Silmät auki sosiaaliseen mediaan Toimittaneet Terhi Aaltonen-Ogbeide, Pentti Saastamoinen, Heikki Rainio ja Tero Vartiainen 2 3

Silmät auki sosiaaliseen mediaan 4 5

Silmät auki sosiaaliseen mediaan

Toimittaneet Terhi Aaltonen-Ogbeide, Pentti Saastamoinen, Heikki Rainio ja Tero Vartiainen

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2011 6 7

Kustantaja: Tulevaisuusvaliokunta Sisällysluettelo Eduskunta Puhelin (09) 4321 Faksi (09) 432 2140 Esipuhe...... 6 tuv@eduskunta.fi www.eduskunta.fi Sosiaalinen media, yhteiskunta ja muuttuva minä Organisaatio ja sosiaalisen median ajattelutapa 1. painos Tiedosta, määrittele ja hyödynnä ...... 14 Risto Säntti & Petra Säntti

Toimittaneet: Verkko saa kansalaisen äänen kuulumaan...... 46 Terhi Aaltonen-Ogbeide, Pentti Saastamoinen, Heikki Rainio ja Tero Vartiainen Sanna Brauer & Ville Venäläinen Miksi ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa? ...... 64 Taitto, typografi a ja kansien suunnittelu: Janne Matikainen Hannele Laakso Tulevaisuuden minä rakentuu verkossa ...... 78 [email protected] Jarno M. Koponen Mitä on sosiaalisen median sosiaalisuus?...... 94 Painotyö: Mikko Jäkälä & Samuli Pekkola Eduskunnan monistamo, huhtikuu 2011 Kosovon sota Wikipediassa ...... 112 Teemu Mikkonen

SIdonta: Sosiaalinen media ja oppiminen Ässäsitojat, huhtikuu 2011 Tiedonluominen ja sosiaalinen media korkeakoulutuksessa Suorittamisesta yhdessä luomiseen ja arviointiin...... 126 Kuvat: Hanni Muukkonen & Merja Bauters s. 20, 29 Risto Säntti ja Petra Säntti Avoimen oppimisen neljä tulevaisuutta sosiaalisessa mediassa ...... 146 s. 115 Teemu Mikkonen Jukka Purma, Teemu Leinonen & Tarmo Toikkanen s.138, 139 Hanni Muukkonen ja Merja Bauters Ketään ei voi pakottaa? s. 199, 200, 201, 202, 203, 204 Mikael Johnson Kokemuksia wikin käytöstä työyhteisössä...... 164 s. 234 Sakari Tamminen, Asko Lehmuskallio ja Mikael Johnson Päivi Keränen & Milla Laasonen Wikiohjelmisto näyttötutkinnon suorittamisen tukena...... 178 Tämä on toinen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu yhteistyössä Anne-Maria Korhonen Tietotekniikan liiton etiikan ryhmän kanssa. Ensimmäinen oli Ville Elorannan Sosiaalinen media, lapset ja nuoret toimittama Silmät auki! Tietoyhteiskunnan uhat ja mahdollisuudet. Sosiaalinen media lasten ja nuorten arjessa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/ 2008. Tapaus Habbo Hotel ...... 188 Mikael Johnson

ISBN 978-951-53-3344-5 (nid.) Tulevaisuuden kuluttajat siirtyvät verkkoon ...... 214 ISBN 978-951-53-3345-2 (PDF) Peppi Tervo-Hiltula Sosiaalinen media, laki ja oikeus Yksityisyyden haasteet sosiaalisessa mediassa...... 228 Sakari Tamminen, Asko Lehmuskallio & Mikael Johnson Lähipoliisi tavoittaa virtuaalimaailmassakin...... 244 Marko Forss 8 9

Tässä kirjassa tuodaan esille useita kiinnostavia näkökulmia sosi- Esipuhe aaliseen mediaan. Risto Säntti ja Petra Säntti kuvaavat artikkelissaan Organisaatio ämän kirjan kirjoittajat määrittelevät sosiaalisen median ja sosiaalisen median ajattelutapa – Tiedosta, määrittele ja hyödynnä verkossa tapahtuvaksi keskusteluksi, tiedonrakenteluksi ja kuinka käsitys johtamisesta muuttuu, kun organisaatiot siirtyvät sosi- tiedon jakamiseksi, joka vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan aaliseen mediaan. Jokainen joutuu kantamaan vastuuta johtamisesta toimintoihin. Käyttäjät luovat tekniikan avulla yhdessä sisäl- ja aiemmin vain johtajille kuuluneista tehtävistä, muun muassa osal- Ttöjä ja rakentavat ymmärrystä. Osallistujalla on mahdollisuus toimia listumaan laajasti päätöksentekoon. sekä kuluttajana että tuottajana. Heidän teesinsä on, että organisaatiot rakentuvat joustavasti osaa- Sosiaalinen media on muuttanut tapojamme olla yhteydessä, toi- misen suuntaisesti. Johtajat toimivat mahdollistajina ja tukijoina ja mia toisten kanssa, viettää aikaa, kertoa itsestämme, tehdä työtä, elää. linkittävät toimijoita toisiinsa. Johtamista – managementia – enem- Sosiaalista mediaa ei hallitse kukaan. Silti siellä voi toimia tietoi- män painottuu johtajuus – leadership. Et ehkä voi johtaa, mutta voit sesti ja hallitusti. Olla tietoinen sitä, mitä tekee, valmistella etukäteen, osoittaa johtajuutta ja vetää muita mukaasi: suunnata, sitouttaa, kan- sopia ja tehdä valintoja. Valmistautumista ovat esimerkiksi ilmiön ja nustaa, tukea ja mahdollistaa. sen rajojen puiminen ja niiden pohjalta yhdessä laaditut pelisäännöt. Asiakas ja toimittaja sulautuvat. Toimittajat tuottavat ennakoiden, Viime kädessä on kysymys etiikasta. Etiikkahan tarkoittaa valinto- tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, syvälle asiakkaiden toimin- ja. Valintamme kertovat etiikastamme: mitä pidämme hyvänä ja ta- taan sulautuneina ydinliiketoimintaa tukevia ratkaisuja. voiteltavana, mitä emme. Kun kysymys on yhteisöllisestä toiminnasta, Sanna Brauerin ja Ville Venäläisen mukaan tietoyhteiskunnan yhteisöllisesti tulee myös pohtia syvimpiä valintojamme, esimerkiksi keskeisimpiä arvoja ovat tulevaisuudessa mitä ilmeisimmin avoi- ihmiskäsitystä: millaiseen ihmiskäsitykseen valintamme perustuvat? muus ja vapaus. Yhteinen tieto ja sen muodostamisen prosessit ovat Sosiaalinen media mahdollistaa paljon. Uhka ei kuitenkaan ole vä- ensisijaisesti avoimia ja niihin tulee olla kaikilla kansalaisilla vapaa lineissä vaan meissä, tavoissamme käyttää niitä. Olla tietoinen tarkoit- pääsy ja vapaus osallistua. He kuvaavat artikkelissaan Omistajuudes- taa yksilön näkökulmasta, että tehdessäni valintoja olen tietoinen siitä, ta uusi osallisuus – Verkko saa kansalaisen äänen kuulumaan kokei- millaiseen hyvään pyrin. Ja siitä, mitä pahimmassa tapauksessa toi- lua, jonka Mikkelin kaupunki aloitti vuonna 2009 kuntalaisten kanssa. minnastani voi seurata. Vuoropuhelua harjoitettiin lähitapaamisissa ja sosiaalisessa medias- Tietoiseksi kasvamiseen tarvitaan ohjausta ja koulutusta, koulu- sa. Toimintakulttuurin muutos avoimempaan ei tapahdu kitkatta. Kat- tusta muun muassa medialukutaitoon. Sitä tämän julkaisun kirjoit- somopaikasta ja arvostelijan penkistä on vaikea luopua. Miten kasvaa tajatkin korostavat. Ohjauksesta taas nousee esiin kysymys, mihin valittajasta aktiiviseksi toimijaksi, mistä löytyvät kiinnostuneiden hei- ohjaamme? Millaiseen ihmiskäsitykseen perustamme ajattelumme? mot, he kysyvät. Verkon upeus on jakamisessa. Riemullista on se, että ei kahmita it- Janne Matikainen tekee artikkelissaan Sosiaalisen median motii- selle vaan jokaisella on mahdollisuus napata jotain itselleen ja raken- vit ja arvot – Miksi ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa? kiinnostavan taa sen pohjalta jotain uutta. Pelot liittyvät siihen, kuinka saadakseen vertailun motiiveista: mikä saa ihmisiä viettämään aikaa sosiaalisessa itselleen on jaettava muille. Tulee läpinäkyvyyden vaatimus. Jaetut mediassa ja tuottamaan sisältöä ilmaiseksi? Millaisia arvoja sen taka- asiat jatkavat elämäänsä jossain toisaalla ja muuntuvat taas uusiin na on? Hänen teesinsä on, että sosiaalinen tai yhteisöllinen media on muotoihin, joita kukaan ei pysty ennustamaan. Missä menevät silloin yksilölähtöistä mediaa, mutta se perustuu paljolti verkostoille. Yksilöl- rajat? Mitä asioita kerron muille? Entä mitä tapahtuu heille, jotka eivät liset ja yhteisölliset motiivit, esimerkiksi itseilmaisu ja tietojen taitojen käytä sosiaalista mediaa? jakaminen, kietoutuvat yhteen. ”Internetin yhtenäiskulttuuria on mahdotonta Suomesta ohjata, Tärkeää sosiaalisessa mediassa näyttäisi olevan avoimuus muutok- mutta suomalaisten yhteisöjen sivistystasoon voimme hitaasti vai- selle ja itsensä korostaminen, jolloin sosiaalisuus rakentuu paljolti yk- kuttaa. Jos ihmiset ovat sivistyneitä – toisiaan tukevia ja empaattisia silöiden kautta. – verkkoyhteisö voi olla loistava oppimisympäristö ja sivistää edelleen Jarno M. Koposen mukaan Tulevaisuuden minä rakentuu verkos- jäseniään. Jos taas keskustelun ja yhteistoiminnan lähtötaso on liian sa. Tulevaisuusulottuvuus on tärkeä osa sosiaalisten verkkoympäris- matala, osallistuminen ei ylevöitä ketään”, kirjoittavat Jukka Purma, töjen viehätysvoimaa, sillä ihmiset eivät ole kiinnostuneita ainoastaan Teemu Leinonen ja Tarmo Toikkanen. siitä mitä he ovat vaan siitä, mitä heistä voi tulla. Minäämme voi tar- 10 11

kastella tulevaisuuteen suuntautuneena keskusteluna, joka tallentuu lähestymistapaa, jonka sosiaalisen median työkalut mahdollistavat. verkkoympäristöihin ainutlaatuisella tavalla. Minämme – itsellemme Trialogisessa oppimisessa työskennellään yhteisöllisesti monimut- ja muille ilmenevä identiteettimme – muodostuu vuorovaikutteisista, kaisten kohteiden parissa ja luodaan tietoa yhdessä. vaihtoehtoisista tarinoista. Olemme tottuneet yksilölliseen tiedon luomiseen ja yksilön ar- Jarno M Koposen teesi on, että yksilö tuo digitaalisissa sosiaalisissa viointiin. Mitä tapahtuu kun useiden toimijoiden tulee luoda tietoa todellisuuksissa aktiivisesti esille tulevaisuudentoiveitaan, pelkojaan, yhdessä? Mitä tapahtuu, kun yritetään yhdistää korkeakoulutuksen päämääriään ja aikeitaan. Ihmisen kuva hänen mahdollisista tulevai- vahvasti yksilön suorittamista korostavat arviointimenetelmät ja suuksistaan muodostuu omaa toimintaa koskevien arvioiden, pää- kriteerit sosiaalisen median yhteisöllisyyteen, kanssakäymiseen ja telmien ja tulkintojen sekä muiden reaktioita koskevien tulkintojen jakamiseen? yhteisvaikutuksesta. He kysyvät, millä perusteilla arvioidaan yhteisöllistä työstämistä? Yksilön luoma tieto tuottaa taloudellista hyötyä verkkopalveluiden Yhdistävätkö uudet työtavat työelämää ja korkeakoulutusta? Miten ylläpitäjille ja kolmansille osapuolille kuten mainostajille, markkinoi- ratkaistaan uuden tiedon omistajuus ja omistusoikeudet? jille ja tuotekehittäjille, muttei yksilöille itselleen. Jukka Purma, Teemu Leinonen ja Tarmo Toikkanen hahmottele- Mikko Jäkälä ja Samuli Pekkola kysyvät Mitä on sosiaalisen medi- vat artikkelissaan Avoimen oppimisen neljä tulevaisuutta sosiaalisessa an sosiaalisuus? Kuinka yhteisöllistä sosiaalinen media on – vai voiko mediassa oppimisen ja opettamisen tulevaisuudenkuvia. siitä lainkaan puhua yhteisöllisenä? Sanakirjamääritelmän mukaan Riippumattomien oppimisyhteisöjen yhteiskunnassa ihmiset opis- yhteisöllinen on muun muassa seurallinen. Kuitenkin voi olla niin, kelevat ja harrastavat verkoissa omilla ehdoillaan. Avoin oppiminen ei että blogillani ei ole yhtään lukijaa tai osallistun lähinnä tirkistelemäl- hae virallisten tahojen tukea eikä hyväksyntää. Se johtaa heimoutumi- lä, mitä muut tekevät. seen sosiaalisen median yhteisöiksi. Heidän teesinsä on, että sosiaalinen media on myös yhteisöllinen Akateemisessa kapitalismissa tiedolla käydään kauppaa, sitä suo- media – se on sitä vain eri tavalla kuin tähän asti olemme ymmärtäneet jataan ja se yksityistyy. Kulttuurinen toimintaympäristö köyhtyy, kun yhteisöllisyyden. Jäkälän ja Pekkolan analysoimat artikkelit näyttivät osaamisen ja tiedon vapaa jakaminen koetaan työpaikan etujen vas- sosiaalisen median ennemminkin uutena julkisena tilana: julkiseksi taisena jopa kouluissa. Toisaalta oman osaamisen ylläpito ja esittele- saattamisen, esittämisen ja myös esiintymisen kanavana. Ketä se sil- minen luo pysyvän tarpeen erilaisille sosiaalisen median palveluille. loin palvelee? Ehkä se onkin uusi näyttämö esiintymiselle: olen julki- Avoimen oppimisen pienyrittäjät tarjoavat verkossa vapaan sivis- nen – olen olemassa. tystyön palveluja. He, joilla on opetettavaa ja he, jotka haluavat oppia, Käyttäjien välinen suora vuorovaikutus saattaa jäädä vähäiseksi löytävät toisensa ja itseorganisoituvat. Vapaaseen sivistystyöhön tar- sosiaalisen median sovelluksissa. Kuitenkin sosiaalinen media edel- koitettuja julkisia varoja jaetaan uudelleen. lyttää yhteisön tuntemista ja yhteisön normien ja toimintamallien tie- Neljännessä tulevaisuudenkuvassa luottamus koulutukseen ja dostamista, jotta käyttäjille syntyy yhteisöön kuulumisen tunne. koulutuksen ja osaamisen yhteys katoavat. Koulutus on liiketoimin- Teemu Mikkonen on tutkinut Wikipediaa totuuskamppailun taa, jossa tutkintoja voi ostaa rahalla. Kun todistukset menettävät areenana Kosovon sodassa. Hän toteaa artikkelissaan Kosovon sota merkitystään, työntekijä joutuu kehittämään osaamistaan avoimen Wikipediassa – Totuuskamppailut ja retoriikka Wikipedian keskuste- oppimisen periaatteiden mukaisesti verkossa taatakseen osaamisen- lupalstoilla, että Wikipedian ihanne neutraalista tiedon tuottamisesta sa dokumentoitumisen. ja jakamisesta ei toteudu, kun sitä käytetään sodankäynnin välineenä. Purma, Leinonen ja Toikkanen ehdottavat vapaan sivistystyön kä- Niin sanottua neutraalia tietoa tai näkökulmaa ei suurimassa osassa sitteen laajentamista ja suosittelevat tukijärjestelmän muutosta siten, artikkeleita ole mahdollista löytää. että se mahdollistaa yksittäisten verkkokurssien suoran tukemisen. Teemu Mikkosen analyysi opettaa medialukutaitoa: tietoisuutta eri- Päivi Keränen ja Milla Laasonen kertovat artikkelissaan Ketään laisista argumentoinnin tekniikoista ja retoriikan keinoista. Wikipedia ei voi pakottaa? – Kokemuksia wikin käytöstä työyhteisössä siitä, mitä on sosiaalinen media eikä median välittämä sosiaalisuus ole koskaan tapahtui kun wiki määriteltiin tutkimus- ja kehittämishankkeen objektiivista tai neutraalia vaan aina subjektiivista ja näkökulmaista. työvälineeksi ja puolelle osallistujista väline oli uusi. Uuden työ- Hanni Muukkonen ja Merja Bauters esittelevät artikkelissaan Tie- ympäristön julistaminen ainoaksi oikeaksi aiheutti vastarintaa. Työn- donluominen ja sosiaalinen media korkeakoulutuksessa – Suoritta- tekijät korostivat tarvetta saada itse määritellä, osallistuvatko ja miten misesta yhdessä luomiseen ja arviointiin uutta trialogisen oppimisen osallistuvat. 12 13

Kun työelämässä ei kuitenkaan voida mennä siihen, että jokainen sena, mutta yhtenä yhtenäisenä poliisina. Jatkossa toiminta on luon- voi aina itse valita omat yksilölliset toimintatapansa, kirjoittajat eh- nollinen osa päivittäistä poliisityötä. Marko Forss tekee siihen liittyen dottavat, että työntekijät luovat ensin työmallinsa yhdessä. Sen kautta myös kehittämisehdotuksia. luodaan halua kehittää omaa osaamista ja tahtoa oppia uutta yhdessä Tämä on toinen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu yh- muun tiimin kanssa. Samalla voidaan pohtia uusien välineiden käyt- teistyössä Tietotekniikan liiton etiikan ryhmän kanssa. Ensimmäinen töön liittyviä kysymyksiä kuten tekijänoikeuksia ja avoimuutta. oli Ville Elorannan toimittama Silmät auki! Tietoyhteiskunnan uhat Anne-Maria Korhonen kertoo artikkelissaan Omista lomakkeista ja mahdollisuudet. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/ yhteiselle työpöydälle – Wikiohjelmisto näyttötutkinnon suorittamisen 2008. tukena kokeilusta, jossa wiki otettiin näyttötutkinnon suorittamisen Tämän teoksen ideointiin ovat osallistuneet alkuvaiheessa Tie- avuksi. Wikityökalu helpottikin sekä suunnittelua, organisointia että totekniikan liiton etiikan ryhmässä Kai Kimppa ja Antti Kylliäinen. arviointia. Vapaasti hyödynnettävien wikiohjelmistojen haasteiksi Suunnitteluun ja toimitustyöhön ovat tuoneet näkemyksiään myös muodostuivat muun muassa tietoturvakysymykset. Etiikan ryhmän puheenjohtaja Kari Kaipainen ja ryhmän jäsen Ilk- Mikael Johnson kertoo artikkelissaan Sosiaalinen media lasten ja ka Keso. Lisätietoja ryhmästä osoitteessa http://www.ttlry.fi /yhteiso/ nuorten arjessa: tapaus Habbo Hotel useita vuosia kestäneestä tutki- osaamisyhteisot/etiikan_tyoryhma/ muksesta, jossa on seurattu lasten ja nuorten toimintaa Suomessa ke- Kiitämme julkaisun kirjoittajia sekä taittaja Hannele Laaksoa in- hitetyssä yhteisöpalvelussa Habbo Hotellissa. nostavasta asiantuntijuudesta ja rakentavasta yhteistyöstä. Eduskun- Habbo heijastaa kulutusyhteiskuntaa ja luo sitä muun muassa kan- nan tulevaisuusvaliokunnalle lausumme lämpimät kiitokset tämän nustamalla kuluttamiseen. Jo pelkästään Habbo-hotellin tapahtuma- kirjan julkaisemisesta valiokunnan julkaisusarjassa. paikka pohjautuu kaupalliseen vertauskuvaan – hotelliin. Habbossa on kuitenkin onnistuttu monia muita verkkopalvelu- Helsingissä 14.3.2011 ja paremmin välttämään pahimmat yksityisyyden uhat. Siihen ovat Terhi Aaltonen-Ogbeide, vaikuttaneet muun muassa anonyymi osallistuminen ja ansainta- Pentti Saastamoinen, malli, joka nojaa enemmän käyttäjien mikromaksuihin kuin kohde- Heikki Rainio mainontaan. Ratkaisu on yhdistelmä tekniikkaa, liiketoimintaa ja ja Tero Vartiainen toimintatapoja. Peppi Tervo-Hiltula muistuttaa artikkelissaan Tulevaisuuden ku- luttajat siirtyvät verkkoon, että jo kaksi- kolmevuotias tunnistaa jo useita tuotemerkkejä, ja voi näin vaikuttaa perheensä kuluttamiseen myös verkossa. On ensiarvoisen tärkeää, että kasvavat sukupolvet ym- märtävät, millaisen vastuun verkon tarjonta tuo mukanaan. Media- kasvatuksen tulisi olla osa kasvatusta jo tarhaiästä asti. Sakari Tamminen, Asko Lehmuskallio ja Mikael Johnson pohti- vat artikkelissaan Yksityisyyden haasteet sosiaalisessa mediassa, miksi yksityisyys on vaikea haaste suunnittelijoille. He väittävät, että yksityi- syys ilmiöineen on eri tavoin tietotekniikan suunnittelijoiden vaiku- tusvallan piirissä ja usein pelkkien teknisten ratkaisujen ulkopuolella. Heidän teesinsä on, että verkossa olemme jokainen potentiaalinen uhka toinen toisillemme. Sosiaalisen pääomamme, suhteidemme, paljastaminen voi osoittautua kohtalokkaaksi. Voimme käyttää tietoja väärin paitsi vahingossa, myös tietoisesti. Marko Forss kuvaa artikkelissaan Lähipoliisi tavoittaa virtuaali- maailmassakin, miten poliisin jalkautuminen sosiaaliseen mediaan on mahdollistanut poliisille uuden tehokkaan tavan partioida myös virtuaalimaailmassa. Poliisi esiintyy sosiaalisessa mediassa kasvolli- 14 15 Sosiaalinen media, yhteiskunta ja muuttuva minä

Organisaatio ja sosiaalisen median ajattelutapa Tiedosta, määrittele ja hyödynnä ...... 14 Risto Säntti & Petra Säntti Verkko saa kansalaisen äänen kuulumaan...... 46 Sanna Brauer & Ville Venäläinen Miksi ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa? ...... 64 Janne Matikainen Tulevaisuuden minä rakentuu verkossa ...... 78 Jarno M. Koponen Mitä on sosiaalisen median sosiaalisuus?...... 94 Mikko Jäkälä & Samuli Pekkola Kosovon sota Wikipediassa ...... 112 Teemu Mikkonen 16 17

Organisaatio ja sosiaalisen median ajattelutapa Puhe sosiaalisesta mediasta kohdistuu usein sosiaaliseen ohjelmis- toon (social software) sen sijaan, että pohdittaisiin laajempaa ajatte- lu- tai toimintatapojen muutosta. Tässä artikkelissa käsittelemme tätä Tiedosta, määrittele ajattelutapojen muutosta unohtamatta kuitenkaan sitä, että sosiaali- nen media on erottamattomasti kietoutunut yhteen tekniikan kanssa. ja hyödynnä Sosiaalista mediaa käytetään laitteiden (social hardware) kautta. Lait- teiden ja ohjelmien kehitys yhdessä vaikuttaa siihen, minkälaiseksi Risto Säntti & Petra Säntti sosiaalisen median todellisuus ja ajattelutavat tulevaisuudessa muo- dostuvat.Käytämme tässä artikkelissa mahdollisimman tiivistä järjestel- mistä ja laitteista riippumatonta sosiaalisen median määritelmää: Tavoitettavuus monella tasolla erottaa sosiaalisen median ajatte- lutavan perinteisestä. Organisaatioiden on pakko avautua, sillä Sosiaalinen media on tekniikan avulla tapahtuvaa kommunikaatiota monia osapuolia mukaan kytkevät yhteistyöhankkeet onnistu- ja vuorovaikutteista ymmärryksen rakentamista, jossa osallistujalla vat vain, jos organisaatio kertoo riittävän avoimesti pyrkimyk- on mahdollisuus toimia sekä kuluttajana että tuottajana. sistään, tuotekehityksestään tai uusimman tekniikan kokeiluis- taan. Käsitys johtamisesta muuttuu ja vastuu johtajuudesta laajenee Sosiaalisessa mediassa käyttäjät rakentavat yhdessä yhteisiä mer- koskemaan kaikkia organisaation jäseniä. Organisaatiot raken- kityksiä. Tämä tapahtuu käyttäjien tuottamien sisältöjen, sosiaalisen tuvat osaamisen suuntaiseksi. Yritysten kannattaa keskittyä itselle verkon ja tekniikan avulla. Kaikki käyttäjät voivat olla aktiivisia viesti- sopivan ajattelutavan ja toiminnan muutoksen etsimiseen sen jöitä sekä myös sisällön tuottajia. Viestintä sosiaalisessa mediassa ta- sijaan, että keskitytään pohtimaan, mikä sosiaalisen median pahtuu monelta ja monelle (esim. Kalliala & Toikkanen 2009). tekninen ratkaisu tai sovellus tekisi internet-sivuista sosiaaliset. Sosiaalinen media sisältää monensuuntaista ja useiden osallisten vä- listä viestintää, vuorovaikutusta ja sisällöntuotantoa. Ymmärryksen rakentaminen tapahtuu näiden kautta. Sisällön kollektiivinen tuotta- osiaalisen median aiheuttamat muutokset vaikuttavat mo- minen ja kuluttaminen on luonteeltaan uudenlainen ilmiö2. nilla tavoilla yhteiskuntaan, organisaatioihin ja yksittäisiin ih- Muuttunut ja muuttuva sosiaalisen median ajattelutapa johtaa uu- misiin. Kysymyksessä on eräs vuosisadan vaihteen merkittä- denlaisiin toimintatapoihin ja nämä asettavat odotuksia ja vaatimuk- vimmistä ja vaikutuksiltaan laajimmista yhteiskunnallisista sia tekniikan kehitykselle. Silmiöistä. Suuren muutoksen luonnetta on vaikea hahmottaa ja ym- märtää, jos sitä tarkastellaan muutoksen sisältä päin ja vanhojen tul- Sosiaalisen median ajattelutapa (social media mindset) on vallitseva, kintamallien kautta. jatkuvasti muuttuva ja uuden tekniikan mahdollistama näkemys siitä, miten Tulkintamme mukaan meneillään olevan muutoksen ytimessä on yhteiskunnassa, organisaatiossa ja ihmisten kesken on tapana toimia. erityisesti ajattelutapa – sosiaalisen median tekniikan ja käytön mah- dollistama ja aiheuttama ajattelutapa. Tekniikan nopea kehitys tuottaa edellytykset uudenlaiselle toimin- Sosiaalinen media on joustava käsite, jota ei ole tiukasti rajattu. nalle ja sen jatkuville kokeiluille. Osasta kokeiluja muodostuu hyviä, Sosiaalisen median yhteydessä usein käsiteltävä Web 2.01 on rajoite- toimivia ja tarpeelliseksi miellettyjä käytäntöjä, jotka vakiintuvat ih- tumpi tekniikkaan keskittyvä kokonaisuus, joka sisältää sosiaalisen misten ja organisaatioiden käyttöön. median mahdollistavan tekniikan ja sovellukset. Sosiaalisen median tekniikan ja ajattelutavan kehitys on erilaisten toisiinsa vaikuttavien voimien ja kehityskulkujen aikaansaama yhteis- Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä kunnallinen ilmiö, joka etenee oman logiikkansa mukaisesti. Mikään viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja yksittäinen taho ei ohjaa tai hallitse tätä kehitystä. Oman sisäisen lo- käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään giikkansa ja satunnaistekijöiden3 varassa kehittyvää sosiaalisen me- ihmisten välisiä suhteita. (Anon. 2010h, Kangas ym. 2007) 2. Vanhat käsitteet ”kuluttaja” ja ”tuottaja” eivät täysin ja riittävän hyvin ilmennä sosiaalisen median luonnetta. Uusia termejä, kuten käyttäjätuotanto (produsage) on etsitty kuvaamaan ilmiötä paremmin (esim. Anon. 2010h). 1. Web 2.0 kuvaa World Wide Webin kehitysvaihetta, joka sisältää sosiaalisen median ominaisuuksia. Web 2.0 on kuitenkin kiistanalainen käsite, koska muutos aikaisempaan ei sisällä merkittäviä teknisiä uu- 3. Satunnaistekijöitä ovat vaihtoehtoiset tekniikat ja niistä käyttöön omaksuttavat versiot sekä erilaiset distuksia. (Anon. 2010d) tavat käyttää näitä tekniikkoita. 18 19

dian ajattelutapaa on tarpeen pohtia. Oletamme, että sosiaalisen Sosiaalisen median ajattelutavan ilmenemiä löytyy tekniikan his- median ajattelutapa on keskeinen osa nykyihmisen tapaa hahmottaa torian aikaisemmista vaiheista. Varhaisimmat sosiaalisen median todellisuutta. On erittäin hyödyllistä miettiä niitä oletuksia, joiden va- ajattelutavan versot löytyvät käsivälitteisten puhelinkeskusten ajalta raan rakennamme näkemyksemme todellisuudesta.4 1800-luvun lopulta. Näissä käsivälitteisten puhelinkeskusten käyttäjät, Tarkastelemme sosiaalisen median ajattelutapaa ja tämän ajatte- sentraalisantrat, vastasivat puhelujen manuaalisesta yhdistämises- lutavan vaikutuksia organisaatioon. Organisaatio on systeemin osa, tä. Puhelinkeskus saattoi sijaita kammarin nurkassa tai muussa puo- johon vaikuttavat yhteiskunta, muut organisaatiot, ryhmät sekä yksi- lijulkisessa paikassa, jossa keskus muodosti tekniikan avulla yhteyden. löt. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja sosiaalisen median mah- Keskus pysyi seuraamaan puhelinkeskustelua ja myös osallistumaan dollistama ajattelutavan muutos näkyy ja vaikuttaa organisaatiossa siihen. (esim. Määttälä 2008 ja Anon. 2010c). Tuolloin syntyi sosiaa- työntekijöiden, asiakkaiden, kilpailijoiden ja yhteistyökumppaneiden lisen median määritelmän täyttävä tekniikan, vuorovaikutuksen ja kautta. Organisaatio ottaa tahtomattaankin kantaa vallitsevan ajatte- ihmiset yhdistävä uudenlainen asetelma. Asetelmassa sosiaalinen lutavan muutoksen ja joutuu huomioimaan tämän toiminnassaan. media mahdollistui ja olisi voinut kehittyä edelleen, mikäli sosiaali- Organisaatiot suhtautuvat eri tavoilla sosiaaliseen mediaan. Osa sen median ajattelusta olisi saatu kiinni toisenlaisesta perspektiivistä. niistä kerää ymmärrystä ja etsii itsellensä sopivaa tapaa hyödyntää so- Tämän 1800-luvun sosiaalisen median ajattelun oivaltamisen ja siaalisen median ilmiötä. Vaihtoehtoinen tapa on olla huomioimatta sen varaan rakennettavan toisenlaisen tekniikan kautta sosiaalinen sosiaalista mediaa tai pyrkiä rajoittamaan sen pääsyä organisaation media olisi voitu ottaa pysyvästi käyttöön jo sata vuotta aiemmin. Vuo- toimintaan niin kauan kuin tämä on mahdollista. Käsittelemme myös rovaikutteinen monenkeskinen puhelinviestintä nousi uudestaan so- sosiaalisen median organisaatiolle tarjoamia mahdollisuuksia ja uh- siaalisen median kenttään puhelinneuvottelujen yleistymisen myötä kia. Organisaatiolle sopivan ratkaisun etsimistä auttaa sen tiedostami- 1900-luvun loppupuolella. nen, että kyseessä ei ole ensisijaisesti tekninen ratkaisu vaan laajempi Toinen varhainen sosiaalisen median muoto on radioamatööri- ajattelutavan ja toiminnan muutos, jonka tekniikka vain mahdollistaa toiminta, joka mahdollistui 1900-luvun alussa ja jota on harrastettu (Säntti 2008). tähän päivään saakka. Radioamatööritoiminta oli aktiivista muun mu- assa 1960 – 1980-luvuilla (Anon. 2010g). Toiminnan tarkoitus on olla Edelläkävijöinä sentraalisantrat ja radioamatöörit yhteydessä toisiin radioamatööreihin oman henkilökohtaisen radio- aseman kautta. Yhteyttä pidetään yleensä puheen muodossa, digitaa- Etsimme ymmärrystä ja vastauksia kysymyksiin: lisesti tai sähkötyksenä. Yhteyden kautta radioamatöörit muodostavat » Mikä on sosiaalisen median ajattelutapa? Miten tämä ajat- yhteistä ymmärrystä heitä kiinnostavista asioista (esim. Anon 2010f). telutapa on kehittynyt ja miten se kehittyy jatkossa? Sosiaalinen media on tekniikan avulla tapahtuvaa vuorovaikutteis- ta ymmärryksen rakentamista. Puhelimen ja sähköpostin käyttö on » Miten sosiaalisen median ajattelutapa vaikuttaa organisaation – silloin kun se kattaa määritelmän ulottuvuudet – toimintaa sosiaa- prosesseihin ja toimintaan? Miten organisaatio voi omassa toi- lisen median kentällä. Historiallisista syistä – koska puhelin on ollut minnassaan huomioida sosiaalisen median ajattelutavan? olemassa kauan ja sähköpostikin jo jonkin aikaa – on haluttomuut- Organisaation toiminnan tarkastelussa olemme kiinnostuneita ta laskea näiden välineiden käyttöä sosiaalisen median piiriin. Tälle myös siitä näkökulmasta, minkälaisia eettisiä kysymyksiä nousee esil- ratkaisulle ei kuitenkaan ole perusteita. Sähköposti on vakiintumas- le ja miten organisaatio voi niihin vastata. sa kännykän kaltaiseksi päälle puettavaksi sosiaalisen median ratkai- Sosiaalisen median ajattelutavan ymmärtämiseksi on hyvä tunnis- suksi. On todennäköistä, että tavoittelemamme henkilön saavuttaa taa tekniikan ja vuorovaikutuksen historiasta vaiheita, joissa ensiaske- milloin vain sähköpostilla. Tämä onnistuu ainakin tekstiviestin muo- leet sosiaalisen median kentässä on otettu. Etsimme tilanteita, joissa dossa kulkevalla sähköpostin tuoteversiolla. Kännykkä ja tietoko- tekniikka on uuden keksinnön kautta mahdollistanut ihmisten välisen ne sekä tekstiviesti ja sähköposti ovat sosiaalisen median arkipäivän vuorovaikutteisen ymmärryksen rakentamisen. työkaluja.

4. Berger & Luckman (1966/1994) kuvaavat tapaa, jolla inhimillinen todellisuus muodostuu siitä teke- miemme tulkintojen kautta ja sitä miten tämä tulkintaprosessi on jatkuva. 20 21

Tekniikka antaa sykäykset ten ja pitkälti sattumanvaraisten lainalaisuuksiensa ohjaamana (Ellul 1976). Lanier (2010) kuvaa, miten teknologian kehitys sisältää valin- Tekniikka5 mahdollistaa sosiaalisen median ja muodostaa pohjan so- toja, jotka lukitsevat ratkaisun ja estävät myöhemmät mahdollisesti siaalisen median ajattelutavan rakentumiselle. Tekniikka mahdollis- paremmat valinnat7. Näistä lähtökohdista myös sosiaalisen median taa ajattelun, mutta ei määrää sitä millaiseksi se muodostuu. Ajattelun tekniikka ja sen pohjalle rakentuva ajattelu kehittyy suurelta osin oh- ja sitä seuraavien kokeilujen kautta tekniikalle keksitään ja kehitetään jaamatta, suuntaamatta ja suunnittelematta. Sattumanvarainen kehi- uusia käyttötapoja. Nämä puolestaan vaikuttavat tekniikkaan ja edel- tys ja sen seuraukset eivät välttämättä ole toivottuja tai toivottavia. leen ajattelutapaan. Vaihtoehto on ajatella asiaa ja tehdä sen suhteen jotakin. Airaksi- Kuvassa 1. tarkastellaan sykäyksiä, joita tekniikka on antanut ja nen (2003) kuvaa kohtalonuskoista suhtautumista tekniikkaan siten, antaa sosiaalisen median ajattelun kehitykselle. Merkittävä taustalla että ihminen elää tekniikan kanssa tekniikan luomassa ja omaan suun- vaikuttanut tekninen innovaatio on esimerkiksi prosessorien tehon taansa kehittyvässä maailmassa uskoen, että asialle ei voi mitään. jatkuva kehittyminen6, joka on mahdollistanut tehokkaammat laitteet. Vaihtoehto fatalismille on kehityksen aktiivinen ja rohkea ohjaami- nen järkevästi ja iloisesti. Ongelmana on sosiaalisen median tekniikan some-työkalut käyttöön organisaatioissa alalta puuttuva tieto ja ymmärrys.

kollektiivinen sisällöntuotanto Eettisestä näkökulmasta on olennaista pyrkiä eroon fa- blog talismista ja deterministisesti määräytyneestä yhtä uraa web . pitkin etenevästä kehityksestä kohti tulevaisuutta. intranet chat

tekniikan antamat impulssit tekniikan antamat kaupallinen Internet Tämä edellyttää sosiaalinen media -ilmiön tarkastelua avoimen kriit- tisesti sekä ilmiöön kytkeytyvän ajattelutavan ja sen kehitysmahdolli- www suuksien pohdintaa. Tätä pohdintaa on aiheellista harrastaa yksilön, irc online games organisaation ja yhteiskunnan tasoilla. sähköposti internet matkapuhelin online networking Monentasoinen tavoitettavuus puhelin virtuaalitodellisuudet meucci  radioamatöörit pc Kuten johdannossa määriteltiin, sosiaalisen median ajattelutapa on bell  arpanet aika uuden tekniikan ympärille kehittynyt tapa suhtautua viestintään, kon-        takteihin, julkiseen ja yksityiseen, oppimiseen ja muihin ihmisten vä- lisen vuorovaikutuksen ilmiöihin. Kuva 1. Tekniikan antamat ensi-impulssit sosiaalisen median ajattelutavan kehi- Sosiaalisen median ajattelutapa on kulttuurinen ilmiö, jonka ole- tykselle. massaoloa emme välttämättä huomaa sen näennäisestä itsestään- selvyydestä johtuen. Mukana kuljetettava puhelin sekä kannettava Tekniikka on ratkaisevassa asemassa antaessaan sykäyksiä sosiaa- tietokone ovat esimerkiksi vaikuttaneet ajatteluun saavutettavuudesta lisen median ajattelutavan kehitykselle. Ajattelun kehitykselle on tästä tavalla, joka koskettaa jokseenkin kaikkia länsimaisen yhteiskunnan syystä merkityksellistä se, mikä ohjaa tekniikan kehitystä. jäseniä. Emme oleta, että on tiloja tai paikkoja, joista emme voi tavoit- Tekniikan kehityskulkua on pidetty perusluonteeltaan suunnittele- taa etsimäämme henkilöä tai josta meitä ei voida tavoittaa. Näin ei kui- mattomana ja persoonattomana. Tekniikka kehittyy sen omien sisäis- tenkaan ollut vielä varsin vähän aikaa sitten.

5. Käytämme sanaa tekniikka kuvaamaan kokonaisvaltaisesti sekä laitteita että tietojärjestelmiä. Airak- sinen (1993) tarkastelee termien teknologia ja tekniikka suhdetta. Tekniikka viittaa laitteisiin, niiden toimin- taan, laitteiden kokoelmiin järjestelmissä. Teknologia, katso myös sanasto julkaisun lopussa.

6. Prosessorien teho on lisääntynyt hyvin nopeasti viimeisten 40 vuoden ajan Mooren lain mukaises- 7. Eräs Lanierin (2010) esimerkki lukkitutuneista digitaalisista ratkaisuista on nuottien esittämisen tapa ti ja seuraillen mikropiireihin sisältyvien transistorien määrän kaksinkertaistumista lyhyillä (1 – 2 vuotta) MIDI (Musical Instrument Digital Interface), joka soveltuu kosketinsoitinten musiikin käsittelyyn, mutta on aikajänteillä. vakiintunut rajaavaksi standardiksi esittää kaikenlaista musiikkia. 22 23

Jatkuvalla tavoitettavuudella on huomattavia sekä positiivisia että Perinteinen ajattelutapa Sosiaalisen median ajattelutapa negatiivisia vaikutuksia. Tämän kaltaisten ilmiöiden pohdintaan käy- Aika on lineaarista ja yhteistä. Aika on moninkertaista, henkilökohtaista. Samaan tetään huolestuttavan vähän energiaa. aikaan tehdään eri asioita ja eri aikaan samoja Yhteiskunnassa ja organisaatioissa parhaillaan vallitsevan sosiaa- asioita. lisen median intoilun vastapainoksi etsimme kokonaisvaltaista ja ra- Henkilö on jäsen rajallisessa Henkilön potentiaalisten jäsenyhteisöjen määrä kentavan kriittistä ymmärrystä sosiaalisen median ytimestä – tavasta määrässä yhteisöjä on suuri.

ajatella ja ymmärtää tämä ilmiö. Henkilön tavoitettavissa Potentiaalisten tavoitettavien henkilöiden määrä Taulukossa 1. on kuvattu sosiaalisen median ajattelutavassa il- on rajallinen määrä toisia on valtava. menevä muutos asettamalla vastakkain aikaisempi tapa ajatella henkilöitä. suhteessa nyt tai todennäköisesti lähitulevaisuudessa vallitsevaan Ystävyys on aitoon vuoro- Ystävyyden muodot laajenevat. Ystävyyden rinnalle ajattelutapaan. vaikutukseen perustuva tulee erilaisia kaveruuden ohentuneempia muotoja syvällinen ilmiö. ja kaveruus muodostuu myös määrälliseksi ilmiöksi.

Sosiaalisen median ajattelutavan tuoma muutos Henkilön tuottama infor- Henkilön tuottama informaatio ei sen julkistamisen maatio on valtaosin hänen jälkeen ole hänen omassa hallinnassaan. Perinteinen ajattelutapa Sosiaalisen median ajattelutapa hallinnassaan. Henkilö on tavoitettavissa Henkilö on aina tavoitettavissa. Tavoittaminen on Yksilömieli, yksittäiset ihmi- Pesämieli. Joukkojen ajattelu korostuu. Mahdollista tai ei ole. sosiaalisesti eri tavalla hyväksyttyä eri aikoina ja set korostuvat. Identiteetti on toimia asiallisen tai asiattoman nimettömän identi- riippuen välineestä. tunnettu. teetin kautta. Lauma-ajattelun varjopuolia ilmenee. Henkilön tavoittaa odotta- Henkilön tavoittaa välittömästi mukana kannetta- Reaalimaailmaan – ruumis, Verkkoidentiteetti. Useita virtuaalisia identiteettejä. malla hänen saapumistaan, villa, vaatteisiin tai kehoon yhdistetyillä välineillä. aika, paikka, rooli, historia Virtuaalinen identiteetti vaikuttaa sosiaaliseen käsi- menemällä hänen luokseen, Yhteysvälineet ovat aina päällä tai sammutettavissa, – kiinnittynyt identiteetti. Per- tykseen itsestä9. Persoonallisuus osin pirstoutunut kirjeitse tai puhelimitse. Ta- jos käyttäjä haluaa. On mahdollista, että niiden soonallisuus on suhteellisen ja ulkoistunut; määräytyy aktiviteettien ja määrä- voittamiseen menee aikaa. pitäminen pois päältä on tulevaisuudessa sosiaali- kokonainen; ei täysin määri- muotoisten ulkoisten kuvausten kautta. sesti epäsopivaa. teltävissä tai tunnistettavissa. Henkilön sisäinen tila ja tun- Sisäisiä tuntemuksia pystyy jakamaan toisille tai Yksityinen ja julkinen persoo- Yksityinen ja julkinen persoona sekoittuvat. Rajan- temukset välittyvät muuten toisille voi osapuolten yhteisestä suostumuksesta na ovat toisistaan erillisiä. veto näiden roolien välillä ei ole selvä. kuin teknisin keinoin eleinä, myös aiheuttaa tuntemuksia teknisten välineiden ilmeinä, puheena. avulla. Kehon tilasta välitetään tietoa mukana Tieto on auktoriteettien hal- Tieto muodostuu suuresta määrästä näkemyksiä. antureiden avulla. Tieto välittyy automaattisesti tai lussa ja sijaitsee paikkaan ja Tiedon tuottajien taso ja intressit vaihtelevat. Tieto ohjatusti.8 aikaan sidotuissa varastoissa. on kaikkien hallussa ja muokattavissa. Tieto on aina Tiedon laatu on standar- saavutettavissa. Tieto on ristiriitaista ja sen laadun Henkilöä voi koskettaa vain Henkilöä tai virtuaalikumppania voi koskettaa doitua. Tieto muodostuu arviointi on käyttäjän vastuulla. olemalla samassa fyysisessä etäältä vaatteisiin istutettujen tai muiden anturei- koetelluista tosista uskomuk- tilassa tämän kanssa. den kautta. Kosketuksella on runsaasti sosiaalisia sista. Tiedon tuottajien laatu käyttömahdollisuuksia. Etä-, verkko- ja virtuaali- on korkea. seksin potentiaaliset markkinat ovat valtavat. Taulukko 1. Perinteisen ja sosiaalisen median ajattelutavan eroja. Henkilö on fyysisessä tilassa Fyysinen tila laajentuu virtuaaliseksi tilaksi tek- ja liikkuu fyysisestä tilasta niikan avulla. Läsnäolo virtuaalisessa tilassa on Sosiaalisen median ajattelutapa eroaa huomattavasti sitä edeltä- toiseen. yhtä luonnollista kuin paikallaolo fyysisessä tilassa. neestä ajattelusta. Suhtautuminen aikaan, tilaan, tietoon, yksityiseen Reaali- ja virtuaaliläsnäolon välinen suhde voi vaihdella huomattavasti. ja julkiseen on muuttunut. Sosiaalisen median ajattelu kytkeytyy kaik- kinaiseen toimintaan työssä ja yksityiselämässä. Hyvin monenlaiset Katse tavoittaa reaalimaa- Katse ulottuu reaaliaikaisesti sinne minne sen ilman tai sen arkistoidun halutaan ulottuvan: kotiin, toimistoon, kesämökille, asiat on mahdollista jakaa toisten ihmisten kanssa. Sosiaalisen medi- kuvan. savannille. an ajattelutapa sisältää ja tuottaa yhteisöllisiä normeja sekä moraaliin, Yhteisöt sijaitsevat fyysisessä Yhteisöt ovat fyysisiä ja virtuaalisia. etiikkaan ja turvallisuuteen liittyviä ratkaistavia kysymyksiä. paikassa.

