Etelä-Karjalan Maakunnan Vesihuollon Kehittämissuunnitelma
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
RAPORTTI 16WWE1667.B711 28.11.2012 ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Osaraportti II: Suunnitelmavaihtoehdot Kaakkois-Suomen ELY-Keskus Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi ja Taipalsaari Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti II: Suunnitelmavaihtoehdot 28.11.2012 2/2 Sisältö 1 VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET 3 1.1 Lähtökohta .......................................................................................................................... 3 1.2 Mitoitusperusteet ................................................................................................................ 3 1.3 Kustannukset ...................................................................................................................... 3 2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET .................................................................................................. 4 2.1 Lähtökohta .......................................................................................................................... 4 2.2 Mitoitusperusteet ................................................................................................................ 6 2.3 Kustannukset ...................................................................................................................... 6 3 KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT .............................................................................................. 7 3.1 Kehittämisvaihtoehto 0+..................................................................................................... 8 3.2 Kehittämisvaihtoehto 1 ..................................................................................................... 12 3.3 Kehittämisvaihtoehto 2 ..................................................................................................... 16 4 KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN VERTAILU .................................................................. 21 4.1 Kustannukset .................................................................................................................... 21 4.2 Vaikutukset talousveden laatuun ja vesihuollon toimintavarmuuteen ........................... 22 4.3 Vaikutukset jätevedenpuhdistamoiden purkuvesistöjen määrään ................................. 23 4.4 Vaikutusten arviointi (SOVA) .......................................................................................... 25 4.5 Vesihuollon kehittämissuunnitelman ympäristövaikutusten seuranta ........................... 32 5 EHDOTUS KEHITTÄMISSUUNNITELMAKSI .................................................................. 33 Liitteet Liite 1 Kustannuslaskennan perusteet 16WWE1667 Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti II: Suunnitelmavaihtoehdot 28.11.2012 3/3 1 VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET 1.1 Lähtökohta Etelä-Karjalan maakunnan kehittämissuunnitelman osaraportissa I esitetyn vedenkulutusennusteen mukaisesti suunnittelualueen kuntien vedenkulutus kasvaa v. 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä n. 17 %. Kasvu tapahtuu pääosin ensimmäisen kymmenen vuoden aikana ja perustuu pääosin suurkuluttajien ja matkailun (erit. venäläismatkailu) vedenkulutuksen arvioituun kasvuun. Väestömäärä suunnittelualueella hieman laskee tarkastelujaksolla, mutta vesihuoltoverkoston liittymisaste hieman nousee. Osaraportissa I esitetyn veden riittävyystarkastelun mukaan veden riittävyys normaalitilanteessa on ennustevuonna 2050 maakuntatasolla riittävä. Veden riittävyydessä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja. Taipalsaarella tulee olemaan tarvetta lisätä vedenottoa tai turvautua Lappeenrannasta johdettavaan veteen. Myös Ruokolahdella on tarkastelun perusteella veden riittävyydessä hieman vajetta. Ruokolahdelle vettä saadaan tarvittaessa Imatralta. Päävedenottamon häiriötilanteessa vesivajetta esiintyy etenkin Lappeenrannassa. Lemillä, Ruokolahdella ja Taipalsaarella oman kunnan vedenotto ei nykyisillä mitoitusarvoilla riitä, mutta vettä saadaan johdettua naapurikunnista. Vedenottamoilta voidaan todennäköisesti ottaa jonkin verran tarkastelussa käytettyjä mitoitusvirtaamia suurempia vesimääriä. Lemillä tiedossa oleva pohjavesialueiden kokonaisantoisuus mahdollistaa nykyisten tuotantomäärien huomattavan noston. Luvan mukaisia määriä ei yleisesti voida olettaa saatavan ilman tarkempia selvityksiä ja koepumppauksia. 