DOCSLIB.ORG

Puolueensa Kannatusta Vahvistaa Eniten Li Andersson Ja Vähiten Touko Aalto

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Puolueensa Kannatusta Vahvistaa Eniten Li Andersson Ja Vähiten Touko Aalto TUTKIMUSOSIO 1 Puolueensa kannatusta vahvistaa eniten Li Andersson ja vähiten Touko Aalto Vasemmistoliiton Li Andersson on ainoa puoluejohtaja, jonka enemmistö kan- sasta (51 %) uskoo vaikuttavan puolueensa kannatusta kohentavasti, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Muut puoluejohtajat jäävät selvästi Anderssonin taakse. Vajaa kaksi viidestä (38 %) arvioi Petteri Orpon lisäävän kokoomuksen kanna- tusta ja yli neljännes (29 %) Sari Essayahin kohentavan kristillisdemokraattien suosiota. Heikoiten pärjäsi Vihreiden Touko Aalto. Vain noin yksi seitsemästä (15 %) uskoi hänen lisäävän puolueensa kannatusta. Kun vähennetään niiden vastaajien osuus, jotka uskovat puoluejohtajan vaikut- tavan puolueessa kannatusta lisäävästi niiden osuudesta, jotka arvioivat puo- luejohtajan heikentävän puolueensa kannatusta, saadaan selville puoluejohta- jien nettovaikutus puolueen kannatukseen. Tämä tarkastelu paljastaa, että yh- deksästä puoluejohtajasta vain neljä selviää plussan puolelle. Nämä ovat pa- remmuusjärjestyksessä Li Andersson (+37 %), Sari Essayah (+19 %), Petteri Orpo (+16 %) ja Anna-Maja Henriksson (+7 %). Viidellä puoluejohtajalla on miinusmerkkinen nettovaikutus. Pakkasen puolella ovat järjestyksessä: Touko Aalto (-23 %), Antti Rinne (-20 %) Juha Sipilä (-20 %), Jussi Halla-aho (-16%) ja Sampo Terho (-8 %). Li Anderssonin ja Jussi Halla-ahon vaikutukseen kannatuksen lisääjinä luotetaan eniten omien keskuudessa Eri puolueiden kannattajat ovat pääsääntöisesti taipuvaisia uskomaan kannat- tamansa puolueen puheenjohtajan vaikuttavan puolueen kannatusta vahvista- vasti. Tällä tavalla tarkasteltuna suosituimmat puoluejohtajat omiensa keskuu- dessa ovat Li Andersson (89 %) ja Jussi Halla-aho (86 %). Heikoiten omien joukossa pärjäävät Touko Aalto ja Antti Rinne. Kannattajista Aallon lumovoimaan uskoo reilu kolmannes (35 %) ja Rinteen kaksi viidestä (41 %). Kokoomuksen kannattajista kaksi kolmesta (66 %) uskoo Orpon ja keskustan kannattajista lähes sama määrä (62 %) uskoo Sipilän vahvistavan puolueensa kannatusta. Omien jälkeen Orpon, Halla-ahon, Terhon ja Essayahin kannatusta lisäävään voimaan uskovat eniten keskustaa kannattavat. Sipilään ja Henrikssoniin us- kovat kokoomuksen, Anderssoniin ja Aaltoon SDP:n sekä Rinteeseen perus- suomalaisten kannattajat. Muiden puolueiden kannattajien keskuudessa usko Sipilän myönteiseen vaiku- tukseen puolueensa kannatukseen on suurin kokoomuksen (34 %) ja pienin perussuomalaisten (9 %), Orpolla suurin keskustan (54 %) ja pienin perus- 2 suomalaisten (26 %), Rinteellä suurin perussuomalaisten (26 %) ja pienin vih- reiden (16 %), Halla-aholla suurin keskustan (33 %) ja pienin vihreiden (16 %), Aallolla suurin (17 %) SDP:n ja pienin perussuomalaisten (9 %), Anderssonilla suurin SDP:n (70 %) ja pienin perussuomalaisten (31%), Henrikssonilla suurin kokoomuksen (26 %) ja pienin perussuomalaisten (7 %), Essayahilla suurin keskustan (45 %) ja pienin perussuomalaisten (18%) ja Terholla suurin kes- kustan (36 %) ja heikoin vasemmistoliiton (8 %) keskuudessa. Tutkimuksen toteutus KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutki- musaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2.