Valtateiden 10 Ja 12 Yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti Kehittämisvaihtoehdot Ja Niiden Vaikutukset

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Valtateiden 10 Ja 12 Yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti Kehittämisvaihtoehdot Ja Niiden Vaikutukset Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta 2007 Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset Selvitys Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset Selvitys Tiehallinto Hämeen tiepiiri Hämeen liitto Hämeenlinnan kaupunki Janakkalan kunta Sito-yhtiöt Hämeenlinna 2007 Strafica Oy Kannen kuva: Sito-yhtiöt, Tapio Puurunen Pohjakartat: © Genimap Oy, Lupa L4356 © Maanmittauslaitos, Lupanro 20/MYY/07 TIEHALLINTO HÄMEEN LIITTO HÄMEENLINNAN KAUPUNKI JANAKKALAN KUNTA Hämeen tiepiiri Tekninen virasto Kunnanvirasto Åkerlundinkatu 5 B Niittykatu 5 Rauhankatu 8 Juttilantie 1 33101 TAMPERE 13100 HÄMEENLINNA 13111 HÄMEENLINNA 14200 TURENKI Puhelinvaihde 0204 2211 Puhelinvaihde (03) 647 401 Puhelinvaihde (03) 6211 Puhelinvaihde (03) 68 011 TIIVISTELMÄ Valtatiet 10 ja 12 muodostavat valtatien 1 (E18) Selvityksessä esitetään, että valtateitä 10 ja 12 ohella toisen merkittävän poikittaisyhteyden Suo- parannetaan Kanta-Hämeessä vaiheittain. En- men länsirannikolta Venäjän rajalle. Yhteydellä on simmäisessä vaiheessa esitetään toteutettavaksi merkittävä rooli Etelä-Suomen itä–länsisuuntaisen kehittämissuunnitelmassa ”Valtateiden 10 ja 12 liikenteen välittäjänä. Valtateiden 10 ja 12 muodos- parantaminen yhteysvälillä Hämeenlinna–Tuulos– tama yhteysväli Hämeenlinna–Lahti sisältyy liiken- Lahti” esitetty ensimmäisen vaiheen kehittämis- ne- ja viestintäministeriön runkoverkkoesitykseen. hanke (noin 53 miljoonaa euroa; helmikuu 2007, maku.ind. 126,2, 2000=100) niin, että Kahiliston Selvityksessä on tarkasteltu valtateiden 10 ja 12 kohdalla toteutetaan eritasoliittymävaihtoehto. Toi- kehittämisvaihtoehtoja ja pitkän tähtäimen tavoi- sessa vaiheessa esitetään toteutettavaksi Hä- tetilaa osuudella Renko–Soramäki (Hollola). Työn meenlinnan kohdan toimenpiteet valitun vaihtoeh- päätavoitteena on ollut selvittää, millaiseen ratkai- don A tai B1 mukaisesti sekä valtateiden 10 ja 12 suun valtateillä 10 ja 12 Kanta-Hämeessä tulee parantaminen tavoitetilan mukaiseen ratkaisuun. pitkällä tähtäyksellä varautua. Tarkasteltavana on ollut vertailuvaihtoehto 0 ja neljä päävaihtoehtoa Koska vaihtoehdossa A esitetyt valtatien 10 Hä- (suluissa arvio vaihtoehdon rakentamiskustannuk- meenlinnan kohdan järeät parantamistoimenpiteet sista): (4-kaistaistus ja eritasoliittymät) tulevat liikenteen toimivuuden näkökulmasta ajankohtaisiksi vasta 0) Valtatiellä ei tehdä järeitä parantamistoimen- noin 15 vuoden päästä, voidaan lopullinen päätös piteitä (10–20 miljoonaa euroa). vaihtoehtojen A ja B1 välillä tehdä vasta 8–10 vuo- A) Valtatietä kehitetään nykyisellä paikallaan den päästä. Suunnitteluprosessin kannalta olisi (160 miljoonaa euroa). luontevaa, että vaihtoehtojen A ja B1 tarkempi tut- B1) Hämeenlinnan kaupunkialueella valtatie 10 kiminen ja vertailu tehtäisiin maakuntakaavaluon- oikaisee tunnelissa Katumajärven alitse ja nosvaiheessa. muilta osin valtateitä kehitetään nykyisellä paikallaan (222 miljoonaa euroa). Tämä selvitys täyttää maakuntakaavassa olevan B2) Valtatietä 10 kehitetään nykyisellä paikalla vä- suunnittelumääräyksen, joka koskee valtateiden