Vuoriteollisuus 1/1996

Julkaisija: Vuorimiesyhdistys - Bergsmannaföreningen

I I COSMIC BOYN KAIVOS FORRESTANIASSA

~~ ~~ ~~~ ~ ~ ~~~~~ ~~~~~ ~~~~~~ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN SARJOISSA VUONNA 1995 ILMESTYNEITÄJULKAISUJA

GeFinland, 381 Mänttäri, Irmeli: Lead isotopc charactcristics 01 1 : 100 000 - Kdiiioperäkarttojcn selitykset - Explanation tii the rpigcnetic gold mincralimioii in thc I'alae

VUORIMIES!

Tiedätkö, eliä Vuuriinicsyhdistykscn rinnalla toiniii vireä ja virik- keitä antava Vuorinaiset ry., juhun kauniimpi punliskosi voi liittyä ilman eri kutsua vain maksamalla jäsenmaksun 50 rnk. Yhdisiys kukomtuu Vuoriniicipiiivicn lisäksi 66kertaa vuodessa. Niiistü tilaisuuksista mainiliakoun iatkirieniukkaat joulujuhlat sekä kcvätretkct. Vuorinaiset ry:n tiliiiiimcio on Merita Pankki, Espoo, Haukilahti 133630- 102779. M~sazssa\i,iiiscnniaksiiiiilmoitü niybs jäsenen nimi. Lisiitietoja anlaa rehastonhoiiaja Kaija Pemnen puh. YO-426 389. Ilinoita myös jäscnen nimi ja osoiie sihieerillr, jntta tämä pystyy Iäheitäinä'.dn h;.mellepnstiii. Sihteeri onTuuli!&iHakkariiinen,Mänty- Yiita 1 A2, 02110 Espoo, puh. 90-465 212. TERVETULOA!

Ai! VAV Vuorimiecyhdictyc POHTO

Vuorimiesyhdistys ja POHTO järjestävät kurssin Romun käyttö teräs- ja valimoteollisuudessa

Aika ja paikka: 07.48.11.1996, Imatran Valtionhotelli, Imatra Tavoite ja sisältö: Antaa kattava tietopaketti Fe-pitoisen romun kaytettävyydestä ja käyttöedellytyksistä Suomessa, eli selvittää: - romun sulattamiseen vaikuttavat tekijät eri prosesseissa, - ketju romusta teollisuuden raaka-aineeksi, - romuluokat ja niiden ominaisuudet, - romua (Fe) käyttävät teräksenvalmistus- ja valimoprosessit, - tuotteidewlaitteidedprosessien asettamat vaatimukset romulle, - prosesseissa syntyvien jätteiden hyödyntämismahdollisuudet, - tulevaisuuden prosessit ja romua korvaavat uudet materiaalit.

Kohderyhmä: Teräs- ja valimoteollisuuden sulattojen käyttöhenkilöstö, raaka-aineiden ostajat ja prosessidtuotteiden kehimjät sekä mmukaupan alalla toimivat henkilöt. Tiedustelut: Kouluttaja Markus Hietala, POHTO, puh. 981-550 9700, ilmoittautuminen: POHTO, Vellamontie 12, 90500 Oulu puh 981-550 9722 fax: 981-550 9840

SANOMALEHDET - AIKAKAUSLEHDET - MAINOSPAINOTUOTTEET * PIKAPAINOTUOTTEET

Ai!

VUORITEOLLISUUS-

54. vuosikerta ISSN 0042-93171996 BERGSWNTERINGEN -

SISÄLTÖ INNEHÅLL

Markku Mäkelä: Lehti on kääntymässä 9 Puhli\her Aulis Saarinen: Puheenjohtajan katsaus Vudmiesyhdityksen THE FIhNISH ASSOCIATION OF MINING AND vuosikokouksessa 22.3.1996 10 METALLURGICAI. ENGINEERS Markku Mäkinen: Kansainvälistyminen maamme malminefsinnässä ja vuoriteollisuudessa WORITEOLLISWS - BERGSWNTERINGEN 17 Markku Toivanen: Suomalaisen vuoriteollisuuden kansainvälistymisen Päätoimittaja - Editor-in-Chiet kokemuksia ja haasteita ulkomailla 20 Prnf. MmiSulonen 90-4511 Veikko Heikkinen: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön tutkimustoiminta 24 Tehillinen knrkeakoulu Fax. 90-451 2660 Heikki Niini, Jyrki Parlrlrinen: Mineradituotannon ympäistögeologiaa 28 Materiaali- ja kallintekniikan laitos Pöyry, Olli-Pekka Isomäü: Outokumpu FiMmines Oy:n 02150oSpoo Heimo Enonkosken kaivos 33 Seppo Heimo Pöyry, Jukka PitkäJärVi:Farrestanian nikkelikaivokset 41 Toimittaia1~ - Editor: Rantanen, DI Asko Vesanto 90451 2788 Toimitukselle lähetettyä kijallisuutta: Teknillinen korkeakoulu Fax 90451 2795 Markku Tykkyläinen: Kaupunkilaismainait Forrestaniassa 48 Materiaali- ja kailiatekniikan laitos World Mining CmmsWC) uudistuu 48 021:50 Espa Kirsti Loukola-Ruslreeniemi, Markku Tenhola, lkjaPaukola, Anneli Uuteln: Toimitussihteerija iimoiNspääliikkö - Mustaliuskeiden vaikutus vesistöihin Sotkamon Talvivaarassa 49 Managing Editor and AdveRising Sales DinCtor: In Mcmoriam 54 Ins. Lars Heikel 90-781 396 Vuorimiesyhdistys - Bergsmannaföreningen r.y. Punahilkantie 5 A 6 Halliiuksen toimintakertomus vuodelta 1995 56 00820 Helsinki Jaostojen ja totkimusvaltuuskuman toimintakertomukset vuodelta 1995 58 Toimitusneuvosto - Editorial Bnard Uusia jäseniä - Nya medlemmar 60 Uutta jäsenistä - Nytt om mediemmama 61 Prof. Markku Mäkelä, pj. 9046 931 Suoritettuja hiikintoja - Avlagna examina 61 Geologian tutkimuskeskus Nuoren jäsenen stipendi tekniikan ylioppilas Nina Lähdesmäelle 63 Betonimiehenkuja 4 02150 Espoo Acta Metallurgian kultamitali professori Vaelav Vitekille 63 Tdastotietoja vuoriteollisuudesta Y. 1995 64 DI Mani Palperi 90-565 1221 Vuorinaiset ry:n vuosikokous 5.2.1996 66 Ulvilantie 11 b D 108 00350 Helsid4 IT Yrjö Pekkala 90-4693 2386 Geologian Ntkimuskeskus Bctonimiehenkuja 4 02150 Espoo DI Pekka Purra 90-421 2611 Outokumpu Hajavalta Metals Oy Fax 90-421 2520 PI. R9 QYGiEspoo DI Pertti Rantala 90-4211 Outokumpu Mintec Oy PL 84 02201 Espoo Tkl Seija Sundholm 90-698 4033 Aukustinkuja 4 A tai 940-546 6366 00840 Helsinki Fax 90-698 2006 hoitushinnat vuodelle 1996 II ja Ui kansi = 5.120,- ID-sivu = 2.920,- takakansi = 5.900,- 114-sivu = 1.740,- 111 sivu = 4.330,- Lisävärikpl = I.MM,- Ammanihakemisto-ilmoitus 111 YS = 660,- { Koko: leveys = 85 mm +korkeus = 25 mm Vunshm = 100,- + ulknmaille = 140,- Kamikuva: 0utokwrpuOy:nCosmicBoy kaivos Irtonumero = 65,- +ulkomaille = 75,- Forrestaniassa Australiassa. Cover: Outokumpu's Cosmic Boy mine af Kirjapaino: Uusimaa Oy,PONW, 1996 Forrestania in Ausuaiia. VUORIMIESYHDISTYKSEN Geologijaosto HALLITUS Fi Pekka Nurmi 90-469 31 22.3.1996 puheenjohtaja Geologian Ntkimuskeskus TkTAulis S-nen 981-883 M) Betonimiehenkuja 4 puheenjohtaja Fax 981-883 6490 02150 ESPOO Rautarunkki Oy PL 217 FK Anne Voutilainen 90-759 881 90101 OULU sihteeri S.%tdytUNak~SknS DI Antti Mikkonen 971-400 111 PL 14 varapuheenjohtaja Fax 971-400 777 00881 HELSINKI Kemira Chemicals Oy PL 20 Kaivosjaosto 71801 SIILINJÄRVI DI Tero Vierros 931.241 4119 puheenjohtaja D1 Pekka Erkkilä 9698-4521 Tamrack Oy Outokumpu Polarit Oy Pispalmvaltatie 91 95400 TORNIO 33270 TAMPERE Prof. Kai Heiskanen 90-451 2789 D1 Kari Kokkonen 90-296 4236 Teknillinen korkeakoulu Materiaali- ja Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab kalliotekniikan laitos Mmalantie 346 Vuorimiehentie 2 A 02430 MASALA 02150 ESPOO Metallurgijaosto DI Eero Laatia 90-4211 Outakumou Metals & Resaurces Oy TkT Kari Tähtinen 90-709 5211 PL 43 puheenjohtaja 02201 ESPOO Imatra Steel Oy PL 790 921-742 6550 00101 HELSINKI DI Jar-Jukka Asikainen 954-680 2216 sihtee" 904693 2223 Imatra Steel Oy 55100IMATRA

Rikastus- ja pmsessijaosto DI Seppo Lähteenmäki 984-769 6111 90-6180 2420 puheenjohtaja Outokumpu Finnmines Oy Pyhäsalmen kaivos 00100HELSINKI PL51 86801 PYHÄSALMI n

lhtkimwwiNnskmatI ja sen toimikuntien sihteeri Fr Jyrki Parkkinen 90469 31 Geologian Ntkimuskeshs Fax 90-462 205 Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO email [email protected] Lehti on kääntymässä

Vuorimiesyhdistys, siis Sinä ja minä, me teimme kaksi kuu- kautta sitten päätöksen kehittää yhteistä lehteämme. Käytän- nössä päätös tarkoitti ensivaiheessa lehden ilmestymiskertojen lisäämistä kolmeen, myöhemmin mahdollisesti neljään. Jaksotettuna ilmestymään toukokuussa, syys-lokakuussa ja helmikuussa lehti tyydyttävästi kattaa jaostojen tarpeen tiedottaa jäsenkunnalle tapahtuvaksi suunnitellusta ja tapahtuneesta. Seuraavan lehden numeron syys-lokakuussa on suunniteltu jo sisältävän aineksia tulevasta, mutta ilmestyvän vielä nykyi- sessä kuosissaan ja pääosin toteutuneen kaltaisena sisällöltään. Vuoden alussa viestikapulan ottanut toimitusneuvosto tekee päätöksiä lehden uudesta ilmeestä ja sisällön suunnasta kesä- kuun alun kokouksessaan. Jäsenkunnan syyniin uusiutunut Vuoriteollisuus-lehti ilmestyy sitten helmikuussa 1997, kuu- kautta ennen seuraavia Vuorimiespäiviä. Suunnitelmien väliverhoa voi tässä sen verran raottaa, että Peter Forströmin, KalkkikPetterin elämäntyötä kunnioittamaan perustettu palkinto ollaan palauttamassa kiihokkeeksi Vuori- teollisuus-lehteen kirjoittaville tietiijille ja taitajille. Aineeton- ta ja aineellista kunniaa on siis jaossa ja toimituksella tulevaisuudessa toivottavasti sen seurauksena ongelmia valitaparhaat kirjoitukset suuresta korkeatasoisesta tarjonnasta. Markku Mäkelä

PÄÄSIHTEERIÄ HAETAAN

Vuorimiesyhdistyksen hallitus on päättänyt perustaa osa-aikaisen pääsihteerin toimen. Pääsihteerin tehtävään halukkaita yhdistyksen jäseniä pyydetään ottamaan yhteys puheenjohtaja Aulis Saariseen, puh. 981-883 6565, heinäkuun 10. päivään mennessä.

9 Maamme taloudessa jatkui viime vuonna suotuisan kasvun kausi. Bruttokansantuotteen muutos edelliseen vuoteen verrattuna säilyi vuotta aikaisemmalla tasolla eli 4.4prosentis- sa. Inflaatio on edelleen pysynyt hyvin aihaisena, noin yhdes- sä prosentissa. Vaihtotase on säilynyt vahvasti positiivisena ollen vuoden lopussa noin 19 miljardia markkaa. Sen sijaan työttömyys on edelleen varsin korkealla tasolla, runsaassa 17 prosentissa eikä sen nopeaa laskua ole uäköpiinssä. Vnoriteollisuuden yrityksistä useat kirjasivat viime vuodelta ennätystulokset. Alan investointien pysyminen edelleen korkealla tasolla heijastaa uskoa tulevaisuuteen. Kuluneelle vuodelle oli ominaista yhtiöiden liiketoimintojen selkeyt- tämisen jatkuminen. Keskityttiii yhä selvemmin yddiike- toimintoihin. OUTOKUMPU Outokumpu-konsernille vnosi 1995 oli menestyksellinen ja konsernin viime vuosien hyvä kannattavuuskehitys jatkui. Useimpien Outokummun tuottamien metallien ja metalli- tuotteiden kulutus kasvoi pitkän ajan keskiarvoa nopeammin. Hyvän markkinatilanteen ansiosta metallien hinnat nousivat sinkkiä lukuunottamatta selvästi edellisestä vuodesta. Myös Yhdistyksenme puheenjuhtaja.WiAulis Saarinen, pitamkssäavau,- kuparituotteidenmuokkauslisät paranivat lievästi. Eniten nou- puheena Vuonniiesphivilh 22.3.1996, The Chairman of our Association, Dr. Aulis Saarinen, speaking on the Annual Meeting on 22.3.1996.

sivat Outokummun tuottamien metallien hinnoista femkmmin ja ruostumattoman teräksen hinnat. Konsernin liikevaihto vuonna 1995 oli 16 952 miljoonaa markkaa. Kasvu jäi liiketoimintojen myyntien seurauksena vähäiseksi (+ 2 %). Liievoitto nousi 1 548 miljoonaan markkaan ja voitto ennen satunnaiseriä ja veroja 1 481 miljoonaan markkaan. Liiketoiminta-alueista Stainless Steel teki erinomaisen tuloksen ja myös Copper Products ja Technology paransivat tuloksiaan edellisestä vuodesta. Base Metalsin tulos jäi selväs- ti tappiolliseksi, mikä osaltaanjohtui tehdyistä kertaluonteisista kulukirjauksista. Investointien kokonaismäärä nousi suurten laajennusinvestointien vuoksi korkeaksi eli 2 630 miljoonaan markkaan, mikä vastaa 16 prosenttia liievaihdosta. Investoinnit kohdistuivat suurelta osin Base Metalsin ja Stainless Steelin laajennuksiin. Myös Copper Productsin investoinnit olivat aiempia vuosia suuremmat. Base Metalsin tärkeimmät hankkeet olivat Outokummun Kuva 1. Voitto ennen satunnaisenaja veroja. Outokumpu Oy puoliksi omistaman Zaldivarin kuparikaivoksen rakentami- Fig. 1. Profit before deducnon of incidental expences and taxes nen Chilessä Sekä Hajavallan ja POMkupari- ja nikkeiituo- Outokumpu.. Oy iannon laajennukset Suomesia

10 Zaldívarin tuotanto käynnistyi kesäkuussa. Suunniteltu yhtiön kuparisulatto, jossa sovelletaan yhteistyössä Outokum- 125 O00 tonnin kuparikatodien vuosituotantotaso saavutetaan mun kanssa kehitettyä uutta liekkikonvertointitekniikkaa ja alkuperäisten suunnitelmien mukaan vuonna 1997. Investoin- jonka ympäristöpäästöt ovat maailman alhaisimmat. nin kokonaiskustannukset rahoituskulut mukaanlukien olivat Ympäristönsuojelu on muodostunut konsernissa osaksi jo- vuosina 1993-1995 noin 680 miljoonaa USD. kapäiväistä toimintaa. T on merkittävästi edistänyt konsernin perusarvojen ja liiketoimintaperiaatteiden soveltaminen käytäntöön. EU:n ympäristöjohtamis- ja auditointijärjestelmän (EMAS) rakentamista jatkettiin. Tuotannon päästöt ja ympäristövaikutukset ovat edelleen vähentyneet. Konsernin taloudelliseen asemaan merkittävästi vaikuttavia ympäristöriskejä ei ole tiedossa. Outokumpu ja ruotsalainen Vattenfall AB tekivät huhtikuussa viiden vuoden sähkösopimuksen, jolla katetaan valta- osa konsernin suomalaisten tuotantolaitosten sähköntarpeesta. Sopimus, jonka arvo on yli kaksi miljardia markkaa, tuli voimaan marraskuun alussa. Konsernin sähkönkulutus Suo- messa oli vuonna 1995 2,7 TWh. Konsernin yhtiörakennetta on kertomusvuoden aikana yk- sinkertaistettu fuusioimalla ja purkamalla useita konsern- yhtiöitä. Myös yritysmyynnit ovat vähentäneet konserni- FPsekka, Nikkeli- Nikkeli- Ammonlum- iiskki"""lln katodl briketit sulfaalti yhtiöiden lukumäärää. Merkittävin yrityskauppa oli Rammer- ja Roxon-yhtiöiden myynti Oy Tampe1laAb:lle 1.1.199.5.Tampella maksoi kauppa- hinnan suuntaamalla Outokummulle osakeannin, jonka seurauksena Outokummusta tuli noin 7 prosentin osakas Kuva 2. Nikkelinjakoboltin valmistuksen prosessikaavio. Outokum- Tampellassa. PU OY. Fig. 2. Process route in nickel and cobolt production. Outokumpu Oy. Suomen Kiviteollisuus Oy myytiin kertomusvuoden alussa ja Outokumpu Magnets Oy:n liiketoiminta aivan vuoden lopussa. Merkittävimpiä yritysostoja olivat 70 prosentin omistusosuuden hankinta Norjassa nikkelikaivoksen omistavasta Nikkel og Olivin A/S:sta sekä 85 prosentin omistusosuuden hankinta rakenteilla olevasta ilmastointiputkitehtaasta Etelä- Pääosa kupari- ja nikkelituotannon laajennustöistä Harja- Kiinassa. Tämän Outokumpu Copper Tube (Zhongshan) Ltd vallassa ja Porissa valmistui kertomusvuoden aikana. Uudet -nimisen yhtiön tuotanto käynnistyy vuoden 1996 jälkipuolis- tuotantolinjat otettiin käyttöön kesäkuussa. Nikkelitehtaan kolla. 32 O00 tonnin ja kuparielektrolyysin 125 O00 tonnin vuosi- Outokumpu Finnmines Oy:n kaivosten malmituotanto oli kapasiteettia vastaava tuotantovauhti saavutettiin vuoden vaih- yhteensä 2,4 miljoonaa tonnia. teessa. Jäljellä olevat kuparisulaton työt tehdään keväällä 1996. Yhtiöllä oli toiminnassa kolme kaivosta koko vuoden ajan. Sulaton valmistuttua raakakuparin tuotanto nousee uutta Vammalan nikkelikaivos lopetti toimintansa tammikuussa ja 160 O00 tonnin kapasiteettia vastaavalle tasolle kuluvan vuo- varastoon louhittujen nikkelimalmien rikastus päättyi huhti- den lopulla. Investoinnin kokonaiskustannukset vuosina 1993- kuussa. Oriveden kultamalmin käsittely alkoi Vammalan 1996 ovat 1,6 miljardia markkaa. rikastamolla toukokuun alussa. Stainless Steelin kromikonvertteri-investointi valmistui vuo- Saattoporan kultakaivos lopetti toimintansa toukokuussa ja den 1995 lopulla ja kolmas kylmävalssain vuoden 1996 alus- Rautuvaaran rikastanio kesäkuussa. sa. Konvertteri nostaa ruostumattoman teräksen sulatus- Pyhäsalmella ja Orivedellä jatkettiin kaivosten syventämis- kapasiteetin 540 O00 tonniin vuodessa. Kertomusvuoden ai- tl. Pyhäsalmella vinotunneli saavutti +988-tason. Pyhäsalmen kana tehtiin myös päätös Tornion kylmävalssaamon tuotanto- kaivoksen pohjoispuolella sijaitsevan Mullikkorämeen kapasiteetin laajentamisesta nykyisestä 270 O00 tonnista sinkkipitoisen syvämalmin maanalaiset kairaukset saatiin val- 400 O00 tonniin vuodessa. Investointiohjelman kokonaiskus- miiksi. tannukset ovat noin miljardi markkaa ja laajennus valmistuu Ilomantsin Pampalon kultamalmin koelouhintasuunnitelma vuonna 1997. saatiin valmiiksi ja tullaan toteuttamaan tänä vuonna. Copper Productsin suurin käynnissä oleva investointi on Outokumpu Finnmines Oy:n malminetsintä kohdistui nauhavalulinjan rakentaminen Zutphenin valssaamolle Hol- perusmetallien, erityisesti nikkelimalmien etsintään. Malmin- lannissa, joka investointi valmistuu ensi vuonna. etsinnän Outokummun toimisto on tutkinut sinkki-, kupari- ja Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset vuon- nikkelimalmeja. Rovaniemellä sijaitseva Lapin Malmi on kes- na 1995 olivat 385 miljoonaa markkaa eli 2,3 prosenttia liike- kittynyt nikkelimalmien etsintään. Etsintää jatkettiin myös vaihdosta (v. 1994: 390 Mmk, 2,4 % liikevaihdosta). Tutki- toimivien kaivosten ympäristöissä. mus- ja kehitystoiminnan tehtävissä työskenteli noin 670 hen- Kauppa- ja teollisuusministeriön julistaman tarjouskilpailun kilöä. Malminetsinnän kustannukset on luettu mukaan tutki- perusteella siirtyi Sodankylässä sijaitseva Kevitsan malmi- mus- ja kehityskustannuksiin. Malminetsintään panostettiin aihe malminetsintätutkimuksia varten Outokumpu Metals & 165 miljoonaa markkaa viime vuonna (v. 1994: 193 Mmk). Resources Oy:lle. Lapin Malmi käynnistää tutkimukset tämän Kertomusvuoden aikana käynnistettiin useita omaan kehi- vuoden alkupuolella. tystyöhön perustuvia tuotantolaitoksia ja -yksiköitä, kuten Yhtiö suoritti vuoden aikana mittavia toimintansa lopetta- Harjavallan laajennukset, Zaldívarin uuttolaitos sekä Tornion neiden kaivosten jälkihoitotöitä mm. Outokummussa, Vam- kromikonvertteri. Yhdysvalloissa otettiin käyttöön Kennecott- malassa, Enonkoskella, Saattoporassa ja Vihannissa.

11 RAUTARUUKKI Raahe Steel aloitti masuuni nro 2:n uudistamisen suunnitte- lutyön. Masuuni uudistetaan keväällä 1996 ja työn arnioidaan Rautaruukki-konsernin liiA.zvaihto vuonna 1995 oli 92 13 mil- kestävän ainoastaan 61 vuorokautta. joonaa markkaa eli 12 prosenttia suurempi kuin edellisenä Syksyllä käynnistettiin investointiohjelma, jolla nostetaan vuonna. Viennin ja ulkomaantoiminnan osuus liikevaihdosta Raahe Steelin teräs- ja valssaustuotanto 2,8 miljoonaan ton- oli 68 prosenttia. niin nykyisten tuotantolinjojen kapeikkoja avaamalla ja lait- teistoja uudistamalla. Investoinnit ajoittuvat vuosilk: 1995- Mmk 954 99. Ohjelman kokonaiskustannusarvio on 1 770 miljoonaa markkaa, mihin sisältyy huomattava määrä normaa1ejak:orvaus- investointeja. Raahen terästehtaan investointiohjelma vähentää merkittä- västi terässulaton pölypäästöjä. Valssaamon vesijärjestelmä uudistetaan samassa yhteydessä täysin suljetuksi jiirjestel- miiksi. Strip Products -ryhmdn Hämeenlinnan tehtaalla käy nnistet- tiin peittauslinjan ja tandemvalssaimen uudistamiseen ja tuotannon tehostamiseen liittyvien investointien suunnittelu. Näin Raahe Steelin lisääntyvästä kuumavalssaustuotannosta voi- -1000 daan edelleen valmistaa jatkojalostustuotteita. Investointien kustannusarvio on 270 miljoonaa markkaa, josta k.orvaus- 1991 1992 1993 1994 1995 investointien osuus 150 miljoonaa markkaa. Metforniissa valmistuivat Pulkkilan tehtaan ja Wirsbo Stålrör Kuva 3. Tulos ennen satunnaisia eriä, varauksia ja veroja. Rautaruuk- AB :n tuotantolinjojen uudistukset. Rakennustuoteryhniä käyn- ki Oy. nisti vuoden lopulla Ven 11ä profilointiyksikön Rannila Fig. 3. Profit before deduction of incidental expences, reservations and taxes. Rautaruukki Oy. Taldom A/O:n ja perusti myyntiyhtiöt Pietariin, Latviaan ja Liettuaan. Vuoden aikana myytiin kylmävedettyjä putkia Ruotsissa valmistava Structo AB sekä New Technology -liiketoiminta ja osuudet osakkuusyrityksistä Fincitec Oy, Idesco Oy ja Noptel Konsernin liiketulos nousi 1385 miljoonaan markkaan (v. OY. 1994: 1050 miljoonaa markkaa). Tulos ennen satunnaiseriä, Helmikuussa 1996 Rautaruukki allekirjoitti kauppakirjan, varauksia ja veroja parani selvästi ja oli 954 miljoonaa mark- jolla se ostaa Norsk Jern Holding AS:n omistaman 50 prosen- kaa (v. 1994: 658). tin osuuden pitki2 terästuotteita valmistavasta Fundia AB:stä. Kaupan voimaantulo edellyttää asianomaisten viranomaisten hyväksymistä, jolloin Fundiasta tulee Rautaruukin kokonaan Mrnk omistama tytäryhtiö. Rautaruukki-konserni käytti tutkimus- ja kehitystoimintaan 1363 yhteensä 80 miljoonaa markkaa (v. 1994: 66). Raahe Steel tehosti koksituotantoaan ottamalla käyttöön yhtiössä kehitetyn dynaamisen ohjausjärjestelmän,jonka avulla 1000 778 saavutetaan merkittävä energiankulutuksen pienenerninen ja koksituotannon lisäys. Sulan teräksen lämpötilanhallintaa kehitettiin edelleen vastaamaan monipuolistuvan tuotevalikoiman 500 vaatimuksia. Valssauslinjojen jäähdytysjärjestelmien kehittämistä jatkettiin tuotteiden tasalaatuisuuden parantamiseksi. Tuotteiden O soveltuvuutta automaattisiin valmistuslinjoihin parannettiin levyjen mitta- ja muototarkkuutta kehittämällä. Ohutlevyjen valmistusohjelmaan otettiin entistä lujempia ja paremmin 1991 1992 1993 1994 1995 muovattavia teräslajeja. Kuva 4. Brutto investoinnit 1991-1995. RautaruuMti Oy. Rakennustuoteryhmässä kehitettiin ohutlevystä valmistet- Fig. 4. Gross investments in 1991-1995. Rautaruukki Oy. tava talojen runkorakenteissa käytettävä teräksinen ternioranka, jolla on paremmat lujuus- ja lämpötaloudelliset ominaisuudet kuin perinteisellä puurakenteella. Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 8730 Käyttöomaisuuden bruttoinvestoinnit olivat 778 miljoonaa (v. 1994: 9068), josta Suomessa 6802 (v. 1994: 7069). markkaa (v. 1994: 544). Suurin kohde oli Raahe Steelin masuunin nro l:n uudistaminen. Muut investoinnit olivat pää- FUNDIA WIRE asiassa kehittämis- ja korvausinvestointeja. Raahe Steelin masuuni nro I :n uudistaminen kesti 72 vuorokautta ja sen aiheuttama tuotannon menetys korvattiin Fundia AB:n kokonaisliikevaihto vuonna 1995 oli 4,2 miljar- ostoaihioita käyttämällä. Raahen terästehtaan rautatuotanto dia markkaa ja henkilöstömäärä vuoden lopussa noin 3 600. oli 1 835 O00 tonniaja terästuotanto 2 007 O00 tonnia. Masuunin Viime vuonna Fundia Wiren Koverharin tehtaalla on siirryt- uudistamisen yhteydessä rakennettiin masuunikuonan ty 1O0 prosenttiseen pellettiajoon masuunissa. Sintraamo on suoragranulointilaitteisto. Laitteisto vähentää pöly- ja rikki- täten voitu sulkea ja samalla tehtaan rikki- ja pölypäästöt on päästöjä ilmaan sekä hintoainekuormitusta vesistöihin. saatu hyvin alhaiselle tasolle.

12 Itse masuuni on uusittu. Tavoitteena on ajokampanjan kesto malla uudistetaan Iämpökäsittelylaitosten ohjaus- ja säätö- vähintään vuoteen 2003. Sekä masuunin tuottavuuden että järjestelmät. Ensimmäinen, 16 miljoonaa markkaa maksava, energiatalouden kehittyminen näyttää varsin lupaavalta. vaihe on valmis kesällä 1996. Putkivakaajatankojen tuotantolinjojen kehittäminen jatkui suunnitelmien mukaan Billnäsin jousitehtaalla. Kilstan takomossa uudistettiin työkalujen suunnittelujärjestelmiä ja valmistusta. Henkilöstön osaamisen ja monitaitoisuuden kehittämisen sekä toiminnan jatkuvan parantamisen ohjelmat ovat käynnis- sä kaikissa yksik6issä. Ympäristöjärjestelmien kehittämistä jatkettiin Imatra Steelin ympäristöpolitiikan mukaisesti. Vuoden 199.5 viimeisen neljänneksen aikana myös erikois- teräsvarastot kasvoivat Euroopassa ylisuuriksi. Tämä johti terästuotannon rajoittamiseen vuoden lopulla. Korkeampien varastojen aiheuttaman häiriön arvioidaan jatkuvan teräs- tehtaiden kysynnässä koko alkuvuoden 1996. Sen jälkeen kysynnän odotetaan palaavan vuonna 199.5 valinneelle tasolle. Henkilöautojen ja kuorma-autojenkaan tuotannon ei enää arvioida kasvavan edellisvuodesta. Alkuvuoden odotettua heikommista näkymistä huolimatta Imatra Steelin liikevaihdon odotetaan vuonna 1996 säilyvän ennallaan. Kuva 5. Uudistettu langanvalssauxlinja.Fundia AB. Taalintehdas. Fig. 5. Renewed wire rolling line at Fundia AB, Taalintehdas. KEMIRA Kemiran Siilinjärven kaivoksen kokonaislouhintamäärä vuonna 1995 oli 10 O1 1 6.50 tonnia, josta malmia 7 829 240 tonnia ja raakkua 2 227 719 tonnia. Taalintehtaan valssaamolla on valssauslinjan loppupää uusittu. Tällä inveqtoinnilla on valssaamon tuotantoa voitu no+ taa noin 15 prosentilla ja samalla on kyetty parantamaan valssilangan ominaisuuksia. Edellämainittujen kolmen investoinnin yhteismäärä on 100 miljoonaa markkaa. Taalintehtaan vetämössä on panostettu hitsauslankojen tuotantovolyymiin ja laatuun. Betoniteräsyksikaissä taas on kehitetty ja saatettu markkinoille uusi 700-lujuusluokan harja- teräs. Vuoden 1996 toiminnassa onkin eräänä tärkeänä paino- alueena jo toteutettujen kehittämiskohteiden täysimittainen hyödyntäminen niin teknillisesti kuin taloudellisestikin. Mainittakoon vielä, että Koverharin tehdas siirtyy tänä vuonna ensimmäistä kertaa historiansa aikana ympärivuotiseen Kuva 6. Kemiran Siilinjärven kaivoksen paatuotteet. käyntiin ilman kesällä perinteisesti pidettyä seisokkia. Fig. 6. Main products of Kemira Chemicals Siilinjärvi mine. IMATRA STEEL Kasvu Euroopan erikoisteräsmarkkionilla jatkui vahvana ja ennustettua parempana lähes koko vuoden 1995 ajan. Kysyn- nän kasvu vaikutti suotuisasti myös Imatra Steelin erikois- Rikasteita tuotettiin seuraavasti: terästen hinnankehitykseen. DRI:n (Data Resources Incor- Apatiittirikastetta 671 242 tonnia porated) marraskuun 199.5 ennusteen mukaan raskaiden kuor- Kalsiittirikastetta 8.5 888 tonnia ma-autojen tuotanto lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 30 Kiillerikastetta .5 483 tonnia oli 242 296 tonnia prosenttia ja henkilöautojen tuotanto vastaavasti 4 prosenttia. Fosforipentoksidituotanto Tällä oli myönteinen vaikutus takeiden ja jousituskompo- nenttien kysyntään. Vuonna 1995 Imatra Steelin liikevaihto nousi 994 miljoo- Vuosi 1995 oli Siilinjärvellä täyden tuotannon vuosi ja tuottei- naan markkaan, mikä oli selkeästi budjetoitua parempi. Lisäys den kysyntä oli hyvä. edelliseen vuoteen verrattuna oli 23 prosenttia. Teräksen Päätuote, apatiittirikaste käytettiin täysin itse fosforihapon markkinahintakehityksen ja sisäisten joustavien tuotannon valmistukseen. Kalsiittirikaste toimitettiin maatalouskalkin nostotoimenpiteiden ansiosta myös tulos parani edellisvuo- asiakkaille ja kiillerikaste meni lähes täysin vientiin. Murske- desta selvästi ja oli 1.52 miljoonaa markkaa. sepelituotteista suurin osa meni omaan sisäiseen käyttöön. Imatran terästehtaalla jatkui ympäristöinvestoinnin toteu- Vuoden aikana merkittävimmät tapahtumat olivat jalostus- tus. Uusi valokaariuuni sekä siihen liittyvä pölyjen suoda- asteen nostoon tähtäävien laajennusinvestointien valmistumi- tinlaitos otetaan käyttöön kesällä 1996. Investoinnin koko- nen ja käyttöönotto fosforihappotuotannossa ja kipsipig- naiskustannus on 1.50 miljoonaa markkaa. Terästehtaan Iämpö- menttituotannossa. Pasutteen hyödyntämisselvityksiä on jat- käsittelykapasiteetin nostamisesta on myös tehty päätös. Sa- kettu.

13 Tulevaisuus näyttää tuotannollisesti valoisalta. Kuluvan Partek Teollisuusmineraalit Oy:n kaivokset ovat Lappeen- vuoden tavoitteet ovat edelliseen vuoteen verrattuna jälleen rannassa (paperipigmentit ja wollastoniitti), Nilsiässä (k:vartsi), hieman korkeammat. Kemiössä (maasälpäja kvartsi) ja Haapaluomassa (pegniatiitti). Huolestumista ovat aiheuttaneet suunnitellut ympäristöverot, Mineraalit-toimialan investoinnit Suomessa vuonna 1995 jotka saattavat muuttaa toiminnan kannattamattomaksi. olivat noin 80 miljoonaa markkaa. Suurin yksittäinen inves- tointikohde oli Lappeenrannan kalsiumkarbonaattipaperi- PARTEK pigmenttituotannon laajennus kapasiteetiltaan 400 000:een tonniin vuodessa. Suurin muutos Partek-yhtymän liiketoiminnassa vuonna 1995 Paperipigmenttien -ja etenkin kalsiumkarbonaattien - ky- oli prosentin Euroc-osakkuuden myynti norjalaiselle Aker- 25 syntä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. yhtymälle 2,3 miljardilla Ruotsin kruunulla. Samalla Partek Paperin ja paperiteollisuuden kysyntä laski yleisen markk- irrottautui täysin sementin tuotannosta. Kalkkikivikaivokset natilanteen johdosta voimakkaasti vuoden 1995 viimeisellä ja raaka-ainereservit jäivät kuitenkin Partekille, joten kaivos- kolmanneksella. toimintaan kauppa ei vaikuttanut. Partekin liiketoiminta-alueet muodostuvat Mineraaleista, Cargotecista (kuormankäsittelyjärjestelmät), Eristeistä ja Be- FINNMINERALS tonielementeistä. Finnminerals Oy:n kokonaislouhinta vuonna 1995 oli Kaivostoiminta ja siihen liittyvä jatkojalostus kuuluvat Mi- neraalit-toimialaan, jossa operatiivisesta toiminnasta vastaa- 2 O80 O00 tonnia, josta talkkimalmin osuus oli l 0855 O00 tonnia. Sotkamon, Vuonoksen ja Kaavin talkkitehtailla tuotet- vat tytäryhtiöt Nordkalk Oy Ab ja Partek Teollisuusmineraalit tiin vuonna 1995 yhteensä noin 464 Oy (Partek Industrimineraler Ab). Mineraalit-toimialan liike- O00 tonnia erilaisia talkkituotteita sekä noin O 800 tonnia nikkelirikastetta. vaihto vuonna 1995 säilyi edellisen vuoden tasolla, noin 900 1 miljoonassa markassa. Tuotettu määrä oli runsas kaksi prosenttia suurempi kuin Lisäksi Eristeet-liiketoimintaan kuuluva Paroc Oy Ab käyt- edellisenä vuonna. Talkkituotteiden määrän kasvu perustui tää kiviraaka-aineita kolmen tehtaansa tarpeisiin Suomessa. tärkeimmän asiakaskunnan, paperiteollisuuden parantuneeseen Nordkalk Oy Ab louhi vuonna 1995 Suomessa 2,08 miljoo- käyntiin. naa tonnia kalkkikiveä kymmenestä kaivoksesta, joista kolme Marraskuussa vuonna 1995 Finnminerals Oy:n omistaja Yhtyneet Paperitehtaat Oy sopi talkkiliiketoiminnan myyn- on maanalaista. Maatalouskalkkia valmistettiin 65 1 O00 tonnia, mikä määrä oli 120 O00 tonnia vähemmän kuin edellisenä nistä australialaisen Western Mining Corporationin ja sveitsi- vuonna. Tämä johtui huonoista sääolosuhteista talvella 1995 kisen Plüss-Staufer AG:n muodostamalle yhteisyrit:ykselle. Liiketoiminta siirtyi uuden omistajan haltuun 1. helrnikuuta sekä maatalouden EU-sopeutumiskuvioista. Poltetun kalkin valmistus 1995 oli sama kuin 1994 eli 1996 ja jatkuu edelleen Finnminerals Oy:n nimellä. 251 O00 tonnia. TERRA MINING 2000 , XlOOOt Terra Mining Oy:n Pahtavaaran kultakaivoksen rakentaminen alkoi keväällä 1995. Hankkeen kokonaisinvestointi tulee ole- 1800 maan noin 70 miljoonaa markkaa ja kaivos tarjoaa töitä Pahtavaarassa noin 50 hengelle, mutta välillinen vaikutus paikkakunnalla on ilmeisesti huomattavasti suurempi 1600 Kesällä 1995 poistettiin avolouhoksen irtomaakerrokset ja rakennettiin rikastushiekan varastoalueiden padot. Rikastamo

1400 valmistuu kevään 1996 aikana ja täysimittainen tuotanto käyn- nistyy vuoden puoliväliin mennessä. Suunniteltu louhinta on noin 400 O00 malmitonnia ja kultatuotanto noin 1 000 kg 1200 vuodessa.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1O00 Geologian tutkimuskeskuksen malminetsinnän painopiste- alueina olivat viime vuonna kotimaisen teollisuuden tarvitse- 800 mat raaka-aineet: perusmetallit (erityisesti nikkeli), jalometal- lit (kulta ja platina) sekä teollisuusmineraalien osalta pigmenttimineraalit (erityisesti ilmeniitti). GTK:lla oli vuo- 600 den päättyessä voimassa 2 15 kaivoslain mukaista valtausta ja 145 valtausvarausta sekä vireillä 69 valtaus- ja 47 valtaus-

400 varaushakemusta. Pohjois-Suomen malminetsinnän tehostamiseen osoitettiin 1O miljoonan markan määräraha valtion budjetissa. Tämä 200 viime vuonna ensimmäistä kertaa saatu lisäys on tarkoitettu jatkumaan viiden vuoden ajan, ja tavoitteena on selvittää erityisesti ns. kerrosintruusioiden malminetsinnällisj ä mah- O dollisuuksia. Lisärahoitus on merkittävästi nopeuttanut etsintä- 75 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 tvömaiden aikatauluia. Tärkein kairauskohde oli Itä-LaDissa kromi-vanadiini-platinaesiintyrnä, Kuva Paperipigmenttien kulutus Suomessa 1975-1995. sijaitseva Akanvaaran joka 7. saadaan raportoiduksi lähiaikoina. Pohjois-Suomen kulta- ~i~.7. ~~~~~~~~i~~ ofpaper pigments in Finland in the years 1975- 1995. tutkimusten näkyvimpänä tuloksena on kaivostuotannon aloit-

14 kaivostoiminnassa sekä maa-, vesi- ja kalliorakentamisessa. Merkittävästi toimeksiantoja saatiin myös Suomen suurim- masta ympäristönsuojeluhankkeesta eli ydinjätteiden loppu- sijoittamiseen liittyvistä tutkimuksista. Suomen Malmi Oy:n päätuotteina pysyivät kairaukset ja geofysikaaliset mittaukset. Liikevaihto nousi 24 prosentilla 58 miljoonaan markkaan ja henkilöstön määrä 18 prosentilla 142:een. Toiminnan kasvua oli tasaisesti sekä kotimaassa että viennissä. Vuosikausia jat- kunut malminetsinnän supistuminen Suomessa päättyi ja kään- tyi selvään nousuun. Viennin osuus Suomen Malmi Oy:n liikevaihdosta säilyi edellisenä vuonna saavutetulla ennätyk- sellisellä tasolla ja oli 34 prosenttia. Tärkein vientikohde oli edelleen Ruotsi.