8. Inkisen (2007) mukaan ”ihmisen biologinen ruumis on rajaseutu, joka valloitetaan tieteen ja tekniikan viimeisillä keksinnöillä”. Tämän kehityksen seurauksena ihmisen ja koneen välinen raja on hämärtynyt. Kir- 9. Lanier (2010) viittaa tutkimuksiin (Jeremy Bailenson), joiden mukaan identiteettiä voidaan muuttaa joittaja tarkastelee asiaa kyborgien, kyberneettisten organismien, koneihmisen näkökulmasta. On ilmeistä, ”kojeiden oikuilla”. Esim. verkkohahmon pituuden muuttaminen vaikuttaa itsetuntoon ja sosiaaliseen käsi- että ihmiset kyborgeina tulevat jakamaan tietoa itsestään sosiaalisen median välineillä. tykseen itsestä. 24 25

Tiedon johtamiseen, viestintään, tuotekehitykseen Liiketoiminnalliset mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole ainoa syy, miksi organisaation kannattaa huomioida sosiaalinen media. Pärjätäkseen muuttu- Yrityksen mielenkiinto kohdistuu sosiaalisen median tarjoamiin vassa yhteiskunnassa ja kilpailussa organisaation on huomioitava sosiaalisen liiketoiminnallisiin mahdollisuuksiin. Näiden hyödyntämisessä median ajattelutavan aikaansaamat muutokset (Ancona & Bresman 2007). sosiaalisen median ajattelutavan ymmärtäminen on tarpeen. Liike- toiminnallisia mahdollisuuksia voi löytyä kaikista organisaation toi- Rekrytoidakseen ja pitääkseen parhaat työntekijät organisaati- minnoista, sekä yrityksen sisäisen toiminnan kehittämisestä että on täytyy ymmärtää ja hallita sosiaalisen median ajattelutapa. Hal- toiminnasta asiakkaan kanssa. litakseen organisaation toimintatapojen muutosta organisaation

Yrityksen sisällä tiedon johtamista, sisäistä89 viestintää tai innovaa- kannattaa käyttää apuna verkostoaan; tutkijoita, tutkimuslaitoksia, tioiden syntymistä voidaan vauhdittaa sosiaalisen median ratkaisuilla. yhteistyökumppaneita, opiskelijoita ja omia työntekijöitään löytääk- Tällöin kohteena voi olla hiljaisen tiedon10 esille saaminen ja yhtei- seen juuri omaan tilanteeseensa parhaiten sopivan ratkaisun. Tämä sen ymmärryksen kuvaaminen helposti hyödynnettävään muotoon. kannattaa tehdä ennen kuin sosiaalisen median ajattelutavat ja toi- Tiedon johtaminen nähdään organisaation prosessina, joka keskittyy mintamallit leviävät organisaation sisälle ilman organisaation ohja- tiedon keräämiseen, organisointiin, analysointiin ja jakamiseen. Tar- usta ja kontrollia. Th omsonin (2009) mukaan paras tie organisaatiolle koituksena on luoda työympäristö, jossa työntekijät, työryhmät, orga- sopivan sosiaalisen median ajattelutavan tunnistamiseen, käyttöön- nisaatiot ja näiden verkostot pystyvät kasvattamaan tietopääomaansa ottoon ja onnistumisiin saattaa löytyä varsin rohkeidenkin kokeilujen ja käyttämään sitä tehokkaasti ja tuottavasti (Alavia & Leidner 1999, kautta. Brelade & Harman 2001). Tarkastelemme sosiaalisen median ajattelutavan vaikutusta or- Tuotteita ja palveluja voidaan kehittää sosiaalisen median keinoin ganisaation sisäisen toiminnan, erityisesti tiedon johtamisen ja or- yhdessä asiakkaiden, yrityksen työntekijöiden ja tutkimuslaitosten ganisoitumisen sekä asiakasyhteyksien näkökulmista. Käytämme kanssa. Samalla asiakkaiden, potentiaalisten asiakkaiden ja muiden esimerkkejä todellisista organisaatioista. Teksti perustuu oletukseem- kiinnostuneiden saama kuva yrityksestä jalostuu. Yritys voi myös me siitä, minkälaiseksi organisaation toiminta muuttuu nyt nähtävien rekrytoida uutta henkilökuntaa sosiaalisten verkostojen kautta ja sy- muutosten ja heikkojen tulevaisuuden signaalien perusteella. Kuva- ventää potentiaalisten tai entisten työntekijöiden, asiakkaiden, yhteis- tun kaltaisia kokeiluja tehdään reaalimaailman organisaatioissa jo työyritysten ja kilpailijoiden ymmärrystä arvomaailmastaan (Graeme tänään. ym. 2009). Sosiaalisen median välttämättömyyttä ja mahdollisuuksia liiketoi- Organisaatiot avautuvat minnalle painotetaan (esim. Anon. 2010e), mutta usein epämääräi- sin perusteluin. On riskialtista lähteä sattumanvaraisesti kokeilemaan Organisaatio on ymmärryksemme ja tulkintamme mukaan muuttu- sosiaalisen median ratkaisuja ilman suunniteltua strategiaa. Tällöin massa yritys-, yksikkö- ja ryhmäraja-aitoihin rajoittuneesta melko sul- lopputulos on todennäköisesti pettymys, kun odotettua hyötyä ei saa- keutuneesta toimijasta avoimemmaksi toimijaksi. Sosiaalinen media vutetakaan. Syynä voi olla epäonnistunut toteutus, suunniteltujen ja erityisesti viestintä- ja yhteistyöpalveluiden kehittyminen mahdol- ratkaisujen huono integrointi organisaatioon, epäonnistunut kom- listavat avoimen innovoinnin11 ja tuotekehityksen yrityksen ulkopuo- munikointi tai ratkaisujen sopimattomuus yrityksen toimintaan. Tu- lisia toimijoita hyödyntäen. loksellisen toiminnan rakentaminen sosiaalisen median kautta on Oletuksemme on, että lähitulevaisuudessa organisaatio käyttää osoittautunut haastavaksi ja ongelma onkin, että organisaatio lähtee nykyisen henkilökunnan lisäksi enemmän myös entisten työnteki- usein toteuttamaan teknistä ratkaisua sen sijaan, että näkisi ratkaisun jöidensä, kilpailijoidensa, asiakkaittensa, konsulttien ja tutkijoiden ensisijaisesti ajattelutavan ja toiminnan muutoksena, jonka tekninen osaamista. Patentteja avataan, lähdekoodia uskalletaan jakaa, asiak- ratkaisu vain mahdollistaa (Säntti 2008). kaita ja työntekijöitä linkitetään ja hyödynnetään tuotekehityksessä sekä uusien palveluiden ja tuotteiden innovoinnissa (Ancona & Bres- man 2007, Anon. 2010j). 10. Hiljainen tieto tarkoittaa prosesseihin ja käytäntöihin liittyvää ei verbalisoitua, vaikeasti puheeksi tai kirjoitukseksi dokumentoitavissa olevaa, tiedostamatonta tietoa ja osaamista. Hiljaiseen tietoon sisältyy kult- tuurisiin tapoihin kätkeytyviä itsestäänselvyyksiä. Hiljaisella tiedolla voi olla suuri merkitys onnistuneen toi- 11. Avoin innovointi tarkoittaa ideoiden ja teknologioiden etsimistä yrityksen ulkopuolelta ja kehittä- minnan ja tuloksen aikaansaamisen kannalta. mistä yhdessä kumppaneiden ja kilpailijoiden kanssa. 26 27

Myös yrityksen sisäinen toiminnan läpinäkyvyys lisääntyy. Päätök- Seuraavaan listaan olemme keränneet sosiaalisen median ajat- senteko, palkitseminen ja toiminta kokonaisuudessaan ovat helpom- telutavan aiheuttamia nähtävissä olevia ilmiöitä ja muutoksia min jokaisen työntekijän seurattavissa. Suljettu ja vahvasti kontrolloitu organisaatiossa: yrityksen tiedon omistaminen, tiedon jakaminen ja sen luominen » Organisaatio on asiakkaisiin ja lukuisiin muihin toimijoihin vah- muuttuvat joustavammaksi ja antavat useammalle toimijalle mahdol- vasti kytkeytynyt näiden yhdessä muodostaman ekosystee- lisuuden vaikuttaa yrityksen toimintaan. min12 osa. Linkittyminen moniin eri suuntiin lisääntyy sekä yri- tyksen sisällä, että sen ulkopuolella ja uudenlaisia yhteistoimin- Tiedon portinvartijoita ja säännöstelijöitä ei tarvita, vaan näiden nan kytköksiä syntyy. Nämä voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia. toiminta muuttuu tiedon jakamiseksi, verkostojen luomiseksi, ihmisten » Verkostoituminen vahvistuu entisestään. Laajaa kontaktiverkostoa yl- linkittämiseksi ja osallistumisen helpottamiseksi (Säntti 2008). läpidetään ja hyödynnetään aktiivisesti. Organisaatio hakeutuu poten- tiaalisten työntekijöiden verkostoihin ja rekrytoi niiden kautta. Orga- Avoimemman toiminnan tukeminen edellyttää erityisesti joh- nisaation entiset työntekijät pyritään pitämään osana sen verkostoa. tamisen muutosta. Tasapaino johtamisen – managementin – ja joh- tajuuden – leadershipin – välillä painottuu jälkimmäisen suuntaan. » Asiakkaan ja sitä palvelevan organisaation yhteistoiminta vah- Määräämiseen, hallintaan ja tiedon säännöstelyyn painottuvaa johta- vistuu. Asiakas on osa verkostoa. Tarpeet tunnistetaan var- mista tarvitaan vähemmän. haisessa vaiheessa ja yhdessä asiakkaan kanssa tuotetaan ak- tiivisesti niihin vastaavia uusia ratkaisuja ja ideoita. Ihmisten johtaminen painottuu ja ilmenee sitouttamisena, » Linja- ja matriisiorganisaatioiden rinnalle ja tilalle kehittyy uudenlaisia suuntaamisena, kannustamisena, tukemisena ja mahdollistamisena. joustavampia organisoitumismuotoja, jotka perustuvat organisaation muuttuvaan asiakastarpeeseen ja henkilöstön strategiseen osaamiseen. Käsitys johtamisesta muuttuu ja vastuu johtajuudesta laajenee kos- » Toiminnan läpinäkyvyys organisaation sisällä ja sen ulkopuo- kemaan kaikkia organisaation jäseniä. Jokainen henkilö saa ja joutuu lella lisääntyy. Mahdollisuudet kaiken läpinäkyvyyteen ovat ai- kantamaan vastuuta johtamisesta ja aiemmin vain johtajille kuuluvis- van uudella tasolla. Mahdollisuudet ovat rajattomat ja tasapai- ta tehtävistä. Tässä kehityksessä ajattelutapa on suuri muutoshaaste noiluun julkisen ja salaisen välillä kiinnitetään huomiota. – se, miten johtajat ja kaikki organisaation toimijat ymmärtävät johta- » Henkilöstö ja muut sidosryhmät vaikuttavat päätöksiin. Aktiivis- misen ja miten valmiita he ovat muuttamaan vanhoja käsityksiään. ta osallistumista odotetaan ja siihen kannustetaan. Työntekijä Henkilöstö osallistuu laajasti päätöksentekoon ja sen näkemyksiä odottaa, että hän voi vaikuttaa työpaikkansa toimintaan ja että hä- ja osaamista hyödynnetään. Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa sekä net huomioidaan. Hänelle etsitään itsensä ja organisaation kan- sitouttaa organisaation arvomaailmaan että muokkaa ja kehittää sitä. nalta sopivia työtehtäviä tai hän etsii näitä oma-aloitteisesti. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja koko yrityksen mahdollisuudet osallis- » Yrityksen visio, missio, strategia, pelisäännöt, toiminta- tua siihen sekä työntekijöiden vahvempi sitoutuminen organisaatioon tavat ja ohjeet rakennetaan yhdessä ja ne elävät jatkuvasti mahdollistavat nopeamman muuttumisen asiakkaan tarpeita mukail- tilanteen ja tarpeen mukaan. len ja niitä ennakoiden. Organisaatio ja sen asiakas integroituvat toi- » Johtamisvastuu jakautuu suurelle ihmisryhmälle ja jokainen joutuu siinsa monitasoisesti ja tämä mahdollistaa paremmat ja oikea-aikaiset kantamaan oman vastuunsa johtamisesta. Johtajan rooli painottuu ratkaisut. Perinteinen toimintamalli on, että organisaatio tuottaa sitä valmentamiseen, kannustamiseen ja tukemiseen sekä muutoksen mitä asiakas tilaa tai sellaisia ratkaisuja, joita se olettaa asiakkaan ja kehittymisen tukemiseen. Johtajan tehtäväksi tulee luotsata yri- tarvitsevan. tystä oikeaan suuntaan yhteisöä hyödyntäen, varmistaa tarpeellisen osaamisen riittäminen, linkittää toimijat toisiinsa ja löytää ihmisil- Muutos suuntautuu sellaiseen tapaan toimia, jossa asiakkaalle tuotetaan le niin organisaation kuin työntekijän kannalta sopivat työtehtävät. tämän kanssa ja syvälle tämän toimintaan sulautuneena aktiivisesti ja ennakoiden ratkaisuja, jotka tukevat asiakkaan ydinliiketoimintaa.

12. Ekosysteemi-sanaa käytetään kuvaamaan organisaation vahvaa yhteyttä yhteiskuntaan, toisiin orga- nisaatioihin, tutkimuslaitoksiin ja asiakkaisiin. Organisaatio ei ole erillinen saareke, vaan osa suurta toimin- nallista kokonaisuutta, joka joutuu huomioimaan yhteiskunnan muutokset. 28 29

» Näkemys tiedosta muuttuu. Organisaation kannalta olennainen tie- tio on vahvasti linkittynyt myös sen ulkopuolella olevaan osaami- to sijaitsee ja kehittyy eri paikoissa sisä- ja ulkopuolella. Keskeisiä seen. Organisaation tämänhetkiset strategiset osaamiset on merkitty prosesseja ovat tiedon etsiminen, tulkinta ja jalostaminen. Tämä ta- kuvaan tummina pilvinä ja muut tunnistetut osaamiset ovat kuvassa pahtuu yhdessä erilaisissa kokoonpanoissa ja eri foorumeilla. ilman väriä. Keskellä oleva hahmo kuvaa yrityksen yhtä työntekijää, » Johtamista tarvitaan niissä tilanteissa, joissa parviäly13 ei ky- jonka jäsenyyttä eri osaamistiimeissä kuvassa tarkastellaan. Henkilö kene tuottamaan onnistunutta ratkaisua. Aiempaan näh- linkittyy oman osaamisensa ja kiinnostuksen kohteittensa kautta yri- den enemmän taustalla toimivan johtamisen haasteena voi tyksen strategisiin osaamisiin, muihin osaamisiin sekä omaan verkos- olla tasapainottelu toiminnan vapauttamisen ja itsenäisyy- toonsa yrityksen sisällä ja sen ulkopuolella. den kannustamisen sekä johtamisen ja linjaamisen välillä. » Yksityinen ja työpersoona liukuvat lomittain ja niiden erotta- teknologiaosaaminen- y minen on vaikeampaa ja edellyttää aktiivista toimintaa. (strateginen osaaminen) » Työyhteisö on sekä fyysinen että virtuaalinen. Työtä tehdään kehitty-

neiden virtuaalisten työvälineiden avulla. Etäläsnäolon kokemus on asiakasosaaminen x tuoteosaaminen z (strateginen osaaminen) (strateginen osaaminen) aito ja verrannollinen fyysiseen läsnäoloon. Toisistaan etäällä olevi-

en ryhmien ja erilaisten kulttuurien välinen vuorovaikutus lisääntyy. organisaation työntekijä

Osaamisen suuntaisesti tuote a:n osaaminen Johtamisosaaminen

Sosiaalisen median ajattelutapa muuttaa yrityksen tiedon johtamista ja teknologia b:n osaaminen tapaa organisoitua. Fyysisesti rajautunut työympäristö laajenee moniin organisaation ulkopuolinen toimijoihin ja asiakkaisiin linkittyneeksi virtuaaliseksi ekosysteemiksi. osaaminen Sen sisällä ja ulkopuolella tieto, innovaatiot ja kokemus liikkuvat ja ja kontaktit jalostuvat. Organisaatio rakentuu aikaisempien organisaatio- ja yksikkörajo- Kuva 2. Organisaation osaamistiimien jäsenyys yhden työntekijän näkökulmasta. jen sijaan osaamisen suuntaisesti. Strategian toteuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeiden strategisten osaamisten tai ydinkyvykkyyksien Organisaation nykyisillä ja säännöllisesti päivitettävillä uusilla stra- merkitys ja hallinta korostuu (Prahalad & Hamel 1990, Ulrich & Lake tegisilla osaamisalueilla tarpeellisen osaamisen taso määritellään ja 1990). Tavoite on rakentaa yrityksestä joustava osaamiskanta, jossa osaamisen kehittämistoimista sovitaan yhdessä ja johto hyväksyy ne työtehtäviä vaihdetaan yrityksen tarpeen ja työntekijöiden kiinnos- viimekädessä. Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään sosiaalisen tuksen mukaisesti. median välineitä sekä kaikkia perinteisiä monimuotoisen osaamisen Työntekijät sijoittuvat osaamistensa mukaan erinäisiin fyysisiin ja kehittämisen keinoja. virtuaalisiin ryhmiin, joissa jalostetaan tietoa eri teemoista. Työryh- Oppimistavat kehittyvät sosiaalisen median myötä joustaviksi ja mät voivat rakentua tekniikan, asiakasosaamisen, projektiosaami- niitä sovitetaan myös työntekijän tarpeiden mukaan. Myös vapaa-ajan sen tai muun osaamisen ympärille. Ryhmiä syntyy luonnollisesti sekä opiskelua ja verkostoitumista tuetaan ja kannustetaan organisaatiossa. yrityksen ohjaamana että työntekijöiden kiinnostuksen mukaan. Or- Osaamisen kehittymistä seurataan monimenetelmäisesti eri näkökul- ganisaation näkökulmasta strategisesti tärkeiden ryhmien toimin- mista ja eri osaamisten kannalta. Osaamistieto kirjataan avoimeen tie- taa seurataan tarkemmin ja varmistetaan tarpeellisen osaamisen tokantaan, josta sitä on mahdollista hakea eri kriteereillä ja hyödyntää riittäminen. eri tarpeisiin. Kuvassa 2 on esimerkki osaamistiimeistä yrityksessä. Organisaation Erityistä huomioita kiinnitetään strategisesti tärkeään hiljaiseen rajapinta ulkomaailmaan on merkitty katkoviivalla, koska organisaa- tietoon, jonka tekemistä näkyväksi edistetään. Sosiaalisen medi- an välineitä käytetään, kun muodostetaan yhteistä ymmärrystä mer-

13. Parviäly (swarm intelligence, hive mind) tarkoittaa ryhmän kollektiivista älykkyyttä kityksellisestä hiljaisesta tiedosta ja kuvataan sitä hyödynnettävään (Anon. 2010h). muotoon. Ihmisen ja käytettävyyden näkökulmasta rakennettavat 30 31

uudet tekniikat ja sovellukset vapauttavat teknisten välineiden opet- ta asiakkaalle aktiivisesti parempia ratkaisuja ja uusia toimintatapoja teluun käytettävää aikaa tärkeämpään käyttöön ja mahdollistavat hel- sekä henkilöstölle mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. pon verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen eri toimijoiden kanssa. Johtoryhmän tuotosten perusteella Fidentaan luotiin uusi yksikkö, Pyrkimys on, että päätöksenteko organisaatiossa tapahtuu avoi- joka toimii sosiaalisen median ajattelutapojen pohjalta. Näin Fiden- mesti. Tällöin asiakkaat ja työntekijät pystyvät laajemmin vaikutta- ta kerää lisää ymmärrystä sosiaalisen median toimintatavoista organi- maan siihen, mihin suuntaan yritys kehittyy ja mitä asioita se huomioi saatiossa ja pystyy kehittämään koko yrityksen toimintaa. palvelujen kehityksessä. Kohdattaviin ongelmiin etsitään ratkaisuja Fidentan uuteen yksikköön valittiin työntekijät yrityksen sisältä vuorovaikutuksen ja verkostojen avulla. Johtaminen muuttuu ja tästä siten, että huomioitiin hakijoiden kiinnostus yrityksen kehittämistä tehtävästä tulee perinteiseen johtajuuteen verrattuna erilainen, vaati- kohtaan ja sosiaalisen median ymmärtäminen. Uuden yksikön työn- vampi ja sen hallinta edellyttää uudenlaista osaamista. Johtajat toimi- tekijät linkittävät edellisten yksikköjensä taitotietoa uuden yksikön vat yrityksen asioiden mahdollistajina ja tukihenkilöinä, jotka pitävät hyödynnettäväksi ja perehtyvät tarkemmin yrityksen liiketoimintaan, huolta työnteon sujumisesta ja linkittävät toimijoita toisiinsa (Ancona asiakkaaseen, sosiaaliseen mediaan ja sen ajattelutapaan sekä uusiin & Bresman 2007). liiketoimintamahdollisuuksiin. Näin he pyrkivät tarjoamaan asiak- Organisaatiot lähestyvät eri tavoilla sosiaalisen median ajattelu- kaalle täysin uusia palveluita ja ratkaisuja. tapaa omassa toiminnassaan. Osa organisaatioista on lähtenyt roh- Yrityksen pyrkimys ottaa sosiaalinen media haltuun kuvatun or- keasti etsimään tapaansa huomioida sosiaalisen median ajattelutapa ganisoitumisen ja toiminnan avulla on rohkea ja haastava. Johto on toiminnassaan kokeilujen avulla. tiedostanut sosiaalisen median ratkaisevan suuren merkityksen tu- levalle liiketoiminnalle. Uudenlainen organisoituminen ja resurssien Esimerkki: Fidenta sosiaalisen median käyttäjänä varaaminen mahdollistaa sosiaalisen median ydinryhmän toiminnan. Ydinryhmä tukee kriittisen massan oikea-aikaista liikkeellelähtöä. Tässä tarkasteltava organisaatio, tietotekniikkayritys Fidenta, on suun- Kaiken ytimessä on organisaatiolle sopivan sosiaalisen median ajatte- tautunut erityisesti organisaation sisäisen toiminnan kehittämiseen lutavan ja toimintatavan löytäminen – organisaation sisällä sekä asiak- sosiaalisen median ajattelutapaa hyödyntämällä. kaan suuntaan. Tämä on mahdollista selkeästi linjatun tavoitteellisen Fidenta aloitti kokoamalla ymmärrystä sosiaalisesta mediasta ja sen toiminnan kautta sekä osoittamalla nopeilla toimilla sosiaalisen me- roolista tiedon johtamisen kehittämisessä. Seuraavaksi yritys perusti dian käyttökelpoisuus. vaihtoehtoisen nuorista työntekijöistä koostuvan varjojohtoryhmän yrityksen johtoryhmän rinnalle. Varjojohtoryhmä sai tehtäväkseen Luo ajattelutapa ja verkostoidu laatia suunnitelman yrityksen toiminnan kehittämiseksi huomioiden asiakkaan, tarjonnan, toiminnan tai johtamisen näkökulmat niin, että yritys menestyisi sosiaalisen median aikakaudella. Tukea ideoihinsa Tarkoituksenmukaisesti hyödynnettynä sosiaalinen media yhdistää ja ajatuksiinsa varjojohtoryhmä sai yrityksen johdon edustajilta sekä yrityksen työntekijät, yritykseen linkittyneet toimijat, uusinta yliopistolta. Varjojohtoryhmä raportoi tuotoksensa omalle hallituksel- tietoa tuottavat tutkimuslaitokset ja yliopistot sekä asiakkaat laajaksi leen, jota veti yrityksen toimitusjohtaja. monipolviseksi verkoksi yrityksen liiketoiminnan tueksi. Fidentan varjojohtoryhmä tutustui yrityksen strategiaan ja asiak- kaisiin sekä toimintaan ja johtamiseen eri näkökulmista ja hyödynsi Suunnitelmallisen ja taitavan verkoston hallinnan avulla yritys pystyy aiemmin kerättyä ymmärrystä sosiaalisesta mediasta. Tämän jälkeen tuottamaan halutut tuotteet tai palvelut. Verkostoa hyödynnetään kut- se muodosti vision siitä, mihin yrityksen tulisi pyrkiä tärkeimpien si- sumalla asiakkaat mukaan tuotekehittelyyn, hyödyntämällä uusinta ja dosryhmien näkökulmista. Tärkeä varjojohtoryhmän tuotos oli eri yrityksen tarpeisiin sopivaksi todettua tekniikkaa, hakeutumalla yh- sukupolvien välisten ajattelu- ja toimintatapaerojen näkyväksi teke- teyksiin tarvittavaa tietämystä jalostavien tutkimuskeskusten kanssa minen. Erot liittyvät niin työntekoon, työtehtävän ja -paikan vaihta- sekä etsimällä ja houkuttelemalla sopivimmat ihmiset työntekijöiksi. miseen, työssä kehittymiseen, palkitsemiseen kuin vapaa-ajan ja työn Yritysten perinteinen malli markkinoinnissa on ollut lähettää vies- yhteensovittamiseen. Varjojohtoryhmä ehdotti yrityksen organisoitu- tejä asiakkaille ja olettaa, että ne huomioidaan, kiinnostavat asiakkai- mista niin, että se voi joustavasti mukautua asiakastarjontaan, tarjo- ta ja aiheuttavat toimintaa. Nyt ajattelussa on otettava huomioon se, 32 33

että asiakkaat eivät pelkästään kykene antamaan palautetta yrityk- pauksessa paljon tietoa ja mielipiteitä asiakkaiden, kumppaneiden ja sille vaan pystyvät myös kommunikoimaan keskenään sosiaalisessa kilpailijoiden hyödynnettävänä. Se voi omalla avoimuudellaan – jos mediassa. se koetaan aidoksi ja uskottavaksi – vakuuttaa markkinat itse julkai- Esimerkiksi Google suurena toimijana ja tiedon tarjoajana mahdol- semansa tiedon luotettavuudesta. Monia osapuolia mukaan kytkevät listaa sen, että asiakas pystyy hankkimaan helposti tietoa haluamastaan yhteistyöhankkeet onnistuvat vain, jos yritys kertoo riittävän avoi- asiasta ja eri lähteistä. Asiakkaan ei tarvitse tyytyä pelkkään yrityksen mesti pyrkimyksistään, tuotekehityksestään tai uusimman tekniikan viralliseen viestintään. Perinteinen mainostaja puolestaan on menet- kokeiluistaan. tänyt mahdollisuuksiaan hallita ja johtaa asiakaskäyttäytymistä. Sosiaalinen media mahdollistaa aiempaa avoimemman tuoteke- Googlella on hyvin suuri valta tiedon jakamisessa. Se voi helposti hityksen ja avoimen innovoinnin yrityksen ulkopuolisten osapuolien päättää olla esittämättä tietoa, joka ei ole sen linjan mukaista ja koros- kanssa. Avoimen lähdekoodin käyttäminen, patenttien avaus, asi- taa haluamaansa tietoa. Googlella ja muilla suurilla toimijoilla onkin akkaiden hyödyntäminen palveluiden tai tuotteiden kehityksessä ja suuri eettinen vastuu siinä, mitä tietoa jaetaan. Tällä hetkellä Googlen sosiaalisen median ajattelutapojen hyödyntäminen rekrytoinnissa hakupalvelu näyttää perustuvan haetun tiedon hakusanojen luokitte- tai markkinoinnissa ovat yritykselle mahdollisia avauksia menestyä lun, lähteen suosioon sekä sponsoroitujen linkkien yhteensopivuu- (Kangas ym. 2007). teen hakijan hakutietojen kanssa. Googlen kaltaisten toimijoiden Innovoinnin ja tuotekehityksen laajentaminen pienestä tuotekehi- valvonta on vaikea kysymys, johon ei ole löytynyt vastausta. tysyksiköstä laajalla ihmismassalle ja vielä henkilöille, joilla on intressi Sosiaalinen media vaikuttaa organisaation brändin ja imagon tuotteen kehitykseen, mahdollistaa täysin uudenlaisten tuoteideoi- muodostumiseen, eikä organisaatio pysty hallitsemaan tätä kehitystä. den kehittymisen. Organisaatio joutuu miettimään sille itselleen sopi- Mielikuva organisaatiosta muodostuu vain hyvin pieneltä osin orga- van avoimuuden asteen tai alueet, joilla se haluaa avautua. Avoimuus nisaation oman viestinnän kautta. Se, miten organisaatio sen ulko- ja asiakkaiden suuntaan välittää myös kuvaa yrityksestä ja hyvin suunni- myös sisäpuolella nähdään, määrittyy lukuisien intressitahojen kom- teltuna se voi parantaa asiakastyytyväisyyttä. menttien perusteella. Organisaation toimintaa on helppo kommen- Rekrytoinnissa sosiaalisen median rooli korostuu. On ilmeistä, toida ja imagoon vaikuttavat ne henkilöt, joilla on mielenkiintoa että oma verkossa oleva profi ili ja myöhemmin oma avatar edusta- kommentoida organisaation toimintaa. Yritys ei enää pysty olemaan vat henkilöä työpaikkamarkkinoilla. Hakija rakentaa itsestään omaa suljettu kupla, vaan kaikki teot, tuotteet, julkilausumat ja vastaavat nä- ominaislaatua edustavan ja työnantajaa houkuttelevan bändin. Esi- kyvät ja kuuluvat heti suurelle joukolle ihmisiä. Lisäksi kaikki toiminta merkiksi Accenturen ajattelumallin mukaan LinkedIn on ainoa mah- ja mielipiteet myös tallentuvat ja ovat helposti hyödynnettävissä vielä dollinen kanava hallita suurta määrää ehdokkaita. Hakijan kannalta vuosikymmenenkin päästä. tämä tarkoittaa sitä, että tullakseen huomioiduksi hänellä on oltava Sosiaalisen median mahdollisuus vaikuttaa yrityksen tai sen tuot- LinkedIn-profi ili. teiden brändiin on merkittävä. Li & Bernoff (2009) määrittelevät verk- Hakupalvelun tai henkilön profi ilin käyttö rekrytointitietojen han- kovallan sosiaaliseksi ilmiöksi, jossa ihmiset käyttävät tekniikkaa kinnassa on kiellettyä. On ilmeistä, että tätä kieltoa ei noudateta. saadakseen tarvitsemansa asiat toisiltaan sen sijaan, että hankkisi- Yrityksen kannalta on olennaista etsiä sosiaalisen median ajatte- vat ne yrityksiltä tai muilta perinteisiltä instituutioilta. Muxlim (Anon. lutapojen mukaiset keinot verkon kautta vaikuttamiseen. Suhteessa 2010k) on yritys, joka rakentaa liikeideansa tämän ajatuksen varaan. asiakkaisiin nousee tärkeäksi asiaksi sama kuin sisäisen toiminnan ke- Yrityksen liikeidea perustuu ajatukseen siitä, että tuotteen tai palve- hittämisessä; yrityksen kannattaa keskittyä sille sopivan ajattelutavan lun tarjoaja tarvitsee aidon ja uskottavan yhteyden asiakkaaseen. Mai- ja toiminnan muutoksen etsimiseen sen sijaan, että yritys keskittyisi nostajan ja asiakkaan välinen perinteinen suhde on muuttunut. Yritys pohtimaan, mikä sosiaalisen median tekninen ratkaisu tai sovellus te- tarjoaa mahdollisuuden tämän yhteyden rakentamiseen oman fooru- kisi sen internet-sivuista sosiaaliset. minsa kautta. Heidän kauttaan voi avata keskustelun 150 miljoonaa Timmin (2010) mukaan yrityksen kannattaisi tunnistaa verkostosta muslimia edustavan kulttuurisegmentin kanssa. vaikuttajat ja etsiä näistä ne, joilla on vahvin ääni ja eniten vaikutusval- Vallitsevassa toimintaympäristössä organisaatio joutuu väistä- taa. Verkoston vaikuttajien, esimerkiksi tällä hetkellä Googlen avulla mättä muodostamaan oman sosiaalisen median politiikkansa ja lin- yritys pystyisi mahdollisesti ohjailemaan siitä vallitsevaa kuvaa. jaaman sen, miten se toimillaan pyrkii vaikuttamaan siitä käytävään Vaikuttajien kautta yrityskuvan hallitseminen on mahdollista ja täs- keskusteluun. Toiminta sosiaalisen median todellisuudessa edellyttää sä vaikuttajien eettinen rooli nouseekin tärkeäksi, koska vaikuttaja voi yrityksiltä uudenlaista valmiutta avautua. Organisaatiosta on joka ta- ohjailla, mitä maailma ajattelee eri asioista. Toisaalta jonkun tiedon 34 35

korostaminen, pimittäminen tai värittäminen tulee helposti ilmi ja ovat tottuneet sopeutumaan ja ottamaan omaan ajatteluunsa jotain vaikuttaa puolestaan käyttäjien toimintaan. Jos käyttäjät havaitsevat uusista oletuksista. Nuorempi sukupolvi puolestaan on vielä koto- laajasti yksipuolista tiedonjakoa ja nostavat tämän asian verkkokeskus- naan juuri sillä hetkellä vallitsevassa yhteiskunnassa eikä ole varau- teluun, palveluntarjoajalla on riski menettää käyttäjiänsä, markkina- tunut yhteiskunnan ajattelutavan seuraavaan muutokseen. Olemme asemaansa sekä valtaansa. Toisaalta sosiaaliseen mediaan sisältyy murrosvaiheessa ja on mahdollista, että Y- ja Z-sukupolvien sosiaali- mahdollisuus monopolin kaltaisten markkina-asemien muodostu- seen mediaan kytkeytyvien kokemuksien välinen ero tulee olemaan miseen kuten esimerkiksi Googlella ja Facebookilla on nyt. Realistista yhtä suuri tai suurempi kuin X- ja Y-sukupolvien kokemusten. Tästä vaihtoehtoista ratkaisua ei aina ole. Tämä suojaa palveluntarjoajaa ja olisi seurauksena se, että sosiaalisen median ajattelutapa muotoutuu mahdollistaa sille osin valvomattoman toiminnan. 2020-luvulle asti. Esimerkki tekniikan vaikutuksesta sosiaalisen median ajattelu- Sukupolvet rinnakkain tavan muokkautumiseen on Facebook14. Siitä on muodostunut kuu- dessa vuodessa globaalin verkostoitumisen standardi. Se opettaa Tärkeä näkökulma sosiaalisen median ajattelutapaan ja organisaation käyttäjille massiivisen laajasti sosiaalisen verkkovuorovaikutuksen muutokseen on yksilön, työntekijän näkökulma. Ihminen on erikois- toimintatapoja. Vaihtoehtoiset ja mahdollisesti paremmat vaihtoeh- tuneena eläinlajina pitkän kehityksen tulos ja muuttuu hyvin hitaas- dot jäävät marginaaliin. Internetissä, verkkomaailmassa ja sosiaalises- ti. Sosiaalinen media puolestaan perustuu tekniikkaan, joka muuttuu sa mediassa tämänkaltaiset ainutlaatuiset määräävät asemat – myös hyvin nopeasti. Googlen ja Microsoftin – ovat erityisen huolestuttavia ja niiden vaiku- Sosiaalinen media jakaa ihmisiä eri ryhmiin ilmiön tuttuuden ja tusta ja kehitystä tulee tarkastella kriittisesti. vierauden perusteella. Jo pelkkä tekninen osaaminen erottelee ihmi- siä, kuten myös se, miten henkilö käsittelee ja tulkitsee tekniikan avul- Facebook vaikuttaa erityisen vahvasti sosiaalisen median ajat- la saatavilla olevaa tietoa. Sosiaalinen media tuottaa pirstoutunutta telutavan kehitykseen. On eettisiä, moraalisia, toiminnallisia ja informaatiota monista eri lähteestä ja ihminen muodostaa oman kä- kaupallisia syitä toivoa, että kehitykseen pystytään vaikuttamaan sityksensä todellisuudesta näiden eri lähteiden tiedon perusteella. ja löytämään vaihtoehtoisia ajattelu- ja toimintamalleja. Tiedon rakentamisprosessiin vaikuttaa myös se, että tieto on ristirii- taista ja värittynyttä. Oletus siitä, miten yhteiskunnassa toimitaan ero- Sukupolvien väliset erot suhtautumisessa sosiaalisen median tek- aa aiemmin vallinneesta ajattelutavasta. Erona on muutosvauhti sekä niikkaan ja siellä julkaistavaan sisältöön ovat varsin suuret. Näkemyk- muutoksen laajuus ja vaikutus koko yhteiskuntaan. set sisällön yksityisyydestä vaihtelevat. Y-sukupolvi jakaa informaatiota Monet tutkijat jakavat ihmiset ikäkausiryhmiin sosiaalisen median varsin vapaasti. X-sukupolvi on enemmän huolissaan tietoturvasta, ajattelutapojen erojen mukaan. Strauss ja Howe (1991) tunnistavat su- tiedon näkyvyydestä ja säilymisestä verkossa. Z-sukupolvi muodos- kupolvet X, Y ja Z. Nämä ovat lähitulevaisuuden työelämässä merkit- taa todennäköisesti omien kokemustensa pohjalta tasapainoisimman tävimmät ikäryhmät. suhteen julkisuuteen ja yksityisyyteen – muun muassa aikaisempien X-sukupolveen lasketaan nykyisin kuuluvaksi noin vuosien sukupolvien toimien, kokeilujen ja kokemusten pohjalta. 1961 – 1979 välillä syntyneet henkilöt. He edustavat aikaa ennen sosi- Voidaan olettaa, että verkostojen yhdistymisen ja eriytymisen ke- aalisen median massiivista läpimurtoa. Y-sukupolvi (syntymävuodet hityssuunnat toteutuvat samanaikaisesti. Käyttäjät haluavat jatkos- 1980 – 1998) on kasvanut sosiaalisen median ensimmäisessä vaiheessa. sakin löytää merkityksellisen tiedon kaiken informaation joukosta15. Z-sukupolven (syntymävuodet 1999 – 2019) edustama sosiaalisen me- Läpinäkyvyys lisääntyy ja verkostot viestivät keskenään. Samanaikai- dian ajattelu todennäköisesti haastaa molempien edeltävien sukupol- sesti vaatimukset mahdollisuuksista eriyttää keskustelu työyhteisöön, vien ajattelun. ammattiin, harrastuksiin, ystäviin ja perheeseen eriytyviin rajattuihin Sukupolvet kasvavat ja tottuvat yhteiskunnassa erityisesti nuoruu- forumeihin lisääntyy. Verkostojen odotetaan olevan helposti yhdistet- den ja aikuistumisen aikana vallitseviin oletuksiin. Yhteiskunnallisis- täviä niin, että kaikki mahdolliset yhdistelmät ovat helposti toteutet- sa toimintatavoissa ja oletuksissa voi olla suuriakin eroja sukupolvien

välillä. Ajattelutapojen erojen lisäksi myös kyvyssä sopeutua uusiin 14. Facebook on dominoiva ja vahvimmin kasvussa oleva sosiaalinen verkosto (Anon. 2010i).

ajatuksiin on eroja. Tällä hetkellä vanhemmat sukupolvet ovat jo koh- 15. Mäkinen (2006) kommentoi viitaten Baudillardiin, että jatkuvasti enemmän informaatiota on johta- danneet erilaisia yhteiskunnallisia totuuksia ja vallitsevia käsityksiä ja nut siihen, että ympärillämme on vähemmän ja vähemmän merkitystä. 36 37

tavissa. Mielenkiintoinen asia on, onnistuuko tämä, vai totummeko Sosiaalisen median ajattelutavan erot sukupolvittain uusien sukupolvien myötä siihen, että kaikista ihmisistä löytyy myös Sukupolvi X Sukupolvi Y Sukupolvi Z vanhentunutta, värittynyttä, ristiriitaista tai työpaikan näkökulmasta Digitaaliset Digitaaliset natiivit Natiivit epäsopivaa materiaalia sosiaalisista verkostoista ja löytyneeseen hen- maahanmuuttajat kilöön liittyvään tietoon – kuten muuhunkin tietoon – pitää osata suh- Sosiaalisen median Työskentely sosiaalisen Toiminta sosiaalisessa median välineillä on osa mediassa on integroitunut tautua kriittisesti. Käytännössä jokainen tuttu tai kontakti voi julkaista työskentelytapojen omaksuminen edel- normaalia kanssakäymistä. luonnolliseksi osaksi arki- henkilöstä tietoa verkossa, joten kaikista henkilöistä löytyy tietoa so- lyttää oman aikaisem- ja työelämää. Viestintä on siaalisista verkostoista riippumatta omasta julkaisuaktiivisuudesta tai man ajattelumallin riippuvainen tekniikasta. siitä haluaako henkilö tätä vai ei. kyseenalaistamista ja uudelleenarviointia Viime vuosina työelämään siirtyneen Y-sukupolven ajattelussa pai- Haasteita sosiaalisen Tottunut nykyiseen Tottunut ihmisen mukaan nottuvat työssä viihtyminen, mahdollisuudet vaikuttaa organisaation median tekniikan tekniikkalähtöiseen sosiaa- rakentuneeseen tek- toimintaan sekä omiin työtehtäviin. Y-sukupolven edustajat odotta- käytössä ja ymmärtä- lisen median tekniikkaan. niikkaan. Tekniikka on vat saavansa hyötyä omaan kehittymiseensä ja elämäänsä työpaikan misessä. Kiinnittynyt laitteisiin. integroitunut huomaamat- kautta, eivätkä he tee työtä pelkän elannon takia. Y-sukupolvella on tomaksi osaksi elämää. myös aiempaa kovempia odotuksia esimiehiä kohtaan. Ikäryhmään Vaikeuksia hahmottaa Etsii tietoa eri lähteistä ja Lähtökohtaoletus on tie- mistä merkityksellistä vertailee sitä. Hyväksyy tolähteiden limittäminen kuuluvat olettavat, että johtajuus ansaitaan joustavalla, työntekijää tu- tietoa löytyy ja mikä on tietolähteiden yhteensopi- ja tiedon laadun helppo kevalla ja osallistavalla toiminnalla sekä avoimella johtamisella. Yri- sen laatu. mattomuuden. Valitsee ja arviointi. tyksen yhteiskunnallinen toiminta, kuten esimerkiksi suhtautuminen keskittyy käyttämään näitä. ympäristöasioihin, painottuu ja voi olla merkittävä asia työpaikkaa va- Suhtautuu kriittisesti Avoin ja jopa varomaton On tottunut toimimaan verkostossa julkaista- verkostossa julkaistavan verkoissa niiden mahdolli- littaessa (Tapscott & Williams 2006). vaan tietoon.Varovainen tiedon suhteen. suudet ja riskit tasapainoi- Työntekijä haluaa tehdä töitä yritykselle, jonka arvot ovat omien omassa sisällöntuotan- sesti huomioiden. arvojen kanssa samansuuntaiset. Myös työajasta saatavan korvauk- nossaan. sen merkitys on erilainen kuin aiemmille sukupolville. Y-sukupolvelle Keskittyy tekemään ver- Osallistuu, sanoo mie- Verkostotoiminta ja -vai- vapaa-ajan merkitys on erityisen tärkeä ja pelkkä rahallinen korvaus kossa vain välttämättö- lipiteensä ja vaikuttaa. kuttaminen on luonnol- män. Käyttää muutamia Kokeilee eri tekniikoita. linen ja merkittävä osa ei kannusta antamaan runsaasti aikaa työnteolle. Muita palkitsemis- tuttuja välineitä. Muotivirtaukset ohjaavat vuorovaikutusta. keinoja kuten mahdollisuuksia vaikuttaa, työn monipuolisuutta, työs- käyttöä. sä viihtymistä, työtehtävän vaihtamismahdollisuuksia, johtajuutta ja Odottaa saavansa Odottaa osaamisen kehit- Tasapainoilee omien henkilön kehittymistä joudutaan miettimään uudesta näkökulmasta koulutusta, joka tukee tämistä omien ja työtehtä- intressien ja työn osaa- (Ancona & Bresman 2007). työtehtävien hoitamista. viensä tarpeiden mukaan. misvaatimusten välillä. Oppimisen keinot painot- Osaamisen kehittämisen Z-sukupolvi on ensimmäinen sukupolvi, joka kasvaa ajattelussaan tuvat edelleen perinteiseen keinot painottuvat verkko- aidosti käyttäjälähtöiseen ja ihmiseen sulautuvaan tekniikkaan. Suku- koulutukseen. ratkaisuihin. polven toimintaa on vielä vaikea ennustaa. Tottunut ylhäältä alas Odottaa johtamiselta Saattaa olla valmis organi- Taulukkoon 2 on koottu eroja eri sosiaalisen median käyttäjistä so- -johtamismalliin ja avoimuutta, tukemista, saation sisäiseen dialogiin16. toimintaan organisato- valmentavaa otetta. Hakee Johtamismallien hidas siaalisen median ajattelutavan näkökulmasta. Ne perustuvat kirjoit- risissa siiloissa. mahdollisuuksia ylhäältä muutos jarruttaa siirtymis- tajien hiljaisten signaalien perusteella muodostamaan näkemykseen. alas ja alhaalta ylös tä tähän suuntaan. X- ja Y-sukupolvien ajattelutapojen erot ovat melko selkeästi jo näky- -keskusteluun. Opettelee organisatorista verkosto- villä. Z-sukupolven ajattelutapa on vasta muotoutumassa. Taulukossa keskustelua. on oletuksia kehityksen suunnasta. Toimintatapojen ja ajattelumalli- en vakiintumiseen menee aikaa, joten oletuksena on, että Y-sukupol- ven toiveet ja epäkohdat alkavat näkyä Z-sukupolven oletuksina ja muuttuneina toimintatapoina. Taulukon 2 kuvaukset ovat kärjistyksiä. Luonnollisesti kaikkia esi- tettyjä ajattelutapoja löytyy kaikkien ryhmien sisältä. Olemme valin- 16. Dialogi tarkoittaa tasavertaista vuorovaikutusta, jossa kuulemisella ja ymmärtämisellä on vähintään neet optimistisen sävyn kuvauksissa kohti Z-sukupolven ajattelutapaa. yhtä suuri rooli kuin puhumisella. Yrityksissä on perinteisesti totuttu johtajalähtöiseen monologiin eli yk- sisuuntaiseen viestintää ylhäältä alas. Dialogin oppiminen edellyttää kaikkien toimijoiden ajattelutavan Vaihtoehtoinen tulevaisuudenkuva voi hyvinkin painottaa tummem- muuttumista. Sosiaalinen media tarjoaa historiallisesti radikaalisti uudenlaisen mahdollisuuden dialogin pia sävyjä. käymiseen. 38 39

Sukupolvi X Sukupolvi Y Sukupolvi Z ten, tekniikan merkityksellisyyden ymmärtämisen ja sosiaalisen me- Digitaaliset Digitaaliset natiivit Natiivit maahanmuuttajat dian ajattelutavan kehityksen mukaan. Vallitsevaan asemaan nouseva ratkaisu ei välttämättä ole paras tai sopivin. Keskustelee työasioista Rakentaa tarve- ja hen- On tottunut verkostoitu- Tekniikka, mahdollisuudet kokeilla, käyttää ja omaksua tekniikkaa töissä ja kotona. Kes- kilölähtöisiä verkostoja maan laajasti eri suuntiin. kustelu painottuu vaa- organisaation sisälle ja Tuo verkostonsa muka- vaikuttavat sosiaalisen median ajattelutapaan ja sen kehitykseen. Tek- kasuuntaan kollegoiden ulkopuolelle. naan uuteen työhön. Osaa niikkaa seuraavalle ajattelulle on kuvaavaa ihmisen ajattelun sovit- kanssa. Kunnioittaa kytkeytyä uusiin verkos- tautumien järjestelmän logiikkaan. Ajattelutapaa muokkaavat myös yksikkörajoja. toihin. ominaisuuksiltaan yksipuoliset ja puutteelliset, mutta valta-asemaan Työelämä tärkeä, val- Oma elämä tärkeä, töissä Etsii omia arvoja vastaavan mis joustamaan työn viihtyminen edellytys työtehtäviä, jotka joustavat pääsevät sovellukset. Vahvan asemansa kautta ne pääsevät muokkaa- mukaan. työpaikassa pysymiselle, oman elämän mukaan. maan sosiaalisen median ajattelutapaa. Oman valta-asemansa turvin työ joustaa. Oman elämän ja työelä- esimerkiksi Facebook pyrkii ja pystyy ohjaamaan sosiaalisen median män verkostot nivoutuvat ajattelua kaupallisten intressiensä suuntaan. Tällä toimijalla on eetti- aiempaa enemmän yhteen. sestä näkökulmasta vaarallisen vahva asema vaikuttaa siihen, minkä- Vaihtaa työpaikkaa Työpaikan ja työtehtävän Sosiaalisen median toimin- harkiten. vaihtaminen joustavaa ja tamalli ja välineet perus- laiseksi sosiaalisen median ajattelutapa muodostuu. Vastavoimia on, melko nopeaa. Kiinnittää oletus työpaikkaa valitessa. mutta niiden tahto ja mahdollisuus vaikuttaa jäävät nähtäviksi. Perus- huomiota organisaation Olettaa, että työtä voi tehdä käyttäjä, jonka käyttäytyminen sinetöi ajattelutavan, toimii niissä raa- sosiaalisen median peli- haluamastaan fyysisestä sääntöihin. paikasta käsin. meissa, jotka palvelun tarjoaja hänelle antaa. Saavutettavuudessa on tapahtunut merkittävä muutos. Jokainen Taulukko 2. Sosiaalisen median ajattelutavan eroja organisaatiossa sukupolvit- tain. meistä on koko ajan tavoitettavissa ja tätä tavoitettavuutta usein myös edellytetään. Organisaatioiden palveluksessa on tällä hetkellä X- ja Y-sukupolvi- en edustajia. Edessä on pitkä ajanjakso, jolloin organisaatioiden hen- On ilmeistä, että henkilökohtaisesta sijainnista tulee kilöstö muodostuu kaikkien kolmen sukupolven edustajista. seuraava sosiaalisesti jaettava informaatio. Sosiaalisen median ajattelutapa levittäytyy yhä laajemmin yhteis- kuntaan ja organisaatioihin ja ihmisryhmien ajattelutavoissa on kuva- On olennaista ajatella sitä, mihin suuntaan ajattelu on kehittymäs- tunlaisia merkittäviä eroja. Organisaatioiden on tarpeen ottaa erilaiset sä, mitä vaikutuksia sillä on sekä mitä mahdollisesti halutaan tehdä ajattelutavat harkitusti huomioon omaa toimintaansa suunnitelles- asialle. Tämänkaltaista pohdintaa ei esiinny laajasti, mutta sellaista saan. Todennäköinen toimiva lähestymistapa pohjautuu monimuo- tarvittaisiin. toisen henkilöstön johtamiseen ja rakentaa organisaation vahvuuksia Vallitsevaa sosiaalisen median ajattelutapaa kuvaa se, että ajattelu erilaisuuksien varaan. sovittautuu järjestelmän ja tekniikan logiikkaan. Järjestelmät ovat ir- rallisia saarekkeita, jotka eivät kommunikoi keskenään. Ohjelmien raja- Johtopäätökset ja suositukset aidat suojaavat jossakin määrin käyttäjän intimiteettiä. Tästä huo- limatta intimiteetti on häviämässä sekä käyttäjien toiminnan että Tarkastelemamme sosiaalisen median ajattelutapa on laajan yh- hakukoneiden ja verkon toiminnallisuuksien kehityksen myötä. Hak- teiskunnallisen muutoksen ytimessä. Ajattelutavan ymmärtäminen kerietiikan osat ovat muodostuneet kiinteäksi osaksi valta-ajattelua. mahdollistaa ilmiön ytimeen kiinni pääsemisen ja kokonaisvaltaisen Tämä ilmenee esimerkiksi ajatuksena verkko-omaisuuden sosiali- tarkastelun. soinnista mediamoguleilta käyttäjille. Sosiaalinen media kehittyy nopeasti oman logiikkansa mukaan ja Tulevaisuudessa on odotettavissa, että sosiaalisen median tekniik- ilman kokonaisvaltaista ohjausta. Kehitykseen vaikuttavat tekniikka, ka sovittautuu paremmin ihmisen ajattelun logiikkaan. Tällöin tek- uudet innovaatiot ja niiden pääsy markkinoille. Yritykset pyrkivät oh- niikkaa ei havaita muulloin kuin milloin se on tarpeen. Palaamme jaamaan kehitystä ja vaikuttamaan siihen, että juuri niiden tekniikka kyläyhteisömäiseen ajattelutapaan globaalissa ympäristössä. Intimi- pääsee valta-asemaan. Omaksuttavat välineet valikoituvat kuitenkin teetti katoaa. Kaikki tai ainakin hyvin paljon tiedetään kaikista. Ta- innovaatioiden sattumanvaraisen ajoittumisen, käyttäjien kokemus- sapaino hakkerien vapauksien ja virtuaaliomaisuuden omistamisen 40 41

välillä haetaan. Suuret monikansalliset toimijat ovat vahvoja normei- mään sen, minne mahdollisesti olemme menossa ja pohtimaan halu- hin vaikuttajia, mutta ajattelu ja käytännön toiminta ei todennäköises- ammeko mahdollisesti tehdä asialle jotakin. ti ole niiden hallittavissa. Panopticon on äärimmäinen johtamisen väline. Sen tehokkuus Organisaation sosiaalisen median ajattelua voi tarkastella X-, Y- ja perustuu teknologiaan, joka mahdollistaa kattavan ja jatkuvan tark- Z-sukupolvien näkökulmasta. Nämä kolme sukupolvea ovat muuta- kailun. Panopticon-organisaation henkilöt ovat sisäisen, jäsennellyn man vuoden kuluttua yhtä aikaa mukana työmarkkinoilla. Jo nyt su- ja yksityiskohtaisen valvonnan kohteena. Valta vaikuttaa vallan koh- kupolvet ovat yritysten aktiivisia asiakkaita. Sukupolvien ajattelutavat teiden ajatteluun ja käyttäytymiseen, tekee näistä tiedon kohteita ja eroavat toisistaan. Keskustelussa korostetaan usein X-sukupolven muuttaa näitä. Muuttunut ajattelu tekee vallan kohteista itse itsen- heikkouksia ja Y-sukupolven vahvuuksia. Organisaatioiden kannat- sä vartijoita. Panopticon kuvaa mahdollisen ubiikin painajaisen, joka taa kuitenkin varoa tämän tapaisia kärjistyneitä tulkintoja. On mah- mahdollisesti on toteutumassa seurauksenaan yksilön vapauden ja dollista, että X-sukupolven ajattelussa on organisaation toimintaan arvon kutistaminen (Foucault 2000, Burrell 1997). paremmin sopivia ulottuvuuksia ja että nämä näkemykset puuttuvat Tekniikan kehitys ja sosiaalinen media ovat tuoneet ja tuovat tark- Y-sukupolven ajattelusta. Organisaation tarvitsemaan sosiaalisen me- kailun äärimmäiselle tasolle, jos niin halutaan. Organisaatioissa vallit- dian ajattelua löytyy todennäköisesti kaikkien sukupolvien keskuu- seva ajattelutapa on ratkaisevassa asemassa. Himasen (2001) mukaan desta. Sukupolvien sisällä ilmenevän sosiaalisen median ajattelun nykyinen lyhytjänteinen projektimaailma painottaa oleskelun valvon- vahvuuksien ja heikkouksien yhteensovittaminen on haastava tehtävä, nan kulttuuria, jossa aikuisia ihmisiä ei pidetä riittävän valmiina vas- johon kuitenkin kannattaa ryhtyä. taamaan itsestään. Vallalla oleva voimakkaasti määrällistä seurantaa On mahdollista, että sosiaalisen median ajattelutapa kehittyy uu- painottava ajattelu edistää kattavan valvonnan mallin toteutumista. teen vaiheeseen, kun järjestelmä sopeutuu ihmisen ajatteluun. Voi- Tarkastelemme taulukossa 3 SWOT-analyysin19 avulla sosiaali- daan olettaa, että tähän ei mene kovin kauan aikaa. Mahdollisesti sen median ajattelutapana ilmenevää muutosta organisaation näkö- Z-sukupolvi pääsee sovittautumaan tähän tilanteeseen varhaisessa kulmasta. Analyysissä ei tarkastella mitään yksittäistä organisaatiota, vaiheessa. vaan sen kohteena ovat organisaatioissa ilmenevät ajattelutavan ja toi- Tulevaisuudessa tieto on helposti saavutettavissa ja kaikkien käy- minnan merkitykselliset piirteet. tettävissä ja järjestelmä huomioi käyttäjän tarpeet ja mieltymykset. Tietoa saa valitsemassaan muodossa; puheen, tekstin tai kuvan muo- dossa oman tilanteeseen sopivan valinnan mukaan. Kaikki henkilöt ovat tavoitettavissa ja löydettävissä koko ajan eikä kukaan pysty piilou- tumaan verkostolta. Henkilön ostokset, keskustelut, sairaalakäynnit, terveydentila, sijainti, koulutus ja ystäväpiiri ovat helposti jäljitettä- vissä. Z-sukupolven voi olettaa pitävän omassa ajattelussaan luetel- tuja asioita normaalina toimintana ja vuorovaikutteisen toiminnan peruslähtökohtana.

