Osaamisen Kehittäminen Suomalaisella Televisiotoimialalla Siirryttäessä Digitaaliseen Tuotantoon Ja Jakeluun
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto Helsinki OSAAMISEN KEHITTÄMINEN SUOMALAISELLA TELEVISIOTOIMIALALLA SIIRRYTTÄESSÄ DIGITAALISEEN TUOTANTOON JA JAKELUUN Ilkka Uronen VÄITÖSKIRJA Esitetään Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston päärakennuksen auditoriumissa XIV (Unioninkatu 34, 3. kerros) perjantaina 1. huhtikuuta 2016 kello 12. Helsinki 2016 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 3 (2016) Viestintä © Ilkka Uronen Kansi: Riikka Hyypiä & Hanna Sario Kuva: Robottikameran rakennusta Tangomarkkinoilla 2014 (© Harri Anttila) Painettua kirjaa myy: Unigrafia Kirjakauppa http://kirjakauppa.unigrafia.fi/ [email protected] PL 4 (Vuorikatu 3 A) 00014 Helsingin yliopisto ISSN 2343-273X (painettu) ISSN 2343-2748 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-51-1051-0 (nid.) ISBN 978-951-51-1052-7 (pdf) Unigrafia, Helsinki 2016 3 SISÄLLYS Kuviot Taulukot Tiivistelmä Abstract Esipuhe 1 JOHDANTO 9 1.1 Tutkimuksen tavoitteet ja lähtökohdat 11 1.2 Aiempi tutkimus 12 1.3 Siirtymä analogisesta digitaaliseen televisioon 16 2 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS 26 2.1 Michael Porterin strategia-ajattelu 28 2.2 Inhimilliset resurssit, osaaminen ja innovaatiot 33 2.3 Mediajohtaminen 36 3 TUTKIMUSASETELMA 37 3.1 Aineisto 39 3.2 Menetelmä 42 4 TELEVISIOTOIMIALA TUTKIMUSJAKSON AIKANA 47 4.1 Suomalainen televisiotarjonta 52 4.1.1 Julkisen palvelun kanavat YLE TV1, YLE TV2 ja YLE Teema 57 4.1.2 Mainosrahoitteiset kanavat MTV3, SUB, AVA, Nelonen, Jim ja Liv 60 4.1.3 Kotimaisten televisio-ohjelmien tuotanto 64 4.1.4 Maksutelevisiotarjonta 68 4.2 Televisiotoimialan erityispiirteitä 69 4.2.1 Muutos ydintuotannon arvoketjussa 70 4.2.2 Sisältöjen paketointi ohjelmakaavioiksi 74 4.2.3 Ohjelmistojen jakelu 80 4.2.4 Television ohjelmaformaatti 84 5 KANAVIEN JA TUOTANTOYHTIÖIDEN STRATEGISET HAASTEET 88 5.1 Porterin geneeriset strategiat 89 5.1.1 Kustannusjohtaminen, erikoistuminen tai keskittäminen 90 5.2 Muuttuva strateginen ympäristö 92 5.2.1 Asiakaslähtöisyys sisältötuotteissa ja palveluissa 95 5.2.2 Esimerkkinä YLE Strategia 2010 98 5.2.3 Suhde teknologiseen muutokseen 101 5.2.4 Tuotantoprosessin kehittäminen 104 5.2.5 Kansainvälistyminen ja strategiset verkostot 107 5.3 Televisiotoimialan kilpailun tarkastelua 109 5.3.1 Televisiokanavien kilpailutekijät 110 5.3.2 Tuotantoyhtiöiden kilpailutekijät 121 5.3.3 Uudet kilpailevat yritykset 126 5.3.4 Brändi kilpailutekijänä 128 4 6 OSAAMINEN KILPAILUTEKIJÄNÄ 132 6.1 Strategisen osaamisen arviointi 134 6.1.1 Osaamisen kehittämisen välineet 140 6.1.2 Rekrytointi 145 6.1.3 Oma vs. ulkoa hankittava osaaminen 148 6.1.4 Osaamisen kehittämisen hyödyt ja vaikuttavuus 152 6.1.5 Yksilöön sidoksissa oleva osaaminen 153 6.1.6 Tuotantotiimin osaaminen 155 6.1.7 Sitoutuminen, motivaatiotekijät ja arvot 157 6.1.8 Osaamisen ja innovaatioiden johtaminen 160 6.2 Innovaatio-osaaminen 163 6.2.1 Sisällöntuotanto 163 6.2.2 Yrityksen kulttuuri 168 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TUTKIMUSASETELMAN ARVIOINTI 170 7.1 Haastatteluaineistoon perustuvat tulokset 172 7.2 Haastatteluajankohdan jälkeiset