Kuva 8. Geologian tutkimuskeskuksen malminetsinnän maasto- tutkimukset 1995. Fig. 8. Ore prospecting areas in 1995 performed by Geological Survey of Finland. Kuva 9. Syväkairaus 1935-1995. Suomen Malmi Oy. Fig. 9. Diamond drilling in 1935-1995. Suomen Malmi Oy. taminen Pahtavaarassa tulevana kesänä. Useita kultaesiintymiä Päätoimialallaan, syväkairauksessa, Suomen Malmi Oy saa- on lisäksi tutkimusten kohteena. vutti uuden tuotantoennätyksen, 1 15 kilometriä reikää. Tästä Nikkelin etsinnän painopistepistealueena on Kuhmon-Suo- kotimaan malminetsintään liittyvää kairausta oli runsaat 40 mussalmen vihreäkivivyöhyke. Se vastaa sekä mittasuhteil- prosenttia, eli vuonna 1995 myös Suomen Malmi Oy:n koti- taan että geologialtaan Australian saman ikäisiä nikkeli- maan malminetsintäkairaukset kääntyivät nousuun. Yhtiön vyöhykkeitä. Jo aikaisemmin tunnettujen komatiittisten arvion mukaan kysyntä päämarkkinoilla pysyy vuonna 1996 nikkeliaiheiden Arolan, Peura-Ahon ja Hietaharjun lisäksi on ennallaan, mutta kilpailutilanne kiristynee. nyt paikannettu uusi lupaava nikkelimineralisaatio Moisio- vaaran Sika-Ahosta.Aiheen syväkairaukset jatkuvat edelleen. NORDBERG-LOKOMO Vihreäkivijaksolla tutkitaan myös useita kulta-aiheita. Myös Nordberg-Lokomo Oy:lle vuosi oli ennätyksellinen. Tela- Leppävirran alueella jatketaan nikkeliaiheisiin liittyviä kaira- alustaisia Lokotrack-murskausyksiköitä tuotiin markkinoille uksia useissa kohteissa. viisi uutta mallia, joista Lokotrack 110:tä myytiin jo ensim- GTK tutki vuosina 1993-1 995 Kälviän Koivusaarennivan mäisenä vuonna yli 1 0 kappaletta. Muita merkittäviä tuote- ilmeniittiesiintymää tarkoituksena selvittää esiintymän mah- uutuuksia olivat tela-alustainen Citytrack 80 uusiomurs- dollista käyttökelpoisuutta Tio,-pigmentin raaka-ainelähteenä. kaukseen sekä pyöröalustainen, helposti maanteitse kuljetet- Esiintymän todennäköiset mineraalivarannot ovat 1S0:n met- tava Nordwheeler 1 O0 -esimurskausyksikkö. Myös leuka- ja rin syvyyteen suuruusluokkaa 50 miljoonaa tonnia. Laborato- karamurskaimia täydennettiin uusilla kokoluokilla ja malleil- riomittakaavaiset rikastuskokeet osoittavat, etta esiintymästä la. saadaan tavanomaisin menetelmin kaupallista laatua oleva Aasian alueelle tehtiin merkittäviä päänavauksia; mm. Hong- tuote. kongiin toimitettiin kolme Lokotrack 140 -murskausyksikköä Vuoden 1994 alussa toteutettu kaivoslain muutos on johta- niihin liitettävine Lokolink-kuljetinjärjestelmineen, mikä oli nut ulkomaisten yhtiöiden lisääntyvään kiinnostukseen malmin- suurin yksittäinen Lokotrack-kauppa. etsintään Suomessa. GTK:lle tämä on merkinnyt tilaustöiden Malesiaan myytiin 10 Lokotrackia ja Kiinaan tehtiin useita kasvua sekä geologisten perusaineistojen myynnin että laitekauppoja Kolmen Solan -projektiin. Indonesiaan toimi- asiantuntijapalveluiden osalta. tettiin ensimmäinen lamellisyöttimellinen, erillisellä telastolla SUOMEN MALMI siirrettävä Lokotrack 160 Carry. Uzbekistanissa Muruntaun kaivoksella otettiin kesäkuussa Suomen Malmi Oy:ssä vuosi 1995 oli juhlavuosi, kun yhtiön käyttöön Nordbergin toimittama murskauslaitos, jonka perustamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta. esimurskaimena toimii Lokotrack 160 ja syöttimenä itse- Viime vuonna Suomen Malmi Oy:n päämarkkinat olivat liikkuva MAF200-lamellisyötin. Lajissaan maailman suurim- aikaisempien vuosien tapaan edelleen malminetsinnässä, man murskainyksikön huippukapasiteetti on lähes 3000 tph.

15 LAROX sematta. Sen sijaan olennaisia ympäristöpoliittisia ratkaisuja ollaan tekemässä. Tärkeaa olisi, ettei yrityksiimme kohdisteta Laroxin uusi tutkimuskeskus vihittiin käyttöön toukokuussa ympäristöpoliittisia rasitteita lulpailijamaita nopeammassa tah- 1995. Larox käyttää 10 prosenttia liikevaihdostaan tuotekehi- dissa. tys- ja tutkimustoimintaan. Yhteensä 4 miljoonan markan Vuoriteollisuutemme tulevaisuuden näkymät ovat kohtalai- tutkimuskeskusinvestointi jatkaa Laroxin panostusta asiakas- sen hyvät. Tosin joidenkin tuotteiden hintataso on laskenut. kuntansa parempaan palveluun. Tilat palvelevat sekä asiak- Näyttääkin siltä, ettei kuluvasta vuodesta tule vuori- kaille tehtäviä tutkimuksia - lähinnä koesuodatuksia asiakkai- teollisuudellemme taloudellisesti niin erinomaista kuin oli den prosessilietteillä - että tuotteiden edelleenkehittämiseen vuosi 1995. tähtäävää tutkimustoimintaa. Larox toimittaa 30 miljoonan markan arvosta PÄIVÄN TEEMA painesuodattimia Etelä-Amerikan kaivosteollisuuteen vuoden 1996 aikana. Merkittävimmät ovat Alumbreran ja La Escondi- Päivän teemana on tänään vuoriteollisuutemme kansainvälis- dan kaivoksilta saadut tilaukset. tyminen. Samainen teema on ollut ohjelmassa aikaisemmin- kin yritystemme ulottaessa toimintojaan maamme rajlojen ul- TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT kopuolelle. Tämä expansio on voimistunut viime vuosina. Mutta aikaisempaa huomattavasti nopeampi kansainvälisty- Talouden kasvu jatkuu maassamme tänä vuonna, tosin hieman minen on tapahtumassa maamme rajojen sisäpuolella. hitaampana. Bruttokansantuotteen kasvuksi kuluvalle vuodel- Näistä molemmista suunnista kansainvälistymistä tarkastel- le on arvioitu hieman vajaa 4 prosenttia. Meillä on kuitenkin laan aamupäivän korkean tason esitelmissä. rasitteina edelleen valtiontalouden alijäämäisyys ja korkealla Iltapäivällä jaostojen kokouksissa jatkuu sama teerna. Toi- pysyvä työttömyysaste. Työttömyyden arvellaan tosin tänä von vilkasta keskustelua ja toivotan kaikille läsnädijoille vuonna helpottavan vajaalla prosenttiyksiköllä. antoista Vuorimiespäivää. Maamme pitkän aikavälin energiahuolto on edelleen ratkai-

SUMMARY

CHAIRMAN’S REVIEW AT THE ANNUAL GENERAL MEETING OF THE FINNISH ASSOCIATION OF MINING AND METALLURGICAL ENGINEERS ON 22 MARCH 1996

Many of the companies in the Finnish mining and metallurgical 1995 at Siilinjärvi was a year of full production and demand for industry registeredrecord-breaking results for last year. The high level products was good. of investment in the industry reflects faith in the future. The main change in the business operations of the Partek Group in For the Outokumpu Group the year 1995 was succesful. The 1995 1995 was the sale of the 25 % share of the company Euroc to the turnover of the Group was almost FIM 17 billion. Operating profit Norwegian Aker Group at SEK 2.3 billion. Consequently Partek also went up to FIM 1,548 million, and profit before extraordinary items completely withdrew from the production of cement. Partek did, increased to FIM 1,481 million. During the accounting period Outo- however, retain the limestone mines and raw material resources in its kumpu started several production plants and units based on the possession, therefore the deal had no effect on the group’s mining Group’s own research and development, such as the extensions at operations. Nordkalk Oy Ab mined 2.08 million tons of limestone in Harjavalta, the Zaldivar extracting plant and the chrome converter at Finland in 1995 in ten mines, three of which are underground. Tornio. In the United States, the Kennecott Company put into operation Production of agricultural lime amounted to 651,000 tons, which is a copper smelter which uses a flame conversion technology developed 120,000 tons less than the year before. The investments of Partek in co-operation with Outokumpu and which has the lowest emission minerals industry in Finland in 1995 were approximately FIM 80 levels in the world. The ore production of Outokumpu Finnmines Oy million. The largest single investment was the expansion of capacity amounted to a total of 2.4 million (metric) tons. The company had in the production of calcium carbonate paper pigment in Lappeenranta three mines in operation throughout the year. to 400,000 tons per year. The turnover of the Rautaruukki Group in 1995 was FIN 9.2 billion. The total amount blast of Finnminerals Oy in 1995 was 2.08 million The Group’s operating profit went up to FIM 1,385 million. Profit tons, one million 55 thousand tons of which was talc lime. The talc before extraordinary items, reserves and taxes improved clearly and plants in Sotkamo, Vuonos and Kaavi produced altogether some stood at FIM 954 million. The steel output of Raahe Steel was 464,000 tons of different talc products and some 10,800tons of nickel 2,007,000 tons. The gross investments in fixed assets were FIM 778 concentrate in 1995. In November 1995 the owner of Finnminerals million. The largest investment project was the renewal of the blast Oy, Yhtyneet Paperitehtaat Oy, signed an agreement for the sale of its furnace No. 1 of Raahe Steel. Direct granulation equipment was talc business operations to the joint venture formed by the Australian installed in connection with the blast furnace renewal. The equipment Western Mining Corporation and the Swiss Plüss-Staufer ,4G. The reduces the amount of dust and sulphur emissions to the air and the business operations were transferred to the new owner on 1 February load of solid substances on the water system. 1996 but continued under the name of Finnminerals Oy. The total turnover of Fundia AB in 1995 was FIN 4.2 billion. Last year the areas of emphasis in the prospecting operations of the Rautaruukki Oy and Norsk Jern Holding AS have both owned 50 per GTK (Geological Survey of Finland) were the raw material required cent of Fundia until now. Rautaruukki Oy will purchase the shares by the Finnish industry: basic metals (especially nickel), precious owned by Norsk Jern Holding AS. Last year the Koverhar works of metals (gold and platinum) and, as regards industrial minerals, pigment Fundia Wire went over to 1 00 % pellets burden in the blast furnace. minerals (especially ilmenite). At the end of the year GTK had 215 Thus it has been possible to close down the sintering plant, and valid claims and 145 claim reservations, and 69 claim applications and consequently the dust and sulphur emissions of the works have been 47 claim reservation applications pending in accordance with the reduced to an exceedingly low level. Mining Act. Imatra Steel’s turnover climbed to FIM 994 million in 1995. The The turnover of Suomen Malmi Oy increased by 24 % to FIM 58 result was clearly better than the year before and stood at FIM 152 million and the number of personnel by 18 % to 142. The share of million. The Imatra Steel Works continued the implementation of its exports in the turnover of Suomen Malmi Oy remained at the record- environmental investment. The new arc furnace and the dust filtering breaking level achieved the year before and numbered at 34 %. plant connected with it will be taken into operation in the summer of Sweden was again the main export country. 1996. The total cost of the investment is FIM 150 million. The prospects of the Finnish mining and metallurgical industry are The total amount of blast in Kemira’s Siilinjärvi Mine was more fairly good, although it seems that the present year will not be than 10 million tons in 1995, of which 7.8 million tons ore. The year financially as good as the year 1995.

16 Kansainvälistyminen maamme malminetsinnässä ja vuoriteollisuudessa

Ylijohtaja Markku Mäkinen, Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lyhennelmä pidetystä esitelmästä Vuorimiespäivillä 22.3.1996

Vuoriteollisuudella maassamme on pitkät perinteet alkaen 1500-luvulta. Tultaessa tämän vuosisadan puoliväliin havah- duttiin entistä selvemmin huomaamaan kallioperämme tarjoamat moninaiset raaka-ainemahdollisuudet. Tämä johti tulok- sellisen malminetsinnän kehittymiseen, useiden hyödynnettä- vien metalli- ja teollisuusmineraaliesiintymienlöytymiseen ja niihin tukeutuvan kaivos- ja sen liitännäisteollisuuksienmoni- puolistumiseen ja näiden kohoamiseen monilta osiltaan eturi- vin maiden joukkoon maailmassa. Kallioperämme raaka-aineita on pidetty kansaliisina aarteina, joiden etsimistä ja hyö- dyntämistä ulkomaalaisilta on vaqeltu lakisääteisesti. Muutos- ten tuulet tässä suhteessa alkoivat puhaltaa parisen vuotta sitten, jolloin ETA-sopimuksen voimaantulo v. 1994 teki ulko- maalaiset yhtiöt etsintä- ja kaivostoiminnan suhteen samanvertaisiksi suomalaisten kanssa. Vuoden 1994alussa elettiin varausten suhteen vieläkotimai- sessa tilanteessa. Suomalaiset yhtiöt käyttivät täysimaäraisesti etsintätyön alkuvaiheessa hyväkseen kaivoslain 3 §:U mukais- tajokamiehen oikeutta eli että7okaisellaon toisenkin alueella valta suorittaa kaivoskivennäisten löytämiseksi tarpeellisiksi katsottavia geologisia havaintoja ja mittauksia sekä vähäistä näytteenottoa.” Ulkomaiset yhtiöt syystä tai toisesta eivät ole hyödyntäneet tätä mahdollisuutta vaan ryhtyivät massiiviseen Ylijohtaja Markku Mäkinen esitelmöimässä Vuoimiespiiivill3 22.3.1996. varaustoimintaan huolimatta siitä, ettei varaus anna sen suu- Director Markku Mäkinen speaks on the Occasion of The Annual Meeting af rempia tutkimuksellisia oikeuksia kuin mainittu jokamiehen- The Finnish Association of Mining and Metallurgical Engineers 22.3.1996. oikeuskaan. Varausalueiden lukumäärän kehittyminen viimeisten viiden vuoden aikana osoittaa (taulukko I) kuinka ulkomaisten yhti- öiden tuleminen on ilmentynyt. Aikaisemmin varausalueita myönnettiin noin 250 kpl vuosittain mutta v. 1994 lukumäärä oli luokkaa 3200 ja vuonna 1995 yli 6000 kpl. Viimeksi Voidaan todeta, että kahden vuoden aikana Suomessa on mainittu tulee jäämään ilmeisesti Suomessa suoritettujen va- käyty varausten suhteen perusteellinen kansainväiistymis- rausten historialliseksi ennätykseksi. prosessi. Ulkomaiset yhtiöt ovat tulleet kovalla kiireellä ja kilpailuhenkisesti sekämuualla omaksumiaan periaatteita nou- dattaen malttamatta käyttää hyväkseen Suomen kaivoslain suomia mahdollisuuksia etsintätoimien alkuvaiheessa. Mas- siivinen varausten teko on työllistänyt turhan tuntuisesti viran- omaisiaja aiheuttanutkaikille etsintäorganisaatioillesen haitan, Taulukko 1. Valtausvarausten ja valtausten lukumäärän kehiltymi- että laajat alueet ovat uudelleen varattavissa vasta vuosien uen Suomessa vuosina 1992-199. kuluttua, kun varausten karenssiajat ovat umpeutuneet. Luon- Table 1. Development of the number of reservations of claim and of nollisesti näillä alueilla voi suorittaa jokamiehen oikeuden claims in Finland from 1992 to 1995. turvin vähäistä etsintätyötä ja valtausten hakeminen on mahdollista. 1992 1993 1994 1995 Perusmateiiaaiin korkealuokkaisuus ja Ashton Mining Valtausvaraukset 260 240 3200 6000 Limitedin julkistettua ostamansa Malmikaivos Oy:n ti- Valtaukset 172 189 153 1098 manttilöydöksen elokuussa 1994 ovat osaltaan olleet motivoi- massa ulkomaisten yhtiöiden tuloa Suomeen. Siirryttäessä

17 varausmenettelystä valtausten tekoon eli hakemaan varsinai- Terra Mining Oy:n parastaikaa rakenteilla olevani kulta- sia tutkimusoikeuksia vasta tällöin on voitu nähdä, ovatko kaivoksen avaaminen Sodankylän Pahtavaaraan. Täma perus- ulkomaiset yhtiöt todella vakavissaan. Asia on mitattavissa tui käydyn tarjouskilpailun voittamiseen vuonna 1991. Sa- myönnettyjen valtauskirjojen lukumäärällä (taulukko 1). moille tienoille sijoittuvan Keivitsan nikkeli-kuparimalmi- Taulukko 1 osoittaa, että kansainvälistyminen todellisen, aiheen tutkimusoikeuksista muodostui tiivis tarjouskilpailu, tutkimuksellisen etsintätoiminnan osalta on tosiasia. Suomen jonka loppusuoralle ylsivät Outokumpu Metals & Resources kaivoslain säännökset ja valtauksiin tarvittavat maksut takaa- Oy ja kanadalainen Falconbridge Limited. Tämä kilpailu päät- vat sen, ettei Suomeen kannata tulla keinottelumielessä vaan tyi puolestaan suomalaisvoittoon. Toisaalta on todettava, ettei tekemään todellista etsintätyötä. Ulkomaisten yhtiöiden valta- Outokumpu 0y:kään ole enää puhtaasti suomalainen yhtiö ukset sijoittuvat luonnollisesti samoille alueille kuin minne vaan siitäkin on jo ulkomaalaisomistuksessa noin 30 %. varauksia oli tehty eli lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle. Terra Mining Oy:n Pahtavaaran kultakaivoksen valmistele- Valtaukset ovat pinta-aloiltaan pistemäisiä verrattuna aikai- vat toimenpiteet kaikki kaivoslain ja muut nykyajan vaatimuk- sempiin laaja-alaisiin varausalueisiin. set huomioituinaon suoritettu mallikkaalla tavalla. Täniäosoit- Suomessa toimii tällä hetkellä kymmenkunta ulkomaista taa kuinka näistä verraten moninaisista vaatimuksista selvitään varteenotettavaa etsintäorganisaatiota. Valtaushakemuksissaan vaikeuksitta, kun yhtiön johto annetaan osaavien, paikalliset heidän on ilmoitettava mitä otaksuu valtausalueella esiintyvän. olosuhteet ja lain säädökset tuntevien henkilöiden käsiin riip- Näin päästään näkemään mistä ulkomaiset yhtiöt ovat täällä pumatta yhtiön ulkomaalaisomistuksen osuudesta yhtiössä. kiinnostuneita. Ulkomaisten yhtiöiden tavoitteet paljastuvat Vuoriteollisuuden kansainvälistyminen on mahdollista myös likimääräisesti taulukosta 2. Vertaamalla vuosien 1993ja 1995 ostamalla valmista, tuottoisaa kaivosteollisuutta Suomesta. hakijoiden otaksumia siitä, mitä he arvelevat valtaamillaan Tähän ulkomaisilla yhtiöillä on ollut varsinkin viime aikoina alueilla esiintyvän (taulukko 2), on suoraan osoitettavissa, että hyvä tilaisuus, kun suomalaisyhtiöt ovat olleet järjestämässä ulkomaiset yhtiöt ovat kiinnostuneita lähinnä timanteista ja itseään yhä parempaan "eurokuntoon" karsimalla varsinaiseen kullasta, kun taas suomalaiset malminetsijät kohdistavat pääosaamisalueeseensa suoraan liittymättömiä toimintoja tai ponnistelunsa kullan lisäksi perinteisesti perusmetallien löytä- toisaalta pyrkimällä integroitumaan ulkomaisiin suuryrityksiin miseksi. toimintaedellytyksiensä parantamiseksi. Finnminerals Oy, Yhtyneiden paperitehtaitten pitkain omistama, kolmea louhosta hyödyntävä, maailman suurin talkki- Taulukko 2. Hakijoiden otaksumia kaivoskivennäisten lukumaariä valtaushakemuksissa vuona 1993 ja 1995. tuotteiden valmistaja, myytiin alkuvuodesta täysin ulko- Table 2. Applicants' estimates at the number of minable minerals in maalaisomistukseen. Esimerkkejä toisenkaltaisesta kansain- the claim applications in 1993 and 1995. välistymisestä tulee kiviteollisuuden puolelta. Perinteikkään suomalaisen kiviyrityksen Suomen Kivi- I vuosi 1993 I vuosi 1995 teollisuus Oy:n osakekannan siirtyminen European #Granites Teollisuusmineraalit 9 13 Companylle takaa suomalaisen kiven entistä varmeinman ja Kromi 1 39 verkostuneemman pääsyn kansainvälisille rakennuskivi- Sinkki 5 127 markkinoille. Ulkomaiset yritykset ovat kiinnostuneita Suo- men kiviteollisuudesta, mutta laajempi kansainvälistyminen Nikkeli 29 127 riippuu lähinnä raaka-aineellisista mahdollisuuksista. Niihin Kupari 14 212 meillä on erinomaiset edellytykset, mutta niiden kartoittami- Kulta 20 313 seen ja tutkimiseen tarvittaisiin lisäpanostusta. Timantti - 581 Suomi tarjoaa ulkomaisille etsintä- ja kaivosalan yi-ityksille hyvät geologiset edellytykset, korkealuokkaisen geodatan ja infrastruktuurin sekä kaikki muut teollistuneen maan edut mukaan luettuna yhden maailman uudenaikaisimmista tutkimusrikastamoista. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan laboratorion ja tutkimusrikastamon sijainti Malminetsintä on raskassoutuista ja aikaa vaativaa, joten Outokummussa, etsintähankkeitten painopistesuunnassa on kaivostoimintaan viittaavia tuloksia lisääntyneestä etsintä- myös ulkomaisille yhtiöille houkutteleva vaihtoehto tlestauttaa aktiviteetista saadaan odottaa vuosia. Joka tapauksessa ulko- löydöksiään. Lyhyen toimintansa aikana on Outokummussa maiset yhtiöt ovat jo nyt virkistäneet etsintätoimiin suuntautu- toimiva VTT:n mineraalitekniikka jo todistanut pätevyytensä neiden konsulttien ja urakoitsijoiden tilauskantaa. Ulkomais- ja luotettavuutensa ulkomaistenkin asiakkaiden suhteen. Uusi ten yhtiöiden kairaustilaukset tulevat markkamääräisesti ole- tilanne tarjoaa myös muille tutkimusorganisaatioille haasteel- maan miljoonia markkoja, koska alkuvaiheen ns. tunnustelu- lisen mahdollisuuden tarjota osaamistaan kansainvälisille yh- kairaukset ovat kustannuksiltaan kalleimpia. tiöille ja sitä tietä kehittää edelleen huipputason osaa.mistaan. Ulkomaiset yhtiöt ovat tuoneet paitsi investoinnillista lisää Suomi, jossa viime vuonna oli toiminnassa lähes 50 perin- maamme etsintätoimintaan myös tieto-taitoa maailman hui- teistä kaivosta ja louhosta ja noin sata rakennuskivialan yritys- pulta meillä ennestään käyttämättömien etsintämenetelmien tä, elää malminetsinnän ja uusien löydösten varaan nnahdolli- soveltamiseen. Tällöin puhutaan lähinnä timanttien etsimises- sesti rakentuvan kaivosteollisuuden osalta etsikkoaikaansa sä käytetyistä menetelmistä, joihin suomalaiset etsintä- alalla tapahtuvan kansainvälistymisen suhteen. Kauppa- ja organisaatiot eivät ole aikaisemmin juuri perehtyneet. teollisuusministeriössä on pyritty osoittamaan ymmärtämystä Suomen kaivoslaki on sallinut ulkomaisen yhtiön toiminnan ulkomaisten yhtiöiden edustajien opetellessa noudattamaan erikoisjärjestelyin kaivosalallajo ennen ETA-sopimuksen voi- etsintätoiminnassaan, kieltämättä heille muualla totutuista maantuloa. Tämä on otettu huomioon ministeriön järjestäessä poikkeavia kaivoslainsäännöksiämme, mutta heitä on myös viime vuosina Geologian tutkimuskeskuksen löytämien rohkaistu painottamalla tasavertaista suhtautumista kaikkiin esiintymien tarjouskilpailuja ottamalla mukaan ulkomaisia ja etsintätoiminnassaja kaivoshankkeissa mukana oleviin. Ilmei- ulkomaalaisomisteisia yhtiöitä. Ensimmäinen konkreettinen sesti ulkomaiset yhtiöt ovat saaneet maastamme myönteisen tulos vuoritoimen kannalta on ollut kansainvälisesti omistetun vaikutuksen, koska ovat hakeneet varaustoiminnan jälkeen

18 monilukuisasti tutkimusoikeuksiaeri puolillemaatamme. Onkin löytyä aivan muutakin. Toiveena on, että kansainvälistyminen todettavissa, että tällä hetkellä - kiitos kansainvälistymisen - ei jää vain etsintävaiheeseen vaan että se tulee ulottumaan maassamme käynnissä oleva etsintätoiminta on monipuoli- myös kaivosteollisuuteen ja sitä tietä Vuorimiesyhdistyskin sempaaja aggressiivisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Vaik- pääsisi nauttimaan kansainvälistymisestä kasvattamalla erito- ka nyt panostetaankin timanttiin ja kultaan, voi näitä etsittäessä ten tutkimusvaltuuskuntansa jäsen yrit ysten lukumäärää.

SUMMARY

THE INTERNATIONALIZATION OF PROSPECTING AND MINING IN FINLAND

The entry into force of the EEAAgreement in the beginning of 1994 intensity of internationalization in the field. Foreign companies are gave foreign companies in practice the same right to carry on mainly interested in prospecting for diamonds and gold. Part of the prospecting and mining of ores and minerals in Finland as Finnish Finnish mining industry has also gone over to foreign ownership, with companies have. News about the discovery of diamonds in the Finnish the talc production of Finnminerals Oy and the building stone business bedrock and access to high-standard base material for exploration in of Suomen Kiviteollisuus Oy as examples. Due to the high rate of Finland increased activity of foreign companies in the territory. In internationalization, the prospecting activities are now more diversified 1990-1993 about 250 reservations of claim were granted annually in and aggressive than ever before. It will take years, however, before we our country, whereas in 1994 the number was 3200 and 1995 over can say whether and to what extent foreigners’ prospecting projects 6000. The number of claims, respectively, increased from 150-190 to ultimately lead to discovery of deposits capable of economical mining. over 1000 already in 1995. These figures give a good idea of the

19 Suomalaisen vuoriteollisuuden kansainvälistymisen kokemuksia ja haasteita ulkomailla

Toimitusjohtaja Markku R. Toivanen, Outokumpu Metals & Resources Oy, Espoo

Esitelmä pidetty Vuorimiespäivillä 22.3.1996

Suomalaisen vuoriteollisuuden kansainvälistymisestä on otettu esimerkiksi Outokumpu, jonka kaivosteollisuuden kansainvälistymisprosession vaiheessa,jossa on siirrytty suunnitelmista tekoihin. Viime vuonna yhtiö käynnisti Chilessä Zaldivah kuparikaivoksen yhteistyössäkanadalaisenkultakaivosyrityksen kanssa. Tänävuonnatehdään p s uudennikkelikaivoksen raken- tamisestaAustraliaan, mistäon löydetty erittäin lupaava Silver Swaniksi nimitetty esiintymä, jonka nikkelipitoisuus on korkea 14%. Kaikesta näkee, että suunnitelmistaon todella siirrytty tekoihin. ENSIMMÄINEN TYTÄRYHTIÖULKOMAILLE 1970-LUVULLA Outokummun ensimmäinen oma metallien markkinointi yhtiö perustettiin 1976 Lontooseen. Ensimmäinen kaivosprojekti samoihin aikoihin oli Ekvadonssa. Sen jälkeen, ja varsinkin SO-luvun aikana, yhtiön kaivostoiminta kasvoi merkittävästi ulkomailla mm. Norjassa, Irlannisssa, Ruotsissa ja Kanadassa. SO-luvun loppupuolella Outokummun silloisen pääjohtajan mukaan yhtiön ulkomaisen kaivostuotannon arvo oli jo kotimaisen tuotannon arvoa suurempi ja asetetut lähiajan kansainvälistymistavoitteet oli saavutettu. Outokumpu toimii maailmanlaajuisesti, mutta sen kaivostoiminta ei vielä tänään- kään, 20 vuotta ensimmäisen ulkomaisen tytäryhtiön perustamisesta, täytä globaalin toiminnan kriteereitä. Kotimainen perusmetaiiikaivostoiminta oli taantunut 60- ja 7O-luvuilta, jolloin uusien kaivosten avausvauhti oli merkittä- vä. Osittain tämän seurauksena ulkomaisen kaivostoiminnan Toimitusjohtaja Markku Toivanen esitelmöimässä Vuorimiespäivillä volyymi oli jo kotimaista suurempi. 22.3.1996. Director Markku Toivanen speaking on the occasion of the Annual SO-LUVUN KANSAINVÄLISTYMISENTUETTAVA Meeting of The Finnish Association of Mining and Metallurgical TOIMINTAA SUOMESSA Engineers 22.3.1996.

Nopeasti kasvava elintaso ja kaivostoimintaa säännöstelevien Tähän ongelmaan reagoiden valtioneuvosto ilmoitti vuonna lakien tiukkeneminen olivat hinnoittelemassakaivostoiminnan 1985, että valtionyhtiöiden kansainvälistyminen oli sallittua, mahdottomaksi harjoittaa, varsinkin niille malmeille, joita muttaainoastaanniin kauankuinsetuki kotimaassatapahtuvaa Euroopastaja varsinkin Suomesta löydettiin. Ainoastaan kova toimintaa. Tällä päätöksellä oli huomattavia seuraamuksia: yrittäminen ja ydinosaamisen käyttö loivat toimintaedellytyk- Outokummun kaivostoiminnan strategia rajoitettiin siä Suomessa ja Skandinaviassa. Ilmapiirin on usein kuvattu ensisijaisesti raaka-ainehankintastrategiaksija ulko- vastaavan sitkeätäSuomi - Ruotsi maaottelun tapaistakilpailu- maisen kaivostoiminnan kehitys metalleihin, joita yh- henkeä. tiö jo jalosti Suomessa. KANSAINVALISTYMISEN TUETiAVA TOIMINTAA SUOMESSA Taloudellisten resurssien puuttuessa strategia kohdistui yhteistyöhankkeisiin ensisijaisena pyrkimyksenä saa- Seurauksena: - kaivostoiminta osaksi raaka-ainehankintastrategiaa da määräysvalta rikasteiden määränpäästä. toimittiin metalleissa joita jalostettiin Suomessa Konsernin ydinvahvuuden, teknisen ja operatiivisen osaamisen hyväksikäytön, soveltaminen yhteistyöhankkeisiin ei _____) rajoitetut resurssit johtivat yhteistyöhankkeisiin haettiin määräysvaltaa rikasteiden markkinointiin aina onnistunut. Esimerkkinä on Kanadassa Namew Lake - nikkelikaivoksen (Outokumpu 40%) rakentamisen aikaiset 0- vesiongelmat, joiden takia projekti myöhästyi. Tästä johtuen

20 80-luvun erittäin korkeaa nikkelin hintapiikkiä ei kyetty hyö- Kaivospiireissä ymmärrettiin hyvin etteivät tekninen kilpai- dyntämään projektin taloudessa. lukyky, osaaminen ja tuloshakuisuus riitä onnistumiseen kan- 80-luvun loppupuolella hankitut Taran sinkkikaivos Irlan- sainvälisessä ympäristössä. Kansainvälistymisen jatkuvan pro- nissa ja pohjoismaiset Viscarian, Folldalin ja Grongin kaivok- sessin ajoitus kaivostoiminnassa tapahtui aikana, jolloin Outo- set toimivat kuitenkin menestyksekkäästi ja merkittäviä tuot- kummun pääomaniukkuudesta ja alhaisesta riskinottokyvystä tavuuden parannuksia saatiin aikaan. Näiden kaivosten kehitys johtuen oli pyrittävä yhteistyöhankkeisiin. Seurauksena oli meni suunnitelmien mukaisesti. Tara on vieläkin kaivos, jota uusien toimintamallien oppiminen, oman osaamisen siirto vastaan kilpailijamme benchmarkkaavat. malmiaiheen suunnitteluun ja rakentamiseen. Tämä ei enää ollutkaan yksinkertaista. Oltiin luomassa uusia riskitekijöitä, SUOMALAISEN KAIVOSALAN VAHVUUDET koska aliarvostimme paikallista osaamista - monet näistä ris- SO-LUVUN LOPULLA keistä kaatuivatkin päälle. Outokummun kokemusten pohjalta voi sanoa, että suoma- Suomalaisten kaivosyritysten kansainvälistymistrategiaa tuki laisen kaivostoiminnan kansainvälistymisen onnistuminen voimakas uskomus, että suomalaisten vahvuudet olivat riittä- pyörii seuraavan kuningaskysymyksen ympärillä: vät kansainvälisessä kilpailussa.

SUOMALAISTEN KAIVOSALAN VAHVUUDET 80-LUVUN LOPULLA KUINKA LUODA SUOMALAISTEN KAIVOS- w kone- ja laitesektori HANKKEISIIN ULKOMAILLA ILMAPIIRI, JOSSA w kaivosteknologia - pienet ja maanalaiset kaivokset YHDISTYVÄT SUOMALAINEN OSAAMINEN JA w kyky soveltaa louhintamenetelmiä,toimintoja ja koneistoja HYVIN MENESTYNYT ULKOMAINEN malmioon OSAAMINEN? fl kaivossuunnittelu- ja tuotantovastuukulttuuri henkilöstön kyvyt ja osaaminen Suomalaisella henkilöstöllä on ollut vaikeuksia ymmärtää Qoutotcumpu kansainvälistymisen välttämättömyys. Lisäksi kansainvälisty- misen nykyvaihe sai alkunsa olosuhteissa, joissa yhtiössä oli Muutama vuosi sitten esitettiin, että suomalaisella kaivos- käynnissä suuria rakenteellisia muutoksia. Osia yhtiöitettiin ja osaamisella oli 2-3 vuotta kilpailullista etumatkaa kone- ja omistuspohjaa laajennettiin. Epävarmuutta lisäsi voimakas laitesektorilla. Kilpailuedun säilyttäminen edellytti kaivos- rationalisointi, jossa yhtiöitä ja toimintoja myytiin. Lähtökohta yritysten ja konevalmistajien yhteistyötä - myös Suomen ulko- oli selvästi haasteellinen. puolella. Kaivosteknologia oli todella kilpailukykyistäja valta- Vaikka kansainvälistyminen on aiheuttanut suomalaisissa osiltaan itse kehitettyä. kaivospiireissä huolestumista, on se toisaalta johtanut Suomalainen erityiskaivososaaminen keskittyy louhinta- urotekoihin pohjoismaisissa kaivoksissamme. Innovaatioiden puolella louhintamenetelmien, niihin liittyvien toimintojen ja ja jatkuvan parannuksen kautta on kyetty jatkamaan ehtyvien koneiston järkevään yhteensovittamiseen kulloinkin kyseessä kaivosten taloudellisesti kannattavaa toiminta-aikaa. Esimerk- olevaan malmioon - erityisesti pienten ja maanalaisten kaivos- keinä Hitura, Viscaria, Enonkoski ja muutamat muut pohjois- ten louhinnassa. Menetelmät ovat yleisesti tiedossa johtuen maiset kaivokset. aktiivisesta kanssakäymisestä kansainvälisissä kaivospiireissä. Mielestäni yhtiön parasta osaamista on käytetty, kuitenkin Erikoistuminen syntyy kyvystä soveltaa. Kysymys on henki- toiminta on ollut optimointia ja ikävä kyllä malmivaroista tai löstön kyvyistä ja osaamisesta. niiden niukkuudesta johtuen ei ole johtanut merkittävään 80-luvun lopulla ja vielä tänäänkin uskotaan, että suomalai- kaivosasettien laadun parantumiseen. Paras osaaminen ei siten sella kaivossuunnittelu- ja tuotantovastuu- kulttuurilla oli sel- aina ollut käytettävissä ulkomaisissa kehityshankkeissa. Poik- vä kilpailuetu ulkomaisiin nähden. Tämä väite pätee ehkä keuksena Tara, jossa todella paras osaaminen otettiin käyttöön suomalaisessa miljöössä ja tuttujen malmioiden hyödyntämi- hyvin nopeasti kaivoksen hankinnan jälkeen. sessä ja erityisesti pienten malmioiden maanalaisessa louhinnassa. KANSAINVÄLINEN MALMINETSINTÄ KOETTIIN YLI-IHANNOITIINKO SUOMALAISOSAAMISTA? SUOMESTA LUOPUMISEKSI Ulkomaista osaamista on selvästi väheksytty suomalaisen osaa- Malminetsintäkohteiden siirtäminen Suomesta ulkomaille misen rinnalla. Ulkomaisten onnistumisen syynä on yleensä on ollut henkisesti vaikeata. Suomalainen kaivospiiri, media ja pidetty malmivarojen ja mineraalivarantojen hyvää laatua, muutkin sidosryhmät kokivat kehityksen Suomesta jolloin jopa aliarvostetulla osaamisella pääsee hyviin tuloksiin. luopumiseksi. Lehdistössä käyty keskustelu Kevitsan esiinty- Uskaltaisinko väittää, että tämä johti suomalaisosaamisen mästä kuvaa tilannetta hyvin. Kansainvälinen malmin- yli-ihannointiin? Kaivosmiespiireissä vallitsi pakkomielle siir- etsintämme on ollut menestyksekästä. Vuoden vaihteessa tää tämä henkinen pääoma kansainvälisille työmaille, koska tiedotimme uudesta, pienehköstä, mutta erittäin rikkaasta Sil- ilman sitä onnistumisen edellytyksiä ei ollut. Erittäin kiitettäviä ver Swan -nikkeliesiintymästäAustraliassa. Malminetsintämme ideoita on syntynyt osittain tämän pakkomielteen seuraukse- on todella ollut huippuluokkaa. Miksi näin? na, kuten professori Matikaisen kansainvälinen kaivos- Johtuuko se siitä, ettämalminetsintä on suureltaosin teknistä teknologian koulutusohjelma. toimintaa, jossa tieteellinen osaaminen siirtyy helposti kivestä Ulkomaisia kaivoksia pyrittiin kehittämään koulutus- toiseen ja osaamiserot ovat pieniä. Tärkeätä on, että malmin- kaivoksiksi, joista hyvänä esimerkkinä on Taran kaivos. Meille etsintätieteen harrastajat arvostavat toinen toistensa osaamista oli erittäin tärkeätä, että suomalainen kaivoskulttuuri saatiin kansallisuudesta riippumatta. Palkitsimmehan Outokummun tarttumaan asemamaissa rekrytoituun henkilökuntaan. Näissä Chilen malminetsintäjohtajan Carlos Llaumett’in Otto Triistedt onnistuminen on aina ymmärretty suurena haasteena, mutta -mitalilla pari vuotta sitten. joka tapauksessa tuloshakuinen lähestymiskulttuuri yhdessä Kansainvälistymisen positiivisena puolena on selvästi ollut teknisen ja laiteosaamisen sekä suomalaisen selkeäpiirteisen lisääntynyt tieto siitä, miten muualla maailmassa ajatellaan ja tavoiteasettelun kanssa oli luonut edellytykset kansainvälisel- toimitaan. Australiassa kertynyttä osaamista on nyt siirtymässä le kilpailulle. kotimaiseen malminetsintään ja malminetsintämalleihin.