Sosiaalisen median ajattelun16 ajattelu kannattaa viedä riittävän pit- källe. Panopticon17-vertauskuva18 auttaa pohtimaan sosiaalisen me- dian ja sen ajattelutavan mahdollisia kehityskulkuja yhteiskunnan, organisaation ja yksilön näkökulmasta. Vertauskuva auttaa ymmärtä-

19. SWOT-analyysissä (vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet) olemme ensin tunnistaneet so- siaalisen median ajattelutavan näkökulmasta keskeiset organisaation sisäiset mahdollisuudet sekä heikkou- 17. Panopticon (esim. Anon. 2010a) on Jeremy Benthamin vuonna 1785 kehittämä vankilan malli. Siinä det. Samalla olemme määritelleet merkityksellisimmät ulkoiset uhkat ja vahvuudet, joita sosiaalisen median vartijat kykenevät tarkkailemaan samanaikaisesti kaikkia vankeja ilman, että nämä tietävät tarkkaillaanko ajattelutapaan liittyy. Toisessa vaiheessa olemme ristiintaulukoineet mahdollisuudet ja uhkat vs. vahvuudet heitä juuri kyseisellä hetkellä. ja heikkoudet. Näin olemme päätyneet nelikenttään, jossa tunnistetaan (1) organisaation sisäiset vahvuu- 18. Kieli ja ajattelu rakentuu vertauskuvien, metaforien varaan (esim. Wheelwright, 1968; Lackoff , 1980). det, jotka tukevat ulkoisten mahdollisuuksien hyödyntämistä, (2) vahvuudet jotka auttavat torjumaan uhkia, Metafora mahdollistaa ilmiön luonteen tarkastelun vertauskuvallisen ilmaisun kautta mahdollistaen ilmiön (3) heikkoudet, jotka estävät avautuvien mahdollisuuksien hyödyntämisen sekä (4) heikkoudet, jotka estävät syvällisemmän ymmärtämisen. uhkien torjumisen. 42 43

Sosiaalisen median ajattelutavan Organisaation sisäiset vahvuudet Organisaation sisäiset heikkoudet vahvuudet, heikkoudet, uhat » Sosiaalisen median näkeminen » Sosiaalisesta mediasta ei olla kiinnostuneita ja mahdollisuudet organisaation merkittävänä ajattelu- ja » Sosiaalinen media nähdään kapeasti tekniikkana näkökulmasta toimintatapojen muutoksena » Sosiaalisen median ajattelutavan ratkaisevan » Kiinnostus sosiaaliseen suurta merkitystä ei tiedosteta mediaan » Sosiaalisesta mediasta syrjään jääneet työntekijät » Monipuolisesti sosiaalisessa ja näiden prosentuaalinen määrä henkilöstöstä mediassa toimivat henkilöt » Oman sosiaalisen median toimintamallin jatkuva kehittäminen » Sosiaalisen median jatkuva oppiminen

Ulkoiset mahdollisuudet Vahvuuksien käyttö Mahdollisuuksien hyödyntämisen estävät » Sosiaalisen median uudet tekniikat mahdollisuuksien heikkoudet » Sosiaalisen median uudet trendit hyödyntämiseen » Organisaation ja siinä työskentelevien ihmisten » Uudenlaisia palveluita ja » Osaamisen ja innostuksen sitoutumattomuus sosiaaliseen mediaan tuotteita tarjoavat verkostot hyödyntäminen sosiaalisen estää tai hidastaa ratkaisujen tuottamista. » Sosiaalisessa mediassa median käyttöä kehittävien » Sosiaalisen median ymmärryksen puute aktiiviset asiakkaat verkostojen rakentamiseen estää sopivien sosiaalisen median ja niissä toimimiseen. toimintatapojen löytämisen. » Asiakkaiden kytkeminen mukaan verkostoihin.

Ulkoiset uhat Vahvuuksien käyttö uhkien Uhkien torjumisen estävät heikkoudet » Sosiaalisen median tekniikan torjuntaan » Organisaatio ei voi toimia irrallaan sosiaalisesta epäjatkuvuudet ja epäluotettavuus » Teknisten, taloudellisten mediasta Kriisit iskevät pahemmin » Mustat joutsenet21 tai poliittisten riskien valmistautumattomaan toimijaan. » Sosiaalisen median tekniikka, johon kartoittaminen ja niiden yritys on sitoutunut vanhenee ennakoiva huomioiminen. uusien keksintöjen tms. kautta » Keskeisten asiakkaiden » Sosiaalisen median käyttöön liittyvät tukeminen sosiaalisen poliittiset, taloudelliset ja eettiset kriisit median hyödyntämisessä. » Sosiaalisesta mediasta irti pysyvät asiakkaat » Sosiaalista mediaa taitavasti hyödyntävät kilpailijat

Taulukko 3. Sosiaalisen median ajattelutavan vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet.

21. Mustat joutsenet (Taleb 2007) ovat ei-ennustettavia, erittäin epätodennäköisiä ja vaikutukseltaan hy- vin merkittäviä tapahtumia. Googlen menestys on esimerkki mustasta joutsenesta. 44 45

Kuten SWOT-analyysissä esitetään, organisaatio pystyy parhaiten Kirjoittajista hyödyntämään sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia Risto Säntti, FT, on kiinnostunut sosiaalisen median ajattelutavasta ja sen vaikutuk- toimimalla aktiivisesti ja pysymällä selvillä sosiaalisesta mediasta. sista yritysten toimintaan sekä erityisesti johtamiseen. Hänen mielenkiinnon kohteenaan on sosiaalisen median välineisiin pohjautuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen osa- na monimuotoista oppimista. Risto Säntin työnantaja on Vaasan yliopisto ja hän on työs- Sosiaalisen median ja sen ajattelutavan ymmärtäminen on tarpeen, kennellyt osaamisen kehittämisen johtotehtävissä suurissa monikansallisissa organisaati- jotta organisaatio kykenee kytkemään sosiaalisen median strategiaan- oissa. Sähköposti on [email protected] sa. Hyödyntäminen edellyttää sekä resurssien varaamista että toimi- Petra Säntti, DI, on sosiaalisen median yrityskäytön ammattilainen. Hänen mielen- joiden asemoimista organisaatiossa, jotta he saavat aikaan odotettuja kiintonsa sosiaaliseen mediaan kohdistuu erityisesti organisaatiossa tapahtuvaan ajatte- vaikutuksia. lu- ja toimintatapojen muutokseen. Hän on työssään etsinyt sosiaalisen median yrityk- Teknisen kehityksen, sosiaalisen median trendien ja palveluiden selle tarjoamia mahdollisuuksia yrityksen sisäisessä kehityksessä ja asiakasyhteyksissä. seuraaminen ja niistä sopivien ratkaisujen integroiminen organisaa- Petra Säntti näkee, että sosiaalinen media sekä mahdollistaa että aiheuttaa laajan ajatte- tion käyttöön auttaa organisaatiota sen toiminnassa ja sosiaalisen lu- ja toimintatapojen muutoksen. Muutoksen ytimessä on sosiaalisen median tekniikan median verkoston luomisessa. Asiakas kannattaa kutsua mukaan yh- avulla tapahtuva vuorovaikutteinen ymmärryksen rakentaminen. Sähköpostiosoite on teisiin sosiaalisen median verkostoihin. Asiakkaan kytkeminen valit- [email protected] tuihin ratkaisuihin sekä valittujen ratkaisujen integroitavuus muihin Lähteet järjestelmiin on tärkeää. Toiminta tiiviisti asiakkaan kanssa auttaa luo- Airaksinen, T. 2003: Tekniikan suuret kertomukset. Helsinki: Otava. maan yhteistä molempien osapuolien tarpeita palvelevaa sosiaalisen Alavia, M. & Leidner, D. 1999: Knowledge Management systems: issues, challenges and median ajattelutapaa. benefi ts. Communication of the Association of Information Systems. Uhkia ehkäisee keskeisten riskien kartoittaminen, henkilöstön so- Ancona, D & Bresman, H. 2007: X-teams: How to Build Teams Th at Lead, Innovate siaalisen median toiminnan salliminen ja mahdollistaminen sekä asi- and Succeed. Boston: Harvard Business School Press. akkaan tukeminen sosiaalisen median kanssa. Mikään organisaatio ei Anon. 2010a: Panopticon. http://en.wikipedia.org/wiki/Panopticon. Luettu kykene sivuuttamaan sosiaalista mediaa. Kriisi iskee pahimmin val- 11. 6. 2010. mistautumattomaan, joten ymmärryksen kerääminen ja jo tietoisuus Anon. 2010c: Haloo minä täällä! Keski-Suomen museo. http://www3.jkl.fi /ksmuseo/ muutoksesta auttaa organisaatiota säilymään ja menestymään muut- haloo/sota/puhelin2.htm. Luettu 12. 6. 2010. tuvassa toimintakentässä. Anon. 2010d: Web 2.0. http://en.wikipedia.org/wiki/Web_2.0. Luettu 13. 6. 2010. Anon. 2010e: Th e business case for social media. NZ Business, April 2010, Vol. 24, Issue 3. Anon. 2010f: Radioamatööritoiminta. http://fi .wikipedia.org/wiki/ Radioamat%C3%B6%C3%B6ri. Luettu 18. 6. 2010. Anon. 2010g: OH2HK, Suomalaisen radioamatööritoiminnan vuosikymmenet. http:// www.sral.fi /historia/ra_vuosik.htm. Luettu 15. 5. 2007. Anon. 2010h: Sosiaalisen median sanasto. Helsinki: Sanastokeskus. http://www.tsk.fi / tiedostot/pdf/Sosiaalisen_median_sanasto Anon. 2010i: Th e ups and downs of social networks. http://www.bbc.co.uk/news/ technology-10719042. Luettu 22. 7. 2010. Anon. 2010j: Mikä on avoin innovaatio. http://www.openinnovation.fi /. Luettu 26. 7. 2010. Anon. 2010k: Muxlim. http://muxlim.com/. Luettu 11. 6. 2010. Berger, P. & Luckman, T. 1966/1994: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Helsinki: Gaudeamus. Brelade, S. and Harman, C. 2001: How human resources can infl uence Knowledge Management. Strategic HR Review. Burrell, G. 1997: Pandemonium. Towards a retro-organization theory. London: SAGE Publications. Ellul, J. 1964: Th e technological society. New York: Vintage Books. 46 47

Foucault, M. 2000 (alkuteos 1975): Tarkkailla ja rangaista. Helsinki:Otava. Gabriel, Y. 2008: Organizing words. Oxford University Press. Graeme, M., Redfdington, M., Kneafsey, M.B. & Sloman, M. 2009: Scenarios and strategies for Web 2.0. Education + Training, Vol. 51, Issue 5/6. Hempel, J. 2010: How LinkedIn will fi re up your career. Fortune, 4/12/2010. Himanen, P. 2001: Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. Helsinki: WSOY. Inkinen, S. 2007: Konekulttuurin utopioita ja uhkakuvia. Teoksessa M. Ala-Korpela, S. Inkinen ja T. Suna. Kyborgin käsikirja. Havaintoja informaatiosta, ihmisestä ja koneesta, elämästä ja älykkyydestä. Helsinki: Finn Lectura. Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009: Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Finn Lectura. Kangas, P., Toivonen, S. & Bäck A. 2007: Googlen mainokset ja muita sosiaalisen median liiketoimintamalleja. Espoo: VTT. Verkkojulkaisu: http://www.vtt.fi /inf/ pdf/tiedotteet/2007/T2369.pdf. Lakoff, G. & Johnson, M. 1980: Metaphors we live by. Chigago: University of Chicago Press. Lanier, J. 2010: Et ole koje. Manifesti. Helsinki. Terra Cognita. Li, C. & Bernoff, J. 2009: Verkkovalta. Voittaminen sosiaalisten teknologioiden maailmassa. Helsinki: Tietosanoma. Lietsala, K. & Sirkkunen, E. 2008: Social media. Introduction to the tools and processes of participatory economy. Hypermedia Laboratory Net Series 17. University of Tampere. Mannermaa, M. 2008: Jokuveli. Elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa. Helsinki: WSOYpro. Mäkinen, O. 2006: Internet ja etiikka. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu. Mättälä, M. 2008: Muistatko kun sentraalisantra välitti puheluja? YLE, Priima. http:// priima.yle.fi /node/409. Luettu 12. 6. 2010. Prahalad, C. K. & Hamel, Gary 1990: ”Th e core competence of the corporation.” Harvard Business Review, 68. 3 s. 79 – 91. Strauss, W. & Howe, N. 1991: Generations: the history of America’s future. New York: Bantam Doubleday Dell. Säntti, P. 2008: Developing Corporate Knowledge Management through Social Media. Espoo, Helsinki University of Technology. Verkkojulkaisu: http://lib.tkk.fi / Dipl/2008/urn012879.pdf. Taleb, N. N. 2007: Musta joutsen. Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Helsinki: Terra Cognita. Tapscott, D. & Williams, A. 2006: Wikinomics: How Mass Communication Changes Everything. New York: Penguin Group. Th omson, R. 2009: Business challenges of social media. Computer Weekly, 4/28/2009. Timm, J. 2010: Branding by the masses. Canadian Business, Vol. 83 Issue 7. Tofler, A. Th e third wave. Ulrich, D. & Lake, D. 1990: Organizational capability. Competing from the inside out. New York: Wiley. 48 49

Omistajuudesta uusi osallisuus an välinen yhteyden rakentaja. Kun ihmisille luodaan mahdollisuus vaikuttaa, se lisää vääjäämättä aktiivisuutta. Lisääntynyt aktiivisuus näkyy runsaampana vuorovaikutuksena, mikä puolestaan lisää vä- hitellen keskinäistä luottamusta. Tämän ketjun kaikkia merkityksiä Verkko saa kansalaisen ei voi nähdä suoraviivaisella hyötyajattelulla. Markku T. Hyypän tut- kimus sosiaalisesta pääomasta ja kansanterveydestä (2004) osoittaa äänen kuulumaan keskinäisen luottamuksen lisäävän ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja jopa vähentävän kuolleisuutta. Hyypän tutkimusten valossa avoin Sanna Brauer & Ville Venäläinen demokratia voikin olla yksi epäsuora tapa säädellä kunnan sosiaali- ja terveysbudjettia, joka on jokaisessa kunnassa keskeinen menoerä. Vallan uusjako on täydessä käynnissä verkossa. Yhteinen globaali Keskustelukulttuurin kehittäminen tuskin tulee kuitenkaan monelle verkko ja sosiaalisen median työkalut ovat luoneet yksilöille ennen- mieleen budjettivalmistelussa huomioitavana kohtana. näkemättömät mahdollisuudet tuoda äänensä kuuluville, ilmaista itseään, ryhmäytyä ja vaikuttaa omassa yhteisössään ja yhteiskun- Avoimuus on kykyä kohdata nassa aina globaaliin talouteen ja yhteiskuntajärjestykseen saakka. Tietoyhteiskunnan keskeisimpiä arvoja ovat tulevaisuudessa mitä il- meisimmin avoimuus ja vapaus. Yhteinen tieto ja sen muodostamisen erkossa voidaan palata nykyisestä välillisestä demokrati- prosessit ovat ensisijaisesti avoimia ja niihin tulee olla kaikilla kansa- asta kohti niitä ideoita, joita Kreikan kaupunkivaltiossa to- laisilla vapaa pääsy ja vapaus osallistua. Tämä voi olla haaste nykyti- teutettiin ensimmäisen kerran vapaiden miesten kesken. lanteessa, jossa tietoa ja toimivaltaa ohjaa monesti taho, joka omistaa Tämän päivän tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella tiedon. Omistajuus voi olla vastaavalle virkamiehellekin piilossa oleva onV vapaan miehen ääni osallistua. Samalla voimme mennä yhteises- ohjaava voima. sä suunnittelussa ja päätöksenteossa pidemmälle kuin oli mahdollis- Vaikka avoimuudesta ja avoimesta toimintatavasta puhutaan pal- ta ennen sähköisiä välineitä ja yhteistä verkkoa. Onnistuessaan uudet jon, yleisessä keskustelussa avoimuus käsitteenä on varsin väljä. Vä- toimintamallit auttavat meitä tekemään viisaampia ja pitävämpiä pää- lillä avoimuus jopa rinnastetaan suoraan julkisuuteen. Asioiden töksiä, joissa eri näkökulmat on puitu ennen päätöstä, osana suunnit- läpinäkyvä tiedottaminen ja tiedon jakaminen eivät vielä tee toimin- telua eikä vasta useiden valituskierrosten siivittäminä. nasta avointa.

Vuorovaikutuksella hyvinvointia Avoimuus syntyy vasta vastavuoroisessa suhteessa, jossa eri tahot voivat osallistua ja vaikuttaa prosessiin. Avoimuuteen kuuluu aina kaksisuuntai- Moni kansalainen kokee vallan karanneen yhä kauemmaksi. Kansa- suus, jossa ei vain jaeta vaan myös vastaanotetaan – kuullaan toisia. laisten luottamus politiikkaan on heikko, samoin usko omiin mah- dollisuuksiin vaikuttaa asioihin. Osaamisyhteiskunnassa arvostetaan Avoin lähestymistapa alkaa olla varsin tuttu monelle sovelluske- asiantuntijatietoa, mutta toisaalta kannustetaan myös elinikäiseen op- hityksessä ja sisällöntuotannossa toimivalle. Yhteiseen päätöksen- pimiseen. Tutkija Maarit Mäkisen (2009) mukaan tietoyhteiskunnan tekoon ja yhteiskunnalliseen suunnitteluun tämä ilmiö on kuitenkin taitovalmiuksia ovat esimerkiksi tietotekniset käyttötaidot, medialu- vasta tulossa. Tuore Piraattipuolue näyttää mallia pirteällä toiminta- kutaito sekä verkosto- ja viestintätaidot, jotka liittyvät paitsi vastaan- tavallaan, jossa he pyrkivät avaamaan koko toimintansa kaikille va- ottoon ja käyttämiseen, myös vuorovaikutukseen ja ennakoivaan paasti saavutettavaan muotoon. Puolueen toiminta vastaa pitkälti toimintaan. Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot konkretisoituvat Daniel Golemanin esille tuomaa radikaalia läpinäkyvyyttä (Goleman yhteisön hyödyksi vain, jos jäsenillä on motivaatio, mahdollisuudet ja 2009). Puolueen kaikkiin kokouksiin voi osallistua kuka tahansa cha- sosiaaliset valmiudet vaihtaa tietoa. tillä. Kaikki keskustelut käydään avoimesti ja jopa talous on kaikkien Robert Putnamin tutkimukset sosiaalisesta pääomasta kannustavat vapaasti tarkasteltavissa. ihmisten väliseen avoimeen vuorovaikutukseen. Kansalaisaktiivisuu- Avoin toiminta on vahva instrumentti silloin, kun pyritään luo- teen kannustava kulttuuri on keskeinen kansalaisten ja demokrati- maan sellaisia toimintaympäristöjä, jotka ohjaavat ihmisiä toimimaan 50 51

yhteisiä sosiaalisia normeja noudattaen. Mitä suljetumpi piiri, sitä telu ilman vahvaa virkamiesohjausta. Syksyllä 2009 lanseerattiin myös suurempi on mahdollisuus ja houkutus tehdä vain yksittäisiä sidos- MinunMikkelini.fi -verkkosivusto, jonka pyrkimyksenä on antaa kun- ryhmiä tukevia päätöksiä. Samalla avoin toimintatapa lisää ihmisten talaisille ääni ja toisaalta jakaa tietoa käynnissä olevista prosesseista. välistä luottamusta kahdellakin tapaa. Avoin ilmapiiri, jossa kaikki on Kokeilun ensimmäinen vuosi osoitti, ettei toimintakulttuurin muu- kaikkien nähtävissä, luo pohjaa keskinäiselle luottamukselle. Toiseksi tos avoimempaan suuntaan tapahdu kitkatta.Jo uuden palvelumallin se luo vuorovaikutteisen ympäristön, jossa toimijoista tulee helpom- tiedotustilaisuudessa paikallisen pää-äänenkannattajan poliittinen min inhimillisiä, eivätkä instituutiot ja roolit kangista vuoropuhelua. toimittaja kyseenalaisti koko kuntalaisten osallistumismahdollisuu- Avoimuudesta puhuttaessa termi liitetään nykyisin lähes aina jo- den. Osansa sai ensimmäisenä avattu elinkeinostrategiatyö, johon tenkin tekniikkaan ja erityisesti verkon hyödyntämiseen. Kyseessä voi kuka tahansa kuntalainen sai ottaa kantaa: ”Elinkeinostrategia on pa- olla kuitenkin yleinen harha, jossa korostamme tekniikan roolia ny- peri, jonka pari, kolme virkamiestä ja poliitikkoa tekee kahvitunnilla”. kyisessä keskinäisessä vuorovaikutuksessamme. Verkko mahdollistaa Kansalaiskeskustelun ja osallistavien mallien hakeminen lähes ohi- ennennäkemättömän laajan kohtaamisen ja yhdessä tekemisen. Poh- tettiin myös lopullisessa lehtijutussa. Tämä siitäkin huolimatta, että jimmiltaan kyse on kuitenkin vain uudesta mahdollistavasta mediasta, lehden mainoslauseessa luvataan kertoa ”elämästä jota sinä elät”. On joka auttaa ihmistä kohtaamaan toisen ihmisen. Tästä syystä avoi- vaikea sanoa, oliko tässä kyseessä yksittäistapaus vai yleisempi lehdis- muutta tulisikin tarkastella ihmisen piirteenä. tön pelko tai tietämättömyys osallistavien mallien mahdollisuuksista Adam Kahane korostaa avointa vuoropuhelua tapana ratkoa vaati- ja merkityksestä yhteiskunnassa. via ihmisten ja ihmisryhmien välisiä konfl ikteja (Kahane 2004). Kaha- ne kuvaa avoimuuden suhteena, jossa yksilö pyrkii jakamaan toisille Katsomopaikasta on vaikea luopua sen mitä tietää, haluaa, tuntee ja kokee, pyrkii kuulemaan ja ymmär- tämään toista ja myös tarkastelee dialogia pyrkien löytämään jotain MinunMikkelini.fi lähti liikkeelle ohjaavana ideanaan oppimisproses- mitä ”liikkuu ilmassa”. si. Toimintakulttuuri ei muutu hetkessä eikä toimivia tapojakaan ole vielä varmuudella tiedossa. Tärkeintä olikin lähteä toimimaan ja ko- Näin ajatellen avoimuudessa onkin kyse ihmisen kyvystä kohdata keilemaan toimintamalleja ja antaa kenen tahansa halukkaan osal- toinen ihminen kokonaisena ja myös itsensä. Näin avoimuudesta syntyy listua itse prosessiin. Oppijoina prosessissa nähdään niin kuntalaiset ihanne, jota kohti voi kasvaa koko eliniän. Mikään media tai väline kuin virkamiehetkin. Mikkelissä tavoitteena on löytää toimivia yhteis- ei auta, jos viestiä lähettävä tai vastaanottava ihminen ei ole avoin työmalleja, jotka ohjaavat toimintaa aina ideasta yhteiseen päätökseen vuorovaikutukselle ja valmis tulemaan myös itse vaikutetuksi. saakka. Avoimessa verkko- ja lähitapaamistyöskentelyssä nähdään mahdollisuus syvempään yhteisöoppimiseen, jossa osallistujien kes- kinäinen luottamus pystyy kasvamaan ja ymmärrys päätettävien yh- Kohti avointa toimintakulttuuria teisten asioiden systeemisestä luonteesta syvenee. Työ MinunMikkelini.fi :n kanssa on osoittanut sekä resursoinnin Uuden demokratian osallistavat mallit ovat vasta syntymässä. Malle- merkityksen että sen, etteivät ihmisten ajatusmallit muutu hetkes- ja kehitellään erityisesti Pohjois-Amerikassa. Euroopassa uranuurta- sä. Palvelua lähdettiin pyörittämään ilman varsinaista resursointia. jia ovat olleet tanskalaiset. Nyt myös Suomi on ottamassa ensimmäisiä Se johti avainhenkilöiden kuormittumiseen ja pahimmillaan pitkiin askeleitaan kunnallisdemokratian puolella. Suuret kaupungit ovat jo vastausaikoihin, kun keskusteluissa esitettiin kysymyksiä. Jo ensim- julkaisseet palvelumallejaan verkossa, ja innovatiivisia vuoropuhelun mäisten kommenttien joukossa oli varsin kriittisiä kannanottoja niin tapoja tutkitaan myös muualla Suomessa. Mikkelissä osallistavat mal- kaupungin toimintaan kuin juuri luotuun palveluunkin, mutta aina- lit yhdistävät verkon ja kasvokkain kohtaamisen. kin nyt oli avoin kanava, jossa purkaa kokemuksia. Mikkelin kaupunki aloitti vuonna 2009 vuoropuhelukokeilut kun- talaisten kanssa. Niissä hyödynnettiin sekä sosiaalista mediaa että lä- Kritiikin luonteeseen kuuluu jostakin syystä odotus siitä, että ilmiötä voi katsoa hitapaamisia. Avauksena toimivat Mikkeli-foorumit, lähitilaisuudet, ulkopuolisena, ikään kuin katsomopaikalta. Omaa mahdollisuutta olla itse joissa kuka tahansa pääsi keskustelemaan ennalta päätetystä teemas- kehittämässä palvelua on vaikea tunnistaa. Kansalaisen asema on ollut tähän ta. Tavoitteena oli saada aikaan alusta asti kuntalaislähtöinen keskus- asti lähinnä valittaa ja tästä roolista on vaikea kasvaa ulos aktiiviseksi toimijaksi. 52 53

Osalle keskustelijoista uusi sivusto näyttäytyi paikkana, jossa oli mah- Digitaalista voimistamista paikallisten yhteisöjen kehittämisessä dollisuus jakaa omaa epäluottamustaan ja heikkoa uskoaan siihen, tutkinut Maarit Mäkinen (2009) korostaa osallistumisen ja vaikuttami- että tilanne voisi parantua. Toisaalta jo heti alussa näkyi myös merk- sen valmiuksien merkitystä. Muuttuvassa yhteiskunnassa tulokselli- kejä avoimen keskustelun itseohjaavasta voimasta, mikä näkyy alla- sen prosessin edellyttämät tieto- ja taitovaatimukset ovat yhteiset niin olevassa keskusteluotteessa: kansalaisille kuin virkamiehille. Vaikka muutos lähtee uusista toimin- tatavoista ja tiedon saamisen kanavista – asioiden oppimisesta – on Myyryläinen 14. 10. 2009 8:58 sillä vaikutusta niinkin pitkälle kuin yksilön kokemukseen vapaudesta Täältä pääkaupunkiseudulta ei tunnu löytyvän tilaa Miina Äkkijyrkän tai- ja elämän hallinnasta. teelle eikä lehmille. Löytyisikö Mikkelistä? Voisiko jostakin päin ”maaseu- tukaupunkia” löytyä paikka säilyttää itäsuomalaisten maatiaislehmien geeniperimä. Yhteistä punnintaa Samalla avautuisi mahdollisuus jalostaa aivan uusi mahdollisuus kehit- tää luomutuotantoa. Ovathan maatiaisrodut ja niiden maito tutkitusti ter- ”Demokratiassa kansalla on valta päättää asioista. Käytännössä kansalaiset veempiä ja terveellisempiä. valitsevat edustajansa päättämään yhteisistä asioista. Äänestämisen lisäksi Lisäksi tarjolla lienee myös Sukevan vankilan maatiaislampaat. kansalaisilla on muita tapoja osallistua asioiden valmisteluun ennen kuin niistä päätetään. Demokratia on jatkuvaa keskustelua yhteisistä asioista Torsti 27. 10. 2009 16:40 ja arvoista. Asioita pohditaan yhdessä, niiden etuja ja haittoja punnitaan. Hei Kansalaiset päättävät siitä, millainen Suomi on ja mihin suuntaan sitä ke- Ajatus ”sijan” tarjoamisesta Miinalle, hänen taiteelleen ja eläimilleen on hitetään. Siksi on tärkeää, että kansalaiset seuraavat päätöksentekoa ja ot- minusta erinomainen. Miina oli viime kesänä HoviArtin ykkösnimi ja pel- tavat kantaa päätettäviin asioihin. Näin voidaan varmistaa se, että päätök- tilehmät aivan upeita. Yhden niistä voisi hankkia uusia liikenneympyröitä sissä otetaan huomioon erilaiset mielipiteet. Mitä on demokratia verkossa somistamaan. Onhan Mikkeli edelleen mahtava maitopitäjä. ja miten kansalaiset voivat osallistua sen toteuttamiseen käytännössä?” (ote keskustelusta MinunMikkelini.fi :n Ehdota aihetta -sivulla) (http://www.kansanvalta.fi /Etusivu/Demokratia)

Verkossa toimivat kaikki samat ihmisten sosiaalisuuden piirteet kuin Sosiaalisen median yksi erityispiirre on rajaton viestintä eri ryhmien muussakin keskustelussa. Ehkä verkko on kuitenkin toimintaympäris- välillä. Se on ihmisten kohtaamista, puhumista ilman vuoronumeroi- tönä vielä niin monelle ihmiselle uusi ja vieras, etteivät ihmiset tunnis- ta juuri niistä asioista, jotka tuntuvat tärkeiltä. Kun sosiaalisen median ta olevansa osa julkista keskustelua. Tässä esimerkissä käyttäjä Torsti lähestymistapa tuodaan mukaan yhteiseen päätöksentekoon, avataan hyvin hienovaraisesti rauhoitti provokaattorin. Näin olisi voinut ta- ihmisille vaikuttamiskanava niihin asioihin, jotka he itse kokevat mer- pahtua yhtälailla avoimessa torikokouksessakin. kitykselliseksi. Avoin verkkotyöskentely tuo mukanaan myös joukon Mikkelin malli ei reilun vuoden kokemuksen jälkeen ole saavut- etuja, joista on hyötyä niin virkakoneistolle kuin kansalaisillekin. tanut valtaisaa kansansuosiota, mutta uusia verkon ja torikokoukset Avoin verkkotyöskentely yhteisissä asioissa: yhdistäviä malleja kehitetään edelleen. Vahva paikallishenki elää par- » Antaa ennalta enemmän näkökulmia – jokainen on jonkin asian haiten puheissa, sillä monelle paikallis- ja lähiyhteisö on tärkeämpi asiantuntija. mielikuvana kuin todellisesti. Konkreettinen työn tekeminen yhteisön » Sitouttaa tehtäviin päätöksiin. hyväksi ei kiinnosta suurta joukkoa kansalaisia ja motivaation löyty- minen edellyttää osallisuuden vahvaa kokemusta konkretioituakseen » Luo prosessille muistin – asioihin voidaan palata jälkikäteen ja todeta tekemisenä (Harju 2003). mistä päätökseen tultiin. Perustoiminnasta poikkeavien projektien kautta kaupungin on » Kasvattaa syvempää ymmärrystä kaikissa prosessiin osallistuvissa. kuitenkin mahdollista kääntää tunnistetut haasteet myönteisiksi, voi- Yhteisö oppii ympäristöstään ja sen jäsenistä. maannuttaviksi kehitysprosesseiksi. Projektinomaisista hankkeista » Kasvattaa keskinäistä luottamusta yhteisön jäsenissä. tulisi pystyä tunnistamaan ja vakiinnuttamaan pysyviä ja kestäviä käy- täntöjä, jotta digitaaliset sillat, kuten MinunMikkelini-foorumi, voivat Yksi haasteista on se, että verkko yhdistää, mutta samalla myös vakiintua ja vahvistua eri toimijoiden välillä. Kansalaiskeskustelu ja erottaa kansalaisia. Verkko on Suomessa laajalti käytössä. Kuitenkaan dialogisuus edistävät yksilön voimaantumista, joka johtaa osallistu- se ei vielä tavoita kaikkia edes teknisesti, saati että kaikilla kansalaisilla misen kautta yhteisiin tavoitteisiin sitoutumiseen. 54 55

olisi riittävät taidot käyttää verkon tarjoamia välineitä. Tästä syystä tu- hän on nimennyt wikisuunnitteluksi. Hän on järjestänyt asukkaille lee avoimuuden nimissä avata ja ylläpitää myös perinteisempiä osal- iltaisin muutaman tunnin mittaisia sessioita, joissa heidän ideansa listumisen kanavia kuten lähitapaamisia. kootaan osaksi arkkitehdin työtä. Tattersall on käyttänyt maisema- suunnittelussa hyvin luovasti apuvälineitä legoista nallekarkkeihin. Omistajuudesta uusi osallisuus Suunnitteluprosessi on rakennettu niin, että lähiön ihmisille on ra- kennettu mahdollisimman matala kynnys olla osana oman asuinalu- Avautuvat kanavat jakavat paitsi tiedon myös vastuun uudella taval- eensa suunnittelua. la. Poliittinen päätöksenteko palaa jälleen koskemaan meistä jokais- Keskustelu kiinnostavista aiheista rakentaa erilaisia digitaalisia ta- ta, omistajuudesta syntyy uusi osallisuus omien asioiden hoitamiseen. rinoita, polkuja kertomuksiin ja kokemuksiin. Verkkomatkoilla olen- Virkamiesten ja kuntalaisten lisääntynyt vuorovaikutus ilmenee uu- naista oppimiselle onkin omien kokemusten refl ektointi, konkreettiset denlaisina tapoina järjestää kuntien palveluja. Esimerkiksi Tampereen ongelmaratkaisun mallit ja tiedon soveltaminen. Kun yksilö on toisen kaupungin käsittelyssä olevista asioista voi esittää mielipiteensä verk- vertaisensa jakaman arkikokemuksen äärellä oppimassa, on sanomat- kopalvelu Valmassa. Toisaalla kylätoimikunnat osallistuvat yksittäisten takin selvää, että maalaisjärki on läsnä. Tiedon käytännöllisyyden ja rantojen ylläpitoon ja jakavat vastuun viranomaisten kanssa. Tällai- hyödyllisyyden arviointi kehittää kykyä nähdä kokonaisuuksia, ym- nen toimintatapa on johtanut myös selviin taloudellisiin säästöihin. märtää verkossa jaettavan tiedon luonnetta ja luotettavuutta, mutta Yhdessä tekemisen nouseva kulttuuri haastaa meidät miettimään ennen kaikkea se kasvattaa ihmistuntemusta ja kykyä hyväksyä eri- uudestaan sitä, minkä varaan rakennamme oman merkityksellisyy- laisuutta. Toiminta verkossa ja verkostoissa vaatii vuorovaikutusosaa- temme. Vahva yksilö ei olekaan enää pelkkä tietäjä ja taitaja, vaan juju mista ja neuvottelutaitoja – samoja taitoja, joita tarvitaan aktiivisen onkin siinä, että tietää kuka taitaa ja tietää ja siinä, että osaa toimia osa- kansalaisuuden tukena kaikessa kanssakäymisessä. na ryhmää. Uuden ajan asiantuntija osaa ja uskaltaa kysyä neuvoa. Hän Yhden yksilön ääni voi kantaa verkossa kauas, mutta joukkovoi- ei rakenna omaa merkityksellisyyttään tavalla, jossa se on muilta pois. maan tarvitaan ryhmä. Toiminnan vaikuttavuus syntyy ryhmän sisällä käytävästä dialogista, jossa voi olla yksi yhteinen tavoite, mutta mon- On täysin mahdollista, että osallistavat prosessit edellyttävät uuden ta näkökulmaa. ammattikunnan syntyä, jonka keskeinen tehtävä on tukea ja koota Vanha demokraattinen malli on erottanut kansalaiset ja päättäjät keskustelua. Tässä asiantuntijuudessa keskeinen taito ei olekaan enää myös kielellisesti. Yksilöllä tulee olla vapaus viestiä juuri niillä väli- tieto, vaan kyky kuunnella, jäsentää ja hyödyntää eri menetelmiä neillä ja sellaisella kielellä, jotka hän kokee omakseen. ”Me emme vie- vuorovaikutteisten prosessien läpiviemiseksi aina päätöksentekoon saakka. lä puhu yhteistä kieltä”, sanoo virkamies suhteestaan kansalaisiin, ja kansalainen vastaa, ettei jaksa kiinnostua politiikasta, kun kapulakieli Uusi asiantuntijuus on oppimista ja jakamista. Prosessimuotoinen ei kolahda. työskentely perustuu yhteisölliseen oppimiseen, joka kasvattaa pait- Avoin vuorovaikutus edellyttää myös kielellistä lähentymistä, uu- si luottamusta omaan osaamiseen myös kykyä sietää epävarmuut- den kielen oppimista. Vuorovaikutteisuus yhdistää kieltä ja viestinnän ta. Toiminta verkossa rakentuu ja järjestyy toisella tapaa kuin ennen, tapoja, mahdollistaa kohtaamisen. Verkoston toimintaa tukee usein ja niin sanotut löyhät sidokset sallivat osallistumisen asioihin siinä parhaiten toisen tukeminen oman ”huutamisen sijaan”, sillä toisia ar- hetkessä ja juuri siihen aiheeseen, jonka yksilö kokee kussakin tilan- vostava näkökulma antaa asialle avaruutta ja tilaa erilaisuudelle. Ku- teessa itselleen tärkeäksi. Järjestäytynyttä poliittista toimintaa arvok- ten yhteiskunnassa yleensä, myös verkossa tarvitaan erilaisia ihmisiä, kaammaksi koetaan kansalaisuuden mahdollistama kokemus aidosta myös niitä jarruja ja hiljaisia. muutosvoimasta. Oppimista vuoropuhelussa Koska vaikuttamiskanavissa on varaa valita, nousee itsetuntemus tärkeäksi: mihin ja miksi haluan käyttää aikaani ja voimiani, ja mikä on minulle tärkeää. Tietoyhteiskunnan ratkaisut eivät siirry arkikäyttöön projektien tai ta- voiteohjelmien kautta. Virtuaalihalleja ja hyvinvointia – Suomalaisen Ensimmäiset kokeilijat ovat oivaltaneet löyhien sidosten merkityk- tietoyhteiskunnan kehitys ja haasteet -julkaisun (2005) kirjoittajat ku- sen myös jo verkon ulkopuolella. Arkkitehti Peter Tattersall on orga- vaavat hyvin arjen oppimista ja uuden tekniikan haltuunottoa: ”Ihmi- nisoinut lähiöiden seutusuunnittelua uudella menetelmällä, jonka set eivät kehitä tietoisesti tietoyhteiskuntaa, kun he maksavat kaupassa 56 57

pankkikortilla, alkavat lähetellä sähköpostia ja tekstiviestejä tai vaik- Uusi käsitys tiedosta ja sen käytettävyydestä edellyttää uusiin toi- kapa etsiä tietoja ja käydä keskusteluja verkkojen välityksellä. Ihmiset mintatapoihin oppimista. Viestintäprosessin muutos ja tiedonväli- yksinkertaisesti ottavat käyttöönsä uusia välineitä hoitaakseen omalta tyksen nopeus haastavat hitaan byrokratian ja altistavat väistämättä kannaltaan välttämättömiä, tärkeitä tai hauskoja asioita.” uusien toimintatapojen etsintään. Yhteisöllinen tiedonmuodostus Tietoyhteiskunnan rakenteisiin kuuluu, että saatavillamme on arvottaa tietoa toisella tapaa ja asiantuntijuuden määritelmät muut- enemmän tietoa kuin koskaan. Eläminen tietovirrassa edellyttää tuvat. Tietoa rakennetaan verkostoissa, ja vertaistieto ja kokemus pa- verkko- ja verkosto-osaamista, sillä kukaan ei voi enää hallita koko- laavat päätöksenteon tueksi. Yhteisöoppiminen tarkoittaa oppimista naisuuksia yksin. Tiedonvälitys on nopeaa ja sirpaleista, ja siitä on yhteiskunnassa, jossa oppimassa ovat niin poliitikot kuin kansalaiset- pystyttävä löytämään tarvitsemansa. Niin vaikuttajan kuin kansalai- kin, kaikki uusien mahdollisuuksien edessä. senkin on pystyttävä omaksumaan uusia tapoja rakentaa ja tallentaa tietoa, jotta poliittinen(kin) muisti on pidempi kuin kolme kuukautta. Mistä löytyvät kiinnostuneiden heimot? Tekniikka on kehittynyttä, uudet sosiaaliset mallit ovat lupaavia ja ke- hittyvät edelleen. Ehkä suurin haaste onkin saada nykyiset rakenteet Verkon mahdollisuudet eivät avaudu virkamiehille ja kansalaisille il- taipumaan uusiin malleihin ja saada uusi jakava, luottamukseen poh- man tiedotusta, tukitoimia ja luotettavia palveluita. Verkossa kulke- jaava toimintakulttuuri valloilleen. va tietovirta on massiivinen ja verkkopalveluita ja verkostoja tarvitaan Sosiaalisessa mediassa yksilönvapaus on vapautta osallistua ja tiedon seulomiseksi. ”Liity heimoon” kehottaa mainos Facebookissa, kokea omistajuutta yhteisiin asioihin. Osallistavat mallit palvelevat mutta missä ovat yhteisistä asioista kiinnostuneiden heimot ja mistä kaksisuuntaisesti ja niiden avulla voi seurata sekä päätösten oikeudel- virkamies tunnistaa ja tavoittaa yhteisöt, joiden toiminnalla olisi poten- lisuutta että täytäntöönpanoa. Olemassa oleva lainsäädäntö luo reu- tiaalia uusien mallien kehittelyyn ja yhteisistä asioista päättämiseen? naehdot virkamiesten mahdollisuuksiin avata valmisteltavia asioita, Mahdollista.fi -blogi toimii yhdessä Facebookin ”Nettiajan kansa- muttei estä toimintaa. Kansalaiset toimivat osallistuessaan myös asi- laisyhteiskunta” -yhteisösivun kanssa kiintopisteenä, joka esittelee ja antuntijaresurssina, jolla on paras kokemus ja tuntuma asioihin, joita kerää yhteen suomalaisia nettiajan kansalaisyhteiskunnan toimijoita. koskevat päätökset vaikuttavat suoraan heidän arkielämäänsä. Blogin kirjoittajakunta on monenkirjava joukko aktiivisia kansalaisia, Kokemusperäisen tiedon kuuleminen antaa päätöksille valtuutuk- jotka yhdessä muodollisesti tai epämuodollisesti organisoituen ja jos- sen jo ennen päätöksentekoa. Päätöksentekoa edeltävä avoimuus ja kus yksinkin pyrkivät vaikuttamaan ja osallistumaan yhteiskunnan ke- keskustelu purkavat päättäjien kuormaa ja dialogissa tapahtuva oppi- hitykseen. Jotkut toimivat vapaa-ajallaan ja toiset tiedottavat työkseen. minen palvelee molempia osapuolia. Mutta miten kansalaiset ja hei- Mukana on myös hallinnon ihmisiä, jotka muuttavat omalla toimin- dän kokemustietonsa olisi mahdollista yhdistää nykyistä paremmin nallaan hallinnon rakenteita sisältä päin mahdollistavammiksi. Yksi osaksi päätösten valmistelua? Yksi päätöksentekoa avaava palvelu blogin taustavoimista on esimerkiksi AVO-hanke, Avoimet verkostot on Apps for Democracy -kilpailussa vuonna 2009 mainetta niittänyt oppimiseen1, mutta taustaorganisaatioita ei blogissa korosteta, vaan Asialista.fi -palvelu. tavoitteena on tehdä blogista paikka, jossa jokainen kirjoittaja pääsee Asialista.fi -palvelun tarkoitus on kerätä aktiivisten kansalaisten näkyviin omana itsenään. voimin tietoa päätöksenteosta niin, että kokonaisuus syntyy use- AVO-hankkeen kansalaisvaikuttamisen osuudessa haetaan ken- an ihmisen panoksesta. Työskentely tapahtuu verkossa wikipohjai- tältä toimijoita ja erilaisia malleja, joilla kansalaiset saavat äänensä sessa ympäristössä. Asialista.fi -palvelua kehitettäessä ongelmaksi kuuluville ja pääsevät vaikuttamaan yhteiskunnallisesti omaan elä- on osoittautunut koko päätösmateriaalin saaminen käsiin päätösten määnsä. Tehtävänä on koota ja verkottaa jo kentällä olevia ja asiasta taustoittamiseksi. Jossain kaupungeissa esityslistat ovat julkaisujär- kiinnostuneita toimijoita, olla kehittämässä ja dokumentoimassa toi- jestelmissä ajantasaisina, mutta usein valmistelumateriaaliin on hyvin mintamalleja sekä aktivoida ja kouluttaa ihmisiä vaikuttamaan uusien vaikea päästä kiinni. Asialista.fi -ajatuksen kehittäjät ovat törmänneet medioiden avulla oman elämänsä hallintaan. myös ihmisten innostamisen vaikeuteen. Hallinnollisiin asioihin osal- Verkossa olevan tiedon luotettavuutta määritettäessä mietitään listuminen puoluejärjestelmien ulkopuolelta koetaan helposti vieraak- usein lähteen luotettavuutta: onko lähde yleensä luotettavana pidetty si. Kuten kaikessa vapaaehtoistoiminnassa, myös tämäntapaisessa tietolähde kuten esimerkiksi julkisorganisaation ylläpitämä verkkosi- verkko-osallistumisessa ihmiset lähtevät käyntiin yksittäisistä asiois-

ta, jotka ovat lähellä heidän elämäntilannettaan ja lähiympäristöään. 1. Suomen eOppimiskeskus ry, ESR 2009 – 2011 58 59

vu. Toisaalta taas on helppo selvittää tietolähteen taustalla olevat kau- tunnu vielä olevan todellinen tai luotettava vaihtoehto. Entisajan tal- palliset tai aatteelliset kytkökset. koissa ei kyselty johtajia, mutta kun verkossa talkoistetaan asioita,on Lähteen luotettavuutta voi arvioida ja kuvata eri tavoin, mutta olen- yksi yleisimmistä kysymyksistä: ”kuka on johtaja tapahtumassa, kuka naisempaa lienee kuunnella yksilön ääntä yhteisössä. Heikot signaalit kantaa vastuun?” kuuluvat keskusteluissa, kun kuuntelee, miten yhteisö suhtautuu asi- aan. Mahdollisuus äänestää ja kommentoida anonymiteetin suojissa Yksityisen ja julkisen rajanvetoa vapauttaa argumentointia verkossa ja nostaa esiin kärkiä, mutta vai- keuttaa samalla lähdetiedon arviointia. Suomalainen on aina arvostanut yksityisyyttään. Perinteisen yhteisö- kulttuurin ja kaupunkien uuden yhteisöllisyyden mursi 1900-luvun Keskustelun dynamiikkaa on opettavaista seurata, sillä myös verkossa viimeisinä vuosikymmeninä yksilöllistymisvirtaus, joka sopi hyvin on helppo huutaa kovaan ääneen. Voittaako verkossa näkyvin tai paras suomalaiseen perusluonteeseen (Harju 2003). Professori Juho Saari argumentti vai valitaanko jatkoon se, joka saa eniten kannatusta? (2010) kirjoittaa yksinäisten yhteiskunnasta, jossa sosiaaliset suhteet Faktat ja mielipiteet on osattava erottaa toisistaan verkkomaailmassa ovat oikeudenmukaisuuskysymys, jos haluamme tasapainoisen yh- kuten muussakin ihmisten välisessä kanssakäymisessä. teiskunnan. Entä kun tavoitteena on tasapainoinen elämä? Verkossa raja yksityisen ja julkisen välillä on jatkuvan keskuste- lun, arvostelun ja uutisoinnin kohteena. Oppimista ja osaamista tar- Talkoohenki löytyy verkosta vitaan, jotta julkisen ja yksityisen raja vastaa yksilön omaa toivetta ja tahtoa. Mikäli haluamme edistää julkista vuorovaikutusta kansalais- Ennen yhdessä tekeminen, talkoot ja yhteisöllisyys olivat arkea. Jo- ten ja päättäjien kesken, tulee kaikille kansalaisille taata oikeus vähin- kaisen panosta tarvittiin, jokainen oli tärkeä yhteisön jäsenenä. Lähes tään mediataitojen perusteisiin. Sosiaalinen media on tämän päivän sata vuotta sitten John Dewey epäili joukkoviestimien toimia ”sellai- kansalaistaito. Demokratiakasvatukseen tulee kuulua myös erilaisten sena yhteyskanavana, jonka varassa julkinen mielipide voisi rakentua toimijoiden ja gallupdemokratian sudenkuoppien tunnistaminen, jos ja toimia” (Kymäläinen & Nyyssönen & Ridell 2009). Tekniikka on ke- pyritään vastuulliseen vaikuttamiseen. hittynyt noista päivistä niin, että viestiverkot mahdollistavat osallistu- Erilaiset verkostot luovat sosiaaliset roolinsa omien tavoitteidensa misen ajasta ja paikasta riippumatta, mutta onko yhteiskunta valmis mukaisesti. Vaikka verkossa on mahdollista tavoittaa samoista asiois- sallimaan osallistumisen ja osallistamaan. Osaammeko vielä osallis- ta kiinnostuneita, eivät kohtaamiset ole aina mutkattomia. Verkossa tua vai onko yksilökeskeinen kulttuuri vienyt pohjan demokraattiselta voi syntyä yksinäisyyden kokemus, vaikka mielipiteesi on julkinen ja yhteiskunnalta? esillä. Kommentointi, ”tykkääminen” ja linkin jakaminen mielipitee- Talkoohenki löytyy nykyään verkosta. Sosiaalisen median työkalut seen ovat arvokasta valuuttaa verkossa, ja niiden puuttuminen voi mahdollistavat erilaisiin verkostoihin kuulumisen ajasta ja paikasta latistaa innostuneenkin vaikuttajan alkutaipaleella verkkomaailmassa. riippumatta. Sillä, että voi löytää oikeat samoista asioista kiinnostu- neet ihmiset, on valtava lisäarvo. Tila on muuttanut muotoaan ja vaik- Eettisenä haasteena vapaasti organisoituvissa verkostoissa ka paikkojen väliset kokemukselliset etäisyydet ovat lyhentyneet, on onkin, miten nousevat, heikot signaalit saadaan kuuluviin, kun tila myös monimittakaavaistunut. Nopeutuva sosiaalisen elämän ryt- kovimmin huutavat saavat äänensä kuuluviin parhaiten. mi syntyi 1900-luvulla ”säästyvän ajan” tiiviimmästä käytöstä, ja vaik- ka tekniikka toi fyysiset tilat saavutettaviksi ja lähelle toisiaan, maailma Millaista kansalais- ja demokratiakasvatusta ja millaisia median myös laajentui. Mahdollisuudet osallistua ja kokea kasvoivat ja ihmis- kansalaistaitoja tarvitaan yhteiskunnassa, jossa teknologia harppoo ten kohtaamisia uusissa julkisissa tiloissa leimaa entistä enemmän eteenpäin ja pakottaa oppimaan uutta lainsäädännön pinnistellessä viestintä- ja mediateknologia (Ridell teoksessa Kymäläinen & Nyyssö- mahdollisuuksien kintereillä? nen & Ridell 2009). Sosiaalinen media auttaa, mutta ei riitä. Koskaan aiemmin ihmis- Merkityksellisten suhteiden luominen verkossa perustuu toisen- kunnan historiassa emme ole myöskään voineet hylätä toisiamme laisiin kohtaamisiin kuin kasvokkain solmittavat yhteydet. Fyysisen yhtä nopeasti, vaivattomasti ja huolettomasti. Verkostoihin liitytään ja virtuaalisen tilan raja liikkuu virrassa. Poliitikko tai asiantuntija voi ja niistä lähdetään. Kukaan ei kerro, kuuluuko joku enää lähipiiriisi. olla helpompi tavoittaa verkossa kuin auditorion puhetilaisuudessa. Sinun on itse selvitettävä innostuneiden määrä ja heidän innostunei- Yhteinen vastuu ja vastuunkantaminen verkostojen voimalla ei vain suutensa aste. Verkostoissa ruokkivat toisiaan nopeasti myös vasta- 60 61

