 10 ja 12 muodostamaa Hämeenlinna– 20 suurimman seutukunnan teollisuuden Lahti yhteysväliä käyttävästä liikenteestä merkittä- ja rakentamisen (CDEF) tuotannon bruttoarvo vä osa on pitkämatkaista liikennettä. Kuvassa 6 on Itä–länsisuuntaisten yhteyksien kehittäminen on (Kehä III). E18-tie on olennainen osa Pohjolan kol- on noin 75 % koko maan vastaavasta arvosta esitetty yhteysväliä käyttävän liikenteen suuntau- nousemassa Etelä-Suomen alueella ensiarvoisen mion liikennekäytävää, joka yhdistää Pohjoismai- tuminen olemassa olevien liikennevirta-aineistojen tärkeäksi, sillä on olemassa vaara, että vahvasti den pääkaupungit toisiinsa, Venäjälle ja Keski-Eu- pohjalta sekä alueet, joille suuntautuvaan liikentee- Helsinki-keskeinen säteittäinen tie- ja rataverkko rooppaan. Se kuuluu ensisijaisten eurooppalaisten seen tarkasteltavalla hankkeella on vaikutuksia. ei enää kykene vastaamaan lähialueiden kehityk- liikennehankkeiden joukkoon myös Euroopan uni- sen tuomiin tarpeisiin. Liikenne- ja infrastruktuuri- onin laajenemisen jälkeen. Pitkämatkaiselle liikenteelle on olemassa yhtä pit- ratkaisujen osalta erityisesti Pietarin alueen kan- kä vaihtoehtoinen reitti, kantatie 54, Tammelan ja sainvälisen merkityksen korostuminen kasvattaa E18-tielle rinnakkainen, pohjoisempi poikittaisyh- Hollolan välillä. Nykyisellään kantatie 54 on Hä- tarvetta myös Etelä-Suomen poikittaisten yhteyk- teys on tieyhteys Länsi-Suomen rannikolta ja Tu- meenlinnan kautta kulkevaa reittiä nopeampi ja sien kehittämiselle. Jo tällä hetkellä Kaakkois-Suo- rusta Forssaan ja Hämeenlinnan kautta Lahteen valtaosan pitkämatkaisesta raskaasta liikenteestä men raideverkolla on kapasiteettiongelmia. Myös ja Kouvolaan sekä edelleen Lappeenrantaan, Pie- voidaan olettaa käyttävän kantatietä 54. Valtatien rajan ylittävän tieliikenteen määrä on kasvanut voi- tariin ja Karjalaan (niin sanottu Ylinen Pietarintie). 10 järeän parantamisen seurauksena voidaan pit- makkaasti, mikä on lisännyt ongelmia Kaakkois- Ylinen Pietarintie muodostuu pääosin kansallisista kämatkasta liikennettä odottaa siirtyvän Hämeen- Suomen tieverkolla. Tulevaisuudessa rajaliiken- valtateistä 9, 10 ja 12, ja Kouvolasta itään valta- linnan kautta kulkevalle reitille. Kuvan 6 tilanteessa teen helpottuminen lisännee tieliikenteen määrää tiestä 6. Tie on tärkeä Etelä-Suomen keskusten on kantatien 54 läpikulkuliikenne on siirtynyt kulke- edelleen. Poikittaisten ja kehämäisten yhteyksien kehittämisessä. Yhteys palvelee kansainvälisen tamaan Hämeenlinna–Lahti yhteysvälin kautta. parantaminen edistää myös Etelä-Suomen alue- vara- ja henkilöliikenteen yhteyksiä länsirannikon, rakenteen tasapainoista kehittämistä keskuksien Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kansainvälistä, Kaakkois-Suomen raja-asemil- välisten yhteyksien parantuessa. Kymenlaakson, Etelä-Karjalan sekä Luoteis-Venä- le suuntautuvaa raskasta liikennettä yhteysvälillä jän ja Pietarin välillä. Lisäksi se palvelee kauttakul- on lähinnä Tuulos–Hollola välillä. Raja-asemilla Etelä-Suomen tärkein poikittainen tieyhteys on kureittinä Venäjältä Ruotsiin ja Norjaan. Tieosuus tehdyn liikennetutkimuksen mukaan tällaista lii- Eurooppatie E18, tieyhteys Turun ja Naantalin muodostaa osan Kaakkois-Suomen tärkeimmästä kennettä on noin 80 ajoneuvoa vuorokaudessa eli satamista pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaan paperiteollisuustuotteiden ja ulkomaankaupan kul- noin 10 % kaikesta raskaasta liikenteestä. rajanylityspaikalle. E18-reitti muodostuu pääosin jetusreitistä Suomenlahden satamiin. kansallisista valtateistä 1 ja 7 sekä kantatiestä 50 Kuva 5. Suomen suurimmat tuotantokeskittymät. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 11 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

Kuva 6. Hämeenlinna–Lahti yhteysväliä käyttävän liikenteen suuntautuminen ja hankkeen vaikutusalueet liikenteen suuntautumisen kannalta.

Kuva 7. Kesänopeusrajoitukset valtateillä 3, 10 ja 12 ja kantatiellä 54.

Nykyisen maantieverkon ominaisuuksia loksesta Hollolaan Lahden länsipuolelle on kaksi- tymiä ja etenkin valtatiellä 10 sekä valtatien 12 kaistainen sekaliikennetie, jolla on yksi ohituskais- osuudella Pohjoisten liittymän ja Lammin välillä. Valtatie 10 Rengon ja valtatien 3 välisellä osuu- tapari Lammin ja Hämeenkosken välillä. Lahden della on pääosin kaksikaistainen maantie ilman länsipuolella valtatiellä 12 on noin neljän kilometrin Nopeusrajoitus 80 km/h kattaa 75 % valtatien 10 väylävalaistusta ja kevyen liikenteen järjestelyjä. mittainen moottoriliikennetieosuus, jonka jälkeen Renko–Hämeenlinna–Tuulos-välin tiepituudesta. Luolajan eritasoliittymän (Aleksis Kiven katu ris- valtatie jatkuu kaupunkipääväylänä Hollolan ja Nopeusrajoitus 100 km/h on valtatiellä 10 vain teää valtatien 10) ja Hattelmalan eritasoliittymän Lahden kaupunkirakenteessa. Tieosuudella ei ole Rengon ja Hämeenlinnan välisellä osuudella, noin (valtatie 3) välisellä osuudella on tievalaistus, tällä hetkellä rinnakkaistieyhteyttä. 18 %:lla valtatien 10 tarkastellusta tiepituudesta. 2-ajoratainen poikkileikkaus ja ajoneuvoliikentees- Loppuosalla valtatietä 10 nopeusrajoitus on 50–60 tä erotettuja kevyen liikenteen väyliä. Pääosa valtateiden 10 ja 12 liittymistä on tasoliit- km/h. Alhainen nopeusrajoitus sijoittuu Hämeen- tymiä, joista useasta puuttuvat kanavoinnit tai linnan alueelle. Välillä Tuulos–Lahti nopeusrajoitus Valtatie 10 sijoittuu Hattelmalan eritasoliittymän väistötilat. Eritasoliittymiä on osuuden alkuosassa 100 km/h kattaa 58 % valtatien 12 tiepituudesta. ja Ruununmyllyn välillä Hämeenlinnan kaupungin Aleksis Kiven kadun, valtatien 3 ja maantien 130 Valtateille 10 ja 12 vaihtoehtoisella reitillä, kanta- reuna-alueelle ollen tällä osuudella kaupunkipää- liittymien kohdalla sekä osuuden keskivaiheilla tiellä 54 nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h, Rii- väylä, jossa kevyt liikenne on eroteltu pääosin valtateiden 10 ja 12 liittymässä. Lisäksi osuuden himäen kohdalla kantatien 54 nopeusrajoitus on omille väylilleen. Hämeenlinnan kaupungin ulko- itäpäässä on Kukonkoivun eritasoliittymä, jossa on 70 km/h. Kantatiellä 54 on keskikaiteellinen ohitus- puolelta Tuulokseen valtatie 10 on kaksikaistainen rampit ainoastaan Lahden suuntaan. Hämeenlin- kaistapari Lopella. maantie. Tuuloksessa valtatie 10 liittyy valtatiehen nassa on kaksi kiertoliittymää. Hollolassa on liiken- 12 Pohjoisen eritasoliittymässä. Valtatie 12 Tuu- nevaloliittymiä. Valtateillä on tiheästi yksityistieliit- 12 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

Kuva 8. Automaattinen nopeusvalvonta suunnittelualueella. Kuva 9. Suunnittelualueen pääteiden hoitoluokat.

Valtatiellä 12 on automaattinen nopeusvalvonta Yhteysvälillä Tammela–Renko sekä valtateillä 10 Valtatie 10 on valaistu Hämeenlinnan kaupungin välillä Tampere–Lahti. Kantatielle 54 toteutetaan ja 12 että kantatiellä 54 hoitoluokka on I. Tämä tar- alueella, vilkkaimmissa liittymissä sekä Kukon- automaattinen nopeusvalvonta vuoden 2007 aika- koittaa, että hoitotasosta tingitään yöaikaan. koivun eritasoliittymästä Lahden keskustaan. Val- na. Valtatien 10 osalta ei ole päätöstä automaatti- tatiellä 10 on noin kilometrin pituinen riista-aita sen nopeudenvalvonnan toteuttamisesta. Kankaisten ja Eteläisten välillä. Valtatiellä 12 on yksittäisiä riista-aitoja Lammin ja Kukonkoivun vä- lillä yhteensä noin 14 kilometriä. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 13 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

Kuva 10. Nykyinen tieverkko ja sen ominaisuudet. 14 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

Joukkoliikenne suunnittelualueella tui yhteysvälillä vuosittain 19,4 henkilövahinkoihin Taulukko 2. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Renko–Soramäki liikenneonnettomuudet vuosina 2002–2006. johtanutta onnettomuutta. Yhteysvälin onnetto- Vt 10 ja 12 Renko–Soramäki Onnetto- Loukkaan- Loukkaan- Kuolemaan Kuolleita Forssan ja Lahden välinen joukkoliikenne tukeu- muuksien jakautuminen onnettomuusluokkiin on liikenneonnettomuudet muuksia tumiseen tuneita johtaneita tuu linja-autoliikenteeseen. Valtateiden 10 ja 12 esitetty taulukossa 2. v. 2002–2006 yhteensä johtaneita onnetto- reitti Hämeenlinnan kautta on hieman nopeampi ja onnettomuuksia vuoroja on enemmän kuin kantatien 54 Riihimäen Taulukon 2 mukaisista onnettomuuksista tapahtui muuksia kautta kulkevalla reitillä. Pääosin nämä yhteydet valtatien 10 osuudella Renko–Tuulos 412. Valta- Yksittäisonnettomuus 112 28 35 ovat vaihdottomia pikavuoroja. Hämeenlinnan ja tien 10 onnettomuuksissa loukkaantui 63 ja kuoli Lahden välillä juna on linja-autoa nopeampi, edul- neljä henkeä. Valtatien 10 onnettomuuksista 48 Kääntymisonnettomuus 50 9 17 lisempi ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyisempi oli henkilövahinkoihin johtaneita, joista kolme oli Ohitusonnettomuus 18 2 2 vaihtoehto, taulukko 1. kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Risteämisonnettomuus 35 8 12 Hämeenlinnan alueella valtatie 10 Katuman ja Ka- Valtateillä 10 ja 12 yhteysvälillä Renko–Lammi on Kohtaamisonnettomuus 18 3 5 6 6 tisten liittymien väliseltä osuudelta on määritetty vuosien 2002–2006 aikana tapahtunut yhteensä Peräänajo-onnettomuus 20 3 4 kehitettäväksi joukkoliikenteen laatukäytäväksi. 300 eläinonnettomuutta, joista 14 johti henkilöva- Mopedionnettomuus 1 hinkoihin ja yksi niistä kuolemaan. Määrä on mer- kittävän suuri. Eläinonnettomuuksissa kuoli kaksi Kevyen liikenteen onnettomuus 2 1 1 1 1 1.3 Liikenneturvallisuus ja loukkaantui 19 henkilöä. Yhteysvälin eläinonnet- Hirvionnettomuus 118 13 18 1 2 tomuuksista 85 % tapahtui valtatiellä 10. Peuraonnettomuus 175 1 1 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälillä Renko–Sora- mäki on rekisteröity vuosina 2002–2006 yhteensä Kun valtateiden 10 ja 12 onnettomuushistoriaa Muu eläinonnettomuus 7 571 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. verrataan (taulukko 3) muiden Suomen ja Hämeen Muu onnettomuus 15 2 2 Näissä onnettomuuksissa loukkaantui 97 henkeä tiepiirin valtateihin, voidaan todeta, että valtatiel- ja kuoli yhdeksän henkeä. Henkilövahinkoihin lä 10 osuudella Renko–Tuulos sattuu keskimää- Yhteensä (kpl) 571 70 97 8 9 johtaneita onnettomuuksia oli yhteensä 78, joista räistä enemmän henkilövahinko-onnettomuuksia. kahdeksan oli kuolemaan johtaneita. Henkilöva- Valtatiellä 12 osuudella Tuulos–Lahti (kantatie 54) hinkoon johtaneista onnettomuusluokista yleisin sattuu taasen lähes kaksinkertainen määrä kuole- on yksittäisonnettomuudet. Kuolemaan johtanei- maan johtaneita onnettomuuksia kuin keskimäärin den onnettomuuksista suurin osa on kohtaamison- valtateillä. nettomuuksia. Keskimäärin näinä vuosina tapah-

Taulukko 1. Yhteenveto joukkoliikenteen pitkämatkaisista yhteyksistä suunnittelualueella. Taulukko 3. Valtateiden 10 ja 12 liikenneturvallisuuden tunnuslukujen vertailu koko maan ja Hämeen tiepiirin valtateihin. Vt 10/12 Kt 54 Juna Valtatie 10 Valtatie 12 Valtatiet Valtatiet Renko–Tuulos Tuulos–Lahti (kt 54) Suomessa Hämeen tiepiirissä Forssa–Lahti linja-autolla ka. v. 2002–2006 ka. v. 2002–2006 ka. 2005 ka. 2005 Nopein matka-aika 2 h 3 min 2 h 18 min - Henkilövahinkoaste 8,2 6,5 6,7 5,4 Matkan hinta (pikavuoro / vakiovuoro) 21,50 € /18,60 € 21,50 € /18,60 € - (onn./100 milj.autokm) Vuoroja arkisin / suunta (pika + vakiot) 10 + 1 vuoroa 4 + 1 vuoroa - Henkilövahinkotiheys 18,7 15,8 13,3 17,6 (onn./100 tie-km) Vaihdottomia + vaihdollisia yhteyksiä 10 + 1 5 + 0 - Kuolemaan joht. 0,6 1,1 0,6 0,5 Hämeenlinna–Lahti joukkoliikenteellä onnettomuusaste Nopein matka-aika 1 h 15 min - 59 min (onn./100 milj.autokm) Matkan hinta 14,80 € /12,70 € - 5,20 € Kuolemaan joht. 1,5 2,6 1,2 1,7 (bussilla: pika/vakio) onnettomuustiheys (onn./100 tie-km) Vuoroja arkisin / suunta (pika + vakiot) 12 + 5 - 21 kpl/vrk Vaihdolliset yhteydet vakiovuoroissa vaihto - vaihto Riihimäellä Hauholla tai Tuulok- sessa Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 15 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

1.4 Maankäyttö ja kaavat on esitetty Hämeenlinnan Kantolaan ja Ruunun- myllyyn sekä Tuuloksessa Pannujärven itäpuolel- Suunnittelualue sijoittuu Kanta-Hämeen alueelle. Kevyen liikenteen yhteystarve on Hämeenlin- le Rengon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Hauhon, nan kaupunkialueelta Myllykulmaan. Teollisuus- ja Lammin ja Tuuloksen kuntiin. Suunnittelualueella työpaikka-alueita valtatien läheisyydessä on Ren- on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka gossa, Hämeenlinnan Kukostensyrjässä, Hauhon on vahvistettu valtioneuvostossa 29.8.2006. Valta- Eteläisten liittymän lähialueella, Tuuloksessa Pan- tiet 10 ja 12 on esitetty Hattelmalasta Lammille ja nujärven alueella sekä Lammilla Jahkolan alueel- edelleen Lahden suuntaan merkinnällä ”Merkit- la. Kaupan suuryksiköille on varaukset Hämeen- tävästi parannettava tieyhteys”. Maakuntakaava linnan Idänpäässä sekä Tuuloksen Pohjoisissa. sisältää myös kaavaselostuksen sekä kaavamer- Maakuntakaavoituksessa on huomioitu erityisesti kinnät, -määräykset ja suositukset, jossa on suun- kulttuuriympäristö ja sen käsittely. nittelumääräys valtatien 10 vaihtoehtoisten sijoitusratkaisujen selvittämisestä. Maakuntakaavassa Suunnittelualue on nykyisen valtatien läheisyy- ei ole mukana aiemmin esillä ollutta Katumajärven dessä suurimmaksi osin yleiskaavoitettua, kuva alitusta. 12. Valtatien 10 välin Ruununmylly–Pohjoinen ete- läpuoleisella alueella on jonkin verran rantayleis- Maankäyttö nykyisen valtatien varrella tiivistyy ja kaavoja. Ranta-asemakaavoja on Tuuloksessa laajenee. Maakuntakaavassa uusia asuinalueita Jylisjärvellä, Jänisjärvellä, Janakkalassa Kankais-

Kuva 12. Yleiskaava- ja asemakaava-alueiden rajat. Rajat on piirretty ympäristöhallinnon ympäristötietokannasta syk- syllä 2006 otettujen tietojen pohjalta. Aluerajausten tiedoissa voi olla puutteita. Pohjakarttana on käytetty mustavalkoiseksi muutettua maakuntakaavaa.

tenjärvellä ja Sääjärvellä sekä Hämeenlinnassa Eteläisten alueen osayleiskaava on luonnosvai- Kankaistenjärvellä. Ranta-asemakaavat ovat pää- heessa. Tuuloksessa on vuonna 2005 hyväk- asiassa kapeita kaistaleita järvien rannoilla, leveys sytty osayleiskaava alueella Syrjäntaka–Pohjoi- alle 500 metriä. Asemakaavoitetut alueet sijoittuvat nen–Pannujärvi, asemakaavoitettuja alueita ovat taajama-alueille tai liittyvät uusiin tai laajentuviin muun muassa Pohjoisen ja Pannujärven työ- teollisuus- ja työpaikka-alueisiin. paikka-alueet. Lammin kirkonkylällä on voimassa oleva osayleiskaava ja Lammin Jahkolan alueel- Rengossa keskustan pohjoispuolella on osayleis- la valtatien 12 lounaispuolella on asemakaava. kaava. Hämeenlinnassa asemakaavoitettu alue ulottuu Ruununmyllyyn asti, pieniä alueita lu- Rengon ja Hämeenlinnan Hattelmalanjärven välil- kuun ottamatta. Hämeenlinnan itäosien osayleis- lä ei ole tienvarren läheisyydessä merkittäviä asu- kaavaa valmistellaan kahdessa vaiheessa ja tuskeskittymiä. Hämeenlinnassa nykyinen valtatie vuoden 2007 alussa Katumäjärven itäpuolen kulkee tiiviisti rakennetun ja asutun alueen läpi osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustos- Katisten ja Idänpään välillä. Ruununmyllyn ja Siirin sa, mutta siitä on tehty kaksi valitusta. Hauholla alueella on myös runsaasti asutusta valtatien lä- Kuva 11. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta, joka on vahvistettu valtioneuvostossa 29.8.2006. 16 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

heisyydessä. Valtatien melualueella on paljon asu- 1.5 Luonnon arvokohteet ja -alueet Valtatien 10 eteläpuolella on I-luokan pohjavesi- suunnittelualueen eteläosissa Kesijärvi, Terrisuo tusta. Katumajärven itäpuolen osayleiskaavassa alue Vanajaveden eteläpäässä Hämeenlinnassa, sekä Kurkijärvi. on osoitettu alueelle paljon uutta asutusta lyhyellä Pohjavedet Janakkalan Myllynkulmassa sekä Lammilla nykyi- aikavälillä. Kankaisten ja Hangasmäen kylissä on sen maantien 292 liittymän läheisyydessä Jahko- Aiemmissa selvityksissä on suositeltu pohjaveden selkeät asuintalojen keskittymät. Suunnittelualueella on useita pohjavesialueita. lassa. Rengossa on lähellä Janakkalan kunnan suojausta rakennettavaksi Hattelmalanharjun poh- Valtatien 10 vaikutusalueelle sijoittuu Hattelmalan- rajaa II-luokan pohjavesialue Katiskoski Pikku- javesialueelle, Tuuloksen Syrjäntakaan Pohjoisen Rengon ja Hämeenlinnan välillä valtatien läheisyy- harjun I-luokan pohjavesialue sekä Kankaisen ja Munakas-järven eteläpuolella. II-luokan pohjavesi- liittymän läheisyyteen sekä valtatielle 12 Lahden dessä risteilee useampia seudullisia ulkoilureitte- Kuivaharjun III-luokan pohjavesialueet. alueita on myös Harviala Janakkalassa, Hietamäki suuntaan. jä. Hämeenlinnan alueella tärkeitä virkistysalueita Hämeenlinnan ja Janakkalan rajalla, Tapulimäki– ovat Vanajaveden, Katumajärven ja Matkalammin Valtatien 12 alueella ovat Syrjäntaan, Suurmäen, Paapelinmaa Tuuloksen eteläosassa Jänisjärven ympäristöt. Valtateiden 3 ja 10 liittymäalueella val- Hauskalankankaan, Pohjoisen ja Ahvenlammen ja Jylisjärven välissä sekä Rajaharju Teuronjärven tatien 10 kanssa risteää ulkoilureitti. Tuuloksessa I-luokan pohjavesialueet. kaakkoispuolella. III-luokan pohjavesialueita on Pannujärven itäpuolella on pieni virkistysalue.

