DOCSLIB.ORG

Joensuun Seudun Ops Ja Liperin Kunnan Lisäykset 16 11

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Joensuun Seudun Ops Ja Liperin Kunnan Lisäykset 16 11 JOENSUUN SEUDUN JA LIPERIN OPETUSSUUNNITELMA YLEINEN OSA LUVUT 1-12 Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi 25. TOUKOKUUTA 2016 (LIPERIN HYVINVOINTILAUTAKUNTA 9.6.2016 JA 16.11.2017) 16. MARRASKUUTA 2017 (MUUTOKSET LUVUT 6 JA 12 VOIMAAN 1.8.2018) Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu – Polvijärvi Sisällys 1 Joensuun seudun perusopetuksen opetussuunnitelma ................................................................................. 3 1.1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta Joensuun seudulla .............................................. 3 2 Perusopetus yleissivistyksen perustana Joensuun seudun opetussuunnitelmassa ....................................... 9 3 Perusopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet Joensuun seudulla ................................................................ 13 3.1 Laaja-alaisen osaamisen painotukset, toteuttaminen ja arviointi ........................................................ 16 4 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri Joensuun seudulla .............................................................. 20 4.1 Toimintakulttuurin määrittelyä ............................................................................................................. 20 4.2 Seudullisen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet ....................................................... 21 4.3 Oppimisympäristöt, työtavat ja eheyttäminen ..................................................................................... 22 4.3.1 Oppimisympäristöt ......................................................................................................................... 22 4.3.2 Työtavat .......................................................................................................................................... 24 4.2.3 Opetuksen eheyttäminen ............................................................................................................... 24 4.2.4 Monialaiset oppimiskokonaisuudet ............................................................................................... 24 5. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen Joensuun seudulla....................................... 26 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä .............................................................................................................. 26 5.2 Yhteistyö ................................................................................................................................................ 27 5.2.1 Yhteistyö ja oppilaiden osallisuus ................................................................................................... 27 5.2.2 Kodin ja koulun yhteistyö ............................................................................................................... 27 5.2.3 Yhteistyö nivelvaiheissa .................................................................................................................. 28 5.2.4 Muu yhteistyö ................................................................................................................................. 30 5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö ...................................................................... 30 5.4 Opetuksen järjestämistapoja ................................................................................................................. 31 5.4.1 Vuosiluokkiin sitomaton opetus ..................................................................................................... 31 5.4.2 Yhdysluokkaopetus ......................................................................................................................... 33 5.4.3 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus .................................................................................................... 33 5.4.4 Joustava perusopetus ..................................................................................................................... 34 5.4.5 Opetus erityisissä tilanteissa .......................................................................................................... 39 5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta ................................................................ 39 6 Oppimisen arviointi Joensuun seudulla ........................................................................................................ 44 6.1 Joensuun seudun arviointikulttuuri ....................................................................................................... 44 6.2 Arvioinnin periaatteet ........................................................................................................................... 45 6.2.1 Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin .................................................................... 45 6.2.2 Arvioinnin periaatteet .................................................................................................................... 45 1 Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu – Polvijärvi 6.2.3 Oppilaan itsearviointi ja vertaisarviointi......................................................................................... 47 6.3 Arvioinnin kohteet ................................................................................................................................. 48 6.3.2 Käyttäytymisen arviointi ................................................................................................................. 