-7.6 2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1.004. Vastaajat edustavat maamme 18 - 79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaa- ta lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 040 057 0087. Kuvio 7. MITEN SEURAAVAT PUOLUEJOHTAJAT VAIKUTTAVAT PUOLUEENSA KANNA- TUKSEEN (%). LISÄÄ EI VAIKU- EI VÄHENTÄÄ KANNA- TA MITEN- OSAA KANNA- TUSTA KÄÄN SANOA TUSTA Li Andersson vasemmistoliiton kannatuks. 51 17 17 14 Petteri Orpo kokoomuksen kannatukseen 38 21 19 22 Sari Essayah kristillisdemokraattien kannat. 29 36 24 10 Jussi Halla-aho perussuomal. kannatukseen 25 14 19 41 Juha Sipilä keskustan kannatukseen 24 16 16 44 Antti Rinne SDP:n kannatukseen 20 21 19 40 Anna-Maja Henriksson RKP:n kannatukseen 19 41 28 12 Sampo Terho sinisten kannatukseen 17 33 25 25 Touko Aalto vihreiden kannatukseen 15 26 21 38 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2018 Kuvio 7h. MITEN PUOLUEJOHTAJAT VAIKUTTAVAT PUOLUEENSA KANNATUKSEEN: HALLITUSPUOLUEIDEN (HALL) vs. OPPOSITIOPUOLUEIDEN (OPPO) KAN- NATTAJIEN ARVIOT (%). 3 LISÄÄ EI VAIKU- EI VÄHENTÄÄ KANNA- TA MITEN- OSAA KANNA- TUSTA KÄÄN SANOA TUSTA HALL 45 20 8 28 Juha Sipilä KESKn kannatukseen OPPO 18 13 10 59 HALL 59 23 7 11 Petteri Orpo KOKn kannatukseen OPPO 34 20 15 31 HALL 16 16 5 62 Antti Rinne SDPn kannatukseen OPPO 28 24 14 34 HALL 27 12 8 53 Jussi Halla-aho PSn kannatukseen OPPO 30 16 13 41 HALL Touko Aalto VIHRn kannatukseen 14 25 11 50 OPPO 18 28 17 37 Li Andersson VASn kannatukseen HALL 50 21 8 21 OPPO 65 16 9 11 Anna-Maja Henriksson RKPn kannat. HALL 24 50 11 14 OPPO 19 42 25 14 Sari Essayah KDn kannatukseen HALL 37 45 9 9 OPPO 30 37 21 12 Sampo Terho SINn kannatukseen HALL 32 39 15 15 OPPO 12 34 19 35 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2018 Kuvio 7n. PUOLUEJOHTAJIEN VAIKUTUS PUOLUEIDEN KANNATUKSEEN: 'NETTO- VAIKUTUS' ('lisää kannatusta' ja 'vähentää kannatusta' -osuuksien erotukset, %). 4 Li Andersson vasemmistoliiton kannatukseen 37 Sari Essayah kristillisdemokraattien kannat. 19 Petteri Orpo kokoomuksen kannatukseen 16 Anna-Maja Henriksson RKP:n kannatukseen 7 Sampo Terho sinisten kannatukseen -8 Jussi Halla-aho perussuomal. kannatukseen -16 Juha Sipilä keskustan kannatukseen -20 Antti Rinne SDP:n kannatukseen -20 Touko Aalto vihreiden kannatukseen -23 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40 50 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2018 Kuvio 7p. PUOLUEJOHTAJAN VAIKUTUS PUOLUEEN KANNATUKSEEN: KUNKIN PUOLU- EEN TILANNE SEN OMIEN KANNATTAJIEN ARVIOIMANA* (%). LISÄÄ EI VAIKU- EI VÄHENTÄÄ KANNA- TA MITEN- OSAA KANNA- TUSTA KÄÄN SANOA TUSTA Li Andersson Vasemmistoliiton kannatuks. 