lillä Renko–Katuma, valtatie alittaa Katumajär- 10 ja 12 välin Lammi–Hämeenlinna pitkän täh- ven ja jatkuu siitä uudessa maastokäytävässä täyksen vaihtoehtoisten sijoitusratkaisujen selvit- valtatielle 12 Lammille. Valtatietä 12 paran- tämistä. Selvityksen tuloksena voidaan sanoa, että netaan nykyisellä paikalla (266 miljoonaa eu- maakuntakaavaan ei tarvitse palauttaa vaihtoeh- roa). don C mukaista linjausta. C) Valtatie 10 rakennetaan uuteen maastokäytä- vään Hämeenlinnan eteläpuolelle Rengosta Lammille. Linjaus perustuu vuonna 1990 val- mistuneeseen pääsuuntaselvitykseen. Valta- tietä 12 parannetaan nykyisellä paikallaan. (230 miljoonaa euroa). Selvityksessä vaihtoehdot suunniteltiin ja kuvattiin esisuunnittelutarkkuudella. Vaihtoehdoittain arvioi- tiin vaihtoehtojen kustannusarviot ja merkittävim- mät vaikutukset sekä tekninen ja ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus. Selvityksen pääpaino oli vaikutusarvioissa ja vaihtoehtojen vertailussa. Vaihtoehtojen vertailussa suositeltavimmiksi vaih- toehdoiksi nousivat vaihtoehdot A ja B1. Vaihtoehdot A (yllä) ja B1 (alla). ALKUSANAT Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa Kanta- kehittämisvaihtoehdoista vaan tuottaa aineistoa Hämeen maakuntakaavan tavoitteissa lausutaan, joko seuraavaa maakuntakaavoitusprosessia var- että ”Itä–länsisuuntaista Ylisen Pietarin yhteyttä ten tai mahdollisesti jo sitä ennen maakuntahallin- kehitetään Pietarin ja Skandinavian suuntiin. Hä- nossa tapahtuvaa päätöksentekoa varten. Selvitys meenlinna–Lahti yhteysvälillä varaudutaan tule- käynnistyi joulukuussa 2006 ja valmistui kesällä vaisuuden liikenteen palvelutason turvaamiseen. 2007. Tämä selvitys on osana Kanta-Hämeen lii- Poikittaisyhteyden kehittämismahdollisuuksia edis- kennejärjestelmäsuunnitelman erillisselvityksiä. tetään HHT-vyöhykkeeltä länteen Forssaan ja Samanaikaisesti tämän selvityksen kanssa on Turku–Toijala–Tampere-vyöhykkeelle. Valtatien 2 Varsinais-Suomessa tarkasteltu valtatien 10 kehit- ja kantatien 54 kehittämiseen varaudutaan käyn- tämistarpeita. nissä olevien kehittämishankkeita pidemmällä aikavälillä.” Maakuntakaavan tavoitteen kanssa Selvityksen tilasivat Tiehallinnon Hämeen tiepiiri, linjassa on liikenne- ja viestintäministeriön työryh- Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki ja Janak- män esitys Suomen runkotieverkoksi. Valtateitä 10 kalan kunta. Selvitystyön laatimista ohjasi hanke- ja 12 Hämeenlinnan ja Lahden välillä on esitetty ryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Tero Haara- runkotieverkkoon. järvi Hämeen tiepiiristä. Hämeen liiton edustajina hankeryhmässä olivat Harry Tast, Hannu Raittinen Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja jo vuo- ja Heikki Pusa, Hämeenlinnan kaupungin Markku sia aikaisemmin on pohdittu, minkälaisella väylä- Vasama ja Jaakko Välimaa sekä Janakkalan kun- ratkaisulla poikittaisen liikenteen palvelutaso par- nasta Juha Prittinen ja Rauno Kononen. Tiehallin- haiten turvataan. Asiasta on alueella ristiriitaisia non keskushallintoa edusti Ilkka Komsi. näkemyksiä. Nykyisten valtateiden 10 ja 12 paran- tamisen lisäksi esillä on ollut muun muassa koko- Suunnittelutyön konsulttina toimi Sito-yhtiöt alikon- naan uuteen maastokäytävään sijoittuva Renko– sulttinaan Strafica Oy. Konsulttityöstä vastasi Tapio Lammi-linjaus ja Katumajärven alittava tunnelivaih- Puurunen. Pääsuunnittelijana