Hauholla, Tuuloksessa ja Lammilla tienvarsiasu- tusta on keskittynyt valtatien läheisyyteen kyläalu- eille, muun muassa Eteläisiin ja Pohjoisiin sekä Tanttilaan ja Jahkolaan.

Valtatiet 10 ja 12 kiertävät Tuuloksen ja Lammin keskustaajama-alueet. Harjujaksoa myötäilevät maakunnallisesti merkittävät ulkoilureitit, jotka ris- teävät valtatien kanssa muun muassa Pannujär- vellä, Pohjoisissa ja Tanttilassa.

Valtateiden varressa on paljon maataloja, joiden ti- lukset sijoittuvat usein kummallekin puolelle valta- tietä. Maatalouskoneet käyttävät useilla osuuksilla valtatietä kulkiessaan tiluksille. Myös tien ylityksiä tapahtuu runsaasti ja valtateillä on paljon maa- ja metsätalousliittymiä, Maatalousliikenne hidastaa päätien liikennettä ja aiheuttaa turvallisuusriskejä.

Valtatien läheisyydessä on koulut Ruununmyllys- sä Hämeenlinnassa ja Pohjoisissa Tuuloksessa. Koulujen lähiympäristöjen lisäksi lapsia liikkuu val- tateillä asutuskeskittymien läheisyydessä. Asutus- keskittymistä on usein järjestetty koulukuljetuksia lähimmille kouluille.

Kuva 13. Pohjavesialueet. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 17 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

Suojelualueet toon ja harjujensuojeluohjelmaan. Hattelmalan- Paikallisesti arvokkaista kohteista voidaan mainita vahva ja hirvet liikkuvat alueella runsaasti myös harju on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti RuununmylIyn jokisuisto, joka sijoittuu Kahilistoon valtatien poikki läpi vuoden. Rengossa nykyisen valtatien 10 luoteispuolella on arvokas harju- ja lehtokokonaisuus, jossa on mo- rajautuen valtatielle. Tämä luontokokonaisuus, on Natura 2000 -verkoston soiden suojeluohjelmaan nipuolista kasvillisuutta. Hämeenlinnan eteläpuo- huomioitu Katumäjärven itäpuolen osayleiskaa- Hauhon Eteläisten järvi on maakunnallisesti mer- kuuluva Korpilamminsuo. Nykyisen valtatien ete- lella Vanajaveden eteläpäähän sijoittuu Natura vassa suojelumerkinnällä. kittävä lintuvesi, joka sijaitsee noin 400 metriä ny- läpuolelle jää Natura 2000 -verkostoon kuuluva 2000 -suojelualue. Janakkalan ja Tuuloksen kun- kyisestä valtatiestä. Järvi on menettänyt linnustol- aarnioalue ja soiden suojeluohjelmaan kuuluva tien rajalla sijaitsee Suursuon Natura 2000 -alue. Kankaisten ja Hangasmäen alueella valtatien 10 lista arvoaan osin rehevöitymisen vuoksi. suojelualue Heinisuo. Onkijärven ympäristö on suojelualue. Katisessa on pohjoispuolella oleva armeijan ampuma-alue muo- kaksi vanhojen tilojen suojeltua pihapiiriä ja suojel- dostaa yhdessä tien eteläpuolella olevan UPM Tuuloksen luontokohteet sijaitsevat melko etäällä Hämeenlinnassa nykyisten valtateiden 10 ja 3 liit- tu lehtikuusimetsikkö noin 30 metrin päässä nykyi- Kymmenen omistaman metsäalueen kanssa hir- valtateistä. Tuuloksen ja Lammin alueilla on usei- tymäaluetta sivuavat lännessä Hattelmalanharjun sestä tiealueesta. vien perinteisen talvehtimisalueen. Hirvikanta on ta maakunnallisesti arvokkaita harjumuodostumia, luontokohteet. Alue kuuluu Natura 2000 -verkos- muun muassa Kuivaharjun, Suurimäen alueet, Tanttilan Pyssymäki sekä Kirkkokallion–Orkkohoi- lon alueet on huomioitu maakuntakaavassa.

Kuva 14. Luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueet. 18 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE

1.6 Rakennetun ympäristön arvokohteet ja kaita rakennuksia, joilla on suuri paikallinen mer- joka on ollut Hämeenlinnan merkittävin ja nyky- kaita rakennettuja ympäristöjä nykyisen valtatien -alueet kitys. maisemassa näkyvin esihistoriallinen ajanjakso. lähellä ovat Ruununmylly ja Kankaistenkylä. Suunnittelualueella valtatien 3 liittymäalueella on Hämeessä on paljon maisemallisesti arvokkaita Vanajaveden ympäristö muodostaa Hämeen kult- muutamia muinaismuistoja. Valtatien 10 läheisyy- Valtatien 10 läheisyydessä kulkee vanha Ylinen alueita ja rakennetun ympäristön ajallinen kerrok- tuurimaiseman ytimen ja on maakunnan kulttuu- dessä on kaksi kulttuurihistoriallisesti tärkeää koh- Viipurintie, joka on ollut yksi maamme merkittävis- sellisuus ja monimuotoisuus on hyvin laajaa. Hä- rialueista laajin ja merkittävin kokonaisuus. Alue detta. Vanajan kirkko on rakennettu 1400-luvun tä liikenneyhteyksistä, reitti Hämeenlinnasta Sal- meen maakuntakaavoituksen yhteydessä on tehty muodostaa myös yhden maan merkittävimmistä loppupuolella. Katisten kartanon rakennukset ovat pausselkiä myötäillen Viipuriin. Reitti ylittää valta- maakunnallinen rakennuskulttuuriselvitys (Raken- kartanovyöhykkeistä. Maisemakuva muodostuu 1700–1800-luvulta ja aluetta ympäröi englantilais- tien 10 useassa kohdassa. nettu Häme 2003). Kunnissa on tehty myös omia järvi- ja jokireiteistä ja vesistön suuntaisista har- tyylinen puisto. Alueella on myös useita muinais- rakennusinventointeja ja suunnittelualueella on jujonoista. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alu- jäännöksiä valtatien tuntumassa. Kokonaisuuteen Hauholla on merkittävä kulttuuriympäristöjen ti- huomattavan paljon kulttuurihistoriallisesti arvok- eella on useita arvokkaita kohteita. Kulttuuriympä- liittyy myös vanha maantie Katumajärven länsipuo- hentymä. Valtatie 10 kulkee Vuolijokea myötäile- ristön vanhimmat kerrostumat ovat rautakaudelta, lella. Muita Hämeenlinnan maakunnallisesti arvok- vän Eteläisiin ulottuvan maakunnallisesti arvok- kaan maisema-alueen poikki. Myös Tuuloksessa ja Lammilla valtatie kulkee maakunnallisesti arvok- kaan kulttuurimaiseman halki. Tanttilassa on muinaismuistoja tien läheisyydessä. Kaitalan kylässä on paikallisesti arvokasta perinnemaisemaa.

1.7 Hankkeeseen liittyvät liikenteen ja ympäristön suunnitelmat, selvitykset ja päätökset

Valtateiden 10 ja 12 parantamisesta on laadittu useita suunnitelmia ja selvityksiä. Näistä tämän selvityksen kannalta keskeisimpiä ovat: • Kanta-Hämeen maakuntakaava 2025 (vahvistettu 29.8.2006) ja sen valmisteluun liittyneet tieverkolliset selvitykset. • Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna– Lahti kehittämissuunnitelma (2005), jossa on tarkasteltu yhteyden parantamista nykyisellä paikallaan. Suunnitelmassa on määritelty 1. to- teuttamisvaiheen toimenpiteet ja tarkennettu vuoden 2030 tavoitetilaa. • Valtateiden 10 ja 12 Hämeenlinna–Lahti yh- teysvälin kehittämisselvitys (2002), jossa on esitetty vaiheittain toteuttamispolku vuoteen 2030 mennessä. • Valtatie 10 välillä Turku–Hämeenlinna, yhteys- välin kehittämisselvitys (2004). • Moottoriväylän pääsuuntaselvitys välillä Hä- meenlinna–Lahti (1990).

Kuva 15. Arvokkaat maisema-alueet. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 19 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE

2 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE

2.1 Nykyliikenne Raskaan liikenteen määrä on suurin arkivuorokau- siliikenteessä. Raskaan liikenteen osuus on valta- Valtateiden 10 ja 12 Hämeenlinna–Lahti välin nykyi- tien 10 LAM-pisteessä 11 % ja valtatien 12 LAM- nen liikennemäärä (KVL) vaihtelee 4 500 ajoneu- pisteessä 17 % arkivuorokausiliikenteestä. vosta 10 200 ajoneuvoon vuorokaudessa. Suurim- mat liikennemäärät ovat Hämeenlinnan kohdalla. Normaalissa arkiliikenteessä suurimmat tuntilii- Hämeenlinnan ja Tuuloksen välillä liikennemäärä kennemäärät (noin 10 % vuorokausiliikenteestä) pienenee 8 900 ajoneuvosta 4 500 ajoneuvoon ajoittuvat iltahuipputuntiin (klo 16–17). Aamuhuip- vuorokaudessa. Tuuloksen ja Hollolan (kantatie putunti (klo 7–8) on noin neljänneksen iltahuippu- 54) välillä liikennemäärä on 5 200–7 600 ajoneu- tuntia pienempi. voa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on Hämeenlinnan ja Tuuloksen välillä 7–9 % ja Tuu- Liikenne on kasvanut suunnittelualueen molem- loksen ja Hollolan välillä 11–13 %. missa LAM-pisteissä 22 % viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana, mikä tarkoittaa noin 2,0 %:n Suunnittelualueella on liikenteen automaattiset keskimääräistä vuosikasvua. Raskas liikenne on mittauspisteet (LAM) valtatiellä 10 Hämeenlinnan kasvanut suunnittelualueella viime vuosina koko- ja Hauhon rajalla ja valtatiellä 12 Hämeenkosken naisliikenteen tahtia. Keskivuorokausiliikenteen ja itäpuolella. Molemmissa mittauspisteissä arkivuo- raskaan liikenteen osuuden kehitys vuosina 1993– rokausiliikenne on hieman (alle 5 %) keskivuoro- 2006 on esitetty kuvassa 16 ja suunnittelualueen kausiliikennettä pienempi ja kesän keskivuorokau- nykyiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 18. siliikenne selvästi (15–21 %) keskivuorokausilii- kennettä suurempi. Kuva 17. Päätieverkon nykyiset liikennemäärät suunnittelualuetta laajemmalla verkolla (ajoneuvoa/vrk).

Kuva 16. Keskivuorokausiliikenteen ja raskaan liikenteen osuuden kehitys 1993–2006. Kuva 18. Suunnittelualueen nykyiset liikennemäärät. 20 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE

reittien erkanemispisteiden välillä Hollolan Sora- nopeutuu kevyiden ajoneuvojen kannalta kilpailu- mäestä valtatien 12 ja kantatien 54 liittymään Tam- kykyiseksi valtatien 12 kanssa, mutta raskaiden melaan valtatien 10 ja kantatien 54 liittymään sekä ajoneuvojen matka-ajat jäävät pidemmiksi, koska Lammilta vaihtoehtojen B2 ja C uuden linjauksen parannetun valtatien 10 ja moottoritien korkeampia alkupisteestä Tampereelle Lakalaivan eritasoliitty- nopeusrajoituksia ei täysin pystytä hyödyntämään. mään. Lisäksi on otettava huomioon, että myös valtatielle 12 on tulossa parannustoimenpiteitä Tuuloksen Kantatie 54 on nykytilanteessa sekä pituudeltaan ja Tampereen väliselle osuudelle. Valtatielle 12 on että matka-ajaltaan vain hieman valtateiden 10 ja kaavailtu ohituskaistoja Kangasala–Pälkäne-osuu- 12 kautta kulkevaa vaihtoehtoista reittiä lyhyempi, delle, 4-kaistaistusta Kangasala–Tampere-osuu- joten on todennäköistä että osa välin liikenteestä delle ja Tampereen kohdalle Tampellan tunnelia. käyttää jo nykytilanteessa valtateitä 10 ja 12. Pa- rannettu tie on kaikissa vaihtoehdoissa kantatietä Parannetulle tielle siirtyvän liikenteen määrää voi- 54 nopeampi. daan arvioida kuvan 21 mukaisesti pelkästään matka-aikoihin perustuen. Vaihtoehdosta riippuen Valtatie 12 on selvästi lyhyempi reitti Tampereelle Lammi–Tammela välille siirtyisi arvion mukaan ja sen länsipuolelle valtatien 3 suuntaan. Paranne- liikennettä noin 45–55 % kysynnästä eli noin tulla tiellä valtateiden 10 ja 3 kautta kulkeva reitti 600–700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lammin ja

Kuva 19. Valtatien 10 Katumajärven pohjoispään kohdan liikenteen suuntautuminen (autoa/vrk). Taulukko 4. Vaihtoehtoisten reittien matka-ajat ja matkanpituudet (ks. kuva 20). Parannetun tien vaihtoehdot on esitetty kohdissa 4.2.2–4.2.5. Hollola (Vt12/Kt54 liittymä) – Nykytilanne Parannettu tie Tammela (Vt10/Kt54 liittymä) Kt54 Vt10/12 A B1 B2 C Suunnittelualueen liikenteen suuntautumista on Tiehallinnon ennusteiden mukaan laskettu keski- matkan pituus (km) 96.4 97.8 97.8 96.9 91.2 92.1 arvioitu Tiehallinnon ja Hämeenlinnan kaupungin määräinen Kanta-Hämeen valtatieliikenteen kasvu liikennevirta-aineistojen pohjalta. Kuvassa 19 on vuosille 2006–2030 on noin 36 %. Lähtökohtana matka-aika, kevyet (min) 66.0 68.0 61.5 60.8 57.4 57.3 esitetty Katumajärven kohdalla kulkevan liikenteen olleen liikenne-ennusteen kasvu nykytilanteesta matka-aika, raskaat (min) 68.4 70.4 68.7 68.0 63.9 64.4 suuntautuminen yhteysvälillä. Läpikulkuliikenteen vuoteen 2030 on suunnittelualueella noin 30 %. Ero matkan pituus (km) 1.4 1.4 0.5 -5.2 -4.3 (Hämeenlinna–Lahti) osuus yhteysvälin liikentees- Vuoden 2030 liikenne-ennustetta suunnittelualu- tä on huomattava noin 15–25 %. Lyhytmatkaisen eelle on näiden lähtökohtien perusteella korotettu verrattuna matka-aika, kevyet (min) 2.0 -4.5 -5.2 -8.6 -8.7 liikenteen osuus kasvaa varsinkin Hämeenlinnan suhteessa noin 5 %. kt 54:n matka-aika, raskaat (min) 2.1 0.3 -0.3 -4.4 -4.0 ja Hollolan päissä yhteysväliä. nyky- matkan pituus (%) 1 % 1 % 1 % -5 % -4 % Parannetulle tielle siirtyy mahdollisesti pitkämat- kaista liikennettä muilta pääteiltä. Ennusteessa tilanteesteen matka-aika, kevyet (%) 3 % -7 % -8 % -13 % -13 % 2.2 Liikenne-ennuste on arvioitu kantatieltä 54 ja Hollolan ja Tammelan matka-aika, raskaat (%) 3 % 0 % -1 % -6 % -6 % väliltä sekä Valtatieltä 12 Lahden ja Tampereen Liikenne-ennusteen lähtökohtina ovat kehittämis- väliltä siirtyvän liikenteen määrää. Pitkämatkaista Lammi – Nykytilanne Parannettu tie suunnitelmassa Valtateiden 10 ja 12 parantaminen liikennettä on ennustetilanteessa vuonna 2030 tie- Tampere (Lakalaivan ETL) Vt12 Vt10/Vt3 A B1 B2 C yhteysvälillä Hämeenlinna–Tuulos–Lahti vuonna hallinnon liikennevirta-aineistojen perusteella arvi- matkan pituus (km) 93.6 115.4 115.4 114.5 108.7 114.2 2004 laaditut liikenne-ennusteet. Ennustetta on oitu olevan Lahden ja Tammelan välillä noin 1 300 korjattu Tiehallinnon viimeisimpien maakunta- ja ajoneuvoa vuorokaudessa ja Lahden ja Tampe- matka-aika, kevyet (min) 62.0 72.0 65.5 64.8 61.4 64.4 tieluokkakohtaisten kasvuennusteiden perusteella. reen välillä noin 2 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. matka-aika, raskaat (min) 69.0 80.3 78.6 77.9 73.8 77.2 Raskaan liikenteen osuus liikennevirroista on noin Ero matkan pituus (km) 21.8 21.8 20.9 15.1 20.6 Kanta-Hämeen valtatieliikenteen on viimeisim- 15 %. matka-aika, kevyet (min) 10.0 3.5 2.8 -0.6 2.4 missä ennusteissa ennustettu kasvavan vuosina verrattuna 2004–2030 noin 40 %. Lähivuosina (2004–2010) Liikenteen reitinvalintaan vaikuttavat vaihtoehtois- vt 12:n matka-aika, raskaat (min) 11.3 9.5 8.9 4.8 8.2 vuosikasvun ennustetaan olevan yli 2 %, mikä vas- ten reittien pituudet että matka-ajat. Taulukossa 4 nyky- matkan pituus (%) 23 % 23 % 22 % 16 % 22 % taa likimain viimeisten 10 vuoden aikana tapahtu- on esitetty vertailtavien reittien matka-aikoja nyky- tilanteesteen matka-aika, kevyet (%) 16 % 6 % 5 % -1 % 4 % nutta kasvua. Vuosien 2020 ja 2030 välillä vuosi- tilanteessa ja tarkastelluissa vaihtoehdoissa pa- kasvun ennustetaan hidastuvan alle 1 % tasolle. rannetulla tiellä. Reittivaihtoehtojen erot on mitattu matka-aika, raskaat (%) 16 % 14 % 13 % 7 % 12 % Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 21 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE

Tampereen välillä valtatieltä 12 siirtyvää liikennet- Vaihtoehtoisilta reiteiltä siityvälle liikenteelle synty- länsi- ja pohjoisosiin suuntautuva liikenne ajaa tä voidaan samaan tapaan arvioida olevan noin vät hyödyt jäävät eri vaihtoehdoissa (ks. luku 4) kuitenkin valtatien 3 kautta. Vaihtoehdossa C on 30–35 % kysynnästä eli noin 800–950 ajoneuvoa pieniksi, koska valtatieltä 12 siirtyvän liikenteen maantien 290 kautta arvioitu ajavan Hämeenlin- vuorokaudessa. ajomatka ei lyhene. Huomattavaa on kuitenkin, naan noin 1 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Maan- että onnettomuuskustannuksissa on valtatieltä 12 tien 290 liikennemäärä kuitenkin pienenee koska Liikenteen reitinvalintoihin vaikuttavat myös muut siirtyvän liikenteen osalta saavutettavissa säästöjä uudelle yhteydelle Harvialasta valtatielle 3 on en- tekijät kuin ajoaika. Reitinvalintoihin vaikuttavat parannetun tien ja moottoritien hyvän turvallisuu- nusteessa arvioitu siirtyvän noin 1 800 ajoneuvoa muun muassa reittien ruuhkaisuus ennustetilan- den ansiosta. vuorokaudessa maantien 290 varrelta pohjoiseen teessa varsinkin Tampereen päässä ja Hämeenlin- suuntautuvaa liikennettä ja noin 2 200 ajoneuvoa nan kohdalla, kunnossapidon taso sekä opastus. Liikenteen siirtymiä tapahtuu ennusteessa myös vuorokaudessa etelään suuntautuvaa liikennettä. Huomattava tekijä varsinkin kevyiden ajoneuvojen maantiellä 290 Janakkalan ja Hämeenlinnan välil- kannalta on Lammin ja Tampereen välillä myös lä. Maantielle 290 siirtyy vaihtoehdossa C (ks. luku moottoritien ajomukavuus verrattuna normaaliin 4.2.5) osa uuden tieyhteyden kautta Hämeenlin- kaksikaistaisen valtatiehen. naan suuntautuvasta liikenteestä. Hämeenlinnan

Kuva 21. Pääliikenneväylän käyttöprosentti ajoaikasuh- teen (uusi väylä/vanha väylä) suhteen (Liiken- ne ja Väylät I, RIL 1987).

