Käyttö Kraft Drift Suomen Konepäällystöliiton & julkaisu • 1/2018

Merikuljetusmarkkinoiden suhdanteet ovat ennätyksellisen positiivisia s. 9 Toteutuuko geoterminen maalämpö? s. 15 • Sisällys •

Voima Käyttö Kraft Drift

Suomen Konepäällystöliiton & ammatti- ja tiedotuslehti 112. vuosikerta

Pääkirjoitus ...... 3

Lempeät myötätuulet...... 4 Mikonkatu 8 00100 Sähkön hankinta ja kulutus, marraskuu 2017...... 5 puh. (09) 5860 4815 Kuluttajan sähkölasku kallistui 20 euroa vuonna 2017...... 6 Päätoimittaja Uusiutuva energia yhä EU-tavoitteen yläpuolella...... 8 Robert Nyman Merenkuljetusmarkkinoiden suhdanteet ovat ennätyksellisen puh. (09) 5860 4813 positiivisia ja tulevaisuuden näkymät vielä valoisampia / gsm 050 454 2767 Sjötransportmarknadernas konjunkturer är rekordbrytande positiva [email protected] och framtidsutsikterna ännu ljusare...... 9 Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Merirosvous on hiukan vähentynyt / Gunne Andersson Antalet sjöröverifall minskade en aning ...... 12 puh. (09) 5860 4815 Finnlines Oyj:n ropax alus Nordlink siirtyy Suomen lipun alle / [email protected] Finnlines Abp:s ropax-fartyg Nordlink byter flagg...... 13

Oikeuspäätös ...... 14 Ilmoitusmarkkinointi OS-Media Oy Toteutuuko geoterminen maalämpö?...... 15 puh. (09) 8701 968 gsm 040 7364 670 Kaasuturbiinit sotilasajoneuvossa...... 18 email [email protected] Merikarhu...... 19 Taitto / suunnittelu Jääsaarron murtajat...... 20 Taija Näsi Oy ja ”Niin murtuivat jäät” -tapahtuma...... 22 Painopaikka Ett praktverk – AboaMare 200 år...... 23 Hämeen Kirjapaino Oy Saimaan kanavan tavaraliikenne kasvoi 6 prosenttia...... 24

Teollisuuden liikevaihto kasvoi elo-lokakuussa 6,5 prosenttia...... 24

RUK Oppilaitospäivä Haminassa...... 25

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksut muuttuvat 2018...... 25 Ilmestymis- ja aineistopäivät 2018 Jäsenpalsta ...... 26 Nro Teemat Aineiston Ilmestyy Ovatko tarkastukset pakollinen kuluerä varaus vai sijoitus tulevaisuuteen?...... 28 1 Energia ja kunnossapito 12.01.18 06.02.18 Turvallisesti työmatkalla ulkomailla -julkaisu 2 Laivatekniikka 23.02.18 20.03.18 matkatyön tueksi...... 29 3 Turbiini ja kattilalaitos 05.04.18 02.05.18 Ammattihakemisto ...... 30 4 Sähkö ja automaatio 18.05.18 12.06.18 Kolumni ...... 33 5 Laiva-automaatio 31.08.18 25.09.18 Kokemukset työttömien haastatteluista myönteisiä...... 34 6 Energian tuotanto 28.09.18 23.10.18 Miksi matkustajavakuutus on tärkeä?...... 35 7 Opiskelutoiminta 22.11.18 17.12.18 Jäsenyhdistykset ...... 36

• Etukansi: Leif Wikström• • Takakansi: Nordlink •

2 • Voima & Käyttö • 1/2018 • Pääkirjoitus • Ledare •

• Päätoimittaja/Chefredaktör Robert Nyman •

Neuvottelupöydissä vilskettä, toimistossa jälleen täysmiehitys

uuri nyt käydään liiton monella pääaloilla aktiiviset työehtoso- vuoden alusta käyttöön otettua ja eduskunnan hyväksymää ak- pimus- ja palkankorotusneuvottelut. Toistaiseksi mitään läpi- tiivi mallia. Toivon, että muutamilla oleellisilla täsmennyksillä murtoa ei olla saavutettu mutta neuvottelut käydään edelleen mallille annetaan edes vuoden koeaika. Myös Ranskassa on työt- kohtalaisen hyvässä hengessä. Toimistossa on tämän vuoden tömille suunnitteilla aktiivimalli, jossa on mukana kuukausittai- alustaJ taas kaikki asiantuntijaresurssit jäsenkentän käytössä ja nen työnhaun raportointivelvollisuus. Mikäli hakija kieltäytyy hoitamassa liiton edunvalvontaa kun Sami Uolamo on palan- kahdesta ”sopivasta” työpaikasta tai koulutuksesta, keskeytetään nut takaisin opintovapaaltaan. hänen työttömyystukensa täysin kahdeksi kuukaudeksi. Suomessa vuosi alkaa presidenttivaalien loppuhuipennuksel- Vaikka kuluttajien sähköhinnat nousivat hiukan viime vuon- la ja EU:ssa Bulgaria, joka on ollut EU:n jäsenmaa jo 10 vuot- na niin eurooppalaisessa vertailussa maamme sähköhinnat sekä ta aloittaa nyt ensimmäistä kertaa puheenjohtajamaana. Puolen teollisuudelle että kuluttajille ovat edelleen melko edulliset, jo- vuoden teemana on ”yhdessä olemme vahvoja” ja agenda kes- ten täällä Suomessa eivät ainakaan vuorineuvokset ja muut va- kittyy erityisesti turvallisen, vakaan ja solidaarisen Euroopan ra- kavaraiset kansalaiset tarvitse lähteä barrikadeille mielenilmai- kentamiseen jatkaen kuitenkin myös samalla Viron pj-kauden suihin kuten Saudi Arabiassa jossa tammikuun alussa pidätettiin työtä mm. digimarkkinoiden ja kyberturvallisuuden parantami- 11 prinssiä, jotka osoittivat mieltään, kun maan hallitus ei enää seksi. suostu maksamaan heidän vesi ja sähkölaskujaan! Maamme hallituksen työllisyystavoite näyttää kaikista epäi- Voima ja Käyttö -lehti toivottaa kaikille lukijoille oikein hy- lyksistä huolimatta toteutuvan, joten houkutuksesta huolimatta vää alkanutta Vuotta! n en ajo hyppää samaan junaan monen muun kanssa ja haukkua Förhandlingarna i full gång och förbundets kansli är igen komplett bemannat

ör tillfället är våra kollektivavtals- och löneökningsförhand- den aktivitets modell som riksdagen godkänt. Jag hoppas att lingar för fullt på gång med hela förbundets maskineri. Tills modellen med några väsentliga korrigeringar får åtminstone en vidare har förhandlingarna inte medfört några genombrott ett års prövotid. Även i Frankrike planeras en aktivitetsmodell men avtalsklimatet är åtminstone ännu rätt så hyfsat. Förbun- för arbetslösa. Förutom bl.a. en rapporteringsskyldighet medför Fdets kansli har från årets början igen en komplett besättning till modellen att en arbetssökande som två gånger i rad nobbar en medlemskårens förfogande och för vår intressebevakning i.o.m. ”lämplig” arbets- eller utbildningsplats blir utan arbetslöshets- att Sami Uolamo återvänt från sin studieledighet. stöd helt och hållet för en två månaders period. I börjar året med presidentvalets slutfinal och inom Även om konsumenternas elpris steg en aning förra EU fungerar Bulgarien för första gången som ordförandestat. året (ca 20 €) så är våra elpriser både för industrin och Bulgarien som varit EU medlem i tio års tid framhåller säkerhet för konsumenterna fortfarande förmånliga i en - och migrationsfrågor under sitt ordförandeskap. Ordförandelan- peisk jämförelse. Det finns därmed inte något behov det vill att medlemsstaterna ska ha en gemensam syn bland an- för landets bergsråd och övriga förmögna att ta mo- nat på EU:s asylpolitik. Bulgarien fortsätter också på Estlands dell från Saudi Arabien där 11 prinsar blev arreste- linje och betonar vikten av den digitala inre marknaden och rade i januari då det strejkade för att landets reger- förbättring av cybersäkerhet. ing inte längre går med på att betala deras el- och Trots alla skeptiska synpunkter verkar landets regering gå vattenräkningar! iland med sitt sysselsättningsmål så även om det frestar så väl- Tidningen Kraft och Drift önskar alla läsare jer jag att inte haka på den stora massan som ondgör sig över en god fortsättning på år 2018. n

Voima & Käyttö • 1/2018 • 3 • Ralf Sund, pääekonomisti, STTK • Lempeät myötätuulet

urinko paistaa vihdoinkin risuka- saan. Suomen kansantalous saa kymmenen vuoden jälkeen paista- tella auringonlämmössä. AKansantalous on kuin polkupyörä; el- lei se liiku se kaatuu. Tulee mustelmia ja iho on vereslihalla. Taantuman aikana Suomi velkaantui, kansalaiset, jotka jou- tuivat työttömiksi, maksoivat suurimman laskun. Talouden elpyminen on nyt laaja-alais- ta ja erittäin vahvaa. Kansantalous kasvoi viime vuonna yli 3 %, se tarkoittaa yli 6 miljardia euroa. Mikäli kasvun hedelmät jaettaisiin tasan, olisi jokaisen – vauvasta vaariin – tilillä ollut vuonna 2017 reilut tuhat euroa enemmän kuin vuonna 2016. Luvut ovat tietysti vain havainnollistavia, koska kasvun hedelmät eivät jakaudu ta- san: joku saa banaanin ja joku sitruunan. Faktatieto taloudesta on vastaansano- maton: talous kasvaa erittäin vilkkaasti. suurennuslasin alla. Yleisesti ottaen me- tä, että verotusta olennaisesti kiristettäi- Vuodessa on 83 000 kanssaihmistä pääs- renkulun tuet ovat linjassa kilpailijamai- siin. Syitä on kaksi: talous kasvaa ja jul- syt työn syrjään kiinni. Tämä on paras den tukien kanssa. Tukien karsiminen oli- kisen talouden velkaongelma lievenee au- lääke osattomuuteen ja eriarvoisuuteen. si ampumista omaan jalkaan. Tukien kar- tomaattisesti ja vuoden 2019 keväällä on Todennäköistä on, että ainakin vuoden siminen saisi aikaan ulkomaisen tonnis- eduskuntavaalit. 2018 aikana vauhti pysyy suurin piirtein ton kilpailuaseman vahvistumisen. Täl- Kaiken kaikkiaan palkkojen ostovoima yhtä rivakkana. Se merkitsee kahta asiaa. lainen uudistus tuskin on mahdollinen. kasvaa reaalisesti vajaan prosentin ver- Ensinnäkin hallitus tulee saavuttamaan Talouden lukuja voidaan tarkastella ran. Se ei ole suuren suuri, kun talous kas- tavoittelemansa 72 %:n työllisyysasteen. myös palkansaajien ostovoiman kannal- vaa kolminkertaista vauhtia. Mutta se on Toiseksi; julkisen talouden velkaantumi- ta. Ylivoimaisesti myönteisin seikka on näissä oloissa vähintäänkin kohtuullisen nen loppuu vuoden 2018 aikana. palkansaajien kannalta työllisyyden ko- tulos. Etumerkki ainakin on oikea eli plus. Merenkulkijoiden kannalta positiivi- heneminen. Merkitseehän työllistymi- Ei niin hyvää, etteikö jotain pahaa- set luvut ovat myös myönteisiä. Talou- nen työttömyydestä tulojen vähintäänkin kin. Talouden vireä tila nuupahtaa jossain den kasvumme lepää nyt viennin varassa. tuplaantumista. Myös niille, jotka ovat vaiheessa. Julkisiin menoihin eli myös Tuorein tieto viime vuoden marraskuulta pysyneet töissä lähes 10 vuotta kestäneen veroasteen kohdistuu merkittävä paine kertoo, että vienti oli peräti 12 %:n kas- talouskriisin aikana, on luvassa hyviä uu- ylöspäin, koska hävittäjähankinnat ovat vussa ja tuonti 8 %:n kasvussa. Teolli- tisia. Vaikka palkkalinja on suhteellisen tulossa ja väestön ikääntyminen tuo lisä- suudessa pannut ovat kuumana. Valtaosa niukka, on tiedossa ostovoiman kasvua. kuluja. Sote-ratkaisulla on pyritty hillitse- viennistä ja tuonnista hoidetaan laivoilla, Palkansaajan palkan ostovoiman kehi- mään menojen kasvua, mutta hallituksen joten työtä piisaa. Suomeen ja Suomesta tykseen vaikuttaa kolme tekijää. Palkka- sekoilun vuoksi pyrkimys ei näytä onnis- kulkevaa tavaravirtaa kuljettavat myös ratkaisu on tietysti tärkein. Palkkalinjaksi tuvan. Kiireesti pitäisi puskureita kasvat- ulkomaisen lipun alla olevat laivat, mutta on muodostumassa n. 1,5 % vuosille 2018 taa, jotta seuraavasta talouden notkah- ei ole mitään syytä olettaa, ettemme kil- ja 2019. Inflaatio voi kiihtyessään syödä duksesta selvittäisiin ilman pahoja lom- pailussa voisi säilyttää asemiamme. Näyt- korotuksen ostovoiman, mutta nyt näyt- moja. Laman jäljiltä meillä on aivan liian tää paremmalta kuin aikoihin. Talouden tää siltä, että välitöntä kiihtymistä hin- suuri joukko kansalaisia, jotka on syrjäy- nouseviin virtauksiin on päässyt teolli- tojen nousuvauhdissa ei ole näköpiiris- tetty tai he ovat syrjäytyneet. Tekemistä suuden ja merenkulkijoiden lisäksi laivo- sä. Tuorein lukema inflaatiosta oli 0,5 %. piisaa. jen rakentajat. Varsinais-Suomessa puhu- Se tullee hieman kiihtymään, mutta kii- Synkkiä pilviä on siis taivaanrannassa, taan jo positiivisesta rakennemuutokses- tolaukkaan se tuskin yltyy. Tuloverotuk- mutta viisaasti toimimalla ne hoidetaan. ta. Täysin perustellusti. sen voimakkaat heilahdukset voivat vai- Tärkeintä on ymmärtää, että me nousun Merenkulun tulevaisuus on välillisesti kuttaa käteen jääviin ansioihin. Vuoden huumassa pidämme jalat tukevasti maas- pohdinnan kohteena parlamentaarisessa 2018 verotus tiedetään ja vuoden 2019 sa. yritystukityöryhmässä, joka päättää työn- voidaan arvailla. Palkansaajien verotus Hyvin menee – nyt – mutta menköön. sä helmikuun lopulla 2018. Merenkulun pysyy vuoden 2018 neutraalina. Vuoden Lempeissä myötätuulissa kansantalous tuet ovat joidenkin osallistujien silmissä 2019 osalta on erittäin epätodennäköis- vielä joitakin vuosia purjehtii. n

4 • Voima & Käyttö • 1/2018 KUUKAUSITILASTO 20.12.2017 1 (4)

SÄHKÖN HANKINTA JA KULUTUS, marraskuu 2017

Kulutus ja sen muutokset edelliseen vuoteen verrattuina: GWh % KULUTUKSEN MUUTOSPROSENTTI, liukuva 12 kk %-muutos marraskuu 7689 -2,5 4 vuoden alusta 77379 0,5 3 viimeiset 12 kk 85507 0,9 2 1 0 -1 -2 -3 -4 -5 -6 6.2011 6.2012 6.2013 6.2014 6.2015 6.2016 6.2017

2016 2017 GWh Osuus-% Muutos-% GWh Osuus-% Muutos-% marraskuu KULUTUS 7883 100,0 8,3 7689 100,0 -2,5 TUOTANTO 6349 80,5 9,5 6126 79,7 -3,5 vesivoima 942 12,0 -24,4 1294 16,8 37,3 tuulivoima 407 5,2 50,8 583 7,6 43,3 ydinvoima 1985 25,2 2,1 1998 26,0 0,6 lämpövoima 3016 38,3 28,9 2252 29,3 -25,3 yhteistuotanto 2386 30,3 19,0 2020 26,3 -15,3 erillistuotanto 630 8,0 88,4 232 3,0 -63,1 NETTOTUONTI 1533 19,5 3,6 1563 20,3 1,9

vuoden alusta KULUTUS 76991 100,0 3,0 77379 100,0 0,5 TUOTANTO 59819 77,7 0,1 58467 75,6 -2,3 vesivoima 14610 19,0 -3,4 13327 17,2 -8,8 tuulivoima 2552 3,3 28,2 4212 5,4 65,1 ydinvoima 20319 26,4 0,3 19509 25,2 -4,0 lämpövoima 22338 29,0 -0,1 21419 27,7 -4,1 yhteistuotanto 18435 23,9 -1,2 18689 24,2 1,4 erillistuotanto 3903 5,1 5,2 2731 3,5 -30,0 NETTOTUONTI 17172 22,3 14,6 18912 24,4 10,1

viimeiset 12 kk

KULUTUS 84720 100,0 2,5 85507 100,0 0,9

TUOTANTO 66198 78,1 0,3 64817 75,8 -2,1

vesivoima 16064 19,0 -1,2 14351 16,8 -10,7

tuulivoima 2889 3,4 33,6 4728 5,5 63,7

ydinvoima 22378 26,4 0,3 21470 25,1 -4,1

lämpövoima 24867 29,4 -1,5 24267 28,4 -2,4 yhteistuotanto 20611 24,3 -2,6 21120 24,7 2,5 erillistuotanto 4256 5,0 4,3 3147 3,7 -26,1 NETTOTUONTI 18523 21,9 10,8 20690 24,2 11,7

Voima & Käyttö • 1/2018 • 5 Kuluttajan sähkölasku kallistui 20 euroa vuonna 2017

Kuluttaja maksoi viime vuonna sähköstään keskimäärin 20 euroa edellisvuotta enemmän. Sähkölaskun nousu johtui sähkön siirtohintojen noususta. Sähkölaskussa siirtohintojen nousua kompensoi sähköenergian hinnan lasku.

ähkölämmittäjä maksoi sähköenergiasta 2,1 prosenttia vuoden Kiinteiden maksujen osuus sähkön 15.1.2018 takaista vähemmän, sähkönsiirron kustannusten noustessa 3,7 siirtohinnassa jatko nousua prosenttia. Kokonaisuudessaan sähkölämmittäjän sähkölasku Kiinteiden maksujen osuus sähkön siirron hinnasta on Energi- kallistui vajaan prosentin. Kotitalouskäyttäjälle sähköenergia oli aviraston selvityksen mukaan edelleen kasvussa. Voimakkaim- S1,6 prosenttia edellisvuotta edullisempaa ja sähkösiirto kallistui min kiinteiden maksujen osuus on viime vuosina kasvanut vä- kuudella prosentilla – kokonaislasku kotitalouskäyttäjälle kallis- hän sähköä käyttävillä asiakasryhmillä. Kotitalouskäyttäjällä tui alle kolmella prosentilla. kiinteiden maksujen osuus oli vuoden 2017 alussa noin 46 pro- senttia ja kerrostaloasunnoilla puolestaan 57 prosenttia. Sähkö- Suomen ja Ruotsin välinen hintaero kaventui lämmittäjällä kiinteiden maksujen osuus oli puolestaan keski- Sähkön tukkumarkkinahinnat nousivat vuonna 2017. Ruotsis- määrin 38 prosenttia. sa tukkuhinnat nousivat Suomea enemmän ja hintaero Suomen ja Ruotsin välillä kaventui edellisvuodesta. Suomen ja Ruot- Toimitusvarmuus hyvällä tasolla sin aluehinnat olivat aiempaa suuremman osan ajasta yhtenäi- Sähkön toimitusvarmuus on toistaiseksi hyvällä tasolla, kulunut set. Pohjoismainen vesitilanne parani vuoden loppua kohden. talvi onSähkön ollut leuto, toimitusvarmuus eikä markkinoilla ole tapahtunut merkittä- Päästöoikeuden hinta vahvistui vuoden aikana. Suomen säh- viä muutoksia. Kulutushuipuissa kotimainen sähkön tuotanto- Miten sähkön toimitusvarmuus on kehittynyt? köntuotanto laski hieman, kulutuksen noustessa lievästi. Ener- kapasiteetti ei riitä kattamaan kysyntää ja vaje täytyy kattaa säh- giatehokkuuden parantamistoimet leikkasivat loppukulutusta. kön tuonnilla. Toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii jatkossa Nettotuonti Ruotsista laski ja Venäjältä pysyi ennallaan. Koko- investointeja tuotanto- ja siirtokapasiteettiin sekä älykkään säh- naisuudessaan nettotuonti kasvoi hieman Viroon tapahtuneen köverkon kehittämiseen. n sähkön viennin vähennyttyä. Syöttötariffituettua tuulisähköä tuotettiin viime vuonna lä- Lähde: Energiavirasto.fi hes 4 terawattituntia ja metsähakesähköä noin 1,5 terawattitun- 15.1.2018 tia. Uusiutuvalle energialle maksettu syöttötariffisumma nousi 225 miljoonaan euroon. Suomen tuulivoimatuotannon merkitys pohjoismaiseen sähkön hintaan oli vähäinen.