ja projektisihteerinä toehto. Vuonna 2005 valmistuneessa Valtateiden toimi Ville-Mikael Tuominen, tie- ja liikenneteknise- 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Tuulos–Lahti nä asiantuntija Olavi Janhunen, kallioteknisenä ja parantamisen kehittämissuunnitelmassa osoitet- tunneliasiantuntijana Jannis Mikkola, ympäristö- tiin toimenpiteet, joilla nykyiset valtatiet voidaan asiantuntijana Timo Huhtinen ja suunnitteluavus- parantaa nykyisessä maastokäytävässä runkotie- tajana Jenni Karjalainen. Strafica Oy:n ennuste- ja verkkotavoitteet täyttäviksi. liikennevaikutustyöstä vastasi Miikka Niinikoski. Tämän selvityksen tavoitteeksi asetettiin sen Valtateiden 10 ja 12 parantamista käsiteltiin luon- määrittäminen, millaiseen valtatien 10 linjaukseen nosvaiheessa Hämeenlinnan Raatihuoneella Kanta-Hämeessä on syytä varautua pitkällä aika- 13.6.2007 järjestetyssä sidosryhmäseminaarissa. välillä. Tarkastelujen pääpaino on vaikutusarvioin- Seminaariin osallistui 30–40 henkilöä, jotka edusti- nissa ja vaihtoehtojen vertailussa. Selvitys palve- vat muun muassa liikenne- ja viestintäministeriötä, lee osaltaan maakuntakaavaprosessia. Maakunta- Tiehallintoa, Hämeen liittoa, kuljetusyrittäjiä, kaup- kaavassa on suunnittelumääräys pitkän aikavälin pakamaria, Hämeen ympäristökeskusta, puolus- vaihtoehtojen selvittämisestä. Selvityksen yhtey- tusvoimia ja Kanta-Hämeen kuntia. Myös tiedotus- dessä ei ole tarkoitus tehdä lopullisia päätöksiä välineet olivat edustettuina. Hämeenlinnassa elokuussa 2007 Hämeen tiepiiri Hämeen liitto Hämeenlinnan kaupunki Janakkalan kunta Valtateiden 10 ja 12 yhteysvälin Hämeenlinna–Lahti kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, Selvitys 7 Sisältö TIIVISTELMÄ 3 ALKUSANAT 5 1 LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE 9 1.1 Selvitysalue 9 1.2 Liikenneverkko 9 1.3 Liikenneturvallisuus 14 1.4 Maankäyttö ja kaavat 15 1.5 Luonnon arvokohteet ja -alueet 16 1.6 Rakennetun ympäristön arvokohteet ja -alueet 18 1.7 Hankkeeseen liittyvät liikenteen ja ympäristön suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 18 2 NYKYINEN LIIKENNE JA LIIKENNE-ENNUSTE 19 2.1 Nykyliikenne 19 2.2 Liikenne-ennuste 20 3 SELVITYKSEN JA LIIKENNEKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 22 3.1 Selvityksen tavoitteet 22 3.2 Valtatien 10 kehittämisen päätavoitteet 22 3.3 Tiekohtaisia tarkempia tavoitteita ja teknisiä suunnittelun lähtökohtia 23 4 VAIHTOEHTOTARKASTELUT 24 4.1 Tutkitut vaihtoehdot ja esikarsinta 24 4.2 Vertailuun mukaan otettavien vaihtoehtojen kuvaukset 26 4.2.1 Vaihtoehto 0: Mitään järeitä toimenpiteitä ei toteuteta 26 4.2.2 Vaihtoehto A: Nykyisten valtateiden 10 ja 12 parantaminen 26 4.2.3 Vaihtoehto B1: Katumajärven alitus Kankaisiin valtatielle 10 28 4.2.4 Vaihtoehto B2: Katumajärven alitus Lammille valtatielle 12 32 4.2.5 Vaihtoehto C: Uusi valtatie 10 Renko–Lammi 33 4.3 Vaikutusten arviointi 34 4.3.1 Liikenteelliset vaikutukset 34 4.3.2 Vaikutukset ympäristöön ja maankäyttöön 36 4.3.3 Toteutettavuus ja taloudelliset vaikutukset 38 4.4 Vaihtoehtojen vertailuyhteenveto 40 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSet 41 6 JATKOTOIMENPITEET
Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Welcome to HAMK 2018-2019
