DOCSLIB.ORG

Arvonimiä Saaneet Rakennusalan Henkilöt

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Arvonimiä Saaneet Rakennusalan Henkilöt RILS ARVONIMET (toim.suunn. kohta 11) Historiaryhmä 210607 1 (20) ARVONIMIÄ SAANEET RAKENNUSALAN HENKILÖT 1. TASAVALLAN PRESIDENTIN MYÖNTÄMÄT ARVONIMET Arvonimiä saaneet rakennusalan henkilöt s. 2 Arvonimiä saaneet lvi-alan henkilöt s. 17 2. YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN KUNNIATOHTORIT JA -PROFESSORIT s. 18 RILS ARVONIMET (toim.suunn. kohta 11) Historiaryhmä 210607 2 (20) ARVONIMIÄ SAANEET RAKENNUSALAN HENKILÖT TASAVALLAN PRESIDENTIN MYÖNTÄMÄT ARVONIMET Historiallisesti arvonimiä on annettu henkilöille, jotka ovat kunnostautuneet hallitsijan palveluksessa tai muu- ten teoillaan tai sanoillaan edistäneet yhteistä hyvää. Suomessa jäänteenä aikaisemmasta arvonimikäytännöstä tasavallan presidentti voi jakaa erilaisia arvonimiä ”todellisen viran niitä seuraamatta”. Tämä perustuu lakiin julkisista arvonannon osoituksista (1215/1999) ja sen nojalla annettuun asetukseen arvonimistä (381/2000). Kaiken kaikkiaan arvonimiä on myönnetty vuodesta 1918 lähtien noin 13000. Arvonimeä haetaan tasavallan presidentiltä kirjallisesti perustellulla hakemuksella. Hakijana voivat olla yksityiset henkilöt tai organisaatiot, jotka tavallisesti maksavat veron arvonimen saajan puolesta. Arvonimiä myönnetään kahdesti vuodessa. Ar- vonimen saaneiden nimet julkaistaan valtioneuvoston sivuilla (http://vnk.fi/toiminta/arvonimet/myonne- tyt/fi.jsp) touko- ja joulukuussa. (Lähde: Wikipedia) Tasavallan presidentin asetuksella tammikuussa 2012 muutetun arvonimiluettelon mukaan Suomessa on käy- tössä 108 arvonimeä. Ne on jaettu 16 ryhmään. Veron määrä vaihtelee ryhmittäin ollen suurin, 48400 €, ryh- mässä 1 ja pienin, 70 €, ryhmässä 16. Jos arvonimen saaja on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon, on veron määrä noin 25 % edellisistä lukuun ottamatta ryhmää 16, jossa se on noin 70 %. Alla olevat tiedot on ilmoitettu seuraavassa järjestyksessä: myöntämisvuosi, sukunimi, etunimet, syntymäaika ja –paikka, kuolinaika ja –paikka, oppiarvo, pääasiallinen työnantaja ja työtehtävä. Rakennusalan diplomi-insinöörien vuosiluku lihavoitu. VUORINEUVOS (ryhmä 1) 1922 SARLIN, Johan Emil, s. 28.4.1875 Helsinki, k. 7.11.1956, dipl.ins., Paraisten Kalkki Oy, toim.joht. 1937 FORSSTRÖM, Petter, s. 7.11.1877, k. 13.10.1967, Lohjan Kalkkitehdas Oy, toim.joht. 1948 MALMI, Hugo Johannes, s. 5.3.1878 Helsinki, k. 1.4.1952 Helsinki, dipl.ins., IVO Oy, toim.joht. 1950 LILJEBERG, Anders Wilhelm, s. 28.8.1883 Porvoon mlk, k. 2.6.1961 Helsinki, rak.mest., ins., valmistunut Itävallassa, Polyt. Inst. in Bodenbach v. 1913, A. W. Liljeberg Oy, toim.joht. 1957 SARLIN, Johan Erik, s. 10.7.1910 Parainen, k.15.4.1975 Parainen, dipl.ins., Paraisten Kalkki Oy, toim.joht. 1957 ARVONEN, Veli Taavi, s. 30.10.1908 Turku, k. 25.1.1994 Turku, rak.mest., Rakennustoimisto Arvonen Oy, toim.joht. 1961 WESTERHOLM, Wolter Lennart, s. 27.6.1908 Helsinki, k. 31.12.2009 Helsinki, dipl.ins., Met- säliiton Selluloosa Oy, toim.joht. 1962 AALTO, Juho Lauri, s. 20.1.1894 Artjärvi, k. 16.3.1965 Helsinki, rak.mest., Rakennustoimisto Juho L. Aalto, toim.joht. 1963 SAARIVIRTA, Niilo Rafael, s. 14.4.1898 Ylimarkku, k. 25.8.1982 Helsinki, dipl.ins., Oulujoki Oy, toim.joht. 1964 HELANTO, Ilmari, s. 25.11.1907 Viipuri, k. 16.12.1979, dipl.ins., Teräsbetoni