Savitaipaleen Kartta-Alueen Kalliopera
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 3132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 3132 Ahti Simonen ja Aimo Tyrvainen Savitaipaleen kartta-alueen kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Savitaipale map-sheet area GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1981 ~,t O\iI \ GFOI,OGIAF:A KARTTA G'.OLOGICAI . MAP OF FIAI .AND 1: 100 000 Kalliopcrakarttojen selitvkset, Lehti 3132 F.splanation to the maps of pre-Quaternary rocks, Sheet 3132 Ahti Simonen ja Aimo Tvrvdinen SAVITAIPALEEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary: Pre- Quaternary rocks of the Savitaipale map-sheet area Geologinen tutkimuslaitos - Geological Survey of Finland l3spoo 1981 Simonen, A. & Tyrvainen, A . 1981 . Savitaipaleen kartta-alucen kalliopera . Summary : Pre-Quaternary rocks of the Savitaipale map-sheet area . Suomen geologinen kartta 1 : 100 000, Kallioperd'karttojen selitykset, 3132 Savitaipale . 30 pages, 8 figures, 4 tables and one appendix . The region contained in the map sheet is located in southeastern Finland, and its Precambrian rocks belong to the contact zone between the Svecokare- tides and Postsvecokarelian rapakivi granites . The Svecokarelides of the region consist of metamorphic and plutonic rocks . The metamorphic rocks are mig- matitic schists and gneisses . The Svecokarelidic plutonic rocks in the north- eastern area are mainly gabbros, diorites and granodiorites, whereas the mig- matite-forming microcline granites occupy large sections of the northwestern area . The region covered by the map consists mostly of Postsvecokarclian rapa- kivi granites, which cut sharply the Svecokarelidic metamorphic and plutonic rocks . The rapakivi granites of the southern part belong to the broad Xvviborg massif and those in the northern part to the Suomenniemi massif. Postsveco- karelian diabase and quartz porphyry dikes, which form composite dikes as well, are a common occurrence . The text is in Finnish, with figure and table captions and a summary in English . Key words : Regional geology, metamorphic rocks, magmatic rocks, rapa- kivi, diabase, quartz porphyry, composite dike, Precambrian, Finland . 4hti Simonen, Otakuja 3 D 46, SF-02150 ESPOO 15, Finland Aimo 7yrvdinen, Geological Survey of Finland, SF-02150 ESPOO 15, Finland ISBN 951-690-143-3 Helsinki 1981 . Valtion painatuskeskus SISALTC) - CONTENTS llueja tutkimusvaiheet 5 Kallioperan yleispiirteet 6 Liuskeet ja gneissit 6 Kiillegneissi 6 Kvartsiitti 8 Amfiboliitti 8 Pyrokseeni-maasalpaliuske 10 Svvakivet 10 Peruskallion syvakivet 11 Gabro-dioriitti 11 Granodioriitti 12 Graniitti 13 Rapakivi 14 Etelaosan rapakivi 14 Suomenniemen rapakivimassiivi 15 Diabaasi- ja kvartsiporfyyrijuonet 17 Diabaasi 17 Kvartsiporfyyri 19 Sekajuonet 21 Kallioperan rakenne ja kivilajien ikasuhteet 23 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Savitaipale map-sheet area 26 Introduction 26 Metamorphic and plutonic complex 26 Rapakivi 27 Diabase and quartz porphyry 28 Tectonics and age relations 29 Kirjallisuutta - References 30 ALUE JA TUTKIi\4USV :AIliFET Savitaipaleen kallioperakartta-alue kasittaa osia