49 6.4 Opintojen aikainen arviointi .................................................................................................................. 51 6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana ........................................................................................................... 52 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana ........................................................................... 54 6.4.4 Arviointi nivelkohdissa .................................................................................................................... 55 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi ............................................................................................................ 56 6.6. Todistukset ........................................................................................................................................... 57 6.6.1 Lukuvuosiarviointi ja -todistukset................................................................................................... 58 6.6.2 Väliarviointi ja -todistukset ............................................................................................................. 59 6.6.3 Erotodistus ...................................................................................................................................... 59 6.6.4 Päättötodistus ................................................................................................................................ 60 7. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Joensuun seudulla ................................................................................. 62 8 Oppilashuolto ............................................................................................................................................... 72 8.1 Monialainen oppilashuoltotyö .............................................................................................................. 72 8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ................................................................................................................... 72 8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Joensuun seudulla ................................................................................ 74 8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat ................................................................................................................... 76 9 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityskysymyksiä ............................................................................................ 77 9.1 Saamelaiset ja saamenkieliset-, romani- sekä viittomakieliset oppilaat ............................................... 77 9.2 Muut monikieliset oppilaat ja opetuksen järjestäminen ...................................................................... 77 10 Kaksikielinen opetus ................................................................................................................................... 81 11 Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus ........... 81 12 Valinnaisuus perusopetuksessa Joensuun seudulla ........................ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Kurinpidolliset keinot ............................................................................................................................. 96 Sairaalaopetuksen opetussuunnitelma ..................................................................................................... 99 2 Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu – Polvijärvi 1 Joensuun seudun perusopetuksen opetussuunnitelma 1.1 Paikallisen opetussuunnitelman merkitys ja laadinta Joensuun seudulla Joensuun seudun opetussuunnitelma on laadittu seitsemän kunnan yhteistyönä. Mukana opetussuunnitelmaprosessissa ovat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi ja Outokumpu. Joensuun seudun esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on koskettanut 11 959 oppilasta (Lähde: Tilastokeskus 2014. Peruskoulun oppilaat maakunnittain 2014. http://www.tilastokeskus.fi/til/pop/) ja yli 1200
Load more

Recommended publications
  • Outokumpu Industrial Park
    Welcome to Outokumpu Industrial Park Juuso Hieta, CEO Outokumpu Industrial Park Ltd. Outokumpu Industrial Park (the core of it) Joensuu 45 km We are in this building at the moment Kuopio 92 km Sysmäjärvi industrial area Outokummun Metalli Oy Piippo Oy Mondo Minerals A Brief history of industrial evolution First stone chunck that gave evidence for Otto Trustedt’s exploration team of a rich copper ore deposit somewhere in North Karelia was found in 1910 about 70 km southeast from Outokumpu → ore discovery was the starting point of Outokumpu (both: company & town) Population vs. ore extraction – causality? Population now (~6800) What is left of our strong mining history? ”An Industrial hub” Outokumpu Industrial Park • A good example of Finnish regional (industrial) policy in the 1970’s • Outokumpu was one of many industrial cities in Finland to face such a major structural change with a very, very large scale on the local economy – many others followed → industrial park was established to broaden the local economy and to create new industrial jobs as a replacement for the declining mining business • Even as we speak we still have 15 hectares of already zoned areas for industrial purposes with a good and solid infrastructure: district heating of which 99 % is produced with renewable energy sources, optical fibre & electricity networks and modern sanitation systems easily accessible to all industrial and other start ups • Today (2018) about 960 jobs in industrial companies in Outokumpu, with 6800 inhabitants, which makes us one of the most