89 5 5 0 Jussi Halla-aho perussuomal. kannatukseen 86 10 0 4 Petteri Orpo kokoomuksen kannatukseen 66 19 6 9 Juha Sipilä keskustan kannatukseen 62 18 4 17 Antti Rinne SDP:n kannatukseen 41 23 10 26 Touko Aalto vihreiden kannatukseen 35 17 22 26 0 25 50 75 100 *Selite: Keskustan kannattajat arvioivat Sipilän vaikutusta KESKn kannatukseen, jne. Kunnallisalan kehittämissäätiö 2018 Kuvio 7-1. PUOLUEJOHTAJAN VAIKUTUS PUOLUEEN KANNATUK- SEEN: JUHA SIPILÄ KESKUSTAN KANNATUKSEEN (%). LISÄÄ EI VAIKU- EI VÄHENTÄÄ KANNA- TA MITEN- OSAA KANNA- TUSTA KÄÄN SANOA TUSTA 5 Kaikki 24 16 16 44 Nainen 22 16 20 42 Mies 27 15 12 46 18-30 vuotta 15 6 32 47 31-40 vuotta 10 10 21 59 41-50 vuotta 24 11 13 51 51-60 vuotta 25 20 5 50 Yli 60 vuotta 38 25 9 28 Peruskoulutus 22 15 20 43 Muu koulutus 24 16 12 48 Akateeminen 29 16 15 40 Ylempi toimihenkilö 32 16 10 42 Alempi toimihenkilö 27 14 5 53 Työntekijä 13 13 18 55 Yrittäjä 38 13 12 37 Opiskelija 18 7 27 47 Eläkeläinen 34 25 10 31 Työtön 13 10 33 44 SAK 17 16 13 54 Akava 29 17 12 42 STTK 28 25 7 40 Alle 20000 € 10 12 28 51 20-35000 € 20 16 18 46 35-50000 € 26 16 10 48 50-85000 € 32 19 6 43 Yli 85000 € 32 16 9 43 Pääkaupunkiseutu 22 19 12 47 Kaupunkimainen kunta 22 15 18 46 Taajaan asuttu 30 12 20 37 Maaseutumainen 35 15 8 42 Uusimaa 23 17 15 45 Etelä-Suomi 22 16 15 48 Länsi-Suomi 26 12 17 45 Pohjois- ja Itä-Suomi 26 17 18 39 Työväenluokka 13 10 18 58 Alempi keskiluokka 29 17 12 42 Ylempi keskiluokka 36 19 10 35 KESK 62 18 4 17 PS 9 7 5 78 KOK 34 20 12 35 SDP 23 13 5 58 VIHR 16 12 22 51 VAS 12 10 15 63 Muut 23 23 6 48 Hallituspuolueet 45 20 8 28 Oppositiopuolueet 18 13 10 59 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2018 Kuvio 7-2. PUOLUEJOHTAJAN VAIKUTUS PUOLUEEN KANNATUK- SEEN: PETTERI ORPO KOKOOMUKSEN KANNATUK- SEEN (%). LISÄÄ EI VAIKU- EI VÄHENTÄÄ KANNA- TA MITEN- OSAA KANNA- TUSTA KÄÄN SANOA TUSTA 6 Kaikki 38 21 19 22 Nainen 37 20 23 20 Mies 38 22 15 25 18-30 vuotta 24 20 38 18 31-40 vuotta 26 16 29 29 41-50 vuotta 31 22 16 32 51-60 vuotta 41 29 9 21 Yli 60 vuotta 56 20 8 17 Peruskoulutus 31 21 25 24 Muu koulutus 43 22 12 23 Akateeminen 42 19 21 19 Ylempi toimihenkilö 46 19 13 23 Alempi toimihenkilö 42 31 10 18 Työntekijä 25 20 23 32 Yrittäjä 47 25 8 20 Opiskelija 26 21 39 14 Eläkeläinen 54 20 7 19 Työtön 25 12 36 27 SAK 33 26 15 26 Akava 46 24 13 16 STTK 39 24 11 26 Alle 20000 € 28 20 29 24 20-35000 € 37 20 18 25 35-50000 € 41 24 11 24 50-85000 € 41 26 14 19 Yli 85000 € 53 12 11 24 Pääkaupunkiseutu 45 20 14 21 Kaupunkimainen kunta 32 21 22 25 Taajaan asuttu 44 21 19 16 Maaseutumainen 45 25 9 21 Uusimaa 43 21 15 21 Etelä-Suomi 38 20 16 27 Länsi-Suomi 33 20 25 21 Pohjois- ja Itä-Suomi 36 22 21 22 Työväenluokka 27 20 23 31 Alempi keskiluokka 40 25 15 20 Ylempi keskiluokka 52 20 12 16 KESK 54 26 8 12 PS 26 20 7 47 KOK 66 19 6 9 SDP 31 25 15 29 VIHR 34 12 26 29 VAS 30 22 18 31 Muut 41 21 11 27 Hallituspuolueet 59 23 7 11 Oppositiopuolueet 34 20 15 31 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2018 Kuvio 7-3. PUOLUEJOHTAJAN VAIKUTUS PUOLUEEN KANNATUK- SEEN: ANTTI RINNE SDP:N KANNATUKSEEN (%). LISÄÄ EI VAIKU- EI VÄHENTÄÄ KANNA- TA MITEN- OSAA KANNA- TUSTA KÄÄN SANOA