1

2017

VERENIGING NEDERLAND-FINLAND2 ALANKOMAAT-SUOMI YHDISTYS 3 4 5 Inhoud Van het bestuur

Van het bestuur...... 3 Beste lezers, de Finse kunst en cultuur. Het erelid van 13 mei: Gezamenlijke lentetrip naar de Hortus Bulborum ...... 6 In 2017 hebben we een markant jaar in de Vereniging Nederland-Finland, am- de geschiedenis van Finland, namelijk de bassadeur Katri Viinikka, schrijft ook een Algemene ledenvergadering...... 10 honderdste onafhankelijkheidsdag. In Fin- hoofdstuk voor deze publicatie. De vrij- Finland 100 jaar: VI. De periode 1978-1987: Verandering in de lucht...... 14 land is een uitgebreid programma Suomi willige redactie en de vertalers van de Finland 100 gestart, met een eigen web- teksten van Aviisi helpen ook deze keer Carels tekening: Onze houtopslag...... 26 site, waar je alle daarbij horende evene- hierbij. Wij zijn ook hierover bijzonder De Stichting Finoegristiek stelt zich voor...... 27 menten kan vinden (suomifinland100.fi). dankbaar, want zonder hun bijdrage zou De Vereniging Nederland-Finland heeft dit allemaal niet mogelijk zijn. Dit jubile- Marjo Kool De Kantele...... 28 een initiatief genomen om in zijn eigen umboek boek hoort officieel bij het Suo- netwerk sommige schrijvers te vragen, mi Finland 100-programma. Eila Dubbelaar-Viinanen...... 34 om mee te werken aan een eigen boek In Nederland is de stichting ‘Finland 100 Column: Buren...... 46 m.b.t. de honderd jaren van Finland. together in The Netherlands’ opgericht. Behalve over de geschiedenis, kan je daar Deelnemers hiervan zijn de Finse Am- Diane Webster-Colman, een Engelse emigrante in Finland...... 50 ook over de relaties tussen Nederland en bassade, de Finnish Dutch Chambre of Finland en tussen Rusland en Finland le- Commerce, de Finse Zeemanskerk, het zen en verder over de Zweeds sprekende Fins Cultureel Instituut voor de Benelux minderheid, de positie en rol van vrou- en de Vereniging Nederland-Finland. wen, de Nederlanders in Finland en over Deze stichting gaat allerlei evenemen- aviisi 3 Colofon Jaargang 26 (2017), nummer 2 Johtokunnalta De Vereniging Nederland-Finland werd opgericht op 27 oktober 1923. Aviisi is het officiële magazine 2 van de vereniging en verschijnt vijf keer per jaar. Leden van de vereniging ontvangen Aviisi gratis. Hyvät Alankomaat-Suomi Yhdistyk- sia puhuvasta vähemmistöstä, naisen Redactie Kopij Bestuur Vereniging Nederland-Finland sen jäsenet ja Aviisi lukijat, asemasta ja roolista, hollantilaisista Suo- Daniël Loos Kopij voor de volgende Aviisi kan Voorzitter Vuonna 2017 elämme Suomen histori- messa ja suomalaisesta taiteesta ja kult- Minna Räty (Fins) per e-mail voor 28 april 2017 aan Marjo Kool, [email protected] an suurta vuotta, itsenäisen Suomen tuurista. Alankomaat-Suomi Yhdistyksen [email protected] de redactie gezonden worden: Vice-voorzitter, PR [email protected]. Daniël Loos, [email protected] 100-vuotis syntymäpäivää. Suomessa on kunniajäsen, suurlähettiläs Katri Viinikka Corrector Fins Kopij graag als Word-document Secretaris, social media Suomi Finland 100-ohjelmasivusto, mis- kirjoittaa myös oman artikkelinsa kirjaan. Mikaela Katro aanleveren. Jussi Virtanen, [email protected] sä ovat koottuna kaikki Suomi Finland Aviisi-julkaisun vapaaehtoistoimitus aut- Beelden graag los bijleveren, in de Penningmeester 100-ohjelmistoon kuuluvat tapahtumat taa tekstien käännös- sekä kirjan taitos- Eindverantwoording hoogst beschikbare kwaliteit. Marco Blankestijn, [email protected] het bestuur Veel of grote bestanden liefst via Webmaster suomifinland100.fi. töissä. Kaikille vapaaehtoisauttajille suuri Vormgeving www.wetransfer.com Willem Mulder, [email protected] Alankomaat-Suomi Yhdistyksen aloit- kiitos, ilman teitä tämä ei olisi mahdollista Daniël Loos, De verantwoordelijkheid voor de teesta on pyydetty oman verkoston toteuttaa. [email protected] Erelid aktiivikirjoittajia osallistumaan yhdis- Suomi 100 vuotta-kirja kuuluu osaksi vi- inhoud van artikelen in Aviisi die Ambassadeur van Finland, mevr. Katri Viinikka Drukwerk door derden geschreven zijn, ligt tyksen itsenäisen Suomen kymmen- rallista Suomi Finland 100-ohjelmaa. Via ASB drukwerk­- bij de betreffende auteurs. Ledenadministratie & secretariaat tä vuosikymmentä koskevan Suo- Hollannissa on pantu koolle neljän toimi- begeleiding De redactie van Aviisi behoudt Gerard Rijerse, [email protected] zich het recht voor artikelen in te mi 100 vuotta-kirjajulkaisun tekoon. kunnan; Suomen Suurlähetystön, Suomi Oplage 550 korten of niet te plaatsen. Bankrekening vereniging Historiallisen osuuden lisäksi kirjaan si- Hollanti Kauppakamarin, Rotterdamin Me- NL 39 ABNA 0549 2867 05 te Den Haag sältyy pääkappaleet Suomen ja Hollannin rimieskirkon, Suomen Benelux-Instituutin ISSN 1566-8542 sekä Suomen ja Venäjän suhteista, Ruot- ja Alankomaat-Suomi Yhdistyksen nimis-

foto voor- en achterzijde, p. 9, 29 en 61: Daniël Loos aviisi 2 huhtikuu april 2017 ten i.v.m. 100-jarig bestaan van Finland is een lenteuitstapje gepland naar de Hor- Datum, tijd Evenement | Tapahtuma Locatie, adres organiseren. Bij het officiële programma tus Bulburom, waar je kennis kan maken 30-4-2017 KEBU Volta Agenda staat nu het planten van een Fins ber- met ruim 4000 historische bloembollen Sebastian ‘Kebu’ Teir is een kunstenaar uit Espoo, die nieuwe instrumentale en Houtmankade 336 kenbos, de ontwikkeling van de Suomi en de geschiedenis van de tulp. Na de melodische synthesizermuziek maakt met uitsluitend analoge synthesizers. 1013 RR Amsterdam 100-tulp en vele andere interessante zomervakantie hebben wij inmiddels als 6-5-2017 Het meisje bij de bron Theater Kikker evenementen. Je kan de ontwikkelingen traditie het kreeftenfeest 9 september 20.15 uur Finse liederen van o.a. Pacius, Sibelius, Madetoja en Kostiainen, ingebed in een Ganzenmarkt 14 7-5-2017 Kalevala-verhaal Utrecht volgen bij www.facebook.com/Finland- en als laatste – maar niet het minste de 15.00 uur Gemengd koor Zangria, Gijs Klunder (Väinämöinen), Jussi Lehtipuu (Ilmarinen), www.theaterkikker.nl 100together/. De stichting heeft ook een viering van de 100e onafhankelijksdag 9 Anke Smits (Louhi), Elvire Beekhuizen (Aila), Regina Ederveen (harp, kantele), eigen website waar je over alle komende december. Gerda Marijs (cello), Linda van der Spaa (percussie) evenementen in Nederland kan lezen: Ik wens alle leden van VNF een cultuurrijk www.zangria.nl www.finland100.nl. jaar met vele evenementen toe! 13-5-2017 Bezoek Hortus Bulborum, historische bloembollentuinen, samen met de ‘Ons Huis’ Behalve dit kan je het ook bij de evene- 11.30 uur Vereniging Nederland-Noorwegen Zuidkerkenlaan 23A ontvangst met koffie en taart, rondleiding, soep en brood 1906 AC Limmen menten in Aviisi lezen. Marjo Kool www.hortus-bulborum.nl Wij willen iedereen graag uitnodigen om Voorzitter VNF 9-12-2017 Fins Onafhankelijkheidsfeest | Suomen itsenäisyyspäivän juhla Amsterdam, locatie volgt kennis van het programma te nemen en misschien dit jaar wat vaker mee te doen Voor meer informatie kunt u de websites bezoeken van de locaties of via een e-mail naar [email protected]. Opgeven voor deelname aan de activiteiten van de VNF via [email protected]. aan de evenementen. De Vereniging Nederland-Finland heeft Lisätietoa tapahtumapaikkojen kotisivuilta tai tiedustelemalla sähköpostitse osoitteesta [email protected]. Alankomaat-Suomi Yhdistyksen tapahtumiin ilmoittautumiset sähköpostiosoitteeseen [email protected]. natuurlijk ook haar eigen programma, waarvan de eerste dit jaar de algemene ledenvergadering van 12 maart was. Daar kregen wij ook een lezing over de Finse kunst en identiteit rond 1900. Op 13 mei 4 5 sä Suomi 100-säätiö. Tämä säätiö työstää ensimmäisenä oli yleinen jäsenkokouk- kuluvan vuoden aikana Suomi Finland semme 12. maaliskuuta. Saimme tähän 100-teemaan liittyen erilaisia ohjelma- tapahtumaan yhdistettyä luennon “Suo- numeroita. Säätiön viralliseen ohjelmaan malainen taide ja identiteetti 1900-luvun kuuluvat mm. suomalaisen koivumetsän taitteessa”. Tämän jälkeen on kevätretki istutus, Suomi 100-tulppaani projekti ja 13. toukokuuta Hortus Bolburomiin, missä paljon muuta mielenkiintoista ohjelmaa. voi tutustua yli 4000 historiallisen kukka- Tapahtumien kehitystä voi seurata linkistä sipulin ja tulppaanin sukujuuriin Suomi www.facebook.com/Finland100together/. 100-tulppaanin merkeissä. Kesälomien jäl- Säätiölle ollaan työstämässä omaa kotisi- keen on traditioksi muodostunut rapujuh- vua ja sinne tullaan päivittämään tulevat la 9. syyskuuta ja vuoden loppuhuipennus ohjelmat. on luonnollisesti Suomi 100-säätiön yhtei- nen Suomen sadannen itsenäisyyspäivän Tämän lisäksi Aviisin kalenterissa on lu- juhlava illanvietto 9. joulukuuta. ettavissa tiedossa olevat seuraavat ohjel- Toivotan sinulle arvoisa Alankomaat- manumerot. Kutsumme kaikki jäsenem- Suomi Yhdityksen jäsen ja Aviisin lukija, me, perhetutut ja ystävät tutustumaan perhetutuille ja ystäville kulttuuri- ja ta- laajaan ohjelmistoon ja ottamaan tänä pahtumarikasta vuotta 2017! vuonna poikkeuksellisen moneen ohjel- maan osaa. Marjo Kool, Alankomaat-Suomi Yhdistyk- Alankomaat-Suomi Yhdistyksellä on sen Puheenjohtaja tietenkin myös oma ohjelmansa joista

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 13 mei: Gezamenlijke lentetrip naar de Hortus Bulborum Samen met de Vereniging Nederland-Noorwegen

Jullie zijn van harte welkom op onze gezamenlijke Zaterdag 13 mei om 11.30 uur verzamelen lentetrip naar de tuinen van de stichting Hortus we ons verzamelen in ‘Ons Huis’, vlakbij Bulborum in Limmen, vlakbij Castricum. Ze heb- de hortus en het protestantse kerkje. ben daar meer dan 4000 historische bloembollen Hier worden we ontvangen met koffie en het is uniek in de wereld. Honderden van de en appeltaart. Dit is een goed moment bloembollen komen uit de periode van voor 1900. om bekenden te ontmoeten en kennis te maken met mensen van de Noorse Marjo Kool Er zijn dit jaar vele Finland 100 activiteiten, vereniging. Daarna kunnen wij onder waar de Vereniging Nederland-Finland begeleiding van gidsen beginnen met ook hard aan meewerkt. De stichting ‘Fin- de rondleiding. Wij krijgen verhalen over land 100 together in The Netherlands’ de bloemtypes, de geschiedenis en hun heeft als een van de activiteiten een speci- oorsprong te horen. ale tulp laten ontwikkelen, de ‘Suomi 100 tulp’, die in Finland zal worden gepresen- Na ca. 1,5 uur rondleiding is het tijd teerd. Dit was voor ons de aanleiding voor om terug te keren naar ‘Ons Huis’, voor dit uitstapje naar de Hortus Bulborum. zalmsoep met brood. 6 7 tämä tulppaani projekti on johtanut ide- puutarhoja. Oppaat kertovat meille kuk- 13.5.2017: Alankomaat-Suomi aan tehdä kevätretki Hortus Bulborum kalajikkeista, niiden historiasta ja alkupe- säätiöön. rästä. Aloitamme lauantaina 13. toukokuuta klo Noin puolentoista tunnin opaskierroksen Yhdistyksen yhteinen kevätretki 11.30 tervetulokahvilla ja omenapiirakalla jälkeen meitä odottaa lounaskeitto ja lei- Alankomaat Norja Yhdistyksen kanssa Hortus Bulborum ‘Ons Huis’-säätiön talossa. Tämä on hyvä vät ‘Ons Huis’-talossa. hetki verkostoitua Alankomaat Norja Yh- Mukavaa ulkoilupäivää historiallisessa säätiön puutarhaan distysten jäsenten kanssa ja tervehtiä puutarhassa! tuttuja. Tämän jälkeen oppaat ottavat Voit ostaa historiallisen sipulipussin mu- Sydämellisesti tervetuloa meidän yhteiselle ke- ryhmät mukaansa ja lähdemme kohti kaan omaan puutarhaan. vätretkellemme Hortus Bulborum säätiön puutar- haan Castricumin Limmeniin. Säätiön puutarhaan on istutettu yli 4000 historiallista kukkasipulia ja se on uniikki maailmassa. Sadat kukkasipulit tässä ns. geenipankissa ovat ajanjaksolta ennen 1900-lukua.

Alankomaat-Suomi Yhdistys työstää yh- dessä Finland 100-säätiön kanssa Hol- lannissa Suomi Finland 100-ohjelmaa. Suomi Finland 100 viralliseen ohjelmaan mukaan päässyt Suomi 100 tulppaani ja

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 AUTOTRANSPORT KULJETUKSET

VOOR PARTICULIEREN YKSITYISILLE EN BEDRIJVEN JA YRITYKSILLE koel en vries k y l m ä j a p a k a s t e verwarmd lämpö stuks- en pallets paketit ja paletit Een fijne wandeling in de buitenlucht in verhuizingen muutot deze historische tuin toegewenst! Er zijn ook historische bollen voor je eigen NEDERLAND - FINLAND FINLAND - NEDERLAND tuin te koop. afhalen en bestellen in noudot ja toimitukset Je kan je aanmelden per e-mail de gehele BENELUX BENELUX-maissa [email protected], het liefst voor 5 mei. elke week groupagedienst joka viikko kappaletavaralähtöjä De toegangsprijs is €12,50 p.p voor af Waalwijk Waalwijkistä Adres: volwassen leden, voor niet-leden €18,50.

Hortus Bulborum De kinderen € 7,50 p.p. voor leden, Keurweg 4, 5145NX Waalwijk – Postbus 450, 5140AL Waalwijk Zuidkerkenlaan 23A, anderen € 12,50 Telefoon +31(0)416 – 561442, Fax +31(0)416 – 561440, e-mail [email protected] 1906 AC Limmen 8 9 Finntra.indd 1 26-09-10 10:19

Ilmoittautumiset otetaan vastaan info@vnf. Ajo-ohjeet: nu sähköpostiosoitteessa, ilmoittauduthan Hortus Bulborum viimeistään 5. toukokuuta mennessä. Zuidkerkenlaan 23A 1906 AC Limmen Jäsenhinta on 12,50 €/aikuinen ja jäsenperheen lapset ovat 7,50 €. Ei-jäsen hinta on 18,50 €/aikuinen ja ei- jäsenperheen lapset ovat 12,00 €/ henkilö.

aviisi 2 huhtikuu april 2017 Seurasaariaviisi 2 huhtikuu april 2017 Jaarverslagen Algemene ledenvergadering De jaarverslagen van de secretaris en de penningmeester werden goedgekeurd en de kascommissie heeft voorgesteld de pen- Op zondag 12 maart werd de jaarlijkse Algemene als vrijwilliger de functie van secretarieel ningmeester en het bestuur te dechargeren. Ledenvergadering van de VNF gehouden in het medewerker te vervullen. Tijdens het jubi- Finse Huis (Finse Zeemanskerk) in Rotterdam. Een leumjaar 2017 zal het bestuur, in verband Activiteiten binnen Finland 100 uitgebreid verslag zal gepresenteerd worden op de met de vele extra activiteiten die dit bij- De activiteiten staan voornamelijk ver- volgende ALV in 2018, maar om de leden nu al op de zondere jaar met zich meebrengt, worden meld op de Nederlandse website van ‘Fin- hoogte te stellen van de belangrijkste besluiten die bijgestaan door drie adviseurs: Rune Frants land 100 jaar’ (www.finland100.nl). Enkele genomen zijn en van de meest in het oog springende (voormalig voorzitter VNF), Jacques Groe- activiteiten worden nog voorbereid. discussiepunten, volgt hier een korte samenvatting: nendijk (voormalig vice-voorzitter VNF, penningmeester en secretarieel medewer- VNF Arnold Het bestuur ker) en Arnold Pieterse (voormalig vice- Op 13 mei wordt een voorjaarsexcursie Pieterse Marjo Kool (voorzitter) en Marco Blankes- voorzitter VNF en hoofdredacteur Aviisi). georganiseerd naar de Hortus Bulborum tijn blijven aan als bestuurslid, terwijl drie Rune Frants en Arnold Pieterse zullen ook in Limmen bij Castricum (hier bloeien ruim nieuwe bestuursleden officieel zijn toege- deelnemen aan de bestuursvergaderingen 4000 verschillende tulpen, narcissen en treden: Daniël Loos, Willem Mulder en Jussi en bovendien zal Rune Frants de VNF ver- hyacinten), in juni het midzomerfeest (nog Virtanen (hij had al een half jaar met het tegenwoordigen tijdens de overlegverga- in de planningsfase), op 9 september het bestuur meegewerkt). Twee bestuursleden deringen die dit jaar plaats vinden binnen traditionele kreeftenfeest, in november zijn afgetreden: Tia Alahuhta en Mikko Lis- de Stichting Finland 100 (indien nodig zal de kerstmarkt en in samenwerking met de sing. Gerard Rijerse heeft zich aangemeld hij daar vervangen worden door voorzitter Stichting Finland 100 op 9 december het om voorlopig voor de periode van een jaar Marjo Kool of door Arnold Pieterse). Finse onafhankelijkheidsfeest. 10 11 myönsivät rahastonhoitajalle ja johtokun- Vuoden 2017 kustannusarvio Yleinen jäsenkokous nalle vastuuvapauden. Kustannusarvio hyväksyttiin vaikkakin siitä käytiinkin keskustelua juhlavuoden Sunnuntaina 12. maaliskuuta pidettiin Alanko- den ajaksi olemme saaneet tueksemme Suomi 100-säätiön tapahtumat tapahtumien mahdollisista ylimääräisis- maat-Suomi Yhdistyksen vuotuinen yleinen jäsen- myös kolme neuvonantajaa; Rune Frants Aktiviteeteista voi lukea hollantilaisilta tä kustannuksista joihin ei oltu varau- kokous Suomen Merimieskirkolla Rotterdamissa. (entinen Alankomaat-Suomi Yhdistyksen kotisivuilta ‘Finland 100 jaar’ (www.fin- duttu. Päätettiin että Alankomaat-Suomi Siitä tulee laajempi selvitys seuraavaan vuoden puheenjohtaja), Jacques Groenendijk (en- land100.nl). Jotkut tapahtumista ovat vas- Yhdistys osallistuu vain Suomi 100-sää- 2018 yleiseen jäsenkokoukseemme. Haluamme tinen Alankomaat-Suomi Yhdistyksen vara- ta suunnitteilla. tiön puitteissa tapahtuvan yhdistyksen kuitenkin informoida jäseniämme jo nyt tärkeim- puheenjohtaja, rahastonhoitaja ja sihteeri) juhlavuoden kirjan kustannuksiin ja että mistä päätöksistä ja keskustelun aiheista. sekä Arnold Pieterse (entinen Alankomaat- Alankomaat-Suomi Yhdistys muista rahallisista tuista päätettäisiin ta- Suomi Yhdistyksen varapuheenjohtaja Kevätretki järjestetään lähellä Castricumia pahtumakohtaisesti. Johtokunta ja Aviisin päätoimittaja). Rune Frants ja sijaitsevaan Limmeniin Hortus Bulborum- Marjo Kool (puheenjohtaja) ja Marco Blan- Arnold Pieterse aikovat myös ottaa osaa kasvitieteellisessä puutarhassa. Siellä kukii Alankomaat-Suomi Yhdistyksen kestijn jatkavat johtokunnan jäsenyyttään johtokunnan kokouksiin. Sen lisäksi Rune yli 4000 erilaista tulppaania, hyasinttia ja uudet kotisivut kolmen uuden jäsenen lisäksi. Daniël Loos, Frants aikoo edustaa Alankomaat-Suomi narsissia. Kesäkuussa pidetään juhannus- Willem Mulderiä ylistettiin Alankomaat- Willem Mulder ja Jussi Virtanen (hän on Yhdistystä Suomi 100-säätiön neuvotte- juhla (se on vielä suunnitteluasteella), 9. Suomi Yhdistyksen kotisivujen uudista- alottanut johtokunnassa toimimisen jo lukokouksissa (tarvittaessa yhdessä Marjo syyskuuta perinteinen rapujuhla, marras- misesta (vnf.nu). Aviisin tuorein numero puoli vuotta sitten) valittiin uusiksi jäsenik- Koolin tai Arnold Pietersenin kanssa). kuussa joulumarkkinat ja 9. joulukuuta (Aviisi 2017-1) on luettavissa siellä ‘tärp- si. Kaksi jäsentä on eronnut; Tia Alahuhta Suomi 100-säätiön kanssa yhteistyössä pinä’. Lähiaikoina sinne laitetaan myös ja Mikko Lissing. Gerard Rijerse toimii va- Vuosikertomus Suomen itsenäisyysjuhla. aikaisempia Aviisin numeroita. paaehtoisena sihteerin tukena seuraavan Sihteerin ja rahastonhoitajan laatima vuo- vuoden ajan. Johtokunnan 2017 juhlavuo- sikertomus hyväksyttiin. Tilintarkastajat