    [Show full text]
  • Joensuun Seudun Kulttuurikasvatussuunnitelma
    MEIJÄN KULTSU Joensuun seudun kulttuurikasvatussuunnitelma Joel Ikonen: Näyttämö Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu – Polvijärvi Sisällys Kulttuurikasvatussuunnitelman laatiminen ..................................................................................... 1 Kulttuurikasvatus edistää oppimista ja luo hyvinvointia .................................................................. 2 Kulttuurikasvatussuunnitelman arvopohja ...................................................................................... 3 Kulttuurikasvatus osana opetusta ja koulujen toimintaa ................................................................. 4 Vuosiluokkakohtaiset teemakokonaisuudet .................................................................................... 5 1.-2. lk. Mie kuvittelen ............................................................................................................. 5 3.-4. lk. Mie kerron................................................................................................................... 6 5.-6. lk. Mie ja muut ................................................................................................................. 7 7.-9. lk. Mie ajattelen ............................................................................................................... 8 KULTTUURIKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Meijän Kultsu -kulttuurikasvatussuunnitelma on laadittu lukuvuoden 2018-2019 aikana. Työskentelyä varten koottiin työryhmä, johon kuuluivat kasvatuksen ja opetuksen seutukoordinaattori
    [Show full text]
  • 1(9) PÄÄTÖS Annettu Julkipanon Jälkeen Kaivnro: 11.4.2019 1852
    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 1(9) PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen KaivNro: 11.4.2019 1852 PÄÄTÖS KAIVOSLUVASSA ANNETTAVIEN YLEISTEN JA YKSITYISTEN ETUJEN TURVAAMISEKSI TARPEELLISISTA MÄÄRÄYKSISTÄ Kaivospiirin haltija Mondo Minerals B.V. Amsterdam Alankomaat Yhteystiedot: Mondo Minerals B.V. Branch Finland PL 603 87101 Kajaani puh. 010-56211 Kaivospiiri Vuonos (KaivNro 1852) Sijainti Outokumpu (kaivospiirin kartta on esitetty liitteessä 1) PÄÄTÖS Turvallisuus-ja kemikaalivirasto antaa Mondo Minerals B.V. :lle päätöksen kai- vosluvassa annettavien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisista määräyksistä koskien Vuonos -kaivospiiriä (KaivNro 1852). Perustelut: Kaivoslaki 52 §, 125 § ja 181 § Peruste määräysten tarkistamiselle Kuulemisen peruste: KHO päätös 22.11.2017 (Dnro 1217/1/16). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on päätöksellään 24.6.2014 antanut Vuonoksen kaivospiiriä koskien yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset mää­ räykset. Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman päätöksen 21.3.2016 (nro 16/0079/3) mukaisesti päätöksen 24.6.2014 lupamääräys 3 on kumottu ja palautettu Turvalli­ suus-ja kemikaalivirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Mondo Minerals B.V. valitti päätöksestä. KHO antoi päätöksen 22.11.2017 (Dnro 1217/1/16). Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta. Turvallisuus-ja ke­ Helsinki Tampere Rovaniemi Vaihde 029 5052 00( mikaalivirasto PL 66 (Opastinsilta 12 B) Yliopistonkatu 38 Valtakatu 2 www.tukes.fi 00521 Helsinki 33100 Tampere 96100 Rovaniemi [email protected] Y-tunnus 1021277-9 2(9) KaivNro: 1852 Kaivosviranomainen kuulutti ja käsitteli uudelleen päätökseen 24.6.2014 liitty­ neen lupamääräyksen 3. Kuulemisen peruste on ollut kaivoslain (621/2011) 52.3 §, 108 § ja 109 §. Kaivosviranomaisen katselmus Vuonoksen kaivospiiriilä 22.5.2018 Kuulemisasiakirjassa esitettiin ote kaivosviranomaisen katselmuksesta Vuonoksen kaivospiiriilä 22.5.2018.
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Lasten Ja Nuorten Hyvinvointisuunnitelma 2019 2022
    Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2019─2022 Kunnanhallitus 3.12.2018 § 247 Valtuusto 17.12.2018 § 82 Ilman hulluja unelmia ei synny viisaita päätöksiä. Tommy Tabermann Sisältö 1. Johdanto .................................................................................................................................................... 1 2. Suunnitelmaa ohjaavat arvot, lait ja asiakirjat .......................................................................................... 2 2.1. Keskeiset lait ja asetukset .................................................................................................................. 2 2.2. Kuntastrategia ja muut ohjaavat asiakirjat........................................................................................ 3 2.3. Edellisen suunnitelman arviointi ....................................................................................................... 5 2.4. Lapsivaikutusten arviointi .................................................................................................................. 7 3. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytila .................................................................................................... 8 3.1. Väestö ja asuminen ......................................................................................................................... 10 3.2. Terveys, kehitys ja oppiminen ......................................................................................................... 13 3.3. Fyysinen kasvuympäristö ................................................................................................................