TUSTA 7 Kaikki 20 21 19 40 Nainen 17 19 26 37 Mies 22 23 12 43 18-30 vuotta 22 16 34 27 31-40 vuotta 17 17 29 36 41-50 vuotta 11 26 20 44 51-60 vuotta 23 25 9 43 Yli 60 vuotta 22 22 8 47 Peruskoulutus 21 24 26 30 Muu koulutus 21 21 14 44 Akateeminen 14 16 16 54 Ylempi toimihenkilö 16 19 10 55 Alempi toimihenkilö 23 23 12 42 Työntekijä 16 25 23 35 Yrittäjä 10 19 12 59 Opiskelija 28 18 31 23 Eläkeläinen 21 23 9 46 Työtön 24 11 42 24 SAK 21 33 15 31 Akava 23 18 13 47 STTK 25 19 8 48 Alle 20000 € 23 16 32 29 20-35000 € 21 24 15 40 35-50000 € 19 24 19 38 50-85000 € 17 23 13 47 Yli 85000 € 21 17 8 53 Pääkaupunkiseutu 23 21 13 43 Kaupunkimainen kunta 19 21 23 36 Taajaan asuttu 20 17 18 44 Maaseutumainen 14 27 11 47 Uusimaa 22 22 15 41 Etelä-Suomi 21 19 20 40 Länsi-Suomi 18 18 23 40 Pohjois- ja Itä-Suomi 16 26 20 38 Työväenluokka 26 23 25 26 Alempi keskiluokka 14 22 16 47 Ylempi keskiluokka 20 20 8 52 KESK 16 23 4 57 PS 26 22 11 40 KOK 17 12 6 65 SDP 41 23 10 26 VIHR 16 26 20 39 VAS 25 25 21 30 Muut 16 21 15 48 Hallituspuolueet 16 16 5 62 Oppositiopuolueet 28 24 14 34 0 25 50 75 100 Kunnallisalan kehittämissäätiö 2018 Kuvio 7-4.
Load more

Recommended publications
  • Finland Bilateral Relations Finland and India Have Traditionally Enjoyed
    March 2021 Ministry of External Affairs **** India – Finland Bilateral Relations Finland and India have traditionally enjoyed warm and friendly relations. In recent years, bilateral relations have acquired diversity with collaboration in research, innovation, and investments by both sides. The Indian community in Finland is vibrant and well-placed. Indian culture and yoga are very popular in Finland. 2019 marked 70 years of diplomatic relations between the two countries. High-level visits - Prime Ministers • Prime Minister Pt. Jawaharlal Nehru Finland in 1957 • Prime Minister Smt. Indira Gandhi in 1983. • Prime Minister Pt. Manmohan Singh in 2006. • Mr. Vieno Johannes Sukselainen in 1960 - First Prime Minister of Finland • Prime Minister Mr. Kalevi Sorsa in 1984. • Prime Minister Mr. Matti Vanhanen visited India in March 2006, February 2008 and February 2010 (last two occasions to attend Delhi Sustainable Development Summit). • Prime Minister Mr. Juha Sipilä: Feb 2016 (for Make in India week) Presidential Visits • President of Finland Mr. Urho Kekkonen in 1965 • President Mr. Mauno Koivisto in 1987 • President Mr. Martti Ahtisaari in 1996. • President Mrs. Tarja Halonen in January 2007, February 2009 and February 2012 to attend the Delhi Sustainable Development Summit. • President Shri V.V. Giri in 1971 • President Shri R. Venkataraman in 1988. • President Shri Pranab Mukherjee: October 2014 President Shri Pranab Mukherjee, paid a State Visit to Finland on 14-16 October 2014 accompanied by Minister of State for Heavy Industries and Public Enterprises, four Members of Parliament, Officials, academicians and a business delegation. Agreements for cooperation in New and Renewable Energy, Biotechnology, Civil Nuclear Research, Meteorology, Healthcare and Education were signed during the visit.