    Welcome to HAMK 2018-2019 Table of Content WELCOME TO HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ........................................................................... 1 HAMKO – THE STUDENT UNION OF HÄME UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ......................................... 2 1. FINLAND .................................................................................................................................................... 3 Finland in Figures ...................................................................................................................................... 4 Climate ...................................................................................................................................................... 4 Currency and Banks .................................................................................................................................. 4 Electricity .................................................................................................................................................. 4 Transportation .......................................................................................................................................... 5 Shopping and Cost of Living ..................................................................................................................... 6 2. FINNS, FINNISH LANGUAGE AND CULTURE .............................................................................................. 9 Finnish Language ...................................................................................................................................
    [Show full text]
  • W Ater Billing Agreements Work Invoicing Surveying, Planning and Design
    A research project supported by the European Commission FP5: Energy, Environment and Sustainable Developmen t www.watertime.org Key Action 4: City of Tomorrow and Cultural Heritage Thematic Priority 4.1.2: Improving the quality of urban li fe watertime@ watertime.org Contract No: EVK4-2002-0095 D22: WaterTim e case study - Häm eenlinna, Finland Dr Jarmo J. Hukka and Dr Osmo T. Seppälä1 Institute of Environmental Engineering and Biotechnology Tampere University of Technology, Finland 31st January 2005 One of 29 WaterTime case studies on decision-making on water systems Watertime case studies Estonia: Tallinn Finland: Tampere, Hämeenlinna France: Grenoble Germany: Berlin, Munich Hungary: Budapest, Debrecen, Szeged Italy: Arezzo, Bologna, Milan, Rome Lithuania: Kaunas, Vilnius Netherlands: Rotterdam Poland: Gdansk, Lodz, Warsaw Romania: Bucharest, Timisoara Spain: Cordoba, Madrid, Palma de Mallorca, Gran Canaria Sweden: Stockholm UK: Cardiff, Edinburgh, Leeds www.watertime.org 1 Contacts: Dr. Jarmo Hukka - jarmo.hukka@ tut.fi; Dr Osmo T. Seppälä - osmo.seppala@ plancenter.fi WaterTime partners: PSIRU, Business School, University of Greenwich, UK ERL, Universidad Complutense de Madrid, Spain Institute of Environmental Engineering and Biotechnology (IEEB), Tampere University of Technology, Finland International Water Affairs, Hamburg, Germany Eötvös József College, Hungary Coordinator: PSIRU, Business School, University of Greenwich, Park Row, London SE10 9LS, U.K. www.watertime.org Table of Contents 1 INTRODUCTION 3 2 CITY AND REGION BACKGROUND
    [Show full text]
  • INVITATION/REFERRAL / 40751 -Hpvnhoj 40451 Pt-Papa
