Savitaipaleen Kartta-Alueen Kalliopera

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000

KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3132

Ahti Simonen ja Aimo Tyrvainen

Savitaipaleen kartta-alueen kalliopera

Summary: Pre-Quaternary rocks of the Savitaipale map-sheet area

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

ESPOO 1981 ~,t O\iI \ GFOI,OGIAF:A KARTTA G'.OLOGICAI . MAP OF FIAI .AND 1: 100 000

Kalliopcrakarttojen selitvkset, Lehti 3132 F.splanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheet 3132

Ahti Simonen ja Aimo Tvrvdinen

SAVITAIPALEEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA

Summary: Pre- Quaternary rocks of the Savitaipale map-sheet area

Geologinen tutkimuslaitos - Geological Survey of Finland l3spoo 1981 Simonen, A. & Tyrvainen, A . 1981 . Savitaipaleen kartta-alucen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Savitaipale map-sheet area . Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperd'karttojen selitykset, 3132 Savitaipale . 30 pages, 8 figures, 4 tables and one appendix .

The region contained in the map sheet is located in southeastern Finland, and its Precambrian rocks belong to the contact zone between the Svecokare- tides and Postsvecokarelian rapakivi granites . The Svecokarelides of the region consist of metamorphic and plutonic rocks . The metamorphic rocks are migmatitic schists and gneisses . The Svecokarelidic plutonic rocks in the northeastern area are mainly gabbros, diorites and granodiorites, whereas the migmatite-forming microcline granites occupy large sections of the northwestern area . The region covered by the map consists mostly of Postsvecokarclian rapakivi granites, which cut sharply the Svecokarelidic metamorphic and plutonic rocks . The rapakivi granites of the southern part belong to the broad Xvviborg massif and those in the northern part to the Suomenniemi massif. Postsveco- karelian diabase and quartz porphyry dikes, which form composite dikes as well, are a common occurrence . The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English . Key words : Regional geology, metamorphic rocks, magmatic rocks, rapakivi, diabase, quartz porphyry, composite dike, Precambrian, Finland .

4hti Simonen, Otakuja 3 D 46, SF-02150 ESPOO 15, Finland Aimo 7yrvdinen, Geological Survey of Finland, SF-02150 ESPOO 15, Finland

ISBN 951-690-143-3

Helsinki 1981 . Valtion painatuskeskus SISALTC) - CONTENTS

llueja tutkimusvaiheet 5 Kallioperan yleispiirteet 6 Liuskeet ja gneissit 6 Kiillegneissi 6 Kvartsiitti 8 Amfiboliitti 8 Pyrokseeni-maasalpaliuske 10 Svvakivet 10 Peruskallion syvakivet 11 Gabro-dioriitti 11 Granodioriitti 12 Graniitti 13 Rapakivi 14 Etelaosan rapakivi 14 Suomenniemen rapakivimassiivi 15 Diabaasi- ja kvartsiporfyyrijuonet 17 Diabaasi 17 Kvartsiporfyyri 19 Sekajuonet 21 Kallioperan rakenne ja kivilajien ikasuhteet 23 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Savitaipale map-sheet area 26 Introduction 26 Metamorphic and plutonic complex 26 Rapakivi 27 Diabase and quartz porphyry 28 Tectonics and age relations 29 Kirjallisuutta - References 30 ALUE JA TUTKIi\4USV :AIliFET

Savitaipaleen kallioperakartta-alue kasittaa osia Mantyharjun, Suomenniemen, Valkealan, Luumaen, Savitaipaleen ja Lemin pitajista . Alueen kallioperH on kuvattu aikaisemmin taman vuosisadan alussa laaditulla, 1 : 400 000-mittakaavaisella iVlikke- tin vuorilajikartalla ja siihen liittvvassa B . Frosteruksen (1903) laatimassa vuorilajikartan selityksessa . Kenttdtutkimukset Savitaipaleen 1 : 100 000 -mittakaavaista kallioperdkarttaa var- ten aloitettiin jo vuonna 1953, ja ne saatiin padtokseen vuonna 1961 . Fri henkiloiden kartoittamat alueet on esitetty kuvassa 1 . Kenttdtoita on johtanut ja valvonut A . Simo- nen, joka on tarkistanut erikoisesti rapakivialueen kartoituksen . A . Tvrvainen on tarkistanut karttalehden muilla alueilla suoritetut kartoitukset .

0 5 10km

hove 1 . Eri henkiloiden kartoittamat aluect Savitaipalcen karttalehdella . 7- iX . 1 . Areas mapped by different persons. 1 . ja/and 2 . A . Simoncn ja/and Fr. Pipping 1953 ; 3 . Fr . Pipping 1953 ja 1954; 4. M1 . Lehijarvi 1953 ja 1954 ; 5 . A . Simonen 1954; 6 . A . Vorma 1958 ja/and 1959; 7 . R . Kuuscla 1959 ; 8 . L . Lemmetti 1959 : 9 . C . Kortman 1960 ; 10 . A . Tvrvainen 1960 inland 1961; 11 . R . Stedt 1961 . 6

Kartoitustoissa kootun aineiston perusteella Fr. Pipping (1956) on laatinut pro- gradu -tutkielman Suomenniemen rapakivimassiivista . Lisaksi kartta-alueelta peraisin olevaa aineistoa on kaytetty ja siihen viitataan monissa rapakiven mineralogiaa (Simonen 1961, Simonen ja Vorma 1969, Vorma 1971), kemismia (Vorma 1976), kontaktimetamorfoosia (Vorma 1972) ja ikaa (Vaasjoki 1977) kasittelevissa erikois- tutkimuksissa . Kirjoittajat lausuvat parhaat kiitoksensa kaikille Savitaipaleen lehden valmistus- tyohon osallistuneille .

KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET

Savitaipaleen kartta-alueen kalliopera on sangen vaihteleva . Suurin osa kallio- perasta koostuu rapakivigraniitin erilaisista muunnoksista . Kartta-alueen etelaosan viborgiittinen rapakivi edustaa laajan Kaakkois-Suomen e1i Viipurin rapakivimassiivin pohjoista reunaa, ja kartta-alueen pohjoisosan tasarakeinen rapakivigraniitti muodostaa suurimman osan niin sanotusta Suomenniemen rapakivimassiivista . Edella mainittujen rapakivimassiivien valissa seka kartta-alueen luoteis- ja koillisosissa on liuskeista, gneisseista ja syvakivista koostunutta rapakivea vanhempaa peruskalliota . Karttalehden luoteisosan peruskallion paakivilajina on granaattipitoinen, migma- tiittinen graniitti, jossa on lukuisina riekaleisina jaanteina granaattipitoista kiillegneissia . Rapakivimassiivien valiin pistavassa peruskalliokielekkeessa on koostumukseltaan vaihtelevia liuskeita ja syvakivia . Taman alueen kivilajeista on erikoisesti mainittava kvartsiitti, joka on sangen harvinainen kivilaji Etela-Suomen kallioperassa . Kartta- lehden koillisosan peruskalliolle ovat luonteenomaisia gabrosta, dioriitista tai granodioriitista koostuneet pyoreahkot syvakivimassiivit, joiden ympari liuskejaksot kaar- tuvat. Kallioperan vaihtelevuutta lisaavat erilaiset juonina esiintyvat kivilajit . Diabaasi- juonia on erikoisen runsaasti kartta-alueen koillisosassa . Ne lavistavat peruskalliota, mutta eivat rapakivea . Sekk peruskalliota etta rapakivea lavistavia kvartsiporfyvri- juonia on Suomenniemen rapakivimassiivissa ja sen valittomassa ymparistossa .

I,IUSKEET JA GN14ISSIT Kiillegneissi

Kartta-alueen kiillegneissit ovat enemman tai vahemman suonigneissimaisia . Suoniaineksena on apliittia, graniittia seka granodioriittia . Kiillegneisseissa on monin paikoin kerroksellisuudesta johtuvaa koostumuksen vaihtelua . Valikerroksina on vicisesti amfiboliittia ja sarvivalkegneissia seka joskus myos kvartsiittia .

Laalin ja yhtenaisin kiillegneissialue on karttalehden koillisosassa Kuolimojarven seudulla . Siella on vallitsevana hienorakeinen (0 = 0,1-1 mm), variltain harmaa ja heikosti liuskeinen tyyppi, jonka paamineraaleina ovat plagioklaasi (An 15 35), kvartsi ja biotiitti (taulukko 1, 1-2). Aksessorisina mineraaleina on apatiittia, zirkonia, malmia seki satunnaisesti turmaliinia . Valikerroksina esiintyy paikoin kiillerikkaam- paa ja tummenmpaa, paikoin taas sarvivalkepitoista ainesta (taulukko 1, 3-4) . Kor- dieriittipitoista kiillegneissia (taulukko 1, 5) on Kaakkois-Suomen rapakivialueen kontaktivyohykkeessd . Kiillegneisseissa on kalimaasalpai vaihtelevassa maarin ja usein se puuttuu kokonaan . Kattta-alueen keskiosan kiillegneissi - Rautjarven pohjois- ja koillispuolella - on rakenteeltaan ja koostumukseltaan samankaltaista kuin karttalehden koillisosassa . Lisaksi sielli on kvartsiittialueen laheisyydessa runsaasti kvartsiittisia valikerroksia kiillegneississa niin, etti jyrkan rajan vetaminen niiden kivilajien va1i11a on paikoin vaikeaa. Kartta-alueen luoteis- ja lansiosan hajanaisina riekaleina esiintyvit kiillegneissit ovat karkearakeisempia (0 = 0,5-2 mm) kuin edella kuvatut . Lisaksi ne ovat voimakkaasti migmatiittisia ja granaattipitoisia. 1'aamineraalit ovat plagioklaasi (An,,, 3t,), kvartsi ja biotiitti . Kalimaasalpdd on usein, mutta se saattaa mpos puuttua kokonaan. Granaattia on sddnnollisesti 0,5-1,5 cm :n lipimittaisina porfyroblasteina ; myos kordieriittia on usein. Lisaksi on hiukan muskoviittia ja kloriittia seka aksessoreina malmia, apatiittia ja zirkonia .

Taulukko 1 . Liuskeiden mineralogisia koostumuksia . Table 1 . Modes of the scbists .

