Etelä-Karjalan Maakunnan Vesihuollon Kehittämissuunnitelma
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
RAPORTTI 16WWE1667.B711 1.6.2012 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Osaraportti I: Vesihuollon nykytila ja ennusteet Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi ja Taipalsaari Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti I: Vesihuollon nykytila ja ennusteet 2/2 Sisältö 1 JOHDANTO ............................................................................................................................... 3 2 SUUNNITTELUALUEEN JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA ....................................... 4 2.1 Aluerakenne ja väestö ......................................................................................................... 4 2.2 Elinkeinorakenne ................................................................................................................ 5 2.3 Maankäyttö ja kaavoitus .................................................................................................... 6 2.4 Vesihuollon nykytila ........................................................................................................... 8 2.4.1 Maakunnan vesivarat ja veden hankinta .................................................................... 8 2.4.2 Jäteveden käsittely .................................................................................................. 13 2.4.3 Vesihuoltoverkostot ................................................................................................ 16 2.4.4 Vesi- ja jätevesimäärät ............................................................................................ 18 2.4.5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella .............................................................. 18 2.4.6 Vesihuollon organisointi kunnissa ........................................................................... 20 2.4.7 Erityistilanteisiin varautuminen ............................................................................... 26 2.4.8 Hulevedet................................................................................................................ 30 2.4.9 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella .............................................................. 31 3 KEHITYSENNUSTEET.......................................................................................................... 33 3.1 Väestö 33 3.2 Vedenkulutus .................................................................................................................... 34 3.2.1 Veden riittävyys ...................................................................................................... 36 3.3 Jätevesi .............................................................................................................................. 37 4 KESKEISET VESIHUOLLON ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET ..................... 39 4.1 Vedenhankinta ja erityistilanteisiin varautuminen ......................................................... 39 4.2 Jätevesien käsittely ja johtaminen.................................................................................... 41 4.3 Hulevedet .......................................................................................................................... 43 4.4 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittely ............................................................ 43 4.5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella ...................................................................... 43 4.6 Verkostotietojen digitalisointi .......................................................................................... 44 5 LAADITUT SUUNNITELMAT JA VIREILLÄ OLEVAT HANKKEET ............................ 45 5.1 Laaditut suunnitelmat ...................................................................................................... 45 5.2 Vireillä olevat hankkeet .................................................................................................... 46 6 VESIHUOLLON STRATEGISET TAVOITTEET ............................................................... 