Kuva 20. Vaihtoehtoiset reitit Lahden ja Tampereen sekä Tammelan välillä. 22 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys SELVITYKSEN JA LIIKENNEKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET

3 SELVITYKSEN JA LIIKENNEKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET

3.1 Selvityksen tavoitteet teyden kehittämisen ja uuden oikaisuvaihtoehdon Taulukko 5. Vuoden 2030 tavoitetilan päätavoitteet. välillä. Ennen lopullisen linjavaihtoehdon löyty- Tavoitetaso Tavoitetila Priorisointi Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa Kanta- mistä tulee Hämeenlinnan kaupunkiseudun kaa- Hämeen maakuntakaavan tavoitteissa lausutaan, voituksessa ja rakentamisessa säilyttää nykyisen Kansainväliset ja Valtatiet ovat laadultaan korkeatasoisia. Ensisijainen että ”Itä–länsisuuntaista Ylisen Pietarin yhteyttä tielinjauksen lisäksi mahdollisuus Katumajärveä valtakunnalliset tavoitteet tavoite kehitetään Pietarin ja Skandinavian suuntiin. Hä- kiertävän tai sen tunnelissa alittavan vaihtoehdon Elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöliikenteen sujuvuus ja Ensisijainen meenlinna–Lahti yhteysvälillä varaudutaan tule- toteutamisen.” toimintavarmuus on turvattu ja matka-ajan ennustettavuus on vaisuuden liikenteen palvelutason turvaamiseen. nykyistä parempi. Poikittaisyhteyden kehittämismahdollisuuksia edis- Selvityksessä tehdään vaihtoehtojen suunnitte- Valtatiet liittävät toisiinsa sen vaikutusalueen maakunnat ja tarjoaa Ensisijainen tetään HHT-vyöhykkeeltä länteen Forssaan ja Tur- lua siinä määrin, että ratkaisujen tekninen, talou- toimivat yhteydet muualle maahan, ulkomaille ja länsirannikolta ku–Toijala–Tampere-vyöhykkeelle. Valtatien 2 ja dellinen ja ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Venäjälle. kantatien 54 kehittämiseen varaudutaan käynnis- sekä alustavat kustannusarviot pystytään määrit- Seudulliset tavoitteet Toimivat yhteydet liittävät vaikutusalueen työssäkäyntialueet Ensisijainen sä olevien kehittämishankkeita pidemmällä aika- tämään. Selvityksen tarkkuustaso palvelee yleis- nykyistä kiinteämmin toisiinsa. välillä.” Maakuntakaavan tavoitteen kanssa linjas- piirteistä kaavoitusta ja maakunnallista alueiden- sa on liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän käytön suunnittelua. Selvityksen alussa tutkitaan Liikennekuolemien ja liikenteen henkilövahinko-onnettomuuksien Ensisijainen esitys Suomen runkotieverkoksi. Valtateitä 10 ja Katumajärven tunnelivaihtoehdon tekninen toteut- suhteellinen määrä on merkittävästi pienempi nykytilanteeseen 12 Hämeenlinnan ja Lahden välillä on esitetty run- tamiskelpoisuus. Mikäli tunneliratkaisu osoittautuu nähden. kotieverkkoon. järkeväksi, otetaan se mukaan varsinaiseen vaiku- Valtatie tukee maakunnan ja kuntien maankäytön suunnittelun Ensisijainen tusselvitykseen. tavoitteita. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja jo vuo- Paikalliset tavoitteet Valtateiden liikenteestä asukkaille ja maankäytölle aiheutuvat Ensisijainen sia aikaisemmin on pohdittu, minkälaisella väylä- melu-, tärinä-, este- ja viihtyisyyshaitat on minimoitu. ratkaisulla poikittaisen liikenteen palvelutaso par- 3.2 Valtatien 10 kehittämisen päätavoitteet Eri väestö- ja tienkäyttäjäryhmien (muun muassa paikallinen Ensisijainen haiten turvataan. Asiasta on alueella ristiriitaisia autoliikenne, kevyt liikenne, maa- ja metsätalousliikenne) näkemyksiä. Nykyisten valtateiden 10 ja 12 paran- Valtatien 10 kehittämistavoitteiden määrittämisen liikkumismahdollisuudet, liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on tamisen lisäksi esillä on ollut muun muassa koko- lähtökohtana on, että valtateiden 10 ja 12 muo- turvattu. Paikallinen liikenne voi toimia ilman valtateitäkin. naan uuteen maastokäytävään sijoittuva Renko– dostama yhteysväli Hämeenlinna–Lahti on osa Lammi-linjaus ja Katumajärven alittava tunnelivaih- runkotieverkkoa. Runkoteillä yleisenä tavoitteena Uusia tiejärjestelyjä ei ole merkittävissä määrin toteutettu Täydentävä toehto. Vuonna 2005 valmistuneessa Valtateiden on korkeatasoinen ja yhtenäinen tie, jolla pääasial- muinaismuistojen, kulttuurimaisemakokonaisuuksien ja arvokkaiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Tuulos–Lahti linen nopeustaso on 100 km/h. Runkoteiden yleis- maisema-alueiden kohdalle. Korvaamattomia valtakunnallisesti parantamisen kehittämissuunnitelmassa osoitet- tavoitteena on, että ne palvelevat ensisijaisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema-, kulttuuriperintö- ja tiin toimenpiteet, joilla nykyiset valtatiet voidaan pitkämatkaista liikennettä. Runkoteiltä myös edel- rakennushistoriallisia tai -taiteellisia arvoja ei ole menetetty. parantaa nykyisessä maastokäytävässä runkotie- lytetään, että ne toimivat verkollisesti muun pää- Tiekäytävien luontoarvot on turvattu. Erityishuomio on kiinnitetty Täydentävä verkkotavoitteet täyttäviksi. tieverkon liikennettä kokoavasti. Välin Hämeenlin- arvokkaisiin elinympäristöihin, joiden lajisto on uhanalaistunut. na–Lahti osalta selvityksen eräänä tavoitteena on Eläinten liikkumisreitit ja eläimistön kannalta tärkeät alueet on Täydentävä selvittää, millä toteuttamiskelpoisilla toimenpiteillä Selvityksen tavoitteena on määrittää, millaiseen turvattu. tämä verkollinen tehtävä vahvistuisi nykyisestä. valtatien 10 linjaukseen Kanta-Hämeessä on syytä varautua pitkällä aikavälillä. Selvityksen pääpaino Hankkeen tavoitteiden määrittämisessä otetaan on vaikutusarvioinnissa, vaihtoehtojen vertailussa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja valittavaksi esitettävän vaihtoehdon valintape- seuraavilta osin: rusteiden esittämisessä. Tavoitteena on, että selvityksen osapuolet hyväksyvät yhteisesti valtatien • ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toi- • ekologisten yhteyksien säilyttäminen suojelu- 10 kehittämisen päätavoitteet. Lopullinen päätök- mintaedellytysten tukeminen alueiden välillä. senteko valittavasta vaihtoehdosta tapahtuu seu- • joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edelly- raavan maakuntakaavoitusprosessin yhteydessä. tysten parantaminen Vaikutusten arvioinnissa vaihtoehtoja peilataan Selvitys palvelee maakuntakaavaa siinäkin mie- • viheralueiden yhtenäisyyden säilyttäminen taulukon 5 päätavoitteisiin. Lähtökohtaisesti vaih- lessä, että se täyttää kaavassa olevan suunnitte- • ihmisten terveyteen kohdistuvien haittojen toehdot pyritään muodostamaan niin, että ne jo lumääräyksen: ”Valtateiden 10 ja 12, välillä Lam- poistaminen ja ennalta ehkäisy varsin hyvin toteuttavat asetettuja tavoitteita. mi–Hämeenlinna, pitkän aikavälin vaihtoehtoiset • arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden moni- sijoitusratkaisut tulee selvittää nykyisen valtatieyh- muotoisuuden säilyttäminen Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 23 SELVITYKSEN JA LIIKENNEKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET

3.3 Tiekohtaisia tarkempia tavoitteita ja • Lähtökohtana on, että liikenteellinen tarve edel- Liikenteen hallinta lyttää Hämeenlinnan kohdalla kaksiajoratais- teknisiä suunnittelun lähtökohtia • Päätiellä liikkujalle tarjotaan ajantasaista lii- ta kaupunkipääväylää nopeustasolla 80 km/h kenne- ja kelitiedotusta sekä tarpeen mukaan pääosin eritasoliittyminen ja välillä Hämeen- Maankäyttö häiriötilanteiden hallintaa esimerkiksi varoitus- linna–Tuulos–Lahti jatkuvaa 2+1-ohituskaista- • Valtatien parantaminen edistää myönteistä järjestelmän muodossa. tietä nopeustasolla 100 km/h. aluekehitystä ja maakuntaliiton tavoitteita. • Tarpeen mukaan valtatielle toteutetaan kelin ja • Tutkittavia vaihtoehtoja ovat ainakin kehittämi- • Alueiden saavutettavuutta sekä elinkeinoelä- olosuhteiden mukaan muuttuvia nopeusrajoi- nen nykyisellä paikalla, valtatien rakentaminen män ja työmatkaliikenteen sujuvuutta paranne- tuksia, nopeuden automaattivalvontaa tai mui- uuteen maastokäytävään Hämeenlinnan etelä- taan. ta muuttuvan ohjauksen keinoja. puolelle Rengosta Lammille sekä Hämeenlin- nan kaupunkialueen ohittaminen rakentamalla Liikenteen palvelutaso Levähdys- ja palvelualueet valtatie tunneliin Katumajärven alitse. • Valtatiellä priorisoidaan pitkämatkaisen liiken- • Tavoitteena on, että autoilijalla on 20–30 mi- teen tarpeet. Paikallisen maantie- ja katuver- Kevyt liikenne nuutin ajomatkan välein mahdollisuus yksityi- kon tulee olla niin kattava, että paikallinen lii- seen tai valtion omistamien levähdys- ja pysä- • Kevyt liikenne siirretään valtatieltä omille väylil- kenne toimii ilman valtatietäkin. Paikallisen, köimisalueiden käyttämiseen. leen ja vähäliikenteisille rinnakkaisteille. alueen sisäisen liikenteen pitäisi ensisijaisesti • Kevyelle liikenteelle taataan hyvät paikalliset käyttää valtatien rinnakkaista verkkoa. Tieympäristö yhteydet ja yhteydet joukkoliikenteen pysäkeil- • Valtatien nopeustasotavoite on 100 km/h. Taa- le. jamien kohdalla nopeustavoite on vähintään • Kaikki yli 65 dB:n alueelle jäävät asuinkiinteis- • Virkistysyhteyksien toimivuus ja jatkuvuus tur- 80 km/h. Rinnakkaisverkon nopeustasotavoite töt ja yli 55 dB:n alueella olevat laajat asunto- vataan. on 40–80 km/h. keskittymät suojataan melulta. • Valtatien estevaikutusta lievennetään hyvin • Liikenne ei saa haitallisesti jonoutua ennuste- • Vedenotolle tärkeiden pohjavesialueiden li- suunnitelluilla poikittaisilla kevyen liikenteen tilanteen arkiliikenteen huippujenkaan aikana. kaantumisriski minimoidaan. yhteyksillä. Liikenteellinen kohtuullinen sujuvuus turvataan • Hirvi- ja pieneläinten liikkumistarpeet turvataan. myös kesäviikonloppuisin ja juhlapyhien aika- Hirvieläinten risteämispaikkoja toteutetaan tar- na. Tien palvelutaso ei saa laskea alle välttä- Joukkoliikenne peen mukaan. vän (HCM -palvelutasoluokka D) tason. • Valtatieyhteyden merkitys pitkämatkaiselle • Tie pyritään sovittamaan taajama-alueilla kau- • Valtatiellä on turvallinen ohitusmahdollisuus joukkoliikenteelle on erityisen tärkeä, sillä yhte- punkikuvaan. vähintään kolmen minuutin eli noin viiden kilo- ysvälillä ei ole rautatietä. Pikavuoroliikenteelle metrin välein. turvataan nopeat ja häiriöttömät yhteydet. Yhteiskuntatalous • Pysäkkijärjestelyt tukevat joukkoliikenteen hy- Liikenneturvallisuus vää saavutettavuutta. • Hankkeen on oltava yhteiskuntataloudellisesti • Tieliikenteessä kuolleiden määrä vähenee sel- kannattava. Hanke voidaan toteuttaa vaiheit- västi nykyisestä. Liittymät ja rinnakkaistiet tain. • Tavoitteena on tieliikenteen turvallisuuden ja • Päätien tavoitteellinen liittymätiheys on enin- • Alueellisesta rakennettavuudesta ja maaperä- liikennejärjestelmän inhimillisen virheen sieto- tään yksi liittymä kilometrin matkalla. olosuhteista johtuvat kustannusriskit pyritään kyvyn jatkuva parantaminen. • Alueen asukkaiden ja maanomistajien kulku- ennakoimaan. • Toimenpiteiden priorisoinnissa etusijalla on yhteydet turvataan. Uusia maankäytön liittymiä kuolemaan ja vakavaan loukkaantumiseen joh- sallitaan rajoitetusti. tavien onnettomuustyyppien ehkäiseminen. • Pääteiden liittymät toteutetaan eritasoliittyminä. Erityisesti kohtaamis- ja ohitusonnettomuuksia • Päätiellä ei sallita 4-haara- ja kiertoliittymiä tai vähennetään. valo-ohjattuja liittymiä lukuun ottamatta Hä- • Henkilövahinko-onnettomuuksien riskin tulee meenlinnan taajama-aluetta. olla pääteiden keskiarvoa alhaisempi. • Liittymät valaistaan. • Ohituskaistojen kohdilla ei sallita vasemmalle Päätie kääntymisiä. Erikoistapauksissa ohituskaistojen kohdalle voidaan sallia suuntaisliittymiä. • Tutkittavat vaihtoehdot noudattavat kehittämis- • Hidas liikenne ohjataan mahdollisuuksien mu- suunnitelmassa ”Valtateiden 10 ja 12 paranta- kaan rinnakkaiselle tieverkolle. minen yhteysvälillä Hämeenlinna–Tuulos–Lahti” • Rinnakkaistiet voivat olla yksityisteitä, yleisiä (2005) esitettyjä tavoitteita. teitä tai niiden yhdistelmiä. 24 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT

4 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

4.1 Tutkitut vaihtoehdot ja esikarsinta tämistä suurimpaan sallittuun arvoon. Nämä ala- Karsitut vaihtoehdot vaihtoehdot ovat mukana vaikutustarkastelussa Tutkitut vaihtoehdot kustannusvaikutusten osalta. Nelikaistainen tie tai moottoritie Alustavana kehittämisvaihtoehtona oli esillä valtatien 10 uudelleen linjaus Rengosta vaihtoehdon C Vaihtoehdot on muodostettu valtateiden 10 ja 12 Vaihtoehdossa C valtatie 10 erkanee nykyisestä tapaan Harvialantielle (maantie 290) asti, josta välille Renko–Soramäki (Hollola). Tavoitevuotena tiestä Rengossa, ohittaa Hämeenlinnan keskustan uusi linjaus liittyisi nykyiseen valtatiehen 10 Katu- on vuosi 2030. Tarkastellut vaihtoehdot eroavat sen eteläpuolelta ja jatkuu uudessa maastokäytä- majärven itäpuolella. Tämä Hämeenlinnan ohikul- toisistaan lähinnä valtatien 10 toteuttamisratkaisu- vässä valtatielle 12 Lammille. Uusi valtatie 10 on kutien tapainen ratkaisu nähtiin vaihtoehdon C yh- jen osalta. Kuhunkin vaihtoehtoon sisältyy nykyi- 2-kaistainen. Uudella valtatiellä on ohituskaistoja tenä mahdollisena toteuttamisvaiheena, eikä sitä sen tien saneeraus siltä osin, kun nykyinen valtatie säännöllisin välein, yhteensä kuusi ohituskaista- ole tästä syystä otettu mukaan itsenäisenä vaihto- jää tulevan valtatien rinnakkaisyhteydeksi. paria. Uuden valtatien nopeusrajoitus on 100 km/h. ehtona vaikutusvertailuun. Liitteessä 3 on suunni- Lammilta Soramäkeen valtatietä 12 kehitetään Kapea nelikaistainen keskikaiteellinen tie telmaluonnos ohikulkutievaihtoehdosta. Vertailuvaihtoehdossa 0 valtatiet 10 ja 12 säily- vaihtoehdon A mukaisesti. tai kohdakkain olevat ohituskaistat vät nykyisellä paikallaan ja tiejaksolle ei toteuteta Katumajärven alituksen osalta tarkasteltiin lisäksi merkittäviä uusinvestointeja. tunnelin aloittamista Hattelmalan eritasoliittymän ja Katuman liittymän väliseltä osuudelta rautatien Vaihtoehto A on vuonna 2005 valmistuneen ke- länsipuolelta, kuva 23. Vaihtoehto hylättiin Kirk- hittämissuunnitelman mukainen. Vaihtoehdossa A kolahden kohdan pohjaolosuhteiden ja Vanajan valtateitä 10 ja 12 kehitetään nykyisessä maasto- kirkon hautausmaan alituksessa kohdattujen vai- käytävässä. Rengon ja Hattelmalan välillä valta- keuksien takia. Vaihtoehdon toteuttaminen edellyt- tietä parannetaan 2-kaistaisena tienä, Hämeen- täisi hautausmaan kaivamista pitkällä osuudella. Keskikaiteellinen ohituskaistatie linnassa Hattelmalan ja Ruununmyllyn välillä 2+2- tai ohituskaistaosuus kaistaisena kaupunkipääväylänä, Ruununmyllyn Katumajärven alitusta luonnosteltiin myös Katu- ja Kukonkoivun välillä jatkuvana keskikaiteellisena man liittymästä alkavana, siten että järven alitus ohituskaistatienä ja Hollolan Kukonkoivun ja Sora- tapahtuisi suoraan Pitkäniemen kohdalta, kuva 24. mäen välillä 2+2-kaistaisena tienä. Nopeusrajoitus Tämä linjausvaihtoehto edellyttäisi vähintään on 100 km/h, lukuun ottamatta Hämeenlinnan koh- 7 %:n pituuskaltevuuden, jotta Katuman liittymäs- taa. tä päästäisiin riittävän syvälle Katumajärven alle. Tämä ratkaisu hylättiin, sillä se ei täytä EU:n tun- Vaihtoehdoissa B1 ja B2 valtatie 10 erkanee ny- nelidirektiivin vaatimusta 5 %:n maksimipituuskal- kyisestä tiestä Katuman liittymästä ja alittaa Katu- Kaksikaistainen keskikaiteellinen tiejakso tevuudesta. majärven tunnelissa. Tunneliosuudella ajosuunnat ohituskaistojen välissä on erotettu toisistaan, nopeusrajoitus on 80 km/h ja nousuosuuksilla on kaksi kaistaa. Vaihtoehdossa B1 järven alittava yhteys liittyy nykyiseen valtatiehen 10 Kankaisten kohdalla. Jakson nopeusrajoitus on 100 km/h, ajosuunnat on erotettu toisistaan keskikaiteella, valtatie läpäisee tunnelissa myös Ruskeakivenmäen ja lännen suuntaan on yksi ohituskaista. Vaihtoehdossa B2 valtatie 10 liittyy Kaksikaistainen valtatie (10,5/7,5) järven alituksen jälkeen vaihtoehdon C mukaiseen linjaukseen, joka liittyy valtatielle 12 Lammilla. Vaihtoehdossa B2 valtatie 10 jatkuu Katumajärven alituksen jälkeen 2-kaistaisena, nopeusrajoitus on 100 km/h ja osuudella on neljä ohituskaistaparia.

Katumajärven tunnelin osalta on vaihtoehtona tarkasteltu kauttaaltaan myös 2+2-kaistaista poikkileikkausta ja tunnelin pituuskaltevuuden jyrken- Kuva 22. Valtateiden 10 ja 12 välin Hämeenlinna–Lahti tyyppipoikkileikkaukset vaihtoehdoissa A, B ja C. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 25 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

Pohjakartta©hml/mito 2007 Pohjakartta©hml/mito 2007

Kuva 23. Karsittu Katumajärven alitusvaihtoehto, jossa tunneli alkaa rautatien länsipuolelta. Kuva 24. Karsittu Katumajärven alitusvaihtoehto, jossa tunneli kulkee Katuman liittymästä Katumajärven alitse suoraan Pitkäniemen kohdalta. Vaihtoehdossa tunnelin nousu- ja laskuosuudet muodostuvat liian jyrkiksi. 26 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT

4.2 Vertailuun mukaan otettavien Valtatie 10 väli Renko–Hattelmala Valtatien 10 välin Tammela (kantatie 54)–Hämeen- kapealla keskikaistalla. Kaupunkikuvallisesti kes- vaihtoehtojen kuvaukset linna (Hattelmalan eritasoliittymä, valtatie 3) kehit- kikaistallista voidaan pitää parempana ratkaisuna. Valtatien 10 välille Renko–Hattelmala esitetään tämistarpeista käynnistyy tarkempi toimenpidesel- Valtatien nopeusrajoitus on 80 km/h. 4.2.1 Vaihtoehto 0: Mitään järeitä Rengon liittymän (maantiet 2855/2871) porras- vitys vuoden 2007 aikana. toimenpiteitä ei toteuteta taminen ja kanavointi, kevyen liikenteen väylän Tieosuudelle rakennetaan kolme uutta eritasoliit- rakentaminen Rengosta Hämeenlinnan Luolajan- Valtatie 10 väli Hattelma–Ruununmylly tymää: Katuma, Katinen ja Kahilisto. Tiejaksolta Nollavaihtoehdossa valtateille 10 ja 12 ei toteute- tielle (maantie 2862) asti, keskikaiteellinen ohitus- poistetaan kaikki tasoliittymät. Viipurintien liittymä ta merkittäviä uusinvestointeja. Liittymäjärjestelyt kaistaparin toteuttaminen Rengon ja Luolajantien Valtatien 10 välille Hattelma–Ruununmylly esi- Idänpäässä voi jäädä suuntaisliittymäksi, josta ja ohitusmahdollisuudet säilyvät nykyisen kaltaisi- välille, Luolajantien liittymän kanavointi, välin Luo- tetään, että valtatie varaudutaan parantamaan pääsee poistumaan lännen suuntaan ja liittymään na. lajantie–Aleksis Kiven katu parantaminen keski- nykyisessä maastokäytävässä 2+2-kaistaiseksi idästä keskustan suuntaan. Viipurintien liittymä kaiteelliseksi ohituskaistatieksi sekä yksityistiejär- kaupunkipääväyläksi, jonka kaikki liittymät ovat voidaan muuttaa suuntaisliittymäksi aikaisintaan jestelyjen ja riista-aitojen toteuttaminen lähes koko eritasoliittymiä. Tien poikkileikkaus voi liikenteel- Paasikiventien jatkeen toteuduttua. Papinniityn- 4.2.2 Vaihtoehto A: Nykyisten valtateiden 10 tiejaksolle. listen tarpeiden puolesta olla keskikaiteellinen tai tien jatke kytketään Kahiliston eritasoliittymään, ja 12 parantaminen

Vaihtoehto A on vuonna 2005 valmistuneen ke- hittämissuunnitelman mukainen. Vaihtoehdossa valtateitä 10 ja 12 kehitetään nykyisessä maasto- käytävässä. Rengon ja Hattelmalan välillä valta- tietä parannetaan 2-kaistaisena tienä, Hattelmalan ja Ruununmyllyn välillä 2+2-kaistaisena kaupunki- pääväylänä, Ruununmyllyn ja Kukonkoivun välillä jatkuvana keskikaiteellisena ohituskaistatienä ja Kukonkoivun ja Soramäen välillä 2+2-kaistaisena tienä. Nopeusrajoitus on 100 km/h, lukuun ottamatta Hämeenlinnan kohtaa.