keskustelut ja ryhmät voivat kärjistyä. Laajakin verkosto voi toimia taan pohjautuvia uusia verkkopalveluita. Voittajat julkistetaan syk- lopulta pienen joukon varassa. syisin MindTrek-konferenssin yhteydessä Tampereella. Kilpailun takana olevien verkostojen suomalaisia open data -projekteja ovat Vastuullinen kansalaisuus – halu tehdä hyvää myös opengov.fi -datasivuston avaaminen, govcamp Finland -tapah- tuman järjestäminen ja Apps4Finland ’10 -kilpailun organisointi. Sosiaalisesti kestävään kehitykseen kuuluu mahdollisuus aktiivi- seen kansalaisuuteen ja oman elämän hallintaan. Miten voimme Päättäjiä tarvitaan jatkossakin olla ihmisenä kokonaisempia eri verkkopalveluiden profi loidessa persoonamme kunkin yhteisön roolitusten mukaisesti? Verkkopro- Avoin verkko ja kansalaisten suora osallistuminen tuntuvat herättä- fi ilit mahdollistavat yksilön näkyvyyden vaikuttajana ja myös profi ilin vän joissakin päättäjissä pelkoja asemansa muuttumisesta. Pelko on taakse ”häviämisen”. Profi ilit muodostuvat henkilöbrändeiksi ja julki- todennäköisesti turha, mutta tunne todellinen. Jääkö virkamiehelle suudessa olevien vaikuttajien yksityisiä, suljettuja profi ileja esimer- kaiken osallistamisen jälkeen vain perustyön puurtaminen, joka ei lii- kiksi Facebookissa kritisoidaan ankarasti. Vaikka toiminta tapahtuu kauta tunteita liikkeelle? verkossa ja teknologian tukemana, on aina kyseessä ihmisten välinen Päätöksentekoa voidaan demokratisoida hyvinkin pitkälle, mutta toiminta, jossa tarvitaan taitoa asettua toisen asemaan ja hyväksyä eri- lopulta tarvitaan joku tekemään päätös. Samoin asioita pitää valmis- laisuutta. Ei kadoteta herkkyyttämme välittää. tella ja päätöksentekoprosesseja pitää ohjailla. Hyvässä yhteiskunnassa yksilöllä on halu ja mahdollisuus tehdä hy- vää. Kuten kuntaministeri Tapani Tölli (ks. Rantapohja 2010) maalaili Virkamieskunnan roolitukset, tehtävät ja työnkuvat vaativat uutta osaamista sa- kesäpuheissaan, eivät mitkään kunta- tai palvelurakenneuudistukset malla tavalla kuin koulumaailmassa kuljetaan tietä opettamisesta ohjaamiseen. auta, jos ihmisten yhteisöllisyys ei kasva. Vastuullinen kansalaisuus edellyttää kokemusta osallisuudesta, ja tänä päivänä monet yhteis- Tähän tarvitaan jatkossakin virkamiehiä ja luottamusjohtoa. Mah- kunnallisista aiheista koetaan etäisiksi eikä mahdollisuutta osallis- dollistavat ja osallistavat prosessit verkossa edellyttävät nyt ja jatkossa tua ja vaikuttaa tunneta omaksi. Asioita arvotetaan toiseen kastiin, aina lopulta päätöksentekoa toteutuakseen. kun hyötyjänä on ”yhteiskunta” – ei muisteta ketkä yhteiskunnan ovat muodostaneet. Tämän päivän yhteiskuntaan kuuluu meistä jokainen. Yhteenveto Me kirjoitamme tänään aikakautemme historiaa. Jokaisella meistä on pieniä ja suuria tilaisuuksia vaikuttaa yhteisiin asioihin, mahdol- Hyvässä yhteiskunnassa yksilöllä on halu ja mahdollisuus tehdä hyvää. lisuuksia ideoida, innostaa ja jakaa tietoa, mahdollisuuksia osallistua Vastuullinen kansalaisuus edellyttää kuitenkin kokemusta osallisuu- ja tehdä. desta. Sosiaalisessa mediassa yksilönvapaus on vapautta osallistua ja Suomalaisessa verkkomaailmassa on monia keskusteluja, kokei- kokea omistajuutta yhteisiin asioihin. Yhteisöllinen tiedonmuodos- luja ja konkreettisia palveluita, jotka mahdollistavat osallistumisen ja tus arvottaa tietoa toisin kuin ennen ja asiantuntijuuden määritelmät vaikuttamisen yhteisiin asioihin. Suuri osa niistä on kummunnut yh- muuttuvat. Uusi asiantuntijuus rakennetaan verkostoissa, ja vertais- den yksittäisen henkilön ideasta ja innosta tehdä päätöksenteosta ja tietoa ja kokemusta hyödynnetään päätöksenteon tukena. Yhteisöop- sen vaikutuksista läpinäkyviä. Tälläisiä innovaatioita ovat esimerkik- piminen tarkoittaa oppimista yhteiskunnassa, jossa oppimassa ovat si Fillarikanava.fi ja jo aiemmin mainittu Peter Tattersallin Veropuu. niin poliitikot kuin kansalaisetkin, kaikki uusien mahdollisuuksien Toiset palveluista taas tarjoaa julkishallinto. Yksi esimerkkipalvelu on edessä. Helsinkikanava, joka tarjoaa lähetyksiä suoraan Helsingin kaupun- Sosiaalinen media ei riitä yksinään päätöksenteon foorumiksi, gin päätöksenteon tapahtumapaikoilta. Esimerkiksi kaupunginval- mutta se sopii ajantasaisen tiedon nopeaan jakamisen ja keskuste- tuuuston kokouksia voi seurata verkkosivulta sekä reaaliaikaisesti että luun. Verkon toimintamallit sallivat osallistumisen yhteisten asioiden videotallenteina. käsittelyyn omalla, itse valitulla sitoutumisen asteella. Osallistavat Julkishallinnon tuottama tieto kuuluu kaikille, mutta sitä on usein mallit palvelevat kaksisuuntaisesti ja mahdollistavat päätösten oikeu- vaikea löytää ja saada käyttöön. Minkälaisia uusia sähköisiä pal- dellisuuden ja täytäntöönpanon seuraamisen, mutta mitkään kun- veluita suomalaiset tekevät toisilleen julkisen tiedon avulla? Apps- ta- tai palvelurakenneuudistukset auta, jos ihmisten yhteisöllisyys ei 4Finland eli kotoisammin Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailu on lisäänny yksi kanava tuoda esiin työryhmien ja yritysten kehittämiä julkisda- 62 63

Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet

Vahvuudet Heikkoudet » Verkosta on tullut dialoginen paikka kohtaamiselle ja asioiden jakamiselle. » Kaikilla ei ole vielä kykyä tai mahdollisuutta käyttää kaikkia » Teknologia on helppokäyttöistä ja lähes ilmaista. verkon tarjoamia mahdollisuuksia, joko puutteellisten » Jokaisella on mahdollisuus ilmaista itseään, ryhmäytyä ja tehdä yhdessä. tietoteknisten tai kansalaisvalmiuksien vuoksi. » Verkko dokumentoi koko prosessin ja mahdollistaa » Löyhät sidokset eivät kannattele perinteisiä vaikuttamisen kanavia. eri näkökulmien avoimen käsittelyn. » Toimintakulttuuri ei ole vielä mukautunut » Verkossa hankitut sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot toimintaympäristön antamiin mahdollisuuksiin. tukevat kaikkea vuorovaikutusta ihmisten välillä. » Usko omiin vaikuttamisen mahdollisuuksiin on heikko ja » Verkkoteknologia mahdollistaa systeemisen ymmärryksen esimerkiksi harva kansalainen tunnistaa itsensä vielä toimijana. erilaisten dynaamisten visualisointien avulla. Asioista voidaan hahmotella » Asioiden läpinäkyvä tiedottaminen ja tiedon jakaminen tulevaisuudenkuvia ja arvioida eri vaihtoehtojen vaikutusta kokonaisuuteen eivät vielä tee toiminnasta avointa. konkreettisemmin kuin pelkällä puheella. » Palveluita luodaan ilman rahoitusta tai projektirahoituksella, joka ei takaa palvelun jatkuvuutta. » Osallistavat mallit vaativat myös virkakoneistolta uudenlaista ammattitaitoa ja resursseja.

Mahdollisuudet Uhat » Yhteiskunta kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Osaamista arvostetaan. » Samanmielisten kohtaaminen ja tavoittaminen vähentää » Uudet kanavat purkavat päätöksenteon näkyviin ja monimuotoisuuden kohtaamista sekä kykyä hyväksyä erilaisuutta. mahdollistavat vaikuttamisen yhteisiin asioihin. » Julkisen ja yksityisen tilan hämärtyminen. » Yhteistyön kautta asiantuntijuus jakautuu uudella tavalla ja päätösten » Tietoturvariskit. taustalle saadaan asiantuntijuutta omakohtaisen kokemuksen kautta. » Uudet mahdollisuudet ovat neutraaleja, niitä voi käyttää niin » Viisaammat ja pitävämmät päätökset, joihin sitoudutaan ilman valituskierrosta. hyvään kuin pahaan. Retoriikan ja tarinankerronan merkitys » Luottamus päätöksentekoon ja -tekijöihin kasvaa. kasvaa entisestään. Karismaattinen ja sujuva puhuja voi vaikuttaa » Verkko avaa avoimet kanavat osallistua ja kokea osallisuutta yhteisiin asioihin. yleiseen mielipiteeseen kaikkiin suuntiin. Liika tunnepitoisuus tai » Avoin keskustelu yhteiskunnallisista asioista ei ole pelkästään matkiminen voi aikaansaada joukon toimimaan järjettömästi. päätöksentekoa, vaan se on yhteisöoppimisen prosessi, jossa yksilöt hankkivat syvempää ymmärrystä omasta elinympäristöstään ja onnistuessaan kasvattavat keskinäistä luottamusta, sosiaalista pääomaa, millä on tutkitusti vaikutusta myös ihmisten fyysiseen hyvinvointiin. 64 65

Toimenpidesuositukset Facebook. http://www.facebook.com/ » Mediataidot kansalaistaidoksi. Fillarikanava – Helsinki paremmaksi pyöräillä. http://fi llarikanava.hel.fi / » Verkkopalvelut ja niiden kehittäminen osaksi kuntapalveluita. Helsinkikanava. http://www.helsinkikanava.fi / » Kannustaminen avointen ja osallistavien toimintamallien kokeilemiseen. Kansanvalta – vaikuttajan tietopankki. http://www.kansanvalta.fi » Kuulemisen taitojen oppiminen – avoimuuteen kuuluu aina kaksisuuntaisuus. Mahdollista.fi – Nettiajan kansalaisyhteiskunnan toimijat » Kansalaisten tukeminen itsensä tunnistamisessa toimijana. http://www.mahdollista.fi » Osallistavien mallien kuvaaminen, jakaminen ja MindTrek. http://www.mindtrek.org kehittäminen eri toimijoiden yhteistyönä. MinunMikkelini. http://www.minunmikkelini.fi / Nettiajan kansalaisyhteiskunta. http://www.facebook.com/pages/Nettiajan- Kirjoittajista kansalaisyhteiskunta/109482825767598?ref=ts&v=wall Sanna Brauer, KM, ja Ville Venäläinen, FK, työskentelevät molemmat Otavan Opis- Otavan Opisto, Kansalaisvaikuttamisen pajat verkossa. http://paja.internetix.fi . tolla sosiaalisen median asiantuntijoina. Otavan Opisto on toiminut pitkään erilais- Valma – Valmistelufoorumi. http://valma.tampere.fi /selaus ten oppimismallien laboratoriona ja on erikoistunut osallistavien mallien luontiin. Verkkodemokratiahanke Valtikka. http://www.valtikka.fi Sanna Brauerilla ja Ville Venäläisellä on laaja osaaminen tällä alueella. He ovat toimi- neet Mikkelin kaupungin osallistavien mallien kehityksessä ja avaavat kanavia kansa- laisvaikuttamisen mahdollisuuksista tiedottamiseen ja kouluttamiseen. Sähköposti- osoitteet ovat [email protected] ja ville.venalainen@otavanopisto.fi Lähteet Goleman, D. 2009: Ecological Intelligence: How Knowing the Hidden Impacts of What We Buy Can Change Everything. Crown Business. Harju, A. 2003: Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet. Helsinki: Kansanvalistusseura. Hyyppä, Markku T. 2004: Kertyykö sosiaalisesta pääomasta kansanterveyttä? Yhteiskuntapolitiikka 69 (2004):4. Kahane, A. 2004: Solving Tough Problems: An Open Way of Talking, Listening, and Creating New Realities. Berrett-Koehler Publishers. Kasvio, A., Nurmela, J., Viherä, M-L., Hyvönen, K., Oksa, J. & Hietanen, O. 2005: Virtuaalihalleja ja hyvinvointia. Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys ja haasteet. Sitran raportteja 50. Helsinki: Edita Prima Oy Kymäläinen, P., Nyyssönen T. & Ridell, S. 2009: Julkisen tilan poetiikkaa ja politiikkaa. Tampereen Yliopisto. Tieteidenvälisiä otteita vallasta kaupunki-, media- ja virtuaalitiloissa. Tampere: Tampere University Press. Mäkinen, M. 2009: Digitaalinen voimistaminen paikallisten yhteisöjen kehittämisesssä. Tampere: Tampereen Yliopistopaino. Putnam, Robert D. 2000: Bowling alone: the collapse and revival of American community. New York: Simon & Schuster, cop. Rantapohja no . 2010: Kuntaministeri Tapani Töllin haastattelu. 20. 7. 2010. Saari, J. 2010: Yksinäisten yhteiskunta. Helsinki: WSOYpro. Verkkolinkit Apps4Democracy Website. http://apps4democracy.eu/wiki/Main_Page Apps4Finland –kilpailu. http://www.mindtrek.org/2010/apps4fi nland Asialista – selvitetään yhdessä päätösten taustat. http://asialista.fi / Avoimet verkostot oppimiseen (AVO-hanke). http://eoppimiskeskus.fi /fi /avo Developer Community & Data Catalog. http://www.opengov.fi / Suomen eOppimiskeskus ry. http://eoppimiskeskus.fi / 66 67

Sosiaalisen median motiivit ja arvot Miksi sisältöä verkkoon?

Verkkoyhteisöihin osallistumisen tai sisällöntuottamisen motiivit esi- Miksi ihmiset käyttävät tetään tavallisesti luetteloina. Tarkastelen seuraavaksi näitä luetteloita sosiaalista mediaa? ja pyrin kokoamaan ne taulukon avulla. Luettelot on muotoiltu hyvin erilaisista lähtökohdista. Osa on lähinnä valistuneita arvauksia, kuten Janne Matikainen Kelly Nuxollin (2006) esittämät neljä erilaista verkkoyhteisöihin osal- listumisen motiivia: itseilmaisu, viestintä, jakaminen ja yhteistyö. Osa luetteloista hyödyntää teoreettisia tai tieteellisiä lähtökohtia, mutta ei Sosiaalisessa mediassa kuten YouTubessa, Wikipediassa ja kuitenkaan perustu varsinaiseen tutkimukseen. Esimerkki tällaisesta Facebookissa, pääroolissa ovat käyttäjät. Käyttäjät itse paljolti on Jay Deragon (2007), joka ottaa esille Maslowin tarvehierarkian, jon- tuottavat sisällön. Kun sosiaalinen media on myös hyvin suosittua, ka ideana on, että alempana olevat fysiologiset tarpeet pitää tyydyttää on kiinnostavaa ja tärkeää kysyä, miksi ihmiset käyttävät sitä ja ennen kuin ylempien tarpeiden, esimerkiksi sosiaalisuuden ja itseil- erityisen kiinnostavaa on se, mikä saa ihmiset tuottamaan sosiaali- maisun, tyydytys on mahdollista. Tarvenäkökulma ei kuitenkaan sovi seen mediaan sisältöä kuten keskusteluita, videoita ja kuvia. Mitkä kovin hyvin verkkoilmiöiden selittämiseen, sillä fysiologisten tarpei- ovat heidän motiivinsa? Mikä on heidän toimintansa arvopohja? den tyydyttäminen ei ainakaan suoranaisesti onnistu verkossa. Ver- kossa toimiminen on pitkälti itsensä ilmaisemista, ja niinpä Deragon esittää joitakin itsensä ilmaisemiseen ja toteuttamiseen liittyviä teki- osiaalisen median motiiveissa on erotettavissa kaksi puolta. jöitä, jotka motivoivat ihmisiä toimimaan: Ensinnäkin ovat käyttömotiivit, jotka kertovat siitä, miksi ih- Oppiminen: Ihmiset haluavat oppia verkosta erilaisia asioita ja miset seuraavat erilaisia sosiaalisen median palveluita. Nämä myös sen, millainen verkko itsessään on. Erityisesti verkon uusia pal- käyttömotiivit muistuttavat perinteisen median käyttömotii- veluita käytetään oppimistarkoituksessa. Sveja, joista on kohtalaisen paljon tutkimustietoa. Yhteydet: Uusien ihmisten tapaaminen ja yhteyksien syntyminen Toiseksi on sisällön tuottamisen motiiveja, jotka puolestaan kerto- motivoi verkossa toimimiseen. vat siitä, miksi ihmiset haluavat kirjoittaa blogia, keskustella, tallentaa Samankaltaisuus: Verkosta löytyy ihmisille läheisiä ryhmiä, foo- kuvia ja videoita tai lisätä itsestään tietoja yhteisöpalveluihin kuten Fa- rumeita ja yhteisöjä, jotka yhdistävät ihmisiä henkilökohtaisesti tai cebookiin. Sosiaalisessa mediassa on uutta juuri tämä yleisön aktiivi- ammatillisesti. nen rooli. Aiemmin mediayleisö oli kohtalaisen passiivista tai ainakin Liiketoiminta: Verkkoyhteisöt ja sosiaaliseen median palvelut voi- suhde mediaan oli yksisuuntaista. Tätä taustaa vasten erityisen kiin- vat tavalla tai toisella edistää ihmisten liiketoimintamahdollisuuksia, nostavaa on se, mikä saa ihmiset tuottamaan sisältöä, yleensä ilman työllistymistä ja näiden kannalta olennaisten yhteyksien syntymistä. palkkiota. Kun verkkoon ja sosiaaliseen mediaan käytetään kohtalai- Luovuus: Uudet verkkopalvelut avaavat mahdollisuuksia henkilö- sen paljon aikaa, on sisällön tuottaminen jo merkittävä osa ihmisen kohtaiselle ja ammatilliselle luovuudelle. arkielämää ja ajankäyttöä. Arvo-odotukset: Verkon uudet muodot luovat käyttäjille odotuksia Artikkelin lähtökohtana on tutkimus, jossa selvitettiin perinteisen siitä, että verkossa syntyy taloudellista tai sosiaalista arvoa. ja sosiaalisen median verkkopalveluiden käyttömotiiveja sekä sisäl- Loput tässä yhteydessä esille otettavat luettelot perustuvat selkeäs- lön tuottamisen motiiveja (Matikainen 2009). Artikkelissa hyödyn- ti tutkimukseen, joko empiiriseen tutkimukseen tai teoreettiseen mal- nän tutkimuksen aineistoja, mutta en pitäydy vain niissä. Artikkelin liin, joiden pohjalta motiivit on listattu. aluksi luon katsauksen sisällön tuottamisen motiiveja koskevaan tut- Barbara K. Kaye (2007) tutki erityisesti blogin käyttäjien motiive- kimukseen. Sen jälkeen esittelen muutamia empiirisiä tutkimustulok- ja. Hän muotoili määrällisen analyysin pohjalta seuraavat kymmenen sia. Lopuksi suhteutan esille nousseita motiiveja arvoihin ja pohdin motivaatioryhmää: blogin erityispiirteet, itsensä toteuttaminen, yh- millaisella arvopohjalla sisällön tuottaminen on. Tätä kautta saadaan teydenpito toisten bloggaajien kanssa, tiedon etsiminen, älyllinen ja yksi näkökulma koko sosiaalisen median arvopohjaan. esteettinen itsensä toteuttaminen, perinteisen median vastustus, mie- 68 69

lipiteiden ja neuvojen hakeminen, helppous – nopea ja helppo tapa Huberman, Romero & Wu (2008) tekivät kiinnostavan empiirisen etsiä tietoa, poliittinen mielenkiinto ja faktojen tarkistaminen. Näitä tutkimuksen sisällön tuottamisesta. He keräsivät YouTubesta suuren motivaatioryhmiä tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että kyse ei suin- aineiston, jota käsittelivät tilastollisesti. Päähavainto oli, että huomio kaan ole blogien objektiivisista piirteistä, vaan käyttäjien kokemis- lisää intoa uusien videoiden lataamiseen. Mitä enemmän jokin video ta motivaatiotekijöistä. Sinänsä yllättävää on, että listassa on esillä sai huomiota, sitä enemmän videon tekijä tuotti tai latasi uusia vide- tiedon haku ja faktojen tarkistaminen, joita ei välttämättä yhdistäisi oita. Käänteisesti vähäinen huomio vähensi videoiden tuottamista ja blogeihin. lataamista. Tutkijat päättelivät, että saatu huomio oli keskeinen vide- Kotimaista näkemystä edustaa Esa Sirkkunen (2006), jonka mu- oiden tuottamisen motivaattori. Huomio asettuu kohtalaisen hyvin kaan sosiaaliseen mediaan osallistumisen motiivit ovat sekä yksilöl- edellisistä luokituksista identiteettiin. Tässä tutkimuksissa ei esitetty lisiä että yhteisöllisiä, joskin ne käytännössä ovat kietoutuneet yhteen. muita motivaatiotekijöitä ja huomioon päädyttiin vain videoita ja vi- Yksilöllisinä motiiveina hän mainitsee itsensä ilmaisun, omien tai- deoiden katsomiskertoja tutkimalla. tojen kehittämisen, vertaispalautteen saamisen, suhdeverkostojen ja sosiaalisen pääoman kasvattamisen sekä yksilöllistyvän mediakult- Kerrostuneet motiivit tuurin eli identiteetin tuottamisen. Yhteisöllisiä motiiveja puolestaan ovat tietojen ja taitojen jakami- Jonathan Bishop (2006) on puolestaan esittänyt kognitiivisen psyko- nen muiden kanssa, uudentyyppinen osuustoiminnallisuus kuten logiaan pohjautuvan mallin, jolla selitetään verkkoyhteisöihin osal- avoin lähdekoodi tai Wikipedia sekä yhteisöjen oppiminen. Sirkkusen listumista. Malli on kolmitasoinen. Ensimmäisellä tasolla ovat halut jaottelussa on edellisiin nähden se hyvä puoli, että motiivit on jaotel- tai toiveet. Nämä liittyvät sosiaalisuuteen, järjestykseen, olemassa- tu eri tasoihin. Lietsala ja Sirkkunen (2008) tekivät kyselyn Star Wreck oloon, vahingoittamiseen ja luovuuteen. Ihminen ei kuitenkaan to- -elokuvaprojektin osallistujille heidän motivaatiostaan. Kyselyn tulok- teuta haluja tai toiveita sellaisenaan, vaan nämä suodattuvat toisen sissa korostui innostus uudenlaista projektia kohtaa. Osallistujat ha- tason kognitiivisista tekijöistä, joita ovat päämäärät, arvot ja suunni- lusivat osallistua ja auttaa, jotta projekti onnistuisi. Myös elokuvan telmat. Ihminen pyrkii välttämään halujen ja kognitiivisten tekijöiden tekoon liittyvä jännitys lisäsi osallistujien motivaatiota. ristiriitaisuutta, joten haluja joudutaan muovaamaan ja rajoittamaan Peter Kollock (1999) on puolestaan esittänyt neljä motiivia verkko- kognitiivisten tekijöiden mukaisiksi. Kolmannella tasolla tulevat esille yhteisöihin osallistumiseen ja sisällön tuottamiseen: ihmisen kyvyt ja taidot tulkita ympäristöä. Verkon käytössä tämä mer- Vastavuoroisuus: Henkilö tuottaa materiaalia ja sisältöä sen vuoksi, kitsee kokemusta ja tulkintaa käyttöliittymästä. Näiden kolmen tason että odottaa myös itse saavansa hyödyllistä tietoa tai apua. taustalla on ympäristö, joka muodostuu muista toimijoista, kulttuu- Maine: Tuottamalla materiaalia, auttamalla toisia ja olemalla aktii- rituotteista sekä sosiaalisista, fyysisistä tai teknologisista rakenteista. vinen, verkkoyhteisön jäsen voi rakentaa omaa hyvää mainettaan. Olennaista Bishopin mallissa on se, että verkkoyhteisöön osallistumi- Pystyvyyden tunne: Materiaalin tuottaja tuntee, että hänellä on vai- nen pohjautuu ihmisen haluihin, mutta haluja rajoittavat kognitiiviset kutusta verkkoympäristöön, sen toimintaan ja muihin jäseniin. prosessit sekä ympäristö ja ympäristöstä tehtävät tulkinnat. Tarve: Jokin aito tarve motivoi ihmisiä sisällön tuottamiseen. Kognitiivinen malli on monella tavalla pätevä ja kuvaa onnistu- Vaikka Kollockin kuvaamat motiivit ovat hyvin samansuuntaisia neesti sitä, ettei ihmisen haluista voida suoraviivaisesti päätellä hänen muiden tässä esitettyjen kanssa, on hyvä huomata, että Kollockin jä- toimintaansa, vaan kognitiiviset prosessit ja ympäristö muovaavat ja sennys on esitetty selvästi ennen sosiaalista mediaa. Toisaalta tämä rajoittavat toimintaa. Lisäksi on hyvä, että malli tuo realistisesti esil- havainto tuo esille sen, ettei sosiaalinen media välttämättä muuta syi- le positiivisten motiivien lisäksi vahingoittamiseen liittyvät motiivit. tä, miksi ihmiset tuottavat sisältöä. Kognitiivinen malli on kuitenkin hyvin yksilölähtöinen. Siinä motivaa- Oreg & Nov (2008) tutkivat motiiveja osallistua avoimen lähde- tio nähdään yksilön sisäisenä ja sosiaalinen ympäristö yhtenä ulkoise- koodin kehittämiseen. He olettivat, että avoimeen lähdekoodiin ja na tekijänä. Ihmisen toiminta on kuitenkin perustaltaan sosiaalista ja pelkän sisällön tuottamisen motiivit ovat erilaisia. Empiirisessä tutki- myös verkkoyhteisöissä toimimisen motiiveja, kuten motiiveja ylipää- muksessa he myös saivat oletukselleen tukea. Avoimen lähdekoodin tään, voidaan hakea sosiaalisista tekijöistä. kehittämisen tärkeitä motiiveja olivat maineen rakentaminen ja itsen- Edelliset motiiviluettelot voidaan koota taulukkoon (taulukko 1), sä kehittäminen. Sen sijaan sisällön tuottajilla korostuivat altruistiset mikä myös helpottaa niiden vertailua. Taulukossa on yhdistetty luet- motiivit eli epäitsekkyys ja toisten auttaminen. teloita motiiviryhmiin. 70 71

Osallistumismotiivit verkossa va motiivien taso liittyy vuorovaikutukseen ja jakamiseen. Laajin taso Identiteetti Jakaminen Sosiaalinen Hyöty ja Yhteiskunta ovat yhteiskunnalliset motiivit. Nämä tasot ovat yleisesti ottaen ole- vuorovaikutus tarve ja sosiaalinen massaolomme kerrostumia, joten on luontevaa, että myös sosiaalisen järjestys median motiivit muotoutuvat samalla tavalla. Näiden lisäksi joukossa

Deragon » luovuus » samankal- » yhteyden » oppiminen oli varsin käytännöllisiä motiiveja. taisuus luominen » liiketoi- minta Huomattava piirre on, että paria poikkeusta lukuun ottamatta motiivit » arvo-odo- kuvataan usein varsin myönteisiksi. Se ei käy yksiin arkisten havaintojen kanssa tukset verkkomaailmasta, jossa esiintyy paljon kielteistä ja aggressiivista viestintää. Nuxoll » itseilmaisu » jakaminen » viestintä » yhteistyö

Sirkkunen » itseilmaisu » tietojen ja » vertaispa- » uuden- » suhdever- » omien taitojen laute tyyppinen kostojen ja Kehittämistä ja itsensä toteuttamista taitojen jakaminen osuustoi- sosiaalisen kehittämi- muiden minnalli- pääoman Esittelen seuraavaksi tekemääni empiiristä tutkimusta (Matikainen nen kanssa suus kasvattami- 2009), jossa oli sekä laadullinen että määrällinen aineisto. Laadulli- » identiteetin » yhteisöjen nen tuottami- oppiminen seen aineistoon haastateltiin kymmentä aktiivista sisällön tuottajaa, nen lähinnä bloggaajaa. Määrällisessä aineistossa oli 1065 suomalaista

Kollock » tunnustus » vastavuoroi- » yhteisöllisyys » tarve tuot- verkonkäyttäjää. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen nettipaneelis- » maine suus taa hyötyä ta ja tulokset edustavat hyvin suomalaisia verkon käyttäjiä. Vastaajis- » pystyvyys ta noin puolet oli tuottanut jotain sisältöä verkkoon. Alla esiteltävät Bishop » olemassaolo » sosiaalisuus » järjestys määrällisen analyysin tulokset perustuvat hieman yli 500 vastaajan » luovuus » vahingoitta- tuloksiin. minen Haastatteluosuudessa kävi ilmi, että sisällön tuottaminen verkkoon Kaye » itsensä » mielipi- » yhteyden- » tiedon » poliittinen oli haastateltaville merkityksellinen osa elämää, eikä suinkaan pelkkää toteuttami- teiden ja pito toisten etsiminen mielen- nen neuvojen bloggaajien » faktojen kiinto viihdettä tai ajankulua. Tämä on luontevaa, koska kyse on aktiivisista » älyllinen ja hakeminen kanssa tarkistami- tuottajista. Haastatteluissa esille tulleet sisällön tuottamisen motiivit esteettinen nen olivat moninaisia, ja ne voidaan karkeasti jakaa kolmeen luokkaan: it- toteuttami- » helppous sensä ilmaiseminen, sosiaalisuus ja verkkoideologian toteuttaminen. nen Itsensä ilmaiseminen sai monia muotoja. Eniten painotettiin va- Oreg & Nov » maine » auttaminen » itsensä ke- pautta ja itsenäisyyttä tuottaa haluamaansa sisältöä. Lisäksi itsensä il- hittäminen maisuun liittyvät omien tietojen ja taitojen kehittäminen. Laajemmin

Huberman, » huomio ottaen itsensä ilmaisemisessa on kyse identiteetin tuottamisesta. Si- Romero & Wu sällön tuottaminen ja blogin kirjoittaminen on merkittävä identiteetti-

Taulukko 1. Koonti osallistumismotiiveista verkossa. areena, jossa ihmiset tuottavat minuuttaan. Seuraavassa on muutama haastateltavien esittämä kommentti: Taulukon koonnin perusteella keskeiset verkkoyhteisöissä toimimi- ”Kyll niin kun verkkoon niin kun nettiin, niin ehdottomasti se on se itse- sen ja sisällön tuottamisen motiivit liittyvät identiteettiin, jakamiseen, näisyys on se, mistä se koko homma on lähteny. Se kantaa sitä hommaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, hyötyyn ja tarpeeseen vastaamiseen edelleen.” sekä yhteiskuntaan ja sosiaaliseen järjestykseen. Taulukosta jäävät yli ”Sitä on tietysti itse oppinut ja oppinut paljon muilta.” Kayen esittämät ”blogin erityispiirteet” sekä ”perinteisen median vas- ”Jos mull oli joku ajatus, niin mä saan sen kirjottaa just sillon, kun mua it- tustus” -motiivit, josta voisi tietysti muodostaa oman ryhmänsä, koska teä huvittaa. Just sillä tavalla kun mua ittee se huvittaa.” ne ovat sisällöllisesti lähellä toisiaan. En näin kuitenkaan tehnyt, kos- ka muissa tutkimuksissa nämä eivät tulleet esille. Sosiaaliset motiivit liittyivät ensisijaisesti yhteisöllisyyteen ja sosiaa- Kokoavasti voidaan todeta, että motiivit kiteytyvät olemassaolon liseen vaihtoon. Haastateltavat korostivat puheessaan sosiaalisuuden eri tasoihin. Ensiksi ovat identiteettiin liittyvät motiivit. Tästä seuraa- myönteisiä puolia. Tämä on kiinnostavaa, sillä monissa yhteyksissä 72 73

verkon sosiaalisuutta on pidetty heikkona, minkä vuoksi verkossa on Sosiaalisuus ja sisältöjen jakaminen: Ihmiset haluavat olla toisten- katsottu esiintyvän aggressiivista viestintää ja heikkoa yhteisöllisyyttä. sa kanssa tekemisissä ja vaihtaa kuulumisia, mielipiteitä, kokemuksia Tässä tutkimuksessa haastateltavien puhe edusti toisenlaista näkökul- sekä sisältöjä. maa, joskin myös verkossa esiintyvä aggressiivisuus tuotiin esille. Nämä motiivit muistuttavat paljolti niitä, joita kirjallisuudessa on Haastateltavien esimerkkikommentteja: esitetty verkossa tuottamisen motiiveiksi. Kokosin motiivit seuraaviin luokkiin (ks. taulukko 1): identiteetti, jakaminen, sosiaalinen vuorovai- ”Mä laitan ne kyllä niin kun sille yhteisölle, jonka jäsenenä mä oon.” kutus, hyöty ja tarve sekä yhteiskunta ja sosiaalinen järjestys. Selkeim- ”Että kun joku käy sanomassa jotain, niin on se mukavampi kirjottaa.” mät erot liittyivät tässä aineistossa painottuneeseen verkon ja itsensä ”Jonnekin antaa ja jostain saa, ja se kokonaisuus on vaihtokauppaa.” kehittämiseen, jota ei ole näin suoraan aiemmin tuotu esille, mutta ”Ett jos ei kukaan ikinä tuu kommentoimaan, niin voisi olla pitemmän samansuuntaista sisältöä kylläkin. Sen sijaan tässä aineistossa eivät päälle sitt aika tylsää.” juuri tulleet esille yhteiskunnalliset motiivit. Empiirinen tutkimus siis Verkkoideologian toteuttamisella tarkoitetaan sellaisia motiiveja, lähinnä vahvisti jo aiemmin esitettyjä motiiveja. Lisäksi tutkimus vah- joissa korostuvat sosiaalisen median ja blogien erityisluonne ja haas- visti sen, että motiivit ovat Suomessa samansuuntaisia kuin muualla tateltavien halu olla mukana verkon uusissa muodoissa. Haastateltavat esitetyt motiivit. pitivät tärkeänä toimintaa itsenäisessä ja riippumattomassa toiminta- Tuloksia tarkasteltaessa täytyy myös muistaa, että kyse on haasta- kulttuurissa. He halusivat muodostaa uudenlaisen toimintaympäris- teltavien ja vastaajien käsityksistä ja selonteoista. Kärjistäen voitaisiin tön, joka irrottautuu perinteisestä mediaympäristöstä, joskin tämä sanoa, että tällöin ei tiedetä, millainen motivaatio todellisuudessa on. uusi ympäristö elää tiiviissä suhteessa perinteiseen mediaan: Toisaalta ihmisen motivaatioon ei ole muuta pääsyä kuin haastattelu- tilanteessa ilmaistut omat selonteot tai kyselylomakkeella esille tuodut ”Pienet ja porukalla ja yhteishengessä, talkoomeiningillä tyylillä rakenne- motiivit. Niinpä tässä tutkimuksessa esille tulleet motiivit ovat sub- taan, niin onhan se kivempaa, ja kyllähän sen huomaa blogeissakin tietyl- jektiivisuudestaan huolimatta todellisia. Voidaan myös olettaa, että lä tavalla.” haastateltavat ehkä ovat muita paremmin omaksuneet sosiaaliseen ”Bloggauksessa siin on vähän semmosta indie-henkee.” mediaan ja blogeihin liittyvän keskustelun ja hallitsevat sosiaaliseen Tuloksia tulkittaessa on muistettava, että haastateltavat ovat hyvin mediaan liittyvän puhetavan. Toisaalta voidaan sanoa, että omalla pu- aktiivisia ja siten tuovat aktiivituottajien äänen esille. Haastatteluosuu- heellaan he luovat sosiaalista mediaa – he eivät siis toista keskustelua den tulokset voidaan jollain tasolla yleistää koskemaan aktiivisten vaan käyttävät sitä työkaluna luodessaan omaa sosiaalista todellisuut- tuottajien joukkoa. Näitä aktiivisia tuottajia on kuitenkin verkon käyt- ta, sosiaalisen median maailmaa. täjistä vain murto-osa. Laajemmin verkkokäyttäjien sisällön tuottami- sen motiiveja kartoitti kysely, jossa faktorianalyysin tuloksena syntyi Avoimuutta ja itsensä korostamista myös kolme motiiviluokkaa: verkon ja itsensä kehittäminen, halu ker- toa itsestä sekä sisällön jakaminen. Nämä motiivit ovat hyvin läheisiä Näiden motiivitutkimusten pohjalta voidaan arvioida motiivien eet- haastatteluosuudessa esille tulleiden kanssa, mikä onkin luontevaa, tisiä ulottuvuuksia. Keskeisellä sijalla on motiivien suhteuttaminen koska kysely tehtiin haastatteluosuuden pohjalta. Näiden kahden ai- arvoihin, mihin tarkoitukseen sovellan arvotutkimuksessa paljon käy- neiston tulokset yhdistäen voidaan sisällön tuottamisen motiiveiksi tettyä Schwartzin arvoteoriaa (ks. esim. Pohjanheimo 2005, Puohi- nimetä seuraavat: niemi 2006). Schwartzin arvoteorian pohjalta on tehty jo pitkään tut- Verkkoideologian toteuttaminen ja itsensä kehittäminen: Verkko on kimusta eri puolilla maailmaa, joten teorialla on vankka empiirinen uudenlainen toiminnan areena ja ihmiset haluavat olla mukana sen pohja. Näiden tutkimusten perusteella ovat muodostuneet kohtalai- kehityksessä ja myös kehittämässä verkon toimintamuotoja. Samalla sen universaalit arvoulottuvuudet ja -alueet (taulukko 2). ihmiset haluavat itse oppia uutta. Itsensä ilmaiseminen: Verkossa ihmiset haluavat toimia itsenäises- ti ja vapaasti omana itsenään. Tällöin he voivat kertoa itsestään ja elä- mästään. Nuoret olivat erityisen halukkaita kertomaan itsestään. 74 75

Arvoulottuvuudet ja -alueet hedonismi, itseohjautuvuus, suoriutuminen, virikkeisyys, perinteet Arvoalueen Pääulottuvuutta edustavat arvoalueet, ja valta (Puohiniemi 2006). Huomattavaa on, että kolmen kärjessä on pääulottuvuudet suluissa esimerkkejä yksittäisistä arvoista kaksi säilyttämiseen liittyvää arvoa eli turvallisuus ja yhdenmukai- säilyttäminen turvallisuus (kansallinen turvallisuus, yhteiskunnallinen järjestys) suus. Nämä arvot eivät kuitenkaan juurikaan näy sosiaalisen median perinteet (perinteinen kunnioitus, nöyryys) sisällön tuottamisen motiiveissa. Tämä ilmiö on tullut myös arvotutki- yhdenmukaisuus (itsekuri, tottelevaisuus) muksissa esille, sillä internetin käyttäjät arvostavat yhdenmukaisuut- itsensä ylittämi- hyväntahtoisuus (avuliaisuus, vastuullisuus, ystävyys) ta vähemmän kuin muut (Puohiniemi 2006). Tämä tulos on varsin nen (eli muiden universalismi (yhteys luontoon, tasa-arvo) luonteva eli verkon käyttäjät ovat itsenäisiä ja kavahtavat yhdenmu- huomioiminen) kaisuutta. Heille on tärkeää, että he voivat hoitaa asiat haluamallaan avoimuus muu- itseohjautuvuus (itsenäisyys, luovuus) tavalla. Vähäinen yhdenmukaisuuden arvostus liittyy korkeaan kou- tokselle virikkeisyys (jännittävä elämä, monipuolinen elämä, uskaliai- suus) lutustasoon ja osittain nuoreen ikään (Puohiniemi 2006). hedonismi (mielihyvä, elämästä nauttiminen) Verkkoon ja sosiaaliseen mediaan liittyvä vähäisempi yhdenmu- itsensä korosta- suoriutuminen (kunnianhimo, menestys, kyvykkyys) kaisuuden arvostus herättää kysymyksiä sosiaalisuuden luonteesta minen valta (yhteiskunnallinen valta, varakkuus, vaikutusvalta) ja siitä, millaiseksi yhteiskunta rakentuu, jossa säilyttämiseen liittyvät Taulukko 2. Schwartzin teorian arvoulottuvuudet ja -alueet (Pohjanheimo 2005). arvot eivät ole tärkeitä.

Kuten taulukosta käy ilmi, arvot kiteytyvät kahteen ulottuvuuteen: Tärkeää sosiaalisessa mediassa näyttäisi olevan avoimuus muu- yhtäältä avoimuus muutokselle, toisaalta säilyttäminen sekä yhtääl- tokselle ja itsensä korostaminen, jolloin sosiaalisuus rakentuu tä itsensä korostaminen ja toisaalta itsensä ylittäminen. Nämä ulottu- paljolti yksilöiden kautta. Sosiaalinen tai yhteisöllinen media on vuudet kuvaavat inhimillisen ja sosiaalisen todellisuuden perusasioita, yksilölähtöistä mediaa ja perustuu pitkälti verkostoille. mikä onkin luontevaa, kun on kyse arvoista. Arvoteorian eri ulottuvuuksiin en tässä yhteydessä puutu tarkem- Nämä verkostot rakentuvat hyvin eri tavoin, ne voivat olla nopeita min, vaan käytän teoriaa apuna ja kysyn, millaisia arvoja sosiaalisessa kohtaamisia tai pidempiaikaisia toiminnallisia verkostoja, niin sa- mediassa toimimisen motiivit edustavat? Kuinka toivottavia tai haital- nottuja parvia (Nieminen-Sundell 2008). Verkostot ovat jatkuvassa lisia ne ovat toisten ihmisten tai yhteiskunnan kannalta? liikkeessä ja sosiaalinen media on tällaisten verkostojen päättymätön Aiemmin esitetyt motiivit eivät kaikilta osin asetu ongelmitta kudelma. Schwartzin arvoulottuvuuksiin ja -alueisiin tai toisaalta motiivit liit- Yksilö voi vaihtaa ja valita verkostoja omien mieltymystensä ja elä- tyvät jollain tavalla melkein kaikkiin arvoalueisiin. Kun motiivit ja mäntilanteidensa mukaisesti. Tällaisessakin maailmassa on toki py- arvot asetetaan rinnakkain, on selvästi nähtävissä, että avoimuus syvyyttä ja ihmiset haluavat olla osa joitain verkostoja tai yhteisöjä muutokselle -ulottuvuus painottuu, jolloin arvoja ovat itseohjautu- pidempään. Samanaikaisesti on kuitenkin koko ajan mahdollisuus vuus, virikkeisyys sekä hedonismi eli mielihyvän etsiminen ja itsensä vaihtaa ja valita toisia sosiaalisia verkostoja. Tämä heijastaa heikkoa hemmottelu. Näihin arvoihin pohjautuvat identiteettiin, itsensä il- yhdenmukaisuuden arvostusta, mikä siis herättää kysymyksiä sosi- maisemiseen ja itsensä kehittämiseen liittyvät motiivit. Tämän lisäk- aalisuudesta ja yhteiskunnan luonteesta, mutta konkreettisemmin si motiivien pohjalla näyttäisi olevan itsensä ylittämiseen eli toisten se herättää jatkotutkimusten tarpeen. Ovatko säilyttämiseen liittyvät huomioimiseen liittyviä arvoja. Näihin arvoihin liittyvät jakamisen ja arvot todellakin vähäisempiä sosiaalisessa mediassa vai onko kyse sosiaalisen vuorovaikutuksen motiivit. Näiden lisäksi itsensä korosta- tutkimuksellisista ongelmista? Ihmiset eivät ehkä tunnista näitä ar- miseen liittyvät arvot tulivat jossain määrin esille. Esimerkiksi mainee- voja sosiaalisessa mediassa tai tutkijat eivät osaa eritellä näitä arvo- seen ja pystyvyyteen liittyvät motiivit ovat itsensä korostamista. Sen ja. Ongelma voi olla, että niin käyttäjiä kuin tutkijoita ohjaa oletus sijaan valtaan liittyviä motiiveja ei ole esitetty. Tämä herättää kysy- sosiaalisesta mediasta alati kehittyvänä ja innovatiivisena ympäristö- myksiä, koska valta on osoittautunut yhdeksi perusarvoista, joten tus- nä, jolloin säilyttämiseen liittyvät arvot jäävät vaille huomiota. Suurin kin sosiaalinen media on vapaa valtaan liittyvistä arvoista. tutkimuksellinen ongelma lienee se, että sosiaalista mediaa on vaka- Sosiaalisen median motiivien arvopohjaa voidaan verrata suoma- vissaan tutkittu kohtalaisen vähän. Erilaisia selvityksiä on yllin kyllin, laisten arvoihin. Ne olivat tärkeysjärjestyksessä vuonna 2005 seuraa- mutta syvällisempien johtopäätösten tekeminen selvitysten pohjalta vat: hyväntahtoisuus, turvallisuus, yhdenmukaisuus, universalismi, on arveluttavaa. 76 77

Johtopäätökset misiä vahingoittamatta mitään tai ketään, on se nähdäkseni riittävän hyvä ja arvokas ihmisten arkisen elämän kannalta. Sosiaaliseen mediaan liittyvien motiivien ja arvojen hajanaisuus on Kuten edellä tuli esille, hedonismi eli mielihyvän etsiminen ja it- viime kädessä merkki siitä, ettei sosiaalisella medialla sinällään ole sensä hemmottelu on yksi keskeinen arvoalue. Tässä mielessä sosiaa- arvoja. Arvot ovat ihmisissä, kulttuurissa ja sosiaalisessa vuorovai- liseen mediaan liittyvä viihtyminen ei ole vähäarvoista tai hyödytöntä. kutuksessa. Sosiaalisella medialla ei siis ole arvopohjaa, vaan siellä Täytyy muistaa, että sosiaalinen media on ihmisten mediaa ja siihen toimivilla ihmisillä. Tällöin myös ihmisten arvot vaihtelevat iän, suku- liittyvät kaikenlaiset inhimilliset motiivit, arvot, vuorovaikutuksen puolen, kulttuurin ja elämäntilanteen mukaan. muodot ja ilmiöt. Arvojen ja motiivien tutkimuksessa on kuitenkin se ongelma, että ne edustavat toivottavia asiantiloja ja itse toiminta voi olla jotain muu- ta. Asiaa valaisee se, että sosiaaliselle medialle on muotoiltu oma ideo- logiansa, jossa korostuu pyyteetön osallistuminen, tiedon vapaa kul- ku ja vaihto, demokratia sekä amatöörien ja käyttäjien vallan kasvu (Scholz 2007). Nämä ideologiset piirteet, kuten motiivit, pohjautuvat hyvin myönteisiin arvoihin. Kuitenkin verkossa on paljon epäsuota- vaa toimintaa, jolloin arvopohja ei voi olla pelkästään positiivinen. Tai sitten myönteisistä arvoista, kuten avoimuudesta, juontuu kielteisiä ilmiöitä.

Sosiaalinen media on ihmisten motiivien ja arvojen sekamelska, jossa on kohtalaisen vähän yhteistä ja hyvin paljon eriytyvää. Yhteistä on oikeastaan säilyttämiseen liittyvien arvojen vähäisyys.