Kuluttaja maksoi viime vuonna Talvikaudella erityisesti sähköstään keskimäärin 20 euroa huippukulutustilanteissa tarvitaan edellisvuotta enemmän tuontia naapurimaista Kylmä talvipäivä 2017-2018: Toimitusvelvollisuushintojen keskiarvot eri tyyppikäyttäjille 1.1.2018 Tuotantokapasiteetti (markkinoilla) 11 300 MW Tehoreservi 729 MW Kotitalouskäyttäjä Sähkölämmittäjä 1500 MW Kulutus 15 200 MW 5000 kWh/vuosi 18000 kWh/vuosi Tehotase Suomessa - 3 170 MW Sähköenergia Tuontikapasiteetti naapurimaista 5 100 MW 6,73 snt/kWh 6,17 snt/kWh (toimitusvelvollisuus, sis. alv) Lisäksi järjestelmäreservit: 1 350 MW Sähkön siirto 9,69 snt/kWh 7,13 snt/kWh 1400 MW Arvioitu käytettävissä oleva oma (sis. alv ja sähköverot) 1200 MW tuotantokapasiteetti kulutushuippuna 3500 Sähkön kokonaishinta (sis. verot) 16,42 snt/kWh 13,30 snt/kWh 3000 2500 2000

Sähkö maksaa vuodessa yhteensä 821 €/vuosi 2394 €/vuosi 1000 MW MW 1500 1000 500 0

19 32 *Tuulivoima kapasiteettikertoimella 6 %

6 • Voima & Käyttö • 1/2018

16 Kotitalouskuluttajan sähkön hinta muodostuu sangen tasaisesti myynnistä, siirrosta ja veroista 1.1.2018; kulutus 5000 kWh/vuosi; 16,42 snt/kWh

hankinta

verot myynti 33 % 33 % Verot Myynti myynti 33 % 19,4% 22,4% 33 % jakeluverkko

13,7% 10,7% kantaverkko

5,1% 28,8% sähkövero

alv

siirto 34Siirto % 34 % 20

10 15.1.2018

15.1.2018AEL on vahva osaaja voimalaitostekniikan Sähkön jakeluverkon korvausinvestoinnit ja kunnossapito siirtymäaikana 2014–2028 koulutuksessa!

 Toimitusvarmuuden ylläpito ja Sähkön jakeluverkon korvausinvestoinnit ja ennakoiva parantaminen vaatii merkittäviä kunnossapito jaoteltuna toimitusvarmuuden parantamisen siirtymäaikajaksoihin sekä eri tyyppisiin investointeja ja kunnossapitoa verkonhaltijaryhmiin vuosina 2014–2028 Sähkön kulutuksessa pientä kasvua Supersuosittu, täysin uudistettu,  KotimainenKorvausinvestoinnit sähköntuotanto v. 2014– laski ja nettotuonti lisääntyi 2028 yhteensä 8,6 mrd.EUR huippuasiantuntijoiden vetämä (keskimäärin90,0 580 milj.EUR/a) Höyryturbiinikoulutus – TWhNykyisen verkon toimitus- varmuuden80,0 ylläpitämiseksi 6.–7.3.2018 Helsingissä vaadittavat investoinnit noin 70,0 6,4 mrd.EUR – Toimitusvarmuuden60,0 parantamisen Päivitä tietosi painelaitelaista ja säädöksistä vaikutus noin 2,2 mrd.EUR 50,0 Painelaitteiden käyttö ja käytön valvonta 2018  Lisäksi v. 2014–2028 ennakoiva kunnossapito40,0 noin 0,7 mrd.EUR 7.–8.3.2018 Vantaalla (keskimäärin 50 milj.EUR/a) 30,0  30.6.2018 mennessä virastolle Voimalaitoksen energiatehokas käyttö ja päästöjen vähentä- toimitettavat20,0 3. kehittämis- minen sekä vesikemikaalien optimaalinen käyttö aiheina suunnitelmat tarkentavat 10,0 Lähde: Energiavirastolle v. 2016 toimitetut 27 tilannetta 2. kehittämissuunnitelmat AEL:n Voimalaitospäivillä 0,0 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 2017* 18.–19.4.2018 Helsingissä Kulutus 84,3 85,2 84,1 83,4 82,5 85,2 85,7 Tuotanto 70,4 67,7 68,3 65,4 66,1 66,2 65,0 Alikonemestarikoulutuksen uusi ryhmä Nettotuonti 13,8 17,5 15,8 18,0 16,3 18,8 20,4 11 starttaa huhtikuussa Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto, B-koneenhoitaja-, A-koneenhoitaja- sekä Investoinnit ja kunnossapito keskimäärin alikonemestarikoulutus 10.4.2018–20.3.2019 Jyväskylässä vuositasolla Suosittu ylikonemestarikoulutus taas syksyllä 2018 NettotuonninInvestoinnit kasvu €/a johtui sähkönKunnossapito €/a 700 000 000 € Voimalaitosalan erikoisammattitutkinto, viennin vähenemisestä Viroon70 000 000 € ylikonemestari Nettotuonti600 000 000 € Ruotsista laski 100,0 60 000 000 € 1.10.2018–19.5.2020 Varkaudessa 500 000 000 € TWh 90,0 50 000 000 € 80,0 400 000 000 € 40 000 000 € Kunnossapidon koulutukset Helsingissä 70,0

300 000 000 € 60,0 30 000 000 € Sähkömoottoreiden ohjaus ja piirikaaviot 50,0 20.–21.2.2018 200 000 000 € 20 000 000 € 40,0 15.1.2018 100 000 000 € 30,0 10 000 000 € Prosessiteollisuuden pumppujen asennus ja huolto 20,0 0 € 0 € 21.–23.3.2018 2014-2019 2015-2016 2020-2023 2024-2028 2014-201910,0 2015-2016 2020-2023 2024-2028

0,0 Lähde: Energiavirastolle v. 2016 toimitetut 2. kehittämissuunnitelmat sekä 28 Automaation kenttälaitteet vuosittain raportoidut-10,0 tiedot 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 2017* mekaaniselle kunnossapidolle Kulutus 84,3 85,2 84,1 83,4 82,5 85,2 85,7 Tuotanto 70,4 67,7 68,3 65,4 66,1 66,2 65,0 25.–27.4.2018 Ruotsi (nettotuonti) 1,9 14,2 12,2 18,2 17,4 15,3 14,7 Venäjä (nettotuonti) 10,8 4,4 4,7 3,4 3,9 5,9 6,1 World Class Maintenance SähkönViro (nettotuonti) jakeluverkon1,2 -1,2 korvausinvestoinnit -1,1 -3,5 -5,0 -2,4 ja -0,3 12 kunnossapito siirtymäaikana 2014–2028 – kunnossapidon koulutusohjelma

 Toimitusvarmuuden ylläpito ja Sähkön jakeluverkon korvausinvestoinnit ja ennakoiva parantaminen vaatii merkittäviä kunnossapito jaoteltuna toimitusvarmuuden parantamisen 14 siirtymäaikajaksoihin sekä eri tyyppisiin Kansainvälinen hitsausinsinööri IWE-koulutus investointeja ja kunnossapitoa verkonhaltijaryhmiin vuosina 2014–2028 ja Kansainvälinen hitsausteknikko IWT-koulutus,

 Korvausinvestoinnit v. 2014– verkkokoulutus ja online 2028 yhteensä 8,6 mrd.EUR 21.5.2018–15.5.2019 (keskimäärin 580 milj.EUR/a) 6 – Nykyisen verkon toimitus- varmuuden ylläpitämiseksi vaadittavat investoinnit noin 6,4 mrd.EUR Kysy lisää ylikonemestari Jukka Kauppinen – Toimitusvarmuuden parantamisen [email protected], 044 722 4751 vaikutus noin 2,2 mrd.EUR

 Lisäksi v. 2014–2028 ennakoiva kunnossapito noin 0,7 mrd.EUR (keskimäärin 50 milj.EUR/a) Kaarnatie 4, 00410 Helsinki, 09 530 71  30.6.2018 mennessä virastolle ael.fi • seuraa meitä aelkoulutus toimitettavat 3. kehittämis- suunnitelmat tarkentavat Lähde: Energiavirastolle v. 2016 toimitetut 27 tilannetta 2. kehittämissuunnitelmat

Voima & Käyttö • 1/2018 • 7

Investoinnit ja kunnossapito keskimäärin vuositasolla

Investoinnit €/a Kunnossapito €/a 700 000 000 €

70 000 000 €

600 000 000 € 60 000 000 €

500 000 000 € 50 000 000 €

400 000 000 € 40 000 000 €

300 000 000 € 30 000 000 €

200 000 000 € 20 000 000 €

100 000 000 € 10 000 000 €

0 € 0 € 2014-2019 2015-2016 2020-2023 2024-2028 2014-2019 2015-2016 2020-2023 2024-2028

Lähde: Energiavirastolle v. 2016 toimitetut 2. kehittämissuunnitelmat sekä 28 vuosittain raportoidut tiedot

14 Uusiutuva energia yhä EU-tavoitteen yläpuolella

Vuonna 2017 uusiutuvilla energialähteillä tuotettiin energiaa yli 130 terawattituntia. Suhteellisesti eniten vuoteen 2016 verrattuna lisääntyi tuulisähkön tuotanto noin 70 prosentilla noin neljään terawattituntiin. Vuotta 2016 koskevien tietojen mukaan uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta oli 39 prosenttia, kun EU:n Suomelle asettama vuoden 2020 tavoite on 38 prosenttia. Tämä käy ilmi tuoreesta EU:n komissiolle toimitetusta raportista.

nergiaviraston arvioiden mukaan uusiutuvilla energialäh- raportoitaessa käytetään kuitenkin usean vuoden liukuvaa keski- teillä tuotettiin sähköä, lämpöä ja liikenteen biopolttoai- arvoa. Osuutta kasvattivat puupolttoaineiden ja tuulivoiman li- neita yli 130 terawattituntia vuonna 2017, mikä olisi uusi sääntymisen ohella liikenteen biopolttoaineet ja lämpöpumput, tuotantoennätys. Eniten lisääntyi metsäteollisuuden sivutuot- kertoi johtaja Pekka Ripatti. Eteilla tuotettu energia, joka edustaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Suhteellisesti eniten (yli 70 %) lisääntyi Vuonna 2017 syöttötariffitukea maksettiin tuulisähkön tuotanto noin neljään terawattituntiin. Sen osuus 226 miljoonaa euroa – sähköä tuilla 5,5 TWh sähkön käytöstä on kuitenkin vajaat viisi prosenttia. Sen sijaan Viime vuonna sähkön syöttötariffitukia maksettiin 226 miljoo- alkuvuoden vähäisen sadannan vuoksi vesivoimalla tuotetun naa euroa, josta 28 miljoonaa euroa metsähakevoimaloille, 196 sähkön määrä väheni yli 10 prosenttia. Kun energian kokonais- miljoonaa euroa tuulivoimalaitoksille ja loput kolme miljoonaa käyttö ei juurikaan muuttunut ja uusiutuva energia korvasi fos- puupolttoaine- ja biokaasuvoimaloille. Tuuli-, puupolttoaine- siilisten polttoaineiden käyttöä, niin energiantuotannon hiili- ja biokaasuvoimalaitoksille maksettava tuki määräytyy tavoite- dioksidipäästöt vähenivät hieman. hinnan (83,5 €/MWh) ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Enintään se voi kuitenkin olla 53,50 euroa megawattitunnilta. Sähkön toimitusvarmuudesta huolehditaan Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä loka-joulukuussa säh- – Sähköjärjestelmämme toimivuus ei vaarannu vielä tällaisella kön markkinahinta oli keskimäärin 33 euroa megawattitunnilta, määrällä vaihtelevaa tuulisähkön tuotantoa, joskin toimitusvar- jolta ajanjaksolta tukea maksetaan 50,50 euroa megawattitun- muuden ylläpitäminen vaatii toimenpiteitä niin investointien, nilta. Metsähakevoimaloille maksetaan turpeen veron ja päästö- teknisen kehityksen kuin markkinoiden pelisääntöjenkin osal- oikeuden mukaan muuttuvaa sähkön tuotantotukea, kuitenkin ta. Energiavirasto on esimerkiksi lisännyt tehoreservin määrää ja enintään 18 euroa megawattitunnilta. on mukana kehittämässä kysyntäjoustoa monella rintamalla, ku- Tukijärjestelmässä olevat voimalaitokset tuottivat uusiutuvaa ten älyverkkotyöryhmässä sekä kuluttajien sähkön kulutusjous- sähköä noin 5,5 terawattituntia eli yhdeksän prosenttia kaikesta to projektissa. Lisäksi sähkön siirtoyhteyksiä Suomen ja Ruotsin Suomessa tuotetusta sähköstä. Mikäli tämä määrä sähköä olisi välillä ollaan lisäämässä. On myös hienoa, että eri alojen tutki- tuotettu fossiilisilla polttoaineilla, niin energiantuotannon pääs- jat tutkivat ja myös tekevät ehdotuksia energiajärjestelmämme töt olisivat olleet 2,8 miljoonaa hiilidioksiditonnia suuremmat, muutostarpeista ja niihin sopeutumisesta, sanoi ylijohtaja Simo kun ne nyt olivat runsaat 40 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Nurmi avatessaan uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Hel- Viime vuonna otettiin käyttöön uusi tukijärjestelmä, jolla singissä. korvattiin päästökaupan vaikutusta sähkön hintaan. Niin kut- suttua kompensaatiotukea maksettiin 55 laitokselle yhteensä 38 EU:n 2020 tavoite pysyvästi ylitetty? miljoonaa euroa. Tukea saivat metsäteollisuus 24, metalliteolli- Suomi laatii EU:n komissiolle joka toinen vuosi uusiutuvan suus 10 ja muut teollisuuden toimialat noin 3 miljoonaa euroa. energian edistymisraportin. Erityisenä mielenkiinnon kohtee- Kompensaatiotuki määräytyy joko laitoksen tukeen oikeutetun na on, kuinka EU:n Suomelle asettama vuotta 2020 koskeva 38 sähkönkulutuksen tai tukeen oikeutettujen tuotteiden tuotan- prosentin loppukulutustavoite saavutetaan. Tuoreen ja vuotta non perusteella. Lisäksi tuen määrään vaikuttavat päästöoikeu- 2016 koskevan, Tilastokeskuksen laskelman mukaan uusiutuvan den hinta sekä päästötaso- ja tuki-intensiteettikertoimet. Viime energian osuus loppukulutuksesta oli 39 prosenttia, millä tasolla vuonna päästöoikeuden keskimääräinen markkinahinta oli 5,8 osuus on ollut vuosina 2014–2016. euroa hiilidioksiditonnia kohden ja päästöoikeuksien huuto- – Vuonna 2016 osuus oli yllättävän suuri, vaikka liikenteen kauppatuloja Suomi sai yli 95 miljoonaa euroa. n biopolttoaineiden määrä väheni noin 60 prosenttia. Kymmenen prosentin jakeluvelvoite kuitenkin täyttyi, koska bio-osuuden Lisätiedot: laskennassa käytettiin vuoden 2015 ylijäämää. Lisäksi arviomme Johtaja Pekka Ripatti, puh. 029 5050 075, on, että vuonna 2017 uusiutuvan energian osuus loppukulutuk- pekka.ripatti(at)energiavirasto.fi, sesta olisi yli 40 prosenttia, vaikka vesivoimalla tuotetun sähkön ylijohtaja Simo Nurmi, puh. 029 5050 011, määrä väheni. Vesivoiman osuuden laskennassa ja komissiolle simo.nurmi(at)energiavirasto.fi

8 • Voima & Käyttö • 1/2018 Merenkuljetusmarkkinoiden suhdanteet 26 Alhosalo, Minna ovat ennätyksellisen positiivisia ja 3.2 Yksittäistä varustamoa koskevat kysymykset tulevaisuudenLiikevaihto (B9) näkymät vielä valoisampia Varustamon liikevaihtoa kuvaavassa saldoluvussa on tapahtunut dramaattinen muutos edel- liseen vuoteen verrattuna: muutos on lähes sata pistettä, sillä saldoluku on kivunnut miinus kasvavan jonkin verran tai huomattavas- 32:sta plus 65:een. Prosentuaalisen tarkastelun mukaan vastaajista 60 % ilmoitti liikevaih- ti. Myös tuonnin osalta tulevaisuus näyt- Varustamoalantonsa nousseen jonkin verran. ja merikuljetusmarkkinoiden Kolmasosan mukaan liikevaihto on pysynyt ennallaan. suhdanteet Yhden- tää valoisalta; kaksi kolmesta vastaajasta ovatkään vastaajan ennätyslukemissa. mukaan liikevaihto ei ole Kehityslaskenut. Alan yleinenon ollut myönteinen nousujohtoista suhdannetilanne uskoo meriliikenteen tuonnin kasvuun. jopaon siis siinävaikuttanut määrin, kaikkien vastanneiden että kuljetuskysynnän liikevaihtoon positiivisesti. ja Suomen Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on meriliikenteenTilanteen uskotaan edelleen viennin parantuvan kohdalla näistä lähes ennätyslukemista. on saavutettu Vastaajista koko jopa 85 edelleen kovaa ja kilpailun ennakoidaan % uskoo, että liikevaihto nousee tulevan 12 kuukauden aikana ja 15 % uskoo tilanteen säily- kiristyvän entisestään. Merikuljetusrah- varustamobarometrinvän ennallaan. Jos ennusteet toteutuvat 12-vuotisen arvioiden mukaan, historian niin liikevaihdon ennätykset. kehitystä ku- tien hinnat ovat nousseet melko huomat- vaava saldoluku kipuaisi ennätyslukemiin, 85 pisteeseen. tavasti aiemmasta, mihin vaikuttaa suo- raan polttoaineen hintojen nousu. Bunkerworld-indeksin (BWI, jossa on mukana, maantieteellinen painotus huo- mioon otettuna, 20 merkittävän bunk- raussataman tiedot) perusteella on lop- puvuoden 2017 aikana nähtävissä selkeä noususuunta hinnoissa. Sekä Suomen lipun että muiden mai- den lippujen alla purjehtivan merihenki- löstön määrä on kuluneella kaudella kas- vanut jonkin verran. Merihenkilöstön määrän ennustetaan kasvavan edelleen seuraavan 12 kuukauden aikana. Miehis- tökustannusten osalta ennustetaan tilan- teen muuttuvan tulevan 12 kuukauden ajanjakson aikana suunnilleen vuoden 2016 tilannetta vastaavaksi. Vastaajista 63 % arvioi, että miehistökustannukset Kuva 3.14. Varustamon liikevaihto (tot. 2017 n=20, ennuste 12 kk n=20). tulevat nousemaan jonkin verran. Muut- tamattomana tilanteen uskoo säilyvän lo- put eli 37 % vastaajista. Alusten kapasiteetin käyttöaste (B10) Investoinnit Suomen ja ulkomaiden iedot ilmenevät Turun yliopiston lisestikin, sanoo Trafin merenkulkujohta- väliseen liikenteeseen ovat kasvaneet AlustenBrahea-keskuksen kapasiteetin käyttöastetta merenkulkualan kuvaava saldoluku ja on Tuomas barometrin Routa toteuttamisen. aikana merkittävästi. Kaksi kolmesta vastaajasta vaihdellut jonkin verran, mutta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta saldoluvut ovat ol- koulutus- ja tutkimuskeskuksen yh- 22KyselyynAlhosalo, vastanneista Minna 85 % on ilmoit- ilmoitti liikevaihtonsa kasvaneen kulu- leet positiivisia. Alimmillaan saldoluku (-75) on ollut vuoden 2009 alkupuoliskolla. Kuluneena teydessä toimivan Shortsea Promotion tanut Suomen meriliikenteen viennin neena kautena. Tulevaisuus nähdään vie- >> TCenterin julkaisemasta Varustamobaro- metristä, joka kartoittaa kyselyn avulla varustamoalan johdon näkemyksiä meri- kuljetusten ja varustamoalan kehityksestä vuosittain. Merikuljetusmarkkinoiden suhdanne- tilanne on toiseksi paras koko barometrin historian aikana. Tilanteen ennakoidaan tästä vielä hieman parantuvan, joskin melko maltillisesti. Kuljetuskysyntä Itä- meren ja Pohjanmeren alueella on kor- keimmillaan ja tulevaisuus nähdään myös erittäin positiivisena. – Tämä on loistava uutinen. Meren- kulkusektori on Suomen taloudelle ja hyvinvoinnille elintärkeä. Alan kehitys- myönteisyys sekä positiivinen tulevai- suusvire nostavat Suomen merenkulun asemaa niin kansallisesti kuin kansainvä- Kuva 3.9. Bunkkerin hinta (tot. 2017 n=19, ennuste 12 kk n=19). Bunkerworld-indeksissä (BWI) on mukana, maantieteellinen painotus huomioon otettuna, 20 merkittävän bunkraussataman tiedot. Indeksi sisältää raskaan polttoöljyn, dieselin ja kaasu- öljyn painotettuna niiden merkittävyydellä bunkkerimarkkinoilla.Voima BWI & osoittaa, Käyttö että •vuoden 1/2018 • 9 2016 lopulla polttoaineen hinta oli alhainen, minkä jälkeen hinta on sahannut ylös ja alas. Loppuvuoden 2017 aikana on nähtävissä selkeä noususuunta hinnoissa. (Kuva 3.10.)