    INVITATION/REFERRAL / 40751 -HPVNhOJ 40451 Pt-Papa-2J INVITATION TO ATTEND CERVICAL CANCER SCREENING Fimlab is inviting you to attend a screening examination for cervical cancer. The examination is part of a national screening programme for adults, and it supports early diagnosis and treatment of findings that suggest or predispose you to cervical cancer. The examination has been requested by the municipal authorities of where you live. It is voluntary and free of charge. Your cervical smear sample will be tested for the high-risk type of human papillomavirus (HPV). If the test is positive, the traditional Pap test will also be performed. INSTRUCTIONS: 1. SCHEDULE AN APPOINTMENT – you can book appointments 24/7 at fimlab.fi/ajanvaraus or by calling +358 (0)10 808 515* Mon–Fri from 7 a.m. to 6 p.m. Fimlab's laboratories provide services at screening test sites. You can select any test site, regardless of where you live. • Pirkanmaa: gynaecological samples Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jämsä, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Ruovesi, Tampere Hatanpää, Tampere Tullinkulma, Tampere Tuulensuu, Toijala, Urjala, Valkeakoski, Vammala, Vesilahti, Viiala, Virrat, Ylöjärvi. • Kanta-Häme: gynaecological samples, mass screening Hauho, Hämeenlinna Main Health Centre, Kalvola, Lammi, Parola, Riihimäki, Renko, Forssa: appointments in Forssa are only available to customers of the Welfare District of Forssa. • Central Finland: gynaecological samples, mass screening Hankasalmi, Jyväskylä Central Hospital, Jyväskylä laboratory, Muurame, Uurainen, Äänekoski. 2. FILL IN THE PATIENT HISTORY FORM – Fill in the patient history form on the back and bring it with you to the laboratory. NOTE: Pap smear tests cannot be performed while you are on your period.
    [Show full text]
  • Koko Tutkimusalue
    5.10 Koko tutkimusalue Soranottoalueita rajattiin yhteensä 367 ja niiden yhteispinta-ala oli 613 hehtaaria (taulukko 13). Nämä alueet jaettiin vielä jälkihoidon mukaan omiksi alueiksi, joita oli yhteensä 2. Pohjavesialueiden ulkopuolella kokonaan tai enimmäkseen sijaitsevia soranottoalueita rajattiin kuusi. Osalla ottamisalueista oli myös kalliokiviaineksen ottoa. Kuvassa 139 on esitetty soranottoalueiden jakautuminen eri kokoluokkiin. Yli puolet soranottoalueista oli alle puolen hehtaarin kokoisia, mutta niiden osuus pin- ta-alasta oli noin 6 %. Yli kymmenen hehtaarin kokoisia alueita oli vain muutama prosentti kaikista alueista, mutta niiden osuus pinta-alasta oli noin kolmannes. Taulukko 13. Soranottoalueiden lukumäärä ja pinta-alatiedot koko tutkimusalueelta. Määrä Pinta-ala Keskiarvo Max Min Mediaani 367 kpl 613,19 ha 1,67 ha 35,95 ha 0,02 ha 0,40 ha a) b) 4 % 3 % 6 % 14 % 15 % Kokoluokka (ha) 35 % < 0,5 0,5 - 2 2 - 5 54 % 5 -10 > 10 25 % 28 % 16 % Kuva 139. Eri kokoluokkaa olevien soranottoalueiden osuudet ottamisalueiden a) lukumäärästä ja b) pinta-alasta. Maakuntakaavaan merkittyjä soran- ja hiekanoton aluevarauksia (EOh) oli tutki- musalueella yhteensä 23 kappaletta ja niiden pinta-ala oli 0 hehtaaria. EOh -alueet sijaitsivat pääasiassa pohjavesialueilla. Eniten EOh -alueita oli Tammelassa (10 kpl, 18 ha) ja Hattulassa ( kpl, 190 ha). Hämeenlinnassa ja Ypäjällä niitä ei ollut yhtään. Muissa kunnissa EOh-alueita oli 1–3 kpl ja niiden pinta-ala oli 10–80 ha. Lähes kaikilla EOh -alueilla oli tai oli ollut soranottotoimintaa. Soranottoalueiden jälkihoitoluokkien osuudet ottamisalueista on esitetty kuvassa 10 ja kunnostustarveluokkien osuudet kuvassa 11. Lukumäärän mukaan suurin osa soranottoalueista oli jälkihoitamattomia. Jälkihoitoluokkien pinta-aloja vertailtaessa toiminnassa olevien alueiden osuus on kuitenkin suurin.