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 Begroting 2017 Jubileumboek van de VNF De begroting werd goedgekeurd, maar De redactie van het jubileumboek, die be- Een bewogen eeuw er ontstond wel een discussie over de staat uit Arnold Pieterse (hoofdredacteur), Honderd jaar geleden verklaarde Finland sprekende minderheid, de positie en rol kosten van de activiteiten, waarbij geen Jacques Groenendijk, Daniël Loos en Peter zich onafhankelijk. Eindelijk konden de van vrouwen, Nederlanders in Finland, en rekening was gehouden met extra kosten Starmans, is tevreden over de voortgang. Finnen hun eigen koers bepalen in na- de Finse kunst en cultuur. die het gevolg zijn van de viering van het De teksten van de eerste acht hoofdstuk- volging van de beroemde negentiende- jubileumjaar. In dit verband werd duide- ken zijn beschikbaar in de twee talen (de eeuwse wensdroom: Zweden zijn wij niet De auteurs, negen Finnen en vier Neder- lijk gesteld dat de VNF binnen de Stich- eerste zeven hoofdstukken hebben al in meer, Russen willen wij nooit worden, dus landers, die op verschillende manieren ting Finland 100 alleen zal bijdragen aan Aviisi gestaan) en de teksten voor de hoofd- laat ons Finnen zijn. Wat hierop volgde is een rol spelen in de betrekkingen tussen de kosten voor het VNF jubileumboek stukken 9, 11 en 15, die in het Nederlands een eeuw van groeiend zelfbewustzijn, beide landen, hebben zich ieder op een ‘Finland 100 jaar onafhankelijk’ en over zijn aangeleverd, moeten alleen nog in het waarin het land spannende en onzekere eigen wijze in bovengenoemde periodes eventuele andere kosten zal per activiteit Fins worden vertaald. Het is de bedoeling momenten beleefde, maar ook periodes en thema’s verdiept. Het boek is Neder- een beslissing worden genomen. dat de teksten voor alle 16 hoofdstukken van stabilisatie, succesvolle diplomatie lands- en Finstalig en verschijnt in novem- vòòr de zomervakantie zijn aangeleverd en groeiende welvaart. In dit boek, een ber 2017. Nieuwe website van de VNF en dat met het lay-out werk voor het boek initiatief van de Vereniging Nederland- Veel lof werd toegezwaaid aan Willem kan worden begonnen in september. Begin Finland, in het kader van de Suomi Finland Mulder voor het op een hele fraaie ma- november wordt een lanceringsactiviteit 100-viering, worden deze politieke en nier vernieuwen van de VNF website (vnf. in Nederland georganiseerd. In Finland zal culturele ontwikkelingen geschetst. In de nu). Als ‘lokkertje’ is het laatste nummer het boek op 24 november worden gelan- eerste tien hoofdstukken worden vanaf van Aviisi (Aviisi 2017-1) op de website ceerd in de residentie van de Nederlandse 1917 de tien decennia in volgorde van tijd geplaatst. Binnenkort zullen oude num- ambassadeur in Helsinki. behandeld. Verder zijn er zes thematische mers van Aviisi vrij beschikbaar zijn op de hoofdstukken over Fins-Nederlandse re- website. Het bestuur laties, Fins-Russische relaties, de Zweeds- 12 Alankomaat-Suomi Yhdistyksen juhlakirja Kiihkeä vuosisata Juhlakirjan (joka on samalla Aviisi 2017-5) Suomi julistautui itsenäiseksi 100 vuotta toimittajat Arnold Pieterse (päätoimit- sitten. Tämän myötä suomalaiset saat- taja), Jacques Groenendijk, Daniël Loos toivat vihdoinkin kulkea omaa tietään sekä Peter Starmans ovat tyytyväisiä tunnetun lentävän lauseen mukaan: kirjan teon etenemiseen. Ensimmäisen Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi kahdeksan kappaleen tekstit ovat val- emme tahdo tulla, olkaamme siis suoma- miina molemmilla kielillä (ensimmäiset laisia . Itsenäisyyttä seurasi paitsi kasva- seitsämän niistä on jo julkaistu aiemmin va oman arvon tunne, myös ajanjaksoja Aviiseissa). Hollanninkieliset kappaleet jännitteineen ja epävarmuuksineen sekä sinkielisestä vähemmistöstä, naisten ase- 9, 11 ja 15 ovat jo valmiina kääntämistä toisaalta vakauden, menestyksellisen dip- masta ja heidän roolistaan, hollantilaisista varten. Tarkoitus on saada kaikki valmiik- lomatian ja kohentuvan elintason aikoja. Suomessa sekä suomalaisesta taiteesta ja si ennen kesälomia niin että kirjan taitto Tässä Alankomaat-Suomi Yhdistyksen kulttuurista. voidaan aloittaa syyskuussa. Marraskuun Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kun- alkuun on suunnitteilla kirjan julkista- niaksi julkaistussa kirjassa kuvataan näitä Kirjoittajilla, yhdeksällä suomalaisella ja mistilaisuus Hollannissa. Suomessa kirja poliittisia ja kulttuuriin liittyviä kehityk- neljällä hollantilaisella, on kaikilla jotakin julkistetaan 28. marraskuuta Alankomai- siä. Ensimmäisessä 10 luvussa käsitellään tekemistä Hollannin ja Suomen välisissä den suurlähettilään virka-asunnolla Hel- vuosisataa aikajärjestyksessä vuodesta suhteissa, ja he kaikki käsittelevät aiheita singissä. 1917 alkaen. Sen jälkeisissä kuudessa lu- omalla tavallaan. Kirja on sekä hollannin-, vussa on aiheita suomalais-hollantilaisista että suomenkielinen, ja se ilmestyy mar- Johtokunta ja suomalais-venäläisistä suhteista, ruot- raskuussa 2017.

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 2 Finland 100 jaar toriteit, in binnen- en buitenland. En dat buitenland bestond voor Finland uit de Sovjet-Unie en het Westen. En niet voor VI. De periode 1978-1987: niets noem ik hier eerst de Sovjet-Unie, want daar lag voor Kekkonen het zwaar- Verandering in de lucht tepunt van zijn Finse neutraliteitspolitiek tussen oost en west. Of deze neutraliteit dan soms op ‘finlandisering’ leek, waar- Er hing in deze periode verandering in de lucht. Of van de president een verzwegen geheim mee een te grote afhankelijkheid van het dit een voorbode was van een nieuwe lente? Ge- was, wist niemand de preciese gang van denken en doen van de Sovjet-Unie aan- deeltelijk wel, gedeeltelijk niet. Het betrof veran- zaken. Ook was Kekkonen steeds meer geduid werd? Zeker wel, maar het is maar deringen op politiek, maatschappelijk en cultureel bezig met zijn opvolging. Een vijfen- de vraag of in de politieke situatie van terrein. twintigjarige presidentsperiode lag ach- toen, nog sterk in de sfeer van de koude ter hem, maar volgens velen (uiteraard oorlog, deze afhankelijkheid geen harde Peter Politieke veranderingen ook Kekkonen zelf) was deze lange tijd realiteit was, waarmee het kleine Finland Starmans Urho Kekkonen was voor iedereen zicht- noodzakelijk geweest, om de stabiliteit te uit eigenbelang rekening moest houden, President Urho Kekkonen op oudere leeftijd. De reis naar baar en merkbaar oud geworden, hij liep vinden, die nodig was om met een grote of het dat nou wilde of niet. Maar toch, er IJsland in 1981 had veel van zijn gezondheid gevergd. al tegen de tachtig. De president liet bij buur vreedzaam samen te kunnen leven hing rond 1980 in de binnenlandse maar Daarna was hij de oude niet meer. Op de foto de aankomst officiële gelegenheden steken vallen, was zonder opgeslokt te worden. En daar is ook in de buitenlandse politiek verande- van Kekkonen op vliegveld Seutala na zijn reis naar IJsland. minder actief en in zijn beslissingen gril- Urho Kekkonen inderdaad de juiste man ring in de lucht. Die verandering werd | Presidentti Kekkonen vanhoilla päivillään: ”Islannin-matka liger en afhankelijker van anderen. Het voor geweest. Hij was niet alleen in zijn vooral veroorzaakt door het steeds dui- 1981 oli viimeinen niitti Kekkosen terveydelle. Sen jälkeen hän woord ‘dementie’ hing in de lucht, maar doen en laten autoritair (soms op het ang- delijker feit, dat Urho Kekkonen echt oud ei enää palannut ennalleen. Kuvassa presidentti on palaamassa omdat toen nog de gezondheidstoestand stige af), maar genoot ook oprechte au- aan het worden was, dat zijn tijd afliep. Islannista.” (IL-arkisto) 14 15 Suomi 100 vuotta oli Kekkosella juuri idän ja lännen välisissä inhimillisiä jne. Ihmiset eivät enää usko- suhteissa. Sopii kysyä, tarkoittiko puolu- neet näitä viestejä. Jo vuonna 1976 Urho VI. 1978-1987: Muutoksia ilmassa eettomuuspolitiikka samaa kuin ‘suomet- Kekkonen oli saanut ensimmäisen aivove- tuminen’, millä tarkoitettiin Suomen lii- renvuodon ja vuoden 1981 alussa toisen. Tämä vuosikymmen oli muutosten aikaa. Se oli olla maan presidenttinä jo 25 vuotta eli ankin suurta riippuvuutta Neuvostoliiton Kesällä 1981 presidentin ollessa kalastus- aistittavissa kaikkialla, niin maan poliittisessa siis neljännesvuosisadan, mutta monien ideologisesta aatemaailmasta ja toimin- matkalla Islannissa hänen terveydentilan- ilmapiirissä kuin yhteiskunnan ja kulttuurin eri mielestä – Kekkonen itse mukaanluettuna nasta. Varmaan näin olikin jossain määrin, sa romahti lopullisesti. Lääkärit kirjoittivat alueilla. – tämä pitkä ajanjakso oli kuitenkin ollut mutta silloisessa maailman poliittisessa hänelle sairauslomaa, mutta pian kävi välttämätön tietyn poliittisen vakauden tilanteessa – tuolloin elettiin vielä kyl- ilmi, että todellisuudessa presidentti ei Poliittiset muutokset säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi suuren män sodan ilmapiirissä – tuo riippuvuus kyennyt enää hoitamaan virkaansa ja näin Presidentti Urho Kekkonen oli tässä vai- itäisen naapurimme kanssa. Urho Kek- oli vielä kovaa todellisuutta ja pienen ollen hänen oli erottava tehtävästään. heessa jo iäkäs mies. Hän lähenteli kah- konen oli todellakin ollut juuri se oikea Suomen oli pakko jo oman etunsa täh- Tämä tapahtui lokakuussa 1981 ja deksattakymmenettä ikävuottaan, alkoi mies paikallaan tässä tilanteessa. Hän oli den ottaa se huomioon, halusi maa sitä Mauno Koivisto, joka toimi silloin halli- unohdella sanoja ja oli päätösten teossa tunnetusti joskus toiminnoissaan sangen tai ei. Oli miten oli, kaikesta huolimatta tuksen pääministerinä, otti rauhallisesti yhä enemmän toisista riippuvainen. Pu- autoritaarinen, joskus jopa peloittavassa vuoden 1980 paikkeilla muutoksen tuulet ja määrätietoisesti vastaan presidentin huttiin dementiasta, mutta kenelläkään määrin, mutta toisaalta hän myös nautti puhalsivat niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. tehtävien hoitamisen, ensin väliaikaises- ei ollut kuitenkaan tarkkaa tietoa asiasta, niin kotimaassaan kuin ulkomailla vilpi- Korkea ikä painoi Urho Kekkosta ja hänen ti, sitten lopullisesti.Vuoden 1981 lopul- sillä tuohon aikaan maan presidentin ter- töntä kunnioitusta ja arvovaltaa, tässä oli aika siirtyä syrjään. Presidentin lääkärit la nimitettiin eri puolueiden ehdokkaat veydentila oli tarkoin varjeltu salaisuus. tapauksessa niin Neuvostoliitossa kuin yrittivät tosin pehmentää presidentin ter- tuleviin presidentinvaaleihin. Kekkosta Tässä vaiheessa Kekkonen mietti paljon länsimaissa. Suomen idän ja lännen väli- veydentilaa kuvailevia julkilausumia mm. kritisoinut Johannes Virolainen valit- mahdollista seuraajaansa. Hän oli ehtinyt sen puolueettomuuspolitiikan pääpaino toteamalla, että esim. muistihäiriöt ovat tiin keskustapuolueen ehdokkaaksi eikä

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 helmikuu februari 2017 Al probeerden de hem behandelende verkiezingen benoemd. De Kekkonen- eigenmachtig afzetten, omdat hij zoge- artsen door verzachtende communiqué’s kritische Johannes Virolainen bijvoor- naamd ontevreden was met de resultaten de mensen te sussen door te beweren: beeld (en niet de Kekkonen-pupil Paavo ervan, maar vooral toch ontevreden met vergissen is menselijk, vergeetachtigheid Väyrynen) van de Centrumpartij; Virolai- de eigenwillige en geliefde persoon van ook. Maar ernstige ziekteverschijnselen? nen, die als sovjet-kritische kandidaat bij Koivisto, die niet (zoals Kekkonen) snel En dat meermaals? De mensen geloofden de buurstaat niet zo welkom was; verder wilde handelen, maar pas na uitvoerig het niet meer zo. Al in 1976 kreeg Urho ‘kroonprins’ Ahti Karjalainen, een grote overleg kon beslissen, en die bovendien Kekkonen een hersenbloeding, dan weer vriend van Kekkonen en van de Sovjet- duidelijk een meer westerse, voorlopig opnieuw begin 1981 en in de zomer van leiding; maar die zichzelf eigenlijk al vooral Scandinavische koers wilde voe- hetzelfde jaar stortte hij volledig in tij- had uitgeschakeld door zijn niet te be- ren, waardoor hij in regeringskringen zo dens een verblijf in IJsland. De doktoren heersen drankzucht. En dan natuurlijk gewild was en de juiste man voor de toe- schreven toen vakantieverlof voor, maar Mauno Koivisto, de populaire sociaal- komst zou blijken. Mauno Koivisto was al gauw bleek, dat dat niet meer te ver- democraat, maar daarentegen niet de daarom niet zonder meer de man van antwoorden was en dat het beter voor het SDP-partijvoorzitter Kalevi Sorsa. Dat Moskou. Maar ook al wilde in april 1981 land was, als Urho Kekkonen als president Koivisto uiterst populair was, begreep de nog zittende president Kekkonen de af zou treden. Sorsa snel en bleek wel uit het enorme regering ontbinden en de premier auto- Dat gebeurde dan ook in oktober 1981 aantal stemmen dat hij in 1978 als kies- ritair terzijde schuiven, dit keer lukte hem en Mauno Koivisto nam als premier van man bij de nogal omstreden en hache- dit niet, omdat Koivisto voet bij stuk hield de Finse regering (eerder al voorlopig, lijke vierde verkiezing van Kekkonen tot en zijn ontslag niet aanbood. Daar bleef toen definitief) de verantwoordelijkheid president had gekregen. Koivisto vormde het dan bij, Kekkonen werd ernstig ziek van president op zich, rustig en beslist. na Sorsa in 1979 een nieuwe regering, en moest zich terugtrekken. Koivisto nam Eind 1981 werden de presidentskandi- in een politiek en economisch moeilijke toen als premier alle verantwoordelijkhe- daten van de partijen voor de komende tijd. Kekkonen wilde die regering in 1981 den van de president op zich en werd in 16 17 suinkaan Paavo Väyrynen, jota sanottiin aikana. Kekkonen halusi omavaltaises- joutui eroamaan tehtävästään. Koivisto President Mauno Koivisto en zijn gezin. | Presidentti Mauno Kekkosen ‘opetuslapseksi’, suosikiksi. Vi- ti kaataa hallituksen 1981, koska hän oli otti pääministerinä hoitaakseen kaikki Koivisto ja perhe. rolainen oli Neuvostoliittoa kritisoiva pre- muka tyytymätön hallituksen saavutta- presidentille kuuluvat velvollisuudet ja toliitossa tapahtuvia sisäisiä muutoksia. sidenttikandidaatti eikä siis itäiselle naa- miin tuloksiin, mutta itse asiassa tyytymä- hänet valittiin vuonna 1982 Suomen ta- ‘Manu’ oli jo silloin niin idässä kuin län- purivaltiolle niin tervetullut kandidaatti. tön Koiviston määrätietoiseen ja erittäin savallan uudeksi presidentiksi suurella nessä kunnioitettu ja arvostettu keskus- Yhdeksi ehdokkaaksi tuli myös Kekkosen pidettyyn persoonaan. Toisin kuin Kekko- äänten enemmistöllä. Koivisto oli Suomen telukumppani ja syystäkin. ‘kruununprinssi’ Ahti Karjalainen, niin nen Koivisto tahtoi tehdä päätöksiä vasta presidenttinä 12 vuotta ja oli erittäin pi- Neuvostoliitossa 80-luvulla tapah- Kekkosen kuin Neuvostoliitonkin suuri perusteellisen harkinnan jälkeen eikä no- detty tehtävässään. Kalevi Sorsa ei muu- tuneet muutokset eivät muuten olleet ystävä. Karjalainen oli tosin jo pudonnut peasti niinkuin Kekkonen. Lisäksi Koivisto ten ollut kokonaan ‘pois pelistä’. Koiviston vähemmän radikaaleja kuin muutokset ehdokkuudes- taan runsaan alkoholin- halusi ottaa kurssin enemmän länteen, ensimmäisen presidenttikauden aikana Suomessa. Myös Leonid Breznev vanheni käyttönsä takia. Luonnollisesti president- aluksi erityisesti Skandinaviaan päin ja Sorsa oli vuoteen 1987 asti pidettynä, hy- ja menetti otteensa maan politiikkaan, tikandidaattina oli myös Mauno Koivisto, tästä johtuen Koivisto oli hallituspiireissä vänä ja kunnioitettuna pääministerinä. myös hän tuli yhä konservatiivisemmaksi suosittu sosiaalidemokraatti, sen sijaan se toivottu oikea mies maan tulevaisuut- Vuonna 1985 Helsingissä pidettiin eikä ollut niin kiinnostunut uudistuksista. SDP:n puoluesihteeri Kalevi Sorsa jäi pois ta silmällä pitäen. Siksi Mauno Koivisto ei 30.7-1.8 Etykin kymmenvuotisjuhlakoko- Breznev kuoli 1982. Andropovin ja Tser- presidenttikilvasta. Sorsalle valkeni hyvin ilman muuta ollut se mies, jota Moskova us. Avajaispuheessaan presidentti Koivis- nenkon jälkeen Mihael Gorbatsov astui pian, että Koivisto oli hyvin suosittu, mikä olisi toivonut. Vaikka huhtikuussa 1981 sil- to puhui avoimesti ja kiertelemättä Suo- 1985 valtaan ja yritti kertaheitolla ‘glas- kävi ilmi jo vuonna 1978 Koiviston ollessa loinen vielä istuva presidentti Kekkonen men ehdottomasta puolueettomuudesta nostin’ (avoimuuden) ja ‘perestroikan’ valitsijamiehenä, kun Kekkonen valittiin halusi omavaltaisesti hajottaa hallituksen idän ja lännen välillä. Puhe noteerattiin (uudistusten) kautta muuttaa Neuvos- presidentiksi arveluttavalle neljännelle ja syrjäyttää pääministerin, se ei tällä ker- kaikkialla maailmassa. Suomettumisesta toliittoa harjoittaen siksi liiankin selvää kaudelleen. Koivisto muodosti Sorsan jäl- taa onnistunut, koska Koivisto piti pintan- ei enää puhuttu tuskin mitään. Koivisto länsimyönteistä politiikkaa, mitä hänen keen vuonna 1979 uuden hallituksen niin sa eikä jättänyt eroanomustaan. Siihen suuntautui länteen päin, mutta seurasi oma maansa ei suinkaan ottanut kiitolli- poliittisesti kuin taloudellisesti vaikeana asia jäi. Kekkonen sairastui vakavasti ja kiinnostuneena ja myötäeläen Neuvos- suudella vastaan. Koivisto tuli hyvin toi-