1 2 4 8

Kvartsi - _Quart,, 25,1 37,4 25,1 26,7 18,7 80,0 54,2 6,8 Plagioklaasi Plagioclase 60,1 49,8 37,9 36,6 39,0 15,2 30,8 51,4 Kalimaasalpa Potassium feldspar . 20,9 5,6 13,2 29,0 Diopsidi 4- hyperstceni - Diopside + hypers/bene - 26,0 Sarvivalke - Hornblende -- 13,7 6,5 - 65,5 4,8 Biotiitti - Biotite 14,2 19,8 23,3 9,3 24,5 1,6 9,6 Muskoviitti - Muscovite 2,6 6,8 Kordieriitti - Cordierite 9,6 Aksessoriset-Accessories 0,6 - - 4,5 1,4

1. Kiillegneissi --- Mica gneiss . Partakoski, Savitaipale, x -- 6 795,5, y =- 536,8 (350/CK/60) . 2. Kiillegneissi Mica gneiss . Iluttusenniemi, Savitaipale, x 6 797,4, v - 533,6 (508/AT/60) . 3. Sarvivalkepitoinen kiillegneissi Hornblende-bearing mica gneiss . Kaskenkcla, Savitaipale, x 6 786,1, y - 538,3 (16/AT/60) . 4. Sarvivalkepitoinen kiillegneissi Hornblende-bearing mica gneiss . Savitaipaleen kirkolta 6 kni y\ , Savitaipale, x = 6 788,9, v - 530,6 (85/AT/60) . 5. Kordieriittipitoinen kiillegneissi -- Cordierite-bearing mica gneiss . J-lustapaa, Savitaipale, x 6 786,1, v - 539,1 (10/AT/60) . 6. Kvartsiitti - Ouart7ite . Rautjarven pohjoispuoli, Savitaipale, x -- 6 784,5, y - 515,5 (3281AT/60) . 7. Kvartsiitti Ouart7ite, Rautjarven pohjoispuoli, Savitaipale, x =-= 6 782, 7, y -= 512,9 (697/AT/60) . 8. Amftboliitti -Amplibolite . Suomensalo, Savitaipale, x - 6 791,0, y - : 529,8 (369/AT/60) . 9. Pyrokseeni-maasalpaliuske Pyroxene-feldspar schist . Kuolimojarven lounaispuoli, Savitaipale, x - 6 790,3, y 529,4 (97/AT/60 . 8

Kvartsiitti

Kvartsiittia on lounaasta koilliseen suuntautuvana vyohykkeena kartta-alueen keskiosassa Rautjarven pohjoispuolella. Se on puhtaimmillaan mainitun vyohykkeen luoteisreunassa, missy on vain niukasti maasalpaa sisaltavaa kvartsiittia (taulukko 1, 6) noin 150-200 metrin levyisena jaksona pitkin kontaktia . Kiven maasalpapitoisuus kasvaa kaakkoon pain kiillegneissialuetta kohti mentaessa niin, etta sen mineraloginen koostumus (taulukko 1, 7) lahenee kvartsi-maasalpaliusketta . Samalla kiillegneissista koostuneiden valikerrosten maara lisaantyy . Kvartsiitti on variltaan heikosti punertavaa vahaisen hematiittipigmentin vuoksi . Sen raesuuruus on enimmakseen 0,2-2 mm, mutta lisaksi on, etenkin esiintyman Iuo- teisreunalla, karkearakeisia juonikvartsimaisia osueita, joiden pituusakseli on liuskeisuuden suunnassa. Kvartsiitti on kauttaaltaan voimakkaasti uudestikiteytynytta, niin etta alkuperaiset rakennepiirteet ovat miltei kokonaan havinneet . Kerrosrakenteen reliktina voidaan pitaa kuitenkin kiillepitoisuuden kerroksittaisesta vaihtelusta johtuvaa raitaisuutta . Kvartsiitti on lasimaista ja rakenteeltaan granoblastista. Kvartsin lisaksi kivessa on vaihtelevin maarin kalimaasalpaa ja plagioklaasia (An,,, 30), niin etta sen mineraloginen koostumus vaihtelee ortokvartsiitista arkoosimaiseen kvartsiittiin . Lisaksi on hiukan muskoviittia, biotiittia ja kloriittia seka aksessorisina mineraalcina magnetiittia, hematiittia, apatiittia ja zirkonia .

Amfiboliitti

Amfiboliittia on vahaisina liuskesuikaleina ja valikerroksina kartta-alueen kiillc- gneissien yhteydessa . Sc on hienorakeista (0 < 1 mm), variltaan vihertavan tummaa liusketta, jossa on m neralogisen koostumuksen tai raesuuruuden vaihteluista johtuvaa raitaisuutta . Kiven rakenne on granoblastinen (kuva 2) ja sen paamineraalit (taulukko I, 8) ovat sarvivalke ja plagioklaasi (An,, e,). Joskus on hiukan diopsidia, biotiittia ja kvartsia . Muuttumistuloksina on kloriittia ja serisiittia seka aksessoreina malmia ja apatiittia. ,ymfiboliitti esiintyy myos uraliittiporfyyrimaisena muunnoksena, jolle on luon- teenomaista, etta kiven perusmassasta erottuvat isot sarvivalkerakeet koholle jaaneina nystyroina rapautumispinnassa . Tallaista muunnosta on vahaisena esiintymana kartta- alueen luoteisosassa I-Ieinlammen itapuolella . Taman kiven paamineraaleina ovat sarvivalke, diopsidi ja plagioklaasi (An„). Suuret sarvivalkerakeet ovat pyoreahkoja, ja niiden sisalla on usein runsaasti diopsidia . Aksessorina on malmia seka jokin satun- nainen rae scheeliittia .

Kuva 2 . Amub,Iiitti . 22 x . Nic . / I . Fig . 2. Ampfb olite . 22 x . Nic . / / . Suomensalo, Savitaipale . x -= 6 791,0, y = 529,8 .

Kuva 3 . Pyrokseni-maasalpaliuskc . 22 x . Nic . / ' . l-rg. 3. Pyroxene feldspar 22 x. Nic . / / . Savitaipale, x = 6 790,3, y = 529,4 . 1 0

Pyrokseeni-maasalpaliuske

Karttalehden ita- ja keskiosan liuskealueiden reunoilla, rapakivikontaktin laheisyydessa, on muutamin paikoin tummia ja hienorakeisia liuskeita, jotka sisaltavat seka rombista etta monokliinista pyrokseenia . Naita tassa selityksessa pyrokseeni- maasklpaliuskeeksi nimitettyja kivik esiintyy Savitaipaleen kirkolta n . 4 km etelaan, Kuolimojarven lounaispuolella ja Kyynelmyksenjarven seudulla . Savitaipaleen kirkon etelapuolella esiintyva pyrokseeni-maasalpaliuske on tasalaatuista ja heikosti suuntautunutta . Sen raesuuruus on alle 1 mm ja tummien mineraalien osuus on 60-70 0 '. Kiven paamineraalit ovat hypersteeni, diopsidi, sarvivalke, plagioklaasi (An 60) ja biotiitti . Aksessoreina on malmia, apatiittia ja karbonaattia . Seka hypersteeni- etta diopsidirakeet ovat repalcisia ja niiden sisalla on plagioklaasia seka omamuotoista sarvivalketta. Sarvivalke on enimmakseen ruskcaa, mutta diop- sidin muuttumistuloksena on myos vihreaa sarvivalketta . Kuolimojarven lounaispuolen pyrokseeni-maasalpaliuske on myos heikosti suuntautunutta ja hienorakeista. Raesuuruus on alle 0,2 mm, lukuunottamatta kiven bio- tiittisuomuja, jotka saattavat olla lapimitaltaan useita millimetreja . Liuskeessa on joskus seka koostumuksen etta raesuuruuden vaihteluista johtuvaa kerroksellista raitaisuutta, joka nakyy myos kiven granoblastisessa, mikroskooppisessa rakenteessa (kuva 3) . Tummien mineraalien osuus on 30-50 °0 ja kiven paamineraalit (taulukko 1, 9) ovat plagioklaasi (An 3,), diopsidi, hypersteeni ja biotiitti . Vihreaa sarvivalketta ja kvartsia on niukalti . Kyynelmyksenjarven pyrokseeni-maasalpaliuske on heikosti liuskeista ja tasalaatuista, vailla kerroksellisia vaihteluja . Mineraalien raesuuruus on ylcensa alle 0,2 mm, mutta biotiitti saattaa esiintya myos suurempina suomuina . Tummien mineraalien osuus on 50-60 °,o . Tama liuske eroaa edella kuvatuista pyrokseeni-maasalpalius- keista sidna, etta sen vallitsevana tummana mineraalina on vihrea sarvivalke, kun sen sijaan hypersteenia ja diopsidia on vahaisemmassa maarassa . Vaalcina mineraaleina on plagioklaasia (An,, 60) ja hiukan kvartsia .

SYVAKIVET

Kartta-alueen syvakivet voidaan esiintymistavan perusteella jakaa kahteen ryh- maan : orogeenisiin ja anorogeenisiin syvakiviin . Orogeeniset syvakivet ovat tunkeu- tuneet liuskeiden valeihin ja muodostavat niiden kanssa niin sanotun peruskallion, joka on syntynyt vuorenpoimuttumisen tuloksena . Peruskallion orogeeniset syvakivet ovat enemman tai vahemman gncissimaisia ja niiden koostumus vaihtelee gabroista graniitteihin. Anorogeenisiin syvakiviin kuuluvat massamaiset rapakivigraniitit, jotka leikkaavat jyrkasti peruskallion rakenteita . Tassa selityksessa kuvataan ensin peruskallion syvakivet gabroista graniitteihin ja sitten kartta-alucen crilaiset rapakivimuunnokset.

1 1

Peruskallion syvakivet

Gabro-dioriitti

Gabro-dioriittia on laajempana yhtenaisena alueena Kuolimojarven itapuolella . Kivi on yleensa tasarakeista, tummaa ja massamaista, mutta etenkin alueen reunaosissa on ympariston liuskeisuuden mukaista suuntausta . Raesuuruus on yleensa 0,5-2 mm, paikoin jopa 2-5 mm . Kiven rakenne on hypidiomorfinen, ja sen paamineraalit ovat plagioklaasi (An 40 .,,), sarvivalke ja biotiitti. Diopsidia on usein sarvivalkkeen kanssa yhteen kasvaneena . Lisaksi on hiukan kvartsia ja joskus kalimaasalpaa . Muuttumistuloksina on kloriittia ja serisiittia seka aksessorisina malmia, titaniittia, apatiittia ja zirkonia . Gabro-dioriittialueen etelaosissa on porfyyrista muunnosta, jossa plagioklaasi on kiven muita mineraaleja suurempina rakeina . Joskus porfyyrimaisina rakeina on myos kalimaasalpaa . Gabro-dioriittien koostumus (taulukko 2, 1-3) vaihtelee gabrosta kvartsigabron kautta kvartsidioriittiin . Vallitsevana on kvartsi gabromainen muunnos . Kuolimojarven saarilla (mm . Kotasaari ja Kalliosaari) on pienena pahkuna tum-

man harmaata gabro-dioriittia, jonka raesuuruus on 0,3-1,5 mm . Kivi on kauttaaltaan liuskeista ja sisaltak runsaasti kiillegneissia ja amfiboliittia sulkeumina . Kiven paamineraalit ovat plagioklaasi (An 4a ), sarvivalke ja biotiitti .

