Suomen Hiihtoliitto ry Valimotie 10, 00380 Helsinki [email protected] www.hiihtoliitto.fi

VUOSIKERTOMUS

TILIKAUSI 1.6.2017 – 31.5.2018

SISÄLLYSLUETTELO

Sisällys

1 Johdanto ______1 2 Organisaatio, hallinto ja talous ______2 3 Yhteistyö, yhteiskuntasuhteet ja urheilun eettisyys ______6 3.1 Yhteistyö ja yhteiskuntasuhteet______6 3.2 Antidopingtoiminta 6 3.3 Urheilun eettisyys, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus 6

4 Kansainvälinen toiminta Suomessa ______8 4.1 Maailmancupkilpailut 8 4.2 Continental Cup-, Eurooppa Cup- ja Skandinavia Cup -kilpailut 8 4.3 Nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailut______8

5 Viestintä, markkinointi ja varainhankinta ______9 5.1 Viestintä ja yhteydet _ 9 5.2 Varainhankinta ja Nordic Ski 10

6 Huippu-urheilun valmennus- ja kilpailutoiminta ______13 6.1 Huippu-urheilun johtaminen ______13 6.2 Maajoukkuetoiminta maastohiihdossa______14 6.2.1 Maajoukkue ja Haastajaryhmä______14 6.2.2 St1-ryhmä______16 6.2.3 Paralympiaryhmä 17 6.2.4 U18-ryhmät 17 6.2.5 Muut SHL:n yhteistyöryhmät 18 6.3 Maajoukkuetoiminta mäkihypyssä 18 6.3.1 A-maajoukkue ja Haastajaryhmä 18 6.3.2 Hopeasomparyhmä______20 6.3.3 Naisten mäkihyppy 21 6.4 Maajoukkuetoiminta yhdistetyssä 21 6.4.1 Maajoukkue ja Haastajaryhmä_ 21 6.4.2 Nuorten MM-ryhmä______22 6.4.3 Yhdistetyn junioriryhmät 23

SISÄLLYSLUETTELO

7 Harrastetoiminta koko elämänkaarella ______24 7.1 Nuorisotoiminta______25 7.2 Aikuisliikunta______26

8 Seuratoiminta ______28 8.1 Piiritoiminta______28 8.2 Tähtiseuratoiminta 29 8.3 Kotimainen kilpailutoiminta 30 8.4 Seuraluokittelu______31

9 Osaamisen kehittäminen ______32 9.1 Ohjaaja- ja valmentajakoulutukset 32 9.2 Seuratoimijoiden koulutukset 32 9.3 Valmentajakerho ja Mäkituomarikerho______33

10 Olosuhdetyö ______34 10.1 Hiihdon olosuhteet 34 10.2 Mäkihypyn olosuhteet 34

11 Tilinpäätös, Suomen Hiihtoliitto ry ______35 12 Tilinpäätös, Maastohiihto ______36 13 Tilinpäätös, Mäkihyppy ja yhdistetty ______37 Liitteet______38

JOHDANTO

1. Johdanto

Vuonna 1908 helmikuun 26. päivänä perustettiin Helsingissä kaksikielinen Liitto Suomen Hiihtourheilun edistämiseksi (Förbundet för Skididrottens Befränjande), josta nykyinen Suomen Hiihtoliitto on saanut alkunsa. Toimintakaudelle 2017– 2018 osui siis Hiihtoliiton 110-vuotispäivä, mutta pienimuotoiset juhlallisuudet päätettiin siirtää syksyn 2018 HiihtoSuomi-tapahtumaan. Suomen Hiihtoliiton toiminta ja talous muodostuvat Hiihtoliiton ja Ski Sport Finland ry:n toiminnan kokonaisuudesta. Ski Sport Finland laatii oman tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa kaudelta 1.6.2017–31.5.2018. Hiihtoliiton toimintakautta 2017–2018 ohjasi osaltaan Hiihtoliiton strategia ja visio ”Maailman Paras Lumella 2020”. Ykkösfokuksena oli talous. Sekä tulojen hankintaan että kulukuriin kiinnitettiin erityistä huomiota – vaarantamatta kuitenkaan valmistautumista olympialaisiin. Hiihtoliiton tilikauden ylijäämä oli 448 654,76 euroa. Tilikauden jälkeen oman pääoman alijäämä on 3 094 592 euroa. Valtaosa alijäämästä aiheutui tilikaudella 2016–2017 kirjatuista Lahden 2017 MM-kisojen tappioista.

Huippu-urheilun kauden päätavoitteena oli menestyminen Etelä-Korean PyeongChangin talviolympialaisissa helmikuussa 2018. Maastohiihtäjien kotiintuomisina olikin neljä mitalia: voitti kultaa 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa ja Krista Pärmäkoski saavutti hopeaa 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa sekä prossia naisten yhdistelmäkilpailussa ja 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa. Liittovaltuusto valitsi syyskokouksessaan Hiihtoliiton uudeksi puheenjohtajaksi Markku Haapasalmen. Tammikuussa liiton toimisto muutti muiden urheilun lajiliittojen mukana Pasilasta Pitäjänmäkeen. Seuraneuvottelupäivät järjestettiin huhtikuussa Jyväskylässä. Päivien teemoina olivat Hiihtoliiton strategia seurojen näkökulmasta sekä lasten ja nuorten valmennus lumilajeissa. Kausi 2017–2018 oli Lumilajit Liikuttavat -hankkeen kolmas toimikausi. Hanke voitti kauden lopuksi FIS:n Snowkidz Awardsissa parhaan nuorisoprojektin palkinnon toistamiseen. Hiihtoliiton jäsenseuroille toteutettiin syksyn ja kevään aikana alueellinen seurakierros. Tapaamisia järjestettiin 12 paikkakunnalla ja niihin osallistui yhteensä 50 henkilöä 27 eri seurasta.

Sivu 1 ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS

2. Organisaatio, hallinto ja talous

Hiihtoliiton toimielimiä ovat joka toinen vuosi kokoontuva liittokokous, vuotuinen liittovaltuuston kokous ja johtokunta. Lisäksi lajiryhmien johtoryhmät ohjaavat, tukevat ja kehittävät operatiivista urheilutoimintaa toimintasuunnitelman ja budjetin puitteissa.

Liittovaltuuston kokous pidettiin 28.10.2017 Helsingissä. Kokouksessa valittiin Hiihtoliitolle uusi puheenjohtaja, Markku Haapasalmi. Lisäksi valittiin johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle sekä neljä johtokunnan varajäsentä. Liittovaltuusto hyväksyi vuosikertomuksen ja vahvisti tilinpäätöksen kaudelta 2016–2017 sen jälkeen, kun se oli esitelty huolellisesti. Lahden MM-hiihdot sisältänyt tilikausi oli 2,8 miljoonaa euroa tappiollinen ja oma pääoma painui 3,5 miljoonaa euroa miinukselle. Tilintarkastaja antoi myös paikan päällä lausuntonsa tilinpäätöksestä ja sen mahdollisista vaikutuksista toimintaan. Lisäksi esiteltiin tappion kattamiseksi sovittujen lainojen lyhennyssuunnitelma sekä taloutta korjaavia toimenpiteitä. Kokouksessa vahvistettiin myös toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle 2017–2018.

Sivu 2 ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS

Niin ikään vahvistettiin päätös Hiihtoliiton kilpailu- ja lisenssikauden muutoksesta. Jatkossa kilpailu- ja lisenssikausi on sama kuin Hiihtoliiton toiminta- ja tilikausi eli 1.6. – 31.5.

Hannu Koskivuori -mitali numero 33 luovutettiin liittovaltuuston kokouksessa Eino Kalpalalle.

Seurojen neuvottelupäivät pidettiin Jyväskylässä 27.–29.4.2018. Päivien teemoina olivat Hiihtoliiton strategia seurojen näkökulmasta sekä lasten ja nuorten valmennus lumilajeissa. Hiihtoliiton johtokunta kokoontui 12 kertaa toimintakaudella 2017–2018. Kaksi kokousta pidettiin sähköpostikokouksina.

Hiihtoliitto vastaa hiihtourheilun yhteisestä kansainvälisestä yhteistyöstä kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n jäsenenä. Hiihtoliiton edustajat osallistuivat FIS:n syyskokoukseen Sveitsin Zürichissa 3.–7.10.2017 ja FIS Kongressiin Kreikan Costa Navarinossa 13.–19.5.2018. Martti Uusitalo toimi FIS:n hallituksen jäsenenä ja hänet valittiin jatkokaudelle toukokuun kongressissa.

Hiihtoliiton kuukausipalkkainen henkilöstömäärä oli toimintakauden 2017–2018 aikana noin 22 henkilötyövuotta. Kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä osa työskenteli vain talvikauden ajan. Lisäksi valmennuksessa ja huollossa työskenteli erityisesti kilpailukaudella päiväpalkkaista henkilöstöä ja joitakin palveluja tuotettiin alihankkijoiden toteuttamina ostopalveluina.

Ski Sport Finland ry toimii itsenäisenä lajiyhdistyksenä, jolle Hiihtoliitto tilitti valtion perusavustuksen, FIS-tuen sekä lisenssituloja.

Hiihtoliitto huolehti, että urheilijoiden käytettävissä ovat valmennus- ja urheilijarahasto, joita ylläpitää Suomen Hiihtourheilun Kannatussäätiö.

Hiihtoliiton Helsingin-toimisto muutti tammikuussa Pasilasta Pitäjänmäkeen urheilun lajiliittojen yhteiseen toimitaloon, Sporttitaloon. Lumilajien yhteisessä toimistossa on myös Ski Sport Finlandin ja Suomen Ampumahiihtoliiton tilat. Hiihtoliiton toinen toimisto sijaitsee edelleen Lahden Urheilukeskuksessa.

Sivu 3 ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS

Talous Varsinaisen toiminnan kulut olivat tilikaudella 7 899 476 euroa (edellinen tilikausi yhteensä 7 899 350 euroa). Varainhankinnan tuotot olivat 5 983 183 euroa (edellinen tilikausi yhteensä 4 709 271 euroa). Opetusministeriön myöntämä valtionavustus vuodelle 2018 oli 1 040 000 euroa eli yhtä suuri kuin edellisenä vuonna. Hiihtoliiton tilikauden ylijäämä oli 448 654,76 euroa (budjetoitu 307 000 euroa). Tilikauden jälkeen oman pääoman alijäämä on 3 094 592 euroa.

2017-2018 2016-2017

Kokonaistuotot Kv. ja ja -kulut järjestötoiminta Mäki-yhdistetty Maastohiihto Yhteensä Yhteensä

Tuotot 3 651 657,78 1 328 727,39 3 367 745,47 8 348 130,64 9 574 846,68

Kulut -3 652 749,66 -1 252 383,10 -2 994 343,12 -7 899 475,88 -12 371 028,03

Tilikauden yli- /alijäämä -1 091,88 76 344,29 373 402,35 448 654,76 -2 796 181,35

Kansainvälisen- ja järjestötoiminnan ylijäämää jaettiin lajeille yhteensä 700 000 euroa. Molemmat lajiryhmät tekivät ylijäämää budjetoitua enemmän ja pystyivät siten pienentämään velkasaldoaan. Tilikauden päättyessä lajien sisäiset velat kirjataan alla olevan taulukon mukaisesti.

31.5.2018 31.5.2017 31.5.2016 31.5.2015 31.5.2014 31.5.2013

Mäki-yhdistetty - 1 006 348 -1 082 692 -471 766 -212 456 -362 000 -337 500

Maastohiihto -164 721 -538 123 -255 823 -167 107 -194 000

Tilikauden tulos oli selvästi budjetoitua ylijäämää (307 000 euroa) parempi. Sekä tulojen hankintaan että kulukuriin on kiinnitetty erityistä huomiota. Tilikaudella tehtiin kustannusten pienentämiseksi erityistoimenpiteitä, kuten toimistohenkilöstön lomauttaminen yhdeksi kuukaudeksi sekä koko Hiihtoliiton toimintaa koskeva kilometrikorvausten pienentäminen. Säästötoimenpiteet onnistuttiin toteuttamaan vaarantamatta valmistautumista olympialaisiin.

Sivu 4 ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS

Valtaosa Hiihtoliiton alijäämästä aiheutui tilikaudella 2016–2017 kirjatuista Lahden 2017 MM-kisojen tappioista. Hiihtoliiton suurin velkoja on Events Oy, jonka kanssa on sovittu pitkästä, noin 15 vuoden maksuajasta. Tällöin vuosittainen lyhennys on toiminnan kokonaisuuteen nähden kohtuullinen, 130 000 euroa, eikä sen hoitaminen vaaranna urheilutoiminnan rahoitusta tai toiminnan jatkuvuutta.

Tilikaudella 2017–2018 velkoja lyhennettiin alkuperäisen maksusuunnitelmien mukaisesti. Tulevina vuosina on toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi keskityttävä edelleen erityisesti varainhankintaan ja kassan riittävyyden varmistamiseen.

Vaikka Hiihtoliiton rahoitusasemaan ja rahoituksen riittävyyteen liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, on tilinpäätös laadittu jatkuvuusperiaatteella (Going Concern) lähtien siitä, että yhdistyksen toiminta jatkuu seuraavat 12 kuukautta ja myös sen jälkeen normaalisti.

Vuosikertomuksen liitteenä Hiihtoliiton tilinpäätös 2017–2018:

Kansainvälisen- ja järjestötoiminnan talousraportti 2017–2018 Maastohiihdon talousraportti 2017–2018 Mäkihypyn ja yhdistetyn talousraportti 2017–2018

Sivu 5 YHTEISTYÖ, YHTEISKUNTASUHTEET JA URHEILUN EETTISYYS

3. Yhteistyö, yhteiskuntasuhteet ja urheilun eettisyys

3.1 YHTEISTYÖ JA YHTEISKUNTASUHTEET Hiihtoliitto toimii hiihtourheilun yhteisenä edustajana ja edunvalvojana liikunnassa ja urheilussa. Hiihtoliitto on mm. Suomen Olympiakomitea ry:n ja Suomen Paralympiakomitea ry:n jäsen. Toimintavuoden aikana Hiihtoliitto oli yhteistyössä mm. kuntien ja koulujen, Vuokatin Urheiluopiston, Suomen Urheiluopiston, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, liikunnan aluejärjestöjen, Koululiikuntaliiton, Puolustusvoimien, Suomen Ladun ja Suomen Sotilasurheiluliiton kanssa. Hiihtoliitto edusti ja edisti yhdessä lajien kanssa hiihtourheilua valtionhallinnossa ja muussa julkishallinnossa. Hiihtourheilun valtionavustus toimintakaudelle myönnettiin Hiihtoliitolle. Valtionavustusehtojen mahdollistamalla tavalla Hiihtoliitto osoitti pääosan avustuksesta lajien sekä Ski Sport Finlandin käyttöön.