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • District 107 C.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 C through September 2020 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater report in 3 more than of officers thatin 12 months within last members than 20% months one year repeat do not haveappears in two years appears appears appears in appears in terms an active red Clubs more than two years old SC 20458 ASIKKALA 03/27/1967 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 N 1 M,MC,SC 51626 ASIKKALA/KANAVA 05/16/1991 Active 26 0 1 -1 -3.70% 27 2 0 N 7 M,MC,SC 36590 ASIKKALA/PÄIJÄNNE 02/19/1979 Active 26 0 1 -1 -3.70% 28 33 0 N 24+ 20459 FORSSA 02/14/1954 Active 25 0 0 0 0.00% 26 4 N 9 57076 FORSSA/FLORES 06/20/1995 Active 35 2 0 2 6.06% 32 0 N 0 M,VP,MC,SC 127464 Forssa/Jokivarsi 05/12/2016 Active 8 0 1 -1 -11.11% 14 4 1 21 90+ Days MC,SC 20460 FORSSA/KUHA 08/25/1970 Active 25 0 0 0 0.00% 23 0 N 7 SC 46246 FORSSA/WAHREN 05/27/1986 Active 23 1 0 1 4.55% 26 1 R 7 M,MC,SC 20461 HÄMEENLINNA 04/25/1954 Active 17 0 0 0 0.00% 25 1 N 21 MC,SC 49995 HÄMEENLINNA/AULANKO 11/29/1989 Active 16 0 0 0 0.00% 16 1 N 4 MC,SC 62536 HÄMEENLINNA/BIRGER 12/02/1999
    [Show full text]
  • E-Water Evolution of Water and Sewerage Services in Hämeenlinna
    E-WAter Official Publication of the European Water Association (EWA) © EWA 2007 Petri S. Juuti1 & Tapio S. Katko2 & Riikka P. Rajala3 & Osmo T. Seppälä4 Evolution of water and sewerage services in Hämeenlinna, Finland, 1800-2000 ABSTRACT This paper aims at discussing key long-term strategic decisions and changes concerning the evolution of water and sanitation services in Hämeenlinna, Southern Finland. After a debate of three decades the construction of the water and sewage works was completed in 1910. In the early 19th century the hygienic conditions in Hämeenlinna were poor since the city was densely built-up and “half marshland, half surrounded by lakes with muddy shores where water flowed so slowly that it appeared to stand still”. Groundwater from the Ahvenisto esker area instead of a lake was selected as the raw water source. Water consumption increased rapidly in the 1950s and a surface water plant on Lake Katuma was constructed in 1955, doubled in 1960 but taken out of use 1980. Since 1976 artificial groundwater has been used. The Paroinen wastewater treatment plant began its operations in 1966 as an activated sludge plant. In addition to Hämeenlinna’s own wastewaters, the Paroinen plant has also purified the wastewaters of Hattula, the neighbouring municipality, since 1974. A supra-municipal water and wastewater services joint-stock company owned by Hämeenlinna Town and neighbouring municipalities, Hämeenlinna Region Water Supply and Sewerage Ltd., was established in 2001. In 2007 the company takes care of water services in the Hämeenlinna region. Water supply is fully based on groundwater or artificial groundwater. KEY WORDS Water supply, sewerage, evolution, services, environmental history, Hämeenlinna, Finland 1 University of Tampere, Department of History, FI-33014 University of Tampere, FINLAND 2 Tampere University of Technology, P.O.
