Kulkine.Net – Tutkimus Epävirallisista Kulkineennimistä
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Kulkine.net – tutkimus epävirallisista kulkineennimistä Hae kulkineennimiä: PERUSHAKU TIETEELLINEN HAKU DISPOSITIO TIIVISTELMÄ/ABSTRAKT KANSANVERSIO A. Tutkimuksen lähtökohdat B. Hajahuomioita nimenannosta ja -käytöstä C. Nimien muodostusalkuperä ja rakennetyypit D. Nimiä toisista kulkineennimistä E. Mistä ominaisuuksista nimet kertovat ja miten F. Kulkineennimet kulttuurin kuvaajina G. Päätäntö H. Lähteet, liitteet ja tekninen toteutus Tervetuloa Janne Seppälän sähköisen väitöskirjan pariin. Tämän Jyväskylän yliopiston suomen kielen oppiaineeseen tehdyn väitöskirjan aiheena ovat epäviralliset kulkineennimet, ja tutkimustyötä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto. Tutkimus koostuu useista erillisistä osioista, jotka valottavat kulkineennimien muotoa, merkitystä ja käyttöä eri näkökulmista ja eri tarkkuudella. Työhön kuuluu yksittäisiä nimiä käsittelevä tietokanta sekä sen päälle rakennettu väitössivusto, jonka rakenne on seuraavanlainen: Osio A Tutkimuksen lähtökohdat määrittelee tutkimuksen kohteena olevan kielenilmiön, kuvaa tutkimuksen aineiston hankintamenetelmineen ja tutkimuksen tavoitteet sekä sijoittaa tutkimuksen kognitiivisesti virittäytyneen nimistöntutkimuksen väljään viitekehykseen. Lisäksi osiossa kerrotaan lyhyesti kulkineiden satavuotisesta historiasta Suomessa. Osio A on siis kaikkien osioiden yhteinen lyhyt johdanto- ja teoriaosuus. Osiokohtaisia teoreettisia ja terminologisia kysymyksiä pohditaan tarkemmin kunkin tutkimusosion alussa. Osio B sisältää havaintoja epävirallisten kulkineennimien funktioista ja käytöstä sekä kulkineennimistön attraktiokeskuksista. Sen tekstit voi lukea joko tutkimusta taustoittavana johdannon jatkeena tai työn lopuksi täydentävänä lisätietona. Osiossa C kuvataan sitä, missä määrin nimiä on muodostettu kulkineen ominaisuuksien pohjalta ja missä määrin virallista tai muuta aiempaa nimeä varioiden. Lisäksi osiossa C esitetään tilastotietoja nimien rakenteista ja pituuksista. Osiot D ja E jatkavat osion C pohjalta: osiossa D katsotaan, mitä keinoja käyttämällä aiemmista nimistä muodostetaan sekundäärinimiä, ja osiossa E eritellään, mitä kulkineiden ominaisuuksia nimissä tuodaan esiin. Näiden jälkeen osiossa F syvennytään kognitiivisen nimistöntutkimuksen keinoin kulkineitten kokemiseen ja tutkitaan, mitä nimet kertovat kulttuurista ja miten kulttuuriset ilmiöt nimissä ilmenevät. Päätäntöosiossa G kerrataan tulokset, verrataan virolaisia kulkineennimiä suomalaisiin ja esitetään erinäisiä huomioita. H-osio sisältää lähdeluettelon, liiteet sekä selvityksen tämän tutkimusraportin teknisestä toteutuksesta. Pääset haluamaasi osioon ylhäällä olevan osiovalikon kautta. Kussakin osiossa A–H on lisäksi osion sisäinen valikko sivun vasemmassa laidassa. Kaikissa osioissa on alaluvut 1, 1.1, 1.2 jne. ja näihin viitataan kirjaimen ja numeron yhdistelmällä, esimerkiksi alaluku D:3.1 tarkoittaa siis D-osion kolmannen luvun ensimmäistä alalukua. Kukin osio on pyritty rakentamaan itsenäisesti luettavaksi kokonaisuudeksi johdantoineen ja päätäntöineen. Tämä ratkaisu toisaalta helpottaa lukemista, toisaalta aiheuttaa toistoa. Joissakin