3.2 ANTIDOPINGTOIMINTA Suomen Hiihtoliitto ja sen lajit, seurat ja niiden jäsenet sekä liiton alaiseen kilpailutoimintaan osallistuvat kuten urheilijat, urheilijan tukihenkilöt ja toimihenkilöt sekä virkailijat sitoutuvat Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n / Suomen Antidopingtoimikunnan ADT ry:n antidopingsäännöstöön sekä kansainvälisen antidopingtoimiston WADA:n, Kansainvälisen Olympiakomitean ja kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n antidopingsäännöstöön. Suomen Hiihtoliitto päivitti toimikauden alussa antidopingohjelmansa ja toteutti sitä niillä toimenpiteillä, jotka ohjelmaan on kirjattu. SHL:n antidopingohjelman tavoitteena on puhdas urheilu ja dopingin käytön ehkäisy – SHL ei hyväksy dopingia missään muodossa urheilussa. Myös kansainvälisessä päätöksenteossa Suomi vaikuttaa mahdollisuuksiensa mukaan kansainvälisen dopingvalvonnan lisäämiseen. Lääkäri Eero Hyvärinen on Kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:n lääketieteellisen komitean suomalaisjäsen.

3.3 URHEILUN EETTISYYS, TASA-ARVO, YHDENVERTAISUUS JA SUVAITSEVAISUUS Liiton toiminnassa edistetään tasa-arvoista liikuntakulttuuria ja urheilua. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.

Sivu 6 YHTEISTYÖ, YHTEISKUNTASUHTEET JA URHEILUN EETTISYYS

Toimintakauden 2016–2017 aikana laadittiin Suomen Hiihtoliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, jonka pohjaksi toteutettiin luottamushenkilöille ja henkilökunnalle kysely Hiihtoliiton ilmapiiristä ja toiminnan avoimuudesta. Suunnitelmaa oli tavoitteena laajentaa kauden 2017–2018 aikana ja vastaavanlainen kysely toteutettiin jäsenseuroille. Hiihtoliiton 500 jäsenseurasta vain kymmenen vastasi kyselyyn, joten se ei tuonut toivottua tulosta ja analyysiä ei voitu tehdä. Suomen Hiihtoliitolla on nimetty eettinen toimikunta, jonka tehtävänä on käsitellä mm. yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyviä syrjintätapauksia.

Sivu 7 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA SUOMESSA

4. Kansainvälinen toiminta Suomessa

Hiihtoliitto toimii FIS:n kansainvälisten kilpailujen järjestäjänä Suomessa. Liitto voi sopimuksella luovuttaa kilpailujen järjestämisoikeuden kolmansille osapuolille.

4.1 MAAILMANCUPKILPAILUT Hiihtoliitto järjesti Suomessa kaudella 2017–2018 maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn FIS maailmancupkilpailut 24.–26.11.2017 Rukalla ja 2.–4.3.2018 Lahdessa. Ski Sport Finland ry järjesti alppihiihdon maailmancupin osakilpailun Levillä 11.–12.11.2017 ja freestylen kumparelaskun maailmancupin osakilpailun 9.12.2017 Rukalla. Suomen Hiihtoliiton ja Ski Sport Finlandin jäsenseura Sallan Karhut järjesti nopeuslaskun maailmancupin kilpailut 10.-11.2. 2018 Sallassa.

4.2 CONTINENTAL CUP-, EUROOPPA CUP- JA SKANDINAVIA CUP -KILPAILUT Mäkihypyn FIS Cupin osakilpailut järjestettiin 12.–13.8.2017 Kuopiossa ja Continental Cupia hypättiin 16.–17.12.2017 Rukalla. Myös yhdistetyn Continental Cupin kilpailut järjestettiin 12.–14.1.2018 Rukalla. Freestylehiihdon Eurooppa Cupin osakilpailut järjestettiin Jyväskylän Freestyleseuran toimesta 1.–2.12.2017 Rukalla ja 4.–5.2.2018 Jyväskylässä. Maastohiihdon Skandinavia Cupin osakilpailut järjestettiin 15.–17.12.2017 Vuokatissa.

4.3 NUORTEN POHJOISMAIDEN MESTARUUSKILPAILUT Maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailut järjestettiin 26.–28.1.2018 Sotkamon Vuokatissa. Kolmipäiväisen maaottelun paras maa oli Norja 357 pisteellä. Suomi oli 208 pisteellä toinen ja Ruotsi kolmas (131). Pohjoismaiden mestaruushiihdot olivat kaikille avoimet kilpailut.

Sivu 8 VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA VARAINHANKINTA

5. Viestintä, markkinointi ja varainhankinta

5.1 VIESTINTÄ JA YHTEYDET Lahden MM-kilpailujen luoma noste pohjoismaisten lajien kiinnostavuudelle oli erinomainen lähtökohta kauden 2017–2018 viestinnän suunnittelulle. Huippu- urheilun näkyvyys mediaosumilla mitattuna lähes nelinkertaistui MM- kisakaudella verrattuna kauteen 2015–2016 ja tavoitteeksi asetettiin saman tason säilyttäminen ilman kotikisojen tuomaa tukea. Helmikuussa 2018 kilpailtavien PyeongChangin olympialaisten odotettiin tukevan tavoitetta. Kaudella 2017–2018 viestintää ja markkinointiviestintää hoidettiin samalla henkilöstöllä kuin edellisellä kaudella viestintä- ja yhteyspäällikön sekä tiedottajan toimesta (lokakuusta 2017 alkaen). Pääpaino viestintähenkilöstöllä oli ulkoisessa viestinnässä painottuen huippu-urheiluun. Perinteisten mediatiedotteiden lisäksi päivitettiin aktiivisesti sosiaalisen median kanavia. Kisaviestintä käsitti maailmancupin, kesä-GP:t, parahiihdon maailmancupin, maailmanmestaruuskilpailut, nuorten MM-kisat, maastohiihdon Skandinavia Cupin sekä mäkihypyn ja yhdistetyn Continental Cupin. Säännöllinen, avoin ja ennakoitava viestintä on kasvattanut luottamusta hiihtolajien viestintää kohtaan. Mediat ja toimittajat osaavat odottaa, mutta myös vaatia tiettyjä toimenpiteitä ko. tapahtumien osalta. Lisäksi joukkueviestintä tuki kotimaassa järjestettyjen maailmancupien Ruka Nordicin sekä Salpausselän kisojen viestintäorganisaatioita. Hiihtoliitto teki yhteistyötä Olympiakomitean kanssa olympiatalven viestinnässä. OK:n viestintäpäällikkö avusti SHL:oa mm. mediatilaisuuksissa kauden aikana ja SHL:n viestintäpäällikkö toimi maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn viestintävastaavana ja media-attaseana PyeongChangissa koko kisojen ajan. Mediatilaisuuksia järjestettiin syksyllä kaksi, Ruka Nordicissa kolme sekä PyeongChangissa useita kaikissa kolmessa lajissa. Suunnitelmallisen viestinnän toimintaperiaatetta jalkautettiin kansainvälisten kisojen ohella kotimaan tapahtumiin. Suomen Cupin, SM-kisojen ja nuorten kotimaisten arvokisojen järjestäjiä sparrattiin ennakkoon sekä avustettiin mahdollisuuksien mukaan. Tiedotejakelupalvelu, nettisivut sekä valmiiksi perustetut sosiaalisen median kanavat ovat järjestäjien apuna. Kuvaaja kustannettiin paikalle budjetin sallimissa raameissa.

Sivu 9 VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA VARAINHANKINTA

Alihankintana toteutettuja viestinnän kokonaisuuksia olivat Lasten Lumipäivät, Suomen Cup ja maastohiihdon SM-kisat sekä maastohiihdon Hopeasomman loppukilpailu. Kuvauspalveluja ostettiin 2–3 eri toimijalta kauden aikana. Lisäksi henkilöstö vastasi laajasti uutiskirjeiden laatimisesta ja lähettämisestä seuroille sekä nettisivujen päivittämisestä. Lumilajit Liikuttavat -hankkeelle tuotettiin uusi nettisivukokonaisuus Hiihtoliiton sivujen ulkopuolelle. Kehittämisen kohteina kaudella 2018–2019 olivat erityisesti visuaalisuus, Hiihtoliiton oma järjestöviestintä sekä sidosryhmäviestintä. Visuaalista materiaalia sekä kuvien hyödyntämistä pystyttiin tuottamaan ja toteuttamaan tiedottajan toimesta. Sidosryhmäviestinnän laajin asiakasrekisteri Maailman Suurin Hiihtoseura vastaanotti säännöllisesti uutiskirjeitä, jotka sisälsivät laajasti lumilajien uutisia latutilanteesta huippu-urheiluun ja Hiihtoliiton tapahtumista kumppanitarjouksiin. Hiihtoliiton toimintaa ja uutisia koskeva viestintä laajeni myös LinkedIn-profiiliin. Viestinnän onnistumista seurattiin jatkuvasti Meltwaterin mediaosumia mittaamalla. Kansainvälisen kilpailukauden aikana joukkueiden medianäkyvyys pysyi vuoden 2017 tasolla. Suurin näkyvyys on luonnollisesti menestyksekkäällä maastohiihdolla, mutta mm. Ruka Nordicin kansainvälisen medianäkyvyyden ja -kiinnostavuuden kärkinimi oli Eero Hirvonen. Yleisesti voidaan myös todeta mediatiedotteiden avausprosenttien olevan hyvällä tasolla. Palaute viestinnästä saatiin myös Taloustutkimuksen teettämän PR Barometrin toimesta. Julkisuuskuva, viestintä ja ylimmän johdon toiminta saivat lähes kiitettävät arvosanat yhdistyksiä koskeneessa tutkimuksessa. Tulevaisuuden kehittämistyö viestinnän osalta aloitettiin jo keväällä Hiihtoliiton lähdettyä kehittämään visuaalisen viestinnän strategiaa. Työstö on valmis syksyllä 2018 ja se täydentää hyvin Hiihtoliiton strategiatyötä ja antaa avaimet yhtenäisemmälle ilmeelle sekä selkeälle visuaalisuuden ja laajan kuvamateriaalin käyttämiselle tulevaisuudessa eri tuotteiden osalta.

5.2 VARAINHANKINTA JA NORDIC SKI FINLAND Suomen Hiihtoliiton pohjoismaisten lajien kaupalliset toiminnot ja varainhankinta toteutetaan pääosin Hiihtoliiton kokonaan omistaman markkinointi- ja myyntiyhtiö Nordic Ski Finland Oy:n kautta. Hiihtoliiton ja Nordic Ski Finlandin kaupallisen strategian toimeenpanoa jatkettiin tilikauden aikana yhtiön toimintasuunnitelman mukaisesti.

Sivu 10 VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA VARAINHANKINTA

Yhtiö vastaa kokonaisvaltaisesti Hiihtoliiton pohjoismaisten lajien myynnistä, markkinoinnista ja markkinointiviestinnästä sekä maastohiihdon huoltorekan toiminnasta. Tilikauden 2017–2018 aikana Nordic Ski Finlandin liikevaihto pysyi edellisen kauden tasolla. Nordic Ski Finlandin päätehtävänä on lisätä Hiihtoliitolle ja suomalaiselle hiihtourheilulle saatavia taloudellisia ja toiminnallisia resursseja sekä lisätä lumilajien vetovoimaa. Hiihtoliiton toiminnanjohtaja toimi tilikauden aikana oman toimensa ohella Nordic Ski Finlandin toimitusjohtajana. Kaupallinen johtaja vastasi yhtiön myynti- ja markkinointitoiminnasta. Hiihtoliiton kaupallisessa tiimissä toimivat lisäksi projektipäällikkö (äitiyslomasijaisena yhteyspäällikkö), maastohiihdon Suomen Cup - kilpailusarjan johtaja, viestintä- ja yhteyspäällikkö sekä markkinointi- ja tapahtumajohtaja (pääosan tilikaudesta työvapaalla). SHL:n talouden ja hallinnon asiantuntija vastasivat yhtiön taloushallinnosta - heidän työpanoksestaan vain osa tehtiin Nordic Ski Finlandille. Hiihtoliiton varainhankintaa toteutettiin kauden 2017–2018 aikana oman myyntitoiminnan kautta sekä maailmancupeissa pääosin kansainvälisten yhteistyökumppanien Infront Sports & Media AG:n sekä FIS Marketing AG:n kanssa. Kaikkiin kauden 2016–2017 jälkeen katkolla olleisiin eri lajien pääyhteistyökumppanisopimuksiin saatiin neuvoteltua jatkosopimukset. Uudet sopimukset tehtiin Atrian, Audin, Finnfoamin, Veikkauksen ja Europcarin kanssa. St1:n kanssa solmittiin vuoteen 2022 asti kestävä jatkosopimus. Haltin kanssa allekirjoitettiin kaikkia maajoukkueita (mäkihyppy, yhdistetty, maastohiihto) koskeva useampivuotinen varustekumppanisopimus. Lisäksi maastohiihdon maajoukkueen uudeksi pääyhteistyökumppaniksi sekä Hiihtoliiton hotellikumppaniksi tuli Scandic. Kauden aikana maastohiihdon myynti sujui kokonaisuudessaan erinomaisesti. Sen sijaan mäkihypyn ja myös yhdistetyn myynti ei kehittynyt toivotulla tavalla. Maailmancupien markkinointioikeuksien myynti onnistui kokonaisuudessaan hyvin.

Sivu 11 VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA VARAINHANKINTA

Hiihtoliito jatkoi Infront Sports & Median kanssa markkinointioikeussopimusta Rukan ja Lahden maailmancupkilpailuista seuraaviksi neljäksi kaudeksi kevääseen 2022 saakka. FIS Marketing AG puolestaan lopetti maastohiihdon maailmancupin keskitetyn markkinointikonseptin ja sen myötä myös Hiihtoliiton ja FIS Marketingin sopimus päättyi kauden 2017–2018 lopussa. Toimintakauden aikana käynnistetiin kaksi uutta varainhankintaan liittyvää projektia. Neuvottelut Finlandia-hiihdon ja Lumilajit Liikuttavat -konseptin lisenssien myynnistä Kiinaan sekä näihin liittyvien tapahtumien konsultoinnista aloitettiin kesällä 2017. Kauden aikana allekirjoitettiin aiesopimus ja neuvotteluprosessi varsinaisesta sopimuksesta jatkuu tilikauden 2018–2019 aikana. Kumppanitoimintaa toteutettiin kauden aikana aktiivisesti muun muassa yrityskohtaisten tapaamisten, workshopien, kumppanitilaisuuksien ja - tapahtumien sekä viestinnän kautta. Markkinointiviestintää toteutettiin edelleen aktiivisesti. Painopistealueina olivat sosiaalinen media sekä kumppanien omat yhteistyön aktivointitoimenpiteet. Lisäksi kumppanien kanssa toteutettiin paljon erilaista sisällöntuotantoa, erityisesti videomateriaalia sosiaaliseen mediaan ja sisäiseen viestintään. Sponsoroinnin tutkimuksia toteutettiin yhteistyössä Sponsor Insightin kanssa muun muassa mediaseurannalla sekä vuosittaisella Sponsor Navigator - tutkimuksella. Maastohiihdon uusi huoltorekka otettiin käyttöön marraskuussa 2017. Huoltorekka vuokrataan Provion Oy:ltä vuosittain kilpailukauden ajaksi marraskuusta maaliskuulle.