1.2 Mitoitusperusteet Lähtökohta kaikissa kehittämisvaihtoehdoissa on, että vesi riittää maakunnassa v. 2050 normaalikulutus- ja päävedenottamon häiriötilanteessa 100 %:sti. Mitoitusperusteena kehittämis-vaihtoehtojen suunnittelussa on käytetty v. 2050 ennustettuja keskimääräisiä vedenkulutuksia. Uusien vesijohtolinjojen mitoitus perustuu ennustettujen keskimääräisten vedenkulutuksien kautta laskettuihin huipputuntikulutuksiin. Niiden mukaan määritettiin tarvittava putkikapasiteetti johto-osuuksittain. Laskennoissa vedenottamoiden tuotantomäärinä (kapasiteetteina) on käytetty v. 2010 mitoitusvirtaamia. Olemassa olevien verkostojen kapasiteetteja ei ole arvioitu. 1.3 Kustannukset Vedenhankinnan investointikustannusten laskentaperusteet on esitetty liitteessä 1. 16WWE1667 Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti II: Suunnitelmavaihtoehdot 28.11.2012 4/4 2 JÄTEVEDENKÄSITTELYN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Lähtökohta Etelä-Karjalan maakunnan kehittämissuunnitelman osaraportissa I esitetyn jätevesiennusteen mukaisesti suunnittelualueen kuntien jätevesimäärä kasvaa v. 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä n. 13 %. Kasvu perustuu pääosin suurkuluttajien ja matkailun (erityisesti Venäjältä tuleva matkailu) jätevesimäärän arvioituun kasvuun. Maakunnan asukasluku hieman laskee mutta jätevesiviemäriverkoston liittymisaste puolestaan nousee. Suunnittelualueen jätevesien käsittely on yhä melko hajautunut viime vuosina tapahtuneesta keskittämisestä huolimatta. Alueella on yhteensä 13 jätevedenpuhdistamoa, joista 7 Lappeenrannassa. Suuri osa puhdistamoista on pieniä. Puhdistamoiden lupaehtojen kiristyminen ja rakenteiden vanhentuminen sekä purkuvesistöjen suojelu aiheuttavat tulevaisuudessa haasteita etenkin pienten puhdistamoiden toiminnalle. Puhdistamoiden väliset etäisyydet ovat maakunnassa osin pitkiä ja jätevesimäärät pieniä, jolloin jätevesien johtaminen toiselle puhdistamolle ei välttämättä aina ole taloudellisesti kannattavaa. 2.1.1 Jätevedenkäsittelyn vaatimustason tuleva suuntaus Tarkastelukauden loppupuolella on jätevesien käsittelyn vaatimustasoon odotettavissa muutoksia. Tehdyissä tarkasteluissa1,2 lähtökohtana on ollut puhdistamo, jossa typen jäännöspitoisuus on 10 mg/l, BOD:n jäännöspitoisuus 8 mg/l ja fosforin jäännöspitoisuus 0,3 mg/l. Tiukimpina jäännöspitoisuuksina on esitetty typelle 5 mg/l, BOD:lle 4-5 mg/l ja fosforille 0,1 mg/l. Fosforin ja BOD:n osalta taso voidaan saavuttaa tehokkaalla jälkisaostuksella ja hiekkasuodatuksella. Typen osalta vaatimus on varsin tiukka ja vaatii todennäköisesti jälkidenitrifikaatioyksikön asentamista. Toikansuon ja Meltolan ympäristöluvissa typenpoistovaatimus on KHO:n toimesta poistettu, sillä perusteella, että sisävesien minimiravinteena toimii fosfori, joka siten kontrolloi järvien rehevöitymistä3,4. EU kuitenkin edellyttää Itämereen laskeviin vesistöihin johdettavilta jätevesiltä typenpoistoa ja on todennäköistä, että ko. vaatimus tulee sisältymään tuleviin ympäristölupiin. Koska suunnitelma ulottuu vuoteen 2050 asti, on todennäköistä, että typenpoisto tullaan vaatimaan tulevaisuudessa. Edellä mainittujen syiden takia typenpoisto on otettu huomioon arvioitaessa isompien jätevedenpuhdistamoiden saneeraustarpeita ja –kustannuksia. Pienempiä puhdistamoita (mm. Savitaipale ja Luumäki sekä Rautjärven ja Parikkalan yhteispuhdistamo) ei ole mitoitettu typpeä poistaviksi. 1 Stridh, S., Syvabs strategi för att förbereda Himmerfjärdverket på nya mer restriktiva reningskrav, The 12th Nordic/NORDIWA Wastewater Conference, Helsinki, 14-16.11.2011. 2 Thunberg, A & Palmgren, T., Increased load and more stringent discharge limits – A Case Study at Käppala WWTP, The 12th Nordic/NORDIWA Wastewater Conference, Helsinki, 14-16.11.2011. 3 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, antopäivä 4.1.2011, diaarinumero 3832/.1/09. 4 Suullinen tiedonanto, Jouko Varis, 21.6.2012. 16WWE1667 Etelä-Karjalan maakunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Osaraportti II: Suunnitelmavaihtoehdot 28.11.2012 5/5 2.1.2 Lappeenrannan kaupungin jätevesisuunnitelmat Lappeenrannan kaupungissa on käynnissä suunnittelu- ja YVA-prosessi kaupungin jätevesien käsittelyn tulevaisuuden ratkaisuista. YVA:n tavoite on määrittää keskuspuhdistamon sijoituspaikka. Lietteenkäsittelyn vaihtoehtoja YVA:ssa ei käsitellä. YVA-prosessi käynnistyi toukokuussa 2012 ja valmistunee 2013-2014. Lappeenrannan valitsemalla ratkaisulla on jonkin verran vaikutusta myös muun maakunnan jätevesien käsittelyratkaisuihin. Suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen Lappeenrannan Toikansuon ja Oravaharjun jätevedenkäsittelyratkaisuihin ei tämän kehittämissuunnitelman yhteydessä oteta tarkemmin kantaa. Jo suunnitteluvaiheessa oleva siirtoviemärivaihtoehto (purku Vuokseen) on mitoitettu Toikansuon ja Oravaharjun puhdistamoiden jätevesille. Tämän maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmavaihtoehtojen laadinnan lähtökohta on ollut, että jätevesien johtaminen naapurikunnista Lappeenrantaan on mahdollista. Suunnitteluvaiheessa oleva vaihtoehto Lappeenrannan kaupunginvaltuuston