Mantyharjun, Suomenniemen, Valkealan, Luumaen, Savitaipaleen ja Lemin pitajista . Alueen kallioperH on kuvattu aikaisemmin taman vuosisadan alussa laaditulla, 1 : 400 000-mittakaavaisella iVlikke- tin vuorilajikartalla ja siihen liittvvassa B . Frosteruksen (1903) laatimassa vuorilaji- kartan selityksessa . Kenttdtutkimukset Savitaipaleen 1 : 100 000 -mittakaavaista kallioperdkarttaa var- ten aloitettiin jo vuonna 1953, ja ne saatiin padtokseen vuonna 1961 . Fri henkiloiden kartoittamat alueet on esitetty kuvassa 1 . Kenttdtoita on johtanut ja valvonut A . Simo- nen, joka on tarkistanut erikoisesti rapakivialueen kartoituksen . A . Tvrvainen on tarkistanut karttalehden muilla alueilla suoritetut kartoitukset . 0 5 10km hove 1 . Eri henkiloiden kartoittamat aluect Savitaipalcen karttalehdella . 7- iX . 1 . Areas mapped by different persons. 1 . ja/and 2 . A . Simoncn ja/and Fr. Pipping 1953 ; 3 . Fr . Pipping 1953 ja 1954; 4. M1 . Lehijarvi 1953 ja 1954 ; 5 . A . Simonen 1954; 6 . A . Vorma 1958 ja/and 1959; 7 . R . Kuuscla 1959 ; 8 . L . Lemmetti 1959 : 9 . C . Kortman 1960 ; 10 . A . Tvrvainen 1960 inland 1961; 11 . R . Stedt 1961 . 6 Kartoitustoissa kootun aineiston perusteella Fr. Pipping (1956) on laatinut pro- gradu -tutkielman Suomenniemen rapakivimassiivista . Lisaksi kartta-alueelta perai- sin olevaa aineistoa on kaytetty ja siihen viitataan monissa rapakiven mineralogiaa (Simonen 1961, Simonen ja Vorma 1969, Vorma 1971), kemismia (Vorma 1976), kontaktimetamorfoosia (Vorma 1972) ja ikaa (Vaasjoki 1977) kasittelevissa erikois- tutkimuksissa . Kirjoittajat lausuvat parhaat kiitoksensa kaikille Savitaipaleen lehden valmistus- tyohon osallistuneille . KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Savitaipaleen kartta-alueen kalliopera on sangen vaihteleva . Suurin osa kallio- perasta koostuu rapakivigraniitin erilaisista muunnoksista . Kartta-alueen etelaosan viborgiittinen rapakivi edustaa laajan Kaakkois-Suomen e1i Viipurin rapakivimassii- vin pohjoista reunaa, ja kartta-alueen pohjoisosan tasarakeinen rapakivigraniitti muo- dostaa suurimman osan niin sanotusta Suomenniemen rapakivimassiivista . Edella mainittujen rapakivimassiivien valissa seka kartta-alueen luoteis- ja koillisosissa on liuskeista, gneisseista ja syvakivista koostunutta rapakivea vanhempaa peruskalliota . Karttalehden luoteisosan peruskallion paakivilajina on granaattipitoinen, migma- tiittinen graniitti, jossa on lukuisina riekaleisina jaanteina granaattipitoista kiillegneis- sia . Rapakivimassiivien valiin pistavassa peruskalliokielekkeessa on koostumukseltaan vaihtelevia liuskeita ja syvakivia . Taman alueen kivilajeista on erikoisesti mainittava kvartsiitti, joka on sangen harvinainen kivilaji Etela-Suomen kallioperassa . Kartta- lehden koillisosan peruskalliolle ovat luonteenomaisia gabrosta, dioriitista tai grano- dioriitista koostuneet pyoreahkot syvakivimassiivit, joiden ympari liuskejaksot kaar- tuvat. Kallioperan vaihtelevuutta lisaavat erilaiset juonina esiintyvat kivilajit . Diabaasi- juonia on erikoisen runsaasti kartta-alueen koillisosassa . Ne lavistavat peruskalliota, mutta eivat rapakivea . Sekk peruskalliota etta rapakivea lavistavia kvartsiporfyvri- juonia on Suomenniemen rapakivimassiivissa ja sen valittomassa ymparistossa . I,IUSKEET JA GN14ISSIT Kiillegneissi Kartta-alueen kiillegneissit ovat enemman tai vahemman suonigneissimaisia . Suoniaineksena on apliittia, graniittia seka granodioriittia . Kiillegneisseissa on monin paikoin kerroksellisuudesta johtuvaa koostumuksen vaihtelua . Valikerroksina on vicisesti amfiboliittia ja sarvivalkegneissia seka joskus myos kvartsiittia . 