DOCSLIB.ORG

Lapin Hajajätevesihanke 2012

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Lapin Hajajätevesihanke 2012 Ohjausryhma n kokous 25.1.2016 LAPIN HAJAJÄTEVESIHANKE 2012 Väliraportti 1.3.2012 – 31.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO Sisa llys 1 YLEISTÄ HANKKEESTA ................................................................................................................................................................ 1 1.1. HANKKEEN RAHOITUS ...................................................................................................................................................... 1 1.2. HANKKEEN KULUT............................................................................................................................................................... 2 1.3. Hankkeen suunnittelu ja hallinnointi ......................................................................................................................... 2 1.4. Yhteistyö kuntien kanssa ................................................................................................................................................. 3 1.5. Muut yhteistyötahot ............................................................................................................................................................ 3 1.6. HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJA JA VASTUUHENKILÖ ...................................................................................... 4 1.7 Hankkeen työntekijöiden koulutuksiin osallistuminen ........................................................................................ 4 2. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI ............................................................................................................................................... 5 2.1 LEHTIJUTUT JA -ILMOITUKSET .................................................................................................................................... 5 2.2. RADIO JA TELEVISIO......................................................................................................................................................... 5 3. YLEISNEUVONTA ........................................................................................................................................................................... 6 3.1 Puhelin-, henkilökohtainen- ja nettineuvonta ......................................................................................................... 6 3.2 Jätevesi-illat ja muiden järjestämät tapahtumat .................................................................................................. 6 3.3 Nettisivut .................................................................................................................................................................................... 7 3.4 Jätevesioppaan laatiminen ............................................................................................................................................... 7 3.5 Jätevesineuvonta powerpoint ......................................................................................................................................... 7 4. ARVIO PROJEKTISTA TÄLLÄ HETKELLÄ ........................................................................................................................... 8 4.1 Palaute ........................................................................................................................................................................................ 8 4.2 Tuloksellisuus ........................................................................................................................................................................... 