Lopuksi voidaankin kysyä, mitä hyvää ja arvokasta sosiaalinen me- dia tuottaa? Vastaukset ovat pitkälti arvauksia, koska sosiaalinen me- dia on niin monitahoinen ilmiö, eikä aihetta ole juurikaan tutkittu. Turhan kova kärjistys lienee Andrew Keenin (2007) näkemys, että sosiaalinen media tuottaa enimmäkseen amatöörimaista roskaa. Toi- saalta kun silmäilee sosiaalisen median sisältöjä, Keenin kritiikissä voi piillä osatotuus. Vastapainoksi voidaan tosin todeta, että sosiaalinen media tuottaa paljon hyvää ja arvokasta: itsensä ilmaisua, vuorovaikutusta, keskuste- lua, tiedon tuottamista ja jakamista, kannustamista ja parhaimmillaan sosiaalista tukea, yhteiskunnallista osallistumista ja voimaantumista digitaalisen maailman toimijana. Esimerkki yhteiskunnallisesta osal- listumisesta on kansalaisvalvonta eli kansalaisten toiminta vallan vahtikoirina perinteisen median lisäksi (Häyhtiö & Rinne 2007). Tätä voitaneen pitää sosiaalisen median suomana myönteisenä yhteiskun- nallisena ilmiönä. Sosiaalinen media liittyy vahvasti viihteeseen ja viihtymiseen, mikä aiheuttaa arvojen kannalta hankalia kysymyksiä: Onko viihde tai viih- tyminen arvokasta? Tuottaako se yhteiskunnallisesti jotain tärkeää? Toisaalta asiaa voidaan katsoa ihmisten kannalta. Viihde ja viihtymi- nen ovat ihmisille elintärkeää. Jos sosiaalinen media viihdyttää ih- 78 79

Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Kirjoittajasta VTT Janne Matikainen toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston sosiaalitietei- Vahvuudet Heikkoudet den laitoksella. Hänen tutkimuksellisia kiinnostuksenkohteitaan ovat tietoverkkojen » Monipuolisuus ja » Liian hektinen sosiaaliset ulottuvuudet. Hän on tutkinut muun muassa verkkoon liittyviä asentei- helppokäyttöisyys » Sosiaalisuus vajavaista ta, vuorovaikutusta verkossa, sosiaalisen median käyttömotiiveja sekä verkko-oppi- » Helppo viestin mista ja kirjoittanut näistä aiheista useita teoksia. Sähköpostiosoite on janne.mati- kainen@helsinki.fi Mahdollisuudet Uhat » Voi edistää yhteiskunnallista » Kyse pelkästä kuplasta Lähteet osallistumista eli into ei jatku Bishop, Jonathan 2006: Increasing participation in online communities. A framework for » Voi syntyä uudenlaisia sosiaalisia » Vain kaupallinen puoli human-computer interaction. Computers in Human Behaviour 23 s. 1881–1893. ryhmiä, verkostoja ja yhteisöjä pysyy hengissä Deragon, Jay 2007: Th e Motivation Factors. http://www.socialmediatoday.com/ » Roska ja hölynpöly täyttää SMC/17260. Luettu 18. 4. 2007. sosiaalisen median Huberman, Bernardo A., Romero, Daniel M. & Wu, Fang 2008: Crowdsourcing, Attention and Productivity. Palo Alto: Social Computing Lab, HP Laboratories. Häyhtiö, Tapio & Rinne, Jarmo 2008: Yksilöiden valvovat silmät. Tiedotusopillinen yhdistys TOY ry ja Nordicom. Tiedotustutkimus 31, 5, s. 100 –117. Toimenpidesuositukset Kaye, Barbara K. 2007: Blog Use Motivations: An Exploratory Study. Teoksessa Tremayne, » Lainsäädännön ja asetusten (yksityisyys-, tekijänoikeus-, rikoslaki) mukaut- Mark (eds.) Blogging, Citizenship, and the Future of Media. New York: Routledge. taminen sosiaalisen median aikakauteen. Keen, Andrew 2007: Th e Cult of the Amateur – How Today’s Internet is Killing Our Culture » Mediataitojen kohentaminen eli mediakasvatukseen panostaminen. and Assaulting Our Economy. London: Nicholas Brealey Publishing. Kollock, Peter 1999: Th e Economies of Online Cooperation: Gits and Public Goods in » Sosiaalisen median käyttöön rohkaiseminen yhteiskunnan eri aloilla silloin, Cyberspace. Teoksessa Smith, M. & Kollock, P. (toim.) Communities in Cyberspace. kun se järkevältä näyttää. London: Routledge. » Sosiaalisen median kriittiseen tutkimukseen panostaminen. Lietsala, Katri & Sirkkunen, Esa 2008: Social Media. Introduction to the tools and processes of participatory economy. Hypermedia Laboratory Net Series 17. Tampere: University of Tampere. Matikainen, Janne 2009: Sosiaalisen ja perinteisen median rajalla. Viestinnän laitoksen tutkimusraportteja 3. http://www.valt.helsinki.fi /blogs/crc/sosiaalisen_ja_perinteisen_ median_rajalla_raportti.pdf. Nieminen-Sundell, Riitta 2008: (toim.): Internet ja vuorovaikutuksen uudet muodot. Kansallinen ennakointiverkosto 2008. http://www.foresight.fi /Tulevaisuusaineistoja/ Raportteja/Internet ja vuorovaikutuksen uudet muodot.pdf. Luettu 19. 4. 2010. Nuxoll, Kelly 2006: What Motivates People to Participate in Online Communities? http:// newassignment.net/blog/kelly_nuxoll/dec2006/15/what_motivates_p. Luettu 18. 4. 2007. Oreg, Shaul & Nov, Oded 2008: Exploring motivations for contributing to open source initiatives: Th e roles of contribution context and personal values. Computers in Human Behaviour 24, s. 2055 – 2073. Pohjanheimo, Esa 2005: Pysyvää ja eriytyvää: arvomuutoksia Suomessa 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa A-M. Pirttilä-Backman, M. Ahokas, L. Myyry & S. Lähteenoja (toim.), Arvot, moraali ja yhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus. Puohiniemi, Martti 2006: Täsmäelämän ja uusyhteisöllisyyden aika. Vantaa: Limor kustannus. Scholz, Trebor 2007: Th e Web 2.0 Ideology. http://www.collectivate.net/ journalisms/2007/10/3/the-web-20-ideology.html. Luettu 16. 10. 2007. Sirkkunen, Esa 2006: Vertaismedia haastaa perinteisen joukkoviestinnän. Teoksessa P. Aula, J. Matikainen & M. Villi (toim.) Verkkoviestintäkirja. Helsinki: Yliopistopaino. 80 81

Kenen ehdoilla ja minkä arvojen pohjalta vuorovaikutteisia Tulevaisuuden minä mediaympäristöjä kehitetään nyt ja tulevaisuudessa? rakentuu verkossa semme itseämme ja ympäröivää maailmaa. Siten vuorovaikutteisen Jarno M. Koponen verkkoviestinnän kehitystä, vaikutuksia ja päämääriä tulee tarkastel- la kriittisesti niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Tietoisuus vuorovaikutteisten tekniikoiden ja viestintäekosysteemien kehittämi- Verkossa toimiessaan ihmisestä tulee tarinakeskus, joka luo itsestään sen haasteista ja niiden tarjoamista merkittävistä mahdollisuuksista ketjuttuvien tarinoiden verkostoa. Tarinaverkostomme vaikuttaa antaa paremmat lähtökohdat eettisesti kestävämpien ja parempien siihen, miten muut tulkitsevat meitä ja me tulkitsemme itseämme teknologioiden, käyttötapojen ja kokemusten suunnittelemiselle ja ja kuinka rakennamme minäämme ja tulevaisuuttamme. Kaupalli- luomiselle. set toimijat käyttävät tarinaverkostomme tietoa. Kenellä on mahdol- Tarkastelen tässä artikkelissa aluksi kuinka vuorovaikutteiset verk- lisuus vaikuttaa tiedon käyttöön ja kuinka verkkotodellisuudet vai- koympäristöt vaikuttavat olemassaoloomme ja kuinka me sosiaalisis- kuttavat itseämme ja tulevaisuuttamme koskeviin tulkintoihin? sa mediaympäristöissä rakennamme minäämme ja henkilökohtaista tulevaisuuttamme vuorovaikutuksessa sosiaalisen piirimme kanssa. Sen jälkeen käsittelen sosiaalisten mediaympäristöjen ja niissä luotu- hmiset tuottavat ja luovat jatkuvasti valtavia määriä digitaalisia jen henkilökohtaisten ja jaettujen tarinaverkostojen vaikutusta tule- jälkiä vuorovaikutteisten käyttöliittymien, sulautettujen tieto- vaisuusajatteluumme. Samalla pohdin, millaisten tekijöiden, arvojen verkkojen ja sovellusten kautta. Niiden kautta tallennettu henki- ja periaatteiden pohjalta vuorovaikutteisia verkkoympäristöjä ja hen- lökohtainen digitaalinen data sisältää ainutlaatuista tietoa yksi- kilökohtaisen datan käyttötapoja tulisi kehittää nyt ja tulevaisuudes- Ilön suhteesta muihin ihmisiin, asioihin, esineisiin ja tapahtumiin. sa. Artikkelin tarkoitus ei ole antaa yksiselitteisiä vastauksia vaan Digitaalisissa ympäristöissä jokaisesta ilmaistusta ja tallennetus- herättää ajatuksia ja kysymyksiä yhteisestä ja jaetusta digitaalisesta ta ajatuksesta tai toiminnasta tulee luonteeltaan verkottunut. Yksi- tulevaisuudestamme. lön menneisyyttä ja nykyhetkeä koskeva alati kasvava tietovirta antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella uudesta näkökulmasta Ketjuttuva tarinaverkosto yksilön ajatuksia, toimintaa ja henkilökohtaisten tulevaisuuksien ke- hittymistä. Samalla digitoituvasta ja verkottuneesta olemassaolostam- me on tullut arvokasta niin yksilölle itselleen kuin muillekin toimijoille. Yksilön toiminta tietoverkoissa ja vuorovaikutteisissa mediaympäristöissä Tulevaisuusulottuvuus on tärkeä osa sosiaalisten verkkoympäristö- voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona. jen viehätysvoimaa, sillä ihmiset eivät ole kiinnostuneita ainoastaan siitä mitä he ovat vaan myös siitä, mitä heistä voi tulla. Se muodostuu yksilöä ja hänen toimintaansa dokumentoivista, ku- Verkkoympäristöistä on tullut eräänlaisia vuorovaikutteisia labora- vaavista ja määrittelevistä, eri muodossa olevista tiedon palasista, torioita, joissa yksilön identiteetti ja tulevaisuuskäsitykset ilmenevät mikrotarinoista tai laajemmista tarinaelementeistä kuten valokuvis- ainutlaatuisella tavalla henkilökohtaisten ja jaettujen tarinoiden ja te- ta, ostostapahtumista, statuspäivityksistä, blogikirjoituksista ja vide- kojen kautta. Kehitys herättää mielenkiintoisia kysymyksiä verkottu- oista. Yksilön olemassaoloa voidaan havainnoida ja tulkita ajasta ja neen olemisen laadusta, ulottuvuuksista ja seuraamuksista. Voivatko paikasta riippumatta hänen erilaisissa verkkoympäristöissä ilmene- vuorovaikutteiset verkkoympäristöt toimia ”käyttöliittyminä” omaan vien mikroilmentymiensä kuten Facebook-profi ilin, LinkedIn-profi i- itseemme? Kuinka ne laajentavat ja muokkaavat minäkuvaamme ja lin, Flickr-valokuvien, kirjaston lainaushistorian, iTunes-ostosten ja maailmankuvaamme ja vaikuttavat henkilökohtaiseen kehitykseem- vastaavien kautta. Tämän moniulotteisen, ajasta ja paikasta riippu- me? Millä tavoin aktiivisuutemme sosiaalisissa verkkotodellisuuk- mattoman, monessa ajassa ja paikassa samanaikaisesti tapahtuvan sissa heijastuu tulevaisuutta koskeviin käsityksiimme ja toteutuvaan multilineaarisen olemassaolon kautta fyysinen ja digitaalinen koke- tulevaisuuteemme? musavaruus limittyvät toisiinsa ennennäkemättömällä tavalla. On tärkeää olla tietoinen siitä, että kehittämämme tekniikat ja nii- Identiteettimme rakentuu samanaikaisesti useissa erilaisissa digi- den sovellukset vaikuttavat siihen, kuinka havainnoimme ja tulkit- taalisissa ympäristöissä – tarinaverkostona. Eri ympäristöt palvelevat 82 83

eri tavoin itseilmaisuamme, sosiaalista kanssakäymistämme ja vies- musavaruuden välille ei enää muodostu mielekkäästi määriteltävää tintäämme. Jokaisen verkkoympäristön erityispiirteet ja ominaisuudet selkeää rajaa. Verkossa saamme jatkuvasti tietoa toistemme ajatuksis- vaikuttavat yksilön ilmentymiin ja tarinan muotoutumiseen. Muiden ta tai maailman ilmiöistä reaaliaikaisten päivityksien kautta. Toisaal- luomat tarinat ja digitaalisten palvelujen toiminnot kuten Facebookin ta digitaalisissa ympäristöissä mielikuvitukselliset aikeet ja todelliset ja muiden järjestelmien Tykkää-toiminto, Twitterin Follow-toiminto teot sekoittuvat ja lomittuvat jatkuvasti toisiinsa osana yksilöä ja hä- tai Google Readerin blogilistaus vaikuttavat merkittävästi yksilön tari- nen ympäristöään koskevaa tietovirtaa. Kuinka moni meistä todella naverkoston kehittymiseen. pohtii tai kyseenalaistaa, perustuvatko statuspäivitykset, mikrorapor- tit kuten sijaintitiedot tai mikroblogikirjoitukset yksilön todellisen elä- Me tahdomme liittää oman tarinamme toisiin, itsemme kannalta män tapahtumiin? mielekkäisiin, vetovoimaisiin ja kiinnostaviin tarinoihin. Yksilöä Sherry Turkle (1995) on käsitellyt uraauurtavassa tutkimuksessaan kuvaava tarinaverkosto muuttaa siten jatkuvasti muotoaan. yksilön identiteetin kehittymistä, määrittelemistä ja tulkintoja digitaa- lisissa ympäristöissä. Virtuaaliset ympäristöt mahdollistavat ainutlaa- Tarinat ovat merkittävässä roolissa, kun tarkastelemme minän ole- tuisella tavalla sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamiseen, massaoloa ja identiteetin kehitystä. Damasion (1999) ja Dennettin kehittymiseen ja kehittämiseen liittyvän kokeellisuuden, monimuo- (1991, 1992) mukaan tietoisuutemme ja minämme (self) rakentuvat toisuuden ja leikkisyyden. Minää voidaan peilata erilaisten virtuaa- toisiinsa linkittyvien mikrokertomuksien pohjalta. Me tuotamme it- listen identiteettien kautta. Sitä ei ole rajattu yhteen ilmiasuun tai semme ja minämme ei-kielellisten ja kielellisten tarinoiden kautta. ympäristöön. Minä on sekä aivoissa että kehomme ulkopuolisessa todellisuudessa Taylorin (2006) mukaan digitaalisen ympäristön luonne, tarkoitus ilmenevä tarinallinen jatkumo. ja ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka yksilö ym- Fogel (1993) ja Hardcastle (2008) korostavat oman henkilökohtai- päristössä käyttäytyy ja ilmaisee itseään. Turklelle digitaaliset vuo- sen, vahvasti dialogisen tarinan merkitystä yksilön identiteetin ke- rovaikutteiset ympäristöt näyttäytyvät eräänlaisina itseilmaisun ja hityksessä. Minä voidaan nähdä erilaisten tarinallisten teemojen ja itserefl ektion virtuaalisina koelaboratorioina. Taylorin mukaan vuo- yhteyksien yhdistelmänä. Se kehittyy tarinalinjojen, teemojen ja ele- rovaikutteiset verkkoympäristöt vaikuttavat sosiaalisuuden muotoi- menttien painotusten ja merkitysten sekä niiden välisten suhteiden ja hin ja olemassaolon tapoihin. yhteyksien muuttuessa. Giddens (1991), Sparrowe (2005) ja Eriksson Manuel Castellsin (1996, 2001) mukaan digitaaliset ympäristöt ovat (2006) soveltavat samaa ajattelua sisäisen ja ulkoisen muutoksen tuot- reaalitodellisuuden laajentumia. Lähes kaikki elämämme toimet ovat tamiseen. Tulevaisuutta luodataan ja luodaan vaihtoehtoisten tarinoi- jossakin muodossa olemassa myös digitaalisissa ympäristöissä. Kyse den avulla. Ihmisillä on sisäsyntyinen kyky pohtia useita mahdollisia ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti ”reaalitodellisuuden” laajentumas- tulevaisuuksia sekä tekojensa seurauksia ja vaikutuksia näihin mah- ta. Verkkotodellisuudet eivät pyri jäljittelemään fyysistä elämystodelli- dollisiin tulevaisuuksiin (Masini 1993, Boulding & Boulding 1995). suutta vaan luovat myös uusia olemassaolon tapoja ja muotoja (Ryan Tarinoiden muodostamaa minäämme – itselle ja muille ilmene- 2001, Wiszniewski & Coyne 2002, Boyd 2007, Russel ym. 2008). vää identiteettiämme – voi tarkastella jatkuvasti käynnissä olevana Minän, identiteetin ja niiden ilmentymien rajat tai olomuodot eivät dialogisena, moniäänisenä ja moniosaisena tulevaisuussuuntautu- ole nykyään yksiselitteisesti määriteltävissä. Minä ei ole tietoverkoissa neena prosessina. Yksilö refl ektoi itseään, menneisyyttään, tätä het- tai sen erilaisissa ympäristöissä esiintyvä yksittäinen kokonaisuus vaan keä ja tulevaisuutta jatkuvasti tuotettujen ja luotujen vaihtoehtoisten yksilö esiintyy näissä ympäristöissä erilaisten mikroilmentymiensä ja tarinoiden kautta. Mikrotarinoiden muodostama tarinaverkosto ja mikrotarinoidensa kautta. Tarinaverkostojen sisältämät mikroilmen- niiden kautta tapahtuva sosiaalinen vuorovaikutus vaikuttaa merkit- tymät mahdollistavat yksilön identiteettien moninaisuuden. tävästi muiden ihmisten yksilöä koskeviin tulkintoihin ja samalla sii- Sosiaalisuudella ja mahdollisuudella kokeilla on merkittävä vai- hen, kuinka yksilö havainnoi ja tulkitsee itseään ja luo tulevaisuuttaan. kutus toimintaamme verkkoympäristöissä. Esimerkiksi erilaisissa sosiaalisen median ympäristöissä kuten Facebookissa, Twitterissä, Aikeet ja teot limittyvät Flickrissä, Second Lifessa ja blogeissa yksilö pystyy seuraamaan lähes reaaliajassa muiden reaktioita hänen omaan, tarinaverkoston kautta Digitaalinen läsnäolo ja aktiivisuus vaikuttavat arjen toimiin ja sosi- ilmenevään ajatteluunsa ja toimintaansa. Yksilö voi kokeilla esimer- aalisiin suhteisiin. Fyysisen reaalitodellisuuden ja digitaalisen koke- kiksi statuspäivitysten, mikroblogikirjoitusten, virtuaalisten eleiden, 84 85

valokuvien ja videoiden kautta, kuinka hänen sosiaalinen piirinsä rea- Henkilökohtaiset tulevaisuudet goi hänen motivaatioihinsa, toiveisiinsa, aikomuksiinsa ja todellisiin tekoihinsa. Pelkän aikomuksen ja ajatuksen esittäminen sosiaalises- Yksilö tuo sosiaalisissa verkkotodellisuuksissa aktiivisesti esille tu- sa verkkoympäristössä voi vaikuttaa todellisia tekoja koskeviin tulkin- levaisuutta koskevia toiveitaan, aikeitaan, pelkojaan, halujaan, pää- toihin ja päätöksiin. Siten kirjaimellisesti virtuaalinen aie saa aikaan määriään ja tavoitteitaan (esimerkiksi Lévy 1998, Taylor 2006, Liu 2007, konkreettisen ja todellisen vasteen ja reaktion ja voi näin vaikuttaa yk- Koponen 2009, 2010). Samalla yksilö refl ektoi omaa toimintaansa omi- silön tulevaisuutta koskevaan ajatteluun ja toimintaan. en mikroilmentymiensä ja sosiaalisen piirinsä kautta. Hänen kuvansa mahdollisista tulevaisuuksista muodostuu omaa toimintaa koskevien ”Toiseksi” itselleen arvioiden, päätelmien ja tulkintojen sekä muiden reaktioita koskevien tulkintojen yhteisvaikutuksesta. Jaettu tarinaverkostomme vaikuttaa merkittävästi itseämme koske- vaan refl ektointiin ja tulkintoihin. Meadin (1913, 2001) esittämän ja Sosiaalisilla verkostoilla on merkittävä vaikutus yksilön tule- Gillespien (2006) edelleen kehittämän näkemyksen mukaisesti itseref- vaisuutta koskeviin ajatuksiin, käsityksiin ja odotuksiin. lektointi tarkoittaa yksilön tulemista ”toiseksi itselleen”. Tarinaverkos- ton kautta yksilö kykenee havainnoimaan ja tulkitsemaan itseään ja Analysoimalla henkilökohtaisten tarinaverkostojen sisältämää tie- oman olemassaolonsa havaittavia ilmentymiä toisen henkilön näkö- toa ja refl ektiivisen silmukan vaikutusta voimme jo nyt tarkastella en- kulmasta. Meadin teoriaa voidaan täydentää Pierre Lévyn (1997, 1998) nennäkemättömän tarkasti yksilön tulevaisuuteen liittyviä odotuksia virtualisoitumista (virtualization) koskevilla näkemyksillä. Lévyn mu- ja hänen sosiaalisen piirinsä reaktioita niihin. Samalla voimme tari- kaan yksilö ”virtualisoi” itsensä luodessaan itseensä viittaavia presen- naverkostojen ja muiden digitaalisten tietolähteiden kautta tarkastella taatioita kuten Facebookin profi ilisivun tai peliavatarin. kuinka erilaiset asiat kuten sijainti, tietty uutinen, sisältösuositus, lem- Yksilön itsestään luomat digitaaliset tarinaverkostot antavat hä- pijalkapalloseura ja laajemmat systeemit kuten esimerkiksi säätila ja nelle aivan uuden mahdollisuuden tarkastella omaa käytöstään ul- liikennemäärä vaikuttavat yksilön tulevaisuuskuviin ja toteutuvaan kopuolisen toimijan näkökulmasta. Yksilöstä tulee itselleen ”toinen”. tulevaisuuteen. Samanaikaisesti yksilön ajatuksiin ja toimintaan vaikuttavat hänen Vuorovaikutteisessa tarinaverkostossa yksilön minä on multiline- tulkintansa siitä, kuinka muut näkevät tai tulkitsevat häntä. Toimin- aaristen, sekä fyysisen että digitaalisen todellisuuden yhdistävien ta- ta verkkoympäristöissä antaa mahdollisuuden altistaa omat ajatukset, rinoiden tarinakeskus2. Matemaattista viestinnän teoriaa mukaillen aikomukset ja toimet muiden tulkinnoille ja arvioinnille. Oma toimin- jokainen yksilöä koskeva havaittavissa oleva mikroilmentymä mah- ta ja ajatusmaailma peilautuu ja rinnastuu muiden toimintaan. Lévyn dollistaa tulkintaprosessin, joka lisää tulkitsijan – sekä yksilön itsensä ajattelua mukaillen yksilön identiteetistä tulee sarja virtualisoitumisia että muiden – tietoa kyseisestä yksilöstä. ja henkilökohtaisia ja jaettuja yksilöä koskevia tulkintoja. Yksilöä kuvaavat tiedon palaset ja mikrotarinat sekä niiden tul- Virtualisoidulla minällämme voi olla useita verkkoympäristöissä il- kinnat ovat jatkuvassa muutoksessa. Minä ei muodostu missään yk- meneviä identiteettejä. Nämä samaan aikaan avautuvat näkökulmat sittäisessä tarinalinjassa tai aikaan ja paikkaan sijoittuvassa pisteessä luovat pohjan ilmiölle, jota kutsun refl ektiiviseksi silmukaksi1. Tämä (Dennett 1993, Fogel 1993, Hardcastle 2008). Pikemminkin minä on prosessi johtaa yksilön omaa itseään ja toimintaympäristöään koske- tiettynä ajan hetkenä olemassa oleva, sekä tiedostettu että tiedosta- viin uudelleentulkintoihin ja -jäsentelemiseen. Yksilön verkottunut maton mikrotarinoiden moniulotteinen jatkumo. monitasoinen olemassaolo ja refl ektiivisen silmukan aktivoituminen Henkilökohtaiset digitaaliset tarinaverkostot eivät kuvaa täydel- digitaalisissa ympäristöissä vaikuttaa hänen omakuvaansa sekä laa- lisesti sisäisten tarinoiden luomaa minäämme. Digitaaliset tari- jentaa yksilön tietoisuutta omasta itsestään ja mahdollisista vaihtoeh- naverkostot kuitenkin mahdollistavat ainutlaatuisella tavalla minän toisista tulevaisuuksista. mikroilmentymien, yksilöä koskevien tarinoiden, niiden sisältöjen ja sisäisten sekä ulkoisten suhteiden tarkastelemisen ja analysoimisen. Dennettin kuvaamaa, minän olemassaololle merkityksellistä tari- nan keskusta – tiettynä ajanhetkenä yksilöä määrittävää ja ohjaavaa

1. Refl ektiivinen silmukka, englanniksi self-refl ective loop 2. Tarinakeskus, englanniksi the center of narrative gravity (Dennett 1991, 1992) 86 87

tarinoiden yhdistelmää tai tiivistymää – voidaan tarkastella ainutlaa- Digitaalisia palveluja, ympäristöjä ja sovelluksia suunnitellaan ja tuisella tavalla digitaalisen tarinaverkoston kautta. Tulkintani mukaan kehitetään usein tarkasti määritetyille kohderyhmille. Suunnittelua tarinaverkostoa koskevan analyysin avulla voidaan historiallista da- ohjanneet arvot ja tavoitteet ovat läsnä jokaisessa digitaalisessa tuot- taa ja reaaliajassa syntyvää tietovirtaa hyödyntäen määrittää yksilön teessa, palvelussa tai sovelluksessa; niiden brändissä, visuaalisessa il- tulevaisuuden tarinakeskus3 eli ennakoida yksilön tarinaverkoston ja meessä, käyttöliittymässä, ominaisuuksissa ja teknologiaratkaisuissa. tarinakeskuksen kehitystä. Sen kautta voimme tarkastella ainutlaatui- Suunnittelijat, kehittäjät, ylläpitäjät tai markkinoijat eivät voi kui- sella tavalla yksilön mahdollisia, todennäköisiä ja toivottuja tulevai- tenkaan koskaan täydellisesti ennakoida tai ennustaa tuotteensa suuksia. Yksilön digitaaliset, tulevaisuusajattelua ja tietoa sisältävät todellisia käyttötapoja ja kehitysmahdollisuuksia. Digitaalisten palve- tarinaverkostot näyttäytyvät siis hyvin merkityksellisinä ja arvokkaina lujen ja tuotteiden todellinen arvo ja menestys riippuu ”oikeassa elä- niin yksilölle itselleen kuin muille, tarinaverkoston sisältämästä mo- mässä” toteutuvista käyttötavoista ja vastaanotosta. Käyttäessämme nipuolisesta tiedosta mahdollisesti hyötyville toimijoille. jotakin tiettyä verkkoympäristöä tulemme aina jollakin tasolla osak- si sen arvomaailmaa. Toisaalta ihmiset kytkevät omalla toiminnallaan Arvokkaat tarinat, arvokkaat tulevaisuudet verkkopalvelut osaksi omaa arvomaailmaansa ja vallitsevia yhteis- kunnallisia ja kulttuurisia käsityksiä ja asenteita. Koskaan aikaisemmin ei käytössämme ole ollut yhtä paljon lähes re- On tärkeää tiedostaa, että ilmaisemme, rakennamme ja refl ektoim- aaliajassa päivittyvää henkilökohtaista ja sosiaalisia suhteita kuvaavaa me itseämme ja tulevaisuuttamme pääasiallisesti taloudellista voittoa dataa. Digitaalisissa tarinaverkostoissa yksilön ajattelua, toimintaa tavoittelevien toimijoiden suunnittelemissa, toteuttamissa ja yllä- ja käyttäytymistä voidaan lähestyä, analysoida ja ymmärtää uudella pitämissä järjestelmissä (esimerkiksi Facebook, Second Life, Goog- tavalla. le, Twitter, YouTube, Flickr, iTunes, Last.fm, New York Times). Näissä järjestelmissä yksilö ei tuota tai luo sisältöjä ainoastaan itselleen tai Verkoston sisältämää historiallista ja nykyhetkeä koskevaa tietoa voidaan sosiaaliselle piirilleen. Hän on samanaikaisesti vuorovaikutuksessa käyttää mahdollisten tulevaisuuksiemme ennakoimiseen (Koponen 2009, 2010). niin sosiaalisen verkostonsa kuin kyseisen ympäristön mahdollisesti sisältämien tiedonkeruumekanismien sekä älykkäiden sisältö- ja pa- Viestintäympäristöjen kehittyessä ja viestintäkeinojen, strategioiden lautesuodattimien kanssa. Yhä useammat järjestelmät, sovellukset ja ja liiketoimintamallien uudistuessa media- ja markkinointiala sekä webpalvelut pyrkivät profi loimaan käyttäjiään entistä tehokkaammin monialainen tuote- ja palvelukehitys hyötyvät merkittävästi vuoro- hyödyntäen tietoa yksilön tuottamista ja kuluttamista sisällöistä. vaikutteisten verkkoympäristöjen kautta saatavasta, ihmisten itsensä Monet verkkopalvelut tarjoavat käyttäjilleen mahdollisuuden hal- jatkuvasti luomasta, arvioimasta ja tarkentamasta tiedosta. Käytök- lita omien tietojensa käyttöä, saatavuutta ja saavutettavuutta tiettyyn seemme, sen reaaliaikaiseen havainnointiin ja ennakointiin perus- rajaan saakka. Useimmissa suosituissa palveluissa on mahdollista vai- tuvia markkinointimenetelmiä, palautemekanismeja, mukautuvia kuttaa siihen, ketkä voivat nähdä, muokata, kommentoida ja jakaa yk- käyttöliittymiä ja tekniikoita kehitetään aktiivisesti merkittävien talou- silöä koskevia sisältöjä ja tietoja. Palvelut eivät kuitenkaan useinkaan dellisten resurssien vauhdittamana. kerro, kuinka niiden ylläpitäjät ja omistajat hyödyntävät käyttäjien- Verkkoratkaisujen ja toiminnallisuuksien kautta pyritään aktiivises- sä tuottamaa tietovirtaa (Gross & Acquisti 2005, Preibusch ym. 2007, ti vaikuttamaan yksilön ajatuksiin ja toimintaan. Suoraa taloudellista Boyd 2007, McGeweran 2009). Tieto, jonka yksilö luo ja tuottaa pal- hyötyä voidaan tavoitella esimerkiksi ennakoivien sisältösuositusten veluun, kuuluu palveluehdoista riippuen aina jossain määrin myös ja täsmäräätälöityjen mainosten avulla. On tärkeää pohtia, kuinka palvelun omistajalle ja ylläpitäjälle. Yksilöllä on todellisuudessa usein ympäristöjä suunnittelevat, toteuttavat ja ylläpitävät tahot suhtautu- hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, kuinka palvelun hal- vat digitaaliseen aktiivisuuteemme ja luomiimme henkilökohtaisiin linnoijat ja ylläpitäjät käyttävät ja hyödyntävät hänen luomaansa sisäl- tietorakenteisiin. töä ja hänen henkilökohtaisia tietojaan. Yksilö on arvokas liiketoiminnan kannalta niin kauan kun hän Samalla tulee kysyä, millaiset päämäärät ja arvot ohjaavat henkilökohtaisen käyttää tai puhuu myönteisesti tuotteesta tai palvelusta. digitaalisen datan hyödyntämistä ja vaikuttavat lopulta siihen, millaisia tulkintoja teemme itsestämme ja mahdollisista tulevaisuuksistamme. Jatkuvasti itseään, sosiaalista piiriään ja tulevaisuuttaan luova ja arvioiva yksilö tuottaa yhtä mittaa palvelun ylläpitäjien näkökulmasta taloudellisesti arvokasta tietoa. 3. Tulevaisuuden tarinakeskus, englanniksi the center of future gravity 88 89

Järjestelmät muokkaavat sisältöjään ja toiminnallisuuksiaan yksilön vahvistamaan yksilön itsetuntemusta, sosiaalisuutta ja kehittämään kartoitettavissa olevan toiminnan pohjalta ja hyödyntävät tietoa ta- hänen tietoisuuttaan ympäröivästä maailmasta. loudellisessa mielessä. Merkittävää on, että yksilön luoma tieto tuot- taa taloudellista hyötyä palvelun ylläpitäjille ja kolmansille osapuolille Päätelmät kuten mainostajille, markkinoijille, tuotekehittäjille, muttei yksilölle itselleen. Yhä useampi ihminen rakentaa, refl ektoi ja tulkitsee olemassaoloaan Yksilön omat oikeudet hänen luomaansa dataan, hänen minäänsä ja tulevaisuuttaan samanaikaisesti useissa erilaisissa digitaalisissa ja identiteettiään edustaviin ja peilaaviin digitaalisiin tarinaverkostoi- ympäristöissä ja sosiaalisissa todellisuuksissa. Sosiaalinen piirimme hin ovat jääneet suhteellisen vähälle huomiolle. Eettisestä näkökul- vaikuttaa verkkotodellisuuksien kautta merkittävästi henkilökohtai- masta henkilökohtaisen digitaalisen datan omistukseen, hallintaan ja siin, itseämme ja tulevaisuuttamme koskeviin ajatuksiin, tulkintoihin käyttöön liittyy merkittävä määrä avoimia kysymyksiä. ja odotuksiin. Henkilökohtaiset digitaaliset mikroilmentymämme ja tarinaver- Kuka tai ketkä omistavat digitaalisissa ympäristöissä olevat henkilökohtaiset kostomme sisältävät arvokasta tietoa, jota analysoimalla voidaan mikroilmentymät, yksilöä kuvaavan ja peilaavan tarinaverkoston? tarkastella ja ennakoida ainutlaatuisella tavalla henkilökohtaisia tu- levaisuuksia. Digitaalisen tarinaverkostomme kautta meistä tulee osa Kenen tulee hyötyä ensisijaisesti henkilökohtaisesta digitaalisesta da- alati kehittyviä globaaleja tietoverkostoja. Yksityisen ja julkisen rajat ja tasta? Kysymyksiin ei ole yhtä yksiselitteistä ja tyhjentävää vastausta. määritelmät ovat muutoksessa. Digitaaliset ja digitoituvat, ja siten lo- Vuorovaikutteisten verkkoympäristöjen kautta tuotetun ja luo- puttomasti monistettavissa ja kopioitavissa olevat olemassaolon jäljet dun tiedon omistukseen, hallintaan ja käsittelyyn liittyviä määrityksiä, ovat aina myös muiden kuin yksilön itsensä hyödynnettävissä. sääntöjä ja periaatteita pyritään kehittämään jatkuvasti. Sosiotekno- Yksilöä koskevaa tietoa pyritään hyödyntämään järjestelmällisesti logisen kehityksen kiihtyessä standardien ja lainsäädännön kehittä- ja monipuolisesti muun muassa media-alalla, markkinoinnissa ja tuo- minen kohtaa kuitenkin merkittäviä kulttuurisia, yhteiskunnallisia tekehityksessä. Esimerkiksi verkkopalveluihin mainoksia ja sisältöjä ja taloudellisia haasteita (Varnelis 2008, Chapman 2009, McGeveran tuottavat tahot pyrkivät yhä kasvavassa määrin ennakoimaan ihmisen 2009). Verkkoympäristöt ja niitä koskeva lainsäädäntö eivät päivity tarpeita, toiveita ja haluja hänestä saamiinsa tietoihin pohjautuen. samanaikaisesti. Arvioimme ja tulkitsemme itseämme ja muita, luomme ja refl ek- Kuinka tällainen kaupallisten tavoitteiden ohjaama, yksilön toiminnan toimme tulevaisuuttamme ympäristöissä, joiden suunnittelua ohjaa- mukaan muokkautuva käyttökokemus vaikuttaa yksilön maailmankuvaan? vat arvot perustuvat taloudellisen voiton maksimoinnille. Samalla henkilökohtaisen tarinaverkostomme sisältämää tietoa käytetään Onko hänen mahdollista löytää aidosti vaihtoehtoisia näkökulmia tai yhä kasvavassa määrin käyttäytymistämme ennakoivien, kohden- reittejä, kun hänelle tarjotut ja esiintuodut mahdollisuudet ja vaihto- nettujen mainosten tai hyper-räätälöityjen mediapalveluiden tuot- ehdot peilaavat jo hänen aiemmin ilmaisemiaan kiinnostuksen koh- tamiseen. Kuinka tämä vaikuttaa henkilökohtaisiin ja yhteisiin teita, aikeita ja päämääriä? tulevaisuuksiimme? Verkottunut, ajasta ja paikasta riippumaton multilineaarinen ole- On tärkeää, ettei digitaalinen olemassaolomme tai henkilökoh- massaolo ei ole itsestään selvä osa kaikkien arkipäivää tai olemista. taisia tulevaisuuksia luotaava toimintamme vääristy yltiökaupallis- Kaikki eivät ole läsnä digitaalisissa verkkoympäristöissä, eikä kaik- ten tavoitteiden tai motiivien vuoksi. Digitaalisen tarinaverkostomme, kea tai kaikkia digitalisoida reaaliajassa. Verkkoteknologiat ja niiden henkilökohtaisen olemassaolomme yhä tärkeämmän osan arvoa ei voi sovellukset vaikuttavat siihen kuinka niitä käytetään ja ketkä niitä eikä tule kenenkään toimesta mitata ainoastaan sen avulla saatavan käyttävät. Suunnitteluratkaisujen, teknologiarajoitusten tai käyttöso- taloudellisen hyödyn kautta. On erittäin tärkeää keskustella avoimes- vellusten vuoksi vuorovaikutteiset verkkoympäristöt eivät ole kaikkien ti ja perinpohjaisesti periaatteista, jotka vaikuttavat tarinaverkostojen saavutettavissa. Siten kaikki eivät voi itsenäisesti tai vapaasti päättää sisältämän datan hyödyntämiseen ja vuorovaikutteisten verkkoympä- digitaalisesta läsnäolostaan tai sen ulottuvuuksista. ristöjen kehittämiseen. Meidän tulee pohtia, kuinka olisi mahdollista Sosiaalinen, kulttuurinen, yhteiskunnallinen, taloudellinen ja tek- luoda ja kehittää digitaalisia ympäristöjä, jotka on aidosti tarkoitettu nologinen kehitys kietoutuvat toisiinsa monimuotoisin tavoin. Tekno- 90 91

loginen kehitys ei ole kaikkivoipa, itsenäisesti tai loogisesti kehittyvä Tulevaisuuksiamme ei sanella jatkossakaan täydellisten algoritmien ja voima. Sen avulla ei automaattisesti lisätä hyvinvointia tai onnelli- käytöstämme ennakoivien todellisuuksien avulla. Me voimme valita suutta. Teknologian todellista arvoa ja kehitystä voidaan arvioida sen tulevaisuutemme. toteutuvan sovellettavuuden, käytettävyyden ja hyödyllisyyden kautta. Verkkoympäristöjen ominaisuudet vaikuttavat digitaalisen olemassa- olon laatuun ja hallittavuuteen. Niiden käyttötavat, -ympäristöt ja -kulttuuri ovat osa yhteiskuntamme sosiaalista, kulttuurista ja talou- dellista kokonaisuutta ja valtarakenteita. Asenteilla ja arvoilla on mer- kittävä rooli verkkoviestinnän kehittymisessä ja sen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Yksilöistä ja yhteisöistä on tullut merkittävä teknologiseen kehi- tykseen vaikuttava voima. Erilaiset palvelut, tuotteet ja sovellukset kilpailevat jatkuvasti ihmisten ajasta ja huomiosta. Kiristyneessä kil- pailussa jokainen klikkaus on merkityksellinen. Digitaalinen viestin- täekosysteemi on riippuvainen siitä miten aktiivisesti yksilöt luovat, jakavat, muokkaavat, kuluttavat ja arvioivat sisältöjä. Yksilöt ja yhtei- söt valintoineen vaikuttavat merkittävästi palvelujen käyttötapoihin ja leviämiseen. Samalla yksilöistä ja yhteisöistä on tullut verkkoympäristöjen tulevaisuuden vastuunkantajia. On tärkeää pystyä luomaan edel- lytykset sille, että ihmiset itse vaikuttavat verkkoympäristöjen kehi- tykseen sen kaikilla tasoilla, konkreettisten sovelluksien luomisesta, niiden käyttöön vaikuttavien eettisten periaatteiden pohtimiseen ja soveltamiseen.

Tulevaisuuden vuorovaikutteisten verkkoympäristöjen kautta yksilön tulisi voida määrittää ja kontrolloida, kuinka ja mihin tarkoituksiin hänen tuottamaansa ja luomaansa digitaalista dataa käytetään ja kuka sitä käsittelee ja hyödyntää.

Hyödyllisten ja eettisesti kestävien vuorovaikutteisten verkkoym- päristöjen kehittäminen ja luominen vaatii avointa ja monipuolista julkista keskustelua. Keskustelun kautta tulee pohtia ja arvioida kriitti- sesti käytössä olevien ja kehitettävien ympäristöjen ja niiden käyttöta- pojen todellisia ja mahdollisia vaikutuksia.

Sekä teknologisen kehityksen että sen konkreettisten sovelluksien tulee pohjautua eettisesti kestävään ajatteluun ja avoimesti neuvoteltavissa oleviin, jatkuvasti kehittyviin periaatteisiin ja toimintamalleihin.

Vuorovaikutteisten verkkoympäristöjen kautta yksilön tulee voida vahvistaa ja kehittää suhdettaan sosiaaliseen, kulttuuriseen, yhteis- kunnalliseen, taloudelliseen ja ekologiseen ympäristöönsä. Verkkoto- dellisuuksien tulee mahdollistaa henkilökohtaisten ja kollektiivisten visioiden, toiveiden ja päämäärien vapaa tavoittelu ja toteuttaminen. 92 93

Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet

Vahvuudet Heikkoudet » Vuorovaikutteiset verkkoympäristöt tarjoavat uusia ja rinnakkaisia » Sosiaalisen median ympäristöissä yksilö ei voi hallita kanavia ja keinoja monipuoliselle sosiaaliselle vuorovaikutukselle. häntä itseään koskevan tiedon käyttöä. » Sosiaalinen media tukee moniäänisyyttä. Vuorovaikutteisten » Muut kuin yksilö itse hyötyvät taloudellisesti yksilön verkkoympäristöjen kautta on mahdollista saada entistä ajantasaisempaa tuottamasta tiedosta ja sisällöistä. ja monipuolisempaa tietoa maailman tapahtumista ja ilmiöistä sekä vaikuttaa tiedon kulkuun, käsittelyyn ja tulkintaan. » Yksilöt ja yhteisöt ovat merkittävä digitaalisten todellisuuksien kehitykseen vaikuttava muutosvoima.

Mahdollisuudet Uhat » Sosiaalinen media mahdollistaa uusien itseilmaisun, itserefl ektion ja » Yltiökaupalliset intressit vaikuttavat yksilön mahdollisuuksiin hallita häntä olemisen tapojen syntymisen. Syntyvät vuorovaikutusmahdollisuudet itseään koskevaa tietoa. vaikuttavat myönteisesti yksilön itsetuntemukseen, vaihtoehtoisten » Yksityisen ja julkisen rajan hämärtyessä yksilö on yhä mahdollisuuksien tiedostamiseen ja tulevaisuusajatteluun. alttiimpana yksityisten tietojen väärinkäytöksille. » Sosiaalisten verkkotodellisuuksien kautta saadun tiedon » Yksilön tulevaisuuskuvat ja odotukset voivat köyhtyä tai vääristyä ennakoivan perusteella voidaan kehittää aiempaa parempia tekniikoita, täsmämarkkinoinnin ja täsmätuotettujen sisältöjen seurauksena. palveluja ja tuotteita ihmiskeskeisesti ja -lähtöisesti. » Digitaalisten tarinaverkostojen kautta yksilön ajattelua, toimintaa, käyttäytymistä ja mahdollisia tulevaisuuksia voidaan lähestyä, analysoida ja ymmärtää uudella tavalla. » Verkkoympäristöjen kautta voidaan tutkia, analysoida ja ennakoida sekä henkilökohtaisia että laajempia tulevaisuuslinjoja jopa globaalilla tasolla. 94 95

Toimenpidesuositukset Gillespie, A. 2006: Becoming Other: From Social Interaction to Self-Refl ection. » Medialukutaidon edistäminen ja koulutuksen mahdollistaminen. Greenwich, Connecticut: Information Age Publishing. » Verkkoympäristöjen monipuolisuuden ja monimuotoisuuden Gross, R., & Acquisti, A. 2005: Information Revelation and Privacy in Online Social tukeminen ja edistäminen muun muassa alan koulutuksen sekä Networks. S. 71 – 80. Proceedings of WPES’05, Alexandria, VA: Association of uusien aloitteiden ja innovaatioiden tukemisen kautta. Computing Machinery » Avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen verkkopalvelujen Hardcastle, V. G. 2008: Constructing the Self. Amsterdam: John Benjamins. kehityksessä ja niiden kautta tuotettujen sisältöjen hyödyntämisessä. Koponen, J. M. 2009: FutureSelf: Refl ections on a Personal Future Simulation System » Moniäänisyyden mahdollistaminen ja ihmislähtöisyyden korostaminen (Master thesis). Helsinki: Th e Aalto University School of Art and Design. verkkoympäristöjen ja tekniikoiden kehittämisessä ja soveltamisessa. Koponen, J. M. 2010: FutureSelf: Emerging Digitized Life Patterns and A Personal Future » Yksilön omia tietojaan ja tuottamiaan sisältöjä koskevien oikeuksien Simulation System. Futures, the journal of policy, planning and futures studies parantaminen. 42:9. New York: Elsevier. » Jatkuvasti lisääntyvän monipuolisen digitaalisen informaation hyödyntäminen Lévy, P. 1997: Collective Intelligence: Mankind’s Emerging World in Cyberspace. eri tutkimusaloilla ja esimerkiksi julkisen sektorin palvelujen kehittämisessä. Cambridge, Massachusetts: Perseus Books. Lévy, P. 1998: Becoming Virtual: Reality in the Digital Age. New York: Plenum Press. Kirjoittajasta Liu, H. 2007: Social Network Profi les as Taste Performances. Teoksessa D. Boyd, & N. Tutkija ja suunnittelija Jarno M. Koponen, TaM, FM, on erikoistunut vuorovaikutteis- Ellison (Toim.), JCMC. 2010: 13 (1). Special Issue of JCMC on Social Network Sites. ten viestintäympäristöjen tulevaisuuksien ja tulevaisuusajatteluamme koskevien vai- Haettu http://jcmc.indiana.edu/vol13/issue1/liu.html. Luettu 4. 2. 2010. kutusten tutkimukseen. Tutkimuksensa pohjalta Koponen on kehittämässä henkilö- Masini, E. B. 1993: Why Futures Studies? London: Grey Seal. kohtaisten tulevaisuuksien kartoittamisen mahdollistavaa verkkosovellusta. Lisätie- McGeveran, W. 2009: Disclosure, Endorsement, and Identity in Social Marketing. toa: http://jarnokoponen.net/, http://twitter.com/ilparone University of Illinois Law Review, 1105. Mead, G. H. 1913: Th e Social Self. Journal of Philosophy, Psychology and Scientifi c Lähteet Methods, 10, s. 374 – 380. Boulding, E., & Boulding, K. E. 1995: Th e Future: Images and Processes. London: Mead, G. H. 2001: Essays in Social Psychology edited by Mary Jo Deegan. London: Sage. Transaction Publishers. Boyd, D. 2007: Social Network Sites: Public, Private, or What? Knowledge Tree, 13. Preibusch, S., Hoser, B., Gü rses, S., & Berendt, B. 2007: Ubiquitous social networks - Haettu http://kt.fl exiblelearning.net.au/tkt2007/edition-13/social-network-sites- opportunities and challenges for privacy-aware user modelling. Corfu, Greece, June public-private-or-what/. Luettu14. 4. 2010. 2007: Proceedings of the Workshop on Data Mining for User Modelling at UM Castells, M. 1996: Th e Rise of the Network Society. Malden: Blackwell. 2007. Castells, M. 2001: Th e Internet Galaxy: Refl ections on the Internet, Business, and Russel, A., Ito, M., Richmond, T., & Tuers, M. 2008: Culture: Media Convergence and Society. Oxford University Press. Networked Participation. Teoksessa K. Varnelis, Networked Publics. Cambridge, Chapman, G. 2009: Shaping Technology for the ’Good Life’; Th e Technological Massachusetts: Th e MIT Press. Imperative versus the Social Imperative. Teoksessa D. G. Johnson, & J. M. Wetmore Ryan, M. 2001: Narrative as Virtual Reality: Immersion and Interactivity in Literature (Toim.), Technology and Society: Building Our Sociotechnical Future, s. 445 – 458. and Electronic Media. Baltimore: Th e Johns Hopkins University Press. Cambridge, Massachusetts: Th e MIT Press. Sparrowe, R. T. 2005: Authentic leadership and the narrative self. Th e Leadership Damasio, A. 1999: Th e Feeling of What Happens: Body and Emotion in the Making of Quarterly 16, s. 419 – 439. Consciousness. New York: Harcourt. Taylor, T. L. 2006: Play Between Worlds: Exploring Online Game Culture. Cambridge, Dennett, D. C. 1991: Consciousness Explained. Boston: Little, Brown and Company. Massachusetts: Th e MIT Press. Dennett, D. C. 1992: Th e self as a center of narrative gravity. Teoksessa F. S. Kessel, P. Turkle, S. 1995: Life on the Screen: Identity in the Age of the Internet. New York: Simon M. Cole, & D. L. Johnson (Toim.), Self and consciousness: Multiple perspectives. & Schuster. Hillsdale NJ7: Lawrence Erlbaum Associates. Varnelis, K. 2008: Networked Publics. Cambridge, Massachusetts: Th e MIT Press. Erikson, M. G. 2006: Our Selves in the Future: New Angles on Possible Selves (Doctoral Wiszniewski, D., & Coyne, R. 2002: Mask and Identity: Th e Hermeneutics of Self- dissertation). Lund University, Department of Psychology. Construction in the Information Age. Teoksessa A.K. Renninger, W. Schumar Fogel, A. 1993: Developing Th rough Relationships: Origins of Communication, Self, and (Toim.): Building Virtual Communities: Learning and Change in Cyberspace. Culture. Th e University of Chicago Press. Cambridge University Press. Giddens, A. 1991: Modernity and Self-Identity: Self and Society in the Late Modern Age. Cambridge: Polity Press. 96 97

Sosiaalisen median sosiaalisuutta tarkasteltaessa on perusteltua Mitä on sosiaalisen median pohtia, onko sosiaalisen median käyttäjä automaattisesti sosiaalinen. sosiaalisuus? Usein keskustelussa oletetaan näiden teknologioiden käytön olevan automaattisesti jollakin tapaa sosiaalista tai johtavan sosiaaliseen lop- Mikko Jäkälä & Samuli Pekkola putulokseen. Sosiaalisuus ei kuitenkaan ole teknologian ominaisuus vaan se on käyttäjien toimintaa ja sopivia teknologian käyttötapojen valintoja. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaista sosiaalisuutta Sosiaalisen median sosiaalisuutta tarkasteltaessa on perusteltua erilaisten sosiaalisen median sovellusten yhteydessä ilmenee. kysyä, onko sosiaalisen median käyttäjä aina sosiaalinen. Millai- Lähestymme sosiaalisen median sosiaalisuutta kansainvälisen seen sosiaalisuuteen sosiaalisen median sovellukset kannustavat? tiedeyhteisön ymmärryksen kautta. Tarkasteltaviksi valitsimme De- wingin (2010) luokittelun mukaan viisi sosiaalisen median sovel- lusaluetta: wiki, yhteisöpalvelut, blogi, mikroblogi ja täggäys eli avainsanoilla merkkaus, joka auttaa löytämään ja luokittelemaan tiet- osiaalisen median sovellukset ovat mielenkiintoinen tutki- tyjä aihetta käsitteleviä kirjoituksia. Jokaisesta näistä analysoimme 50 muskohde, sillä ne tuovat teknologian tiiviimmin osaksi arki- tieteellistä artikkelia. elämää. Yleistyessään ne myös lisäävät teknologioiden käyttöä Tarkastelemme sosiaalisuutta sosiaalisen median määritelmien ja käyttäjiä. Sosiaalinen media on monipuolinen ilmiö, jonka mukaan ja pohdimme, millaiseen sosiaalisuuteen sosiaalisen median Smääritelmä on monitulkintainen. Toisaalta sosiaalisella medialla vii- sovellukset antavat mahdollisuuksia ja kannustavat. tataan toimintaan ja yhteisöihin (Kalliala & Toikkanen 2009, Ridings & Gefen 2004, Ellison, Steinfi eld & Lampe 2007), toisaalta taas erilaisiin Monia määritelmiä tekniikoihin (O’Reilly 2005, Tredinnick 2006, Cullen 2010, Constanti- nides & Fountain 2008). Sosiaalisesta mediasta puhutaan usein joukkona erilaisia sovelluk- sia, jotka mahdollistavat käyttäjien välisen vuorovaikutuksen verkossa Useimmiten sosiaalisella medialla viitataan toimintatapaan, jossa huomattavasti tehokkaammin kuin sisältöjen jakamiseen painottu- yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja nut World Wide Web (Web 1.0) (O’Reilly 2005). Dewingin (2010) mu- verkkoteknologioiden avulla (ks. esim. Kalliala & Toikkanen 2009). Käsite kaan tunnetuimpia sosiaalisen median sovelluksia ovat erilaiset blogit, Web 2.0 painottaa puolestaan internetsovellusten ja teknologioiden wikit kuten Wikipedia, sosiaalinen täggäys kuten Delicious, sosiaali- luomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi kampanjoinnin, set yhteisöpalvelut kuten Facebook ja MySpace ja mikroblogit kuten markkinoinnin ja ansaintalogiikoiden kautta (O’Reilly 2005). Twitter ja Jaiku. Näiden lisäksi virtuaalimaailmat ja musiikin, vide- oiden tai kuvien jakaminen mielletään toisinaan sosiaalisen median Sanakirjamääritelmän mukaan käsite ”sosiaalinen” tarkoittaa yh- palveluiksi. teisöä tai yhteiskuntaelämää koskevaa, yhteiskunnassa esiintyvää, O’Reillyn (2005, 2009) lanseeraama käsite ”Web 2.0” perustuu te- yhteiskunnallista, yhteistä hyvää tarkoittavaa tai ihmisiä auttavaa. So- hokkaisiin verkossa toimiviin sovelluksiin ja käyttäjien joukkoista- siaalinen viittaa myös yhteisöön sopeutuvaan, yhteiskuntaelämään miseen3 yhteisen tai jollakin tapaa jaetun tavoitteen saavuttamiseksi. sopivaan tai seuralliseen (Turtia 2005). Käyttäjien yhteisöllisesti koos- Web 2.0 valjastaa verkkosovellusten käyttäjät tuottamaan erilaisia si- tamat internet-sanakirjat määrittelevät sosiaalisuuden myös esi- sältöjä kuten valokuvia, videoita, grafi ikkaa, tekstejä tai metadataa merkiksi ihmisten keskuudessa viihtymiseksi, sellaiseksi mikä liittyy muiden käyttäjien käytettäväksi. Käyttäjien keskeinen rooli onkin järjestäytyneeseen yhteiskuntaan sekä yhteiskuntaan tai ryhmään so- kommentoida, arvostella, priorisoida, suositella tai muuten vain ker- peutumiseen1. Toisaalta sosiaalisuus mielletään myös sellaisiksi per- toa mielipiteensä erilaisesta sisällöstä. Sosiaalinen media on tällöin si- soonallisuuden piirteiksi kuten ekstrovertti, seurallinen, sosiaalinen ja sältöjen tuottamista tai aiemmin tuotettujen sisältöjen järjestämistä ja ulospäinsuuntautunut2.