Sivu 12 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

6. Huippu-urheilun valmennus- ja kilpailutoiminta

6.1 HUIPPU-URHEILUN JOHTAMINEN Maastohiihdossa huippu-urheilun päätavoitteena oli menestyminen PyeongChangin talviolympialaisissa 2018. Tavoitteen saavuttamiseksi hyödynnettiin Lahden MM-hiihdoista saatuja hyviä käytäntöjä sekä tiivistettiin yhteistyötä Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ja muiden yhteistyötahojen kanssa menestymisen varmistamiseksi. Kauden aikana maastohiihto sai sparrausta ja tukea OK:n huippu-urheiluyksikön asiantuntijoilta ja kisatiimiltä valmennukseen, suksihuoltoon ja erilaisiin tukitoimiin liittyen. Maastohiihdon valmentajakunta ja huippu-urheiluyksikön asiantuntijat toteuttivat vakiintunutta War Room -toimintatapaa nopean tiedonkulun, ennakoitavuuden ja reagoinnin varmistamiseksi. Urheilijoille pidettiin ennakkoon work shopeja ja jaettiin runsaasti tietoa olympialaisiin liittyen (psyykkinen valmennus, terveydenhuolto, ADT, viestintä, säännöt, valmennus ja suksihuolto) sekä huippu-urheiluyksikön että SHL:n toimesta. Kauden aikana tehtiin laajaa ennakoivaa työtä välinetestauksessa, suksihuollossa ja kilpailuihin liittyvissä järjestelyissä huollon onnistumiseksi olympialaisissa. Maastohiihdon huoltokontti hiomakoneineen ja suksihuolto varusteineen lähetettiin PyeongChangiin jo marraskuussa 2017. Suksihuollon projektipäällikkö teki useita etukäteiskäyntejä PyeongChangissa. Muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää työtä jatkettiin maastohiihdon määritettyjen tavoitteiden mukaisesti tavoitteena edesauttaa suomalaisten urheilijoiden nousua kv. tasolle. Keskeisimpiä yhteistyömuotoja olivat valmentajien palkkaukset, hanketoiminta sekä moninainen yhteistyö keskeisimpien akatemioiden ja valmennuskeskusten kanssa. Suomen mäkihyppymaajoukkuetta luotsasi toista kautta itävaltalainen päävalmentaja Andreas Mitter apunaan Lauri Hakola. Maajoukkueurheilijoiden harjoituskausi oli rikkonainen. Harjoittelu tapahtui pääosin Ramsaussa ja Lahdessa. Nuorten MM- tai B-joukkuetoimintaa ei pystytty järjestämään.

Yhdistetyn maajoukkueen ympärille on rakentunut laaja taustatiimi, johon urheilijoiden on helppo luottaa. Jokainen taho tuo oman osaamisensa joukkueen tueksi sekä toimii yhteistyössä muiden Hiihtoliiton lajien kanssa.

Sivu 13 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

6.2 MAAJOUKKUETOIMINTA MAASTOHIIHDOSSA

6.2.1 Maajoukkue ja Haastajaryhmä Maajoukkue ja Haastajaryhmä vastasivat kaudella 2017–2018 kansainvälisestä menestyksestä maastohiihdossa. Kauden päätavoite oli Etelä-Korean PyeongChangissa 8.–25.2.2018 järjestetyissä talviolympialaisissa. Lisäksi maajoukkueen tavoitteena oli menestyminen maastohiihdon maailmancupissa.

Maajoukkueeseen kuului yhteensä 20 urheilijaa: seitsemän naista, kuusi normaalimatkojen mieshiihtäjää ja seitsemän miessprinttihiihtäjää. Valmennuksesta vastasivat päävalmentaja Reijo Jylhä, valmentaja Teemu Pasanen ja sprinttivalmentaja Olli Ohtonen yhteistyössä urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien ja Kilpa- ja huippu-urheiluyksikön valmennuksen asiantuntijoiden kanssa. Toiminnan koordinoinnista vastasi päävalmentajan lisäksi valmennuspäällikkö Eero Hietanen.

Huoltopäällikkö Matti Haaviston johtamassa huoltoryhmässä oli kilpailukauden ajan kuusi päätoimista suksihuoltajaa, joiden lisäksi yksi suksihioja sekä mc- kilpailuissa vaihteleva määrä sivutoimisia suksihuoltajia. Maajoukkueen henkilöstöön kuului myös neljä sivutoimista lihashuoltajaa ja fysioterapeuttia. Suksihuollon ennakkovalmistautumisesta olympialaisiin ja mc-kilpailuihin vastasi projektipäällikkö Teemu Lemmettylä. Ennakkovalmistautumisessa ja tutkimus- ja testaustoiminnassa jatkettiin yhteistyötä Jyväskylän yliopiston, muiden lajien ja Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa. Suksihuolto onnistuikin päätavoitteessaan PyeongChangin olympialaisissa erinomaisesti.

PyeongChangin olympialaissa maastohiihtäjät saavuttivat neljä mitalia. Iivo Niskanen voitti kultaa 50 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Krista Pärmäkoski saavutti hopeaa 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa sekä prossia naisten yhdistelmäkilpailussa ja 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa. Lisäksi naisten ja miesten viestijoukkueet ylsivät neljänsiksi. Naisten joukkueessa hiihtivät Aino-Kaisa Saarinen, , Riitta-Liisa Roponen ja Krista Pärmäkoski ja miesten joukkueessa Perttu Hyvärinen, Iivo Niskanen, Lari Lehtonen ja . Viestijoukkueiden lisäksi pistesijoille hiihtivät Ristomatti Hakola, joka oli 6:s perinteisen hiihtotavan sprintissä ja Kerttu Niskanen, joka oli 6:s perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa.

Sivu 14 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

Olympiakomitean tuloskriteerit (sijoittuminen 16 parhaan joukkoon yksilökilpailuissa ja kahdeksan parhaan joukkoon joukkuekilpailuissa) täytti yhteensä 11 maastohiihtäjää 15:sta. Naisten maailmancupin kokonaiskilpailussa Krista Pärmäkoski sijoittui neljänneksi ja Kerttu Niskanen kymmenenneksi. Normaalimatkojen cupissa Pärmäkoski sijoittui neljänneksi ja Niskanen yhdeksänneksi. Sprintticupissa Pärmäkoski oli seitsemäs. Krista Pärmäkoski saavutti maailmancupissa yhteensä seitsemän palkintokorokesijoitusta. Normaalimatkoilla hän voitti kolmesti (Planican ja Lahden 10 kilometrin perinteisen väliaikalähtökilpailuissa ja Falunin 10 kilometrin vapaan takaa-ajokilpailussa), oli toinen Val Di Fiemmen 10 kilometrin perinteisen yhteislähtökilpailussa ja kolmas Davosin ja Oberstdorfin vapaan hiihtotavan 10 kilometrillä. Sprintissä Pärmäkoski hiihti toiseksi Lillehammerissa perinteisellä hiihtotavalla. Miesten maailmancupin kokonaiskilpailussa Iivo Niskanen oli parhaana suomalaisena 15:s. Normaalimatkojen cupissa Niskanen oli 13:s. Ristomatti Hakola oli sprintticupissa 5:s. Kauden aikana Iivo Niskanen hiihti kolmanneksi Kuusamon ja Lahden mc-kilpailujen perinteisen hiihtotavan 15 kilometrillä. Ristomatti Hakola hiihti sprinttimaailmancupissa neljä kertaa neljänneksi. Maailmancupin maiden välisessä kokonaiskilpailussa Suomi sijoittui neljänneksi. Naisissa Suomi oli neljäs ja miehissä seitsemänneksi paras maa.

Haastajaryhmän toimintaa tuotiin lähemmäksi Maajoukkuetta. Tällä ennakoitiin tulevaa sukupolven vaihtumista ja luotiin olemassa olevilla resursseilla nuorille urheilijoille mahdollisimman hyvät valmentautumisolosuhteet. Haastajaryhmään kuului kymmenen urheilijaa. Valmennuksesta vastasi vastuuvalmentaja Ville Oksanen. Ryhmän tukena toimi lisäksi fysioterapeutti ja suksihuoltajia. Haastajaryhmän kilpailullisena päätavoitteena oli kotimaan maailmancupkisat, U23 MM-kisat Sveitsissä ja Skandinavia Cupin kilpailut. Haastajaryhmä muodosti Skandinavia Cupissa Suomen maajoukkueen rungon.

Haastajaryhmästä nousi seuraavalle kaudelle Maajoukkueeseen kolme hiihtäjää: Eveliina Piippo, Susanna Saapunki ja Joni Mäki.

Sivu 15 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

Ryhmän hiihtäjien parhaita saavutuksia Skandinavia Cupissa olivat Katri Lylynperän kolmas sija 10 kilometrin perinteisellä Vuokatissa, Susanna Saapungin neljäs sija 10 kilometrin vapaalla Piteåssa ja Anita Korvan kuudes sija vapaan sprintissä Vuokatissa. Miehissä ryhmän parhaasta sijoituksesta vastasi Lauri Lepistö, joka oli 9:s 15 kilometrin perinteisellä Vuokatissa. Kaiken kaikkiaan suomalaisittain parhaista Skandinavia Cupin saavutuksista vastasivat ja Ristomatti Hakola. Matintalo voitti Vuokatissa 10 kilometrin ja Piteåssa 20 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailut ja Hakola Vuokatissa 15 kilometrin perinteisen kilpailun.

U23 MM-kisoissa Sveitsin Gomsissa parhaista saavutuksesta vastasivat Johanna Matintalo, joka oli 6:s naisten perinteisen 10 kilometrillä ja Joni Mäki, joka oli 8:s vapaan hiihtotavan sprintissä.

6.2.2 St1-ryhmä Nuorten maajoukkueessa oli kaudella 2017–2018 kaksitoista urheilijaa. Joukkueen toiminnasta vastasivat kaksi maajoukkuevalmentajaa, Juho Halonen ja Jussi Piirainen. Ryhmällä oli yhteensä seitsemän leiriä Vuokatissa, Norjassa, Syötteellä sekä Oloksella. Norjan-leiri oli usean maajoukkueen yhteisleiri, josta saatiin kansainvälistä tuntumaa jo harjoituskaudella. Leirivuorokausia oli yhteensä 44. Tämän lisäksi yhteistyötä päästiin tekemään tiiviimmin myös akatemiatoiminnan kautta, sillä 2/3 urheilijoista harjoitteli päivittäin maajoukkuevalmentajien vetämässä Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian harjoitusryhmässä. Lisäksi yhtä lukuun ottamatta urheilijat kuuluivat kotiseuduillaan maastohiihdon urheiluakatemiatoimintaan. Nuorten maajoukkuetoiminnan tavoitteena on ohjata nuoria harjoittelussa ja valmennuksen kokonaisuudessa niin määrällisesti kuin laadullisesti kohti aikuishuippu-urheilun asettamia vaatimuksia. Leirityksissä toteutetaan Hiihtoliiton valmennukselle asettamia linjauksia. Nuorten maajoukkueen tärkein kilpailutavoite oli nuorten MM-kilpailut Sveitsin Gomsissa. MM-kilpailujen parhaasta saavutuksesta vastasi Anita Korva, joka sijoittui kolmanneksi viiden kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Tämän lisäksi Eveliina Piippo sijoittui neljänneksi yhdistelmähiihdossa. Myös tyttöjen viestijoukkue jäi vain niukasti mitalin ulkopuolelle ollen neljäs.

Sivu 16 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

6.2.3 Paralympiaryhmä Paralympiaryhmän päätavoite oli PyeongChangin paralympialaiset 2018. Valmistautuminen paralympialaisiin toteutettiin hyväksi havaitulla tavalla eli Ilkka Tuomisto valmentautui maastohiihdon Maajoukkueen mukana ja muut omana ryhmänään Vuokatin urheiluopistolla. Valmennuksessa oli yhteensä kuusi parahiihtäjää. Valmennus- ja kilpailutoiminnasta vastasi parahiihdon vastuuvalmentaja Toni Myllylä. Paralympialaisiin valmistautumisessa ja kisojen aikana hyödynnettiin myös ns. pikkusuksiprojektia projektipäällikkö Teemu Lemmettylän johdolla. Paralympialaisten parhaasta saavutuksesta vastasi Ilkka Tuomisto, joka hiihti pronssia perinteisen hiihtotavan sprintissä liikuntavammaisten pystyhiihtäjien luokassa. Lisäksi hän sijoittui viidenneksi 10 kilometrin perinteisellä. Inkki Inola sijoittui seitsemänneksi näkövammaisten perinteisen sprintissä ja kahdeksanneksi perinteisen hiihtotavan 10 kilometrillä. Paralympialaisten lisäksi kauden 2017–2018 pääkilpailuja olivat Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) maailmancupkisat, joista yksi järjestettiin Vuokatissa 2.–10.2.2018. Paramaailmancupissa Ilkka Tuomisto hiihti toiseksi perinteisen sprintissä ja kolmanneksi perinteisen keskimatkalla Saksan Oberriedissa. Sini Pyy sijoittui Vuokatin ja Oberriedin parahiihdon maailmancupissa kuudenneksi kelkkahiihtäjien sprintissä. Inkki Inola sijoittui Vuokatin 20 kilometrin perinteisen kilpailussa näkövammaisten luokassa neljänneksi.

6.2.4 U18-ryhmät U18-valmennusryhmä on liittojohtoinen valmennusryhmä Suomen parhaille 16–17 -vuotiaille hiihtäjille. Kaudella 2017–2018 ryhmässä oli 55 maastohiihtäjää. Hiihtäjät jaettiin alueellisesti ja toiminnallisesti kahteen ryhmään. Nämä olivat VRUA-ryhmä, jonka hiihtäjät olivat Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa opiskelevia hiihtäjiä Vuokatista ja Muu Suomi -ryhmä. Ryhmien valmennuksesta vastasivat viisi valmentajaa ja koordinaattorina toimi Jussi Simula. U18-ryhmät toimivat omien leirityssuunnitelmiensa mukaisesti ja toteuttivat liiton valmennuksen linjausta toiminnassaan. Leirivuorokausia kertyi ryhmästä riippuen 30–35 Vuokatissa, Pajulahdessa, Syötteellä, Otepäässä, Rovaniemellä ja Jyväskylässä. Valmentajat toimivat kiinteässä yhteistyössä urheiluakatemioiden kanssa.

Sivu 17 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

U18-ryhmien kansainvälinen pääkilpailu oli nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailut (PM) Vuokatissa 26.–28.1.2018. Näihin kisoihin järjestettiin katsastuskilpailut nuorten SM-hiihdoissa Iisalmessa.

Nuorten PM-kisoissa Suomi saavutti kolme mitalia. Petteri Koivisto otti hopeaa ja Emil Liekari pronssia poikien 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Sara Niittyviita saavutti pronssia tyttöjen viiden kilometrin perinteisen matkalta. Kisoihin osallistui myös kansallinen ryhmä, koska kisojen kanssa samaan yhteyteen järjestettiin U18-ryhmille leiri. Leirin tavoitteena oli saada nuorille lisää kovia kisoja ja kansainvälistä kokemusta.