8 4.3 Arvio hankkeen tähän astisesta onnistumisesta ................................................................................................... 9 1 YLEISTÄ HANKKEESTA 1 YLEISTÄ HANKKEESTA Hankkeen tavoitteena on pinta- ja pohjavesien suojelu sekä ympäristön suojelu jakamalla puolueetonta tietoa kiinteistökohtaisesta jätevedenkäsittelystä. Kiinteä yhteistyö hankkeeseen mukaan lähtevien kuntien kanssa on ehdoton edellytys hankkeen onnistumiselle. Hanke tekee neuvontatyötä, johon ”työkaluiksi” tarvitaan mm. vesihuollon kehittämissuunnitelmia, ympäristönsuojelumääräyksiä ja muuta paikallistietämystä kunnasta. Neuvonnan kohderyhmä on haja-asutusalueella asuvat viemäriverkostojen ulottumattomissa olevat, niin vakituisten kuin vapaa- ajan asuntojenkin omistajat. Hankkeen tavoitteena on välittää haja-asutusalueen viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tietoa jätevesien käsittelyä koskevan lainsäädännön vaatimuksista ja niistä keinoista joilla vaadittuihin puhdistusvaatimuksiin päästään. Hankkeessa selvitetään kiinteistönomistajille myös lainsäädännön mahdollistamat poikkeamiset ja poikkeamisen hakumenettely. Tietoa jaetaan vesi-wc:n vaihtoehtoisista mahdollisuuksista. Neuvonnan lopputuloksena kiinteistöjen omistajien mahdollisuus arvioida oman järjestelmänsä määräysten mukaisuutta paranee. Neuvontatyö toteutetaan SYKE:n laatimien yleissuunnitelmien mukaan. 1.1. HANKKEEN RAHOITUS Hankerahoitusta on haettu Lapin ELY-keskukselta, joka päättää ympäristöministeriön avustusrahan jakamisesta. Hanke on saanut 100 %:sen avustuksen. Avustuksen turvin Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksellä on ollut mahdollisuus ottaa hanke hoitaakseen. Hankeavustukset on saatu seuraavasti: Haku pvm Päätös Määrä- Avustus Ennakko Ennakko Maksatus Maksatus Käytetty pvm raha (€) pvm (€) pvm (€) (€) 28.2.2012 10.4.2012 2010 75000 2.5.2012 50000 16.11.2012 30929 11.12.2012 30824 * 61753 28.2.2012 10.4.2012 2012 50000 18.11.2013 50000 50000 29.11.2012 5.2.2013 2013 88000 2.9.2013 78000 3.2.2015 74208 13792 88000 27.11.2013 14.2.2014 2014 80000 4.12.2014 80000 28.11.2014 4.12.2014 2014 14000 16.6.2015 28.7.2015 2014 17900 16.6.2015 28.7.2015 2015 55000 Vuoden 2010 määrärahasta jäi käyttämättä 13 247 euroa. Sivu 1 1 YLEISTÄ HANKKEESTA 1.2. HANKKEEN KULUT Hankkeen kulut ovat esitettynä alla olevassa taulukossa. 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 Kaikki yhteensä Palkat 37896,00 44093,00 37438,80 23606,00 143033,80 Sosiaalikulut 7954,67 9028,81 8825,54 5537,57 31346,59 Matkalaskut, majoitus 6633,85 8449,20 5870,56 3104,46 24058,07 Koulutuskulut 966,17 0,00 656,50 648,28 2270,95 Muut henkilökuntakulut 213,82 0,00 0,00 0,00 213,82 Kokouskulut 340,39 337,7 496,46 665,10 1839,65 Ilmoituskulut 2069,47 2745,88 2706,72 2739,35 10261,42 Toimistokulut, tilintarkastus 1560,77 222,19 445,20 1295,41 3523,57 Puhelinkulut 607,79 1606,35 1082,13 554,86 3851,13 Jätevesineuvontamateriaali 3517,80 0,00 0,00 421,64 3939,44 Jätevesitilaisuudet 0 0 0 823,44 823,44 Jätevesiesite 0,00 202,95 0,00 0,00 202,95 Kelan -291,75 -291,75 maks.korv.työterv.kul. YHTEENSÄ 61760,73 66686,08 57521,91 39104,36 225073,08 1.3. HANKKEEN SUUNNITTELU JA HALLINNOINTI Hanke toteutetaan Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksen hallinnoimana. Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry on vuonna 1964 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toiminta- alueellaan. Kemijoen vesiensuojeluyhdistys on Suomen Vesiensuojeluyhdistysten liiton jäsen. Vuonna 2015 yhdistykseen kuului 28 jäsentä. Hankkeelle on asetettu ohjausryhmä, jonka tehtävä on ohjata hankkeen toteuttamista ja valvoa varojen käyttöä hankkeessa. Hankkeen ohjausryhmä Risto Romakkaniemi Lapin ELY –keskus, vesihuoltotarkastaja Erkki Lehtoniemi Rovaniemen kaupunki, ympäristöpäällikkö Aapo Mäenpää Keminmaan kunta, ympäristöpäällikkö Satu Portti Napapiirin Residuum, suunnittelupäällikkö Petri Nieminen Kittilän kunta, ympäristösihteeri Tiina Havela Tervolan kunta, rakennustarkastaja Riitta Vilmilä Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry, toiminnanjohtaja Sivu 2 1 YLEISTÄ HANKKEESTA Hankkeen ohjausryhmästä erosivat toukokuussa 2014 Markku Isometsä ja Maiju Ikonen. Kittilän kunta ilmoitti 28.10.2014, että Kittilän kuntaa edustaa ohjausryhmässä Petri Nieminen. Tervolan kunta esitti 7.11.2014 Tiina Havelaa ohjausryhmään. Ohjausryhmän on kokoontunut seuraavasti: Vuonna 2012 Vuonna 2013 Vuonna 2014 Vuonna 2015 Vuonna 2016 25.4. 22.3. 16.2. (etäkokous) 22.1. 25.1. 30.5. 22.8. 21.5. 7.5. 20.8. 23.7. (etäkokous) 26.5. (etäkokous) 29.10. (etäkokous) 6.11. 17.9. 16.11 1.4. YHTEISTYÖ KUNTIEN KANSSA Lapin jätevesihanke 2012 –projektin toiminta-alueella on 21 kuntaa. Kuntien kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Kuntien viranhaltijat ovat osallistuneet ahkerasti kunnissa / kaupungeissa toteutettaviin jätevesi-iltoihin. Osassa jätevesi-iltoja paikalla on ollut useampi kunnan edustaja. Mikäli kunnan edustaja ei ole päässyt osallistumaan jätevesi-iltaan hän on antanut paikkakuntakohtaiset tiedot. Kunnan edustajien osallistuminen tilaisuuksiin on tärkeää, sillä heidän paikallistuntemuksensa on korvaamaton apu. 1.5. MUUT YHTEISTYÖTAHOT Erilaiset kyläyhteisöt, metsästysseurat, nuorisoseurat, yms. toimijat ovat olleet hyviä yhteistyökumppaneita. Tällaiset yhteisöt ja seurat tiedottavat omia tiedotuskanaviaan pitkin jätevesineuvontatilaisuuksista ja heidän kauttaan oikeaa jätevesitietoa saadaan vietyä eteenpäin niillekin, jotka eivät tilaisuuksiin pääse osallistumaan. Napapiirin Residuum Oy:n kanssa (kolmen kunnan jäteyhtiö) on tehty paljon yhteistyötä. Kaksi kuljetusyritystä ja kolme rautakauppaa ovat luvanneet jätevesineuvojan osallistua heidän tilaisuuksiinsa. Pidä Lappi Siistinä ry:n kanssa on käyty tapahtumissa. Sivu 3 1 YLEISTÄ HANKKEESTA 1.6. HANKKEEN JÄTEVESINEUVOJA JA VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilö Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry:stä on ympäristöinsinööri (AMK) Riitta Vilmilä, ja hankkeelle palkattuna jätevesineuvojana yhdyskuntateknikko Kyösti Saarijärvi. Vastuuhenkilö työskentelee projektissa
Load more

Recommended publications
  • Metsähallituksen Vesien Kaupallisen Kalastuksen Lupa-Alueet Vuosina 2020-2024
    METSÄHALLITUKSEN VESIEN KAUPALLISEN KALASTUKSEN LUPA-ALUEET VUOSINA 2020-2024 TILLSTÅNDSOMRÅDEN FÖR KOMMERSIELLT FISKE I FORSTSTYRELSENS VATTENOMRÅDEN FÖR ÅRET 2020-2024 Alue: Ylä-Lappi, område: Övre Lappland Nimi, namn Kunta, kommun Eräsuunnittelija Enontekiö, Inari, Jarmo Huhtamella Utsjoki Alue: Itä-Lappi, område: Östra Lappland Nimi, namn Kunta, kommun Eräsuunnittelija Lokka Sodankylä Markku Vierelä Porttipahta Sodankylä Markku Vierelä Vajunen ja Kurittu Sodankylä Markku Vierelä Enijärvi Kemijärvi Markku Vierelä Misijärvi Kemijärvi Markku Vierelä Karhujärvi Kemijärvi-Posio Markku Vierelä Moitajärvi Kemijärvi Markku Vierelä Kalliojärvi Kemijärvi Markku Vierelä Unarijärvi Sodankylä Markku Vierelä Vaalajärvi Sodankylä Markku Vierelä Alue: Länsi-Lappi, område: Västra Lappland Nimi, namn Kunta, kommun 2003 Simojärvi-Ranuan seutu Näskäjärvi Ranua Markku Vierelä Paattinkijärvi Ranua Markku Vierelä Penämöjärvi Ranua Markku Vierelä Simojärvi Ranua Markku Vierelä 2004 Norva-Vanttaus