Kuva 3.10. BWI-indeksin mukainen polttoaineen hinnankehitys ($) (Bunkerworld-tilastot, 2017). Varustamobarometri 2017 23

Miehistökustannukset lippuvaltioittain (B7)

Suomen lipun alla purjehtivien laivojen miehistökustannuksia kuvaava saldoluku on edelleen negatiivinen, kuten se on ollut koko tarkastelujakson historian ajan. Saldoluvun muutos ku- luvalla kaudella oli kohtuullisen merkittävä, -60 pisteestä -25 pisteeseen, joka on ”vähiten negatiivinen” barometrin toteuttamisen aikana. Saldoluvun perusteella miehistökustannuk- set ovat kuluneena kautena laskeneet jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Prosen- tuaalisen tarkastelun mukaan puolet vastaajista on ollut sitä mieltä, että tilanne on pysynyt ennallaan, 37 %:n mukaan kustannukset ovat nousseet jonkin verran ja loppujen mukaan laskeneet jonkin verran.

Tilanteen ennustetaan kuitenkin muuttuvan tulevan 12 kuukauden ajanjakson aikana suun- nilleen vuoden 2016 tilannetta vastaavaksi. Vastaajista 63 % arvioi, että miehistökustannuk- set tulevat nousemaan jonkin verran. Muuttamattomana tilanteen uskoo säilyvän loput eli 37 % vastaajista. Tämän perusteella saldoluku putoaisi -63 pisteeseen.

>> lä tätäkin myönteisempänä, sillä 85 % us- koo liikevaihtonsa kasvavan entisestään. Varustamoiden kapasiteetin käyttöaste on sekin noussut merkittävästi ja ennusteen mukaan nousee edelleen. Merenkulkupolitiikkaan ei aiempien vuosien tapaan olla edelleenkään tyyty- väisiä. Merkittävin mainittu este varusta- moalan kasvun tiellä oli huono hintakehi- tys. Kahtena edellisenä kautena mainittu huomattavin este, talouden yleinen epä- varmuus, ei sen sijaan enää yltänyt viiden merkittävimmän esteen joukkoon. Suo- malaisten varustamojen markkinaosuus on lievässä nousussa. Vuosittain vaihtuva teemakysymys liittyi merialuesuunnitteluun, jonka vai- kutuksista toimintaansa varustamot ovat Kuva 3.11. Suomen lipun miehistökustannukset (tot. 2017 n=16, ennuste 12 kk n=16). vielä suhteellisen epävarmoja. Shortsea Promotion Centre (SPC) toteutettiin verkkokyselynä loka-marras- Koko varustamobarometriraportti on saatavissa Finlandin 15. varustamobarometri jul- kuussaSamoin 2017. kuin Suomen Kysely lipun lähetettiin alla purjehtivien suomalais alusten,- niinosoitteissa: myös muun www.shortsea.fi kuin Suomen ,lipun mkk.utu.fialla kistettiin 19. joulukuuta 2017 klo 10.00. tenpurjehtivien varustamojen alusten lisäksi miehistökustannukset Suomen merilii ovat -nousseetLisätietoja: koko varustamobarometrin tutkija Minna Alhosalo, histo- Barometri kartoittaa varustamoalan ylim- kenteenrian ajan, kannalta mistä osoituksena oleellisille ovat negatiivisetulkomaisille saldoluvut. puh. Heilahtelua 040 176 4520, kustannuksissa minna.alhosalo(at)utu.fi on jon- kin verran ollut. Muun kuin Suomen lipun alla purjehtivien alusten miehistökustannusten sal- män johdon näkemyksiä merikuljetusten varustamoille. n doluku oli kuluvana kautena -34. Prosentuaalisen tarkastelun mukaan vastaajista puolet on ja varustamoalan kehityksestä. Tutkimus

Asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja

Sulzerin voimantuotantoon kehittämät edistykselliset huoltoratkaisut varmista- vat laitteidenne korkean käyttövarmuu- den sekä pidentävät niiden käyttöikää. Huoltoaika lyhenee, kustannukset alenevat ja laitteiden tehokkuus, turval- lisuus ja luotettavuus paranevat. Myös turbiinien ja kompressoreiden elinkaarta voidaan lisätä korjaus- ja pinnoituspal- velujen avulla.

Sulzer Pumps Finland Oy Kotka, puh. 010 234 3333 www.sulzer.com/fi-fi/finland

10 • Voima & Käyttö • 1/2018 Sjötransportmarknadernas konjunkturer är rekordbrytande positiva och framtidsutsikterna ännu ljusare Varustamobarometri 2017 43

Rederibranschens och sjötransportmarknadens konjunkturer är rekordhöga. Utvecklingen har varit uppåtgående, nästan till den grad, att man för transportefterfrågan och den finska sjöfartens export har uppnått rekord under rederibarometerns 12-åriga historia.

Bild 10.4. Import i sjötrafik (prognos 12 månader n=20).

För sjötransporterna till utlandet har man regelbundet samlat in data sedan år 1970. Sedan år nformationen framgår i Rederibarometern som2010 publiceras är det Trafikverket av dren.som har Finska producerat rederiers statistiken marknadsandel och innan dess är Sjöfartsverket. på en liten Sedantillväxt. Shortsea Promotion som verkar i samband medman Åbo började universi insamling- av dataDen har årliga antalet växlande sjötransporter temafrågan ökat ganska rörde jämt, havsområdesplanering,där ett undantag är tets Brahea-centers sjöfartens utbildnings- ochdet forskningscen stora nedgången- somdär skedde rederierna år 2009. fortfarandeDen transporterade är ganska mängden osäkra på finskapå hur fartyg den har påverkar trum, som årligen utreder rederibranschens synabsolut på sjötranspor mätt hållit sig- påderas ca 30 miljonerverksamhet. ton sedan mitten på 1990-talet. Under det första årt- ternasI och rederibranschens utveckling med undersökningar.iondet av statistiken var andelenShortsea som transporterades Promotion Centrepå finska (SPC)fartyg ungefär Finlands hälften 15:e av det rederiba- Sjötransportbranschens konjunkturer är dentotala andra antalet bästa sjötransporter, i he- rometer men andelen publicerades har stadigt 19 minskat december sedan 2017början påkl. 1980-talet. 10.00. Barometern Un- la barometerns historia. Situationen prognostiserasder de att senaste förbättras åren har manundersöker fraktat ca en rederibranschens tredjedel av sjötransporter högsta på lednings finska fartyg. syn (Bild på 10.5).sjötranspor- ännu mer, dock ganska måttligt. Transportefterfrågan i Östersjö- ternas och rederibranschens utveckling. Undersökningen ge- Trafikverkets statistik (2017) täcker antalet transporter mellan åren 1970-2016. Mellan åren och Nordsjöområdet är som högst och framtiden ses också som nomfördes som internetundersökning i oktober-november 2017. 2015-2016 har sjötransporterna mellan Finland och utlandet vuxit med 6 miljoner ton. Andelen mycket positiv. transporterad på finska fartygUndersökningen under nämnda år skickades växte med 3,7förutom miljoner till ton. finska Andelen rederier finska far- också till – Det här är en fantastisk nyhet. Sjöfartssektorntyg i sjötransporterna är livsviktig ökadeutländska två procent rederier jämfört som med är föregående betydandeför år. År den2016 finskatransporterade sjötrafiken. n för Finlands ekonomi och välfärd. Sektorns positivman sammanlagt inställning 95,2 miljoner ton varor. Exporten var ca 1,6 miljoner ton större än importen. till utveckling och lovande framtidsutsikter bidrar till att lyfta Hel rederibarometerrapporten kan få på adresserna: den finländska sjöfartens ställning såväl nationellt som interna- www.shortsea.fi mkk.utu.fi tionellt, säger Trafis sjöfartsdirektörTuomas Routa. Mer information: forskare Minna Alhosalo, tfn. 040 176 4520, Av de tillfrågade har 85 % meddelat att den finska sjötrafi- minna.alhosalo(at)utu.fi kens export växer något eller avsevärt. Också för importen ser framtiden ljus ut; två av tre tror att sjötrafikens import växer. MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA Konkurrensen på sjötransportmarknaden är fortfarande TURUN YLIOPISTON BRAHEA-KESKUS PUBLICATIONS OF THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES hård och konkurrensen beräknas att intensifieras ännu mer. BRAHEA CENTRE AT THE UNIVERSITY OF B 208 Sjötransportpriserna har stigit ganska mycket, vilket direkt på- 2017 verkas av en ökning av bränslepriset. Både besättningens antal

som seglar under både finsk som utländsk flagg har vuxit något.

Investeringarna i trafiken mellan Finland och utlandet har VARUSTAMOBAROMETRI REDERIBAROMETERN vuxit avsevärt. Två av tre tillfrågade meddelade att deras omsätt- 2017 ning har vuxit under den gångna perioden. Man ser framtiden som ännu positivare, då 85 % tror att deras omsättning växer än- nu mer. Användningsgraden av rederiernas kapacitet och också den ökat avsevärt och ökar fortfarande enligt prognosen. Man är fortfarande inte nöjd med sjöfartspolitiken liksom un- der tidigare år. Det största nämnda hindret för en tillväxt av re- Minna Alhosalo deribranschen är en dålig prisutveckling. Det största hindret som man nämnde under de två senaste åren, ekonomins generella osäkerhet, har inte längre nått till de fem mest betydande hin-

Voima & Käyttö • 1/2018 • 11 Merirosvous on Antalet sjöröverifall hiukan vähentynyt minskade en aning

erirosvouksen määrä maailmassa on onneksi vähen- nternationella handelskammarens (IMB) färska statistik visar tynyt jonkun verran. Vuonna 2017 Kansainvälisen att antalet piratattacker minskade en aning i fjol. Totalt rappor- kauppakamariin (IMB)tuli 180 kpl raporttia aluksiin terades 180 sjöröveriattacker mot fartyg vilket är det lägsta anta- kohdistuneista merirosvoustapauksista. Kyseessä on alhaisin lu- let sedan år 1995 ( 188 fall). År 2017 togs 91 sjömän som gisslan, Mkumäärä 22 vuoteen (vuonna 1995 oli yhteensä 188 tapausta). 6I personer skadades och 3 personer dödades. n Viime vuonna 91 henkilöä otettiin panttivangiksi, kuusi henki- löä loukkaantui ja 3 kuoli. n

Oheisena alueet joissa merirosvojen vaara oli merkittä- Nedan karta över områden där sjöröveriattackerna vin viime vuonna. främst ägt rum år 2017.

Hyökkäysten määrä ja kohteet vuonna 2017. Antal attacker och fartyg som blivit utsatta för sjöröva- re år 2017

12 • Voima & Käyttö • 1/2018 Finnlines Oyj:n ropax alus Nordlink siirtyy Suomen lipun alle

Tapani Voionmaa jatkaa Suomen Varustamot ry:n hallituksen puheenjohtajana

S Nordlinkin nimi vaihtuu tammikuun 2018 lopulla Finnlines Oyj:n lakiasiainjohtaja Tapani Voionmaa on uudel- ja uudeksi nimeksi tulee MS Finnswan. Alus siirtyy leenvalittu Suomen Varustamot ry:n hallituksen puheenjohta- toukokuussa Malmö–Travemünde-reitiltä MS Finn- jaksi kaudelle 2018–2019. fellow’n rinnalle Naantali–Långnäs–Kapellkär-liikenteeseen. Suomen Varustamot ry:n jäsenistöön kuuluu 25 suomalaista MTätä ennen MS Finnswanin kokee aidon muodonmuutoksen, ja varustamoa ja 105 alusta. n sen matkustusmukavuutta ja tarjontaa parannetaan entisestään. Muun muassa laivan oleskelutiloja laajennetaan ja taxtree-myy- mälä sekä ravintolatilat saavat täysin uuden ilmeen.

Finnlines Abp:s ropax-fartyg Nordlink byter flagg

Tapani Voionmaa fortsätter som ordförande vid Finlands Rederiförenings styrelse

innlines svenskflaggade ropax-fartyg Nordlink döps i slutet Finnlines juridiska direktör Tapani Voionmaa har omvalts av januari 2018 om till Finnswan och får finsk flagg. Efter till ordförande vid Finlands Rederiförenings styrelse för perio- en ombyggnad av bland annat publika utrymmen, restau- den 2018–2019. I Finlands Rederiförening ingår 25 finska rede- rang och butik kommer fartyget i maj att inleda trafik på linjen rier med 105 fartyg. n FKapellskär–Långnäs–Nådendal. Finnfellow fortsätter som andra fartyg på linjen.

Voima & Käyttö • 1/2018 • 13 OIKEUSPÄÄTÖS: kijämäärää laskettaessa ei tullut ottaa huomioon sitä minkälai- seen työsopimukseen työntekijän työsuhde perustui, jos työnte- KKO:2017:86 Työsopimus – Yhteistoiminta yrityksissä kijä teki yrityksen säännönmukaiseen toimintaan kuuluvia töitä, vaikka työntekijät olisivat vaihtuneet. Tarroitustyön oli näytet- ty olevan yhtiössä koko ajan tehtävää säännöllistä työtä, joten Yrityksen palveluksessa oli ollut vakituisesti 16–17 työntekijää tarroitustyötä tehneet työntekijät tuli ottaa huomioon yhteis- eli vähemmän kuin yhteistoimintalain soveltamisen edellytyk- toimintalain soveltamista arvioitaessa. Näillä perusteilla hovi- senä oleva vähimmäismäärä 20 työntekijää. Näiden työntekijöi- oikeus katsoi, että K:lla oli oikeus yhteistoimintalain mukaiseen den lisäksi yrityksessä oli työskennellyt tarroitustyössä kuukau- hyvitykseen, ja velvoitti Oy SN & Co Ltd:n suorittamaan K:lle sittain yhteensä 20–30 tunnin ajan vaihtelevasti 2–7 henkilöä, sanotun lain mukaista hyvitystä. keskimäärin kuukausittain 4 henkilöä. Nämä työntekijät oli kut- Muilta osin hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion. suttu työhön tarvittaessa työvuorokohtaisesti. Heillä ei ollut ol- Korkein oikeus: K:n yhteistoimintalain mukaista hyvitystä lut velvollisuutta saapua työhön kutsuttaessa. koskeva vaatimus hylätään. Muilta osin hovioikeuden tuomiota K oli työskennellyt Oy SN & Co Ltd:n palveluksessa ei muuteta. 11.6.2001 lukien laivanmuonitukseen liittyvissä toimistotehtä- Korkein oikeus toteaa, että lähtökohtana yhteistoimintalain vissä. K:lle oli ilmoitettu hänen työsopimuksensa osa-aikaista- 2 §:n 1 momenttia tulkittaessa on lain esitöistä ilmenevä pää- misesta tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla 28.2.2013. sääntö, jonka mukaan yrityksen työntekijämäärää laskettaes- Ilmoituksen perusteella K:n työsuhde olisi muuttunut osa-aikai- sa otetaan huomioon myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työn- seksi irtisanomisajan jälkeen. K ei hyväksynyt osa-aikaistamista tekijät. Toisaalta jo lain sanamuodosta ilmenee, että huomioon ja irtisanoi työsopimuksensa päättymään 29.6.2013. ei tule ottaa kaikkia yrityksen palveluksessa tarkasteluhetkellä Yhtiön kuukausi- ja tuntipalkkaisten työntekijöiden koko- työskenteleviä henkilöitä. Sanamuodon mukaan ratkaisevaa on naismäärä oli ollut vuosina 2012 ja 2013 säännöllisesti alle 20 se, mikä yrityksessä työsuhteessa työskentelevien työntekijöiden henkilöä. Näiden työntekijöiden lisäksi yhtiön palveluksessa oli määrä säännöllisesti on. Tarroitustyötä tehneiden työntekijöi- työskennellyt vaihtelevasti 2–7 tarroitustyötä tehnyttä työnte- den työsopimukset eivät ole olleet luonteeltaan toistaiseksi voi- kijää, jotka oli kutsuttu työhön tarvittaessa. Tarroitustyötä teke- massa olevia osa-aikaisia työsopimuksia, vaan lyhyitä määräai- mään oli palkattu opiskelijoita ja koululaisia, joille oli maksettu kaisia työsopimuksia. Kokonaisuutena tarjolla ollut tarroitustyö palkka tarroitettujen juomapakkausten lukumäärän perusteella. on muodostanut vain vajaan viidenneksen yhden työntekijän K vaati käräjäoikeudessa, että Oy SN & Co Ltd velvoitetaan säännöllisestä tavanomaisesta työajasta. suorittamaan hänelle korvausta työsopimuksen perusteettomasta Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1996:51 ilmentää sitä, päättämisestä sekä yhdenvertaisuuslain ja yhteistoiminnasta yri- että työntekijöitä laskettaessa noudatettavasta pääsäännöstä voi tyksissä annetun lain eli yhteistoimintalain mukaista hyvitystä. poikkeuksellisissa olosuhteissa olla perusteltua poiketa, kun ky- Oy SN & Co Ltd vaati, että kanne hylätään. symys on epätyypillisistä työsuhteista. Tällöin voi olla perustel- Käräjäoikeus katsoi, että Oy SN & Co Ltd:llä ei ollut ollut tua kiinnittää huomiota tällaisessa työsuhteessa teetetyn työn perustetta osa-aikaistaa yksipuolisesti K:n työsopimusta, ja vel- määrän vähäisyyteen. Edellä lausutun perusteella Korkein oikeus voitti yhtiön suorittamaan K:lle korvausta työsopimuksen pe- katsoo, että tässä asiassa kysymys on juuri tällaisesta tilanteesta. rusteettomasta päättämisestä sekä yhdenvertaisuuslain mukaista Kun tarroitustyöntekijät ovat edellä kuvatuissa työsuhteissa teh- hyvitystä. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että yhteistoimintalaki neet tarroitustyötä, joka vastaa yhden osa-aikaisen työntekijän ei tullut asiassa sovellettavaksi, koska kunkin tarroitustyötä teh- työsuoritusta, heidät on perusteltua laskea yhdeksi työntekijäksi neen työntekijän työmäärä oli ollut hyvin vähäinen, todistajan yhteistoimintalain soveltamista harkittaessa mukaan kuukausittain 5–10 tuntia. Käräjäoikeus hylkäsi K:n yh- Korkeimman oikeuden ratkaisussa mainituilla perusteilla kat- teistoimintalain mukaista hyvitystä koskevan vaatimuksen. sottiin, että yritykseen ei sovellettu yhteistoiminnasta yrityksissä Hovioikeus totesi, että yhteistoimintalain mukaista työnte- annettua lakia. (Ään.).n §

14 • Voima & Käyttö • 1/2018 Teksti: Pekka Hietala • Kuvat: st1 Toteutuuko geoterminen maalämpö? Espoossa rakennetaan syvältä maaperästä kaukolämpöä pumppaavaa voimalaitosta. Kilometrien syvyinen lämpökaivohanke on kohdannut haasteita mutta toteuttajilla riittää edelleen uskoa geotermiseen kaukolämmöntuotantoon.