21 ONNISTUMISIA, MUTTA MYöS VAIKEUKSIA tulista. Tämä heijastuu myös kilpailuun osaavista kaivos- miehistä. Myös Forrestanialla on ollut huomattavia vaikeuksia Zaldivarin kaivoksen kehittäminen ja rakentaminen Chilessä pestata ja pitää kiinni osaavista kaivosmiehistä ja insinööreis- oli kanadalaisen partnerimme vastuulla. Partnerilla oli laajaa tä. Forrestaniasta on kuitenkin saatu hyvin sopivaanikkelirikasta kokemusta suurten avolouhosten sekä kasaliuotuksen ja siihen rikastetta Harjavallan nikkelisulatolle. liittyvien laitteistojen suunnittelussa ja operoinnissa. Outo- Toisaalta Silver Swanin löytämisen, valtausten hankkimisen kummulla ei ollut tätä osaamista. Toisaalta meidän ja nopean kaivosprojektin kehittymisen taustalta löytyy tärkeä uuttoteknologian hallitsemisemme oli kilpailukykyistä. Nämä onnistumistekijä. Outokummun perustamaa tytiuyhtiötä Mining eri osaamiset yhdistyivät oikealla tavalla Zaldivarissa. Tähän Project Investors (MPI) Ltd:tä, jossa Outokummulla on liittyi myös suomalainen murskaustekniikka, jota on käytetty vähemmistöosuus, johtaa arvostettu ja kunnostautunut austra- valtaosin malmin saattamisessa oikeaan kokoon kasaliuotusta lialainen kaivosliikemies. Lisäksi MPI:n malminetsintä- ja varten. Partnerimme näyttää olevan tyytyväinen Outokummun projektien kehitysosaaminen on erittäin korkeatasoista. MPI lisärooliin kaivoksen tuotteiden markkinoijana. on kyennyt toimimaan yksityisyrittäjänä ilman liiallista Yhteistyö ja projekti ovat onnistuneet Zaldivarissa tähän asti konsernikontrollia, kuitenkin Outokummun etujen mukaises- ensisijaisesti siksi, että yhteistyökumppanit arvostivat toisten- ti. sa erityisosaamista. Mutta myös siksi, että merkittävää työtä tehtiin partnerin arvo-, toiminta- ja strategiaperusteiden ym- märtämiseksi. Uskon vahvasti, että tämä yhteistyö onnistuu KOKEMUKSISTA ON OPITTAVA tulevaisuudessakin niin kauan kun tämä keskinäinen ymmär- Jotta Outokumpu pystyisi hoitamaan lähitulevaisuuden haas- rys pystyy kasvamaan. teet, on sen kyettävä oppimaan kokemuksistaan, kun kansain- Toimintamme oli onnistunutta myös Taran kaivoksella Irlan- välistymisen jatkuvan kehityksen tässä vaiheessa siirrytään nissa. Suomalainen selkeys siitä, mihin pyritään ja miten, on malminetsintäaiheista kaivosprojekteihin - suunnitelmista te- ollut oleellinen osa Taran toimintakulttuuria. Olemme kerto- koihin. Perusongelmat - konsernin omavaraisuuden säilyttä- neet tavoitteistamme avoimesti kaivoksen henkilökunnalle ja minen, henkilöstön suhtautuminen työhön ulkomailla erilais- kaikille sidosryhmillemme Irlannissa. Toiminnan parannukset ten kulttuurien keskellä jne. - eivät ole hävinneet taustalta. on täysin saatu aikaan irlantilaisittain. Tänään maineemme on Outokumpu otti viime vuoden aikana käyttöön uudistetun siellä erittäin hyvä ja yhtiömme arvostettu. Olemme tähän expatriate-politiikan, jonka avulla uskomme pystyvämme en- mennessä onnistuneet kuningaskysymyksen kanssa Irlannis- tistä paremmin siirtämään osaamista maasta toiseen. Uudistet- sa. tu politiikka ei enää ole Suomi-keskeinen. Suomen kannalta olisi toivottavaa, että suomalainen toimintaympäristö pystyisi kilpailemaan ulkomaisesta osaamisesta, jota maamme jatkuva KOKEMUKSIA KAIVOSTOIMINNASTA MAAILMALLA kehittyminen mielestäni edellyttää. ONNISTUMISIA Chile / Zaldívar w yhteistyökumppanien erityisosaamisen ALA MUUTTUU JATKUVASTI JA NOPEASTI molemminpuolinen arvostus w panostus partnerin arvo-, toiminta-ja Alalla tapahtuneet muutokset ovat olleet todella mullistavia ja strategiaperusteidenymmärtämiseen niiden seuraukset tulevat vaikuttamaan Outokummunkin kan- Irlanti / Tara w suomalainen selkeys - mihin pyritään ja miten sainvälistymiseen tavalla, jota on vaikea arvioida tällä hetkel- rn avoin kommunikointi lä. Yksi asia on varmaa: kaivos- ja metallimaailman muuttumi- - parannukset aikaansaatu irlantilaisittain nen on jatkuvaa ja nopeata sekä Outokummusta ja Suomesta VAIKEUKSIA riippumatonta! Australia / Forrestania Jo 80-luvun puolivälistä lähtien on perusmetalliteollisuus w puutteellinen kokemus australialaisesta ollut rakennemuutosten alainen. Tätä prosessia on vetänyt toimintaympäristöstä kaivosriskien kasvu, uusien vähemmän kehittyneiden alueiden w kova kilpailu osaavista kaivosmiehistä ja kiire metallien tuottajiksi sekä uusien markkina-alueiden no- insinööreistä pea kasvu varsinkin Kaukoidässäja Kiinassa. Metallihintoihin, 0-PU kuten kaikkiin hyödykkeisiin on tullut lisävolatiliteettiä ja - riskiä lähinnä johtuen uusien pelaajien tulosta metalli- ja johdannaismarkkinoille. Jos kansainvälistymisemme Irlannissa ja Chilessä on ollut Viime vuosina muutoksen vauhti on kiihtynyt. Ryhmit- menestyksekästä, on Australiassa ollut huomattavia vaikeuk- tyminen suuriksi kokonaisuuksiksi, joilla on voimakas sia. Australia on todella maapallon toisella puolella ja yleinen riskinottokyky ja mahdollisuus toimia selkeän strategian puit- tietämys Suomesta tai suomalaisista on pinnallista ja vähäistä. teissa ja yksin. Viime vuonna tapahtui alalla kolme erittäin Australialainen kaivostoiminta on osaavaa ja osaajat ovat suurta fuusiota tai yritysostoa. Syyt näihin olivat kaikissa ylpeitä tietotaidoistaan. Suomalaisen osaamisen markkinointi tapauksissa erilaiset. Yhteisenä tuloksena kuitenkin luotiin tähän toimintakulttuuriin on ollut todella haasteellista. Austra- kokonaisuuksia, joiden toimintaedellytykset ja kilpailukyky lia tuottaa Harjavallan nikkelitehtaille tänä vuonnanoin 30.000 ovat parantuneet. Uudet kilpailukykyiset kaivokset ja tonnia nikkeliä. Tätä voidaan pitää onnistumisena. perusmetallihankkeet ovat yleensä isoja, kehitys- ja rakennus- Forrestanian nikkelikaivoksellaan Outokumpu uhmasi aust- kustannukset suuria. ralialaisten varoituksia vaikeista louhinta-olosuhteista ja luotti On melkein itsestäänselvyys, että pienemmät yritykset, ku- omaan osaamiseensa. Käyntiin päästiin nopeasti, mutta vaike- ten Outokumpu kaivosyrityksenä, joutuvat hakeutumaan yh- udet ilmenivät myöhemmin. Puutteellinen kokemus australia- teistyöhankkeisiin. Kaivostoimintaan liittyvien riskien hoita- laisesta toimintaympäristöstä johti epäoptimaalisiin toteutuk- minen jo edellyttää sitä. Konsernimme pääomarakenne, joka siin mm. louhintaurakoitsijan valinnassaja osaavien resurssien on huomattavasti parantunut, joutunee kovalle koetukselle ja hankinnassa. Australian kaivosalan työmarkkinat ovat olleet jo kaivoshankkeet entistäkin kovempaan sisäiseen kilpailuun ra- pitkään ylikuumentuneet ja kaivosyritysten välinen kilpailu hoituksesta.

22 TARVITAAN UUSIA ASENTEITA JA SUOMEN VUORITEOLLISUUDEN ON LÄHESTYMISTAPOJA KANSAINVÄLISTYTTÄVÄ

Outokumpulaisten on opittava toimimaan uusissa yhteistyö- Kansainvälistyminen on välttämättömyys Suomen vuori- kuvioissa ja pystyttävä täyttämään kuningaskysymyksen esit- teollisuudelle. Haasteet ovat kasvaneet ja huolimatta määrätie- tamät vaatimukset. Tarvitaan uusia asenteitajalähestymistapoja, toisesta ja kalliista edistymisestä olemme vielä lähtökuopissa. jotka paremmin ottavat huomioon yhteistyökumppaneiden toimintaperiaatteet ja -arvot sekä toimintaympäristön kulttuu- rit.

Lisäksi on tärkeätä, että Outokumpu todella osaa hyödyntää KANSAINVÄLISTYMINEN ~ TARVITAAN sille erikoista ja ominaista sisäistä synergiaa kilpailukykynsä välttämättömyys ~ asenteiden muutos kohentamiseksi. Outokummun on käytettävä hyväkseen voi- haasteet kasvaneet ~ toisten osaamisen arvostus makasta teknistä imagoaan ja sovellettava sitä mahdollisuuk- w vielä lähtökuopissa ~ oman osaamisen soveltaminen sien löytämiseen ja toteuttamiseen. Tämä tarkoittaa entistä - yhteistyöhankkeissa läheisempää ja kohdistettua yhteistyötä Outokummun kaivos- - eri kulttuuriympäristössä ja teknologiapuolella sekä suomalaisten laitetuottajien kanssa o- käyttäen hyväksi jo olemassa olevaa verkostoa ulkomailla. Outokummun perusmetallialan prosessit ja viimeaikainen kehitys rikastuslaitteissa, kuten kennoissa, suodattimissa, uuttoreaktoreissa ja sekoittimissa, luovat uusia mahdollisuuk- Asenteiden muutos, toisten osaamisen arvostus ja oman osaa- sia, mutta ennen kaikkea tuovat uskottavuutta suomalaiselle misen soveltaminen yhteistoimintahankkeissa ja eri kulttuuri- erikoisosaamiselle. Jos emme onnistu käyttämään sitä hyväk- ympäristössä - tässä varmaankin kansainvälistymisen suurim- semme, tulee kuningaskysymyksen ratkaiseminen vaikeam- mat haasteet. Tulokset puhukoot puolestaan. maksi.

SUMMARY

EXPERIENCES AND CHALLENGES OF INTERNATIONALIZATION OF THE FINNISH MINING AND METALLURGICAL INDUSTRY

I have taken Outokumpu as an example of the internationalization of The development of the Zaldívar copper mine during 1993-1995 in the Finnish mining and metallurgical industry. The process of Chile was the responsibility of our Canadian partner. Both cooperation internationalization of Outokumpu’s mining industry has now gone and project were a success, primarily due to the special know-how of from plans to actions. both partners complementing each other. The Finnish clarity has been Last year the Zaldívar copper mine, which has an annual capacity an essential part of the operative culture at the Tara Mine acquired in of 125 O00 tonnes of copper cathodes, started up in Chile. The mine Ireland at the end of the 80s. Improvements were made, however, in is a SO/SO joint venture between Outokumpu and Placer Dome of the Irish way. In Australia, on the other hand, we had considerable Canada. This year we will decide to construct a new nickel mine in difficulties. A prerequisite to handle challenges is the ability to learn Australia, where Outokumpu discovered an exceptionally promising from experiences. nickel deposit, named Silver Swan, with a high nickel content of 14%. Mining and metallurgical industries are changing continuously and We really have gone to actions. fast, and independently of Outokumpu or Finland. The speed of Outokumpu’s first own metal marketing company was established changes has accelerated along with years. Mining companies have in 1976 in London. Ten years later, according to Outokumpu’s CEO merged into large entities with improved ability to operate and then, the value of foreign mine production was already higher than that compete. Outokumpu is minor as a mining company, so it has to of domestic mine production. He also said that short term targets in operate in joint venture projects. internationalizationhad beenreached. Outokumpu operates worldwide, To go international is a necessity for the Finnish mining and but its mining today, 20 years from the establishment of its first foreign metallurgical industry. Challenges have grown bigger and in spite of subsidiary, does not yet fulfil the criteria of global activities. a goal-directed progress we still are at the starting point. Change in The key to success in the internationalization of the Finnish mining attitudes, respect for the know-how of others and adaptation of own industry is: how to create in Finnish mining projects abroad an know-how in joint venture projects and in different cultures - are atmosphere where Finnish know-how and the very successful foreign probably the biggest challenges in internationalization, which is a know-how are combined? continuous process.

23 Euroopan hiili- ja teräs yhteisön tutkimustoiminta

Kehitysjohtaja, TkT Veikko Heikkinen, Rautaruukki Oy

YHTEISöN TAUSTA Euroopan hiili- ja teräsyhteisön. European Coal and Steel nolle. Se voi myös ottaa lainaa sekä vastaanottaa lahjoituksia. Community’n (ECSC) - ranskalaisittain CECA, suomalaisit- Maksut eri tuotteille määrätään vuosittain niiden keskimääräi- tain EHTY - peruskirja, nk. Pariisin sopimus, allekirjoitettiin sen arvon perusteella enintään yhdeksi prosentiksi. Tänä vuonna vuonna 195 1. Jäsenmaiden parlamenttien ratifioitua sopimuk- tuotantomaksu on enää 0,19 %. sen se astui voimaan 25.7.1952. Yhteisön päämääräksi asetet- Suomen terästeollisuus joutuu maksamaan komissiolle yh- tiin yhteismarkkinoiden toteuttamisella edistää taloudellista teensä noin 12 miljoonaa markkaa vuodessa. Tuotantomaksujen kasvua, työllisyyttä ja elintason nousua jäsenvaltioissa. Sopi- trendi on kuitenkin aleneva ja vuoden 1998 jälkeen niiden on muksen avulla haluttiin myös luoda perusta Euroopan kanso- määrä poistua kokonaan. Käyttövarat koostuvat puoliksi jen rauhanomaiselle rinnakkaiselolle. tuotantomaksuista ja puoliksi kertyneen rahaston korko- Yhteisösopimukseen liittyi alunperin vain kuusi maata Bel- tuotoista. Liittyessään yhteisöön Suomen valtio maksoi 70 gia, Ranska, Luxemburg, Italia, Hollanti ja Saksan Liittotasa- miljoonaa markkaa rahastoon. valta. Euroopan Unionin laajentuessa on mukaan tullut kaiken Tutkimustoimintaan allokoidaan vuosittain noin 400 mil- kaikkiaan 15 valtiota. Suomesta tuli hiili- ja teräsyhteisön joonaa markkaa, josta hieman vajaa kaksi kolmannesta teräs- jäsen vuoden 1995 alussa samanaikaisesti kuin liityimme tutkimukseen, yksi kolmannes hiilitutkimukseen ja loput työ- Euroopan Unioniin. Yhteisösopimus solmittiin aikanaan 50 terveys- ja työturvallisuustutkimukseen. Myös tutkimustoi- vuodeksi, joten se tulee päättymään vuonna 2002. minnan volyymi on hienoisessa laskussa. Tänä vuonna teräs- tutkimukseen myönnetään 300 miljoonaa markkaa. Seuraa- TUTKIMUSTOIMINNAN PERUSTA vassa selostetaan yksityiskohtaisemmin terästutkimuksen toteutusta, vaikka myös muut tutkimusohjelmat ovat meille Yhteisösopimuksen artiklassa 55 velvoitetaan komissio edis- avoimia. tämään teknistä ja taloudellista tutkimusta, joka liittyy hiilen ja teräksen tuotantoon ja käyttöön sekä työturvallisuuteen. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että komissio järjestää TUTKIMUKSEN TOTEUTUS rahoitustukea niille yrityksille, jotka yhteistutkimukseen osal- Pemssopimus antaa varsin väljät puitteet tutkimustoiminnalle. listuvat. Tutkimus tapahtuu yhteisön olemassaolevissa Tutkimuksen käytännön toteuttamista varten laativat jäsen- instituuteissa ja sen tulokset ovat pääsääntöisesti kaikkien maiden asiantuntijat yhdessä komission edustajien kanssa oh- jäsenmaiden yritysten käytettävissä. Komissio edesauttaa syn- jelman, jossa annetaan tarkemmat ohjeet tutkimuksesta. Nyt tyvän tiedon levittämistä ja patenttien käyttöoikeuksien myön- on juuri hyväksytty terästutkimuksen uusi ohjelmapaperi ”Me- tämistä. dium-Term Guidelines for the ECSC Steel RTD Programme Jos uusien teknisten menetelmien tai laitteistojen käyttöön- of Research and Pilot/Demonstration Projects (1996 to 2002)”, otto johtaa laajaan työvoimatarpeen vähenemiseen hiili- ja mikä kattaa koko sopimuksen loppuajan. terästeollisuudessa jollakin alueella, on komissiolla mahdolli- Myös ohjelmapaperi on todellisuudessa melko lavea ja sen suus tukea myös muuta teollisuutta, joka kykenee tarjoamaan sisälle mahtuu lähes koko nykyinen terästutkimus. Yleisiksi korvaavia tyfipaikkoja. tavoitteiksi on asetettu tuotantokustannusten alentaminen ja Komissio voi myös helpottaa investointiohjelmien toteutta- terästuotteiden laadun parantaminen sekä uusien käyttöalojen mista antamalla yrityksille lainoja tai takaamalla näiden ottamia löytäminen teräkselle. Keskeisellä sijalla on myös ympäristö- muita lainoja sellaisiin hankkeisiin, jotka tähtäävät tuotannon vaikutusten vähentäminen ja teräksen kierrätettävyyden pa- lisäämiseen, tuotantokustannusten alentamiseen tai menekin rantaminen. lisäämiseen tai ympäristövaikutusten vähentämiseen. Tämä Tutkimusohjelmaa toteutetaan 24vuotta kestävinä mo- edellyttää, että yritykset antavat yksityiskohtaiset tiedot suun- nikansallisina proj ekteina, jotka ovat tyypillisesti kokoluokkaa nitelmistaan komissiolle. Viime vuosina komissio on pyrkinyt 4-6 miljoonaa markkaa. Konsortiossa voi olla partnerien li- edesauttamaan ylimääräisen valmistuskapasiteetin purkamis- I- säksi eritasoisia alihankkijoita, jotka eivät ole sopimussuhteessa Ld . komissioon, kuva 1. Komissio myöntaa tukea 60 % laskettuna RAHOITUS kokonaiskustannuksista. Viime vuosina on tuesta kaksi kol- masosaa suuntautunut prosessikehitykseen, yksi kolmannes Komissiolla on oikeus hankkia tehtävänsä toteuttamiseksi tuotekehitykseen, kuva 2. tarvittavat varat asettamalla maksuja hiilen ja teraksen tuotan- Pilot- ja demonstraatio-ohjelmat ovat kooltaan tutkimus-

24 Subcontractor partnerien roolit, aikataulut sekä tekniset ja taloudelliset riskit. Projektin teknisen osan laajuus on luokkaa 10 sivua. Coordinator HANKKEIDEN VALINTA Koska terästeollisuus itse rahoittaa ohjelman, on sillä myös keskeinen rooli sen sisällöstä ja rahoitettavista hankkeista päätettäessä. Kukin jäsenmaa on saanut nimetä kaksi asian- tuntijaa Steel Research and Development -komiteaan (SERDEC), joka avustaa komissiota ohjelman laadinnassa ja projektien valinnassa. Suomen edustajina SERDECissä ovat DI Jorma Kemppainen Outokumpu Steelistäja tämän artikke- lin kirjoittaja Rautaruukilta. Edustajat toimivat tehtävässään riippumattomina asiantuntijoina ja ajavat Euroopan Unionin terästeollisuuden yhteisiä intressejä. Kopiot kaikista hakemuksista toimitetaan SERDECin jäse- Kuva 1. Esimerb tutkimuskonsortion rakenteesta. nille, jotka antavat niistä omat arvionsa. Hanke-ehdotusten Fig. 1. A typical structure of research consortium. tärkeimpiä kriteerejä ovat sopivuus puiteohjelmaan, teollinen merkittävyys, tieteellinen taso, innovatiivisuus ja projektin rakenteellinen tasapainoisuus. Tärkeätä on lisäksi, että tuloksia voidaan soveltaa myös muissa terästehtaissa. Eri maiden evaluointien pisteet lasketaan yhteen ja summa jaetaan arvion tehneiden maiden lukumäärällä, jolloin saadaan ranking-lista. Sihteeristö voi muuttaa järjestystä, jos Teräkseti- esimerkiksi pisteissä esiintyy suurta hajontaa tai hankkeet valmistus (16.7 Raudan VO) ovat päällekkäisiä. Koska tulokset ovat yhteisiä, ei eri mailla ole kiintiöitä, vaan hankkeita rahoitetaan paremmuus- valmistus (20.0 '%O) järjestyksessä. Ennen lopullista valintaa sihteeristö esittelee ranking-listan Jatkuvavalu SERDECin edustajille, joilla on mahdollisuus esittää oma (16.7 %) näkemyksensä rahoitettavista projekteista ja kuulla sihteeris- I tön perustelut. Käsittelyn tuloksena syntyy lopullinen "priority list" sekä tämän lisäksi "reserve list". Viimemainitulla listalla I olevat hankkeet pääsevät rahoituksen piiriin vain, jos jokin korkeammalle rankattu hanke jää toteutumatta. Hylättyjä hankkeita ei saa esittää komissiolle uudestaan. Kun pisteytys on jäänyt alhaiseksi ja hanke on vaarassa tulla hylätyksi, voidaan se pelastaa revisioitavaksi vetämällä se pois käsittelystä, jolloin siitä ei tehdä hylkäyspäätöstä. Ylei- simpiä syitä hylkäämiseen on se, että ehdotus on liian ylimal- kainen, tutkimus on jo aiemmin tehty tai meneillään, konsortio on kapeapohjainen tai ehdotus on jätetty myös johonkin muu- Kuva 2. Hiili- ja teräsyhteisön terästutkimustuenjakautuminen aihe- hun EU:n tutkimusohjelmaan. Varsin tavanomaista on myös, alueittain vuosina 198 1-1990. että projektin budjettia leikataan 10-30 %. Jäsenmaat seuraa- Fig. 2. ECSC steel research for various sectors in 1981-1990. vat tarkkaan toistensa hinnoittelua.

PROJEKTIEN SEURANTA projekteja laajempia ja kestoltaan niitä pitempiä. Mukana on Toteutettavien hankkeiden seurannasta vastaa sihteeristö, jol- oltava vähintään kaksi osapuolta, joista ainakin yhden on la on apunaan jäsenmaiden asiantuntijoista kokoonpannut oltava teräksen valmistaja. Kunkin osapuolen on oltava muka- Executive-komiteat. Valmistusketju on jaettu 15 osa-alueena vähintään 20 %:n maksuosuudella. seen taulukon I mukaisesti. Taulukkoon on merkitty myös kunkin komitean suomalainen jäsen. Nämä komiteat kokoon- TUEN ANOMINEN tuvat 1-3 kertaa vuodessa ja kuulevat selonteon meneillään olevista hankkeista sekä antavat palautetta tutkijoille. Hakemuksen tulee olla sopusoinnussa tutkimusohjelman kans- Executive-komiteoiden jäsenet avustavat myös SERDECin sa. Yksityiskohtaiset hakuohjeet löytyvät opaskirjasta edustajia projektiehdotusten arvioinnissa. "Instructions for the submission of proposals for the execution Vastaavasti on pilot- ja demonstraatio-ohjelmien toteutusta of steel research and pilot and demonstration projects sponsored varten muodostettu neljä asiantuntijaryhmää, jotka on ko- by the European Coal and Steel Community". Tukea voi hakea koonpantu muutamasta yhteisön parhaasta asiantuntijasta. vuosittain. Hakemukset on jätettävä komissiolle syyskuun 15. päivään mennessä. SUOMEN OSALLISTUMINEN Hanke-ehdotuksessa tulee esittää tutkimuksen tavoitteet, kohdealueen state-of-the-art, odotettavissa olevat tulokset sekä Suomenja Ruotsin aloitteesta järjestettiin vuoden 1995 puoli- niiden soveltaminen käytäntöön. Samoin on hakemuksessa välissä ylimääräinen haku, sillä normaalin hakumenettelyn kuvattava projektin rakenne, johtaminen, työohjelma, mukaisesti olisi päästy konkreettisiin hankkeisiin käsiksi vas-

25 Taulukko I. Terästutkimuksen asiantuntijakomiteat ja niiden suomalaiset jäsenet. Table I. Executive committees for steel research and the Finnish members.

EXECUTIVE COMMITTEES FOR THE RESEARCH PROJECTS AND FINNISH MEMBERS:

B: Reduction of iron ores E2: Chemical analysis Dr Kyösti Heinänen, Rautaruukki Oy Mr Risto Hakala, Rautaruukki Oy Prof. Jouko Härkki, University of Oulu Mr Juha Kekdäinen, Outokumpu Polarit Oy C1: Primary steelmaking F1: Mechanical charasteristics Mr Kari Terho, Imatra Steel Oy Ab Dr Kim Wallin, VTT Manufacturing Technology Mr Pertti Kostamo, Fundia Oy Ab F2: Corrosion C2: Secondary steelmaking Prof. Tero Hakkarainen, VTT Manufacturing Technology Mr Heikki Ylönen, Rautaruukki Oy F3: Special and alloy steels Prof. Lauri Holappa, Helsinki University of Technology Mr Raimo Levonmaa, Outokumpu Polarit Oy C3: Casting and solidification Prof. Pentti Karjalainen, University of Oulu Mr Kari Helelä, Rautaruukki Oy F4: Thin sheets Mr Paavo Hooli, Outokumpu Polarit Oy Dr Arto Ranta-Eskola, Rautaruukki Oy D1: Rolling - long products and reheating furnaces F5: Plates and heavy beams Mr Hannu Nurmi, Fundia Oy Ab Mr Jukka Väyrynen, Rautaruukki Oy D2: Rolling -flat products F6: Steel structures Dr Pekka Mäntylä, Rautaruukki Oy Mr Jouko Kouhi, VTT Building Technology Mr Mikko Korteniemi, Outokumpu Polarit Oy F7: Surface characteristics D3: Physical metallurgy of rolling and finishing Mr Jorma Paavilainen, Rautaruukki Oy Dr David Porter, Rautaruukki Oy Dr Antero Järvinen, Fundia Wire Oy Ab Expert Groups for the P&D projects T1: Iron and steelmaking El: NDT technology and measurement T2: Continuous casting Mr Pentti Kauppinen, VT'r Manufacturing Technology T3: Rolling and product treatment T4: On-line control

ta 1.7.1996. Ylimääräisessä haussa allokoitiin 30 miljoonaa "Control of liquid slag carry-away and entrapment in the CC markkaa hankkeille, joissa oli mukana uusia jäsenmaita ja mold for a better surface and subsurface quality: numerical jotka voivat käynnistyä jo vuoden 1995 puolella. and experimental study", mika toteutetaan Rautaruukin Suomelle myönnettiin tukea ensimmäisellä hakukierroksella koordinoimana suomalais-ranskalaisena yhteistyönä. Tutki- kuuteen hankkeeseen, jotka liittyvät sintrausprosessin, muksen tavoitteena on parantaa jatkuvavaletun aihion pinnan- jatkuvavalun, aihioiden kuumennusuunin, teräsrakentamisen laatua ja kuonapuhtautta matemaattisen ja fysikaalisen ja ruostumattoman teräksen kehittämiseen. mallinnuksen avulla. Alihanhjana projektissa toimii Teknil- Tyypillisenä esimerkkinä voidaan ottaa esille projekti linen korkeakoulu, kuva 3.

Sulanutvalupulven 1 1 1

Valuputki

te6issenkka 7

r'I -

Kaareva jatkuvavalukone -AI

Kuva 3. Kuonan käyttäytyminen jatkuvavalukoneen kokillissa. Fig. 3. Behaviour of slag in continuous casting.

26 Tämän vuoden haussa pääsi rahoituksen piiriin yhdeksän maille, joiden omat resurssit ovat hyvin rajalliset. Useimmat sellaista hanketta, joissa on mukana suomalainen osapuoli. prosessimme ovat niin ainutlaatuisia, ettei luontaisia yhteis- Hakemusten läpimenoprosentti oli yli 50, mitä voidaan pitää työkumppaneita löydy lainkaan kansallisella tasolla. Jos vielä erittäin hyvänä saavutuksena. Olemme saaneet tukea maksu- kykenemme vaikuttamaan muualla tehtävän tutkimuksen suun- osuutemme suhteessa, jopa hieman ylikin, taulukko II. Jatkos- tautumiseen, olemme voittaneet pienuudestamme aiheutuvan sa tilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta. Parhaat resurssit luontaisen haitan. ovat nyt teollisuuden puolella kiinni ja hyviä uusia projekteja Puutteenamme on, ettei Suomessa ole hyvin varusteltua valmistelemassa ei ole riittävästi kokeneita tutkijoita. Olisikin julkisin varoin tuettua metallurgian laboratoriota pilotprojektien toivottavaa, että myös korkeakouluissa ja yliopistoissa huo- toteutusta varten. CRM Belgiassa, IRSID Ranskassa, CSM mattaisiin hiili- ja teräsyhteisön tarjoamat mahdollisuudet. Italiassa, Betriebsforschungsinstitut Saksassa ja MEFOS Ruot- Ohjelma ei ole tarkoitettu vain terästeollisuuden tutkimuslai- sissa ovat esimerkke.jä laitoksista, jotka keräävät huomattavan toksille, vaan kuka tahansa voi saada avustusta, jos hanke osan yhteisön tuesta teknisesti korkeatasoisilla hankkeillaan. sopii puiteohjelmaan. Kokemus on osoittanut, että tuloksellinen yhteistyö edellyt- tää selkeää tavoitteenasettelua, osallistujien kykyä toimia tehokkaasti yhdessä sekä sitoutumista tavoitteisiin. Toimimalla Taulukko II. Vuonna 1995 terästutkimukseen allokoitiin 32 MECU. projektin koordinaattorina voi parhaiten vaikuttaa tutkimuk- Kaikki uudet jäsenmaat saivat tukea yli markkinaosuutensa suhtees- sen suuntautumiseen. Projektin koordinaattori voi myös valita sa. partnerit, joiden kanssa yhteistyötä halutaan tehdä. Olemalla Table II. In 1995 32 MECU was devoted in steel research. All new members states received more than "juste retour" terveesti itsekäs ja aktiivinen on Suomella kaikki mahdollisuudet hyötyä tutkimusohjelmista täysimääräisesti. Suomi] Ruotsi] Itävalte OSUUS EU:n lterästuotannosta 0.023 0.033 0.03C I TULEVAISUUS ~TU~IIteoreettinen rnätirä (Juste retour en hCU) 739 348 071 190 950991 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön sopimus päättyy vuonna 2002, jolloin tulee kuluneeksi 50 vuotta sopimuksen solmimisesta. M>önnetty tuki 927 150 988 950 I 216 600 Samalla päättyy nykymuotoinen terästutkimus, sillä kun tuotantomaksujen kerääminen loppuu, ei terästeollisuudella kro +187802 t917760 +285609 ole perusteita vaatia erityiskohtelua muuhun teollisuuteen näh- den. Tarkoitus on, että terästutkimus sulautetaan asteittain EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin. Jo IV puiteohjelmaan voidaan jättää teräkseen liittyviä tutkimusehdotuksia. Erityisen hyvin YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA puiteohjelmaan soveltuvat esikilpailulliset, geneeriset, moni- sektoraaliset hankkeet. Hiili- ja teräsyhteisön tuki edustaa 10-15 % Euroopan teräs- Tosiasiassa kuitenkin vain noin IS % nykyisistä tutkimus- teollisuuden koko tutkimuspanostuksesta. Erityisesti keski- hankkeista soveltuu puiteohjelmiin. Tämä on aiheuttanut va- pitkän ja pitkän aikavälin tutkimusta eivät suuretkaan teräs- kavaa huolestumista terästeollisuuden piirissä, sillä yhteis- yhtiöt kykene tekemään yksin nykyisessä laajuudessaan. Jo tutkimus nähdään elintärkeäksi koko Euroopan terästeollisuu- yli 40 vuotta jatkuneen yhteistutkimuksen tuloksena on Eu- delle. Tarkoitus on nyt vaikuttaa valmisteilla olevaan V rooppaan syntynyt asiantuntijoiden verkosto, mikä tehokkaasti puiteohjelmaan siten, että se sisällöltään paremmin vastaisi edesauttaa teknisten ongelmien ratkaisemista ja nopeuttaa myös terästeollisuuden tarpeita. hankkeiden toteutusta. Me olemme hyppäämässä liikkuvaan Yhteisösopimuksen päättyessä on jäljellä vielä huomattavat junaan. rahavarat, joiden käytöstä ei ole sovittu. Koska kyse on teräs- Aiheiden yhteisvalinta eliminoi päällekkäisyyksiä ja teollisuuden maksamista tuotantomaksuista, on herätetty aja- asiantuntijakomiteoiden tapaamiset nopeuttavat tiedon leviä- tus, että näitä rahavaroja voitaisiin käyttää nykymuotoisen mistä. On arvioitu, että vuosina 1981-1990 terästutkimukseen terästutkimuksen jatkamiseen tietyn ylimenokauden aikana käytetty 1 ECU tuotti 20 ECUa. Se, että tulokset ovat kaikkien pienemmällä volyymilla vielä yhteisösopimuksen päättymi- käytettävissä, on etu erityisesti Suomen kaltaisille pienille sen jälkeenkin.

SUMMARY

STEEL RESEARCH IN THE EUROPEAN COAL AND STEEL COMMUNITY

Under article 55 of the Treaty Establishing the European Coal and demonstration projects. The article describes the technical scope of Steel Community (ECSC), signed in Paris 1951, the European the steel research programme beginning with the reduction of iron Comission has the obligation to promote technical research relating ores and steel making through to analysis of the properties of steels to the production and increased use of steel. The research is governed and their ultimate utilization. Some examples of current activities are at present by the "Mediumterm guidelines for the ECSC programmes given and experiences of the collaborative research summarized. of technical steel research and of steel pilotldemonstration projects ECSC Treaty will expire in 2002 and steel research will be (1996 to 2002)". Funding of the programme is based on levies paid by incorporated progressively into other Community programmes, the steel producers. Finland became member of ECSC at the beginning mainly the Framework Programmes. of 1995, and has joined several multi-partner research and

27 Mineraalituotannon ympäristögeologiaa

Prof. Heikki Niini, Insinöörigeologianja geofysiikan laboratorio, TKK-V, Espoo FT Jyrki Parkkinen, Geologian tutkimuskeskus, Espoo

JOHDANTO välitöntä käyttöä, pyritään se jäämätuotteena läjittämään mah- dollisuuksien mukaan siten, että eri kivilajiset ja eri tavoin käsitellyt tai muuten ominaisuuksiltaan erilaiset osueet pysy- Kaivosten ympäristövaikutusten hallitsemisessa ovat keskei- vät erillään. Siten ne ovat ympäristöä säästäen helpoimmin siä geologisissa muodostumissa tapahtuvat muutosilmiöt: käytettävissä tulevaisuudessa. maiseman ja fysiografian (kalliopohjaveden ja pintavesien (1) Kaivosten jäämätuotteita voivat raakun lisaksi olla irtomaa hydrogeologiset) muutokset, jarikastushiekka,joskusjopa kaivosvesi. Näitäkään ei kannata (2) muodostumien mekaaniset deformaatiot ja niittenjohdosta sekoittaa, jotta niistä voidaan saada sivu- tai jopa päätuotteita huonontuneet pysyvyys ja kantavuusominaisuudet, myöhemmin. Ympäristönsuojelun kannalta on tärkeää, että (3) kuljetuksissa ja ilmateitse levinneitten aineitten kemialliset estetään jäämätuotteisiin mahdollisesti sisältyvien haittavaikutukset. aineitten pääsy likaamaan pohjavettä. Erilaiset muutokset saavat alkunsa ja vaikuttavat eri tavoin Haittamineraalit. Malmiesiintymän geologinen arviointi tuotannon ja jalostuksen eri vaiheissa. Päätöksentekoa varten käsittää myös ne mineraalit, jotka aiheuttavat haittoja (a) pyritään muutokset ennakoimaan ja valmistaudutaan epäsuo- jalostusprosessille, (b) mineraaleja käsitteleville ihmisille ja tuisten muutosten estämiseen ja haittojen korjaukseen. Kai- (c) kaivoksen ympäristölle. vosyhtiön ympäristögeologisen toiminnan käsitetään yleensä Jalostusprosesseja haittaavat varsinkin talkki, kloriitti, jatkuvan alkavan luonnontilaselvityksellä (baseline study) ja serpentiini, grafiitti, savimineraalit (montmorilloniitti, kaivoksen sulkemisen jälkeen seurantana. Pyrimme tässä osoit- kaoliniitti) ja karbonaatit (kalsiitti, dolomiitti), jotka ovat tamaan, että ympäristögeologialla on tätä suojelunäkökulmaa rikastusominaisuuksiltaan lähellä arvomineraaleja tai jotka huomattavasti laajempi sisältö ja merkitys, mihin on viime muuttavat malmilietteen pH: ta häiritsevästi. Näitten oikullinen aikoina kiinnitetty kasvavaa huomiota myös Vuorimies- esiintyminen on omiaan vähentämään arvoainesaantia,ja siten yhdistyksen tutkimusjohtokunnan ja sen perustaman ympäristö- ne lisäävät rikastushiekan ja mahdollisesti myös reagenssien ryhmän toimesta (tästä osoituksina mm. kirjallisuusluettelon määrää. lähdejulkaisut). Toisen haittamineraaliryhmän muodostavat tuotteisiin jää- KESKEISET YMPÄRISTÖGEOLOGISET neet ihmisille haitalliset mineraalit. Lääketieteellisten tutki- VAIKUTUKSET musten mukaan tietyt sairaudet ovat kuituisten mineraalien aiheuttamia. Pölymäisen hienoina kuitupartikkeleina nämä Rakentaminen. Suurimmat investoinnit tehdään kaivos- vahingoittavat keuhkoja ja voivat myös olla karsinogeenisia. projektin alussa: maanalaiset ja maanpäälliset rakenteet ja Vaarallisin tällaisista mineraaleista on asbesti. Muina riski- rakennukset. Näitten onnistuminen riippuu ympäristö- alttiina mineraaleina on pidetty wollastoniittia, erioniittia, geologisista tekijöistä, erityisesti rakennegeologisista ja kallio- attapulgiittia ja sepioliittia. Kolme viimeksimainittua ovat mekaanisista. Pemssijoitusratkaisujen ympäristöllinen luonne Suomessa vähämerkityksisiä: erioniittia (K-Ca-Na-zeoliitti), korostuu huonojen olosuhteitten myötä: esimerkiksi toimin- attapulgiittia eli palygorskiittia (Mg-Al-fyllosilikaatti) ja taan vetisissä pehmeiköissä vaikuttaa erityisesti pehmeikön sepioliittia (Mg-fyllosilikaatti) on tavattu Suomessa vain paksuus. Luotettavan perustustavan vaatimat kustannukset harvinaisina ja niin pienissä esiintymissä, että niitten hyväksi- riippuvat siitä suuresti. käyttö ei ole koskaan tullut meillä kysymykseen. Eri maaperämuodostumista on yleensä edullisinta rakentaa Wollastoniittia, CaSiH0,-inosilikaattia, on Suomesta löy- soramaalle. Sen puuttuessa voidaan soraa joutua kuljettamaan detty muutamasta kalkkikivi- (marmori-) esiintymästä. Lap- kaivosalueen ympäristöstä. Soramaata tarvitaan kuitenkin myös peenrannassa sitä louhitaan tuotannollisesti. Suomessa teh- vesihuollon kannalta välttämättömän pohjaveden mudostumis-, dyissä tutkimuksissa wollastoniittia ei ole kuitenkaan todettu keräys- ja ottoalueiksi. Tärkeimmät soramuodostumat ovatkin karsinogeeniseksi (Huuskonen ym. 1983). Näyttää siltä, että maankäytön suunnittelussa monen hyväksikäyttötavan keski- wollastoniitin lääketieteellinen vaikutus on samanlainen kuin näisen kilpailun ja ankaran ympäristöjuridisen kädenväännön kvartsin: suurina määrinä se aiheuttaisi lähinnä kemiallisesti kohteita. silikoosin tapaisia vaurioita keuhkokudokseen ja keuhkopussiin. Sivu-ja jäämätuotteet. Säästävässä teknologiassamalmista On epätodennäköistä, että wollastoniitin vaikutuksilla olisi pyritään saamaan mahdollisimman paljon sivutuotteita. Esi- tekemistä mineraalin kuitumaisuuden kanssa. merkiksi jalometallipitoisuuksien kasvava merkitys saattaa Useimmat Suomen asbestiriskiesiintymistä edustavatjo sul- tehdä rikastushiekkavarastoista malmeja. Näitä voi olla hanka- jettuja kaivoksia. Asbestin merkitys käytännössä liittyy siis laa ja kallista tutkia näytekairauksella itse jätealueelta, mutta vain aiemmin käyttöönotettujen asbestituotteitten kasittelyyn. samaan asiaan voi saada valaistusta myös alkuperäisen malmi- Keskeistäon tällöin asbestin erottaminen jaeristäminen muista esiintymän vanhojen kairareikien uudelleen analy soinnista. aineista näitten tuotteitten uusimisen yhteydessä. Myös pyritään hyödyntämään raakkua esimerkiksi Kolmannen ryhmän haittamineraaleja muodostavat jalostus- täyttökivenä tai sepelin valmistukseen. Milloin raakulle ei ole prosesseissa pieninä määrinä ympäristöön pääsevät

28 raskasmetallit (kuten Ni, Pb, Cr, Cu, Sn, Znja Hg, samoin As). Louhinnan ja kaivun hydrogeologinen vaikutus. Maan- Näitten haittavaikutukset ympäristön pintakerrosten ja pohja- kamaran vesioloihin kaivosten ympäristössä vaikuttavat kon- veden kemiallisiin ominaisuuksiin on Suomessa onnistuttu kreettisimmin kaivoksista pumputtava vuotovesi ja prosessien pitämään kurissa, eikä niitä ole syytä pitää erityisenä Suomen tuottama lietteinen jätevesi ynnäjätealueilta vesistöihin valuva kaivosten ympäristögeologisena ongelmana. vesi. Kaivosvettä nostetaan pinnalle vuosittain yhtä paljon Sortumat. Maanalaiset sortumat ovat omiaan tekemään kuin malmitonneja (kymmenisen miljoonaa Va) eli Suomen niitten yläpuolisen tilan epävakaaksi; tämä tietenkin haittaa kaikista kaivoksista (43 kpl) yhteensä pyöreästi 1 m3/s. kaivosalueen ja sen ympäristön käyttöä. Tästä syystä erityisen Mineraalituotannon eri toimintojen vaikutukset maankamaran mielenkiintoinen mineraali on helposti sortumia aiheuttava pintakerrosten vesi-ilmiöihin voivat olla radikaaleja. Seuraa- montmorilloniitti, jota on syntynyt pääasiallisesti Mg-rikkaitten vat kahdeksan kemiallis-mekaanista vaikutusryhmää ovat kes- kivilajien kemiallisessa rapauturnisessa. Maailmalla tämä on keisiä: paisuvahilaisuutensa ja Iiukkautensajohdosta monikäyttöinen (1) Vuotovedenpoispumppaus. Kaivostiloihin valuu jatku- teollisuusmineraali, bentoniitin pääkomponentti. Meillä vasti vettä, koska ne ovat pääasiallisesti pohjaveden montmorilloniitti merkitsee louhinnallista ja ympäristöllistä pinnan alapuolella. Lisäksi niihin johdetaan vettä poraus- haittaa; liukkautensa, raoissa ja ruhjeissa esiintymisensä ja ja kairaushuuhtelua, seinämien pesua ja hygieniahuoltoa veden yhteydessä paisumisensa takia se aiheuttaa varten sekä täyttölouhinnan yhteydessä lietteistä täytet- sortumariskin. Se haittaa kiven teknistä käsittelyä huonontaen tä pumputtaessa. Pumppuaminen merkitsee aina puut- malmin saantia ja lisäten rikastushiekan ja siihen karkaavien tumista veden luonnolliseen hydrologiseen kiertoon. arvoaineitten määriä. Pumputtu kaivosvesi on yleensä räjäytys-, voitelu- ja Maamassojen siirrot ja vettä käsitte- Kaivostyön vaikutukset. huuhteluaineitten ja hienorakeisen mineraalilietteen levät prosessit aiheuttavat hydrogeologisten olojen muutoksia. likaamaa, joten sitä voidaan pitää lievänä jätteenä. Niiden luonnetta, määrää ja vaikutusalueen ulottuvuuksia voi- Kaivosvesi kelpaisi yksinkertaisesti selkeytettynä mo- daan kuitenkin ennakoida ja rajoittaa. niin käyttötarkoituksiin kuten jäähdytykseen ja KAIVOSTEN HYDROGEOLOGIAA huuhteluun porauksessa ja kairauksessa, joskus myös mineraalien rikastukseen. Puhtaan veden saanti ei kui- Veden liike Suomen kallioperässä riippuu maahan imeytyvän tenkaan ole ollut ongelma Suomen kaivoksilla. Siksi ei ja siitä otettavan veden määrästä, pinnanmuodostuksesta, kal- ole ollut tarvetta kaivosveden puhdistukseen ja lion rikkonaisuudesta ja veden omista ominaisuuksista (mm. kierrätykseen, vaan se on voitu johtaa suoraan vesistöi- jäätyy kylmässä). Suomen yleisimmät kivilajit ovat lähes vesi- hin vähäisin puhdistustoimenpitein. Tämä voi aiheuttaa tiiviitä, joten kallioperässämme olevan pohjaveden määrä riip- kaivosalueella pohjaveden alenemisesta alkavan puu lähinnä kallion rikkonaisuudesta. Veden esiintymisen kan- vaikutusketjun etenkin hienorakeisissa ja eloperäisissä nalta on tällöin keskeistä rakojen ja muitten murtumakohtien kerrostumissa: maan (ja kaivojen) kuivuminen, kasvil- määrä sekä niitten avoimuus, mikä voi vaihdella millimetrin lisuuden kärsiminen, pehmeikköjen tiivistyminen, epä- murto-osista muutamiin senttimetreihin. tasainen painuminen, pinnan kaltevuuden ja veden vir- Vettä sisältäviä rakoja on etenkin kallion 50-100 m paksussa tauksen muuttuminen, rakenteitten rikkoutuminen. Tä- pintaosassa, mutta rakoilun tiheydessä, laadussa ja syvyys- män estämiseksi kallion tulisi olla tai siitä pitäisi tekni- ulottuvuudessa on suuria paikallisia eroja, jotka eivät selvästi sin toimenpitein saada mahdollisimman vesitiivistä. korreloidu kivilajeihin. Yleispiirteenä voidaan todeta, että (2) Vedenhankinta prosesseihin ja jütevedenpäüs~ö.Arvo- felsiset (happamat) syväkivimassiivit ovat useasti mineraalien rikastuksessa käytetään kemikaaleja; myös pohjavesivarastoina merkittävämpiä kuin yleiset liuskejaksot mineraaleista liukenee veteen metalleja. Nämä usein myr- ja harvinaisemmat mafiset (emäksiset) syväkivet. Felsiset syvä- kylliset aineet ovat luonteenomaisia rikastamojen kivet ovat usein massiiveina laajempia ja homogeenisempia ja prosessijätevedelle, jota siksi ei puhdistamattomana saa niissä on yleisesti kolmen toisiaan jokseenkin kohtisuorasti päästää vesistöihin. Prosessijätevettä kierrätetäänkin ylei- leikkaavan rakoparven muodostama avoimehko rakosysteemi. sesti maamme kaivoksilla, mutta jätealueelta valuu silti Tällaisessa muodostumassa voi pohjaveden purkaus- tai vettä vähitellen vesistöihin taivaalta sataneen lisäveden pumppuamiskohtaan vettä kertyä laajalta alueelta. kanssa. Kaivoksilla vaaditaan tästä syytä veden puhdistusta, Rakoilu koostuu enimmäkseen vetojännitysten aikaansaa- mikä hoituu yleensä perättäisillä saostusaltailla. Myös jäte- mista, kallion alkuperäisessä jäähtymisessä tai päällä olleitten alueiden sijoitus sopivaan hydrogeologiseen ympäristöön kilometrejä paksujen kivimassojen myöhemmässä pois- sekä patomateriaalin hankinta ja valvonta ansaitsevat kas- kulumisessa vähissä erin syntyneistä raoista. Varsinkin vavaa huomiota. Tässäkin tulee geologisten muodostumien tasalaatuisissa graniittimassiiveissa tällainen rakoilu tiheine mineralogista ja rakennegeologista paikallistuntemusta vettä johtavine ja pohjavettä runsaasti sisältävine avoimine käyttää hyväksi. vaakarakoineen on hyvin kehittynyt. Liuskejaksoissa puoles- (3) Kasvanut massaliikuntoriski, joka johtuu maan ja kalli- taan vallitsevat puristuksessa syntyneitten leikkausjännitysten on siirtotöistä ja näitten aiheuttamista aikaansaamat tiiviihköt ja toisiaan harvemmin leikkaavat raot. topografiamuntoksista ja käsittää myös tulvimisen ja Kallion runsasvetisimpiä muodostumia (eli akvifereja) ovat sedimentaation Iähitienoilla ja virtausväylien muinaisten suurten maanjäristysten synnyttämät murros- eli alajuoksuilla. Maansiirtojen aiheuttamat maanpinnan ruhjevyöhykkeet. Niissä on kiviaines monin paikoin mekaani- ja kalliopinnan korkeustason ja kaltevuuden muutokset sesti murskautunut irtomaalajien tapaiseksi lohkare- ja muuttavat pintakerrosten virtausominaisuuksiaja -suun- murskemassaksi. Nämä vyöhykkeet ovat Suomessa erittäin tia. Näihin kytkeytyy myös pohjavesiolojen hitaita yleisiä ja niitä on sekä erikokoisia että erisuuntaisia. Tällaiset muutoksia, jotka voivat tulla ilmi esimerkiksi eroosio- vyöhykkeet ovat muinoin olleet otollisia paikkoja malmi- ,vettymis- j a routimisvaikutuksina. Avolouhoksissa vesi- ainesten konsentroitumiselle,ja ne ovat helposti yhä uudelleen olot kytkeytyvät välittömästi pintavaluntaan ja veden- aktivoituneet myöhemmissä maanjäristyksissä. Siksi on to- kierron hydrologiseen rytmiin. Kaikkien näitten hallin- dennäköistä, että kallio on erityisen rikkonaistajavettäjohtavaa ta vaatii selvittämään geologiset olot etukäteen ja so- juuri kaivoksilla. peuttamaan Iäjitysratkaisut niitten mukaan.