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 1982 als nieuwe president van de Finse oost en west gerespecteerde gespreks- langs de weg of aan de TV-buis mee met republiek met een grote meerderheid ge- partner geworden, en dat terecht. de laatste tocht van de zo gerespecteerde kozen. En dat is hij dan 12 jaar gebleven, Overigens waren de veranderingen ex-president van Finland. Urho Kekkonen tot tevredenheid van velen. Kalevi Sorsa in de Sovjet-Unie in de jaren tachtig niet werd nog steeds hooggewaardeerd, al was overigens bepaald niet uitgespeeld. minder radicaal dan die in Finland. Ook was de afgang van het jaar 1981 pijnlijk en Hij was tot 1987 premier van de regering Leonid Bresnjev werd oud en verloor zijn wellicht wat vernederend geweest. Maar tijdens de eerste Koivisto-periode en wel greep op de politiek, ook hij werd steeds zo is politiek nu eenmaal. Urho Kekkonen een door de president gewenste, goede conservatiever en minder vernieuwend is zonder twijfel voor oost en west een be- en algemeen gerespecteerde premier. en stierf in 1982. Toen kwam (na Andro- langrijke Finse president geweest en dat Bij een alom opgemerkte speech, tij- pov en Tsjernenko) begin 1985 Michail heeft Maunu Koivisto in zijn afscheids- dens de opening van het grootse en in- Gorbatsjov aan de macht en die probeer- speech in de Domkerk van Helsinki met ternationaal gevierde 10-jarige jubileum de de Sovjet-Unie op slag via zijn ‘glas- evenveel woorden ook graag en welge- van de Conferentie voor Veiligheid en Sa- nost’ (openheid) en ‘perestrojka’ (hervor- meend gezegd. menwerking in Europa, dat van 30 juli tot ming) grondig te veranderen en bedreef 1 augustus 1985 in Helsinki werd gehou- daarom een (te) duidelijk pro-westerse Maatschappelijke veranderingen den, sprak president Koivisto zich publiek politiek, wat hem door zijn eigen land niet Het aanleren van een vreemde taal werd en onomwonden uit voor een strikte bepaald in dank werd afgenomen. Ook steeds meer populair, maar dit vooral dan Graf van President Kekkonen op de Hietaniemi begraafplaats in neutraliteit van Finland tussen oost en Koivisto kon het goed met Gorbatsjov op een moderne manier, met het oog op Helsinki. | Presidentti Kekkosen hauta Hietaniemessä. west. Van ‘finlandisering’ was er toen vinden. En de conservatieve Reagan al he- latere communicatie. ‘Working English’ weinig sprake meer. Koivisto was westers lemaal. heette niet voor niets een tv-cursus uit steeds meer internationale wereld als we- gericht, maar volgde empathisch en com- Op 31 augustus 1986 stierf Urho Kek- iets later tijd. Dat alles heeft toen een tenschapper of manager, in de handel of municatief de grote veranderingen in de konen in Tamminiemi. Zijn begrafenis nieuwe generatie jonge mensen ge- waar dan ook hun mannetje of vrouwtje Sovjet-Unie. ‘Manu’ was toen al een door was indrukwekkend, het hele volk leefde vormd, die beter bestand waren om in de te staan. 18 19 Urho Kekkonen kuoli 31. elokuuta 1986 la. ‘Working English’ oli nimeltään eräs Tamminiemessä. Hänen hautajaisensa oli- suosittu TV-kielikurssi. Tämä kurssi kuten vat vaikuttavat. Koko Suomen kansa eli monet muutkin muovasivat uuden suku- niissä mukana, joko katujen varsilla seis- polven nuoria ihmisiä, jotka yhä kansain- ten tai kotona oman television ääressä. välisemmäksi muuttuneessa maailmassa Kekkosta ja hänen elämäntyötään arvos- näin kykenivät pärjäämään paremmin, tetaan edelleen suuresti, vaikka vuoden olipa sitten kyseessä työ tai opiskelu tai 1981 kiusalliset tapahtumat olivat aikoi- yleensä keskinäinen kanssakäyminen eri-

naan nöyryyttäviä. Sellaista politiikka kielisten ihmisten kanssa. Modern onderwijs, daarbij de alom verspreide, välillä on. Urho Kekkonen oli epäilemättä Myös naiset halusivat yhä enenevässä veelgebruikte Philips-recorder. | Nykyaikaista tärkeä suomalainen presidentti niin idälle määrin olla mukana rakentamassa ja luo- kieltenopetusta. Paljon käytetty ja kaikialla kuin lännellekin. Sen myös Mauno Koivis- massa uutta rauhaa rakentavaa yhteis- tunettu Philips-nauhuri. to totesi jäähyväispuheessaan Helsingin kuntaa ja maailmaa. Feminismi ei muuten tuomiokirkossa presidentti Kekkosen siu- ollut mitään uutta Suomessa, ajatellaanpa tyneet ulkomaan matkat (interrail mu- Mauno en Tellervo Koivisto op staatsbezoek in de DDR naustilaisuudessa. vaikka sotien aikana aktiivisesti toiminut- kaanluettuna) ja yleensa mahdollisuudet op 30 september 1987. Op de foto staan zij samen met de ta Lotta Svärd-järjestöä tai yleensä nais- opiskeluun eri maissa, kaikki tämä avasi burgemeester van Dresden, Wolfgang Berghofer. | Mauno ja Yhteiskunnallisia muutoksia ten vahvaa työpanosta kodinhoidossa, uusia ovia suomalaisille. Opittiin tunte- Tellervo Koivisto valtiovierailulle DDR:ssä 30. syyskuuta 1987 Tänä aikana vieraiden kielten opiskelu karjanhoidossa jne. miesten ollessa rinta- maan uusia ihmisiä eri maista, opittiin seuraneen Dresdenin ylipormestari Wolfgang Berghofer. tuli yhä suositummaksi, mutta sen täytyi malla sodan ankarina vuosina. kommunikoimaan eri kielillä. Nämä olivat tapahtua nykyaikaisella tavalla, jolloin Kaikkien näiden vuosien avainsanaksi tärkeitä, avartavia asioita suomalaisille ja meen Gorbatsovin kanssa, samoin myös painopiste oli sujuvan kielellisen kom- valitsisin kommunikaation ohella kansain- itse Suomelle, jotta se saattoi kehittyä ter- presidentti Reaganin kanssa. munikaation oppimisella ja hallitsemisel- välistymisen, sillä kielten opiskelu, lisään- veeksi uudenaikaiseksi ja vielä länsimai-

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 Ook vrouwen wilden steeds meer traag, maar al gauw werd duidelijk, dat de Matti Nykänen is later vrijwel constant in meehelpen, een nieuwe en vredelieven- straling niet alleen gevaarlijk was voor de de media gebleven, maar jammer genoeg de maatschappij en wereld op te bouwen. mens, maar ook voor het vee buiten, en niet altijd even positief. Hij leidde langere Dat feminisme was voor Finland overi- in bepaalde streken van Finland voor de tijd een nogal rusteloos leven, maar werd gens niet zonder meer nieuw, denken we bessen en de paddestoelen. Via nauwkeu- later een gevierd zanger en entertainer. alleen maar aan de Lotta’s en het werk van rige stralingsmeting werden mens en dier Hij is nu wat rustiger en bezadigder ge- de ‘huisvrouwen’ tijdens de zware jaren gewaarschuwd bij accuut gevaar. Na aan- worden, en voor de Fin is hij en blijft hij van de Finse oorlogen. vankelijke zorgeloosheid werd de ernst ‘onze Matti’, wat hij ook doet. Als sleutelwoord van deze jaren zou ik van deze ramp dus gauw ingezien en wer- naast communicatie het woord ‘internati- den effectieve maatregelen getroffen, zo- Culturele gebeurtenissen onalisering’ willen kiezen, want talen le- dat de schade beperkt werd. Het sleutelwoord ‘internationaliteit’ blijkt ren, buitenlandse reizen (per interrail), en Een ander maatschappelijk fenomeen vooral ook op cultureel gebied. zo mogelijk studies elders waren in trek. van toen is sport. Vooral in Finland de De ‘Savonlinnan ooperajuhlat’ be- Ritva Auvinen en Martti Talvela in Joonas Kokkonen’s opera De ander leren kennen, de ander bezoe- populaire wintersporten: langlauf en staan al 100 jaar, dankzij de zangeres ‘The Last Temptations’. | Ritva Auvinen ja Martti Talvela (oopera ken, ermee leren communiceren, dat alles schansspringen. Tja, ik zie het nog steeds Aino Ackté, maar vooral toen de bekende Joonas Kokkonen’s opera ‘The Last Temptations’ was van wezenlijk belang voor Finland, voor me, dat de jonge, bijna jongensach- bas Martti Talvela in de jaren zeventig de om een gezond, modern en meer en meer tige Matti Nykänen op de grote of kleine muzikale leiding ervan op zich genomen van ‘Der fliegende Holländer’ met een westers land te worden. schans de ene triomf na de andere vierde, had, werd het Savonlinna-festival een Eu- Estische bariton in de hoofdrol). Interna- Internationale afhankelijkheid werd in Lahti of Kuopio, maar ook in Oslo en ropees begrip. Talvela promootte Finse tionale erkenning kreeg vooral ‘Viimeiset op een pijnlijke manier duidelijk, toen op Innsbruck. Matti werd in 1985 tot sport- opera’s (van Aulis Sallinen en Joonas Kok- kiusaukset’ van Joonas Kokkonen (met in 26 april 1986 een reactor van Tsjernobyl man van het jaar uitgeroepen en werd konen bijvoorbeeld), naast mooie uit- de hoofdrol Martti Talvela), in het Engels ontplofte en de hele wereld schokte. De vooral in wintersportlanden van Midden- voeringen van Mozart, Verdi of Wagner uitgevoerd als ‘The Last Temptations’; een eerste reactie in Finland was vrij vaag en Europa en elders bejubeld en benijd. (ik herinner me de prachtige voorstelling opera over het leven van Paavo Ruotsa- 20 21 maailmaa. Kansainvälisen keskinäisen yh- ni edessä, kuinka nuori Matti Nykänen vaalit eurooppalaiseksi käsitteeksi. Talvela teyden ja ykseyden merkitys ja riippuvuus vietti usein voiton juhlaa niin Lahden kuin edisti suomalaisten oopperoiden tunnet- korostuivat uudella tavalla. Suomen en- Kuopion suurmäessä ja usein myös Oslos- tavuutta ja sellaiset suomalaiset säveltä- simmäinen reaktio ydinonnettomuuteen sa tai Innsbruckissa. Nykänen sai vuonna jät kuin Aulis Sallinen ja Joonas Kokkonen ja siitä tiedottaminen oli hitaanpuoleista. 1985 vuoden urheilijan tittelin. Suomessa löysivät oman paikkansa Mozartin Verdin Pian tuli selväksi, että ydinonnettomuu- ja Keski-Euroopassa hän oli erityisen suo- ja Wagnerin oopperasävellysten rinnal- den aiheuttama säteily oli vaarallinen, sittu ja juhlittu ja jopa kadehdittu. Vie- la. Kansainvälistä huomiota sai varsinkin paitsi ihmisille, myös ulkona olevalle tettyään välillä melko rauhatonta elämää Joonas Kokkosen ooppera ‘Viimeiset kiu- karjalle ja yleensä koko luonnolle marjoi- hän löysi myöhemmin lahjansa laulajana saukset’, pääosassa lauloi Martti Talvela. neen sienineen. Tarkat säteilymittaukset ja viihdetaiteilijana. Hän oli aina ‘meidän Ooppera esitettiin englanniksi nimellä osoittivat, että kyseessä oli akuutti sätei- Matti’ tekipä hän mitä tahansa. ‘The Last Temptations’. Ooppera käsitteli lyvaaratilanne niin ihmisille kuin eläimille. Paavo Ruotsalaisen elämää. Ruotsalainen Ihmiset havahtuivat tajuamaan suuron- Kulttuuritapahtumia oli erään herännäisliikkeen johtohahmo Matti Nykänen, de vliegende Fin, 1982. | Matti Nykänen, lentävä suomalainen, 1982. nettomuuden vakavuuden sen laajoine Avainsana tälläkin alueella on kansainvä- ja keulakuva. Tämä ooppera pysyi vuosi- vaikutuksineen. Ryhdyttiin tehokkaisiin lisyys. kausia oopperajuhlien ohjelmistossa ja se semmaksi maaksi kuin mitä se oli ennen vastatoimenpiteisiin suurempien vahin- Kansainvälisesti arvostetut Savonlinnan näytettiin myös televisiossa. ollut. kojen välttämiseksi, sikäli kuin se oli mah- oopperajuhlat saivat alkunsa jo 100 vuot- Kuhmon kamarimusiikkifestivaalit on Vuonna 1986 huhtikuun 26. päivänä dollista. ta sitten – laulajatar Aino Acktén ansiosta ollut jokavuotinen tärkeä kansainvälinen tapahtui Tsjernobylin ydinreaktorin rä- Toinen yhteiskunnallinen ilmiö tuohon – mutta vasta kun kansainvälisestikin tun- musiikkitapahtuma pohjoisessa Suo- jähdys. Se oli kuin järkyttävä herääminen aikaan oli urheilu ja Suomesta kun on ky- nettu oopperalaulajamme Martti Talvela messa. Se on houkutellut esiintyjikseen uuteen todellisuuteen. Se oli katastrofi, symys, erityisesti suositut talviurheilulajit 1970 – luvulla tuli oopperajuhlien johta- monia tunnettuja soittajia, heistä mai- mikä kosketti kaikkia ja kohahdutti koko hiihto ja mäkihyppy. Näen vieläkin silmie- jaksi, muodostuivat nämä oopperafesti- nittakoon esim. viulisti Gidon Kremer.

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 De affiches van het Pori Jazzfestival tonen ook iets van de voortschrijdende kwaliteit en originaliteit van de Finse grafische vormgeving. | Pori Jazzfestivaalien esitteistä ilmenee myös suomalaisen graafisen suunnittelun Benny Goodman, Oscar Peterson of Miles het volksmuziekfestival van Kaustinen silmiinpistävä edistyksellisyys ja omaleimaisuus. Davis trokken liefhebbers54,774 van heinde met als centrale figuur Konsta Jylhä, die in en ver. Interessant is ook het Ruisrock- 1984 jammer genoeg gestorven is. Hij had lainen, een vreemde maar belangrijke Het kamermuziek-festival van Kuhmo festival bij Turku op het eiland Ruissalo, contacten overal, in Finland en Zweden protestantse leider uit de Fins-Lutherse trok internationaal steeds meer belang- dat naar voorbeeld van het Nederlandse uiteraard, maar ook in Hongarije, Karelië historie. De opera stond jarenlang op het stelling, een grote Letse vriend ervan was Pinkpop-festival georganiseerd werd en en Mongolië. programma, en werd eveneens per tv uit- bijvoorbeeld de violist Gidon Kremer. veel belangstelling trok. Een voorbeeld Op het gebied van de beeldende kun- gezonden. Het jazzfestival van Pori met solisten als van populaire internationaliteit zie ik in sten is het hier voldoende, wat activiteiten 22 23 Pinkpop-festivaalit. Hyvänä esimerkkinä kansanomaisuutta korostavasta kansain- välisyydestä ovat puolestaan Kaustisen jokavuotiset kansanmusiikkifestivaalit, joiden ehdottomana keskushahmona oli vuosikausia nyt jo edesmennyt Kons- ta Jylhä. Hän kuoli vuonna 1984. Hän loi kansanmusiikin alueella paljon yhteyksiä mm. vanhaan Karjalaan, Mongoliaan ja Unkariin. Kuvataiteen alueella mainittakoon lopuksi vuonna 1978 avattu Punkaharjun ja Savonlinnan lähellä sijaitseva kulttuu- rikeskus Retretti, joka kesäisin vetää puo- leensa lukuisia niin kotimaisia kuin ulko- Karita Mattila. maisia taiteesta kiinnostuneita ihmisiä. Konsta Jylhä met zijn viool. | Konsta Jylhä viulunsa kanssa. Heljä Liukko-Sundström (Arabia)(1981). Retretissä oli esillä erityisesti tunnettu- järvi, lasitaide), Anita Snellman (1985) jen suomalaisten taiteilijoiden töitä, mai- ja Simo Heikkilä (1985, Pentik design), Oman lukunsa taas muodostavat vuo- man, Oscar Peterson ja Miles Daves. Mai- nittakoon tässä Pekka Halonen (1982), Eero Järnefelt (1986) ja Björn Weckström sittaiset Porin Jazz-festivaalit. Vuosien nittakoon vielä Turun lähellä Ruissalossa Albert Edelfelt (1983), Birger Kaipiainen (1986, lasitaide) ja lopuksi Timo Sarpane- aikana siellä ovat esiintyneet sellaiset joka vuosi pidettävät Ruisrock-festivaalit, ja Heljä Liukko-Sundström (1984, Arabia, va (1987, Finnish design). Kaikki kuuluisia kuuluisuudet kuin esim. Benny Good- joiden esikuvana ovat olleet Hollannin keramiikka), Oiva Toikka (1984, Nuuta- nimiä.