tapauksissa yksittäinen alaluku on samansisältöisenä kahdessa eri paikassa, joskus on tyydytty osoittamaan asioitten keskinäiset yhteydet hyperlinkein. Juoksevassa tekstissä tummanharmaalla alleviivauksella merkityt lähdeviitteet toimivat myös linkkeinä lähdeluetteloon. Näin voit helposti tarkistaa, mistä teoksesta on kyse ja palata selaimen nuoli-ikonista takaisin tekstiin. Lisäksi muutamissa kohdin on viitattu suoraan lähteeseen, joka on sähköisesti saatavilla. Tällaiset suoraviitelinkit ovat violetteja. Tutkielman sisäiset linkit ovat verkkoteksteille ominaiseen tapaan sinisiä. Takaisin edelliselle sivulle pääset painamalla selaimesi takaisin- nappia. Tämän tutkimuksen pääpainopiste on suomalaisissa kulkineennimissä. Niitten lisäksi olen tutkimusprosessin aikana päätynyt tutkimaan myös virolaisia epävirallisia kulkineennimiä. Mikäli haluat keskittyä vain suomenkielisiin nimiin, voit poistaa valinnan valintaruudusta yläoikealta, missä tahansa osiossa liikutkin. Tällöin pelkästään vironkielisiä nimiä koskevat, muutoin sinisenä näkyvät, tekstikappaleet piiloutuvat ja vironkieliset nimet katoavat myös tilastoista. Sanottu ei kuitenkaan koske sellaisia lukuja, joissa suomen- ja vironkielisiä nimiä vertaillaan. Viittausohje Tähän tutkimukseen viitataan ilmoittamalla sivun sijasta halutun alaluvun numero, esimerkiksi "Osa KULKINE ON VÄLINE -skeeman ilmentymistä sisältää fiktiivisen laitteennimityksen, esim. hapankaalihakkurin (Kulkine.net F:3.2.2)". Kirjallisuusluettelossa tutkielmaan voi viitata seuraavasti: Kulkine.net = Janne Seppälä 2013: Kulkine.net – tutkimus epävirallisista kulkineennimistä. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, kielten laitos. Verkkoversio, viitattu 17.7.2014. Saatavissa osoitteessa www.kulkine.net. Mikäli haluat viitata tähän väitöskirjaan sähköisesti hyperlinkillä, voit sivun ylälaidassa olevan osoitteen lisäksi hyödyntää tekstin joukossa olevia ankkureita (a-tägi). Nämä saat näkyviin valitsemalla selaimestasi "näytä sivun lähdekoodi". Tällainen tarkempi linkki halutun sivun haluttuun alalukuun on muotoa <a href="C50.php#C52"></a>. Upotusten tekeminen ei ole sallittua ja linkin yhteydessä on suotavaa mainita, että kyse on Janne Seppälän sähköisestä väitöskirjasta. Jos haluat lukea väitöskirjan alusta loppuun, siirry ensimmäisen osion A Tutkimuksen lähtökohdat alkuun. Voit myös valita sivun ylälaidan harmaasta palkista itseäsi kiinnostavan osion tai hakutoiminnon tai perehtyä dispositioon tai tiivistelmään. Kulkine.net, Janne Seppälän väitöskirja Jyväskylän yliopistossa 16.8.2013 →Yliopiston pääsivulle Copyright © 2013 Janne Seppälä Tiivistelmä → Abstrakt Kielten laitos, suomen kieli Janne Seppälä, 2013. Kulkine.net – tutkimus epävirallisista kulkineennimistä. Tutkimuksen kohteena ovat epäviralliset kulkineennimet (mm. autojen ja traktorien nimet) eri viittaustasoilta (mm. yksilönnimet, merkkinimet ja appellatiiviset kulkinelajien nimet). Noin 3 500 nimen laajuinen tutkimusaineisto on monilähtöinen ja sitä on hankittu vetoomuksin, haastatteluin, kirjeitse, poimien lehdistä, kirjoista ja aiemmista tutkimuksista sekä verkkolomakkeella. Tämän lisäksi on noin 600 nimen laajuinen vironkielinen sivuaineisto. Aineiston pohjalta on tutkittu epävirallisen