MAAILMAN SYVIN LÄMPÖKAIVO sijoittuu aivan kaukolämpökeskuksen yhteyteen Espoossa, St1 toteuttaa Espoon Otaniemessä maailmanlaajuisestikin josta siis myös geoterminen lämpö pumpataan osaksi kau- ainutlaatuista hanketta. Rakenteilla on maailman syvin kolämpöverkkoa. geoterminen lämpökaivo kaukolämmön tuotantoon. 2015 Koko projektissa on asetettu tavoitteet myös Suomen aloitetun hankkeen kaavailtiin tuottavan 10 % Espoon ulkopuolelle ja tämä koskee sekä st1:stä, että Fortumia. Jos kaukolämmöstä. Suomen kivikovaan kallioperään saa aikaiseksi tuottavan Lämmönjakelusta Espoossa vastaa Fortum, joka on kai- lämpökaivon, onnistuu sellainen minne muualle tahansa – vohankkeessa vain lämmön ostajana. Poraustyöstä ja sen rima on asetettu korkealle. Toki onnistuessaan molemmat kustannuksista vastaa st1. Fortumin suunnitelmiin sopii osapuolet toivovat geotermisen voimalan olevan hyödyn- geotermisen lämmön päästöttömyys mutta toimitettavan nettävissä myös kotimaassa – alku näyttää aika haasteelli- lämmön tulee toki olla kilpailukykyistä. Itse lämpökaivo selta.

Espoon geoterminen voimalaitos rakentuu lämpökeskuksen yhteyteen. >>

Voima & Käyttö • 1/2018 • 15 >> Periaatteeltaan geoterminen voimalaitos on yksinkertai- lupaavalta ja nopealta mutta siitä oli luovuttava, koska va- nen. Maaperään porataan vierekkäin kaksi riittävän syvää sarat eivät kestäneet ja kustannukset kasvoivat. reikää. Nämä pystykanavat ovat yhteydessä toisiinsa maa- Muutoinkin tässä vaiheessa porauksen suuntaa oli määrä perän kallion luonnollisten rakovyöhykkeiden kautta, eli muuttaa kohti yli kuuden kilometrin syvyydessä odottavaa kyseessä on kilometrien syvyydessä oleva lämmönvaihdin. kohdetta, joten käyttöön otettiin öljynporauksesta tut- Lämmintä maan uumenissa riittää, sillä arviolta 6 kilomet- tu rullakruunuporaus, sillä vasaroihin ei vielä ole käytössä rin syvyydestä saadaan jo 100° asteista kaukolämpövettä. kääntötyökaluja. Nyrkkisääntönä voidaan pitää 18 asteen lämpötilan nousua Jatkossa hankkeessa on tarkoitus kehittää edelleen vasa- kilometrin matkalla alaspän. raporausta, jotta sitä voitaisiin käyttää toisen reiän porauk- St1 tuotantojohtaja Tero Saarnion mukaan kaivon lo- sessa. pullisen tehon määrittää poraussyvyys ja tietenkin massa- Poraustyöstä on vastannut Saksalainen Anger´s Söhne, virta, joka kallioperän halkeamissa saadaan aikaiseksi. Es- jolle kiertoporaustekniikka on tuttua – Tosin nyt ollaan sy- poon voimalassa teho on noin 40 MW ja kiertoveden mas- vemmällä kuin heidän aiemmissa geotermisissä kaivoissa. savirta noin 100 kg/s. Lämmön pumppaaminen kaivosta Poraus suoritetaan 9,8 metrisillä poraputkilla, joita kier- heikentää jatkossa hieman lämpötehoa, jonka on arvioitu retään yksi toisensa jälkeen poranvarteen. Lähestyttäessä laskevan ensimmäisen 20 vuoden aikana noin 10 %. kuutta kilometriä, letkassa on yli 550 putkea ja painoa ko- Suomessa kallioperä on ikivanhaa, stabiilia ja jäähty- konaisuudella mahtavat 200 000 kg. Maanpinnalla oleva nyttä. Riittävän tehon saavuttamiseksi on mentävä syvälle poraustorni tavallaan kannattelee poran vartta, ettei se pai- mutta kova kallioperä alkaa meillä jo huomattavasti aiem- nu koko voimallaan porakruunua vasten, joka jauhaa pe- min, kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa riittää yleen- ruskalliota noin 20 tn voimalla. Itse porauksessa tärkeimpiä sä 3–4 km syvä kaivo. Ranskassa on toteutettu geotermisiä seurattavia mittaussuureita ovatkin se, mikä on poran pai- voimalaitoksia jo parin kilometrin syvyydessä ja ei liene yl- no ja kuinka paljon sen annetaan painua kalliota vasten. lätys, että koko Reykjavik lämpenee lähes maanpinnan alapuolelta saata- valla geotermisella lämpöenergialla.

HAASTEITA RIITTÄÄ Valmistuvan voimalan kustannusar- vio on useita kymmeniä miljoonia euroja, mutta tämän pilottihankkeen lopullisia kustannuksia ei vielä tie- detä. Voimalaitoshankkeen aluksi po- rattiin 76 mm luotausreikä, jolloin saatiin tietoa maaperän ominaisuuk- sista. Tero Saarno kertoo että, varsinais- ta lämpökaivoa päästiin poraamaan huhtikuussa 2016 ja aluksi käyttöön otettiin paineilmapora, jolla edet- tiin noin neljään kilometriin reiän ollessa laajimmillaan alussa 1,2 m. Paineilmaporaaminen ei ole enää sy- vällä kustannustehokasta mutta sillä on aloitettava, koska noin ison hal- kaisijan vesivasaraa ei ole olemassa. Keskimäärin porareikä on halkaisijal- taan n. 30 cm. Seuraavaksi oli vuorossa ns. ve- sivasaratekniikka, joka on muutoin samanlainen kuin paineilmavasara mutta vesi toimii voiman välittäjä- aineena. Aluksi tekniikka vaikutti

Geoterminen lämpö on varastoituneena syvälle maaperään. 10 kilometrin syvyydessä on lämpötila jo 150º.

16 • Voima & Käyttö • 1/2018 st 1 toimii geotermisen voimalaitoksen rakentajana ja rahoittajana. Lämpö myydään Fortumille, joka vastaa Espoossa kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta.

Porausnopeus kiertotekniikalla on noin kaksi metriä malaitoksen (hake) investointikustannukset ovat noin tunnissa, kun parhaimmillaan iskevällä tekniikalla, eli vesi- 20–30 miljoonaa euroa. Samaa kokoluokkaa olevalla geo- vasaralla päästiin jopa kymmenkertaiseen nopeuteen mutta termisellä laitoksella perustusinvestointi on enemmän mut- poran mekaaniikka ei kestänyt. Kiertoporauksessa terä me- ta toisaalta polttoaine on lähes ilmaista, sillä vain pumput nee vaihtoon parin päivän välein. käyttävät sähköä. Tulevaisuus näyttää, osoittautuuko maa- Porauksen edetessä maaperän lämpötila nousee, joten perästä tuotettu lämpö polttolaitoksia kustannustehok- lämpötilan mittaus on myös yksi mitattava suure. Poraus- kaammaksi – Yli kolme vuoden porausurakka vastaa hyvin- reikään painetaan vettä kolmella hydraulisella mäntäpum- kin ajallisesti perinteisesti rakennettavaa voimalaitospro- pulla, joiden aikaansaama 200 bar paine ja virtaus nostaa jektia. n kivilastut maan pinnalle. Normaalissa porauksessa vääntö- momentit pyörivät noin 20 000 Nm kieppeillä. Vuorokau- den porausrupeama kuluttaa sähköä 20 000kWh. Tavoitesyvyydessä (yli 6 km) voimalaitoksen tuottama GEOTERMINEN ENERGIA kiertoveden lämpötila on n. 120°. Matkalla ylös, kaivon ympäröimä maaperä on ehtinyt kierron ansiosta jo lämme- Geoterminen lämpö muodostuu syvällä tä, eli veden jäähtymistä ylöspumpattaessa ei ole odotetta- maaperässä, jossa lämpö on osin ikivanhaa vissa kuin hieman. Kiertävä vesi ohjataan lämmönvaihti- vulkaanisen ajan jäähtyvää lämpöä ja osin meen, joka sijoitetaan läheisen lämpökeskuksen yhteyteen. radioaktiiviset alkuaineet puoliintuvat tuottaen lämpöenergiaa, joka varastoituu maaperään. TYÖ OPETTAA • Maapallossa geotermistä lämpöä yli 10 000 Vastoinkäymisistä huolimatta st1 usko geotermiseen ener- Zetajoulea, josta 0,1 % riittäisi kattamaan koko giaan on tallella. Tero Saarnion mukaan toinen reikä pora- maailman energiantarpeen 10 000 vuodeksi. taan maanpinnalla 10 metrin etäisyydelle nyt valmistuvasta • Geotermista lämpöenergiaa hyödynnetään jo reiästä ja arvioiden mukaan sen toteutus tulee olemaan ko- eripuolilla maailmaa, kuten Ranskassa, Italiassa, kemusten myötä helpompaa. Toisen kaivon valmistuttua, USA:ssa ja Islannissa. on aika rakentaa maanpäällinen putkisto, lämmönvaih- • Maaperä lämpötila kasvaa noin 20 astetta timet ja pumput. Tuotannossa laitoksen oletetaan olevan kilometrillä. Kymmenen kilometrin syvyydessä vuoden päästä. on lämpötila jo yli 150°. Jos voimalan lämpöteho laskee 20–30 vuoden aikana • Geoterminen energia on päästötön kymmenisen prosenttia, on harkittava jatkotoimia. Kaivoa tuotantomuoto. Veden kiertäessä syvällä ei tuolloin tarvitse välttämättä hylätä, vaan matalampaakin maaperässä siihen voi periaatteessa huuhtoutua lämpöenergiaa voidaan edelleen pumpata vaikkapa suuren myös haitallisia aineita mutta kierto on suljettu lämpöpumpun hyödynnettäväksi. Tällainen toteutustapa ja lämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon on käytössä mm. Ruotsissa, jossa porattiin matalampi läm- vaihtimen kautta. pökaivo, joka tuottaa energiaa suurelle lämpöpumpulle. Mitä taas kustannuksiin tulee, noin 40 MW polttovoi-

Voima & Käyttö • 1/2018 • 17 • Teksti: ylikonemestari Jukka Kauppinen, AEL •

Kaasuturbiinit sotilasajoneuvossa

aasuturbiini on voimakone, jossa kaasu- tai nestemäis- ten turvallisuutta. Kaasuturbiinin paino 1 134 kg, pituus 1 629 tä polttoainetta polttokammiossa polttamalla käytetään mm, leveys 991 mm, korkeus 807 mm. Kaasuturbiini kuluttaa 70 turbiinia, joka on yhdistetty akselilla ilmaa polttokam- % enemmän polttoainetta kuin saman tehoinen dieselmootto- mioon puristavaan ahtimeen. Kaasuturbiini tuottaa kokoonsa ri. Vaunussa on myös Allison X-1100-3B -automaattivaihteisto, Knähden erittäin paljon liike-energiaa akselille. Kaasuturbiineja jossa on neljä vaihdetta eteen ja kaksi taakse. Abramsin toimin- käytetään myös voimalaitoksissa, pumppujen, puhaltimien, lai- tamatka on 424 kilometriä. Abramsin kaasuturbiinin ongelmiin vaston nopeiden alusten ja panssarivaunujen voimakoneina. kuuluvat korkea polttoaineenkulutus sekä suuri melutaso, minkä vuoksi vihollissotilaat ovat yleensä kyenneet valmistautumaan Kaasuturbiinilla vaunun saapumiseen. Yhdysvaltain armeija on kuitenkin päät- on paljon etuja tänyt säilyttää Abramsin nykyisen moottorijärjestelmän, koska Kaasuturbiinin etuna on alhainen paino tehoon nähden. Sen AGT-1500:n etuihin kuuluvat pienikokoisuus sekä yksinkertai- etuna on myös mahdollisuus käyttää erilaisia polttoaineita, esi- nen rakenne, minkä ansiosta mekaanikkojen on helppo paikal- merkiksi maakaasua, nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä, kevyttä listaa ja korjata vaunussa ilmenevät moottoriviat. M1 Abram- polttoöljyä, dieseliä, kerosiinia, biokaasua, kaasuuntunutta öljyä, sin kaasuturbiini panssarivaunuja on valmistettu 9 000 kpl. M1 metaania, etanolia, biodieseliä, nestekaasua ja muita kaasuja. Abrams kaasuturbiini panssari menestyi erittäin hyvin Persian- lahden sodassa 1990–1991. Irakin sodassa 2003–2010 panssarilla Kaasuturbiini­panssarivaunujen vertailu: oli yksittäisissä sissi-iskuissa miehistömenetyksiä. M1 Abramsin kaasuturbiini panssarivaunun valmistus jatkuu nykyisin. Yhdysvaltalainen M1 Abrams Yhdysvaltain armeija on valinnut Honeywelin ja General M1 Abramsin voimanlähde on 1 119 kW Lycoming Textron Electricin kehittämään uuden LV100-5 kaasuturbiinimoottoris- AGT-1500 -kaasuturbiini, jonka ansiosta vaunun huippunopeus sa M1A2. Uudesta kaasuturbiinista tulee kevyempi, pienempi, on 67,2 kilometriä tunnissa. Vaikka moottori onkin Lycoming nopeammin tehoja nostava (kierroksia ja kuormaa), hiljaisempi Enginesin suunnittelema ja valmistama, nykyisin sitä valmis- käyntiääninen ja pakokaasut ovat näkymättömämpiä. LV100-5 taa lisenssin hankkinut Honeywell. Moottorin polttoaineena on suunniteltu olemaan yli 25 % polttoainetehokkaampi (pie- voidaan käyttää bensiiniä, dieseliä tai kerosiinia; Yhdysvaltain nempi polttoaineen kulutus) ajon aikana ja 50 % polttoaine- armeija käyttää yleisesti JP-8-merkkistä NATO:n suihkukonei- tehokkaampi (pienempi polttoaineen kulutus) tyhjäkäynnissä den kerosiinia, koska sen hinta on alhainen eikä se leimahda kuin AGT-1500. helposti liekkeihin, mikä taas parantaa vaunun miehistönjäsen-

Periaatekuva kaasuturbiinista (lähde internet)

18 • Voima & Käyttö • 1/2018 Kuva 1. 3D mallinnus M1 Abrams kaasuturbiinista Kuva 2. T-80 kaasuturbiini (lähde internet)

Venäläinen kaasuturbiini panssarivaunu T-80 T-80 sai kansainvälistä huomiota Venäjän perustuslaillisen T-80 voimanlähde on 932 kW kaasuturbiini. Huippunopeus kriisin aikana lokakuussa 1993, jolloin vaunua käytettiin Boris maastossa on 48 kilometriä tunnissa. Huippunopeus maantiel- Jeltsinin ja tämän poliittisten vastustajien välillä. Kriisin aikana lä on 70 kilometriä. T-80 toimintamatka on 335 kilometriä ja T-80 vaunut tulittivat Moskovan valkoista taloa. toimintamatka lisäpolttoainesäiliöillä on 600 kilometriä. T-80 Tšetšenian taistelujen aikana 1994–1995 tuhoutui vähintään kaasuturbiini panssari vaunuja on valmistettu yli 5 000 kap- 70 % niihin osallistuneesta T-80 panssarivaunusta. Panssarivau- paletta. Etelä-Koreassa, Jemenissä, Kyproksella, Pakistanissa, nujen miehistö ei ollut saanut riittävää koulutusta vaunuihin. Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä on nyt vuonna 2018 Kaasuturbiinin kuumana käynnistyksessä oli ongelmia. Venäjä käytössä yhteensä 1 000 kpl T-80 panssarivaunua. Venäjällä on on ilmoittanut lopettaneensa T-80 kaasuturbiini panssarivau- varastoituna 3 000 vaunua. nujen valmistuksen vuonna 1992. Tietojen saanti on Venäjältä haasteellista erityisesti sotilasasioista. n

MERIKARHU

erikarhu on yksi sodan jälkeen Suomeen tuoduista ylijäämähinaajista, jotka oli alun perin rakennettu Normandian maihinnousua varten. Alus oli mii- nanraivaajana 1946–1950, ja muutostöiden jälkeen aloitti Mm/s Merikarhu 1952 Haminan satamajäänmurtajana. Haminan kaupunki teki Merikarhusta museoaluksen. Syksystä 2012 on kunnostustöitä hoitanut Merikarhun Pe- rinneyhdistys r.y., jossa on paljon konemestareita jäseninä. Merikarhu on rekisteröity huvialukseksi, joka tekee risteilyjä omalla porukalla ja myös vieraiden lukuun. Viime kesänä alus oli ajossa 14 kertaa, muun muassa elokuvan ”Suomen haus- kin mies” kuvauksissa. n

Voima & Käyttö • 1/2018 • 19 ARCTIA YLLÄPITÄÄ OSAAVASTI UNIIKKIA JÄÄNSÄRKIJÄHISTORIAA Jääsaarron murtajat

äin Henrik Ramsay (1886–1951) pakko harjoittaa talvimerenkulkua”. aiemmin, jopa nykyiseen väestömäärään kirjassaan ”Jääsaarron murta- Suomen rannikot jäätyvät joka vuo- suhteutettuna. jat” vuodelta 1948: Pienenty- si, ja noin kerran vuosikymmenessä jää Maanosamme talvimerenkulku alkoi nein murtajavoimin merellä ja satamissa, kattaa lähes koko Itämeren. Kovana jää- Saksassa. Toki aluksia käytettiin jääestei- Nvähäisellä ja kuluneella, ylirasittuneel- talvena laivat joutuvat kulkemaan jäissä den murtamisen jo 1850- ja 1860-luvulla la tonnistolla Suomen on jälleen saata- jopa 1 200 kilometriä. Koska maamme Hollannissa ja myös Skotlannin salmissa. va pystyyn talviliikenteensä. Perustus viennistä 90 % tapahtuu meriteitse on Mutta ensimmäinen ”oikea” jäänmurtaja on kuitenkin laskettu jo vuodesta 1870. elintärkeää että jäänsärkijätonnistom- maailmassa toimitettiin Hampurin sata- Emme ole huonommassa asemassa kuin me on hyvin toimiva. Tänään Suomi on malle 1871 ja sai nimen Eisbrecher I. Suo- 1920, ja meillä on käytettävissä kaikki ko- jäänmurtamisen suurvalta ja maailman messa Teollisuuskomissio päätti 1888 pyy- kemus ja kaikki tekniset saavutukset. On jäänsärkijöistä 60 % on rakennettu tääl- tää eteläisen ihmeen, Tanskan ensimmäi- herkeämättä murrettava jäitä. Pohjoisilla lä. Meri on nykyäänkin edullisin tapa kul- sen jäänmurtajan, Bryderenin koeponnis- leveysasteillamme on vanhan vaatimuk- jettaa tavaroita. Verrattuna historiaan las- tukselle pohjoiseen. Se saattoi Hankoon sen ”Navigare necesse est” sisältönä: ”On tien volyymit ovat aivan eri luokkaa kuin rahtilaivan. Bryderenin esitys sai toivotun

1877 1890 1917 1926 1939 ensimmäinen JM Murtaja Merenkulkuhallitus JM Jääkarhu, JM Sisus, talvilaivayhteys liikenteeseen perustetaan, viimeinen ulkomailla dieselsähköinen Expressen II Suomi itsenäistyy rakennettu murtaja propulsio

20 • Voima & Käyttö • 1/2018 Jm Murtaja saapuu Helsinkiin huhtikuussa 1890. Compound-höyrykone, 1600 ind.hv. neljä höyrykattilaa.