29 (4) Kasvillisuuden raivaus ja maanpinnan küsittely. Maanpin- nan muutokset kuten peittäminen ja tiivistäminen ynnä - __-___- -1- - - - - viemäröinti vaikuttavat sadeveden maahan imeytymiseen, P--- haihduntaan, pintakerroksen vesipitoisuuteen ja huo- noneviin routaominaisuuksiin ja siten eroosioherkky yteen. (5) Veden kemiallinen vaikutus. Vesi liettääja rapauttaa tiettyjä mineraaleja aiheuttaen toisinaan siksi myös malmitappioita. Sulfidikaivoksille tyypillinen hapan vesi korrodoi putkia, pumppuja, kaivoskoneita ja työkaluja sekä liuottaa betoni- Kuva 1. Pohjaveden aleneminen kalliotilan kuivanapitämisen joh- ja muita täytteitä heikentäen tukirakenteita ja lisää siten dosta. Fig. 1. Drawdown effect caused by drainage (dewatering) of mine sortumariskiä. facilities. (6) Vedenpaineja sen muutokset. Veden paine vähentää leikkaus- lujuutta rakopinnoilla ja edistää niinollen sortumia. Kallio- massan poiston aiheuttamasta hydraulisen painegradientin kasvusta johtuu nopeutunut veden virtaus, joka huuhtoo Vuotamista edistää se, että räjäytyslouhinta yleensä rikkoo rakoja, irrottaa niistä rakotäytettä ja tekee raoista väljempiä. kalliota joitakin metrejä louhitun seiniimän takaakin, jolloin Tästä syystä voivat vuotovesimäärät ajan myötä kasvaa. kalliotilan ympäristön vedenjohtavuus kasvaa louhinnassa Voimakkaan paineen vaikutuksesta saattaa hyvin heikko merkittävästi. Akviferit ja kallion luonnolliset rikkonai- kallioaines jopa muuttua juoksevaksi, jolloin kalliotila voi suusvyöhykkeet voivat johtaa kalliotilaan vettä paljon näitä katastrofaalisesti täyttyä hankalasti käsiteltävällä approksimaatiota enemmänkin ja kauempaa. kiviaineslietteellä. Maanalaisen kalliotilan katto- ja seinämä- Vedentulon vähentämiseksi ja vahinkoalueen pienentämi- kallion hidas deformoituminen voi muuttaa virtaussuhteita seksi tarvitaan kallion tiivistystä. Siinä porausreikien kautta ja vähentää alustan pysyvyyttä maan pinnalla. Tämä hei- injektoidaan kallion rakoihin kovettavia materiaaleja kuten kentää yläpuolisen alueen tulevia käyttömahdollisuuksia. sementtiä tai orgaanisia erityisaineita. Tiivistystöitten määrit- Lisäksi veden pääsy aiemmin umpinaisiin saviruhjeisiin täminen jo suunnitteluvaiheessa edellyttäisi tarkkoja tietoja saattaa aiheuttaa paisuvahilaisten savimineraalien pohjavedenpinnan aseman ja väliaineen vedenjohtavuuden turpoamista ja siihen liittyviä ryöstymiä. vaihteluista joka puolella kyseistä kohdetta. Myös tutki- (7) Radonin lisüäntynyt purkautuminen työtiloihin pohjave- musreikien tukkimisella voidaan jonkin verran estää turhaa den vuotamisen takia. Virtaava vesi liuottaa ja vapauttaa veden vuotamista. Toisaalta myös päinvastoin - reikiä teke- kalliosta radioaktiivista, hengitykselle vaarallistajalokaasua mällä voidaan ohjailla pohjavesivirtauksia ja saadellä veden- radonia, mikä lisää kaivoksen tuuletustarvetta. painetta niin, että hankalaan paikkaan osunut vuoto voidaan (8) Kalliotilassu tapahtuva toiminta (kuten koneitten, tyrehdyttää. On taloudellisesti edullista selvittää kaivoksen räjäytysaineitten ja muittenkin vaarallisten aineitten käyttö kallioperän pahat vuotopaikat jo varhain asianmukaisin tai varastointi) voi myös aiheuttaa hydrogeologisia hydrogeologisin tutkimuksin ja tiivistää ne etukäteen ympäristöseurauksia, esimerkiksi saastumista. injektoimalla joko maanpinnalta tai peränlouhinnan yhteydes- Pohjavesivaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon sä. mineraalituotannon kilpaileva vaikutus pohj avesivaroihin (hyö- Avoveden alla olevassa työkohteessa on riskinä pintavesien dyntäminen / tuhlaaminen / pilaaminen). Mineraalituotanto valuminen kaivokseen. Tämä on saatavissa lähes merki- yleensä estää ympäristön vedenhankintaomaisuuksien hyö- tyksettömälle tasolle varovaisella louhinnalla ja huolellisella dyntämisen tilapäisesti. Kaivostoimintojen aktivoima paikal- tiivistyksellä. Vedenalaisen kalliotilan sisäänmenojen ollessa linen rakennustoiminta voi myös johtaa hyvän akvi- kuivalla maalla eivät pelkän avovesipeitteen aiheuttamat ferimuodostuman suoranaiseen poiskuljetukseen sorana ja erityisolosuhteet juuri eroa pohjaveden aiheuttamista haitois- hiekkana. ta. Vesipeite aiheuttaa kuitenkin rajoituksia geologisille Erityisen merkittäviä ovat vesiolojen muutosvaikutukset ennakkotutkimuksille, jotka voidaan joutua suorittamaan silloin, jos kaivos joudutaan rakentamaan vesistön kohdalle. lautalta tai jäältä. Vesipeitteen kohdalla oleva kalliopinnan Tällöin on pintahydrologiaa muutettava padonrakennus- ja pitkulainen painauma yleensä merkitsee riskiä kallion heikkous- uomansiirtotöillä, jotka aiheuttavat omat riskimomenttinsa. vyöhykkeen olemassaolosta. Tällaisiin painanteisiin on poh- Esimerkkinä on historiaan dokumentoitu Hituran nikkeli- jalle yleensä kerrostunut tiiviitä maalajeja. Näitten ansiosta ei kaivoksen avolouhoksen padon murtuminen Kalajoen tulvas- katastrofaalinen vesivuoto ole todennäköinen, kunhan vain sa 1982, mistä seurasi muutaman vuoden katkos kaivoksen tutkimuksin on varmistettu kalliokaton olemassaolo. tuotannossa. Laajoja vedenalaisia kalliotiloja on Suomessa rakennettu Pumppuaminenja tiivistäminen. Tunneliin tai pitkulaiseen Jussarön, Lohjan ja Sipoon kaivoksissa. Lohjanjärven alainen kalliotilaan vuotavan pohjaveden määrää voidaan arvioida Ojamon kaivos suljettiin 1965 pääasiallisesti järviveden vuoto- yksinkertaisella kaavalla (Anttikoski & Saarelainen 1976): riskin takia, kun ilmeni, että eraan louhoksen kalliokatto oli vain metrin luokkaa. Äkillistä katastrofaalista järviveden tul- vaa kaivokseen ei ehtinyt tapahtua. Radonin emissio. Tuloksena uraanista j a toriumista alkavista radioaktiivisista hajoamissarjoista emittoituu maankamarasta jossa Q = vuotovesimäärä tilan pituussuuntaista metriä jatkuvasti radonia. Kaivoksissa radonia vapautuu suoraan kal- kohti [m'/s.m], lion seinämistä, louhitusta kivestä ja erityisesti kaivokseen k = kalliomassan vedenjohtavuus [m/s], valuvasta pohjavedestä. Hienoksi jauhettu rikastushiekka, jota hw= vedenpaine kalliotilan pohjatasolla [m]. kaivokset tuottavat suhteellisen suuria määriä arvoaine- Oletettaessa kallio homogeeniseksi ja maanpinta tasaiseksi rikasteisiinsa verrattuna, saattaa suuren ominaispinta-alansa ja (kuva 1) voidaan summittaisesti arvioida, että puolet kallio- huokoisuutensa takia muodostaa riskin myös radonin kannal- tilaan valuvasta vuodosta tulee vyöhykkeeltä, jonka leveys on ta. Suomen kaivoksilla tämä ei ole kuitenkaan aiheuttanut kaksi kertaa kalliotilan syvyys vedenpinnasta. mitään ongelmia; korkein säteilyarvo (mitattu Vihannin kai-

30 voksen rikastushiekasta) on alle kaksikymmenkertainen hie- kan ja moreenin säteilyarvojen keskiarvoihin verrattuna (Saa- rela 1990).

MINERAALIPERÄISTEN JATTEITTEN MINIMOINTI Mineraalisia raaka-aineita geologisista muodostumista tuot- tavajajalostava teollisuus saa aikaan tavoiteltujen arvoaineitten lisaksi yleensä paljon runsaammin erilaisia mineraaliperäisiä jätteitä eli rikastushiekkaa. Näiden ympäristöhaittoja pyritään vähentämään kahdella päätavalla: (1) Pyritään estämään tai vähentämään jätteitten syntymistä prosessiteknisin parannuksin. (2)Yritetään käyttää jo muodostuneita jätteitä jäämätuotteina. Erilaisten kaivosjätteitten ympäristövaikutusten selvitys edellyttää sekä luonnontilaselvityksen että hyväksyttävät ha- vainnointi-, mittaus- ja tulkintamenetelmät ja vaatimustason. Näitä koskevat standardit ja normit ovat jatkuvasti kehitteillä. Rikastushiekka. Kaivoksella ja rikastamolla käsiteltävistä massoista olennainen osa on arvotonta, lähinnä silikaateista koostuvaa, hienoksi jauhettua rikastushiekkaa. Sen määrää ('ja samalla kustannuksia) lisää esiintymän geologiasta ja käsittelyprosesseista riippuva raakkulaimennus. Rikastus- hiekkaa syntyy metallimalmikaivoksillaraakkulaimennuksesta riippumatta aina suhteellisen runsaasti verrattuna itse arvoaineitten määrään. Arvomineraalien määrän ollessa alle kolmannes koko malmista syntyy arvotonta harmemine- raalimassaa yli kaksi kolmannesta, mikä löyhtymisen aiheuttaman tilavuuden kasvun takia vie suuremman tilan kuin malmi. Arvometallien louhinnassa ei täten voida saada koko rikastushiekkamlärää mahtumaan takaisin kaivostiloihin. Rikastushiekkavarastot (esimerkki kuvassa 2) ovat alaltaan vähäisiä - kullakin kaivoksella vain osa itse kaivospiiristä. Näittenkin yhteisala on häviävän vähäinen verrattuna eräisiin muihin maankäyttömuotoihin (kuva 3). Rikastushiekan Kuva 3. Eräitten maankäyttömuotojen vaatima pinta-ala havainnol- minimoimisessa ei olekaan keskeistä sen määrän pienentämi- lisesti: nen vaan arvoaineitten haaskautumisen estäminen. Vanhat 1 = kaivospiirit, sisältäen kaivosten jätealueet (100 kpl, n. 150 km*), 2 = Suomen tiet ja rautatiet (yli 1300 km2), rikastushiekkavarastot kiinnostavat edelleen jäämätuotteina, 3 = Suojelualueet (n. 28 O00 km'); Lapin alueesta n. 30 % on suojeltu toisin sanoen raaka-ainelkhteinä. Jätteiden minimointi onkin (Urpo J. Salolta 1994). kaivoksilla ennen kaikkea arvomineraalien rikastusprosessien Fig. 3. The area of certain land use types schematically: täydellisyydestä riippuvaa malmitappion minimointia. 1 = area of all mining concessions including process waste areas (100 concessions, 150 km2), 2 = roads and railroads (>1300 km2), 3 = nature conservation areas (28 O00 km2),in Lappland about 30 % of the total area (from Urpo J. Salo, 1994).

Rikastushiekkaan verrattavaa ainetta ovat eräät prosessi- jätteet. Esimerkiksi Suomen suurimmalla kaivoksella Siilin- järvellä syntyy apatiittirikasteen jalostusprosessissa runsaasti keinotekoista kipsiä (CaS04.2H,0), jota pienessä määrässä voidaan hyödyntää paperin pää11 ystyspigmenttinäj a rakennus- levytuotannon raaka-aineena. Siilinjärvellä korkeat kipsi- ja sivukivivarastot muodostavat Suomen laakeaa maisemakuvaa elävöittävän uuden visuaalisen elementin. Saanti- ja hukkamäärät mitataan pitoisuuksina, mutta prosessit toimivat mineraalien rikastusominaisuuksien eivätkä alkuaineitten pitoisuuksien mukaan. Siksi on tärkeää jatkuvasti selvittää syöteseosten pitoisuuksien ja rikastusominaisuuksien Kuva 2. Tyypillinen kaivoksen jätealue eli rikastushiekkavarasto, korrelaatiot ja käyttää tätä tietoa itse säätöihin. jonka reunapadot jäävät metsän peittoon. Kuva entisen Korsnäsin Malmin yleisen köyhtymisen myötä edellä kuvattu tutkimus lyijykaivoksen tomista; taustalla Pohjanlahti. on tärkeää kohdistaa myös vanhoihin jätealueisiin, joista pel- Fig. 2. Typical waste area of a mine; the marginal dams are lower than the surrounding forest (from the closed lead mine of Korsnäs in kät pitoisuusanalyysit eivät riitä antamaan yleensä voimak- western Finland; the nearby natural-state coast of Gulf of Bothnia is kaasti rapautuneiden mineraalien rikastusominaisuuksista tar- seen at the background). vittavaa perustietoa.

31 Kaatopaikat. Teollisuusalueilta ja teollisuuden kaato- Kasvavien elämänlaatuvaatimustensa vuoksi vaatii lisään- paikoilta voi päästä maahan monenlaisia epäorgaanisia ja tyvä väestö jatkuvasti lisää epäorgaanisia perusaineita. Siihen orgaanisiakin jätteitä. Öljytuotteitten joutumisesta pohjave- puolestaan tarvitaan progressiivisesti kasvavia määriä luon- teen tiedetään monia tapauksia. Sensijaan teollisuuden raskas- non mineraalisia raaka-aineita, sillä aina rikkaimpien metallipäästöt on Suomessa onnistuttu pitämään hyvin kuris- esiintymien louhinnan myötä alenevat arvoaineitten sa. hyödynnettävät pitoisuudet asteittain. Vaikka esiintymät eivät Kaivoksiin liittyy aina ihmisyhteisö omine tarpeineen, joista fysikaalis-kemiallisesti uusiudu eivätkä lisäänny, malmi- ympäristögeologisesti merkittäviä ovat vesi- ja jätehuolto. esiintymien pitoisuuden kannattavuusraja laskee ja vastaavasti Yleiset kaatopaikat, varsinkin harjualueilla tai niitten liepeillä, arvomineraali- ja hyötykiviainesvarat lisääntyvät; tämä kehi- ovat kemiallinen aikapommi; niitten saastuneet suotovedet tys ilmenee myös mineraalitalouden tilastoista. Samalla geolo- voivat pilata lähialueitten pohjavettä useita vuosikymmeniä. giset varat jatkuvasti muuttuvat detaljipiirteiltään; sisällöltään Kaivosyhdyskunnillekin tärkeät pohjavesialueet sijaitsevat ja sijainniltaan, samoin yhteiskunnalliselta, teknologiselta ja usein harjuilla ja reunamuodostumilla, joihin kohdistuvat ympäristölliseltä luonteeltaan. monenlaiset intressit (maa-ainesten otto, rakentaminen, tien- Tällainen muutos merkitsee haastetta maankamaran hyväksi- pito ja liikenne) eivät ole sopusoinnussa pohjaveden suojelun käyttäjille, mutta samalla se takaa yhteiskunnassamme niitten kanssa. asiantuntijoitten tarpeen, jotka vastaavat hyväksikäytön geolo- Liikenne massojenkuljetusten myötä on olennainen osa kai- gisten edellytysten selvittämisestä. Tässä prosessissa kaivos- vostoimintaa. Liikenneonnettomuuksien seurauksena voi öl- ten jälkihoito on monitahoinen ympäristögeologiaan tukeutuva jyä ja myrkkyjä levitä maahan. Teitten kunnossapitoon liittyvä tehtävä, joka on suunniteltava niin, että sen kustannusvaikutus suolaus voi myös huonontaa pohjavettä. Likaantumisriskiä on mukana koko toiminnan kannattavuuslaskelmissa alun al- lisää, että monet tiet seurailevat harjuja ja reunamuodostumia, kaen. Viime kädessä geologisten varojen ympäristöllis-teknis- joitten kuitenkin tulisi samalla olla hyviä pohjavesialueita. taloudellinen luonne merkitsee aina riippuvuutta ihmisten Vedenjohtavuuseroista riippuen esimerkiksi harjun soraisessa omista arvostuksista: kaivosinsinöörit ekstrahoivat mitä ta- ydinosassa maahan joutuneet lika-aineet voivat tuhota laajankin hansa alkuainetta geologisista muodostumista aina sen mu- pohjavesiesiintymän muutamassa viikossa. kaan, miten yhteiskunta arvostaa näitä tarveaineitaan ja toisaalta niitten luonnollisia lähdemuodostumia. KAIVOSTEN JÄLKIHOITO KIRJALLISUUS - REFERENCES Kaivokset jättävät pysyvän jäljen ympäristöön. Hylättyä kaivosta pidetään usein negatiivisena ympäristöelementtinä. Anttikoski, Usko & Saarelainen, Seppo, 1976: Kalliossa oleva pohjavesi. Luku 10.23 teoksessa Maa- ja kalliorakennus, RIL 98. Näkemys on yksipuolinen. Niin asiantuntijain kuin suuren Huuskonen, M. S. & Jürvisulo, J. & Koskinen, H. &Nickels, J. & Rüsünen, yleisön ja poliittisten päättäjien tulisikin tiedostaa positiivisempi J. & Asp, S., 1983: Preliminary results from a cohort of workers exposed to wollastonite in a Finnish limestone quarry. Scand. J. Work Environ. Health 9: kokonaisnäkemys: Vanhat kaivosalueet muodostavat 2. omalaatuisuutensaja harvinaisuutensa vuoksi kulttuurihistori- Kaivosten jitealueiden saattaminen uudelleen kasvullisuuden peittämäksi. allisesti arvokkaita alueita, joissa entiset avolouhokset täytty- 45 s. Vuorimiesyhdistyksen tutkimusseloste A48, 1977. Kaivosten jätevedet. kiinteätjätteetja ympärist6nsuojelu. 63 s. Vuorimies- vät veden pumppuamisen loputtua suhteellisen nopeasti vedel- yhdistyksen tutkimusselosteA77.1986 (myös Vesihallituksen monisteena n:o lä ja metsityttyään rantojaan myöten muodostavat vähitellen 412). jylhiä vesistömaisemia. Ellei niitämaisemallisista tai kulttuuri- Kaivosten kiinteiden jätteiden jajätevesien käsittely. -Ohjeita ja suosituk- sia. 85 s. Vuorimiesyhdistyksen tutkimusseloste A79, 1987 (myös Vesi- ja historiallisista syistä julisteta suojelukohteiksi tai varusteta ympäristöhallituksen monisteena n:o 35). esimerkiksi vedenottopaikoiksi, voidaan niistä saada vähällä Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti & Tenhola, Markku & Paukola, Tarja & vaivalla antoisia virkistysalueita. Uutelu. Anneli, 1996: Mustaliuskeiden vaikutus vesistöihin Sotkamon Talvi- vaarassa. Katso artikkelia tässä lehdessä sivuilla 49-53. Kaivosten asianmukainen jälkihoito on ennen kaikkea hai- Mäkelü, Jukka, 1991: Geologiset ympäristövaikutukset kalliotilojen tallisten sortumien, painumien, massanvalumisten ja eroosion louhinnassa. Vuorimiesyhdistyksen tutkimusseloste A100. Niini, Heikki & Blomqvist, Runai; 1988: Mineraalituotannon jätteet ja estämistä sekä vesistöjen ja pohjaveden suojaamista. Nämä niitten hyödyntiminen. Geologi 40: 4-5. ongelmat on pääosin hoidettava jo tuotantovaiheessa Niini, Heikki & Parkkinen, Jyrki, 1995: Tuotantogeologia. Jatkokoulutus- turvallisuuskysymyksinä sopusoinnussa yleisen kannattavuus- julkaisu TKK-IGE B20, 150 s. Parkkinen, Jyrki (toim.), 1994: Gruvornas miljö- ocheftervård. Samnordiskt pyrkimyksen kanssa. Se edellyttää geologisen tiedon jatkuvaa bergforskningsmöte i Outokumpu 24.-25.8.1994 (kansio: Vuorimies- täysitehoista soveltamista, mikä onkin Suomen kaivoksilla yhdistyksen tutlumusjohtokunta, c/o Geologian tutkimuskeskus). itsestäänselvyys. Kaivoksen jälkihoidon optimaalinen Saarela, J., 1990: Kaivosjätteiden geoteknisktä ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksista. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja, sarja A 64, ennakoiminen edellyttää investointeja siihen jo ennen kaivok- 148 s. sen sulkemista. Jos tuotannon aikana asianmukaisesti eritellään Suomen kaivokset ja ympäristönsuojelu. 70 s. Vuorimiesyhdistyksen ja huolehditaan haaskausta välttäen potentiaaliset sivu- ja tutkimusseloste A78, I986 (myös Vesihallituksen monisteena n:o 413). jäämätuotteet, voidaan jäljelläolevan varallisuuden myynnistä vielä saada kassavirralle positiivinen loppuhuipennus. Kaivosteollisuus kuluttaa ympäristöä paikallisesti. Pitkällä SUMMARY tähtäyksellä kaivosteollisuus kuitenkin lähestyy kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Inhimillinen kulttuuri ei pysy pystyssä ilman kaivosteollisuuden geologisista muodostumis- MINERAL PRODUCTION AND ENVIRONMENTAL ta jatkuvasti tuottamia mineraaliperäisiä aineita: metalleja, GEOLOGY lasia, keraameja, puolijohteita, paperin, kumin ym. lisäaineita, lannoitteita sekä rakennus- ja energiaraaka-aineita. The role of environmental geology in mineral production is discussed. Kierrätyksestä huolimatta nämä aineet kuluvat, rapautuvat tai Besides a conventionally accepted role in protective activities,effective korrodoituvat väistämättä. Lukuunottamatta energiaraaka-ai- and pro-active environmental geology is of great importance to mine technical and economic decisions. In particular the significance of neita ei tuhoutunut tai jätteeksi jäävä osa kuitenkaan todelli- structural geology and engineering geology (includinghydrogeology) suudessa häviä minnekään vaan palautuu lopulta takaisin geo- is emphasized. With due consideration of environmental geology logisiin muodostumiin, joiksi rikastushiekkavarastot ja mineral production may come close to the ideal of sustainable kaatopaikatkin vähissä erin muodostuvat. development.

32 Outokumpu Finnmines Oy:n Enonkosken kaivos

Ins. Heimo Pöyry, fil.maist. Olli-Pekka Isomäki, Outokumpu Finnmines Oy, Enonkosken kaivos

YLEISTÄ Heimo Pöyry, Olli-Pekka Isomäki

Enonkosken kaivoksen avaaminen (kuva 1) oli merkittävä tapahtuma Outokumpu-yhtiön kotimaisessa kaivos- ja metalli- tuotannossa /U. Kaivos turvasi Harjavallan nikkelisulaton b raaka-ainetarpeen 80-luvun puolivälissä suljetun Kotalahden kaivoksen jälkeen. Samoihin aikoihin toimintansalopettaneiden Vuonoksen ja Hammaslahden kuparikaivosten henkilöstöä voitiin sijoittaa uudelle kaivokselle ja näin vähentää merkittä- västi henkilöstön vaikeaa sijoitusongelmaa.

Kuva 1. Enonkosken kaivoksen nostotorni talvella 1994. Fig. 1. The headframe of the Enonkoski mine in the winter 1994.

Enonkosken kaivos sijaitsi Mikkelin läänissä Enonkosken kunnassa. Osa kaivosalueesta ulottui myös Savonlinnan puo- lelle (kuvat 2 ja 7). Kuva 2. Enonkosken kaivoksen sijainti Kaakkois-Suomessa. Kaivoksen avauspäätös tehtiin Outokumpu Oy:n hallinto- Fig. 2. The location of the Enonkoski mine in the Southeast Finland. neuvostossa 11 S.1984. Kaivos valmistui tuotantokuntoon en- nätysajassajarikastamon koeajot alkoivat 14.11.1985.Viralli- sesti kaivos vihittiin käyttöön 2.1.1986. Malmia louhittiin Laukunkankaan esiintymästä 6.7 milj. tonnia, jossa oli 0.76 % Ni ja 0.22 % Cu. Vuosien 1988-1992 aikana louhittiin lisäksi Rikastamon suunniteltu kapasiteetti oli uudishankinta- Hälvälän ja Telkkälän Ni-Cu-malmeja, jotka kuljetettiin esityksen mukaan 480 O00 tonnia malmia vuodessa. Toteutu- Enonkoskelle ja rikastettiin yhdessä Laukunkankaan malmin nut tuotanto oli suurimmillaan vuonna 1993, jolloin rikastamon kanssa /2/. Siten Enonkosken rikastamolla kasiteltiin malmia syöte ylitti miljoona tonnia: 1 065 717 da. Koko toiminnan yhteensä 7,4 milj. tonnia keskipitoisuudeltaan 0.82 % Ni ja aikana valmistettiin 524 372 tonnia nikkelikuparirikastetta, 0.23 % Cu. Tuotanto päättyi 30.12.1994, ja viimeinen rikaste- jonka pitoisuus oli keskimäärin 9.2 % Ni ja 2.5 % Cu. Ensim- juna lähti 23.5.1995 kohti Harjavallan sulattoa, jonne lähes mäisenä toimintavuonna erotettiin erikseen kuparirikastetta kaikki tuotettu rikaste toimitettiin. yhteensä 5 234 tonnia sisältäen 22.7 % Cu. Rikastetoimitusten

nikkelisisältö oli 47 800 tonnia ja kuparisisältö 14 390 tonnia. takteja. Ympäristön sivukivet ovat erilaisia migmatiittisia kiille- Rikaste sisälsi myös kobolttia 2100 tonnia. gneissejä ja grafiittiliuskeita. Sekä noriitissa että kiille- Henkilöstön määrä oli suurimmillaan vuosina 1989ja 1990, gneississä on kontaktiin liittyvä homogenisoitunut muuttumis- jolloin Telkkälä ja Hälvälä mukaan lukien vahvuus oli 126 vyöhyke, reunamuunnos, edellisessä maasälpäporfyroblastinen, henkilöä. Ilman satelliittikaivoksia normaalivahvuus oli keski- jälkimmäisessä maasälpä- ja kvartsihajarakeiden lisäksi on määrin 105 henkilöä pudoten viimeisinä tuotantovuosina alle runsaasti pienirakeista granaattia. Reunamuunnoksen leveys sadan. vaihtelee muutamasta senttimetristä useaan metriin. Nikkeli-kuparimalmit (kuva 3) liittyvät Laukunkankaan itä- GEOLOGIA osan peridotiitteihin ja oliviininoriitteihin (Päämalmio), sekä Olli-Pekka Isomäki intrusion pohjoiskontaktiin, grafiittimyloniittien erottamiin osiin, noriittikielekkeisiin (Rinne-ja Kielekemalmiot)ja osit- Esiintymän löytäminen tain intrusion ulkopuolelle kiillegneisseihinj a grafiittiliuskeisiin tunkeutuneena set -malmina (Leonmalmio). Intrusion si- Outokumpu Oy:n Malminetsintä teki 1960-luvullakoko maan- ofs saan Päämalmio heikkenee K-ja L-pirotemalmioiksi noriitissa laajuista litogeokemiallista nikkelimalminetsintää (ns. ja metagabrossa sekä käyvät kummingtoniittinoriitissa pieni- nikkeliohjelma). Loppukesällä 1969 näytteiden keruu ja geo- rakeisiksi, pilvimäisiksi pirotteiksi (Mäkimalmio, Välimal- loginen kartoitus ulottuivat Haukiveden alueelle. Enonkosken mio). Nämäkin malmiot ovat paikoin rikkaampia ja karkea- Laukunkankaalla kartoitusryhmä löysi Proxan-laitteen avulla rakeisia, kun ne liittyvät siirrosrakoihin. Päämalmio jatkuu kiisupitoisen noriittimuodostuman Mustikkamäen kohdalta. Syväpirotemalmiona kenttäkaateen suunnassa alas länteen. Grundström on kuvannut Laukunkankaan nikkeliesiintymän Alin louhintataso oli +410. Malmia on löydetty vielä +650 löytämisen tapahtumia useissa julkaisuissa /1,3,4,5/. Löytämi- tasolta, mutta tunnetun malmin laatu ja koko heikkenevät sen jälkeen tutkimukset jakaantuivat ajallisesti kahteen vai- alaspäin. Intrusiojatkuu ainakin +800 -tasolle. Noriitinpohjois- heeseen. reunan kaade on pysty, osaksi jyrkästi pohjoiseen kaatuva, Ensimmäinen tutkimusvaihe alkoi välittömästi kiisupitoisen mutta noin +250 -tasolla etelään kaatuva myloniittivyöhyke noriittigabropaljastuman löydön jälkeen. Tutkimukset käsitti- rajaa muodostuman alaosaa. Myloniitissa on kapeita massiivi- vät montutusta, syväkairausta ja soijaporausta. Mustikkamäen sia malmijuonia (TN- ja TK-malmiot), jotka ovat ilmeisesti kallioalue paljastettiin ja kartoitettiin yksityiskohtaisesti. Riit- Leonmalmion alajatketta. Leikkaavat myloniittivyöhykkeet tävän rikasta malmia ei löydetty ja tutkimukset lopetettiin veivät toiveet suurien lisämalmien löytämisestä. Ainoa kaivos- keväällä 1971. Mineraalivarantoarvion mukaan oli inventoitu toiminnan aikana löydetty kokonaan uusi malmio oli Kieleke- 4.5 milj. tonnia pitoisuuksiltaan köyhää nikkelimalmia (Ni malmio ja sen osana Riekalemalmio. Ne sijoittuvat Rinne- 0.33 %, Cu 0.10 %). malmion itä- ja alajatkeelle Laukunkankaan muodostuman Toinen tutkimusvaihe alkoi vuonna 1980 vanhan kairaus- pohjoisreunan noriittikielekkeeseen tasovälille +90 - +285, ja aineiston tarkemmalla käsittelyllä. Voitiin osoittaa, että esiin- leikkautuvat liepeestään samaan myloniittiin. Etelä- ja Länsi- tymän itäpää on mafisempi ja otollisempi nikkelimalmin osista intrusiota ei tunneta louhintaan kelpaavia minerali- esiintymiselle. Kohteella tehtiin tihennettyä geofysiikan mitta- soitumia. usta, jonka tuloksia voitiin verrata entistä helpommin mallei- Malmin isäntäkivenä noriitti oli lujaa ja louhinnassa kestä- hin uusien tulkintaohjelmien avulla. Kairaukset aloitettiin uu- vää. Peridotiiteissa ja oliviininoriiteissa Päämalmion ja sen delleen huhtikuulla 1980. Heti ensimmäiset uudet syväkaira- alajatkeiden eräissä osissa esiintyi kloriitti- ja karbonaatti- reiät lävistivät aiempaa parempaa malmia, verkkopirotteista rakoilua, jotka aiheuttivat ajoittain ongelmia louhosten pysy- oliviininoriittia ja peridotiittia, joita reunustivat massiiviset vyyteen. Grafiittiutuneet siirrosraot lisäsivät tukemistarvetta. kiisumalmit. Tutkimuksiajatkettiin Malminetsinnän ja Kaivos- teknillisen ryhmän sekä erillisen tutkimustyömaan toimesta Malmityypit vuoteen 1984. Tutkimukset käsittivät malmin inventoinnin lisäksi mm. tutkimustunnelin ajon, kalliomekaanisia tutki- Laukunkankaan nikkelimalmien isäntäkivi vaihteli itäosan muksia, koelouhintaa j a rikastuskokeita. Tehdasmittakaavainen peridotiitista ja oliviininoriitista länteen mentäessä noriittiin ja koerikastus tehtiin Kotalahden kaivoksella. kummingtoniittigabroon. Samalla sulfidien esiintymistapa Kaivoshankkeen kannattavuustarkastelun pohjana oli todet- muuttui karkea- ja keskirakeisesta runsaasta verkkopirotteesta tuja malmivaroja 3.4 milj. tonnia (Ni 1.2 %, Cu 0.4 %). Koko pisaramaisiin pirotteisiin ja lopulta hyvin hienorakeisiin pilvi- todettu mineraalivaranto käsitti 9.4 milj. tonnia (Ni 0.67 %, Cu mäisiin pirotteisiin. Siirros- ja ruhjevyöhykkeiden metagab- 0.18 %, Co 0.029 %ja S 5.2 %), kun rajapitoisuutena oli 0.2 % roissa ja -peridotiiteissa esiintyi karkearakeisia breksiamalmeja. nikkeliä. Lisäksi arvioitiin olevan todennäköisiä mineraali- Kontakteissa esiintyi massiivisia ja karkearakeisia tyyppejä varantoja 3.1 milj. tonnia(Ni 0.34)jamahdollisiavarantoja0.5 sekä noriittimuodostumassa että sen ulkopuolella kiisujuonina milj. tonnia (Ni 0.7 %). kiillegneississä. Myloniittikontakteissa esiintyi massiivisia kiisujuonia. Malmiesiintymä Leonmalmio oli massiivista malmia, jossa oli granaattipitoisia Laukunkankaan malmiesiintymä liittyy luode-kaakko -suun- trondhjemiittipegmatiittiosia. Sivukivinä esiintyi kiillegneissiä taiseen ruhje- ja siirrosvyöhykkeeseen, johon kuuluu useita ja grafiittiliuskeita. pienempiä nikkeliesiintymiä ja joitakin suurempia kuten Kaikkien malmityyppien malmimineralogia oli verrattain Kotalahti. Laukunkankaalla noriittinen gabrointrusio on yksinkertainen. Magneettikiisu, pentlandiitti ja kuparikiisu maanpintaleikkauksena suunnilleen itä-länsisuuntaisen ovaalin olivat tärkeimmät malmimineraalit. Magneettikiisua oli aina muotoinen ja painuu aluksi jyrkästi ja syvemmällä noin 40 vaihtelevin määrin ja massiivisissa malmeissa päämineraalina. asteen kenttäkaateella länteen. Intrusiota leikkaavat useat Pyriittiä esiintyi niukasti. Kuparikiisua oli usein kontakteissa pystyhköt grafiittiutuneet siirrokset ja toisaalta loiva-asen- runsaana ja karkearakeisena, mutta niukasti ja hienorakeisena toiset graniittipegmatiittijuonet. Lisäksi on ainakin kahden muodostuman sisäosissa. suuntaisia diabaasijuonia, joita muut juonet leikkaavat. Koko Aksessorisina malmimineraaleina on raportoitu violariittia, muodostuma koostuu isoista breksiakappaleista ja kontaktit gersdorffiittia, pyriittiä, nikkoliittia, milleriittiä, sinkkivälkettä ovat kielekkeisiä, osaksi myloniittisia, "väkivaltaisia", kon- ja molybdeenihohdetta. Sulfidien lisäksi on tavattu rutiilia,

36 Kuva 3. Enonkosken kaivoksen pituusprojektio. Fig. 3. The longitudinal projection of the Enonkoski mine. ilmeniittiä, kromiittia, magnetiittia ja spinelliä. Grafiittia oli osassa Alimak-menetelmällä. Kuilun yläosa maanpintaan teh- siirroksiin rajoittuvissa malmeissa aiheuttaen rikastamolla ajoit- tiin pitkäreikänousuna, samoin pohjaosa 400-tasolle. Nosto- tain ongelmia. torni rakennettiin samanaikaisesti kuilun louhinnan kanssa. Sulfidifaasin keskimääräinen nikkelipitoisuus vaihteli Kaivoksen avaamista nopeutti tutkimusvaiheen aikana tehty malmityypeittäin Päämalmion 5.4 %:sta Mäkimalmion ja noin 2 km pitkä tutkimustunneli. Tästä huolimatta ensimmäi- Rinnemalmion 3.3 %:in Ni(sf). Alimmillaan se oli eräissä sen vuoden valmistavien töiden määrä oli yli 5 km. Lisäksi osissa massiivisia off set -malmeja alle 2 % Ni(sf). louhittiin muita tiloja (kuva 7). Kaivostoiminnan aikaiset tutkimukset Tutkimukset kohdistuivat malmiraj ojen tarkkaan määrittelyyn kairauksin ja soijaporauksin. OMSLOG-laitteella tehtiin ENONKOSKEN KAIVOS porarei’issä johtokykymittauksia, joiden tulos muunnettiin Malmarno - hmulatirmen louhmta kalibroinnin avulla nikkeli-pitoisuuksiksi /6/. Näin saatiin lo- 8, pulliset louhintarajat. Kaikki ajetut perät kartoitettiin 7 geologisesti. Kairaustyöt teetettiin urakoitsijoilla. Malminetsintä kaivoksessa keskittyi malmioiden jatkeiden 6 ja siirrosvyöhykkeiden ”takaosien” tutkimiseen sekä noriitin 5 sisäisten pirotemalmien (Mäki-, Väli-, Syväpirote- ja Rinne- 54 malmiot) inventoimiseen. Kaikkien näiden määrääpystyttiinkin 3 lisäämään niin, että voitiin tuotannon tahdissa osoittaa uutta louhittavaa (kuva 4), tosin pitoisuuden kustannuksella. Louhit- 2 tu malmimäärä vastaa hyvin ennen kaivostoiminnan alkua I tehtyä arviota (kuva 5). Malminnosto malmioittain, mukaan O lukien satelliittikaivokset, on esitetty kuvassa 6. 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 Kurnulatiivinen louhinra Malmvarat butunkangas KAIVOS aMalmvarat HdvBIA Maimmrat Teikkaiä Toteutunui malmmmto 1985 - 1594 Heimo Pöyry Malmivarat = aktivaidut varat + iouhitlawsra olevat varat rnalm-enoll5.2.95lop1 Kaivoksen avaustyöt alkoivat elokuussa 1984 ja kaivos oli Kuva 4. Kurnulatiivinen louhinta ja kulloinkin jdjellä olevat malmi- tuotantokunnossa helmikuussa 1986. Louhinnan valmistavat varat vuosina 1984-1994. työt tehtiin omana työnä, mutta malminkäsittelylinjan louhinta- Fig. 4. The cumulative ore hoisting and the ore reserves in the years työt teetettiin urakoitsijoilla. Nostokuilu louhittiin kahdessa 1984-1994.