Taulukko 2 . Peruskallion syvakivien mineralogisia koostumuksia . Table 2 . Modes of the platonic rocks .

1 2 3 4 6 7 8 9 10

Kvartsi - artz 4,4 13,5 12,8 33,3 24,5 23,7 24,9 24,1 40,5 Plagioklaasi - Plagioclase . . 45,9 56,7 56,1 71,2 50,7 55,0 37,5 20,9 16,6 17,8 ( An 55) (Aneo) (Ana ;) (Anzo) (An&4) (Ana4) (Anu4) (Anzs) (Ants) (An25) Kalimaasalpa - Potassium feldspar 4,1 11,6 12,3 14,6 14,8 46,9 57,2 39,7 Hypersteeni 4 diopsidi -- Hypersthene -i- diopside . . . 7,5 Sarvivalke- Hornblende . . . 33,6 22,0 19,0 --- 3,3 4,1 Biotiitti-Biotite 4,8 14,6 7,0 3,9 3,7 2,6 19,9 5,7 2,0 Kloriitti - Chlorite 2,6 - 1,8 Aksessoriset -Accessories . . 5,6 2,3 0,3 0,5 1,6 0,3

1 . Gabro Gahbro . Koskeinkyla, Savitaipale, x - 6 794,3, v = 539,8 (239/CK/60) . 2 . Kvartsigabro - Quartz gahhro . Pontyla, Savitaipale, x - 6 789,4, y = 538,3 (114/CK/60) . 3 . Porfyyrinen dioriitti -- Porphyritic diorite . Marttila, Savitaipale, x -- 6 789,3, y -= 537,6 (129 CK/60) . 4 . Porfyvrinen granodioriitti - Porphyritic granodiorite . Pylkanniemi, Savitaipale, x - 6 793,5, y = 536,6 (284/CK/60) . 5 . Granodioriitti - Granodiorite. Ahola, Savitaipale, x -- 6 787,4, y - 539,6 (26/CK/60) . 6 . Granodioriitti -- Granodiorite. Huttusenniemi, Suomennicmi, 6 796,1, v - 530,3 (428/AT/60) . 7 . Granodioriitti --Granodiorite . Huuhilo, Mantyharju, x = 6 784,9, y = 514,2 (339/AT/60) . 8 . Graniitti - Granite . Kaavankyla, Mantyharju, x -- 6 785,7, y = 503,8 (927/AT/60) . 9 . Graniitti - Granite. Halmenniemi, Mantyharju, x - 6 794,7, y 502,9 (292/AT/60) . 10 . Graniitti - Granite . Rautjarven Nom'-puoli, Mantyharju, x -- 6 784,0, y = 513,4 (681/AT/60) . 1 2

Kuolimojarven saarilla seka jarven itapuolisella gabro-dioriittimassiivilla on siella taalla pienia, vain muutaman kymmenen metrin lapimittaisia noriittipahkuja, joita ei niiden pienuuden vuoksi ole merkitty kallioperakartalle. Eras noriittipahku on muun muassa Kuolimojarven rannalla hieman yli 1 km :n etaisyydella Savitaipaleen kirkolta lansiluotceseen . Pahkuissa esiintyva noriitti on variltaan mustaa tai ruskean viherta- vaa ja se on massamaista silloinkin, kun sita ymparoiva kivilaji on selvasti liuskeista . Kiven paamineraalit ovat seka rombinen etta monoklininen pyrokseeni, plagioklaasi (An,, biotiitti ja sarvivalke . Pyrokseenirakeet ovat repaleisia ja amfiboli on variltaan ruskeaa, vihreaa tai varitonta . Biotiittia on usein muita mineraaleja suurempina suomuina . Aksessoreina on malmia, titaniittia ja apatiittia . Gabro-dioriittiryhman kivia on lisaksi kahtena linssin muotoisena suikaleena Kuolimojarven pohjoispuolella olevan granodioriittialueen yhteydessa . Gabro-dioriitti erottuu teravin kontaktein sita ymparoivasta granodioriitista, jossa sita on myos sulkeumina. Kivi on tumman harmaata, selvasti suuntautunutta ja muutamissa kapeissa vyohykkeissa jopa hiertynytta . Raesuuruus on 1-3 mm ja paamineraalit ovat plagioklaasi (An,, 37), sarvivalke ja biotiitti . Kvartsia on vahan ja satunnaisesti on hiukan kalitnaasalpaa . Kiven koostumus vaihtelee kvartsigabrosta kvartsidioriittiin .

Granodioriitti

Granodioriittisia syvakivia, joiden koostumus vaihtelee kvartsidioriittisesta Iahes graniittisiin, on lukuisina, kooltaan vaihtelevina massiiveina etenkin kartta-a .lueen koillisosassa . Rakenteeltaan granodioriitit ovat joko porfyyrisia tai tasarakeisia . Kuolimojarven itapuolella sijaitsevan gabro-diotiittimassiivin yhteydessa on por- fvyrista granodioriittia pienehkoina massiiveina ja ympariston kivia lavistavina juonina. Granodioriitti sisaltaa sulkeumina ympariston gabro-dioriittia . Kivi on variltaan harmaata ja heikosti suuntautunut . Porfyyriset kalimaasalparakeet ovat lapimitaltaan 1-5 cm ja muodoltaan joko kulmikkaita tai ovoideja . Perusmassan raesuuruus on 1-5 mm. Paamineraalit (taulukko 2, 4) ovat plagioklaasi (An 15 z6), kvartsi, kalimaasalpa ja biotiitti . Paikoin porfyyristen kalimaasalparakeiden maara on niin suuri, etta kiven koostumus tulee Iahes graniittiseksi . Plagioklaasia on myos joskus porfyyrisina rakeina kalimaasalvan ohella, joskin huomattavasti pienikokoisempina . Aksessoreina on titaniittia, apatiittia ja malmia . Tasarakeista, variltaan vaalean harmaata, hienotakeista (0 - 0,5-1,5 mm) ja miltei suuntautumatonta granodioriittia on pienehkoina pahkuina Kuolimojarven koillispuolella Lapinsalossa seka Parranniemesta Lehtisensaarecn ulottuvassa massiivissa seka vahaisena linssina Savitaipaleen kirkolta n . 3 km itakaakkoon . Naiden granodioriittien paamineraalit (taulukko 2, 5) ovat plagioklaasi (An. }), kvartsi, kalimaasalpa ja biotiitti . Tummana mineraalina on yksinomaan biotiitti, jonka maara on vleensa hyvin vahainen ; eniten sita on Parranniemen-Lehtisaaren granodioriitissa . lksessorisina mineraaleina on malmia, titaniittia, apatiittia, zirkonia ja karbonaattia . 1 3

Kuolimojarven pohjoispuolella, kartta-alueen pohjoisrajalle saakka ulottuva granodioriitti on sarvivalkepitoista ja hieman karkearakeisempaa (0 = 0,5-3 mm) kuin edella kuvattu biotiittigranodioriitti . Kivessa on selva liuskeisuus vain kapeissa, muutaman metrin vahvuisissa vyohykkeissa ; muuten kivi on miltei suuntautumatonta . Paamineraalit (taulukko 2, 6) ovat plagioklaasi (An,,), kvartsi, kalimaasalpa, sarvivalke ja biotiitti. Granodioriittialueen pohjoisosassa, graniitin laheisyydessa, kivi sisaltaa runsaammin kalimaasalpaa, joten se koostumukscltaan lahenee graniittia . Lovasjarven koillispuolen harmaa granodioriitti on kauttaaltaan suuntautunutta ja paikoin ruhjoutunutta . Raesuuruus on 0,5-3 mm ja paamineraalit (taulukko 2, 7) ovat plagioklaasi (An,,,), kvartsi, kalimaasalpa, biotiitti ja sarvivalke . Samanlaista granodioriittia on pienena linssina kvartsiittijaksossa Rautjarven pohjoispuolella .

Graniitti

Peruskallion graniitit ovat seka koostumukseltaan etta esiintymistavaltaan vaihtelevia. Kartta-alucen luoteis- ja lansiosalle ovat luontecnomaisia granaattipitoiset graniitit, jotka muodostavat laajan migmatiittisen alueen. Sen sijaan kartta-alueen koillisosan graniitit eivat ole granaattipitoisia eivatka migmatiittisia, vaan esiintyvat selvasti rajattavina pienehkoina massiiveina . Kartta-alueen luoteis- ja lansiosan granaattipitoinen graniitti on epahomogeenista ja raesuuruudeltaan vaihtclevaa . Hieno- ja keskirakeisessa graniitissa on pegmatiittia epasaannollisina pahkuina ja juonina. Variltaan graniitti on punertavaa . 1 aamineraalit (taulukko 2, 8-9) ovat kalimaasalpa, kvartsi ja plagioklaasi (An 7) . Biotiittia, muskoviittia ja kloriittia on niukalti . Granaattia on kivessa saannollisesti, mutta harvakseltaan esiintyvina, 0,5-2 cm :n lapimittaisina rakeina . Aksessoreina on nialmia . apa.iittia ja zirkonia . Kiven kalimaasalpa on yleensa mikrokliinia, mutta rapakiven kontaktin laheisyydessa se on muuttunut ortoklaasiksi rapakivimagman aiheuttaman lampometamorfoosin vaikutuksesta (Vorma 1972) . Lovasjarven koillispuolen graniitti on pilsteista ja hienorakcista ( 0 -- 0,2 1 mm). juonina on pegmatiittia ja apliittia . Kivi on variltaan punertavan harmaata ja Paa- mineraalit (taulukko 2, 10) ovat kvartsi, kalimaasalpa ja plagioklaasi (An.,,) . Haukkajarvesta koillisecn, kartta-alueen pohjoisrajalla on punaista, suuntautumatonta graniittia, jonka raesuuruus on 1-5 mm . Paamineraalit ovat kalimaasalpa plagioklaasi (An 26), kvattsi ja biotiitti. Kuolimojarven koillisosan ja Kuivaisten kylan pienehkot graniittipahkut koostu- vat pegmatiittisesta graniitista, jota on myos lukuisina juonina karttalehden koillisosan peruskalliossa . Alueen pegmatiitcissa ei ole todettu hivenalkuaineiden rikastu- mista. Porfyyrinen graniitti Savitaipaleen kirkolta koillisecn muistuttaa suuresti aikaisemmin kuvattua porfyvrista granodioriittia, johon se ilmeisesti liittvy laheisesti. 1 4

Porfyyriset kalimaasalparakeet ovat lapimitaltaan 1-5 cm ja valimassan raesuuruus on 2-5 mm. Kalimaasalpa on ortoklaasia (trikliinisyysaste 0,0-0,2). Porfyytinen graniitti erottuu teravin kontaktein vmparistostaan, jota se lavistaa juonina .