    [Show full text]
  • Internal Politics and Views on Brexit
    BRIEFING PAPER Number 8362, 2 May 2019 The EU27: Internal Politics By Stefano Fella, Vaughne Miller, Nigel Walker and Views on Brexit Contents: 1. Austria 2. Belgium 3. Bulgaria 4. Croatia 5. Cyprus 6. Czech Republic 7. Denmark 8. Estonia 9. Finland 10. France 11. Germany 12. Greece 13. Hungary 14. Ireland 15. Italy 16. Latvia 17. Lithuania 18. Luxembourg 19. Malta 20. Netherlands 21. Poland 22. Portugal 23. Romania 24. Slovakia 25. Slovenia 26. Spain 27. Sweden www.parliament.uk/commons-library | intranet.parliament.uk/commons-library | [email protected] | @commonslibrary 2 The EU27: Internal Politics and Views on Brexit Contents Summary 6 1. Austria 13 1.1 Key Facts 13 1.2 Background 14 1.3 Current Government and Recent Political Developments 15 1.4 Views on Brexit 17 2. Belgium 25 2.1 Key Facts 25 2.2 Background 25 2.3 Current Government and recent political developments 26 2.4 Views on Brexit 28 3. Bulgaria 32 3.1 Key Facts 32 3.2 Background 32 3.3 Current Government and recent political developments 33 3.4 Views on Brexit 35 4. Croatia 37 4.1 Key Facts 37 4.2 Background 37 4.3 Current Government and recent political developments 38 4.4 Views on Brexit 39 5. Cyprus 42 5.1 Key Facts 42 5.2 Background 42 5.3 Current Government and recent political developments 43 5.4 Views on Brexit 45 6. Czech Republic 49 6.1 Key Facts 49 6.2 Background 49 6.3 Current Government and recent political developments 50 6.4 Views on Brexit 53 7.
    [Show full text]
  • Wanhat Toverit Koolla Lohjalla.Pdf
    Wanhat Toverit koolla Lohjalla Wanhojen toverien kerhojen valtakunnallinen kokous pidettiin Lohjalla kaupungintalo Monkolassa perjantaina 26.8. Kokoukseen osallistui noin 70 edustajaa yli kolmestakymmenestä kerhosta eri puolilta Suomea. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti kokoukselle innostavan katsauksen ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen. Kokous hyväksyi kannanoton Sote-palveluista. Kannanotossa Suomen Wanhat Toverit korostavat tarvetta asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Peruspalvelut ensin ja hallinto tukemaan niitä. Vähenevät voimavarat on suunnattava peruspalveluihin ja pidettävä tuottamisjärjestelmä kansalaisten demokraattisessa valvonnassa. Sote- palvelutkaan eivät toimi ilman vahvaa julkista rahoitusta. Siksi on pidettävä huoli myös siitä, ettei Sotesta tule vain yritystoiminnan lypsylehmää, jonka tuotot voidaan kätevästi siirtää Suomen verottajan ulottumattomiin. Matti Louekoski jatkaa Wanhojen toverien puheenjohtajana Kokouksessa tehtiin henkilövalintoja seuraavaksi kahden vuoden kaudeksi. Puheenjohtajana jatkaa Matti Louekoski ja asiamiehenä Heikki Kehälinna. Johtokunnan jäseneksi valittiin Aarre Nord Akaasta, Raimo Väyrynen, Veijo Lehto ja Kari T. Ahonen Helsingistä, Ulla Pullola Hämeenlinnasta, Maili Hanski Imatralta, Pekka Myllyniemi Lohjalta, Ulla Nordman Porista, Arvi Parviainen Savonlinnasta, Seppo Salminen Tampereelta, Arja Ilola Turusta, Raimo Paalanen Lappeenrannasta, Eino Törrönen Pieksämäeltä ja Heikki Kautiainen Vantaalta. Kokous päätti järjestörakenteen tiivistämisestä Kokous teki yksimielisien päätöksen
    [Show full text]
  • Journalismin Foorumi Digivallila.Comin Sata Ekaa Juttua
    1 2 Uudenlaisen kulttuuri- journalismin foorumi digivallila.comin sata ekaa juttua... Timo Airaksinen, Harald Olausen, Eero Suorsa Kulttuuriklubi Omistettu sekä Turun yliopistolle että Turun ylioppilaslehti TYLKKÄRILLE, mistä varhai- set älyllisesteettiset innostuksemme olemme kukin eri vuosikymmenillä imeneet ensim- mäisiksi) ja ylioppilaskunnalle kolmen sen maineikkaan oppilaan, Timon, Haraldin ja Eeron kiitoksena. Uudenlaisen kulttuurijournalismin digivallila.comin sataa ekaa juttua... Timo Airaksinen, Harald Olausen ja Eero Suorsa Kulttuuriklubi 2021 ISBN: 978-952-6668-36-8 Painettu EU:ssa Kansi ja taitto Mika Jyrylä Train2GOAL Raahe Kiitokset erityisesti Taiken corona-apurahat jakaneille johtaja Paula Toivoselle ja esittelijä Ansa Aarnioille myönteisestä huomiostan- ne työtämme kohtaan. Päätoimittaja Harald Olausen sai kevään 2020 corona-apurahoista kulttuuriesseistisen nettilehti digivallila.comin kehittämiseksi 3000 euroa. Se mahdollisti myös tämän ensimmäisen digivallilan essee- kokoelman kokoamisen ja toimittamisen. Motto: Numquam obliviscere ”Suuret henget, mm. Einstein, ovat usein täy- dellä syyllä ihmetelleet, miten ihmisten luomat matemaattiset suureet voivat esittää luontoa niin uskollisesti, vaikka ne eivät millään tavoin perustu kokemukseen. Eivät ne perustukaan yksilölliseen ja konkreettiseen kokemukseen, mutta ne ovat saaneet alkunsa simulaattorista, jonka vaatimattomien esi-isiemme lukematto- mat ja julmat kokemukset ovat takoneet. Kun tieteellisen menetelmän mukaan asetamme järjestelmällisesti rinnakkain logiikan ja