Iso-Herajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Iso-Kaihuajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Norvajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Pietarijärvi Rovaniemi Markku Vierelä Sinettäjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Ulkujärvi Rovaniemi Markku Vierelä Vanttausjärvi Rovaniemi Markku Vierelä 2006 Perunka-Naarma Ala-Naarmajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Ala-Nampajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Keskijärvi Rovaniemi Markku Vierelä Köyryjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Perunkajärvi Rovaniemi Markku Vierelä Purnujärvi Rovaniemi Markku Vierelä Pyhäjärvi Rovaniemi Markku Vierelä Repojärvi Rovaniemi Markku
    [Show full text]
  • ELY-Keskuksen Lappiin Myöntämä Rahoitus
    1 (19) ELY-keskuksen myöntämä rahoitus Lapin maakuntaan 1.1.–30.6.2017 Strateginen valinta: Kilpailukykyä ja työtä avoimessa ja arktisessa Lapissa Hakija Kunta Rahoitus / tukimuoto Hankkeen nimi Tukimäärä, Tuki- € prosentti, % GTK, Luonnonvarakeskus, Kolari, Kittilä, Sodankylä, EAKR TL 2 Tutkimus-, Biohiilen hyödyntäminen 597 739 80 Oulun yliopisto Rovaniemi osaamis- ja kaivannaisjätteiden innovaatiokeskittymien peittomateriaaleissa ja kehittäminen alueellisten viherrakentamisessa - Biopeitto vahvuuksien pohjalta Kemi-Torniolaakson EAKR TL 2 Tutkimus-, Maatilat biokaasun tuottajina Lapissa 217 150 80 koulutuskuntayhtymä Lappia osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta LUKE, Arctic Warrioirs Oy, Rovaniemi EAKR TL 2 Tutkimus-, Laatusormenjälki arktiselle luonnon 362 726 80 Detria Oy osaamis- ja raaka-aineelle (Arctic FingerPrint) innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Luonnonvarakeskus Oulu, Kempele, Tyrnävä, EAKR TL 2 Tutkimus-, Taimistopohjoinen, Pohjois-Suomen 216 952 80 Oulun yliopisto Raahe, Kittilä, Tervola, osaamis- ja taimistotuotannon kehittäminen Oulun seudun Kemi, Sodankylä, Simo innovaatiokeskittymien koulutuskuntayhtymä kehittäminen alueellisten 2 (19) Kemi-Tornionlaakson vahvuuksien pohjalta koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia Oulun yliopisto Geologian Rovaniemi, Oulu, Sotkamo, EAKR TL 2 Tutkimus-, DROMINÄ - Dronet mittauksessa ja 43 359 80 tutkimuskeskus Kajaani osaamis- ja näytteenotossa Suomen ympäristökeskus innovaatiokeskittymien kehittäminen
    [Show full text]
  • Pohjois-Lapin Kunnissa (Inari, Sodankylä, Utsjoki)
    Inari Hankkeen nimi Toteuttajat Rahoitus Kuvaus Alue Teema Toteutusaika Arctic Outdoor- Inarin kunta EAKR 2014- Tulevaisuuden matkailun trendeinä ovat yksilömatkailun, Sodankylä, hyvinvointi, Turvallisuutta ja 2020/Lapin liitto terveys- ja hyvinvointimatkailun sekä liikuntamatkailun Inari turvallisuus terveyttä tunturista 1.9.2017 - lisääntyminen ja elämyshakuisuus. Arctic Outdoor – 2017 - 2019 31.10.2019 turvallisuutta ja terveyttä tunturista -hankkeen tavoitteena on rakentaa Saariselän alueesta kansainvälisesti tunnettu ja houkutteleva arktinen ulkoliikuntakeskus. Kehittämisen visioiden kautta tavoitellaan seuraavaa: 1) Pisimmälle viedyin yhteinen brändi-ilmentymä, 2) nykyaikaisin, 3) turvallisin, 4) laajin, 5) tuotteistetuin ja 6) tunnetuin. Birgen ruovttus – Samisoster ry STEA 2019-2021 Birgen ruovttus – hanke järjestää monikulttuurista ja Enontekiö, hyvinvointi, hanke sosiaalista kanssakäymistä edistävää ryhmätoimintaa ja Inari, yhteisöllisyys tapahtumia ikäihmisille. Hankeessa järjestää erilaisia Sodankylä, tapahtumia yhteistyössä eri tahojen kanssa, esimerkkejä Utsjoki tapahtumista ovat ystävänpäivä, vanhusten viikon tapahtumat ja joulujuhla. Buorre boahtteáigi Samisoster ry STEA 2015-2017 Porosaamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden Enontekiö, hyvinvointi, 2015-2017 edistämiseen tietoisuuden lisäämisellä, ohjauksella ja Inari, sosiaalinen vertaistoiminnoilla Sodankylä, osallisuus Utsjoki Goaikkanas Samisoster ry STEA 2017-2018 Työikäisten päihteiden riskikäyttäjien alkoholinkäytön Enontekiö, sosiaalinen vähentämiseen ja elämänhallinnan