1. sanakirja.org 3. Joukkoistamisella (engl. crowdsourcing) tarkoitetaan verkossa tapahtuvaa vapaaehtoista yhteistoi- 2. ilmainensanakirja.fi mintaa, jossa joukko jopa toisilleen ventovieraita ihmisiä työskentelee yhdessä. 98 99

arviointia, jotta tuotetut sisällöt olisivat helpommin muiden käyttäjien Sosiaaliselta medialta voisi edellyttää suoria vuorovaikutusmahdol- saavutettavissa ja hyödynnettävissä. lisuuksia, myös sellaisia, joissa sekä yhteisön jäsenet että yleisö ovat Kangas, Toivonen & Bäck (2007) näkevät sosiaalisen median ja Web vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. 2.0:n uusia liiketoimintamahdollisuuksia laajempana kokonaisuute- Mikäli blogilla ei ole yleisöä, voidaan perustellusti pohtia, kuuluu- na, joka yhdistää sisällön tuottamisesta maksamisen, taustateknolo- ko kirjoittaja silloin johonkin yhteisöön vai onko hän pöytälaatikkokir- gioiden kehittämisen, sosiaalisen median työkalujen käyttöönoton jailija, joka kirjoittaa tekstiä omaksi ilokseen. ammattisovelluksissa ja tulojen uusjaon erilaisissa yhdistelmäpalve- Yhteisöllisyys ei aina edellytä aktiivista osallistumista. Yhteisölli- luissa. Heidän mukaansa sosiaalinen media rakentuu käyttäjäkeskei- syyttä voi myös kokea, jos tuntee kuuluvansa ryhmään, joka jollakin sistä Web 2.0 -sovelluksista, käyttäjien tuottamasta, muokkaamasta tai tapaa kokoaa samalla tapaa ajattelevia ihmisiä, samaistumalla tiet- luokittelemasta sisällöstä sekä näitä sisältöjä etsivästä ja jäsentäväs- tyyn joukkoon tai seuraamalla toisten toimintaa, vaikkapa blogia tai tä yhteisöstä. Yhteisöllisyys tai erilaiset verkkosovellukset eivät itses- tilapäivityksiä. sään ole mikään uusi asia vaan sosiaalinen media perustuu käyttäjien tuottamalle sisällölle tai heidän toimintansa mukanaan tuomalle pal- Yhteisön toimintaan osallistuminen ei välttämättä takaa velun lisäarvolle (Kangas, Toivonen & Bäck 2007). Näin ollen sosiaa- kokemuksia yhteisöllisyydestä. Tulkinnan yhteisestä tai yhteisölli- linen media on käsite, joka kokoaa uudella tapaa sisällöt, tekniikat ja sestä voi kuitenkin tehdä erilaisin perustein, myös ilman ilmiselvää niitä käyttävät yhteisöt. yhteyttä yhteisöön (ks. esim. McMillan & Chavis 1986). Käsite ”social media” voisi kääntyä suomeksi myös muotoon yhtei- söllinen media (Partanen 2009). Jos sosiaalisella medialla tarkoitetaan Sosiaalisuus kirjallisuudessa yhteisöllisesti tuotettua ja tietyn yhteisön jakamaa sisältöä, kuten Kan- gas ym. (2007) korostavat, voisi sosiaalista mediaa kuvata paremmin Toteutimme tutkimuksen analysoimalla, miten sosiaalisuus ilmenee termi yhteisöllinen media. Tällöin käyttäjät nähtäisiin sekä sisällön- sosiaalista mediaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Sosiaalisen medi- tuottajina että yhdessä tuotetun sisällön kuluttajina ja verkkoyhteisön an sovelluksista tarkasteluun valitsimme Dewingin (2010) luokittelun jäseninä (Partanen 2009). mukaisesti wikit, yhteisöpalvelut, blogit, mikroblogit ja täggäyksen. Jos sosiaalisen median käyttäjillä olisi jotain yhteistä tai jaettua ja Näitä sovelluksia tarkastelimme hakemalla Google Scholar -haku- käyttäjät muodostavat selkeän yhteisön, olisi sosiaalisuuden määrit- palvelun avulla 50 englanninkielistä tieteellistä artikkelia jokaisesta tely yhteisölliseksi ilmiselvää. Esimerkiksi usealla blogilla on silti hy- sovelluksesta. Sosiaalisuuden ilmentymistä tarkastelimme kokonai- vin vähän tai ei lainkaan yleisöä, ja suuren lukijakunnan seuraamilta suudessaan 250 artikkelissa. blogeilta voi puuttua kaksisuuntaisuus ja vuorovaikutteisuus (Shirky Aloitimme haun käyttämällä teknologiariippumattomia hakusano- 2003). Samoin monen poliitikon blogissa ei ole lainkaan lukijapalau- ja. Pian kuitenkin huomasimme, että tuotemerkkien kuten Wikipedia, tetta. Se ei välttämättä johdu lukijakunnasta vaan siitä, että palautetta Facebook ja Jaiku käyttämistä ei kaikilta osin voitu välttää, sillä ter- ei voi antaa. mistön käyttö on vielä epäyhtenäistä. Mikäli hakusana ei enää tuotta- Vuorovaikutuksen estäminen voidaan perustella monella eri syyl- nut soveltuvia tuloksia, vaihdoimme sen toiseen4. Käyttämällä Google lä, kuten valvonnalla tai varovaisuudella. Vain seuraamisen mahdol- Scholar -hakupalvelua5 pyrimme laajaan, ennalta rajaamattomaan ja listavat blogit eivät ole kanavia tai paikkoja (Harrison & Dourish 1998) monitieteelliseen otokseen. sosiaalistua tai toimia yhdessä vaan ainoastaan uuteen tekniseen ym- Hakusanan lisäksi määrittelimme hakukriteeriksi artikkelin jul- päristöön siirrettyjä julistuksia ja julkistuksia. Monissa blogeissa on kaisuvuoden. Valitsimme tarkasteltaviksi vuonna 2007 tai sen jälkeen toki mahdollisuus antaa lukijapalautetta. Tällöin sisältö ei varsinai- julkaistuja artikkeleita. Saaduista hakutuloksista valitsimme 50 en- sesti ole blogien yleisön, koko yhteisön, yhdessä luomaa vaan ennem- simmäistä artikkelia jokaisesta sosiaalisen median sovellustyypistä. minkin kooste erillisistä kommenteista. Emme ottaneet lähempään tarkasteluun sellaisia artikkeleita, joissa

Pelkkä julkiseksi saattaminen ei riitä sosiaalisuudeksi, jos siitä puuttuvat 4. Hakusanoina käytettiin wikiin wiki ja Wikipedia, yhteisöpalveluun social network site, social network sekä vuorovaikutuksen että yhteisöllisyyden ulottuvuudet. service ja Facebook, blogiin weblog, blog ja blogging, mikroblogiin microblog, microblogging, Twitter ja Jai- ku, sekä täggäykseen social tagging ja social bookmarking.

5. http://scholar.google.fi / 100 101

Artikkelit julkaisufoorumin tieteenalan mukaan sosiaalisen median sovellus esiintyi vain otsikkotasolla6 tai joissa tar- kasteltiin ainoastaan tietyn sovelluksen teknisiä yksityiskohtia. Wiki Yhteisö- Blogi Mikro- Täggäys Yhteensä palvelu blogi

Tieto- ja 40 23 13 29 47 152 Tulokset: Sosiaalinen media tutkijoiden viestintätekniikka

ymmärtämänä Lääketiede 2311 7

Luonnontieteet 41 21 8 Taulukkoon 1 olemme koonneet analysoidut artikkelit luokiteltuna jul- kaisuvuoden mukaan. Artikkelit, joissa tarkasteltiin wikejä ja blogeja, Viestintä ja media 13 14 27 on pääasiassa julkaistu vuosina 2007 ja 2008. Yhteisöpalveluja käsitte- Kielitiede 22 levät artikkelit painottuvat vuosille 2008 ja 2009. Mikroblogeja käsitte- Kasvatustiede 38920 levät artikkelit on julkaistu vuosina 2009 ja 2010. Täggäystä käsittelevät artikkelit jakautuvat suhteellisen tasaisesti vuosille 2007 – 2010. Artik- Taloustiede 44 kelien julkaisuaika näyttää seuraavan muutaman vuoden viiveellä Informaatiotieteet 342 9 aikaa, jolloin sovellukset tulivat laajemman yleisön käytettäväksi. Ha- Politiikka ja 442 10 kutuloksissa on suhteellisesti vähemmän artikkeleita vuodelta 2010, yhteiskuntatieteet mikä selittyy sillä, että artikkelihaku suoritettiin keväällä 2010. Sen si- Psykologia 22 4 jaan hakutulokset jakautuvat hyvin tasaisesti vuosille 2007 – 2009. Kulttuuri ja taide 13 4 Artikkelit julkaisuvuosittain Yleistieteellinen 11 1 3 2007 2008 2009 2010 Yhteensä Yhteensä 50 50 50 50 50 250 Wiki 24 20 4 2 50 Taulukko 2. Artikkelien jakautuminen julkaisufoorumin tieteenalan mukaan. Yhteisöpalvelu 614246 50 Blogi 26 16 6 2 50 Taulukossa 3 esitellään artikkelien tutkimuskohde eli mitä tai kei- Mikroblogi 1 7 28 14 50 tä artikkeleissa raportoiduissa tutkimuksissa tutkittiin. Artikkelien Täggäys 18 15 12 5 50 tutkimuskohteet muodostivat neljä luokkaa: sovellus, käyttäjät, so- Yhteensä 75 72 74 29 250 vellukseen tuotettu sisältö sekä sovelluksen käyttäminen tietyssä

Taulukko 1. Artikkelien jakautuminen julkaisuvuoden mukaan. kontekstissa. Wikejä käsittelevissä artikkeleissa tutkimuskohteena oli useimmin Taulukossa 2 artikkelit esitellään niiden julkaisufoorumin tieteen- wikeihin tuotettu sisältö, yhteisöpalveluja tarkastelevissa artikkeleis- alan mukaan. Artikkeleja oli julkaistu 12 eri tieteenalan julkaisuissa, sa palvelujen käyttäjät ja täggäystä tarkasteltiin pääasiassa sovelluksen esimerkiksi tieteellisissä aikakauslehdissä, kausijulkaisuissa tai kon- näkökulmasta. Blogiartikkeleissa tutkimuskohteena olivat useimmi- ferenssijulkaisuissa. Valtaosa kaikista artikkelista oli julkaistu infor- ten bloggaajat tai blogien käyttö tietyssä kontekstissa. Mikroblogeja maatioteknologian julkaisuissa (152/250 artikkelia). It-ala korostui käsittelevien artikkelien tutkimuskohteena olivat puolestaan sisältö ja varsinkin täggäystä (47 artikkelia) ja wikejä (40 artikkelia) käsittelevis- mikroblogien käyttäminen tietyssä tilanteessa. sä julkaisuissa. Yhteisöpalveluita, blogeja ja mikroblogeja käsittelevät Bloggaamista ei missään artikkelissa tarkasteltu teknologian tai so- artikkelit jakaantuivat tasaisemmin eri tieteenaloille. velluksen näkökulmasta. Ehkä blogi on teknologiana jo niin läpinä- kyvä, että huomio keskittyy nykyään enemmän sisältöön ja käyttäjiin. Täggäys voi olla toimintatapana vielä niin uusi, ettei yhdessäkään ar- tikkelissa pohdittu täggäämisen käyttämistä tietyssä kontekstissa vaan

6. Joissakin hakutuloksena saaduissa artikkeleissa sosiaalista mediaa käytettiin kiinnittämään teksti ny- pääosa artikkeleista raportoi täggäämistä tägien ja siihen liittyvän toi- kypäivään, esimerkiksi ”Lääketiede Facebookin aikakaudella” minnan näkökulmista. 102 103

Artikkelit tutkimuskohteittain nä sisällön tuottajina, lukijoina tai artikkelien luotettavuuden arvioi- Wiki Yhteisö- Blogi Mikro- Täggäys Yhteensä jina. Wikin rakenteen tai sisällön laadun arviointi olivat suositummat palvelu blogi tutkimuskohteet. Sovellus 12 6 - 10 30 70 Wikejä käsittelevien artikkelien laatu näyttää voimakkaasti korreloi- Käyttäjät 826208 8 66 van artikkelin muokkauskertojen lukumäärän kanssa. Muokkausha- Sisältö 20 10 8 16 12 56 lukkuus puolestaan edellyttää yksittäisten käyttäjien halua osallistua sisällön parantamiseen. Sisältö muodostuu käyttäjien yhteiseksi mie- Käyttökonteksti 10 8 22 16 - 58 lenkiinnon kohteeksi, eräänlaiseksi rajaobjektiksi. Tämä rajaobjekti Yhteensä 50 50 50 50 50 250 toimii myös wikiyhteisön motivaattorina. Yhteisö rakentuu ja kasvaa Taulukko 3. Artikkelien jakautuminen tutkimuskohteittain. yhteisten mielenkiinnon kohteiden kautta. Tämä ilmenee erityisesti suljetuissa wikiyhteisöissä. Taulukko 4 koostaa analysoitujen artikkelien tutkimustehtävää eli mitä analysoiduissa artikkeleissa pyrittiin selvittämään. Analysoiduis- Avoimissa wikitietosanakirjoissa käyttäjien motivaatio kumpuaa sa artikkeleissa nousi esiin kiinnostus sosiaalisen median käyttäjiin ennen kaikkea hauskuudesta, ideologiasta, arvoista sekä ymmärryksen ja käyttäjäyhteisöihin. Samoin haluttiin selvittää, miksi sovelluksia ja laadunparantamisen halusta. Sen sijaan ammatillisen pätevyyden käytetään ja mitä käyttäminen on. Tämä korostui varsinkin blogeja ja korostaminen tai vuorovaikutus ovat vähemmän tärkeitä. mikroblogeja käsittelevissä artikkeleissa. Sosiaaliseen mediaan tuote- tun sisällön hallintaan liittyviä kysymyksiä nostettiin esiin varsinkin Motivaatiotekijöiden lisäksi wikiartikkelien sisällön tuottamista wikejä ja täggäystä raportoivissa artikkelissa. Ainoastaan yhteisöpal- ohjaavat käyttäjien erilaiset roolit ja normit. Vaikkei näitä välttämättä veluja käsittelevissä artikkeleissa kiinnitettiin huomiota yksityisyy- ole kirjattu mihinkään, käyttäjät kokevat erilaisten normien ja käyttäy- teen ja turvallisuuteen, mikä onkin sovelluksen luonne huomioiden tymismallien ohjaavan sekä avointen että suljettujen wikiyhteisöjen ymmärrettävää. toimintaa hyvinkin voimakkaasti. Siksi osallistuminen sisällön tuot- tamiseen edellyttää hyväksyttyjen toimenpiteiden ja toimintamallien Artikkelit tutkimustehtävittäin ymmärtämistä. Nämä sisäistämällä käyttäjä tulee osaksi wikiyhteisöä. Wiki Yhteisö- Blogi Mikro- Täggäys Yhteensä palvelu blogi Yhteisöpalvelu Käyttäjäyhteisö 15 12 6 8 10 51 Yhteisöpalveluita tarkastelevissa artikkeleissa korostui yhteisöpal- Käyttömotivaatio -181832- 68 veluiden merkitys sosiaalisen pääoman rakentamisessa. Tämä näkyi Käyttäminen 7 - 26 10 20 63 erityisesti ystävyyssuhteiden, ryhmien ja sosiaalisten verkostojen yllä- pitämisenä. Yhteisöpalvelut ovatkin ennen kaikkea väline reaalimaa- Sisällönhallinta 28 14 - - 20 62 ilman ystävyyssuhteiden hallintaan, sillä analysoitujen artikkelien Yksityisyys -6 - - - 6 valossa uusia ystävyyssuhteita luodaan yhteisöpalveluiden kautta hy- Yhteensä 50 50 50 50 50 250 vin harvoin ilman kasvokkaista kontaktia tai jonkinlaista tuttuutta. Taulukko 4. Artikkelien jakautuminen tutkimustehtävittäin. Keskeisenä yhteisöpalveluiden käytön ja suosion syynä oli mah- dollisuus olla tietoinen muiden verkoston jäsenten toiminnasta, aja- Tulokset: Sosiaalisen median sosiaalisuus tuksista, kirjoituksista ja kuvista. Nämä tiedot tarjosivat pohjan käyttäjien sosiaaliselle arvioinnille. Profi ilitiedoissaan ja jakamassaan sisällössä käyttäjä saattoi myös paljastaa itsestään enemmän kuin kas- Wiki vokkaistilanteessa. Tämän vuoksi yhteisöpalvelut voivat olla merkit- Wikejä tarkastelevissa artikkeleissa paneuduttiin erityisesti tuotetun tävä sosiaalisen tiedon lähde ja myös mahdollisuus tirkistellä omaa sisällön luokitteluun tai wikien käyttöön jossain tietyssä tehtävässä, ystäväpiiriään. esimerkiksi opetuksessa. Kokonaisuutena wikitutkimusten painopis- Yhteisöpalvelut eivät juuri vaikuta käyttäjänsä osallistumisen ta- te oli tuotetuissa sisällöissä tai tekniikoissa. Wikien käyttö ja käyttäjät poihin. Runsaat arkielämän kontaktit johtavat usein lukuisiin yhteisö- jäivät vähäisemmälle huomiolle. Wikien käyttäjiä tarkasteltiin lähin- palveluiden kontakteihin. Sovelluksen käyttäminen itsessään ei lisää 104 105

kontaktien määrää, vaikkakin yhteisöpalveluissa olevien ystävien Blogien hyödyntämistä edesauttavat teknologian helppokäyttöi- määrää pidettiin monessa tutkimuksessa sekä aktiivisuuden että veto- syys ja blogien käyttämisestä koettu hyöty. Lisäksi blogien lukemiseen voimaisuuden mittarina. Toisaalta aktiivinen toiminta ystävien kanssa ja sisällön tuottamiseen liitettiin usein sosiaaliset tekijät ja viihtymi- ja osallistumisen määrä tulkittiin positiivisemmin kuin pelkästään ys- nen. Kuitenkin työympäristössä koettu hyödyllisyys korostui viihty- tävien määrä. misen asemesta. Blogit mielletään uutena työelämän työkaluna, jossa Yhteisöpalvelut antavat mahdollisuuden kertoa itsestä ja itselle tär- blogin pitäjä voi saada lisää valtaa omassa yhteisössään joko uuden keistä asioista. Ne voivat olla paikka identiteetin testaamiselle tai väli- teknologian käyttäjänä tai tehokkaampana viestijänä. ne henkilökohtaiselle kasvulle. Oma identiteetti esitetään usein hyvin Toisaalta blogien seuraamista pidettiin tärkeänä oman työn näkö- todenmukaisena, tosin joskus esitettyä identiteettiä saatetaan hieman kulmasta, sillä uusin tieto voi olla nopeimmin saatavilla blogeista. stailata painottamalla tavoiteltua identiteettiä enemmän kuin todel- lista identiteettiä. Harvemmin identiteetti on kokonaan tekaistu tai Blogien välittämää informaatiota pidettiin lähes yhtä luotettavana, mutta huo- rakennettu, sillä verkoston jäsenet ovat usein ystäviä myös verkon ul- mattavasti joustavampana ja selkeämmin luokiteltuna kuin perinteistä mediaa. kopuolella, jolloin totuudenvastainen identiteetti ei kestäisi sosiaali- sen verkoston tarkastelua. Blogeissa voi myös välittää sellaista tietoa, joka ei ylittäisi valtamedi- Yhteisöpalveluiden artikkeleissa esiintyi pohdintaa yksityisyyteen an julkaisukynnystä tai ei muista syistä saisi julkisuutta. Niitä pidet- ja tietoturvaan liittyvistä ilmiöistä. Yhteisöpalveluiden käyttäjät saatta- tiin myös henkilökohtaisina tietämyksenhallintajärjestelminä, joissa vat kertoa itsestään hyvinkin paljon tietoa tiedostamatta siihen liittyviä voi luoda itselleen merkityksellistä sisältöä tägättynä ja metatekstillä riskejä. Identiteettivarkauksien ja väärennettyjen profi ilien lisäksi voi varustettuna. yhteisöstä irrotettu ja muualla esitetty oikeakin informaatio olla käyt- Koulutus- ja oppimisympäristössä blogeissa korostui vertaispa- täjälleen haitallista. Tästä huolimatta yhteisöpalvelut mielletään pää- lautteen saaminen, tietämyksen jakaminen ja jalostaminen sekä asiassa turvallisena sosiaalisena verkostona, jonka käytön perusteena blogin rooli oppimisen havainnollistajana, henkilökohtaistajana ja on tiedon vaihtamisen lisäksi hauskuus ja viihtyminen oman ystävä- motivoijana. Blogi voi antaa opiskelijalle mahdollisuuden harjoitella verkoston parissa. ja kasvattaa omaa ääntään ja harjoitella tieteellistä argumentaatiota ja Yhteisöpalvelut eivät ole enää ainoastaan vapaa-ajan sosiaalinen keskustelua yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. verkosto. Tarkastellut artikkelit nostavat sen esiin myös uutena työ- ja toimintaympäristönä, jossa esimerkiksi viestintää ja markkinointia Keskeisinä motiivina jatkaa blogin kirjoittamista mainittiin useimmiten sosiaa- voidaan toteuttaa aivan uusilla tavoilla. linen vahvistus tai palkitseminen sekä viihtyminen. Blogin pitäjälle positiivinen Tutkijalle se voi olla ajankuva tai laaja yksityiskohtaisen informaa- palaute, kannustaminen ja kommentointi ovat merkittäviä motivaatiotekijöitä. tion lähde, jonne käyttäjät vapaaehtoisesti tallentavat informaatiota it- sestään ja elämästään. Samoin se on alusta uudenlaisille tietoteknisille Kielteinen palaute ja kritiikki sen sijaan eivät vaikuta toiminnan jatka- sovelluksille ja liiketoiminnalle. Näiden käyttökohteiden yleistymisen miseen, mutta saattavat vaikuttaa itsetuntoon ja kokemuksiin hyväk- ennakoidaan vaikuttavan myös yhteisöpalveluiden käytön sääntöihin sytyksi tulemisesta. ja normeihin. Yhteisöpalveluita käytettäessä voivat sekoittua käyttä- Blogeilla onkin usein muita tavoitteita tiedon jakamisen lisäksi. jän julkisen ja yksityisen roolin lisäksi myös hänen työ- ja vapaa-ajan Osa blogeista rinnastuu päiväkirjaan, jossa hyväksytyksi tuleminen tai roolinsa sekä virallinen ja epävirallinen sisältö. yhteisön löytäminen voi olla keskeinen bloggaamisen tavoite. Minä- käsityksen ja itsetuntemuksen lisäksi blogeilla arvioitiin olevan merki- Blogi tystä sosiaalisten roolien harjoittelussa ja niiden tapojen löytämisessä, Blogeja tarkastelevissa artikkeleissa analysoitiin niiden hyötykäyttöä joilla voi rikkoa sosiaalisia normeja itselleen soveltuvalla tavalla. tietyssä tehtävässä, kuten oppimisen ja opetuksen tukena. Näiden li- Blogiartikkelien yhteydessä nousi esiin blogien rooli verkostoi- säksi artikkeleissa pohdiskeltiin myös syitä blogien käyttämiseen sekä tumisessa ja uusien vuorovaikutussuhteiden luomisessa. Blogia ei blogien käytön tapoja. Muutamassa artikkelissa esiteltiin informaati- kuitenkaan pidetty luonteensa vuoksi viestintäkanava vaan ennem- on ja tietämyksen leviämistä blogien käyttäjiltä toisille, blogiyhteisöis- minkin välineenä, joka luo pohjan tai kontaktin muualla tavalla jatku- sä tai blogiverkostossa yleensäkin. valle keskustelulle. 106 107

Vuorovaikutuksen sijaan otoksen tutkimukset nostivat esiin tari- avulla. Kuitenkin mikroblogeissa korostuu ystävyyssuhteen ohel- noiden kertomisen merkitystä ja kokemuksien jakamista. Nämä saat- la yksipuolinen seuraaminen. Niissä voikin muodostua kahdentyyp- toivat liittyä tiettyyn ryhmään kuulumiseen, elämäntilanteeseen tai pisiä verkostoja: vuorovaikutteisia ystäväverkostoja ja yksipuolisia sairauteen, jolloin vertaistuen saaminen korostui bloggaamisen kes- seuraajaverkostoja. keisenä tekijänä. Muutamassa artikkeleissa pohdittiin mikroblogin käyttämistä yk- sisuuntaiseen tiedottamiseen: kenttätutkimusta tekevä tiedemies voi Vuorovaikutuksen sijasta blogitutkimuksissa välittää tietoa työtovereilleen, kolmannen sektorin toimija innostaa korostuikin yhteisöllisyyden rakentaminen. joukkojaan toimintaan, terveydenhuollon toimija kertoa aikataulu- muutoksista tai infl uenssa-aallosta, poliitikko kannustaa kannattaji- Tutkimukset korostivat jatkuvan vuorovaikutuksen sijasta seuraa- aan tai palo- ja pelastustoimi ilmoittaa kriisivalmiudesta tai aloittaa mista, jolloin huomio saattaa kumuloitua niihin blogeihin, joilla on evakuoinnin. jo ennestään paljon lukijoita. Osallistuminen on usein yksipuolista Tiedottamisen tekee haastavaksi se, että mikroblogeissa sisältö vain harvan lukijan kommentoidessa lukemaansa blogia. Usein ak- virtaa nopeasti eteenpäin odottamatta lukijaansa. Keskustelu voi ak- tiiviset blogikommentoijat ovat muita blogien pitäjiä, jolloin blogit tivoitua, jos seuraaja tarttuu yksittäiseen viestiin usean viestin muo- voivat olla verkostoitumisen tai yhteisöjen rakentamisen välineitä dostamasta virrasta. Kuitenkaan yksittäisiin viesteihin ei varsinaisesti blogiyhteisölle. odoteta vastausta. Analysoiduissa artikkeleissa korostui, että mikro- blogi on vain uusi tapa henkilökohtaiseen viestintään. Mikroblogi on Mikroblogi jo ominaisuutena siirtynyt muihin sosiaalisen median sovelluksiin, Analysoitujen artikkelien mukaan mikroblogeja kuten Twitteriä ja Jai- muun muassa Facebookin statuspäivitystoiminnallisuudeksi. kua käytetään päivittäisistä tapahtumisesta kertomiseen sekä tiedon jakamiseen ja etsimiseen. Arkisten tapahtumien raportoimisen lisäk- Täggäys si mikroblogeja käytetään myös jutusteluun, keskustelun avaamiseen, Valtaosassa tarkastelluista artikkeleista lähestyttiin täggäystä teknolo- tiedonvälitykseen, mielipiteen esittämiseen sekä uutisten ja tapahtu- gioiden tai teknisten ominaisuuksien näkökulmasta. Mikäli täggääjiä mien kommentointiin useimmiten varsinaisen toiminnan taustalla, on tarkasteltu, heidät on mielletty lähinnä vain uudenlaisen kansan- arkisten puuhien tai työn ohella. perinteen luojina. Tägiverkostot muodostuvat yksittäisten käyttäjien Mikroblogeissa käytävät keskustelut ovat aikasidonnaisia, mil- seuratessa muiden käyttäjien merkitsemiä tägejä. Tällöin valinta sii- tei reaaliaikaisia ja epäviralliseen keskusteluun sopivia. Jaettu sisältö tä, kenen merkintöjä seurataan, korostuu. Useimmiten seurattavat on minäkeskeistä kerrontaa tai yleisemmän informaation jakamista. henkilöt ovat tuttuja muista ympäristöistä, esimerkiksi työtovereita Koska mikroblogit ovat tiukasti sidoksissa aikaan ja paikkaan, voidaan tai ystäviä. Tägiverkostoja muodostettaessa käyttäjät kuitenkin usein syötteistä myös seurata ihmisjoukkojen toimintaa, analysoida yleistä ryhmäytyvät ja luokittelevat tägejä ja muita käyttäjiä henkilökohtai- mielipidettä tai mielialaa sekä ennustaa jopa epidemioita. Merkittä- sia valintoja ja yksipuolisia näkemyksiä seuraten. Tägiverkostot ja yk- vät tapahtumat näkyvät mikroblogiverkostossa hetkellisinä purskeina sittäiset tägit ovatkin ennen kaikkea tiedon hallinnan ja jäsentämisen keskeisten avainsanojen noustessa esiin postitusten virrasta. yksi muoto, joka palvelee lähinnä yksittäisiä käyttäjiä ja heidän tarpei- Laajempi seuraajajoukko näyttää kannustavan aktiivisempaan in- taan sen sijaan, että ne olisivat pohja yhteiselle ymmärrykselle tai vir- formaation jakamiseen. Tämä ei kuitenkaan lisää vuorovaikutusta. tuaaliyhteisöjen muodostumiselle. Tiedon levitys mikroblogien kautta on kuitenkin tehokasta ja nope- Tägiverkostot ja niiden toimijat muodostavat eittämättä yhteisö- aa mikroblogiverkostoja toisiinsa yhdistävien käyttäjien kautta. Laa- jä. Näissä yhteisöissä keskeistä on yhteisen ”kansanperinteen” muo- jan tiedonvälityksen näkökulmasta keskeistä on riittävän suuri määrä dostaminen. Tämä voidaan mieltää yhtenä kollektiivisen tietämyksen osallistujia ja aktiivinen osallistuminen päivitysten jakamiseen. muotona, jossa eri käyttäjät merkitsevät tiedonmurusia tai muita Mikroblogeihin rakentuu verkostoja, joissa yhdistävänä tekijä- asiantuntijoita tägeillä. Nämä tägit muodostavat niitä tarkastelevan nä ovat yhteiset kiinnostuksen kohteet, samanlaiset mikroblogien yhteisön näkemyksen ja jaetun mielipiteen. Esimerkiksi asiantuntija- käyttötottumukset tai yhteinen ystäväpiiri. Verkostot pysyvät koos- yhteisöissä henkilöiden merkitseminen erilaisiksi asiantuntijoiksi ko- sa aktiivisen vastavuoroisen osallistumisen eli sisältöjen tuottamisen rostaa heidän rooliaan yhteisön tunnustamina jäseninä. 108 109

Pohdintaa tuessa ja yhteisöllisen toiminnan alkaessa joko jonkin sosiaalisen me- dian sovelluksen avulla tai jollain aivan toisella foorumilla. Sosiaalisen median sovellukset eivät sinällään ole mitään uutta – kes- Kangas ym. (2007) määrittelevät sosiaalisen median sovelluksiksi, kusteleminen ja sisällön jakaminen on aikaisemminkin ollut mahdol- joissa käyttäjät luovat sisältöjä yhdessä. Sisällön korostuminen on ym- lista esimerkiksi erilaisten keskustelusovellusten, ilmoitustaulujen ja märrettävää, sillä avoin vuorovaikutus verkossa voi olla arvaamatonta. pikaviestimien avulla. Sosiaalinen media vaikutti olevan näiden van- Koskaan ei voi ennalta tietää, miten ja millä tavoin mahdollinen yleisö hojen sovellusten uusi myyvempi muoto: webpohjainen, kevyt, hel- reagoi. Jälkimoderni yhteiskunta korostaa yksilöllisyyttä ja yksilön te- posti lähestyttävä, helppokäyttöinen ja käyttäjänkuntaansa erilaisilla kemiä harkittuja henkilökohtaisia valintoja. sosiaalisilla peleillä koukuttava. Korostunut yksilöllisyys voi kuitenkin nostaa vastareaktiona kai- Analysoitaessa artikkeleita sosiaalisen median sovelluksista ei tu- puun yhteisölliselle. Oma yhteisö voi löytyä internetistä. Tekniikka ja loksissa korostunut sosiaalisuus, jos sillä tarkoitetaan ainoastaan vuo- media voivat vahvistaa jälkimodernia identiteettiä ja tarjota samalla rovaikutusta, keskustelua ja vapaamuotoista verkossa oleilua. Sen mahdollisuuden yhteisöllisyyden tunteelle. Maff esoli (1996) kuvaa sijaan analysoidut artikkelit näyttivät sosiaalisen median ennem- uutta yhteisöllisyyttä ja samanlaisen elämäntavan yhteenliittämiä pie- minkin uutena julkisena tilana: julkiseksi saattamisen, esittämisen ja niä ryhmittymiä käsitteellä neotribalismi. myös esiintymisen kanavana. Keskeistä on sosiaalisen median sovel- lusten tarjoama mahdollisuus vuorovaikutukseen, osallistumiseen ja Uudet heimot pohjaavat perinteiseen yhteisöllisyyteen, mutta hakevat yhteisöllisyyteen. yhteisöllisyyttä enemmänkin yhteisen toiminnan, yhteisten tavoitteiden ja ystävyyssuhteiden kautta kuin perinteisistä yhteisöllisyyden määreistä. Vaikka toiminta onkin osin korostuneen yksisuuntaista, luo avoin julkinen tila mahdollisuuden tarttua toisen Vaikka sosiaalisen median sovellukset madaltavat yksittäisten si- tuottamaan sisältöön ja ottaa jonkinlaisen kontaktin. sältöjen julkaisukynnystä, ne eivät edesauta ihmisten kykyä kriittisesti tarkastella ja omaksua sisältöjä. Sosiaalinen media korostaa medi- Sosiaaliset yhteisöpalvelut kuten Facebook pohjautuvat pitkälti alukutaidon merkitystä. Tämä ilmenee erityisesti kykynä tarkastella käyttäjän profi ilisivuihin, joissa käyttäjä esittelee ja esittää itsensä ys- kriittisesti julkaistua sisältöä, sen luotettavuutta ja uskottavuutta sekä tävilleen ja potentiaalisille ystävilleen. Blogin kirjoittajaa motivoi ja muodostaa käsityksiä sisällön julkaisijasta ja hänen tarkoitusperistään. kannustaa blogin lukijoiden palaute, mutta sitä on tarjolla suhteelli- Toisaalta yhteisöllinen media tarjoaa mahdollisuuden peilata itseään sen vähän ja usein palautetta antavat lähinnä tutut blogiyhteisön jä- – on mielenkiintoista pohtia, millainen identiteetti verkkoon rakentuu senet. Toisaalta joissakin blogeissa palautetta ei voi edes antaa. tai millaisen identiteetin sinne aktiivisesti rakentaa. Samoin oman roolin ymmärtäminen osana yhteisöä voi olla merkittävä henkilökoh- Toisen toiminnan seuraaminen korostuu myös mikroblogeissa. tainen verkkokokemus, jonka voi halutessaan jakaa myös yhteisölleen. Millaista on sosiaalisen median sosiaalisuus? Osa sosiaalisen me- Mikroblogipäivitykset saattavat liittyä tiettyyn tilaan tai tilanteeseen, dian sovelluksista korostaa toisten toiminnan seuraamista, joka antaa mutta ne ovat usein joko tiedon jakamista tai itsestä kertomista. Tie- osalle käyttäjistä passiivisen yleisön roolin. Se ei ensisilmäyksellä vai- don muokkaaminen ja hallinta korostuvat wikeissä ja täggäämisessä, kuta sosiaaliselta mutta tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden yhteisöön jossa käyttäjä esittäytyy tuottamansa tai muokkaamansa sisällön kaut- sopeutumiseen, samaistumiseen ja voi tarjota kokemuksia muiden ta. Sosiaalisen median sovellusten uudet versiot myös yhdistävät ai- ihmisten seurassa viihtymisestä tai yhteisöllisyydestä. Yleisö tarvit- emmin erillään olleita toimintatapoja. Samassa sovelluksessa voi etsiä see esiintyjiä, joten ulospäin suuntautuneet, sosiaaliset ja seuralliset ystäviä, julkaista sisältöä ja tilapäivityksiä sekä arvioida ja organisoi- sosiaalisen median käyttäjät voivat saada sosiaalisesta mediasta uu- da olemassa olevaa sisältöä. Yhteisöpalvelujen välittämät digitaaliset den julkisen tilan itsensä ja omien ajatuksiensa esittämiseen. Mah- ketjukirjeet, meemit, eivät ainoastaan kannusta leikkimään verkossa dollisuus henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen on koko ajan tarjolla. vaan rakentavat tietämystä ja tuntemusta toisesta yhteisön jäsenestä. Yhteistä hyvää tarkoittava ja ihmisiä auttava sosiaalisuus nousee esiin Tämä tieto voi olla merkittävää löyhän vuorovaikutussuhteen aktivoi- wikejä ja sosiaalista täggäämistä tarkasteltaessa. Minäkeskeisen infor- 110 111

maation sijasta osallistuminen on yhteisen tietovarannon kehittämis- Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet tä ja tiedon esiinnostamista. Vahvuudet Heikkoudet Jos sosiaalisuus on yhteisöön sopeutumista, on sosiaalinen me- dia varmasti sosiaalista – niin moni käyttää jo sosiaalisen median so- » Tarjoavat uusia helppokäyttöisiä » Eivät takaa sosiaalisten kanavia viestinnälle. suhteiden muodostumista. velluksia osana omaa arkeaan. Se ei kuitenkaan perustu yksinomaan » Madaltavat yhteydenottokynnystä » Eivät takaa yhteistä toimintaa käyttäjien väliselle vuorovaikutukselle vaan käyttäjien kokemukselle » Helpottavat satunnaista muiden kanssa. sosiaalisuudesta ja sosiaalistumisesta. Useimmissa tarkastelluissa so- yhteydenpitoa. » Vaikuttavat viestin siaalisen median sovelluksissa käyttäjien välinen suora vuorovaikutus » Tarjoavat mahdollisuuden seurata sisällön tulkintaan. jää yllättävän vähäiseksi. Tästä huolimatta sosiaalinen media edellyt- ystävien ja tuttavien toimintaa. » Vaikuttavat viestin tää yhteisön tuntemista sekä yhteisön normien ja toimintamallien tie- merkityksen tulkintaan. dostamista, jotta käyttäjille syntyy yhteisöön kuulumisen tunne. Tämä » Eivät ole vakiinnuttaneet tunne, yhteisöllisyys, määrittelee sosiaalista mediaa. Vaikuttaakin siltä, asemaansa, mikä hankaloittaa että sosiaalinen media on myös yhteisöllinen media. sovellusten käyttöönottoa Onko sosiaalinen media myös eettinen media? Tarkastelumme ja käytössä pysymistä. nostaa esille sosiaalisen median monimuotoisuuden ja monimuotoi- suudesta mahdollisesti kumpuavat liialliset yleistykset, rajaukset tai ra- Mahdollisuudet Uhat joitukset. Esimerkiksi sosiaalista mediaa määriteltäessä ja sen käyttöä » Aktivoivat löyhiä » Saattavat johtaa tuettaessa tai rajoitettaessa voidaan helposti soveltaa vain yhden so- sosiaalisia suhteita. eristäytymiseen muista. vellusalueen, vaikkapa yhteisöpalveluiden, näkökulmaa koko ilmiön » Lisäävät tietoisuutta » Saattavat aiheuttaa tarkasteluun. Tällöin voidaan helposti tehdä tarpeettomia ja virheelli- muista käyttäjistä. vääristyneen minäkuvan. siä päätelmiä ja toimenpiteitä. Vastaavasti myös sosiaaliseen mediaan » Lisäävät yhteydenpitoa itselle » Voivat hämärtää työn ja vapaa- liittyvien eettisten näkökulmien korostaminen tai pohdinta rajautuu merkityksellisten ihmisten kanssa. ajan tai julkisen ja yksityisen rajoja. helposti yhteen sovellustyyppiin ja sen ominaisuuksiin. » Aktivoivat vuorovaikutussuhteita, » Voivat levittää tai vuotaa Kuten empiirinen tarkastelumme on osoittanut, sosiaalisen medi- jotka eivät muuten aktivoituisi. tietoa kontrolloimattomasti. an sosiaalisuus ilmenee hyvin eri tavoin – vastaavasti myös mahdolli- » Voivat tarjota paikan » Voivat kannustaa sisällön tai set eettiset tai moraaliset näkökulmat ja ongelmat ilmenevät eri tavoin. henkilökohtaiselle kasvulle. toiminnan yliviihteellistymiseen, Myös sosiaalisen median sovelluksien käyttäjät arvottavat sovelluksia ylipinnallistumiseen ja eri tavoin esimerkiksi uskottavuuden, luotettavuuden, pysyvyyden ja ylikaupallistumiseen. virallisuuden suhteen. Tämä voi helposti aiheuttaa ongelmia, jos esi- merkiksi viranomaiset käyttäisivät mikroblogeja tiedottamiseen ja kriisiviestintään. Samoin blogeja arvioitaessa käyttäjät odottavat sisäl- löltä rehellisyyttä ja luotettavuutta. Sen sijaan yhteisösovelluksissa to- tuuden stailaamista ei pidetä kovin suurena rikkeenä.

Taustalla on vahva oletus siitä, että käyttäjät tuntevat ja jakavat sovelluksien käyttämisen, usein ääneen lausumattomat, pelisäännöt.