Rapakivi

Kartta-alueen vallitsevina kivilajeina ovat erilaiset rapakivimuunnokset, jotka liittyvat kahteen erilliseen rapakivimassiiviin . Karttalehden etelaosan rapakivi kuuluu osana laajaan Kaakkois-Suomen eli Viipurin rapakivimassiiviin, joka ulottuu etelassa aina Suomenlahdelle saakka . Kartta-alueen pohjoisosan rapakivi sen sijaan muodostaa suurimman osan aina Suomenniemen kirkolle saakka ulottuvasta niin sanotusta Suo- menniemen rapakivimassiivista .

Etelaosan rapakivi

Kartta-alueen etelaosan rapakivi on valtaosaltaan niin sanottua viborgiittista muunnosta, jossa on suuria plagioklaasimanttelin ymparoimia kalimaasalpaovoidej •i . Pyterliittista rapakivea, jossa kalimaasalpaovoidien ymparilla ei ole plagioklaasimanttelia, on pitkana ja kapeahkona, karttalehden lansirajalta Rautjarven itapuolelle ulottuvana alueena peruskallion ja viborgiitin valissa . Rapakivigraniittia, jossa porfyyriset kalimaasalparakeet eivat ole ovoideja vaan kulmikkaita, on pienena alueena karttalehden itaosassa. Lisaksi on tasarakeista rapakivigraniittia vahaisina esiintymina viborgiittialueen sisalla . Karkearakeinen viborgiitti on laajoilla alueilla sangen tasalaatuista . Sen kalimaa- salpaovoidit ovat tavallisesti lapimitaltaan 2-3 cm ja suurin osa ovoideista, noin 60-80 %, on muutaman millimetrin (1-3 mm) vahvuisen plagioklaasimanttelin vrnparoimia . Joukossa saattaa olla myos suuria, 5-8 cm:n lapimittaisia kalimaasalpa- ovoideja, joiden ymparilla ei ole plagioklaasimanttelia . Viborgiitin paamineraalit ovat kalimaasalpa, kvartsi ja plagioklaasi. Tummina mineraaleina on sarvivalketta ja biotiittia . Aksessoreina on zirkonia, apatiittia, fluorisalpaa ja magnetiittia . Kartta-alueen itaosassa, peruskallion kontaktin laheisyydessa, on viborgiitissa jopa muutaman kymmenen metrin lapimittaisia kiillegneissimurskaleita, jotka ovat irtautuneet rapa- kivimassan katosta ja vajonneet rapakivimagmaan . Pyterliitti Lovasjatven-Rautjarven jaksossa on mineralogiselta koostumukscltaan samankaltaista kuin viborgiitti . Se sisaltaa plagioklaasia hieman vahemman kuin viborgtitti, ja tummana mineraalina on yksinomaan bintiittia. Pyterliitti vaihettuu asteittain viborgiitiksi . Siihen ilmaantuu ensin haivoja plagioklaasimanttelin ymparoimia ovoideja, joiden maara lisaantyy asteittain, kunnes suurin osa ovoideista on manttelin verhoamia ja kivi on viborgiittia.

1 5

Pyterliitin kontakti peruskalliota vasten on paljastuneena Kouvola-Ristiina-tic rs varrella Lovasjarven luoteispuolella Parolassa . Rapakivi leikkaa jyrkasti peruskallion liuskeisuutta ja kontaktipinnan kaade osoittaa, etta rapakivi painuu peruskallion alle . Kontaktissa rapakivi on muutaman metrin vahvuudelta tummaa ja hienorakeista seka sisaltaa harvakseltaan kalimaasalpahajarakeita . Kiven paamineraalit ovat kalimaasalpa, kvartsi ja plagioklaasi . Oliviini ja biotiit'i ovat tummina mineraaleina . Kalimaasalpahajaiakeiden maaran lisaantyessa kiwi vaihettuu asteittain pyterliitiksi, jossa on kontaktin suuntaisina virtausketroksina tummien mineraalien kasaumia . Kartta-alueen itirajan porfyyrisessa rapakivigraniitissa on suuria kulmikkaita kalimaasalparakeita karkearakeisessa perusmassassa . Peruskallion laheisyydessi on kuitenkin muunnosta, jossa porfyyrisia rakeita on ainoastaan harvakseltaan ja petusmassa on hienorakeisempaa. Porfyyrinen graniitti ja viborgiittialueella vahaisina osueina esiintyva tasarakeinen graniitti ovat mineralogiselta koostumukseltaan samanlaisia kuin pyterliitti .

Suomenniemen rapakivimassiivi

Suomenniemen massiivin paakivilajina on tasarakeinen tai heikosti porfvyrinen, karkearakeinen biotiittigraniitti, joka on variltaan ruskean punaista . Paikoin on sel- vemmin porfyyrista muunnosta, jossa on harvakseltaan suuria kalimaasalparakeita . Massiivin kaakkoisosassa on tasarakeista, tumman harmaata sarvivalkepitoista graniittia, joka vaihettuu asteittain tummaksi, oliviinipitoiseksi sarvivalkegraniitiksi . Vallitsevan tasarakeisen graniitin paamineraaiit (taulukko 3, 1) ovat kalimaasalpa, kvartsi ja plagioklaasi (An,, 3o). Kalimaasalparakeet ovat kulmikkaita ja hieman suurempia (0 -- 1 cm) kuin kiven muut mineraalit, joista tumman harmaa kvartsi 0 = 1-2 mm) etottuu usein selvasti omamuotoisina rakeina . Tummana mineraalina

Taulukko 3 . Rapakiven mineralogisia koostumuksia . Table 3 . Modes of the rapakivi granites.

1 2

Kvartsi - Ouart .z 28,6 26,4 Plagioklaasi Plagioclase 20,1 21,2 Kalimaasalpa Potasrium feldspar 38,9 44,1 Oliviini 7- pyrokseeni - Olivine j pyroxene 5,2 Sarvivalke Hornblende 6,0 1,7 Biotiitti -13iotite 4,4 0,3 Malmi - Ore Zirkoni Zircon 1,8 1,1 Apatiitti -Apatite Fluoriitt - Fluorite

1 . Tasarakeinen rapakivigraniitti -- .Lven-grained rapakivi granite . Vanonen, Mantyharju, x = 6 792,4, y = 514,3 (28/AS/53) . 2. Tumma rapakivigraniitti -Dark-coloured rapakivi granite. Savitaipale, x - 6 787,4, y - 525,3 .

on biotiittia ja sen lisaksi usein myos hiukan sarvivalketta . Aksessoreina on zirkonia, apatiittia, fluoriittia ja magnetiittia . Tasarakeisen rapakivigraniitin kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 4, 1 . Porfyyrinen rapakivigraniitti on koostumukseltaan samanlainen kuin tasarakeinen graniitti ja siina on harvakseltaan suuria kalimaasalparakeita. Suomenniemen massiivin kaakkoisosan sarvivalkepitoinen rapakivigransicti (oil hieman hienorakeisempaa kuin edella kuvattu tasarakeinen biotiittigraniitd, ja sen vari on tumman harmaa tai tumman ruskea . Plan ioklaasi .,,(An -,,) on hieman anor- tiittipitoisempaa kuin tasarakeisessa biotiittigraniitissa . Vallitsevana tummana mineraalina on sarvivalke, ja biotiittia on vain niukasti . Sarvivalkepitoinen rapakivi vaihettuu massiivin etelareunalla crittain tummaksi rapakivigraniitiksi, jonka paamineraalit (taulukko 3, 2) ovat samat kuin muissa rapa- kivimuunnoksissa . Kiven tummina mineraaleina ovat sen sijaan oliviini (fayaliitti), pyrokseeni (augiitti) ja sarvivalke. Suomenniemen massiivin tasarakeisen biotiittigraniitin ja peruskallion migmatiittisen graniitin kontakti on paljastuneena monessa kohdin rapakivimassiivin lansi- paassa. Korpijarven luoteisosassa (Pienlahti) ja saman jarven etelapuoleila (Laivo- lahti) peruskallion granaattipitoinen graniitti on kielekkeena rapakiven paall ja ko~-

Taulukko 4 . Kivicn kcmiallisia koostumuksia. Table 4. Chemical compositions of the rocks .

2 3 4 6 7

SiO -4,40 47,60 52,21 73,19 51,15 55,85 72,03 TiO., . 0,23 2,49 1,33 1,22 0,46 A1,03 11,91 17,87 13,14 12,38 16,02 16,04 11,99 Fe903 1,13 3,90 J J 2,78 1,90 2,26 FeO 1,60 9,48 18,20 1 4,17 8,59 6,97 2,39 MnO 0,02 0,21 0,23 0,12 0,06 MgO 0,23 3,73 3,46 0,27, 5,67 4,05 0,64 CaO 1,17 8,17 7,05 1,22 7,60 5,95 1,44 Na20 2,49 3,35 1,00 1,26 2,79 2,65 2,18 K.,0 5,58 1,29 2,73 5,18 1,93 2,96 5,39 P'O- 0,04 0,61 0,32 0,28 0,07 CO, 0,07 0,00 0,00 0,00 0,00 H9O - 0,69 1,32 j l 1,73 1,53 0,85 H,0 0,15 0,17 f 1,05 J 0,70 0,16 0,08 0,09 99,71 100,19 98,84 98,37 100,30 99,60 99,85

