DOCSLIB.ORG

Carbon-Neutral Finland Report in English

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Carbon-Neutral Finland Report in English Date Page 2020-09-16 1 (29) Abstract Finland aims to become carbon-neutral by 2035. Carbon-neutrality would mean that Finland sequesters as much fossil-fuel carbon dioxide as it releases into the atmosphere in the form of emissions. This document examines the utilisation of carbon dioxide side streams from industry and power stations (hereinafter referred to as CO2 side streams) for the production of carbon-neutral liquid fuels for transportation. The principle behind the idea is that the electrification of transportation will not be able to cover every area of transportation in the near future, particularly in air and ship traffic, but liquid fuels that can substitute for fossil fuels based on hydrocarbons will also be needed in road transport long into the future. They will continue to need carbon dioxide and hydrogen as raw materials. Carbon dioxide can be sequestered directly out of the air (the global carbon dioxide concentration in the air averaged 407.41 ppm, or 0.04074%, on 20 February 2020), or side streams from industry and power stations can be utilised (> 10–30%). Hydrogen is made from water by electrolysis, a process that uses emission-free electricity. In Finland's case, wind power, and the solar power that supplements it, is ideally suited to this. Finland has a unique opportunity to produce carbon-neutral fuels. We have a substantial forestry industry, which ensures an abundance of bio-based carbon dioxide, and a sparsely populated country with a lot of water and plenty of space for wind power. In this document, we will examine three different scenarios. The first represents Business as Usual (BAU), corresponding to current estimates of how the situation will develop. In the other two scenarios, Finland has begun to utilise Power-to-X (P2X) technology alongside the existing situation, enabling synthetic fuels to be produced from the air, water and clean electricity. The scenarios under examination are as follows: 1. BAU: industrial CO2 side streams are not utilised. 2. BAU + P2X Bio: the ten largest bio-based CO2 side streams from Finnish industry are utilised (chemical pulp plants), accounting for 85% of the country's bio-based side streams. 3. BAU + P2X Bio&Fossil: all fossil- and bio-based CO2 side streams are utilised. In the BAU scenario, electricity consumption increases by 70%, in the BAU + P2X Bio scenario, it increases by 270%, and in the BAU + P2X Bio&Fossil scenario, it increases by 530%. However, in the BAU + P2X Bio scenario, the volume of fuels produced for transport would exceed consumption by 60%, meaning that if the bio-based CO2 side streams from the ten largest CO2- emitting localities were utilised to the full, this amount (60%) of carbon-neutral liquid fuel would be available to export. This BAU + P2X Bio scenario is a technically realistic option, and it could transform Finland from a country that imports fossil fuels into one that exports carbon-neutral fuels, thereby achieving carbon neutrality in this regard and becoming independent from fuel imports. 1 https://www.climate.gov/news-features/understanding-climate/climate-change-atmospheric-carbon-dioxide Date Page 2020-09-16 2 (29) Table of contents ABSTRACT ................................................................................................................................................................. 1 CARBON-NEUTRAL FINLAND ................................................................................................................................ 4 INTRODUCTION ........................................................................................................................................................... 4 CARBON DIOXIDE BALANCES ....................................................................................................................................... 4 Carbon dioxide emissions from transport ................................................................................................................ 4 Sources of industrial CO2 side streams in Finland in 2018 (million tonnes CO2-eq)................................................. 5 SOLUTION ................................................................................................................................................................... 6 Synthetic, carbon-neutral fuels for transport ............................................................................................................ 6 Utilisation of side streams in carbon dioxide capture ............................................................................................... 8 Carbon-neutral Finland from the perspective of fuels for transport ........................................................................... 