Oy, päätoiminen johtokunnan puh.joht. 1966 AXELSON, Axel Veikko, s. 1.3.1910 Helsinki, k. 20.3.1996 Helsinki, dipl.ins., Kemijoki Oy, toim.joht. 1967 PUOLIMATKA, Armas Kaarlo Kustaa, s. 3.6.1918 Turku, k. 28.8.1989 Naantali, rak.mest., Ra- kennustoimisto A Puolimatka Oy, toim.joht. 1968 AARNIO, Aarne Johannes, s. 14.12.1917 Viipuri, k. 6.4.2013 Helsinki, Palkki Oy, toim.joht. 1969 FORSSTRÖM, Börje Karl Henrik, s.17.12.1910 Förby, k. 29.5.1995 Lohja, dipl.ins., Lohjan Kalkkitehdas Oy, toim.joht. 1971 JAAKKOLA, Niilo Olavi, s. 19.6.1914 Kiukainen, k. 17.2.2001 Hausjärvi, agronomi, Perusyh- tymä, pääjoht. 1972 HINTIKKA, Pentti Kalervo, s. 27.1.1913 Viipuri, k. 25.7.2002 Helsinki, dipl.ins., Pohjolan Voima Oy, toim.joht. RILS ARVONIMET (toim.suunn. kohta 11) Historiaryhmä 210607 3 (20) Rakennusalan diplomi-insinöörien vuosiluku lihavoitu. 1973 KETOLA, Johan (Jussi) Israel, s. 16.4.1908 Lapua, k. 1986, rak.mest., Rakennustoimisto Jussi Ketola Oy, toim. joht. 1974 RASTAS, Kauko Jaakko, s. 4.11.1925 Rautu, k. 7.3.2007 Tammisaari, dipl.ins., Polar-rakennus Oy, toim.joht. 1977 RUOLA, Urho August Antero, s. 10.4.1919 Kustavi, k. 8.11.2006 Benalmádena, Espanja, rak.mest., Rakennus-Ruola Oy, toim. joht. 1977 TERVO, Sulo Albin, s. 8.2.1920 Nurmes, k. 26.10.1998 Helsinki, rak.mest., Oy Rakennustoi- misto S. A. Tervo, toim.joht. 1978 PEKKALA, Väinö Mikko, s. 9.3.1908 Rovaniemi, k. 15.8.2000 Helsinki, dipl.ins., Rakennus- tuote Oy, toim.joht. 1980 MAIJALA, Kauko Oskari, s. 17.6.1924 Kiikka, k. 4.1.2006 Helsinki, maat. ja metsät. kand., Pe- rusyhtymä-konserni, pääjoht. 1986 PIIPARI, Eero Matti, s. 15.2.1931 Helsinki, k. 30.11.2012, lain.op.kand., Rakennuskunta Haka, pääjoht. 1987 HINTIKKA, Harri Juhani, s. 27.3.1937 Helsinki, k. 5.8.2010 Raasepori, dipl.ins., Polar-raken- nus Oy, toim.joht. 1990 TUOMALA, Pertti, s. 24.8.1931 Iitti, k. 5.6.2020 Helsinki, kauppat. maist., Novera Oy, pää- joht., Keskusosuusliike Hankkija, pääjoht. 1993 EHRNROOTH, George Larsson, s. 20.11.1940 Helsinki, dipl.ins., Metra Oyj, konsernijoht. 1994 HANHINEN, Reino Ilmari, s. 30.10.1943 Veteli, dipl.ins., YIT, toim.joht. 1998 PENTTI, Heikki Oskari, s. 12.12.1946 Helsinki, k. 19.4.2008, dipl.ekonomi, Lemminkäinen Oy, toim.joht., hallituksen puh.joht. 2004 KOKKILA, Ilpo Erkki Tapani, s. 8.12.1947 Saarijärvi, dipl.ins., SRV Oyj, toim.joht. 2009 KORHONEN, Timo Uolevi, s. 27.11.1952 Espoo, dipl.ins., NCC-Finland, toim.joht. 2013 ISOTALO, Hannu Antero, s. 27.5.1947 Nurmes, dipl.ins., Luja-Yhtiöt, hall. puh.joht. ENERGIANEUVOS (ryhmä 2) 2002 AUTTI Markku Juha Tapio, s. 16.6.1951, dipl.ins., Pohjolan Voima, toim.joht. KAUPPANEUVOS (ryhmä 2) 1964 RUOLA, Urho August Antero, s. 10.4.1919 Kustavi, k. 8.11.2006 Benalmádena, Espanja, rak.mest., Rakennustoimisto Ruola Oy, toim. joht. 1967 KIVINEN, Vilho Johannes, s. 13.5.1906 Lapinjärvi, k. 21.9.1981, rak.mest., Rakennusliike Vilho Kivinen, toim.joht. 2002 SAARENOJA, Reijo, s. 15.12.1941, rak.mest., Rakentajain Konevuokraamo Oy, toim.joht. 2005 NORVIO, Erkki Viljo Kaarlo, s. 6.12.1945, dipl.ins., ekon., Ramirent Oy, toim.joht. 2008 HARTIKAINEN, Konsta Ensio, maarakennusurakoitsija, E. Hartikainen Oy, hall. puh.joht. LIIKENNENEUVOS (ryhmä 2) 2006 SAINIO, Seppo Antero, s. 16.4.1944 Äänekoski, dipl.ins., SKAL toimitusjohtaja, Tuusula 2014 RAINIO, Matti Lauri Ilmari, s. 20.3.1947 Tampere, dipl.ins., Tampereen