Jäänmurtajatonnistoa Helsingin Katajanokalla. (Kuva Arctia Oy)

tuloksen ja senaatti teki päätöken ensim- reltäpäin. Tyypiltään ”eurooppalainen”, mänä ja kansan juhlimana. mäisen oman jäänmurtajan hankinnasta. sen lusikanmuotoinen rynnäsrakennelma Itsenäisen Suomen jäänmurtajia oli kehitetty äärimmäisyyteen. Murtajak- 1930-luvulta. Todettava on, että öljyn Murtaja (1890) – Suomen si kastettuna se luovutettiin Tukholmassa käyttöönotto hiilen sijaan oli merkittävä ensimmäinen jäänmurtaja maaliskuun viimeisenä päivänä Bergsun- askel jäänmurron kehitykselle. Mutta vie- Toisena päivänä huhtikuuta 1890 koko din telakalla tilaajalleen, jolloin Luotsi- lä suurempi askel oli siirtyminen diesel- Helsinki oli kerääntynyt merenrannoille laitoksen sinivalkoinen viiri nostettiin sähköiseen koneistoon. Jäänmurtaja Sisu tähystämään mustaa savupilveä. Murta- isomastoon. Aamun jo valjettua oli uusi oli ensimmäinen jossa sitä testattiin, kun ja, Euroopan tehokkain jäänmurtaja siel- Murtaja kotivesillään ja Suomenlinnan se valmistui Helsingin Hietalahden tela- tä oli tulossa. Edes emämaa Venäjällä ei luona. Sitten laiturit täyttyivät tuhansis- kalta 1939 ja osoitti koneiston verratto- ollut vastaavaa. Jäänmurtajan rakentami- ta ihmisistä, jotka hämmästelivät tätä ih- maksi ratkaisuksi. Nimenomaan Sisusta sesta oli tehty eduskunnassa päätös tou- meellistä alusta, joka viskoi jäälohkarei- voidaan katsoa alkaneen se kehitys, jo- kokuussa 1889. Asemapaikkana Hanko, ta sivuun muhkealla rytinällä, laituriinsa ka loi meille käyntikortin maailmanlaa- tehtävänä pitää avoimena talviväylää me- kiinnitettynä arvohenkilöiden tervehti- juisesti telakkateollisuutemme osaami- >>

1954 1975 1993 2010 2016 JM Voima, Urho ja Sisus Ensimmäinen Ardtia Oy JM yhä liikenteessä liikenteeseen monitoimimurtaja perustetaan MSV Fennica

Voima & Käyttö • 1/2018 • 21 >> sesta, ja sitten niin arvokasta menestystä 1950-luvulla. Voimaa ei sovi unohtaa. Jäänmurtaja Polaris Kun se valmistui 1954, se oli maailman ensimmäinen jossa oli neljä (2+2) sähkö- • Suomen uusin jäänmurtaja Polaris • Aluksen operatiiviseksi käyttöiäksi käyttöistä potkuria ja konetehoa 12 000 käyttää polttoaineenaan LNG-maa- on suunniteltu 50 vuotta. hv. Vuonna 1963 Tarmo (2) oli Itämeren kaasua ja myös ultravähärikkistä die- • Murtajan kauppahinta on 128 mil- vahvin ja Apu oli ensimmäinen murtaja seliä. Polarista kuvaillaan maailman joonaa euroa. Vauraste arvioi tiedo- jossa suomalainen teräs sai sijansa. Apun ympäristöystävällisimmäksi dieselsäh- tustilaisuudessa, että alus voisi maksaa tulo liikennöintiin merkitsi sitä että vih- köiseksi jäänmurtajaksi. itsensä takaisin noin 25–30 vuoden doin useimmat pohjoisimmat satamamme • Arctia Oy:n toimitusjohtaja Tero kuluessa. olivat käytettävissä myös talvisaikaan. Vauraste kertoo, että Arctia tukee ras- • Aluksen on rakentanut Arctech Palataan kuitenkin vielä ”vanhaan kaan polttoöljyn käytön kieltämistä Helsinki Shipyard Oy. Toimitusjohta- Murtajaan” (Sampo valm. 1898. Tarmo arktisilla alueilla. ja Esko Mustamäki kertoi tiedotusti- valm. 1907 ) ja todetaan että jo vuonna • Jäänmurtovalmiuteen alus siirtyi laisuudessa, että telakan tilauskannassa 1906 se katsottiin tarpeettomaksi ja van- marraskuun alusta. Polaris toimii tänä on viisi alusta. Telakka on venäläisessä hanaikaiseksi, joten myyntiaikeisiin oli talvena Itämerellä ja Vaurasteen mu- omistuksessa. ryhdyttävä. Kerrotaan että Riian kaupun- kaan siellä uusi alus tulee ainakin en- • Polarista voisi mahdollisesti käyttää ki olisi osoittanut kiinnostusta ja tehnyt simmäiset vuotensa toimimaan. myös Antarktiksella. Siellä ei saa har- kyselyjä. Murtaja jatkoi kuitenkin sitke- • Alus voi toimia myös öljyntorjunta- joittaa luonnonvarojen hyödyntämis- ästi kotimaataan palvellen. Hiilenkulu- tehtävissä. tä, mutta tutkimustoiminnan avusta- tus oli suuri ja sen toiminta tuli kalliiksi, • Pituutta aluksella on 110 metriä ja minen on mahdollista. mutta: ”On sittenkin myönnettävä että leveyttä 24 metriä. Miehistöä laivalla • Edellinen suomalainen jäänmurtaja se talvella 1921 on suoriutunut ja tehnyt on 16 henkilöä. otettiin käyttöön 1998. erittäin hyvää työta Turunmaan saaris- • Polaris on Arctian jäänmurtajalai- tossa ja ehkä puolustaa paikkaansa vielä vaston kahdeksas isompi alus. Lähde: Arctia Oy muutamia vuosia”. Murtaja särki kuitenkin uuraasti jäitä vielä 1947, 57-vuotiaana! muotoisella ryntäällään, se on työtä tekevä saan tänäkin päivänä, tanakkana ja kestävä- ”Sen heikkous, raskas rakenne, joka riis- muistomerkki talvimerenkulun ensi ajoilta, nä”. (Sitaatti H. Ramsay/kirja -48) Mur- ti siltä nuoruuden joustavuuden, on muuttu- merkittävä muisto ratkaisevasta edistysaske- taja romutettiin 1958. n nut voimaksi, kestäväksi vanhuudeksi. Kun leesta Suomen viljelyksessä. Suomen ensim- Murtaja viskoo jäälohkareita sivuun lusikan- mäinen jäänsärkijä ahertaa ylpeästi uomas-

Arctia Oy ja ”Niin murtuivat jäät” -tapahtuma

utsu kävi hyvissä ajoin, että mar- vanhoja seilauskavereita, joukossa naiset heijastetut laajakuvat jäänmurtajista ja raskuun 9 päivänä Helsingin Van- olivat halauksensa ansainneet. Astuessa- työtehtävistä siivittivät hienosti entiset han Sataman messutiloissa valtion ni suureen saliin, jossa siisti pöytäkattaus merimiehet jääsaartojen murtajina men- jäänsärkijävarustamo Arctia Oy halusi odotti valmiina lounasbuffeelle, havaitsin neeseen; osaavasti ja mielenkiintoa he- Kmukavissa merkeissä tarjota ohjelmaa ja sitten Vapaavahti-lehden Pekka Karppa- rättävällä esiintymisellään meille luennoi yhdessäoloa, lähinnä sen edeltäjäorga- sen, joka vilkutti pöytäseurakseen. Seu- sitten tohtorikoulutettava Saara Matila ja nisaatioista eläköityneille, maa- ja meri- raamme liittyi myös Risto Honkaharju, fil.maist. Aaro Sahari, näin ilmassa riit- henkilöstössä palvelleille. V&K-lehden ystäväni, jäämies ja tunnustettu merimaa- ti faktaa ja historian havinaa. Tämän jäl- skribenttinä päätoimittaja oli järjestänyt lari (”Merimeskulttuurin Isopurje”). Kii- keen astui lavalle toim.johtaja Tero Vau- ilmoittautumiseni tilaisuuteen. Olin teve- tos seurasta! raste (Arctiassa vuodesta 2009) joka siirsi tullut, sen huomasin heti astuessani sisään Saimme pian tiedon, että paikalla oli mielenkiinnon varmaotteisesti jäänmur- vesisateesta ja jäätävästä syysilmasta suu- peräti 140 vierasta! Ja toim.johtaja Tero tajatoimintojen muutoksiin, kehitykseen reen sisääntuloaulaan. Takki, hanskat ja Vauraste sanoikin olevansa enemmän ja tulevaisuustavoitteisiin. Illan jo pime- pipo hoituivat kohteliaasti säilöön ja tä- kuin kiitollinen osallistujamäärästä. tessä tutustuttiin Arctian kelluvaan pää- män jälkeen tarjottiin hymyssäsuin nimi- Ensimmäinen tunti ruokailtiin hyvin konttoriin ja upeaan jm Polarikseen. lappu rintapieleen. Olin selvästi hämillä- ja muisteltiin menneitä – ehkä kaihoi- ni kun katsoin ympärilleni: Siis jo hyvissä sastikin, olivathan useimmat ehtineet Tero Vauraste: Arctia pitää ajoin paikalle oli saapunut suuri määrä olla eläkeellä jo monta vuotta. Tämän jäät auki joka tilanteessa iloisia ”jäämiehiä” – naurua, lämpimiä kä- jälkeen tarjottiin kattava kertomus jään- Arctia Oy on valtion erikoisvarustamo denpuristuksi ja välitön ilo saada tavata murtajahistoriastamme. Upeat, taustaksi joka tuottaa niin jäänmurto-, öljyntorjun-

22 • Voima & Käyttö • 1/2018 • Text: Bengt Karlsson • Ett praktverk – AboaMare 200 år

redagen den 21 januari i år offentliggjordes i Åbo Na- vigationsskolans stora sal boken Aboa Mare 200 år, inför en stor publik inbjudna. Glada återseenden “sjöbjörnar” emellan fyllde salen. Serveringen var god och de kunniga och Fintressanta tal som följde applåderades ivrigt. Utbildningschef Per-Olof Karlsson prickade rätt in positionen och angav kurs: Med stor stolthet över detta praktverk kan jag rekommendera det åt var och en som är intresserad av Finlands sjöfartshistoria. Navigationsskolans historik har nu färdigställts för en var, efter flera års arbete av författaren, sjöfartsjournalisten Pär-Henrik Sjöström : Ett veritabelt verk på 495 sidor! Under 200 år har närmare 5000 personer fått sin utbild- ning i den skola som idag kallas Aboa Mare i Åbo. Flera gånger har navigationsskolan bytt namn, men verksamheten har på- gått oavbrutet. Navigationsskolan grundades 1813 och idag är Aboa Mare Finlands äldsta yrkesutbildande läroanstalt. I bok- ens förord skriver Per-Olof Karlsson: –“ Ett stort verk har ska- pats och eftersom det handlar om den äldsta yrkesutbildning- en i Finland var det hög tid att att dokumentera två sekel av verksamhet inom denna ärevördiga institution. Ju mera his- torisk fakta grävdes upp i olika arkiv desto mera andmäktigt blev det”. Framför läsarens ögon rullas upp historiska skeenden fram. Stora personligheter och lysande karaktärer presenteras i berättelser där man känner av historiens vingslag. Författaren själv skriver, efter flera års arbete som nu med bravur har fär- diglagts: - Det känns som om jag blivit bekant med de rektorer som tidigare enbart existerat som porträtt på skolans vägg. Jag Ruotsinlaivoille talvi 1968 oli vaikea Ahvenanmeren har lärt känna dem genom att läsa skrivelser, korrespondens Ruotsin rannikolla. Asiat hoituivat kun jäänmurtaja och anteckningar i marginalerna. Jag har också lärt känna sto- Murtaja (2) saapui apuun. (Kuvat: Bengt Karlsson) ra personligheter som fått sin utbildning i skolan: Något som kanske inte alla känner till är att fadern till Finlands tredje president Pehr Evind Svinhufvud hade utbildat sig till sjöbefäl ta-, offshorepalveluita- kuin on ollut pitkä tauko. Uusin i Åbo, eller att den kända konstnären Hjalmar Munsterhjelm avustuspalveluita satamissa. Polaris on ollut tehtävissä tä- ursprungligen tänkte bli sjöman och läste vid navigationssko- Arctian tärkein tehtävä on män vuoden; konepäällikkönä lan. Suomen talvimerenkulun tur- Juha Kannisto, konemestarit Historiken är omfattande, med t.ex massor av exklusiva vaaminen. Nyt Arctialla on Aku Poso ja Petteri Rajasal- bilder; klassfoton och personporträtt, från ombord och iland. yhdeksän erilaista jäänmur- mi. Tero Vauraste on kehunut Goda sjöhistorier saknas inte heller. Ombrytningen och den tajaa, mukaanlukien yksi sa- laivaa, sen muotoilua ja tek- grafiska formen är lyckad, redan det gör att boken i sig är med- tamajäänsärkijä. Vuosi sitten niikkaa: Polariksen päällystö ryckande och givande att bara bläddra i! Tack Anne Sjöström marraskuussa Hietalahden te- kun on jo ehtinyt viestittää som svarat för detta. Allt detta gör att innehållsförteckningen lakalla Helsingissä valmistui hänelle arvosanan 10+ han- i sig blir väsentlig. Huvudrubrikerna är följande: Navigations- upea ”valttikortti” LNG-mur- kinnasta! n skolan under autonoma tiden. Självständighet och sjöfartslä- taja Polaris, joka on maailman roverk, Nya tider för sjöfart och utbildning, Från statligt till ympäristöystävällisin. Murta- privat. Efterord och bilagor. jien keski-ikä on aika korkea. Aboa Mare i Åbo har idag över 400 studerande fördelade på Vanhin on Voima vuodelta två utbildningsnivåer under samma tak. Den högre utbildning- 1954, jonka jälkeen kalustoa en omfattar utbildning av sjökaptener och sjöingenjörer vid on uusittu eri kymmenluvuil- yrkeshögskolan Novia medan vaktstyrmän och maskinmästare la. Monitoimimurtajat Fen- utbildas vid yrkesutbildningen Axxell. n nica ja Nordica valmistuivat 1990-luvulla Tämän jälkeen

Voima & Käyttö • 1/2018 • 23 Saimaan kanavan Teollisuuden tavaraliikenne liikevaihto kasvoi kasvoi 6 prosenttia elo-lokakuussa Saimaan kanavan tavaraliikenne vuonna 6,5 prosenttia 2017 oli yhteensä 1 272 032 tonnia. Kanavan kokonaisliikenne kasvoi 6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. eollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan Matkustajaliikenteessä kasvua oli elo-lokakuussa 6,5 prosenttia suurempi kuin vastaavalla 3 prosenttia. ajanjaksolla vuotta aiemmin. Kotimaan myynti kasvoi 5,0 Tprosenttia ja vientiliikevaihto 7,7 prosenttia vuodentakaisesta.

avaraliikenteessä ulkomaan tuonti oli 668 639 tonnia ja ulkomaan vienti 502 992 tonnia. Ulkomaan tuonti kasvoi noin 14 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Raakamineraalia tuotiin 70 000 tonnia ja Traakapuuta 24 000 tonnia enemmän kuin vuonna 2016. Ulko- maan vienti väheni 2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lannoitteiden, sellun ja metallin vienti väheni hieman vuoteen 2016 verrattuna.

Teollisuuden (C) alatoimialojen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008)

Liikevaihto kasvoi kaikilla teollisuuden (C) alatoimialoilla edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kasvu oli voimakkain- ta metalliteollisuudessa, 8,3 prosenttia, sähkö- ja elektroniikka- teollisuudessa, 7,0 prosenttia ja metsäteollisuudessa, 6,7 prosent- Kotimaan tavaraliikenteen viennissä eli kanavaa alaspäin tia. Hitainta liikevaihdon kasvu oli elintarviketeollisuudessa, menevässä liikenteessä oli pientä kasvua. Kasvu johtui raaka- 2,9 prosenttia. mineraalien kuljetuksista, joita oli 9 000 tonnia enemmän kuin Myös kaikkien muiden teollisten toimialojen pääluokkien lii- 2016. Kotimaan kokonaisliikenne oli vuonna 2017 yhteensä kevaihto kasvoi vuodentakaisesta. Voimakkainta liikevaihdon 100 401 tonnia. kasvu oli kaivostoiminta ja louhinta -toimialalla, 20,5 prosent- Matkustajaliikennettä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuon- tia. Toimialalla vesi- ja jätehuolto ja muu ympäristön puhtaana- na 2016. Viipuriin suuntautuvassa matkustajaliikenteessä ja ka- pito liikevaihto kasvoi 6,2 prosenttia ja toimialalla sähkö-, kaa- navaristeilyillä oli risteilykauden 2017 aikana yhteensä 33 740 su-, lämpö- ja ilmastointihuolto 5,4 prosenttia edellisvuoteen matkustajaa. n verrattuna. Teollisuuden liikevaihtokuvaaja kuvaa yrityksiä, joiden pää- Lisätietoja: toimiala on teollisuus. Indeksien laskenta perustuu Verohallin- tilastot(at)liikennevirasto.fi non oma-aloitteisten verojen aineiston tietoihin, joita täyden- netään Tilastokeskuksen myyntitiedustelun aineistolla. Teolli- suusyritysten kuukausittaisissa liikevaihdoissa voi olla isojakin vaihteluita etenkin metalliteollisuuden toimialoilla. Vaihtelut johtuvat pääasiassa laskutuskäytännöistä. Suurten konetoimi- tusten ja projektien loppulasku voi näkyä myyntinä yhdellä kuu- kaudella, vaikka toimitusta varten olisi tehty työtä useita kuu- kausia tai vuosia. n

24 • Voima & Käyttö • 1/2018 • Teksti ja kuva: Sami Uolamo • RUK Oppilaitospäivä Haminassa

iitto osallistui 16.1.2018 Haminassa järjestettyyn Reserviupseerikoulun oppilaitospäivään merenkulkua am- mattivaihtoehtona markkinoiden. Esit- Ltelijöitä oli Sotilaskotiin saapunut eri puolilta Suomea reilusta kymmenestä eri oppilaitoksista. Myös yhteistyötä näkyi, sillä kauempana olevat oppilaitokset oli- vat saaneet esitteitään muiden oppilaitos- ten ”ständeille”. Päivä oli rytmitetty armeijamaisen tar- kasti, mutta leppoisalla otteella ja RUK:n johtajan, eversti Jouko Rauhalan, histo- riakatsauksen ja tervetulotoivotusten jäl- keen valmistauduttiin ensimmäisten ryh- mien tuloon. Lukiolaiset aloittivat päivän varsinai- sen osuuden. Kolmannen vuoden kävijät Varusmiehille, eli RUK:n oppilaille se- olivat jo tiedossa, vain munkkikahville ja olivat luonnollisesti jälleen se aktiivisin kä joukkotuotantojoukkojen jääkäreille, karkkiostoksille. Ehkä siitäkin kohtaami- ryhmä, mutta kyllä muutama nuorempi- ei oltu järjestetty velvoittavaa osallistu- sesta jokin kipinä jäi? n kin haaviin jäi. Muista poikkeava ulkoasu mista, vaan kukin tuli oman tilanteensa ja roll-upit toimivat jälleen kivasti! mukaan juttelemaan tai jos jatko-opinnot

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksut muuttuvat 2018

Suluissa vastaava maksu vuonna 2017.

Työeläkevakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu

Työntekijän osuus TyEL-maksusta • Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu: 1,90 % (1,60 %) • 17–52-vuotiaat työntekijät: 6,35 % (6,15 %) • Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma • 53–62-vuotiaat työntekijät: 7,85 % (7,65 %) enintään 2 083 500 euroa/vuosi: 0,65 % (0,80 %) • 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 6,35 % (6,15 %) • Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 083 500 euroa ylittävästä palkkasummasta: 2,60 % (3,30 %) Sopimustyönantajan TyEL-maksu • Työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu (sisältää työntekijän maksuosuuden): 25,30 % (25,10 %) osaomistajasta: 0,65 % (0,80 %) • Osaomistajan työttömyysvakuutusmaksu: 0,92 % (0,70 %)

Sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 0,86 % (1,08 %)

Vakuutetun sairausvakuutusmaksut • Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 0,00 % (0,00 %) • Palkansaajan päivärahamaksu, jos palkka- ja työtulo vähintään 14 020 euroa/vuosi: 1,53 % (1,58 %) • Eläkeläisen sairausvakuutusmaksu: 1,53 % (1,45 %)

Voima & Käyttö • 1/2018 • 25 SVENSKA MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN I HELSINGFORS R.F Årsmöte onsdagen 7 mars 2018 kl. 18.30 i föreningens lokal Ounasvaaragränd 1 C 50 Henry Nielsen

Dörrkod kan kollas av Leif Wikström 045 212 1466, Nostalgia risteily VII eller Bo Wickholm 0400 670 745. m.s. Mariella

Välkomna! 24.04.2018 Helsinki–Tukholma 17.30–10.00 (25.04.) 25.04.2018 Tukholma–Helsinki 16.30–10.10 (26.04.)

Matkan hinta: TAMPEREEN KONEMESTARIT Lux-hytti 1:lle 208 € / 2:lle 104 €/hlö. JA INSINÖÖRIT RY:N A-luokka 1:lle 90 € / 2:lle 45 €/hlö / 3:lle 30 €/hlö / Vuosikokous 4:lle 23 €/hlö. B-luokka 1:lle 70 € 2:lle 35 €/hlö / 3:lle 24 €/hlö / Lauantaina 10.03.2018 klo 13.00 alkaen 4:lle 18 €/hlö. Paikka: Scandic Hotel Tampere City, Ravintola Piazza, Hämeenkatu 1 Ei palvelumaksua ja hinnat ovat edelliskertaa edullisempia.

Aiheena sääntömääräiset vuosikokousasiat Ruokailut laivalla: sekä muut mahdolliset asiat. Viking buffet illallinen 35 € ja Meriaamiainen 11 €. Kokouksen jälkeen lounas samassa tilassa. Suosittelen, että ostatte ainakin illallisen ennen matkaa ja siten syömme yhdessä. Ensimmäinen kattaus. Tervetuloa Johtokunta Matkan myyntiaika: 15.11.2017–20.03.2018

Varaukset: JULKISEN ALAN MERENKULKU-, Matka-Vekka, Tanja Valtonen puh. 020 120 4752 tai ERIKOIS- JA ENERGIATEKNISET sähköpostitse [email protected] JAME RY:N Lisätietoja: [email protected]

Vuosikokous Wintiö Lauantaina 24.3.2017 klo 13.00 TKPY huoneisto, Convoker Puutarhakatu 7a A2, 21100 Turku

Käsitellään sääntöjen 14 § mukaiset asiat sekä esitetään sääntömuutosasiat. SVENSKA MASKINBEFÄLSFÖRENINGEN Tervetuloa I HELSINGFORS RF Hallitus Musikalen Chess!

Föreningen har reserverat biljetter till Musikalen Chess på Svenska teatern i Helsingfors. LUOKKA- KOKOUSKUTSU Föreställningen är den 28.11.2018 kl. 19.00. Turun tekulta 1973 K-160-3 Ett begränsat antal biljetter har reserverats. valmistuneet konemestarit, Föreningen understöder biljettpriset, kokoonnumme luokkakokoukseen som därmed blir 30 €/biljett. 19.05.2018 klo 17.00 Olavin krouviin. Anmälan till Bo Wickholm Ilmoitukset: 0400 670 745 senast 7.3.2018. Kalevi Luoma 0400 520 879 Kauko Elo 0500 823 365 Styrelsen

26 • Voima & Käyttö • 1/2018 TAMPEREEN KONEMESTARIT JA INSINÖÖRIT RY ÅESF r.f. Ålands Energi & Sjöfartstekniska Förening r.f. AX-22100 MARIEHAMN JÄSENTEN KYLPYLÄLOMA PÄRNUSSA Årsberättelse 2017

9.–13.04.2018 Föreningen har nu avverkat 75 år totalt, och under sitt nuvarande namn ”Ålands Energi och sjöfartstekniska • Matkan järjestelyistä vastaa Matka-Tavastia Oy. förening r.f.” 23år. • Lähtö Vanhalta kirkolta Hans Palin har haft fortsatt förtroende som föreningens maanantaina 9.4.2018 klo 7.30 ordförande och Ole Ginman som vice ordförande. ja Viking XPRS lähtee Katajanokalta klo 11.30. Tomas Strömberg har fungerat som kassör och • Pärnuun matkaamme omalla bussilla ja Harry Holmström har haft uppdraget som föreningens sekreterare. majoitumme VIKING SPA kylpylään. Styrelsens ordinarie medlemmar under 2017 har varit Hans Palin, Ole Ginman, Börje Wiklund, Rainer Enros, • Kylpylässä on runsaasti hoitoja, joista voi valita Karl-Erik Ahlqvist, Kaj Laine, Tomas Strömberg. mieleisensä 2 hoitoa/päivä. Styrelsens suppleanter har bestått av Göran Ölander, • Tutustumista Pärnuun ja yhtenä iltana käynti Kaj Mattsson, Alf Österberg, Hans Andersson, C-G Björke, L-E Eriksson. Latvian puolella rajakaupassa. Revisorer under året har varit Monika Österlund samt • Paluumatka alkaa perjantaina 13.4. aamiaisen jälkeen. Josef Håkans med suppleanter Ingmar Mattsson samt Paluulaivana on Eckerö Linen Nordlandia. Bo Torstensson. Tampereelle palaamme noin 16.30. Föreningen har representerats i olika organisationer av sina • Yhdistys tukee matkaa rahallisesti. medlemmar: Ålands fackliga Semesterorganisation Rainer Matka maksaa jäsenelle sekä mahdolliselle Enros, suppleant Josef Håkans. avecille 150 €/henkilö. Sjöfartens kommittéer och branschråd Hans Palin. Maksu sisältää matkat Tampereelta–Tampereelle, Ålands Tekniska Funktionärers Centralorganisation majoituksen, kylpyläpalvelut sekä tarpeelliset ateriat. (ÅTFC) Harry Holmström. Tomas Strömberg har varit ordinarie ledamot av styrelsen • Ilmoittautumiset 15.03.2018 mennessä maksamalla för Finlands Maskinbefälsförbund. omavastuu 150 € yhdistyksen tilille: Under året som gått så beställde Viking Line nytt tonnage FI64 5730 0820 6273 43 ja ilmoittautumalla från Kina, vilket är positivt för våra medlemmar. Martti Nupposelle puh. 050 522 0730 tai Eero Kilpiselle puh. 050 545 5765 Under året har 9 ordinarie månadsmöten hållits, av vilka ett i april och ett i november hållits tillsammans med • Ilmoittautuminen on sitova, omavastuuosuutta ei Ålandskretsen av Finlands Skeppsbefälsförbund. Styrelsen palauteta. har sammankallats enligt behov. • Mukaan matkalle pääsee 16 ennakkoon Vid årsskiftet var 329 medlemmar anslutna, varav 160 verksamma i yrkeslivet och 169 pensionärer. ilmoittautunutta. ÅESF pensionärer har under vinterhalvåret engagerat sig med att hjälpa andra organisationer. Tervetuloa viihtymään yhdessäolon merkeissä! Vi är delade i två grupper, TVÄRSTYCKARNA och Johtokunta KULTÄNDARNA. Tvärstyckarna har bidragit Ålands Sjöfarts Museum med renoveringar och monteringar av gammal fartygsteknik. Man är även närvarande vid körningar under vissa öppethållningstider. Kultändarna renoverar bland annat gamla motorer som sedan körs under sommaren. Vi är aktiva på Ålands Sjödagar och marknader i vårt kvarter. Vårt motormuseum ETELÄ-SAIMAAN är populärt för besökare från när och fjärran. Tvärstyckarna KONEPÄÄLLYSTÖYHDISTYKSEN deltog i luciaparaden med Pommerns renoverade kultändare igång. Vuosikokous Hemsidan www.maskinisterna.ax är vilande för tillfället. Styrelsen beslöt att övergå till FB i stället. 21.03.2018 klo 18.00 Lappeenrannan Upseerikerholla, Mariehamn den 9 januari 2018 Upseeritie 2 Lappeenranta Hans Palin Tervetuloa Ordf. Hans Palin

Voima & Käyttö • 1/2018 • 27 • Teksti: Katariina Ahonen/ Kaiku Helsinki • Ovatko tarkastukset pakollinen kuluerä vai sijoitus tulevaisuuteen?

Jos teollisuuden laitoksessa hajoaa laite ja tuotanto joudutaan pysäyttämään, syntyy sekä korjauskuluja että tuotannonmenetyksiä. Yaran Siilinjärven tehtaalla tehdään tarkastukset riskiperusteisesti. Tehtaan luotettavuus on tämän ansiosta parantunut ja suunnittelemattomien seisokkien määrä vähentynyt.

oisi luulla, että laitteiden tarkas- lukelpoisen tiedon jakaminen tehtaiden tustoimintaan ja se vaatii varsinkin al- taminen laajemmin kuin lainsää- välillä sekä laitetuntemuksen parantami- kuvaiheessa panostusta, mutta hyvin to- däntö edellyttää toisi ylimääräisiä nen. Toissijaisena tavoitteena on pitkällä teutettuna ja päivitettynä se parantaa kustannuksia. Teollisuuden puolella näin aikavälillä laskea kunnossapito- ja tarkas- turvallisuutta, luotettavuutta ja taloudel- Vei kuitenkaan ole. Jos Yaran tehdas Siilin- tuskustannuksia parantamalla luotetta- lista kannattavuutta. Riskiluokituksen järvellä pysähtyy yllättäen, siitä aiheutuu vuutta, Puhtila sanoo. avulla tarkastusresursseja voidaan koh- yritykselle merkittäviä menetyksiä. Siilinjärvellä riskiperusteiset tarkas- dentaa aiempaa enemmän laitoksen ko- – Yarassa on päätetty jo vuonna 2004, tukset aloitettiin vuonna 2011. Maailmal- konaisriskiin voimakkaasti vaikuttaviin että kaikkien tarkastusten tulee pohjau- la riskiperusteiset tarkastukset ovat yleis- laitteisiin, Puhtila kertoo. tua riskiperusteiseen tarkastukseen (RB- tyneet 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Jotta Yaran eri tehtaat voisivat jakaa MI), koska tavallisen tarkastustoiminnan Kiwa Inspecta on toteuttanut Yaralle tar- tietoa keskenään, pitää tarkastukset to- ei nähty tukevan riittävästi turvallisuutta kastuksia neljän vuoden ajan. teuttaa yhtenäisesti, jolloin tieto on ver- ja luotettavuutta. Yaran Sluiskilin teh- – Riskiperusteiset tarkastukset ovat tailukelpoista. Tarkastustoiminta on kyt- das Alankomaissa toimi pilottikohteena Suomessa vielä uusi suuntaus. Muut teol- ketty laitteiden todellisiin käyttöolosuh- vuonna 2008, josta riskiperusteinen tar- lisuusyritykset voisivat oppia paljon Yaral- teisiin ja potentiaalisiin vauriomekanis- kastus on laajentunut koskemaan muita ta, tarkastuksia toteuttavan Kiwa Inspec- meihin. Lakisääteisiin tarkastuksiin riski- Yaran tehtaita ympäri maailman, Yaran tan tarkastuksista vastaava Marko Tonte- perusteinen arviointi ei ainakaan toistai- Inspection and Reliability Manager Mar- ri arvioi. seksi vaikuta. ko Puhtila kertoo. – Nyt on nähtävissä, että tarkastuskus- – Ensisijaisina tavoitteina olivat tur- Tunne laitteesi – muuten et tannukset ovat jo lähteneet laskuun tie- vallisuuden ja luotettavuuden parantami- voi arvioida riskiä tyillä alueilla. Kun laitetuntemus on kas- nen, suunnittelemattomien, laiterikoista – Riskiperusteinen tarkastus on hyvin vanut ja tiedämme laitteiden todellisen johtuvien seisokkien välttäminen, vertai- systemaattinen lähestymistapa tarkas- kunnon sekä tunnemme prosessin, voim-

28 • Voima & Käyttö • 1/2018 Voit muuttaa Du kan ändra dina ja tarkastella kontaktuppgifter i vår jäsentietojasi elektroniska medlemstjänst eAsioinnin kautta I vår elektroniska medlemstjänst kan du ändra och granska dina kontaktuppgifter Voit muuttaa yhteystietosi sekä tarkastella samt kolla dina medlemsavgifter. jäsenmaksusi eAsioinnin kautta. Länken till den elektroniska Linkki eAsiointiin löytyy liiton kotisivuilta medlemstjänsten hittar du på förbundets jäsenyys palkin alta. hemsida under balken ”bli medlem”. me keskittää tarkastusresurssit oikeisiin TURVALLISESTI TYÖMATKALLA laitteisiin. Riskiperusteisten tarkastusten ansiosta tehtaiden luotettavuus on paran- ULKOMAILLA -JULKAISU tunut ja tarkastukset voidaan kohdentaa optimoidummin ja suorittaa tehokkaam- MATKATYÖN TUEKSI min, Puhtila sanoo. Riskiperusteinen malli ei ole vastaus Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen on kaikkiin tilanteisiin. Esimerkiksi luon- suuntaus, joka näkyy lisääntyvänä matkustami- nonilmiöitä tai ihmisten tekemiä virheitä sena vaihdellen lyhyistä työmatkoista pitkiin on vaikea ennakoida. ulkomaankomennuksiin. Samalla tiedostetaan entistä selvemmin työterveyden ja -turvallisuu- den merkitys organisaatioiden menestykselle ja Työturvallisuus ensimmäisellä maineelle. sijailla tarkastuksissakin Siilinjärven tehtaalla tuotetaan vuosit- Työturvallisuuskeskus on uudistanut julkai- tain noin 500 000 tonnia lannoitteita ja sun Turvallisesti työmatkalla ulkomailla sekä noin 300 000 tonnia fosforihappoa. Teh- tuottanut siitä nyt myös englanninkielisen ver- das on siitä poikkeuksellinen, että siellä sion Working Safely Abroad. Julkaisu on tarkoi- toimii Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikai- tettu työterveyteen ja työturvallisuuteen liitty- vos. Tyypillisesti tehtaat pysäytetään kun- vien riskien hallinnan tueksi kansainvälisessä nossapitotoimenpiteiden ajaksi. Seisakit ympäristössä toimiville organisaatioille. halutaan pitää mahdollisimman lyhyinä, joten ne on hyvin aikataulutettu ja työ- Turvallisuusalan ammattilaisille, turvallisuusaspektit on mietitty tarkkaan. johtajille, esimiehille ja – Työturvallisuusasiat on Yaralla nos- matkustaville työntekijöille tettu todella korkealla tasolle. Heillä on Julkaisu on kolmiosainen. Ensimmäinen ja toinen osa on tarkoitettu erityisesti turval- erittäin työturvallinen järjestelmä lähtien lisuusalan ammattilaisille ja niille johtajille ja esimiehille, jotka ovat vastuussa työn jo työkaluista. Esimerkiksi jatkojohtojen vuoksi ulkomaille matkustavasta henkilöstöstä. Toisessa osassa tarkastellaan yleises- tulee olla tarkastettuja ja niitä ei saa aset- ti esiin tulevia kysymyksiä painottaen henkilöstöön kohdistuvia riskejä. Kolmas osa taa kulkuväylille kompastumisriskin ta- koostuu työntekijöille tarkoitetuista tarkistuslistoista. Niissä neuvotaan, mitä pitää kia, Tonteri sanoo. tehdä ennen työmatkalle lähtöä ja miten omasta terveydestään ja turvallisuudestaan voi huolehtia perillä. Yara kokee tärkeäksi, että Julkaisun laatimiseen on osallistunut Työturvallisuuskeskuksen yhteistyökumppa- tarkastajien toimintaan voi neita, joita ovat asianajotoimisto Castren & Snellman, International SOS Foundati- luottaa on, Liikenneturva ja Työterveyslaitos. – Riskiperusteisen tarkastusmallin toteu- tuminen edellyttää, että tarkastusten tu- Tutustu julkaisuun: loksiin voi luottaa. Kiwa Inspectan ko- Turvallisesti työmatkalla ulkomailla keneet tarkastajat ovat olleet meille Julkaisut ovat vapaasti ladattavissa Työturvallisuuskeskuksen sivulla. korvaamaton apu. Voimme luottaa, et- tä he eivät tingi turvallisuudesta. Lisäksi Painettu julkaisu on ostettavissa Työturvallisuuskeskuksen verkkokaupasta. he ovat aktiivisesti mukana ratkaisemas- Englanninkielinen versio verkkokaupassa. sa ongelmia, ja heiltä löytyy osaamista ja tietämystä laajalta rintamalta, Puhtila to- Lisätietoja: teaa. n Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo, puh. 040 547 0908, [email protected]

Voima & Käyttö • 1/2018 • 29 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Koneet ja laitteet Sukelluspalvelut Alfa Laval ...... s. 31 Diving Group ...... s. 32 Rannikon Sukelluspalvelu Oy ...... s. 32 Korkeapainepesut ja imupalvelut Pesupalvelu Hans Langh ...... s. 31 Sähköasennukseet Laivasähkötyö Oy ...... s. 32 Kunnossapitopalvelut Konemestaripalvelu Korhonen Oy ...... s. 32 Teollisuuspolttimet Suomen Teollisuuspoltin Oy ...... s. 30 Laivadieseleiden huolto ja korjaus Marine Diesel Finland Oy...... s. 32 Tiivisteet Densiq ...... s 32 Laivaelektroniikka ja huolto Tiivistetekniikka ...... s. 32 AT-Marine ...... s. 32 Tarseal Oy ...... s. 31

Laivakorjauksia Tulenkestäviä muurauksia ABB ...... s. 32 Erikosmuuraus Oy ...... s. 31 JAP-Metalli ...... s. 31 Voimalaitos- ja prosessipolttimet Laivatarvikkeita Oilon Energy Oy ...... s. 32 Tecmarin Ship Supply ...... s. 31 Öljy- ja kaasupolttimia Lämpötekniset laitteet Laivapoltin ...... s. 32 Viitos-metalli Oy ...... s. 31 Öljynpuhdistusratkaisut Paineenalaiset tiivistykset KiL-Yhtiöt Oy ...... s. 31 FSC-Service ...... s. 32

Palovartiointia Alandia Easy Wash...... s. 30

Markkinoiden parhaat PALOVARTIOINTI – BRANDBEVAKNING • Laaja sammutuskalusto, asiantunteva henkilökunta, paloautot ja palopumput Weishaupt- • Omfattande brandutrustning, yrkeskunnig teollisuuspolttimet personal, brandbilar och brandpumpar moneen käyttöön laajalla tehoalueella! PUHDISTUSTYÖT – RENGÖRINGSARBETEN • Korkeapainepesut ja märkäimut. Teollisuus, laivat, säiliöt... Palosaneeraukset & JVT. WM-sarjan kestävät ja luotettavat öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimet, joissa palamisen hyötysuhde on • Högtryckstvättning och våtsugning. Industri, aivan omaa luokkaansa. Tehoalue 70 kW - 11000 kW. fartyg, cisterner... Brandsaneringar och RVR. LIETTEENKUIVAUS – SLAMTORKNING • Lietteen linkousta koko Pohjoismaissa. • Slamcentrifugering i hela Norden.

WM-G10 WM-G20 WM-G30

UUTUUS! WKmono80 - WKmono80 tehokas poltin raskaan teollisuuden tarpeisiin tehoalueella WM-50 2000 kW - 17000 kW. WKmono80

Weishaupt-polttimia edustaa Suomen Teollisuuspoltin Oy RESCUE TEAM FINLAND / EASY WASH Ota yhteyttä: puh. 040 654 5352 | www.teollisuuspoltin.fi Långkärrvägen 12, 65760 ISKMO 06 321 8200, päivystys/dejour: 0400 166 263 www.easywash.fi [email protected]

30Voima • Voima & Käyttö & Käyttö • 1/2018 • 1/2018 • 30 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Tulenkestävät muuraukset ja massaukset Savupiippujen muuraus- ja korjaustyöt Korkeanpaikantyöt ERIKOISMUURAUS OY PL 117, 04301 TUUSULA Lasse Niemelä, puh. 040 548 7328, 050 376 7407 [email protected]

Erikoismuuraus Oy_140x40.indd 1 27.2.2015 11.41

Lämpö- ja painelaitteiden valmistusta Heinolassa jo yli 20 vuoden kokemuksella.