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 sentatief waren en nog zijn voor de Finse beeldende kunst: Pekka Halonen (1982), Albert Edelfelt (1983), Birger Kaipiainen en Heljä Liukko-Sundström (1984, Arabia, keramiek), Oiva Toikka (1984, Nuutajärvi, glaskunst), Anita Snellman (1985) en Simo Heikkilä (1985, Pentik design), Eero Jär- nefelt (1986) en Björn Weckström (1986, glaskunst) en tenslotte Timo Sarpaneva (1987, Finnish design). Een rij klinkende Het hoofdgebouw van de Universiteit van Jyväskylä, dat ontworpen is door Alvar Aalto. | Alvar Aallon suunnittelema namen. Jyväskylän yliopiston päärakennus. In deze periode begon ook de wereld- Het Karelisch cultuurcentrum Retretti bij Punkaharju. | Retretti, wijde carrière van de componiste Kaija zo Finland duidelijker op de wereldkaart ne cultuur op een prettige en verantwoor- Karjalan kulttuurikeskus Punkaharjulla. Saariaho en die van de componist en di- zetten. de manier geserveerd. Internationaal een rigent Esa-Pekka Salonen. In 1983 won de Tenslotte zou ik een slotwoord aan Finse doorbraak dus op het terrein van de van het in 1978 geopende, internationale sopraan-diva Karita Mattila de hoofdprijs Mika Waltari willen wijden. Waltari is in letterkunde. cultuurcentrum Retretti bij Punkaharju en bij het zangconcours van Cardiff. augustus 1979 gestorven en was een veel Savonlinna te noemen. Vooral ook, omdat Finse architectuur werd steeds beken- gelezen en veel vertaalde Finse roman- Peter Starmans Retretti tijdens de zomers door talloze der nu de grote Alvar Aalto in de jaren schrijver. Zijn romans over de Egyptische binnen- en buitenlandse gasten bezocht zeventig gestorven was en er vanaf 1979 geschiedenis, over de Etrusken of over de (Gepensioneerd docent Nederlandse werd en een goede naam heeft gekregen. een serie Aalto-seminaries georganiseerd Romeinen zijn weid verspreid en hebben Taal en Cultuur aan de Universiteit van Tentoonstellingen werden daar georgani- werden, die jaarlijks vele architecten uit de lezers iets gegeven, wat ze via andere Helsinki en oud-voorzitter van de Neder- seerd rond Finse kunstenaars, die repre- de hele wereld naar Jyväskylä lokten en auteurs niet zonder meer kregen: algeme- landse Verenging in Finland.) 24 25 Suomalainen arkkitehtuuri tuli yhä mutta asiantuntevalla tavalla. Kansainvä- tunnetummaksi sen jälkeen kun suuri Al- lisesti katsottuna Waltarin teokset olivat var Aalto 70-luvulla kuoli. Vuodesta 1979 suomalainen läpimurto kirjallisuuden alu- lähtien järjestettiin vuosittain sarja Aalto- eella. seminaareja, jotka houkuttelivat arkkiteh- tejä eri puolilta maailmaa Jyväskylään, Peter Starmans missä seminaarit pidettiin. Tämä kaikki lisäsi Suomen näkyvyyttä maailman kar- (Hollannin Kielen ja Kulttuurin lehtori talla. Helsingin Yliopistossa,Suomen Alan- komaiden Yhdistyksen puheenjohtaja Lopuksi haluaisin nostaa vielä esille 1986-1996.) kirjailija Mika Waltarin, joka osaltaan toi pienelle Suomelle kansainvälistä näky- Käännös: Kaisa Starmans vyyttä omilla teoksillaan. Waltari kuoli vuonna 1979. Hän oli paljon luettu kirjai- lija, jonka teoksia on käännetty monille maailman kielille. Erityisesti hänen ro- Punkaharju in Karelië. | Punkaharju Pohjois-Karjalassa. maaninsa Sinuhe egyptiläinen saavutti Musiikin alueella näihin aikoihin alkoi Vuonna 1983 sopraano Karita Mattila suuren suosion ympäri maailmaa ja siitä myös maailman mainetta niittäneen niin voitti suvereenisti Cardiffin kuuluisan tehtiin myös tunnettu filmi. Waltarilla oli säveltäjä Kaija Saariahon kuin säveltäjä laulukilpailun. kyky kirjoittaa ja antaa lukijoilleen yleisen ja kapellimestari Esa-Pekka Salosen ura. kulttuurin tuntemusta ns. viihdyttävällä

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 De Stichting Finoegristiek stelt zich voor

De Stichting Finoegristiek bestaat sinds de aandacht te brengen van een groter Annelieke 2013. Het voornaamste doel van de stich- publiek. In de toekomst willen we meer Koskinen-Grim, ting is het bevorderen van de belangstel- gaan samenwerken met andere organisa- ling voor de Finoegrische talen en cultu- ties zoals de VNF om zo de belangstelling ren in het Nederlandse taalgebied. Zoals voor de Finoegrische culturen nog breder u misschien weet kan men in Nederland en beter te kunnen verspreiden in Neder- en België nergens meer op universitair land en Vlaanderen. niveau Fins, Hongaars of Estisch stude- Als u belangstelling hebt voor onze ren. Maar het verdwijnen van de oplei- nieuwsbrief of voorstellen hebt voor onze dingsmogelijkheden wil niet zeggen dat activiteiten, kunt u zich aanmelden bij ons er ook geen belangstelling meer is voor secretariaat: [email protected]. die talen en culturen. Het bestuur van de Een financiële bijdrage is ook Stichting Finoegristiek doet zijn best om welkom en wordt ten zeerste op prijs de belangstelling voor de Finoegrische gesteld. U kunt deze overmaken op talen en culturen te vergroten. Een van de bankrekeningnummer NL80 RBRB 0931 manieren waarop we dat doen is via een 0177 85 t.n.v. Stichting Finoegristiek. nieuwsbrief. Daarnaast organiseren we jaarlijks activiteiten om een onderwerp Annelieke Koskinen-Grim, uit een Finoegrische cultuur of taal onder Voorzitter Stichting Finoegristiek 26 27 Carel Onze houtopslag Puuliiterimme van Bruggen Stichting Finoegristiek esittäytyy Wat is een zomerhuisje zonder open Mikä on kesämökki ilman avotakkaa ja haard en sauna? In Finland iets onbe- saunaa? Suomesta sellaista ei löydy. Ja Stichting Finoegristiek perustettiin moilta. Jatkossa aiomme olla tiiviimmässä staanbaars. En dus is er ook een schuur tietysti siis on myös liiteri, missä osa polt- vuonna 2013. Säätiön päätavoitteena on yhteistyössä muiden järjestöjen, kuten waarin een deel van de houtvoorraad lek- topuista säilytetään kuivana. Mutta koska edistää suomalais-ugrilaisten kieliin ja Alankomaat-Suomi Yhdistyksen kanssa, ker droog wordt bewaard. Maar omdat in meidän liiterissämme on löytynyt paikka kulttuureihin kohdistuvaa kiinnostusta jotta voimme esittää suomalais-ugrilaisia onze schuur ook allerlei andere dingen kaikenlaiselle muullekin tavaralle, on osa hollannin kielialueella. Nykyäänhän suo- kulttuureja Alankomaissa ja Flanderissa een plek gevonden hebben, is een deel polttopuista saanut jäädä liiterin ulko- mea, unkaria ja viroa ei voi enää opiskel- entistä laajemmin ja paremmin. van de houtvoorraad aan de buitenkant puolelle räystään alle. Oikealla puolella la yliopistotasolla missään Hollannissa Jos haluat saada uutiskirjeemme tai si- terecht gekomen. Aan de rechterkant is on myös katettu tila puun pilkkomiselle tai Belgiassa. Opiskelumahdollisuuksien nulla on tapahtumia koskevia ehdotuksia, een overdekte plek om hout te hakken ja vasemmalla on vielä juuri näkyvissä häviäminen ei kuitenkaan merkitse sitä, voit ottaa yhteyttä sihteeriimme: finoeg- en links is nog net de deur te zien die niet ovi, jonka kautta mennään sisään ei vain että näitä kieliä ja kulttuureita kohtaan ei [email protected]. alleen toegang geeft tot de schuur maar varastoon vaan myös varaston nurkassa enää tunnettaisi mielenkiintoa. Stichting Arvostamme myös suuresti rahallisia ook tot de poepdoos in de schuur. Ook olevaan puuseen. Sellainenkin on ihan Finoegristiek-säätiön hallitus pyrkii par- avustuksia. Avustukset ovat tervetulleita zo’n onmisbaar iets bij een zomerhuisje. välttämätön kesämökillä. haansa mukaan lisäämään kiinnostusta Stichting Finoegristiekin tilille NL80 RBRB suomalais-ugrilaisiin kieliin ja kulttuu- 0931 0177 85. Carel van Bruggen Carel van Bruggen (teksti ja piirustus) reihin. Yhtenä kanavana ovat uutiskir- (tekst en tekening) Käännös: Pirkko van Bruggen jeemme. Lisäksi järjestämme vuosittain Annelieke Koskinen-Grim suuremmalle yleisölle tapahtumia suoma- Stichting Finoegristiekin puheenjohtaja lais-ugrilaisten kulttuurien ja kielten tii-

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 De Kantele

Henk De kantele is het nationale instrument gedrongen. Maar de eerste onderzoeker, Greuter van Finland. Voor Lönnrot, de samenstel- Christfrid Ganander, vermeldde er al met- ler van het Kalevala-epos, waren kantele een bij dat dit lied ook bij jagers en vissers en Kalevala nauw verbonden met de Finse populair was. Veel van de oude liederen identiteit. Väinämöinen, de hoofdrolspe- maakten nl. deel uit van bezweringen, ler in dit epos, maakte een kantele van bv. voor genezingen of de jacht, en zo zal het kaakbeen van de snoek (symbool van deze passage menigmaal gezongen zijn de onderwereld?) die hij zojuist had ge- om dieren uit hun schuilplaatsen te lok- dood. Die bespande hij met het haar van ken. de hengst van Hiisi (ander symbool voor onderwereld). De vorm van de kleine kan- De Finse kantele is een soort citer. In de tele doet wel een beetje aan een snoek Baltische landen en Rusland worden ver- denken. Väinämöinen ontroerde (lied 41) gelijkbare instrumenten gebouwd en met zijn spel iedereen, ook dieren en bos- bespeeld. Alle kanteles gaan terug op geesten. Toen men zich aan het einde van een model dat bestaat uit een van bo- de 18e eeuw met de oude liederen en de kantele ging bezighouden waren Finse Akseli Gallen-Kallela, Väinämöinen onderzoekers verrukt over deze passage. (Kunstmuseum Didrichsen | Didrichsenin De Romantiek was ook tot Finland door- taidemuseo) >> 28 29 Kantele

Kantele on Suomen kansallisinstrumentti. mainitsi heti tämän säkeen olevan erityi- Kalevala eepoksen keränneelle Lönnro- sen suosittu metsästäjien ja kalastajien tille olivat kantele ja Kalevala läheisesti keskuudessa. Tämän tapaisia säkeitä käy- kytköksissä suomalaiseen identiteettiin. tettiin nimittäin loitsuina mm. paranta- Väinämöinen teki kanteleen hauen leuka- mista tai metsästysonnea varten. Tätäkin luusta (alamaailman symboli?), jonka hän on varmaan käytetty usein houkuttele- juuri oli kalastanut. Hän viritti sen kielet maan eläimiä pois piilopaikoistaan. Hiiden olennon hiuksista (myös alamaa- ilman symboli?). Pienen kanteleen muoto Suomalainen kantele on eräänlainen sit- muistuttaa haukea. Väinämöinen soitti ra. Baltian maissa ja Venäjällä tehdään ja kannelta niin taidokkaasti (runo 41), että soitetaan samantyyppisiä instrumenttejä. ihmiset, eläimet ja jumalolennotkin liikut- Alkuperäiset kanteleet koverrettiin on- tuivat. Kun 1700-luvun lopulla kiinnostus toiksi joko soittimen ylä- tai alapuolelta vanhoihin lauluihin ja kanteleen soittoon ja niihin kuului viisi kieltä. Sitä soitettiin heräsi, tutkijat olivat erityisen innoissaan vaakatasossa sylissä tai pöydällä. Tätä juuri tästä säkeestä. Romantiikan vaiku- tyyppiä käytettiin muuttumattomana tus oli päässyt leviämään Suomeenkin. Jo 1800-luvun alkuun saakka. ensimmäinen tutkija, Christfrid Ganander,

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 ven of van onderen uitgehold stuk hout, Een kantele heeft geen fretten, zoals een bespannen met vijf snaren. Om erop te gitaar. Bij vijf snaren kun je dus ook maar spelen legt men het op tafel of op schoot. vijf tonen maken. Je kunt wel vrij mak- Eeuwenlang, tot het begin van de 19e kelijk flageolettonen produceren. Voor eeuw, bleef het instrument onveranderd. veel melodieën heb je echter een grotere toonomvang nodig, dus ook meer snaren. Het woord kantele is heel oud. Het is in Het aantal ligt niet vast. Met 10 à 12 sna- alle met het Fins verwante talen bekend. ren (anderhalf octaaf) kun je al heel veel Of het ook een Oerfins woord is kan niet doen. Voor wie zich zelf met bas-snaren met zekerheid gezegd worden. Volgens wil begeleiden of klassieke composities de ene theorie is het een afleiding van wil spelen zijn er ook grote kanteles met ‘kansi’ (deksel, Oerfins *kante-), volgens meer dan 30 snaren en een toonomvang een andere theorie is het een ontlening van meer dan vier octaven. uit het Oerbaltisch (*kan-tle, waaruit ook Concertkanteles zijn uitgerust met een het Litouwse ‘kankles’ en het Letse woord mechanisme waardoor je met een snelle ‘kokle’ zijn voortgekomen, *kan- beteken- beweging de toonsoort kan veranderen de ‘zingen’). en zo veel meer mogelijkheden hebt om te moduleren, maar het blijven diatonisch gestemde instrumenten. Pekka Halonen, De kantelespeelster, 1892 | Kanteleensoittaja, 1892 << Ontrei Vanninen (1807-1891), een De snaren worden alleen met de vin- kantelespeler uit Sortavala (Karelië) speelt de kleine kantele. | Ontrei Vanninen (1807-1891), gertoppen bespeeld, zonder plectrum, Tot rond 1800 werd de kleine kantele kanteleen soittaja Sortavalasta, soittamassa behalve in een klein gebied rond Saari- overal in Finland gespeeld. Een kante- pientä kannelta. järvi. le was makkelijk te maken en het spel 30 31 Kantele-sana on hyvin vanha. Sitä käyte- ääniala voi olla enemmän kuin neljä ok- jälkeen sen tekeminen ja soittaminen jat- tään kaikissa suomensukuisissa kielissä. taavia. kui vain pienessä osassa Länsi-Suomea. Mutta sanan alkuperäinen kieli on, ei voi- Martti Pokela sai sen uudelleen tunne- da varmuudella sanoa. Yhden teorian mu- Konserttikanteleissa on mekanismi min- tuksi 70-luvulla. Hän sävelsi sille uutta kaan se on saanut alkunsa sanasta ‘kansi’ kä avulla voi nopeilla liikkeillä muuttaa musiikkia, loi sille uusia soittotapoja, sai (varhaissuomen *kante-). Toisen teorian sointuja. Mekanismi antaa suuremman sen mukaan koulujen musiikkiopetuk- mukaan se on lainasana varhais baltti- määrän mahdollisuuksia moduloida inst- seen ja hän inspiroi monia nuoria muu- laisista kielistä (*kan-tle, mistä Liettuan rumentin ollessa viritetty diatonisesti. sikkoja jatkamaan hänen jalanjäljillään. ‘kankles’ ja Latvian ‘koukles’ ovat peräisin, Kieliä näppäillään sormenpäillä, ei plekt- Hän on ollut uranuurtajana myös suu- *kan- tarkoitti ‘laulaa’). ralla, poikkeuksena tästä on Saarijärven rempien kanteleiden suhteen. Kanteletta seutu. käytetään nyt kaikenlaisessa musiikissa Kanteleessa ei ole nauhoja niinkuin ki- Pientä kannelta soitettiin koko Suomessa vanhanaikaisesta hypermoderniin ja taran kaulassa.Viidellä kielellä voi siis 1800 luvulle asti. Se oli helppo valmistaa klassisesta poppiin. saada aikaan vain viisi sointua. Niillä voi ja sitä oli helppo oppia soittamaan. Sil- kuitenkin soittaa melko helposti joitakin lä soitettiin tanssimusiikkia, säestettiin Pienen kanteleen soittotekniikka muistut- sävellajeja. Monimutkaisempia melodi- kansanlauluja ja improvisoitiin. Perintei- taa jossain määrin kitaran soittotekniik- oita varten tarvitaan kuitenkin enem- sissä lauluissa ei ollut paljon sävelvaih- kaa. Kieliä voi näppäillä (vetäisy) yhdellä män kieliä. Niiden lukumäärä vaihtelee. teluita joten kielten vähäisyys ei tuot- tai kahdella sormella tai niiden yhdistel- Martti Pokela 10-12 kielellä voi jo saavuttaa paljon tanut ongelmia. Länsi-Eurooppalaisen mällä. Jokaisella soittajalla on omat miel- (puolitoista oktaavia). Vaativampia mu- musiikin vaikutuksen myötä rakennettiin tymyksensä. Näppäilysoitossa kieliä ei Vasemman käden pienillä sormiliikkeillä siikkiesityksiä varten tarvitaan isoja, yli yhä isompia kanteleita ja pieni kantele sammuteta vasemmalla kädellä. Kielet saadaan aikaan uusia sointuja. Tätä kutsu- 30 kilestä koostuvia kanteleita joiden jäi unohduksiin. Toisen maailmansodan saavat siis soida niin kauan kuin soivat. taan sulkutyyliksi.

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 makkelijk te leren. Men kon er dans- gebruikt, van ouderwets tot hypermo- heel snel gespeeld worden. Deze tech- gebruikt. Vroeger werden ze ook van mes- wijsjes op spelen, oude liederen bege- dern, van klassiek tot pop. niek is het meest verbreid in Karelië en sing, koper of brons gemaakt. Je kunt kan- leiden of ermee improviseren. Tradi- Oost-Finland. Deze stijl is in Finland be- teles, zoals in de Kalevala, lied 44, met het tionele liederen hadden geen grote De speeltechnieken voor de kleinere kan- kend als ‘yhdysasento’. Maar er zijn ook haar van jonge meisjes bespannen, maar toonomvang dus was het geringe aan- teles lijken enigszins op die voor de gitaar. speelwijzen waarbij de vingers geen of ze (de kanteles) dan veel geluid geven tal snaren geen probleem. Naarmate Je kunt de snaren tokkelen, (slaan, met vaste plaats hebben. betwijfel ik. De meestgeschikte houtsoort de invloed van West-Europese muziek één of twee vingers) of een combinatie voor de klankkast lijkt die van de els te zijn toenam werden er grotere kanteles daarvan. Bij de grote kanteles speelt de linkerhand maar andere houtsoorten (bv. vurenhout) gebouwd en raakte de kleine kantele Bij het ‘slaan’ worden snaren die niet bij de lange snaren met lage tonen aan voor worden zeker ook gebruikt. in vergetelheid. Na de Tweede Wereld- een akkoord horen met de linkerhand ge- de akkoorden. De rechterhand (meestal oorlog werd die alleen nog in een klein dempt. Je hoort dus de open snaren. Door maar twee of drie vingers) bespeelt de kor- In een volgend artikel wil ik ingaan op de gebied in West-Finland gemaakt en kleine bewegingen van de vingers van de te snaren met hoge tonen, eigenlijk als bij rol van de kantele in de 19e en 20e Finse bespeeld. In de jaren zeventig zorgde linkerhand kunnen steeds andere akkoor- een piano of een accordeon. Deze speel- muziekcultuur. Martti Pokela echter voor een opleving den gemaakt worden. Deze stijl noemt wijze noemt men in het Fins ‘ero-asento’. ervan. Hij componeerde veel nieuwe men in het Fins ‘sulku-tyyli’. Tussen het Henk Greuter muziek voor de kleine kantele, gebruik- ‘slaan’ door kun je met de vingers van de De kleinere kanteles werden vanouds te nieuwe speelwijzen, zorgde ervoor linkerhand ook snaren tokkelen of versie- vanaf de korte kant (dus met de korte sna- dat dit instrument bij het muziekon- ringen maken. ren aan buikkant) gespeeld, de grote nu derwijs werd gebruikt en inspireerde Bij het tokkelen hebben de vingers van meestal vanaf de lange kant. veel jonge musici om zijn werk voort te beide handen meestal een vaste plaats. zetten. Ook voor de grote kantele heeft Elke speler heeft daarbij zijn eigen voor- De snaren van de kantele zijn van staal. Die hij baanbrekend werk verzet. De kan- keur. De vingers van beide handen grij- geven het instrument een mooie heldere tele wordt nu voor alle soorten muziek pen bijna in elkaar. Op deze wijze kan klank. Nylon, zoals bij de gitaar, wordt niet 32 33 Näppäilysoitossa kieliä näpätään tietyn Kanteleen kielet ovat terästä. Ne saavat sormijärjestyksen avustamana. Jokaisella soittimessa aikaan kauniin selkeän soin- soittajalla on tässä omat mieltymyksen- nun. Nylonia ei – toisin kuin kitarassa – sä. Kädet on asetettuna sormet sormien kanteleessa käytetä. Aikaisemmin kieliä lomaan. Tällä tavoin voidaan soittaa no- valmistettiin myös messingistä, kuparista pealla tempolla. Tätä tekniikkaa toteu- tai pronssista. Kalevalan runo 44 mukaan tettiin etenkin Karjalassa ja Itä-Suomessa. niitä voidaan myös valmistaa nuorten Tämä tyyli tunnetaan nimellä yhdysasen- neitojen hiuksista, mutta uskallan itse to. On olemassa myös soittotapoja, joissa epäillä niiden (hiusten) sointia. Parhaiten sormilla ei ole tiettyä järjestystä. kanteleen tekoon sopiva puulaji on lep- pä, mutta muitakin puulajeja, kuten män- Suurkanteleissa vasemman käden rooli on tyä käytetään. soittaa pitkiä kieliä mataline sävelineen. Oikean käden rooli on soittaa lyhyempiä Seuraavassa artikkelissani haluan kertoa kieliä korkeampien sointujen aikaan saa- mikä merkitys kanteleella oli Suomen mu- miseksi, oikeastaan kuten pianolla tai hai- siikkikulttuuriin 1800- ja 1900- luvuilla. tarilla soitettaessa. Tätä soittotekniikkaa kutsutaan ero-asennoksi. Henk Greuter Pieniä kanteleita soitettiin perinteisesti Käännös: Minna Räty Ida Elina speelt concertkantele met ingebouwde versterker). | lyhyempien kielten puolelta (siis niin että Iida Elina soittaa konserttikannelta, jonka on varustettu sisään lyhyet kielet ovat vatsan puolella), suu- rakennetulla vahvistimella. rempia taas pitempien puolelta.