liikennelaitos, toim.joht. MERENKULKUNEUVOS (ryhmä 2) 2002 SARKKINEN, Paavo Olavi, s. 1.5.1937 Helsinki, dipl.ins., Merenkulkulaitoksen Suomenlahden merenkulkupiirin pääll. RILS ARVONIMET (toim.suunn. kohta 11) Historiaryhmä 210607 4 (20) Rakennusalan diplomi-insinöörien vuosiluku lihavoitu MINISTERI (ryhmä 2) 1977 LEHTO, Sakari Tapani., s. 26.12.1923 Turku, k. 30.6.2006 Kemiö, ekonomi, varatuomari, Par- tek Oy, toim.joht. TEOLLISUUSNEUVOS (ryhmä 2) 1948 ARVONEN, Veli Taavi, s. 30.10.1908 Turku, k. 1994 Turku, rak.mest., Rakennustoimisto Arvonen toim.joht. 1948 WUORIO, Otto Wilhelm, s. 7.4.1887 Nurmijärvi, k. 14.2.1964 Helsinki, rak.mest., Otto Wuorio Oy, toim.joht. 1949 SOLA, Artturi Jalmari, s. 24.3.1882 Tampere, k. 11.12.1961 Tampere, rak.mest., Tähtinen & Sola Oy, toim.joht. 1951 AALTO, Juho Lauri, s. 20.1.1894 Artjärvi, k. 16.3.1965, rak.mest., Rakennustoimisto Juho L. Aalto, toim.joht. 1951 SAARI, Lauri Valdemar, s. 10.6.1893 Iitti, k. 12.9.1988 Pieksämäki 1952 KREUGER, Erik Johan Ragnar, s. 4.8.1897 Viipurin mlk., k. 27.10.1997, ins. Polytechnisches Institut und Ingenieur-Akademie Strelitz, Saksa, 1921, Yleinen Insinööritoimisto (YIT), toim.joht. 1953 WREDE, Kurt, s. 25.9.1893 Wildenhain, Saksi, Saksa, k. 17.12.1974 Helsinki, rak.ins., Tikkurilan Silkki Oy, toim.joht. 1955 AUTTILA, Waldemar, s. 26.6.1895 Tampere, k. 25.2.1963 Tampere, Rakennusliike Auttila Oy, toim.joht. 1961 KARJALAINEN, Yrjö Hemming, s. 20.3.1907 Helsinki, k. 24.4.1982 Espoo, dipl.ins., Raken- nus- ja insinööritoimisto Yrjö Karjalainen Oy, toim.joht. 1962 HARTELA, Emil Herman, s. 14.10.1894 Tohmajärvi, k. 9.4.1970, rak.mest., ins., Rakennus Oy Hartela ja Urakoitsijat Oy, toim.joht. 1962 KETOLA, Johan (Jussi) Israel, s. 16.4.1908 Lapua, k. 1986, rak.mest., Rakennustoimisto Jussi Ketola Oy, toim. joht. 1962 MÄKIÖ, Juho Mikael, s. 12.5.1900 Alastaro, k. 1962), rak.mest., Mäkiö Oy, toim.joht. 1963 HALONEN, Pekka Pellervo, s. 27.3.1912 Valkeala, k. 30.12.1967 Las Palmas, Espanja, rak.mest., Rakennusyhtymä Halonen & Juntunen Oy, toim.joht., Rakennusvoima Oy, hall. puh.joht. 1963 KEROLA, Auno Armas, s. 22.11.1907 Rovaniemen mlk., k. 26.1.1984 Rovaniemi, rak.mest., Kemin Rakennus Oy, toim.joht. 1963 RISSANEN, Arvo, s. 11.9.1902 Helsinki, k. 15.9.1985, rak.mest., Rakennustoimisto Arvo Rissanen Ky, toim.joht. 1964 PIKARLA, Uno Valdemar, s. 21.3.1899 Turku, k. 4.1.1976 Helsinki, rak.mest., Rakennus Oy, toim.joht. 1964 RUOLA, Martti Olavi, s. 8.7.1917 Kustavi, k. 18.9.1988 Turku, rak.mest., Rakennustoimisto Ruola Oy toim.joht. 1964 TERVO, Sulo Albin, s. 8.2.1920 Nurmes, k. 26.10.1998 Helsinki, rak.mest., Oy Rakennustoimisto S. A. Tervo, toim.joht. 1965 HEUSALA, Matti Hjalmar, s. 19.9.1893 Kalajoki, k. 9.10.1966, rak.mest., Rakennus Oy Matti Heusala, toim.joht. 1965 KARJANLAHTI, Matias (Matti) Hemmi, s. 4.2.1908 Kauhava, k. 7.6.1974 Helsinki, rak.mest., Karjanlahti Oy, toim.joht. 1966 GROTH, Klaus Fridolf, s. 20.7.1914, rak.mest., Rakennustoimisto Klaus Groth, toim.joht. 1966 HELANTO, Reino Arvid, s. 15.6.1906 Viipuri, k. 11.9.1984, ins., Rakennus ja insinööritoimisto Teräsbetoni Oy, toim.joht. 1966 KIVINEN, Unto Allan, s. 22.6.1921 Lapinjärvi, k. 21.4.1997 Lahti, rak.mest., Rak.liike Unto Kivinen Oy, toim.joht. 1966 PASANEN, Martti, s. 2.1.1896 Kaavi, k. 7.12.1977, rak.mest., Rak.tsto Martti Pasanen Oy, toim.joht.
Load more

Recommended publications
  • Tuesday June 2 Wednesday June 3