31 ENONKOSKEN KAIVOS MALMIARVIOT IN STTU /I 3 I984 i LGI

Kuva 5. Malmin pitoisuuden riippuvuus malmin määrästä alku- peräisen mineraalivarantoarvion mukaan. Kumulatiivinen louhinta on lisätty kuvioon. Fig. 5. The ore grade versus ore tonnages in the primary mineral evaluation. The cumulative ore hoisting is added in the same figure.

ENONKOSKEN KAIVOS Kuva 7. Kaivosalueen kartta, johon on merkitty maanalaisten Malminnosto malmmittain 1985 - 1994 louhosten projektiot. 3 I’ Fig. 7. The map of the mine site with the projection of the underground stopes. 2.5

2 8c 1.5 2

O Paamalrmo Leo MLh Leleke Valim Halvtila K-DU L-DU Rinne Swam Muut Telkksla HLouhinta +Ni-pitoisuus % +Cu-pitoisuus % Malminnosto malmioittain 1985 - 1994 (rikastamon sytite) data: graafimm.wk3, 31.3.1995iopi

Kuva 6. Toteutunut louhinta malmioittain. Fig. 6. The ore hoisting from the separate ore bodies.

Päälouhintamenetelmänä käytettiin välitasolouhintaa. Mal- min louhinta alkoi rikkaasta Leonmalmista (kuva 8). Varsinai- sen päämalmin louhinta aloitettiin malmion keskeltä poikittaisista välitasolouhoksista. Ensimmäiset louhokset ja malmin reunaan louhittu erillinen avauslouhos täytettiin kovettuvalla täytteellä muodostamaan malmia reunustavaa grafiittiruhjetta vastaan riittävät tukipilarit. Taloudellisin perustein valittu Päämalmion louhinnan aloitustaso vaikeutti viimeisten vuosien toimintaa, mutta ei aiheuttanut mainittavia malmitappioita. J Päämalmion lisäksi louhittiin erilliset pitoisuudeltaan köy- /- hemmät Rinne-, Mäki-, Kieleke- ja Välimalmit sekä K- ja L- pirotemalmit suurina välitasolouhoksina ilman täyttöä. Kaikki TASO +225 louhokset tuettiin vaijeripultein. Malmi lastattiin pääasiassa Kuva 8. Päämalmion louhintatapa. Louhokset P, EAja EC on täytetty suoraan louhoksista kaatokuiluihin. Ne toimivat samalla kauko- kovettuvalla täytöllä. ohjatun murskauksen ja automatisoidun noston ansiosta Fig. 8. The stoping of the Main orebody. The stopes P, EA, and EC välivarastoina viikonlopun tuotantoa varten. are filled with consolidated backfill.

38 Murskain oli hankittu Otanmäen kaivokselta käytettynä ja tuotannon. Rikkaamman Päämalmion tultua lähes loppuun nostokone samoin Ruotsista Idgebergetin kaivokselta. louhituksi jäljellä oli huomattava määrä köyhiä pirotemalmeja. Vedenpoisto tapahtui yhden pumppaamon kautta, ja siihen Alhaisen pitoisuuden (tasolla 0.4 % Ni) ja kovan isäntäkiven liittyi myös täysin automaattinen liejunpoisto. Tuuletusta var- (sitkeä noriitti) takia aikaisemmin hyvin toiminut AG-jauhatus ten ajettiin kolme täysprofiilinousua. Louhinnan suunnittelu ei kyennyt hienontamaan riittävää malmimäärää kannattavuu- perustui Minenet-ohjelmistoon, joka oli kehitetty yhtiön toi- den saavuttamiseksi. Mahdollisen toiminta-ajan lyhyyden vuok- mesta 80-luvulla /7/. Tuotantoporaus tapahtui pääasiassa yhtä si lisäinvestoinnit eivät olleet enää perusteltuja. Oli kaksi Data-porauslaitetta käyttäen. Laite oli ensimmäinen Suomeen vaihtoehtoa. Suljetaan kaivos tai nostetaan rikastamon kapasi- toimitettu tietokoneohjattu tuotantoporauslaite. Kone ostettiin teettia vaihtamalla muuttuneisiin olosuhteisiin tehokkaampi 1987 ja se toimi tehokkaasti tuotannon päättymiseen asti. jauhatusprosessi ottamallajauhatusmyllyjen hy ödyntämättömät Kaivossuunnittelu tehtiin alusta alkaen sellaiseksi, että se moottoritehot käyttöön. Harjavallan nikkelisulaton raaka-aine- sallii joustavan tuotannon noston. tarve vaikutti osaltaan toiminnan jatkamisen puolesta. AG- Kaivoksen tuotantovarmuus oli erittäin hyvä. Rikastamo ei myllyn kaulan murtuman pitkä korjausaika pakotti ajamaan pysähtynyt kertaakaan koko toiminnan aikana malmipulan tuotanto pala-kuulamyllyn varassa. Kun ennen vauriota pro- takia. sessin kapasiteetti oli 85-90 t/h, kuulamylly jauhoi parhaimmillaan 75 t/h. Kahden myllyn erilliset kuulajauhatuspiirit RIKASTAMO tarjosivat varman ratkaisun tuotannon nostamiseksi (kuva 9). Heimo Pöyry Tavoiteltu 125 t/h saavutettiin vaikeuksitta. Kalliimmat Alunperin rikastamon suunnittelun perusteena oli rakentaa jauhatuskustannukset (kuulat!) kompensoitiin suuremmalla 480 000 malmitonnin vuosituotantoa varten rikastusprosessi kaivoksen tuotannolla. Todelliset käyttökustannukset laskivat käyttäen pääosin yhtiön laitoksilta vapautuvia laitteita, kor- noin 25 %. Jauhatuksen muutoksen mahdollistivat riittävän keaa automaatioastetta ja täysautogeenijauhatusta /8/. Raken- suuret myllyt ja myllyjen moottorit. Muutostyö toteutettiin nusvaiheessa tavoitekapasiteetti nostettiin 700 000 tonniin. kokonaan yhtiön omana työnä Enonkosken kaivoksen, Turulan Laboratoriokokeiden ja Kotalahden rikastamolla suoritetun Konepajan ja Outokumpu Mining Services’n toimesta. koeajon perusteella päädyttiin luontaisessa pH:ssa tapahtu- Tuotannon nosto tasolta 800 000 t/a tasolle 1 O00 O00 t/a vaati vaan Ni-Cu -yhteisvaahdotukseen, joka tapahtui OK- 16 -ken- kaivoksessa uusia louhoksia nopeaan tahtiin. Valmistavia töitä noissa. Esirikasteen kertaus suoritettiin kahdesti OK-3 -ken- jouduttiin tekemään kovalla kiireellä, kun toisaalta kaivoksen noissa. Alkuvaiheen toinen vaahdotusvaihe käsitti Ni-Cu alasajoa oli jo aloitettu. Malmista oli onneksi riittävästi geolo- -erotusvaahdotuksenja kolmas vaihe sulfidien erotuksen, mutta gista tietoa ja suunnitelmat voitiin tehdä vähäisin lisä- ensimmäisen toimintavuoden jälkeen siirryttiin pelkästään Ni- tutkimuksin. Henkilöstöä ei voitu kannattavuussyistä lisätä - Cu -yhteisvaahdotukseen. Myllyt kooltaan 4.0 m x 6.0 m (2 kpl) saatiin Vuonoksen kaivokselta. Rikasteen vedenpoisto tapahtui 20 m sakeuttimessa ja 22 m2painesuotimella. Proses- sin ohjauksessa käytettiin PROSCON 210 PM digitaalista prosessinsäätöjärjestelmää. Analyysit saatiin COURIER 300 ENONKOSKEN RIKASTAMON VIRTAUSKAAVIO analysaattorilla. Rikastamon jäte pumpattiin 44 ha rikastehiekka-altaaseen. Selkeytysvesi johdettiin 20 ha vesialtaaseen, joka toimi selkeytyksen lisäksi prosessiveden varastoaltaana. Ylimäärä- vesi neutraloitiin kalkkimaidolla ja sakeuttimen ylitevesillä sekä johdettiin II-selkeytysaltaaseen metallien saostamista varten. Altaasta poistuva vesi ilmastettiin ilmastusportaissa ja johdettiin Sortavalanjärveen ja edelleen Haukiveteen vesien- laskuluvan mukaisesti. -w Rikastamon vahvuus oli toiminnan alkaessa 26 henkilöä pudoten viimeisinä vuosina alle 20. Rikastamon jakaminen jauhimo- ja vaahdottamo-osastoihin sijoittamalla muusta rakennuksesta eristetty valvomo-labora- I. SYÖTTÖSIILO n. 250 t 2 kpl torio-konttori-huoltotila osastojen väliin tehosti prosessin val- 2. SEULONTA (2-taso seulakone LOKOMO B 256 TT 2 kpl, vontaa ja antoi hyvät työolosuhteet. Alakerran lattiaratkaisut ylätaso # 60 mm, alataso # 20 mrn) pumppukaivoineen poistivat käytännössä kokonaan perintei- 3. MURSKAUS (karamurskain LOKOMO G-2011 2kpl) sen lapiotyön rikastamolta. Lietepumppujen kokoaminen omik- 4. JAUHATUS (kuulamylly 0 4 m x 6 m 2 kpl) si yksiköikseen nopeutti pumppujen vaihtoa ja lyhensi seisok- 5. KARKEAVAAHDOTUS (OK- Skim-Air vaahdotuskone 2.2 mR 2 kPl) keja. Rikastamon käyntiaste oli 95-96 % koko toiminnan ajan. 6. LUOKITUS (sykloni 0 400 mm 4 kpl) Rikastamon valvomoon oli keskitetty huomattava määrä 7. ESIVAAHDOTUS (OK- 16 kenno 2 kpl) varsinaiseen prosessin ohjaukseen kuulumattomia ulkopuoli- 8. RIPEVAAHDOTUS (OK- 16 kenno 4 kpl) sia toimintoja. Maanalainen murskaus, malminnosto, kaivok- 9. 1. KERTAUSVAAHDOTUS (OK- 3 kenno 4 kpl) 10. 2. KERTAUSVAAHDOTUS (OK- 3 kenno 2 kplj sen veden- ja liejunpoisto, tuuletus, kaivosalueen vartiointi ja 1 I. I. RIPPEEN KERTAUS (OK- 16 kenno 2 kplj kaivoksen portit hoidettiin prosessinohjaajan toimesta. 12. 2. JA 3. RIPPEEN KERTAUS (OK- 16 kenno 2 kpl) Rikaste kuljetettiin VR:n urakoimana kuorma-autoilla Sil- 13. HIILIVAAHDOTUS (OK- 3 kenno 4 kplj volaan Kerimäen asemalle ja edelleen junalla Harjavaltaan. 14. SAKEUTUS (sakeutin 0 20 m) 15. SUODATUS (painesuodatin LAROX PF 22 rn2 2 kpl) Tuotannon nosto Alunperin 480 000 malmitonnin vuosituotannolle suunniteltu Kuva 9. Rikastamon virtauskaavio viimeisten tuotantovuosien 1992-1994 aikana. kaivos saavutti alkuperäisellä prosessilla jauhatuksen väli- Fig. 9. The flow sheet of the Enonkoski concentrator in the last tuotemurskauksen asennuksen jälkeen 800 000 tonnin vuosi- production years 1992-1 994.

39 päinvastoin kaikkien osastojen vahvuutta pudotettiin. Osaava, vuosina 1989-1992 yhteensä 500 000 tonnia 1.4 % Ni malmia. kokenut ja tehtäviinsä motivoitunut henkilöstö ratkaisi lopulta Louhinta tapahtui omana työnä, mutta malmin kuljetus Enon- onnistumisen. Henkilöstön venymiskyky tuotannon vaikeina koskelle urakoitiin moottoriproomuille. Kuljetus tapahtui Sai- hetkinä oli esimerkillistä. maan vesialuetta pitkin ja jatkui ympäri vuoden ensimmäistä Kaivoksen kokonaisvahvuus oli 100, kun miljoonan tonnin kertaa Suomen sisävesillä. Kuljetusmatkaa oli 200 km. vuosituotanto ylittyi, ja aleni viimeisenä vuonna vahvuuteen Ympäristö 80. Maanalaisen henkilöstön vahvuus oli koko toiminnan ajan Kaivoksen sijoittuminen keskelle Suomen puhtaimpia vesi- noin 40. Kaivoksen saavuttama 12 O00 malmitonnia vuodessa alueita ja lähelle Saimaannorpan suojelemiseksi perustettua per henkilö on kaksinkertainen tulos tehokkaina pidettyihin Linnansaaren kansallispuistoa edellytti prosessivesien huolel- kaivoksiin verrattuna. Lukuun sisältyvät kaikki kaivoksella lista käsittelyä. Aikanaan poikkeuksellisen tiukat ympäristö- olleet henkilöt. päästöjen enimmäispitoisuudet alittuivat koko toiminnan ajan. KAIVOS AIKAANSA EDELLÄ Lopullisesti kaivoksen vaikutus selviää vasta vuosikymmeni- en kuluttua rikastushiekka-alueen sisältämien sulfidien takia. Heimo Pöyry Alueen huolellisen peittämisen ja suotovesien ns. wedland- Automaatiotaso oli korkea huomioiden, että kaivos avattiin käsittelyn uskotaan estävän metallien pääsyn läheiselle vesi- 1985ja suunniteltiin 80-luvun alkupuolen teknologiaan perus- alueelle. tuen. Täysin automatisoitu miehittäm n kaivoksen murskaus- Kaivos lisäsi henkilöstön kautta merkittävästi pienen Enon- janostojärjestelmä ei ole yleinen vuosikymmenen kulumisesta kosken kunnan verotuloja ja paransi palveluja. Kunta sai huolimatta. Kahden-kolmen vuorossa olevan työntekijän voi- valtion tuella rakennetuksi yli 100 uutta asuntoa, jotka ovat min hoidettu 1 milj. tonnin tuotanto kaivoksen kaatosiiloista kunnan vuokra-asuntoina. Savonlinna hyötyi myös verotulois- valmiiksi rikasteeksi on myös edelleen harvinaista. Rikas- ta ja liike-elämä sai lisää asiakkaita. tusprosessin mittausten ja säätöjen suoritus prosessilaitteiden Yhteenveto punnituksen avulla, ATK-pohjainen kaivossuunnittelu, data- ohjattu poraus ja optimivesipitoinen kuonasementillä kovetettu Enonkosken kaivoksen suunnittelu ja toteutus onnistuivat ko- kaivostäyttö olivat myös uutta teknologiaa. Kaivoksen konaisuutena erinomaisesti. Jälkikäteen todetut puutteet liit- radiopuhelinjärjestelmä, LHD-sähkölastauskone 1 000 V tyivät pieniin yksityiskohtiin. jännitteellä ja prosessiveden kierrätys olivat ennakkoluulotto- Rikastushiekka-alueen sijainti ja muotoilu olisivat olleet mia ratkaisuja. erilaiset, jos nykyiset ympäristösäännökset olisivat olleet 80- luvulla tiedossa. Satelliittikaivokset Alkuvuosina kaivoksen kannattavuutta horjuttanut ennakoi- Enonkosken malmin lisäksi rikastamolla käsiteltiin kahden tua heikompi nikkelin hinta nousi vuosina 1988-1 989 erittäin satelliittikaivoksen, Hälv korkealle, ja koko toiminta-ajan keskihinta toteutui ennusteen malmeja. Hälvälän kaivos sijaitsee 20 km etäisyydellä rikas- mukaisesti. tamolta. Kaivoksesta louhittiin vuosina 1988-199 1 yhteensä Enonkosken kaivos täytti kaikki kaivokselle asetetut tuotto- 280 000 tonnia 1.4 % Ni malmia. Kaivos toteutettiin neljänä eri tavoitteet, lisäsi teknistä kehitystä ja tarjosi henkilöstölle hy- vaiheena ulkopuolisia urakoitsijoita käyttäen. Taipalsaarella vän työpaikan vuosikymmenen ajaksi. 20 km Lappeenrannasta sijaitseva Telkkälän kaivos tuotti KIRJALLISUUS - REFERENCES

1. Alc~~aeu.\,E., Grundstriim, L., Pitkänen. R. and Virtanen, M., Vuoriteollisuus - Bergshanteringen, 44 (1 986) 16-23.

2. Isomäki, O.-P, Geologi 46 (1994) 112-114. I.Pulkkinen, M., Pihko, A., Tanskanen, P, and Lovén, P., IMM 99 (1990) 3. Grundstriim, L., Bull. Geol. Soc. Finland 52 (1980) 23-53. Al-A64. 4. Grundstriim, L., 1 Ith World Mining Congress, Belgrad (1982) 139. 8. Eerola, E, Koivistoinen, E, and Virtanen, M., XVI International Mineral 5. Grundstrci'm, L., Geol. Surv. Finland, Bull. 333 (1985) 240-256. Processing Congress (1988) 157-169. 6. Huttula, A., Analys i Borrhil. Samnordiskt projekt. Rapport (1992) MlTU 14 T. App I, 8 p.

SUMMARY

THE ENONKOSKI MINE

The Enonkoski mine was located in Southeast Finland, about 30 The ore was crushed in one stage underground and skiphoisted to kilometers north of the town of Savonlinna. The Ni-Cu deposit was the surface. The hoisted ore was ground in two stages, in one primary discovered in 1969, but the main orebody was found in 1980 as result lump mill and in one secondary pebble mill. Later, when the of the second drilling period. The ore deposit was associated with the disseminated hard norite ore was in production the grinding was in two mafic - ultramafic parts of the Laukunkangas norite intrusion. The separate lines each with one stage ball mill. In the flotation plant the main ore minerals were pentlandite, chalcopyrite and pyrrhotite. bulk nickel-copper concentrate was produced. The process was The Enonkoski mine was opened in 1984, and the concentrate automated using the Courier 300 on-stream X-ray analyzer and production was started in January 1986 after the short test drive from Proscon 210 process control computer system. The capacity of the November 1985. Besides theLaukunkangas ore the two small satellite plant was designed for 700 000 tpa, but in the last years the mill feed ores, Hälvälä and Telkkälä, were also processed at the Enonkoski mill. was about 1 million tons of the crude ore per year. 524 O00 tons of Ni- The total mill feed was 7.4 million tons of ore with the average nickel Cu concentrate with the average nickel content of 9.2 % was produced content of 0.82 % and copper content of 0.23 %. The Enonkoski mine in 1986-1994. was shut down in December 1994. The total number of the employees was around 105, but in the last The main mining method was sublevel stoping with the waste rock years under 100. and partly consolidated backfilling.

40 Forrestanian nikkelikaivokset

DI Seppo Rantanen, Ins. Heimo Pöyry, FM Jukka Pitkäjärvi, Outokumpu Mining Australia Pty Ltd, Forrestania Nickel Mines

JOHDANTO

Forrestanian nikkelikaivokset (Cosmic Boy, Flying Fox ja lian viranomaiset antoivat Outokummulle poikkeus1uvan ryh- Digger Rocks) sijaitsevat Länsi-Australiassa noin 370 km tyä hyödyntämään alueen nikkelimalmeja (erityislupa tarvi- itäkaakkoon pääkaupungista Perthistä (kuva 1). Alueella oli taan, mikäli yhtiön ulkomaalaisomistus on yli 50 %). pienimuotoista kultamalmien louhintaa ja rikastusta jo vuosi- Kaivosten rakennusohjelmaan kuului 500.000 tpa:n sadan alkupuolella, mutta laajamittaisempi malminetsintä rikastamon rakentaminen, infrastruktuurin hankkiminen koko Forrestanian vihreäkivivyöhykkeellä alkoi 1 960-luvun lopulla alueelle sekä kolmen kaivoksen avaaminen niin, että nikkelin hinnan nousun myötä. Useat nikkelimalmilöydökset avolouhoksen tuotantovaiheen päätyttyä maanalaiset kaivok- eivät vielä silloin johtaneet kaivostoimintaan. Tutkimuksia set olisivat tuotantokunnossa. Tuotanto saatiin nopeasti käyn- kuitenkin jatkettiin ja 1980-luvun lopulla Outokumpu hankki tiin niin, että koekäytön (marras-joulukuu 1992) jälkeen 50 %:n osuuden alueen malmien hyödyntämisoikeuksiin. täystuotantoon päästiin tammikuussa 1993. Rikastamo ja suu- Arimco:n ja Outokummun muodostama yhteisyritys (Joint rin osa infrastruktuuria (hallinto, varasto, keskuskorjaamo, Vent ur e) suoritti tar k en n u s kair au ks i a y 11 äm ai nit tuj en majoituskompleksi ja lentokenttä) rakennettiin Cosmic Boyn esiintymien alueella vuosina 1989 ja 1990 ja uusittu alueelle, jossasijaitsi 1960-luvun lopulta peräisin olevamalmin- kannattavuustarkastelu valmistui vuoden 1990 lopulla. Seu- etsintäleiri. raavana vuonna Outokumpu osti Arimco:n osuuden ja päätös kaivoksen avaamisesta tehtiin joulukuussa 1991, kun Austra- KAIVOSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEIT;~ FORRESTANIASSA Forrestanian toiminta perustuu Fly-in-Fly-out järjestelmään, jossa lähes koko henkilöstö lentää Perthistä kaivokselle työ- jakson ajaksi ja palaa takaisin kotiin vapaa-ajan jaksoa varten (kuva 2). Yleisin työvuoro (roster) on 14 päivää työtä (à 12 tuntia), jota seuraa 7 päivän vapaa. Johtoja hallinto työskente- levät kaivoksella pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin

.. .-

OUTOKUMPU MINING AUSTRALIA PTY. LIMITED

FORRESTANIA NICKEL MINES LOCATION MAP

____ L - Kuva 2. Ilmakuva Comic Boyn kaivosaluee\ta (rikastaino, Cosmic Boyn kaivoksen suuaukko, keskuskorjaamovarasto ja hallinto- rakennukset) Kuva 1. Forrestanian nikkelikaivosten sijainti Lansi-Austrdliassa. Fig. 2. Aerial photo over Cosmic Boy mine area (proce5sing plant, Fig. 1. Location of Forrestania nickel mines in Western Australia. boxcut & portal of Co5mic Boy mine, workshop/store, administration)

41 (kerran kuukaudessa kahden päivän tasausvapaa). Kaivokset tetaan kaivoksilta kuorma-autoilla rikastamoon,joka sijaitsee ja rikastamo toimivat jatkuvasti viikonloput mukaanlukien. C. Boyn alueella. Erilaiset malmit syötetään karkea- Kaikki työntekijät on majoitettu motellityyppiseen majoitus- murskaimeen tietyssä suhteessa rikastusprosessin hallinnan kompleksiin, jossa jokaisella on oma huone ja useimmilla oma helpottamiseksi. Rikastamo mitoitettiin alunperin SO0 000 kylpyhuone. Vapaa-ajan viettoa varten "kylässä" on tennis- tpa:n kapasiteetille perustuen autogeenijauhatuksen käyttöön. cricket-kenttä, kuntosali, uima-allas, golf-harjoitusrata, TV- Rikastamon kapasiteetti on nykyisin n. 650 O00 - 700 O00 tpa huone ja tietysti Australian tavan mukaisesti "wet mess". johtuen malmien erilaisesta jauhautuvuudesta j a operaattorien Kesä (joulu-maaliskuu) on Forrestanian alueella kuiva ja lisääntyneestä kokemuksesta jauhatusmenetelmän käytössä. ajoittain kuuma. Päivälämpötila pysyttelee 30 asteen yläpuo- Tuotettu nikkelimäärä on ollut kahtena viime vuonna 7600 lella, mutta iltaisin merituuli viilentää ilman miellyttäväksi. t nikkeliä Ni-rikasteessa. Ni-rikasteen Ni-pitoisuus on vaih- Talvella (kesä-elokuu) saadaan suurin osa vuotuisesta sade- dellut 10-15 %:n välillä, ollen keskimäärin 12 % Ni. Vastaa- määrästä (300-400 mm), mutta myös kesäaikaan rajut vasti Ni:n saanti on vaihdellut esiintymäkohtaisesti 60-90 ukkoskuurot ennätyssateineen voivat aiheuttaa tulvia ja haitata %:n välillä. Parhaimmat tulokset vaahdotuksessa saadaan tuntuvasti tuotantoa. Talvikuukausina mittari laskee yöllä usein Flying Foxin ja C. Boyn malmeista saannin ollessa 90 %ja 82 nolla-asteen alapuolelle, päivälämpötilojen ollessa kuitenkin %. D. Rocksin malmin vaahdotussaanti voi vaihdella suurissa 10- 18 astetta. Metsäpalovaara on suuri, mistä on esimerkkinä rajoissa 3.5-78 %:n välillä, keskiarvon jäädessä n. 65 %:¡in. laaja metsäpalo tammikuussa 1994,jolloin noin 600 O00 heh- Yleisimmät nikkelimineraalit ovat violariitti ja pentlandiitti taaria metsää ja pensaikkoa tuhoutui. Kaivoksen toiminta (C. Boy). Pyriitti ja magneettikiisu ovat yleisimmät pysähtyi noin viikon ajaksi, koska voimalinjaa tuhoutui 60 sulfidiharmemineraalit. Malmien kuparipitoisuus on alhai- km:n pituudelta. Alueen kasvillisuus vaihtelee matalasta nen. D. Rocksin ja C. Boyn malmien MgO-pitoisuus on pensastosta kookkaisiin eukalyptuspuihin, riippuen lähinnä korkea ja malmit sisältävät nikkelimalmeille tyypillisiä, maaperästä ja pinnanmuodostuksesta. Suolajärvet ovat yleisiä helpostivaahdottuvia MgO-rikkaita silikaattimineraaleja. johtuen maaston tasaisuudestaja suuresta haihtumisesta (1500 Autogeenijauhatus on toiminut varsin tyydyttävästi sisään- mm vuodessa). ajovaiheen jälkeen. Tuotannon alkuvaiheessa käsiteltiin D. Alueen kallioperä on rapautunut syvälle ulottuen 100-150 Rocksin pintaosien malmia, joka oli hankalaa jauhaa (riippu- metrin syvyyteen saakka, millä on huomattava merkitys kai- matta menetelmästä). Ko. malmi sisälsi runsaasti uudelleen- vostoimintaa ajatellen (kalliorakentaminen, malmimineraalien kiteytynyttä kvartsia, ollen lasinterävää, kovaa kiveä. Louhinnan muuttuminen). Pohjavesi on suolaista suolapitoisuuden vaih- siirtyessä esiintymän syvempiin osiin jauhatuskapasiteetti nousi dellessa2,5-9 %:nvälillä. Pohjaveden määrä on runsas nimen- merkittävästi. Ni-rikaste (70 O00 tpa) kuljetetaan kuorma- omaan malmivyöhykkeillä. Kaivoksista pumpattu suolavesi autoilla kaivokselta Esperancen sataman varastoon (kuljetus- joudutaan varastoimaan erillisiin altaisiin tai injektoimaan matka 3.50 km). Keskimäärin kerran kuukaudessa rikaste (Mt takaisin kallioperään. Juomakelpoinen vesi pumpataan 30 Keithin Ni-rikasteen kanssa) laivataan Mäntyluotoon, josta km:n päästä Cosmic Boyn alueelle. Tuorevesi saadaan edelleen j unakulj etuksena Harjavaltaan. porakaivoista suurehkon graniittikupolin vierestä (vesi Kaivostoiminta perustui toiminnan alkuaikoina urakoitsijoi- varastoituu kallioperän rakoiluvyöhykkeisiin virratessaan pois den käyttöön avolouhinnassa ja kaivosten yleisissä graniittikupolin päältä sateella). Sähkö saadaan 200 km:n valmistavissa töissä (vinotunnelit. tuuletusnousut, varapoistu- päästä valtakunnan verkosta. Hanke toteutettiin yhteisyri tyksenä mistiet jne). Louhinnan valmistaviin töihin siirryttäessä ura- läheisen Bountyn kaivoksen kanssa. Telecom-yhteydet raken- koitsijoiden osuus päättyi ja Outokummun oma henkilöstö on si valtakunnallinen puhelinyhtiö. Koska lähimmät ollut vastuussa kaivosten jäljelläolevista rakennustöistä. D. terveydenhuoltopalvelut löytyvät 200 km:n päästä, on Rocks Deepsin työt on tehty kokonaan omin voimin lukuunot- kaivoksella jatkuvasti sairaanhoitajan koulutuksen saanut hen- tamatta vinotunnelin suuaukkoa. Urakoitsijoita käytetään edel- kilö. Loukkaantunut tai vakavasti sairastunut voidaan siirtää leen erityistehtävissä, kuten vaijeripulttauksessa, nousujen te- Perthiin tai Kalgoorlieen kayttämällä Flying Doctor -palvelua. ossa, ruiskubetonoinnissa, malmien ja rikasteen kuljetuksessa. Henkilöstön kuljetuksia varten käytetään 36-50-paikkaisia Kunnossapidon työvoima on vuokrattu Skilled Engineering- Dash 8 -potkuriturbiinikoneita, jotka voivat operoida yhtiöltä, joka on Australian suurin työvoiman vuokraaja sorapintaiselta 1600 m:n pituiselta kiitoradalta. kunnossapidon sektorilla (yli 5 O00 henkilöä). Työvoiman vuokraus ja urakoitsijoiden käyttö on yleistä Australian kai- vosteollisuudessa. TUOTANTO Tuotannon tarveaineet ja tukipalvelut joudutaan etupäässä Kaivostuotanto kaynnistyi täydessä mittakaavassa v. 1993 hankkimaan Perthistä ja kuljetukset tapahtuvat kuorma- autoil- alussa, jolloin kaikki nikkelimalmi louhittiin D. Rocksin la (viimeiset 100-1 SO km soratietä). Huomattava osa tarve- avolouhoksesta. D. Rocksin malmin laatu on ollut vaihtelevaa, aineista, varaosista, koneista ja laitteista tulee Australian ulko- johtuen eriasteisesta supergeenisesta muuttumisesta. Malmin puolelta, mistäjohtuen hintataso on korkeaja toimitusajat ovat pintaosat ovat kokonaan hapettuneet (sulfidien määrä vähäi- pitkat. nen tai ne puuttuvat kokonaan). Malmi on hienorakeinen Australian kaivosteollisuus on ollut voimakkaassa nousussa vaihdellen pirotteesta kompaktiin sulfidimalmiin. Malmin viime vuodet, josta on ollut seurauksena ammattititoisen työ- keskimääräinen Ni-pitoisuus on 1.8 % Ni. voiman tarjonnan niukkuus kaikissa kaivosteollisuuden Malmin louhinta maanalaisista kaivoksista (Flying Fox, ammattiryhmissä läpi koko organisaation. Työvoimaa on tällä Cosmic Boy) on kasvanut vuosien myötä, kun louhinnan hetkellä 250 henkeä, jossa on mukana Outokummun ja urakoit- valmistavista töistä on päästy käsiksi malmin louhintaan. D. sijoiden henkilöstö (kunnossapito, malmin ja rikasteen kul-je- Rocksin malmin syvyysjatkeita on tarkoitus ryhtyä hyödyntä- tus ja catering-palvelut jne). mään, mistä johtuen maanalaisen kaivoksen rakennustyöt (vino- Kaivoksen organisaatiorakenne on tyypillinen linja- tunnelin suuaukko, infrastruktuuri) aloitettiin heinäkuussa 1995 organisaatio jakautuen geologiseen, kaivos-, rikastus- ja hal- (avolouhinta päättyi huhtikuussa 1995). Kuluvana vuonna linto-osastoon. Tällä hetkellä kaivoksella työskentelee 6 1996 kaikki malmi (612 O00 t) on tarkoitus louhia maan- expatriaattia, eli Outokummun muilta toimipaikoilta Australi- alaisena louhintana edellämainituista kaivoksista. Malmit kulje- aan siirtynyttä suomalaista.

42 GEOLOGIA supergeenista malmia, jossa tärkein sulfidimineraali on violariitti. Digger Rocksin esiintymä on alueen monimuotoisin Forrestanian arkeeinen vihreäkivivyöhyke koostuu emäksisistä koostuen paksun ultraemäksisen kumulaatin pohjakontaktissa ja ultraemäksisistä metavulkaniiteista ja koostumukseltaan sijaitsevasta supergeenisesti muuttuneesta massiivisesta vaihtelevista metasedimenteistä sekä niitä ympäröivistä sulfidimalmista ja kumulaatin alaosan pirotemalmivyöhyk- granitoideista. Alueen kivet ovat voimakkaasti deformoituneita keestä. Pirotemalmivyöhyke on vaihtelevasti muuttunut ja ne ovat metamorfoituneet amfiboliittifasieksen olosuhteis- supergeenisten prosessien seurauksena. Malmimineraaliseurue sa. on siten vaihtuva sarja primääristä pentlandiitti-magneetti- Vihreäkivivyöhykkeen ultraemäksisiin metavulkaniitteihin kiisuseurueesta supergeeniseen violariitti-pyriittiseurueeseen. liittyy useita Ni-mineralisaatioita, joista Cosmic Boy, Flying Maanpintaan ulottuva malmi on lisäksi yläosastaan voimak- Fox ja Digger Rocks muodostavat Forrestanian kaivosten kaasti muuttunut rapautumisprosessien tuloksena. Digger tuotannon perustan (kuva 3). Cosmic Boyn esiintymä koostuu Rocksin esiintymä on 400 metriä pitkä ja 200 metriä korkea kolmesta mineralisoituneesta laavapatjasta,joista merkittävin, paksuuden ollessa keskimäärin 90 metriä. ns. Basal Ore Zone, on dimensioiltaan 950 metriä pitkä ja 400 metriä korkea. Mineralisaation paksuus vaihtelee suuresti ol- LOUHINTA len keskimäärin viisi metriä. Malmi on tyypiltään primäärinen pirotemalmi, jossa tiirkeimmät sulfidimineraalit ovat Yleistä pentlandiitti ja magneettikiisu. Flying Fox on puolestaan massiivinen sulfidimalmiesiintymä, joka koostuu ultraemäksisen Forrestanian kaivoksen tuotanto louhitaan kolmesta erillisestä laavapatjan pohjakontaktissa sijaitsevista kapeista ja maanalaisesta kaivoksesta. Pääkaivos on Cosmic Boy (kuva epäjatkuvsti malmilinsseistä. Esiintymällä on pituutta 400 4). Flying Fox on pieni maanalainen kaivos, joka sijaitsee 27 metriä, korkeutta 100 metriä ja paksuutta keskimäärin 1,5 kilometrin etäisyydellä Cosmic'sta pohjoiseen. Kolmas par- metriä. Flying Foxin massiivinen sulfidimalmi on tyypiltään haillaan avausvaiheessa oleva maanalainen kaivos on Digger Deeps, 18 kilometriä Cosmic'sta etelään. Paikalla on myös avolouhos, josta Forrestanian malmituotanto alkoi. Avo- louhinta päättyi vuoden 1995 huhtikuussa. Kaivosten valmistavat työt ja louhinta tapahtuu omana työ- nä. Kunnossapito on annettu ulkopuoliselle urakoitsijalle. Fl Malmin kuljetuksissa, kaivoksen tukemis- ja rakennustöissä o N käytetään urakoitsijoita. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut kaivoksessa 50 %, mikä merkitsee jatkuvaa rekrytointia ja henkilöstön koulutusta. Kokeneita kaivosammattilaisia on vaikea saada Länsi-Austra- OUTOKUMPU MINING AUSTRALIA lian kaivosteollisuuden voimakkaasta kasvusta johtuen. FORRESTANIA WA GEOLOGY PLAN Forrestanian kaivostuotannon henkilömäärä on yhteensä 120 o I lom sisältäen geo-henkilöstön ja kunnossapidon. Työt ovat käyn- nissä ympäri vuorokauden ja työvuoron pituus on 12 tuntia. 5 PIMWOZME -de Työjakson pituus on 14 työvuoroa ja 7 vapaata. Kaivosten toimintojen ylläpito vaatii huomattavan paljon Unramfic vokmlcroSkI 'i3 'banded aron lomvtlon paikalla olevia resursseja, suurista etäisyyksistä ja heikoista 3 Msfic VOIC~Crock5 tieyhteyksistä johtuen. Lähimmät palvelut löytyvät Perth'stä maanteitse 450 päästä. E? FeMc .ednnentarl roEks km SYncIIM COSMIC BOY X NkketMm

NkkclProrpct Forrestanian kaivoksen tuotanto louhitaan pääasiassa Cosmic Boyn maanalaisesta kaivoksesta (kuva 5). Kaivoksen suunni- 1 Western Ultramafic Belt 323(1 2 Mid-Western Ultramafic Belt - teltu malmituotanto on 480 000 t/a sisältäen 1.8 % Ni. Malmi 3 Takashi Ultramafic Belt (Cosmic Boy Basal Lode) on noin kilometrin pituinen, ohut 4 Central Ultramafic Belt kalteva laatta, joka kaatuu 35"-50" länteen. Malmin keski- 5 Mid-Eastern Ultramafic Belt leveys on 4 metriii ja syvyyssuunnassa se ulottuu noin 400 6 Eastern Ultramafic Belt metrin syvyyteen maanpinnasta. Cosmic'n muodostumaan liittyy myös kattopuolella noin 100 metrin päässä päämalmista oleva erillinen 1-3 m leveä malmi (Hanging Wall Lode). Cosmic Boyn avaustyöt aloitettiin talvella (kesäkuussa) 1992 ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Urakka jouduttiin kuiten-

o 6 lokm kin keskeyttämään talvella '93, jonka jälkeen työtä on jatkettu __i_- omana työnä. Vinotunnelin pituus oli helmikuun '96 lopussa 3.2 km ja tunnelia on louhimatta 0.5 km. Valmistavia töitä on tehty helmikuun '96 loppuun mennessä yhteensä 13 500 perä- metriä ja tuuletusyhteyksiä 900 nousumetriä. Varsinainen malminlouhinta käynnistyi vuoden '95 alussa. Kaivoksen paapumppaamo valmistui vuoden '95 lopulla. Maanalainen liikkuvan kaluston huoltopaikka on louhittu, mutta rakennus- Kuva 3. Forrestanian vihreäkivivyöhyke/eri-. nikkelimineralisaatioiden sijainti. tekniset työt ja varustelu ovat tekemättä. Valmistavia töitä Fig. 3. Forrestania greenstone belt/location of various nickel tehdään 500 perämetrin kuukausivauhtia. Peräänajot valmistu- mineralizations. vat pääosin kuluvan vuoden aikana, louhinnan valmistavia

43 COSMIC BOY MINE

LONGITUDINAL SECTION

i i f c i i

Kuva 4. Cosmic Boyn kaivoksen pituusleikkaus. Viivoitettu osa sisältää louhittavat malmit. Ruutu on 100 metriä. Fig. 4. Longitudinal section of Cosmic Boy mine. Lined area includes mineable ore reserves. A square is 100 m.

töitä lukuunottamatta. Malmin asennosta ja kapeudesta johtuen valmistavia töitä I l I joudutaan tekemään huomattavasti normaalia enemmän malmitonnia kohti. Lähes 30 5% malmista louhitaan peränajona. Varsinainen louhinta tapahtuu pengertäyttölouhintana. Taso- väli on 12-1 8 metriä. Täyttömateriaali saadaan valmistavien töiden peränajoista. Malmin kapeudesta ja loivasta asennosta johtuen louhinnan raakkulaimennus on noin 30 % ja malmi- tappioksi on arvioitu 20 %. Vinotunneli on sijoitettu pääosin jalkapuolen sedimentteihin ja osittain erittäin kovaan BIF-muodostumaan (banded iron formation). Malmin kattopuolella on kauttaaltaan pehmeitä talkkipitoisia ultramafiitteja. Malmin muoto on erittäin vaihte- leva, siirrosten, emäksisten- ja graniittijuonten katkoma. Louhosten katot on tuettu vaijeripulttiviuhkoin, jotka on 2-5 metrin välein louhoksen koosta ja muodosta riippuen. Malmin pohjoispäässä on tavattu pahoja ruhjeita, joita on käytännössä mahdoton tukea. Näillä alueilla joudutaan hyväksymään suu- , I remmat malmitappiot ja raakkulaimennukset. Louhos- lastauksessa käytetään kauko-ohjattua lastauskonetta. Malmi kuljetetaan kaivoksesta rikastamon varastokasaan 40-tonnin trukeilla. Kaikki louhittu kivi lastataan ensin välivarastoihin tai kaatonousuihin ja sieltä edelleen trukkeihin. Perien tukemiseen käytetään split set -pultteja ja verkotusta. Ruiskubetonointia on kiiytetty pysyvien tilojen ja rajoitetuilla alueilla perien tukemiseen korkeiden kustannusten takia. Ruiskubetonointi on kuitenkin käytössä useilla kaivoksilla ja on lähivuosina saatavissa kilpailukykyiseen hintaan. Kaivoksen pääpumppaamo on rakennettu 1 106-tasolle. Pumppuina käytetään Mono-pumppuja ja veden mukana pumpataan myös hieno liete. Karkeampi lieju erotetaan kahdessa selkeytysaltaassa. Nostokorkeus on 3 10 m ja pumppaamon SECTION LOOKING NORTH kapasiteetti on 300 m3/h. Kaivoksen pohjalle, 970-tasolle, joudutaan rakentamaan pienempi erillinen pumppaamo. Poisto- Kuva 5. Poikkileikkaus Cosmic Boyn malmista tasoväliltä 1192- veden määrä on 80 m’h. Malmin kattopuolella olevat pohja- 1156. Tyypillinen louhintaporausviuhka alakätisin rei’in. vedet edellyttävät suurempaa pumppaamon kapasiteettia. Vesi Fig. 5. A cross section of Cosmic Boy orebody between levels 1192 pumpataan rikastushiekka-altaaseen. Veden suolapitoisuus on and 1156. Typical blast hole pattern with down holes. 70 O00 ppm, ja vettä ei voi johtaa luontoon.