6.2.5. Muut SHL:n yhteistyöryhmät Maajoukkueiden lisäksi maastohiihdon valmennusta toteutettiin yhteistyöryhmien kautta. Puolustusvoimien urheilukoulun Kainuun prikaatin lumilajiryhmässä valmentautui kolme hiihtäjää valmentaja Jussi Piiraisen johdolla. Maastohiihdon akatemiavalmennusta toteutettiin eri akatemioissa sekä 2. asteella että korkea-asteella SHL:n linjausten mukaisesti. Vuokatin urheiluopiston järjestämänä valmentautui U20-haastajaryhmä ja Lapin urheiluopiston koordinoimana Akatemiaryhmä, jotka molemmat toimivat valtakunnallisina maajoukkueiden haastajaryhminä. Ryhmien leirityksien tavoitteena oli tehostaa nuorten kansallisen tason urheilijoiden valmentautumista ja kehittymistä urallaan kohti kansainvälistä tasoa ja tukea omaa sekä akatemioissa tapahtuvaa päivittäisvalmennusta.

6.3 MAAJOUKKUETOIMINTA MÄKIHYPYSSÄ

6.3.1 A-maajoukkue ja Haastajaryhmä Mäkihyppymaajoukkueen harjoitusryhmään kuului harjoituskauden aikana kahdeksan urheilijaa, joista kolmella oli A-status: Jarkko Määttä (A), Antti Aalto (A), Ville Larinto (A), Lauri Asikainen, Eetu Nousiainen, Andreas Alamommo, Janne Korhonen ja Niko Kytösaho. Ryhmä leireili ja harjoitteli pääasiassa yhdessä. A-statuksen urheilijoille priorisoitiin hieman enemmän leirivuorokausia ja varustesatsauksia. Valmennusryhmän kokoa kasvatettiin edelliseen kauteen nähden, koska erillistä nuorten MM- tai B- joukkuetoimintaa ei pystytty järjestämään.

Sivu 18 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

Asikainen osallistui toimintaan vain syksyn aikana terveysongelmien vuoksi ja Larinnon osallistuminen oli hyvin vähäistä siviilitöiden takia. Kytösahon harjoittelu painottui lopulta pääasiassa oman tiimin ympärille ja Määtän perheeseen syntyi syksyllä esikoinen, mikä rajoitti hänen osallistumistaan syksyn osalta. (myös A-status) oli nimettynä joukkueeseen, mutta hän valmistautui kauteen omatoimisesti. Käytännössä siis harjoituskauden kokonaisuuteen pystyi osallistumaan ehjästi vain neljä urheilijaa. Harjoituskaudella joukkue harjoitteli pääasiassa Keski-Euroopassa (tukikohtana Ramsau) sekä Lahdessa.

Maajoukkueen valmennuksesta vastasivat päävalmentaja Andreas Mitter ja apuvalmentaja Lauri Hakola. Joukkueen fysioterapeutteina vuorottelivat Philip Ziesell ja Janne Karppinen. Suksihuoltajana toimi osapäiväisesti Juha-Matti Ruuskanen ja mäkipukujen valmistuksesta sekä kehitystyöstä vastasi Janne Ahonen.

Kesä GP -kiertueella joukkue menestyi selkeästi paremmin edelliseen kesään verrattuna. Parhaita sijoituksia olivat Antti Aallon 10. sija ja Wislan joukkuemäen 6. sija. Eetu Nousiainen ja Andreas Alamommo saavuttivat myös ensimmäiset pistesijansa GP-tasolla.

Talven maailmancupissa joukkue ei pystynyt menestymään tavoitteiden mukaisesti. Kokonaispistemäärä (119 p.) oli kaikkien aikojen heikoin tulos, joskin Nations Cup -rankingsijoitus (9.) nousi kaksi pykälää edellisestä kaudesta. Ville Larinto loukkaantui kauden ensimmäisten kisojen yhteydessä, eikä kyennyt enää kuntoutumaan parhaaseen vireeseen koko kauden aikana. Antti Aalto ja Eetu Nousiainen saavuttivat kauden aikana uransa ensimmäiset henkilökohtaiset mc-pistesijat. Andreas Alamommo puolestaan saavutti ensimmäiset mc-pisteensä joukkuekisasta.

Oberstdorfin lentomäen MM-kisoissa joukkue sijoittui kahdeksanneksi joukkueella Määttä, Nousiainen, Aalto ja Ahonen. Ahonen oli henkilökohtaisen kisan paras suomalainen sijalla 22.

Etelä-Korean olympialaisten normaalimäessä suomalaisia ei nähty toisella kierroksella. Suurmäen kisassa Ahonen oli paras suomalainen sijalla 27. Joukkuemäessä Suomi sijoittui kahdeksanneksi joukkueella Määttä, Alamommo, Aalto ja Ahonen.

Sivu 19 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

Joukkue ei pystynyt saavuttamaan kaudelle asetettuja tavoitteita, joskin Alamommo, Nousiainen ja Aalto hyppäsivät tähänastisen uransa parhaan kauden. Päävalmentaja Mitterin työsuhde päättyi kauden loppuun. Toimintaa seurattiin, arvioitiin ja raportoitiin kauden aikana säännöllisesti, ja tähän perustuen valmennustiimi ja Olympiakomitean lajiryhmävastaava tekivät huolellisen arvion toiminnasta ja sen muutostarpeista kohti tulevaa kautta.

Kanderstegin nuorten MM-kisoissa Andreas Alamommo sijoittui hienosti seitsemänneksi taistellen realistisesti mitaleista. Joukkuemäessä Suomi sijoittui kuudenneksi joukkueella Löytäinen, Heikkinen, Veteläinen ja Alamommo. Nuorten MM-kisoissa valmennusvastuussa olivat Kari Pätäri ja Pasi Kytösaho.

Continental Cup -joukkueen valmennusvastaavana toimi Kari Pätäri. Kuusi suomalaista urheilijaa saavuttivat COC-pisteitä kauden aikana. Parhaita saavutuksia olivat Alamommon ja Määtän sijat 14. Niko Löytäinen saavutti tällä tasolla uransa ensimmäiset pisteet. COC-kilpailuihin pystyttiin osallistumaan suunniteltua vähemmän, sillä toimintaan varattu budjetti siirtyi osin A- maajoukkueen käyttöön kauden aikana.

Haastajaryhmän valmennuksesta vastasivat Kari Pätäri, Jari Larinto ja Jukka Ylipulli. Ryhmään nimettiin 11 urheilijaa, joista vain osa osallistui aktiivisesti toimintaan. Ryhmän toiminta oli omakustanteista.

6.3.2 Hopeasomparyhmä Mäkihypyn Hopeasomparyhmän koko oli seitsemän noin 13–15 -vuotiasta poikaa. Ryhmä leireili viidesti, yhteensä 16 vuorokautta. Pääroolissa oli lajiharjoittelu, jonka lisäksi harjoiteltiin monipuolisesti taitoa ja fyysisen harjoittelun perusteita sekä järjestettiin erilaisia kilpailuja. Tärkeänä teemana olivat myös kasvatukselliset asiat. Kolme urheilijaa, joista yksi kuului yhdistetyn ryhmään, kävivät heinäkuussa Hinterzartenissa FIS Youth Cupissa, missä saatiin mukavia kokemuksia ja päästiin jututtamaan maailmancupiin osallistuvia suomalaisia ja ulkomaisia hyppääjiä. Kotimaassa ryhmän urheilijat menestyivät Nuorisocupissa ja Lidl Cupissa mukavasti.

Nuorten leiritykset olivat täysin omakustanteisia, mikä näkyi siinä, että yhdelläkään leirillä ei ollut samaan aikaan kaikki paikalla. Leireillä oli hyvä meininki ja palaute leirien jälkeen oli positiivista.

Sivu 20 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

Vanhempien rooli varsinkin Jyväskylän-leirillä oli tärkeä, sillä vanhemmat vastasivat ruuan valmistuksesta ja kaikilla leireillä kuljetuksista. Ryhmän urheilijat pääsivät Jyväskylässä pidetyn TD-koulutuksen mannekiineiksi välinekontrolliosiossa – tätä hyödynnetään jatkossa leireillä, jotta nuoret ja heidän vanhempansa saavat tässäkin asiassa hyvää oppia.

6.3.3 Naisten mäkihyppy Naisten maajoukkueen kesän 2017 harjoittelu ja leiritys sujuivat suunnitellusti. Valmentajana toimi Kimmo Kykkänen. Julia Kykkäsen kesän kilpailukausi alkoi hyvin. Paras tulos oli sijoittuminen toiseksi Chaikovskyn kilpailuissa. Talvikaudella oikean hyppyasennon löytyminen aiheutti haasteita, mikä näkyi kilpailutuloksissa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa sijoitus oli 25:s. Korean talviolympialaisissa normaalimäen kilpailuissa Kykkänen sijoittui 23:nneksi.

Susanna Forsström ja Julia Tervahartiala kuuluivat mäkihypyn Haastajaryhmään. Forsströmin kesäkausi meni hyvin ja parhaat tulokset kesän Continental Cupissa olivat sijat 5 ja 6. Talvella Forsström kilpaili sekä Continental Cupissa että maailmancupissa.

Julia Tervahartialan kauden kilpailuihin kuuluivat Fis Cup, Continental Cup ja nuorten MM-kilpailut. Fis Cup -kilpailuissa paras sijoitus oli seitsemäs. Nuorten MM-kilpailujen normaalimäessä Tervahartiala oli 39:s.

6.4 MAAJOUKKUETOIMINTA YHDISTETYSSÄ

6.4.1 Maajoukkue ja Haastajaryhmä Yhdistetyn maajoukkueeseen kuului harjoituskauden aikana kuusi urheilijaa. Valmennuksesta vastasivat päävalmentaja Petter Kukkonen, apuvalmentaja- fysioterapeutti Jari Hiekkavirta sekä mäkivalmentaja Jarkko Saapunki. Ossi Manner toimi talvella suksihuoltajana. Maailmancupin kisoissa sekä PyeongChangin olympialaisissa huoltoapuna toimi Ville Haahti sekä muutama sivutoiminen suksihuoltaja. Mäkisuksihuollosta vastasi Jesse Jääskeläinen. Maiden kokonaiscupissa (Nations Cup) Suomi sijoittui edellisvuoden tapaan viidenneksi 2 247 pisteellä. Eero Hirvonen oli yksittäisistä urheilijoista paras sijoittumalla maailmancupin kokonaiskilpailussa kuudenneksi, Ilkka Herola oli kymmenes. Maailmancupin pisteille ylsi kaikkiaan kuusi eri urheilijaa.

Sivu 21 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

Kauden kohokohtia olivat Eero Hirvosen ja Ilkka Herolan yhteensä kuusi palkintokorokesijoitusta sekä palkintokorokesijoitukset pitkän tauon jälkeen myös joukkuekilpailussa sekä parisprintissä. Olympialaisissa suomalaisten parhaasta sijoituksesta vastasi Hirvonen sijoittumalla kuudenneksi molemmissa henkilökohtaisissa kisoissa. Myös joukkuekilpailussa Suomi oli kuudes. Yhdistetyn maajoukkueen ympärille on pikkuhiljaa rakentunut laaja taustatiimi, johon urheilijoiden on helppo luottaa. Aiemmin mainittujen lisäksi joukkueen perusrunkoon kuuluu lääkäri, ravitsemusterapeutti, psyykkinen valmentaja sekä KIHU-asiantuntijatoiminta. Jokainen taho tuo oman osaamisensa joukkueen tueksi sekä toimii yhteistyössä muiden Hiihtoliiton lajien kanssa. Kauden aikana kolme urheilijaa suoritti varusmiespalveluksen Kainuun Prikaatissa, joka omalta osaltaan toimii hyvässä yhteistyössä lajien kanssa. Kolmen urheilijan ryhmä (Karhumaa, Kettunen ja Korhonen) muodosti yhdistetyn Haastajaryhmän. Ryhmä oli A-maajoukkueen mukana kolmella eri hiihtoleirillä Vuokatissa. Lisäksi Wille Karhumaa ja Atte Kettunen olivat muut leirit nuorten MM-ryhmän mukana. Atte Korhonen suoritti varusmiespalveluksen Kajaanissa ja osallistui myös nuorten MM-ryhmän leireille.

6.4.2 Nuorten MM-ryhmä Nuorten MM-ryhmään kuului kahdeksan urheilijaa. Valmennuksesta vastasivat Antti Kuisma sekä Japanista Vuokattiin valmennusoppiin vuodeksi saapunut Takahiro Kubo. Nuorten MM-ryhmä leireili noin 60 vuorokautta. Leiritys tapahtui pääosin Suomessa siten, että leirin alkuun järjestettiin joko Jyväskylässä tai Kuopiossa mäkihyppypainotteinen jakso, jonka jälkeen siirryttiin Vuokattiin tekemään muuta harjoittelua.

Nuorten MM-kilpailut olivat joukkueen päätavoite ja kisoihin matkattiin kisojen nuorimmalla joukkueella. Se näkyi tuloksissa ja heikosti käyntiin lähteneitä kisoja ei saatu käännettyä nousuun. Suurimmat haasteet olivat hyppäämisessä, josta puuttui itseluottamus ja rentous. Tämän seurauksena urheilijat sortuivat yliyrittämiseen ja sijoitukset jäivät henkilökohtaisissa kilpailuissa 20 huonommalle puolelle. Joukkuekilpailussa Suomi sijoittui kuudenneksi. Kilpailuista päällimmäisenä käteen jäi pettymys, mutta myös eväät tulevaan eli hyppäämisen harjoittelua ja ideologiaa tulisi korostaa ja kulttuurin muutos vaadittaisiin koko hyppäämisen ympärille.

Sivu 22 HUIPPU-URHEILUN VALMENNUS- JA KILPAILUTOIMINTA

Continental Cupissa sama suuntaus jatkui. Hiihtovauhti riittäisi, mutta hyppäämisen taso ei ollut joukkueella tavoitteiden mukainen. Continental Cupissa kiersi pääosin hyvin nuori joukkue ja tavoitteena oli vakiinnuttaa sijoitukset pistesijoille ja parhaimmillaan 20 tai 10 parhaan joukkoon. Tällaisia sijoituksia saatiin ja se oli juuri sitä, mitä hyppäämisen haasteiden keskellä oli saatavilla. Kuin varkain oltiin jouduttu kierteeseen, jossa urheilijat menettivät itseluottamuksensa huonojen mäkiosuuksien jälkeen ja sortuivat tämän jälkeen yrittämään entistä enemmän. Se tie ei toimi mäkihypyssä, jossa rentous ja luonnollisuus ovat avainasemassa.