    [Show full text]
  • Report on Endangered Indigenous Languages in Partner Countries and Mobile Learning Solutions
    Heriot-Watt University Research Gateway Report on Endangered Indigenous Languages in Partner Countries and Mobile Learning Solutions Citation for published version: Strani, K & Cocco, C 2020, Report on Endangered Indigenous Languages in Partner Countries and Mobile Learning Solutions: IndyLan Project.. <https://indylan.eu/outputs/> Link: Link to publication record in Heriot-Watt Research Portal Document Version: Publisher's PDF, also known as Version of record General rights Copyright for the publications made accessible via Heriot-Watt Research Portal is retained by the author(s) and / or other copyright owners and it is a condition of accessing these publications that users recognise and abide by the legal requirements associated with these rights. Take down policy Heriot-Watt University has made every reasonable effort to ensure that the content in Heriot-Watt Research Portal complies with UK legislation. If you believe that the public display of this file breaches copyright please contact [email protected] providing details, and we will remove access to the work immediately and investigate your claim. Download date: 25. Sep. 2021 IO1 Report on endangered indigenous languages in partner countries and mobile learning solutions Countries: UK, Spain, Norway, Finland Written by: Katerina Strani and Chiara Cocco with contributions from Jaione Santos, Áile Javo, Beaska Niilas, Steve Byrne, Coinneach Combe, Veronica Gelfgren, Mark Trevethan. Date: March 2020 Please cite as: Strani, K. and Cocco, C. (2020). “Report on Endangered Indigenous Languages in Partner Countries and Mobile Learning Solutions”, IndyLan Project Intellectual Output 1, available at: https://indylan.eu/outputs/ This work is licensed under a Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Yhteistyöneuvottelu Hallinto 26.4.2021
    4.5.2021 Ylitornion, Pellon ja Kolarin seurakunta Yhteistyöneuvottelu Hallinto 26.4.2021 Kolarin seurakuntakoti 26.4.2021 klo 16 – 18:35 Kutsutut / läsnä Pello Riittaleena Tuomi, Pekka Salminen, Kalervo Vanha, Anne Ikonen, Kolari Jussi Ollila, Anna-Liisa Keskitalo, Kari Koivumaa, Vesa Pellikka Ylitornio Matti Salminen, Erkki Törmänen, Raija Savikuja, Salme Ylävaara Pirta Melaluoto/talouspäällikkö Neuvottelun aihe Sopimuksen sisältöä ja toimivuutta tarkastellaan vuosittain. 1 4.5.2021 Talouspäällikön toimenkuva YLITORNIO PELLO KOLARI Työsuojelupäällikkyys X EI EI Taloushallinnon kokonaishallinta X X X Arkistointi hallinnon osalta X X X Ohjeistuksien ja toimintamallien kehittäminen X X X Raportointi ja sen kehittäminen X X X Ostolaskujen hyväksyminen lukuun ottamatta hengellistä toimintaa XXX Sijoittaminen ja muun varallisuuden hoitaminen, myös metsäv X X X Tilinpäätös X X X Talousarvio X X X Verotus X X X Taloushallinnon tiedottaminen X X X Palkka‐asiamies toiminnot X X X Talousarviossa olevien hallinnon ja kiinteistö‐ asioiden eteenpäin vieminen XXX Riskinhallinta Ylitorniolla on virkasuhteessa talouspäällikkö Pirta Melaluoto Ylitornion seurakunta vastaa kolmen seurakunnan talouspäällikön toimenkuvasta ja yhteistyösopimuksen toteutumisesta Ylitorniolla työsuhteessa taloussihteeri Eveliina Talka • Sijaistaa talouspäällikköä • Perehdytys kokonaisuuden hallintaan on jatkuvaa • Riskinhallinta on kohtuu tasolla (tilinpäätös, verotus vielä vaiheessa) • Asiakaspalvelu/ virastosihteeri • Jokaisessa seurakunnassa on virka/ työsuhteessa henkilö.