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 Eila Dubbelaar-Viinanen Een vluchtelinge in eigen land die haar geluk vond in Noordwijk

Rune en Aan het eind van de Vervolgoorlog, dere familieleden, onderdak hadden Margot Frants in juni 1944, moest de tienjarige Eila gekregen. Viinanen voor de tweede keer vluch- ten uit haar geboortedorp Kuoksjä- Vluchtelinge in eigen land rvi in Karelië. Het grote Sovjet offen- Eila Viinanen werd geboren op 18 augus- sief was begonnen. Samen met haar tus 1934 in Kuoksjärvi, gemeente Hiitola. twee jaar oudere broer werd ze op Ze was de op een na jongste van de ne- een trein gezet naar een onbekende gen kinderen van Jaakko en Ida Viina- bestemming. Twee dagen later kwa- nen. Door de eeuwen heen is het leven men ze aan in Vaasa. Daar werden in Karelië, aan de grens met de Sovjet- ze in de omgeving ondergebracht in Unie (Rusland), onzeker en gevaarlijk een klein Zweedstalig dorpje, Väster- geweest. In 1939 begon de Winteroor- hankmo. In de herfst ging ze naar de log en het gezin werd geëvacueerd naar lagere school, leerde daar Zweeds Kankaanpää in Zuid-Ostrobothnia. Hier en ging met glans over naar de vol- werd het jongste kind geboren in 1941. gende klas. Als beloning kreeg ze een In 1942 konden de Viinanens terugkeren lam van de familie Granfors, waar zij naar hun dorp in Karelië, dat weer door en haar broer, en later ook haar an- 34 35 Eila Dubbelaar-Viinanen Karjalainen evakko, joka löysi onnensa Noordwijkistä

Jatkosodan loppuvaiheessa, kesäkuus- perhe oli tarjonnut asuinpaikan hänelle sa 1944, joutui silloin kymmenvuotias ja hänen veljelleen, ja myöhemmin myös Eila Viinanen lähtemään jo toisen kerran hänen vanhemmilleen. evakkoon Karjalassa sijaitsevasta Kuoks- järven kylästä. Neuvostoliiton suurhyök- Pakolaisena omassa maassa käys oli alkanut. Hänet laitettiin yhdessä Eila Viinanen syntyi 18. elokuuta 1934 Hii- kaksi vuotta vanhemman veljen kanssa tolan kunnassa sijaitsevalla Kuoksjärvellä. junaan, jonka määränpää oli heille tun- Hän oli Jaakko ja Iida Viinasen 9-lapsisesta tematon. Kaksi päivää myöhemmin he katraasta toiseksi nuorin. Vuosisatojen saa- saapuivat Vaasaan. Siellä heidät kulje- tossa on elämä Karjalassa ollut useammin- tettiin pieneen ruotsinkieliseen kylään kin epävarmaa ja vaarallista. Talvisota alkoi nimeltä Västerhankmo. Syksyllä hän vuonna 1939, minkä seurauksena perheen aloitti kansakoulun, missä hän oppi ruot- Het gezin van Eila in Kuoksjärvi in de zomer van sinkielen. Hän suoriutui vuodesta hyvin 1943. Eila in het midden tussen vader en moeder. ja siirtyi seuraavalle luokalle. Palkkioksi (bron: Eila Viinanen privé).| Eilan perhe Kuoksjär- suorituksesta hän sai Granfordssin per- vellä kesällä 1943. Eila on kuvassa isänsä ja äitinsä heeltä lahjaksi lampaan. Granfordssin välissä (lähde: Eila Viinasen albumista). >>

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 Finland was heroverd in het begin van de nu voor laatste keer. Eila’s vader Jaakko Een nieuw begin Vaasa. Daar werden ze met andere lotge- Vervolgoorlog. heeft voor het vertrek hun opnieuw op- Het gezin Viinanen werd volledig uit el- noten opgevangen en met de bus naar Het weerzien met Kuoksjärvi was een gebouwde huis in brand gestoken met kaar gerukt. De vader en oudste zoon Kvevlax (Koivulahti) vervoerd. In Kvevlax emotionele ervaring, omdat de boerde- de bittere woorden “als wij er niet in mo- dienden in het leger, de oudste dochter stond een man met paard en wagen klaar rij en de bijgebouwen zwaar waren be- gen wonen, dan de Russen ook niet”. Het was ‘lotta’ geworden in de gelijknamige om een deel van de vluchtelingen naar schadigd. Ze zijn toen direct begonnen gebied werd definitief Russisch na de paramilitaire beweging voor vrouwen. Västerhankmo te brengen. Er was ook een met de wederopbouw van het woon- vredesonderhandelingen. Eila werd samen met haar broer Toivo man die de vluchtelingen in vloeiend Fins huis, waarbij ze tijdelijk in een gebouw met de trein van het station in Ahola naar vertelde wat er ging gebeuren en waar ze konden wonen van een plaatselijke han- “De bevolking in de oorlogsgebieden het westen gestuurd en ze kwamen twee naartoe gebracht zouden worden. delaar. In de vroege zomer van 1944 was in Karelië werd zonder uitzondering dagen later aan in Toby (Tuovila), vlakbij het huis klaar om bewoond te worden. geëvacueerd. Dit was een heel grote lo- Maar net toen ze hun huisraad aan het gistieke en maatschappelijke operatie. inpakken waren om te gaan verhuizen, Het betrof in totaal 420.000 mensen, kwam het dramatische bevel om op- 11% van de bevolking. De verdeling van nieuw te evacueren! De massale Sovjet de vluchtelingen werd bepaald door de aanval langs de hele frontlinie over de draagkracht van de gemeenten. In het Karelische landengte, en ten noorden algemeen werden de nieuwkomers goed daarvan, was te veel voor de Finse ver- ontvangen. Na de vrede werd met succes dediging. De Finnen moesten zich te- gezocht naar een permanent onderko- rugtrekken. Viipuri viel op 20 juni 1944 men voor de vluchtelingen, die voorna- en heel Finland was in gevaar. Er zat dus melijk boer waren.” niets anders op dan dat de bevolking (Bron: Rune Frants, Finland 100 jaar: 1937- opnieuw moest worden geëvacueerd – 1947, Aviisi 2016-3). 36 37 piti lähteä evakkoon ja he päätyivät Kan- ”Karjalan sota-alueet evakuoitiin poik- kaanpäähän Etelä-Pohjanmaalle. Heidän keuksetta. Tämä oli suuri logistinen ja nuorin lapsensa syntyi siellä vuonna 1941. yhteiskunnallinen operaatio. Asia koski Vuonna 1942 perhe pääsi palaamaan ko- 420 000 henkilöä joka oli 11 % väestöstä. tikyläänsä Karjalaan sen jälkeen kun se oli Evakoiden sijoittaminen tapahtui kun- valloitettu takaisin jatkosodan alussa. tien kykyjen mukaan. Ihmiset otettiin yleensä hyvin vastaan. Rauhan solmimi- Kuoksjärvelle paluu nostatti tunteita, oli- sen jälkeen evakoille, jotka olivat enim- vathan päärakennus piharakennuksineen mäkseen maanviljelijöitä, järjestettiin vaurioituneet pahasti. He aloittivat heti pysyvät asuinpaikat”. korjausrakentamisen, jonka aikana he (Lainaus Rune Frantsin artikkelista 1937- De eerste groep vluchtelingen die net zijn aangekomen in Västerhankmo. Eila en Toivo achter op de wagen (witte saivat asua paikallisen kauppiaan luona. 1947, joka on julkaistu aiemmin Aviisissa.) cirkel) (bron: Eila Viinanen privé). | Ensimmäinen evakkoryhmä on juuri saapunut Västerhankmohun. Eila ja Toivo Kesällä 1944 talo oli vihdoin siinä kunnos- istuvat takaosassa (kuva Eila Viinasen albumista). sa, että he pääsisivät muuttamaan sinne tiin 2. heinäkuuta 1944 ja koko Suomi oli takaisin. Mutta juuri kun he olivat pak- vaarassa. Ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin Uusi alku evakkojen kanssa vastaan niin että matka kaamassa tavaroitaan muuttoa varten, että asukkaat jouduttiin evakuoimaan Viinasen perhe erotettiin täysin toinen saattoi jatkua bussilla Koivulahteen. Koi- tuli dramaattinen käsky lähteä uudelleen uudelleen – tällä kertaa pysyvästi. Eilan toisistaan. Isä ja vanhin pojista joutuivat vulahdessa osa heistä pääsi hevoskärrin evakkoon. Neuvostoliiton jatkuva pom- isä Jaakko tuikkasi juuri korjatun talonsa sotaväkeen ja vanhimmasta tyttärestä kyydissä Västerhankmohun. Paikalla oli mitus koko Karjalan pituudelta ja vieläpä tuleen sanoen: ”Jos me emme täällä voi tuli lotta. Eila ja hänen veljensä Toivo pis- myös suomea puhuva mies, joka kertoi sen yläpuolellakin kävi suomalaispuolus- asua, eivät voi venäläisetkään”. Rauhanso- tettiin Aholan asemalla junaan kohti länt- evakoille mitä oli odotettavissa ja minne tukselle liian rankaksi. Suomalaiset jou- pimuksen ehtoihin kuului, että alue liitet- tä, määränpäänään Vaasan lähellä sijait- he päätyisivät. tuivat perääntymään. Viipuri menetet- täisiin pysyvästi Neuvostoliittoon. seva Tuovila. Siellä heidät otettiin muiden

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 Västerhankmo ligt ca. 25 km ten noord- en stond voor het raam waar ze sliepen. westen van Vaasa en was in die tijd volle- Eila zat dagenlang bij de naaimachine dig Zweedstalig. Binnen enkele maanden en keek vandaar door het raam naar de kwamen er in totaal 120 vluchtelingen wieken van de oude Åppsto windmolen, aan, op een bevolking van 350 mensen. die tegenover het huisje stond. Zij kon Er kwamen ook ca. 200 huisdieren, met maar niet begrijpen waarom mama zo name koeien en enkele varkens en paar- lang wegbleef en vroeg zich ook af waar den, die ondergebracht moesten worden de rest van het gezin gebleven was. Eila – de meeste paarden waren gevorderd sprak alleen Fins en kon met niemand door de Finse staat. Opvallend was dat praten over haar gevoelens, behalve met het hele proces grotendeels zonder pro- haar broer Viljam – zij voelde zich heel erg blemen verliep. Wellicht hielp het dat de alleen en verlaten. Twee andere kinderen logistiek in handen lag van de dorpelin- van het gezin kwamen enkele dagen later gen zelf, waardoor de verantwoordelijk- aan. heid breed gedragen werd. Op 18 augustus, de verjaardag van Eila, De omstandigheden waren verre van bracht de postbode een grote houten kist ideaal. De eerste dagen woonden zij met waar haar naam op stond. In de kist zat veertien anderen in een klein huisje, dat een springlevend speenvarken van hun het eigendom was van het gezin Blomq- boerderij in Kuoksjärvi! Alma Granfors vist. Eila en Viljam hebben daar op de rest was haar verjaardag niet vergeten en zij van het gezin gewacht. Hun moeder was had een hele grote taart gebakken en met onderweg met de huisdieren. Maar de verse aardbeien gedecoreerd. Het werd naaimachine van hun moeder was er al een onvergetelijke dag! 38 39 Västerhankmo sijaitsee n. 25 km päässä oli matkalla sinne kotieläimet mukanaan. De Åppsto-windmolen van de familie Blomqvist. De eerste twee weken woonde Eila in het kleine huisje rechts. Vaasasta, sen luoteispuolella, ja siihen Ompelukone sen sijaan oli jo saapunut, Eila zat vaak voor het raampje en hoopte dat zij moeder, broers en zusters kon zien aankomen. Het langzame bewegen van de wieken gaf haar rust en vrede (foto: Stefan Råback). | Blomqvistin perheen Åppsto-tuulimylly. aikaan se oli täysin ruotsinkielinen. Muu- ja se oli heidän nukkumapaikkansa ikku- Eila asui ensimmäiset kaksi viikkoa oikealla olevassa pienessä mökissä. Siellä hän istui paljon ikkunan ääressä taman kuukauden sisällä paikalle saapui nalaudalla. Eila istui päiväkausia odotta- odottamassa äitiään, isäänsä ja sisaruksiaan. Tuulimyllyn siipien seuraaminen tuntui hänestä rauhoittavalta 120 evakkoa, mikä oli paljon 350 asuk- massa ompelukoneen vieressä katsellen (kuva: Stefan Råback). kaaseen nähden. Heillä oli mukanaan n. talon vieressä olevan vanhan Åppston 200 kotieläintä, pääasiassa lehmiä, sekä tuulimyllyn siipiä. Hän ei voinut ymmär- mäpäivää ja paistoi hänelle suuren man- vaurioituneita siltoja ja teitä. Kuuluisa muutamia sikoja ja hevosia joille myös tää miksi odottaminen kesti niin kauan sikkakakun. Päivästä tuli ikimuistoinen! suomalainen laivanvarustaja Antti Wihuri piti löytää katto pään päälle. Suurin osa ja mietti että missähän muut perheen- Alma ja Alfred Granfodrs asuivat lähetty- (1883-1962) sekä Paavo Nurmi (1897-1973) hevosista oli otettu sotaväen tarpeisiin. jäsenet saattoivat olla. Eila puhui vain villä suurehkossa talossaan kahden lap- olivat siellä myös samassa tarkoituksessa. Oli merkille pantavaa, että asiat hoituivat suomea, eikä voinut siis kertoa tunte- sensa, Allanin ja Anitan kanssa. Tarkoitus Tämä kolmikko rupesi pitämään yhtä ja suhteellisen helposti. Ehkä tässä auttoi se, muksistaan kenellekään, paitsi veljelleen oli, että Viinaset muuttaisivat heille asu- he oppivat tuntemaan toisensa sinä aika- että asioiden järjestely oli kyläläisten har- Viljamille. He tunsivat olonsa todella yksi- maan. He kunnostivat yläkerran sopivaksi na hyvin. teilla, minkä myötä he tunsivat sen velvol- näisiksi ja hyljätyiksi. Perheen kaksi muu- tulokkaille ja sinne laitettiin myös oma Marraskuussa 1944 perhe oli vihdoin lisuudekseen. ta lasta saapuivat paikalle paria päivää keittiö. monien vaikeuksien jälkeen vihdoinkin myöhemmin. yhdessä Västerhankmossa. Perhe yritti Olosuhteet olivat kaukana ihanteellises- Eilan äiti saapui vasta muutamaa viikkoa päästä kiinni normaaliin elämään. Nyt Eila ta. Ensimmäiset päivänsä he viettivät 18. elokuuta, Eilan syntymäpäivänä, posti myöhemmin Västerhankmohun. Isä-Jaak- puhuu lämpimästi Granfordssin perhees- erään Blomquistin perheen pienessä si- toi hänelle osoitetun suuren puulaatikon. ko oli taistellut Karjalassa etulinjassa hei- tä. Muutamia vuosia sitten hän vieraili vurakennuksessa yhdessä 14 muun lap- Laatikossa oli elävä porsas heidän Kuoks- dän kotikylänsä, Kuoksjärven, lähettyvillä. ‘isäntäperheensä’ luona. Kaikkina näinä sen kanssa. Eila ja Viljam saivat odottaa järven maatilaltaan. Alma Grandfords ei Sodan päätyttyä hänen piti ensin mennä vuosina he lähettivät toinen toisilleen siellä muuta perhettään. Heidän äitinsä myöskään ollut unohtanut Eilan synty- Lappiin korjaamaan Lapin sodassa pahoin joulukortteja. Alman ja Alfredin kuoltua

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 zolder, waar ook zelfs een keuken werd beurtenissen. Het gezin probeerde het le- geplaatst. ven weer op te pakken. Eila praat nu nog heel warm over de Granfors familie. Zij is Eila’s moeder met de huisdieren is pas enkele keren teruggegaan om haar ‘gast- enkele weken later in Västerhankmo aan- familie’ te bezoeken. Er worden steeds gekomen. Jaakko, haar vader, was soldaat kerstkaarten over en weer gestuurd, in aan het front op de Karelische landengte, het begin aan Alma en Alfred en later, na niet ver van hun dorp Kuoksjärvi, maar hun overlijden, nam hun dochter Anita moest na de vrede eerst naar Lapland Södergård de traditie over. om te werken aan de wegen en bruggen die zwaar beschadigd werden tijdens de Al in 1945 werd het gezin overgeplaatst Lapland oorlog. De Finse grootindustrieel naar Nykarleby (Uusikaarlepyy), waar ze Antti Wihuri (1883-1962) en Paavo Nurmi twee jaar bleven wonen. Vervolgens kre- (1897-1973) waren eveneens naar dezelfde gen zij in 1948 een nieuw definitief on- plaats gestuurd voor herstelwerkzaamhe- derkomen op een boerderij in Nakkila, den. Ze vormden een hecht trio en heb- ca. 15 km ten zuidoosten van Pori langs Op de zolder hadden Alfred en Alma Granfors kamers en een kleine keuken ingericht Hier woonde het gezin Viinanen ben elkaar daar goed leren kennen. de Kokemäenjoki. Hier werd in rap tempo vanaf de herfst van 1944 tot het vertrek in 1946 (bron: Västerhankmo dorpsarchief). | Alfred ja Alma Granfords In november 1944 was het hele gezin in een nieuw woonhuis met bijgebouwen laittoivat ullakkokerrokseen tulijoita varten pienen keittiön. Viinasen perhe asui heidän luonaan syksystä 1944 Västerhankmo aangekomen, ze waren neergezet. vuoteen 1946 saakka (kuva Västerhankmon kylän arkistosta). eindelijk bij elkaar na zo veel nare ge- Alma en Alfred Granfors woonden vlakbij was dat het gezin Viinanen bij hen zou- Eila op bezoek in Västerhankmo omstreeks 1960. Eila tweede van links, haar twee kinderen, Silja en Ruud staan in een vrij groot oud huis met hun twee den gaan wonen. Ze zijn dan ook direct voor haar (foto: Anita Södergård privé. | Eila vierailulla Västerhankmossa vuoden 1960 paikkeilla (kuva: Anita kinderen, Allan en Anita. De bedoeling begonnen met de verbouwing van de Södergårdin albumista). 40 41 heidän tyttärensä Anita Södergård jatkoi tätä traditiota.

Jo vuonna 1945 perhe siirrettiin Uuteen- kaarlepyyhyn, missä he asuivat seuraavat kaksi vuotta. Sen jälkeen he saivat vuonna 1948 pysyväksi asuinpaikakseen maatilan Kokemäenjoen rannalta Nakkilasta joka sijaitsee 15 km kaakkoon Porista. Tänne rakennettiin ripeästi uusi koti piharaken- nuksineen. Helluntaina 1949 Eila pääsi ripille jonka jälkeen hän 16-vuotiaana muutti Turkuun missä hän sai apulaisen viran Norjan kon- sulaatista. Hän työskenteli siellä useita miellyttäviä vuosia konsulin kuolemaan

<< Het gezin van Eila is bijna weer compleet bij elkaar. Eila rechts onder (foto: Eila Viinanen privé). | Eilan perhe jälleen yhdessä. Eila oikealla alhaalla (kuva: Eila Viinasen albumista).

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 Geluk gevonden in Nederland der. Ze hoorde mensen fluisteren “zo een Na een korte tijd in Helsinki verhuisde knappe meid met zo een oude man”. Haar Eila in februari 1956 naar Stockholm en ouders hebben van alles geprobeerd om werd dienstmeisje bij het gezin van een Eila over te halen om niet naar Nederland bloembollenimporteur. In juni 1956 ging te verhuizen. Haar standvastigheid om het Zweedse gezin op werkvakantie naar voor Jan te kiezen werd ondersteund door Noordwijk, waar ze veel bloembollenkwe- de schoonvader. kers kenden. Eila ging mee om voor de kin- Eila’s vriend Jan Dubbelaar werd geboren deren te zorgen. Daar ontmoette ze toeval- op 24 november 1936 in Noordwijk. De lig een jongen die in militaire dienst was. ouders hadden een vistransportbedrijf. Enkele dagen later kwam een brief naar het Op 10 september 1958 zijn Eila en Jan adres waar het gezin logeerde, vlak achter getrouwd. In 1960 werd hun eerste kind, de duinen. Op de envelop stond maar een Ruud, geboren en drie jaar later een meis- woord: Heila. Na enkele korte ontmoetin- je met een mooie Finse naam, Silja. gen moest Eila terug naar Stockholm met ‘haar’ gezin. Echter, enkele maanden later De eerste jaren zorgde Eila voor het gezin.