PM-kilpailuissa oltiin mitalikannassa, mutta selvästi esim. Norjaa hyppäämisen tasossa perässä. Youth Cupin kilpailuissa pärjättiin nuorten maajoukkueen osalta loistavasti (neloisvoitto) ja jatkossa tuleekin varmistaa, että nuorten harjoittelu tähtää menestykseen myös juniorisarjojen jälkeen.

6.4.3 Yhdistetyn junioriryhmät Yhdistetyn Junioriryhmä palautettiin yhdeksi ryhmäksi, jossa tytöt ja pojat harjoittelivat ja leireilivät yhdessä. Ryhmässä oli neljä tyttöä ja kymmenen poikaa, jotka leireilivät noin 30 vuorokautta – pääosin Vuokatissa. Junioriryhmän urheilijat kilpailivat myös Youth Cupin kilpailuissa ja saivat arvokasta kokemusta ja kansainvälisiä kontakteja. Yhdistetyn Junioriryhmän yläkouluikäiset urheilijat osallistuivat Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian yläkouluviikoille, jotka olivat samalla Junioriryhmän leirejä. Yläkouluviikoilla urheilijat leireilivät Vuokatissa sunnuntaista lauantaihin ja opiskelivat maanantaista perjantaihin iltapäivisin opettajan tai ohjaajan johdolla.

Minit-valmennusryhmään kuului yhteensä 14 junioria, kahdeksan tyttöä ja kuusi poikaa. Ryhmälle kertyi noin 15 leirivuorokautta. Leirit olivat kolmen päivän pituisia ja ne järjestettiin Vuokatissa Junioriryhmän kanssa samaan aikaan. Minit-ryhmän toiminnan tavoitteena oli urheilijanpolun ja herkkyyskausien mukainen harjoittelu. Leireillä opeteltiin lajin perustaitoja ja harjoiteltiin monipuolista suksilla liikkumista. Päivittäiset iltaharjoitukset vanhempien junioreiden kanssa loivat yhteisöllisyyttä. Leireillä pidettiin myös leirikilpailuja, joissa yhdistetyn hiihto-osuus toteutettiin joko hiihtotunnelissa tai juosten. Ryhmän pääkilpailut kilpailukaudella olivat kotimaiset Junioricupin kilpailut sekä Hopeasomman mestaruuskilpailut. Minit-ryhmän toiminta valmistaa nuoria lajin perustaitoihin ja sitä kautta seuraaviin valmennusryhmiin. Junioriryhmien valmennuksesta vastasivat Antti Kuisma, Takahiro Kubo ja Juha Viholainen.

Sivu 23 HARRASTETOIMINTA KOKO ELÄMÄNKAARELLA

7. Harrastetoiminta koko elämänkaarella

Toimintakaudella 2017–2018 suurimpia harrasteliikuntatapahtumia olivat Lasten Lumipäivät, Hopeasomman loppukilpailut, nuorten SM-hiihdot ja massahiihdot. Hiihtoliitto tuki seuroja heidän työssään liikuttaa monipuolisesti eri-ikäisiä harrastajia lumella.

Toimintakauden aikana jatkettiin yhteistyötä Suomen Ampumahiihtoliiton kanssa Lumilajit Liikuttavat -hankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää seurojen osaamista, yhteistyötä sekä luoda erilaisia malleja liikuttaa lapsia ja perheitä lumella. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä opettajien osaamista ja luoda heille uudenlaisia koulutusmalleja sekä -materiaaleja. Hanke voitti toimintakauden lopuksi FIS:n Snowkidz Awardsissa parhaan nuorisoprojektin palkinnon jo toistamiseen.

Lumilajit Liikuttavat -hanke tuotti kolmannen toimintakauden aikana viisi uutta taitovideota opettajille ja seuroille tukemaan mäkihypyn harjoittelua. Niin ikään hanke kehitti Lumilajeja Opettajille -koulutuskokonaisuutta, koulutti seuroja kolmella paikkakunnalla kouluttamaan opettajia sekä kehitti Tuiskun Lajikoulu - tuotteen, jossa luotiin valmiit hiihtokoulukonseptit maastohiihdolle, mäkihypylle ja yhdistetylle sekä ampumahiihdolle.

Lumilajit Liikuttavat -hankkeelle luotiin omat nettisivut, www.lumilajitliikuttavat.fi, johon vietiin kaikki tuotteet, videot ja tukimateriaalit. Sivusto toimii Lumilajit Liikuttavat -hankkeen pääsivustona, josta materiaalien tilaus ja ilmaisten tuotteiden lataaminen on helppoa. Tuisku-hahmo toimi koko kauden innostavana ja hauskana maskottina Lasten Lumipäivillä sekä Lahden ja Rukan maailmancupeissa ja muissa pienemmissä kilpailutapahtumissa.

Tuiskun Lumilajikouluja järjestettiin kolmella paikkakunnalla ja niihin osallistui yhteensä 106 lasta. Tuiskun Lajikouluja järjestettiin 13 paikkakunnalla ja niihin osallistui 383 lasta. Seuran järjestämiä Lumilajeja Opettajille -koulutuksia järjestettiin yhdellä paikkakunnalla kymmenelle opettajalle.

Viimeinen hankeseuratapaaminen järjestettiin Hämeenlinnassa 26.8.2017.

Aikuisten harrastustoimintaa tuettiin markkinoimalla massahiihtotapahtumia yhteistyössä seurojen kanssa.

Sivu 24 HARRASTETOIMINTA KOKO ELÄMÄNKAARELLA

7.1 NUORISOTOIMINTA Nuorisotoiminnan kautta on luotu pohjaa elinikäiseen harrastukseen sekä tarjottu mahdollisuus edetä harrastuksen, seuratyön tai huippuhiihdon parissa aina kansainväliseen menestykseen saakka. Lasten ja nuorten näkyvimpänä tapahtumana, osana Lumilajit Liikuttavat -hanketta, järjestetty Lasten Lumipäivät -kiertue kävi 27 paikkakunnalla ja siihen osallistui yhteensä noin 12 000 lasta, 350 opettajaa ja 1000 perhettä. Kiertueen tuotti Nordic Ski Finland Oy yhdessä Source Creative Oy:n kanssa. Seurojen nuorisoliikunnan toiminta-ajatuksena oli, että seuran tulee olla paikkakunnan hiihdon kokonaisvaltainen kehittäjä ja ennen kaikkea alle 16-vuotiaille tarkoitettujen monipuolisten hiihto- ja Hopeasompakoulujen toteuttaja. Seurojen hiihto- ja mäkikouluja toteutettiin kolmessa tasossa: 4–8 - ja 9–11 - vuotiaiden hiihto- ja mäkikoulut sekä 12–15 -vuotiaiden Hopeasompakoulut. Hopeasompakoulujen ohelle järjestettiin nuorten maastohiihtäjien harjoittelua tukevaksi tapahtumaksi valtakunnallinen Hopeasompaleiritys. Vuokatissa ja Rovaniemellä pidetyille leireille osallistui yhteensä 100 nuorta eri puolilta Suomea. Mäkihypyn ja yhdistetyn nuorten harjoittelua tuettiin alueleiritysten avulla. Hopeasomman alue- ja karsintakilpailut sekä Hopeasompa-finaali kisailtiin 47. kerran vuonna 2018. Hopeasompa-järjestelmä on Suomen suurin ja eniten nuoria harrastajia keräävä talvilaji. Maastohiihdon Hopeasompa-finaalissa 2.– 4.3.2018 Kuhmossa olivat sarjat 13-, 14-, 15- ja 16-vuotiaille. Hopeasompa-finaalissa kolmena kilpailupäivänä ratkottiin mestaruudet vapaan hiihtotavan sprintissä, perinteisen hiihtotavan normaalimatkoilla ja vapaan hiihtotavan viesteissä. Sprintissä oli osallistujia 488, henkilökohtaisilla matkoilla 545 ja viesteissä 148 joukkuetta. Hopeasomman 16-vuotiaiden sarjat ovat ensimmäinen SM-tason hiihtokilpailu. Mäkihypyn ja yhdistetyn Hopeasompa-finaalit järjestettiin Rovaniemellä 17.–18.3.2018. Finaaleihin osallistui yhteensä 99 tyttöä ja poikaa 12-, 14- ja 16- vuotiaiden sarjoissa. Osa osallistui sekä mäkihypyn että yhdistetyn kilpailuihin. KLL:n mestaruuskilpailut järjestettiin Tampereella Tampereen Pyrinnön isännöiminä maaliskuussa 2018. Samassa yhteydessä kilpailtiin 17–23 - vuotiaiden nuorten SM-hiihdot. Perjantain SM-viesteihin osallistui 225 kilpailijaa.

Sivu 25 HARRASTETOIMINTA KOKO ELÄMÄNKAARELLA

Lauantaina ja sunnuntain SM-hiihtoihin osallistui 543 nuorta urheilijaa ja KLL:n kisoihin 403 iältään 13–16 -vuotiasta nuorta. Maastohiihdon Nuorten Piiriviesti järjestettiin Tampereella nuorten SM-viestien yhteydessä ja siihen osallistui 11 joukkuetta 9 eri piiristä. Nuorten kilpailutapahtumien viestintää tehtiin jokaiselle tapahtumalle tuotetuilla omilla nettisivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa.

Maastohiihdon nuorten Skipassien ja lisenssien määrät: 2018 2017 2016 2015 2014 2013 - alle 18-v. Skipasseja 3239 3440 3791 4214 3973 5188 - nuorten lisenssejä 1314 1402 1436 1557 1616 1586

Mäkihypyn ja yhdistetyn nuorten Skipassien ja lisenssien määrät: 2018 2017 2016 2015 2014 2013 - alle 18-v. Skipasseja 111 114 149 200 194 236 - nuorten lisenssejä 68 74 80 78 87 110

Mäkihypyssä ja yhdistetyssä nuorisotoimintaa toteutettiin junioriryhmissä, joihin oli nimetty yhteensä 35 urheilijaa. Eri puolilla Suomea järjestettiin alueleirejä, joiden tavoitteena oli tarjota nuorille edullista, laadukasta ja määrällisesti riittävää leiritystä seuraharjoittelun tueksi.

7.2 AIKUISLIIKUNTA Harraste- ja aikuishiihdossa jatkettiin hiihdon harrastajille suunnattua terveyttä ja toimintakykyä edistävää toimintaa niin seurojen, piirien kuin liiton toteuttamana. Seurojen tehtävänä oli järjestää aikuisten hiihtokouluja sekä erilaisia kuntotapahtumia. Hiihtoliitto teki kaudella 2017–2018 yhteistyötä 21 ison massahiihtotapahtuman järjestäjän kanssa ja osallistui tapahtumien markkinointiin. Massahiihtoja markkinoitiin Hiihto-lehdessä, nettisivuilla ja hiihtokalenteri.fi:ssä. Maastohiihdon veteraanien SM-kilpailut järjestettiin 2.–4.2.2018 Alavieskassa, missä viesteihin osallistui 34 joukkuetta ja henkilökohtaisille matkoille noin 175 veteraanihiihtäjää. Veteraanien mäkihypyn SM-kilpailut (HS32 ja HS70) käytiin helmikuussa Rovaniemellä. Osallistujia oli yhteensä 19.

Sivu 26 HARRASTETOIMINTA KOKO ELÄMÄNKAARELLA

Mäkihypyn ja yhdistetyn veteraanien MM-kilpailut järjestettiin 5.–10.3.2018 Slovenian Planicassa. Suomesta oli mukana 22 veteraaniurheilijaa, jotka saavuttivat kisoissa yhteensä 13 mitalia, joista viisi oli kultaisia.

Maastohiihdon veteraaniurheilijat kilvoittelivat MM-mitaleista 19.–26.1.2018 USA:n Minneapolisissa järjestetyissä Masters World Cup -kilpailuissa. Kisoissa oli kaikkiaan 746 osallistujaa ympäri maailman – näistä 41 oli suomalaisia. Mitalisaalis oli jälleen mittava: suomalaiset kahmivat kisoista yhteensä 47 mitalia, joista 23 oli kultaisia, 17 hopeisia ja seitsemän pronssisia. Seitsemästä viestijoukkueesta peräti viisi hiihti kultaa. Mitalitaulukossa vain USA ja Norja olivat Suomen edellä.

Sivu 27 SEURATOIMINTA

8. Seuratoiminta

Liiton jäsenseuroille järjestettiin seuraneuvottelupäivät 27.–29.4.2018 Jyväskylässä. Paikalla oli 83 henkilöä. Seuroille toteutettiin alueellinen seurakierros seuratoiminnan kehittäjän ja hankekoordinaattorin toimesta sekä osittain ostopalveluna. Tapaamisia järjestettiin 12 paikkakunnalla ja niihin osallistui yhteensä 50 henkilöä 27 eri seurasta. Tapaamiset toteutettiin marraskuussa ja huhtikuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi vuonna 2018 kahdeksannentoista kerran paikallistukea iltapäivä- ja urheiluseuratoimintaan. Hiihtoliiton seuroista kymmenen sai yhteensä 110 000 euroa tukea toimintansa kehittämiseksi.

Paikallistuen määrät: vuosi 2018, 10 hiihtoseuraa, 110 000 euroa vuosi 2017, 11 hiihtoseuraa, 108 500 euroa vuosi 2016, 10 hiihtoseuraa, 84 000 euroa vuosi 2015, 11 hiihtoseuraa, 111 500 euroa vuosi 2014, 8 hiihtoseuraa, 95 500 euroa vuosi 2013, 6 hiihtoseuraa, 113 500 euroa vuosi 2012, 6 hiihtoseuraa, 15 000 euroa vuosi 2011, 6 hiihtoseuraa, 12 500 euroa vuosi 2010, 13 hiihtoseuraa, 20 500 euroa vuosi 2009, 16 hiihtoseuraa, 23 500 euroa vuosi 2008, 17 hiihtoseuraa, 13 000 euroa

8.1 PIIRITOIMINTA Itsenäiset hiihtopiirit tarjoavat liiton ja piirin kesken sovittuja palveluja alueensa seuroille. Piirien tehtävänä on ohjata ja koordinoida hiihtotoimintaa omalla toiminta-alueellaan. Piirit nimeävät vastuuhenkilöt toimintojen eri osa-alueille. Maastohiihdon alueellisia yksiköitä ovat 16 hiihtopiiriä sekä Suomen ruotsinkielinen hiihtoliitto, Svenska Skidförbund, joka on piiriä vastaava toimielin. Piirit toteuttavat omalla alueellaan tai yhteistyössä toisten piirien kanssa valmennus-, kilpailu- ja koulutustoimintaa. Piireillä oli nimetyt Hopeasompa-piiripäälliköt ja hiihtoseurat vastasivat paikallistason Hopeasompa-toiminnasta.

Sivu 28 SEURATOIMINTA

Hopeasompa-järjestelmällä luodaan nuorille monipuolisia ja eritasoisia vaihtoehtoja tulla mukaan hiihdon harrastukseen. Hopeasomman yhteistyökumppanina toimi VV-Auto Group Oy / Audi.