    [Show full text]
  • Prime Minister of Finland on Paris Treaty
    Prime Minister Of Finland On Paris Treaty Eudaemonic Merell usually inshrine some quenchers or numerates emotionally. When Dennie gaol his floes bitter not betweenwhiles enough, is Stinky well-built? Spinal and circumnutatory Antonin vows her snowcaps tame while Harlan misruled some aldose centripetally. He said of prime finland on the floor at potsdam declaration, ghana and border and greece for action, which were also outside with individual ministry This was signed on September 19 1944 Finland agreed to the theft of the 1940 Treaty of Moscow and to detect all German troops off Finnish soil The final act of. Better implementation of the 2030 Agenda remains the Paris Agreement. Soon service the Soviet Foreign Prime Minister Bulgagin suggested a Nordic. The provisions of the Paris climate pact according to Haavisto are built. Paris climate deal Trump pulls US out of 2015 accord BBC. Speaking while the Arctic Circle Assembly Governor Mills. France's Macron and Finland's Rinne deliver Brexit ultimatum. Mid-century or thereabouts though Finland is aiming to anywhere there within 15 years. New global commission headed by Danish Prime Minister will held on. Now easily give a floor had the Prime Minister of Finland. Is 'dynamic' Paris Agreement proving enough many combat. SovietFinnish Negotiations on Ending Their Friendship Agreement 19991. France was held first European country i recognize Finland's independence in. Joint chronicle by Prime Minister Mette Frederiksen Denmark Prime Minister Sanna Marin Finland Prime Minister Erna Solberg Norway Prime. He also levelled criticism at the government of Prime Minister Antti. Paris agreement became official said finland on the effects of those of nations, the most of americans to perform well as well as look at a tremendous impact assessments.
    [Show full text]
  • Information As of 1 July 2014 Has Been Used in Preparation of This Directory. PREFACE
    Information as of 1 July 2014 has been used in preparation of this directory. PREFACE The Central Intelligence Agency publishes and updates the online directory of Chiefs of State and Cabinet Members of Foreign Governments weekly. The directory is intended to be used primarily as a reference aid and includes as many governments of the world as is considered practical, some of them not officially recognized by the United States. Regimes with which the United States has no diplomatic exchanges are indicated by the initials NDE. Governments are listed in alphabetical order according to the most commonly used version of each country's name. The spelling of the personal names in this directory follows transliteration systems generally agreed upon by US Government agencies, except in the cases in which officials have stated a preference for alternate spellings of their names. NOTE: Although the head of the central bank is listed for each country, in most cases he or she is not a Cabinet member. Ambassadors to the United States and Permanent Representatives to the UN, New York, have also been included. Page 2 of 211 Key to Abbreviations Adm. Admiral Admin. Administrative, Administration Asst. Assistant Brig. Brigadier Capt. Captain Cdr. Commander Cdte. Comandante Chmn. Chairman, Chairwoman Col. Colonel Ctte. Committee Del. Delegate Dep. Deputy Dept. Department Dir. Director Div. Division Dr. Doctor Eng. Engineer Fd. Mar. Field Marshal Fed. Federal Gen. General Govt. Government Intl. International Lt. Lieutenant Maj. Major Mar. Marshal Mbr. Member Min. Minister, Ministry NDE No Diplomatic Exchange Org. Organization Pres. President Prof. Professor RAdm. Rear Admiral Ret.