    Tuesday June 2 14:00- Registration 18:30 19:30 Welcome reception Wednesday June 3 08:00- Registration 09:00 09:00- Welcome and Introduction 09:15 09:15- Targeting Ebola Chair: Steven Kern 10:45 09:15- Conducting clinical trials in challenging Steven Kern 09:30 environments 09:30- France Estimating an effective dose for a repurposed 09:55 Mentré drug to treat Ebola: the case of favipiravir Estimating an effective dose for a new drug to 09:55- Matthias treat Ebola with incomplete information: the 10:20 Machacek case of Zmapp 10:20- An Adaptive Platform Trial for Ebola: Scott Berry 10:45 Application to Future Epidemics 10:45- Coffee break, Poster and Software session I 12:15 Posters in Group I (with poster numbers starting with I-) are accompanied by their presenter 12:15- Diabetes Chair: IñakiTrocóniz 12:55 Page | 1 12:15- Roberto A model of glucose clearance to improve the 12:35 Bizzotto description of glucose homeostasis A longitudinal HbA1c model elucidates genes 12:35- Rada Savic linked to disease progression on metformin 12:55 therapy 12:55- Lunch 14:25 On the 20th anniversary of 'Nonlinear 14:25- Chair: France models for repeated measurement 15:15 Mentré data' 14:25- David Why write a book in 1995 on nonlinear mixed 14:50 Giltinan effects modeling? 14:50- Marie Subsequent developments in nonlinear mixed 15:15 Davidian effects modeling 15:15- Tea break, Poster and Software session II 16:40 Posters in Group II (with poster numbers starting with II-) are accompanied by their presenter 16:40- Other diseases Chair: Ana Ruiz 17:40 José
    [Show full text]
  • The Late Iron Age Bear-Tooth Pendants in Finland: Symbolic Mediators Between Women, Bears, and Wilderness?
    The Late Iron Age Bear-Tooth Pendants in Finland: Symbolic Mediators between Women, Bears, and Wilderness? NORA KIVISALO University of Turku Abstract In the article I discuss the different functions and meanings of bronze bear-tooth pendants in the Finnish Late Iron Age (800–1150/1300 ce). I first focus on an analysis of the pendants in terms of archaeological methodology: chronology, typology and find context. The second focus of attention, and in this article the most important one, is on the interpretation of these pendants. They are usually interpreted as magical items, amulets. In my opinion this is not the only possible interpretation. I suggest that the pendants can be interpreted as magi- cal or religious, but that their possible protective use as amulets does not exclude other functions, such as a decorative and/or social one. I emphasise the possibility that bear-tooth pendants may be linked to a symbolic form of expression involving the idea of control of the forest and wilderness. Finnish folk tradition and mythology point to a metaphoric and metonymic relationship on the one hand between the bear and the wilderness, on the other the bear and women. The bronze bear-tooth pendants – possibly worn only by women – may have carried a symbolic message of control over the wilderness; this control could have been mythology-based and practised by ritual acts; at the same time it could also take the form of concrete acts, such as utilization of the wilderness: a fur-based economy and control over the fur trade. Keywords: bear-tooth pendant, Iron Age, Finland, cognitive archaeology In Finland, more than a hundred bear-tooth pendants are known.