9 Piloting – the Joutseno P2X pilot project ................................................................................................................. 9 OPPORTUNITIES FOR FINLAND ................................................................................................................................... 10 SCENARIOS FOR TRENDS IN FINLAND'S ELECTRICITY CONSUMPTION ................................................. 11 SCENARIOS 2020–2040 ............................................................................................................................................. 11 Business as Usual (BAU) ...................................................................................................................................... 12 BAU + P2X Bio ................................................................................................................................................... 13 BAU + P2X Bio&Fossil ....................................................................................................................................... 14 SUMMARY OF THE SCENARIOS ................................................................................................................................... 15 DISCUSSION .............................................................................................................................................................. 16 GEOGRAPHICAL DEPENDENCE OF THE DEMAND FOR AND GENERATION OF ELECTRICAL ENERGY .................................................................................................................................................................... 17 ELECTRICAL ENERGY REQUIRED TO MANUFACTURE HYDROGEN .................................................................................. 17 FINLAND'S WIND POWER GENERATION POTENTIAL ...................................................................................................... 19 Current wind power projects ................................................................................................................................. 19 New wind power potential .................................................................................................................................... 20 DEPENDENCIES BETWEEN THE DEMAND FOR ELECTRICITY AND WIND POWER GENERATION .......................................... 22 Date Page 2020-09-16 3 (29) Scenarios Scenario 1 Business as Usual Industrial CO2 side streams are not utilised Scenario 2 BAU + P2X Bio 85% of industrial bio-based CO2 side streams are utilised Scenario 3 BAU + P2X Bio&Fossil All industrial CO2 side streams are utilised Figures Figure 1 Tero Tynjälä, 2019, Tampere: Sequestration of carbon dioxide from the atmosphere Figure 2 Refinement of synthetic, carbon-neutral liquid fuel from the CO2 side stream of a chemical pulp plant Figure 3 The P2X process in Joutseno: parties and end-products Figure 4 Increase in demand for electricity in the baseline scenario Figure 5 Increase in demand for electricity if the carbon dioxide emissions of chemical pulp plants (21 million tonnes CO2) are recycled to create fuels Figure 6 Electricity consumption when all bio- and fossil-based carbon dioxide is recycled to create fuels Figure 7 Spot sources of Finland's carbon dioxide and the amount of electricity needed to convert it into fuel. Figure 8 Percentage distribution of the required electricity into top-level categories; bio-based and all CO2 sources Figure 9 Projects currently in planning and implementation Figure 10 Wind power construction areas selected as examples on the basis of wind speed, and the annual generation curve of an Enercon EP5-160 turbine Figure 11 Dependencies between electricity consumption and generation Tables Table 1 Greenhouse gas emissions in 2018 Table 2 International air traffic Table 3 Emissions and energy use in Finnish domestic transport in 2018 Table 4 Total traffic emissions, summary Table 5 Summary of carbon dioxide side streams Table 6 Summary of the potential of synthetic fuels Table 7 Summary of the different scenarios Table 8 Balances in different scenarios (carbon dioxide, electrical energy, fuel production, increase in consumption) Table 9 Assessment of Finland's wind power potential Appendices Appendix 1 Greenhouse gas emissions and sequestration by sector, 2013–2018 Appendix 2 LIPASTO: Emissions and energy use in Finnish domestic transport in 2018 Appendix 3 Results of the ALIISA car stock model in 2018 Appendix 4 Sources of industrial CO2 side streams in Finland in 2018 Appendix 5 CO2 sources by locality and region (millions of tonnes of CO2 per year) Appendix 6 CO2 sources by region (millions of tonnes of CO2 per year) Date Page 2020-09-16 4 (29) Carbon-neutral Finland Introduction The purpose of this document is to use
Load more

Recommended publications