    [Show full text]
  • 1553672473.Pdf (1.098Mt)
    Jussi Karhunen ELÄKEUUDISTUS 2017: KUISKATENKO KUULUI NUORTEN ÄÄNI? Johtamisen ja talouden tiedekunta Pro gradu -tutkielma helmikuu 2019 TIIVISTELMÄ Jussi Matti Antero Karhunen: Eläkeuudistus 2017: Kuiskatenko kuului nuorten ääni? Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Hallintotieteiden maisteriopinnot, julkisoikeuden opintosuunta Helmikuu 2019 Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten nuoria edustavat etujärjestöt pystyivät vaikuttamaan vuoden 2017 eläkeuudistukseen ja uudistusta koskevaan lainsäädäntöön. Tuoreimman eläkeuudis- tuksen kulku asetettiin tutkimuksessa osaksi eläkeuudistusten jatkumoa ja katsottiin, mitkä olivat tä- män kertaisen uudistuksen teon erityispiirteet. Nuoret ikäpolvet eivät olleet ennen vuoden 2017 elä- keuudistusta kovinkaan kiinnostuneita järjestelmään tehdyistä muutoksista. Nyt kiinnostusta oli. Tutkielman aineisto koostui eläkeuudistukseen liittyvästä virallisesta lainsäädäntöaineistosta läpi lain- säädäntöprosessin ja kahdeksan keskeisimmän eläkeneuvotteluissa olleen neuvottelijan teemahaas- tatteluista. Aineistona käytettiin myös neuvotteluja pohjustanutta asiantuntijaryhmän raporttia Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Aineiston perusteella muodostettiin kokonais- kuva siitä, missä vaiheessa eläkeuudistuksen sisällöstä tarkkaan ottaen päätettiin ja ketkä olivat avain- asemassa päätöstä tehdessä. Tutkielma edustaa oikeus- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Nuorten etujärjestöjen eläkeuudistukselle asettamat tavoitteet toteutuivat tutkimuksen perusteella var- sin hyvin.
    [Show full text]
  • Government Key Projects (GKP) As a Tool for the Development of Learning and Teaching in Finnish Universities
    150 International Journal of Learning, Teaching and Educational Research Vol. 18, No. 13, pp. 150-170, December 2019 https://doi.org/10.26803/ijlter.18.13.8 Government Key Projects (GKP) as a Tool for the Development of Learning and Teaching in Finnish Universities Riitta Pyykkö1 University of Turku Finland https://orcid.org/0000-0001-8487-305X Minna Vuorio-Lehti University of Turku Finland https://orcid.org/0000-0002-8158-0339 Birgitta Vuorinen Ministry of Education and Culture Finland https://orcid.org/0000-0001-5758-8720 Abstract. Finnish Prime Minister Juha Sipilä’s Government Program for 2016–2019 was organized into five strategic priorities (Employment and competitiveness, Knowledge and education, Wellbeing and healthcare, Bioeconomy and clean technologies, and Digitalization and deregulation) which were implemented in the form of so-called Government Key projects (GKP). In this paper, we will discuss the strategic priority Knowledge and education and how it was materialized in the form of the Government Key Project. We approach the strategic priority from three different angles: the national higher education policy and state steering of higher education, the university education leadership, and the implementation of one concrete project. We will first explore the background and goals of the Government’s decision, the application process of Government´s Key Projects, and the role of the Vice-rectors’ forum in the coordination of the application process. The second part of the paper will concentrate on the implementation of the project Building up the pedagogical and digital teaching and guidance competence of higher education institution staff; the organization of the project, its leadership, allocation of resources, work of the Steering Group, progress of the sub-projects and steering, and follow-up of the planned actions.
    [Show full text]
  • In the Past Few Days, the Prime Minister Seems to Have Gotten a Superwoman’S Cape on Her Shoulders”
    ”In the past few days, the Prime Minister seems to have gotten a superwoman’s cape on her shoulders” A thematic analysis of representations of Sanna Marin in Finnish news media Anna-Reetta Kytölahti Media and Communication Studies: Culture, Collaborative Media, and Creative Industries One-year master thesis | 15 credits Submitted: VT 2020 | 2020-08-30 Supervisor: Tina Askanius Examiner: Asko Kauppinen Abstract The aim of this thesis is to provide new insights and add to existing knowledge regarding how news media represents female politicians. Previous studies across the world have shown that throughout decades and still today, women tend to be underrepresented in political news or be heard only in regard to ‘feminine’ issues like education or family. Additionally, when it comes to female politicians, the focus is more often on their physical appearance, than it is with their male colleagues. In this thesis the focus is turned to Finland and the election of the country’s current Prime Minister, 34-year-old Sanna Marin. By conducting a thematic analysis, informed by the perspective of framing and representation theory, of news articles published around Marin’s election, this thesis explores the re-occurring themes regarding her representation in these articles and places these themes in a wider context of the media representation of female politicians. Framing theory helps to highlight the role media has in constructing reality whereas representation theory adds to the understanding of how people interpret the world, in this case the news, and helps to further argue why these presented representations matter. The analysis shows that the performance of a young female politician might seem accepted at first glance and doubtfulness is only found after one takes a look under the surface.