    [Show full text]
  • The Preliminary Flood Risk Assessment in Tornionjoki- Muonionjoki River Basin
    In cooperation with: The preliminary flood risk assessment in Tornionjoki- Muonionjoki river basin Table of Contents 1 Background .....................................................................................................................................3 2 Description of the river basin district...........................................................................................5 2.1 Hydrology .................................................................................................................................7 2.2 Population and land use ........................................................................................................ 12 2.3 Land use planning ................................................................................................................. 15 2.4 Protected areas and cultural heritage ................................................................................... 17 2.5 Flood protection and the use of the river basin ..................................................................... 19 3 Floods in history .......................................................................................................................... 21 3.1 Observed floods .................................................................................................................... 21 3.2 Estimation of effects caused by observed floods in present situation ................................... 26 4 Possible floods in future and flood risks .................................................................................
    [Show full text]
  • Övervakningskommitténs Möte/ Seurantakomitean Kokous
    2019-10-28 Dnr 304-9267-19 Dagordning/ Päiväjärjestys Övervakningskommitténs möte/ Seurantakomitean kokous Plats/ Tila: Quality Hotel, Luleå Tid/ Aika: Den 12 - 13 november 2019/ 12.-13. Marraskuuta 2019 Den 12 november kl. 13-17 (Lunch kl. 12) / 12. marraskuuta klo 13 - 17 (Lounas klo 12) 1. Mötets öppnande/ Kokouksen avaaminen 2. Godkännande av dagordning /Päiväjärjestyksen hyväksyminen 3. Val av två justeringspersoner/Kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta 4. Protokoll föregående möte/ Edellisen kokouksen pöytäkirja Bilaga/Liite 1 5. Information från Förvaltande myndighet och norsk förvaltande organisation/ Hallintoviranomaisen ja Norjan hallinto-organisaation informaatio - Aktuellt läge i programmet/ Ohjelman ajankohtainen tilanne - Aktuellt från delområde Sápmi/ Sápmin osa-alueen tilanne - Aktuellt från finsk Infopoint/ Suomen Infopointin tilanne - Aktuellt från norsk förvaltande organisation/ Norjan hallinto-organisaation tilanne Bilaga/Liite 2 6. Kommunikation samt Informationsplan 2020 /Viestintä ja Tiedotus- suunnitelma 2020 Bilaga /Liite 3 7. Projektpresentation / Hanke-esittely ”SEAmBOTH” Essi Keskinen, Metsähallitus 8. Projektportföljs - analys / Hankesalkku-analyysi Bilaga/Liite 4 Kl. 18.30 Middag på Restaurang Cook´s Krog/ Klo 18.30 Illallinen Cook´s Krog ravintolassa Den 13 november kl 09-12/ 13. marraskuuta klo 09 - 12 9. Strategisk diskussion Post2020/ Strateeginen keskustelu Post2020 - Border Orientation Paper Sweden-Finland-Norway (Nord) och inspel från de andra nordliga Interreg-programmen / Border Orientation Paper
    [Show full text]
  • Geological Survey of Finland Radiocarbon Measurements Ii E
    [RADIOCARBON, VOL. 5, 1963, P. 302-3041 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND RADIOCARBON MEASUREMENTS II E. HYYPPA, A. ISOLA, and V. HOFFREN C14-Laboratory, Geological Survey of Finland, Otaniemi, Finland The following results represent measurements carried out since our first date list was prepared. Nearly all the dates given were obtained by using two proportional counters. The pretreatment of the samples and the production of pure CO2 followed the method described in Finland I. SAMPLE DESCRIPTIONS GEOLOGIC SAMPLES 8400 250 Su-14. Mantsinsaari, NE Lake Ladoga ± shore 6450 B.C. Carex Equisetum deciduous tree peat (alt 15.3 to 15.4 m) from section of drainage channel under embankment, Harkamaki bog, Mantsinsaari (61° 22' N Lat, 31° 38' E Long), USSR. Coll. 1937 by Esa Hyyppa. Comment: pollen analysis places horizon in latter half of Pre-Boreal period (Hyyppa, 1942a, p.. 151-156). Su-15. Kihnio, W Finland 9850 ± 320 8000 B.C. Equisetum-allochthonous peat from Lapaneva peat bog, alt 163 m, Kihnio (62° 15' N Lat, 23° 18' E Long). Coll. 1958 by M. Salmi, Geol. Survey of Finland. Comment: according to pollen analysis, horizon represents approxi- mately Pre-Boreal Betula maximum (Salmi, 1963). 