Valtateiden 10 ja 12 parantamisesta yhteysvälillä Hämeenlinna–Tuulos–Lahti valmistui kehittämis- suunnitelma vuonna 2005. Kehittämissuunnitel- massa on esitetty suunnitelmat nykyisten valtateiden parantamisesta nykyisissä maastokäytävissä. Suunnitelmassa on esitetty vuoden 2030 tavoitetilanteen ratkaisu ja noin 44 miljoonan euron kehit- tämishanke, joka sisältää kiireellisimmät parantamistoimenpiteet.

Kehittämissuunnitelma on sekä lähtökohdiltaan et- tä ratkaisuehdotukseltaan edelleen ajantasainen. Valtateiden parantaminen suunniteltiin siinä muun muassa ottaen huomioon runkotieverkolle asetetut tavoitteet. Vaihtoehto A onkin suoraan kehittämis- suunnitelman tavoitetilanteen ratkaisu.

Nykyisen tien välin Hämeenlinna (Hattelma)–Lahti (Soramäki, Hollola) parantamisen kokonaiskustan- nus on noin 160 miljoonaa euroa. Seuraavassa on esitetty tavoitetilan ratkaisu jaksoittain.

Kuva 25. Valtateiden 10 ja 12 välin Hämeenlinna–Lahti tavoitetila nykyisen tien parantamisvaihtoehdossa (vaihtoehto A). Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 27 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

josta tulee Katumajärven itäpuolisen alueen uusi sisäänkäynti. Eritasoliittymien toteuttamisen yh- teydessä tehdään myös muita katuverkon järjes- telyjä. Nykyistä Vanajan eritasoliittymää parannetaan. Myös valtateiden 10 ja 3 nykyistä eritasoliit- tymää varaudutaan pitkällä tähtäyksellä parantamaan rakentamalla suorat rampit pohjoisesta län- teen ja idästä etelään.

Tieosuuden Hattelma–Ruununmylly tavoitetilaan parantamisen rakentamiskustannukset ovat 35 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100). Kustannuksissa ei ole Paasikiventien jatkeen eikä Hämeenlinnan katuverkon järjeste- lyjä.

Valtatie 10 väli Ruununmylly–Pohjoinen

Valtatien 10 väli Ruununmylly–Pohjoinen (Tuu- los) parannetaan nykyisessä maastokäytävässä jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Tieosuudella sallitaan myös lyhyitä 1+1-osuuksia ohitusosuuksien välissä. Valtatien nopeustaso on koko matkalla 100 km/h.

Tieosuudelle toteutetaan kolme uutta eritasoliit- tymää: Eteläinen (maantie 305), Karhunkorpi ja Tuulos (paikallistie 13897). Lisäksi tieosuudelle toteutetaan niin sanottuja yksityisteiden eritasoliit- tymiä (ks. kuva 27), joita on alustavasti suunniteltu Kankaisiin ja Hangasmäkeen. Tavoitteena on, että tieosuudelle ei jää yhtään tasoliittymää, vaikkakin T-liittymät ovat periaatteessa mahdollisia.

Lisäksi tieosuudella toteutetaan riista-aitoja, yksityisteiden järjestelyjä, kevyen liikenteen järjeste- lyjä ja bussipysäkkijärjestelyjä. Bussipysäkit pyri- tään sijoittamaan eritasoliittymien ja yksityisteiden eritasoliittymien yhteyteen, jotta samalla voidaan hyödyntää eritasoliittymien alikulut.

Ensimmäisessä vaiheessa kehitetään Ruunun- Kuva 26. Vaihtoehdon A mukainen tavoitetila Hämeenlinnan kohdalla. myllyn ja Eteläisten väliä. Tieosuuden Ruunun- mylly–Pohjoinen parantamisen rakentamiskustannukset ovat 43 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100). 28 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT

Valtatie 12 väli Pohjoinen–Kukonkoivu 4.2.3 Vaihtoehto B1: Katumajärven alitus Katumajärven alittavalla tunneliosuudella ajo- Valtatie 10 välillä Katuma–Kankainen Kankaisiin valtatielle 10 suunnat on erotettu toisistaan, nopeusrajoitus on Valtatien 12 väli Pohjoinen (Tuulos)–Kukonkoi- 80 km/h ja nousuosuuksilla on kaksi kaistaa. Jär- Katuman eritasoliittymästä valtatie haarautuu Ka- vu parannetaan nykyisessä maastokäytävässä Vaihtoehdossa B1 valtatie 10 erkanee nykyisestä ven alittavan tunnelin jälkeen uuden valtatiejakson tumajärven alittavaan tunneliin. Tunneli on kaksi- jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. valtatiestä Katuman liittymästä ja alittaa Katuma- nopeusrajoitus on 100 km/h, ajosuunnat on erotet- aukkoinen ja 2+2-kaistaistainen. Ajoradan leveys Tieosuudella sallitaan myös lyhyitä 1+1-osuuksia järven sekä myöhemmin Ruskeankivenmäen tun- tu toisistaan keskikaiteella ja lännen suuntaan on on molempiin suuntiin 9,0 metriä ja vapaa korkeus ohitusosuuksien välissä. Valtatien nopeustaso on nelissa ja liittyy nykyiseen valtatiehen 10 Kankais- yksi ohituskaista. 5,0 metriä. Tunneliosuudella ei ole liittymiä. Tun- koko matkalla 100 km/h. ten kohdalla. Liitteessä 1 on suunnitelmaluonnos neliosuuden nopeusrajoitus on 80 km/h. Huolto- ja vaihtoehdon B1 mukaisesta valtatien 10 uudesta Valtatie 10 välillä Renko–Katuma poikkeustilanteissa liikenne on ohjattavissa nykyi- Tieosuudelle toteutetaan viisi uutta eritasoliitty- linjauksesta. selle valtatielle tai vain toiseen tunneliaukkoon. mää: Lammi, Jahkola, Ojastenmäki (Hämeen- Vaihtoehdossa B1 valtatietä 10 välillä Renko– koski L), Hämeenkoski I (maantie 3172) ja Sairak- Katuma kehitetään nykyisen tien parantamisvaih- Liikenne-ennusteen mukainen liikennemäärä ei kala. Lisäksi tieosuudelle toteutetaan niin sanottu- toehdon (A) mukaisesti. edellyttäisi 2+2-kaistaista poikkileikkausta. Tun- ja yksityisteiden eritasoliittymiä, joita on suunniteltu Lakkolan, Käikälän, Tenhiälän, Sairakkalan ja Vihattun kohdalle. Tavoitteena on, että tieosuudelle ei jää yhtään tasoliittymää, vaikkakin T-liittymät ovat periaatteessa mahdollisia. Hämeenkosken kohdalla muut nykyiset liittymät kuin Ojastenmäki ja maantie 3172 muutetaan alikuluiksi. Palvelualu- een (Jokela–Aakkola) kohdalla sallitaan edelleen tasoliittymä. Teilinkankaan huoltoaseman liittymä Hollolassa toteutetaan suuntaisliittymänä tai T-liit- tymänä.

Tieosuuden Pohjoinen–Kukonkoivu parantamisen rakentamiskustannukset ovat 70 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100).

Valtatie 12 väli Kukonkoivu–Soramäki

Valtatien 10 väli Kukonkoivu–Soramäki parannetaan nykyisessä maastokäytävässä 2+2-kaistaiseksi. Valtatien nopeustaso on koko matkalla 100 km/h.

Kukonkoivun nykyinen eritasoliittymä parannetaan ja Soramäkeen rakennetaan uusi eritasoliittymä. Tieosuudella ei sallita tasoliittymiä.

Tieosuuden Kukonkoivu–Soramäki parantamisen rakentamiskustannukset ovat 7 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100).

Kuva 27. Valtateiden 10 ja 12 välin Hämeenlinna–Lahti tavoitetila vaihtoehdossa, jossa valtatie 10 alittaa tunnelissa Katumajärven ja liittyy valtatiehen 10 Kankaisissa (vaihtoehto B1). Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 29 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

nelin alamäkiosuuksissa liikennemäärien puolesta tattu suunnitellun linjauksen kohdalta seismisellä 1-kaistainen poikkileikkaus riittäisi. Kuvassa 28 on mittausmenetelmällä maaliskuussa 2007. Kalliopin- esimerkki tunnelin 2+1-poikkileikkauksesta. ta on linjauksen kohdalla syvimmillään yli 45 metriä vedenpinnan alapuolella heti saaren itäpuolella. Katumajärven länsipuolella luontevin tunnelin aloi- tuspaikka on nykyisen Katuman kiertoliittymän Katumajärven alittavan tunnelin jälkeen valtatien kohdalla, mistä päästään hyvin nopeasti kallioon. uusi linjaus liittyy nykyiseen valtatiehen 10 Kan- Suurimman pituuskaltevuuden ollessa enintään kaisten kohdalla. Liittymiskohtaan toteutetaan uusi 5 % tunnelin tulee kääntyä Katuman liittymästä eritasoliittymä. Katumajärven alittavan tunnelijak- kaakkoon ja alittaa Katumajärvi Mantereenvuoren son itäpuolella valtatie 10 on 2-kaistainen valtatie, ja Puketti-saaren kohdalta. Viiden prosentin pi- jonka nopeusrajoitus on 100 km/h. Vaihtoehtoi- tuuskaltevuudella tunnelin pituus on noin 3,4 kilo- sesti järven alittavan tunnelin jälkeen valtatien 10 metriä, kuvat 29 ja 30. voi vielä läpäistä tunnelina Ruskeankivenmäen. Tällöin Ruskeankivenmäen tunnelin pituus olisi Katumajärven veden pinta on tasolla +81. Järven noin 1,2 km, kuvat 31 ja 32. Perusratkaisuna on, syvyys on enimmillään 12 metriä Puketti-saaren että uusi valtatielinjaus sivuaa tasossa Ruskeaki- kohdalla. Kiinteän kalliopinnan korkeustaso on mi- venmäkeä.

2+1-kaistainen poikkileikkaus

Pohjakartta©hml/mito 2007

Kuva 29. Katumajärven alittavan tunnelin linjaus 5 %:n maksimikaltevuudella. Tunneli alittaa järven Mantereenvuoren ja Puketti-saaren kohdalta.

2+2-kaistainen poikkileikkaus

Kuva 28. Katumajärven alittavan tunnelin poikkileikkaus. Päävaihtoehtona 2+2-kaistainen poikkileikkaus. Kuva 30. Katumajärven alittavan tunnelin pituusleikkaus 5 %:n maksimikaltevuudella. 30 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT

Taulukko 6. Katumajärven alittavan tunneliosuuden kustannusarvio. Perusratkaisu, 65 M€ Vaihtoehdot • tunneliaukkojen lukumäärä 2 ei vaihtoehtoja • poikkileikkaus 2+2 2+1 --> - 6 M€ • suurin pituuskaltevuus 5 % ei vaihtoehtoja, pienempi pituuskaltevuus ei mahdollistaisi järven alitusta ja suurempi ei ole sallittu

Tunneleiden rakentamiskustannukset Valtatiet 10 ja 12 välillä Kankainen–Soramäki

Katumajärven alittavan tunnelin perusratkaisussa Vaihtoehdossa B1 valtateitä 10 ja 12 välillä Kan- tunnelin pituus on suuaukkorakenteineen 3,4 kilo- kainen–Soramäki kehitetään nykyisen tien paran- metriä. Tällöin tunnelin kokonaishinnaksi muodos- tamisvaihtoehdon (vaihtoehto A) mukaisesti. tuu 71 miljoonaa euroa (helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100). Tunnelijakson kustannukset ja- Nykyisen valtatien 10 parantamistarve välillä kaantuvat karkeasti seuraavasti: 25 % talotekniik- Katuma–Kankainen ka (LVIS, telematiikka), 40 % louhinta, lujitus ja tii- vistys ja 35 % rakenteet. Arviolta puolelta tunnelin Katumajärven alittavan tunnelin myötä nykyinen matkasta, tunnelin päissä ja järven alla, on tehtävä valtatie 10 muuttuu välillä Katuma–Kankainen tunnelin lämmön- ja vedeneristysrakenne. seututieluokkaiseksi maantieksi ja samalla sen toiminnallinen tehtävä muuttuu nykyisestä. Hämeen- Mikäli Ruskeankivenmäki läpäistäisiin tunnelina, linnan kaupunkiseudun sisäisen liikenteen välit- olisi tällaisen tunnelin kustannusarvio 23 miljoonaa täjänä toimimisen ohella maantien pääasiallinen euroa. Myös Ruskeankivenmäen tunnelin poikki- toiminnallinen tehtävä on toimia valtatien rinnak- leikkaus olisi 2+2-kaistainen. kaistienä välittäen liikennettä valtatielle 10. Kau- punkialueella nopeustasona on 60 km/h ja välillä Ruununmylly–Kankainen 80 km/h.

Välillä Katuma–Kankainen nykyinen valtatie voi säilyä kaksikaistaisena maantienä, jonka liittymät ovat tasoliittymiä. Linjajaksot voivat säilyä ennallaan, mutta koko jaksolla liittymiä joudutaan paran- Kuva 31. Valtatien 10 linjaus Ruskeankivanmäen kohdalla tunnelissa ja maan päällä. Tunneli on esitetty katkoviivalla. tamaan sekä Ruununmyllyn ja Kankaisten välillä myös järjestelemään. Parannettavia liittymiä ovat: • Katinen: parantaminen kiertoliittymänä (ks. kuva 33). • Välin Katinen–Ruununmylly liittymät kuvan 34 vaihtoehdon 2 mukaisesti.

Välillä Ruununmylly–Katinen nykyisellä valtatiellä toteutetaan pääosin turvallisuutta lisääviä toimen- piteitä kuten muun muassa liittymäjärjestelyjä, yk- sityistiejärjestelyjä ja riista-aitoja.

Kuva 32. Valtatien 10 pituusleikkaus Ruskeankivenmäen tunnelin kohdalla. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 31 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

Vaihtoehto 1

Kuva 33. Parannettu Katisen liittymä. Vaihtoehto 2

Kuva 34. Vaihtoehdot Katisen ja Ruununmyllyn välillä. 32 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT

4.2.4 Vaihtoehto B2: Katumajärven alitus Lammille valtatielle 12

Vaihtoehdossa B2, vaihtoehdon B1 tapaan, valtatie 10 erkanee nykyisestä tiestä Katuman liitty- mästä ja alittaa Katumajärven tunnelissa. Tun- neliosuudella ajosuunnat on erotettu toisistaan, nopeusrajoitus on 80 km/h ja nousuosuuksilla on kaksi kaistaa. Valtatie 10 jatkuu Katumajärven itä- puolella vaihtoehdon C mukaisena linjauksena, joka liittyy valtatiehen 12 Lammilla. Vaihtoehdossa B2 valtatie 10 jatkuu Katumajärven alituksen jäl- keen 2-kaistaisena, nopeusrajoitus on 100 km/h ja osuudella on neljä ohituskaistaparia. Liitteessä 1 on tarkempi suunnitelmaluonnos valtatien 10 linjauksesta Katumajärven tunnelista vaihtoehdon C mukaiseen linjaukseen. Liitteessä 2 on luonnos valtatien 10 vaihtoehdon C mukaisesta uudesta linjauksesta välillä Renko–Lammi.

Valtatie 10 välillä Rengo–Katuma

Vaihtoehdossa B2 valtatietä 10 välillä Rengo–Ka- tuma kehitetään nykyisen tien parantamisvaihto- ehdon (A) mukaisesti.

Valtatie 10 Katumajärven alituksen kohdalla

Vaihtoehto B2 on Katumajärven alitusratkaisun osalta yhtenevä vaihtoehdon B1 kanssa.

Valtatie 10 Katumajärven alitus–Lammi

Katumajärven itäpuolella järven alituksen jälkeen valtatie 10 jatkuu koilliseen uudessa maastokäytä- vässä. Linjaus on pääosin vaihtoehdon C mukainen. Valtatie 10 on uudessa maastokäytävässä Kuva 35. Valtateiden 10 ja 12 välin Hämeenlinna–Lahti tavoitetila vaihtoehdossa, jossa valtatie 10 alittaa tunnelissa Katumajärven ja liittyy valtatiehen 12 Lammilla (vaihtoehto B2). 2-kaistaisena, nopeusrajoitus on 100 km/h ja osuudella on neljä ohituskaistaparia.

Valtatie 12 Lammi–Soramäki

Vaihtoehdossa B2 valtatietä 12 välillä Lammi–So- ramäki kehitetään nykyisen tien parantamisvaihto- ehdon (vaihtoehto A) mukaisesti. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 33 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

4.2.5 Vaihtoehto C: Uusi valtatie 10 Renko– Valtatien 10 uudesta linjauksesta välillä Renko– soliittymiä on Rengossa nykyisen tien erkanemis- Nykyisten valtateiden 10 ja 12 parantamistarve Lammi Lammi on laadittu pääsuuntaselvitys vuonna 1990. kohdassa, valtatien 3 risteämiskohdassa, maantien välillä Renko–Lammi Tämä linjaus oli varauksena viimeisimmässä seu- 290 risteämiskohdassa ja Lammilla uuden linjauk- Vaihtoehdossa C valtatie 10 erkanee nykyisestä tukaavassa, mutta ei enää vuonna 2006 vahviste- sen ja valtatien 12 liittymiskohdassa. Hämeenlin- Uuden Renko–Lammi-yhteyden myötä nykyinen tiestä Rengossa, ohittaa Hämeenlinnan kaupun- tussa maakuntakaavassa. nan ja Lammin välisellä osuudella on arvioitu tar- valtatie 10 muuttuu aina Pohjoisten liittymään as- kirakenteen sen eteläpuolelta ja jatkuu uudessa vittavan kolme yksityisteiden eritasoliittymää. ti seututieluokkaiseksi maantieksi ja samalla sen maastokäytävässä valtatielle 12 Lammille. Liittees- Valtatie 10 välillä Renko–Lammi toiminnallinen tehtävä muuttuu nykyisestä. Hä- sä 2 on luonnos valtatien 10 vaihtoehdon C mukai- Valtatie 12 välillä Lammi–Soramäki meenlinnan kaupunkiseudun sisäisen liikenteen sesta uudesta linjauksesta välillä Renko–Lammi. Valtatie 10 linjataan Rengosta lähtien uuteen maas- välittäjänä toimimisen ohella maantien pääasialli- Uusi valtatie on 2-kaistainen. Uudella valtatiellä on tokäytävään, joka ohittaa Hämeenlinnan kaupun- Vaihtoehdossa C valtatietä 12 välillä Lammi– nen toiminnallinen tehtävä on toimia valtatien rin- ohituskaistoja säännöllisin välein, yhteensä kuusi gin sen eteläpuolelta ja liittyy valtatiehen 12 Lam- Soramäki kehitetään nykyisen tien parantamis- nakkaistienä välittäen liikennettä valtateille 3, 10 ja ohituskaistaparia. Uuden valtatien nopeusrajoitus min kohdalla. Uudella linjauksella valtatie 10 on vaihtoehdon (vaihtoehto A) mukaisesti. 12. Kaupunkialueella nopeustasona on 60 km/h ja on 100 km/h. Lammilta Soramäkeen valtatietä 12 2-kaistainen maantie, jolla on ohituskaistoja sään- väleillä Renko–Hattelmala ja Ruununmylly–Pohjoi- kehitetään vaihtoehdon A mukaisesti. nöllisin välein. Liittymät ovat eritasoliittymiä. Erita- nen 80 km/h. Valtatien 12 välillä Pohjoinen–Lammi nopeustaso on 100 km/h.

Välillä Renko–Ruununmylly nykyinen valtatie 10 voi säilyä kaksikaistaisena maantienä, jonka liitty- mät ovat pääosin tasoliittymiä. Eritasoliittymiä ovat vain nykyiset. Linjajaksot voivat säilyä ennallaan, mutta koko jaksolla liittymiä joudutaan parantamaan ja järjestelemään. Parannettavia liittymiä ovat: • Katinen: parantaminen kiertoliittymänä (ks. kuva 33). • Välin Katinen–Ruununmylly liittymät kuvan 34 vaihtoehdon 2 mukaisesti.