44 Tuuletusta varten on kolme ilmanvaihtokuilua,joista yksi on Koneiden huoltoa varten on paikalle rakennettu korjaamo poistoilmakuilu. Tuuletus hoidetaan yhdellä 160 m'/s (315 sekä miehistölle ruokailu- ja huoltotilat. kW) poistopuhaltimella. Ilmastosta johtuen vinotunnelissa on Kaivoksen toiminta päättyy vuoden 1997 aikana malmien edullisempaa käyttää alaspäin virtausta. Kaivoksessa on teho- tultua loppuun louhituiksi. kas radiopuhelinjärjestelmä, jota myös käytetään jatkuvasti. Puhelin lisää lastauksen ja kuljetuksen joustavuutta ja turval- lisuutta. Poraajien käytössä on kannettavia puhelimia ja kaik- Taulukko 2: Flying Foxin konekalusto. Table 2: Flying Fox's mobile equipment. kiin autoihin asennetut puhelimet. Cosmic Boyn maanalaisesta tuotannosta vastaa kaksi kaivos- Porausjumbo Boomer H104 insinööriä, kaksi ylityönjohtajaa, kolme vuorotyönjohtajaa, 50 Lastauskone Elphinstone 1500 kaivosmiestä ja 15 kunnossapitohenkilöä. Kaivosmiesten palk- Lastauskone Toro 15 1 Trukki 2kpl Cat250D kaus perustuu osaurakkaan, jossa kiinteä osa on 50 %. Muilla Panostusajoneuvo Cat IT-28 henkilöillä on kiinteä vuosipalkka ja erillinen tuotantobonus Autot 3 kpl Toyota tuotantotavoitteen ylityksistä.

DIGGER ROCKS Taulukko 1: Comic Boyn konekalusto. Forrestanian malmituotanto alkoi Digger Rocksin avolouhok- Table 1: Cosmic Boy's mobile equipment. sesta vuoden 1992 lopussa (kuva 6). Avolouhoksen louhinta Porausjumbo 2 kpl Minimatic HS206D päättyi huhtikuussa 1995. Malmia louhittiin avolouhoksesta Tuotantoporauslaite 1 kpl Solo 1095 yhteensä 1.1 Mt sisältäen 1.8 % Ni. Lastauskone 3 kpl Elphinstone 2800 Avolouhoksen alapuolelle jatkuva malmi tullaan louhimaan Lastauskone 1 kpl Elphinstone 1700 vinotunnelin kautta maanalaisena louhintana. Digger Deepsin Lastauskone 1 kpl Toro 15 1 Trukki 3 kpl Elphinstone A-40 nimellä tunnettu vinotunneli aloitettiinlokakuussa '95jamalmi- Trukki 2 kpl Caterpillar D400 tuotannon on suunniteltu alkavan tulevan toukokuun aikana. Panostusajoneuvo 1 kpl Elphhstone UC500 Vinotunnelin pituus tulee olemaan 800 m ja 1:7 kaltevuuteen Panostus-/työalusta 2 kpl Cat IT-28 tuleva tunneli ulottuu noin 200 m syvyyteen maanpinnalta. Tiehöylä 1 kpl Cat 12G Puskukone 1 kpl Cat D7 Tunneli lähtee avolouhoksesta. Henkilöajoneuvo 7 kpl Toyota Malmi kaatuu 60"-70" länteen kaventuen syvemmälle men- täessä. Malmi sijaitsee paksun ultramafisen patjan alaosassa sisältäen myös massiivisia linssejä. Louhinta tapahtuu levylouhintana poikittaisista lastausperistä täytön seuratessa louhintaa. Avolouhoksen pohjaosa on täytetty valmistavien FLYING FOX töiden sivukivellä alapuolelle tulevien louhosten täyttymistä varten. Flying Fox on pääkaivokselta (Cosmic Boy) 27 kmpohjoiseen sijaitseva pieni maanalainen satelliittikaivos. Vuosilouhinta on Vuosituotannoksi on suunniteltu 250 O00 t malmiaja syötteen pitoisuus on n. 1.6 % Ni. Tämän lisäksi tullaan hyödyntämään 70 000 t malmia. Kaivoksen avaustyöt alkoivat talvella '92 valmistavien töiden peränajoista saatavaa pirotemalmia (kesäkuussa) ja malmiin päästiin käsiksi toukokuussa 1994. 0.6 % Ni, rikastamon kapasiteetin mukaan. Tuuletusta varten tullaan Runsas vedentulo ja rikkonainen kivi tekivät vinotunnelin louhimaan erillinen tuuletusnousu, joka yhdistetään kullekin louhinnasta hyvin vaikean operaation. Kaivoksen syvyys on louhintatasolle ja se toimii myös hätäpoistumistienä. Alueella 140 m. Malmio sisältää kaksi erillistä loiva-asentoista kaipeaa on runsaasti suolaista pohjavettä, jonka pinta on alennettu (leveys 0.5 m-3 m) malmilinssiä. Malmi on tyypiltään massii- erillisellä kuivatuskaivolla. Vettä pumpataan alueelta neljästä vinen sulfidimalmi, josta saadaan 3 % Ni sisältävä rikastamon porakaivosta yhteensä 300 t/h alueelle rakennettuun 32 ha syöte. Jalkapuolella malmi rajoittuu sedimentteihin ja katto- haihdutusaltaaseen. Matalamman suolapitoisuuden (25000 puolella ultramafiitteihin. Malmia leikkaavat graniittijuonet ppm) johdosta vettä voidaan käyttää rikastamon prosessi- ovat yleisiä koko malmion alueella. vetenä. Vesi pumpataan 18 km pituisen putkilinjan kautta Louhinta tapahtuu cut-and-fill -menetelmällä noin 3 m kor- Cosmicissa sijaitsevalle rikastamolle. keina levyinä. Poraus tehdään yksipuomisella hydraulijumbolla Kaivoksen vuorovahvuus on työnjohtaja, 5 kaivosmiestä ja (Boomer H 104). Tukemiseen käytetään split set-pultteja ja 2 huoltomiestä. Työvuoro on I2 tuntia. tarvittaessa verkotusta. Täyttö tapahtuu valmistavista töistä louhitulla sivukivellä. Mekanisoidun louhinnan lisäksi käyte- tään perinteistä polvis yöttöporausta kapeimmissa malminosissa. Taulukko 3: Digger Rocksin konekalusto. Lastaus tapahtuu kuitenkin näistäkin kohteista pienellä pyöd- Table 3: Digger Rocks' mobile equipment. kuormaajalla (Toro 151). Porausjumbo Minimatic HS206D Kaivokseen tuleva vesi (180 m3/h)joudutaan pumppaamaan Lastauskone Toro 501DL 12 km päässä olevaan suolajärveen,josta se haihdutetaan pois. Porauslaite Solo 606 Veden suolapitoisuus on noin 90 000 ppm. Käyttövesi joudu- Panostusajoneuvo Cat IT 28 taan kuljettamaan paikalle tankkiautoilla 80 km päästä. Trukki Elphinstone 69 C 2 kpl Porauksessa ja kivien kastelussa voidaan käyttää suolavettä. S ähköagregaatit 350 kW 4 kpl Autot Toyota 3 kpl Kaivoksen tuuletus tapahtuu yhden poistoilmakuilun kautta. Kapasiteetti on 60 m'/s. Raitisilma johdetaan kaivokseen vinotunnelissa. Kaivoksen kokonaisvahvuus on yksi kaivos- insinööri, kolme vuorotyönjohtajaa, 24 työntekijaa, joista 9 on huoltotehtävissä. Työvuoro on 12 tuntia ja työt ovat käynnissä Kaivokselle ei ole kiinteää sähkölinjaa vaan sähkö tuotetaan ympäri vuoden. Malmin kuljetuksen rikastamolle hoitaa ulko- agregaateilla. Kaivokselle on rakennettu korjaamo ja huolto- puolinen urakoitsija. rakennus asianmukaisine huoltotiloineen. Rakennukset ovat

45 S

Digger Rocks Open Pit Limits

Kuva 6. Pituusprojektio Digger Rocksin alueesta. Digger Deepsin vinotunneli sijoittuu avolouhoksen alle. Fig 6. Longitudinal projection of Digger Rocks area. Digger Deeps decline is situated under the pit.

siirrettävissä uuteen kohteeseen. Tarvittava tuorevesi saadaan pumpataan varastosäiliöön ennen vedenpoistoa keraamisilla alueen kautta Cosmiciin johtavasta vesilinjasta. suotimilla. Ylimääräinen rikasteen suola poistetaan suihkutta- Malmi kuljetetaan autokuljetuksena rikastamolle ulkopuoli- malla tuorevettä keraamisen laatan (rikasteen) pinnalle. sen urakoitsijan toimesta. Kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioi- Jäännöskosteus vaihtelee 8-1 1 %:n välillä. tu kolme vuotta. Rikastamon kapasiteetti on 80-90 tph. Rikastusprosessin ohjausta varten on asennettu Courier 30-analysaattori, partik- RIKASTUS kelikokomittari ja Proscon-järjestelmä. PLC-logiikka hoitaa moottoriohjaukset Proscon-tietokoneen välityksellä. Rikastuskaavio ja pääkoneluettelo on esitettynä kuvassa 7. Rikastamo on rakennettu "avoimen taivaan alle" ilman ra- syötetään karkeamurskaimeen tietyssä suhteessa riip- Malmi kennuksia australialaisen tavan mukaan. Seuraavassa taulu- puen eri malmien saatavuudesta. Karkeamurskattu malmi siir- kossa on esitettynä tyypillinen kemikaalikulutus rikastus- tyy 1500 tonninmalmisiiloon,josta se syötetään telasyöttimellä prosessissa. autogeenijauhatuspiiriin. Autogeeninen primäärimylly toimii Nikkelin saanti on nykyisin 75-70 % ja saadun rikasteen Ni- sulkeisessa piirissä karamurskaimen kanssa niin, että pitoisuus 12 %. primäärimyllyn seulottu karkeafraktio syötetään karalle, min- kä tuote (asetus 10 mm) palautuu primäärimyllyyn. Primääri- myllyn karkein fraktio siirretään seulalta palasiiloon. Seulan alite pumpataan sykloneihin, joiden alite karkea- vaahdotuksenjälkeen palautuu sekundäärim yllyyn. Sekundääri- myllyssä käytetään pientä kuulapanosta edesauttamaan "silpun" jauhatusta. Jauhatushienous on 75 % alle 0.074 mm ja 50 % alle 0.038 mm. Vaahdotus (lietetiheys 25 %) tapahtuu esi-, ripe- ja kertaus- piireissä, joista esivaahdotus on avoin. Rikasteiden puhdistus vaatii usein kertausvaiheita MgO-pitoisuuden kurissapitä- miseksi. Jäte sakeutetaan ja ylitevesi palautuu prosessivedeksi. Proseessiveden suolapitoisuus on 5 %. Rikaste sakeutetaan ja

46 FORRESTANIA NICKEL MINES RIKASTAMON VIRTAUSKAAVIO

11 ~ AUTOGEENINEN JAUHATUS I+,$ 1 LAITELUETrELO: 'I SYO~OSIILO 50m' 2 TARYSYOTIN 6 5 m * 1 23 m 3 LEUKAMURSKAIN 1250 * 900rnm 4 HIHNAMAGNEETI 5 MALMISIILO 1500t 6 TELASYOTIN 14000'1200*D4 7 LOHUAREMYLLY 3 elm5 64m I e TARYSEULA 2 TASO i 2m.3 Om ' 9 KARAMURSKAIN ~=iloo mm 10 PALAMYLLY 4 27 m '6 20 m 11 HYDROSYKLONI 2 kpl350 mm __ II 12 PALASIILO 13m' 13 SKIM AIR-240 8 m3 14 VALMENNIN 15 m3 VAAHDOTUSPllRl 15 OK-16.4

~ 14 16 OK-16.4 17 OK34 4 18 OK-34 19 OK-3-3 7 20 OK-3-2 PROSESSIVESI 21 HIGH RATE SAKEUTIN D=lOrn 22 PERINTEINEN SAKEUTIN D=l5m 23 VARASTOSAILIO 100 m3 SUO DATUS

PROSESSIVESI NlKKELlRlKASTE

Kuva 7. Kihastanion prosc.\sikaavio. Fig. 7. Flo\+shcet of the procchsing plant.

SUMMARY

FORRESTANIA NICKEL MINES

Outokumpu's Forrestania Nickel Mines (Flying Fox, Cosmic Boy, Esperance and shipped to Mäntyluoto Finland to be further processed Digger Rocks) are located 370 km Southeast of Perth in Western in Harjavalta Nickel Smelter and Refinery. Operations at Forrestania Australia. Mining production commenced early 1993 from Digger are based on Fly-in-Fly-out principle, where majority of the workforce Rocks open pit operation while underground mines were being is rostering 2 weeks on 1 week off basis (12 h shifts). The total developed. Annual mine production has been approx 600 O00 tpa Ni workforceis 250persons including various contractors. At themoment ore, from which 7600 tons of nickel in Ni concentrate has been all the nickel ore is being mined from underground mines. Mining in produced annually. Ni concentrate (12 Ni %) is trucked to the port of Digger Rocks pit creased in April 1995.

47 TOIMITUKSELLE LÄHETETTYÄ KIRJALLISUUTTA

Markku Tykkyläinen: Kaupunkilaismainarit Forrestaniassa - työpaikkamajoituksen vaikutus aluerakenteeseen Länsi-Australiassa.

Joensuu University Press 1994,214 sivua.

Kirjoittaja on Joensuun yliopiston talous- ja suunnittelu- rustuu paikanpäällä tehtyyn kyselyyn, kaivoksen arkisto- maantieteen dosentti. Kirjan pohjana oleva tutkimus kuuluu lähteisiin, havainnointiin ja kenttätutkimuksiin sekä haastatte- UNUNIDER’in tutkimusohjelmaan ja liittyy projektiin ”The luihin. Kirjan kaikkiaan kymmenessä luvussa kuvataan Potential for Local Economic Development in Rural Resource sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden kehit- Communities”. Kirjan tekijä ja tri Cecily Neil ovat tutkimuk- tymistä Forrestanian kaivosyhdyskunnassa. Näitä kokemuk- sen suorittaja. Rahoituksesta ovat vastanneet Joensuun yli- sia pyritään suhteuttamaan uudistuvien työprosessien ja muut- opisto, Suomen Akatemia ja UNUNIDER. tuvan yhdyskuntarakenteen kehityskysymyksiin ja ongelmiin. Tutkimuksen kohteena on työpaikkamajoitukseen perustu- Tutkimuksen antamista tuloksista päätellään mm. että ei van uudentyyppisen kaivosyhdyskunnan ja -yhteisön muo- tunnettu halua muuttaa pysyvästi asumaan kaivospaik- dostuminen toimintansa tammikuussa 1993 aloittaneella Ou- kakunnalle. Työntekijät kuitenkin hyväksyivät tyii- tokumpu-konsernin nikkelikaivoksella Forrestaniassa, Länsi- paikkamajoituksen ja pitivät kaivosyhtiön järjestämää Australiassa. työpaikkamajoitusta hyvänä ja toimivana järjestelynä. Varsi- Forrestaniaan ei ole rakennettu pysyvää kaivosyhdyskuntaa, naisen asuinpaikan tarjoamat palvelut, elämäntyyli ja sosiaali- vaan asuminen ja työmatkat on järjestetty tilapäismajoituksen set suhteet kuitenkin muodostavat kiinteän siteen asuin- ja pitkän matkan työssäkäynnin, ”pendelöinnin”, varaan, jol- paikkaan. Elämä jakautuu näin ollen kahteen osaan, elämään laiset järjestelyt Australiassa ovat melko tavallisia. Kaivoksella työyhteisössä ja toisaalta elämään kotipaikkakunnalla. On työskennellään yleensä viikko tai pari yhteen menoon ja työ- kuitenkin huomattava, että nämä päättelyt perustuvat varsin jaksoa seuraa usean päivän vapaavuoro. Noin 300 km:n etäi- lyhytaikaisiin kokemuksiin, sillä sosiaaliset suhteet ja raken- syydellä sijaitseva osavaltion pääkaupunki Perth on useimpi- teet Forrestaniassa olivat vasta kehittymässä tutkimusta en työntekijöiden kotipaikka. suoritettaessa. Kirjassa kuvatun tutkimuksen empiirinen aineisto on han- Kirja on varsin sisältörikas ja todennäköisesti kiinnostaa kittu maalis-huhtikuussa 1993, jolloin kaivoksen tuotannon monia vuorimiehiä. Painoasu ja kuvitus ovat kiitoksen käynnistymisestä oli kulunut vasta vajaa puoli vuotta, ja pe- ansaitsevia.

WORLD MINING CONGRESS (WMC) UUDISTUU

Pitkällisen pohdinnan jälkeen on WMC:n järjestelytoimikunta tehnyt Plenary sessions: monia tulevien kongressien järjestelyyn, sisältöön ja rakenteeseen A. Non-blasting Rock Cutting liittyviä ratkaisuja: B. The Development of World Mineral Markets - kongressien järjestelyssä ollaan nyt valmiita yhteistyöhön paikallis- C. Quality Control in Mining Operations ten alan kokousten kanssa. Näin saadaan nostettua osallistujien mää- D. Wasteless Mining rää. E. Coal as a Resource of Ecological Energy - tunnustetaan laitevalmistajien ja siis laitenäyttelyjen ratkaiseva F. Factors Affecting Investment Selection merkitys kongressien onnistumiselle Round Table Sessions: - englannin kielen merkitys korostuu ja samalla yksinkertaistaa G. Training and Adaption for New Technologies j ärjstel yjä H. Planning for Mine Closures Seuraava XVII World Mining Congress järjestetään Meksikossa ”Call for Papers” ja muu informaatio ja näyttelytiedote on luvattu Acapulcon kaupungissa 14.-18.10.1997. Se järjestetään yhteistyössä toimittaa toukokuun aikana. Allekirjoittanut toimittaa ne välittömästi ja samanaikaisesti Meksikon paikallisen kaivoskongressin kanssa. Finnminers-yhtiöille ja kdivoksille. Kaikki WMC:n esitelmät tulkataan espanjaksi ja venäjasi sekä Seuraavista WMC kongresseista on tehty alustavat päätökset: kaikki paikallisen kongressin esitelmät tulkataan englanniksi. 1 1 .-I 4.9.2000 Las Vegas American Mining Associationin kanssa Kongressin yleismotto on ”Mining - the Basis of Civilization in the yhteistyössä. Changing World”. Kongressin sisältö on alustavasti seuraava. Vuonna 2003 Sydney paikallisen kaivoskonenäyttelynyhteydessä.

Raimo Matikainen Vuorimiehentie 2, FIN-02150 Espoo TKK Kalliotekniikan laboratorio puh. 90-451 2803, fax 90-451 2812.

48 Mustaliuskeiden vaikutus vesis töihin Sotkamon Talvivaarassa

FT Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Geologian tutkimuskeskus, Espoo FL Markku Tenhola, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio FK Tarja Paukola, Geologian tutkimuskeskus, Espoo FT Anneli Uutela, Kivimuseo, Helsingin yliopisto

JOHDANTO Talvivaarassa on arvioitu olevan 300 Mt sellaistamustaliusketta, CO, ja lämpötila (elohopeamittarilla). Raskasmetalli- jossa nikkelipitoisuus on keskimäärin 0,26%, kuparipitoisuus määrityksiä varten vesinäytteet suodatettiin kertakäyttöisillä 0,14% ja sinkkipitoisuus 0,53%/1/. Outokumpu Finnmines Oy ruiskusuodattimilla (0,45 pm) ja hapotettiin 0,5 ml väkevää omistaa esiintymän mutta ei ole aloittanut kaivostoimintaa. HNO, / 100 ml vettä.Vesistä määritettiin useimmat alkuaineet Vuorimies yhdistyksen Tutkimusvaltuuskunta on tukenut vuo- ICP-MS -menetelmällä, mutta kalsium-, natrium- ja piipitoisuus sina 1993-1996 tutkimusta, jossa selvitetään Talvivaaran Ni- määritettiin ICP-AES-menetelmällä Geologian tutkimuskes- Cu-Zn esiintymän ympäristön luontaista tilaa. Tutkimusta ovat kuksessa. Kokonais- ja metyylielohopeapitoisuus määritettiin rahoittaneet Geologian tutkimuskeskus, Kauppa- ja Teolli- Ruotsin ympäristötutkimusinstituutissa. suusministeriö, Outokumpu Finnmines Oy ja Vuorimies- Orgaaniset purosedimenttinäytteet otettiin haavilla ja yhdistys ry. dekantoitiin mineraalisen aineksen poistamiseksi. Edustavuu- Talvivaaran alue on hyvä kohde selvitettäessä malmi- den lisäämiseksi näyte kerättiin 20- 100 m matkalta. Näytteet esiintymien luontaisia vaikutuksia ympäristönsä vesien ja kuivattiin alle 40°C lämpötilassa ja jauhettiin Moulinex- sedimenttien kemialliseen koostumukseen ja happamoitumi- leikkurilla ja näytteet uutettiin typpihapolla 90°Clämpötilassa. seen, koska mustali uskeet eroavat koos tum uksel taan viereisistä Järvisedimenttiprofiileja otettiin kustakin järvestä kaksi (paitsi graniittigneisseistä ja kvartsiiteista ja koska muodostuma on Hakosesta, josta otettiin vain pintanäytteet, kuva I): pinta- laaja-alainen. Mustaliuske on lisäksi helpommin rapautuvaa näytteet (<23 cm) LIMNOS-tyyppisellä ottimella, joka mah- kuin ympäröivät kivilajit. dollisti viipaloinnin kentällä 1 cm:n vahvuisiin siivuihin (@=15 Mustaliuskeet ovat alunperin, noin kaksi miljardia vuotta cm) ja syvemmät profiilit mäntäkairalla. Järvissä oli jäätä 90 sitten, olleet runsaasti hiiltä ja rikkiä sisältäviä merenpohjan cm ja lunta 1,5 m näytteenottoaikana. Purosedimentti- ja savisedimenttejä. Talvivaaran mustaliuskekerrosten paksuus järvisedimenttinäytteet analysoitiin Geologian tutkimuskes- vaihteli alunperin 20- 120 m välillä, mutta myöhemmin kuksessa ICP-MS ja ICP-AES -menetelmillä. Elohopea- tektonisissa prosesseissa kerrokset ovat paikoitellen ajautu- pitoisuus määritettiin AAS-kylmähöyrymenetelmällä. neet päällekkain ja muodostuma on nykyisin paksuimmillaan Tutkimusmenetelmiin lisättiin keväällä 1994 piileväanalyysi 400 m. Talvivaaran kohdalla mustaliuskevyöhyke on 1-2 km sedimentation aikaisen järviveden pH:n selvittämiseksi leveä ja se jatkuu pohjoisessa Paltamoon ja etelässä järvisedimenttiprofiileista. Rautavaaralle. Samantapaisia merenpohjan hydrotermisiä, malmiamuodostavia prosesseja kuin muinaisella Talvivaaran PURO- JA POHJAVESIEN KEMIALLINEN merialueella tavataan nykyisin mm. Galapagos-saarten hydro- KOOSTUMUS termisen kentän lähellä /I/. Mustaliuskealueella virtaavien purovesien nikkeli-, kupari-, NÄY TEAINELSTOT sinkki-, kadmium- ja mangaanipitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin vastaavat pitoisuudet vertailualueen purovesissä Talvivaaran alueen kallioperää on tutkittu kaikkiaan 1960 (taulukko 1). Rauta-, lyijy-, metyylielohopea- ja arseeniarvot kairasydännäytteestä /l/. Elokuussa 1993 ja 1994 otettiin yh- ovat lähes samansuuruisia alueesta riippumatta, mutta teensä 78 vesinäytettäja 48 orgaanista purosedimenttinäytettä. sulfaattipitoisuudet ovat hieman suuremmat mustaliuske- Maaliskuussa 1994 alueen seitsemujärven pohjasedimenteistä alueella. Talvivaaran purovesiaineiston pH-arvot vaihtelevat kairattiin profiilinäytesarjat, joista valittiin 194 näytettä kemi- 4,4 ja 7,s välillä, alhaiset pH-arvot ovat mustaliuskealueen alliseen analyysiin ja 256 ngytettä piilevätutkimuksiin. purovesissä. Taulukossa 1 esitetyt pH-arvot ovat kenttämääri- Näytteenottopaikat valittiin siten, että saatiin vertailuaineisto tyksiä, lukuunottamatta koko maan mediaaniarvoa, joka on mustaliuskealueelta ja viereiseltä kvartsiitti/graniittigneissi- laskettu laboratoriossa mitatuista pH-arvoista. Vesien alu- alueelta. Aineistoon sisältyy näytteitä myös sellaisilta musta- miinipitoisuudet ovat riippuvaisia pH-arvoista: mitä alempi liuskealueilta, joilla ei ole tehty koelouhintaa eikä kairauksia. pH, sitä korkeampi alumiinipitoisuus. Myös nikkelipitoisuudet Näytteenoton yhteydessä vesistä mitattiin pH (WTW pH90 ovat sitä suurempiamitä alhaisempi on puroveden pH. Vertailu- -mittarilla), sähkönjohtavuus (WTW LF92), O, (WTW OX96), alueen purovesien taulukossa esitetyt pitoisuudet ovat suuruu-

49 Taulukko 1. Purovesien pH-arvoja sekä sulfaatti-, alumiini-, rauta-, mangaani-, sinkki-, kupari-, nikkeli-, lyijy-, arseeni-, kadmium- ja metyylielohopeapitoisuuksia Talvivaarassa elokuussa 1994, kohtees- ta 2 myös elokuussa 1993. Vertailuksi koko Suomen purovesiaineiston mediaaniarvot /2/. Taulukon numeroinnit 1-7 vastaavat kartan 1 näytepaikkoja. Table 1. Streamwater pH and abundances of sulfate, Al, Fe, Mn, Zn, Cu, Ni, Pb, As, Cd and methylmercury at Talvivaara during August 1994, and in the case of Site 2, during August 1993 as well. For comparison the respective median values for stream water sediments for the whole of Finland are also shown. Sample numbers correspond to locations shown in Figure 1.

Mustaliuskealue Vertailualue Suomi Black schist area Gneissic granite/ Finland quartzite area 12 34567 Median 1993 1994

5.2 5.4 6.2 6.5 7.1 6.2 5.8 5.9 PH 6.2 S0,mgil 11.0 8.1 9.6 3.5 13.8 3.3 1.5 2.1 3.5 Al ~gll 151 480 326 226 263 40.8 161 91.2 91.0 Perngil 0.86 1.21 1.o5 1.32 2.67 0.12 1.14 0.19 0.67 Mnpgll 91.4 228 182 65.4 81.5 4.84 28.0 5.38 30.0 Zn pgil 36.4 115 82.1 19.8 57.5 0.88 1.54 5.83 3.57 Cu pgll 1.34 4.84 3.02 3.25 1.50 0.45 0.63 0.40 0.64 Ni &I 7.83 83.4 66.4 13.0 13.3 0.40 0.31 0.37 0.52 0.07 0.29 0.16 0.23 Pb pgll 0.10 0.21 0.23 0.15 0.11 Aspgll 0.34 0.27 0.20 0.29 0.25 0.16 0.34 0.21 0.36 Cdpgll 0.07 0.26 0.18 0.05 0.19 <0.02 C0.02 <0.02 0.01 MeHg ngil 0.12 - 0.07 0.37

Pohjavesinäytteitä otettiin lähteistä, lähdekaivoista ja kuilu- kaivoista. Lähteistä ja lähdekaivoista ei mikään näytepaikka edusta selkeästi mustaliuskealuetta ja näiden vesien nikkeli-, kupan-, sinkki-, kadmium-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet ovat melko alhaiset (taulukko 2). Kaikki kuilukaivot, joista tämän tutkimuksen yhteydessä otettiin vesinäytteet (3 kpl), sijaitsevat mustaliuskealueella. Yhdestä kaivosta otettiin vesi- * Jarvisedmenttiprofih Lake sedment profile näyte sekä vuonna 1993 että vuonna 1994. Vesien metallipi-

Kuva 1. Talvivaaran alue Sotkamossa. Mustaliuskealue ja nikkeliä, kuparia ja sinkkiä yli 0.8 % sisältävä alue on merkitty rasteilla. Karttaan on merkitty ne purovesi- ja pohjavesinäytteet, joiden tulokset on annettu taulukoissa 1-3. Kaikkiaan alueelta otettiin 78 vesi- näytettä ja 48 purosedimenttinäytettä. Järvisedimenttiprofiilit otettiin Taulukko 2. Lähteiden pH-arvoja sekä SO - Al-, Fe-, Mn-, Zn-, seitsemästä järvestä. Cu-, Ni-, Pb-, As-, Cd-jaMeHg-pitoisuuksia%lvivaarassaelokuussa Figure 1. Location of Talvivaaradepositnear Sotkamo.Areacontaining 1993 ja 1994. Vertailuksi on esitetty lähteiden ja lähdekaivojen in excess of 0.8 % Ni, Cu and Zn, as well as that underlain by black mediaaniarvot koko Suomen alueelta (Geologian tutkimuskeskuksen schists, shown by raster patterns. Locations of streamwater and pohjavesitietokanta, 1996). Taulukon numerot 8-9 vastaavat kartan groundwater samples corresponding to data listed in Tables 1-3 are 1 näytepaikkanumerointia. also shown. A total of 78 water samples and 48 stream sediment Table 2. pH values and abundances af sulfate, Al, Fe, Mn, Zn, Cu, Ni, samples were collected for analysis. Lake sediment profiles were Pb, As, Cd and MeHg in natural spring waters in the Talvivaara area studied from seven lakes. duringAugust 1993andAugust 1994.For comparison median data for spring water for all of Finland are also shown (GSF groundwater database 1996). Sample numbers correspond to locations shown in Figure 1.

Mustaliuskealueen reuna Vertailualue Koko buomi Near black schist area Mica schist area Finland deltaan samaa luokkaa kuin koko Suomen purovesien mediaaniarvot, mutta mustaliuskealueella erityisesti nikkeli-, 8 9 Median kupari-, sinkki-, kadmium-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet 1994 1993 ovathuomattavasti korkeampia kuin koko maan mediaaniarvot. 6.9 5.6 6.2 Kuivana aikana puroveteen tulevan humuksen määrä pie- 3.4 3.6 5.8 on 5.91 43.3 14.1 nempi kuin sateisena aikanaja alkuaineiden,joilla on taipumus 0.04 0.03 0.05 sitoutua orgaaniseen ainekseen (esim. nikkeli, mangaani, sink- 11.7 6.03 20.0 8.19 4.16 20.0 ki, alumiini), pitoisuudet ovat myös pienemmät. Tämän vuok- 0.25 1.39 2.3 si, koska kesällä 1994 satoi vähemmän kuin kesällä 1993, 0.20 0.97 2.0 näytteenottokohteen 2 puroveden nikkeli-, kupari-, sinkki-, 0.03 0.06 1.o <0.05 0.04 0.18 mangaani- ja alumiinipitoisuudet olivat pienempiä kesällä a02 0.03 0.50 1994 kuin kesällä 1993. <0.05 0.08

50 toisuudet vaihtelevat kaivoissa jonkin verran mustaliuske- Kohteiden 11 ja 12 vedet ovat happamia, eivätkä siltä osin alueen sisälläkin (taulukko 3). Koko Suomen kuilukaivovesien täytä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia talousveden mediaaniarvoihin verrattuna mustaliuskealueen vesien nikke- laatuvaatimuksia (Sosiaali- ja terveysministeriö, 1994). Myös li-, sinkki-, kadmium-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet ovat mangaanipitoisuudet ja kohteessa 12 alumiinipitoisuus ylittä- selvästi korkeampia. Sulfaattia on hiukan enemmän musta- vät sallitut enimmäispitoisuudet. Kohteen 12 omistaja teetti liuskealueen kuilukaivovesissä kuin koko maan vesissä keski- tontilleen kallioporakaivon tammikuussa 1994 kuilukaivon määrin. veden loputtua, mutta porakaivo tukittiin välittömästi, koska siitä saatiin vain juomakelvotonta ja talousastiat pilaavaa vet- tä. Myös kohteen naapurissa olevan entisen kansakoulu- rakennuksen kaivon käytöstä luovuttiin samasta syystä.

Taulukko 3. Kuilukaivojen vesien pH-arvoja sekä SO,-, Al-, Fe-, PUROSEDIMENTTIEN KEMIALLINEN Mn-, Zn-, Cu-, Ni-, Pb-, As- ja Cd-pitoisuuksia Talvivaaran alueella KOOSTUMUS elokuussa 1994, kohde 12 myös elokuussa 1993. Vertailuksi kuilukaivovesien koko Suomen mediaaniarvot (Geologian tutkimuskes- Orgaanisten purosedimenttinäytteiden Ni-, Cu-, Zn- ja Cd- kuksen pohjavesitietokanta, 1996). Taulukon numerot 10-12 vastaa- pitoisuudet ovat korkeampia mustaliuskealueella kuin vat kartan 1 näytepaikkanumerointia. Table 3. pH values and abundances of sulfate, Al, Fe, Mn, Zn, Cu, Ni, vertailualueella. Sakari Murtoniemi sai saman tuloksen tutki- Pb, As and Cd in waters from excavated wells in the vicinity of muksessaan, jossa selvitettiin erilaisten purosedimentti- Talvivaara during August 1994 and in the case of 12 site, also during näytteiden pitoisuuksia Talvivaaran alueella /3/. Purovesien August 1993. For comparison median groundwater data from wells elohopeapitoisuus on hiukan pienempi mustaliuskealueella throughout Finland are also shown (GSF groundwater database, kuin vertailualueella, vaikka purosedimenttien elohopea- 1996). pitoisuus on korkeampi. Tämä voi johtua siitä, että elohopea sitoutuu alhaisissa pH-arvoissa sedimenttiin tiukemmin kuin esimerkiksi nikkeli, kupari ja sinkki /4/ tai siitä, että niin alhaisissa elohopeapitoisuuksissa kuin Suomen luonnonvesissä Mustaliuskealue Suomi Talousvedeu Black schist area Finland laatuvaatimukset on, saadut arvot ovat tosiasiassa elohopean määritysrajan ala- Recommended puolelta ja havaitut vaihtelut eivät ole todellisia. guidelines for drikking water 10 11 12 Median ~ÄRVISEDIMENTTIENKEMIALLINEN 1993 1994 KOOSTUMUS 6.7 5.8 5.5 8 4 6.3 6.5 - 9.5 Järvisedimenttien kemiallinen koostumus kuvastaa hyvin alla 15.5 18.0 27.5 14.0 14.0 150 6.60 175 403 416 56.1 200 olevan kallioperän kemiallista koostumusta/5/. Etenkin Zn, Ni <0.03 ~0.030.12 0.29 0.06 0.2 ja Fe ovat voimakkaasti rikastuneet mustaliuskealueelle, pie- 0.82 50.1 143 117 20.0 50 25.9 628 365 404 40.0 3000 nemmässä määrin myös Cu, As ja Cd (taulukko 4). Mangaani- 1.96 5.87 21.4 79.6 6.0 1000 ja rautapitoisuudet vaihtelevat huomattavasti samallakin 10.1 21.6 91.3 80.5 2.0 20 kivilajialueella indikoiden hapetus-pelkistys -olosuhteiden sekä 10.030.74 1.12 2.11 1 .o 10 <0.05 0.05 <0.05 0.09 0.26 10 pH:n vaihteluita eri järvien välillä. Etenkin pienissä lammissa 0.22 1.24 3.16 3.68 0.5 5 kuten Härkälammessa ja Kaivoslammessa sedimentin

Taulukko 4. Orgaanisten järvisedimenttien alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot mustaliuskealueilla ja graniittigneissiflivartsiittialueilla. Syvyysvälin 0-23 cm mediaaniarvo on ilman sulkuja ja syvyysvälin 23-437 cm suluissa. pH:sta on esitetty mediaanin sijaan vaihteluväli. n= näytemäärä. Table 4. Median abundances of selected elements in organic lake bottom sediments in black schist and granitic and quartzitic bedrock catchments, taken at depths of 0-23 cm and 23-147 cm, the latter samples being shown in parentheses. Minimum and maximum pH values are indicated for respective depth ranges. n refers to number of samples.

Mustaliuskealue I Black schist area Gneissigraniitti- tai kvartsiittialue / Gneliosk granite or quartzite area Kolmisoppi Kaivoslampi Härkilampi Hakonen Kuusilampi Salminen Raatelampi pH 6.3-7.1 (6.4-7.9) 5.9-6.4 (6.0-6.6) 6.2-6.8 (3.8-7.3) 6.1-6.6 5.9-6.2 (6.3-6.4) 6.5-6.8 (6.2-6.) 6.5-6.7 (6.4-9.8) Al% 2.48 (2.31) 1.85 (1.24) 0.64 (1.37) 1.41 0.79 (0.92) 0.64 (0.63) 1.57 (1.68) Fe% 6.23 (5.12) 3.61 (2.55) 0.92 (2.85) 26.3 0.65 (0.62) 1 .O0 (0.68) 2.37 (2.31) Mnppm 1440(1110) 317 (325) 125 (177) 15700 364 (214) 203 (195) 1220 (1 020) Znppm 550 (569) 1290 (665) 577 (928) 1080 97 (91) 37 (26) 235 (214) Cuppm 28 (32) 99 (54) 37 (88) 78 22 (24) 30 (23) 27 (57) Nippm 65 (85) 241 (124) 120 (238) 266 15 (12) 8 (8) 35 (72) PbPPm 5 (4) 24 (1) 9 (2) 47 45 (2) 33 (8) 28 (7) Asppm 2 (2) 6 (1) 2 (2) 21 2 (0.3) 2 (0.8) 3 (2) CdPPm 2 (2) 7 (4) 3 (4) 8 0.9 (0.6) 0.6 (0.3) 1 (1) Hgppm 0.1 (0.1) 0.3 (0.1) 0.1 (0.1) 0.2 0.1 (0.1) 0.3 (0.1) 0.2 (0.1) 14 (30) n 14 (9) 14 (21) 14 (25) 14 14 (2) 14 (3) 51 mangaanipitoisuudet ovat alhaiset (taulukko 4). Tämä johtuu Present Isolation Sotkamo ilmeisesti hyvin pelkistävistä olosuhteista pohjasedimenteissä, jolloin mangaanin liukoisuus sedimentistä veteen on voima- Ice Lake kasta. Toisaalta erittäin suuret rauta- ja mangaanipitoisuudet suurten järvien sedimenteissä (Kolmisoppi ja Hakonen) osoittavat sitä, että sedimentissä vallitsevat hapettavat olosuhteet. Elohopeapitoisuudet ovat järvisedimentissä suhteessa pie- nempiä kuin alueen kallioperässä (taulukko 4). Syynä tähän 6 saattaa olla elohopean kaasuuntuminen ja haihtuminen ilmaan, 5 sen pidätty minen maaperään pysyvien orgaanisten yhdisteiden 4 välityksellä ja/tai sitoutuminen selenideinä tai sulfideina purosedimenttiin. Viimeksimainittua vaihtoehtoa tukee se, että purosedimenttien elohopeapitoisuus on korkeampi mustaliuskealueella kuin vertailualueella, mutta ei vastaavien purovesien 2 elohopeapitoisuus. 1 Härkälammen kuroutuminen Sotkamon jääjärvestä on ta- n pahtunut noin 9000 vuotta sitten, joka vastaa syvyyttä 358 cm 5000 järvisedimenttiprofiilissa (kuva 2)/6/. Kuroutumisen jälkeen 4000 3000 orgaanisen hiilen määrä kasvaa ja saavuttaa 13 % pitoisuuden 2000 syvyydellä 3 1O cm. Erittäin suuret Ni-, Cu-, Zn ja Al -pitoisuu- 1O00 det liittyvät kuroutumisen alkuvaiheeseen, jolloin orgaanisen aineksen määrä on ollut verrattain alhainen (2,7 %). Suurim- O mat nikkeli- (1280 ppm) ja sinkkipitoisuudet (4550 ppm) ovat 8-20 kertaa suuremmat kuin sedimentin pintaosassa (taulukko 200 4). Suuret metallipitoisuudet kuroutumisvaiheen alkuvaiheessa johtunevat Ni-, Cu- ja Zn-pitoisen mustaliuskeen voimakkaasta rapautumisesta, jolloin runsaasti minerogeenista sedi- lOOOj menttiainesta on kulkeutunut järvialtaaseen. Tätä on edesaut- tanut kasvillisuuden puuttuminen. Sulfidien hapettumisesta on 500 ollut seurauksena erittäin happamat olosuhteet sedimentissä (syvyysväli 358-362; pH 33-3,9). O Elohopea- ja lyijypitoisuuksien maksimiarvot ovat sediment- 101 tikerroksen yläosassa toisin kuin Ni-, Cu- ja Zn-maksimit. I Elohopeapitoisuudet saavuttavat maksimiarvonsa (0,34 ppm) syvyydellä 3 cm, mink lkeen pitoisuudet pienenevät. Myös useimmilla muilla on kohonneita hivenalkuainepitoisuuksilla I arvoja tällä syvyydellä. Ikämääritysten puuttumisen vuoksi 0.4 tätä pitoisuusmaksimia ei voi varmuudella tulkita, mutta syynä voi olla mm. soiden ojitus. 0.3 0.2 o. 1 JOHTOPAÄTÖKSIÄ 0.0 Talvivaaran mus taliuskealueella pintavesien, purosedimenttien ja järvisedimenttien Ni-, Cu-, Zn- ja Cd-pitoisuudet ovat luon- 10 nostaan korkeat. Myös moreenissa ko. alkuaineiden pitoisuu- 5 det ovat korkeita. Mustaliuskeiden sisältämien sulfidien hapettumisesta on seurauksena pintavesien happamuuden li- O sääntyminen, mikä puolestaan edesauttaa metallikationien O 100 200 300 400 :ipth liukenemista moreenista ja sedimenteistä veteen. Lisäksi pH:n laskiessa alumiinin liukoisuus kasvaa. Sama tapahtui jo 9000 vuotta sitten, viimeisen jääkauden jälkeen, kun Sotkamon Kuva 2. Mustaliuskealueella sijaitsevan Härkälammen järvisedi- en purkauduttua vedet huuhtelivat paljastunutta kallio- menttien kemiallinen koostumus ja pH viimeisen jääkauden jälkeise- perää. Mustaliuskealueen järvessä pH laski 3,8:aan ja alumii- nä aikana. Noin 9000 vuotta sitten, Sotkamon jääjärven purkautumi- ni-, nikkeli-, kupari- ja sinkkipitoisuudet kasvoivat. Kasvilli- sen jälkeen, järven pH laski 3,S:aan ja dumiini-, sinkki-, kupan- ja nikkelipitoisuudet nousivat korkeammalle kuin koskaan sen jälkeen. suuden leviämisen myötä erot mustaliuskealueen ja vertailu- Tämä johtui siitä, että kasvillisuuden vähäisyyden vuoksi vedet pää- alueen järvissä ovat tasoittuneet. sivät esteettä huuhtelemaan runsaasti rikkiä sisältävää Ni-Cu-Zn- Kaivostoiminnan ympäristöhaittoja arvioitaessa tulee ottaa pitoista kalliota. huomioon erilaisten kallioperäalueiden luontainen lähtötilanne. Figure 2. Chemical compositions and pH of lake sediments over the Talvivaaran kaltaisilla alueilla luontaiset pitoisuudet ovat pal- past 9000 years in the lake Härkalampi, situated within the black schist area. jon keskimääräistä korkeammat. Toisaalta erilaiset alueet kes- tävät eri tavoin ihmisen aiheuttamia kuonnituksia. Porakaivoja ei runsaasti sulfideja sisältävään kallioperään kannata tehdä. Metsänhoidossa ja muussakin toiminnassa pitäisi välttää helposti rapautuvan rikkiä sisältävän kallion paljastamista ilmalle vedet happamoituvat lisää ja saattavat vaarantaa kalojen hy- ja vedelle alttiiksi, koska tällöin jo ennestään happamat pinta- vinvoinnin alueen järvissä.