1 . Tasarakeincn rapakivigraniitti - Even -grained rapakivigranite . Vanoncn, i\4antyharju, x - 6 792,4, v - 514,3 (28/AS/53) . Anal . P. Ojanpera . 2. Diabaasi Diahase . Lovaskoski, Mintyharju, x -- 6 784,4, y -- 506,6 . Anal . P. Ojanpcra . 3 . Diabaasi Diahase . Leinvihko, Savitaipale, x = 6 789,9, y -= 535,7 . Anal . B. Frosterus . 4. Kvartsiporfvyri -Quart, porphyry . Leinvihko, Savitaipale, x = 6 789,9, v - 535,7 . Anal. 11. Berghcll . 5. Diabaasi Diahase . Korpijarvi, Saynetlahti NV-, Mintyharju, x -- 6 799,1, v - 508,7 . Anal . P. Ojanpera . 6. Muuttunut diabaasi -Altered diahase . Korpijarvi, Saynetlahti N\V', M4antvharju, x 6 799,1, y = 508,7 . Anal . P. Ojanpera . Kvartsiporfvyri-Ouartg' porphyry . Korpijarvi, Saynetlahti N\\, Nfantyharju, 6799,1, y - 508,7 . Anal . P. Ojanpera . 1 7 taktipinnan kaade on rapakivimassiivista ulospain . Rapakiven kontakti on erittain hyvin nahtavissa massiivin lounaisreunalla Kotajarven lansipuolen kallioseinamissa, missy sita voidaan seurata miltei yhtamittaisesti noin 250 metrin matkalla . Peruskallion granaattipitoinen graniitti on erittain loivassa asennossa rapakiven paalla . Kontakti- pinnan kaade on 15° suuntaan N70 °W, ulospain rapakivimassiivista . Suomenniemen massiivin lansiosan kontaktit ovat seka teravic etta loiva-asen- toisia, ja rapakivi painuu niissa 15-40 °:n kaateella peruskallion alle. Massiivin lansipuolen kontakteissa ei ole intrusiivibreksioita, ja peruskalliota leikkaavat rapakivi - juonet ovat harvinaisia. Tassa yhteydessa tulkoon mainituksi, ettc intrusiivibreksioita on kuitenkin Suomenniemen massiivin pohjoisreunalla, Savitaipaleen karttalehden ulkopuolelle jaavassc osassa Suomenniemen kirkonkylan seudulla. Suomenniemen rapakivimassiivin lansiosan kontakteissa on aina 0,5-lmettin vahvuinen, magman nopeas*_a jahmettymisesta johtunut hienorakeinen rapakiven reunamuunnos, jossl on harvakscl`aan porfyyrisid kalimaasalparakeita vaalean punai- sessa hienorakeisessa perusmassassa . Tama kontaktimuunnos vaihettuu asteittain tasa- ja karkearakeiseksi rapakivigraniitiksi .

DIABAASI- JA KVARTSIPORFYI'RIJUONET

Kartta-alueella on seka diabaasi- etta kvartsiporfvvrijuonia . Peruskalliota lavistavia, luoteesta kaakkoon kulkevia diabaasijuonia on runsaasti kattta-alueen koillisosassa, mutta suurin esiintyma on kuitenkin Lovasjarven seudulla karttalehden lansi- osassa. Kvartsiporfyyrijuonia, jotka lavistavat seka peruskalliota etta rapakivea, on Suomenniemen rapakivimassiivista ja sen ymparistossa . Lisaksi on kaksi erikois- laatuista niin sanottua sekajuonta, joissa on samassa juonessa seka diabaasia etta kvartsiporfyyria .

Diabaasi

Kartta-alueen suurin diabaasiesiintyma, niin sanottu Lovasjarven diabaasi, on vahvuudeltaan 200-700 metric. Sc on karkearakeista, variltaan mustaa ja rakenteeltaan ofiittista . Plagiokaasi (An,,) on suurina liistakkcina, jotka ovat 1-4 cm pitkia ja 1-3 mm leveita . Tummina mineraaleina on monokliinista pyrolcseenia is biotiittia . Pyrok_seeni on rcunoiltaan hiukan uraliittiutunutta ja klooriittiutunutta . Lisaksi on kivessi hicnosaloisen massan muodostamia aggregaatteja, jciden keskusta on viiri- tonta tai heikosti vihrcaa klinoamfibolia seka tarnan ymparilla kehanc vihreca kloriittia (kuva 4) . Aksessoreina on oksidin :almia ja apatiittia; joskus on jokin satun- nainen kvartsirae . Lovasjarven diabaasin kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 4, 2 .

3 12800289511

1 8

K-a 4 . Diahaasi . - x . Nic. / j . 1-` 4. Diabase. . - I x . N/c . / / . IA)vaskoski, lllantvharju, x -- 6 784,4, v 506,6 .

Geologisen tutkimuslaitoksen malmiosaston vuosina 1975---79 suorittamien tutkimusten mukaan Lovasjarven diabaasiesiintyma ulottuu 1,5 km pitemmalle luoteeseen kuin kallioperakartalle on merkitty . Naita tutkimuksia johtaneen fil.lis. R. Alviolan antamien tietojen mukaan esiintyman luoteisosan diabaasi on oliviinipitoista ja siella on juonen keskella oliviinikivea, jonka mineraloginen koostumus on seuraa- va: oliviini (To ss) 63 °-o, plagioklaasi (An ;,,) 15 °o, titanomagnetiitti-ilmeniitti 16 °io, klinopyrokseeni 2 °"o, amflboli-serpentiini kloriitti--biotiitti 4 °~,. Oliviinikiven soveltuvuutta valimo- ja puhallushiekan valmistamiseen on tutkittu ja oliviinidia- baasissa aksessorina esiintyvan baddeleyiitin-ZrO,-mineraloginen kuvaus on jul- kaistu (Siivola 1977) . Lovasjarven diabaasia kasitteleva yksityiskohtainen tutkimus julkaistaan myohemmin . Lovasjarven diabaasia kontakteissa peruskallion kivia vasten on diabaasi hienorakeisempaa ja vaihettuu muutaman metrin matkalla karkearakeiseksi juonen kes- kustaan mentaessa . Kartta-alueen etelaosan rapakivi katkaisee diabaasijuonen Lovas- jarven seudulla, ja Oripaansaaren mantereeseen yhdistavalla kannaksella on intru- siivibreksiaa, jossa on diabaasimurskaleita rapakivessa. Lovasjarven diabaasissa on joitakin muutaman cm :n levyisia apliittisia tai pegmatiittisia graniittijuonia, jotka lienevat synnyltaan palingeenisia . 19

Kartta-alueen koillisosan pystyasentoisten diabaasijuonien suunta on luoteesta kaakkoon, ja niiden leveys on 10-15 metric . Raesuuruus on pienempi kuin Lovas- kosken diabaasissa . Plagioklaasiliistakkeiden pituus on 5-15 mm ja leveys 0,3-1,5 mm. Raesuuruus picnenee juonien reunoille pain . Diabaasin paamineraalit ovat plagioklaasi (An J6 ,,) ja diopsidi. Oliviinia ja hypersteenia on Palvaniemesta Kuolimo- jarvelle jatkuvassa juonessa . Diabaasijuonien primaarit tummat mineraalit ovat yleensc voimakkaasti muuttuneet . Muuttumistuloksina on vihreaa ja varitonta amfibolia, hiotiittia, kloriittia ja serpentiinia, jotka ovat hienojakoisena, saloisena tai repaleisena, hienorakeista magnetiittia sisaltavana massana . Variton amfiboli esiintyy usein kloriit- tikehan ymparoimana hienojakoisena massana samoin kuin Lovaskosken diabaasissa (vrt. kuva 4). ,\ksessoreina on apatiittia ja satunnaisesti on hiukan karbonaattia ja kvartsia . Kartta-alueen koillisosan diabaaseissa on joskus punertavan harmaata hienorakeista kivilajia, jonka paamineraalit ovat plagioklaasi (An, r;) ja kvartsi seka tummina mineraaleina biotiitti ja joskus myos sarvivclke . Tata kivea on Palvaniemessa seka diabaasin ja pegmatiitin valisessa kontaktisaumassa etta juoniea diabaasissa . Liscksi sita on Suomenniemen Kuusenhaon kylan pohjoispuolella n . I cm:n vahvuisena saurnana diabaasin ja granodioriitin kontaktissa . Viimeksi mainitun diabaasijuonen luotcisimmalla paljastumalla on diabaasissa 10-15 cm :n vahvuinen pegmatiittinen juoni, jonka paamineraalit ovat kalimaasalpa, plagioklaasi (An,,) ja kvartsi . Kartta-alueen diabaaseihin laheisesti liittyvana on pidettava pienta gabroesiinty- mac Korpijarven Saynetlahden pohjoispuolella, lahella karttalehden pohjoisreunaa . Suomenniemen rapakivimassiivin ja migmatiittisen graniitin valissa sijaitseva gabro on karkcarakeista (O = 1-5 mm), rakenteeltaan hieman ofiittista, ja sen kontaktissa peruskallion graniittia vastaan on hienorakeisempi jahmettymissauma . Kivi sisaltaa runsaasti vii 65 ° 0 - plagioklaasia (An 46), joten se on koostumukseltaan anortosiittimainen gabro . Muina mineraaleina ovat sarvivclke, biotiitti, hyperstceni, diopsidi ja kvartsi. Liscksi kivessa on hajallaan tai pahkuiksi kasaantuneena suuria, aina 5 cm :n lapimittaisia plagioklaasirakcita (An ;6).