Ja nämä pelisäännöt ovat vielä monelta osin muotoutumassa. 112 113

Kirjoittajista Rafaeli, S. & Sudweeks, F. 1997: Networked Interactivity. Journal of Computer Mediated Samuli Pekkola, FT, on tietojohtamisen professori Tampereen teknillisessä yliopis- Communication, 2(4). http://www.ascusc.org/jcmc/vol2/issue4/editorsintro.html. tossa sekä tietojärjestelmätieteen dosentti Oulun yliopistossa. Hänen tutkimuksen- Ridings, C. & Gefen, D. 2004: Virtual Community Attraction: Why People Hang Out Online. sa keskittyy tietojärjestelmien erilaisten käyttäjäryhmien ja niiden tarpeiden huomi- Journal of Computer-Mediated Communication, 10 (1). http://jcmc.indiana.edu/ oimiseen järjestelmien suunnittelussa, hankinnassa ja käytössä. Samuli Pekkolan tut- vol10/issue1/ridings_gefen.html. kimustuloksia on julkaistu useissa tieteellisissä lehdissä ja hänen toimittamansa kir- Shirky, C. 2003: Power Laws, Weblogs, and Inequality. http://www.shirky.com/writings/ ja Reframing Humans in Information Systems Development ilmestyi marraskuussa powerlaw_weblog.html. 2010. Tällä hetkellä Samuli Pekkola on Scandinavian Journal of Information Systems Tredinnick, L. 2006: Web 2.0 and Business: A pointer to the intranets of the future? Business -lehden toimittaja. Hänen sähköpostiosoitteensa on samuli.pekkola@tut.fi Information Review, 23(4), s. 228–234. Mikko Jäkälä, FM, KM, toimii kehittämispäällikkönä Jyväskylän yliopiston kieli- Turtia, K. 2005: Otavan uusi sivistyssanakirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava. keskuksessa. Hänen erityisalaansa ovat teknologiavälitteinen viestintä ja viestinnän teknologiat. Hän on tutkinut erityisesti teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden ilmiöitä ja julkaissut tutkimuksiaan sekä kansallisissa että kansain- välisissä alan konferensseissa ja tieteellisissä julkaisuissa. Hänen sähköpostiosoitteen- sa on mikko.jakala@jyu.fi Kiitokset Kiitämme professori Maarit Valoa, toimittaja Terhi Aaltonen-Ogbeidea, Laura Poikolaista ja dosentti Tero Vartiaista saamastamme palautteesta ja rakentavista kommenteista. Lähteet Constantinides, E. & Fountain, S. 2008: Web 2.0: Conceptual foundations and marketing issues. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 9(3), s. 231–244. Cullen, J. 2008: Professionalizing knowledge sharing and communications: Changing roles for a changing profession. Business Information Review 25(1), s. 53–57. Dewing, M. 2010: Social Media: 1. An Introduction. Library of Parliament: Canada. http:// www2.parl.gc.ca/Content/LOP/ResearchPublications/2010-03-e.htm. Ellison, N. B., Steinfield, C. & Lampe, C. 2007: Th e benefi ts of Facebook ”friends:” Social capital and college students’ use of online social network sites. Journal of Computer- Mediated Communication, 12(4), 1143–1168. doi:10.1111/j.1083-6101.2007.00367.x Harrison, S. & Dourish, P. 1996: Re-place-ing space: Th e roles of space and place in collaborative systems. Teoksessa: Proceedings of CSCW’96. s. 67–76. NY: ACM. Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Finn Lectura. Kangas, P., Toivonen, S. & Bäck, A. 2007: Googlen mainokset ja muita sosiaalisen median liiketoimintamalleja. VTT Tiedotteita 2369. Espoo: VTT. http://www.vtt.fi /inf/pdf/ tiedotteet/2007/T2369.pdf. McMillan, D. & Chavis, D. 1986: Sense of community: A defi nition and theory. Journal of Community Psychology, 14(1), s. 6–23. Maffesoli, M. 1996: Th e time of the tribes: the decline of individualism in mass society. Lontoo: SAGE. O’Reilly, T. 2005: What is Web 2.0: Design Patterns and Business Models for the Next Generation of Software. http://www.oreillynet.com/lpt/a/6228. O’Reilly, T. & Battelle J. 2009: Web Squared: Web 2.0 Five Years On. http://assets.en.oreilly. com/1/event/28/web2009_websquared-whitepaper.pdf. Partanen, H. 2009: Sosiaalinen eli yhteisöllinen media. Kielikello, 3:33. 114 115

Totuuskamppailut ja retoriikka Yhdeksi merkittäväksi mediaksi on Kosovon sodan alkaessa nous- Wikipedian keskustelupalstoilla sut vuodesta 1999 lähtien internet, jonka yksi vaikutusvaltaisimmista tietolähteistä on tällä hetkellä Wikipedia. Jokaiseen Wikipedia-artikke- liin liittyen keskustellaan siitä, mikä tieto on sopivaa artikkeliin ja mikä Kosovon sota Wikipediassa ei. Pääosa muokkauspäätöksistä tapahtuu keskustelupalstalla käydyn 1 Teemu Mikkonen keskustelun kautta . Keskustelupalsta on siis pääfoorumi, jossa eri nä- kemykset pääsevät esiin ja jossa niin sanottu totuuskamppailu käydään. Wikipedian keskustelupalstojen totuuskamppailujen pääosapuo- ”Civil Society guarantees only the existence of a public, not lia ovat serbejä kannattava slaavit – muun muassa venäläiset – sekä public consensus (Alexander, 1991). A strong civil society gua- Kosovon albaaneja kannattavat ”länsimieliset” – muun muassa yh- rantees the existence of confl ict (Flyvjberg, 1998).” dysvaltalaiset ja eurooppalaiset. Kun Kosovossa tai Serbiassa tapahtuu jotain Kosovon tilanteeseen liittyvää, nousee Wikipediassa artikkeli- en muokkaajien määrä moninkertaiseksi. Eri osapuolet pyrkivät tuo- ikipediasta on tullut merkittävä kanava, jonka kaut- maan mahdollisimman nopeasti omaa näkemystään tapahtumien ta levitetään eri osapuolten näkemyksiä maailmalle kulusta maailman tietoon. Tätä tapahtuu erityisesti silloin kun artik- ja hankitaan julkisuutta kansainvälisessä mediassa. kelien lukijamäärät ovat korkeat. Merkittävä osa Wikipedia-artikkelien suunnittelusta Wikipedia-artikkelien muokkauksien kautta toteutuvat totuus- tapahtuuW keskustelupalstoilla. Niillä myös keskustellaan artikkeleis- kamppailut ovat merkki maailmanlaajuisesta poliittisten näkökul- ta. Miten keskustelua käydään? Millaisiin viitekehyksiin keskustelussa mien yhteensovittamattomuudesta. Wikipedia on yksi osa jatkuvaa asemoidutaan? Miten keskustelut ja ajattelutavat ovat yhteydessä yh- tiedon ja vallan kamppailua internetissä. Merkkejä siitä ovat jatkuvat teiskunnassa käytyihin keskusteluihin? ja nopeat näkökulman muutokset erilaisine uskomuksineen, perintei- Hahmottelen teoreettista ja käytännöllistä tapaa analysoida ver- neen ja myytteineen. Nämä luovat viitekehyksiä, jotka sitovat tiettyjä taistyöskentelyn kautta syntynyttä tietoa. Olen tarkkaillut retorisen näkökantoja yhteen. Keskustelupalsta-aineistossa samat viitekehyk- analyysin avulla viestinnän eri muotoja Wikipedian keskustelupals- set toistuivat puheenvuorosta toiseen yhä uudestaan ja uudestaan toi- toilla. Tarkastelen myös niiden yhteyksiä ympäröivään sosiaaliseen siaan säestäen. Molempien äärikantojen – sekä serbimyönteisten että todellisuuteen. Näin on mahdollista tehdä päätelmiä siitä, miten yh- Kosovon albaanimyönteisten – argumentaatio- ja oikeuttamiskäytän- teiskunnalliset tapahtumat vaikuttavat vertaismediassa luodun tiedon nöt olivat toistensa peilikuvia. Erityisesti historialliset tapahtumat sai- takana ja millaisia retorisia välineitä käytetään eri ”totuuksien” esille vat esittäjän omia näkökantoja tukevan tulkinnan. Objektiivisuuden saamisessa. illuusio, neutraali näkökanta, rakennettiin pääosin tuomalla medias- sa huomiota saaneet molempien äärikantojen ulkopuoliset vesitetyt Monisyinen tausta artikkelit osaksi pysyvää artikkelia. Tästä huolimatta artikkeli näyttäisi saaneen pysyvän ”Th e neutrality of this article is disputed” -tägin pää- Kosovon sota on taustoiltaan monimutkainen ja monisyinen. Koso- artikkelin sekä jokaisen ala-artikkelin yläreunaan (ks. kuva 1.). von historiassa on monia erilaisia intressejä ja sekä nykyistä että his- toriallista tilannetta Kosovon alueella on käytetty sekä Jugoslavian/ Serbian että Naton/Kosovon albaanien ”propagandan” tukena, kun on perusteltu konkreettisia sotatoimia. Slobodan Milosevicin orga- nisoimat sotatoimet Kosovon alueella ja Nato-joukkojen toteuttamat hyökkäykset silloisen Jugoslavian alueelle saivat paljolti oikeutuksen- sa eri viestimissä toistetuista tarinoista (ks. Kuusisto, 1996). Ottamatta kantaa tarinoiden totuudellisuuteen voidaan yleistäen sanoa, että his- torialliset kertomukset ja viestimien luomat kuvat ovat synnyttäneet

väkivaltaa. Tämä on yksi syy siihen, että näen tärkeäksi tutkia Kosovon Kuva 1. Th e neutrality of this article is disputed -tägi. ja muidenkin konfl iktialueiden tilanteiden taustalla vaikuttavia tari- noita (ks. Famiglietti 2010). 1. Ongelmallisimmissa tapauksissa joudutaan turvautumaan äänestykseen. 116 117

Artikkelin neutraalius näyttäisi siis olevan jatkuvasti kyseenalais- lisäksi kvasiloogisiin, todellisuuden rakenteeseen perustuviin ja todel- tettuna, eikä Wikipedian ideaali neutraalista näkökulmasta toteudu. lisuuden rakennetta muokkaaviin argumentteihin. Kvasiloogisissa ar- Sama ongelma näyttäisi olevan myös monilla muilla konfl ikteista ker- gumenteissa jäljitellään formaalin logiikan päättelyä ja sitä sovelletaan tovilla artikkeleilla (vrt. Gazan tilanne Wikipediassa: Famiglietti 2010). ”todellisen maailman” tapahtumiin. Kosovon sota -keskusteluissa käy- Artikkelit ovat tästä huolimatta jatkuvasti julkisia ja puolueelliset tai tettiin usein vertailukohteena Hitlerin toimia3 toisen maailmanso- siksi ilmoitetut totuudet valikoituvat artikkelien materiaaliksi. dan aikana. Niiden perusteella oikeutettiin tai paheksuttiin Kosovon Koska totuuden määrittely on konfl iktitilanteissa erittäin vaikeaa, sodassa tehtyjä ratkaisuja. Pääteltiin esimerkiksi, että jos Nato ei oli- on syytä kiinnittää päähuomio siihen, miten julkistettuja ”totuuksia” si hyökännyt ajoissa, olisi Kosovon albaaneille käynyt samalla tavoin on oikeutettu keskustelupalstoilla, jotka ovat Wikipedian artikkelien kuin juutalaisille kävi toisen maailmansodan aikana (ks. Puheenvuoro ensisijainen erimielisyyksistä käydyn keskustelun alue. Tällöin par- 1. Neutral point of view?). Tässä oletetaan, että sama mitä oli tapahtu- haana analyysimenetelmänä voidaan nähdä retorisen analyysin me- nut toisen maailmansodan aikana, pätee myös Kosovossa ja siksi so- netelmät. Tässä artikkelissa esittelen lyhyesti kaksi uuden retoriikan tatoimet olivat oikeutettuja. Vasta-argumenttina esitettiin, että näitä suurta nimeä, Kenneth Burken ja Chaim Perelmanin, joiden näke- ei voida verrata toisiinsa, koska Kosovon albaaneille tehdyt vääryydet myksien kautta tutkin aineistoani. Lopuksi pohdin, miten Wikipedian olivat mittakaavaltaan pienempiä kuin serbeille toisen maailmanso- potentiaali avoimena tietolähteenä toteutuu: kuinka avoin ja tasaver- dan aikana tehdyt vääryydet (ks. taulukko 1.). tainen media Wikipedia lopulta on? Todellisuuden rakenteeseen perustuvissa argumenteissa luodaan luonnollisen kaltaisia yhdyssiteitä todellisuuden elementtien välille ja Retoriset keinot samalla liitetään tietyt yksittäistapaukset näihin siteisiin. Tämän voi nähdä olevan hyvin lähellä edellistä perustelutapaa, mutta näkökanta Chaïm Perelman (Perelman 1996, Perelman & Olbrechts-Tyteca 1969, on hiukan eri. Kosovon sota -aineistossa tämä retorinen argumentoin- Summa 1996, Kuusisto 1996 ja Kuula 1999) on tuonut retoriikan ana- ti ilmeni muun muassa siten, että joko Naton hyökkäys ja Milosevicin lyysiin uusia teoreettisia välineitä, joilla pystytään erittelemään eri luopuminen vallasta tai Naton hyökkäys ja sotatila Kosovossa yhdis- teksteistä ja puheista niissä käytettyjä argumentaation tekniikoita. Pe- tetään toisiinsa oikeuttaen tai paheksuen samalla tapahtumakulkua. relmanin esittelemässä analyysissä tärkeintä on yleisölähtöisyys. Siinä Kuten edellisessäkin kvasiloogisessa argumentointitavassa, myös täs- tarkastellaan puhujan ja yleisön muodostamaa yhteisymmärrystä esi- sä molempien vastapuolien argumentointi peilaa toisiaan ja näkee eri sopimuksista argumentoinnin perustana. Nämä ennakolta hyväksytyt yhdyssiteet merkittävinä. itsestäänselvyydet, jotka eivät vaadi erityisiä perusteluja, toimivat pu- Kolmannessa, todellisuuden rakennetta muokkaavassa assosiatii- heen viitekehyksenä ja luovat Perelmanin mukaan puitteet koko inhi- visessa argumentointitekniikassa pyritään Perelmanin mukaan yksit- milliselle kanssakäymiselle. täistapausten kuten esimerkkien ja vertauskuvien avulla yleistämään Perelmanin analyysillä voi tutkia eri aineistoista niiden tapoja va- hyväksyttyjä tapahtumakulkuja tai asioita koskemaan myös niiden kuuttaa joko tiettyä erityistä kohderyhmää tai laajaa yleisöä. Perelman ulkopuolisia asioita. Esimerkiksi Milosevicin vertaaminen Hitleriin puhuu lokuksista. Ne ovat sisällöstä riippumattomia arviointiperus- ja Hitlerin valinta pahan symboliksi vaikuttaisi olevan sekä Kosovon teita, jotka yleisö entuudestaan tunnistaa ja hyväksyy. Lokusten kautta sota -keskusteluissa että kansainvälisessä poliittisessa retoriikassa (ks. puhuja suuntaa puheensa yleensä joko erilliselle ja rajatulle yleisölle Kuusisto 1996) yleinen tapa oikeuttaa poliittisia toimia. Se, kuka Hit- tai pyrkii vakuuttamaan laajan yleisön, jolloin puhe tukeutuu mahdol- ler- tai natsi-leiman saa, näyttää aineistossani olevan paljolti kiinni lisimman yleisiin ja hyväksyttyihin arvokäsityksiin. Se tapahtuu eri- siitä, kumman puolen toimintaa kirjoittaja sympatisoi. Monissa koh- laisten argumentaatiotekniikoiden kautta. Kosovon sota aineistossa dissa keskustelijat esittävät hyvinkin samanlaisia vertauskuvia liittäen lokuksia olivat muun muassa oikeudenmukaisuus, vääryyksien esil- pahuuteen joko Naton, Milosevicin, UCK:n4, serbit tai jonkun muun letuominen, puolueettomuus ja faktojen paikkansapitävyys. Erittelen sodan osapuolen. Seuraavasta keskustelunpätkästä (Puheenvuoro 1. seuraavaksi lyhyesti yleisiä argumentaatiotekniikoita, joita käytettiin Neutral point of view?) voidaan tulkita monia eri mielleyhtymiä kuten Kosovo-artikkelin tiedon oikeellisuudesta puhuttaessa. Serbian armeija ja anti-Nato, Hitlerin tappamat juutalaiset ja Milose- Perelman esittelee argumentointitekniikoina assosiatiiviset ja dis- sosiatiiviset tekniikat2. Assosiatiiviset argumentit Perelman jakaa 3. Ks. esimerkiksi Riika Kuusiston (1996) artikkeli, jossa käytettiin Bosnian sodan retoriikassa samoja esi- kuvia, kuin mitä Kosovon sodasta on käytetty keskustelupalstoilla. 2. Nämä Perelmanin käsitteet ovat hyvin lähellä sitä mitä Kenneth Burke tuo esille käsitteellään identifi - kaatiosta ja erottautumisesta (Summa 1996) 4. Kosovon vapautusarmeija (Ushtria Çlirimtare e Kosovës) 118 119

vicin uhrit, mutta selkein oikeuttamisen keino lienee Hitlerin ja Milo- Comparing Milosevic to Hitler is completely stupid and makes no sense sevicin rinnastaminen. Samalla rinnastetaan kaksi eri ajan ja paikan whatsoever. Just a reminder. Hitler’s army was attacking many countries tapahtumaa ja niiden symbolia toisiinsa oikeuttamaan näin kolman- and they killed many people for no apparent reason(world dominance nen toimijan, Naton, teot. ?!) On the other hand, Milosevic has ordered the army to defend a part of Serbia’s own territory! I mean, do you people get that? Kosovo was, is and Well I am just surprised how this article is mostly resided in the side of the will be part of Serbia and as such Serbia has/had the rights to defend it by Serbian military and anti-NATO. To be honest what would happan if NATO all means necessary. Just like US, Germany or any other legitimate count- had not acted? Any idea? Like Hitler in WW2 killed thousands of innocent ry in the world has the right to protect its citizens on their own territory. jewish and other countries people Milosevic would do the same and then If NATO didn’t intervene, today we would have peace in Kosovo and that people would say NATO did not foresee the problematic case. I am not an- story would have been fi nished ages ago and consequences would have ti-serbian but I am for the basic right of the humans to live. 82. 114. 81. 146 been much less then they are now in Kosovo or like in Iraq, Afghanistan… 17:16, 17 May 2007 (UTC) etc where NATO and US led forces tried to “restore” peace.

Puheenvuoro 1. Neutral point of view? – Preceding unsigned comment added by 205. 228. 74. 12 (talk) 11:02, 6 De- cember 2007 (UTC) Kun edellistä puheenvuoroa verrataan seuraavaan puheenvuo- roon (Puheenvuoro 2. Neutral point of view?), voidaan nähdä kuinka Puheenvuoro 2. Neutral point of view? tarkoituksellisilla eronteoilla voidaan purkaa edellisen keskustelijan puheessaan rakentamat eri asioita yhdistävät siteet. Perelmanin as- Perelmanin mukaan argumentointitekniikoilla haetaan laajan ylei- sosiatiivisen argumentoinnin vastapariksi ehdottamassa dissosia- sön hyväksyntää. Tämä konsensushakuinen päämäärä voidaan näh- tiivisessa, kahden asian erottamiseen pyrkivässä argumentoinnissa dä vastakkaisena toisen uuden retoriikan teorian kehittäjän Kenneth puhuja käyttää assosiatiiviselle argumentoinnille vastakkaista meto- Burken konfl iktilähtöiselle retoriikan tutkimukselle. dia vakuuttamisen tukena. Siinä kaksi asiaa, tapahtumakulkua tai il- Kenneth Burken teoria on monin osin hyvin lähellä Perelmanin teo- miötä erotetaan toisistaan väittäen esimerkiksi, että toinen näistä on riaa, vaikka se eroaa siitä taustalähtökohdiltaan. Burkea ei kiinnosta näennäinen ja toinen todellinen. Perelmanin tavoin vakuuttavan argumentoinnin erittely ja analysointi, Kuten assosiatiivisessa argumentoinnissa, myös dissosiatiivisessa vaan eri yhteyksissä kuten runoissa, uutisissa, kirjoissa, virallisissa kir- argumentoinnissa keskustelijat esittivät usein toisilleen vastakkaisen joituksissa piilevien samaistamis- ja erontekoprosessien esilletuomi- ja päinvastaisen näkemyksen asioiden tilasta. Kun esimerkissämme nen (Summa 1996, Burke 1969). Retoristen keinojen piilevyys tuodaan keskustelija aluksi rinnasti Milosevicin ja serbit Hitleriin ja natseihin, hänen teksteissään esille samaistamisprosessien ja näihin liittyvien vastasi toinen keskustelija puheeseen erottaen nämä täysin toisistaan erontekojen kautta (vrt. assosiaatiot ja dissosiaatiot). Samaistamispro- tukeutumalla toisenlaiseen historialliseen kertomukseen. Näin sekä sessien5 avulla Burke tuo esille argumentointitekniikat sellaisissa yh- assosiatiivisia, että dissosiatiivisia argumentaatiotekniikoita käyte- teyksissä, joissa ne eivät yleensä tule esiin. tään rinnan usein samojen sisältöjen kanssa. Esimerkiksi natsit saat- Aineistossani konfl ikti on koko keskustelun lähtökohta ja sen peit- tavat symboloida sekä serbejä valloittajina ja kansanmurhaajina että tämiseen käytetään erilaisia argumentaatiotekniikoita. Tuomalla Natoa kansallisen suvereniteetin rikkojana ja historian vääryyksien esille eri samaistamisprosesseja, voidaan nähdä kuinka samojakin toistajana. Kun vastapuoli yhdistetään johonkin symboliseen pahaan, historiallisia tapahtumia voidaan käyttää hyvin eri tavoin eri asioiden tehdään samalla eroa oman puolen tekojen vääryyksiin. Toisin sa- perustelemiseen. Asetun analyysissäni lähemmäksi Burken näkemyk- noen assosiatiiviset ja dissosiatiiviset tekniikat ovat vain argumentoin- siä ja analyysini käsittääkin enemmän piilevien tekniikoiden purkua nin kaksi kiinteästi toisiinsa sidoksissa olevaa puolta, joiden kautta eri kuin Perelmanin hienojakoisempien tekniikoiden erittelyä. Eronteon sisältöjen avulla vakuutetaan tekojen ja tapahtumien oikeellisuutta ja samaistamisen käytön havainnollistamiseksi olen kerännyt tauluk- ja vääryyttä. Aineistoni merkittävänä piirteenä on, että sisällöt, joita koon 1. keskustelun molempien osapuolien samaistamisia ja eronte- argumentaatiotekniikoilla operoidaan, ovat hyvin samankaltaisia eri koja Kosovon sota -artikkeliin liittyen. keskustelun osapuolilla.

5. Identifi kaation käsitteellä Burke viittaa samaistamiseen, jossa esimerkiksi ilmiö, asia tai henkilö mää- ritetään johonkin laajempaan kokonaisuuteen kuuluvaksi. 120 121

Samaistamiset ja eronteot mikä päätyy totuudeksi ja mikä ei, kun keskustelijoina ovat muut kuin Samaistamiset Eronteot auktoriteettiasemassa olevat puhujat. Wikipedian vahvuuksina ja mahdollisuuksina voikin retorisen ana- Serbian armeija – NATO -vastaisuus Omat intressit – serbivastaisuus lyysin näkökulmasta nähdä: Hitler – Milosevic Hitler – Milosevic » Tiedon ja ”totuuden” käsitteen ymmärryksen laajeneminen auk- 6 Nato – Ihmisoikeudet Serbian armeijan teot – KLA:n teot torisoiduilta tiedontuottajilta myös laajemmalle yleisölle Kosovon sota – toinen maailmansota Jugoslavian joukot – rauhanturvaajat » Erilaisten retoristen keinojen refl ektiivisempi tie- Serbia (sis. Kosovo) – Saksa/USA Naton joukot – sodan aloittajat dostaminen ”totuuden” tuottamisessa

Naton epäonnistuminen Kosovossa Juutalaisten joukkomurha – Kosovon Wikipedian ja wikien mahdollisina heikkouksina ja uhkina voi nähdä: – Naton epäonnistuminen Irakissa/Afga- tapahtumat (rinnastuksen hataruus) nistanissa » Tiedon käsitteen sirpaloituminen ja ns. populististen retoristen Venäjä/Serbia – Propaganda Serbit – natsit keinojen ylikorostuminen

Albaanit – kapinalliset Alkuperäisasukkaat (oikeutetut) – serbit » Neutraaliuden ylikorostuminen ns. kokemuksellisuuden kustannuk-

1 500 000 – 10 000 (määrällistäminen) Puolueellisuus – kirjoittaja/editori sella (laajat ”tietopankit” kuten Wikipedia vs. ns. paikalliswikit) Historia – nykypäivä Wikipedia – spekuloinnit/analogiat Retorisen analyysin näkökulmasta wikejä ja Wikipediaa voitaisiin Kosovo – Dardania Sota aiheena – objektiivisuus kehittää muun muassa niin että: Serbit – valloittajat » Wikipedian alkuperäistä ideaa hyödynnetään useissa eri yhteyk- sissä ja luodaan paikallisia ja kokemusperäisiä kirjoitushistorian Puolueellisuus – eri sodan osapuolet säästäviä internet-foorumeita valtaistamaan paikallisyhteisöjä Wikipedia – Faktat/ NPOV » Tiedon neutraaliuteen suhtaudutaan aina kriittisesti, vaikka sitä pi- Sota aiheena – puolueellisuus detään ns. piilevänä ihanteena tiedon kokoamisen taustalla

Taulukko 1. Kosovon sota -artikkelista käytyjen keskustelujen taustalla olevia samaistamisia ja erontekoja (ks. aineisto). Johtopäätökset Argumentointitekniikoiden analyysi osoittaa, että samat tekniikat Burke korostaa retorisessa teoriassaan, että retoriikka syntyy kon- ovat käytössä molemmilla väittelyn osapuolilla, kun Wikipediassa fl iktin kautta. Ristiriitatilanteissa joudutaan käyttämään erilaisia keskustellaan Kosovon sodasta. Samoin se osoittaa, että tekniikoita vakuuttamis- ja oikeutuskeinoja, jotta ihmisten väliset ainaiset eri- käytetään usein myös samojen tai samantapaisten sisältöjen kans- mielisyydet saadaan peitettyä ja sosiaalisuutta synnytettyä. Konfl iktit sa joko vastapuolen mustamaalaamiseen tai oman puolen tekojen ja niitä peittävät samaistamisprosessit ovatkin retoriikan lähtökohtia oikeuttamiseen. ja samalla edellytyksiä koko inhimilliselle kanssakäymiselle. Argumentointitekniikoiden analyysi ei kuitenkaan anna viitteitä Edellä oleva taulukko 1 on kerätty Wikipedian Kosovon sota -ar- sille mikä olisi totuus tai miten ”totuuksista” tulisi keskustella. Päin- tikkelin ympärillä käydystä englanninkielisestä keskustelusta (ks. ai- vastoin se osoittaa historian ja kansallisten identiteettien kahdet kas- neisto), jossa identifi oimalla ja erottamalla asiakokonaisuuksia kuten vot. Toisaalta kun halutaan vakuuttaa, käytetään eri näkökulmista aikakaudet, paikat ja etnisyys toisiinsa ja toisistaan ne saadaan näyt- esitettyjä kerronnallisia tehostuskeinoja. Toisaalta asioista puhutaan tämään ”luonnollisesti” oikeutetuilta. Kun Wikipedian keskustelua tosina historiallisina tosiasioina. Paul Ricoeur (Kuula 1999) on esittä- vertaa valtamediassa käytyihin poliitikkojen keskusteluihin (esim. nyt, että historian käsitteen voi nähdä sisältävän kaksi samanaikaista Kuusisto 1996), voidaan nähdä, että samat vakuuttamisen tavat pe- tulkintaa: sen voi ymmärtää tarkoittavan todella tapahtuneita tosiasi- riytyvät vallassa olevien keskusteluista arkipuheenvuoroihin ja päin- oita tai niistä luotuja kertomuksia. Samalla tavalla Ricoeur näkee iden- vastoin. Wikipedia on erityisen mielenkiintoinen kanava seurata sitä, titeetin merkityksen kaksipuolisena, sekä yhtenäisyyttä tai samuutta tarkoittavana että itseä toiminnallisena subjektina tarkoittavana. Kun 6. Kosovo Liberation Army. Wikipedian keskustelua lähdetään tutkimaan, tulisikin tiedostaa, että 122 123

niin sanottua neutraalia tietoa tai näkökulmaa ei suurimmassa osassa Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet artikkeleista ole mahdollista löytää. Vahvuudet Heikkoudet Wikipedia on sosiaalinen media, eikä median välittämä sosiaalisuus ole » Tiedon ja ”totuuden” käsitteen » Tiedon käsitteen sirpaloitumisen koskaan objektiivista tai neutraalia, vaan aina subjektiivista ja näkökulmaista. ymmärryksen laajenemisen ja ns. populististen retoristen auktorisoiduilta tiedontuottajilta keinojen ylikorostumisen. myös laajemmalle yleisölle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Wikipedia eroaisi mitenkään perinteisistä medioista kuten sanomalehdistä ja televisiosta. Kuten useat retoriset analyysit todistavat (mm. Kuusisto 1996), on näkökul- Mahdollisuudet Uhat maisuus ja häikäilemätön argumentaatiotekniikoiden käyttö yleis- » Erilaisten retoristen keinojen » Neutraaliuden ylikorostumisen ns. tä myös valtamediassa. Täten tulisikin medialukutaitoa opetettaessa refl ektiivisemman tiedostamisen kokemuksellisuuden kustannuksella korostaa, että kansalaiset oppisivat näkemään sekä argumentaatio- ”totuuden” tuottamisessa. (laajat ”tietopankit” kuten tekniikoiden että näkökulmien taakse ja ymmärtämään ettei ”pelkän Wikipedia vs. ns. paikalliswikit). retoriikan” ulkopuolelle ole objektiivisimmallakaan kirjoittajalla tai lukijalla pääsyä. Tähän Wikipedia on mitä parhain työkalu. Toimenpidesuositukset » Wikipedian alkuperäistä ideaa hyödynnetään useissa eri yhteyksis- sä ja luodaan paikallisia ja kokemusperäisiä kirjoitushistorian sääs- täviä internet-foorumeita valtaistamaan paikallisyhteisöjä. » Tiedon neutraaliuteen suhtaudutaan aina kriittisesti, vaikka sitä pi- detään ns. piilevänä ihanteena tiedon kokoamisen taustalla. 124 125

Kirjoittajasta Perelman, Chaïm 1996: Retoriikan valtakunta. Alkuteos L’Empire Rhetorique. YTM Teemu Mikkonen on tutkijana Tampereen yliopiston uudessa Informaatiotieteiden Tampere: Vastapaino. yksikössä (School of Information Sciences), jossa hän tekee väitöskirjaa nuorten sosiaa- Summa, Hilkka 1996: Kolme näkökulmaa uuteen retoriikkaan: Burke, Perelman, lisen median käytöstä ja identiteetistä. Hänen sähköpostiosoitteensa on teemu.mikko- Toulmin ja retoriikan kunnianpalautus. Teoksessa: Palonen, Kari & Summa, Hilkka nen@uta.fi (toim.) Pelkkää retoriikkaa. Tampere: Vastapaino. Vuorinen, Kimmo 2005: Etnografi a. Teoksessa Ovaska, S., Aula, A. & Majaranta, P. Aineisto (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. s 63 – 78. Tampereen yliopisto, Wikipedia-artikkelit: Tietojenkäsittelytieteiden laitos B-2005-1. http://en.wikipedia.org/wiki/Kosovo_War (22. 6. 2010) Wikipedia-artikkelien keskustelupalstat (22. 6. 2010): http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Kosovo_War http://en.wikipedia.org/wiki/ Talk:Kosovo_War/Archive_3 http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Kosovo_War/Archive_2 http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Kosovo_War/Archive_1 Lähteet Alexander, Jeffrey C 1991: Bringing Democracy Back In: Universalistic Solidarity and the Civil Sphere. Teoksessa C.C Lemert (toim.) Intellectuals and Politics: Social Th eory in a Changing World. Newbury Park: Sage. Burke, Kenneth 1969: A Rhetoric of Motives. Berkeley, Los Angeles, London: University of California Press. Eskola, Jari & Suoranta, Juha 1998: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Famiglietti, Andrew 2010: Negotiating the Neutral Point of View: Politics and the Moral Economy of Wikipedia. Esitys CPOV (Critical Point of View) – konferenssissa 27. 3. 2010, Amsterdam. Saatavissa: http://networkcultures.org/wpmu/cpov/. Luettu 21. 5. 2010. Flyvjberg, Bent 1998: Habermas and Foucault: Th inkers for Civil Society? Th e British Journal of Sociology, Vol. 49, No.2, London. Heikkinen, Hannu L. T., Rovio, Esa & Syrjälä, Leena (toim.) 2006: Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Kansanvalistusseura. Heritage, John 1996: Harold Garfi nkel ja etnometodologia. Jyväskylä: Gaudeamus. Kaunismaa, Pekka & Laitinen, Arto 1998: Paul Ricoeur ja narratiivinen identiteetti. Teoksessa Kuhmonen, Petri ja Sillman Seppo (toim.) Jaettu jana, ääretön raja. Filosofi an julkaisuja 65. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Kemmis, Stephen 2001: Exploring the Relevance of Critical Th eory for Action Research: Emancipatory Action Research in the Footsteps of Jurgen Habermas. Teoksessa Reason, P. & Bradbury, H. Handbook of Action Research, Participative Inquiry and Practice. London: Sage. Kuula, Arja 1999: Toimintatutkimus: Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere: Vastapaino. Kuusisto, Riikka 1996: Sodan retoriikasta. Teoksessa: Palonen, Kari & Summa, Hilkka (toim.) Pelkkää retoriikkaa. Tampere: Vastapaino. Mäkelä, Klaus. (toim.) 1998: Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki: Gaudeamus. Perelman, Chaïm & Olbrechts-Tyteca, Lucie 1969: Th e New Rhetoric: A Treatise on Argumentation. Notre Dame: University of Notre Dame Press. 126 127 Sosiaalinen media ja oppiminen

Tiedonluominen ja sosiaalinen media korkeakoulutuksessa Suorittamisesta yhdessä luomiseen ja arviointiin...... 126 Hanni Muukkonen & Merja Bauters Avoimen oppimisen neljä tulevaisuutta sosiaalisessa mediassa ...... 146 Jukka Purma, Teemu Leinonen & Tarmo Toikkanen

Ketään ei voi pakottaa? Kokemuksia wikin käytöstä työyhteisössä ...... 164 Päivi Keränen & Milla Laasonen Wikiohjelmisto näyttötutkinnon suorittamisen tukena...... 178 Anne-Maria Korhonen 128 129

Tiedonluominen Artikkelissa pohdimme minkälaisia valintoja korkeakouluopetta- ja sosiaalinen media korkeakoulutuksessa ja joutuu tekemään ja toisaalta kuinka suunnitella ja arvioida välit- tävien työkalujen kautta tapahtuvaa yhteisöllistä oppimista. Lopuksi kuvaamme kokemuksiamme kolmannen vertauskuvan eli tiedon- Suorittamisesta yhdessä luomisvertauskuvan pohjalta suunnitellusta ja toteutetusta kurssista luomiseen ja arviointiin sekä Knowledge Practices Environment (KPE) -oppimissovelluksesta. Hanni Muukkonen & Merja Bauters Oppimisen kolme vertauskuvaa

Tiedonhankintavertauskuvan mukaan yksilö omaksuu ja rakentaa Sosiaalinen media tukee ihmisten omasta kiinnostuksesta tietoa mielessään. Tiedonhankintanäkökulmaa voidaan kutsua mo- kumpuavaa tekemistä ja halua osallistua ja osoittaa läsnäolonsa. nologiseksi, koska se tarkoittaa ennen kaikkea oppijan mielen sisällä Artikkelissa käsittelemme näitä sosiaalisen median vahvuuksia tapahtuvaa tietojen prosessointia ja yksilön tuotoksia. Tähän oppimi- korkeakoulutuksen näkökulmasta, mutta samalla esitämme, että sen vertauskuvaan pohjaavat esimerkiksi suurin osa käytössä olevista osallistumisesta tulee uudella tavalla mielekästä, kun osallistu- arviointikriteereistä, ohjeista ja työkaluista. miselle löytyy haastavia avoimia ongelmia ja kohteita. Koulutuk- Osallistumisvertauskuva korostaa sosiaalisten yhteisöjen merki- sessa on eroja siinä, mitä oppimisyhteisö tavoittelee työskentelyl- tystä oppimisen ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Tiedon ei nähdä lään, arviointimenetelmillään ja kriteereillään. Erot nousevat esi- sijaitsevan ihmisen mielessä, vaan se näyttäytyy ja kehittyy osallistu- merkiksi siitä, onko tarkoituksena ensisijaisesti siirtää tietämystä, malla yhteisön työskentelyyn. Oppiminen ja asiantuntijuus ymmär- lisätä vuorovaikutusta yhteisössä vai luoda yhdessä uutta tietoa. retään luonteeltaan dialogisiksi prosesseiksi, joissa vuorovaikutus Tarkastelemme erityisesti trialogista oppimista (Paavola & Hak- toimijoiden välillä tai toimijoiden ja ympäristön välillä on olennais- karainen 2005), jossa yhteinen toiminta organisoidaan pitkäjän- ta. Tätä vertauskuvaa käytetään opetuksessa muun muassa ryhmä- teisesti joidenkin konkreettien, yhteisesti kehitettävien kohteiden töissä. Sosiaalisen median käytössä korostuu usein tämä vertauskuva ympärille. Esittelemme trialogisten koulutuskäytäntöjen suunnit- silloin kun painotetaan vuorovaikutusta, viestintää sekä ajattelun ja teluperiaatteita ja arviointikäytäntöjä kurssiesimerkin kautta. ongelmanratkaisun tekemistä näkyväksi toisille. Vertauskuva näkyy arvioinnissa esimerkiksi ryhmäpohdintojen, keskustelujen ja argu- mentointitaitojen painotuksena. arkastelemme oppimista kolmen vertauskuvan kautta Tiedonluomisvertauskuva puolestaan korostaa toiminnan välit- (Paavola & Hakkarainen 2005, Sfard 1998): tiedonhankin- tyneisyyttä. Se kuvaa oppimista ja toimintaa, jossa vuorovaikutus ta- ta, osallistuminen ja tiedonluominen. Sfard on vuonna 1998 pahtuu yhteisten, välittävien kohteiden kuten suunnitelman, raportin, nostanut esiin kaksi keskeistä oppimisen ja asiantuntijuu- luovan teoksen tai kehitysohjelman työstämisen kautta. Nämä kohteet Tden vertauskuvaa eli tiedonhankinnan ja osallistumisen vertauskuvat. tuovat kolmannen ulottuvuuden monologisen ja dialogisen oppimi- Paavola, Hakkarainen ja kumppanit ovat puolestaan lisänneet näitä sen rinnalle. Siitä on syntynyt käsite trialoginen oppiminen. täydentämään kolmannen vertauskuvan, tiedonluomisen. Vertaus- Kohteita on toiminnan teoriassa (Leontjev 1978, Miettinen & Virk- kuvien avulla voidaan peilata käsityksiä oppimisesta ja tiedosta, toi- kunen 2005) kuvattu eri tason toimintana. Tällaisia ovat esimerkiksi: mijuudesta, opettajan ja opiskelijoiden rooleista oppimisyhteisössä, yhteisen työskentelyn motiivit, uusi työyhteisön käytäntö tai tuoteke- mutta myös oppimisen tuloksena syntyvistä tuotoksista. Keskeinen on hityksen lopputulos. Trialogisen oppimisen lähestymistapa painottaa myös tietokäytäntöjen käsite, joka tarkoittaa yksilöllistä ja yhteisöllistä erityisesti kohteiden eli yhdessä työstettävien asioiden vaiheittais- tiedon käsittelyä ja muokkausta (Schatzki 2001). ta kehittämistä selittämällä, kirjoittamalla, suunnittelemalla erilaisia Koulutuksessa on eroja siinä, mitä oppimisyhteisö tavoittelee työs- välivaiheita ja niiden tuomista muille osallistujille luettavaksi, kom- kentelyllään, arviointimenetelmillään ja kriteereillään. On helppo to- mentoitavaksi ja edelleen kehitettäväksi. Kohteiden yhteisöllinen ke- deta kolmen oppimisen vertauskuvan ohjaavan opetusta, oppimista ja hittäminen edellyttää sekä yksilöiden osallistumista että yhteisöllistä oppimisen arviointia eri suuntiin. sitoutumista kohteiden kehittämiseen. Teoreettisena perustana ovat 130 131

ihmisen ajattelua, ymmärtämistä ja oppimista koskevat mallit, jois- menttien laadun arviointia. Pääasiassa arviointi suoritetaan kuitenkin sa korostuvat tiedonluomisen yhteisölliset käytännöt (ks. Paavola & yksilöarviointina, jolloin päädytään tarkastelemaan kunkin yksilön Hakkarainen 2009, Hakkarainen 2009 ja esim. Scardamalia & Bereiter, roolia ja panosta oppimisprosessissa. 2006, Engeström 1987, Nonaka & Takeuchi 1995). Käsitteellä kollektiivinen älykkyys Hakkarainen (2003) viittaa älyl- Trialogisen oppimisen lähtökohtana ovat välittävä media, jaetut lisiin prosesseihin, jotka ilmenevät enemmän yhteisöllisellä kuin yhteiset tuotokset ja kohteet. Trialoginen lähestymistapa korostaa yksittäisen toimijan tasolla. Tässä lähestymistavassa tulisi pystyä ar- työskentelyä monimutkaisten ongelmien parissa, jolloin työstämi- vioimaan jäsenten panosta yhteiseen tekemiseen ja dokumentteihin: seen tarvitaan monialaista yhteistyötä. On syytä painottaa, että tuo- kykyä tehdä muutoksia niin prosesseihin kuin dokumentteihinkin, tokset ovat luonteeltaan jaetun tai kollektiivisen osaamisen tulosta. kykyä sietää muutoksia ja epävarmuutta, kykyä ottaa vastuuta koko ryhmästä, kommunikaatiotapojen ja -käytäntöjen neuvottelua ja so- Yhteisölliseen oppimisen arviointiin pimista sekä uusien tietokäytäntöjen kehittämistä epävarmoissa tilanteissa. Oppimisen arviointi on usein hankalaa – tai itse asiassa mitä me arvi- oimme, kun arvioimme oppimista. Arvioimmeko tiedon lisääntymistä, Trialogisten oppimiskäytäntöjen kuusi osallistumista, yhteistyötaitoja, ideoiden tuottamista, tiedon sovelta- suunnitteluperiaatetta mista, luovuutta, käsitysten ja käsitteiden perustelemista vai mitä? Onko keskeistä olemassa olevan omaksuminen vai uuden luominen Trialogisen oppimisen keskeiset lähtökohdat on tiivistetty kuuteen ja uusien tietokäytäntöjen omaksuminen ja kehittäminen? suunnitteluperiaatteeseen (Hakkarainen ym. 2006, Lakkala ym. pai- Nina Bondererup Dohn on artikkelissaan (2009) eritellyt tiedon- nossa; Paavola & Hakkarainen 2009). Suunnitteluperiaatteet ovat hankinnan ja osallistumisen vertauskuviin liittyviä vahvoja ristiriitoja. parhaimmillaan työkaluja, joiden avulla voidaan peilata opetus- ja Hän on muotoillut asian siten, että edelleen oletetaan liian usein, että oppimiskäytäntöjä. Kaikkien suunnitteluperiaatteiden soveltaminen käytäntöjä, tietoa ja taitoa voidaan siirtää yksilöstä toiseen, ja opetuk- yhdellä kurssilla ei ole käytännössä mahdollista, sillä toimintaympä- sen arvo syntyy siitä kuinka hyvin tai paljon arvioitava on omaksu- ristöstä syntyy useita rajoituksia. Periaatteita on kokeiltu Knowledge nut niitä. Näin arvioituna on olennaista, että etukäteen määritellään, Practices Laboratory -hankkeessa (http://www.kp-lab.org/) siten, että mitä dokumenteissa, keskusteluissa ja vastauksissa pitäisi esiintyä, on tavoiteltu oppimiskäytäntöjen muuttamista ainakin joiltain osin jotta yksilö olisi saavuttanut tietyn halutun taitotiedon. Tietoa luovas- trialogisten käytäntöjen suuntaan. sa oppimisessa (Muukkonen & Lakkala 2009) puolestaan korostetaan, Tässä artikkelissa esittelemme kehitystyötä yhdellä kurssilla. Ensin että ilmiöihin perehtymisen ja tuotosten pitäisi muotoutua ryhmän kuitenkin kuvaamme suunnitteluperiaatteet ja selostamme käytän- kysymysten, työskentelyn ja tutkimuksen prosesseissa. Haasteita nön kokemusten kautta syntyneitä ajatuksiamme siitä, mihin suunnit- tuottavat myös instituutioiden vaatimukset ja rajoitteet siitä, mitä voi- teluperiaatteiden avulla olisi hyödyllistä kiinnittää huomiota ja kuinka daan tehdä ja mitä oikeuksia kenellekin voi ja saa antaa. Esimerkiksi ne vaikuttavat arviointiin sekä sosiaalisen median käyttöön. Nostam- opettajien ja opiskelijoiden rooleihin kuuluvat usein hyvin erilaiset me myös esille suunnittelun, työvälineiden käytön ja tiedonluomisen oikeudet. eettisiä haasteita. Oppimisen ja opettamisen kuvauksissa on korostettu arvioinnin muutostarpeita ja uusia arviointimenetelmiä. Menetelmiä ovat esi- 1. Toiminnan organisoiminen yhteisesti kehitettävien merkiksi projektioppiminen (Illeris 2004, Dirckinck-Holmfeld 2002), kohteiden ympärille argumentointikäytännöt (Andriessen 2006), osallistumis-, ja dialo- Ensimmäisen suunnitteluperiaatteen mukaan yhteisöllinen ja yksi- gilähtöiset lähestymistavat (Stahl, Koschmann, & Suthers 2006), ver- löllinen työskentely suunnataan jaettujen kohteiden kehittämiseen. taisarviointi (ks. dokumenttien vertaisarviointi, Honkonen-Ratinen Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi raportti, konseptisuunnitel- & Auvinen 2009 sekä Duval 2006 ja Ehlers 2008) ja osallistuvien ulko- ma, tuote, palvelu asiakkaalle tai laajemman ilmiön hahmottaminen puolisten tahojen mukaan ottaminen arviointiin (Seitamaa-Hakka- ja esitteleminen. Yhteisen kohteen kehittäminen tapahtuu vaiheit- rainen ym. 2005). Näissä lähestymistavoissa korostetaan prosessia ja tain. Tyypillisesti työstetään useita versioita, kommentoidaan ja arvi- yhteistyötä. Arviointikriteerit painottavat keskusteluun osallistumis- oidaan, suunnitellaan prosessin etenemistä sekä pohditaan yhteisiä ta, yhteisten tehtävien suorittamista, aikataulussa pysymistä ja doku- tietokäytäntöjä. 132 133

Taulukossa 1 suunnitteluperiaatteiden arviointia varten on luotu jotka edellyttävät yksilön panosta ryhmän hyväksi. Samoin yhteisesti asteikko, jossa on luokiteltu esimerkinomaisesti opiskelijoiden ja kou- neuvotellut päämäärät yhdistävät. lutusorganisaatioiden tyypillisiä tietokäytäntöjä kolmeen luokkaan. Vasen laatikko kuvaa yksilösuuntautunutta ja tietoa toistavaa työsken- Toimiminen yksin annet- Materiaalien jakaminen Yhteisön tai ryhmän telyä, jossa ei ilmene jaettua vastuuta tai rajoja ylittävää pitkäkestoista tujen ohjeiden mukaan tai toiminnoista kertomi- toimintoihin sekä tavoit- työskentelyä. nen ilman että ne vaikut- teisiin osallistuminen ja tavat toisten tekemiseen vaikuttaminen sekä käy- Keskimmäisessä laatikossa on kuvattu käytäntöjä, joille on omi- täntöjen kehittäminen naista rinnakkainen työstäminen, lyhytkestoinen kehittäminen tai rajoittunut käyttö vaikka se tapahtuisikin yhteisöllisesti. Rinnakkai- Henkilökohtaisia ja sosiaalisia tasoja yhdistäviä tavoitteita voivat suudella tarkoitetaan sitä, että opiskelijat jakavat työn paloiksi, joita olla esimerkiksi yhteiset jaettujen lähteiden katselmukset raporttia yksilöllisesti kehittävät eteenpäin ja ryhmä kokoaa nämä palat loppu- työstettäessä tai suunnittelumenetelmien esittely ja arviointitilanteet työn kokonaisuudeksi. Oikeanpuoleisessa laatikossa on kuvattu käy- tuotesuunnittelukurssilla. Tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia proses- täntöjä, joissa jaettujen kohteiden yhteinen työstäminen on keskiössä. sien jakamiseen: tietokohteiden kuten lähteiden, materiaalinen, ku- Tätä jaottelua käytetään myös seuraavien viiden suunnitteluperiaat- vien tai esimerkkien lisääminen, ryhmittely, järjestely myöhempää ja teen kuvauksessa. toistuvaa käyttöä varten esimerkiksi avainsanojen avulla, tilan käyttö organisoinnin keinona tai kirjastojen luominen. Asteikko suunnitteluperiaatteiden arviointia varten Edellytys edellä kuvatulle toiminnalle on avoimen ja luottavan kult- Yksilösuuntautunut Jaettu kohteellinen tuurin syntyminen. Jotta avoimuus ja jakaminen toteutuisivat, on poh- työskentely työskentely dittava yhteisesti toisaalta, millä keinoilla pidetään huolta ryhmien ja Yksilölliset työt Osien kokoaminen Yhteisöllisesti työstetyt yhteisöjen oikeuksista tuotoksiinsa ja ansioista työn alkuperäisinä te- yhteiseksi työksi kohteet kijöinä sekä toisaalta millainen toimintakulttuuri tukee uusien ideoi- Taulukko 1. Tietokäytäntöjen kolme luokkaa. den syntymistä ja kehittymistä.

Toiminnan organisoiminen yhteisesti kehitettävien kohteiden ym- 3. Pitkäkestoinen tiedonluomisen edistäminen pärille ei tarkoita vain kommentointia tai keskustelua, vaikka nämä Pitkäjänteisen tiedonluomisen tavoitteena on syventää ymmärrystä ovat olennaisia yhteisöjen työskentelyssä. Kohteita työstettäessä syn- ilmiöistä, kehittää tuotteita tai lopputuloksia ja käytäntöjä, joilla on tyy ideoita, kysymyksiä, uusia versioita ja kehittyviä malleja. Sekään ei jatkokäyttöä yksittäisten kurssien ja tilanteiden jälkeenkin. Usein täl- riitä, että yhteinen oletettu tulos jaetaan ensin osiin, jotka työstetään laisen aidon jatkokäyttömahdollisuuden tarjoaa kohde, joka kumpuaa erikseen ja sen jälkeen sidotaan yhteen. Parhaimmillaan työstäminen yhteisön kehitystarpeista tai kysymyksistä. Aidoilla kohteilla ja käytän- etenee niin pitkälle, että on vaikea tai mahdotonta erottaa muiden nöillä on vahva toimintaa motivoiva ja organisoiva merkitys, mitä on työpanos omasta. Usein työkaluina on esimerkiksi seuraavia ohjel- myös painotettu projektioppimisessa ja sulautuvassa oppimisessa. mia: kevyet tekstinmuokkaimet, yhteiskirjoitusvälineet kuten Google dokumenttityökalu ja wiki ja yhteisölliset organisoinnin työkalut ku- Tuotokset ja käytännöt Tuotokset ja käytännöt Tuotoksia ja käytäntöjä ten projektisuunnittelu tai vuorovaikutuksen työkalut kuten sosiaali- palvelevat vain meneil- palvelevat rajallisesti voidaan käyttää uudel- nen viestintä, Facebook, Twitter ja Qaiku (katso myös Purma ja muut, lään olevaa kurssia jatkokäyttöä tietyssä leen tai työstää myöhem- ympäristössä, antavat esi- min tässä julkaisussa). merkiksi pohjan aihetta syventäviin kursseihin 2. Yhdessä toimimisen ja toimijuuden tukeminen Tavoitteena on organisoida oppimista niin, että osallistujat ottavat Esimerkkinä pitkäjänteisestä kehittelystä voidaan nähdä se, että vastuuta paitsi omasta oppimisestaan myös yhteisistä prosesseista ja parien, ryhmien tai yhteisöjen työstämiä tuloksia voi jatkaa myöhem- oppimisesta. Tämä suunnitteluperiaate korostaa erityisesti yksilön ja min. Myös tietoresurssien kartoitus, materiaalien kokoaminen tai ke- yhteisön tietokäytäntöjen yhteensovittamista ja toimijuutta. Pedago- hittäminen ja uudet kommunikointi-, kommentointi- tai työkalujen ginen keino tukea yhteensovittamista on luoda välitehtäviä ja etappeja, yhdistelytavat ovat esimerkkejä pitkäjänteisestä kehittelystä. Niille 134 135

on ominaista, että kehitetyt materiaalit ja käytännöt ovat hyödyllisiä tulisi olla tilaa epäonnistumiselle ja siitä oppimiselle monimutkaisia muillekin myöhemmillä kursseilla, tutkimuksissa, työpaikoilla tai ne tehtäviä työstettäessä. hyödyttävät yhteiskuntaa. Haasteena on, miten huomioidaan alkuperäisiä kehittäjiä, hyöty 5. Tietokäytäntöjen ristipölytys kun ei useinkaan näy heti vaan ajan myötä, jolloin kehittäjäryhmä voi Korkeakoulutuksessa on mielekästä tuoda mukaan kurssien työsken- jo olla siirtynyt pois koulutuksesta. Miten jaetaan hyötyä, jos esimer- telyyn mahdollisimman paljon oikeita työelämän kysymyksiä, me- kiksi opiskelijaryhmä muokkaa sovelluskehitysmenetelmiä ryhmänsä netelmiä ja asiantuntijakäytäntöjä. Termillä ristipölytys tarkoitetaan ja asiakkaansa toimintaan tai kehittää menetelmiä, joita he myös myö- yhteistyötä eri yhteisöjen kanssa, esimerkkinä vaikkapa korkeakoulun hemmin hyödyntävät työpaikoillaan. Tämänkaltaista pitkäkestoista ja yrityksen tai organisaation välinen yhteistyö. Monialaisten ryhmien toimintaa menetelmien kehittämisessä on vaikea huomioida nykyi- innovatiivisuus on jo yleisesti tunnistettu, mutta monialaisuuden käy- sessä arvioinnissa. Siten arvioinnin ja arvostuksen tulisi kattaa paljon tännön toteuttaminen on edelleen haasteellista. Se voi tarkoittaa toi- laajempi ajallinen kaari kuin tällä hetkellä. Sen tulisi myös yhdistää saalta opettajien osaamista, materiaaleja ja työvälineitä, mutta myös opetuksellisen ja työelämän arvioinnin ja arvostuksen kriteerit ja tavat. työelämän edustajia kursseilla tai asiakkaina tai useamman koulutus- Tämä vaatii muutosta painotetuissa arvoissa ja käsitykseen arvioinnis- ohjelman opiskelijoita samalla kurssilla. ta yhteiskunnassa laajemminkin. Homogeeninen Muutamasta ryhmästä muodostettu Heterogeeninen 4. Tiedon muodot ja tuotosten tarkastelu yhteisö tai ryhmä kokonaisuus, jossa tiettyjen ryhmien yhteisö tai ryhmä Työelämän tietokohteet ovat muuttuvia ja avoimia (Knorr-Cetina edustajat osallistuvat vain osittain esimerkiksi vierailijoina luennolla 1999, Rheinberger 1997). Ongelmiin ei ole olemassa yhtä selkeää vas- tausta. Osittaisia vastauksia voi olla hiljaisen tiedon tai käsitteellisen Opetusta on harvoin mahdollista järjestää eri koulutusohjelmia tiedon muodossa tai käytännöiksi muotoutuneena. Jos ongelma ei tai eri yhteisöjä yhdistäväksi, sillä rakenteelliset tai kulttuuriset es- edellytä koko oppimisyhteisön ponnisteluja, voi tuntua turhalta sitou- teet rajoittavat rajoja ylittävien kurssien toteutusta. Voidaan kuitenkin tua yhteistyöhön, jossa esitetään vaikeita kysymyksiä, asetetaan tut- myös painottaa ryhmän tai yhteisön verkostoitumista ja osallistumista kimusolettamuksia ja tavoitellaan yksilöiden ideoiden ja käytäntöjen asiantuntijafoorumien keskusteluihin, etsiä asiantuntijoita kommen- yhteensovittamista. Avoimiin kysymys–selitys-prosesseihin ja niistä toimaan tai sitouttaa käyttäjiä tuotteiden suunnitteluun ja kokeiluun. syntyviin epävarmuuden tuntemuksiin voidaan tarjota tukea helpot- Silloin kun haetaan todellista ristipölytystä ja integraatiota, olisi tamalla asioiden esittämistä, vertaamista ja tarkentamista usean tie- luotava eri organisaatioiden yhteisiä kohteita, joiden työstäminen on donmuodon ja näkymän kautta esimerkiksi teksteillä, muokattavilla kaikkien intresseissä ja joihin jokainen panostaa. Yritykset esimerkiksi kaavioilla, käsitekartoilla, kuvilla, videoilla, malleilla ja kysymyksillä. osallistuvat kurssin toimintaan viikoittain ohjaamalla, taustoittamal- la ja arvioimalla ryhmän toimintaa. Ryhmä tuottaa, jäsentää, muuttaa Työstäminen yhdestä Kahden rajoitetun tai Useiden näkökulmien ja tai ideoi esimerkiksi yrityksen toimintoja, palveluita tai viestintää. Par- näkökulmasta kerralla vastakkaisen näkökulman tasojen käyttö, iteratiivi- haimmillaan molemmat sitoutuvat ja hyötyvät toiminnasta kehittäes- valmiiksi käyttö lopputuotoksen nen työn kehittäminen sään yhteistä kohdetta. tuottamiseen ja toimintojen muunta- minen 6. Joustavat työvälineet taustalla Opiskelijoita voidaan tukea monimutkaisten ilmiöiden ja käsitteis- Työvälineet tulisi sovittaa toimintaan. Jotta edellä kuvatun tapais- töjen työstämisessä työkaluilla kuten esimerkiksi piirtämällä, kuvaa- ta toimintaa voidaan toteuttaa ja tukea, työkalujen tulisi mahdollis- malla tai mallintamalla. Monipuolista työstämistä, ennakkoluulotonta taa joustava liikkuminen samanaikaisesta eritahtiseen yhteistyöhön kokeilua ja refl ektointia tuetaan. Koulutuskäytännöissä harvoin nos- sekä eri esitysmuotojen välillä. Tämä edellyttää työkaluilta keskinäistä tetaan esiin epäonnistumisen kokemusta pedagogisena keinona (Ka- kommunikointia ja hyviä läsnäolosta ja toiminnasta tiedottavia omi- pur 2008), vaikka epäonnistuminen voisi opettaa moniulotteisten naisuuksia eli tietoisuusominaisuuksia. Erilaisten kulttuuristen yh- ilmiöiden ja toimintojen mekanismeja. Esimerkiksi epäonnistuminen teisöjen osallistuminen laajentaa välineiden ja viestinten kirjoa, sillä palvelusovelluksen kehittämisessä toimivaksi voi olla monin verroin jokaisen yhteisöön on tyypillisesti kehittynyt omat työkaluekologian- opettavampaa kuin rutiininomainen toiminta. Korkeakoulutuksessa sa eli tietyn yhteisön käyttöön vakiintuneet työkalut. Sen seurauksena 136 137

erilaisten asiakirjamuotojen ja esitystapojen käyttö tulisi mahdollistaa, Kurssi lähti liikkeelle opiskelijaparien asettamista kysymyksistä. samoin kuin kokonaisuuksien ja suhteiden visualisointi, jotta yhtei- Lopputuotoksena oli opiskelijoiden laatima kirjallinen raportti itse nen kohteen muokkaaminen ja jatkokehitys olisi mahdollista. valitusta kulttuurisesta kohteesta kuten ”punk-levyjen kansien merki- tykset” tai ”tilan tarjoumat ja rajoitteet”. Kurssilla käytettiin avoimena Yksipuolinen tai Muutaman sovitun työka- Työkalujen monialainen käyttö verkkoympäristönä Knowledge Practices Environment (KPE) -ym- joustamaton työ- lun käyttö ilman versiointia ja mahdollisuus joustavasti siir- päristöä (http://2d.mobile.evtek.fi /shared-space), jonka työkaluilla kalujen käyttö tai käyttötapojen muunta- tää ja käyttää uudelleen tietoa ja opiskelijat kirjoittivat, kommentoivat, kehittivät ideoita ja kuvauksia mismahdollisuutta soveltaa toimintamalleja sekä jakoivat materiaaleja. Sovellus on kehitetty Euroopan yhteisön Ryhmien työskentelyn arvioinnissa on mahdollista erottaa kuin- rahoittamassa Knowledge Practices Laboratory -hankkeessa (http:// ka monialaisesti, päämääriä, toimintatapoja tukevasti tai uudistavasti www.knowledgepractices.info/). Käsitteiden jäsentämiseen käytet- työkaluja käytetään. Ryhmä tai yhteisö voi esimerkiksi vaihtaa, lisätä, tiin KPE:n visuaalisten mallien muokkaustyökalua (Visual modeling poistaa ehdotettuja työkaluja muuntaen samalla yhteisiä toimintata- editor). poja paremmin ryhmää tai yhteisöä ja sen tavoitteita tukevaksi. Jokaiselle työparille valittiin kurssin ajaksi vastinpari, jonka työtä Koulutusinstituutioiden, organisaatioiden ja yritysten käytännöt he kommentoivat. Myös opettaja kommentoi kurssin aikana työsken- ovat varsin joustamattomia rakenteellisten syiden ja tietoturvaratkai- telyn edistymistä sekä oppimisympäristössä että tunneilla. Viikoittai- sujen takia. Esimerkiksi eräässä instituutiossa wikin laajennusta pitää sen luennon yhteydessä opettaja ja vierailevat asiantuntijat luennoivat erikseen anoa, oikeuden saaminen on epävarmaa ja jos oikeuden saa semiotiikan aiheista. Kurssin keskivaiheilla ja lopussa kaikki parit pi- niin se saadaan käyttöön niin hitaasti, että työkalusta on ilmestynyt jo tivät työnsä aiheesta suullisen esityksen, jonka jälkeen työstä keskus- uusi versio ja kyseinen kurssi on jo loppunut. Jotta työkaluja voisi va- teltiin yhdessä. Kurssi sisälsi myös työpajanomaisia sessioita, joissa lita joustavammin ja ylläpito ja muunneltavuus olisi helpompaa, tulisi opiskelijat työstivät töitään. rakenteita avata. Rakenteiden muuttaminen ja avaaminen on kuiten- Kuvassa 1 on kuvakaappaus semiotiikan metodologia -kurssin si- kin erittäin haasteellista muun muassa avoimuus-, luottamus-, luokit- sältönäkymästä. Vaaleammat pienet laatikot ovat tehtäviä, joihin tuo- telu-, ja tietoturvakysymysten vuoksi. tettuja sisältöjä kuten tiedostoja, verkkosivuja, wikejä, synkronisia keskusteluketjuja ja kommentteja on yhdistetty linkeillä. Linkit piirty- Case semiotiikan metodologia vät viivoina. Kuvassa näkyy useita tehtävien ja sisältöjen muodostamia kimppuja. Jokainen kimppu on parien työstämien jaettujen kohteiden Kurssiesimerkkimme on perusopintojen semiotiikan metodologia- eli kysymysten, hypoteesien, lähteiden, tutkimuskohteen ja näiden kurssi Helsingin yliopiston semiotiikan opintokokonaisuudessa. Sen suhteiden muodostama kokonaisuus. suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty soveltamaan yllä esitettyjä suunnitteluperiaatteita ja arviointikriteerejä. Kurssi perehdyttää semiotiikan tutkimuksen tekemisen perustei- siin kuten kysymysten asetteluun, teorian ja soveltamisen ja analyysin suhteeseen, lähteiden kriittiseen arviointiin semiotiikan erityispiir- teiden kannalta sekä siihen, miten erilaisia lähteitä käytetään eri tar- koituksiin esimerkiksi tapauskohtaisissa analyyseissa. Lisäksi jaksolla perehdytään ja käytetään analysointiin ja jäsentelyyn tarkoitettuja apu- välineitä sekä pohditaan näiden suhdetta semiotiikan menetelmiin. Kurssi pyrkii käytännön työn kautta tutustuttamaan tutkimuksen te- kemisen käytäntöihin. Kurssin toteutus noudatti tutkivan oppimisen mallia (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004), mutta painotuksia on muutettu trialogisen oppimisen teoriaa noudattaen. Yhteistä kohdetta työstettäessä koros- tettiin systemaattisen versioinnin tärkeyttä. 138 139