52 KIITOKSET

Tutkimuksen valvontaryhmään ovat kuuluneet Seppo Heimala Kiitämme myös Pertti Lahermoa (GTK) puro- ja pohjavesi- (Outokumpu Research Oy), Pekka Nurmi (GTK), Jyrki Park- osuuden tarkistamisesta ja Yrjö Pekkalaa (GTK) hyödyllisistä kinen (Vuorimiesyhdistys ry.), Reijo Salminen (GTK), Risto kommenteista. Sarikkola (Outokumpu Finnmines Oy) jaJoukoTalvitie (GTK).

KIRJALLISUUS - REFERENCES

1. Loukola-Ruskeeniemi, K. & Heino, 7: Geochemistry and genesis of the Ni-Cu-Zn deposit at Talvivaara, Finland: apilot study. in Pasava, J., Kribek, black shale -hosted Ni-Cu-Zn deposit at Talvivaara, Finland. Economic B., and Zak, K. (eds) Mineral Deposits: From Their Origin to Their Geology ( 1996), p. 80- 1 1O. Environmental Impacts. Proceedings of the Third Biennial SGA Meeting, 2. Lahenno, P. & Väününen, P: Geologian tutkimuskeskuksen ympäristö- Prague, Czech Republic, 28-31 August 1995 (1995), p. 773-776. geokemiallinenpurovesi- ja -sedimenttikartoitus valmistumassa.Vesitalous 5. Tenhola, M. Regional geochemical mapping based on lake sediments in 5 (1993). s. 19-26. eastern Finland. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 78 3. Muvtoniemi, S. MustaliuskeidenCu-Zn-Ni -mineralisaatioiden kuvastuminen (1988), 42 p. en tyyppisissä purosedimenteissä sekä humus- ja kaarnanäytteissä Sotka- 6. Uutela, A., Tenhola, M. & Loukolu-Ruskeeniemi, K. Diatom flora and mon Talvivaaran alueella. Pro gradu-tutkielma. Oulun yliopisto, Geologian chemical composition of lake sediments in the vicinity of the Talvivaara Ni- laitos (19841, 64 s. Cu-Zn-deposit,Finland: evidence for acidification 9000 years ago. Geological 4. Loukola-Ruskeeniemi, K. Mercury concentrations in stream water and Survey of Finland, Current Research 1993-1994, Special Paper 20 (19951, sediments under natural conditions in the vicinity ofthe black-schist-hosted p. 115.123.

SUMMARY

ENVIRONMENTAL IMPACT OF BLACK SHALES ON WATERCOURSES AT TALVIVAARA, SOTKAMO. EASTERN FINLAND

In order to assess the influence of variations in bedrock composition potential environmental impact of mining and processing in a given on water and sediment geochemistry in pristine catchment areas, area, it is necessary to carry out baseline monitoring beforehand, in chemical data and pH measurements were obtained from surface and order to establish natural variations in element abundances. In the groundwaters and organic stream sediments in the vicinity of the Talvivaara area for example, certain elements display baseline Talvivaara black shale -hosted Ni-Cu-Zn deposit. In addition, lake abundances greatly in excess of those elsewhere inFinland. Moreover, sediment profiles were drilled in seven lakes for the purpose of some areas may be more susceptible than others or respond in different studying changes in chemical composition since the termination of the ways to human interference. Areas underlain by black schist are not last Ice Age. Groundwaters, stream sediments and lake bottom recommended as a source for bore water and forestry and other sediments in areas underlain by black schist are all characterized by activities should be managed carefully so as to avoid unnecessary elevated Ni, Cu, Zn and Cd abundances with respect to median values exposure of bedrock, given the typically low background pH values for Finland as a whole, as well as in comparison with adjoining areas of surface waters in such areas. underlain by granitic and quartzitic bedrock. When evaluating the

53 In Memoriam

tala suoritti jatko-opintoja Yhdysvalloissa Yhdistyneiden Kansakuntien (UNIDO) ra- Rochesterin ja Utahin yliopistoissa. hoittamassa Mongolian tutkimuslaitos- Elämäntyönsä Pertti Hautala teki Outo- hankkeessa. kumpu Oy:n palveluksessa. Hän aloitti Pertti Hautala sitoutui voimallisesti työ- geologiuransa opiskeluaikana malmin- tehtäviinsä. Hän näki ongelmat mie- etsinnän kesäharjoittelijana. Paluu Yhdys- lenkiintoisina haasteina ja ratkaisujen etsi- valloista vuonna 1974 tapahtui Espooseen minen oli hänelle luontaista toimintaa, jossa malminetsinnän laboratorioon tutkimus- tukeuduttiin matematiikan, fysiikan ja ke- geologiksi. Vuodesta 1986 alkaen hän toimi mian perusteisiin. Hänen kaiken toimintan- Outokumpuun siirtyneen Geoanalyyttisen sa perustana oli, olipa sitten kyse mine- laboratorion geologisen jaoksen päällikkö- ralogi asta tai uuden tietokoneohjelman käyt- nä ja 1989 lähtien Outokumpu konsernin töönotosta, syvällinen perehtyminen asian päämineralogina. ytimeen. "Perusteet on tunnettava ja ym- Pertti Hautalan ura laboratoriossa kesti märrettävä, muuten emme pysty asiaa kehit- yli kaksi vuosikymmentä. Hän paneutui in- tämään" oli hänen usein toistamalausahdus. nokkaasti uusien mineralogisten ja kemial- Työtovereiden mieliin Pertti Hautala jäi listen tutkimusmenetelmien soveltamiseen oman alansa kiistattomana asiantuntijana, PERTTI OLAVI malmiesiintymien hyödyntämistutkimuk- joka oli valmis antamaan isällisiä ohjeita ja HAUTALA sissaja prosessimineralogian kehittämiseen neuvoja nuoremmille kolleegoille. Hänen 12.8.1940-19.12.1995 Outokumpu-konsemin tutkimus- ja kaivos- työkenttäänsäja osaamistaan sekä valmiutta projekteissa. Pertti Hautala oli parhaimmil- kehittää toimintoja ei ole helppo korvata. Minerologi, filosofian kandidaatti Pertti laan haasteellisissa projekteissa, joita olivat Uudet ideat kytivät hänen mielessään vielä Olavi Hautala kuoli vaikean sairauden mur- mm. Kahaman kultahanke Tansaniassa, Mt sairasvuoteella. Hän oli ystävällinen, harkit- tamana Joensuussa 19.12.1995. Keith nikkeliprojekti Australiassa tai seva herrasmies, monien yhteisten Pertti Hautala oli syntynyt Oulussa Zaldivarin kupariesiintymän tutkimukset vappulounaiden iloinen juomanlaskija. 12.8.1940. Ylioppilaaksi han kirjoitti vuon- Chilessä. Monipuolinen laboratorio- "Saanko minä tilata viinit". Muisto elää. na 1959 ja filosofian kandidaatin tutkin- menetelmien tuntemus ja toimintatapojen Jouni Reino non hän suoritti vuonna 1968 Oulun Yli- ymmärrys antoivat hänelle tehtäviä niin Vuorimiesyhdistyksen jäsen Pertti Hau- opistossa. Vuosina 1969-1973 Pertti Hau- laboratoriohankkeissa kotima tala oli vuodesta I969 lähtien.

tutkinnossa vuonna 1966 olikin p tituutin (Reykjavik) hallituksen jäsenenä, jo geologia ja mineralogia samoin kuin Suomen Geologisen Seuran puheenjohtaja- 1969 filosofian tohtorin tutkinnossa. na, Geologiliiton puheenjohtajana, Akavan GTK:n kesäapulaisena Ilkka Laitakari virkasuhteisten luottamusmiehenä, Lapin aloitti vuonna 1951. Vuonna 1956 hänestä tutkimusseuran ja Suomen Maantieteellisen tuli tilapäinen tutkimusassistentti, 1957 vs. Seuran työjäsenenä, Suomen Geologian ylimäärainen apulaisgeologi ja I960 kallio- Kansallisen komitean jäsenenä, Suomen peräosaston tilapäinen apulaisgeologi. Mil- Mineralogisen Seuran sihteerinä sekä Vasa- tei koko 1960-luvun hän toimi GTK:n yli- ra rym puheenjohtajana. Hän oli myös määräisenä kokoelmien hoitajana sekä CGMW.n Euroopan tektonisen kartan ko- GTK:n isännöitsijänä. Vuonna 197 1 hänet mitean jäsen ja vastuussa Suomen osuudes- nimitettiin kallioperiosaston ylimääräisen ta lähiaikoina painettavassa Euroopan geologin toimeen ja seuraavana vuonna tektonisessa kartassa. YhteistyöViron kanssa pemspalkkaiseen. Valtiongeologi hänestä oli hänelle sydämen asia ja hän oli uranuur- tuli 1988javt. osastonjohtaja 1991. Hän oli taja Suomen ja Viron peruskalliogeologian aikanaan kallioperäosastonkartoitusyksikön tutkimusyhteistyön luomisessal980-luvun Etelä-Suomen alayksikön päällikkö sekä loppupuolella. valtiongeologina ko. yksikön päällikkö. Inhimillisesti ottaen Ilkka Laitakari pois- Ammattiuransa aikana Ilkka Laitakari teki tui keskuudestamme liian aikaisin, vain 66- ILKKA TIERA YLERMI pitkälti toistasataa tieteellisiäjulkaisua, kart vuotiaana. Kuitenkin näihin vuosiin hän sai LAITAKARI taa sekä tieteen popularisointiin liittyvää mahtumaan paljon enemmän kuin moni pi- 3.10.1929-30.3.1996 artikkelia, jolla nyt valtavan arvostuksen temmän elämänkaaren elänyt. Tämän mah- Sunnuntaina maaliskuun 3 1 pnä tuli tieto, nousun kokeneella alalla hän seurasi isänsä dollisti Ilkka Laitakarin luonne, aarimmäi- että Ilkka Laitakari oli nukahtanut viimei- Aarne Laitakarin jalanjälkiä. Ennen kaik- sen organisointikykyinen ja rationaalinen. seen uneensa myöhään edellisenä iltana. kea Ilkka Laitakari oli kartoittaja, jonka Hän oli ammattikuntamme eturivissä tutki- Hän oli lopultakinjoutunut antamaan periksi tuottamat karttalehdet suurelta osin sijoittu- jana, tutkimustulosten välittiijänii ja eri sairaudelleen,jota vastaan oli taistellut vuo- vat Päijät-Hämeen alueelle. Hänellä oli ai- johtamistehtävissä. Ammattikuntamme sikausia uskomattomalla tahdon voimalla. nutlaatuisen vankka kartografinen tietämys muistaa lämmöllä ja kunnioituksella Ilkka Ilkka Laitakari tuli ylioppilaaksi vuonna ja lisäksi tulivuoriperäisten kivien valtava Laitakarin ihmisenä ja työtoverina. 1950 ja valmistui filosofian kandidaatiksi tuntemus. Väitöskirjassaan hän käsitteli Atso Vorrna 1954pdaaineenaan maantiede. Vuonna 1963 Hämeen diabaasijuoniparvea. Vuorimiesyhdistyksen jäsen Ilkka hän suoritti geologiassa ja mineralogiassa Ilkka Laitakari oli monissa luottamusteh- Laitakari oli vuodesta 1961 lähtien. laudaturarvosanan. Filosofian lisensiaatin tävissä: Porhoismaiden Vulkanologisen Ins-

54 selle. Tuolloin louhintaa oltiin lisäämässä ja tiin Outokumpu Oy:n kunniakaivosmieheksi. uuden malminnostokuilun Mökkivaaran ra- Varsinaisen työnsä ohella Hakapää oli jä- kentaminen oli alkamassa. Tarvittiin vai- senenä useissa valtiollisissa ja kunnallisissa keaan työhön taitavaa tarmokasta miestä, toimikunnissa. Näistä mainittakoon kaivos- Erklu Hakapää oli siihen tehtävään oikea ten turvallisuusmääräykset laatinut valtion henlulö. komitea 1943-44, kaivoslainsäädännön Hakapään kaivosinsinöörikausi osui vai- kodifiointia tutkinut valtion komitea 1947ja keaan sota-aikaan. Osa työnjohdosta ja Kehitysaluekomitea 1963-65. Pohjois-Kar- kaivosmiehistä oli rintamalla, työvoimasta jalan teollisuustoimikunnan jäsen hän oli ja tarvikkeista oli pulaa, kuparia tarvittiin ja 196 1-69. louhinnan määra oli pidettävä korkealla. Lukuisten yhdistysten hallituksissa hän Hänen tarmokas toimintansa tuotti tuloksia hoiti monia luottamustoimia. Vuorimies- ja vaikeudet voitettiin. yhdistyksen jäsen Erkki Hakapää oli vuo- Hakapää nimitettiin 1949 Outokummun desta 1943 alkaen. Hän kuului yhdistyksen kaivoksen johtajaksi. Pian alkoi Outokum- hallitukseen vuosina 1965-69 ja oli sen tar- ERKKI ANTERO pu-yhtiön 1950-luvun suurimpiin investoin- mokkaana puheenjohtajana vuosina 1967- HAKAPÄÄ teihin kuuluneiden Keretin laitosten raken- 69. Vuorimiesyhdistys myönsi hänelle 1970 16.9. 1908-6.2.1996 taminen. Eero Mäkinen -mitalin. Syksyllä 1951 Hakapää teki ehdotuksen Hänen luonnettaan ja olemustaan voisi Elämäntyönsä Suomen kaivosteollisuuden kaivosammattikoulun perustamisesta Ou- kuvata sanoilla jäyhä, luoksepääsemätön, palveluksessa tehnyt teollisuusneuvos, dip- tokumpuun ja koulu aloitti kahden vuoden täsmällinen. Lähemmin tunteva löysi hä- lomi-insinööri, kunniakaivosmies Erkki kuluttua. Myös kaivostyönjohdon koulu- nessä kuitenkin myös toisenlaisen ihmisen, Antero Hakapää (Haglund -42) kuoli pitkä- tuksen järjestely tuli ajankohtaiseksi kai- todellisenErkki Hakapään, joka oli kaikessa aikaisen sairauden uuvuttamana 6.2.1996 vosteollisuuden voimakkaasti kasvaessa. toiminnassaan perusteellinen, oikea- Espoossa. Hän oli syntynyt 16.9.1908 Hel- Hakapään johdolla toimineen Vuorimies- miehen, ei kaihtanut ottaa vastuutavaikeis- singissä. yhdistyksen asettaman komitean ehdotuk- sakaan ratkaisuissa. Itseään säästämättä hiin Hakapää toimi runsaan kolmen vuosi- sesta aloitettiin syksyllä 1957 kaivos- teki työtään kaikissa niissä tehtävissä, mitkä kymmenen ajan Pohjois-Karjalassa Outo- teknikkokoulutus Lappeenrannan teknilli- oli hänelle uskottu. Jäyhän kuoren alta löy- kummun kaivoksella, viimeiset kaksikym- sessä koulussa. Teknillisen korkeakoulun tyi myös herkkä, ystävällinen ja avulias ih- mentä vuotta kaivoksen johtajana. Vuoriteollisuusosaston opinto-ohjelmaa minen. Hakapää pääsi ylioppilaaksi 1926 Hel- muokattiin 1960-luvulla niinikaän Haka- Erkki Hakapää on poistunut keskuudes- singin Normaalilyseostaja valmistui diplo- pään johdolla. tamme. Suomen vuoriteollisuus on menet- mi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun Vuonna 1969 Hakapää siirtyi yhtiön pää- tänyt erahtaitavista miehistäänja me kaivos- rakennusosastolta 1932. Nuori rakennus- konttoriin Helsinkiin. Teollisuusneuvoksen miehet rehdin ystävän ja työtoverin. insinööri siirtyi Tvl:n palveluksesta 1936 arvonimen hän sai 1970 ja jäi eläkkeelle Kunnioitamme hänen muistoaan. Outokumpu Oy:n Outokummun kaivok- seuraavana vuonna. Tällöin hänet nimitet- Esko Pihko

VUO RIMI ESY HDlSTY S - VUOR IMI ESY HDlSTY S - BERGSMANNAF~RENINGENr.y.:n BERGs MAN NA FÖ R ENI NG EN r. y. :s

VUOSIKOKOUS ARSMÖTE

pidetään Helsingissä 21 .-22.3.1997 hålls i Helsingfors den 21 .-22.3.1997

Kokouksesta ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin Närmare uppgifter meddelas i inbjudan som postitettavassa kutsussa. postas vid en senare tidpunkt

55 Vuorimies yhdistys - Bergmannaföreningen r. y.

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1995 Vuosikokous Jaostojen toimihenkilöt Yhdistyksen sääntömäärainen 52. vuosikokous pidettiin Marina - Geologijaosto: puheenjohtaja FM Tuomo Korkalo, Congress Centerissä Helsingissä 24.3.1995. Puheenjohtaja Aulis Saa- sihteeri FK Anne Voutilainen rinen avasi kokouksen ja esitti katsauksen Suomen vuoriteollisuuden - Kaivosjaosto: puheenjohtaja DI Laun Siirama, kehityksestä vuonna 1994. Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle sihteeri DI Jarmo Frii 1995 valittiin TkT Aulis Saarinen ja varapuheenjohtajaksi DI Antti - Metallurgijaosto: puheenjohtaja TkT Kari Tähtinen, Mikkonen. sihteeri DI Jar-Jukka Asikainen Yhdistys luovutti Eero Mäkinen-ansiomitalin prof. Raimo Mati- - Rikastus- ja prosessijaosto: puheenjohtaja DI Seppo Lähteenmäki, kaiselle. sihteeri DI Pertti Rantala Yhdistyksen nuoren jäsenen stipendi annettiin tekn.yo Harri Hahkalalle. Jäsenmäärät 31.12.1995 Virallisten kokousasioiden jälkeen pidettiin seuraavat esitelmät: Yhdistyksen jäsenmäärä (joista nuoria jäseniä): 2100 (40) - Johtaja Markku Isohanni, Outokumpu Metals & Resources Oy Erosi 13 Malminetsintä: Kuoleman kautta poistui 15 Suomen metallurgisen teollisuuden perus- ja seosainemetallien raa- Uusia jäsenïa hyväksyttiin 71 ka-ainehuolto Lisäystä edellisestä vuodesta 43 - Johtaja Heikki Rusila, Rautaruukki Oy Teräsryhmä: Jaostojen jäsenmäärät (joista nuoria jäseniä): Raudanvalmistuksen malmi- ja kivihiilivarat Geologijaosto 477 (13) - Toimitusjohtaja Eelis Eskelinen, Partek Teollisuusmineraalit Oy: Kaivosjaosto 437 (8) Teollisuusmineraalilähteet Suomen teollisuudelle Metallurgijaosto 1122 (11) Jaostot kokoontuivat iltapäivällä omien erikoisalojensa merkeissä. Rikastus- ja prosessijaosto 299 (9) Illallistanssiaisissa Hotelli Kalastajatorpalla vastasivat isännyy- destä Nordberg-Lokomo Oy, Orion Oy Normet, Rammer Oy ja Roxon Tutkimusvaltuuskunta OY. Tutkimusvaltuuskunnan sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 17.2.1995 Helsingissä. Toimihenkilöt Valtuuskuntaan kuului toimintakauden aikana tutkimusjäseninä 21 yritystä, kukin yhdellä edustajalla paitsi Outokumpu Oy kahdella - Puheenjohtaja: TkT Aulis Saarinen edustajalla. Toimintavuoden aikana tapahtui jäsenistössä muutoksia. - Varapuheenjohtaja: DI Antti Mikkonen Outokumpu Mining Services Oy liitettiin osaksi Outokumpu Metals - Hallituksen jäsenet: & Resources Oy:tä ja nimettiin uudelleen: Mining Technical Group. DI Pekka Erkkilä Prof. Markku Mäkelä Oy Förby Ab vaihtoi nimekseen 28.6.1995 alkaen OMYAFinland Oy. DI Matti Heiniö DI Kari Norberg Vibrometric Oy ja YIT-yhtymä Oy lopettivat toimintansa tutkimus- Prof. Kari Heiskanen DI Tuula Purra valtuuskunnassa. TkT Matti Ketola DI Erkki Ström Tutkimusvaltuuskunnan puheenjohtajana toimi FM Esko Lundén FM Esko Lundén ja varapuheenjohtajana DI Hannu Haven. FT Jyrki Parkkinen toimi - Rahastonhoitaja: LuK Marjatta Parkkinen valtuuskunnan, tutkimusjohtokunnan ja toimikuntien sihteerinä. - Sihteerit: DI Erkki Tyni DI Olavi Paatsola Tutkimusjohtokunnan kokoonpano oli seuraava: FM Esko Lundén Nordkalk Oy Ab, puheenjohtaja Yhdistyksen toiminta DI Hannu Haveri Finnminerals Oy, varapuheenjohtaja Hallitus kokoontui toimikauden aikana kuusi kertaa. Kokouksissa Prof. Kari Heiskanen TKKNTT. rikastusteknillisen toimikunnan olivat läsnämyösjaostojenpuheenjohtajat, rahastonhoitajaja tutkimus- puheenjohtaja valtuuskunnan puheenjohtaja. DI Pekka Lappalainen Outokumpu Metals & Resources Oy, kaivos- Hallitus käsitteli laajasti yhdistyksen toiminnan kehittämistä ja teknillisen toimikunnan puheenjohtaja laati esityksen pääsihteerin toimen perustamisesta. Prof. Heikki Niini TKK, geologisen toimikunnan puheen- Yhdistyksen lehti Vuoriteollisuus-Bergshanteringen ilmestyi kaksi johtaja kertaa. Lehden päätoimittajana toimi prof. Martti Sulonen ja toimitus- DI Vesa Pihlaja Rautaruukki Oy, asiantuntijajäsen neuvoston puheenjohtajana DI Matti Palperi. Hallitus käsitteli lehden lT Heikki Vartiainen Kauppa- ja teollisuusministeriö, asiantuntija- kehittämissuunnitelman ja nimesi lehdelle vuoden 1996 alusta uuden jäsen toimitusneuvoston, puheenjohtajana hallituksen jäsen prof. Markku Suoraan tutkimusjohtokunnan valvonnassa oli kolme projektia: Mäkelä. - Edunvalvonta. Edunvalvontaorganisaationa toimii Ympäristö- FM Esko Lunden edusti yhdistystä Norsk Bergindustriförening’in ryhmä, jonka puheenjohtajana on FT Matti Koponen. syyskokouksessa Trondheimissä ja DI Antero Hakapää Svenska - Kaivosten ympäristöasiat. Gruvföreningen’in vuosikokouksessa Tukholmassa. - Geodatan keruu ja hallinta malmiaiheiden tutkimuksessa. Lisäksi tutkimusjohtokunta käsitteli yhdistyksen hallituksen pyyn- Jaostot nöstä tutkimustoiminnan kehittämisti. Paaosan yhdistyksen jäsentoiminnasta muodosti jaostojen aktiivinen Toimikuntien valvonnassa oli viisi projektia. toiminta eri muodoissa. Kaikkien toimikuntien yhteinen Samnordiskt Bergforskningsmöte Jaostot järjestivät koulutus- ja esitelmätilaisuuksia sekä ammatilli- pidettiin Trondheimissa 22.-23.8.1995 teemana ’Mineraler i sia retkiä j äsenistönsä alalta. Tarkemmin j aostojen toiminta on esitetty materialer’. kunkin omassa toimintakertomuksessa. Muista pohjoismaista saatiin yhdeksän tutkimusraporttia.

Helsingissä 29. tammikuuta 1996 VUORIMIESYHDISTYS - BERGSMANNAFÖRENINGEN R.Y. HALLITUS Aulis V.A. Saarinen Erkki Tyni Puheenjohtaja Sihteeri

56 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.1995 TALOUSARVIO VUODELLE 1996 VARSINAINEN TOIMINTA VARSINAINEN TOIMINTA VMYN HALLINTO VMYN HALLINTO TUOTOT TUOTOT Vuosikokous 8.530,70 +8.530,70 Jaostot - KULUT KULUT Henkilöstö 58.254,90 Hallinto 356.000,00 Muut kulut 10.734,20 Vuosikokous 10.000,00 Avustukset 10.000,00 Avustukset 30.000,OO Jaostot 8.010,65 -86.999,75 -78.469,05 Jaostot 30.000,00 -426.000,OO -426.000,00 TUTKIMUSVALTUUSKUNTA TUTKIMUSVALTUUSKUNTA TUOTOT TUOTOT KULUT Osall .tutk. - Henkilöstö 68.952,00 KULUT Matkat 10.929,73 Tutk. & selv. 80.000,OO Muut kulut 9.229,20 Edunvalvonta 60.000,00 -140.000,00 -140.000,00 P0hj.m. yht.työ 35.498,97 Toimikunnat 34.850,30 -159.460,20 -159.460,20 JULKAISUT TUOTOT JULKAISUT A&B-sarjat 1.000,00 TUOTOT Muut tuotteet 5.000,00 +6.000,00 A, B-sariat 892,10 KULUT Jäsenluehelo 393,OO Julk. & muut 30.000,00 -30,000,-O0 -24.000,00 Muut tuotteet 5.050,00 +6.335,10 KULUT - +6.335,10 VUORITEOLLISUUSLEHTI TUOTOT VUORITEOLLISUUSLEHTI 1lmoit.myynti 250.000,OO TUOTOT +190.467,50 Tilaukset 6.000,00 +256.000,00 KULUT -172.756,18 +17.711,32 KULUT -290.000,00 -34.000,00 KALLIOMEKANIIKKA TMK KALLIOMEKANIIKKA TMK TUOTOT +19.470,00 KULUT - 17.235,24 +2.234,76 MUUT TUOTOT JA KULUT TUOTOT MUUT TUOTOT JA KULUT Korkotulot +I 00,oo TUOTOT KULUT Korkotulot +I I1,49 Pankkipalv.rnaks. 4.500,00 KULUT Vakuutukset 4.000.00 Vakuutukset 3.932,lO Tulotappiot 10.000,00~- -1 8.500,OO -18.400,OO Muut kulut 7.403,70 -11.335,80 -11.224,31 -222*872’38 VARAINHANKINTA VARAINHANKINTA Jäsenmaksut 235.500,OO Jäsenmaksut 156.156,90 Tutk.jäs.vuosim. 204.250,00 Tutk.vltk kann.m. 146.375,00 Muut tulot 80.000,00 +519.750,00 Lahjoitukset 6.881 ,O0 +309.412,90 ~ TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -122.650,00 TILIKAUDEN YLL~ÄÄMÄ +86.540.52

TASE 31.12.1995 VA STA AVA A RAHOITUSOMAISUUS Tilisaamiset 12.602.00 Siirtosaamiset 104.440,OO Rahat ja pankkisaamiset 241.295,14 358.337,14 VASTATTAVA A OMA PAAOMA Yli4alijäämä edell. vuodelta 202.363,14 Yli-/alijäämä tilikaudelta 86.504,52 LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Tilivelat 69.433,48 358.337,14

57 GEOLOGIJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS 1995 FL Lennart Lauren on toiminut VMYn edustajana 1SM:ssä ja pohjoismai- Toiminta sessa kaivosmittauskomiteassa. Geologijaoston paatapahtumat toimintavuonna 1995 ovat olleet vuosikokous, Toimihenkilöt kolmannet geokemian päivät, syysekskursio ja geofysiikan X neuvottelupäi- Jaoston puheenjohtajana on toiminut DI Lauri Siirama, varapuheenjohtajana vät. Jaoston johtokunta kokoontui 5 kertaa. Jaoston vuosikokous pidettiin Vuorimiespäivien yhteydessä 24.3.1995 DI Kari Kokkonen, muina jäseninä DI Pasi Latva-hkkila, TkL Seija Sund- holm, TkTTuomo Tahvanainen ja DI Reijo Uusitalo sekä sihteerinä Jarmo Marina Congress Centerissä Helsingissä. Kokouksessa oli läsnä 92 jaoston DI Frii. jäsentä. Jaoston esitelmät olivat seuraavat: FT Kauko Puustinen, Geologian tutkimuskeskus, ”Rikastehuolto malmin- Jäsenet etsinnän karmak¿¿” FL Lennart Lauren, Nordkalk Oy Ab, ”Kalkkikivi Suomessa ja Itämeren Jaoston jäsenmäärä oli vuoden 1995 lopussa437 henkilöä, vähennystä edellis- alueella” vuodesta 2 henkilöä. Nuorten jäsenten maarä oli 8 henkiliiii. Uusia jäseniä FM Krister Söderholm, Viscaria Ab (Outokumpu Metals &Resources Oy), hyväksyttiin vuoden aikana 10. ”Pahtohavaren kupar-kultamalmeista Kiirunassa” Lauri Siirama Jarmo Frii Kolmannet geokemian päivät pidettiin 6.4.2.1 995 Silja Serenadella. Puheenjohtaja Sihteeri Symposioon osallistui lähes 90jäsentä, joista osa tuli Kanadasta, Englannista, Unkarista, Ruotsista ja Norjasta. Järjestelytoimikuntaan kuuluivat: Reijo Salminen, Pekka Nurmi ja Sinikka Roos Geologian tutkimuskeskuksesta sekä METALLURGIJAOSTON TOfMINTAKERTOMUS Heikki Papunen Turun yliopistosta. Sympoaioesitelmieu laajat tiivistelmät on VUODELTA 1995 julkaistu VMYn B-sarjassa (No 57). Toiminta Syysekskursio suuntautui Tampereen-Vammalan alueelle 5.-6.10.1995. Ekskursion aiheina olivat Oriveden kultamalmi, Tampereen liuskealue, Huit- Metallurgijaosto on toimintakauden aikana kokoontunut vuwikokoukseen ja tisten Jokisivun kultaesiintymä ja Vammalan rikastamo. Ekskursiolle osallis- kesäretkelle. tui 50 geologijaoston jäsentä. Ekskursiomestareina toimivat Martti Kokkola Vuosikokous pidettiin Vuorimiespäivien yhteydessä perjantaina 24.3.1995 Outokumpu Finnmines Oy:stä ja Raimo Lahtinen Geologian tutkimuskeskuk- Marina Congrcss Ccnterissä, Helsingissä. Parhaimmillaan kokouksessa oli sesta. Ekskursio-opas on julkaistu VMY:n B-sarjassa (No 58). paikalla n. 170 henkeä. Esitelmät olivat: Geofysiikan X neuvottelupäivätpidettiin l5.-16.11.1995 Kuopiosaahotelli Pekka Taskinen, Outokumpu Research Oy Iso-Valkeisessa.Päiville osallistui noin70 henkeä, Neuvottelupäivienjärjestely- Kupanromut ja niiden vaikutus Outokummun prosesseihin toimikuntaan kuuluivat Timo Tervo ja Jouko Vironmäki Geologian tutkimus- Erkki Koski-Lammi, Kuusakoski Oy keskuksesta. Esitelmien laajat tiivistelmät on julkaistu VMYn B-sarjassa (No Kierrätysalumiinin jalostaminen auto-, sähkö- ja elektroniikkateolli- 59). suuden valukappaleiksi Martti Kauhanen, SKJ yhtiöt Toimihenkilöt Terästeollisuuden sivutuotteet raaka-ainelähteinä. Lauantaina ekskursiokohde oli Kvzrner MasaYards, Helsingin Uusi Telak- Toimintavuonna 1995 vuosikokouksesta lähtien on johtokunnan kooonpano ka. Ekskursiolle osallistui 63 henkilöä. ollut seuraava: puheenjohtajana FM Tuomo Korkalo, Outokumpu Finnmines Jaoston kesäretki tehtiin 8.9.1995 ja kohteena oli Kuusakoski Oy ja Tähti- Oy, VarapuheenjohtajanaFT Pekka Nurmi, Geologian tutkimuskeskus, sihtee- niemen silta Heinolassa. Retkelle osallistui 40 henkilöä. rinä FK Anne Voutilainen Säteilyturvakeskuksestaja muina jäseninä FK Ilkka Syyskokous järjestettiin 7.1 1.1995 TKK:n Materiaali- ja kalhotekniikan Tuokko, Finnminerals Oy, DI Jouko Vironmäki, Geologian tutkimuskeskus ja laitoksella. Aiheena oli ”EU-tutkimushankkeet”.Läsnäolijoita oli 52. FK Esko With, Suomen Malmi Oy. Jäsenmäärä Jäsenet Metallurgijaoston jäsenmäära oli vuoden 1995 lopussa 1 122, joista nuoria Geologijaoston jäsenmäärä oli vuoden 1995 lopussa 477. Uusia jäseniä liittyi 22 jäseniä on 1 1. Vuoden 1995 aikana jaoston johtokunta puolsi uusiksi jäseniksi 34 henkilöä, joista 28 varsinaista ja 6 nuorta jäsentä. Tuomo Korkalo Anne Voutilainen Puheenjohtaja Sihteeri Jaoston johtokunta Toimintavuoden aikana jaoston johtokunta on ollut seuraava: KAIVOSJAOSTON TOIMINTAKERTOMUS Puh.joht. TkT Kari Tähtinen, Imatra Steel Oy Ab, Helsinki Varapj. DI Erkki Ristimäki, Fundia Wire Oy Ab, Lappohja VUODELTA 1995 Sihteeri DI Jari-Jukka Asikainen, Imatra Steel Oy Ab, Imatra Toiminta Jäsenet TkT Jussi Asteljoki, Outokumpu Oy, Espoo TkL Yrjö Julin, JOT-Yhtiöt Oy, Karkkila Kaivosjaosto kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa ja jaoston johtokunta seitsemän kertaa. Prof. Lauri Holappa, TKK, Espoo DI Pentti Jihi, Viialan Viila Oy, Viiala Kaivosjaoston vuosikokous pidettiin Marina Congress Centerissä Helsin- Erkki Pisilä, Rautaruukki Oy, Raahe gissä 24.3.1995. Kokouksen jälkeen kuultiin yhdessä rikastusjaoston kanssa DI Jaoston johtokunta on kokoontunut toimintavuoden aikana neljä kertaa ja seuraavat esitelmät: yllä olevalla kokoonpanolla kolme kertaa. Apul.prof. Tuomo Tiainen: Metalleja korvaavat materiaalit TkL Matti Tyni: Näkemyksiä mahdollisesta suomalaisesta timantti- Koulutustoiminta tuotannosta Tekn.yo Marjut Laapas: Mekaaniset erotusprosessit kierrätystekniikassa Koulutustoiminta on hoidettu Metallurgian Valtakunnallisen Asiantuntija- Suunniteltu seminaari ja retki Tukholman ympäristön kalliorakentamis- toimikunnan (Metallurgian VAT) kautta. Puheenjohtajana on toiminut TkT kohteisiin jouduttiin peruuttamaan pienen osanottajamaarän takia. Marras- Veikko Heikkinen, Rautaruukki Oy. Varsinaiset koulutustapahtumat on perin- kuun 11. päivän2 tehtiin kuitenkin syysretki Loviisan ydinvoimalalle, jossa teisesti järjestetty yhdessä yhteistyökumppanin kanssa. Vuoden 1995 aikana tutustuttiin paitsi energian tuotantoon myös ydinjäteluolaston kallio- järjestettiin seuraavat kurssit. rakentamiseen. Syyskokous pidettiin retken yhteydessä Porvoossa. Retkelle ja ’Metallurgisen prosessin mallintamisen perusteet ja tyokalut’ POHTO, kokoukseen osallistui 22 jäsentä. Oulu, 1 .-2.2.1995,42 osanottajaa Kaivosjaoston puheenjohtaja on toiminut Bergsprängningkommittenin, ’Metallurgisen teollisuuden kunnossapitopäivät’, POHTO, Oulu, 14.- Svenska Gruvföreningenin, BEF0:n ja NIF:n yhdysmiehenä. DI Antero 15.6.1995, 31 osanottajaa Hakapää edusti yhdistystä Svenska Gruvföreningenin vuosikokouksessa. ’Clean Steel-kurssi’,POHTO, Oulu, 29.-31.8.1995,42 osanottajaa Kalliomekaaniikan toimikunnan johtokunnassa VMYn edustajina ovat ollect TkT Pekka Särkkäja DI Pauli Syrjänen. Vuoden 1995 aikana toimikun- Korkeakouluyhteistyö nan talousasioita on hoitanut Vuorimiesyhdistys, joka myös vastasi Kallio- Yhteistyöelimen puheenjohtajana on toiminut professori Lauri Holappa, mekaniikan päivän järjestelystä. TkT Pekka Särkkä on toiminut 1SRM:n yhdysmiehenä. 1SRM:n tärkein Tiedotus tapaus oli Tokiosa pidetty 8. kansainvälinen kalliomekaniikkakongressi, johon osallistui noin 650 henkeä. Esitelmiä pidettiin noin 200, joista kolme oli Jaoston lehteä ”Metallurgiajaosto tiedottaa” on ilmestynyt kolme numeroa ja Suomesta. lisäksi syyskokouksen kutsu ilmestyi numerona 2B. Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistyksessä VMYn edustajana on toimi- Kari Tähtinen Jari-Jukka Asikainen nut DI Jarmo Roinisto. Puheenjohtaja Sihteeri

58 RIKASTUS- JA PROSESSIJAOSTON Nordkalk Oy Ab FM Esko Lundén -96 DI Juha Pajari -96 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1995 Partek Teollisuus- mineraalit Oy DI Harri Koivisto -96 FM Juhani A\tdla -96 Toiminta Bretec Oy DI Timo Sippus -96 DI Matti Vestman -96 Nordherg-Lokomo Oy Rikastus- ja prosessitekniikan jaoston 24. vuosikokous pidettiin Helsingissä DI Keijo Viilo -96 DI Jouko Suominen -96 Manna Congress Centerissi 24.3.1995. Kokousta edeltävänä päivänä järjes- Rautaruukki Oy DI Esko Pdyliö -96 FT Kyösti Heinanen -Y6 tettiin ekskursio Kuusakoski Oy:n monimetallisten kierrätysraaka-aineiden Roxon Oy DI Erkki Matikainen -Y6 Ins Rauno lhatw -Y 6 Saxo Oy FM J-P Perttula jalostustehtaalle Heinolaan. Ekskursioon osallistui 23 jaoston jäsentä. -Y7 Suomen Malmi Oy DI Pekka Mikkola Kokouksessa valittiin jaoston puheenjohtajaksi DI Seppo Lähteenmiki -97 FM Esko With -97 Tamrock Oy DI Rolf Ström -96 DI Pertti Koivunen (Outokumpu Finmines Oy Pyhäsalmi). -Y6 Teollisuuden Voima Oy DI Heikki Hinkkanen Vuosikokouksen jälkeen kuultiin Kaivosjaoston kanssa yhteisesti järjeste- -96 FM Timo Aika5 96 Terra Mining Oy Prof Esa Jutila tyssä tilaisuudessa seuraavat esitelmät: -96 FM Jaakko Liikanen -96 Apul.professori Tuomo Tiainen, Tampereen teknillinen korkeakoulu VMYn hallituksen valitsemat asiantuntijajäsenet: FTHeikki Vartiainen -97 ja Metalleja korvaavat materiaalit DI Vesa Pihlaja -96. TkL Matti Tyni, Malmikaivos Oy VMY:n jaostojen puheenjohtajat: Näkemyksiä mahdollisesta suomalaisesta timanttituotannosta Geologijaosto, FM Tuomo Korkalo Tekn.yo. Marjut Laapas, Teknillinen korkeakoulu Kaivosjaosto, DI Lauri Siirama Mekaaniset erotusprosessit kierrätystekniikassa Rikastus- ja prosessijaosto, DI Seppo Lahteenmäki Vuoden aikana tehtiin kalvosarja Vuorimiesyhdistyksestä ja eri jaostoista. Metallurgijaosto, TkT Kari Tihtinen. Vuorimiesyhdistyksen yleiskalvot ja rikastus- ja prosessijaoston kalvot (7 + 4 Tutkimusvaltuuskunnan toimintaan ovat jäsen yrit yaten lisäksi kertomusvuoden kalvoa) aikana osallistuneet: - Teknillinen korkeakoulu