8.2 TÄHTISEURATOIMINTA Toimintakauden aikana Olympiakomitean organisoiman Laatuseurajärjestelmän nimeksi tuli Tähtiseura ja se laajentui lasten ja nuorten osa-alueelta myös harraste- ja huippuseuratoiminnaksi. Hiihtoliiton aiempaa sinettitoimintaa jatkettiin järjestämällä Tähtiseuroille tapaaminen syksyllä Helsingissä sekä tapaamalla lähes kaikki seurat seuratoiminnan kehittäjän toimesta keväällä 2018. Lisäksi yksi seura oli kauden aikana mukana Laatuseuraksi-prosessissa. Kaikki Hiihtoliiton Tähtiseurat ovat saaneet Tähtimerkin lasten ja nuorten osa- alueella. Tähtimerkit jaettiin Hiihtoliiton seuraneuvottelupäivillä Jyväskylässä 28.4.2018. Hiihtoliitolla oli kauden päättyessä 14 Tähtiseuraa.

Hiihtoliiton Tähtiseurat: Espoon Hiihtoseura Ski Jyväskylä Keravan Urheilijat, hiihto Keuruun Kisailijat, hiihto Kuhmo-Ski Lahden Hiihtoseura, hiihto Lempäälän Kisa, hiihto Noormarkun Nopsa, hiihto Oulun Hiihtoseura Pargas IF (Parainen) Pöytyän Urheilijat, hiihto Puijon Hiihtoseura (Kuopio), hiihto Siilinjärven Ponnistus Vantaan Hiihtoseura

Sivu 29 SEURATOIMINTA

8.3 KOTIMAINEN KILPAILUTOIMINTA Kilpailukaudella 2017–2018 myönnettiin kilpailulupa 125 maastohiihdon kansalliselle ja monikansalliselle sekä 21 kotimaiselle FIS-kilpailulle. Lisäksi hiihtokalenterissa oli 124 piirikunnallista kilpailua. Myönnetyistä kilpailuista 14 kansallista tai piirikunnallista jouduttiin perumaan olosuhteiden takia. Yleisen sarjan SM-hiihdot kilpailtiin Vantaalla 12.–14.1.2018 ja Taivalkoskella 6.–8.4.2018. Nuorten Suomen-mestaruudet ratkottiin 5.–7.1.2018 Iisalmessa ja 9.–11.3.2018 Tampereella. KLL:n mestaruushiihdot kilpailtiin Tampereen SM- hiihtojen yhteydessä. Maastohiihdon kotimainen kilpailusarja Suomen Cup kilpailtiin seitsemännen kerran. Kisaviikonloppuja oli kuusi. Suomen Cup televisioitiin Ylen kanavilla ja palkintorahoja jaettiin yhteensä 70 000 euroa. Nuorille oli omat kilpailusarjansa: U18 Cup 17–18 -vuotiaille ja St1 Cup 20-vuotiaille. Parhaat nuoret palkittiin rahastipendein. FIS-rankinglistalla oli 880 suomalaista 16-vuotiasta tai vanhempaa maastohiihtäjää, 50 mäkihyppääjää ja 37 yhdistetyn urheilijaa. Mäkihypyssä ja yhdistetyssä kotimaista kilpailutoimintaa järjestettiin seurojen toimesta kesällä ja talvella. Kansalliset pääkilpailusarjat olivat Veikkaus Cup ja Juniorcup. Veikkaus Cupissa kilpailivat yli 16-vuotiaat urheilijat ja Juniorcupissa alle 16-vuotiaat. Lisäksi veteraanit kilpailivat omassa Veteraanicup-sarjassaan.

Mäkihypyn ja yhdistetyn normaalimäen Suomen-mestaruudet ratkottiin Rovaniemellä 18.11.2017. Alle 20-vuotiaiden SM-kilpailut pidettiin Vuokatissa 31.12.2017 ja pienmäen mäkihypyn ja yhdistetyn Suomen-mestaruuksista kilpailtiin Taivalkoskella 25.3.2018. Suurmäen SM-kilpailu hypättiin tammikuussa Lahdessa. Samoin kesä SM-kilpailut käytiin Lahdessa lokakuussa.

Maastohiihdon aikuisten Skipassien ja lisenssien määrät:

2018 2017 2016 2015 2014 2013 - yli 18-v. Skipasseja 494 529 497 542 570 709 - aikuisten lisenssejä 1304 1506 1531 1582 1580 1671

Sivu 30 SEURATOIMINTA

Mäkihypyn ja yhdistetyn aikuisten Skipassien ja lisenssien määrät: 2018 2017 2016 2015 2014 2013 - yli 18-v. Skipasseja 30 34 32 35 27 28 - aikuisten lisenssejä 70 81 103 119 114 110

Seitsemän vuorokautta voimassa olevia Try Out -lisenssejä ostettiin kaudella 2017–2018 maastohiihdossa 83 kpl ja mäkihypyssä sekä yhdistetyssä 22 kpl.

8.4 SEURALUOKITTELU Maastohiihdon seuraluokittelussa osa-alueiden painotukset ovat: nuorisourheilu 50 %, harrasteliikunta 25 % ja huippu-urheilu 25 %. Vuoden 2018 maastohiihdon seuraluokittelun kolme parasta seuraa olivat Espoon Hiihtoseura, Oulun Hiihtoseura ja Ski Jyväskylä. Seuraluokittelun paras piiri oli Finlands Svenska Skidförbund FSS, joka oli paras myös nuorisourheilupisteissä. Harraste- ja huippu-urheilupisteissä paras piiri oli Pohjois-Pohjanmaa. Mäkihypyn ja yhdistetyn seuraluokittelun kolme parasta seuraa kaudella 2017–2018 olivat Lahden Hiihtoseura, Ounasvaaran Hiihtoseura ja Puijon Hiihtoseura. Jouko Törmäsen lahjoittama mäkihypyn Jokkeri-kiertopalkinto meni Lahden Hiihtoseuralle ja Jouko Karjalaisen lahjoittama yhdistetyn Joksa- karhu Jyväskylän Hiihtoseuralle.

Palkintojen jako suoritettiin seuraneuvottelupäivillä 28.4.2018 Jyväskylässä.

Sivu 31 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

9. Osaamisen kehittäminen

Eri koulutusten tavoitteena on tukea seuratoimihenkilöiden osaamista. Lisäksi Hiihdon Valmentajakerho ja Mäkituomarikerho toimivat hiihtovalmentajien ja mäkituomareiden jatkokoulutuskanavana sekä valmentajia ja tuomareita yhdistävinä tahoina.

9.1 OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET Hiihtoliitolla ei ole tällä hetkellä omia ohjaajakoulutusmateriaaleja, sillä aluejärjestöillä on kattavat koulutukset. Aluejärjestöjen ohjaajakoulutuksen käyneitä kehotetaan täydentämään osaamistaan Hiihtoliiton Lumilajit Liikuttavat -materiaaleilla.

Tason 1 valmentajakoulutusta toteuttivat piireissä ja alueilla kouluttajakoulutuksen käyneet kouluttajat. Kauden 2017–2018 aikana koulutettiin yhteensä 44 valmentajaa.

Tason 2 valmentajakoulutusta ei järjestetty kauden 2017–2018 aikana.

Tason 3 valmentajakoulutuksen suoritti 12 henkilöä. Lisäksi Jyväskylän liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoille aloitettiin tason 3 valmentajakoulutus räätälöidysti. Tähän koulutukseen osallistui kahdeksan opiskelijaa.

Osallistujamäärät: 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 Ohjaaja 0 0 46 54 47 72 74 32 Taso 1 44 76 61 79 72 68 58 22 Taso 2 0 13 8 14 12 14 31 16 Taso 3 12 12 0 11 0 9 9 22

9.2 SEURATOIMIJOIDEN KOULUTUKSET Seuratoimijoiden koulutusten tavoitteena on tukea seurojen ja niissä toimivien henkilöiden osaamista seurassa tapahtuvien erilaisten toimintojen osalta. Maastohiihdon SM-kisajärjestäjien koulutukseen 2.–3.9.2017 Jyväskylässä osallistui 21 tulevaa SM-kisajärjestäjää. A- ja B-tason teknisten asiantuntijoiden jatkokoulutus järjestettiin Oulussa 14.–15.10.2017. Mukana oli 32 koulutettua teknistä asiantuntijaa.

Sivu 32 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

A-tason kansainvälisessä FIS TD-seminaarissa Oslossa, Norjassa 20.– 22.10.2017 kävi kouluttautumassa yhdeksän suomalaista teknistä asiantuntijaa. Lisäksi Rovaniemellä pidettiin B-tason TD-peruskurssi kymmenelle henkilölle. Maastohiihdon huoltokoulutusta järjestettiin Jari Niemisen toimesta syksyllä ja keväällä Vuokatissa. Kahteen I-tason koulutukseen osallistui yhteensä 26 suksihuoltajaa ja kaksiosaiseen II-tason koulutukseen 10 suksihuoltajaa. Lisäksi Hollolan Messilässä pidettiin yhden päivän huoltokoulutus 15 osallistujalle.

9.3 VALMENTAJAKERHO JA MÄKITUOMARIKERHO Hiihdon Valmentajakerho toimii hiihtovalmentajien jatkokoulutuskanavana ja valmentajia yhdistävänä tahona. Valmentajakerhon alaisuudessa toimii kaikille suksihuollosta kiinnostuneille tarkoitettu Suksihuoltajakerho. Valmentajakerhon perinteinen kevätseminaari järjestettiin Scandic Jyväskylässä ja Jyväskylän yliopistolla 5.–6.5.2018. Kerhon puheenjohtajana toimi Pia Pekonen.

Valmentajakerho ja Suksihuoltajakerho: 2018 2017 2016 2015 2014 2013 Jäsenmäärä 219 224 256 315 400 440 Seminaarin osallistujat 100 66 74 71 93 93

Mäkituomarikerhon keskeinen tehtävä on sen jäsenten kouluttaminen sekä kotimaisten ja kansainvälisten tuomari- ja TA-tehtävien hoitaminen. Kerhon hallitus nimesi tuomareita ja teknisiä asiantuntijoita kotimaisiin kilpailuihin. FIS-tuomarit ja TA:t osallistuivat lisäksi kansainvälisiin koulutuksiin FIS:n ohjeistuksien mukaisesti. Mäkituomarikerhon puheenjohtajana toimi Asko Aalto ja kauden jäsenmäärä oli 78.

Sivu 33 OLOSUHDETYÖ

10. Olosuhdetyö

10.1 HIIHDON OLOSUHTEET Suomessa on tällä hetkellä 164 homologoitua hiihtorataa yhteensä 38 eri hiihtokeskuksessa. Kauden aikana jatkettiin keskeneräisiä ja aloitettiin uusia homologointiprosesseja ja kilpailupaikkakuntien olosuhteita kehitettiin yhteistyössä kuntien ja seurojen kanssa. Olosuhderyhmä raportoi Suomen homologointitilanteesta ansiokkaasti FIS:lle.

10.2 MÄKIHYPYN OLOSUHTEET Mäkihypyn olosuhteet Lahden ja Rukan isoissa mäissä ovat viime vuosien korjausten jälkeen erinomaiset. Molemmilla paikkakunnilla tuulisuojat ja jäähdytetyt ladut mahdollistavat sekä kilpailemisen että harjoittelun hankalissakin talviolosuhteissa. Lahden suurmäessä ja HS100-mäessä sekä Rukan ja Kuopion isoissa mäissä ovat voimassa olevat FIS:n talvisertifikaatit. Lahden HS100-mäessä, Kuopion HS132-mäessä ja Rovaniemen HS100- mäessä ovat myös voimassa olevat kesäsertifikaatit.

Suurista mäistä muiden kuin Vuokatinvaaran mäen tilanteet ovat vähintään kohtuulliset. Vuokatissa mäki on tulossa elinkaarensa loppuun, eikä mäen korjaamisesta tai uuden mäen rakentamisesta ole ainakaan vielä tarkempia suunnitelmia. Huippu-urheilun kannalta Vuokatinvaaran mäki olisi tärkeä, koska tällöin maajoukkueet ja nuorten ryhmät voisivat leireillä Vuokatissa aktiivisemmin. Rukan ja Vuokatin mäkien kesäsertifikaatit mahdollistaisivat myös useamman kansainvälisen kilpailun kiertueen järjestämisen kesäaikana Suomessa. Tämä alentaisi kansainvälisten kisojen järjestämiskustannuksia sekä kasvattaisi kilpailupaikkakuntien majoitusvuorokausien määrää.

Talviaikana mäkien ylläpito on käynyt lämpenevien talvien takia haastavaksi. Pakkas- ja suojajaksojen sekä lumi- ja vesisateiden nopeat vaihtelut tekevät mäkien ylläpidosta työlään. Tämä alkaa olla kriittinen tekijä juniorimäkien ylläpitäjille. Hiihtoliitto on tämän takia edistänyt mäkihyppyolosuhteiden kehittämistä ja etsinyt aktiivisesti uusia toimintatapoja mäkien ylläpitoon ja vanhojen mäkien kunnostamiseen. Mäkien olosuhteita ja vaatimuksia on selvitetty ja käsitelty seuraneuvottelupäivillä. Hiihtoliitto on yhdessä seurojen kanssa etsinyt kustannustehokkaita keinoja modernisoida juniorien harjoitteluolosuhteita nykypäivän tarpeisiin.