7000 180 Su-16. Koivisto, Karehan Isthmus, USSR 5050 B. C. Peat from hand-dug section under Littorina sand bar at railroad cut W of Koivisto railroad station (60° 21' N Lat, 28° 37' E Long). Coll. 1935 by Esa Hyyppa. Comment: according to pollen analysis, horizon represents be- ginning of first Littorina transgression (LI), which is in accord with C14-dating (Hyyppa, 1937). Su-17.
    [Show full text]
  • Torne River Muonio River Könkämäeno
    SALMON FISHING CODE 1 When fishing, you must observe fishing guidelines, the fish- ing regulations in the Boundary River Agreement between M Finland and Sweden and the amendments agreed to it. R U E O V I N If you do not know a particular river well ask local fish- R I O 2 E R ermen for advice on how to move and fish safely without N I R V O disturbing others. Take care of yourself – there are no E T R alternative to the use of life jackets. Navigate motorboats along lanes to specifically marked 3 points for coming ashore. During high water the naviga- TORNERIVERSALMON.COM tion line is generally in the centre of the river while at low water it may be elsewhere. 4 Always avoid navigating through waters where stationary fishermen are fishing. Navigate a safe distance and reduce your speed. 5 Do not start fishing until it is your turn. Queue jumping only causes disputes. 6 If there are other fishermen waiting for their turn to row out, come ashore and wait for your next turn. Do not start fishing downstream from boats located in the waiting area. 7 Do not prolong your fishing at any given fishing spot. This only causes disturbance to others. 8 Always give way to fishermen who have hooked a salmon. Remember that the salmon may be up to two hundred meters away from the fisherman. If necessary reel in your RULE CHANGES CAN BE POSSIBLE. own lines. 9 Only light fires at official campfire sites and log shelters situated on the riverbank.
    [Show full text]
  • Arctic Ocean Railway Report
    2018 Arctic Ocean Railway Report Arctic Ocean Railway Report Finnish Transport Agency Helsinki 2018 Cover photo: Simo Toikkanen Web publication pdf (www.fta.fi) ISBN 978-952-317-527-3 Finnish Transport Agency P.O. Box 33 FI-00521 HELSINKI Tel. 358 (0) 295 34 3000 3 Foreword The Finnish Transport Agency was responsible for drawing up the Arctic Ocean Railway Report in collaboration with the Norwegian Railway Directorate (Jernbanedirektoratet). The Finnish Transport Agency commissioned two separate studies. Sitowise Oy drew up a technical report, while Ramboll Finland Oy analysed the transport potential and impacts of the alternative routes. Jernbanedirektoratet commissioned Norconsult AS to conduct similar analyses on the Norwegian side. Matti Levomäki from the Finnish Transport Agency chaired the steering group for the Arctic Ocean Railway Report. In addition to representatives from the Finnish Transport Agency, the steering group also had representatives from the Norwegian Railway Directorate (Jernbanedirektoratet), Swedish Transport Administration (Trafikverket), Regional Council of Lapland, Ministry of Transport and Communications, Ministry of Economic Affairs and Employment, Lapland Chamber of Commerce, Rovaniemi Development Ltd, Federation of Municipalities in Eastern Lapland, Torne Valley Sub- region, Sea Lapland Development Centre, Federation of Municipalities in Northern Lapland, and Lapland Centre for Economic Development, Transport and the Environment. Helsinki, March 2018 Finnish Transport Agency 4 Contents 1 INTRODUCTION .............................................................................................................