    [Show full text]
  • Finland During the First Millenium
    FINLAND DURING THE FIRST MILLENIUM 1st millennia AD Jouko Pesonen The old sagas contain stories from the ancient times, as in here, in which I have collected, during the last twenty years, pieces of data about the Viking kings and mostly Finnish and Danish Vikings. First they conducted pillaging, later the pillaging transformed into trading and migration over the vast oceans. The sagas are often Norwegian or Dutch. One of the most known scribe of the sagas was Snorri Sturluson, Icelandic priest. Many recordings by eager family researchers were employed among the source materials and used for the interpretations of the studies. One can not trust on only one recording, especially a Russian one. Plenty of insight and interpretation were needed. I can not really base or pinpoint my perception in some particular earlier study. Simply small pieces and bits were collected together for THE HISTORY OF THE OLD FINNISH LION NATION AND HER VIKING KINGS- SUMMARY. Translated: M. Eskel, v.1 Table of Contents THE OLD SAGAS TELL ................................................................................................................................. 2 THE OLD COUNTRY OF FINLAND ............................................................................................................... 4 THE ROYAL DYNASTY OF THE OLD FINLAND 160 AD ................................................................................. 8 KING FORNJOTR KVENLAND’S HEIRS: .....................................................................................................
    [Show full text]
  • Fortum Annual Report 1 9 9 8 Annual Report 1998
    Fortum Annual Report 1998 Annual Report 1998 Snellmaninkatu 13, FIN-00170, Helsinki, Finland www.fortum.com Fortum 1998 Financial statements Fortum means energy ........................................ 2 Board of Directors´report ............................... 40 Fortum in 1998 .................................................. 3 Consolidated income statement ...................... 48 Fortum in the energy markets ........................... 4 Consolidated balance sheet ............................. 49 Chairman’s review ............................................. 6 Consolidated cash flow statement .................. 50 President and CEO’s review.............................. 7 Notes to the financial statements.................... 51 Group shares and holdings.............................. 65 Key financial indicators .................................. 68 Divisional reviews Formulae for the key financial indicators ...... 72 Oil and Gas ........................................................ 8 Parent company income statement, Power and Heat................................................ 16 balance sheet and cash flow statement ........... 73 Operation and Maintenance ............................ 24 Notes to the parent company Engineering ..................................................... 26 financial statements ........................................ 74 Chemicals ........................................................ 28 Shares and shareholders .................................. 75 Other business operations ..............................
    [Show full text]
  • Bidrag Till Fennoskandiens Språkliga Förhistoria I Tid Och Förhistoria Rum Språkliga Till Fennoskandiens Bidrag
    HELSINGFORS UNIVERSITET HUMANISTISKA FAKULTETEN MIKKO K.MIKKO HEIKKILÄ | BIDRAG FENNOSKANDIENS TILL SPRÅKLIGA RUM FÖRHISTORIA OCH I TID ISBN 978-951-51-0065-8 (HFT.) BIDRAG TILL FENNOSKANDIENS ISBN 978-951-51-0066-5 (PDF) UNIGRAFIA SPRÅKLIGA FÖRHISTORIA HELSINGFORS 2014 I TID OCH RUM MIKKO K. HEIKKILÄ BIDRAG TILL FENNOSKANDIENS SPRÅKLIGA FÖRHISTORIA I TID OCH RUM Mikko K. Heikkilä Akademisk avhandling som med tillstånd av Humanistiska fakulteten vid Helsingfors universitet framlägges till offentlig granskning i auditorium I i Forsthuset lördagen den 23 augusti 2014 kl. 12. HELSINGFORS UNIVERSITET På pärmbilden en utsikt över sjön Kulovesi i Kumo älvs vattendrag i Sastamala Foto Mikko Heikkilä 2014 ISBN 978-951-51-0065-8 (hft.) ISBN 978-951-51-0066-5 (PDF) Unigrafia Helsingfors 2014 Boken är tillägnad mina morföräldrar. LITE SNILLE OCH SMAK ”Mindre rådfrågande mina krafter, än min kärlek för Fäderneslandets häfder och min håg att i någon mon gagna i den vetenskap, hvaråt mina lediga stunder varit egnade, har jag företagit utarbetningen af en språkhistoria öfver de tider, som föregått våra, och fullbordande nu Första Bandet af detta Verk, är det i tillförlit till ämnets vigt och storhet, jag vågar nedlägga denna doktorsavhandling för offentlig granskning.” En aning modifierat utdrag ur förordet till första bandet (Skandinavien under hedna-åldern) i verket Svenska folkets historia från äldsta till närwarande tider av Anders Magnus Strinnholm (1834). ”Det är bättre […] att säga sanningen på ett oskickligt sätt än att vältaligt frambära vad som är lögnaktigt.” ”Därför överlämnar jag djärvt mina försök åt Din kritik, och jag ber om Ditt omdöme. Jag vet emellertid, att, som vanligt är när det gäller något nytt, jag kommer att få åtskilliga kritiker, som hävdar, att mina ord är uppdiktade och osanna, liknande de Scipios drömmar, som Cicero diktade om.