De nieuwe boerderij van de familie in Nakkila omstreeks 1952 (foto: Eila Viinanen privé). | Perheen uusi maatila is Eila definitief naar Noordwijk vertrok- Jan was chauffeur in het familie vistrans- Nakkilassa vuoden 1952 paikkeilla (kuva: Eila Viinasen albumista). ken waar ze Jan had leren kennen. Ze heeft port- bedrijf en was vaak onderweg naar snel Nederlands geleerd. Eind september verschillende plaatsen in heel Europa, Met Pinksteren in 1949 werd Eila geconfir- werkt. Ze had daar vier mooie jaren, tot- is ze naar Nakkila gereisd om moeders 60ste van Finland tot Spanje. Toen de kinderen meerd (pääsi ripille) en daarna vertrok ze dat de consul overleed, waarna zijn vrouw verjaardag te vieren, niet samen met haar pubers waren geworden, is Eila in een als 16-jarige naar Turku, waar zij als dienst- met de kinderen is teruggegaan naar haar vriend Jan, want hij was in militaire dienst, warenhuisketen gaan werken, eerst in meisje bij het Noorse Consulaat heeft ge- geboorteland Denemarken. maar wel met de aanstaande schoonva- Noordwijk en later in Oegstgeest. 42 43 saakka, jonka jälkeen leski muutti lapsi- neen takaisin kotimaahansa Tanskaan.

Onni löytyi Hollannista Asuttuaan hetken Helsingissä Eila muutti 1956 Tukholmaan saatuaan kotiapulaisen pestin kukkasipulien maahantuojan per- heeseen. Vuonna 1956 tämä ruotsalainen perhe vietti lomansa Noordwijkissä, missä he tunsivat monia kukkien kasvattajia. Eila oli heidän mukanaan huolehtimassa per- heen lapsista. Siellä hän sattumalta tapasi nuoren miehen, joka sillä hetkellä oli armei- jassa. Muutaman päivän päästä perheen dyynien kupeessa olevaan lomaosoittee- seen tuli kirje, jonka kuoressa luki vain sana ‘Heila’. Pari tapasi toinen toisensa lyhyesti minkä jälkeen Eilan piti palata takaisin Tuk-

<< Eila op haar confirmatiedag (rippikoulu) (foto: Eila straalt op haar trouwdag (foto: Eila Jan stapt uit de koets het huwelijksbootje in (foto: Anita Södergård privé). | Eilan rippikoulukuva Viinanen privé). | Säteilevä Eila hääpäivänään Eila Viinanen privé). | Jan astuu ulos vaunuista vih- (kuva: Anita Södergårdin albumista). (kuva: Eila Viinasen albumista). kimistilaisuuteen (kuva: Eila Viinasen albumista).

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 De zoon van Eila en Jan, Ruud, heeft zijn wordt met vriendelijkheid beloond. Als carrière opgebouwd in de vleesindustrie, oud-vluchteling volgt zij met verdriet hoe eerst als commercieel directeur van een moeilijk de hedendaagse vluchtelingen van de grootste groothandels. Later heeft problematiek is geworden. hij met een kleine groep vrienden een be- Ruud vertelde ook nog een interessant drijf opgezet voor de import van hammen verhaal. Hij was vrij recent in Helsinki voor uit Zuid-Europese landen. zaken en heeft daar Antti Wihuri ontmoet, een zoon van de industrieel Wihuri, die Nawoord samen met zijn grootvader Jaakko in Lap- Wij zitten bij Eila thuis in Noordwijk met land verbleef tijdens de Laplandoorlog. Al Eila met Ruud en Silja (foto: Eila Viinanen privé). | Eila yhdessä lekkere broodjes vis en een glas witte snel werd over de gezamenlijke avontu- Ruudin ja Siljan kanssa (kuva: Eila Viinasen albumista). wijn, door zoon Ruud klaargemaakt. Wij ren gesproken van vader Antti en groot- hebben talloze foto’s bekeken en terugge- vader Jaakko. Ze hebben elkaar daar nog Het gezin bouwde snel een grote vrien- keken op haar bewogen leven. Haar dier- een paar maal ontmoet en is Ruud ook denkring op. Voor Eila waren de bezoeken baarste foto? ‘De aankomst als tienjarige een keer in de sauna uitgenodigd in het aan de Finse Zeemanskerk erg belangrijk. vluchteling in het rustige Västerhankmo’, buitenhuis van Antti Vihuri in de buurt Daar kon ze zich even bijna thuis voelen, zie foto pagina 37. Eila is zeer tevreden; ze van Ivalo in Lapland. Finse kranten lezen en praten met andere heeft veel moeten, en mogen meemaken. Finnen. Bowlen was een belangrijke vrije- Steeds heeft ze vriendelijke en positieve Rune en Margot Frants tijdsbesteding voor het hele gezin. Een mensen ontmoet. Wij hebben Eila enkele hele kast werd gevuld met fraaie trofee- keren gesproken en het valt steeds op bekers. hoe positief zij in het leven staat. Wellicht is dat ook de verklaring – vriendelijkheid 44 45 Eila thuis in Noordwijk. Aan de muur hangen dierbare holmaan ‘perheensä’ kanssa. Hän palasi Ensimmäisinä vuosina Eila hoiti itse per- muutaman ystävänsä kanssa eteläeu- herinneringen: een gezinsfoto uit Kuoksjärvi en foto’s van kuitenkin muutaman kuukauden päästä ta- heensä. Jan ajoi työnään perheyrityk- rooppalaisten kinkkujen maahantuon- haar twee kinderen (foto: Rune Frants). | Eila kotonaan kaisin Noordwijkiin oppiakseen tuntemaan sen rekkaa ja hän joutui olemaan paljon tiyrityksen. Noordwijkissä. Seinälle on ripustettuna rakkaita muistoja: Janin paremmin. Hän oppi nopeasti hollan- poissa kotoa matkoilla halki Euroopan Kuoksjärven aikainen perhepotretti ja kuvia heidän lapsistaan ninkielen. Syyskuun lopussa hän matkusti Suomesta Espanjaan. Lasten tultua teini- Jälkisanat (kuva: Rune Frants). Nakkilaan äitinsä 60-vuotis syntymäpäivil- ikään Eila meni töihin tavarataloon ensin Istumme Eilan kotona Noordwijkissä. le – ei kuitenkaan Janin kanssa, koska hän Noordwijkiin ja myöhemmin Oegstgees- Ruud on laittanut tarjolle herkullisia ka- Ruudillä oli mielenkiintoinen tarina ker- oli armeijassa – vaan Janin isän, tulevan tiin. lavoileipiä ja niiden painikkeeksi viiniä. rottavanaan. Hän oli ollut jokin aika sit- appensa kanssa. Hän kuuli ihmisten kuiski- Perheellä oli laaja ystäväpiiri. Eilalle käyn- Katselimme vanhoja valokuvia. Kysyin ten työnsä puolesta Helsingissä, missä van ”niin kaunis tyttö noin vanhan miehen nit Suomen Merimieskirkolla Rotterda- mikä kuva on hänelle rakkain. “Kuva sii- hän tapasi Antti Wihurin, edesmenneen kanssa”. Eilan vanhemmat tekivät kaikkensa missa olivat hyvin tärkeitä. Siellä hän sai tä, kun saavuin 10-vuotiaana evakkona laivanvarustaja Wihurin poika. He keskus- estääkseen tytärtä muuttamasta Hollantiin. olla hetken suomalainen, lukea suoma- Västerhankmohun”. Eila on tyytyväinen telivat isä-Antin ja isoisä-Jaakon yhteisistä Mutta hänen tuleva appensa tuki hänen va- laisia lehtiä ja puhua omaa äidinkieltä elämäänsä. Hänen on täytynyt, ja hän on seikkailuista Lapin sodan jälkeisillä jällee- kaata päätöstään palata Janin luo. muiden suomalaisten kanssa. Keilailu oli saanut kokea paljon. Hän on kohdannut rakennustyömailla. He ovat tavanneet toi- Eilan poikaystävä Jan Dubbelaar syntyi perheen yhteinen harrastus. Kotona heillä elämässään ystävällisiä ja positiivisia ih- sensa useampaankin otteeseen ja Ruud 24. marraskuuta 1936 Noordwijkissä. Hä- oli varattu kokonainen kaappi palkintopo- misiä. Aina kun tapaamme Eilan, on sil- on myös kutsuttu saunomaan Lappiin nen vanhemmillaan oli kalankuljetusyri- kaaleille. miinpistävää miten positiivinen ihminen Antti Wihurin mökille, joka on Ivalon lä- tys. 10. syyskuuta 1958 Eila ja Jan meni- hän on. Ehkä se myös selittää kaiken – ys- hellä. vät naimisiin. Vuonna 1960 syntyi heidän Eilan ja Janin poika Ruud on luonut uran- tävällisyyteen vastataan ystävällisyydellä. ensimmäinen poikansa Ruud ja 3 vuotta sa lihatalouden piirissä, ensin kaupal- Entisenä evakkona hänestä on vaikeaa Rune en Margot Frants myöhemmin heidän tyttärensä, jolla on lisena johtajana yhdessä suurimmista seurata nykyajan pakolaisongelmia. Käännös: Minna Räty kaunis suomalainen nimi, Silja. lihatukuista. Myöhemmin hän perusti

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 smalle landweg. Dat gaf problemen met die we bijna standaard meenamen uit Column Buren de immense truck waar alles op lag en Nederland. de vracht moest overgeladen worden op Toen merkki, melki en daarna mabey werd, kleine vrachtwagens. Na het lossen bleek begon het duidelijk te worden dat ik de We hebben nieuwe buren gekregen bij veel humor en begrijpt alles expres dat niet alles op de juiste volgorde lag en fles te vroeg had gegeven. Redelijk aan- ons vakantiehuis in Finland. Na het eer- verkeerd. Het resultaat is dat we allebei de bouwpuzzel was geboren. geschoten werd de klus volbracht. De ste contact blijken het sympathieke en steeds in de lach schieten waarbij onze In Finland ken je een gebruik dat talkoot volgende ochtend vonden we een over- hartelijke mensen. vrouwen ons glimlachend bekijken. Het heet. Dat wil zeggen dat je buren helpt gebleven buurman die in zijn auto lag te Wij, de mannen, hebben allebei onze klikt vanaf het eerste moment. Sindsdien om op gang te komen. De tijdsduur mag slapen. vrouw nodig als tolk. Hij praat uitslui- zijn we vrienden met een taalprobleem, je zelf bepalen, ook naar gelang de be- Twaalf jaar later stond ik op de nieuwe tend Fins en dat maakt communicatie d.w.z. bij de mannen. Bij de vrouwen is hoefte. Wij hebben het ook gehad bij fundering van de buren en kreeg een wat lastig, maar niet onmogelijk. Onze het geen probleem, die blijven kletsen. onze komst. Toen we de fundering stort- zware voorhamer in mijn handen. De buurvrouw spreekt uitstekend Engels Toen we in de zomer aankwamen ver- ten waren er opeens zes (buur)mannen buurman deed het voor. Nummer 5-1 bij en die vertaalt alles voor hem en weer telde de buurman dat er een nieuwe die we (nog)niet kenden aan het werk. 5-2 passen en dan gewoon hard slaan. Als retour naar mij. Zo ontstaat er een soort huis onderweg was en excuseerde zich Ze werkten volgens een beproefde me- je dat lang genoeg volhoudt komt er een rondom vertaalkring als we samen zijn. alvast voor de overlast. Het huis bleek thode om alles waterpas te krijgen. Met soort van bouwskelet tevoorschijn. De En als de vrouwen onderling aan het een bouwpakket te zijn. Balkjes die in een waterslang aan twee houten paaltjes vrouwen zeggen waar de puzzelstukjes kletsen zijn verstaan we het allebei niet elkaar passen en waar je uiteindelijk een werd duidelijk dat ze het vaker hadden moeten komen en de mannen slaan alles meer. Als ik naar de grijns op zijn gezicht schoorsteen opzet. Je ziet ze wel eens in gedaan. Als er merkki werd geschreeuwd in elkaar. kijk weet ik niet zeker of het aan de taal een toeristenwinkel liggen, zoiets, maar was het beton op de juiste hoogte en De buurman van de andere kant kwam Wilem of aan het onderwerp ligt. dan wat groter. Doordat onze huizen een stapte de man in het cement een paar ook erbij. Het voorstellen ging op de Mulder Ik probeer via steenkolen Fins en geba- flink stuk van de openbare weg afliggen meter verder. Tijdens de lunch gaf ik de Finse minimale methode. ‘Moi, minä olen ren met hem te communiceren. Hij heeft moest het aangevoerd worden over een mannen alvast als dank een flesje jenever naapuri, no niin’ (‘Hoi, ik ben de buurman, 46 47 kuuluu toisiinsa sopivia palkkeja, ja kai- ken kruunaa savupiippu. Samanlaisia ta- Kolumni Naapurit loja näkee joskus pienemmässä mittakaa- vassa turistiliikkeissä. Talomme sijaitsevat Suomessa sijaitsevan loma-asuntomme johtuuko se kielestä, vai keskustelunai- pitkän matkan päässä julkisilta teiltä, ja naapuriin on muuttanut uusi perhe. En- heesta. talopaketti piti kuljettaa tontille kape- sitapaamisen perusteella he vaikuttavat Yritän kommunikoida naapurinmie- aa mökkipolkua pitkin. Osia kuljettanut varsin sympaattisilta ja sydämellisiltä hen kanssa käyttäen kömpelöä suomea valtava rekka-auto koitui ongelmaksi, ja Zoihmisiltä. spoedig mogelijk na ontvangst van uw aanmelding jaMahdollisimman eleitä. Hän pian on ilmoittautumisennehuumorintajuinen, jälkeen kuorma piti kertaalleen purkaa ja lastata sturen M wije miehet u een bevestiging tarvitsemme met een kumpainen nummer van- jalähetämme ymmärtää teille kaikenpostissa vahvistuksentahallaan väärin.ja liitteenä pienempiin rekka-autoihin. Kun kuorma Aviisi,kin devaimojamme brochure ‘Finland tulkeiksi. in Nederland’ Naapurin en de contri-- Lopultakappaleen remahdammeAviisi-lehteämme, esitteennauruun, ‘Suomi ja Alankovai- - saatiin viimein purettua tontille, kävi ilmi, vatupassinsuoraksi. He asettivat vesilet- butierekening.mies puhuu Nadat vain wij suomea, u als lid hebben ja se ingeschreven hieman mommemaissa’ sekä katsovat jäsenmaksulaskun. meitä hymyillen. Kun olet ilmoittautu Meil- - etteivät osat olleet oikeassa järjestykses- kun kahden puupylvään väliin. Kun huu- ohankntvangtaloittaa u automatisch kanssakäymistä, het eerst volgende mutta nummer ei länut klikkasi jäseneksemme, heti alustasaat heti lähtien. seuraavaksi Olemme ilmestyvän sä. Tuloksena oli rakennuspalapeli. dettiin merkki, oli betoni oikealla korkeu- vantee ons siitä verenigingsmagazine mahdotonta. ‘Aviisi’.Naapurinvaimo De contributie yystäviä,hdistyksen joilla jäsenlehden on kieliongelma. ‘Aviisin’ numeron. Siis meilläJäsenmak - Suomessa on käytäntö nimeltään della, ja sementissä seissyt mies sai astua bedraagtpuhuu pererittäin jaar (1 hyvääjanuari totenglantia, en met 31 jadecember) kään- miehillä.su on vuodeksi Vaimoillamme (1. tammikuuta -taas 31. joulukuuta). ei ole mi Jäsen- talkoot. Se tarkoittaa sitä, että naapurit taas pari metriä eteenpäin. Lounaspaus- voortää VNF-ledenkaiken €miehelleen 27,-. Contributie sekä bedraagt vastavuo voor be-- täänsekä samassaongelmia, taloudessa he asuvajaarittelevat partneri ja allemene 18 vuo- - auttavat alkuun pääsemisessä. Saapues- silla ojensin miehille kiitokseksi pullon drijfsledenroisesti €minulle. 79,- (incl. weblogo).Tämä luo eräänlaisen mään.tiaat lapset 27,- euroa ja yritysjäsen 79,- euroa (sisältää samme paikalle me pääsimme myös aut- geneveriä, jota tuomme aina mukanam- Dke ääntämisenstatuten van de kehän, vereniging kun kunt kokoonnumme u op onze website weblogon).Kun taas kesällä saavuimme loma- tamaan. Perustuksia rakentamassa olikin me Alankomaista. (www.vnf.nu)yhteen. Ja onderkun vaimomme‘De Vereniging’ rupattelevatvinden. Met uw asunnollemme,Nettisivultamme www.vnf.nu naapuri alaotsikosta kertoi, «Yhdistys»että yhtäkkiä kuusi naapuria (miespuolisia), Kun merkistä tuli ensin melki, ja sitten aanmeldingkeskenään, accepteert emme u onzekumpikaan statuten. Heeftymmärrä u geen heillelöydät yhdistyksenolisi tulossa säännöt. uusi Ilmoittautuessasi talo, ja pahoitteli jäsenek - joita emme (vielä) tunteneet. He työs- mabey, kävi selväksi, että olin antanut internetenää danmitään. sturen wijNaapurinmiehen graag op uw verzoek kasvoil een exem-- josi samallaetukäteen hyväksyt siitä nämä johtuvia säännöt. häiriöitä. Huom. Säännöt Kävi ovat kentelivät jo selvästi aiemmin testatun pullon miehille liian aikaisin. Homma vii-