    [Show full text]
  • Kaartjoen Valuma-Alueen Suojavyöhykkeiden Yleissuunnitelmassa Esitetään - A
    KAARTJOEN HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 02 | 2008 V A L UMA Kaartjoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmassa esitetään - A L Kaartjoen valuma-alueen maatalouden vesiensuojelun kannalta tarkoituksenmukaiset alueet, joille UEEN suojavyöhykkeitä tulisi perustaa. Suunnittelualueen pinta-ala oli 250 km2 ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma se sijaitsee Lopen ja Rengon kunnissa Kanta-Hämeessä. Yleissuunnitelmas- SUOJA sa esitetään suojavyöhykkeen perustamista 16 alueelle. Loppi, Renko V YÖ Markku Meronen H YKKEI D EN Y L EISSUUNNITE L MA - LOPPI, R ENKO HÄMEENYMPÄRISTÖKESKU ISBN 978-952-11-3115-8 (nid.) ISBN 978-952-11-3116-5 (PDF) ISSN 1796-1777 (pain.) ISSN 1796-1785 (verkkoj.) S Hämeen ympäristökeskus HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 02 | 2008 Kaartjoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Loppi, Renko Markku Meronen Hämeenlinna 2008 Hämeen ympäristökeskus HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 02 | 2008 Hämeen ympäristökeskus Vanajaveden reitin kehittämishanke (VAREKE) Taitto: Maija-Liisa Lehtonen Kansikuva: Markku Meronen Sisäsivujen kartat: Petra Korkiakoski, © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/08 Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Paino: Hämeenlinnan Offsetkolmio Oy, Hämeenlinna 2008 ISBN 978-952-11-3115-8 (nid.) ISBN 978-952-11-3116-5 (PDF) ISSN 1796-1777 (pain.) ISSN 1796-1785 (verkkoj.) Sisällysluettelo Määritelmiä ................................................................................................... 4 1 Johdanto .....................................................................................................
    [Show full text]
  • No Slide Title
    MetNet International Workshop in Hämeenlinna Opening speech Managing Director Jouni Haajanen, Häme Development Centre Ltd 25-26.2.2008 MetNet Workshop 1 25-26.2.2008 MetNet Workshop 2 HÄME DEVELOPMENT CENTRE DEVELOPMENT CENTER OF THE HÄMEENLINNA REGION Company was established in the summer 2000. The owners of the company are the city of Hämeenlinna and surrounding municipalities Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko and Tuulos. Companys main function is to promote and to develop regional economic policy and also to arrange and to organize business services in the Hämeenlinna region. 25-26.2.2008 MetNet Workshop 3 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA The City of Hämeenlinna was founded in 1639. Population 2007: 47 899 as of January 1st Total area: 185 km2, of which 19 km2 are lakes (10 % of the total area). Municipal budget for 2007: 263 million € Municipal tax for 2007: 18 % Distances from/to: Helsinki 100 km Tampere 80 km Lahti 80 km Turku 140 km Twin towns: Baerum/Norway Celle/Germany Fiskenaesset/Greenland Hafnarfjördur/Iceland Tver/Russia Püspökladanyi/Hungary Torun/Poland Uppsala/Sweden Weimar/Germany 25-26.2.2008 MetNet Workshop 4 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA The City of Hämeenlinna was founded in 1639. Population 2007: 47 899 as of January 1st Total area: 185 km2, of which 19 km2 are lakes (10 % of the total area). Municipal budget for 2007: 263 million € Municipal tax for 2007: 18 % Distances from/to: Helsinki 100 km Tampere 80 km Lahti 80 km Turku 140 km Twin towns: Baerum/Norway Celle/Germany Fiskenaesset/Greenland Hafnarfjördur/Iceland Tver/Russia Püspökladanyi/Hungary Torun/Poland Uppsala/Sweden Weimar/Germany 25-26.2.2008 MetNet Workshop 5 FACTS ABOUT THE CITY OF HÄMEENLINNA Hämeenlinna is the Hämeenlinna presents the Lines of business: administrative centre of the ideal combination of nature Services 41 % province of Southern and culture.