    [Show full text]
  • This Is How a Transmission Line Comes About Page 10 Finnish Grid
    2/2009 Fingrid Oyj Fingrid Corporate magazine Corporate This is how a transmission line comes about page 10 Finnish grid – 80 years of developments page 16 In this issue: 3 Editorial | 80 years in the centre of infrastructure 4 “We live in a world of changing threats,” says Minister Jyri Häkämies. A serious disturbance in the electricity infrastructure has been raised as one of the foremost threat scenarios in Finland. 7 Grid connects now and in the future | Fingrid has worked out alterna- tive scenarios of the operating environment, with the time perspective FINGRID until 2030. Three alternative models for potential trends in electricity Corporate magazine consumption and generation are presented. Fingrid Oyj 12th volume 9 Column | “Values and values” by Kari Kuusela 2/2009 10 This is how a transmission line comes about | Photographs show how Editorial staff a reliable transmission line is built using modern technology, traditional expertise and skilled workforce. Telephone: +358 (0)30 395 5153, Fax: +358 (0)30 395 5196 13 Project Manager Ritva Laine’s work begins where the EIA procedure of Postal address: P.O.Box 530, a line project finishes. FI-00101 Helsinki, Finland Street address: Arkadiankatu 23 B, Helsinki 15 In brief www.fingrid.fi Editor-in-Chief: Tiina Miettinen 16 80 years of power for Finland | In its jubilee year, the Finnish transmis- E-mail: [email protected] sion grid is active and in good strength. Editorial board: Eija Eskelinen, Mikko Jalonen, 22 Reija Kuronen, Kaija Niskala, Arto Pahkin, Landscape towers are landmarks | In some cases they are even works of environmental art.
    [Show full text]
  • Personal Name Systems in Finnic and Beyond
    PERSONAL NAME SYSTEMS IN FINNIC AND BEYOND UUHH 112.indd2.indd 1 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 UUHH 112.indd2.indd 2 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 Uralica Helsingiensia12 Personal name systems in Finnic and beyond EDITED BY TERHI AINIALA & JANNE SAARIKIVI HELSINKI 2017 UUHH 112.indd2.indd 3 114.11.20174.11.2017 115:25:135:25:13 Terhi Ainiala & Janne Saarikivi (eds): Personal name systems in Finnic and beyond. Orders • Tilaukset Uralica Helsingiensia 12. Tiedekirja Cover Rigina Ajanki Snellmaninkatu 13 Layout Mari Saraheimo FI-00170 Helsinki <www.tiedekirja.fi> ISBN 978-952-5667-90-5 (print) <[email protected]> ISBN 978-952-5667-91-2 (online) ISSN 1797-3945 Printon Tallinn 2017 Uralica Helsingiensia The series Uralica Helsingiensia is founded in 2008. It features thematic volumes and mono- graphs on the history, typology and sociology of Uralic languages. Studies focusing on Es- tonian language and culture, Hungarian language and culture, as well as Saamic studies are equally welcome in the series. The series also seeks to support university studies on its focus areas. Uralica Helsingiensia is rated at level 1 by the Publication Forum of the Federation of Finnish Learned Societies. All submitted manuscripts are peer-reviewed. Uralica Helsingiensia on perustettu 2008. Sarjassa julkaistaan temaattisia artikkeli kokoelmia tai monografi oita erityisesti uralilaisten kielten historian, typologian ja kielisosiologian alalta. Aihepiiriin kuuluvat myös Unkarin kielen ja kulttuurin, Viron kielen ja kulttuurin ja saamentutkimuksen
    [Show full text]
  • Red List of Baltic Breeding Birds
    HELCOM Red List of Species and Habitats/Biotopes: Red List of Baltic Breeding Birds Version November 2011 To be integrated by early 2013 into the HELCOM Red List of Baltic Sea Species currently under preparation Helsinki Commission Baltic Marine Environment Protection Commission HELCOM Red List of Species and Habitats/Biotopes Red List of Baltic Breeding Birds Version November 2011 To be integrated by early 2013 into the HELCOM Red List of Baltic Sea Species currently under preparation Helsinki Commission Baltic Marine Environment Protection Commission Published by: Helsinki Commission Katajanokanlaituri 6 B FI-00160 Helsinki Finland http://www.helcom.fi Authors: Vladimir Fedorov (RU), Martti Hario (FI), Christof Herrmann (DE), Jan Kieckbusch (DE), Lidia Sternik (PL), Antra Stipniece (LV), Ole Thorup (DK), Martin Tjernberg (SE) Contributors: Mindaugas Dagys (LT), Jaanus Elts (EST), Gennady Grishanov (RU), Włodzimierz Meissner (PL) For further information see: Appendix 1 HELCOM Secretariat Red Lists of Baltic Sea Species project manager Tytti Kontula & coordinator Jannica Haldin For bibliographic puorposes this document should be cited as: HELCOM 2012 Red List of Baltic Breeding Birds. HELCOM Red Lists of Baltic Sea Species and Habitats/Biotopes. Information included in this publication or extracts thereof are free for citing on the condition that the complete reference of the publication is given as above. Copyright 2012 by the Baltic Marine Environment Comission – Helsinki Commission Photo credits: Front cover: Jürgen Reich Ek, Malin:
    [Show full text]
  • Annual Report 2006 (PDF 4
    ANNUAL REPORT 2006 CREATING VALUE FOR THE FUTURE VATTENFALL AT A GLANCE Vattenfall is Europe’s fourth largest generator of electricity and the largest producer of heat. Consolidated sales in 2006 amounted to SEK 145,815 million. Vattenfall’s vision is to be a leading European energy company. Operations today are conducted in Sweden, Denmark, Finland, Germany and Poland. Vattenfall works in all parts of the electricity value chain: generation, transmission, distribution and sales. Vattenfall also conducts energy trading and lignite mining, and produces, distributes and sells heat. The Group has slightly more than 32,000 employees, and the Parent Company, Vattenfall AB, is 100%–owned by the Swedish state. Sales and operating profi t Profi tability Total electricity generation1 Sales, Operating profi t, SEK million SEK million % TWh 150,000 30,000 30 75 45% 120,000 24,000 24 60 42% 35% 90,000 18,000 18 45 34% 60,000 12,000 12 30 23% 21% 30,000 6,000 6 15 0 0 0 0 2002 2003 2004 2005 2006 2002 2003 2004 2005 2006 2005 2006 ■ Sales (IFRS) ■ Return on equity1 (Sw. GAAP) ■ Fossil–based power ■ Operating profi t1 (Sw. GAAP) ■ Return on equity1 (IFRS) ■ Nuclear power ■ 1 ■ 1 Operating profi t (IFRS) Return on net assets (Sw. GAAP) ■ Hydro power 1 1) Excl. items affecting comparability. ■ Return on net assets (IFRS) 1) Wind power, biofuel and waste are 1) Excl. items affecting comparability. included in these volumes at a total of 1.3 TWh for 2006 and 0.5 TWh for 2005. Key data 2006 2005 Change, % 2006 (EUR) 1 Net sales, SEK million ▲ 145,815 129,158 12.9 16,112 Operating profi t, SEK million ▼ 27,049 27,571 —1.9 2,989 Operating profi t (EBIT) excl.
    [Show full text]
  • S C a N D I N a V
    0˚ 10˚E 20˚E 30˚E 24˚W 20˚W 16˚W Nordkapp Gamvik Mehamn Gjesvaer Skarsvag Kamoyvaer Ingoy Nordmandset Berlevag Kifjord Oksevag Nordvagen Tyfjord Tufjord Gunnarnes Masoy Nordmannset I Laksefjord Store Molvik Makkaur Skjanes Kongsfjord Horn Ytre Kafjord Steingammen Langfjordnes Trollfjorden Batsfjord Hammingberg 70˚N Latrar Raufarhofn Smidhjuvik Akkarfjord Snofjord Repvag Nervei Veines Sandoybotn Skarvfjordhamn Furufjordhur Skalar Forsl Kalak Hrafnsfjardhareyri Svartnes Vardo Hellefjord Minnibakki Kopasker Saudhanes Hammerfest Lebesby Kiberg Bolungarvik Donnesfjord Leirpollen Rypefjord Kokelv Sudhureyri Unadhsdalur Thorshofn Smalfjordnes 66˚N Sorvaer Honseby Ifjord Saebol Isafjordhur Siglufjordhur Thonglabakki Russenes Tana Komagvaer Ulfsa Svalbardh Breivikbotn Klubben Hamar 66˚N Karhamn Nordhurfjordhur Kvalsund Skallelv Olafsfjordhur Brettingsstadhir Skinnastadhir Kistrand Kalfshamarsvik Keta Storfjordbotn Arnes Husavik Bakkafjordhur Hasvik Skaidi Kunes Krampenes Skeggjastadhir Varangerbotn Nesseby Vaytolakhti Fell Dalvik Laxamyri Haukadalur Thingeyri Hrisey Borselv Ekkeroy Rauoamyrl Grenivik Maririken Indre Billefjord Skipagurra Vadso Hrappstadhakot Loppa Marivika Kolvik Selardalur Kvalfjord Komagfjord Tsyp-Navolok Skagastrond Hvammur Laufas Hamundarstadhir Korsfjorden Nuorgam Gandvik Laufas Bergsfjord Bugoynes Bildudalur Torsvag Storekorsnes Sirma Stori Laugardalur Kaldrananes Vopnafjordhur Kongshus Saudharkrokur Vidhirholl Arviksand Skavnakk Leirbotn Talknafjordur Holmavik Hamnbukt Eyna Drangsnes Olderfjord Bugoyfjord Grense Jakobselv