Sivu 34 TILINPÄÄTÖS, SUOMEN HIIHTOLIITTO RY

11. Tilinpäätös, Suomen Hiihtoliitto ry

KV - ja järjestötoiminta TALOUSARVIO 1.6.2017 -31.5.2018 TOTEUMA 1.6.2017 -31.5.2018 TUOTOT KULUT TULOS TUOTOT KULUT TULOS Järjestötoiminta 123 -456 -334 135 -539 -404 Hallinto -210 -144 Poistot -8 -4 Toimitilakulut -30 -27 Kokous- ja matkakulut -50 4 -71 Halllintopalvelut -54 -118 Muut liikekulut -52 -70 Jäsenmaksut, muut tuotot 108 117 -19 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 15 -52 14 -51 Lisenssivakuutuskorjaus, kertaerä -35 OKM Yleisavustukset 1 040 -935 105 1 040 -935 105 Erityisavustus 97 Erityismäärärahat/Lumilajit Liikuttavat 55 -80 -25 56 -82 -26 Järjestötoiminta yhteensä 1 218 -1 471 -254 1 327 -1 556 -228

Kansainväliset kilpailut TUOTOT KULUT TULOS TUOTOT KULUT TULOS Maailmancup, media- ja markkinointioikeudet 3 162 -53 3 109 3 133 -64 3 069

Maailmancuptoiminta -118 -118 -91 Finlandia-hiihto 10 -4 6 10 -4 6 FIS Cup Kuopio -18 -17 Viestintä -75 -75 -55 10 -215 -205 10 -167 -157 Ruka Nordic 11/2017 Sopimuskulut -215 -215 Palkintorahat -432 -432 Muut kilpailutoiminnan kulut -315 -342 Continental Cup/Ruka -85 -65

Salpausselän kisat 0 3/2018 Sopimuskulut -180 -190 Palkintorahat -355 -328 Muut kilpailutoiminnan kulut -315 -343 Continental Cup/Ruka (Lahti siirto) -75 -70

Kansainväliset kilpailut yhteensä 3 172 -1 948 1 224 3 143 -1 984 1 158

Ylijäämä ennen jakoa 4 390 -3 687 703 4 470 -3 771 699 Ylijäämän jako -650 -650 -700 -700 YLI -/ALI JÄÄMÄ YHTEENSÄ 4 390 -4 337 53 4 470 -4 471 -1

Mäki -yhdistetty yli -/alijäämä 1 76 Maastohiihto yli -/alijäämä 253 373

Hiihtoliitto, kokonaisuus yhteensä 307 448

Sivu 35 TILINPÄÄTÖS, MAASTOHIIHTO

12. Tilinpäätös, Maastohiihto

MAASTOHIIHTO Talousarvio Toteuma 1.6.2017- 1.6.2017- 31.5.2018 31.5.2018 Huippu -urheilu TUOTOT KULUT TULOS TUOTOT KULUT TULOS Yhteistyösopimukset 1 068 -360 708 1 308 -625 683 FIS- ja OK-tuet 377 377 378 378 HU Valmennus -250 -250 -268 -268 HU Huolto -405 -405 -400 -400 A-mj leirit 15 -255 -240 14 -260 -240 A-mj kilpailukausi 50 -360 -310 74 -350 -276 Olympialaiset -45 -45 -32 -32 MM/Olympia projektit 40 -115 -75 53 -124 -71 Paralympia 25 -40 -15 28 -38 -10 Haastajat+ST1 leirit ja kilpailut 55 -205 -150 58 -184 -126 Akatemiatoiminta -35 -35 -38 -38 Huoltorekka -112 -112 -116 -116 yhteensä 1 630 -2 182 -552 1 913 -2 435 -522 Aikuisten ja nuorten liikunta Yhteistyösopimukset 36 36 23 23 Hallinto -65 -65 -74 -74 Suomen Cup + SM 155 -70 85 180 -70 110 Kotimainen kilpailutoiminta 65 -50 15 66 -54 12 Koulutus 25 -25 0 30 -33 -3 Alue- ja seuratoiminta -85 -85 -63 -63 Yleinen nuorisotoiminta -25 -25 -12 -12 Nuorten ryhmät 15 -65 -50 7 -51 -44 Nuorten SM + Hopeasompa 16 -7 9 18 -11 7 yhteensä 312 -392 -81 324 -368 -44 Järjestötoiminta Hallinto -150 -150 -111 -111 Markkinointi ja viestintä -6 -6 -1 -1 Johtoryhmä, työryhmät -7 -7 -6 -6 Valmentajakerho 25 -25 0 13 -10 3 Kansainvälinen toiminta -10 -10 -7 -7 Lisenssit 225 -20 205 232 -44 188 yhteensä 250 -218 32 245 -180 66 OKM 606 606 607 607 YHTEENSÄ 2 798 -2 792 6 3 089 -2 983 107

Ylijäämän jako 247 247 266 266 YLI -/ALIJÄÄMÄ YHTEENSÄ 3 045 -2 792 253 3 355 -2 983 373

Sivu 36 TILINPÄÄTÖS, MÄKIHYPPY JA YHDISTETTY

13. Tilinpäätös, Mäkihyppy ja yhdistetty

MÄKI -YHDISTETTY Talousarvio Toteuma 1.6.2017- 1.6.2017- 31.5.2018 31.5.2018 Mäki Tulot Kulut Tulos Tulot Kulut Tulos Yhteistyösopimukset 53 -11 42 77 -22 55 FIS-tuki 62 62 35 35 Olympiakomitean tuki 74 74 74 74 Valmennus & huolto -226 -226 -19 2 -197 A-mj leirit 8 -70 -62 11 -80 -69 A-mj kilpailutoiminta 8 -70 -62 9 -54 -45 Olympialaiset -6 -6 -6 -6 NMM 2 -16 -14 3 -10 -7 COC 6 -38 -32 1 -21 -20 Akatemiatoiminta/NOV 15 -47 -32 15 -36 -21 Naisten mäki, maajoukkue 41 -58 -18 53 -74 -21 Junioritoiminta -5 -5 -4 -4 yhteensä 269 -547 -278 278 -504 -225 Yhdistetty Yhteistyösopimukset 98 -24 74 97 -31 66 FIS-tuki 57 57 56 56 Olympiakomitean tuki 114 114 124 -7 117 Valmennus ja huolto -226 -226 -22 3 -225 A-mj leirit 12 -68 -56 6 -64 -59 A-mj kilpailutoiminta 18 -60 -42 15 -53 -38 Olympialaiset -5 -5 -5 -5 NMM 20 -52 -32 11 -48 -37 COC 15 -20 -5 3 -8 -6 Junioritoiminta -5 -5 -5 -5 Akatemiatoiminta/NOV 15 -77 -62 15 -84 -69 yhteensä 349 -537 -188 325 -530 -205 Järjestötoiminta Hallinto -72 -72 -68 -70 Viestintä, markkinointi -3 -3 -3 -3 Hallitus ja työryhmät -5 -5 -5 -5 Kansainvälinen toiminta -8 -8 -5 -5 Lisenssit ja muut tuotot 15 -3 12 11 -3 8 OKM-yleisavustus 140 140 138 138 yhteensä 155 -91 64 149 -86 63 773 -1175 -402 753 -1120 -367

Ylijäämän jako 403 403 434 434 YLI-/ALIJÄÄMÄ YHTEENSÄ 1 176 -1 175 1 1 187 -1 120 76

Sivu 37 LIITTEET

Liitteet

Liittovaltuusto 24.9.2016 – 30.9.2018 (varajäsen suluissa): Puheenjohtaja: Heikki Hämäläinen Varapuheenjohtajat: Niina Meis (1. varapj.) ja Mia Aatamila (2. varapj.)

Ski Sport Finlandin / Alppilajien edustajat:

Johanna Erkkilä (Ilkka Jänkälä) Pekka Pykäläinen (Pekka Helin) Mia Aatamila (Bettina von Renteln-Wikström) Petri Tapanainen (Mikael Kurki) Miikka Himmi (Olli Kiiveri) Kaj Svels (Jan Boström) Hannu Salmela (Jenni Peltonen) Timo Sirviö (Tuomas Huttunen) Timo Sallinen (Jukka Alkunen) Jyrki Säämänen (Timo Kanninen)

Maastohiihdon edustajat:

Etelä-Karjala: Harri Miettinen (Jari Laukkanen) Etelä-Pohjanmaa: Tero Mäki (Jarmo Luuri) Etelä-Suomi: Pekka Palosuo (Reijo Viholainen) ja Arto Tölmälä (Pekka Leppäniemi) Häme: Heikki Leppänen (Riku Pitkänen) Kainuu: Arto Tolonen (Ilkka Jarva) Keski-Pohjanmaa: Esko Valikainen (Sari Gummerus) Keski-Suomi: Tapani Malmberg (Esko Nyman) Kymenlaakso: Toivo Vahvelainen (Arto Tilli) Lahti: Jouko Lehtinen (Petri Huttunen) Lappi: Kari Kyrö (Jorma Kariniemi) Länsi-Pohja : Harri Suojärvi (Jari Havela) Pohjois-Karjala: Timo Makkonen (Mikko Pörsti) Pohjois-Pohjanmaa: Heikki Kukkonen (Pertti Törmi) Pohjois-Savo: Merja Hallikainen (Arto Heiskanen) Satakunta: Mika Kallio (Asko Mäkiranta) Suur-Savo: Heikki Hämäläinen (Arto Tilaeus) Varsinais-Suomi: Ari Lagerström (Marika Liski) Finlands Svenska Skidförbund: Ulf Stenman (Niklas Enlund) Lisäjäsen: Sirpa Härkönen (Niina Kähkönen)

Sivu 38 LIITTEET

Mäkihypyn ja yhdistetyn edustajat:

Niina Meis (Pauliina Kuisma-Heikkinen) Vesa-Pekka Sarparanta (Olli Reponen) Pirjo Karjalainen (Timo Härkönen) Mika Jukkara (Pekka Tervahartiala) Pekka Hyvärinen (Tapio Kallunki) Ulf Nyman (Pirjo Kulmala) Jaana Piippo (Kati Happonen) Tapio Räisänen (Jouni Määttä) Jyrki Sahlström (Satu Heikkinen) Taisto Tuominen (Vesa Hirvonen)

Suomalaisedustus FIS-komiteoissa vuosina 2016–2018:

FIS Council: Martti Uusitalo (member)

Special committees: Committee for Advertising Matters: Marko Mustonen Committee for Public Relations and Mass Media: Tatu Lehmuskallio Medical Committee: Eero Hyvärinen

Alpine: Committee for Alpine Skiing: Janne Leskinen S.C. for European Cup: Jaana Karhila-Räsänen S.C. for Alpine Youth and Children's Questions: Jaana Karhila-Räsänen S.C. for the Alpine World Cup: Marko Mustonen S.C. for Alpine Rules: Arno Heikkala S.C. for Classification of Alpine Competitors: Arno Heikkala S.C. for Alpine Courses: Arno Heikkala

Freestyle: Committee for Freestyle Skiing: Jyrki Säämänen S.C. for Freestyle Rules and Officials: Timo Kanninen S.C. for Snowboard and Freestyle Skiing Youth & Children’s Questions: Jyrki Säämänen

Cross-Country: Cross-Country Committee: Juha Kolu S.C. for Cross-Country Youth & Children’s Questions: Satu Kalajainen (Chairlady) S.C. for Cross-Country Rules and Control: Juha Kolu S.C. for Cross-Country World and Continental Cups: Hannu Koivusalo

Sivu 39 LIITTEET

Jumping: Jumping Committee: Mika Kojonkoski (Chairman) S.C. for Jumping Hills: Pekka Hyvärinen S.C. for Officials, Rules and Control: Pekka Hyvärinen S.C. for Calendar Planning : Mika Jukkara S.C. for Equipment and Development : Mikko Virmavirta

Nordic Combined: Committee for Nordic Combined : Jyri Pelkonen S.C. for Officials, Rules and Control: Tapio Nurmela

Johtokunta 1.6.2017 – 28.10.2017: Vuori Jukka-Pekka, puheenjohtaja Haapasalmi Markku, varapuheenjohtaja Uusitalo Martti, varapuheenjohtaja Jaakkola Timo Kuusinen Eero Lehtinen Jari Lehtonen Kati Reijonen Eero Salmi Jukka Kalajainen Satu, varajäsen Keskitalo Heikki, varajäsen Kettunen Lauri, varajäsen Lehtinen Jari, varajäsen

Johtokunta 28.10.2017 – 31.5.2018: Haapasalmi Markku, puheenjohtaja Kettunen Lauri, varapuheenjohtaja Uusitalo Martti, varapuheenjohtaja Joensuu Kirsi Lehtonen Kati Luuri Jarmo Reijonen Eero Salmi Jukka Toivakka Heikki Kalajainen Satu, varajäsen Keskitalo Heikki, varajäsen Lehtinen Jari, varajäsen Valto Riina, varajäsen

Hiihtoliiton edustajat Vuokatin Säätiön hallituksessa: Reijonen Eero, puheenjohtaja lokakuuhun 2017 asti Haapasalmi Markku, puheenjohtaja marraskuusta 2017 alkaen Salmi Jukka, lokakuuhun 2017 asti Saarinen Mikko, marraskuusta 2017 alkaen Reijonen Eero

Sivu 40 LIITTEET

Maastohiihdon johtoryhmä 1.6.2017 – 31.5.2018: Haapasalmi Markku, puheenjohtaja (20.11.2017 saakka) Luuri Jarmo, puheenjohtaja (20.11.2017 alkaen) Tahkola Jukka, varapuheenjohtaja Enlund Niklas Kiviniemi Tuomo Ruuth Pasi Tikkanen Kauko (20.11.2017 alkaen Haapasalmen tilalle) Tuikkanen Juha

Mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmä 1.6.2017 – 31.5.2018: Kettunen Lauri, puheenjohtaja Hyvärinen Pekka Hyytiä Jorma Salmi Jukka Sarparanta Vesa-Pekka Valto Riina Virmavirta Mikko

Hiihtoliiton henkilökunta 1.6.2017 – 31.5.2018, mukaan lukien laajat alihankintapalvelut: Erola Larissa, toimistopäällikkö Haavisto Matti, maastohiihdon huoltopäällikkö Hakola Lauri, mäkihypyn maajoukkuevalmentaja Heinonen Saija, lajikoordinaattori (äitiyslomalla) Hiekkavirta Jari, yhdistetyn valmentaja/fysioterapeutti Hietanen Eero, maastohiihdon valmennuspäällikkö Hirvonen Soili, viestintä- ja yhteyspäällikkö (jaettu NSF:n kanssa) Hovila Hannu, maastohiihdon suksihuoltaja (talvikausi) Hukka Aki, maastohiihdon suksihuoltaja (talvikausi) Hämäläinen Laura, talouden ja hallinnon asiantuntija Jutila Sandra, lumilajit liikuttavat -koordinaattori Jylhä Reijo, maastohiihdon päävalmentaja Kukkonen Petter, yhdistetyn päävalmentaja Kulmala Mika, toiminnanjohtaja Kykkänen Kimmo, naisten mäkihypyn valmentaja Käyhkö Eeva, maastohiihdon kilpailukalenteri (osa-aikainen) Lahdelma Anne, talouden ja hallinnon asiantuntija (jaettu NSF:n kanssa) Larinto Jari, mäkihypyn nuorten olympiavalmentaja Leinonen Sanni, lajikoordinaattori Lemmettylä Teemu, projektipäällikkö Manner Ossi, yhdistetyn suksihuoltaja (talvikausi) Mitter Andreas, mäkihypyn päävalmentaja (31.3.2018 saakka) Nieminen Jari, suksihuoltaja (talvikausi) Niskanen Veli-Matti, suksihuoltaja (talvikausi) Ohtonen Olli, maastohiihdon sprinttivalmentaja, (osa-aikainen) Pajuriutta Emilia, yhteyspäällikkö (25.9.2017 – 31.1.2018)

Sivu 41 LIITTEET

Ruotsalainen Sari, projektipäällikkö (jaettu NSF:n kanssa, osittain vanhempainvapaalla) Ruuskanen Juha-Matti, mäkihypyn suksihuoltaja (talvikausi) Saarinen Mikko, markkinointi- ja tapahtumajohtaja (osittain osa-aikainen, 1.1.2018 alkaen palkattomalla vapaalla) Tanhuanpää Henna, seuratoiminnan kehittäjä Tiira Emmi, tiedottaja (9.10.2017 alkaen) Valtasola Marleena, hallintojohtaja Vuorinen Petteri, varustepäällikkö (osa-aikainen) Westerholm Oskari, maastohiihdon ranking-laskenta (osa-aikainen)

Lisäksi yhteispalkattuja NOV-valmentajia sekä päiväpalkkausperusteisia suksihuoltajia sekä valmentajia.