    [Show full text]
  • KOHTI KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA - Toimintaohjelma
    Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu - Polvijärvi KOHTI KESTÄVÄÄ ELÄMÄNTAPAA - toimintaohjelma Joensuun seudun ops2016 1 Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu - Polvijärvi Sisällys 1 Lähtökohdat ja tavoitetila ………………………………………………………………………………….. 3 2 Nykytilan kuvaus ………………………………………………………………………………………………...5 3 Toimintaohjelma ………………………………………………………………………………………………… 5 3.1 Ekologinen ja taloudellinen kestävyys ……………………………………………. 5 3.2 Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys …………………………………………….. 7 3.3 Kestävä elämäntapa oppimisen kohteena………………………………………. 9 4 Kestävän elämäntavan toiminnan organisointi, koordinointi ja arviointi…………….. 11 5 Oppimateriaalia ja linkkejä kestävän elämäntavan opettamisen tueksi………………. 11 Liite 1. Suunnittelulomake 2 Ilomantsi – Joensuu – Juuka – Kontiolahti – Liperi – Outokumpu - Polvijärvi 1 Lähtökohdat ja tavoitetila Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen arvoperusta Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen arvot ovat oppiminen, hyvinvointi ja vastuullisuus. Arvot näkyvät varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun arjessa oppimisen ilon luomisena, hyvinvoinnin lisäämisenä ja vastuullisen toiminnan toteuttamisena. Oppimisen ilon löytämistä Oppimista tapahtuu kaikkialla Aktiivista ja kriittistä tietojen ja taitojen hankkimista Oppimista vuorovaikutuksessa Oppimisen arviointia, OPPIMINEN yhdessä ja yksin Elinikäistä oppimisen intoa Tasavertaisia mahdollisuuksia oppilashuollon palveluihin Terveellisen elämäntavan edistämistä Tunnetaitojen oppimista ja kiusaamisen vastaista
    [Show full text]
  • OECD Mining Regions and Cities Case Study: OUTOKUMPU and NORTH KARELIA, FINLAND
    Policy Highlights OECD Mining Regions and Cities Case Study: OUTOKUMPU AND NORTH KARELIA, FINLAND About the OECD The OECD is a unique forum where governments work together to address the economic, social and environmental challenges of globalisation. The OECD is also at the forefront of efforts to understand and to help governments respond to new developments and concerns, such as corporate governance, the information economy and the challenges of an ageing population. The Organisation provides a setting where governments can compare policy experiences, seek answers to common problems, identify good practice and work to co-ordinate domestic and international policies. About CFE The Centre for Entrepreneurship, SMEs, Regions and Cities helps local, regional and national governments unleash the potential of entrepreneurs and small and medium-sized enterprises, promote inclusive and sustainable regions and cities, boost local job creation and implement sound tourism policies. About this booklet This document summarizes the key findings of OECD (2019), OECD Mining case study: Outokumpu and North Karelia, OECD Publishing, Paris. The full publication will be available at http://www.oecd.org/regional/regional-policy/mining-regions-project.htm This document and any map included herein are without prejudice to the status of or sovereignty over any territory, to the delimitation of international frontiers and boundaries and to the name of any territory, city or area. Photo credits: ©Getyyimages, @Outokumpu Mining Museum For more information: http://www.oecd.org/cfe/regional-policy/ │ 1 Introduction This policy highlight provides a summary of the first OECD Mining Regions and Cities Case Study. The Case Study focuses on the region of North Karelia and the municipality of Outokumpu in Finland.
    [Show full text]
  • Sm–Nd and U–Pb Isotope Geochemistry of the Palaeoproterozoic Mafic Magmatism in Eastern and Northern Finland
    Geological Survey of Finland GeologicalGeological SurveySurvey ofof FinlandFinland 2018 Sm–Nd and U–Pb isotope geochemistry of the Palaeoproterozoic mafic magmatism in eastern and northern Finland Hannu Huhma, Eero Hanski, Asko Kontinen, Jouni Vuollo, Irmeli Mänttäri and Yann Lahaye Bulletin 405 • Monograph Geological Survey of Finland, Bulletin The Bulletin of the Geological Survey of Finland publishes the results of scientific research that is thematically or geographically connected to Finnish or Fennoscandian geology, or otherwise related to research and innovation at GTK. Articles by researchers outside GTK are also welcome. All manuscripts are peer reviewed. Editorial Board Prof. Pekka Nurmi, GTK, Chair Dr Stefan Bergman, SGU Dr Asko Käpyaho, GTK Dr Antti Ojala, GTK Dr Timo Tarvainen, GTK, Scientific Editor Instructions for authors available from the Scientific Editor. GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Bulletin 405 Sm–Nd and U–Pb isotope geochemistry of the Palaeoproterozoic mafic magmatism in eastern and northern Finland by Hannu Huhma, Eero Hanski, Asko Kontinen, Jouni Vuollo, Irmeli Mänttäri and Yann Lahaye Unless otherwise indicated, the figures have been prepared by the authors of the publication. Layout: Elvi Turtiainen Oy Espoo 2018 Huhma, H.1) , Hanski, E.2), Kontinen, A.3), Vuollo, J.4), Mänttäri, I.1) & Lahaye, Y.1) 2018. Sm–Nd and U–Pb isotope geochemistry of the Palaeoproterozoic mafic magmatism in eastern and northern Finland. Geological Survey of Finland, Bulletin 405, 150 pages, 128 figures, 1 table and 11 appendices. The extensive isotopic studies performed at the Geological Survey of Finland (GTK) since the early 1970s have shown that mafic magmas in the Karelia province of the Fennoscandian Shield were emplaced in several stages, including ca.