  • Z:\Maisema-Ja Kulttuurialueselvitys Osa2\Julkaisu
    Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 2 2008 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-28-1 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta Pohjakartat: © Maanmittauslaitos, lupanro 846 / MML / 07 Kansikuvat:Arto Hämäläinen etukansi: Rahikkala, Savitaipale 2006 takakansi: Lappeenranta 2007 ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-28-1 Sisällysluettelo JOHDANTO..................................................................................................................................................... 5 Rautakausi.............................................................................................................................................. 26 MIKÄ ETELÄ-KARJALA?............................................................................................................................ 7 Kaskikulttuuri.......................................................................................................................................... 26 Rautjärvi...................................................................................................................................................... 27 KIVEN, PRONSSIN JA RAUDAN MUOKKAAJAT – ETELÄ-KARJALAN ASUTTAMINEN................. 8 Kivikausi................................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Etelä-Karjalan Ulkoilu- Ja Luonnonvirkistyskäyttöselvitys
    Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys 2009 Etelä-Karjalan ulkoilu- ja luonnonvirkistyskäyttöselvitys Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Lappeenranta 2008 Pohjakartat © Maanmittauslaitos, lupanro 847 / MML / 07 Valokuvat: Hanna Ollikainen ISSN 1235-8185 ISBN 952-9560-29-X SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.................................................................................................................................5 Jokamiehenoikeudet ja virkistyskäytönohjaus..........................................................................5 Luontomatkailu ja matkailun kehittäminen...............................................................................5 Saimaan virkistyskäytön kehittäminen.....................................................................................5 Luonnon virkistyskäyttö..........................................................................................................6 Etelä-Karjalan maakuntakaava.................................................................................................6 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö luonnon virkistyskäytön kehittäjänä....................................6 2. ETELÄ-KARJALAN RETKEILY-YMPÄRISTÖ...........................................................................6 Luonnonympäristö...................................................................................................................6 Maaomistus ja luonnonsuojelualueet........................................................................................7
    [Show full text]
  • Indoor Radon Measurements and Radon Prognosis for the Province of Kymi, Southeastern Finland; Huoneilman Radonmittaukset Kymen L
    H (ftoooM STUK-A136 JOULUKUU 1996 F19700029 Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste M. Pennanen, I. Makelainen ja A. Voutilainen SATEILYTURVAKESKUS PL 14, 0081 HELSINKI Puh. (09) 759881 P c' n ISBN 951-712-158-X ISSN 0781-1705 Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Sateilyturvakeskus PL 14 00881 HELSINKI Puh. (09) 759 881 STUK-A136 SATEILYTUR VAXES KUS PENNANEN M, MAKELAINEN I ja VOVTILAINEN A. Huoneilman radonmittaukset Kymen laanissa: Tilannekatsaus ja radonennuste. STUK-A 136, Helsinki 1996, 55 s. + liitteet 41 s. ISBN 951-172-158-X ISSN 0781-1705 Avainsanat: Huoneilman radon, radonennuste, rakennuspaikka, maapera tiivistelmA Radonennusteessa on tarkoitus luokitella rakennusmaa sen perusteella, kuinka suuressa osassa uusista pientaloista on odotettavissa, etta radonpitoisuus 200 tai 400 Bq/m3 ylittyy. Ennusteessa oletetaan, ettei radonin torjuntaan mitenkaan varauduta rakennusvaiheessa. Kymen laanin radonennustetta laadittaessa kaytettiin hyvaksi noin 5900 pientalon radonmittaustuloksia. Mittauskohteista tiedettiin niiden tarkka sijainti kartalle merkittyna, rakennuspaikan maapera, talon valmistumisvuosi ja perustamistapa. Naiden tietojen ja kaytettavissa olevan geologisen tiedon perusteella Kymen laanin rakennusmaa jaettiin kolmeentoista alueeseen. Alueille arvioitiin odotettavissa ole- vat radonpitoisuudet ja enimmaisarvqjen (200, 400 ja 800 Bq/m3) ylitysprosentit. Ennusteen radonpitoisuudet ja ylitysprosentit on laskettu radonkriittisimmille perustamistavoille. Niihin kuuluvat talot, joissa on sokkelin
    [Show full text]
  • Lappeenrannan Seudun Joukkoliikenteen Suunnittelu Yhtenä Kokonaisuutena