plaarla olevasta toe. virneestä en voi päätellä, ilmi,toistaiseksi että kyseessävain hollanninkielellä oli talopaketti. (Statuten). Siihen menetelmän mukaan, saadakseen kaiken meisteltiin melkoisen humaltuneissa tun- # helmikuu februari 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 Hij blijkt wel iets te horen, maar alleen zou zich voor deze gelegenheid aanpas- als je hem van korte afstand iets in zijn sen. We spraken af na de sauna als er oren schreeuwt. Mijn nieuwe buurman weer wat beweging in onze spieren was wist dat schijnbaar wel want ik zie ze zo teruggekomen. Rode wijn zou het alle- met elkaar communiceren. Dat ik wel maal nog wat soepeler maken. De buur- wat hoor, blijkt als mijn buurman zich in man, geen wijndrinker, had ooit gelezen zijn buurman vergist. Hij schreeuwt me dat wijn moest ademen en had de fles van korte afstand bijna van mijn ladder reeds op het terras ontkurkt. Zelf dook af. hij net als wij de sauna in. Het was reeds Zo sta ik op een gegeven moment op vier donker toen we op het terras gingen zit- meter hoogte woest te gebaren tegen ten en zagen de glazen gevuld op de tafel buren die me niet verstaan en niet horen. staan. ‘Ik heb reeds ingeschonken,’ zei hij Ze moeten niet zo schreeuwen, ik ben voldaan naar de glazen wijzend. verdorie niet doof, ik versta het gewoon Hij pakte de glazen en zei: ‘We gaan niet. proosten op nieuwe buren.’ We klikten de ja’), afsluitend met een knik, dat was het. Op grote hoogte kijken we elkaar aan en glazen tegen elkaar. Het geluid klonk ech- ‘Misschien kunnen we beter proosten Ik stelde me ook voor maar had niet de schieten in de lach. Zonder ongelukken ter dof, zoals je krijgt als er een barst in zit. met Wodka,’ zei onze nieuwe buurman, indruk dat hij me hoorde. Nadat ik een bereikten we de nok van het dak. Verbaasd keken we elkaar aan. Vloekend ’smaakt ongetwijfeld beter.’ paar keer steeds luider naar hem had ge- De buurman inviteerde ons voor een keek de buurman in zijn glas. De glazen schreeuwd dat hij een balk moet pakken drankje om ons te bedanken. Nadat hij waren tot de rand aan toe gevuld met Willem Mulder die via de hijskraan zijn kant opdraaide, is had gevraagd wat onze voorkeur was kleine vliegjes. De fles was nog voller. Hij [email protected] het me duidelijk, hij is vrijwel doof. ging hij een dure fles rode wijn halen. Hij had persoonlijk alle fruitvliegjes in de om- had zelf de voorkeur voor Wodka maar geving verzopen in rode wijn. 48 49 nelmissa. Seuraavana aamuna löysimme häntä kohti nosturilla, kävi ilmi että hän Naapuri kutsui meidät drinkille kiit- hämmästyneinä. Naapuri katsoi lasiinsa yhden naapureista autostaan nukkumas- oli tosiaan puolikuuro. tääkseen meitä. Kysyttyään juomamiel- kiroten. Lasit olivat reunaan asti täynnä ta. Ilmeisesti toinen naapuri kuulee kyllä tymyksistämme, kävi hän noutamassa pikkuisia kärpäsiä. Pullossa niitä oli vielä- Kaksitoista vuotta myöhemmin seisoin hieman, mutta vain, jos hänen korvaansa kalliin pullon punaviiniä. Hän piti itse kin enemmän. Hän oli henkilökohtaisesti uusien naapureittemme talon perustuk- huutaa lähietäisyydeltä. Uusi naapurini enemmän vodkasta, mutta teki tässä ta- hukuttanut kaikki lähialueen hedelmäkär- silla, ja käteeni lyötiin raskas pajavasara. tiesi selvästi asiasta, sillä näin heidän kom- pauksessa poikkeuksen. Aikomuksemme päset punaviiniin. Naapuri näytti mitä piti tehdä. Palkki 5-1 munikoivan keskenään juuri edellä mai- oli kilistellä laseja saunan jälkeen, kun ‘Ehkä meidän pitäisi sittenkin nostaa kiinnitettiin palkkiin 5-2, ja sitten vaan nitulla tavalla. Kävi myös ilmi että minä lihaksemme olisivat hieman pehmen- vodkamalja,’ sanoi uusi naapurimme, lyötiin kovaa. Jos tätä jatkaa tarpeeksi kuulen kyllä, se huomattiin kun naapuri neet. Punaviini rentouttaisi vielä lisää. ‘maistuu varmasti paremmalta.’ pitkään, eräänlainen talon runko ilmestyy vahingossa erehtyi henkilöstä. Hän huusi Naapuri, joka ei ollut viininjuoja, oli lu- näkyviin. Vaimot neuvovat mihin kohtaan lähietäisyydeltä korvaani niin kovaa, että kenut jostain, että viinin olisi hyvä saada Willem Mulder mikäkin pala pitää laittaa, ja miehet hak- melkein putosin tikapuilta. hengittää, ja hän olikin avannut pullon jo [email protected] kaavat palat toisiinsa kiinni. Niinpä huomasin seisovani neljän metri- terassilla. Sen jälkeen hän tuli kanssamme Toisen puolen naapuri tuli myös pai- en korkeudessa, viittomassa villisti naa- saunaan. Oli jo pimeää, kun palasimme is- Käännös: Sanna-Mari Kuisma kalle. Esittely sujui suomalaisen mini- pureille jotka eivät ymmärtäneet eivätkä tumaan terassille, ja näimme jo valmiiksi maalisen kaavan mukaan. ‘Moi, minä olen kuulleet minua. Minulle heidän ei tarvin- täytetyt lasit pöydällä. ‘Täytin lasit jo val- naapuri, no niin,’ ja sitten nyökkäys, siinä nut huutaa, en hemmetti vie ole kuuro, en miiksi’, hän sanoi, osoittaen tyytyväisenä se. Minä esittelin myös itseni, mutta en vain ymmärtänyt kieltä. laseihin. uskonut hänen kuulleen mitä sanoin. Kun Etäisyydeltä katsomme toisiamme ja Hän otti lasin käteensä, ja sanoi: ‘Mal- olin huutanut muutamaan otteeseen aina purskahdamme nauruun. Saavutimme ka- ja uusille naapureille.’ Kilisytimme laseja vain kovemmalla äänellä että hänen pi- ton harjan kommelluksitta. toisiaan vasten. Ääni oli vaimea, niin kuin täisi ottaa vastaan palkki, joka oli tulossa lasi olisi ollut rikki. Katsoimme toisiimme

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 had zij ook een rol als (amateur) actrice in Diane Webster-Colman, een serie over een Finse au pair in Enge- land. In deze serie (It happened to Anneli) een Engelse emigrante in Finland werd ‘eenvoudig’ Engels gesproken en het doel was de Finse kijkers te stimuleren om Engels te leren. Ook speelde Diana in In 1952 is Diana Colman, 22 jaar oud, nadat ze was Engels, terwijl deze taal steeds belangrij- die periode mee in het toneelstuk ‘Private afgestudeerd in Engelse taal en letterkunde aan de ker werd. Lives’, dat werd opgevoerd door een ama- St Hugh’s Universiteit in Oxford, voor een jaar via Na het jaar in Turku heeft Diana, op teurgroep uit de Brits-Finse Vereniging. de British Council uitgezonden naar Finland. Haar aanraden van vrienden gesolliciteerd In 1964 is Diana getrouwd met een En- taak was om aan Finnen die daar belangstelling voor een functie als assistent-docent in gelse collega, Mike Webster, die ook als voor hadden, of die vanwege hun werk contacten de Engelse taal en letterkunde aan de docent Engelse taal verbonden was aan moesten onderhouden met personen in het bui- Universiteit van Helsinki. Ze werd aange- de Universiteit van Helsinki. Ze kreeg met tenland, Engels als vreemde taal te onderwijzen. nomen, wat heel bijzonder was, omdat ze hem twee kinderen, een dochter en een Haar standplaats was Turku. De British Council is nog maar weinig ervaring had. Uiteinde- zoon. een organisatie die samenwerking tussen Groot- lijk, op een korte onderbreking na, is ze Wat Diana Webster voor mij heel inte- Brittannië en andere landen propageert op het haar hele leven in Finland blijven wonen. ressant maakt, zij heeft kort geleden twee gebied van onderwijs en cultuur. Meer dan 40 jaar heeft ze voor de univer- boeken gepubliceerd, in 2013 en in 2015, Diana tijdens haar eerste jaren in Finland. | Diana ensimmäisinä siteit gewerkt, waarbij ze is opgeklom- ze was dus al boven de tachtig, over haar Suomen-vuosinaan. Arnold De Finse regering stimuleerde deze men tot senior-docent. Zij is ook gaan ervaringen in Finland. Dit zijn respectie- Pieterse programma’s toentertijd met verve. Het schrijven voor Finse nieuwsmedia, zoals velijk ‘Finland forever’, over de periode sinki. Dit gaat voor een belangrijk deel was maar kort na de Tweede Wereldoor- radio, televisie, kranten en tijdschriften. 1952-1953 in Turku en ‘Finland forever- over haar omgang met Finnen en hoe zij log en nog maar weinig Finnen spraken In de beginperiode van de Finse televisie more’ over de periode 1953-1963 in Hel- in het begin moeite heeft gehad om te 50 51 Diana Colman-Webster, englantilainen emigrantti Suomessa Diana Colman, 22-vuotias englantilaisneito, oli Turussa viettämänsä vuoden jälkeen vastikään päättänyt englannin kielen ja kirjalli- Diana haki ystäviensä neuvosta englannin suuden opintonsa Oxfordin yliopiston St. Hugh’sin kielen ja kirjallisuuden opettajan tointa Collegessa, kun British Council vuonna 1952 lähet- Helsingin yliopistossa. Hänet valittiin ti hänet vuodeksi Suomeen. Hänen tehtävänään tehtävään, mikä oli hänen vähäisen ko- oli opettaa englantia suomalaisille, jotka olivat kemuksensa valossa aika yllättävää. Lop- kiinnostuneita kielestä tai työssään tekemisissä pujen lopuksi hän jäi Suomeen pysyvästi ulkomaalaisten kanssa. Dianan asemapaikkana oli ja asui vain lyhyen aikaa muualla. Hän ty- Turku. British Councilin pyrkimyksenä on edistää ö skenteli ylipistossa yli 40 vuotta ja eteni Britannian ja muiden maiden välistä yhteistyötä urallaan lehtoriksi. Hän alkoi myös kirjoit- opetuksen ja kulttuurin alalla. taa juttuja Suomen radioon, televisioon sekä sanoma- ja aikakauslehtiin. Suomen Suomen hallitus tuki tätä toimintaa tu- televisiotoiminnan alkuaikoina hän näyt- olloin voimakkaasti. Toisen maailmansodan teli (amatöörinä) myös sarjassa, joka ker- päättymisestä oli kulunut vain vähän aikaa, toi suomalaisesta au pairista Englannissa. ja harvat suomalaiset puhuivat englantia, Sarjassa (It happened to Anneli) puhuttiin Het hoofdgebouw van de Universiteit van Helsinki aan de Senaatintori (Senaatsplein). | Helsingin yliopiston jonka merkitys oli kuitenkin kasvamassa. ‘yksinkertaista’ englantia ja tavoitteena päärakennus Senaatintorilla.

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 land in 1962 en heb dus nog de nadagen Eenmaal binnen probeerde ik mijn voeten meegemaakt van de periode waarover ze tegen de deur te houden. Maakte het voor schrijft. de Finnen echt niet uit wanneer je per on- Voor dit artikel heb ik zes van haar geluk de deur opendeed en iemand op de anekdotes uit het Engels in het Neder- wc zag zitten? Het leek heel vreemd en had lands vertaald, vijf uit haar eerste boek, voor mij iets onzedelijks. Ik vond dit zelfs toen ze dus nog maar net in Finland was, ook bij de publieke toiletten en ging door en één uit haar tweede boek. De vertaal- met speculeren over het nogal openbare de teksten zijn cursief gedrukt. privé leven van de Finnen. Het duurde on- geveer drie weken voordat ik dit mysterie Vertaling uit ‘Finland forever’ had opgelost en ik had ontdekt dat je de Cartoon getekend door een Finse student van de Slot op de wc-deur deur kon afsluiten door de deurknop om- hoofdrolspelers in het toneelstuk ‘Private Lives’, dat werd Het heeft lang geduurd voordat Diana in hoog te draaien. Maar tot die tijd had ik opgevoerd door leden van de Brits-Finse Vereniging (eerste 1952 begreep hoe je in Finland een wc- veel gestresste ogenblikken doorgemaakt, van links: Diana). | Suomalaisen opiskelijan tekemä pilapiirros deur op slot kon doen. Ze geeft hierover waarbij ik had geprobeerd het zo moeilijk Finnish-British Societyn jäsenten esittämän Private Lives- het volgende hilarische relaas: mogelijk te maken om de deur open te du- näytelmän päähenkilöistä (Diana ensimmäisenä vasemmalla). wen en mij er op had voorbereid om heel wennen aan een aantal Finse gewoontes Ik vond de wc en kreeg daar te maken snel op te staan. en gebruiken. met iets vreemds, dat ik ook had opgemerkt Over wat ze zoal vertelt, herkende ik in een flat in Helsinki. Niemand in Finland Thee drinken situaties die ik ook in Finland heb ervaren. leek wc-deuren te hebben die op slot kon- Een van de eerste ervaringen van Diana in Maar Finland is sindsdien wel veel veran- den. Er waren geen sleutels, geen grendels, Finland was het drinken van thee bij de fa- Omslag van het boek ´Finland forever´. | Kirja derd. Ik kwam zelf voor het eerst in Fin- geen haakjes, niets zo ver als ik kon zien. milie in Turku waar ze was ondergebracht. ‘Finland forever’. 52 53 oli innostaa suomalaisia katsojia opiskele- Suomi on kuitenkin muuttunut paljon sa ei ollut avaimia, ei salpoja, ei hakoja, ei maan kieltä. Diana näytteli samaan aikaan niistä ajoista. Itse tulin Suomeen ensim- nähdäkseni kerrassaan mitään. Sisällä yri- myös Finnish-British Societyn amatööriry- mäisen kerran vuonna 1962, ja olen siis tin pitää jalkoja ovea vasten. Eikö suoma- hmän näytelmässä ‘Private Lives’. kokenut hänen kuvaamansa ajan loppu- laisia todellakaan häirinnyt yhtään, jos joku Vuonna 1964 Diana solmi avioliiton vuodet. vahingossa avaisi oven, kun toinen istui si- englantilaisen työtoverinsa Mike Web- Olen kääntänyt tätä artikkelia varten sällä asioillaan? Se vaikutti todella oudolta sterin kanssa, joka toimi myös englannin kuusi anekdoottia, viisi hänen ensimmäi- ja minusta aika säädyttömältä. Törmäsin opettajana Helsingin yliopistossa. He sai- sestä kirjastaan ajalta, jolloin hän oli vas- samaan jopa yleisissä käymälöissä ja kum- vat kaksi lasta, tytön ja pojan. ta tullut Suomeen, ja yhden toisesta kir- mastelin suomalaisten melko julkista yksi- Diana Webster kiinnostaa minua eri- jasta. Käännökset on painettu kursiivilla. tyiselämää. Meni kolmisen viikkoa, ennen tyisesti siksi, että hän julkaisi äskettäin, kuin tämä arvoitus ratkesi ja keksin, että vuosina 2013 ja 2015, siis yli 80-vuotiaana, Kirjasta ‘Finland forever’ oven sai lukittua kääntämällä kahvan ylös. kaksi kirjaa kokemuksistaan Suomessa. Vessan oven lukko Sitä ennen olin kuitenkin kokenut monia pii- Kirja ‘Finland forever’ kertoo ajanjaksosta Kesti kauan, ennen kuin Diana vuonna nallisia hetkiä, kun oli yrittänyt tehdä oven 1952-1953 Turussa ja ‘Finland forever- 1952 käsitti, miten suomalaisen wc:n ovi avaamisen mahdollisimman vaikeaksi ja more’ vuosista 1953-1963 Helsingissä. Kir- lukittiin. Hän kertoo tästä humoristisesti: ollut koko ajan valmiina säntäämään pys- jat koskettelevat suureksi osaksi Dianan tyyn. kanssakäymistä suomalaisten kanssa ja Löysin vessan ja siellä törmäsin merkilli- alkuvaikeuksia hänen totutellessaan suo- seen seikkaan, jonka olin huomannut myös Teen juonti malaisiin tapoihin. eräässä toisessa asunnossa Helsingissä. Dianan ensimmäisiin kokemuksiin Suo- Tunnistin hänen kertomastaan tilantei- Suomessa kellään ei näyttänyt olevan ves- messa kuului teen juominen turkulaisessa Omslag van het boek ‘Finland forever-more’. | ta, joita olen itsekin kokenut Suomessa. saa, jonka oven olisi saanut lukkoon. Oves- perheessä, jonka luona hän asui. Suoma- Kirja ‘Finland forever-more’.

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 Voor Finnen telt thee, in vergelijking met net had gekookt, drie minuten wachten om De sauna zaam uit, terwijl ik vanuit mijn ooghoeken koffie, niet echt mee en speciaal voor de thee te laten trekken en vervolgens het De eerste keer dat Diana naar een Finse keek wat de anderen deden. Zij deden geen iemand uit Engeland was dit een schok- inschenken van de donker gekleurde thee. sauna ging, wat voor een Engels meisje in zwempak aan. Stiekem verstopte ik mijn kende ervaring: De Finnen moeten de zelfde sociale schok die tijd heel schokkend was, heeft ze heel badpak, pakte een handdoek en hing die voelen wanneer zij om koffie vragen in een pakkend beschreven: nonchalant, maar wel strategisch, over Bij het ontbijt koos ik voor thee in plaats Engels huisgezin en een lepel oploskoffie- mijn arm en volgde de anderen. Toen we van koffie. Ik schrok verschrikkelijk toen ik poeder in hun kopje wordt gedaan. Ik wist Na een tijdje zei Helmi dat de sauna de sauna binnengingen benam de hitte mij zag dat Helmi het zelfde eivormige zeefje niet of het opnieuw gebruiken van thee- klaar was. Dames eerst. Dat was voor mij mijn adem. Helmi beduidde me dat ik op de gebruikte als de vorige avond, waar ze de blaadjes te maken had met zuinigheid of een opluchting, omdat ik er niet helemaal laagste trede moest gaan zitten en daar was theeblaadjes in deed en in een kopje met dat het een gewoonte was, maar ik besloot zeker van was geweest dat de seksen ge- het zeker heet genoeg voor me. Ik kon me warm water dompelde dat niet eens kokend direct om voortaan alleen nog maar koffie scheiden zouden zijn. Wij waren met ons niet voorstellen hoe de anderen het uithiel- heet was. Mijn schrik werd nog veel groter bij het ontbijt te drinken. vijven, vier vrouwen van min of meer mid- den op de hogere treden. Ik had mijn hand- toen ik zag dat zij de zelfde theeblaadjes delbare leeftijd of ouder, en ik. Voor mij was doek achter moeten laten en probeerde me gebruikte als de vorige avond. In het bleke, Hoewel ik in Nederland niet met een iedereen boven de, zeg achtentwintig, van zo veel mogelijk te verschuilen achter mijn beschuitkleurige water dat het resultaat ritueel ben opgegroeid zoals door Diana middelbare leeftijd en boven de vijftig was armen. Voor iemand die in Engeland is op- was, schonk ik, zoals ik gewend was, melk, wordt beschreven, heb ik me er soms ook voor mij oud. Waarschijnlijk, wanneer ik er gevoed, was het gemak waarmee deze Finse en het resultaat was een onprettig, lauw over verbaasd dat de Finnen heel weinig nu op terugkijk, waren Helmi’s vriendinnen vrouwen zich naakt in de sauna vertoonden brouwsel, waarbij ik ook nog de indruk gevoel hebben voor het zetten van thee. achter in de dertig. voor mij alsof ik op een andere planeet te- moest geven dat ik het heel smakelijk vond. Daar komt nog eens bij, al is dat in Neder- We gingen naar beneden naar de sauna. recht gekomen was. Als Engels meisje was ik opgegroeid met het land ook het geval, dat tegenwoordig van Ik had mijn zwempak meegenomen om- Ik kan niet zeggen dat ik het prettig bijna religieuze ritueel van het thee zetten: alles en nog wat thee wordt genoemd, zo- dat ik dacht en hoopte dat de vrouwen ook vond. De combinatie van een voor mij on- de voorverwarmde theepot, een lepeltje als vruchtenthee, anijsthee, rooibosthee, zwempakken aan zouden doen. Ik durfde voorstelbare hitte, mijn verlegenheid, en de verse theeblaadjes, water er bij gieten dat enz. het niet te vragen en kleedde mij heel lang- sociale druk om beleefd te zijn tegen vier on- 54 55 laiset eivät oikein noteeraa teetä kahvin maksi hautuneen teen kaataminen kup- oli tuon ajan englantilaiselle tytölle suuri relleni ja seurasin muita. Kun astuin sisälle rinnalla, ja Englannista tulleelle tämä oli peihin. Suomalaisten täytyy kokea sama järkytys. saunaan, kuumuus salpasi minulta hengen. järkyttävä kokemus: sosiaalinen sokki kun he englantilaisessa Helmi osoitti alinta laudetta, ja siellä olikin perheessä pyytävät kahvia ja saavat kup- Vähän päästä Helmi sanoi, että sauna aivan riittävän kuuma minulle. En käsittä- Aamiaisella valitsin kahvin sijasta piinsa lusikallisen murukahvia. En tiennyt, oli valmis. Naiset ensin. Se oli helpotus, kos- nyt, miten muut kestivät istua ylempänä. teetä. Kauhistuin hirveästi, kun näin että johtuiko teelehtien uudelleenkäyttö sääs- ka en ollut ollut aivan varma, pidettäisiinkö Minun oli pitänyt jättää pyyhe pois ja yritin Helmi käytti samaa munanmuotoista sii- täväisyydestä vai oliko se tapa, mutta pää- sukupuolet erillään. Meitä oli viisi: neljä lä- suojautua käsieni taakse. Englannissa kas- vilää, jonka hän oli edellisenä iltana täyt- tin välittömästi juoda jatkossa aamiaisella hinnä keski-ikäistä tai vanhempaa naista vaneelle suomalaiset naiset, jotka kursai- tänyt teellä ja pannut kuppiin, jonka vesi vain kahvia. ja minä. Minulle jokainen suurin piirtein lematta olivat alasti saunassa, olivat kuin ei edes ollut kiehuvan kuumaa. Kauhistuin yli 28-vuotias oli keski-ikäinen ja kaikki yli toiselta planeetalta tulleita. vielä enemmän kun näin, että hän käytti Vaikken itse ole Alankomaissa kasva- 50-vuotiaat olivat vanhoja. Kun nyt ajatte- En voi sanoa nauttineeni tilanteesta. myös edellisen illan teelehtiä. Kaadoin tu- nut senkaltaisen rituaalin kanssa kuin Dia- len asiaa, Helmin ystävättäret olivat luulta- Käsittämätön kuumuus, ujouteni ja sosi- loksena olleeseen valjuun, keksinväriseen na, olen usein ihmetellyt, miten välinpitä- vasti vähän alle 40-vuotiaita. aalinen paine olla kohtelias neljää vierasta veteen tapani mukaan maitoa saaden mättömästi suomalaiset suhtautuvat teen Menimme alakertaan saunaan. Olin ot- alastonta naista kohtaan olivat niin vaikea aikaan epämiellyttävän, haalean sotkun, valmistamiseen. Lisäksi nykyään teeksi tanut uimapuvun mukaan, koska ajattelin yhdistelmä, että olin iloinen kun lopulta ja minun piti vielä näytellä pitäväni sitä kutsutaan, myös Hollannissa, vaikka mitä, ja toivoin, että muutkin laittaisivat uima- pääsin karkuun tilanteestas. hyvin maukkaana. Englantilaisena tyttö- kuten hedelmäteetä, anisteetä, rooibos- puvun päälle. En uskaltanut kysyä mitään, nä oli kasvanut melkein uskonnolliseen teetä jne. riisuuduin vain hyvin hitaasti ja seurasin Suomen kielen oppiminen teenkeittorituaaliin: valmiiksi lämmitetty syrjäsilmin, mitä toiset tekivät. He eivät lait- Suomi on hyvin vaikea kieli oppia. Jos- teekannu, lusikallinen tuoreita teelehtiä, Sauna taneet uimapukua päälle. Piilotin varovasti kus ulkomaalaiset kuitenkin kuvittelevat vastakiehunutta vettä niiden päälle, kol- Diana kertoo mukaansatempaavasti en- uimapukuni, otin pyyhkeeni ja ripustin sen omaavansa niin erinomaisen kielipään, men minuutin odotus ja sen jälkeen tum- simmäisestä saunassa käynnistään, joka huolettomasti mutta strategisesti käsivar- että he hoitavat homman vuodessa tai