    [Show full text]
  • Preliterary Scandinavian Sound Change Viewed from the East
    Nordica Helsingiensia 54 PRELITERARY SCANDINAVIAN SOUND CHANGE VIEWED FROM THE EAST UMLAUT REMODELLED AND LANGUAGE CONTACT REVISITED Johan Schalin (med utförlig resumé på svenska) ACADEMIC DISSERTATION AKADEMISK AVHANDLING to be publicly discussed, by due som med tillstånd av Humanistiska permission of the Faculty of Arts fakulteten vid Helsingfors universitet at the University of Helsinki in framlägges till offentlig gransk- lecture hall 5, University Main ning i universitetets huvudbyggnad, Building (Fabianinkatu 33), on the sal 5 (Fabiansgatan 33) tisdagen 11th of September, 2018 at 12 o’clock. den 11 september 2018 kl. 12. _______________________________________________________________________ Nordica Department of Finnish, Finno- Finskugriska och Ugrian and Scandinavian Studies nordiska avdelningen University of Helsinki Helsingfors universitet 2018 © 2018 Johan Schalin, with publishers of original papers and the Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies, University of Helsinki. This book is number 54 in the series Nordica Helsingiensia, published by the Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies, University of Helsinki. Denna bok utgör nummer 54 i publikationsserien Nordica Helsingiensia. Publisher/Utgivare: Finskugriska och nordiska avdelningen Nordica PB 24 (Unionsgatan 40) FIN-00014 Helsingfors universitet Finland Printed in Finland by Unigrafia, Helsinki 2018 Tryck: Unigrafia, Helsingfors 2018 ISSN 1795-4428 ISBN 978-951-51-4386-0 (paperback/hft) ISBN 978-951-51-4387-7 (PDF) UNIVERSITY OF HELSINKI, Faculty of Arts Department of Finnish, Finno-Ugrian and Scandinavian Studies Scandinavian languages Johan Schalin, 2018. Preliterary Scandinavian sound change viewed from the east: Umlaut remodelled and language contact revisited. Abstract In this compilation thesis the author pursues an improved diachronic phonological understanding of reconstructed pre-documentary Scandinavian language, with more in-depth consideration given to its vowel history, its eastern vernaculars and the lexical traces of contact with Finnic.
    [Show full text]
  • Women in Traditional Religions: Refusing to Let Patriarchy (Or Feminism) Separate Us from the Source of Our Liberation
    Mississippi College Law Review Volume 22 Issue 2 Vol. 22 Iss. 2 Article 5 2003 Women in Traditional Religions: Refusing to Let Patriarchy (or Feminism) Separate Us from the Source of Our Liberation Cheryl B. Preston Follow this and additional works at: https://dc.law.mc.edu/lawreview Part of the Law Commons Custom Citation 22 Miss. C. L. Rev. 185 (Spring 2003) This Article is brought to you for free and open access by MC Law Digital Commons. It has been accepted for inclusion in Mississippi College Law Review by an authorized editor of MC Law Digital Commons. For more information, please contact [email protected]. WOMEN IN TRADITIONAL RELIGIONS: REFUSING TO LET PATRIARCHY (OR FEMINISM) SEPARATE Us FROM THE SOURCE OF OUR LIBERATION' Cheryl B. Preston* I. INTRODUCTION The picture of Afghan women under the burqa may be the feminist ensign of our age. This image is a powerful one in enlisting the support of feminists, typi- cally pacifists,2 for war-and if not for war in the sense of an armed invasion of another country, at least for a revival of the feminist disdain for traditional con- servative religions. Erin Silva, a feminist author with a penchant for emphasis, described one international religion as more than merely "patriarchal" (in the negative feminist sense) but rather "fundamentalist," defined by her as "patriarchy gone berserk," and ultimately, as "matricidal." 3 Using a metaphor of a chapel, a house of God, she describes this religion: The foundation . .has been reinforced with male superiority, the columns and walls thickened and strengthened with male hegemony, covered with a roof structure of male control and dominion ...
    [Show full text]