Toimihenkilöt ~ Helsingin yliopisto - Oulun yliopisto Jaoston johtokunnan kokoonpano on ollut 24.3.1995 liihtien: ~ Valtion teknillinen tutkimuskeskus Seppo Lähteenmäki puheenjohtaja - Kauppa- ja teollisuusministeriö. Heikki Oravainen varapuheenjohtaja Harri Koivisto Tapio Knuutinen Tutkimusjohtokunta Pentti Köylijärvi Pertti Rantala sihteeri Tutkimusjohtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana viisi kertaa: 14.2. Siilinjärvellä, 17.2. Helsingissä, 16.5. Helsingissä, 7.9. Oulussa ja 24.10. Johtokunta kokoontui toimintakauden aikana 6 kertaa. Jaosto myös antoi Helsingissä. Vuorimiesyhdistyksen hallitukselle näkemyksensä yhdistyksen toiminnan Tutkimusjohtokunnan kokoonpano: kehittämisestä, joka noudatti pitkälle nyt hallituksen tekemiä suuntaviivoja. FM Esko Lundén, Nordkalk Oy Ab, puheenjohtaja DI Hannu Haveri, Finnminerals Oy, varapuheenjohtaja Jäsenet Prof. Kari Heiskanen, TKWTT, rikastusteknillisen tk:n puheenjohtaja DI Pekka Lappalainen, Outokumpu Metals &Resources Oy, kaivosteknillisen Jaoston jäsenmäärä 3 1.12.1995 oli 299. Uusia jäseniä hyväksyttiin vuoden tk:n puheenjohtaja aikana 8 varsinaisiksi jäseniksi ja 9 nuoriksi jäseniksi. Prof. Heikki Niini, TKK, geologisen toimikunnan puheenjohtaja DI Vesa Pihlaja, Rautaruukki Oy (asiantuntijajäsen) Seppo Lähteenmäki Pertti Rantala FT Heikki Vartiainen, KTM (asiantuntijajäsen). puheenjohtaja sihteeri Tutkimustoiminta Johtokunta ja toimikunnat valvoivat vuoden aikana kaikkiaan yhdeksän projektia. Suoraan tutkimusjohtokunnan valvonnassa olivat: - Edunvalvonta OTTEITA TUTKI RI 1 'SVALTIIUS K U N N AN Tutkimusjäsenten edustajille jaettiin tietoa ehdotuksesta uudeksi luonnon- lOI.\IINTAKERTO.\lUKSESTA \'LIOL)ELTA 1995 suojelulaiksi sekä esityksestä uudeksi jätelaiksi. TJ valmistautui esittämäan kannanoton jätelaista. - Kaivosten ympäristöasiat Tutkiinusvaltuuskunnan sääntömääriiinen vuosikokous pidettiin 17.2. I995 YVA-työryhmä puheenjohtajanaan Olavi Paatsola ja jäseninain Eelis Eske- Helsingissä. Valtuuskuntaan kuului toimintakauden aikana tutkimusjäseninä linen ja Matti Koponen jätti loppuraporttinsa: Kaivosteollisuuden YVA-lain 21 yritystä, kukin yhdellä edustajalla paitsi Outokumpu Oy kahdella edustajal- sovelrumisenperu.\reet. Johtokunta perusti toistaiseksitoimimaan Ympäristö- la. Toimintavuoden aikana tapahtui jäsenistössä muutoksia. Outokumpu Mining ryhmän, jonka keskeiseen työryhmään kutsuttiin Outokumpu-yhtymästä Services Oy liitettiin osaksi Outokumpu Metals & Resources 0y:täja nimettiin Matti Koponen, Kemira-yhtymästä Anneli Salonen sekä Partek-yhtymästä uudelleen: Mining Technology Group. Oy Förby Ab vaihtoi nimensä 28.6.95 Eelis Eskelinen. Työryhmän tukiryhmään kuuluvat mainittujen lisäksi Han- alkaen. Siita tuli OMYA Finland Oy. Vibrometric Oy ja YIT-Yhtymä Oy nu Haveri, Finnminerals Oy, Reijo Salminen, GTK, Matti Tyni, Malmi- lopettivat toimintansa tutkimusvaltuuskunnassa. Tutkimusvaltuuskuntaan kaivos Oy, Jaakko-Pekka Perttula, Saxo Oy, Esa Jutila, Terra Mining Oy kuuluivat lisäksi VMYn hallituksen nimittämät asiantuntijajäsenet ja VMYn seka Jarmo Suvio, OMYAFinland Oy, Ympäristöryhmä järjesti aihepiiristä neljän jaoston puheenjohtajat. Tutkimusvaltuuskunnan puheenjohtajana toimi informaatiotilaisuuden 2.6.95, johon yritysten edustajien lisäksi osallistui- vat mm. Eduskunnan ympäristövaliokunnan, Ympäristöministeriön, Kaup- FM Esko Lundén, varapuheenjohtajana DI Hannu Haveri. fl Jyrki Parkkinen toimi valtuuskunnan ja sen toimikuntien sihteerinä. pa- ja teollisuusininisteriön sekä TTS:n ja TTK:n edustajat. - Geodatan keruu ja hallinta malmiaiheiden tutkimuksessa Tutkimusvaltuuskunnankokoonpano ja Kaikkien toimikuntien yhteinen esitutkimus, vetäjänä TkT Juha Antikainen ja tavoitteena yksinkertaisen kaivostekniseen kallioluokitukseen soveltu- toimikaudet vuoden 1995 lopussa: van geotiedon keruujärjestelmän kehittäminen kaivosprojektien suunnitteluun ja ohjaukseen. Tutkimusjäsen Varsinainen edustaja Varamies ~ Tutkimustoiminnan kehittäminen Finnminerals Oy DI Hannu Haveri -9.5 DI Jouko Okkonen -95 Geologisen toimikunnan valvonnassa olivat: Oy Forcit Ab Ins Kalle Ylätalo -Y7 FM Rolf Strandberg -97 - Saattoporan kultamalmin geologinen mallitus OMYA Finland Oy DI Ham Eronen -Y7 DI Jarmo Suvio -Y7 Prof. Ilmari Haapalan johtama ja väitöskirjatyöksi laajentunut projekti, Geocenter Prof Carl Ehlers -96 tutkijana FK Pentti Grönholm jatkui koko vuoden. Käynnistyksen jälkeen Geologian tutkimus- VMY:IIä ei ole ollut tarvetta osallistua rahoitukseen. - Mustaliuskeiden koostumusvaihtelut ja haitalliset metallit; niiden hyvaksi- keskus IT Elias Ekdahl -96 Prof Reijo Salminen -96 Kemira Chemicals Oy DI Lauri Siirama -96 DI Jarmo Aaltonen käyttö malminetsinnässä. FT Kirsti Loukola-Ruskeeniemen tutkimus metallien luonnollisesta Larox Oy Ins Tilpio Keskisaari -Y6 DI Mikko Haämies -96 liukenemisesta kallioperästi, jota tukevat ja valvovat Outokumpu Research Malmikaivos Oy FM Kurt Karlsson -97 Oy, Outokumpu Finnmines Oy, GTK sekä KTM ja VMY, jatkui koko Orion-Yhtymä Oy, vuoden. Tutkija on informoinut valtuuskuntaa väliraportein seka posteri- Normet DI Matti Koskinen -9s näyttelyllä Vuorimiespäivillä. Kaynnistyksen jälkeen VMY on osallistunut Outokumpu Oy DI Paavo Eerola -96 Ins Eero Soininen -96 tutkijan matkakustannuksiin. (Outokumpu Metals & Resources Oy) -Kuvaavan spektrometrin soveltaminen geokemian anomalioiden ja kasvilli- Outokumpu Oy DI Pentti Seppänen -97 DI Pekka Lappalainen -97 suuden heijastusominaisuuksien korrelaatiotutkimukseen DI Rainer Bärs (TKK) on laatinut työn metodiikkaa koskevan raportin (Outokumpu Metals & Resources Oy)

59 Ympäristömuutosten tunnistaminen kaukokartoituksen avulla, TKK-IGE UUSIA JÄSENIÄ - NYA MEDLEMMAR A15. Kaivosteknillisen toimikunnan valvonnassa oli Vuorimiesyhdistys - Bergsmannaföreningen r.y.:n hallitus on hyväk -Irroitustekniikan vaikutus lopputuotteen laatuun rakennuskiviteollisuudessa TkL Juha Jokisenjohtama hanke, jossa ovat mukana Tamrock Oy, Oy Forcit synyt seuraavat henkilöt yhdistyksen jäseniksi: Ab sekä Oulaisten kivi Oy. Jokinen valmisti väliraportin The effect of loosening techniques on the product quality in the dimensional stone quarrying industry, part I, blasting tests, gahhro of oulainen, TKK-KAL Kokouksessa 29.01.96 A17. Rikastusteknillisen toimikunnan valvonnassa oli Näytteenoton käsikirja. Tutkimusjohtokunta ja toimikunnat valmistelivat seuraavia projekteja: Andersen, Ole Anders, valt.maist., s. 02.03.1943, metallipörssi- - Energiaketju, kaikkien toimikuntien toimialaan kuuluva prosessien analysointi ja optimointi. kaupan johtaja, Outokumpu Metals & Resources. Os.: Suvisaarentie - EU-direktiivitja -projektit:TJ seuraa europrojektien valmistelua ja käsitte- 77, FIN-O2380 ESPOO. Jaosto: kai. lyä sekä etsii tilaisuuksia uusien projektien suunnittelulle. Fredriksson, Jarkko Tapio, DI, s. 30.09.1968, tutkija, TKK Materi- - Teollisuusmineraalien tutkimusmenetelmätkentällä ja laboratoriossa aalien muokkauksen ja lämpökäsittelyn laboratorio. Os.: Piikkirinne - Malmimallit malminetsinnän tukena: seminaari - Malmiarviomenetelmienvertailu 4 C 24, FIN-01650 VANTAA. Jaosto: met. - Geologisten näytteiden analysointi Hietala, Kari Eelis, DI, s. 19.01.1969, tutkimusinsinööri, Outokum- - Kivien termiset ominaisuudet pu Research Oy. Os.: Oskelantie 5 B 14, FIN-00320 HELSINKI. - Sallan kerrosintruusioiden platina-aiheiden tutkimus Jaosto: met. - Ympäristönsuojeluja siihen liittyvät mittaukset:Jatkuvatoimiset vesianalyysit prosessiolosuhteissa: Kivineva, Esa Ilmari, DI, s. 21.05.1961, paametallurgi, metallurginen - Prosessimineralogia tutkimus & kehitys, Nordberg-Lokomo Oy, Lokomo Steels. Os.: - Mineraalien tunnistaminen: seminaari Koivistontie 16 B 18, FIN-33820 TAMPERE. Jaosto: met. - Mineraalitekniikan teknologiaohjelma Kivirauma, Tiina Johanna, DI, s. 30.09.1968, tutkimusinsinööri, Outokumpu Copper Oy Pori. Os.: Laamanninkatu 48 as 1, FIN- Pohjoismainen yhteistyö 28120 PORI. Jaosto: met. Tutlumusjohtokuntaja eri toimikunnat ovat pitlneet yhteyttä pohjoismaisiin Leijala, Antti Sakari, 121 ov, s. 29.08.1970, tutkimusapulainen, veljesjärjestöihin. Kaikkien toimikuntien yhteinen Samnordiskt Bergforsk- toimitusjohtaja, TKWLeijala Instruments. Os.: Kilonkallio 10 F 58, ningsmöte pidettiin Trondheimissa 22.-23.8.95 teemana ’Mineraler i FLN-02610 ESPOO. Jaosto: met. materialer’.Tapahtumaan sisältyivät sekä toimikuntienerilliset vuosikokoukset Lilius, Gregor, DI, s. 26.01.1967, Applications Engineer, Air Liquide ja poikkitieteellistekniset workshopit että yhteisiä palavereja ja tutustumiset NTH:n ja NGU:n toimintaan. Esko Lundh piti esitelmän aiheesta GmbH, Düsseldorf, Saksa. Os.: Vandalenstr. 31, D-45888 ’Bergforskningen mot dr 2000’ ja Juha Jokinen aiheesta ’The Effect of GELSENKIRCHEN Deutschland. Jaosto: met. Loosening Techniques on the Product Quality in the Dimensional Stone Lohi, Tiina-Kaisa, 117,5ov, s. 10.03.1972, opiskelija, Oulun yli- Quarrying Industry’. Tilaisuuteen tuli Ruotsista neljätoista, Norjasta 36 ja Os.: 5 Suomesta kymmenen osanottajaa. Kokouksesta ei ole saatu dokumentteja. opisto, teknillinen tiedekunta, prostekn. Alppitie B 49, FIN- 1996 vastaavan yhteiskokoontumisen isäntämaa on Ruotsi. 90530 OULU. Jaosto: met. Nylander, Jari Pauli, DI, s. 04.05.1961, prosessi-insinööri, Rauta- Raportit ja tiedottaminen ruukki Oy Ohutlevyryhmä Hämeenlinna. Os.: Aulangontie 23-25 as 19, FIN-13210 HÄMEENLINNA. Jaosto: met. Vuoden 1995 aikana tutkimusvaltuuskunnan tukemista tutkimuksista ei jul- Riihilahti, Kirsi Marjaana, DI, s. 21.02.1970, tutkija, Outokumpu kaistu raportteja omassa julkaisusarjassa. Sisäiseenjakeluun valmistui YVA- Saatiö, Univ. of Utah. Os.: 159 S. Foothill Dr #47, SALT LAKE projektin loppuraportti: Eelis Eskelinen, Matti Koponen, Olavi Paatsola: Kaivosteollisuuden yva-lain soveltamisen perusteet. CITY Utah 84108, USA. Jaosto: met. Seuraavia kertomusvuoden aikana saapuneita julkaisuja saattoi lainata Savolainen, Jarmo Olavi, ins., s. 18.09.1962, käyttöinsinööri, Outo- sihteeriltlä vuoden aikana. kumpu Copper Oy Pori. Os.: Outokumpu Copper Oy PL 60, FIN- -Gunnar Persson: Twin Pendulum,New method to simulatethe generation of 28101 PORI. Jaosto: met. 20. toxic fumes. SveBeFo Rapport Syrjälä, Pasi Juhani, DI, s. 31.12.1966, kunnossapitoinsinööri. Ou- - Ulf Nyberg & Junhua Deng; Bestämning av hugoniotparametrar för ett emulsionssprängämnesmatris. SveBeFo Rapport 11. tokumpu Polarit Oy terässulatto. Os.: Honkalankatu 13 B 6, FIN- -Gunnar Gustafson & Sven Wallman:Geohydrologisk undersökningsmetodik 95420 TORNIO. Jaosto: met. vid bergbyggande,Erfarenheter frdn tre fallstudier. SveBeFo Rapport 16. Toivanen, Risto Olavi, TkT, s. 12.11.1950, laboratorioinsinööri, - SveBeFo: Verksamheten 1994. TKK Metalli- ja materiaalioppi. Os.: Merivalkama 4 C 28, FIN- - Nils-Olof Sundin & Anders Lundqvist: Fullborming av Klippen-tunneln i Lappland. SveBeFo Rapport 19, 1995. 02320 ESPOO. Jaosto: met. - Junhua Deng, Shulin Nie & Li Chen: Determination of burning rate Volkov, Mai Merikki, 157,5ov, s. 24.05.1971, opiskelija, TKK. Os.: parameters for an emulsion explosive. SveBeFo Rapport 17, 1995. Kivenlahdenkatu 3 F 63. FIN-O2320 ESPOO. Jaosto: met. -Finn Ouchterlony,Magnus Björkman, Bengt Niklasson & AllanRagnarsson: Storsjötunneln, en uppföljning av sprängning i alunskiffer. SveBeFo Ylhäisi, Mikko Ilmari, DI, s. 31.03.1952, projektipäällikkö, TEKES. Rapport DS 1991:4, 1995. Os.: Loitsutie 17, FIN-O4230 KERAVA. Jaosto: met. - Ulf Nyberg, Junhua Deng, Li Chen: Mätning av detonationshastighet och krökningsfront i samband med brinnmodellutveckling för emulsions- Kokouksessa 14.03.96 sprängämne KI. SveBeFo Rapport 6, 1995. - Mats Olsson, Ingvar Bergqvist: Sprickutbredning vid flerhålssprängning. Hytönen, Markku Olavi, s. 30.01.1948, vanhempi tutkimus- delrapport. SveBeFo Rapport 18, 1995. assistentti, GTP Kuopio. Os.: Vesamäki, FIN-72300 VESANTO. - Sprängnytt No 1-3 1995. Nitro Nobel. Jaosto: geo. Tutkimusvaltuuskunnan puolesta Johansson, Matti Johannes, DI, s. 01.06.1940, myyntipäällikkö, Esko Lundh Jyrki Parkkinen JOT-Yhtiöt valukomponentit. Os.: Nikkimäentie 8, FIN-03600 puheenjohtaja sihteeri KARKKILA. Jaosto: met. Kaartinen, Mika Tapani, 113,5ov, s. 26.12.1971, opiskelija, TKK, MK. Os.: Pengerkatu 23 A 7, FIN-O0500 HELSINKI. Jaosto: kai. Kalermo, Ben JohanWaldemar, TkL, s. 25.12.1960, assistent, Tek- niska högskolan Esbo. Os.: Prästgårdsvägen 7, FIN-O2400 KYRK- SLÄTT. Jaosto: met. Keränen, Seppo Ilmari, ins., s. 29.08.1956, myyntipäällikkö, SW- Yhtiöt. Os.: Kerälänkuja 5, FIN-90450 KEMPELE. Jaosto: met. Kuula-Väisänen, Pirjo Helena, DI, s. 23.01.1963, tutkija, TTKK Rakennusgeologian laitos. Os.: Pietiläntie 13 B 6, FIN-42100 JAM- SÄ. Jaosto: rik. Lahtinen, Raimo Leo Kullervo, FT, s. 21.09.1954, erikoistutkija, kalliogeokemialliset tutkimukset, GTK Espoo. Os.: Jalavakuja 4 F 18, FIN-O2760 ESPOO. Jaosto: geo.

60 Vuorimiesyhdistys - Bergsmannaföreningen ry :n tutkimusselosteet, kirjat ja julkaisut

nitkimusselosteet: sarja A A 104Vahvamagneettise.n erotuksen soveltaminen hinta suomalaisten metalli- ja teollisuusmineraalimalmi~~ A 9 "Rikastamaiden jätealueiden jäjestely Suomen en nkashlksessa. kaivoksilla" 20,- Timo Nordman ja Markku Koivisto. 70,- A 10 "Kuilurakentect" 20,- A 20 "Rikastamoiden instrumentointi Konlutus- ja seminaarimonisteet, kalliomekaniiksn 20,- päinen ffliielmämonisteetsekä muut julkaisut: sarja B A 22 'Tulenkestävät keraamiset rnatenaalit" 20.- A 24 "Kaivosten ja avolouhosten geologinen kartoitus" 20.- B "Kalliomekaniikan päivät 1967-78, 1983-84 a 50.- A 25 "Geofysikaaliset kenttätyöt 1- Painovoimamittaukset*' 20,- B 12 "Kalliomekaniikan sanastoa" 10.- A 27 "Kallion rakenteellisten ominaisuuksien B 14 "Kaivosanasto" 8.- B 16 INSKO 106-73 "Terästen Iämoäkasittelun vaikutus louhittavuuteed' 45,- ,~~ A 32 "Seulonta" 40,- erikaiskysymyksiä" 45,- A 34 "Geologisten joukkonäytteiden analysointi 50,- B 17 iNSK0 49-74 "Skänkmetallurgi-Senkkametallurgin 45,- A 36b"Pakokaasukomitea - uusimpien julkaisujen sisältämät B 18 INSKO 9&74 "Investoinnit ja käyttölaskenta metal- tutkimustulokset dieselmoattaien ~aa~teto~t~n lurgisen teollisuuden toiminnan ohjauksessa" 45,- 50,- B 19 INSKO-45-75 "Matenaalitoimitosten laadun- A 39 "An<-menetelmien käyM kallioperäkamituksissa" 25,- 45,- A 42 "Kaivostentvövmoäristö" 50,- 40,- A 47 "Murskeen ;&s&nti talviolosuhteissa" 40,- A 50 "Kaukokmitus rnalminetsinnassä" 100,- 50,- A 52 "SuunnatN kairaus" 50,- 50,- A 53 "Kivilajien kairattavuusluokitus" 50,- 1U"mYYty A 54 "Nykyaikaiset murskauspiint" 50.- 50,- A 55 "Murskaus- ia rilrastuswosessien asettamat tekniset uluruhdcr aäiiaiiniukxi Swme\a" 50,- 50,- A 56 "Polyntoqunia kaivok

FINN-VALVE OY PoHm FORCIT Oy Ab RAUMA Oy, Nordberg Group FUNDIA WIRE Oy Ab RAUTARUUKKI Oy, Meiform-ryhmä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Oy E. SARLIN Ah GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, SUOMEN MALMI oy 1995 ilmestyneitä julkaisuja Oy SVEDALAAb IMATRA STEEL Oy Ab TAMFELT Oy Ab KEMIRA CHEMICALS OY TAMROCK OY LAROX Ov UUSIMAA Oy Valtionrautatiet, VR CARGO WARMAN INTERNATIONAL SCANDINAVIA OY OUTOKUMPU RESEARCH OY Geoanalyyitinen Laboratorio

ORIEITA KIRJOITTAJILLE

Lenaen pa natusdJsrann,sten pienentäm sed ja uIdoasLn Klrjaiiisuusviiteet numeroidaan jatkuvasti II sulkuihin tekstis- yhiena~siämiseKsiKirjoinal a pyydelaan nodanamaan seJraa- sä ja esitetään lopussa seuraavassa muodossa: Via on.eita: 1. Järvinen, A., Vuoriteollisuus - Bergshanteringen, 34 (1976) 35-39. Käsikirjoitukset on dirloitenava Konee a yhdelle p,oe le ark- 2. Kirchberg, H., Aufbereitung bergbaulischer Rohstoffe, Bd 1. k a Z-vali,a. Otamme myös pc-disdenna kirloitLdsenne Sillom Veriag Gronau, Jena 1953. pyyaamme iinamaan mbdaan ynaen paperikopion.On pyr na- va iynyeen ,a yiimeddäaseen es tystapaan Arl dkelin suosiiel- Jokaiselle artikkelilie on iimoitenavaenglanninkielinen otsik- lava enimmäispituus kuvineen, taulukkolneen ia ko sekä laadittava kielellisesti tarkistettu englanninkielinen yh- kirjallisuusvlitteineen on 4 pa.nosivt.a. ToimiiJdsen mielesta teenveto - summary- pituudeltaanenintään noin 20 konekir- lynennenaviks mandolliset kas d r,o tuksel paiaJetaan k r 0 1- joitusriviä. ta. (le k r.a,sta vailen 3 6oneqoitLsarkk a = noin 1 SIVL. Paiauttakaa aina käsikirjoitus yhdessä korjatun oikovedoksen kanssa takaisin toimitukseen. Pääotsikot ja alaotslkot erotetaan 10 Sislaan se deasl Keväälläilmestyvään lehteentarkoitetut artikkelit on lähetettävä toimitukselle13.3. mennessä. syysnumeroon tarkoitetut 14.10. Kuvat ja taulukol n-meroidaan jatduvasti ja niiaen iedst 1 seka mennessä. naden snglannlnkleiiset käännökset d r.oietaan eri se le arkilie. Kuvten 0 s manaunava yhden palstan leveyael e (85 Eripainoksia toimitetaan kirjoittajan laskuun eri sopimuksella. mm). mJHa ne on p irrettäva vhhintään damnkerlaiseen do- Eripainoksien minimimäärä on 100 kpl. doon onaen v ivapadsubksia,a dirja8n

Kaavat ja yhtälöt on Kirjoitettava selvasli ja yks n&ena

0s: Tupavuori 1 C 31, FIN-00570 HELSINKI. Jaosiri: met. toimialaan. Ramsay, Patrick Mac, DI, s. 19.07.1967, tutkimusinsinöiiri, Outo- kumpu Copper Oy Pori. 0s.: Kupantie 4 B 5, FIN-28330 PORI. Tekniikan liscnsiaatti Kejun Zeng'in väi1iiskirja"Therintidynamic Jaosto: mct. Study ofthe Cu-Cr~ZrSystem" tarkastettiin perjantaina 23. helmikuu- Käbinä, Pekka Juhani, ins., s. 04.07.19S0, aluemyyntipäällikkö ta 1996 Teknillisen korkeakoulun PM-osastolla. Virallisena vasta- Kauko-Itä, Outokumpu Mintrc Oy Filters. 0s.: Outokumpu Mintec väittäjänä toimi Dr Philip Spencer sekä valvojana apul. professori Oy, FIN-02200 ESPOO. Jaosto: rik. Heikki Jalkanen, Metallurgia, TKK. Seppä, Matti Mikael, 82,Sov. s. 26.08.1971, opiskelija, tutkimus- Of the high conductivity copper alloys which are capahle of apulainen, TKK, KAL. 0s.: Vuosaarentie 6 A 1 1, FiN-00980 HEL- retaining their high strength üfter exposure at high teniperaturcs, the SINKI. Finland. Jaosto: kai. Cu-Cr-Zralloys xethc mostpromising. They can retain mosteffectively the strength after annealing at high temperatures without impairing their good clectrical and thcrmal conductivities. Knowledge of the phase relatirms and rhe thermodynamic hehaviour of the phases in an alhy system is essential for improving the properties of the alloys and optirnising the production techniques. But such knowledge has not UUTTA JÄSENISTÄ - been well estahlished Tor the Cu-Cr-Zr system. NYTT OM MEDLEMMARNA In thepresentstudy, IhephasediagramYoftheCu-Cr-Zr temary and its sub-hinary systems wcre optimised and calculated hy using the CALPHAD inethod. An exaeriinent was 81s" carried out to check the

Kiffward 34, D-47 138 Duisbirg, Gerinany. of the Cu-Cr-Zr phase diagram. All the experirnental datd from the Ins. Leena Rosenberg, System Manager, Outokumpu Engineenng literalure,phasediagramdataand thermodynamicdata, wereevaluated OY. carefully beforebcingusedinoptimisation.Theadjustahle parameters ufathermodynamic model foreachphase were selected hy considering what thermodynamic quantities are cmnccted with the measured values and how these quantities are connected with the paramcters. SUORITETTUJA TUTKINTOJA - When the entropy tcrm is necessary in the case where Gibhs energies AVLAGDA EXAMINA or phase diagram data are measured within a narrvw temperaiure range, the Tmaka-Gokccn-Monta relationship was used t« keep the ratio of enthdpy of mixing to the cxcess entropy of mixing constant. OULUN YLIOPISTO A complete thermodynamic description of the Cu-Cr-Zr sysiem was ohtained and used to calculrite various phase diagram sections which are of theoretical and practical impurtance. Some experimental Geofysiikan osasto results fr»mthcliteraturewerediscussedonthe hasic ofthecalculated phase diagrams. Thc existence uf thc pseudohinary Cu-Cr,Zr systein Filosofian maisteri: proposed in theliterature has beenruledout.Theresultsof thepresent study can he used not only as references for the experimental investigatirms on optimisatirm of the composition of Cu-Cr-Zr alloys Moisiu, Kari: "Numccnnen grodynddminen mdllintaminen. Ete- aiid their production techniques, hut also be ctrinhined with other lä-Suomen proterotsooisen litosfäärin geofysikaaliset tutkimukset". evaluations hased on the same type 1if themodynamic models 10 provide a thcrmodynamic hasis for alloy design.

Tekniikan lisensiaatit: TEKNILLINEN KORKEAKOULU. OTANIEMI Arponen, Mikko Juhani: "Prosessiieollisuuden jäähdytysvcsien käsittely". Materiaali- ja kalliotekniikan laitos Prosessiteollisuudessa käytetään suuria määriä vettä prosesseissa syntyvän ei-toivotun lämmön poisvamiseksi. Tällaisct jäähdytys- Tekniikan tohtorit: järjestelmät ovat nykyisin suurimmaksi osaksi suljettuja järjcstelmiä, joissa on Iämmiinvaihtimien ohella hyvin usein jiiähdytystornit. Diplomi-insinööri Pauli Saksan väitöskirja "ROCK-CAD- Jäähdytystornissa vesi jäähtyy haihtumalla, misvä on seurauksena Computer Aided Geological Modelling Syslem" tarkastettiin perjan- veden aineosien konsentroitutninen ja mahdollisesti niiden taina 9. helmikuuta 1996 Teknillisen korkeakoulun Materiaali- ja saostuminen läminiinvaihtimien, putkistojen ja muiden Iaitteisiujen kalliotekniikan laitoksella. Virallisena vastaväittäjänä toimi profcsso- seinämiin. TästB aiheutuu lämmönsiirron huononemista, cnergian ri A. Keith Turner, Colorado School of Mines, U.S.A. sekä valvojana tuhlausta ja materiaalien kurr

61 veden ja poisjuuksutettavan veden määrä crilaisissa veden backfill can bereduced nignificantly. However, still the main problem k«nsertroitumisasteissa. Tyii atujen tulosten perusteella on voitu is tn iniprove the iilling technique so that thc propcniey of ihe todeta scuiilavaa: ceinented hackfill in the filled stcipes ilrc as much 8s possible name that -Nykyaikaisilla orgaanisilla ioslaatti- ja polyakrylaaiiipohjainilla has been measured from the cured mixture on the laboratory. vcdenkäsittelykeinika~l~illiivoidaan tehokk Ii cstää hiiliteräksen ki>rrnosiotajäähdytysvesi .Tdvallisin korroosiomuotr>

62 Nuoren jäsenen stipendin luovutus

Nuoren jäsenen stipendiä haki kahdeksan henkilöä, joista karsiniin yksi diplomi-insinöörija kaksi filosofian kandidaattia pois, jolloin valinta tehtiin jäljelle jääneistä viidestä opiskelijasta. Vuotimiesyhdistyksen nuoren jäsenen stipendi annetaan poikke- uksellista aktiivisuutta osoittaneelle nuorelle jäsenelle vuori- . teollisuuden alaan perehtymistä varten. Stipendi on suuruudeltaan 5000 markkaa. Yhdistyksen hallitus pääni antaa nuoren jäsenen stipendin tekniikan vlioooilas Nina Lähdesmäelle. Stinendi luovutettiin Ninalle Vuo- sikokouksessa 1996. Ninaon vuodesta 1991 lähtien ooiskellutTeknillisenkorkeakoulun

Tekn.yo. Nina Lähdesmäki vastaanottaa stipendin vnosikokouk- sessa 22.3.1996 yhdistyksemme puheenjohtajalta Aulis Saarisel- ta.

ACTA METALLURGICAN KULTAMITALI PROFESSORI VACLAV VITEKILLE

ACTA METALLURGICAN kultamitali, joka perustettiin kansainväliseksi palkinnoksi vuonna 1974, on tältä vuodelta myönnetty professoriVaclavVitekille,Depa~t~nentof Materials Science and Engineering, University of Pennsylvania. Profes- sori Vitek on maailman johtavia tutkijoita metallien ja metalliseosten mekaanisten ominaisuuksien mallintamisessa rakenteeseenja virhetiloihin perustuen. Samoin hän on menes- tyksellisesti mallintanut raerajojen ja lasimaisten aineiden atomaarista rakennetta. Vuorimiesyhdistys ja Suomen Fyysikkoseura ovat ACTA METALLURGICAN suomalaiset yhteistyökumppanit. ACTA METALLURGICA, INC. julkaisee aikakauslehtiä ACTA MATERIALIA ja SCRIPTA MATERIALIA.

63 Tilastotietoja vuoriteollisuudesta v. 1995 Ylitarkastaja Heikki Vartiainen

- - - Kaivos Kunta Tärkeimmäi Haltija Yhfeenia Malmia ui .5iuukiveu Kai divokreisu arvoaineet ""\Ml" hybiykivc; - -.,maärin ,"""tLt",r -L" -1" -1" -1V"l -onalla yhl. tyoruntqa Malmikaivokset Enonkoski" Enonkoski Ni, Cu Outokumpu Finnmines 0 0 0 0 55 16 206 Hitura Nivala Ni, Cu Outokumpu Finnmines 662 349 601 042 61 307 0 38 38 135 984 Orivesi Onvesi A" Outokumpu Finnmines 254 559 147 685 106 874 0 21 21 75 800 Pahtavaara" Sodankylä A" Terra Minig 97 060 0 97 060 0 00 0 Pyhäsalmi Pyhäjarvi cu, Zn, s Outokumpu Finnmines I 386 054 1075 344 310710 0 85 85 104 590 Saattopora Kittilä A" Outokumpu Finnmines 157 408 157 408 0 0 II II 24 934 Vammala Vammala Ni, Cu Outokumpu Finnmines 19 724 19 724 0 0 33 10 700 Kemi Keminmaa Cr Outokumpu Chrome OY -II52707 1 158 197 3994510 -92 __8 99 26 590 Malmikaivokset 8 kpl Yhteensä 3 729 861 3 159 400 -3 570 461 -92 __70 262 594 804 Kalkkikaivokset Ankele Virtasalmi Dol Saxo Oy 51 540 51 540 0 2 02 0 Kalkkimaa Tornio Dol, Kv Sano Oy 59 093 59 093 0 0 00 0 Sinemäpalo Kittilä M?J Saxo Oy 22 100 1100 21 000 2 02 0 Mustio Karjaa Klk Nordkalk Oy Ah 33 027 33 027 0 2 02 0 Rkl"t*lTa* Tornio Dul Saxo Oy ISO0 i 500 0 0 00 0 Tytyri Lohja Klk Nordkalk Oy Ab 170 742 170 742 0 0 II II 40 020 Förhy Särkisalo Klk Karl Forsström Ab 1x7 073 182 427 4 646 0 II II 35 794 Ihalainen La*pee"r*"ti Klk, Wol Partek Oy Ab 1 422 551 946 920 475 631 21 0 21 0 Skräbböle-Limherg Parainen Klk Nordkalk Oy Ab I 060 478 1 060 478 0 20 2 22 36 588 JWkd Juuka Dul Julian Dolomiittikalkki C 13 nuo II 500 1500 0 00 5 400 P*ltü,"" Paltam" Dol Juuan Dolomiittikalkki C 18 000 18 000 0 0 00 6 200 Ruokojärvi Kariniäki Klk, Dol Nordkalk Oy 197 0W 197 000 0 0 II II 19 548 Äkisjuki Kola" Klk Partek Oy Ah II 000 11 000 0 0 00 100 Sipoo Sipuu Klk, Dol Nordkalk Oy Ab 154 348 140316 14 032 0 15 15 24 675 Vampula Varnpula Dol Nordkalk Oy Ah 305 349 115 025 190 324 8 08 14519 Siivikkala V*mp"l* Dol Nordkalk Oy Ab 28 348 22 946 5 402 1 01 960 Siikainin Siikainen Dol Nordkalk Oy Ah 219432 111 956 107 476 8 08 14519 Vesterbacka Vimpeli Klk Nordkalk Oy Ah 7 132 7 132 0 0 00 450 Ryytimaa Viinpeli Dol NordkalkOy Ab -255 710 -219290 -36 420 -5 __05 8 100 Kalkkikaivukset 19 i Yhteensä I217 423 3 360 992 -856 431 -70 __50 120 206 873 Mineraalikaivokset Hursmanaho Polvijarvi Tlk, Ni Finnrninerala Oy 788 565 454 775 333 790 II 0 11 0 Lahnaslampi Sotkamo Tlk, Ni Finnminerals Oy 974 281 516760 457 521 9 09 0 Lipasvaara Polvijäni Tlk, Ni Finnminerals Oy 317443 83511 233 932 5 05 0 KvartSi,"aa Tornio K" Sam Oy 8 000 3 000 5 Ono 0 00 0 Ristimaa Tornio K" Sano Oy 88 500 76 000 12 500 1 UI 0 Siilinjärvi Siilinjärvi P, Klk Kemira Chemicals Oy 1002 079 7 786 385 2 215 694 70 0 70 0 Tulikivi Juuka Vualukivi Tulikivi Oy 250 876 46 833 204 043 21 0 21 0 Nunnanlahti Juuka Vuolukivi Nunnanlahden Uuni Oy 136521 25 518 111 003 II 0 11 0 Tevalaisen spek1r.luuhuk Ylämaa Spektr. Alatalo Seppo 500 500 0 4 04 7 200 Kemiö Kemiü Ms, Kv Partek Trullisuusmin 140 000 105 000 35 000 4 04 9 500 Kinahmi Nilsiä K" Pmek Teollisuusmin 208 488 201 501 6 987 0 no 952 Haapaluuma Peräscinäjoki Ms Partek Teollisuusmin -7 000 -7 000 -0 -3 -_03 700 Mineraalikaivokset 1 Yhteensä !922 253 CPl - -9 306 783 -1615 470 138- --0 138 18 352

Sallittu Suomusjanii Al, Fe, Mg Paroc Oy Ab 15 744 15 744 0 0 00 0 Yhbemäs Parainen Al, Fe, Mg Paroc Oy Ah 0 0 0 0 00 0 Näträmälä Imatra Al, Fe, Mg Paruc Oy Ab 33 272 33 272 0 0 00 0 Vanhasuo Savitaipale Al, Fe, Mg Paroc Oy Ah 51 324 51 324 0 0 00 0 MustainZki Al, Fe Oy Partek Ab 25 778 25 778 0 0 00 0 Al, Fe Paroc OYAb 3 wn 0 3 000 I 01 I 200 - - ~ - - Muut kaivokset 6 kpl Yhtcensä 129 118 126 118 3 000 2 02 1200

8) Lopetustyöt "Rakentaminen 1995

64 Rikasteiden, metallien, mineraalien ja sementin tuotanto

1992 1993 1994 1995

Rikasteethnnia Rikkirikastc 652 907 690 887 774 666 828 679 Kromifikaste, palarikaste ja valuhiekka 499 30s 510918 572 747 597 674 Fe-pasule, Siilinjärvi ei käyttöä. varastoitu 225 OOO 236 000 241 000 245 200 Nikkelirikaste 135 200 127 470 1 06 548 65 963 Sinkkinkaste 59 545 42 400 32 732 32 074 Kuparirikaste 37 391 44 154 34410 42 959

Metallit ja rnetallurgisia tuatteitdtonnia Raakateräs 3 076 826 3 255 950 3 419 570 Ii75671 Raakarauta 2451 518 2 534 564 2 597 003 !241 875 Jaloteräs (aihiot) 321 738 370 764 426 000 431 OOO Ferrokromi 187 130 218 370 229 000 232 OOO Sinkki 170 523 170 934 173 OOO 177000 Katodikupari 70 948 73 373 69 200 73 700 Katodinikkeli 14781 14777 15 900 18 400 Kadmiun ...5sn 785 580 535 Elohopeakg 85 000 98 000 89 000 90 000 Hopeakg 27 168 29 250 26 100 27 100 Seleenintg 30 040 30 400 29 200 27 200 KUlWkg I 600 1385 1383 2 060 MineraaliUtonnia Kalkkikivi yhteensä 3 191 100 2 956 600 2883 113 19030x1 Kalkkikiven käyttö

~ Sementin valmistus I 554 200 1 00s 400 I 047 222 I 145 103

~ Maanparannuskalkki 796 300 1 034 700 954 381 789 000

~ Kalkinpaltto 363 600 348 200 116799 308 500 - Rouheet, tekn. jauheet ym 477 000 568 300 564711 660 478 Apatiitti 554 772 627 570 647 250 671 242 Talkki 370 873 399 316 453 03 1 464 290 Kvansi 166 953 162410 236 801 Vuorivillakivi 65 053 150 251 120 047 Maasälpä 47 470 51 477 41 389 42 100 Vuolukivituotteita 31 912 34 533 38 105 46 036 Wollastoniitti 27 842 26 796 27 757 29 600 Kiillerikaste 5 134 4 488 5 591 5 403

SernenttUtonnia 1 128 600 834 840 869 536 905 000 - PRESIDENTINLINNAN TUTUSTUMISKÄYNTI 31.10.1995

Vhorinaiset kokoontuivat pirteän talvisena tiistai-iltapäivänä presidentinlinnan Mariankadun puoleisella ovella katoksen alla. Yhteensä 29 vuorinaista oli ilmoittautunut mukaan. Kun suojatossut oli saatu jalkaan, alkoi 45 minuuttia kestävä opaskierros asiantuntevan op- paamme Ulla-Maija Siimisen opastuksella. Kiemksen aluksi meille esiteltiin yläkerran Ahiumissa "linnan valtiaat" eli istuneet presidenttimme, joiden joukosta puuttui vielä toistaiseksi presidenttimme Mauno Koivisto. Tämän jälkeen alkoi varsinainen presidentinlinnan kierros, jonka aikana kävimme mm. Valtiosalissa ja Peilisalissa. Näimme myös Keltaisen salin ja presidentin työhuoneen, joihin molempiin olemme tutustuneet lähinnä itsenäisyyspäivän vastaanoton ja presidentin uuden vuoden puheen TV-lähelyksien kauaa. Näkemämme ja kokemamme lisäksi saimme mvös kuulla mielenkiintoisia asioita linnasta. sen historiasta. isännis- ta;a tapahtumista (TH)

VUORINAISTEN PIKKUJOULU 29.11.1995

Vuorinaisten perinteistä pikkujoulua vietettiin teatterin ja iltapalan merkeissä. Teatterikappaleeksi oli valittu Bengt Ahlforsin kirjoitta- mq säveltämä ja ohjaama musikaali Huijattu Onni (esitetty aikaisemmin Notsiksi Stulen lycka) Lilla Teaternissa. Iltapala nautittiin vieressä sijaitsevan Hotelli Tomin kabinetissa. Pikkujouluun osallistui yhteensä 36 vuorinaista. Lahjoja ei tällä kertaa annettu eikä saatu, mutta pari joululaulua laulettiin Tornissa Seija Konkolan johdolla. Teatterikappale oli sopivan kevyt ja hauska eikä Noka Tornissa pettänyt odotuksia. Broileriruuan "layout" oli viimeisintä huutoa (korkea annos erilaisine taiteellisine ulokkeineen, kastike tyylikkäästi lautaselle roiskithma) ja sen kruunasi kupillinen hdemummakahvia. Nimilappujen ja amotun istumajäjestyksen ansiosta eivät vain tutut seurustelleet keskenään, vaan saatiin myös uusia tuttavunksia. hheensorinasta päätellen näin kävikin. "Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana". (TH)

VUORINAISET RXN VUOSIKOKOUS 5.2.1996

Vuiirinci~etN:n rmniiimcirainen \,uo