    [Show full text]
  • Programme of Prime Minister Sanna Marin's Government 10 December 2019
    Programme of Prime Minister Sanna Marin’s Government 10 December 2019 INCLUSIVE AND COMPETENT FINLAND – a socially, economically and ecologically sustainable society Publications of the Finnish Government 2019:33 Publications of the Finnish Government 2019:33 Programme of Prime Minister Sanna Marin’s Government 10 December 2019 Inclusive and competent Finland – a socially, economically and ecologically sustainable society Helsinki 2019 WAN E S CO IC L D A PEFC-certified B R E O L The wood used to make N this printing paper comes from sustainably managed, monitored forests. PrintedPrinted matter 1234 5678 PEFC/02-31-151 www.pefc.fi 4041-0619 ISBN printed 978-952-287-813-7 ISBN PDF 978-952-287-811-3 ISSN printed 2490-0613 ISSN PDF 2490-0966 Layout Government Administration Unit, Publications Photos Page 30: Sakari Piippo / Finland Promotion Board Page 54: Laura Kotila / Prime Minister’s Office Page 73: Customs Page 95: Juho Kuva / VR Group Page 127 and 140: Suvi-Tuuli Kankaanpää, Keksi / Ministry of Social Affairs and Health Page 160: Pia Inberg, Keksi / Finland Promotion Board Helsinki 2019 Contents Government statement to Parliament concerning the Programme of Prime Minister Sanna Marin’s Government (appointed 10 December 2019) ......... 5 1 Introduction ................................................................................................................................................................ 7 1.1 Our pledges to citizens on policy reforms .............................................................................................
    [Show full text]
  • Finland, the Observatoryisapartnership,Hostedbywho/Europe, Organizations International Whichincludesother
    V ol. 21 Health Systems in Transition Vol. 21 No. 2 2019 No. 2 0 1 9 Heal t h S y s te m s in T r an s ition: Finland Finland Health system review Ilmo Keskimäki Vesa Syrjä Liina-Kaisa Tynkkynen Lauri Vuorenkoski Eeva Reissell Bernd Rechel Meri Koivusalo Marina Karanikolos The Observatory is a partnership, hosted by WHO/Europe, which includes other international organizations (the European Commission, the World Bank); national and regional governments (Austria, Belgium, Finland, Ireland, Norway, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland, the United Kingdom and the Veneto Region of Italy); other health system organizations (the French National Union of Health Insurance Funds (UNCAM), the Health Foundation); and academia (the London School of Economics and Political Science (LSE) and the London School of Hygiene & Tropical Medicine (LSHTM)). The Observatory has a secretariat in Brussels and it has hubs in London at LSE and LSHTM) and at the Berlin University of Technology. HiTs are in-depth profiles of health systems and policies, produced using a standardized approach that allows comparison across countries. They provide facts, figures and analysis and highlight reform initiatives in progress. Print ISSN 1817-6119 Web ISSN 1817-6127 61546 Finland HiT_covers_WEB.pdf 2 02/09/2019 14:15 Marina Karanikolos and Bernd Rechel (Editors), and Ewout van Ginneken (Series editor) were responsible for this HiT Editorial Board Series editors Reinhard Busse, Berlin University of Technology, Germany Josep Figueras, European Observatory on Health Systems and
    [Show full text]
  • The Susiaita Project – Looking at Wolves from Both Sides of the Fence
    The SusiAita project – looking at wolves from both sides of the fence 1 May – 31 December 2016 Activity report on the methods of protecting farm and production animals Author: Antti Rinne Table of contents 1. Implemented by .................................................................................................................. 3 2. Information on the project ................................................................................................... 3 3. Project summary ................................................................................................................. 4 4. Report ................................................................................................................................. 6 4.1 Implementation ............................................................................................................. 6 4.1.1 Measures ............................................................................................................... 6 4.1.2 Schedule ................................................................................................................ 7 4.1.3 Resources .............................................................................................................. 8 4.1.4 Project events ........................................................................................................ 8 4.1.5 Costs and funding ................................................................................................ 17 4.2 Partners .....................................................................................................................
    [Show full text]