K vartsiporfyyri

Kartta-alueen kvartsiporfyyriluonet ovat leveydeltaan 10-20 metric. Niiden kulku on yleensc N40' 50°W', mutta Suomenniemen massiivissa on kuitenkin kaksi juonta suunnassa N80 - \X". Juonten kaade on pysty tai poikkeaa siita enintaan 10' . Kvartsiporfyyri on variltaan punaista, mutta juonien hienorakeisissa reunaosissa van vaihtelee mustasta vaalean harmaaseen . Kiven porfyyrisct hajarakeet erottuvat erittain sclvasti hienorakeisesta perusmassasta (kuva 5), ja niidcn maara koko kivestc on yleensc 30-45 0,' . Ne ovat enimmakseen kalimaasalpaa ja kvartsia ; plagioklaasia on niukalti . Hajarakeina esiintyvien mineraalien prosenttimaatat koko kivestc vaihtelevat seuraavissa rajoissa : kalimaa-

Kuva 5 . Kvartsiporfyyri . Luonnollinen koko . Fig . 5 . Quart :g porphyry . Natural 0/21 . Korpijdrvcn NF-ranta -- NE-.chore of Korpijarvi, Mdntvharju, x 6 794,2, v 504,1 .

salpaa 15-25 "~„ kvartsia 10-20 °,-o ja plagioklaasia 1-2 ",, . Kalimaasalpa (0 1-3 cm) on omamuotoista, kulmistaan hiukan pyoristynvttd . Kvartsi ( 0 - 1- 4 mm) on tummaa ja omamuotoista. Vahaisessa maarin esiintyvat vihertavan harmaat plagioklaasihajarakeet (An,,, ,,)) ovat kooltaan 2-8 mm, la tie ovat voimakkaasti muuttuneet serisiitiksi ja cpidootiksi. Kvartsiporfyyrin perusmassa, jonka racsuuruus on 0,02-0,2 mm, koostuu valtaosaltaan kalimaasalvasta, kvartsista ja plagioklaasista . Kvaitsin ja kalimaasalvan muo- dostama granofyyrinen rakenne on yleinen . Turnmana mineraalina on bio .iittia, joskus myos sarvivalketta . Lisaksi kivcssa on vahaiscssa maarin magnetiittia, kloriittia, fluoriittia, apatiittia ja zirkonia . Kvartsiporfyyrilla on tiivis- ja hienorakeiset jahmettvmiskontaktit scka pcrus- kallion kivia etta rapakivea vasten . Hienorakcisen kontaktimuunnoksen vahvuus vaihtelec muutamasta kvmmenesta senttimetrista kolmeen metriin . Kontaktimuun- noksessa on joskus hatvakseltaan yksitt1isia hajarakcita, ja siina on paikoin magman virtauksesta aiheutunutta raitaisuutta juonen kontaktipinnan suunnassa . Virtaus- kerrokset ja juoksurakenteet o-,--,)t parhaiten kehittyneet kvartsiporfvvtissa, joka on Kuolimojarven lansirannalla Nikkarissa . Kvartsiporfyyrin kemiallisia koostumuksia on esitettv taulukossa 4, 4 ja 7 . Ne ovot samanlaisia kuin Suomennicmen rapakivigraniitin koostumus . 21

.1 --tl l 13 r

Kuva 6 . Sekajuoniesiintyma . Korpijarven Saynetlahden luoteispuoli, Mantyharju . 1, granaattipitoinen graniitti; 2, diabaasi ; 3, kvartsiporfyyri . Kartoittanect H . Kobayashi, R . Niemela ja P . Wasenius . h . Occurrence of composite dike . NF of Sdynetlabti, Mantyharju . 1, garnet-bearing granite; 2, diabase: 3, quartz porphyry . .11apped b7 H . Kobayashi, R . Niemeld and 1' . [F"acenius .

Sekajuonet

Kartta-alueella on kaksi nun sanottua sekajuonta, joissa kaksi toisistaan suuresti poikkeavaa kivilajia, diabaasi ja kvartsiporfyyri, esiintyvat samassa juonessa . Toinen ncista esiintymista on Kuolimojarven Leinvihkosaaressa Savitaipaleen kirkolta n . 2 km luoteeseen ja on jo ennestcan tunnettu 'Frosterus 1903) . Toinen sekajuonista loydettiin Savitaipaleen karttalehden kartoitustoiden yhteydessd Korpijarven Say- netlahden pohjoispuolelta kartta-alueen pohjoisosasta. Leinvihkon sekajuoni on kuvattu sangen seikkapercisesti jo tilikkelin vuoiilaji- kartan selityksessa (Frosterus 1903). Diabaasista ja kvartsiporfyyrista koostuvan sekajuonen suunta on luoteesta kaakkoon ja leveys 20 metric . Juonen keskiosa on kvartsiporfyyric, ja molemmilla reunoilla on enintacn 5 metrin leveydeltc uraliitti- diabaasia, jonka rajat sekc peruskalliota ettb kvartsiporfyyric vaster ovat jyrkat . Peruskalliota vasten diabaasilla on hienorakeinen kontaktimuunnos . Kvartsiporfyyri lavistdd kapeina juonina diabaasia . hlikkelin vuorilajikartan selityksessa julkaistut kemialliset analyysit Leinvihkon sekajuonen diabaasista ja kvartsiporfyyrista on esitetty taulukossa 4, 3-4 . 1'rosteruksen (1903) esittaman kasityksen mukaan sekd dia- boasi etta sita hieman nuorempi kvartsiporfyyri ovat molemmat rapakiveen kuuluvia juonimuodostumia . Korpijarven Saynetlahden pohjoispuolella esiintyvan, pystyasentoisen sekajuonen suunta on N50 °W ja leveys on noin 25 metric. Juonen keskiosa on diabaasia ja juonen molemmilla reunoilla on 2-3 metrin leveydeltc kvartsiporfyyric . Sekajuonen sivu- kivena on peruskallion granaattipitoinen graniitti . Esiintyman yksityiskohtainen kartta on esitetty kuvassa 6.

Kuva 7 . Kalimaasalpaa ja kvartsia (musta) porfvroblasteina diaba issa . I . 7 . Pslassium feldspar and guart7 (blaa ' as porpbyroblasts in diny se . Saynetlahden Nl puoli - NF of Sdynellahti, tiianyharju, x 6 799,1, y - 508,7 .

Sekajuonen diabaasin plagioklaasiliistakkeiden (An;,, as) pituus on yleensa allc 5 mm, mutta satunnaisesti ja harvakseltaan on myos suutia aina 5-6 cm :n ldpimit- taisia plagioklaasirakeita . Tummina mineraaleina on vihreaa sarvivalketta ja biotiittia seka paikoin on rombista pyrokseenia niukalti . Aksessoreina on titaniittia ja zirkonia . Diabaasin kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 4, 5 . Sekajuonen kvartsiporfyyri on samanlaista kuin kartta-alueen aikaisemmin kuvatut kvartsiporfyyrit . Kiven kemiallinen analyysi on esitetty taulukossa 4, 7 . Korpijdrven pohjoispuolen sekaiuonen diabaasin ja kvartsiporfyyrin_ kontakti- vyohyke on mielenkiintoinen . Kvartsiporfyyri sisaltaa sulkeumina diabaasia, ja sita on muutaman senttimetrin vahvuisena juonena diabaasissa . Lisaksi diabaasin ja kvart- sipotfyytin kontaktissa on 2-3 metrin levyinen vyohyke, missy kvartsiporfyyristd pelaisin olevaa ainesta, etupaassa punaista kalimaasalpaa ja tummaa kvartsia, on kasvettunut porfyroblasteina diabaasiin, jonka ofiittinen rakenne on kuitenkin vield nakyvissa diabaasiin kasvaneiden suutien kalimaasalpa- ja kvartsirakeiden vdli- massassa (kuva 7) . Diabaasissa olevan kalimaasdlvan ja kvartsin mdara on suuritnmil- 23

laan juonen reunalla kvartsiporfyyria vasten ja vahenee asteittain kohti diabaasin keskiosaa. Diabaasin ja kvartsipotfyyrin kontaktin valittomassa laheisyydessa diabaasin sarvivalke cn osittain muuttunut kloriitiksi ja epidootiksi seka plagioklaasi on saussuriittiutuiiut. Kvartsiporfyyriste peraisin olevaa ainesta, muun muassa fluoriittia, on myos suurien kalimaasalpa- ja kvartsirakeiden valisessa massassa . Diabaasin reunaosan kemiallinen koostumus on esitetty taulukossa 4, 6 . Taman analyysin ver- tailu diabaasin keskiosan koostumukseen (taulukko 4, 5) osoittaa, etta seka Si0 2- etta K 20-pitoisuudet ovat diabaasin muuttuneessa reunaosassa suuremmat kuin juonen keskella . Tassa esitetty diabaasin muuttuminen kvartsipotfyyiin kontaktissa on hyva esimerkki graniittisen magman aiheuttarnasta, emaksisen kiven alkavasta metasomaattisesta gtaniittiutumisesta .

KALLIOI'ERAN RAKENNE JA KIVILAJIEN IKASUHTEET

Karttalehden liuskeista ja orogeenisista syvakivista koostuncilla, svekokarelidiseen kallioperaan kuuluvilla peruskallioaluella kivien liuskeisuuden seka venyman kulut ja kaateet vaihtelevat suuresti . Liuskeisuuden suunta vaihtelee huomattavimmin kartta-alueen koillisosan peruskallioalueella, missy jvrkiinkaltevassa asennossa olevat liuskeet ja gncissit ovat taipuncet syvekivimassojen ymparille . Palvaniemen ja Lapin- salon granodioriittipahkujen ymparille liuskeisuuden kaatcct ovat syvakivimassoista ulospain . Kuolimojarven etelaosan saarilla on sclva venyme (30'-70°) kaahkoon, mutta jarven koillispuolella venyme pistaa yleensi koilliseen . Lapinsalon granodio- riittipahkun luoteispuolella loiva (1W-50 -) vcnymii on luoteeseen ja kaakkoispuo- lella kaakkoon . Rapakivimassiivien velisse sijaitsevalla peruskalliokielekkeella liuskeisuuden kulku on yleensa N45'E. Kaateet vaihtelevat pystyasentoisista loiva-asentoisiin, ja ne ovat enimmakseen luoteeseen . Karttalehden luoteis- ja lansiosan laajalla migmatiittisella graniittialueella liuskeisuuden kulku on keskimeatin pohjoisesta ctelaan ja poikkeaa s ;ita muutaman kymmenen astetta joko itikn tai lanteen . Alueella on runsaasti loivia (20 °-50°) kaateita jotka vyohykkeittain ovat joko itaan tai lanteen niin, ette kaateiden petusteella voidaan konstruoida laajoja synkliinejk ja antikliineja . Eraan synkliinimaisen takenteen keskiosaa voidaan scurata - Suomennicmen iapakivimassiivin katkaisemana Nuijajarven itapaasta aina Pesantajarvcn itapuolelle saakka . Kaitta-alueen liuskeet ja gneissit ovat kontaktihavaintojen mukaan vanhempia kuin niita lavistavat peruskallion syvakivet . Liuskeiden keskinaiset ikesuhteet ovat epaselvat. Kiillcgncississa on amfiboliittia valikerroksina ja kvartsiitti nayttaisi kaa- dehavaintojcn perusteella olevan kiillegneissin paella . Peruskalliolueen syvakivicn keskinaiset kontaktisuhteet osoittavat, etta niiden ikejarjestys vanhimmasta nuorim- paan on scutaava : gabro, dioriitti, granodioriitti is graniitti . Kartta-alueen peruskallio kuuluu maamme svekokarelidiscen vvohykkcesecn, jonka poimuttuminen, meta- morfocsi la plutonismi on ialtean n . 1900-1800 Ma .

kuva S. Rapakiven rakoilun suuntausdia- grammi (230 havaintoa) . Fig . Orientation of joints in the rapakiiv (230 joints) .