    1 LAPPEENRANNAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA 1 TAUSTAA.................................................................................................................................................. 4 2 LÄHTÖKOHTA.......................................................................................................................................... 4 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ............................................................................................................................ 4 2.2 KOULU- JA OPISKELUMATKAT ................................................................................................................ 6 2.3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN MATKAT.................................................................................................. 7 2.4 TYÖSSÄKÄYNTI .................................................................................................................................... 7 2.5 MATKUSTAJAT ..................................................................................................................................... 8 3 SUUNNITELMA......................................................................................................................................... 9 3.1 TAVOITE .............................................................................................................................................. 9 3.2 LINJASTO..........................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2016- 31.12.2020
    1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016- 31.12.2020 YRITYS/ORGANISAATIO Nimi Taipalsaaren kunta Osoite Kellomäentie 1, 54920 Taipalsaari Puhelin www.taipalsaari.fi/ yhteystiedot Julkinen yleishallinto / 84110 Toimiala 0163320-5 Y-tunnus 1.1 – 31.12. Tilikausi Yrityksen johtaja Kunnanjohtaja Kari Kuuramaa Työterveyshuollon yhteyshenkilö Henkilöstöassistentti Taina Heikkonen, puh. 040-710 6088 Työsuojelupäällikkö kunnanpuutarhuri/toimistoinsinööri Reija Rämä Tapaturmavakuutus OP-Vakuutus Oy 41-185-176-7. Yhteyshenkilö Jarmo Muhli p. 010 253 1260. Eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus , Pl 425, 00100 Helsinki. Asiakasnumero 1384000. TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy/Terveystalo Oy 1.2.2020 alkaen. Yritykselle nimetty työterveyshoitaja Maria Grén p. 040 522 6611 Yritykselle nimetty työterveyslääkäri Ei nimettyä työterveyslääkäriä Yritykselle nimetty työfysioterapeutti Päivi Reponen Toimipisteen osoite Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta Käyntipiste Taipalsaaren kunnantalo keskiviikkoisin 8- 16. Puhelin 020 7199 061, ajanvaraus ja soittopyynnön jättäminen nettiajanvaraus; www.ektyokunto.fi Faksi 020 719 9062 Imatra - Joutseno - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Savitaipale - Taipalsaari www.ektyokunto.fi 2 Sähköposti [email protected] Aukioloajat Ma - to klo 8 - 16, pe klo 8 - 15, poikkeukset aukioloon näkyvät kotisivulla www.ektyokunto.fi Etelä-Karjalan alueen eri toimipisteet ja aukioloajat näkyvät osoitteessa: www.ektyokunto.fi Nettiajanvaraus: www.ektyokunto.fi TYÖTERVEYSHUOLLON
    [Show full text]
  • Työterveyshuollon Toimintasuunnitelma Ajalle 1.1.2014 – 31.12.2016
    1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 – 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Ruokolahden kunta Osoite Virastotie 3, 56100 Ruokolahti Puhelin 05 26911 (vaihde) Toimiala Julkinen hallinto Y-tunnus 0163013-5 Tilikausi 1.1.–31.12. Organisaation johtaja Antti Pätilä puh. 044 4491 201 Yhteyshenkilö Susanna Kaskinen, puh. 044 4491 202 Työsuojelupäällikkö Jari Leppänen, puh. 044 4491 255 Työsuojeluvaltuutettu Heli Vento-Turunen, puh. 044 4491 241 Tapaturmavakuutus If Eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus TYÖTERVEYSHUOLTO Nimi Etelä-Karjalan Työkunto Oy Toimitusjohtaja Riitta Piironen Kuntatyönantajalle nimetty työterveyshoitaja Riitta Teräväinen, puh. 040 5245 171 Kuntatyönantajalle nimetty työterveyslääkäri Pirkko Jokiranta Kuntatyönantajalle nimetty työfysioterapeutti Aija Rotinen Toimipisteen osoite Vuoksenniskantie 76A lh2 B Puhelin 020 7199 061 (keskitetty ajanvaraus) Aukioloajat Toimipisteiden aukioloajat näkyvät osoitteessa: www.ektyokunto.fi Joutseno - Lappeenranta- Lemi- Luumäki-Parikkala-Rautjärvi-Ruokolahti-Savitaipale-Taipalsaari www.ektyokunto.fi 2 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Lakisääteinen, ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta (Kelan korvausluokka I) - Työpaikkaselvitykset - Terveystarkastukset, työkyvyn seuranta - Tietojen antaminen ja ohjaus - Työfysioterapeutin, työterveyspsykologin ja muiden työterveyshuoltolain edellyttämien asiantunti- joiden palvelut. Asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa työpaikkakäynneille ja ammattihenkilöiden suosituksesta tekevät niitä myös itsenäisesti sekä antavat yksilöohjausta, neuvontaa