Välillä Ruununmylly–Pohjoinen (Tuulos) nykyisel- lä valtatiellä 10 toteutetaan pääosin turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä kuten muun muassa liitty- mäjärjestelyjä, yksityistiejärjestelyjä ja riista-aitoja. Välillä tarvittaneen myös 1–2 turvallista riistaeläin- ten ylityspaikkaa. Valtatien 12 väliä Pohjoinen– Lammi parannetaan kaksikaistaisena tienä. Tämä tarkoittaa lähinnä liittymätoimenpiteitä ja ehkä yhtä ohituskaistaparia.

Kuva 36. Vaihtoehto C, valtatie 10 uudessa maastokäytävässä välillä Renko–Lammi. 34 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT

4.3 Vaikutusten arviointi Taulukko 7. Liikenteelliset vaikutukset. 4.3 Vaikutusten arviointi Tavoite Ve 0 Ve A Ve B1 Ve B2 Ve C 4.3.1 Liikenteelliset vaikutukset Nykyisen tien Katumajärven alitus Katumajärven alitus Uusi valtatie 10 4.3.1 Liikenteelliset vaikutukset parantaminen vt 10:lle Kankaisiin vt 12:lle Lammille Renko–Lammi Liikenteen kasvaessa nykyisen valtatien liikennöi- Liikennemäärä v.2030 tävyysongelmatLiikenteen kasvavat kasvaessa ja häiriötilanteet nykyisen valtatien ja liiken - lii- (KVL / raskaat autot): neonnettomuudetkennöitävyysongelmat lisääntyvät. kasvavat Liikennöitävyyson ja häiriötilan-- - Katuma–Katinen (nykyinen vt 10) 12 900 / 1 030 14 300 / 1 160 5 800 / 170 5 800 / 170 7 600 / 390 gelmat painottuvatteet ja liikenneonnettomuudetHämeenlinnan kohdalle, lisääntyvät. jossa - Katuma–Katinen (uusi tie) 0 0 8 500 / 990 8 600 / 1 010 7 200 / 840 Liikennöitävyysongelmat painottuvat Hä- kasvavan valtatieliikenteen lisäksi tietä kuormittaa - Eteläinen–Pohjoinen (nyk. vt 10) 7 000 / 560 8 400 / 690 8 400 / 700 3 400 / 130 3 400 / 130 seudullinenmeenlinnan ja paikallinen kohdalle, liikenne. jossa kasvavan valtatieliikenteen lisäksi tietä kuormittaa seudulli- - Eteläinen–Lammi (uusi tie) 0 0 5 100 / 580 5 100 / 580 nen ja paikallinen liikenne. - Liikenteen siirtymä kantatieltä 54 0 1 300 / 120 1 300 / 130 1 700 / 180 1 500 / 150 Vaihtoehdossa A nykyinen tie parannetaan vas- ja valtatieltä 12 taamaan runkoverkonVaihtoehdossa vaatimuksia, A nykyinen tie jolloin parannetaan tiestä Matkan pituus ja matka-aika muodostuuvastaamaan pääasiallinen runkoverkon pitkämatkaisen vaatimuksia, liiken jolloin- (kevyet / raskaat autot) teen yhteystiestä Lahdesta muodostuu länteen. pääasiallinen Kapasiteetin pitkämatkai- riit- välillä Renko–Soramäki sen liikenteen yhteys Lahdesta länteen. Ka- tävyyden kannalta kriittisimmällä Hämeenlinnan - matka (km) 78.7 78.7 77.8 72.1 73.0 kohdalla poikkileikkauspasiteetin riittävyyden ja liittymät kannalta parannetaan kriittisimmällä Hämeenlinnan kohdalla poikkileikkaus ja liit- - keskinopeus / kevyet (km/h) 85 97 97 97 98 vastaamaan kasvavan liikennekysynnän tarpei- tymät parannetaan vastaamaan kasvavan - keskinopeus/ raskaat (km/h) 82 84 84 84 85 ta. Häiriötilanteissa yhtenäisen rinnakkaisväylän liikennekysynnän tarpeita. Häiriötilanteissa - ajoaika / kevyet (min) 55 49 48 45 45 puuttuminenyhtenäisen voi kuitenkin rinnakkaisväylän aiheuttaa puuttuminen merkittäviä voi - ajoaika / raskaat (min) viivytyksiä.kuitenkin Normaaliliikenteessä aiheuttaa merkittäviä ja ”normaalien” viivytyksiä. 58 56 55 51 52 liikenteen Normaaliliikenteessä huippujenkin aikana ja vaihtoehto ”normaalien” turvaa liiken- Liikenteen toimintavarmuus ja mat- Liikenteen kasvaessa nykyi- Nykyisen tien parantaminen Uusi tie Hämeenlinnan koh- Uusi tie Hämeenlinnan ja Uusi tie Rengon ja Lammin teen huippujenkin aikana vaihtoehto turvaa ka-ajan ennustettavuus sellä tiellä pullonkaulaksi runkoverkon standardin mu- dalla ja muilta osin nykyisen Lammin välillä ja muilta osin välillä ja nykyisen tien pa- liikenteelle runkoverkolle asetetun turvallisuus- ja muodostuu Hämeenlinnan kaiseksi poistaa tiejaksolta tien parantaminen runkover- nykyisen tien parantaminen rantaminen välillä Lammi– liikenteelle runkoverkolle asetetun turvalli- sujuvuustason. kohta. Myös muualla päätien toistuvat kapasiteettiongelmat kon standardiin poistaa tiejak- runkoverkon standardin mu- Soramäki runkoverkkostan- suus- ja sujuvuustason. liikennevirtaan liittyminen vai- pääosin. Merkittävimmät liit- solta toistuvat kapasiteettion- kaiseksi poistaa tiejaksolta dardiin poistaa tiejaksolta keutuu tasoliittymissä. Kapasi- tymät rakennetaan eritasoliit- gelmat. Merkittävimmät liitty- toistuvat kapasiteettiongelmat. toistuvat kapasiteettiongel- VaihtoehdossaVaihtoehdossa B1 pitkämatkainen B1 pitkämatkainen liikenne ohjau liikenne- teettiongelmat painottuvat tymiksi. mät rakennetaan eritasoliitty- Merkittävimmät liittymät ra- mat. Merkittävimmät liitty- tuu Hämeenlinnanohjautuu kohdalla Hämeenlinnan pääosin kohdalla Katumajärven pääosin työmatka- ja viikonloppuliiken- Tielle ei muodostu yhtenäistä miksi. kennetaan eritasoliittymiksi. mät rakennetaan eritasoliit- alittavaan tunneliin.Katumajärven Hämeenlinnaan alittavaan tunneliin. suuntautuvaa Hämeen- teeseen. rinnakkaistietä jolle liikennettä Nykyinen tie jää tunnelin koh- Nykyinen tie jää rinnakkais- tymiksi. pitkämatkaistalinnaan liikennettä suuntautuvaa jää myös pitkämatkaista seudullista liiken- ja Häiriöiden määrä kasvaa lii- voitaisiin ohjata häiriötilanteis- dalla rinnakkaistieksi, joka teiksi välillä Hämeenlinna– Nykyinen tie jää rinnakkais- paikallista nettäliikennettä jää myös palvelevalle seudullista nykyiselle ja paikallista tielle. liikenteen kasvaessa. Nykyisel- sa. toimii häiriötilanteissa varareit- Tuulos. Lammi–Hollola välille tieksi välillä Renko–Lammi. lä tiellä ei ole rinnakkaistietä, tinä. Yhtenäistä rinnakkaistie- ei muodostu yhtenäistä rin- Lammi–Hollola välille ei Katumajärvenkennettä kohdalla palvelevalle ennusteliikennemäärät nykyiselle tielle. Katu-ny- Pitkämatkaisen liikenteen majärven kohdalla ennusteliikennemäärät mikä voi aiheuttaa merkittäviä kannalta kantatie 54 toimii tä ei kuitenkaan muodostu. nakkaistietä. Pitkämatkaiselle muodostu yhtenäistä rin- kyisellä tiellänykyisellä jäävät tielläkuitenkin jäävät tien kuitenkin nykyisiä tien liikennykyisiä- kiertomatkoja ja viivytyksiä varayhteytenä. Pitkämatkaiselle liikenteelle kt liikenteelle kt 54 toimii varayh- nakkaistietä. Pitkämatkai- nemääriä alhaisemmiksi.liikennemääriä alhaisemmiksi. häiriötilanteissa. 54 toimii varayhteytenä. teytenä. selle liikenteelle kt 54 toimii varayhteytenä. VaihtoehdossaVaihtoehdossa B2 pitkämatkaiselle B2 pitkämatkaiselle liikenteelle liikenteel- Paikallinen liikenne, alueen kuntien Hämeenlinnassa paikallinen Hämeenlinnan päässä paikal- Huomattava osa Hämeenlin- Huomattava osa Hämeenlin- Pääosa Hämeenlinnaan rakennetaanle rakennetaanuusi väylä Hämeenlinnanuusi väylä Hämeenlinnan ja Lammin ja väliset yhteydet, työssäkäyntiliiken- liikenne kasvaa huomattavasti linen liikenne poistuu valtatiel- naan suuntautuvasta liiken- naan suuntautuvasta liiken- suuntautuvasta liikenteestä Lammin välillä, mikä lyhentää selvästi ajo- teen edellytykset Katumajärven itäpuolisen tä rinnakkaisen tie- ja katu- teestä jää Katumajärven koh- teestä jää Katumajärven koh- jää Hämeenlinnan päässä välillä, mikä lyhentää selvästi ajomatkaa Hämeen- maankäytön kasvun seurauk- verkon täydentyessä. dalla nykytielle joka toimii sa- dalla nykytielle joka toimii sa- nykytielle joka toimii samalla matkaa Hämeenlinnan ja Lahden välillä ja linnan ja Lahden välillä ja parantaa pitkämatkaisen sena. Valtatie on nykyisellä malla asuinalueiden pääasial- malla asuinalueiden pääasial- asuinalueiden pääasiallise- parantaa pitkämatkaisen liikenteen yhteyksiä Seudullinen työmatkaliikenne liikenneverkolla alueen pää- jää parannetulle valtatielle. lisena yhteytenä keskustaan. lisena yhteytenä keskustaan. na yhteytenä keskustaan. liikenteen Lahdesta yhteyksiä länteen. Lahdesta Nykyinen länteen. tie jää Nykyinen Hämeen- tie jää Hämeenlinnan ja Tuuloksen välillä palvele- asiallinen yhteys Hämeenlin- Liittymien parantamisen seu- Seudullinen työmatkaliikenne Seudullinen työmatkaliikenne Seudullinen työmatkaliiken- linnan ja Tuuloksen välillä palvelemaan seu- nan suuntaan. Palvelutason rauksena liittyminen valtatien pysyy parannetulla valtatiellä. jää pääosin rinnakkaistieksi ne jää pääosin rinnakkais- maan seudullistadullista ja ja paikallista paikallista liikennettä. liikennettä. Uuden Uuden tien heikkeneminen vaikeuttaa liikenteeseen helpottuu. Liittymien parantamisen seu- jäävälle nykyiselle tielle. Lii- tieksi jäävälle nykyiselle tien ennusteliikennemääräennusteliikennemäärä on Lammin on Lammin länsipuolel länsipuo-- myös seudullista työmatkalii- rauksena liittyminen valtatien kenteen vähentyessä nykyi- tielle. Liikenteen vähentyes- la noin 4 400lella ajon/vrk, noin 4 400 josta ajon/vrk, noin 12josta % noinon raskasta 12 % on kennettä. liikenteeseen helpottuu. sen tien palvelutaso paranee. sä tien palvelutaso paranee. liikennettä.raskasta Vaihtoehdon liikennettä. B2 linjaus Vaihtoehto on lyhinB2 linjaus välillä on Pitkämatkainen liikenne, yhteydet Toimivuusongelmien lisäänty- Seudullinen liikenne jää pit- Seudullinen liikenne jää pää- Uusi tie palvelee pääosin pit- Uusi tie palvelee pääosin Renko–Lahtilyhin ja välillänopein Renko–Lahti Hämeenlinnan ja nopein ohittavan Hämeen- lii- seudun ulkopuolelle/ -lta essä pitkämatkaisen, erityi- kämatkaisen liikenteen kans- osin pitkämatkaisen liikenteen kämatkaista liikennettä. pitkämatkaista liikennettä. linnan ohittavan liikenteen kannalta. kenteen kannalta. sesti raskaan, liikenteen kan- sa samalle tielle. Liikenteen kanssa samalle väylälle. Lii- Yhteydet Hämeenlinnan seu- Uusi tie jää melko etäälle nalta kt 54 muodostuu nykyis- sujuvuus ja häiriöherkkyys kenteen sujuvuus ja häiriö- dulta itään paranevat selvästi. Hämeenlinnan keskustasta. täkin houkuttelevammaksi paranevat nykyiseen tiehen herkkyys kuitenkin paranevat Tien valtakunnallinen yhdistä- Yhteydet Hämeenlinnan vaihtoehtoiseksi reitiksi. Hä- verrattuna. nykyiseen tiehen verrattuna. vyys paranee standardin yh- seudulta itään paranevat. meenlinnaan päättyvän liiken- Yhteydet Hämeenlinnasta Yhteydet Hämeenlinnasta denmukaistuessa. Tien valtakunnallinen yhdis- teen kannalta vaihtoehtoisia itään paranevat hieman. itään paranevat hieman. tävyys paranee standardin reittejä ei kuitenkaan ole. Tien valtakunnallinen yhdistä- Tien valtakunnallinen yhdistä- yhdenmukaistuessa. vyys paranee standardin yh- vyys paranee standardin yhdenmukaistuessa. denmukaistuessa. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 35 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

VaihtoehdossaVaihtoehdossa C pitkämatkainen C pitkämatkainen liikenne liikenne ohja oh-- (Taulukko 7. Liikenteelliset vaikutukset.) jataan uudelle tielle Rengon itäpuolelta. Uusi taan uudelle tielle Rengon itäpuolelta. Uusi tie ohit- Tavoite Ve 0 Ve A Ve B1 Ve B2 Ve C tie ohittaa Hämeenlinnan Janakkalan rajalla taa Hämeenlinnan Janakkalan rajalla noin 7,5 km Nykyisen tien Katumajärven alitus Katumajärven alitus Uusi valtatie 10 noin 7,5 km Hämeenlinnan keskustan etelä- Hämeenlinnan keskustan eteläpuolelta. Vaihtoeh- parantaminen vt 10:lle Kankaisiin vt 12:lle Lammille Renko–Lammi puolelta. Vaihtoehdossa C valtatie 10 palve- dossa C valtatielee muita 10 palveleetutkittuja vaihtoehtoja muita tutkittuja huonommin vaihto- Joukkoliikenteen edellytykset Nykyinen maankäyttö tukeu- Joukkoliikenteen matka-ajat Joukkoliikenteen matka-ajat Välillä Hämeenlinna–Lammi Valtatietä 10 käyttävä linja- tuu nykyiseen tiehen, jota alu- lyhenevät ja matka-aikojen nopeutuvat ja matka-aikojen on kaksi vaihtoehtoista reittiä autoliikenne poikkeaa ny- ehtoja huonomminHämeenlinnaan Hämeenlinnaan suuntautuvaa suuntautuvaa pitkämatkaista een seudullinen joukkoliiken- ennustettavuus paranee. ennustettavuus paranee. Ke- joukkoliikenteelle. Seudullinen kyisin ja myös jatkossa Hä- pitkämatkaistaliikennettä. liikennettä. ne käyttää. Joukkoliikenteen Kevyen liikenteen yhteydet vyen liikenteen yhteydet py- joukkoliikenne jäänee nykyi- meenlinnan keskustassa. matka-aikojen ennustettavuus pysäkeille paranevat. säkeille paranevat liittymissä. selle tielle. Nykyinen 10-tie Seudullinen joukkoliikenne heikkenee nykyisellä tiellä Pysäkkien uudelleen sijoitta- Valtatietä 10 kulkeva linja- palvelee paremmin Hauhon ja jää nykyiselle tielle. Toden- kapasiteettiongelmien ja häiri- minen antaa mahdollisuuden autoliikenne poikkeaa nykyisin Tuuloksen suuntia. Uusi tie näköisesti pääosa pitkämat- öiden lisääntyessä. pysäkkijärjestelmän järkeis- ja todennäköisesti jatkossa toimisi nykyistä nopeampana kaisesta vakio- ja pikavuo- Nykyiset pysäkkijärjestelyt tämiseen ja pysäkkien palve- Hämeenlinnan keskustassa. yhteytenä Hämeenlinnan ja roliikenteestä säilyisi nykyi- ovat taloudellisesti tarkoituk- lutason parantamiseen. Katumajärven alittava yhtey- Lahden välillä. Uuden tien sellä valtatiellä. Hämeenlin- senmukaisissa paikoissa. Py- dellä on enintään tilausajolii- varrella ei ole merkittävästi nan seudulla osa paikalli- säkkivarustelu ja kulkuyhtey- kennettä. Näin ollen Katuma- maankäyttöä ja pysäkkejä sesta joukkoliikenteestä det pysäkeille ovat laatutasol- järven alittavalla uudella yh- olisi tarvetta tehdä enintään saattaa sijoittua lyhyellä taan tyydyttävän ja välttävän teydellä ei ole tarvetta varau- eritasoliittymien yhteyteen. matkalla uudelle valtatielle. välillä. tua pysäkkien toteuttamiseen. Liikenteen väheneminen hel- Liikenteen väheneminen hel- pottaa joukkoliikenteen toimin- pottaa joukkoliikenteen toi- taa ja kevyen liikenteen yhte- mintaa ja kevyen liikenteen yksiä pysäkeille. Uudelle tielle yhteyksiä pysäkeille. Mikäli siirtyvän pitkämatkaisen lii- pitkämatkaista joukkoliiken- kenteen matka-ajat lyhenevät nettä siirtyy uudelle tielle, ja niiden ennustettavuus pa- niin sen matka-ajat lyhenevät ranee. ja ennustettavuus paranee. Kevyen liikenteen edellytykset Nykyisellä tiellä ei ole yhte- Kevyen liikenteen olosuhteet Uudelle Katumajärven alitta- Uusi valtatie on irrallaan Uusi valtatie on irrallaan näistä kevyen liikenteen väy- paranevat kevyen liikenteen valle yhteydelle ei ole tarvetta maankäytöstä. Sen varrelle ei maankäytöstä. Sen varrelle lää. Vt 10:n osuudella kevyen väylien ja alikulkujen raken- toteuttaa tien suuntaista ke- ole tarvetta toteuttaa tien ei ole tarvetta toteuttaa tien liikenteen alikulkuja on vain tamisen myötä. Myös tien le- vyen liikenteen väylää. Kevy- suuntaista kevyen liikenteen suuntaista kevyen liikenteen vähän. Kevyen liikenteen on- ventäminen ja rinnakkaistie- en liikenteen risteäminen uu- väylää. väylää. gelmat kohdistuvat taajamien järjestelyt parantavat liikku- den valtatien kanssa edellyt- Kevyen liikenteen risteäminen Kevyen liikenteen risteämi- ja tienvarsiasutuksen kohdille. misolosuhteita. Valtatien var- tää eritasoratkaisuja. Uudella uuden valtatien kanssa edel- nen uuden valtatien kanssa Kasvava liikenne heikentää relle muodostuu nykyistä tiellä on estevaikutus Katuma- lyttää eritasoratkaisuja lähinnä edellyttää eritasoratkaisuja jatkossa edelleen tien suun- enemmän jatkuvia kevyen järven itäpuolella, jota tosin Hämeenlinnassa ja Lammilla. lähinnä Hämeenlinnassa ja taisen ja valtatietä risteävän liikenteen yhteyksiä. valtatien läpäisy Ruskeaki- Uusi valtatie vähentää liiken- Lammilla. kevyen liikenteen turvallisuut- venmäki tunnelissa vähentää. nettä nykyisellä valtatiellä vä- Uusi valtatie vähentää lii- ta ja sujuvuutta. Hämeenlinnan alueella kevyt- lillä Hämeenlinna–Tuulos. kennettä nykyisellä valtatiel- liikenne tukeutuu pitkälti nykyi- Tämä voi parantaa kevyen lä välillä Renko–Lammi. seen valtatiehen 10, jonka var- liikenteen turvallisuutta, mutta Tämä voi parantaa kevyen rella kevyen liikenteen olosuh- heikentää taloudellisia mah- liikenteen turvallisuutta, teiden kehittämismahdollisuu- dollisuuksia toteuttaa uusia mutta heikentää taloudelli- det paranevat läpikulkevan kevyen liikenteen ratkaisuja sia mahdollisuuksia toteut- ajoneuvoliikenteen siirryttyä nykyisen valtatien varrelle. taa uusia kevyen liikenteen uudella järven alittavalle valta- ratkaisuja nykyisen valtatien tielle. Muilta osin vaihtoehto on varrelle. kevyen liikenteen olosuhteiden osalta VE:n A mukainen. Liikenneturvallisuus Onnettomuusmäärät kasvavat Parannettu tie on liikennetur- Parannettu tie on liikennetur- Uusi tie on liikenneturvallisuu- Uusi tie on liikenneturvalli- liikenteen kasvun myötä, mi- vallisuudeltaan nykyistä tietä vallisuudeltaan nykyistä tietä deltaan nykyistä tietä parempi. suudeltaan nykyistä tietä käli onnettomuusriski pysyy parempi. parempi. Keskikaiteelliset ohituskaista- parempi. nykyisellä tasolla. Keskikaiteellinen poikkileikka- Keskikaiteellinen poikkileikka- osuudet ja eritasoliittymien Keskikaiteelliset ohituskais- Kasvava liikenne lisää ohitus- us ja eritasoliittymien toteut- us ja eritasoliittymien toteut- toteuttaminen vähentävät var- taosuudet ja eritasoliittymi- tarvetta ja lisää riskitilanteita taminen vähentävät varsinkin taminen vähentävät varsinkin sinkin vakavimpia onnetto- en toteuttaminen vähentä- nykyisissä tasoliittymissä. vakavimpia onnettomuuksia. vakavimpia onnettomuuksia. muuksia. Hirvionnettomuus- vät varsinkin vakavimpia Hirvionnettomuuksia vähen- Hirvionnettomuuksia vähen- riskiä vähennetään riista- onnettomuuksia. Hirvionnet- netään riista-aidoilla. netään riista-aidoilla. aidoilla. tomuusriskiä vähennetään Tietunneleissa vallitsevat jat- Tietunneleissa vallitsevat jat- riista-aidoilla. kuvasti erittäin hyvät ja turval- kuvasti erittäin hyvät ja turval- liset ajo-olosuhteet. Onnetto- liset ajo-olosuhteet. Onnetto- muus tai muissa häiriötilan- muus- tai muissa häiriötilan- teissa tunnelista poistuminen teissa tunnelista poistuminen on turvallista 2-putkisen tun- on turvallista 2-putkisen tun- neliratkaisun myötä. neliratkaisun myötä. 36 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT

4.3.2 Vaikutukset ympäristöön ja Taulukko 8. Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön. maankäyttöön4.3.2 Vaikutukset ympäristöön ja Tavoite Ve 0 Ve A Ve B1 Ve B2 Ve C maankäyttöön Nykyisen tien Katumajärven alitus Katumajärven alitus Uusi valtatie 10 Ympäristön kannalta parhaita vaihtoehtoja ovat parantaminen vt 10:lle Kankaisiin vt 12:lle Lammille Renko–Lammi ne, joissa tieYmpäristön säilyy nykyisessä kannalta parhaita maastokäytävässä. vaihtoehtoja Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueet Maa- ja metsätalousalueita Maa- ja metsätalousalueita Tällaisia vaihtoehtojaovat ne, joissa ovat tie säilyy0, A ja nykyisessä suureksi maasto-osaksi säilyvät yhtenäisinä. säilyvät yhtenäisinä. Tien le- säilyvät yhtenäisinä. Tien le- jää uuden tien alle Hämeen- jää uuden tien alle kaikkein myös B1. käytävässä. Tällaisia vaihtoehtoja ovat 0, A ja vennyksen ja tiejärjestelyjen vennyksen, tiejärjestelyjen ja linnan ja Lammin välillä. eniten. Viljeltyjä peltoja jää suureksi osaksi myös B1. alle jää hieman maa- ja met- uuden yhteyden alle jää hie- tien alle erityisesti Harvia- sätalousaluetta. man maa- ja metsätalousalu- lassa Hämeenlinnan kaak- Hyvä yhdyskuntarakenne on tiivis ja yhtenäinen, etta. koispuolella. Hyvä yhdyskuntarakenne on tiivis ja yhtenäi- Maatalouden kuluyhteydet ja se hyödyntää nykyisiä palveluita, kunnallistek- pitenevät, kun liittymiä karsi- Maatalouden kulkuyhteydet nen, ja se hyödyntää nykyisiä palveluita, niikkaa sekä katu- ja tieverkkoa. Uuteen paikkaa taan. pitenevät, kun kulkuyhteyksiä kunnallistekniikkaa sekä katu- ja tieverkkoa. karsitaan. tuleva tie houkutteleeUuteen paikkaa maankäyttöä tuleva tie houkuttelee nykyisen maan- ra- kenteen ulkopuolelle,käyttöä nykyisen mikä rakenteen voi hajauttaa ulkopuolelle, yhdys mi-- Yhdyskuntarakenne, maankäyttö Nykyinen tieverkko tukee ole- Nykyisen tien parantaminen Vaihtoehto mahdollistaa tavoi- Uusi yhteys voi luoda uuden Pitkämatkainen liikenne oh- massa olevaa yhdyskuntara- tukee tavoitellun yhdyskunta- tellun yhdyskuntarakenteen. kasvusuunnan Hämeenlinnan jataan Hämeenlinnan ohi kä voi hajauttaa yhdyskuntarakennetta. kuntarakennetta. kennetta. Ei mahdollista kaa- rakenteen kehittämistä. Isolla Riskinä on kuitenkin mm. pal- itäpuolelle, mikä hajauttaisi melko kaukaa. Uutta suoraa vojen mukaista maankäytön tiellä on merkittävä rakennetta velurakenteen hajautuminen. yhdyskuntarakennetta. yhteyttä Hämeenlinnaan ei VaihtoehtoVaihtoehto 0 tukee nykyistä 0 tukee nykyistä yhdyskuntarakennet yhdyskuntara- - kehittämistä. jakava vaikutus. Uusi tie houkuttelee uutta Uusi yhteys rajoittaa hiukan synny, joten uusi tie ei ole ta ja nykyisenkennetta maiseman ja nykyisen ja kaupunkikuvan maiseman ja kaupunki- säily- Tien leventäminen ja liittymä- maankäyttöä. maankäytön laajenemismah- kovin houkutteleva uuden kuvan säilymistä. Siinä säilyvät haitalliset me- maankäytön kasvusuunta. mistä. Siinä säilyvät haitalliset meluvaikutuksen järjestelyt edellyttävät asema- Uusi yhteys rajoittaa hiukan dollisuuksia Paavolankulman luvaikutuksen sekä pohjavesien pilaantumis- kaavojen muuttamista tien maankäytön laajenemismah- kaakkoispuolella. Tämä taas on yhdyskunta- sekä pohjavesienriski, jos suojausten pilaantumisriski, toteuttaminen jos suojauslykkääntyy- varren asemakaavoitetuilla dollisuuksia Paavolankulman rakenteen kannalta myön- ten toteuttaminentai jää toteuttamatta. lykkääntyy tai jää toteuttamat- alueilla. kaakkoispuolella. teinen asia. ta. Vaihtoehto ei mahdollista kaavojen mukaista Uusi yhteys Harvialasta val- maankäytönVaihtoehto kehittämistä. A tukee suunnitelmien mukaista tatielle 3 muuttaa nykyistä yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Tien maankäyttöä. Maankäytön leventäminen, meluesteiden rakentaminen muutokseen on varauduttu Vaihtoehto A tukee kaavojen mukaista yhdyskun- maakuntakaavassa, joten sekä liittymä- ja tiejärjestelyt muuttavat mai- muutos on maankäytön ta- tarakennettasemaa ja maankäyttöä. ja kaupunkikuvaa. Tien Tien leventäminen, estevaikutus meluesteiden rakentaminen sekä liittymä- ja tie- voitteiden mukainen. lisääntyy. Meluesteet ja kevyen liikenteen Rajoittaa maankäytön kehit- järjestelyt muuttavatyhteydet parantavat maisemaa ihmisten ja kaupunkikuvaa. elinoloja. Suo- tämistä Janakkalan Harvi- Tien estevaikutusjaukset vähentävät lisääntyy. pohjavesienMeluesteet pilaantumis-ja kevyen alassa mm. Niemenpään, liikenteen yhteydetriskiä. parantavat ihmisten elinoloja. Alikartanon ja Marjumäen Suojaukset vähentävät pohjavesien pilaantumis- alueilla. riskiä. Vaihtoehto B1 tukee suunnitelmien mukaista Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyi- Nykyinen valtatie 10 aiheuttaa Tien varrella asuvien elinym- Tien varrella asuvien elinym- Vanhan valtatien varrella me- Vanhan valtatien varrella yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Tun- syys (melu, tärinä, estevaikutus) meluhaittaa Katumajärven ja päristö muuttuu tien leventä- päristö muuttuu tien leventä- luntorjunnan toteuttaminen voi meluntorjunnan toteuttami- nelilla ja lyhyellä uudella maanpinnassa ole- Ruununmyllyn kohdilla. misen, meluntorjunnan toteut- misen, meluntorjunnan toteut- lykkääntyä tai jäädä toteutta- nen voi lykkääntyä tai jäädä tukee kaavojen mukaista yhdys- Vaihtoehtovalla B1 osuudella on melko vähäisiä haitallisia Meluntorjunnan puuttuminen tamisen ja tiejärjestelyjen ta- tamisen ja tiejärjestelyjen tamatta, kun uusi yhteys raken- toteuttamatta, kun uusi yh- kuntarakennettavaikutuksia ja ympäristöön, maankäyttöä. koska Vaihtoehtoon uutta maan- säilyttää nykyiset meluhaitat. kia. kia. netaan. teys rakennetaan. sisältyy ”hajaantumisriski”,pinnassa kulkevaa tietä koska rakennetaan uusi tie melko hou- Meluntorjunnan toteuttaminen Meluntorjunnan toteuttaminen Uusi tie aiheuttaa hiukan es- Tie aiheuttaa melu- ja este- kuttelee uuttavähän. maankäyttöä. Tunnelin toteuttaminen Tunnelilla parantaa ja lyhyellä hie- vähentää meluhaittoja nykyi- vähentää meluhaittoja nykyi- tehaittaa Paavolankulman haittaa Harvialassa, samoin maanpintaosuudellaman Katuman on alueen melko virkistyskäyttömahdol- vähäisiä haitallisia sen asutuksen kohdalla. sen asutuksen kohdalla. kaakkoispuolella. maankäytön muutosta, jon- Valtatien varren kevyen liiken- Valtatien varren kevyen liiken- Uusi tie saattaa haitata loma- ka nykyiset asukkaat voivat vaikutuksialisuuksia, ympäristöön, vaikka vanhalle koska tielle uutta jääkin maanpin run- - saasti liikennettä. Tunneli voi alentaa pohja- teen yhteys parantaa asuk- teen yhteys parantaa asuk- asutusta välillä Katumajärvi – kokea haitalliseksi, kun alu- nassa olevaa tietä rakennetaan melko vähän. Tun- een luonne muuttuu. Muu- veden pintaa, millä voi olla haitallisia vaiku- kaiden elinoloja. kaiden elinoloja. Lammi. tos on kuitenkin maakunta- nelin toteuttaminentuksia kasvillisuuteen parantaa Katuman ja kaivoihin. alueen Tunneli vir - Nykyisen tien keskikaiteellis- Vanhan valtatien varrella me- Tie uudessa maastokäytäväs- taminen ja liittymien vähene- luntorjunnan toteuttaminen voi sä pirstoo virkistyskäyttöön kaavan mukainen, ja muu- kistyskäyttömahdollisuuksia,säilyttää nykyisen kaltaisen vaikka maisemanvanhalle tielleja tos voi toteutua riippumatta jääkin runsaastikaupunkikuvan liikennettä. Katumajärven Tunneli ja voi Ruununmyl- alentaa minen lisäävät valtatien este- lykkääntyä tai jäädä toteutta- sopivia alueita ja rikkoo pa- vaikutusta. matta, kun uusi yhteys raken- hasti nykyisin yhtenäisen hil- tästä hankkeesta. pohjavedenlyn pintaa, alueella, millä samoin voi suurenolla haitallisia osan meluhai- vaiku- Uusien teiden aiheuttamia netaan. jaisen alueen Hämeenlinnan Uusi tie saattaa haitata lo- toista, jos meluntorjunnan rakentaminen lyk- tuksia kasvillisuuteen ja kaivoihin. Tunneli säilyttää esteitä ei synny. Uusi tie aiheuttaa estehaittaa ja Lammin välillä. ma-asutusta välillä Harvi- nykyisen kaltaisenkääntyy tai maisemanjää toteutumatta ja kaupunkikuvan vanhalla tiellä. Paavolankulman kaakkois- Tunnelin toteuttaminen paran- ala–Lammi. Tunneliosuuden ulkopuolella vaikutukset ovat Katumajärven ja Ruununmyllyn alueella, samoin puolella. taa hieman Katuman alueen Tie uudessa maastokäytä- A:n kaltaiset. vässä pirstoo virkistyskäyt- suuren osan meluhaitoista, jos meluntorjunnan Tunnelin toteuttaminen paran- virkistyskäyttömahdollisuuksia taa hieman Katuman alueen (melu ja estehaitta pienempiä töön sopivia alueita ja rikkoo rakentaminen lykkääntyy tai jää toteutumatta van- virkistyskäyttömahdollisuuksia kuin A:ssa). pahasti yhtenäisiä hiljaisia halla tiellä. Tunneliosuuden ulkopuolella vaikutuk- (melu ja estehaitta pienempiä alueita. set ovat A:n kaltaiset. kuin A:ssa). Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 37 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

VaihtoehdossaVaihtoehdossa B2 voi B2 syntyä voi syntyä maankäyttöä maankäyttöä ha - (Taulukko 8. Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön.) hajaannuttava uusi kasvusuunta Hämeenlin- jaannuttava uusi kasvusuunta Hämeenlinnan itä- Tavoite Ve 0 Ve A Ve B1 Ve B2 Ve C nan itäpuolelle. Tunneli voi alentaa pohjave- puolelle. Tunneli voi alentaa pohjaveden pintaa, Nykyisen tien Katumajärven alitus Katumajärven alitus Uusi valtatie 10 millä voi olladen haitallisia pintaa, millä vaikutuksia voi olla haitallisia kasvillisuuteen vaikutuk- parantaminen vt 10:lle Kankaisiin vt 12:lle Lammille Renko–Lammi ja kaivoihin.sia B2kasvillisuuteen säilyttää nykyisen ja kaivoihin. kaltaisen B2 säilyttää mai- nykyisen kaltaisen maiseman ja kaupunkiku- Pohjavedet Tie kulkee pohjavesialueiden Tie kulkee pohjavesialueiden Tie kulkee pohjavesialueiden Nykyisellä verkolla pohjavesi- Nykyisellä verkolla pohja- kohdalta Hattelmalassa ja kohdalta Kankaisissa sekä kohdalta Kankaisissa sekä suojausten toteutuminen lyk- vesisuojausten toteutumi- seman ja kaupunkikuvanvan Hämeenlinnan Hämeenlinnan ja Lammin välillä, ja samoin Lam- min välillä, samoin suuren osan meluhaitoista, jos Kankaisissa sekä Tuuloksen Tuuloksen ja Lammin kohdal- Tuuloksen ja Lammin kohdal- kääntyy. Pohjavesien pilaan- nen lykkääntyy. Pohjavesi- suuren osan meluhaitoista, jos meluntorjun- ja Lammin kohdalla. Pohja- la. la. tumisriski pienenee mutta ei en pilaantumisriski piene- meluntorjunnannan rakentaminen rakentaminen lykkääntyy lykkääntyy tai jää taitoteutu- jää vesialueiden kohdalle ei ole Pohjavesialueiden kohdalle Pohjavesialueiden kohdalle poistu, kun pitkämatkainen nee mutta ei poistu, kun toteutumattamatta vanhalla vanhalla tiellä.tiellä. Vanhalla Vanhalla valtatiellä valtatiellä säi- tehty pohjavesisuojauksia, rakennetaan pohjavesisuoja- rakennetaan pohjavesisuoja- liikenne siirtyy uudelle valta- pitkämatkainen liikenne siir- pohjavesienlyy pilaantumisriskipohjavesien pilaantumisriski, säilyy, jos jos suojaus suojaus-- joten onnettomuustilanteessa ukset, jotka vähentävät onnet- ukset, jotka vähentävät onnet- tielle. tyy uudelle valtatielle. ten toteuttaminenten toteuttaminen lykkääntyy lykkääntyy tai jää toteuttamatta. tai jää toteutta- on pohjavesien pilaantumis- tomuustilanteissa pohjaveden tomuustilanteissa pohjaveden Katumajärven alittava tunneli Uusi tie halkoo nykyistä val- riski. Myös liukkauden torjun- B2 halkaiseematta. laajan B2 halkaisee yhtenäisen laajan metsäalueen yhtenäisen met- Hä- pilaantumisriskiä. Suojaukset pilaantumisriskiä. Suojaukset alentaa todennäköisesti poh- tatietä enemmän pohjavesi- säalueen Hämeenlinnan ja Lammin välillä, taan käytettävä suola heiken- vähentävät myös liukkauden vähentävät myös liukkauden javeden pinnan tasoa tunnelin alueita. Uudelle tielle raken- meenlinnanmikä ja on Lammin virkistyskäytön, välillä, mikä yhtenäisen on virkistys hiljaisen- tää pohjaveden laatua. torjuntaan käytettävän suolan torjuntaan käytettävän suolan kohdalla. netaan pohjavesisuojaukset käytön, yhtenäisenalueen säilymisen hiljaisen sekä alueen luonnon säilymisen ja lähimai- se- imeytymistä pohjavesiin. imeytymistä pohjavesiin. Uusi tie halkoo nykyistä valta- pohjavesialueiden kohdalle. kä luonnonseman ja lähimaiseman kannalta haitallista. kannalta haitallista. tietä enemmän pohjavesialueita. Uudelle tielle rakenne- Vaihtoehdot B2 ja C luovat maankäytön ke- taan pohjavesisuojaukset Vaihtoehdot B2 ja C luovat maankäytön kehittä- pohjavesialueiden kohdalle. mismahdollisuuksiahittämismahdollisuuksia nykyisen valtatien nykyisen valtatien varrelle, Luontoarvot (arvokkaat elinympä- Vaihtoehto ei muuta nykyisiä Vaihtoehto ei merkittävästi Vaihtoehto ei merkittävästi Katumajärven alituksella ei Rengon itäpuolella uusi tie kun suuri osavarrelle, pitkämatkaisesta kun suuri osa pitkämatkaisesta liikenteestä siirtyy lii- kenteestä siirtyy uudelle tielle. ristöt, lajisto, monimuotoisuus, vi- luontoarvoja. muuta nykyisiä luontoarvoja. muuta nykyisiä luontoarvoja. ole kovin merkittäviä haitallisia pirstoo yhtenäistä metsä- uudelle tielle. heralueiden yhtenäisyys, eläinten Tien mahdollisella leventämi- Tien mahdollisella leventämi- luontovaikutuksia. Tunneli- aluetta ja kulkee Heinisuon Vaihtoehto C ei juuri hajauta yhdyskuntara- kulkureitit, ekologiset yhteydet) sellä ja yksityistiejärjestelyillä sellä ja yksityistiejärjestelyillä osuus vähentää valtatiestä Natura-alueen läpi. Heini- Vaihtoehto C ei juuri hajauta yhdyskuntaraken- voi olla luontoarvoihin kohdis- voi olla luontoarvoihin kohdis- eläinten kulkemiseen aiheutu- suo on valtakunnallisesti kennetta, koska Hämeenlinnan kaupunkiin tuvia vähäisiä haittavaikutuk- tuvia vähäisiä haittavaikutuk- vaa estehaittaa. arvokas suoalueen ja van- netta, koskajohtavia Hämeenlinnan uusia yhteyksiä kaupunkiin ei synny. C:llä johtavia on sia. sia. Uusi tie halkaisee laajan yh- hojen metsien muodostama uusia yhteyksiähaitallisia ei synny.luontovaikutuksia C:llä on haitallisia Rengon itäpuolel- luon- Yhtenäisten riista-aitojen to- Katumajärven alituksella ei tenäisen metsäalueen Hä- kokonaisuus. tovaikutuksiala Heinisuon Rengon Natura-alueella.itäpuolella Heinisuon Tie halkaisee Natu- teuttaminen vähentää hirvi- ole kovin merkittäviä haitallisia meenlinnan ja Lammin välillä. Sivuaa Natura 2000 -aluetta ra-alueella.kaksi Tie laajaa halkaisee yhtenäistä kaksi metsäaluetta, laajaa yhtenäistä toisen eläinten kuolemia, mutta es- luontovaikutuksia. Tunneli- Tällä on haitallisia vaikutuksia Miemalan–Raimansuon Rengon itäpuolella ja toisen Hämeenlinnan ja metsäaluetta, toisen Rengon itäpuolella ja toisen tää kulkumahdollisuuden tien osuus vähentää valtatiestä erityisesti suuria reviireitä tar- alueella. Lammin välillä, millä on virkistyskäytön, yhte- eri puolille. eläinten kulkemiselle aiheutu- vitseviin eläimiin ja ekologisiin Uusi tie halkaisee laajan Hämeenlinnannäisen ja hiljaisen Lammin alueen välillä, säilymisen millä on sekä virkis - vaa estehaittaa. yhteyksiin. yhtenäisen metsäalueen tyskäytön, lluonnonyhtenäisen ja lähimaiseman hiljaisen alueen kannalta säilymisen haitallisia Yhtenäisten riista-aitojen to- Hämeenlinnan ja Lammin sekä luonnonvaikutuksia. ja lähimaiseman kannalta haitallisia teuttaminen vähentää hirvi- välillä. Tällä on haitallisia vaikutuksia. eläinten kuolemia, mutta es- vaikutuksia erityisesti suuria Vaihtoehto C säilyttää nykyisen kaltaisen tää kulkumahdollisuuden tien reviireitä tarvitseviin eläimiin eri puolille. ja ekologisiin yhteyksiin. Vaihtoehtomaiseman C säilyttää ja nykyisen kaupunkikuvan kaltaisen nykyisellä maiseman valta- tiellä Rengon ja Lammin välillä, samoin suu- Maisema, kaupunkikuva ja Vaihtoehto säilyttää nykytilan- Nykyisen tien varrella maise- Katumajärven alittavalla tun- Katumajärven alittavalla tun- Hiidenjoen ylityksen ja Har- ja kaupunkikuvanren osan nykyisellämeluhaitoista, valtatiellä jos meluntorjunnan Rengon ja kulttuuriperintö teen. ma ja kaupunkikuva muuttuu nelilla ei ole merkittäviä haital- nelilla ei ole merkittäviä haital- vialan kohdalla uusi tie kul- Lammin välillä,rakentaminen samoin suurenlykkääntyy osan tai meluhaitoista,jää toteutumatta tien leventämisen, tie- ja liit- lisia vaikutuksia maisemaan, lisia vaikutuksia maisemaan, kee peltojen läpi ja lähellä jos meluntorjunnanvanhalla tiellä. rakentaminen Vanhalla valtatiellä lykkääntyy säilyy poh- tai tymäjärjestelyjen sekä melu- kaupunkikuvaan tai kulttuuri- kaupunkikuvaan tai kulttuuri- asutusta, jossa tiellä on hai- esteiden rakentamisen vuoksi. perintöön. perintöön. tallisia vaikutuksia taajama- jää toteutumattajavesien vanhalla pilaantumisriski, tiellä. Vanhalla jos suojausten valtatiellä to- Haitallisia vaikutuksia voidaan kuvaan ja maisemaan. teuttaminen lykkääntyy tai jää toteuttamatta. Nykyisen tien varrella maise- Uusi tielinjaus kulkee pääosin pohjavesien pilaantumisriski säilyy, jos suojausten lieventää tieympäristön hyväl- ma ja kaupunkikuva muuttuu peitteisessä metsämaastossa Rengon ja valtatien 3 välis- toteuttaminen lykkääntyy tai jää toteuttamatta. lä suunnittelulla. tien leventämisen, tie- ja liit- taajamien ulkopuolella, jolloin sä sekä Harvialan ja Lam- Vaihtoehdossa C Hiidenjoen ylityksen ja Har- tymäjärjestelyjen sekä me- se ei muuta merkittävästi min välissä tie kulkee pää- vialan kohdalla uusi tie kulkee peltojen läpi ja Vaihtoehdossa C Hiidenjoen ylityksen ja Harvialan luesteiden rakentamisen suurmaisemaa. Maasto uuden osin peitteisessä metsä- lähellä asutusta, jossa uudella tiellä on haital- vuoksi. Haitallisia vaikutuksia linjan kohdalla on kuitenkin maastossa taajamien ulko- kohdalla uusilisia tie vaikutuksia kulkee peltojen taajamakuvaan läpi ja lähellä ja maise- asu- voidaan lieventää tieympäris- topografialtaan vaihtelevaa, puolella, jolloin se ei muuta tusta, jossamaan. uudella Uusi tiellä tie saattaa on haitallisia haitata loma-asutusta vaikutuksia tön hyvällä suunnittelulla. jolloin tiehen tulee runsaasti merkittävästi suurmaise- taajamakuvaanHarvialan ja maisemaan.ja Lammin välillä. Uusi tie saattaa leikkauksia ja penkereitä. maa. Maasto uuden linjan haitata loma-asutusta Harvialan ja Lammin välillä. Näillä on haitallisia vaikutuk- kohdalla on kuitenkin topo- sia maisemaan. grafialtaan vaihtelevaa, jolloin tiehen tulee runsaasti leikkauksia ja penkereitä. Näillä on haitallisia vaikutuksia maisemaan. Sivuaa muinaismuistoaluet- ta Niemenpäässä. 38 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT

4.3.3 Toteutettavuus ja taloudelliset Taulukko 9. Toteutettavuus ja taloudelliset vaikutukset. vaikutukset4.3.3 Toteutettavuus ja taloudel- Tavoite Ve 0 Ve A Ve B1 Ve B2 Ve C liset vaikutukset Nykyisen tien Katumajärven alitus Katumajärven alitus Uusi valtatie 10 Toteuttamiskustannuksiltaan edullisin vaihtoehto parantaminen vt 10:lle Kankaisiin vt 12:lle Lammille Renko–Lammi on A, jonkaToteuttamiskustannuksiltaan merkittävänä etuna on vaiheittain edullisin toteu varsi-- Toteuttamiskustannukset 10–20 M€ 160 M€ 222 M€ 266 M€ 230 M€ tettavuus. Vaihtoehdossanainen vaihtoehto A on nykyistä vaihtoehto tietä A, voidaanjonka helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, Kehittämistoimenpiteet vuo- Tunneli 71 M€, uusi linjaus Tunneli 71 M€, tunneli–Lammi Uusi valtatie 100 M€, uusi tehokkaastimerkittävänä parantaa erilaisilla etuna on vaiheittainosahankekokonai toteutetta-- 2000=100 delta 2005 indeksikorotettu ja Kankainen 15 M€, nykyisen 70 M€, uusi maantie uudelta maantie uudelta valtatieltä suuksilla ilmanvuus. Vaihtoehdossa mainittavaa A hukkarakentamista. nykyistä tietä voidaan täydennetty välin Renko– valtatien kehittäminen Ve A:n valtatieltä Eteläisiin 5 M€, ny- Eteläisiin 5 M€, nykyisen Hattelma kehittämistoimenpi- mukaisesti Renko–Katuma ja kyisen valtatien kehittäminen valtatien kehittäminen VE Vaihtoehtotehokkaasti B1 on vastaavasti parantaa erilaisilla pääosin osahankeko- vaiheittain konaisuuksilla ilman mainittavaa hukkaraken- teiden kustannuksilla. Kus- Kankainen–Soramäki 128 M€, VE A:n mukaisesti Renko– A:n mukaisesti Lammi– toteuttavissa, ainoastaan Katumajärven alitta- tannuksissa ei ole mukana nykyisen syrjään jäävän valta- Katuma ja Lammi–Soramäki Soramäki 75 M€, nykyisen tamista. Vaihtoehto B1 on vastaavasti pää- Paasikiventien jatkeen eikä tien kehittäminen Katuma– 85 M€, nykyisen syrjään jää- syrjään jäävän valtatien ke- va uusi linjausosin vaiheittain tulee toteuttaa toteuttavissa, kertainvestointina. ainoastaan Ka- Vaihtoehdoissa B2 ja C tulee tehdä suuria kertain- katuverkon järjestelyjä. Kankainen 8 M€. vän tien kehittäminen Katu- hittäminen Renko–Lammi tumajärven alittava uusi linjaus tulee toteut- ma–Lammi 35 M€. 50 M€. vestointeja,taa ennen kertainvestointina. kuin saavutetaan Vaihtoehdoissa merkittäviä B2 ja Kustannusten ajoittuminen (inves- Ei edellytä merkittäviä inves- Kustannukset ajoittuvat pitkäl- Uuden valtatien rakentaminen Uuden valtatien rakentaminen Uuden valtatien rakentami- C tulee tehdä suuria kertainvestointeja, en- hyötyjä. Vaihtoehdoissa B2 ja C joudutaan toden- toinnit, säästöt) tointeja. Kustannuksia muo- le jaksolle. Hyödyt saavute- Hämeenlinnassa edellyttää Hämeenlinnasta Lammille nen Rengosta Lammille näköisesti pisimpäännen kuin saavutetaan kärsimään merkittäviä nykyisen hyötyjä. valtatien dostuu lähinnä tien kunnos- taan suhteellisen nopeasti merkittävän kertainvestoinnin. edellyttää suuren kertainves- edellyttää suuren kertain- ongelmista.Vaihtoehdoissa B2 ja C joudutaan todennä- sapidosta ja perusparantami- toteuttamisen jälkeen. toinnin, jonka vuoksi nykyisen vestoinnin, jonka vuoksi köisesti pisimpään kärsimään nykyisen valta- sesta. valtatien varrella voidaan jou- nykyisen valtatien varrella tien ongelmista. tua pitäytymään parantamis- voidaan joutua pitäytymään Vaihtoehtojen vaikutuksia liikenteen yhteiskuntata- Pitkällä aikavälillä yhteiskun- tataloudellisia kustannuksia toimenpiteistä ja kärsimään parantamistoimenpiteistä ja loudellisiin Vaihtoehtojenkustannuksiin vaikutuksia on arvioitu liikenteen verkkotasolla yhteis- muodostuu liikenteen suju- pitkään nykyisen tien puutteis- kärsimään pitkään nykyisen suoritemuutostenkuntataloudellisiin ja keskimääräisten kustannuksiin ajokustanon arvioitu- vuuden heikkenemisestä, lii- ta. tien puutteista. nusten perusteella.verkkotasolla Ajokustannukset suoritemuutosten on jalaskettu keskimää- 30 kenneonnettomuuksista ja Valtatien 10 parantaminen Vt 10:n parantaminen run- vuoden laskenta-ajaltaräisten ajokustannusten (2015–2045) perusteella. ja diskontattu Kaikki liikenteestä ympäristölle koh- runkotietasoiseksi siirtynee kotietasoiseksi siirtynee pit- distuvista haitoista. pitkälle. källe. vuoden 2015vertaillut arvoon. vaihtoehdot Kaikki vertaillut tuottavat vuodenvaihtoehdot 2030 tuottavat hyötyjätasolla ajokustannushyötyjä verrattuna vaihtoehtoon verrattuna 0 vaih- (ny- Hyödyt v. 2030 tasolla verrattuna toehtoon 0 (nykyinen tie). Hyötyjä on tarkas- vaihtoehtoon 0 (M€/v) ilman liiken- kyinen tie).teltu Hyötyjä erikseen on muiltatarkasteltu pääteiltä erikseen siirtyvän muilta liikenteen siirtymiä pääteiltä siirtyvänteen osalta. liikenteen osalta. - ajoneuvokustannukset, kevyet 0.00 0.14 0.42 -0.14 - ajoneuvokustannukset, raskaat 0.00 0.09 0.28 -0.01 SuurimmatSuurimmat hyödyt yhteysväliä hyödyt yhteysväliä nykyisin nykyisin käyttäväl käyt-- - aikakustannukset, kevyet 5.28 5.45 4.70 2.63 le liikenteelletävälle syntyy liikenteelle vaihtoehdoissa syntyy vaihtoehdoissa A ja B1, jotka A ja palvelevat B1,hyvin jotka sekä palvelevat alueen hyvin seudullista sekä alueen että seu- pit- - aikakustannukset, raskaat 0.35 0.42 0.60 0.18 kämatkaistadullista liikennettä. että pitkämatkaista Pienimmiksi liikennettä. hyödyt jäävät Pie- - päästökustannukset 0.00 0.20 0.60 -0.13 nimmiksi hyödyt jäävät vaihtoehdossa C, jos- - onnettomuuskustannukset 5.94 5.72 4.97 3.84 vaihtoehdossasa Hämeenlinnaan C, jossa Hämeenlinnaan suuntautuvalle suuntauliikenteelle- tuvalle liikenteelleei synny merkittäviä ei synny hyötyjä, merkittäviä koska hyötyjä,uuden - kunnossapitokustannukset -0.22 -0.24 -0.35 -0.44 koska uudentien tienlinjaus linjaus kulkee kulkee etäällä etäällä Hämeenlinnan Hämeen kes-- Hyödyt yhteensä 11.36 11.78 11.22 5.94 linnan keskustasta.kustasta. Siirtyvän liikenteen hyödyt 0.68 0.83 1.95 1.40

Merkittävimmät erot liikenteen kustannuksis- Merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä on myös kan- H/K-suhde tatieltä 54 jasa valtatieltävaihtoehtojen 12 välilläsiirtyvälle ovat kantatieltäliikenteelle 54 ai ka- valtatieltä 12 siirtyvälle liikenteelle aiheutu- - ilman liikenteen siirtymiä 1.0 0.8 0.6 0.4 heutuvissa kustannuksissa. Kaikissa vertailluissa vissa kustannuksissa. Kaikissa vertailluissa - liikenteen siirtymät mukana 1.1 0.8 0.7 0.5 vaihtoehdoissavaihtoehdoissa kantatieltä kantatieltä 54 siirtyvälle 54 siirtyvälle liikenteelle liiken- Vaiheittain toteutettavuus Ei edellytä merkittäviä inves- Vaihtoehto voi muodostua Uusi yhteys tunneleineen to- Uusi yhteys Katumasta Lam- Uusi yhteys Rengosta syntyy hyötyjä.teelle Suurimmat syntyy hyötyjä. säästöt Suurimmat saavutetaan säästöt saa-ai- tointeja. Kunnossapito ja pe- osakokonaisuuksista, jotka teutettava kerralla. Muilta osin mille toteutettava kerralla. Lammille toteuttava kerralla. kakustannuksissavutetaan jaaikakustannuksissa onnettomuuskustannuksissa. ja onnetto- rusparantaminen toteutuvat ovat toteutettavissa vaiheittain toteuttavissa vaiheittain vaih- Vaiheittain toteuttaminen Vaiheittain toteuttaminen Vaihtoehdotmuuskustannuksissa. B2 ja C ovat myös Vaihtoehdot kantatietä B2 54 ja C ly - vaiheittain. erillään. Vaiheittain rakenta- toehdon A tapaan. mahdollista vain väleillä Ren- mahdollista vain valtatiellä hyempiä, minkäovat myös seurauksena kantatietä saavutetaan54 lyhyempiä, selvästiminkä misessa ei jouduta tekemään ko–Katuma ja Lammi– 12 välillä Lammi–Soramäki. ns. hukkainvestointeja, jotka Soramäki. suuremmatseurauksena hyödyt kuin saavutetaan vaihtoehdoissa selvästi A jasuurem- B1. mat hyödyt kuin vaihtoehdoissa A ja B1. eivät palvele tavoitetilaa.

Valtatieltä 12Valtatieltä siirtyvän 12 liikenteensiirtyvän liikenteen ajomatka ajomatka pitenee nykyiseen pitenee valtatiehen selvästi 12 valtatiehen verrattuna, 12 verrattuna, minkä seu - rauksena merkittäviäminkä seurauksena säästöjä liikenteen ei saada. kustannukset Valtatieltä 12 siirtyvääkasvavat. liikennettä Valtatieltä palvelee 12 parhaiten siirtyvää liikennettä vaihtoeh- to B2, jossapalvelee ajomatka parhaiten pitenee vaihtoehto vähiten B2 ja jossakevyiden ajo- ajoneuvojenmatka matka-aika pitenee vähitenTampereelle ja kevyiden lyhenee. ajoneuvojen matka-aika Tampereelle lyhenee. Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 39 VAIHTOEHTOTARKASTELUT

Yhteiskuntataloudellisten vaikutusten tarkastelu on (Taulukko 9. Toteutettavuus ja taloudelliset vaikutukset.) tehty pitkämatkaisen liikenteen näkökulmasta ja Tavoite Ve 0 Ve A Ve B1 Ve B2 Ve C se mahdollistaa vaihtoehtojen keskinäisen vertai- Nykyisen tien Katumajärven alitus Katumajärven alitus Uusi valtatie 10 lun tästä näkökulmasta. Vaihtoehtojen tarkemman parantaminen vt 10:lle Kankaisiin vt 12:lle Lammille Renko–Lammi kannattavuuden arviointi edellyttää jatkossa myös Epävarmuustekijät, riskit Nykyisen valtatien turvalli- Toteutumisen viivästyminen Tunnelin toteuttamisen suurin Tunnelin toteuttamisen epä- Uhkana on, että uudelle Hämeenlinnan katuverkon liikenteelle aiheutuvien suus- ja sujuvuusongelmat lisää riskiä onnettomuuksiin. epävarmuustekijä on kallio- varmuustekijät samat kuin yhteydelle ei siirry riittävästi vaikutusten tarkempaa arviointia. pahenevat liikenteen kasva- Viivästyminen lisää myös su- pinnan syvyys Katumajärven vaihtoehdossa B1. liikennettä, että toteuttami- essa. Vaarana on runkotiesta- juvuusongelmia. Rakentami- alla. Metrin muutos kalliopin- Uhkana on, että uudelle yh- nen olisi kannattava. tuksen menettäminen. Valta- sesta aiheutuu haittaa valta- nan syvyydessä arvioidusta teydelle ei siirry riittävästi lii- Hajauttaa yhdyskuntara- tien vaikutusalueen kilpailuky- tien liikenteelle. nostaa/laskee kustannuksia kennettä, että toteuttaminen kennetta ja heikentää ympä- ky heikkenee suhteessa val- 0,5 M€. Kalliopinnan sijainti olisi kannattavaa. ristöarvoja. Vaihtoehto saat- takunnan muihin alueisiin on heikosti tunnettu muualla Hajauttaa yhdyskuntaraken- taa olla ympäristöllisesti nähden. kuin avokallioiden kohdassa, netta ja heikentää ympäristö- hyväksymättömissä. jolloin toteutettavuuteen liittyy arvoja. Vaihtoehto saattaa olla epävarmuutta näilläkin osin. ympäristöllisesti hyväksymät- Toteutettaessa toiseen suun- tömissä. taan 1-ajoratainen vaihtoehto ei häiriötilanteessa saada 2- suuntaista liikennettä tunneliin, jolloin liikenteen on käy- tettävä kiertoreittejä. Uhkana on, että uudelle yhteydelle ei siirry riittävästi lii- kennettä, että toteuttaminen olisi kannattavaa. 40 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys VAIHTOEHTOTARKASTELUT

4.4 Vaihtoehtojen vertailuyhteenveto valtatien varren haittoja poistavat ratkaisut lyk- Taulukko 10. Varsinaisten kehittämisvaihtoehtojen vaikuttavuus. kääntyvät tai jäävät kokonaan toteuttamatta. Vaih- Tavoite Ve A Ve B1 Ve B2 Ve C Kansainvälisten ja valtakunnallisten toehdossa 0 nykyisen tien haitat kärjistyvät nykyi- tavoitteiden täyttyminen sestä liikenteen lisääntyessä ennustetusti. Nykyisen tien Katumajärven Katumajärven Uusi valtatie parantaminen alitus vt 10:lle alitus vt 12:lle 10 Renko– Kaikissa vaihtoehdoissa, vaihtoehtoa 0 lukuun ot- Eri väestö- ja tienkäyttäjäryhmien liikkumismah- Kankaisiin Lammille Lammi tamatta, tavoitetila on runkoteillä noudatettavien dollisuudet ovat parhaimmat vaihtoehdoissa A ja Liikenteen toimintavarmuus ja mat- 0 + ++ ++ periaatteiden mukainen. Kuitenkin vaihtoehdoissa B1. Vaihtoehdossa 0 paikallisen autoliikenteen, ka-ajan ennustettavuus A samoin kuin tunneliosuuksilla vaihtoehdoissa B1 kevyenTavoite liikenteen, joukkoliikenteen Ve sekä A maa- jaVe B1 Ve B2 Ve C Nykyisen tien KatumajärvenPaikallinen Katumajärven liikenne, Uusi alueen valtatie kuntien ja B2 joudutaan soveltamaan enemmän alennettu- metsätalousliikenteen olosuhteetparantaminen heikkenevät alitus ja vt 10:lleväliset alitus yhteydet, vt 12:lle työssäkäyntiliiken-10 Renko– + ++ + + ja nopeusrajoituksia. nykyiset ongelmat kärjistyvät liikenteen lisääntyesKankaisiin- teen edellytyksetLammille Lammi sä.Liikenteen Vaihtoehdoissa toimintavarmuus B2 ja jamat- C nykyisen tien varren 0 + Pitkämatkainen++ liikenne, ++yhteydet ka-ajan ennustettavuus + + ++ + Pitkämatkaisen henkilö- ja tavaraliikenteen suju- liikkumismahdollisuudet paranevat uuden valtatien seudun ulkopuolelle/ -lta vuus ja toimintavarmuus on paras vaihtoehdoissa toteuduttua.Paikallinen liikenne, Siihen alueen asti kuntien tilanne voi olla vaihtoeh- väliset yhteydet, työssäkäyntiliiken- + ++ Joukkoliikenteen+ edellytykset+ B2 ja C. Hämeenlinnan kohdalla on ohikulkutien tar- donteen 0edellytykset kaltainen. + + ++ + ve, johon vaihtoehdot A ja B1 vastaavat heikosti. Ve Pitkämatkainen liikenne, yhteydet + + ++ + C palvelee vaihtoehdoista huonoimmin Hämeenlin- Maiseman,seudun ulkopuolelle/ kaupunkikuvan -lta ja kulttuuriperinnön Kevyen liikenteen edellytykset Joukkoliikenteen edellytykset + + (+) (+) nasta alkavaa tai sinne päättyvää liikennettä. osalta vaihtoehto 0 on paras. Vaihtoehdoilla+ A ja B1 + ++ + on vähäistä vaikutusta nykyisen tien varren maise- Kevyen liikenteen edellytykset Liikenneturvallisuus Vaikutusalueen kunnat yhdistyvät parhaiten vaih- maan ja kaupunkikuvaan. Vaihtoehtojen+ B2 ja C + (+) (+) + +(+) +(+) +(+) toehdoissa A ja B1. uusilla tielinjauksilla on haitallisia vaikutuksia lähin- Liikenneturvallisuus Maa- ja metsätalous nä metsäiseen maastoon taajamien + ulkopuolella. +(+) +(+) +(+) (-) (-) - -- Yhteydet valtatien vaikutusalueen kunnista muual- EnitenMaa- ja haitallisiametsätalous vaikutuksia on vaihtoehdossa C. le maahan, ulkomaille sekä länsirannikon ja Venä- (-) (-) Yhdyskuntarakenne,- maankäyttö-- + +(+) - +/- jän välillä ovat toimintavarmimmat vaihtoehdoissa TiekäytävänYhdyskuntarakenne, luontoarvojen maankäyttö osalta vaihtoehto 0 on B2 ja C. paras. Vaihtoehdot A ja B1 ei merkittävästi+ muu- +(+) - +/- Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyi- Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyi- + +(+) 0 - ta luontoarvoja, tosin riista-aidat heikentävät+ hir- +(+) syys (melu,0 tärinä, estevaikutus)- Seudullisten tavoitteiden täyttyminen vieläintensyys (melu, tärinä, kulkumahdollisuuksia. estevaikutus) Vaihtoehdoissa Pohjavedet Pohjavedet B2 ja C uudella valtatiellä on haitallisia+ vaikutuksia + (+) (+) + + (+) (+) Valtatien vaikutusalueen nykyisen maankäytön lähinnä suuria reviirejä tarvitseviin eläimiin. Luonto- Luontoarvot (arvokkaat elinympäris- mukaiset työssäkäyntialueet liittyvät toisiinsa par- arvojentöt, lajisto, osalta monimuotoisuus, haitallisin viher- on vaihtoehto C, jossa val- Luontoarvot (arvokkaat elinympäris- + + - -- tatiealueiden kulkee yhtenäisyys, myös eläintenHeinisuon kulku- Natura-alueen läpi. töt, lajisto, monimuotoisuus, viher- haiten vaihtoehdoissa A ja B1. + + - -- reitit, ekologiset yhteydet) alueiden yhtenäisyys, eläinten kulku- Maisema, kaupunkikuva ja (-) (-) reitit, ekologiset- yhteydet)- Valtatien liikenneturvallisuus paranee merkittäväs- Toteutettavuuskulttuuriperintö ti nykyisestä kaikissa vaihtoehdoissa lukuun otta- Maisema, kaupunkikuva ja Toteuttamiskustannukset (-) (-) - - matta vaihtoehtoa 0. Vaihtoehto A täyttää asetetut tavoitteet0 ja on kan- -(-) kulttuuriperintö-- -(-) nattavuudeltaanKustannusten ajoittuminen paras vaihtoehto. Hankkeella saa- ++ + Toteuttamiskustannukset- - Maakunnan ja kuntien maankäytön suunnittelun vutettavat hyödyt ylittävät sen investointikustannuk- 0 -(-) -- -(-) tavoitteita tukevat parhaiten vaihtoehdot A ja B1. set.Liikenteen Vaihtoehdon kustannukset A kannattavuutta on mahdollista ++ ++ Kustannusten++ ajoittuminen+ Vaihtoehto 0 tukeutuu nykyiseen yhdyskuntara- parantaa tehostamalla osahankekokonaisuuksia. ++ + - - H/K-suhde kenteeseen, mutta siinä säilyvät valtatien haital- 1.1 0.8 0.7 0.5 liset vaikutukset. Vaihtoehto B2 tukee heikoiten Vaihtoehdot B1, B2 ja C ovat liikennetaloudelli- Liikenteen kustannukset Vaiheittain toteutettavuus ++ ++ ++ + maankäytön suunnittelun tavoitteita. Vaihtoehto C sesti kannattamattomia ratkaisuja ja++ ne sisältä- (-) -- -- tukee muita vaihtoehtoja paremmin maankäytön vät runsaasti epävarmuustekijöitä. Osittain nämä Epävarmuustekijät, riskit H/K-suhde tavoitteita Harvialan alueella. vaihtoehdot ovat liikenteellisiltä vaikutuksiltaan0 - -- -- 1.1 0.8 0.7 0.5 vaihtoehtoaSidosryhmien kannanototA parempia. Vaihtoehdot B2 ja C ovat Vaiheittain toteutettavuus Paikallisten tavoitteiden täyttyminen ympäristöllisiltä ja yhdyskuntarakenteeseen koh- ++ (-) -- -- distuvilta vaikutuksiltaan vähiten hyväksyttäviä. Valtatien liikenteestä asukkaille ja maankäytölle ai- Epävarmuustekijät, riskit heutuvat haitat ovat vähäisimmät vaihtoehdoissa A ++ selvästi positiivinen 0 - -- -- + lievästi positiivinen ja B1. Vaihtoehdoissa B2 ja C nykyisen tien haitat 0 ei vaikutusta tai ei voida arvioida Sidosryhmien kannanotot seminaa- vähenevät uuden valtatien valmistuttua. Toisaalta - lievästi negatiivinen rissa 13.6.2007 ++ + -- -- vaarana on, että vaihtoehdoissa B2 ja C vanhan -- selvästi negatiivinen