I'oimuttunutta ja metamorfista kallioperaa nuorempia ovat rapakivet, jotka leikkaavat terkvasti peruskallion tektonisia rakenteita . Peruskallion liuskeisuutta leikkaavat rapakiven kontaktit nakyvat karttakuvassa erittain selvksti rapakivimassojen valiin pistavan peruskalliokielekkeen reunoilla . Rapakivimassiivien kontaktit viet- tavat usein loivasti peruskallion alle ja ovat luonteeltaan jahmettymiskonta kteja hieno- rakeisine kontaktimuunnoksineen . Rapakivessa on murskaleina peruskallion kivilajeja . Kuuman rapakivimagman (> 800"C) tunkeutuminen on aiheuttanut kontakti- metamorfisia muutoksia, joita on selvitetty seikkaperkisesti Viipurin rapakivimassiivin kontaktiaureolia kksitteievassa eiikoistutkimuksessa (Vorma 1972) . Rapakiven kon- raktin lkheisyydessa esiintyy pyiokseeni-hornfelsik ja peruskallion kivien mikrokliini on muuttunut ortoklaasiksi . Viipurin massiivin ymparilla ortoklaasiaureolin vahvuus on noin 5 km, mutta Suomenniemen massiivin ymparilla sen vahvuus on vain muu- tamia satoja metreja . Rapakivien geokronologiaa on selvitetty erikoistutkimuksessa (Vaasjoki 1977) . Viipurin massiivin rapakivien zirkoni-ikt ovat 1700-1640 Ma. Savitaipaleen kartta- alueen rapakivista tehdyista maarity_ ksista mainittakoon seuraavat : Viborgiitti, Pesantajatvi -1690 Ma Pyterliitti, Lovasjarvi NW, Parola -1670 Ma Rapakivigraniitti, Vanonen -1670 Ma . Rapakivessa on selvk ja saannollinen rakoilu (liite 1) . Pystyasentoiset raot ovat enimmakseen suunnissa NW-W ja N60'E 'kuva 8) . Lisaksi kivessa on lahes vaaka- suora pengerivs .

Kartta-alueen juonikivilajeista ovat peruskalliota leikkaavat diabaasit rapakivea vanhempia, kun sen sijaan kvartsiporfyyrit lavistavat seka petuskalliota etta Suomen- niemen rapakivea. Lisaksi kvartsiporfyyri lavistaa sekajuonissa diabaasia. Diabaasi, rapakivi ja kvaitsiporfyyri edustavat peruskalliota nuorempaa posts vekokarjalaista magmatismia, jonka maksimi-ika on 1700 via .

4 1sO(389vV1 Summary

PRE-QLATERN ARY ROCKS OF THE SAVITAIPALE iNIAP-SI-IFET AREA

Introduction

The oldest part of the Savitaipale region is composed of Precambrian metamorphic and plutonic rocks, which form a complex belonging to the Svecokarelides of Finland . The region consists mostly of different varieties of rapakivi granites, which cut sharply across Svecokarelidic metamorphic and plutonic rocks . Dikes of diahase and quartz porphyry arc common .

Metamorphic and plutonic complex

The metamorphic rocks are migmatitic schists and gneisses . The most common of them are mica gneisses, the main minerals of which are plagioclase, quartz and biotite . Porphyroblasts of garnet and cordierite are typically present in the mica gneisses of the migmatite granite area . The mica gneisses in the area of Kuolimojarvi contain cordierite only in the contact zone against the rapakivi massif . Conspicuously recrystallized, glassy quartzite occurs north of Rautjarvi . Its composition grades from orthoquartzite to quartz-feldspar rock. Narrow zones of amphibolite are present as intercalations in the mica gneiss . The main minerals are hornblende and plagioclase (An, , fi -,). Diopside, biotite and quartz are present in small amounts . Pyroxene-feldspar schists occur instead of amphibolites in the closest vicinity of the rapakivi contact . Their main minerals are hvpersthene, diopside, hornblende, plagioclase and biotite. Both brown and green varieties of hornblende occur . The mineral compositions of the schists and gneisses of the map area are presented in Table 1 . Orogenic plutonic rocks of the metamorphic complex in the northeastern part of the map sheet penetrate the schists and gneisses . They are foliated especially in the boundary zones of the plutons, and in composition they grade from gabbro to granite . The main plutonic rock types in succession to the intrusions arc : gabbro, diorite, granodiorite and granite . Both even-grained and porphyritic types occur . 27

The main minerals of the gabbros and diorites are plagioclase (An ., 35), hornblende and biotite . There occur some remnants of diopside, a small amount of quartz and, in place, potassium feldspar. Quartz gabbroidic varieties are most commonly observed among the mafic plutonic rocks . The silicic members are mainly granodiorites, the main minerals of which are plagioclase (An 25 3 .), quartz, potassium feldspar and biotite. hornblende is only occasionally seen to occur . The porphyritic granodiorite contains large angular grains or ovoids of potassium feldspar . With an increase in the potassium feldspar content, the granodiorites pass into granites, which form only small masses among the gabbro-diorites and granodiorites in the northeastern part of the map sheet . Migmatitic garnet-bearing granite, which is not associated with other plutonic rocks, occupies large areas in the northwestern and western parts of the map sheet . The granite is inhomogenous with fine-grained, medium-grained and pegmatitic parts. Furthermore, nebulitic remains of older rocks, mainly mica gneiss, are common . The main minerals of the migmatite granite are potassium feldspar, quartz and plagioclase (An 20 27) . Biotite is present as a mafic mineral and garnet occurs regularly as sparsely distributed porphyroblasts . The mineral compositions of the plutonic rocks of the metamorphic complex are given in Table 2 .

Rapakivi

Different varieties of rapakivi granite occupy most of the map area . Rapakivi granites in the southern part of the map sheet belong to the broad Wiborg massif and those in the northern part to the Suomenniemi massif. A coarse-grained porphyritic granite with ovoids of potassium feldspar surrounded by plagioclase mantles (wiborgite) is the most common variety of rapakivi granite in the southern part of the map sheet . Furthermore, small areas are occupied by pyterlite (ovoids without mantles), porphyritic rapakivi granite (angular porphyritic grains of potassium feldspar) and even-grained rapakivi granites . The Suomenniemi rapakivi massif is composed mainly of even- and coarse-grained rapakivi granite, which grades in the southeastern part of the massif to dark-coloured hornblende- and fayalite-bearing varieties . The main minerals of all the rapakivi varieties are potassium feldspar (mainly orthoclase), quartz, and plagioclase (mainly oligoclase) . Hornblende and biotite are the mafic minerals of the wiborgite . Biotite is the principal mafic mineral of the pyterlite, porphyritic and even-grained rapakivi granite . The mafic minerals contained in the dark-coloured rapakivi variety of the Suomenniemi massif are : olivine (fayalite), pyroxene (augite) and hornblende . Accessory minerals present in all the rapakivi varieties are zircon, apatite, fluorite and magnetite . Two mineral compositions and one chemical analysis of the Suomenniemi rapakivi massif are given in Tables 3 and 4 . 28

Rapakivi granites cut sharply through the structures of the metamorphic complex, and the massifs have outward-sloping contacts . Gentle (15`-40°) contacts of the rapakivi dipping beneath the migmatite granite are well-developed, especially in the western part of the Suomenniemi massif. A fine-grained variety of the rapakivi occurs as a narrow zone (0,5-1 m) along the contact . Fragments and roof pendants, consisting of metamorphic rocks . occur in the wiborgite .

Diabase and quartz porphyry

Vertical or steep diabase and quartz porphyry dikes, usually 10-20 meters in thickness, are common in the map area . Furthermore, there are two composite dikes, in which diabase and quartz porphyry occur together in the same dike . Diabase dikes, cutting the metamorphic complex, are most common in the northeastern part of the map sheet . Their trend is about N45°W and the main minerals contained in them are plagioclase (An ., J 8) and diopside . Olivine and hypersthene occur occasionally. The mafic minerals are altered to amphibole, biotite, chlorite and serpentine . Fine-grained contact varieties of diabase are common . The largest diabase dike occurs north of Lovasjarvi and its width is about 700 meters . The rock is coarse- grained with 1-4 cm long laths of plagioclase (An, ;) . Partly uralitized monoclinic pyroxene and biotite are present as mafic minerals . Olivine diabase and olivine-plagioclase rock, the main mineral of which is olivine (Fo, ;,), occur in the most northwestern part of the Lovasjarvi diabase . Quartz porphyry dikes with chilled contacts are common in the metamorphic complex around the Suomenniemi massif and some dikes cut the rapakivi coo. The mineralogical as well as chemical composition of the quartz porphyry is highly similar to that of the even-grained rapakivi granite . The phenocrysts consist mainly of idio- morphic potassium feldspar and quartz; plagioclase (An,,, , 0) phenocrysts occur only sporadically. Diabase and quartz porphyry form composite dikes, in which the latter is a younger component . The apophyses of quartz porphyry penetrate the diabase, which occurs also as fragments in the porphyry . Furthermore, the intrusion of quartz porphyry has caused reactions and alterations in a land zone of diabase 2-3 meters wide against the quartz porphyry . Porphyroblasts of potassium feldspar and quartz have grown into the diabase, the mafic minerals of which are intensely chloiitized and the plagioclase of which is saussuritized . Relics exhibiting an ophitic tecture are found in the altered rock. A detailed map of the composite dike north of Korpijarvi appears in Fig . 6 and the chemical compositions of the diabase and quartz porphyry are presented in Table 4. 29

Tectonics and age relations

A marked variation of tectonic directions (schistosity, foliation and lineation) characterizes the metamorphic complex in the northeastern part of the map area . Steeply dipping schists and gneisses arc curved around bodies consisting of gabbros, diorites and granodiorites . Rectilinear schistosity is characteristic of the metamorphic complex situated between the rapakivi massifs . The main trend of the foliation in the migmatite granite area is approximately N-S. The foliation dips gently (20 °-50) in many places . The gentle dips of the foliation make it possible to construct some wide synclines and anticlines . The trough of a syncline cut by the rapakivi massif extends from the eastern side of Nuijajarvi to the eastern side of pesantajarvi, and the crest of an anticline occurs east of Kala- tonjarvi, near the western boundary of the map area . The contact relations show that the schists and gneisses are older than the plutonic rocks of the metamorphic complex . The plutonic rocks in succession to the intrusions are : gabbio, diorite, gianodiorite and granite . The metamorphic complex of the map sheet belongs to the Svecokarclidic folded area, the metamorphism and plutonism of which took place -1900-1800 _Ma ago . The tapakivi granites cut sharply across all the structures of the metamorphic complex . Fine-grained contact varieties, outward-sloping contacts and xenoliths of metamorphic rocks characterize the rapakivi massifs . The emplacement of the rapakivi magma has produced thermometamorphic aureoles around the massifs (Vorma 1972) . 1 yroxene-hornfelses occur along the contact zones, and the microcline of the country rocks has been transformed into orthoclase . The orthoclase aureole around the Wiborg massif it about 5 kilometers broad, but around the Suomenniemi massif it is only some hundreds of meters . The zircon ages of the rapakivi granites in the Wiborg massif vary between the limits 1700---1640 Mla (Vaasjoki 1977) . Three samples dated from the Savitaipale map sheet (wiborgite, pyterlite and even-grained rapakivi from the Suomenniemi show massif) vary between the limits 1690-1670 Ma . The jointing of the rapakivi is quite regular (Appendix 1) . Vertical or steep joints show marked maxima in the directions N30°W and N60 ° E (Fig . 8) . The diabase dikes, which intersect the metamorphic complex, are older than the rapakivi granites and quartz porphyries . The quartz porphyry dikes cut the metamorphic complex, diabase and the Suomenniemi rapakivi . The diabase and quartz porphyry dikes are, however, closely associated with the rapakivi magmatism and together they represent Postsvccokarelian ()>Subjotniana) magmatism, the maximum age of which is 1700 Ma . KIRJALLISUUTTA - REFERENCES