    [Show full text]
  • Myth and Mentality and Myth Studia Fennica Folkloristica
    Commission 1935–1970 Commission The Irish Folklore Folklore Irish The Myth and Mentality Studies in Folklore and Popular Thought Edited by Anna-Leena Siikala Studia Fennica Folkloristica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia Fennica Editorial board Anna-Leena Siikala Rauno Endén Teppo Korhonen Pentti Leino Auli Viikari Kristiina Näyhö Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Myth and Mentality Studies in Folklore and Popular Thought Edited by Anna-Leena Siikala Finnish Literature Society · Helsinki Studia Fennica Folkloristica 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant. © 2002 Anna-Leena Siikala and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International A digital edition of a printed book first published in 2002 by the Finnish Literature Society. Cover Design: Timo Numminen EPUB: Tero Salmén ISBN 978-951-746-371-3 (Print) ISBN 978-952-222-849-9 (PDF) ISBN 978-952-222-848-2 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica) ISSN 1235-1946 (Studia Fennica Folkloristica) DOI: http://dx.doi.org/10.21435/sff.8 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö Sr
    Lahnasenkosken pato 2018 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sr Toimintakertomus 2018 ETELÄ-KARJALAN VIRKISTYSALUESÄÄTIÖ SR TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018 YLEISTÄ Virkistysaluesäätiön toiminnan tavoitteet Säätiön toiminnan tarkoituksena on turvata säätiön toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön soveltuvien alueiden käyttömahdollisuudet Etelä-Karjalassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hankkii omistukseensa maa- ja vesialueita ja järjestää kuntien asukkaille virkistys- ja vapaa- ajankäyttöön soveltuvia palveluja luontoympäristössä. Säätiön toiminnan alkuvaiheen aluehankintojen jälkeen säätiön toiminta on keskittynyt virkistysalueiden ylläpitämiseen ja niiden palveluiden kehittämiseen sekä palveluista tiedottamiseen. Säätiö osallistuu myös luonnon virkistyskäytön yleiseen kehittämiseen sekä luontomatkailun edistämiseen Etelä-Karjalassa. Yleinen kuvaus ja arvio Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön vuodesta 2018 Kuluneena vuonna Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö toteutti tavoitteiden mukaista toimintaa kustannustehokkaasti ja näkyvästi monesta lähteestä tulevien rahoitusten avulla ja yhteistyökumppanien kanssa. Virkistysalueet, retkisatamat ja retkikohteet olivat asukkaiden ja matkailijoiden käytössä entiseen tapaan. Säätiön omistamia ja hallinnoimia retkikohteita huollettiin ja rakenteisiin tehtiin tarvittavia pieniä kunnostuksia kuntien perusrahoituksella. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja kuntien myöntämän investointihankerahoituksen turvin rakennettiin Satamosaareen laituri ja lisää
    [Show full text]
  • Welcome to Lappeen
    WELCOME TO LAPPEEN- GuideRANTA! for new residents FACTS ABOUT CUSTOMER SERVICE LAPPEEN RANTA Customer Service Centre Winkki, Customer service for Willipark, in the entrance lobby of Lappeen- which handles parking ranta City Hall, and the Winkki Founded in Submission of documents 1649 branch at Joutseno Library provide 1 guidance on the City’s services. Please note: residents cannot Land area: 1 433 km², The customer advisors can also pay invoices at Winkki or handle water area: 290 km² be contacted by phone and email. matters related to Lappeenrannan 2 Winkki can provide all of the forms, Energia. Winkki does not provide Located in the instructions, brochures and maps social and health care services: South Karelia region related to the City’s services. the Social and Health Care 3 in Southeast Finland Customer computers can be District of South Karelia (Eksote) is used to access Lappeenranta’s responsible for these. A border city: 70 km of online services, and the customer the city’s boundaries run advisors are on hand if help is General information about along the border between needed. Lappeenranta from the 4 Finland and Russia tourist information service Winkki and the Joutseno branch Lappeenranta Tourist Information can provide general guidance on Image: Generaxion Neighbouring munici- serves locals as well as tourists. palities: Luumäki, Lemi, matters such as: It is located in the IsoKristiina Taipalsaari, Ruokolahti, 5 Imatra and Miehikkälä leisure services shopping centre, and there is also sports and culture an information point near the Lappeenranta is Finland’s Earth Hour Capital, Distances: sandcastle area in the summer.
    [Show full text]
  • Lähiliikenteen Aikataulut