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion
    laura stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark Peasants, Pilgrims, and Sacred Promises Ritual and the Supernatural in Orthodox Karelian Folk Religion Finnish Literature Society • Helsinki 3 Studia Fennica Folkloristica 11 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via Helsinki University Library. © 2002 Laura Stark and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International. A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: eLibris Media Oy ISBN 978-951-746-366-9 (Print) ISBN 978-951-746-578-6 (PDF) ISBN 978-952-222-766-9 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.11 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Art Education: Performances
    ANNE PEHKONEN VISUAL ARTIST CURRICULUM VITAE Address; Nivanlammintie 91 Email; [email protected] 82200 Hammaslahti www.environmentalart.net/stonefield Finland www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi www.environmentalart.net www.koliartfestival.fi Phone; +358500629751 Art Education: 2003 Fine Art, B.A., North Karelia University of Applied Sciences, Joensuu, Finland. 2005 Documentary Film Production Studies, North Karelia University of Applied Sciences. 2002 Fine Art, State Academy of Art and Design, St. Petersburg, Russia. 1999 -2000 Art Therapy & Psychotherapy, University of Art and Design, Helsinki. 1992 -1993 Drawing, Vapaa Taidekoulu, Helsinki, Finland. 1976, 1992 Physiotherapy, Jyväskylä and Helsinki Performances 2017 - 2018 Snowball-open performance, St. Petersburg, Russia 2015 Performance Snowball in Village Niva, Joensuu, Finland 2014 Snowball- open performance : MoNA, http://www.mona.ee, Pärnu, Estonia 2013 Performance Snowball In Koli Environmental Art Festival, Koli Finland 2012 Performance Snowball: Vihtari, Joroinen, Puhos, Sulkava, Pankakoski, Finland Art Museum of Karelia, Petrosavodsk, Russia The Museum of Lieksa, Finland Vaasa, Finland 2011 Performance Snowball: Alajärvi, Finland ArtFair Suomi 11, Railway station, Helsinki, Finland Turku, Finland Tromso, Norway Oulu, Finland 2010 Performance Arctic fox, oneweekgallery, Eno, Finland Open Performance Snowball, Art Fair Suomi 10,Cable Factory, Helsinki, Finland Performance Snowball, Ars Sippola,Kouvola, Finland Performance Snowball-Art Today, Louhitalo, Eno, Finland 1
    [Show full text]
  • Heritage and Identity in NORTH KARELIA – FINLAND
    heritage and identity in NORTH KARELIA – FINLAND Diënne van der Burg University of Groningen/ University of Joensuu Faculty of Spatial Sciences/ Department of Geography April 2005 Heritage and Identity in North Karelia - Finland Diënne van der Burg Student number 1073176 Master’s thesis Cultural Geography April 2005 University of Groningen/ Faculty of Spatial Sciences/ Dr. P. D. Groote University of Joensuu/ Department of Geography/ Senior Assistant Professor Minna Piipponen Heritage and Identity in North Karelia 2 Abstract The region of North Karelia can be identified in different ways. Identity can be seen as the link between people, heritage and place. People want to identify themselves with a place, because for them that place has a special character. Many features distinguish places from each other and heritage is one of these features that contribute to the identity of a place and to the identification of individuals and groups within that specific place. Therefore heritage is an important contributor when people identify themselves with a place. Nowadays the interest in heritage and identity is strong in the context of processes of globalisation. Globalisation has resulted in openness and heterogeneousness in terms of place and culture. More and more, identities are being questioned and globalisation has caused nationalism and regionalism in which heritage is used to justify the construction of identities. Karelia North Karelia can be seen as part of Karelia as a whole. Karelia is situated partly in Finland and partly in Russia and that makes it a border area. Karelia is a social-cultural constructed area with no official boundaries. The shape, size and its inhabitants changed many times during the centuries.
    [Show full text]