Nordic Ski Finland Oy:n henkilökunta: Hirvonen Soili, asiakkuuspäällikkö (jaettu SHL:n kanssa) Lahdelma Anne, talouden ja hallinnon asiantuntija (jaettu SHL:n kanssa) Kainulainen Suvi, yhteyspäällikkö (20.2.2018 alkaen) Koivusalo Hannu, Suomen Cup -kilpailusarjan johtaja (osa-aikainen) Kulmala Mika, toimitusjohtaja (jaettu SHL:n kanssa) Nykter Joel, Lasten Lumipäivien koordinaattori (1.11.2017 – 31.3.2018) Pajuriutta Emilia, yhteyspäällikkö (jaettu SHL:n kanssa, 25.9.2017 – 31.1.2018) Ruotsalainen Sari, projektipäällikkö (jaettu SHL:n kanssa, osittain vanhempainvapaalla) Saarinen Mikko, tapahtuma- ja markkinointijohtaja (jaettu SHL:n kanssa) Töykkä Jari, kaupallinen johtaja

Nordic Ski Finland Oy:n hallitus: Vuori Jukka-Pekka, hallituksen puheenjohtaja Haapasalmi Markku Puuppo Jouni

Maastohiihdon valmennusryhmät 2017–2018:

Maajoukkue, naiset: Kyllönen Anne Kainuun Hiihtoseura Matintalo Johanna Pöytyän Urheilijat Mononen Laura Hämeenlinnan Hiihtoseura Niskanen Kerttu Vieremän Koitto Pärmäkoski Krista Ikaalisten Urheilijat Roponen Riitta-Liisa Oulun Hiihtoseura Saarinen Aino-Kaisa Lempäälän Kisa

Sivu 42 LIITTEET

Maajoukkue, miehet (normaalimatkat): Heikkinen Matti Vantaan Hiihtoseura Hyvärinen Perttu Riistaveden Urheilijat Lehtonen Lari Imatran Urheilijat Niskanen Iivo Vuokatti Ski Team Kainuu Nousiainen Ville Kouvolan Hiihtoseura Ojansivu Antti Jämin Jänne

Maajoukkue, miehet (sprintti): Hakola Ristomatti Jämin Jänne Jylhä Martti Vuokatti Ski Team Kainuu Ketelä Toni IF Minken Luusua Ari Ounasvaaran Hiihtoseura Pentsinen Anssi Vantaan Hiihtoseura Strandvall Matias IF Minken Vuorinen Lauri Kouvolan Hiihtoseura

Valmentajat: Reijo Jylhä, päävalmentaja Olli Ohtonen, sprinttihiihto Teemu Pasanen, normaalimatkat

Valmennuspäällikkö : Eero Hietanen

Haastajaryhmä:

Naiset: Lylynperä Katri Vuokatti Ski Team Kainuu Piippo Eveliina Vuokatti Ski Team Kainuu Saapunki Susanna Vuokatti Ski Team Kainuu

Miehet: Hakala Karri Ilmajoen Kisailijat Lepistö Lauri Kouvolan Hiihtoseura Mäki Joni Pyhäjärven Pohti Vuorela Markus Jämin Jänne

Sprinttihaastajat: Julin Andrea If Minken Nousiainen Mona-Liisa Kouvolan Hiihtoseura Nurmi Leena Lempäälän Kisa

Valmentaja : Ville Oksanen

Sivu 43 LIITTEET

ST1 Nuorten maajoukkue:

Tytöt: Böök Josefiina Karihaaran Visa Immonen Rebecca Nastolan Naseva Korva Anita Kainuun Hiihtoseura Lämsä Emmi Alatornion Pirkat Olkkonen Tiia Haapajärven Kiilat Tivinen Noora Mikkelin Hiihtäjät

Pojat: Karppanen Miro Kiteen Urheilijat Lindholm Remi IF Minken Mannila Lauri Oulun Hiihtoseura Rantahalvari Leo One Way Pro Team Ruuskanen Arsi Siilinjärven Hiihtoseura Sundsten Robin IF Femman

Valmentajat : Juho Halonen ja Jussi Piirainen

Kainuun Prikaati / Lumilajiryhmä / Urheilukoulu: Parttimaa Aleksi Ski Team 105 Pirneskoski Santeri Karihaaran Visa Sipilä Turo Keravan Urheilijat

Valmentaja : Jussi Piirainen

Parahiihtomaajoukkue : Tuomisto Ilkka (Maajoukkue) Ylöjärven Urheilijat Pyy Sini (Haastajaryhmä) Ounasvaaran Hiihtoseura Hanhimäki Juha Lappeen Riento Härkönen Juha Saloisten Reipas Inola Inkki Pihtiputaan Tuisku Klemetti Rudolf Valmentaja: Toni Myllylä

U20 VuokattiSport-haastajaryhmä :

Tytöt: Anttola Ella Alatornion Pirkat Ehrnrooth Rebecca Espoon Hiihtoseura Eskelinen Sonja Vantaan Hiihtoseura Henriksson Linnea IF Femman Hämäläinen Elina Kymin Koskenpojat

Sivu 44 LIITTEET

Leponiemi Klaara Lempäälän Kisa Niemi Roosa Jämin Jänne Pakola Jonna Kosken Kaiku Pylkkänen Annu Rantasalmen Urheilijat Svenlin Emelie IF Åsarna Pojat: Ahonen Olli Imatran Urheilijat Husu Niko One Way Pro Team Kuusimaa Akseli Hollolan Urheilijat -46 Laine Lari Kankaantaan Kisa Lukkarinen Roni Lappeen Riento Parantainen Kalle Vantaan Hiihtoseura Poikonen Verneri Äänekosken Huima Santasalo Tomi Jämin Jänne Talsi Emil One Way Pro Team Tossavainen Juuso Kuusamon Erä-Veikot Vakkila Ville Vantaan Hiihtoseura Vuorinen Lassi Ski Team 105

Valmentajat: Mikko Virtanen ja Jyrki Uotila

Santasport-akatemiaryhmä

Jylhä Vilma Juvan Urheilijat Kuorelahti Titta Äänekosken Huima Loukusa Eevakaisa Siilinjärven Hiihtoseura Martikkala Sanna Vuokatti Ski Team Kainuu Meriläinen Ida Ski Jyväskylä Niiranen Krista Liperin Hiihtoseura Raivio Jenni Ski Jyväskylä Saari Anna-Kaisa Ylivieskan Kuula Tolonen Jenni Liperin Hiihtoseura Torvinen Petra Liperin Hiihtoseura Vähäkuopus Pia Oulun Hiihtoseura Aittolampi Eero Oulun Hiihtoseura Ikonen Joel Ilomantsin Urheilijat Koskela Niko Ilmajoen Kisailijat Mäkelä Juuso Ounasvaaran Hiihtoseura Niska Niklas Ounasvaaran Hiihtoseura Peltoniemi Niklas Teuvan Rivakka Sarkkinen Joonas Ounasvaaran Hiihtoseura Suhonen Verneri Hollolan Urheilijat -46 Vertanen Olli Saarijärven Pullistus

Vastuuvalmentaja: Janne Hyyppä

Sivu 45 LIITTEET

U18-ryhmät:

VRUA-ryhmä:

Vuonna 2001 syntyneet: Konu Eerika Kokkolan Veikot Kurttila Lotta Liperin Hiihtoseura Niemelä Hilla Lempäälän Kisa Nissinaho Emilia Ylikiimingin Nuijamiehet Riikola Roosa Ylikiimingin Nuijamiehet Ryytty Vilma Iisalmen Visa Honkonen Severi Perhon Kiri Huttunen Atte Iisalmen Visa Mannila Eero Oulun Hiihtoseura Nuutinen Akseli Lahden Hiihtoseura Pennanen Valtteri Leppävirran Viri Taipale Aapo Vetelin Urheilijat Virkkala Leevi Sievin Sisu

Vuonna 2000 syntyneet: Böök Jemina Karihaaran Visa Himanka Ella Kalajoen Junkkarit Juhola Susanna Kalajoen Junkkarit Karppanen Minerva Kiteen Urheilijat Kähärä Jasmin Mikkelin Hiihtäjät Vuolle Saana Seinäjoen Hiihtoseura Juutinen Oskari Paltamon Urheilijat Koivisto Petteri Kuhmo-Ski Lius Jaska Kankaantaan Kisa Mattila Juuso Himangan Urheilijat Mattila Wiljam Keravan Urheilijat Poikkimäki Miska Sievin Sisu Tilli Aapo Vehkalahden Veikot Valikainen Eelis Kalajoen Junkkarit

Muu Suomi -ryhmä:

Vuonna 2001 syntyneet: Haapala Ida Espoon Hiihtoseura Hamari Henna Ounasvaaran Hiihtoseura Kaijansinkko Siiri Lappeen Riento Karjalainen Mikaela Lahden Hiihtoseura Kauranen Vilja Espoon Hiihtoseura Niittyviita Sara Kouvolan Hiihtoseura Nikkinen Heidi Kouvolan Hiihtoseura Vantaala Roosa Lahden Hiihtoseura Helander Eemil Keuruun Kisailijat

Sivu 46 LIITTEET

Laitila Olli-Pekka Kouvolan Hiihtoseura Liekari Eemil Kouvolan Hiihtoseura Mattila Petteri Teuvan Rivakka Moilanen Niilo Oulun Hiihtoseura Mäkinen Julius Kankaantaan Kisa Rantoja Jarkko Seinäjoen Hiihtoseura

Vuonna 2000 syntyneet: Ankkuri Anni-Sofia Seinäjoen Hiihtoseura Hakala Riina Kuoreveden Kärki Liukkonen Tuuli Joutsan Pommi Neuvonen Anniina Mikkelin Hiihtäjät Neuvonen Katariina Mikkelin Hiihtäjät Toivanen Eveliina Karihaaran Visa Joronen Sameli Seinäjoen Hiihtoseura Kaario Arttu Ski Jyväskylä Kyrönlahti Tomi Laukaan Urheilijat Leppä Joonas Kuoreveden Kärki Mattila Pyry Kouvolan Hiihtoseura Sinkkonen Joonas Imatran Urheilijat Vuorela Johannes Ylistaron Kilpa-Veljet

U18-ryhmien koordinaattori : Jussi Simula

Mäkihypyn valmennusryhmät 2017–2018:

Maajoukkue, miehet: *Aalto Antti Kiteen Urheilijat *Ahonen Janne Lahden Hiihtoseura *Larinto Ville Lahden Hiihtoseura *Määttä Jarkko Kainuun Hiihtoseura Alamommo Andreas Ounasvaaran Hiihtoseura Asikainen Lauri Kuusamon Erä-Veikot Korhonen Janne Lieksan Hiihtoseura Kytösaho Niko Ounasvaaran Hiihtoseura Nousiainen Eetu Puijon Hiihtoseura *A-status Päävalmentaja : Andreas Mitter Apuvalmentaja : Lauri Hakola

Maajoukkue, naiset: Kykkänen Julia KL SkiJumping Team

Päävalmentaja : Kimmo Kykkänen

Sivu 47 LIITTEET

Haastajaryhmä: Forsström Susanna Lahden Hiihtoseura Tervahartiala Julia Lahden Hiihtoseura Ahonen Mico Lahden Hiihtoseura Heikkinen Kalle Kuusamon Erä-Veikot Kavilo Henri Puijon Hiihtoseura Loukasmäki Wili Kainuun Hiihtoseura Löytäinen Niko Tampereen Pyrintö Ojala Juho Kuusamon Erä-Veikot Pohjola Arttu Lahden Hiihtoseura Tähkävuori Frans Lahden Hiihtoseura Veteläinen Jonne Kuusamon Erä-Veikot Virrantalo Markus Puijon Hiihtoseura Vänskä Elias Lieksan Hiihtoseura

Valmentajat : Kari Pätäri, Jari Larinto ja Jukka Ylipulli

Nuorten ryhmä (Hopeasomparyhmä): Kilpeläinen Paavo Paimion Urheilijat Kolari Matti Tampereen Pyrintö Kuisma Tomas Siilinjärven Ponnistus Pitkänen Juho Puijon Hiihtoseura Palosaari Vilho Kuusamon Erä-Veikot Romppainen Paavo Seinäjoen Hiihtoseura Valto Kasperi Lahden Hiihtoseura

Valmentaja : Kimmo Yliriesto

Yhdistetyn valmennusryhmät 2017–2018:

Maajoukkue: Herola Ilkka Puijon Hiihtoseura Herola Matti Puijon Hiihtoseura Hirvonen Eero Jyväskylän Hiihtoseura Manninen Hannu Ounasvaaran Hiihtoseura Mutru Leevi Lahden Hiihtoseura Mäkiaho Arttu Kainuun Hiihtoseura

Päävalmentaja : Petter Kukkonen

Haastajaryhmä: Karhumaa Wille Ounasvaaran Hiihtoseura Kettunen Atte Jyväskylän Hiihtoseura Korhonen Atte Vuokattisport Club

Valmentajat : Petter Kukkonen ja Antti Kuisma

Sivu 48 LIITTEET

Nuorten MM-ryhmä: Heiskanen Timi Ounasvaaran Hiihtoseura Hulkko Mikko Jyväskylän Hiihtoseura Hynninen Santeri Puijon Hiihtoseura Karhumaa Waltteri Ounasvaaran Hiihtoseura Niittykoski Otto Ylistaron Kilpaveljet Pääkkönen Jesse Puijon Hiihtoseura Reponen Perttu Kiteen Urheilijat Ähtävä Rasmus Vuokattisport Club

Valmentaja : Antti Kuisma

Nuorten ryhmä 1: Koivisto Pinja Alahärmän Kisa Luoma Hertta Alahärmän Kisa Oinas Annamaija Taivalkosken Kuohu Seppänen Elli Alahärmän Kisa Thors Alva Vörå IF Happonen Herman Puijon Hiihtoseura Huovinen Arttu Puijon Hiihtoseura Kankaanpää Samuli Jyväskylän Hiihtoseura Kinnunen Tuomas Lahden Hiihtoseura Lankinen Jarkko Tampereen Pyrintö Meriläinen Eelis Jyväskylän Hiihtoseura Thors Ivar Vörå IF Tietäväinen Arsi Kiteen Urheilijat Tietäväinen Erno Kiteen Urheilijat

Valmentaja : Antti Kuisma Nuorten ryhmä 2: Happonen Hilla Puijon Hiihtoseura Hirvonen Heta Lahden Hiihtoseura Kankaanpää Josefina Jyväskylän Hiihtoseura Korhonen Minja Siilinjärven Ponnistus Luoma Saimi Alahärmän Kisa Thors Elsa Vörå IF Vidgren Emilia Lahden Hiihtoseura Äikiä Julia Jokilaakson Mäkiseura Haatainen Eemil Puijon Hiihtoseura Keränen Eeli Jyväskylän Hiihtoseura Ojala Juho Siilinjärven Ponnistus Seppänen Erkki Alahärmän Kisa Vagul Kaimar Helsingin Mäkihyppääjät Viljanen Tomi Seinäjoen Hiihtoseura

Valmentaja : Antti Kuisma

Sivu 49