++ selvästi positiivinen + lievästi positiivinen 0 ei vaikutusta tai ei voida arvioida - lievästi negatiivinen -- selvästi negatiivinen Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 41 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUkSet

5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUkSet

Johtopäätöksiä toehto B1 tuntuu hieman suositeltavammalta, to- edullisuuden muutos ole näköpiirissä olevassa tu- ja 12 parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna– sin tältä osin näkemykset ovat jonkin verran ris- levaisuudessa realistinen. Vaihtoehto C Katuma- Tuulos–Lahti” esitetty ensimmäisen vaiheen ke- Vaihtoehtojen vertailussa selkeästi suositelta- tiriitaisia ja tiettyjen vaihtoehdon B1 positiivisten järven eteläpuolitse on kallis, ja se pitäisi rakentaa hittämishanke (noin 53 miljoonaa euroa) niin, että vimmiksi nousevat vaihtoehdot A ja B1. Vertai- vaikutusten toteutumiseen liittyy epävarmuuksia. yhtenä kokonaisuutena. Vaihtoehdon B2 mukainen Kahiliston kohdalla toteutetaan eritasoliittymävaih- luvaihtoehto 0 on liikenteen toimivuuden ja turvalli- Vaihtoehto B1 mahdollistaisi nykyisen valtatien 10 oikoyhteys Katumajärven alitse on vielä kalliimpi, toehto. Hanke sisältää lisäksi muun muassa Hä- suuden sekä alueiden ja maankäytön kehittämisen saneerauksen nykyistä ”katumaisemmaksi” sen eikä käytännössä ole vaiherakennettavissa muu- meenlinnan kohdan tasoliittymien parantamisen näkökulmasta kestämätön. Vaihtoehdot B2 ja C rinnakkaistietehtävästä huolimatta. Saneeraus toin kuin toteuttamalla ensin B1, joka puolestaan ei sekä Ruununmyllyn ja Siirin välillä kaavan mukai- ovat vaihtoehdoista kalleimpia ja ympäristövaiku- vähentäisi tien estevaikutusta ja liikenteen me- juuri oikaise verkkotasolla. Kun kannattavuusluvut set liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyt. Tämä han- tuksiltaan negatiivisimmat. Vaihtoehdoilla B2 ja luhaittoja. Toimenpiteet mahdollistaisivat vaihto- tai akuutit ongelmat eivät tue suurimpia kertapää- ke ei sisällä mitään sellaisia toimenpiteitä, joita ei C saavutetaan kyllä liikenteellisiä hyötyjä, mutta ehtoa A paremmin Katumajärven pohjoisrantojen töksiä vaativia ratkaisuja, ja toteutettavuus- ja ym- tarvitsisi toteuttaa myös vaihtoehdossa B1. suurista investoinneista huolimatta näillä vaihtoeh- virkistyskäytön. Toisaalta myös vaihtoehdon A mu- päristönäkökohdat niitä lisäksi eniten vastustavat, doilla ei saavuteta niin merkittäviä kokonaishyöty- kaista ratkaisua voidaan kehittää vaikutuksiltaan on niiden toteutuminen lähivuosikymmeninä hyvin Toisessa vaiheessa toteutetaan Hämeenlinnan jä, että nekään perustelisivat vaihtoehtojen B2 ja edullisemmaksi. Esimerkiksi lisäämällä poikittaisia epätodennäköistä. kohdan toimenpiteet valitun vaihtoehdon A tai B1 C valintaa. Uuden maastokäytävän avaaminen kevyen liikenteen yhteyksiä, parannetaan Katu- mukaisesti sekä valtateiden 10 ja 12 parantaminen edellyttäisi poikkeuksellisen merkittäviä hyötyjä ja majärven rantojen virkistyskäyttöä. Luontoarvojen Panostaminen vaihtoehtoon A tai B1 heikentää tavoitetilan mukaiseen ratkaisuun. niitä ei vaihtoehdoilla B2 ja C ole luvassa. Vaih- kannalta parempana voidaan pitää vaihtoehtoa A, edelleen vaihtoehtojen B2 ja C perusteluja. Tämä toehdoilla B2 ja C on myös yhdyskuntarakennetta jossa pitäydytään nykyisessä maastokäytäväs- puolestaan tukee alueen muiden pääteiden merki- Mitä suositeltava etenemistapa tarkoittaa eri hajauttava vaikutus. Vaihtoehdot B2 ja C eivät ole sä. Vaiheittain toteuttamisen kannalta molemmat tyksen säilymistä vähintään nykyisellään, eikä nii- toimijoiden näkökulmasta? vaiheittain toteutettavissa, mikä edellyttäisi varsin ovat hyviä vaihtoehtoja, vaihtoehto A tosin hiukan tä voi hankkeiden priorisoinnissa asettaa verkko- suurta kertapäätöstä eduskunnassa. Kun hank- parempi. Vaihtoehto B1 on noin 62 miljoonaa eu- rakenteen perusteella valtatietä 10 toisarvoisem- Hämeen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta. keen kannattavuusluvut, ympäristönäkökulmat ja roa A:ta kalliimpi. Oleellinen kysymys on, ovatko paan asemaan. Tämä selvitys täyttää maakuntakaavassa olevan akuutit ongelmatkaan eivät näitä ratkaisuja tue, oli- vaihtoehdon B1:n hyödyt suhteessa A:han sen ar- suunnittelumääräyksen, joka koskee valtateiden si niiden toteuttaminen lähivuosikymmeninä hyvin voisia? Toinen tärkeä kysymys on, löytyykö B1:n Miten suositellaan edettävän? 10 ja 12 välin Lammi–Hämeenlinna pitkän tähtäyk- epätodennäköistä. kalliimmalle kustannukselle maksajaa? Vaihtoehto sen vaihtoehtoisten sijoitusratkaisujen selvittämis- B1 on liikenteellisesti parempi, mutta runkoteille Valtateitä 10 ja 12 parannetaan Kanta-Hämeessä tä. Selvityksen tuloksena voidaan sanoa, että maa- Kumpi vaihtoehdoista A ja B1 on parempi? asetetut tavoitteet täyttyvät yhtä hyvin myös vaih- vaiheittain. Vaihtoehtovalinta tai sen ajoitus A:n ja kuntakaavaan ei tarvitse palauttaa vaihtoehdon C Vaihtoehdot ovat samanlaisia suurella osaa mat- toehdossa A. B1:n välillä ei saa vaarantaa yhteysvälin kehittä- mukaista linjausta. Vaihtoehtojen A ja B1 tarkempi kaa. Ne eroavat toisistaan vain Hämeenlinnassa mistä. Seudun yksimielisyys valtatien kehittämi- tutkiminen ja vertailu sopivat luontevasti seuraa- Katuman ja Kankaisten välillä. Vaihtoehdossa A Päätieverkon rakenne: Yhteys valtatie 10/12 sestä pitää olla sen verran vankka, että Tiehallinto vaan maakuntakaavaluonnosvaiheeseen. nykyinen valtatie 10 parannetaan 2-ajorataiseksi Hämeenlinna–Lahti–Kouvola sisältyy LVM:n työ- voi lisätä hankkeiden suunnitelmavalmiutta. Koska 4-kaistaiseksi kaupunkipääväyläksi, jonka kaikki ryhmän tekemään runkoverkkoesitykseen (LVM vaihtoehdossa A esitetyt valtatien 10 Hämeenlin- Tiehallinto voi lisätä ensimmäisen toteutusvaiheen liittymät ovat eritasoliittymiä. Vaihtoehdossa B1 43/2006). Etenkin välin Hämeenlinna–Lahti koh- nan kohdan järeät parantamistoimenpiteet (4-kais- hankekokonaisuuden suunnitteluvalmiutta ja to- uusi valtatie ohittaa keskustan Katumajärven alit- dalla oli vahvana argumenttina Etelä-Suomen taistus ja eritasoliittymät) tulevat liikenteen toimi- teuttaa sen kokonaisuudessaan tai osahankkeina tavaa tunnelia pitkin ja nykyinen valtatie saneera- Maakuntien Liittouman (ELLI) visio yhteyden kehit- vuuden näkökulmasta ajankohtaisiksi vasta noin riippuen saatavasta rahoituksesta. Valtateiden 10 taan lähinnä liittymätoimenpitein nykyistä ”katu- tämisestä huomattavan vetäväksi vaihtoehtoisiin 15 vuoden päästä, voidaan lopullinen päätös vaih- ja 12 välin Hämeenlinna–Lahti parantamisen lisäk- maisemmaksi”. reitteihin nähden Turun suuntaan sekä myös Pir- toehtojen A ja B1 välillä tehdä vasta 8–10 vuoden si parantamistoimenpiteitä joudutaan tekemään kanmaalle ja länsirannikolle. Muun päätieverkon päästä. Suunnitteluprosessin kannalta olisi luonte- myös 12-tiellä Tampereen ja Tuuloksen välillä ja Liikenteellisiltä vaikutuksiltaan vaihtoehtoa B1 voi- kehittämisessä saatavat säästöt motivoisivat osal- vaa, että vaihtoehtojen A ja B1 tarkempi tutkiminen kantatiellä 54. Maakuntakaavan luonnosvaihees- daan pitää hiukan parempana. Molemmilla pys- taan radikaaliin parantamiseen välillä Hämeen- ja vertailu tehtäisiin maakuntakaavaluonnosvai- sa tehtävässä vaihtoehtojen A ja B1 tarkemmassa tytään turvaamaan runkoverkon tavoitteet, mutta linna–Lahti. Runkoverkkoesitykseen onkin kirjat- heessa. Tässä vaiheessa molemmat vaihtoehdot tarkastelussa Tiehallinto toimii yhteistyössä liiton B1 on hieman A:ta parempi sekä pitkämatkaisen tu puoltavien näkökohtien lisäksi, että ”Parempi tulisi suunnitella vuorovaikutteisesti maankäytön kanssa. Tässä vaiheessa tulee pohdintaan myös liikenteen että Hämeenlinnan kaupunkiseudun lii- toimivuus ja kilpailukyky vaihtoehtoisten reittien suunnittelun kanssa nykyistä tarkemmin pyrkien valtion maksuhalukkuus koskien vaihtoehdon B1 kenteen kannalta. Nykyisen maankäytön ja maan- kanssa edellyttäisivät selvää ja reittiä lyhentävää niihin liittyvien negatiivisten vaikutusten minimoin- korkeampaa kustannusta. käytön kehittämisen kannalta vaihtoehtoa B1 voi- parantamista välillä Hämeenlinna–Lahti.” Runko- tiin. Päätöksen lykkäämisen haittana on se, että daan pitää hiukan parempana, vaikka kaavojen tiemäärityksen on toivottu edistävän tällaista tie- ja kaavoissa on säilytettävä varauksena sekä vaihto- Hämeenlinnan kaupunki joutuu sisällyttämään mukainen maankäyttö voidaan toteuttaa myös maankäyttöratkaisuja ohjaava vaikutusta. ehdon A että B1 mukainen maastokäytävä. yleis- ja asemakaavoihin sekä vaihtoehdon A et- vaihtoehdon A varaan. Molemmat vaihtoehdot tu- tä vaihtoehdon B1:n mukaisen maastokäytävän. kevat kaavojen mukaista yhdyskuntarakennetta Nyt laaditun selvityksen valossa näyttää kuitenkin, Ensimmäisessä vaiheessa esitetään toteutetta- Kaupungin tulee varmistaa, että ensimmäisen to- ja maankäyttöä. Asukkaiden näkökulmasta vaih- ettei vision kaltainen Hämeenlinnan–Lahden reitin vaksi kehittämissuunnitelmassa ”Valtateiden 10 42 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUkSet

Toimenpide-ehdotukset ensimmäisen vaiheen kehittämishankkeessa. teutusvaiheen toimenpiteet voidaan kaavojen puo- Taulukko 11. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden ku- Kohde Toimenpiteen kuvaus Kustannukset lesta toteuttaa. vaus ja kustannus. nro M€ Hattelmalan pohjaveden suojaus ja 1 0,49 kiihdytyskaistojen rakentaminen Janakkalan kunnan näkökulmasta oleellisinta on 1) Katisten kiertoliittymän parannustoimenpiteet kuu- Katuman ja Katisten liittymien se tieto, että valtatien 10 parantamisessa edetään luvat Paasikiventien jatkeen yhteyteen 2 0,98 joko vaihtoehdon A tai B1 mukaisesti, ei esimerkik- parantaminen sekä meluntorjunta 1) si vaihtoehdon C. Vaihtoehdot A ja B1 eivät edelly- 3 Idänpään liittymän parantaminen 0,11 tä kunnalta kaavoitustoimia. Katinen–Ruununmylly tie- ja liittymä- 4 6,00 järjestelyt sekä meluntorjunta Ruununmylly–Siiri tie- ja liittymä- 5 1,22 järjestelyt sekä meluntorjunta Kankaisten ohituskaistapari, tie- ja 6 4,57 liittymäjärjestelyt sekä riista-aidat Hangasmäki, tien leventäminen, tie- ja 7 1,16 liittymäjärjestelyt, riista-aidat Eteläisen ohituskaistapari, tie- ja 8 4,99 liittymäjärjestelyt, riista-aidat Karutta–Pannujärvi, tie- ja liittymä- 9 0,68 järjestelyt, riista-aidat Pannujärvi, tie- ja liittymäjärjestelyt, 10 0,14 riista-aidat Teuron (Tuuloksen) ohituskaista, 11 liittymän parantaminen, riista-aidat ja 1,72 pohjaveden suojaus Pohjoisten ohituskaistapari, tie- ja 12 liittymäjärjestelyt, pohjaveden 5,45 suojaukset, riista-aidat sekä Tanttilan liittymän porrastus ja Lam- 13 min eritasoliittymä tie- ja liittymäjär- 4,39 jestelyineen, riista-aidat Lammi–Jahkola välin parantaminen, 14 0,41 riista-aidat Jahkolan liittymän parantaminen tie- ja 15 0,19 liittymäjärjestelyineen, riista-aidat Ojastenmäen ohituskaistojen jatkaminen, keskikaiteet sekä tie- ja 16 2,91 liittymäjärjestelyt, pohjaveden suojausten täydentäminen Hämeenkosken eritasoliittymä tie- ja 17 liittymäjärjestelyineen, pohjaveden 5,83 suojaukset Tenhiälän ohituskaistapari, tie- ja 18 liittymäjärjestelyt, riista-aidat ja 4,57 pohjaveden suojaukset Sairakkalan liittymän parantaminen 19 tiejärjestelyineen, riista-aidat 0,49 pohjaveden suojaus Vihattun ohituskaistapari, tie- ja liitty- 20 mäjärjestelyt, riista-aidat ja pohja- 4,20 veden suojaukset sekä palvelualue Kukonkoivun eritasoliittymän 21 1,11 parantaminen, pohjaveden suojaukset 22 Kukonkoivu–Soramäki, keskikaide 0,19 Soramäki–Sopenkorpi, keskikaiteet, 0 5 10 20 km 23 0,72 reunaympäristön pehmentäminen Kuva 37. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden periaatteet ja sijainti. Yhteensä 52,52 1) Katisten kiertoliittymän parannustoimenpiteet kuuluvat Paasikiventien jatkeen yhteyteen Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 43 JATKOTOIMENPITEET

6 JATKOTOIMENPITEET

Tiehallinnon Hämeen tiepiiri pyytää selvitykses- tä lausunnot maakunnan liitoilta, alueen ympä- ristökeskuksilta, kunnilta ja muilta sidosryhmiltä. Kunnat voivat halutessaan asettaa selvityksen yleisesti nähtäville lausuntopyyntöjen käsittelyn yhteydessä, jolloin myös kansalaiset voivat esittää selvityksestä mielipiteitään.

Tiehallinto harkitsee, tekeekö se asiasta jatkosuun- nittelupäätöksen. Mitään virallista päätöstä asiasta ei ole tarkoitus tehdä. Selvitys yhdessä siitä saatu- jen lausuntojen kanssa toimii tietovarantona jatko- suunnittelua varten. Hämeen liitto tutkii ja vertailee vaihtoehdot A ja B1 sekä niiden vaikutukset maakuntakaavan luonnosvaiheessa tarkemmin. Pää- tökset vaihtoehtovalinnasta tehdään sen jälkeen. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tämä selvitys toimii erillisselvityksenä ja näin sen osana.

Mikäli valtateiden 10 ja 12 kehittämisessä ede- tään kohdan 5 päätösesityssuosituksen mukaisesti, on seuraava suunnitteluvaihe ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden osalta yleis- tai tiesuunni- telma. Suuremmissa toimenpiteissä seuraavaksi laaditaan yleissuunnitelma, mutta pienemmissä toimenpidekokonaisuuksissa voidaan edetä suoraan tiesuunnitelmaan. Jokaisen toimenpidekoko- naisuuden seuraava suunnitteluvaihe on esitetty kehittämissuunnitelmassa ”Valtateiden 10 ja 12 parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna–Tuulos– Lahti”. 44 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 45 liitteet

liitteet

Suunnitelmaluonnos vaihtoehtojen B1 ja B2 linjauksista Katumajärven itäpuolella Liite 1

Suunnitelmaluonnos valtatien 10 uudesta linjauksesta välillä Renko–Lammi (vaihtoehto C) Liite 2

Suunnitelmaluonnos karsitusta Hämeenlinnan ohikulkutie -vaihtoehdosta Liite 3 46 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys liitteet Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys Liite47 1 liitteet

Suunnitelmaluonnos vaihtoehtojen B1 ja B2 linjauksista Katumajärven itäpuolella Liite48 2 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys liitteet

Suunnitelmaluonnos valtatien 10 uudesta linjauksesta välillä Renko–Lammi (vaihtoehto C) Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys Liite49 3 liitteet

Suunnitelmaluonnos karsitusta Hämeenlinnan ohikulkutie -vaihtoehdosta