48 LIITTEET Liite 1 Etelä-Karjalan maakunnan pohjavesialueet Liite 2, Kartta Vesihuollon nykytila, Vedenhankinta ja -jakelu Liite 3, Kartta Vesihuollon nykytila, Viemäröinti ja jätevedenkäsittely Copyright © Pöyry Finland Oy 16WWE1667 Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti I: Vesihuollon nykytila ja ennusteet 3/3 1 JOHDANTO Tämä kehittämissuunnitelma laadittiin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimeksiannosta vuosien 2011 ja 2012 aikana. Suunnitelman tavoitteena oli arvioida Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä esittää näiden pohjalta konkreettinen suunnitelma alueen vesihuollon kehittämiseksi. Vesihuoltolaki asettaa kunnille velvollisuuden osallistua alueensa vesihuollon kehittämiseen. Vesihuoltolain mukaan kuntien tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (VHL 2, 5§). Alueellinen kehittämis- suunnitelma on keskeinen työkalu kuntien rajat ylittävän yhteistyön edistämisessä, kuntien välistä yhteistyötä koskevien päätösten valmistelussa, kaavoituksessa sekä hankittaessa rahoitusta merkittäviin vesihuoltohankkeisiin. Etelä-Karjalan maakunnan aiempi vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 1998. Tämän jälkeen alueen toimintaympäristössä on tapahtunut useita muutoksia (mm. kuntaliitokset ja maakuntakaavan valmistuminen), joiden vuoksi kehittämissuunnitelman päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Ulkoisia muutoksia on tapahtunut mm. vesihuoltoon liittyvässä lainsäädännössä (erit. ns. hajajätevesiasetus). Suunnittelualue käsittää 10 kuntaa: Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki, Suomenniemen kunta, Savitaipaleen kunta, Luumäen kunta, Lemin kunta, Taipalsaaren kunta, Ruokolahden kunta, Rautjärven kunta ja Parikkalan kunta. Alueen väkiluku on noin 133 000 as. Tulevaisuudessa alueen asukasmäärän on ennustettu hieman laskevan. Kehittämissuunnitelma koostuu kolmesta erillisestä raportista: Raportti 1: Vesihuollon nykytila ja ennusteet Raportti 2: Tekninen suunnitelma ja toteutusohjelma Raportti 3: Maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Tässä osaraportissa nro 1 kuvataan suunnittelualueen vesihuollon nykytila ja ennusteet, kehittämistarpeet sekä hankkeen ohjausryhmän määrittämät maakunnan vesihuollon kehittämisen strategiset tavoitteet. Copyright © Pöyry Finland Oy 16WWE1667 Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti I: Vesihuollon nykytila ja ennusteet 4/4 2 SUUNNITTELUALUEEN JA SEN VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Aluerakenne ja väestö Etelä-Karjala on Suomen kaakkoisin rajamaakunta Saimaan ja valtion rajan välissä. Etelä-Karjala on lähin EU-alue suhteessa Venäjän markkinoihin. Maakunnalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa 185 km. Etelä-Karjalan maakunta muodostuu kahdesta seutukunnasta ja 10 kunnasta (kuva 2.1): Imatran seutukunta: Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti ja Parikkala Lappeenrannan seutukunta: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari Etelä-Karjalan kokonaispinta-ala on 7 235 km2, josta vesistöjen osuus on 22 %. Maakunnan vesistörikkain kunta on Taipalsaari, jossa vesistöjen pinta-ala on lähes 50 % alueen kokonaispinta-alasta. Etelä-Karjalan maakunnassa on toteutettu useita kuntaliitoksia: Lappee ja Lauritsala liittyivät Lappeenrantaan v. 1967, Simpele liitettiin Rautjärveen v. 1973, Nuijamaa liitettiin Lappeenrantaan v. 1989, Saari, Parikkala ja Uukuniemi yhdistyivät v. 2005 muodostaen uuden Parikkalan kunnan, Joutseno liitettiin Lappeenrantaan v. 2009 ja Ylämaa v. 2010. Kuva 2.1 Etelä-Karjalan maakunnan muodostavat kunnat.1 1 Etelä-Karjalan liitto, www.ekliitto.fi. Copyright © Pöyry Finland Oy 16WWE1667 Copyright © PöyryFinland Oy 13.1.2012. 13.1.2012. 1 2.2 Etelä-Karjalan liitto, Toimipaikkarekisterin yhteenveto 2007 päivityksestä. Saatavilla: www.ekliitto.fi, viitattu viitattu www.ekliitto.fi, Saatavilla: päivityksestä. 2007 yhteenveto Toimipaikkarekisterin liitto, Etelä-Karjalan keskiarvonollessa 30,6 as/km työpaikoista on%. työpaikoista 31,5 työllistävä toimiala on henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset palvelut, osuusjonka Maakunnan elinkeinorakenne on muuttunut yhä palveluvaltaisemmaksi. Suurin Kuvassa 2.3 on esitetty Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinorakenne v. 2007. Elinkeinorakenne Kuva 2.2 Etelä-Karjalan kuntien asukasmäärät ja väestötiheys 31.7.2011. (183,8as/km onImatralla väestötiheys Pienimmät kunnat ovat Lemi, Savitaipale Suomenniemi, ja Rautjärvi. Alueen suurin 867), joka on Lappeenrannassa Etelä-Karjalan (71 maakuntakeskus (kuva 2.2). 000. Etelä-Karjalan Yli maakunnan 50 asukasluku % on väestöstä 133 asuu Kuva 2.3 Etelä-Karjalan maakunnan elinkeinorakenne v. 2007 palvelut; 10.9 % 10.9 palvelut; Liike-elämän Liike-elämän Liikenne; 8.0 % Liikenne; Väkiluku [as] 10 000 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 ravitsemistoim.; Rakentaminen; 7.9 % Rakentaminen; Kauppa sekä sekä Kauppa majoitus- ja majoitus- 15.4 % 15.4 0 Lappeen- 867 71 TYÖPAIKAT ranta 28 493 28 kalatalous; 1.7 % kalatalous; Maa-, metsä- ja ja metsä- Maa-, Imatra 5 762 5630 Väestö31.7.2011 Teollisuus; 24.5 % 24.5 Teollisuus; Parikkala 2 . Henk.koht. ja ja Henk.koht. yhteiskunn. palvelut; palvelut; Ruokolahti 31.5 % 31.5 5 123 4910 Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kehittämissuunnitelma vesihuollon maakunnan Etelä-Karjalan Luumäki 2 ) ja pienin Suomenniemellä (2,81as/km Suomenniemellä ) pienin ja Liike-elämän Väestötiheys