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 bekende naakte vrouwen, betekende dat ik geslacht hoort. Daarbij komen dan ook te doen. In de eerste regel stond het woord blij was dat ik op een gegeven moment kon nog de ingewikkelde mysteries rondom de ‘mäellä’. Ik keek in het Fins-Engelse woor- ‘ontsnappen’. Duitse werkwoorden en de naamvallen in denboek en zocht naar de ‘M’ en vervolgens het Latijn. Ik veronderstelde dat deze kennis naar ‘MÄ’, maar ik kon nergens ‘MÄE’ vin- Fins leren voldoende voor mij was om snel Fins te le- den. Ellendig woordenboek! Ik ging verder Fins is een heel moeilijke taal om te leren. ren. Maar wanneer iemand mij had verteld met de volgende zin, maar daar had ik de Maar soms zijn er buitenlanders die den- dat er een levende taal bestond waarin geen zelfde problemen. Veel woorden stonden ken dat ze zo briljant zijn dat ze dat var- woorden bestonden die gelijkwaardig zijn niet in het woordenboek. Niemand had mij kentje wel even kunnen wassen binnen aan ‘ja’ en ‘nee’, en waarin het zelfde woord verteld over veranderingen in medeklinkers een jaar of een nog kortere tijd. Ik ben wordt gebruikt voor ‘hij’, ‘zij’ en ‘het’, en bij de verbuiging van een woord, waardoor dat soort personen regelmatig tegenge- geen ‘de’, ‘het’ of ‘een’ wordt gecombineerd de spelling verandert. komen en hoorde er dan later nooit meer met een zelfstandig naamwoord, had ik dat En zo heb ik lang aangemodderd en er Finse studenten met witte pet op 1 mei. | Suomalaisia iets over. Diana dacht eerst ook dat zij snel niet geloofd. veel jaren over gedaan om tot op zekere ylioppilaita vappuna. Fins kon leren, maar kwam van een koude Dus omdat ik dacht dat ik goed was in hoogte Fins te leren. kermis thuis: talen, was ik er zeker van dat ik in zes maan- of gymnasium. Het is voor mij, met mijn den Fins zou leren. Ja, ik had gehoord dat Studentenpet op 1 mei Nederlandse achtergrond nog steeds de Ik had, via een beperkte kennis van taal- het een moeilijke taal was, maar dacht dat Op 1 mei, Vappu, is het de gewoonte dag waarop het intellectuele deel van de wetenschappen, mij alleen bezig gehouden dit voor mij niet opging. Ik kwam er snel om in Finland een witte studentenpet Finse bevolking zich in het openbaar mag met talen die Romaanse of Germaanse wor- achter dat ik mijzelf voor de gek had gehou- te dragen. Tenminste wanneer je zo een profileren. Zij laten dan duidelijk zien, tels hadden. Wanneer je Engels als moeder- den. pet hebt, en die krijg je alleen wanneer vind ik, dat zij niet horen bij de domoren taal hebt, moet je worstelen met het onge- Ik pakte een eenvoudig Fins boek en je het eindexamen van de ‘lukio’ hebt ge- die dit diploma niet hebben gekregen. Ik bruikelijke fenomeen dat ieder zelfstandig begon op de eerste bladzijde woord voor haald, de middelbare school die te verge- heb daar vaak over gesproken met Fin- naamwoord of voorwerp, tot een bepaald woord te lezen. Of beter, ik probeerde dat lijken is met het Nederlandse atheneum nen en altijd werd en wordt mijn kritiek 56 57 lyhyemmässäkin ajassa. Olen tavannut stantiiveihin yhdistetä minkäänlaista sanaa Ylioppilaslakki ja vappu sinkiin. Jossain vaiheessa juhlan aikana tällaisia ihmisiä säännöllisesti – enkä ole ‘the’ tai ‘a’ tai ‘an’, en olisi uskonut. Vappuna, toukokuun ensimmäisenä päi- musiikki lakkasi ja joku piti puheen. Sen jäl- sitten myöhemmin kuullut heidän kieli- Koska siis kuvittelin olevani hyvä kielis- vänä, Suomessa pidetään ylioppilaslak- keen kaikki kaivoivat esiin valkoisen lakin, opinnoistaan mitään. Dianakin kuvitteli sä, olin varma että oppisin suomen puo- kia. Tai ainakin ne pitävät, joilla se on, heiluttivat niitä ja panivat ne yhtä aikaa ensin oppivansa suomen nopeasti, mutta lessa vuodessa. Niin, olin toki kuullut, että ja ylioppilaslakin saa vain läpäistyään päähänsä. kylmä totuus paljastui nopeasti: suomi on vaikea kieli, mutta se ei varmaan lukion lopussa pidettävän ylioppilastut- Minulla ei ollut lakkia. pätisi minun tapauksessani. Minulle selvisi kinnon. Hollantilaisen taustani vuoksi se Katsoin ympärilleni ja näin, että melkein Olin tutustunut kielitieteeseen vain ra- äkkiä, että olin kuvitellut itsestäni liikoja. on minusta aina päivä, jolloin Suomen kaikilla naisilla oli valkoinen lakki, he olivat jallisesti ja opiskellut ainoastaan romaani- Otin helpon suomalaisen kirjan ja aloin kansan älymystö saa profiloitua julki- kuin sieniä nurmikolla. Vain siellä täällä nä- sia ja germaanisia kieliä. Englantia äidin- lukea ensimmäistä sivua sana sanalta. Tai sesti. He näyttävät silloin selvästi, näin kyi lakiton pää, niin kuin minulla. kielenään puhuvien on silloin perehdyttävä pikemminkin yritin lukea. Ensimmäisellä näen asian, että he eivät kuulu niihin ”Mitä nuo lakit ovat?” kysyin kuiskaten siihen epätavalliseen piirteeseen, että jo- rivillä oli sana ‘mäellä’. Otin suomalais-eng- tyhmyreihin, jotka eivät ole suorittaneet seuralaiseltani. kainen substantiivi kuuluu tiettyyn sukuun. lantilaisen sanakirjan, etsin sieltä M-kirjai- tätä tutkintoa. Olen keskustellut tästä ”Ai etkö sinä tiedä?”, hän ihmetteli. Sen Lisäksi tulevat vielä saksan verbien kum- men ja sitten kohdan MÄ, mutta en löytänyt usein suomalaisten kanssa, ja aina mi- saa kun on suorittanut ylioppilastutkinnon, mallisuudet ja latinan sijamuodot. Oletin, mitään MÄE-alkuista. Surkea sanakirja! Jat- nun kritiikkini kuitataan ulkomaalaiselle oppikoulun loppututkinnon, joka oikeuttaa että tältä pohjalta oppisin suomea kyllä no- koin seuraavasta lauseesta, mutta törmäsin tyypillisenä kuvitelmana. Siksi minusta opiskeluun yliopistossa. peasti. Mutta jos joku olisi kertonut minul- samaan ongelmaan. Monia sanoja ei ollut olikin kiinnostavaa lukea, että Diana koki ”Mitä sitten tapahtuu?” le, että on olemassa elävä kieli, jossa ei ole sanakirjassa ollenkaan. Kukaan ei ollut ker- ensimmäisenä vappunaan ylioppilaslakit ”Lakkia voi käyttää kolme kuukautta, täsmällisiä vastineita sanoille ‘yes’ ja ‘no’ tai tonut minulle konsonanttivaihtelusta sano- samalla tavalla. kesän loppuun asti. Sitten se pannaan tal- jossa käytetään yhtä ja samaa sanaa, olipa ja taivutettaessa. teen ja otetaan taas esiin seuraavana vap- kyseessä sitten ‘he’ tai ‘she’ tai ‘it’, eikä sub- Ja niinpä raadoin pitkään ja vasta vuosi- Suomalainen tuttavani Turusta oli kut- puna.” en kuluttua opin suomea jossain määrin. sunut minut kanssaan vapun viettoon Hel- ”Erikoista”, sanoin, ”mutta miten käy

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 weggewuifd als een typische opvatting “Oh, weet je dat niet?”, zei hij. Je krijgt ik, onhandig en verlegen. Ik wilde naar de “Wij komen hier eten”, zei mijn Ameri- van een buitenlander. Daarom vond ik er een wanneer je het eindexamen hebt ge- mensen zonder pet roepen: “Ik ben net als kaanse collega. het interessant te lezen dat Diana, toen daan op de middelbare school, het examen jullie”. Maar ik was dat natuurlijk niet, om- “Nee”, zei de portier. zij voor de eerste keer een Vappu feest dat je kwalificeert om aan de universiteit te dat ik wel een eindexamen had gehaald, al We keken naar binnen. Er waren nog veel meemaakte, dit op een zelfde manier mogen studeren. kon niemand dat aan me zien, omdat ik dat tafels vrij. heeft ervaren. “Wat gebeurt er dan?” buiten Finland had gedaan. “Waarom mogen we niet naar binnen?” “Je kan de pet drie maanden dragen, tot “Jullie....”, zei de portier, stopte even, om- Een Finse kennis uit Turku had mij uit- aan het eind van de zomer. Daarna moet je Vertaling uit ‘Finland forever-more’ dat hij de Engelse woorden niet kon vinden genodigd om samen met hem het 1 mei hem weer opbergen en bewaren tot de vol- Bezoek aan restaurant ‘White Lady’. en maakte een drinkgebaar. feest te vieren in Helsinki. Op een gegeven gende 1 mei”. Een van de ervaringen van Diana met “Dronken?”, zei ik. “We zijn niet dron- moment stopte tijdens het feest de muziek “Wat bijzonder”, zei ik, “maar wat ge- de betere restaurants in Helsinki was ken”. en hield iemand een speech. Vervolgens beurt er wanneer je het examen niet haalt, dat daar indertijd een soort serene stilte De portier, die niet wist hoe hij met bui- haalde iedereen plotseling een witte pet te of wanneer je geen examen doet?” heerste. Er werd weinig gelachen en de tenlanders om moest gaan, riep de hoofd- voorschijn, wuifde er mee en zette die gelijk- “Dan mag je geen studentenpet dragen”. mensen spraken heel zacht. Op een avond kelner. We konden vanaf de ingang zien tijdig op. “Bedoel je dat wanneer je geen pet hebt, wilde Diana met een Amerikaanse collega dat hij aan hem vertelde over de dronken Ik had geen pet. je een mislukkeling bent?” gaan eten in restaurant ‘White Lady’ aan buitenlanders waaraan hij niet duideliijk Ik keek om mij heen en zag dat alle man- “Nou ja, er kunnen misschien andere re- de Mannerheimintie. Zij kwamen daar la- kon maken dat ze niet naar binnen moch- nen en bijna alle vrouwen een witte pet op denen zijn”. chend en drukpratend aan, wat door de ten. hadden, het leken net paddenstoelen in een “Op mij komt dat over als iets bijzonder portier die bij de ingang stond, niet werd De hoofdkelner sprak een beetje Engels. open veld. Alleen hier en daar was een ‘pet- onprettigs”, zei ik. geapprecieerd: “Wat is het probleem?”, vroeg hij. loos’ hoofd te zien, zoals het mijne. Ik keek om mij heen naar de paar men- “Hij zegt dat we dronken zijn”, zei mijn “Waar zijn deze petten voor?”, fluisterde sen zonder pet. Ik vroeg mij af hoe zij zich “Jullie mogen niet binnenkomen”, zei hij partner. “We zijn niet dronken, alleen maar ik tegen mijn partner. voelden, en of zij zich net zo voelden zoals in het Fins. vrolijk”. 58 59 niille, jotka reputtavat tutkinnossa tai eivät Kirjasta ‘Finland forever-more’ edes osallistu siihen?” ‘White Lady’-ravintolassa ”He eivät saa käyttää ylioppilaslakkia.” Dianan kokemus Helsingin hienommista ”Tarkoitatko, että ihminen, jolla ei ole ravintoloista oli, että siellä vallitsi juhlava lakkia, on ikään kuin epäonnistunut tapa- hiljaisuus. Naurua ei juuri kuulunut ja ih- us?” miset puhuivat hyvin hiljaa. Eräänä iltana ”No, voihan siihen olla muitakin syitä.” Diana halusi mennä amerikkalaisen työ- ”Minusta se vaikuttaa hyvin kiusallisel- toverinsa kanssa syömään White Ladyyn ta”, sanoin. Mannerheimintielle. He tulivat paikalle Katsoin ympärilläni olevia paria lakiton- nauraen ja vilkkaasti rupatellen, mitä ta ihmistä. Mietin, miltä heistä mahtoi tun- ovella seisova portieeri ei hyvällä katso- tua, ja tunsivatko he olonsa yhtä kiusaan- nut: tuneiksi ja neuvottomiksi kuin minäkin. Halusin huutaa näille lakittomille: ”Minä ”Ette voi tulla sisälle”, hän sanoi suo- olen samanlainen kuin te”. Mutta sitä en meksi. tietenkään ollut, koska olin suorittanut lop- ”Tulemme syömään”, amerikkalainen Restaurant ‘White Lady’ aan de Mannerheimintie in Helsinki. | Ravintola White Lady Helsingin pututkinnon. En vain voinut osoittaa sitä, kollegani sanoi. Mannerheimintiellä. koska olin suorittanut sen Suomen ulkopuo- ”Ei”, portsari sanoi. lella. Katsoimme sisälle. Pöytiä oli vielä paljon si, koskei löytänyt englannin sanoja. Sitten Portsari, joka ei tiennyt miten mene- vapaina. hän teki juomista osoittavan liikkeen. tellä ulkomaalaisten kanssa, kutsui hovi- ”Miksemme voi tulla?” ”Juovuksissa?”, kysyin. ”Emme me ole mestarin. Näimme ovelta miten hän kertoi ”Te...”, portsari sanoi ja vaikeni hetkek- juovuksissa.” tälle humalaisista ulkomaalaisista, joille

aviisi 2 huhtikuu april 2017 aviisi 2 huhtikuu april 2017 “Hij is alleen maar een vrolijke Ameri- kaan”, zei ik. “Ah! Amerikaan!” zei de hoofdkelner, alsof dat alles verklaarde. “Alstublieft, kom binnen”. En we kregen de beste tafel. Maar van toen af aan hebben we er altijd voor ge- zorgd niet te lachen en hard te spreken wan- neer we een Fins restaurant binnengingen.

Arnold Pieterse

60 61 Diana op hogere leeftijd. | Diana vanhempana.

hän ei pystynyt tekemään selväksi, että he eivät saaneet tulla ravintolaan. Hovimestari puhui vähän englantia. ”Mikä on hätänä?”, hän kysyi. ”Hän luulee, että olemme humalassa”, seuralaiseni sanoi. ”Emme me ole humalas- sa, olemme vain iloisia.” ”Hän on vain iloinen amerikkalainen”, lisäsin. ”Ahaa! Amerikkalainen!”, sanoi hovi- mestari, ikään kuin se selittäisi kaiken. ”Käy- kää sisään, olkaa hyvä.” Ja me saimme parhaan pöydän. Sen jäl- keen muistimme kyllä aina olla nauramatta ja puhumatta kovaa tullessamme suoma- laiseen ravintolaan.

Arnold Pieterse Käännös: Leena Määttänen

aviisi 2 huhtikuu april 2017 Särkimäki Vereniging Nederland-Finland Alankomaat-Suomi yhdistys 2009-02-09_Advertentie_Maritiem_.pdf 2/9/2009 1:05:07 PM

Word lid! | Liity jäseneksi!

Naam | Nimi ______Voorletters | Kutsumanimi ______Man | Mies / Vrouw | Nainen *

*doorhalen wat niet van toepassing is | *poista toinen, jätä vain oikea vaihtoehto Adres | Osoite ______Postcode | Postinumero ______Woonplaats | Asuinpaikka ______E-mail ______Telefoonnummer | Puhelinnumero ______Datum | Päivämäärä ______

Aanmelding als lid ‘Vereniging Nederland-Finland’: Ilmoittautumisen Alankomaat-Suomi Yhdistyksen Uw aanmelding kunt u naar onderstaand postadres jäseneksi voit lähettää postitse allaolevaan osoit- sturen of per e-mail naar: [email protected]. teeseen tai sähköpostitse osoitteeseen: [email protected] 62 63

Secretariaat Vereniging Nederland-Finland Berkenhove 6e 2295 RH Kwintsheul

Voor vragen: [email protected]

Zo spoedig mogelijk na ontvangst van uw aanmelding Mahdollisimman pian ilmoittautumisenne jälkeen sturen wij u een bevestiging met een nummer van lähetämme teille postissa vahvistuksen ja liitteenä Aviisi, de brochure ‘Finland in Nederland’ en de contri- kappaleen Aviisi-lehteämme, esitteen ‘Suomi Alanko- butierekening. Nadat wij u als lid hebben ingeschreven maissa’ sekä jäsenmaksulaskun. Kun olet ilmoittautu- ontvangt u automatisch het eerst volgende nummer nut jäseneksemme, saat heti seuraavaksi ilmestyvän van ons verenigingsmagazine ‘Aviisi’. De contributie yhdistyksen jäsenlehden ‘Aviisin’ numeron. Jäsenmak- bedraagt per jaar (1 januari tot en met 31 december) su on vuodeksi (1. tammikuuta - 31. joulukuuta). Jäsen voor VNF-leden € 27,-. Contributie bedraagt voor be- sekä samassa taloudessa asuva partneri ja alle 18 vuo- drijfsleden € 79,- (incl. weblogo). tiaat lapset 27,- euroa ja yritysjäsen 79,- euroa (sisältää De statuten van de vereniging kunt u op onze website weblogon). (www.vnf.nu) onder ‘De Vereniging’ vinden. Met uw Nettisivultamme www.vnf.nu alaotsikosta «Yhdistys» aanmelding accepteert u onze statuten. Heeft u geen löydät yhdistyksen säännöt. Ilmoittautuessasi jäsenek- internet dan sturen wij graag op uw verzoek een exem- si samalla hyväksyt nämä säännöt. Huom. Säännöt ovat Radarweg 36 P.O. Box 409 Tel: +31 (0)20 4488 400 plaar toe. toistaiseksi vain hollanninkielellä (Statuten). 1042 AA Amsterdam 1000 AK Amsterdam Fax: +31 (0)20 4488 500

The Netherlands The Netherlands E-mail: [email protected] # Internet: www.spliethoff.com aviisi 2 huhtikuu april 2017 Rokade Advies B.V.

Fiscalisten/Verolakimiehet Juristen/Lakimiehet Administrateurs/Kirjanpitäjät

Maaskade 159a Phone: 010 – 265 19 90 Website: www.rokade.org 3071 NR Rotterdam Fax: 010 – 265 04 30 Email: [email protected]

64

aviisi 2 huhtikuu april 2017