• Kaasu- tai öljykäyttöiset höyry- ja lämpökeskukset Sälinkääntie 12, 04600 Mäntsälä • Venttiiliasemat maakaasulle, metanolille, vedylle tai öljylle PUHELIN • Raskaan polttoöljyn pumppaus- ja esilämmitysasemat +358 40 848 5610 • Vesiturbiinilaitosten öljynjäähdytysjärjestelmät • Kaukolämmön nestesuodattimet • Lauhdepumppuasemat • Syöttövesi-, lauhde- ja ulospuhallussäiliöt [email protected] • Pisaraerottimet, höyrytukit, • Lämmönsiirtimet ja lämmönsiirtoasemat lauhdeastiat, näytejäähdyttimet sekä näytteenottoasemat • Kaasu-, höyry- ja öljyputkistot Lämpötekniikan edelläkävijä

PUMPPUJEN TIIVISTEET

30 Dirty job well done

MEKAANISET TIIVISTEET Puh. +358 20 155 8250 • Kaikkiin pumppuihin faksi +358 20 155 8259 • Suoraan varastosta KORJAUS JA HUOLTO • Kaikki tiivistemerkit Puhdistamme • Pilssit • Konehuoneet • Tuotanto- ja prosessilinjat Tarseal Oy • Säiliöiden sisä- ja ulkopuolet • Lämmönvaihtimet www.tarseal.fi puh. 02 430 4009 Pesupalvelu Hans Langh Oy [email protected] Piikkiö ja Helsinki | Puh. (02) 477 9400 | www.langh.fi

Voima & Käyttö • 1/2018 • 31 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

Rungon tarkastukset & puhdistukset Rungon & putkistojen ultraäänimittaukset ABB TurboahtimetTurboahtimet Laivadieseleiden huolto ja korjaus Teollisuuslaitosten sukellustyöt p. 010 22 26477 Myynti: Tel. 010 221 1 Täydelliset konehaalaukset Rannikon Sukelluspalvelu Oy [email protected] 010 222 6379 CAT Authorized Marine Dealer Coastal Diving Service Ltd ABBHuolto: Oy, Turboahtimet Tel. 010 222 6477 [email protected] KEMEL akselitiivisteet ja -laakerit Pikku-Hietanen, Kotka Lyhtytie 20 Vaihteiden ja potkurilaitteiden työt 0400 751 399, 0400 803 926 00750 Helsinki [email protected] ABB Oy, Koneiden linjaukset ja muovivalut www.sukelluspalvelu.fi ABBTurboahtimet Asiakaspalvelukeskus p.Lyhtytie 010 22 2021999 ISO 9001 -sertifioitu www.abb.fiPL 20 www.marinediesel.fi ABB00751 vaihde HELSINKI p. 010 22 11 Eteläkaari 10, 21420 Lieto Puh 020 711 8220

Prosessia pysäyttämättä Paineenalaiset FSC-tiivistykset www.lst.fi Vuodesta 1977 • Sähkö- ja automaatiosuunnittelu Varoventtilien säätö ja • Laivasähköasennukset käynninaikainen • Teollisuuden sähköasennukset www.oilon.com Koestus DENSITEST-menetelmällä • Sähkömoottoreiden myynti ja huolto • Konehuone- ja ulkokansivalaisimet Vuodesta 1985 • Kaapeliradat ja tarvikkeet Pl 31, 33901 TAMPERE • Webshop Puh. (03) 254 0750 LAIVASÄHKÖTYÖ OY www.fsc-service.fi Rautatehtaankatu 22, 20200 Turku p. (02) 510 0300, f.02 5100 340 [email protected]

Konemestaripalvelu Korhonen Oy Konekunnossapidon ammattilainen • suunnittelu • valvonta • varaosahallinta www.konemestaripalvelu.com 040 5833 090

Tarjantie 5, 01400 Vantaa Puh. 050 558 2100 [email protected] AT-Marine Oy www.laivapoltin.fi Palveluksessa maalla ja merellä Navigointi-, ja merenkulkulaitteet • Kommunikointilaitteet • Erikoiselektroniikkalaitteet Tiivisteratkaisuja jo vuodesta 1918 puolustusvoimille • Oma tuotanto mm. grafiittitiivisteet Säiliömittauslaitteet ja 24/7 päivystys lastausvarret teollisuudelle EN1591-4 sertifioitu laippaliitoskoulutus Puh. 040 775 0562 www.atmarine.fi [email protected] www.densiq.com

32 • Voima & Käyttö • 1/2018 navigatmarinepalveluksessanne.indd 1 21.8.2014,34 .4 • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO • AMMATTIHAKEMISTO •

• Kolumni •

Viimeiset ajat

itä tietää vanhaksi tulevansa, kun arkisena aamuna seuraa uk- Kun olet tämän työn tehnyt, raivaa työpöytäsi, ja vie yksityi- kojen ”toriparlamenttia” pienen kaupunkini torilla ja huo- set tavarasi kotiin. Työnnä pöytäsi paperipinot suoraan roskiin. maa, että ikänsä puolesta voisi sopia sekaan oikein hyvin. Hanki vaikka lapio, ellei se muuten onnistu. Lopulta työpöytäsi Yritän näinä viimeisinä aikoina kuitenkin vältellä moista poruk- on autio ja tyhjä. Jätä siihen lukuvalo ja pari tyhjää vihkoa siltä Skaa, jos vain mahdollista. Keskusteluja läheltä seuranneena olen varalta, että haluat piirrellä kuvia tai jotain. Pyyhi sen jälkeen huomannut, että vasta viimeisenä asiana meistä miehistä katoaa pöytäsi kiillotusaineella niin, että se kiiltää kuin Kekkosen kalju reipashenkinen uho. Niin käppänää äijää ei olekaan, etteivät- jouluaattona. Sitten – nosta jalat rauhassa pöydälle. Haukottele kö kovaan ääneen lausutut ärräpäät ja nyrkin heilautus säestäisi ja kysy itseltäsi, että mistä tänään unelmoisi? Jos pomosi urput- menneitä urotekoja. Ja nuoret katsovat huvittuneena; siinä vi- taa jotain, kehota häntä irtisanomaan sinut – sinullahan on puo- rattomat turhakkeille uhoavat. Eläkeläiset. len vuoden irtisanomisaika. Sama aika on eläkkeellelähtöön.” Eläkkeelle jäämisen hetki voi olla joskus työhönsä sitoutu- Jatkoin vielä: ”Tiedätkö, miten minulle käy, kun jään täältä neelle ihmiselle traumaattinen kokemus, jonka muistaa loppui- eläkkeelle? Luultavasti jo puolen vuoden kuluttua lähtöni jäl- känsä. keen joku entisistä työtovereistani kysyy toiselta samanlaiselta: Kun hyvä ystäväni ja työtoverini jäi eläkkeelle, hän oli vielä ’Muistatko vielä sitä Tapsaa, joka oli meillä töissä?’ Ja toinen, hyvissä voimissa. Hänen työsuhteeseensa kuului kadehdittu ja vähän vanhemman polven kaveri vastaa: ’Muistan, muistanhan yksityisille työnantajille kovin harvinainen lisäeläkevakuutus, toki. En tosin paljon siitä, mitä hän teki. Eipä miestä paljon työ- jossa oikeus normaaliin eläkkeeseen syntyi vakuutusmaksujen paikalla näkynyt.’ Ja joku nuorempi, joka sattuu tämän kuule- ansiosta jo kuusikymppisenä. maan, kysyy: ’Kuka Tapsa?’ Puoli vuotta ennen eläketapahtumaa alkoi hänen surutyön- Siinä on kaikki, mitä minusta tänne jää.” sä. Häntä parikymmentä vuotta nuorempi esimies oli siirtämässä On vanha fraasi, ettemme ole korvaamattomia. Sanomme hänen tehtäviään jo hyvää vauhtia muiden tehtäväksi. Työtove- sen, koska haluamme näyttää vaatimatonta naamaa. Mutta em- rini puhui tästä minulle ja suri sitä, että häntä ollaan tunkemassa me läheskään aina toimi niin. Pelkäämme kai, että jospa se on- ”roskakoriin” kesken kaiken. Hän tunsi, että on viimeiset kuu- kin totta. kaudet toisten tiellä ja koki olevansa nuorempien silmissä arvo- Nyt seuraa tarinan opetus: Vaikka meistä tulisi millainen kuk- ton ja hyödytön. Hänen pitkää työrupeamaansa organisaatiossa ko tämän maailman tunkiolle, on se, mitä saamme aikaan ikui- ei enää kunnioitettu eikä arvostettu. Hän ei saanut opastaa nuo- suuden matossa lopultakin häviävän pieni loimi, niin että kun rempiaan, kukaan ei vanhan dinosauruksen päivittymättömiä avaruudesta vähän kauempaa katsoo, näkeekö sitä edes? Mutta neuvoja kaivannut. Päinvastoin, nuoremmat kollegat odottivat ei hätää, jos se kauniilla tavalla sointuu juuri siihen ympäristöön miehen lähtöä ja hänen avaran työhuoneensa luovuttamista jol- johon se on kudottu, silloin on hyvä! Sillä mitä meille lopulta- lekin sitä enemmän tarvitsevalle. kaan jää mieleen, kun keinutuolissa istuen muistelemme van- Sanoin hänelle: ”Ystävä hyvä, minulla on sinulle ehdotus. hoilla päivillä elämämme suurinta ”pointtia”? Ensinnäkin, siirrä nyt itse kaikki työsi aktiivisesti niille, joilla Sitä, kun saimme joskus rakastaa, ja saimme olla edes hetken työhaluja riittää. Jätä itsellesi ainoastaan ne pari projektia, joi- rakkauden kohteena.n ta hoitaessa saat silloin tällöin matkustaa lappiin. Hanki myös muutama musta jätesäkki ja tunge selkäsi takana olevien map- Tapio Wallin pien sisältö niihin. Suurin osa papereista on omia muistiinpa- Kirjoittaja on Jame ry:n puheenjohtaja nojasi tai moneen kertaan kopioituja asiakirjoja. Kukaan ei niitä kysy, ei tarvitse eikä välttämättä edes ymmärrä niistä mitään. Jä- tä tyhjät mapit kuitenkin hyllyihin, jotta niiden selkämyksessä oleva otsikko hämää tietämättömiä.

Voima & Käyttö • 1/2018 • 33 Kokemukset työttömien haastatteluista myönteisiä

Työttömät työnhakijat on vuoden 2017 alusta lähtien haastateltu säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Työttömät ovat olleet tyytyväisiä entistä tiiviimpään yhteydenpitoon.

allitus päätti syksyllä 2016 te- liaikaisen järjestelmän avulla. myös lisänneet asiakkaiden aktiivisuutta hostaa työvoimapalveluja työl- Kun tihennetty aikaväli otettiin käyt- ja omatoimista työnhakua. listymisen nopeuttamiseksi. Yksi töön vuoden 2017 alussa, haastattelu oli Asiakaspalautteet tukevat TE-johta- sovituista toimenpiteistä oli määräaikais- tehty 18 prosentille työttömistä ennen jien arvioita. Huhti-kesäkuussa toteute- Hhaastattelujen toteuttaminen entistä ti- kuin työttömyys oli kestänyt kolme kuu- tussa kyselyssä 50 prosenttia asiakkaista heämmin. Haastattelujen tavoitteena on kautta. Tilanne on puolessa vuodessa pa- koki haastatteluista olleen hyötyä. Haas- tukea työtöntä työnhaussa, ehkäistä pit- rantunut selvästi: syyskuun alussa määrä- tattelujen hyödyllisyys arvioitiin koko käaikaistyöttömyyttä ja nopeuttaa avoin- aikaishaastattelu oli tehty 53 prosentille maassa keskimäärin arvosanalla 3,46, kun ten työpaikkojen täyttymistä. työttömistä ennen kolmen kuukauden maksimi oli 5. Kyselyyn vastasi 24 640 – Määräaikaishaastattelujen vaikutuk- työttömyyttä. TE-toimiston henkilöasiakasta. set ovat vielä vaikeasti todennettavissa, Haastattelut on suunnattu enimmäk- – TE-toimistojen asiakkaat ovat tyy- mutta viitteitä niiden positiivisesta vai- seen alle kolme kuukautta työttömänä ol- tyväisiä siihen, että heihin pidetään en- kutuksesta on jo nähtävissä. Työllisyysti- leille. Työllistymissuunnitelmat ovat kui- tistä tiiviimpää yhteyttä ja heidän työn- lanne on monien työttömäksi merkitty- tenkin lisääntyneet selvästi myös pitkään hakuaan tuetaan aikaisempaa aktiivisem- jen kohdalla saatu vastaamaan todellista työttömänä olleilla. min. Kielteistä palautetta on saatu lähin- tilannetta, sanoo neuvotteleva virkamies – Yksi haasteistamme on, että mitä nä asiakkailta, joiden tilanne on pitkään Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministe- pidempään työttömyys on kestänyt, sitä ollut sama ja joille ei ole tarjolla työtä, tii- riöstä. harvemmalla työnhakijalla on ajan tasal- vistää kehitysjohtaja Elisabet Heinonen – Tilastojen korjaantuminen ei kuiten- la oleva työllistymissuunnitelma. Tilanne työ- ja elinkeinoministeriöstä. kaan yksin selitä työttömyyden ja pitkä- on tältäkin osin parantunut selvästi vuo- Asiakkaat ovat antaneet myönteistä aikaistyöttömyyden selvää laskua. Myös den alusta, Tuomaala toteaa. palautetta erityisesti kasvokkain saadus- avoimet työpaikat täyttyvät nyt keski- Asiakkaat ovat tyytyväisiä entistä tii- ta palvelusta. Hallituksen linjausten mu- määrin nopeammin kuin viime vuonna, viimpään yhteydenpitoon kaisesti painopistettä siirretäänkin entis- Tuomaala jatkaa. TE-toimistojen johtajlle tehtyjen ky- tä voimakkaammin kasvotusten tehtäviin selyjen mukaan kokemukset määräaikais- haastatteluihin. n Haastattelut tavoittavat haastatteluista ovat olleet pääosin myön- yhä useamman työttömän teisiä. Asiakkaiden ohjaus eri palveluihin Lisätiedot: Määräaikaishaastattelujen toteuttaminen on tehostunut, ja haastatteluissa on pys- Neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala, TEM, on käynnistynyt TE-toimistojen mukaan tytty tarjoamaan aikaisempaa tehokkaam- p. 029 504 8450 hyvin haastattelujen suuresta määrästä min työttömälle työnhakijalle soveltu- huolimatta. Toteutumista seurataan reaa- vaa työtä tai palveluja. Haastattelut ovat

34 • Voima & Käyttö • 1/2018 Miksi matkustajavakuutus on tärkeä?

uista aina huolehtia, että mat- jäsenet. Lisäksi vakuutukseen kuuluvat matkallaan Yhdysvalloissa vakavasti. Ma- kustajavakuutuksesi on voimas- vakuutetun mukana matkustavat alle ri kertoo tarinansa Finanssiala ry:n verk- sa ennen lomamatkalle lähtöä. 20-vuotiaat lapset. Vakuutuksen tarkat kosivuilla. Sen tarpeellisuudesta ei voi kylliksi muis- ehdot löytyvät kätevästi osoitteesta turva. Mari joutui reissullaan kahdeksaksi Mtuttaa. Suomen valtio auttaa kansalai- fi/konepaallystoliitto. päiväksi sairaalaan. Mari oli niin huonos- siaan monin tavoin, mutta ei kuitenkaan Liiton matkustajavakuutus korvaa sa kunnossa, etteivät lääkärit päästäneet maksa ambulanssilennon kustannuksia, henkilöille sattuvia vahinkoja. Se ei si- häntä lähtemään kotiin ilman asiantunte- jos lomalainen sairastuu matkallaan va- sällä matkatavaravakuutusta. Matkatava- vaa saattajaa. kavasti ja hänet joudutaan lennättämään rat sisältyvät usein kotivakuutukseen. Esi- Sellainen löytyi, kun Marin vakuu- takaisin Suomeen. merkiksi Turvan laajan tason kotivakuu- tusyhtiö lähetti suomalaislääkärin Ame- Kun valtiokaan ei auta, auttaa matkus- tus korvaa matkatavaroille aiheutuneita rikkaan huolehtimaan, että Mari pääsee tajavakuutus. Hädän hetkellä vakuutus- vahinkoja 4 500 euroon asti. asianmukaisesti kotiin. Hänet kuljetet- yhtiö maksaa ambulanssilennon kustan- Jos matkatavarat ei ole vakuutettu ko- tiin kolmen tunnin matka Rocky Hillin nukset, mistä myös Konepäällystöliitolla tivakuutuksessa, niitä varten voi ottaa kaupungista Connecticutista New Yor- on kokemusta. Turvasta myös erillisen vakuutuksen. kiin, josta hän lensi Suomeen Finnairin Sairastua tai muunlaiseen hätään voi koneella. joutua ulkomailla kuka tahansa. Ko- Vakuutusyhtiö – Paikka oli ykkösluokassa, koska mi- nepäällystöliitto on huolehtinut jäsen- lähetti lääkärin saattamaan nut piti saada makuuasentoon. Suoma- tensä vakuutusturvasta heidän vapaa-ajan Marin Amerikasta kotiin laislääkäri oli koko ajan mukana tarkkai- lomamatkoillaan. Matkustajavakuutuksen tärkeys kävi lemassa, jos matkan aikana tapahtuisi jo- Turvan matkustajavakuutuksessa va- konkreettisella tavalla ilmi suomalaiselle tain, Mari kertoo FA:n sivuilla. kuutettuja ovat liiton alle 70-vuotiaat Mari Valjakalle, joka sairastui kesäloma- Kulut korvasi Marin vakuutusyhtiö. n

Voima & Käyttö • 1/2018 • 35 Nro 007 Kemin Konemestariyhdistys JÄSENYHDISTYKSET / (Perust. – Grund. 1941) • Puh.joht. Tapio Huuska Heikinkuja 10, 94100 Kemi MEDLEMSFÖRENINGAR puh. 050 598 9015 • Varapuh.joht. Kalle Kostamo SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON Perttusenkatu 25, 94600 Kemi puh. 044 504 7199

JÄSENYHDISTYKSET / • Siht. Timo Kesti Seponkatu 30, 94830 Kemi FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS puh. 044 099 3900