7 Laalin ja yhtenaisin kiillegneissialue on karttalehden koillisosassa Kuolimojarven seudulla . Siella on vallitsevana hienorakeinen (0 = 0,1-1 mm), variltain harmaa ja heikosti liuskeinen tyyppi, jonka paamineraaleina ovat plagioklaasi (An 15 35), kvartsi ja biotiitti (taulukko 1, 1-2). Aksessorisina mineraaleina on apatiittia, zirkonia, malmia seki satunnaisesti turmaliinia . Valikerroksina esiintyy paikoin kiillerikkaam- paa ja tummenmpaa, paikoin taas sarvivalkepitoista ainesta (taulukko 1, 3-4) . Kor- dieriittipitoista kiillegneissia (taulukko 1, 5) on Kaakkois-Suomen rapakivialueen kontaktivyohykkeessd . Kiillegneisseissa on kalimaasalpai vaihtelevassa maarin ja usein se puuttuu kokonaan . Kattta-alueen keskiosan kiillegneissi - Rautjarven pohjois- ja koillispuolella - on rakenteeltaan ja koostumukseltaan samankaltaista kuin karttalehden koillisosassa . Lisaksi sielli on kvartsiittialueen laheisyydessa runsaasti kvartsiittisia valikerroksia kiillegneississa niin, etti jyrkan rajan vetaminen niiden kivilajien va1i11a on paikoin vaikeaa. Kartta-alueen luoteis- ja lansiosan hajanaisina riekaleina esiintyvit kiillegneissit ovat karkearakeisempia (0 = 0,5-2 mm) kuin edella kuvatut . Lisaksi ne ovat voi- makkaasti migmatiittisia ja granaattipitoisia. 1'aamineraalit ovat plagioklaasi (An,,, 3t,), kvartsi ja biotiitti . Kalimaasalpdd on usein, mutta se saattaa mpos puuttua kokonaan. Granaattia on sddnnollisesti 0,5-1,5 cm :n lipimittaisina porfyroblasteina ; myos kordieriittia on usein. Lisaksi on hiukan muskoviittia ja kloriittia seka aksesso- reina malmia, apatiittia ja zirkonia . Taulukko 1 . Liuskeiden mineralogisia koostumuksia . Table 1 . Modes of the scbists . 1 2 4 8 Kvartsi - _Quart,, 25,1 37,4 25,1 26,7 18,7 80,0 54,2 6,8 Plagioklaasi Plagioclase 60,1 49,8 37,9 36,6 39,0 15,2 30,8 51,4 Kalimaasalpa Potassium feldspar . 20,9 5,6 13,2 29,0 Diopsidi 4- hyperstceni - Diopside + hypers/bene - 26,0 Sarvivalke - Hornblende -- 13,7 6,5 - 65,5 4,8 Biotiitti - Biotite 14,2 19,8 23,3 9,3 24,5 1,6 9,6 Muskoviitti - Muscovite 2,6 6,8 Kordieriitti - Cordierite 9,6 Aksessoriset-Accessories 0,6 - - 4,5 1,4 1. Kiillegneissi --- Mica gneiss . Partakoski, Savitaipale, x -- 6 795,5, y =- 536,8 (350/CK/60) . 2. Kiillegneissi Mica gneiss . Iluttusenniemi, Savitaipale, x 6 797,4, v - 533,6 (508/AT/60) . 3. Sarvivalkepitoinen kiillegneissi Hornblende-bearing mica gneiss . Kaskenkcla, Savitaipale, x 6 786,1, y - 538,3 (16/AT/60) . 4. Sarvivalkepitoinen kiillegneissi Hornblende-bearing mica gneiss . Savitaipaleen kirkolta 6 kni y\ , Savitaipale, x = 6 788,9, v - 530,6 (85/AT/60) . 5. Kordieriittipitoinen kiillegneissi -- Cordierite-bearing mica gneiss . J-lustapaa, Savitaipale, x 6 786,1, v - 539,1 (10/AT/60) . 6. Kvartsiitti - Ouart7ite . Rautjarven pohjoispuoli, Savitaipale,