muutokset 176 7.3 Tutkimuksen kriittinen tarkastelu ja jatkotutkimuksen aiheet 180 TUTKIMUSAINEISTO 185 KIRJALLISUUS 188 LIITE 207 5 Kuviot Kuvio 1. AV-sisältöjen katselu televisiolla tai tietokoneella. Kuvio 2. AV-sisältöjen katselu matkapuhelimella tai tabletilla. Kuvio 3. Televisiotoimialan viisi kilpailutekijää. Kuvio 4. Televisiotoimialan arvoketju. Kuvio 5. Massamediasta käyttäjälähtöisyyteen. Kuvio 6. Valtakunnallinen kanavatarjonta 2012. Kuvio 7. Televisiotoimialan perinteinen tuotannon arvoketju. Kuvio 8. Televisiotoimialan monikanavajakelun arvoketju. Kuvio 9. Kaksien markkinoiden malli. Kuvio 10. YleX Aamun monikanavatoteutus. Kuvio 11. Televisiotuotannon ydinprosessi. Kuvio 12. Broadcast-yhtiöiden internet-liiketoiminnan arviointikehikko. Kuvio 13. The Dudesons brändiperhe. Kuvio 14. Televisio-ohjelman tuotekehitysprosessi. Taulukot Taulukko 1. Analogisen ja digitaalisen televisioympäristön vertailua. Taulukko 2. Vapaasti vastaanotettavien kanavien katsojaosuudet. Taulukko 3. Osaamisen kehittämisen välineitä. Taulukko 4. Televisioyhtiön rakenteellisen osaamisen arviointikehikko. 6 Tiivistelmä Suomalaisella televisiotoimialalla on siirrytty tuotantokeskeisestä asiakaslähtöiseen liiketoimintaan. Asiakkaan tunteminen sekä kyky reagoida muutoksiin voivat olla ratkaiseva kilpailuetu silloin, kun samantyyppisiä sisältötuotteita ja palveluja on tarjolla runsaasti. Asiakaslähtöisyyden voisi tämän tutkimuksen yhteydessä määritellä osaamisvaatimukseksi sekä yrityksessä vallitsevaksi kulttuuriksi, jonka avulla yritys voi uudistua liiketoiminnassaan. Tutkimuksessa arvioidaan suomalaisen televisiotoimialan strategista osaamista 2000- luvun alussa sekä digitalisoinnin jälkeisessä muutoksessa. Tutkimuskohde on televisiotoimialan osaaminen, ja tutkimusongelma on osaamisen sekä liiketoiminnan välinen suhde. Lähestymällä television liiketoimintaympäristöä ja osaamista eri näkökulmista tutkimus tarjoaa vastauksia siihen, mikä on yksilön, tiimin ja yritystason osaamisen merkitys sekä rooli televisioyhtiöiden liiketoiminnassa. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. 2000-luvun alun televisiotoimialan muutoksen keihäänkärkiä olivat internet, yhdentyminen monikanavajakelussa, formaattien ja maksukanavien tuleminen, tuotantoyhtiöiden kansainvälistyminen sekä median yleinen digitalisoituminen. Nämä kaikki tekijät vaikuttivat television tuote- ja palveluprosesseihin, jakeluun ja osaamiseen. Erityisesti televisiosisältöjen sekä internetjakelun yhdistymisen seuraukset ovat olleet mullistavia. Internet on asettanut televisioyhtiöt uudenlaiseen kilpailutilanteeseen ja osaamisesta on tullut keskeinen kilpailutekijä. Tutkimustulokset perustuvat ensisijaisesti vuonna 2008 tehtyihin teemahaastatteluihin ja niiden arviointiin suhteessa Michael Porterin kilpailustrategiaan. Tehdyissä haastatteluissa digitalisoimisen mukanaan tuomat osaamisvaatimukset nähtiin osin uhkana, jonka mukaan perinteinen television liiketoiminta muuttuu ennakoimattomasti ja ammattikuvat pirstoutuvat. Toisaalta uudet osaamisvaatimukset nähtiin mahdollisuutena uudenlaisten televisiosisältöjen ja palveluiden luomiseksi sekä keskeisenä tulevaisuuden kilpailutekijänä. Tutkimuksen analyysissä hyödynnetään myös mediajohtamisen