    [Show full text]
  • CULTURAL TOUR to WESTERN LAPLAND – June 8-10, 2018
    CULTURAL TOUR TO WESTERN LAPLAND – June 8-10, 2018 1. DAY: ROVANIEMI – PAKASAIVO – LEVI Rovaniemi is the capital of Lapland, “The heart of Lapland”. At the beginning of 2006, after the municipal merger of Rovaniemi and its municipalities, Rovaniemi became the largest city in area in the whole of European Union (8016 km2). Signs of settlement are already from 11th to 12th centuries. Rovaniemi has always been a market place, where people from Lapland came to sell their products and have some fun. The first Rovaniemi Fair was held in February 1881 and the tradition is still strong. Rovaniemi got market town rights in 1929 and city rights in 1960. Nowadays Rovaniemi is a lively year- round tourism and university city. At 09.00, Pick-up from the hotel At 09.15, Transportation to Pello Pello is a Finnish municipality 100 km west of Rovaniemi. Until 1949 it was known as Turtola – made famous because two former Prime Ministers, Kaarlo Castren and Paavo Lipponen, were born there. At 10.15, Pello’s Vihreä Pysäkki (Green Stop). Possibility to have a short break, drink a cup of coffee and do some shopping. At 10.45, Transportation to Ylläsjärvi. Lunch at local restaurant. At 12.15, Transportation to Äkäslompolo Nature Centre Kellokas At 13.00, Transportation to Pakasaivo gully lake At 14.00, Arrival to Pakasaivo or the “Hell of Lapland”. Pakasaivo is an about one kilometre long “bottomless gully” meromictic lake. The water comes from underground sources. At 15.15, Arrival to Äkäsmylly At 15.45, Transportation to Levi At 17.00, Arrival to Levi At 17.15, Hotel Sirkantähti, check-in.
    [Show full text]
  • AMAP Human Health
    Regional Environmental Publications Regional Environmental Publications 389 389 AMAP Human Health. Biomonitoring and Studying the Nutrition of Mothers and Newborn in the Finnish Lapland AMAP Human Health. Biomonitoring and Studying Leena Soininen, Helena Mussalo-Rauhamaa and Sari Hyvönen the Nutrition of Mothers and Newborn in the Finnish Lapland The Arctic Monitoring and Assessment Programme, AMAP is one of the Arctic Council’s four environmental programmes. The task of AMAP is to monitor and assess the levels and effects of anthropogenic pollutants in all components of AMAP Human Health the Arctic environment, including the human population. Biomonitoring and Studying the Nutrition of Mothers The population living in the Arctic areas is in many areas dependent on the and Newborn in the Finnish Lapland ecosystem of their environment and its food chains. Developing offspring either in the foetal state, as newborns, or in the growing phase are the most sensitive to environmental pollutants. As a result, the targeted group in the AMAP human health project is expecting mothers and their newborn. A newborn infant is the final destination for fat-soluble environmental toxins. In this publication the studies of mothers´ blood and cord blood of the newborn in Northern- and Eastern Lapland are reported. The exposure to environmental pollutants was calculated by assessing the use of food stuffs of mothers. The levels of mercury, lead, cadmium, selenium, zinc, copper, 15 different polychlorinated biphenyl compounds (PCB congeners), 11 pesticides or persistent organic pollutants (POP), arsenic, and nickel were low and no health risk was found. Some deficiencies in nourishment of mothers were found.
    [Show full text]