MEDLEMSFÖRENINGAR • Rah.hoit. Marja-Leena Huuska Heikinkuja 10, 94100 Kemi puh. 041 507 8442 Nro 001 Föreningens lokal Ounasvaaragränden 1 C 50. Månadsmöten den första helgfria onsdagen i Etelä-Saimaan Konepäällystöyhdistys Yhdistys kokoontuu erikseen ilmoitettuna januari, mars, maj, september, november samt (Perus. – Grund. 1921) ajankohtana december kl. 18.00, styrelsemöte kl. 17.30. Juni, juli och augusti, inga möten • Puh.joht. Tapani Hirvonen Nro 008 Iltaruskonkuja 5, 55120 Imatra Keski-Pohjanmaan Konemestariyhdistys – puh. 040 540 1385 Nro 004 Helsingin Konemestariyhdistys Mellersta Österbottens • Varapuh.joht. Sami Niemelä (Perus. – Grund. 1869) Maskinmästareförening Ankkurikaari 21, 54915 Taipalsaari (Perust. – Grund. 1939) puh. 0400 664 760 • Puh.joht. Jari Luostarinen [email protected] Tyynelänkuja 5 E 65, 00780 Helsinki • Puh.joht. Lauri Mattila puh. k. 050 310 3347 Kihutie 15, 68630 Pietarsaari • Siht. Pekka Sievänen [email protected] puh. k. 06 723 4538, t. 040 849 9750 Kalervonkatu 53, 53100 Lappeenranta puh. 050 437 5649 • Varapuh.joht. Heikki Kohtala • Varapuh.joht./Rah.hoit. Teuvo Pietilä [email protected] Pitkäjärvenranta 2 B, 02730 Espoo Runsanmäki 4, 68660 Pietarsaari puh. t. 041 513 7713 puh. t. 0204 169 284, 040 585 2284 • Rah.hoit. Seppo Pääkkönen [email protected] Sunisenkatu 6, as 23, 53810 Lappeenranta • Siht. Esa Jylhä puh. 0400 208 745 • Siht. Veijo Limatius Kermatie 4, 67900 Kokkola Ryytimaantie 8, 01630 Vantaa puh. k. 040 556 1667, t. 040 779 8508 Kokoukset syys-toukokuun aikana, kuukauden puh. t. 040 334 5380 kolmantena arkikeskiviikkona klo 18.00 [email protected] Nro 009 Lappeenrannan Upseerikerho, Upreeritie 2, Keski-Suomen Konemestariyhdistys Lappeenranta • Rah.hoit. Raimo Harju (Perust. – Grund. 1947) Kirjokalliontie 15 A, 00430 Helsinki Nro 002 puh. 050 356 2716 • Puh.joht. Pasi Peräsaari Haminan Konemestariyhdistys [email protected] Hiskinkuja 4, 41160 Tikkakoski (Perus. – Grund. 1947) puh. 040 531 7574 Kokoukset pidetään syys-toukokuun välisenä • Puh.joht. Juha Suomalainen aikana (vaalikokous joulukuussa ja vuosikokous • Varapuh.joht. Hannu Orslahti Humaljoenkatu 14, 49400 Hamina maaliskuussa) kuukauden ensimmäisenä Kuikantie 322, 41140 Kuikka puh. 040 171 9161 arkikeskiviikkona klo 19.00, osoitteessa puh. 0400 540 493 [email protected] Tunturinkatu 5 A 3, 00100 Helsinki. Mikäli em. ajankohta on pyhä- tai aattopäivä, pidetään kokous • Siht. Tapio Roiha • Varapuh.joht. Niilo Siro seuraavan viikon keskiviikkona. Tervetuloa Satamakatu 21 A 18, 40100 Jyväskylä Niinistöntie 16, 49660 Pyhältö puh. 040 845 6791 puh. 040 502 8131 Nro 005 Hämeenlinnan Konemestariyhdistys • Rah.hoit. Pekka Raatikainen • Siht./rah.hoit. Juhani Jussilainen (Perust. – Grund. 1945) Sääksmäentie 10, 40520 Jyväskylä Torpparinpolku 1, 49410 Poitsila puh. 0400 861 208 puh. 040 554 5239 • Puh.joht. Markku Säynäjäkangas [email protected] Länsitie 25, 12240 Hikiä Kokoukset kuukauden toisena keskiviikkona puh. t. 0107 551 267, 050 400 5965 klo 19.00 Ravintola Sohvissa Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan kirjeitse • Varapuh.joht. Jari Kuumola Nro 010 Nro 003 Perjalantie 6 A 22, 11120 Riihimäki Kotkan Konepäällystöyhdistys Svenska Maskinbefälsföreningen i Hfors puh. 046 921 4280 (Perust. – Grund. 1923) (Perust. – Grund. 1909) • Siht. Peter Berseneff www.kotkaengineers.fi • Ordf./kassör Leif Wikström Pohjantie 8, 12400 Tervakoski Brovägen 2 bst. 1, 02480 Kyrkslätt puh. 010 755 1124 • Puh.joht. Antti Luostarinen tel. 045 212 1466 Vipusenkatu 1, 48700 Kotka [email protected] • Rah.hoit. Risto Mukkala puh. 050 355 2083 Hämeenkatu 13 B 20, 05800 Hyvinkää [email protected] • Viceordf./sekr. Bo Wickholm puh. 050 530 0418 Lisebergsvägen 33, 01180 Kalkstrand • Siht./rah.hoit. Jouko Pettinen tel. 0400 670 745 Rotinpää 25, 48300 Kotka puh. 0400 432 824 [email protected]

36 • Voima & Käyttö • 1/2018 Kokoukset talvikuukausien ensimmäisenä Kuukausikokoukset tammi-toukokuun ja Nro 016 arkitorstaina klo 18.30 kokouspaikka syys-joulukuun ensimmäisenä arkistorstaina Pargas Maskinbefälsförening Ravintola Vausti klo 19.00 Hotelli Cumuluksessa. (Perust. – Grund. 1925) Sähköpostiosoitteiden loppuosa on Nro 011 *@lahdenkonemestariyhdistys.fi www.pargasmaskinbefal.fi Konemestarit ja Energiatekniset KME (Perust. – Grund. 1958) Nro 014 • Ordf. Tage Johansson Mikkelin Konepäällystöyhdistys Skogsuddevägen 8, 21600 Pargas www.kme.fi (Perust. – Grund. 1948) tel. hem 044 458 0425, 040 845 8042

• Puh.joht. Pertti Roti • Puh.joht. Seppo Piira • Viceordf./kassör Jan-Erik Söderholm puh. 09 617 3041 Suentassu 4, 50150 Mikkeli Skepparvägen 35, 21600 Pargas [email protected] puh. 044 735 3726, t. 015 195 3808 tel. 040 753 0554 [email protected] [email protected] • Varapuh.joht. Jarmo Lahdensivu puh. 045 125 4859 • Varapuh.joht. Osmo Blom • Sekr. Berndt Karlsson [email protected] Kölikaari 29 D 44, 50170 Mikkeli Tervsundsvägen 150, 21600 Pargas puh. 040 564 4829 tel. 040 735 2182 • Siht. Jari Manninen [email protected] [email protected] • Siht. Tapio Haverinen Aurakatu 5 H 59, 50190 Mikkeli Nro 017 • Varasiht. Rami Vaheri puh. 044 735 3739 Porin Konemestariyhdistys [email protected] [email protected] (Perust. – Grund. 1894)

• Rah.hoit. Lasse Laaksonen (päivätyö) • Rah.hoit. Mika Manninen Puh.joht. Pasi Kaija puh. 040 739 3363 Mukulapolku 3, 50100 Mikkeli Setäläntie 16, 29200 Harjavalta [email protected] puh. 044 735 3898 puh. 0400 466 513 [email protected] [email protected] Yhdistyksen sähköpostiosoitteet ovat [email protected]. Yhdistyksen postiosoite Kuukausikokoukset tammi-, maalis-, touko-, • Varapuh.joht. Jorma Elo on Ristolantie 10 A, 00320 Helsinki. Yhdistyksen syys- ja marraskuussa kuukauden ensimmäisenä Kivenhakkaajankatu 33, 28130 yleisistä kokouksista ilmoitetaan ensisijaisesti arkitiistaina klo 20.00 Ravintola Pruuvi, Mikkeli puh. 050 586 3528 Voima ja Käyttö -lehdessä ja www.kme.fi. Mutta ellei se jostain syystä ole mahdollista, kuukauden Nro 015 • Siht./Rah.hoit. Timo Kuosmanen ensimmäisen maanantain Helsingin Sanomissa. Oulun Konemestariyhdistys Aittaluodonkatu 4 E 43, 28100 Pori (Perust. – Grund. 1903) puh. 0400 439 995 Nro 012 [email protected] Kuopion Konepäällystöyhdistys • Puh.joht./siht. Ari Heinonen (Perus. – Grund. 1899) Hekkalanlahdentie 24, 90820 Kello • Laiva-asiamies Pertti Venttinen puh. 040 354 6047 Hiekkapellontie 18, 28610 Pori puh. 0400 556 345 www.kkpy.fi [email protected] [email protected] • Puh.joht. Kimmo Karjula • Varapuh.joht. Veikko Eerikkilä Kokoukset tammi-toukokuun ja syys-joulukuun Luvelahdentie 61, 71890 Hamula Nokikanantie 2 A 1, 90150 Oulu puh. 044 330 0241 aikana joka kuukauden toisena keskiviikkona klo 18.30 Porin Klubilla, Eteläranta 10. Vuosikokous • Varapuh.joht. Sami Koponen [email protected] huhtikuussa ja vaalikokous joulukuussa Luhtalahdentie 71, 71330 Räsälä puh. 040 709 7323 • Rah.hoit. Kai Väisänen Villentie 5, 90850 Martinniemi Nro 018 • Siht. Veijo Tolonen puh. 0500 184 220 Rauman Konepäällystöyhdistys Lehtoniementie 116 A 25, 70840 Kuopio [email protected] (Perust. – Grund. 1926) puh. 040 709 7336 • Teollisuusjaost. yhdysmies Hannu Pesonen www.rkpy.fi • Rah. hoit. Merja Korhonen puh. 040 372 882 Häntäahontie 33, 70800 Kuopio [email protected] • Puh.joht. Kari Sinikallas puh. 040 709 7198 Kourulantie 541, 26560 Kollaa • Laiva-asiamies/Tyött.-kassa-asiamies puh. 044 377 5031 Kuukausikokoukset talvikuukausina erikseen Sauli Teräsmö [email protected] ilmoitettuna aikana Kirkkotie 8a C11, 90830 Haukipudas puh. 040 178 8017 • Varapuh.joht. Anitta Heikura [email protected] Mäkitie 6 A 2, 26840 Kortela Nro 013 puh. 044 455 8040 Lahden Konemestariyhdistys Kuukausikokoukset 2018 Oulu laivalla, [email protected] (Perust. – Grund. 1945) Toppilanlaituri 4, 90520 Oulu kello 18:00. Kokouspäivät: 15.1., 12.2., 16.4., 14.5., 10.9., 8.10. ja • Rah.hoit. Petteri Uutela www.lahdenkonemestariyhdistys.fi 10.12. Maaliskuun ja marraskuun sääntömääräisistä Hakapolku 4, 27100 Eurajoki kokouksista on erillinen ilmoitus. puh. 050 517 2271 • Puh.joht. Lauri Honkola [email protected] Hepolantie 5, 5540 Villähde Kajaanin kerho puheenjohtaja@lahdenkone...* • Siht. Mervi Fagerström • Puh.joht. Taisto Karvonen Jepyrtie 17, 26200 Rauma • Varapuh.joht. Matti Kämi Koivikoskenkatu 17 A 8, 87100 Kajaani puh. 044 533 8371 Syrjätie 10, 15560 Nastola puh. 0400 278 695 mervi.fagerströ[email protected]

• Siht./rah.hoit. Juha Sinivaara Raahen kerho Kuukausikokoukset pidetään talvikuukausina Viherlaaksontie 9, 15200 Lahti erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Kokouksien puh. 050 554 1177 • Puh. joht. Hannu Pesonen ajankohdat ilmoitetaan yhdistyksen kotisivuilla. sihteeri@lahdenkone...* Toppilansaarentie 3 C 49, 90500 Oulu puh. 0400 372 882 [email protected]

Voima & Käyttö • 1/2018 • 37 Nro 019 klo 19.00 yhdistyksen huoneistossa Vaasan kerho Savonlinnan Konemestariyhdistys Puutarhakatu 7 a as. 2, 20100 Turku. (Perust. – Grund. 1933) Helmikuun kuukausikokous on yhdistyksen Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan Voima ja vuosikokous ja joulukuun kokous on vaalikokous. Käyttö -lehdessä • Puh.joht. Esa Pekkinen Keskustelukerho Ikäveljet kokoontuvat parittomien Vipusenkatu 5 B 20, 57200 Savonlinna viikkojen tiistaina (syys–toukokuussa) klo 11.00– Nro 024 12.30. Loviisan Voimalaitosmestarit • Varapuh.joht. Juha Puurtinen Yhdistyksen sähköposti on [email protected] ja (Perust. – Grund. 1974) Tottinkatu 2 B 16, 57130 Savonlinna kotisivut www.tkpy.fi. puh. 050 599 6541 Yhdistyksen tilinumero on FI75 5710 0420 3995 29 • Puh.joht. Pekka Vainio (vuokrat, lahjoitukset yms., ei osallistumismaksuja). Pohjolantie 46, 04230 Kerava • Siht./rah.hoit. Veijo Anttonen Huvitoimikunnan tilinumero on puh. 040 483 8470 Kangasvuokontie 21 C 27, 57220 Savonlinna FI53 5710 0420 3995 37, tähän maksetaan kaikki puh. 0400 847 720 osallistumismaksut. • Varapuh.joht. Timo Järvimäki Reitsaarentie 41, 48910 Kotka Kokoukset pidetään erikseen ilmoitettavana Nro 022 puh. 041 436 6017 ajankohtana Vaasan Konemestariyhdistys – [email protected] Vasa Maskinmästareförening Nro 020 (Perust. – Grund. 1911) • Siht. Markku Sopanen Tampereen Konemestarit ja Insinöörit Kuovintie 2, 49220 Siltakylä (Perust. – Grund. 1937) www.vaasankonemestarit.fi puh. 040 775 3508

• Puh.joht. Pentti Aarnimetsä • Puh.joht./ordf. Timo Leppäkorpi • Rah.hoit. Pekka Tahvanainen Tieteenkatu 6 A 74, 33720 Tampere puh. 050 530 3330 Runar Schildtintie 18, 07920 Loviisa puh. 040 758 9869 puh. k. 019 509 035, t. 019 550 4112 [email protected] • Varapuh.joht. Keijo Laitinen puh. 040 841 9156 Nro 025 • Varapuh.joht. Martti Nupponen Ålands energi och sjöfartstekniska Porrassalmenkuja 4 A 11, 33410 Tampere • Siht./sekr. / rah.hoit./kassör förening ÅESF puh. 050 522 0730 Veli-Pekka Uitto (Perust. – Grund. 1942) puh. 050 540 5431 • Siht. Eero Kilpinen www.maskinisterna.ax Ahvenisjärventie 22 C 42 • Laiva-asiamies Timo Leppäkorpi 33720 Tampere • Ordf. Hans Palin puh. 050 545 5765 Yhdistys kokoontuu talvikuukausina Ljungvägen 4, 22100 Mariehamn [email protected] kuukausikokouksiin neljä (4) kertaa: -syyskuussa, tel. 040 723 7220 -joulukuussa, kuukausi/vaalikokous, -helmikuussa, [email protected] • Rah.hoit. Joachim Alatalo kuukausi/vuosikokous sekä toukokuussa, em. puh. 050 345 1052 kokouskuukausien ensimmäisenä arkitorstaina, • Viceordf. Ole Ginman ellei toisin ilmoiteta. Kokouspaikka: Hotelli Teklan Musterivägen 2, 22410 Godby Kuukausikokoukset pidetään erikseen ravintola Brando, Palosaarentie 58, klo 18.00 tel. 0500 566 503 ilmoitettavana ajankohtana Föreningen har månadsmöten fyra (4) gånger under • Kassör Thomas Strömberg Nro 021 vinterhalvåret: -september, -december/valmäte, Segelmakargatan 11 A 11, 22100 Mariehamn Turun Konepäällystöyhdistys -februari/årsmöte, samt maj. Månadsmöten hålles tel. 018 15 572 första helgfria torsdagen, om inte annan meddelas. (Perust. – Grund. 1874) Mötesplats Hotelli Tekla, restaurang Brando, Om ej Strömberg är anträffbar, kontakta Hans Brändövägen 58, kl. 18.00 www.tkpy.fi Palin. Månadsmöte den andra tisdagen i månaden kl. 19.30 i Hotell Arkipelag. Inga möten juni, juli, • Puh.joht. Jukka Lehtinen Nro 023 augusti Somersojantie 13, 21220 Raisio Julkisen alan merenkulku-, erikois- puh. 040 4854269 ja energiatekniset JAME Nro 026 [email protected] (Perust. – Grund. 1950) Kokkolanseudun konemestarit (Perust. – Grund. 1974) • Varapuh.joht. Harri Piispanen www.jame.fi Kattarakatu 3, 21260 Raisio • Puh.joht. Järvinen Tapio puh. 050 445 9932 • Puh.joht. Tapio Wallin Raksontie 18, 67700 Kokkola [email protected] Uudenmaantie 22–24 as. 5, 04410 Järvenpää puh. 050 334 3810 puh. 050 567 0191 • Siht./jäsenkirjuri Heimo Kumlander [email protected] • Varapuh.joht. Kalliokoski Tomi Betaniankatu 2 as. 16, 20810 Turku Kahvikuja 12, 67600 Kokkola puh. 040 593 4021 • Varapuh.joht. Tommi Nilsson puh. 040 172 6003 [email protected] Suomenlinna C 52 A 1, 00190 Helsinki puh. 040 507 6454 • Siht. Niemonen Veli • Rah.hoit. Ismo Sahlberg Markusbackantie 303, 68410 Alaveteli puh. 050 454 2437 • Siht. Kari Virtanen puh. t. 864 8577 tai 050 386 2805 [email protected] puh 0400 825 882 [email protected] • Huoneistoasiat Reima Angerman • Rah.hoit. Similä Sami Kokkokatu 44, 20100 Turku • Rah.hoit. Hannele Haaranen Vesakkotie 1, 67700 Kokkola puh. 0400 417 757 Kalliopohjantie 5 E 50, 04300 Tuusula puh. 050 403 2400 [email protected] puh. 0500 631 155

• Huvitoimikunta Jarmo Mäkinen Turun kerho Tikkumäenkuja 2 A 10, 20300 Turku puh. 050 512 3222 • Puh.joht. Mauno Hasunen [email protected] Siltavoudinkatu 1 as. 19, 21200 Raisio puh. 050 511 0077 Yhdistyksen kokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäisenä arkitorstaina (syys–toukokuu)

38 • Voima & Käyttö • 1/2018 SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO – Nro 027 Pohjois-Karjalan Konemestariyhdistys FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND (Perust. – Grund. 1987)

• Puh.joht. Jukka Ahtonen Mikokatu 8 A, 7. krs Rauhankatu 37, 80100 Joensuu 00100 Helsinki / Helsingfors puh. 050 412 1050 www.konepaallystoliitto.fi • Varapuh.joht. Pertti Tuhkanen puh. 040 735 8286

• Siht. Seppo Luostarinen Talous / ekonomi Asiantuntijat – Sakunniga Pajatie 14, 80710 Lehmo Jäsenasiat / medlemsärenden Joachim Alatalo Gunne Andersson 09 5860 4812, 050 345 1052 • Rah.hoit. Jorma Taivainen 09 5860 4815 Opotantie 5, 80230 Joensuu Päivi Saarinen puh. 0400 661 680 09 5860 4811, 040 525 7805 Toiminnanjohtaja / Nro 029 Sami Uolamo Luotsikutterinkuljettajat – Lotskutterförarna verksamhetsledare (Perust. – Grund. 1989) Robert Nyman 09 5860 4810, 043 824 3099 09 5860 4813, 050 454 2767 • Puh.joht./ordf. Kari Nyholm Aleksis Kiven katu 33 A, 00520 Helsinki puh.050 464 8145 [email protected] [email protected] [email protected] • Varapuh.joht./viceordf. Teemu Kouri Talomäenkatu 14, 20810 Turku puh. 044 569 0065

• Siht. Aki Tarkia puh. 050 347 1735

• Rah.hoit. Ari Pöyhtäri Lassentie 7, 68100 Himanka JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA – JYTK OFFENTLIGA- OCH PRIVATA SEKTORNS ARBETSLÖSHETSKASSA- JYTK

Asemamiehenkatu 4 / Puh.palvelu / tel.service Stationskarlsgatan 4 020 690 069 00520 Helsinki / Helsingfors (arkisin / vardagar klo. 9.00–15.00)

Neuvonta / Info 020 690 871 [email protected]

Fax 020 789 3872 www.jytk.fi

TOIMISTO TIEDOTTAA / BYRÅN MEDDELAR

Merimiespalvelutoimisto: Sjömansservicebyrån: puh. 09 668 9000 tel. 09 668 9000

Merimieseläkekassa: Sjömanspensionskassan: puh. 010 633 990 tel. 010 633 990

Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A 00120 Helsinki 00120 Helsingfors

www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi

Kela FPA Merimiehen sosiaaliturva ja Infopaket om sjukförsäkring av sjömän sairausvakuutus www.kela.fi/web/sv/-/nytt-infopaket-om- www.kela.fi/merimiehet sjukforsakring-av-sjoman

Voima & Käyttö • 1/20181/2016 • 39