    [Show full text]
  • Vesihuollon Yleissuunnitelma-Esite
    Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitto Hämeenlinnan Seudun Vesi Janakkalan Vesi Hämeenlinnan kaupunki Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat Hämeenlinnan seudun Vesihuollon yleissuunnitelma 2008 Hämeenlinnan seudun Vesihuollon yleissuunnitelma 2008 JOHDANTO Hämeenlinnan seudun vesihuollon yleis­ väkiluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä päämääriä ja turvata maankäytön suun­ suunnitelman tarkoituksena on selvittää noin 101 000 henkilöön. nittelun kautta osoitettujen avainalueiden yhdyskuntien vesihuollon kehit tämis­ Liittymisasteen vesihuoltoverkostoihin en­ kehittämismahdollisuudet. toimen piteitä 20 – 30 vuoden aika jänteellä. nustetaan kasvavan keskimäärin tasolle Tavoitteiden määrittelyssä on otet­ Suunnittelutyöstä on vastannut työryhmä, 90 %. tu huomioon mm. maakuntakaava ja johon ovat kuuluneet Hämeen ympäristö­ Hämeen maakuntaohjelma 2007–2010. keskus, Hämeen liitto, Hämeenlinnan Vedenhankinta ja jätevedenkäsittely Päämäärien asettelu on tehty yhteistyös­ Seudun Vesi Oy ja Janakkalan Vesi sekä Vedenhankinta perustuu pohjaveteen ja te­ sä eri sidosryhmien kuten Hämeen liiton, Kehittämiskeskus Oy Häme ja Seutukeskus kopohjaveden muodostamiseen. alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten, puo­ Oy Häme. Suunnitelman on laatinut Hämeenlinnan Paroisten puhdistamol­ lustushallinnon ja ympäristöviranomaisten Ramboll Finland Oy. la käsitellään Hämeenlinnan, Hattulan, kanssa. Hauhon, Rengon ja Tuuloksen jätevedet. NYKYTILANNE Janakkalassa on kolme jätevedenpuh­ Ydintavoitteet: Suunnittelualue ja väestö distamoa,
    [Show full text]
  • VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY of APPLIED SCIENCES Business Economics and Tourism
    Lari Särssi CITY DEVELOPMENT IN THE CITY OF HÄMEENLINNA The Views of Locals in Correlation with the Official Strategies Business Economics and Tourism 2016 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Business Economics and Tourism TIIVISTELMÄ Tekijä Lari Särssi Opinnäytetyön nimi City development in the City of Hämeenlinna: the Views of Locals in Correlation with the Official Strategies Vuosi 2016 Kieli englanti Sivumäärä 94 Ohjaaja Thomas Sabel Alkuvuonna 2016 suoritettiin kyselytutkimus Hämeenlinna keskustan alueella. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa hämeenlinnalaisten mielipiteistä kaupun- kisuunnittelua- sekä paikallista identiteettiä koskien. Johtoajatuksena oli selvittää, kuinka kansalaisaktiivisuuteen kannustava kaupunki onnistuu vastaamaan kansa- laisten toiveisiin todellisuudessa. Tutkimus pyrki kerryttämään tietoa kansalaisten tarpeista ja haluista, sekä löytämään identiteettikysymysten avulla kulttuurisidon- naisuuksia näkökannoista. Tutkimus aloitettiin laadullisina ryhmähaastatteluina, joiden rakenne perustui sana-assosiaatioihin ja vapaan sanan keskusteluihin. Haastatteluissa pyrittiin saa- maan esille yksilöiden henkilökohtaisten mielipiteiden lisäksi ns. yleispätevyyk- siä, jotka ilmenisivät vapaassa keskustelussa toistuvina asiateemoina. Ilmenneiden teemojen perusteella tehtiin alan kirjallisuuteen tukeutuen vertailu yleisten mieli- piteiden ja aihepiiriin liittyvien virallisten strategioiden välillä. Lopulta päädyttiin myös johtopäätöksiin selkeimmin ilmenneiden ilmiöiden mahdollisista syistä. Yksi
    [Show full text]