Frosterus, Benj ., 1903. Vuorilajikartan selitys C 2, Mikkeli . women gcologinen yleiskartta, 1 400 000 . 102 s . Pipping, Fredrik, 1956 . Rapakivimassivct i Suomenniemi . Pro gradu-tutkielma . Kasikirjoitus Hel- singin yliopiston geologian laitoksen arkistossa . Siivola, Jaakko, 1977. Baddeleyite - Zr02 - from Lovasjarvi diahase, southeastern Finland . Bull . Geol. Soc . Finland 49, 59-64 . Simonen, Ahti, 1961 . Olivine from rapakivi . Bull . Comm . geol. Finlande 196, 371--376 . Simonen, Ahti & Vorma, Atso, 1969 . Amphibole and hiotite from rapakivi . Bull . Comm . geol . Finlande 238. 28 p . Vaasjoki, Matti, 1977 . Rapakivi granites and other postorogenic rocks in Finland : their age and the lead isotopic composition of certain associated galena mineralizations . Geol . Surv . Finland, Bull. 294 . 64 p . Vorma, Atso, 1971 . Alkali feldspars of the Wiborg rapakivi massif in southeastern Finland . Bull. Comm . gcol . Finlande 246 . 72 p . 1972. On the contact aureole of the Wiborg rapakivi granite massif in southeastern Finland . Geol . Surv. Finland, Bull. 255 . 28 p . 1976. On the petrochemistry of rapakivi granites with special reference to the Laitila massif, southwestern Finland . Geol . Surv . Finland, Bull. 285 . 98 p .

Rapakiven pystyasentoinen rakoilu seka diabaasi (I3) ja kvartsiporfyyrijuonet (Q) Lute 1 Vertical joints in rapakivi and dikes of diabase (f)) and quart. porphyy (Q) Appendix 1

5 Ji0krn JI Suomen geologinen kartta 1 :100000, Kallioperakarttojen selitykset 3132 Julkaistut kallioperakartat (1 : 100 000) ja selitykset (*) Published naps of pre-Quaternary rocks (1 :100000) and explanations (*) 1. 3 . 1981

0034+0043 Signilskar . 1978 . *2434 Vihanti . 1958 . 1011 Lagskar . 1978 . *2441 Raahe . 1959. 1012 Maarianhamina . 1979 . *2443 Paavola . 1959 . 1014 Foglo . 1980 . 2541 Kemi . 1972 . 1021 Geta . 1978 . 2542+2524 Karunki . 1972 . 1023 Kumlinge . 1978 . 2543 Simo . 1975 . *1033 Not6 . 1954 . 2544 Runkaus, 1971 . 1034 Nagu . 1973 . 2723 Muonio . 1980 . *1242 KorsnSs . 1960 . 3012 Pellinki . 1965 . 2011 Hanko . 1970 . 3021 Porvoo . 1964. 2012 Perni6. 1955 . *3022 Lapinjarvi . 1962 . 2013 lussar6 . 1973 . 3023+3014 Kotka . 1970 . *2021 Salo . 1955 . 3024 Karhula . 1965 . *2022 Marttila . 1957 . 3041 Haapasaari . 1972 . *2023 Suomusjarvi. 1955 . 3042 Hamina . 1973 . *2024 Somero. 1955 . 3044 Vaalimaa . 1979 . *2032 Siuntio . 1960 . *3111 Lahti . 1964 . 2034 Helsinki . 1967 . *3112 Heinola . 1970 . *2042 Karkkila . 1953 . 3113 Kouvola . 1963 . *2043 Kerava . 1969 . 3114 Vuohijarvi . 1969 . *2044 Riihimaki . 1956 . *3121 Sysma. 1977 . *2111 Loimaa. 1953 . 3123 Mantyharju . 1978 . *2112 Huittinen . 1976 . 3131 Luumaki . 1975 . *2113 Forssa . 1954 . *3132 Savitaipale . 1965 . *2114 Toijala . 1973 . 3133 Ylamaa. 1979 . *2121 Vammala . 1967 . *3134 Lappeenranta . 1964 . *2122 Ikaalinen. 1952 . 3142 lblikkeli . 1980 . *2123 Tampere . 1961 . *3144 Sulkava . 1966 . *2124 Viljakkala-Tcisko . 1953 . 3232 Pieksamaki . 1971 . *2131 Hameenlinna . 1949 . 3233 Rantasalmi . 1973 . *2132 Valkeakoski . 1970 . 3234 Varkaus . 1980 . *2133 Kark6la . 1961 . *3311 Viitasaari . 1966 . *2134 Lammi. 1964 . *3312 Pihtipudas . 1969 . *2141 Kangasala. 1964 . 3314 Pielavesi . 1977 . 2143 Padasjoki . 1971 . 3323 Kiuruvesi . 1977 . 2144 Kaipola . 1973. 3531 Jonku. 1977 . *2213 Kuru . 1960 . 3541 Rytinki. 1979 . *2214 Virrat . 1965 . 3543 Loukusa . 1980 . 2222 Seinajoki . 1961 . 3642 Pelkosenniemi . 1979 . 2223 Alavus . 1970 . 3643 Kursu. 1967 . 2224 Kuortane . 1971 . 3713 Sodankyla . 1979 . 2231 Mantra . 1976 . 3714 Sattanen . 1980 . *2232 Keuruu . 1963 . 4112+4111 Imatra . 1966 . 2241 Ahtari . 1970 . 4124 Punkaharju. 1980 . 2313 Alajarvi . 1979 . *4213 Kerimaki . 1975 . 2322 Kokkola . 1980 . *4222 Outokumpu . 1971 . 2323 Kaustinen. 1971 . *4224 Kontiolahti . 1971 . *2324 Kannus . 1961 . *4231 Kitee . 1973 . 2332 Perho . 1976 . *4232+4234 Tohmajarvi . 1967 . *2334 Kinnula . 1962 . *4241 Kiihtelysvaara . 1971 . *2341 Lestijarvi . 1964 . 4243 Oskajarvi . 1975 . *2342 Sievi . 1962 . 4244 Ilomantsi . 1973 . *2343 Reisjarvi . 1963 . *4311 Sivakkavaara. 1971 . *2344 Nivala . 1962 . 4411 Ontojoki . 1976 . *2413 Kalajoki . 1955 . 4412 Hiisijarvi . 1973 . *2431 Ylivieska. 1955 . 4413 Kuhmo . 1978 . *2432 Pyhajoki . 1957 . 4524+4542 Kuusamo. 1973 . *2433 Haapavesi . 1958 . 4621+4623 Salla . 1967 .

Julkaisuja myy / Publications may be purchased at :

Maanmittaushallituksen kartanmyynti, Etelaesplanadi 10, SF-00130 Helsinki 13

30 " 1 3941

391< 3932 934-4912 49 4

21° 13 319' 391 3 393 9 11 49

18 2 .22L 3822 3832 3842 30,-

x1823 11 18 4 18 : L 24' 2843-38211 3823 i 3841 38434821I T- 2 7832 7834-281 ~ L 2~2814 283212034-38123814 3832 8344812

3328'1 2873 2833 2833-3811 3813 3831 3833-4811

4 ' 2724 2742 2744-37223'24 3 7,42 3744-47224'2 1- 68° 2723 27.1 2763-3721 3727 3741 3743-472' 4723

4371271 3716 3732 y734 4712 471

713 2731 2733-3711 3713 3731 733-47 I 1 I 262 : 2 642~ 1264436221f- ~1524 x3'2. 3 ~4G-4622 4624 6 2622 2647 12643-362, 3623 3641 3543-4621

I - 461 2674 2632 h2634 23 L 3632 363 612 5 46 2673 "631 263,36111 36133631 3533

c6° '.524 2524 2542125 :4-3527 3524 35.2 3 52 ` 2541 '543-352 3523 3541 35 3 4521 4523

253212534 35121 351, 1 3`32 1 3534

2531 25 3 75111 3533 3531 13533

2 4 34221 3 .241 3442 13 4 22, 4

2441 12443 3.21 3423! 32213443

1 2432'2434 34121 3414 1 1 3,34 41'214414

3 2 13 2 3112433 34111 3413 343113433 13

2 i 2 3 2 33221 3324 33421 44 322 4324

3 3 P72 2 2323 1 2321 ~2 2 332 1 3343 321'7 4323 i

3 3 3 2 2 314 4334 2332 23 34 133121 +314 3332 3334 4312 '1

!33• 3 :11 23 433 2331 2-3 13311 1 3313 33331 3333 311 43 13

42 1 1 4244 2222' 2224 2 2 242 2244 3222 3224 3242 3244 1 - t 1

1 223 2221' 2' 3 4241 224117243 3273 3,'41 3243 42211422

234 1 4 2 23" 2234 3212, 321, 3232 3234 4212

3 22 4 1 1 2233 321111 3213 32311 3233 4211 421

41 2 2 2' 2 21

2141 '2143 12 3121 3123 1 3741 3143

2132 34 3, 31'4 3132 313,

-~ 2133172 6 . ~T3113 31 3'33 4, 1 202; 0 2 2'1 20421 30221 30241 3042 . 3744

3 0 21 1 2023 1 2241 12043 021 . 3023 ~ 3741

2312 . 3'4 70 ^34 3,12 . .

40 3 2037

Karttalehtijako 1 : 100 000 Map division 1: 100 000

ISBN 951-690-143-3