kulkineennimistön muodostusta ja rakennetta, nimeämisperusteita sekä nimiin sisältyviä metaforia. Lisäksi on tuotu esiin sosio- ja kansanlingvistisiä näkemyksiä ja tutkijan havaintoja epävirallisten kulkineennimien käytöstä ja nimien funktioista. Noin 3/4 aineiston nimistä on yksiosaisia ja noin 1/4 kaksi- tai useampiosaisia. Monimotivoiduissa nimissä nimenosat ovat tosin limittyviä eivätkä nimeä osiin katkomalla segmentoitavia. Nimenosat voidaan jaotella primääreihin ja sekundääreihin sen mukaan, sisältävätkö ne aiemman samantarkoitteisen nimen ainesta vai eivät; aineistossa sekundäärejä nimenosia on luonnollisesti enemmän, sillä vanhan nimen muokkaaminen on toki aina helpompaa kuin kokonaan uuden nimen luominen. Sekundäärinimiä voidaan muodostaa monin eri menetelmin, mm. muottiin valamalla tai typistämällä. Tyypillisiä sekundäärinimien muotteja ovat suomessa -u, -kka ja (V)ri ja virossa -u ja -kas. Kulkineennimistössä merkittävää on kuitenkin lisämerkityksiä tuottava lekseemihakuinen muuntelu, jonka avulla on tuotettu neljännes aineiston nimistä. Kulkineennimien osat jakautuvat muodostamistapansa perusteella kolmia primääreihin (Hitlerin kosto 'Volkswagen'), lisämerkityksisiin sekundääreihin (Hiivatti 'Fiat') ja puhtaisiin sekundääreihin nimenosiin (Mersu 'Mercedes-Benz'). Kulkineennimistä on tutkittu myös nimeämisperusteita eli niitä tarkoitteen ominaisuuksia, joita nimessä ilmennetään. Yleisimpiä nimeämisperusteita olivat koko ja muoto, käytettävyys, alkuperä ja jokin silmiinpistävä osa, joskin nimeämisperusteissa on viittaustasoittain pientä vaihtelua. Yleisimmin nimissä ilmennetään yhtä nimeämisperustetta kutakin nimenosaa kohti, mutta metaforien avulla samalla nimenosalla voidaan ilmentää useitakin nimeämisperusteita (esim. nimi Roskalaatikko 'Sisu SA-150' ilmaisee sekä väriä että kokoa ja muotoa). Kulkineennimistöön sisältyvien metaforien tutkiminen paljastaa, että kulkineet koetaan elollisiksi olennoiksi, teknisiksi laitteiksi ja säiliöiksi. Nimeämisperusteista taas voidaan abstrahoida, että kulkineisiin liittyviä kognitiivisia alueita ovat kulkineen käyttö, ulkonäkö ja olemus sekä tausta ja historia. Kulkineennimet myös varastoivat tietoa ympäröivän kulttuurin ilmiöistä (Seppohovi, Ikiliikkuja-se-on, Pahnapuhallin). Asiasanat: nimistöntutkimus, kulkineennimet, lainasanat, metafora, ajoneuvot, auto, traktori, suomen kieli, viron kieli, nimitykset, lisänimet Abstrakt Institutionen för språk / finska språket Janne Seppälä, 2013. Kulkine.net – tutkimus epävirallisista kulkineennimistä (Kulkine.net – en forskning om inofficiella fordonsnamn) Denna avhandling strävar efter att ge en helhetsbild av fordonsnamn på olika denotationsnivåer (appellativa gruppnamn, namn på enstaka fordon, inofficiella namn på vissa modeller osv.). Forskningsmaterialet består av ca 3 500 finska namn. Materialet är samlat från olika källor: genom intervjuar, brev efter appell, tidskrifter och böcker, tidigare forskning och via en webblankett. Som jämförelsematerial har det använts en samling på 600 estniska namn. Jag har fokuserat mig på namnens uppbyggnad eller namnbildningen, namngivningsgrunder och metaforiken i namn, men redogör även lite för sociolingvistiska, folklingvistiska och funktionella synpunkter