tutkimusta sekä osaamisen kehittämistä, johtamista ja innovaatioita käsittelevää tutkimusta. Lisäksi muun tutkimusaineiston perusteella tehdään johtopäätöksiä televisiotoimialan kehityksestä sekä tapahtuneista muutoksista liiketoiminnassa ja osaamisessa digitalisoimisen jälkeen. Osaamisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa inhimillisiä resursseja, jotka koostuvat henkilöstön tiedoista, taidoista ja kokemuksesta. Jos yksilö kykenee toteuttamaan sekä kehittämään osaamistaan työssään, ja yritys osaa hyödyntää tätä osaamista toiminnassaan, voidaan sanoa, että yrityksen ja yksilön osaamistavoitteet ovat tasapainossa. Yritystason osaamisesta voidaan puhua kuitenkin vasta silloin, kun yksilöiden osaaminen siirtyy tiimeistä ja tuotannoista laajemmin yritykseen. Uudentyyppiset tehtävät vaativat uudentyyppistä osaamista. Vastuu osaamisen kehittämisestä kuuluu televisioyhtiöiden esimiehille ja johtajille, joiden tulisi osata organisoida työn sisällöt ja prosessit niin, että henkilöstö voi sitoutua yritykseen ja tuntea myös henkistä omistajuutta työnantajastaan. Yritysjohdon tehtäväksi jää usein kuitenkin vain henkilöstön osaamistavoitteiden asettaminen sekä erilaisten mahdollisuuksien järjestäminen osaamisen kehittämiseksi kuten uudet työtehtävät, työnkierto, kouluttautuminen, projekteissa toimiminen tai mentorointi. 7 Abstract The Finnish television industry has gradually moved from a production-centered to a customer-oriented business. Knowledge of your customer and the ability to react to change are major competitive advantages in a situation where there is an abundant supply of similar content and services. In this research, customer orientation could be defined as a competence requirement, as well as a business culture which helps the company reform its operations. This research evaluates the strategic competence of the Finnish television industry in the early 2000s and in connection with the post-digitalization shift. This research is focused on competence in the television industry, the research question being the relationship between competence and business operations. By looking at the television business environment and competences from various perspectives, this research examines the significance of individual, team, and company level competence in the business operations of TV companies. Furthermore, it discloses factors which have an effect on competence and competence development in a company. The internet, the integration of multichannel distribution, the arrival of formats and pay channels, the internationalization of production companies and general media digitalization all contributed to the shift of the television industry in the early 2000s. The aforementioned factors had an effect on the product and service processes, distribution and competence in the TV industry. The integration of television content and internet distribution has been particularly groundbreaking. The internet has generated a new kind of competitive situation, where competence is a crucial competition factor of the television companies. The research results are mainly based on thematic interviews which were assessed in relation to Michael Porter’s competitive strategy. In the research