    13.8. 2020– 6.6. 2021 Lähiliikenteen aikataulut Talvi 2020-2021 Sisällysluettelo 13.8.2020 - 6.6.2021 Sivu Lipputuotteet ja hinnat 1 - 3 Kaukoliikenne Keskustasta länteen / Aikatauluyhdistelmä 4 Lännestä keskustaan / Aikatauluyhdistelmä 5 Liikennöitsijäkoodit 6 Lähiliikenne A. Lpr - Pulsa - Ylämaa 7 B. Korkea-ahon tien suunta 8 C. Lpr - Simola - Rikkilä 9 C.Ylämaan aikatauluja 10 - 11 D. Lappeenranta - Vainikkala 14 - 15 E. Lappeenranta - Nuijamaa 16 - 17 J. Lpr - Partala - Soskua 18 K. Lpr - Rutola - Turkkila 19 F. Lappeenranta - Joutseno - Lappeenranta (loma-aikana) 22 G. Joutsenon aikatauluja ( koulupäivinä) 23 - 24 H. Lappeenranta - Taipalsaari 27 - 28 Kutsutaksiliikenne koulujen lomien aikana 29 F. Lappeenranta - Joutseno - Imatra (koulupäivinä) 32 Lappeenranta - Joutseno - Imatra, ELY:n liikennöimät vuorot 33 - 34 Imatra - Joutseno - Lappeenranta, ELY:n liikennöimät vuorot 35 - 36 Avoimet koulukuljetukset 37 Kutsutaksiliikenne Venäjän juniin 38 Pysäkki - ja reittikarttoja Ylämaan kutsutaksit 12 - 13 Lähiliikenteen reittikartta 20 - 21 Joutsenon alueen reittikartta 25 Jousenon keskustaajaman bussireitit 26 Kutsutaksireitit koulujen lomien aikana 30 - 31 Kutsutaksireitti Venäjän juniin 39 Merkkien selityksiä 41 Pidätämme oikeuden toimivaltaisen viranomaisen luvalla tapahtuviin aikataulumuutoksiin. LÄHILIIKENNE Waltti- kausi- ja arvoliput sekä vyöhykehinnat ovat käytössä kaikissa Lappeenrannan kaupungin ostamissa linja-autovuoroissa. Linja-autot, joissa Waltti-kortti kelpaa maksuksi, tunnistat auton etuikkunassa näkyvästä oranssista
    [Show full text]
  • The Soviet Plans for the North Western Theatre of Operations in 1939-1944
    FINNISH DEFENCE STUDIES THE SOVIET PLANS FOR THE NORTH WESTERN THEATRE OF OPERATIONS IN 1939-1944 Ohto Manninen National Defence College Helsinki 2004 Finnish Defence Studies is published under the auspices of the National Defence College, and the contributions reflect the fields of research and teaching of the College. Finnish Defence Studies will occasionally feature documentation on Finnish Security Policy. Views expressed are those of the authors and do not necessarily imply endorsement by the National Defence College. Editor: Pekka Sivonen Editorial Assistant: Harri Valtonen Editorial Board: Chairman Prof. Mikko Viitasalo, National Defence College Prof. Ohto Manninen, National Defence College Col. Erkki Nordberg, Defence Staff Dr. Kalevi Ruhala Dr. Col. (ret.) PekkaVisuri, Finnish Institute of International Affairs Dr. Matti Vuorio, Scientific Committee for National Defence Published by NATIONAL DEFENCE COLLEGE P.O. Box 7 SF-00861 Helsinki FINLAND FINNISH DEFENCE STUDIES 16 The Soviet Plans for the North Western Theatre of Operations in 1939-1944 Ohto Manninen National Defence College Helsinki 2004 ISBN 951-25-1476-1 ISSN 0788 5571 Edita Prima Oy Helsinki 2004 FOREWORD In this study my intention has been to analyse the operation plans made by the Red Army for the Finnish theatre of war in the eve of and during the Second World War. During my visits in Russia to research in the former Soviet archives it was not possible to see the origi- nal plans for operations. It was pointed out to me that the "ground level vegetation" is still the same in the border areas of Russia and Finland. This, of course, was a friendly way of saying to me that the legislation still forbids of giving those materials for researchers.
    [Show full text]
  • Parliamentary Ombudsman of Finland Summary of the Annual Report
    parliamentary ombudsman of finland summary of the annual report 2014 summary of the annual report 2014 ISSN 0784–5677 Printing: Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, Tampere 2015 Graphic design: Anssi Kähärä / Werklig Oy Format: Virpi Salminen Translation: Lingsoft Language Services Oy 2 to the reader To the reader The Constitution (Section 109.2) requires the Parliamentary Ombudsman to submit an annual report to the Eduskunta, the parliament of Finland. This must include observations on the state of the administration of justice and any short- comings in legislation. Under the Parliamentary Ombudsman Act (Section 12.1), the annual report must include also a review of the situation regarding the per- formance of public administration and the discharge of public tasks as well as especially of implementation of fundamental and human rights. The undersigned Petri Jääskeläinen, Doctor of Laws and LL.M. with Court Training, served as Parliamentary Ombudsman throughout the year under re- view 2014. My term of office is from 1.1.2014 to 31.12.2017. Those who have served as Deputy-Ombudsmen are Doctor of Laws Jussi Pajuoja (from 1.10.2013 to 30.9.2017) and Licentiate in Laws Maija Sakslin (from 1.4.2014 to 31.3.2018). I am on leave of absence from my post as a state prosecutor with the Office of the Prosecutor General for the duration of my term, Dr. Pajuoja is on leave of absence from his post as a deputy head of department at the Ministry of Justice and Ms. Sakslin from her post as a senior researcher with the Social Insurance Institution.
    [Show full text]