Kuva 1. Kurssin jaettu työtila eli sisältönäkymän kokonaiskuva. Kuva 2. Lähikuva yhden parin tuotoksista. Oikeassa palkissa on kohteesta tallen- nettua metadataa. 140 141

Lähikuvassa (kuva 2) on keskellä ensimmäinen muistiinpanolap- oli opiskelijoille haasteellista. Osa kommenteista – kuten ”tämä on pu eli nootti joka on tehty KPE:ssä toimivalla tekstinmuokkaimella. kiva” – ei edistänyt työn kehittämistä, kaikki eivät kommentoineet vas- Lapussa ovat parin ensimmäiset tutkimuskysymykset heidän tutki- tinparin työtä ja lisäksi koettiin, että osa kommenteista ei osunut ai- muskohteestaan ja kysymyksiin luonnostellut hypoteesit. Kurssin ede- heeseen. Kurssiin ollaankin nyt sisällyttämässä harjoitusta hyvistä tessä vastinpari on kommentoinut ensimmäistä noottia, jonka jälkeen kommentointikäytännöistä. kysymysten, hypoteesien, menetelmien, käsitteiden, materiaalin ja Luennointiosuudessa oli myös parantamisen varaa, sillä ne toteu- lähteiden jäsentäminen, kehittäminen ja tuottaminen on jatkunut ke- tuivat niin, että vieraileva tai kurssin luennoitsija puhui, kysyi onko hämäisesti eteenpäin. Prosessinsa pari on järjestänyt ensimmäisen kysymyksiä, mutta vuorovaikutus sekä yhteinen työstäminen jäivät nootin ympärille. siihen. Olisi hyvä yrittää laajentaa luennoinnin käsitettä siten, että se Kurssilla käytettävät oppimisen arviointimenetelmät ja -kriteerit sisällyttää vuorovaikutusta luennoitsijan ja osallistujien välillä luento- pohjautuivat trialogisen oppimisen teoriaan. Arvioinnissa painotet- tilanteen jälkeenkin yhteisten muistiinpanojen, keskustelujen ja vas- tiin loppuraportin arvioinnin lisäksi sitä, miten opiskelijat osallistui- taavien muodossa. vat sekä parina että koko luokassa tapahtuvaan tiedonluomiseen ja työstämiseen. Arvioinnissa otettiin huomioon sekä oppituntien aikai- Johtopäätökset ja suositukset nen että välinen toiminta oppimisympäristössä seuraavien kriteerien mukaan: Trialogisen oppimisen lähestymistapa korostaa jaettujen tietokohtei- » Loppuraportin sisältö ja muoto den ja käytäntöjen kehittämistä yhdessä. Kuvasimme tietoa luovan » Osallistuminen yhteisen tietokohteen työstämiseen ideoimalla oppimisen suunnitteluperiaatteiden soveltamista korkeakoulutukses- ja kirjoittamalla sa semiotiikan metodologia -kurssin esimerkin avulla. » Muiden ideoihin tarttuminen ja edelleen kehittäminen Tietoa luovan oppimisen kehittämiseen ja arviointiin liittyy vielä » Tiedon, materiaalien ja toimintatapojen jakaminen muiden kanssa monta avointa kysymystä ja epävarmuustekijää, esimerkiksi se, miten » Aktiivinen toiminta KPE-ympäristössä ja vastuun ottaminen sen ja millä perusteilla arvioidaan yhteisöllistä työstämistä. On erityisen järjestämisestä haasteellista arvioida miten osallistuja alkaa ottaa vastuuta ryhmän ja yhteisön toiminnasta ja edistymisestä. Opettaja muodosti yllä olevien kriteerien perusteella kirjallisen Kysymyksiä herättää myös, onko mahdollista, että yhteisöllisten palautteen, jonka hän lähetti opiskelijoille. Palautteesta ilmenivät työskentelymuotojen kehittyminen yhdistää työelämää ja koulutus- yhteistyön, versioiden ja luonnosten painotukset sekä kommentoin- käytäntöjä? Nähdäänkö tietoa luovan oppimisen mallintamisen ja ti ja kommenttien huomioon ottaminen. Muu palaute oli työtilassa soveltamisen tarjoavan vastauksia keskeisiin korkeakoulutuksen muu- kommentteina sekä integroidussa wikissä, jossa raportit kirjoitettiin. tostarpeisiin? Löydetäänkö opiskelijoiden, opettajien ja osallistuvien Opiskelijat puolestaan antoivat opettajalle oman vastineensa siitä, ko- asiakkaiden näkökulmasta mielekkäitä tapoja osallistua tietoa luoviin kivatko he oman toimintansa vastaavan opettajan kuvausta. Tämän prosesseihin? Miten ratkaistaan uuden tiedon omistusoikeudet? neuvotteluprosessin lopuksi päädyttiin arvosanaan. Loppuraportin Nopeasti kehittyvä tieto- ja viestintätekniikka on muuttanut tieto- kommentit, kuten muutkin kurssin aikana annetut kommentit ovat käytäntöjä. Sosiaalisen median sovellusten kehittäjä ja käyttäjä tör- kaikkien nähtävillä ja käytettävissä oppimisympäristössä (Jalonen, mää monesti tietojärjestelmien jäykkiin rakenteisiin. Myös ylläpito Bauters & Kosonen 2010). ja työkalujen yhteensopivuus aiheuttavat ongelmia. Rakenteita tulisi Kiinnostava huomio tällaisesta vaiheittaisesta arvioinnista oli se, avata, jotta yhteisöjen toiminta yli organisaatioiden rajojen olisi mah- että vasta opettajalta saadun yhteenvedon jälkeen opiskelijat havah- dollista, työkaluja voisi valita joustavasti ja ylläpito ja muunneltavuus tuivat selostamaan sellaisia yhteisen toimintansa muotoja, joita ei voi helpottuisivat. jäljittää työtilasta kuten yhdessä kasvotusten kirjoittaminen, kuvien analyysi, luonnosteleminen ja käsitteiden jäsentäminen ja näiden työ- tilaan siirtäminen. Kaikkia suunnitteluperiaatteita ei onnistuttu noudattamaan koh- teellisessa työstämisessä. Muun muassa hyvien kommenttien muo- dostaminen, niiden ajoissa saaminen ja kommenttien huomioiminen 142 143

Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet

Vahvuudet Heikkoudet » Sosiaalisen median sovellusten saatavuus on hyvä ja ohjelmien » Sosiaalisen ja yhteisöllisen median keskeinen heikkous on, että ne aloituskynnys on usein matala. Koulutusinstituutioiden hajauttavat tietämyksen ja osallistumisen useaan erilliseen sovellukseen, ympäristöt ovat usein laiteriippuvaisia toisin kuin avoimeen jotka eivät ole yhteydessä keskenään. Usean, vaikkakin helpon, lähdekoodiin pohjaavat sosiaalisen median ratkaisut. työkalun käyttöönotto, hallinta, ja käytäntöjen muodostaminen » Työkalujen valinnan ja yhdistelemisen mahdollisuudet alkavat näiden ympärille on työlästä ja käyttö jää usein lyhytjänteiseksi. olla hyvällä tasolla. Ne mahdollistivat tiedon, tuotosten, » Instituutioiden ja organisaatioiden näkökulmasta sosiaalisen median ideoiden ja tehtävien helpomman jakamisen ryhmän jäsenten ohjelmia ja työkaluja on vaikea hallinnoida ja ylläpitää, jolloin muun ja kurssiin osallistujien kesken sekä yhdessä työskentelemisen muassa tuki ja ohjelmien ajan tasalla pitäminen muodostuvat haasteeksi. paremmin kuin laitosten oppimisympäristöt. » Sosiaalinen media ymmärretään edelleen useasti pelkästään keskustelun » Mahdollistaa yhtäaikaisen ja vuorottelevan yhdessä työstämisen mahdollistajana eikä jaettujen kohteiden yhdessä työstämisen välineenä. muodot. Syötteet, muutosten seurattavuus sekä toimiva » Tietokäytäntöjen refl ektoinnin puute on heikkous, joka versiointi ovat pidemmälle vietyjä ja käytännön työssä testattuja näkyy esimerkiksi siinä, ettei hahmoteta, miten yhteisön toimintoja ja ominaisuuksia sosiaalisessa mediassa, joten niiden viestintästrategia vaikuttaa työn organisointiin ja edistymiseen. käytettävyys on usein hyvä. Nämä ovat olennaisia ominaisuuksia myös tietokäytäntöjen kehittämisen näkökulmasta. » Sosiaalinen media mahdollistaa helpomman verkottumisen kuin suljetut institutionaaliset ympäristöt, samoin kuin tiedon nopean ja laajemman saatavuuden. Nämä tekijät mahdollistavat joustavampia ja uutta luovia toimintoja ja tuloksia yli organisaatioiden ulottuvissa verkostoissa.

Mahdollisuudet Uhat » Sosiaalisen ja yhteisöllisen median tarjoamat vihjeet ja » Pitkäjänteinen tiedonluomisen ja -kehittelyn prosessi voi ominaisuudet helpottavat jakamisen ja yhdessä työstämisen yllättäen katketa sosiaalisen median välineillä. Kun opiskelija toimintamallien omaksumista. Tällaisia ominaisuuksia ja valmistuu, hän tavallisesti menettää koulutusorganisaationsa työkaluja ovat muun muassa yhteiskirjoittamisen välineet, sovellusten käyttöoikeudet ja sisällöt. Samoin voi käydä, kun kokonaisuuksien jäsentäminen, tietoisuusominaisuudet, versioinnin yritykset muuttavat toimintansa maksulliseksi tai organisaatiot seuranta, tietokäytäntöjen ja osallistumisen visualisointi. lopettavat välineiden ylläpidon projektirahoituksen loppuessa. » Yksilön ja ryhmän vuorovaikutuksen ja yhteisen työskentelyn » Tekijänoikeuksien menettäminen, omiminen ja yleinen oikeuksien suunnitteleminen ja koordinointi voivat helpottua sosiaalisen median hämärtyminen. Esimerkiksi on vaikea hahmottaa milloin on olennaista, välineillä. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa läsnäoloa että oikeudet ovat yksiselitteisesti jonkun henkilön ja milloin oikeudet viestittävät ja yhteisen aikataulun sopimista tukevat toiminnallisuudet ovat usean henkilön yhteisiä tai milloin instituution. Haasteena on, sekä yhteishengen ja luottamuksen syntymistä edesauttava millaisia tekijänoikeuksiin liittyviä määrittely- ja valvontakäytäntöjä sosiaalinen vuorovaikutus (katso Jäkälä ja Pekkola tässä julkaisussa). tulisi muodostaa nykyisessä ja tulevassa yhteiskunnassa (tarkemmin » Keskeinen mahdollisuus on myös refl ektoinnin lisääminen Tamminen, Lehmuskallio ja Johnson tässä julkaisussa). hyödyntämällä sosiaalisen media ominaisuuksia. Näiden avulla » Tietyissä tapauksissa tiedon tallentaminen pilvipalvelutyylillä on uhka, on mahdollista seurata sekä sisällöllistä kehittymistä, tarkastella koska omiin tietoihin ja niiden sijaintiin ei voi suoranaisesti vaikuttaa. omaksuttuja tietokäytäntöjä että arvioida prosessin etenemistä ja » Neurologiset tutkimukset ovat nostaneet esille yhteyden digitaalisten lopputuloksi. Opiskelijaryhmä ja opettaja voivat seurata esimerkiksi välineiden ylettömän ja kritiikittömän käytön ja kapeutuneiden toisistaan riippuvien tai toisiinsa vaikuttavien asioiden edistymistä ajatteluprosessien ja -taitojen välillä (katso Carr 2010a ja keskustelua visuaalisesti tai jäsentää tehtäviä, materiaaleja ja kommentteja. aiheesta Carr 2010b). Näissä on kiinnitetty huomiota siihen, että ajattelu muuttuu pirstaleisemmaksi, latteammaksi, lyhytjänteisemmäksi ja vähemmän abstraktiksi (katso myös Koponen tässä julkaisussa). 144 145

Toimenpidesuositukset Ehlers, U-D. 2008: Web 2.0 – eLearning 2.0 – Quality 2.0 – Perspectives on a change in » Tukea sosiaalisen median kehitysstrategioita, jotka huomioivat tie- learning culture and quality concepts. Teoksessa A. Hohenstain & K. Wilbers (toim.), tämyksen ja tietokäytäntöjen pitkäkestoisen luoteen. Nämä liitty- Handbuch E-Learning. Köln. vät sekä välineiden kehittämiseen, tietojärjestelmien organisoimi- Engeström, Y. 1987: Learning by Expanding. Helsinki: Orienta-Konsultit. seen että tekniikan välittämien tietokäytäntöjen kehittämiseen. Hakkarainen, K. 2003: Tieteellinen kognitio, kulttuurinen oppiminen, ja tiedon yhteisöllinen » Koulutuksen näkökulmasta erityisesti insinööritieteissä painotetaan vah- tuottaminen. Kasvatus, 34, 1 s. 5 –17. vasti prosessinhallintaa, yhteiskunnallisissa ja humanistisissa tieteissä Hakkarainen, K. 2009: A knowledge-practice perspective on technology-mediated learning. puolestaan käsitteellistä mallintamista ja teoreettista käsittelyä. Näiden International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 4, s. 213 –231. suhteellinen tasapainottaminen on trialogisen lähestymistavan keskei- Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. 2004: Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja nen tavoite. Näitä tukisi kriittisen ajattelun, refl ektoinnin ja tietoa luovi- kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. 6. uudistettu painos. Porvoo: WSOY. en oppimiskäytäntöjen levittäminen, kehittäminen ja jalkauttaminen. Hakkarainen, K., Ilomäki, L., Paavola, S., Muukkonen, H., Toiviainen, H., & Markkanen, H. 2006: Design principles and practices for the knowledge practices » Koulutusorganisaatioissa tiedonluomisen lähestymistapaan tuli- laboratory (KP-Lab) project. Teoksessa W. Nejdl & K. Tochtermann (toim.), Innovative si liittää tietoinen tekijänoikeuksien soveltamisen kehitystyö, opet- approaches for learning and knowledge sharing proceedings of the fi rst European taminen ja liittäminen opetuskäytäntöihin ja menetelmiin. conference on technology-enhanced learning, EC-TEL lecture notes in Computer » Sosiaalisen median sovellusten perusrakenteiden ja ylläpidon hel- Science. s. 603 – 608. Berlin, Germany: Springer. pottaminen, jotta insituutioissa ja organisaatioissa voitaisiin tu- Honkonen-Ratinen, K., & Auvinen A-M. (toim.) 2009: Vertaistuotannon laadun hallinta: kea useampia välineitä ja laajempaa käyttäjäkuntaa. Käsikirja vertaistuotannon laadun hallintaan. http://www.eoppimiskeskus.fi /images/ stories/AVO/qmpp-handbook-fi nnish_ver10.pdf. Luettu 2. 4. 2010. Illeris, K. 2004: Adult education and adult learning. Roskilde: Roskilde University Press. Kirjoittajista Jalonen, S., Bauters, M. & Kosonen, K. 2010: Verkkoteknologia tietokäytäntöjen Hanni Muukkonen, PsT, opettaa kasvatuspsykologiaa lehtorina Helsingin yliopis- kehittämisessä yliopiston semiotiikan metodologia-kurssilla. Esitys seminaarissa Sulautuva ton opettajankoulutuslaitoksessa. Lisäksi hän tutkii ja kehittää yhteisöllistä oppimis- opetus - Blended Learning 2010, 11. 3. –12. 3. 2010, Helsinki. http://blogs.helsinki.fi / ta, teknologian pedagogista käyttöä ja teknologiavälitteisiä tietokäytäntöjä CRAD- sulautuvaopetus/verkkoteknologia-tietokaytantojen-kehittamisessa-yliopiston- LE-tutkimusryhmässä Käyttäytymistieteiden laitoksella. Sähköpostiosoite on hanni. semiotiikan-metodologia-kurssilla/. Luettu 25. 4. 2010. muukkonen@helsinki.fi Kapur, M. 2008: Productive failure. Cognition and Instruction, 26, s. 379 – 424. Merja Bauters on fi losofi an tohtori taiteiden tutkimuksen laitokselta Helsingin Knorr-Cetina, K. 1999: Epistemic cultures: How the sciences make knowledge. Cambridge, yliopistosta. Hän tutkii ja opettaa semiotiikkaa, käytettävyyttä, käyttökokemusta ja MA: Harvard University Press. tulkintaa Helsingin yliopistossa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän Lakkala, M., Paavola, S., Kosonen, K., Muukkonen, H., Bauters, M., & Markkanen, suunnittelee ja testaa käyttäjien käyttökokemuksia kehitettävistä ja käyttöön sovel- H. 2009: Main functionalities of the Knowledge Practices Environment (KPE) aff ording lettavista teknologioista. Sähköpostiosoite on merja.bauters@metropolia.fi knowledge creation practices in education. Teoksessa C. O’Malley, D. Suthers, P. Reimann, & A. Dimitracopoulou (toim.), Computer supported collaborative learning practices: Lähteet CSCL2009 Conference proceedings. s. 297 – 306. Rhodes, Greece: International Society Andriessen, J. 2006: Arguing to Learn. Teoksessa K. Sawyer (toim.), Handbook of the of the Learning Sciences (ISLS). Learning Sciences. s.443 – 459. Cambridge: Cambridge University Press. Lakkala, M., Ilomäki, L., Kosonen, K., Paavola, S., & Muukkonen, H. painossa: Carr, N. 2010a: Th e Shallows: What the Internet Is Doing to Our Brains. W.W. Norton & Co. Exploring the applicability of Trialogical Design Principles for examining knowledge Carr, N. 2010b: Steven Pinker and the Internet. http://www.roughtype.com/ practices in education. Teoksessa A.I. Morch, A. Moen, & S. Paavola (toim.), archives/2010/06/steven_pinker_a.php. Luettu 18. 8. 2010 Collaborative Knowledge Creation: Practices, Tools, Concepts (luku 10). http://www. Dirckinck-Holmfeld, L. 2002: Designing virtual learning environments based on problem knowledgepractices.info/wiki/index.php?title=Handbook_on_Trialogical_Learning. oriented project pedagogy. Teoksessa L. Dirckinck-Holmfeld, & B. Fibiger (toim.), Haettu 27. 9. 2010. Learning in virtual environments. s. 31 – 54. København: Samfundslitteratur. Leontiev, A. N. 1978: Activity, Consciousness, and Personality. Englewood Cliff s, NJ: Dohn, N. B. 2009: Web 2.0: Inherent tensions and evident challenges for education. Prentice Hall. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 4, s. 343 – 363. Miettinen, R., & Virkkunen, J. 2005: Epistemic objects, artifacts and organizational change. Duval, E. 2006: LearnRank: Towards a real quality measure for Learning. Teoksessa Organization, 12, s. 437 – 456. U-D. Ehlers & J.M. Pawlowski (toim.), Handbook of Quality and Standardisation in Muukkonen, H. & Lakkala, M. 2009: Exploring metaskills of knowledge-creating inquiry in ELearning. Heidelberg higher education. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 4(2), s. 187 – 211. 146 147

Nonaka, I., & Takeuchi, H. 1995: Th e Knowledge-Creating Company. How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford: Oxford University Press. Paavola, S., & Hakkarainen, K. 2005: Th e Knowledge Creation Metaphor – An Emergent Epistemological Approach to Learning. Science & Education, 14, s. 535 – 557. Paavola, S., & Hakkarainen, K. 2009: From meaning making to joint construction of knowledge practices and artefacts – A trialogical approach to CSCL. Teoksessa C. O’Malley, D. Suthers, P. Reimann, & A. Dimitracopoulou (toim.), Computer supported collaborative learning Practices: Proceedings of the 9th international conference of Computer Supported Collaborative Learning, Volume 1. s. 83 –92. International Society of the Learning Sciences. Rheinberger, H. J. 1997: Toward a history of epistemic things: Synthesizing proteins in the test tube. Stanford, CA: Stanford University Press. Scardamalia, M. & Bereiter, C. 2006: Knowledge building: Th eory, pedagogy, and technology. Teoksessa K. Sawyer (toim.) Th e Cambridge handbook of the learning sciences. s. 97 – 115. Cambridge, MA: Cambridge University Press. Schatzki, T. 2001: Introduction: Practice theory. Teoksessa T. Schatzki, K. Knorr-Cetina, & E.von Savigny (toim.) Th e practice turn in contemporary theory. s. 1 – 14. London, UK: Routledge. Seitamaa-Hakkarainen, P., Lahti, H., & Hakkarainen, K. 2005: Th ree design experiments for computer-supported collaborative design. Art, Design & Communication in Higher Education, 4(2), s. 101 – 119. Sfard, A. 1998: On two metaphors for learning and the dangers of choosing just one. Educational Researcher, 27, s. 4 –13. Stahl, G., Koschmann, T., & Suthers, D. D. 2006: Computer-supported collaborative learning: An historical perspective. Teoksessa R. K. Sawyer (toim.), Cambridge handbook of the learning sciences. s. 409 – 426. Cambridge: Cambridge University Press. Kirjallisuutta Muukkonen, H., Lakkala, M., & Hakkarainen, K. 2005: Technology-mediation and tutoring: how do they shape progressive inquiry discourse? Journal of the Learning Sciences, 14(4), s. 527 – 565. Sawyer, R. K. 2006: Cambridge handbook of the learning sciences. Cambridge: Cambridge University Press. 148 149

tansa tueksi. Aatteellisten liikkeiden opistot muodostivat varsinaisen Avoimen oppimisen koulutusjärjestelmän rinnalle vapaan sivistystyön perinteen. Vapaa si- neljä tulevaisuutta vistystyö on toteuttanut avoimen oppimisen ajatusta, vaikkakin aina järjestävän liikkeen ehdoin. sosiaalisessa mediassa Myös kirjastojärjestelmä sekä Yleisradio ovat osaltaan toimineet suomalaisen avoimen oppimisen mahdollistajina. Julkinen kirjasto- Jukka Purma, Teemu Leinonen & Tarmo Toikkanen palvelu on tarjonnut omaehtoisen opiskelun mahdollisuuden lähes tasapuolisesti kaikille kansalaisille. Modernissa hyvinvointiyhteiskunnassa oppiminen ja opiskelu on Avoin oppiminen tarkoittaa oppijan oma-aloitteista ja omaehtoista nähty hyveenä. Itsensä kehittämisen on oletettu olevan yhteiskunnan opiskelua, joka on vapaata monista koulutustoiminnan rajoitteista yleisen edun mukaista. Tämän näkemyksen myötä alun perin itsera- kuten tutkinnoista tai yhteisestä ajasta ja paikasta. Avoin oppiminen hoitettuina organisaatioina aloittaneet aatteellisten liikkeiden oppilai- on noussut kansainvälisen opetus- ja oppimistutkimuksen kohteeksi tokset ovat tulleet julkisen tuen piiriin. erityisesti internetin ja sosiaalisen median kehityksen myötä. Mahdol- Jälkiteollisessa yhteiskunnassa vapaa-aika on lisääntynyt. Samalla lisuus julkaista oppimateriaaleja verkossa ja toimia yhdessä sosiaali- perinteisten aatteellisten liikkeiden merkitys on vähentynyt. Kasvanut sen median työvälineillä on nähty uutena mahdollisuutena oppimi- vapaa-aika ja aatteellisten liikkeiden kuihtuminen on mahdollistanut selle, opetukselle ja koulutukselle. Tässä kirjoituksessa pohdimme sitä, myös uudenlaisen avoimen oppimisen – täysin yksilön omista tarpeis- miten verkko, joka voimauttaa avoimeen oppimiseen, tulisi nähdä ta lähtevän itsensä kehittämisen. suhteessa vapaaseen sivistystyöhön ja koulutusjärjestelmään. Onko Vaikka voimmekin perustellusti väittää, että täydellinen vapaus yliopistojen asema korkeimman tiedon opettajana uhattuna, kun ne määritellä omat tarpeensa ja tavoitteensa on illuusio, on ihmisten jakavat samaa tietoa avoimesti verkkoon? Kuinka verkko toimii yksi- mahdollisuus valita kasvanut merkittävästä viime vuosikymmeninä. löiden, yhdistysten ja pienyritysten omaehtoisen oppimisen alustana? Tieto- ja viestintätekniikan myötä voimme esimerkiksi valita luem- Voidaanko avointa oppimista ohjata toteuttamaan snellmani- meko entisen kotipaikkamme paikallislehteä vai New York Timesia. laista sivistysajattelua ja kantamaan vapaan sivistystyön arvoja? Myös vieraiden kielten osaamisen yleinen laajentuminen, matkus- tamisen ja kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen ovat lisänneet valinnanvapauttamme. voimella oppimisella tarkoitetaan itseohjautuvaa oppi- Internet ja sosiaalinen media toimivat uusina avoimen oppimisen mista ilman ulkoisia rajoitteita. Avoimessa oppimisessa yk- mahdollistajina. Internetin myötä tiedon äärelle pääsy on laajentunut, silön ajatellaan itse asettavan omat tavoitteensa ja järjestä- nopeutunut ja helpottunut entisestään. Sosiaalinen media puolestaan vän itsensä oppimistilanteisiin. Klassinen esimerkki avoi- tuo mukaan vuorovaikutusmahdollisuudet muiden oppijoiden kans- Amesta oppimisesta on Platonin Ἀκαδήμεια (Akademeia, Akatemia). sa. Sosiaalisen median avulla tiettyä aihetta voi tutkia ja opiskella mui- Platonin Akatemiassa vapaat miehet käyskentelivät puutarhassa kes- den aiheesta kiinnostuneiden kanssa osallistujien maantieteellisestä kustelen fi losofi asta: käsityksistään maailman ja ihmisen luontees- sijainnista tai organisaatiorajoista riippumatta. ta sekä politiikasta. Akatemian toiminnan mahdollisti se, että vapaa Keskustelua avoimesta oppimisesta ei ole järkevä käydä irrallaan mies kuului harvalukuiseen eliittiin, jonka elintason ja vapaa-ajan ta- muusta koulutuspoliittisesta keskustelusta. Kun avoin oppiminen kasi laaja orja- ja naistyövoiman käyttö. Vapaiden miesten yhteisöllä määritellään vapaa-aikana tapahtuvaksi oppimiseksi, vastaparina oli mahdollisuus asettaa omat tavoitteensa ja järjestää itselleen oppi- sille ovat monenlainen päätoiminen opiskelu koulutusohjelmissa ja mistilanteita. työn yhteydessä sekä työhön liittyvä opiskelu. Päätoiminen opiske- Teollistumisen aikana oppiminen nähtiin mahdollisena luokkaero- lu tähtää tutkintoon, pätevyyteen tai tutkimustyöhön. Työssä tehtävä jen tasoittajana tai yhteiskunnallisen muutoksen synnyttäjänä. Työ- opiskelu on suoraan työhön tai työssä kehittymisen vaatimuksiin liit- läisten ja maanviljelijöiden järjestäytyminen loi materiaaliset puitteet tyvää opiskelua. koota tietyistä aiheista kiinnostuneita oppijoita ja opettajia yhteen. Tässä kirjoituksessa esitämme, minkälaisia muotoja päätoimisen Järjestöt ja aatteelliset liikkeet perustivat kansanopistoja ja oppilaitok- opiskelun, työssä oppimisen ja avoimen oppimisen järjestelmä voi sia. Liikkeiden omat painokoneet suolsivat oppimateriaaleja toimin- saada niiden nivoutuessa toinen toisiinsa. Monia näistä muodoista 150 151

voidaan pitää epätoivottavina, jos yhteiskunnassa arvostetaan tietoa, seen. On väitetty, että koulutuksen keinoin ei voida vastata muuttuvien sivistystä ja oppineisuutta. työtehtävien ja työurien vaatimuksiin. Ammattiin suuntautuvat kou- lutusputket voivat johtaa katoavaan ammattiin, kun taas yleisluontei- Koulutus säilyttää ja uudistaa semmat tutkinnot saatetaan kokea työmarkkinoilla riittämättöminä. Jos koulutuksen tehtävänä pidetään sitä, että nuoresta saadaan Koulutuksella voidaan nähdä ainakin kaksi yhteiskunnallista perus- osaava työntekijä, koulutus voi olla sekä yksilölle että yhteiskunnalle tehtävää: toisaalta yhteiskunnan säilyttäminen ja toisaalta sen uu- pettymys, jos polku päättyy ilman hyväksyntää osaamisesta työnteki- distaminen. Jotta olemassa olevan elämisen muoto säilyisi siinä jänä. Pettymystä vahvistaa vielä se, että suomalainen koulupolku on vallitsevine tapoineen, arvoineen ja valtarakenteineen, olisi tulevien kansainvälisessä vertailussa melko pitkä. Poliittisessa keskustelussa sukupolvien omaksuttava edellisten sukupolvien osaaminen, tiedot, työllisyys ja työvoimaan siirtyminen ovat suuria, tärkeitä asioita. Jos taidot, arvot ja asenteet. Koulutuksella on näin merkittävä kulttuuria koulutusjärjestelmässä nähdään ongelmia näihin liittyvissä tavoit- säilyttävä tehtävä. teissa, koulutusjärjestelmälle kasataan valtavia muutospaineita. Kou- Toisaalta koulutuksen tulisi kyetä uudistamaan yhteiskuntaa, jotta lutusjärjestelmän muut tehtävät kuten kulttuurin säilyttäminen ja kulttuurin perusarvot voisivat toteutua. Yhteiskunnan sisältä ja ulkoa pitkäjänteinen uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen saattavat jää- nouseviin haasteisiin vastaaminen edellyttää tulevaisuuden enna- vät näissä paineissa toissijaisiksi. kointia, varautumista ja suunnittelua. Myös tässä tehtävässä koulutuk- Oppilaitosten sisällä koulutuksen tehtävä ymmärretään yleensä sella nähdään olevan keskeinen rooli. laajasti; tutkimus- ja opetushenkilöstön arvoissa korostuvat kulttuuria Usein kulttuuria ja yhteiskuntaa säilyttävät ja uudistavat koulutuk- säilyttävät ja pitkän tähtäimen yhteiskunnalliset tavoitteet. Tämä voi- selliset tavoitteet joutuvat törmäyskurssille. Välinpitämättömyys tule- daan myös ymmärtää instituutioiden taipumuksena suojella itseään. vaisuuden tuomia haasteita kohtaan voi lopulta johtaa säilytystyöhön Esimerkiksi viime vuosina käyty huippuyliopistokeskustelu voi- tarvittavien resurssien loppumiseen. Samalla kun säilytämme olemas- daankin nähdä vain uutena eränä vuosikymmeniä jatkuneessa, välillä sa olevaa kulttuuria, tulisi nuorten kasvaa yhteiskunnan tuottaviksi kovasanaisessakin väittelyssä koulutuksen ja yhteiskunnan menes- jäseniksi. Koulutuksen tulisi tarjota niitä tietoja ja taitoja, joita yhteis- tyksen suhteesta. 1990-luvun lama ja tietotekniikan mahdollistama kunnan kokonaisvaltainen menestyminen tulevaisuudessa edellyttää. tarkempi numeerinen mittaus juurruttivat tulosvastuullisuuden kä- Kun vanhemmat ovat töissä, on jonkun hoidettava lapsia. Siten las- sitteen kouluihin ja oppilaitoksiin. Vaikeat tavoitteisiin liittyvät asiat ten ja nuorten koulutuksella voidaan nähdä myös yksilöiden säilytys- ratkaistaan eri tasoilla tulosneuvotteluilla, joissa osapuolet päättävät ja kontrollitehtävä. Koulutuksen yhteiskunnallista arvoa voidaankin yhdessä miten organisaation onnistumista mitataan tulevana kautena. pohtia myös kontrollin näkökulmasta. Sanonnan mukaisesti ”koulus- Tutkintojen määrä ja tutkinnonsuorittajien työllistyminen ovat osoit- sa lapset ovat poissa pahanteosta”. tautuneet helppokäyttöisiksi perusmittareiksi, vaikka nämä mittarit Yleinen ja yhtäläinen sivistyspohja puolestaan tarjoaa alustan liittyvät vain yhteen koulutuksen monista tavoitteista. kansalaisten yhteistoiminnalle: yhteiset kielet, luku- ja kirjoitustaito, matematiikan perustaidot, mediataidot, keskustelu- ja argumentoin- Vapaa sivistystyö on suosittua Suomessa titaidot, kriittinen ajattelu sekä perustiedot niin luonnontieteistä kuin historiastakin mahdollistavat yhteistyön. Laki vapaasta sivistystyöstä määrittelee seuraavasti: Ammattikoulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä liittyy kiinteästi 1 § (29. 12. 2009/1765) yhteiskunnan taloudelliseen elinvoimaan. Suurelta osin myös aikuis- Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen pe- koulutus tähtää ensisijaisesti vastaamaan työvoimatarpeisiin niistä riaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalai- esitettyjen ennusteiden mukaisesti. suutta tukevaa koulutusta. Yliopistojen yhteiskunnallinen tehtävä on ollut erityisesti yhteis- Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää kuntaa uudistava. Tutkimuksen ja taiteen vapaus luo uutta, josta koko ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuu- yhteiskunta hyötyy. Suojattu eliitti – tai elämänvaihe, jolloin saa kuu- den, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kan- lua suojattuun eliittiin – on kaikkien etu, sillä se vapauttaa mieliä pit- sainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoi- käaikaisiin suunnitelmiin ja ideoihin. nen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Tämänhetkinen koulutuksen murros on ennen kaikkea taloudel- linen ja liittyy yhteiskunnan menestyksen ja tuottavuuden vaatimuk- 152 153

Omaehtoisen oppimisen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden korosta- Samoin järjestöt ja yksittäiset ihmiset voivat pyrkiä samoihin pää- minen perustuu opetusministeriön kehittämisohjelman tuoreeseen määriin kuin vapaa sivistystyö, mutta tällaisella työllä ei ole laissa suositukseen vuodelta 2009. määriteltyä asemaa. Tämä erottelu on ymmärrettävä koulutuksen jär- Suomessa vapaaksi sivistystyöksi tunnistettu toiminta voi saada jestämisen perinteisten vaatimusten kautta: opetus on vaatinut tilaa, valtion apua. Vuonna 2009 Suomessa toimi 206 kansalaisopistoa, 88 yhteisiä oppimateriaaleja ja sopivan opettajan löytämistä. Opiston tai kansanopistoa, 20 kesäyliopistoa, 11 opintokeskusta ja 14 liikunnan koulun perustaminen on kallista, mutta samalla kestävä ratkaisu op- koulutuskeskusta vapaan sivistystyön piirissä. Lähes kaikki kansalais- pimisen puitteille. Opisto tai koulu on myös sopivan kokoinen yksikkö opistot ovat kuntien omistuksessa ja alttiita kuntatalouksien kriiseille. valtiolle tuettavaksi. Kansalaisopistot ovat paikallisia toimijoita ja varsinaisen koulutus- työnsä lisäksi ne toimivat pieninä kulttuurikeskuksina, jotka tarjoavat Tietoverkot mahdollistavat toisenlaisen, hienojakoisemman vapaan näyttelytiloja, harjoittelutiloja ja vastaavia kotiseudulleen. Kansan- sivistystyön. Fyysisiä tiloja ei tarvita, kun sosiaalisen median kohtaamispaikat opistot tarjoavat yksittäisten kurssien lisäksi sisäoppilaitosopiskelua. riittävät. Materiaalien ilmainen kopioituminen on verkon perusominai- Kesäyliopistot ovat enimmäkseen muiden oppilaitosten tiloja kesäisin suus. Riittää, että sopiva opettaja tai vetäjä löydetään jostakin – hänen vuokraavia koulutuksen järjestäjiä, joiden valikoimiin usein kuuluu ei tarvitse matkustaa koululle tai muuttaa paikkakunnalle. avoimen yliopiston kursseja. Opintokeskukset ovat järjestöjen ja aat- teellisten yhdistysten ylläpitämiä keskuksia, joiden toimintamuotoina Tulevaisuuden haasteena on päättää, tarvitseeko tällaista vapaan si- ovat muun muassa opintokerhot, opintopiirit ja internet-kerhot. vistystyön tavoitteisiin sopivaa toimintaa tukea, tehdäänkö se käyt- 2000-luvulla kansanopistojen valtionosuuden pienentyminen on täen olemassaolevia vapaan sivistystyön instituutioita ja luodaanko johtanut vapaan sivistystyön osuuden pienentymiseen ja toiminnan uusia tunnustettuja vapaan sivistystyön muotoja. osittaiseen siirtymiseen koulutusjärjestelmää täydentäviin opintoi- Seuraavaksi esittelemme joitakin sosiaalisen median piirteitä ja hin. Osa kansanopistoista tarjoaa muun muassa mahdollisuuden suo- mahdollisuuksia. Tämän jälkeen käymme läpi mahdollisia tulevai- rittaa peruskoulututkinto, kymppiluokka, ammatillisia opintoja tai suudenkuvia, joissa kolmeen edelläolevaan kysymykseen on annettu lukio-opintoja ja kielitutkintoja. Koska tällaisten opintojen tarpeelli- erilaisia vastauksia. suus on helposti perusteltavissa ja kansanopistot kykenevät kevyinä organisaatioina nopeasti järjestämään haluttua opetusta, täydentävä Sosiaalisen median vaikutukset ja mahdollisuudet koulutus on kansanopistolle kannattava strateginen valinta. Tulevissa opinnoissa hyväksiluettavat avoimen yliopiston kurssit ovat aina olleet Suuri osa sosiaalisen median keskusteluista käsittelee arkista elämää merkittävä osa kesäyliopistojen tarjontaa. Opetusministeriö on myös ja sitä kautta keskustelut kietoutuvat yhteiskunnan toimintoihin. Täs- asettanut joitakin ajankohtaisia painopisteitä erityisesti vapaalle sivis- sä esityksessä käsittelemme kuitenkin sosiaalisen median mahdolli- tystyölle. Sellaisia ovat esimerkiksi yhteiskuntaan integroivat opinnot suuksia ensisijaisesti koulutus- ja oppimistoiminnassa. Pohdimme maahanmuuttajille, terveyden edistäminen ja kansalaisyhteiskuntaan sosiaalisen median vaikutuksia ja mahdollisuuksia koulutuksen jär- liittyvien valmiuksien parantaminen. jestämisessä ja toteuttamisessa. Vapaa sivistystyö on Suomessa suosittua: yleissivistävässä tai har- Opettajien ammatillisen kehittymisen tukena sosiaalinen media rastustavoitteisessa aikuiskoulutuksessa käy vuosittain yli puoli mil- on ennen kaikkea tiedon lähde ja verkostoitumisväline. Oman oppiai- joonaa suomalaista. Näistä noin 70 prosenttia oli naisia ja korkeasti neen uusimpien kuulumisten seuraaminen onnistuu alan verkkojul- koulutetut osallistuivat enemmän kuin kouluttamattomat. Tilastokes- kaisuja, blogeja ja keskustelualueita seuraamalla. kuksen mukaan vuonna 2006 joka kolmas 18 – 64-vuotias suomalainen Kallialan ja Toikkasen (2009) mukaan sosiaalisen median palvelut oli kiinnostunut harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvästä koulutuk- opetuskäytössä laajentavat oppilaitoksen omien oppimisalustojen ja sesta ja vapaan sivistystyön opetustunneista 52 prosenttia sijoittuu muiden välineiden tarjoamia mahdollisuuksia. Ryhmätöitä voidaan kulttuurialalle. Oppilaitosten omien tulkintojen mukaan tärkein syy sähköpostissa välitettävien liitetiedostojen sijaan kirjoitella vaikka osallistua on henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen. Google dokumentit -palvelussa tai wikissä yhdessä muiden kanssa. Tässä esitelty vapaa sivistystyö on kattanut vain sen lakiin kirjatut Oppimispäiväkirjat syntyvät blogeihin, samoin opettajan kurssitie- muodot. Esimerkiksi kirjastot ajavat suunnilleen samoja tavoitteita dotteet. Kurssiohjelman jakaminen kalenteripalvelun avulla kaikkien kuin vapaa sivistystyö, mutta ne kuuluvat ensisijaisesti kirjastotoimeen. sähköisiin kalentereihin tekee ohjelman suunnittelusta ja muutta- 154 155

misesta aiempaa helpompaa. Erilaiset verkostoitumispalvelut ja ryh- Muun muassa mediatutkija Jenny Preece (2000) on päätynyt totea- mätyöympäristöt mahdollistavat opiskelijoiden väliset keskustelut ja maan, että monet verkkoyhteisöt ovat huonoja yhteisöjä. Ne saattavat yhteistyön, myös koulu- ja kielirajat ylittäen. Nimenomaan organi- ajaa asioita, jotka ovat yleisesti vahingollisia, suhtautuvat ulkopuoli- saatiorajat ylittävä toiminta on mielenkiintoista, sillä se mahdollistaa siin tai erimielisiin vihamielisesti tai sallivat ja tukevat epäkohteliasta aivan uusia opiskelijoiden välisiä yhteistyömuotoja, opettajien yhteis- ja ilkeää käytöstä. Keinoja sytyttää riitoja on enemmän kuin keinoja sam- työtä sekä yhteiskunnallista vaikuttamista. muttaa niitä. Opiskelijan näkökulmasta sosiaalinen media tukee opiskeltavien teemojen tiukempaa kytkemistä omaan arkielämään, mutta erityisesti Voidaankin väittää, että myös verkkoyhteisöissä pätee Leo Tols- verkon palvelut toimivat tietojen ja opiskelumahdollisuuksien lähtee- toin tunnettu viisaus, joka voidaan päivittää muotoon: ”kaikki nä. Enää opiskelija ei ole rajoittunut vain oman koulunsa tarjontaan, onnelliset verkkoyhteisöt ovat toistensa kaltaisia, jokainen sillä huipputason luennoitsijoiden luennot ovat kuunneltavissa ja kat- onneton verkkoyhteisö on onneton omalla tavallaan”. seltavissa videopalveluissa ja kurssimateriaalit verkkosivustoilla. Leinosen muutama vuosi sitten tekemässä verkko-opetuskokei- Toisaalta huonot yhteisöt voivat myös olla käytännössä harmittomia lussa joukko opiskelijoita vieraista maista osallistui suomalaisen tai vapauttavia purkautumiskanavia: yhteisö on turvallinen kokeilu- yliopiston kurssille täysin epävirallisina ulkojäseninä. Kurssille osal- ympäristö itsekorostukselle ja oikuttelulle, joka muualla elämässä täy- listuneet saivat kurssin suoritettuaan siitä todistuksen, jonka he saat- tyy pitää kurissa. toivat hyväksiluettaa omaan tutkintoonsa. Olennaista kokeilussa oli, Jos kuitenkin odotamme, että tulevaisuudessa verkkoyhteisöillä on että ylimääräiset opiskelija rikastuttivat suomalaisten opiskelijoiden kasvava rooli yhteiskunnan vaikuttajana, tukena ja rakentajana, täytyi- oppimisprosessia omalla panoksellaan (Leinonen, Vadén & Suoran- si meillä olla keinoja tukea hyviä yhteisöjä ja kehittää huonoista yhtei- ta 2009). söistä parempia. Raja koulutuksen ja avoimen oppimisen välillä voi verkossa olla häilyvä. Molemmissa voidaan käyttää samoja resursseja. Virallinen Internetin yhtenäiskulttuuria on mahdotonta Suomesta ohjata, mutta oppiminen nivoutuu helposti osaksi arkielämää ja samoja palvelui- suomalaisten yhteisöjen sivistystasoon voimme hitaasti vaikuttaa. ta, tietolähteitä sekä yhteisöjä käyttäen oppija voi myös oppia arki- elämässään tarvitsemiaan taitoja ja tietoja. Kun kaikkea aina solmion Edellä esitettiin verkkoyhteisön muodostumisen kaksi perusteki- solmimisesta kantoraketin suunnitteluun voi opiskella omatoimises- jää: internetin yhtenäiskulttuuri ja sivistystaso. ti verkossa, avoimen oppimisen ja virallisen koulutuksen sisällölliset Sosiaalisen median opetuskäytössä on muna vai kana -ongelma. mahdollisuudet ovat hyvinkin samankaltaiset. Sivistystyö sosiaalisessa mediassa vaatii verkkoyhteisöiltä paljon. Kan- salaisten pohjasivistys – arvot, tavat, suhtautuminen tietoon ja tieto Sivistys sulavoittaa yhteisöjä yleensä – määräävät millaisiksi verkkoyhteisöt muodostuvat ja ovatko ne lainkaan soveltuvia oppimispyrkimyksille ja itsensä kehittämiselle. Sosiaalisessa mediassa olennaista ovat yhteisöt. Yhteisöt keskustele- Esimerkiksi harrastusyhteisöissä asiasta oppiminen ja harrastuksen vat kukin omalla tyylillään ja taustaoletuksillaan. Yhteisön säännöt levittäminen ovat tärkeä osa yhteisön toimintaa ja tällaiset yhteisöt ja tottumukset muotoutuvat sen perustaja- tai aktiivijäsenten tot- ovat yleensä oppimismyönteisiä ainakin oman asiansa puitteissa. Kui- tumuksista ja käytännöistä. Sosiaalisen median yhteisöt antavatkin tenkin huono käytös tai vihamielinen ilmapiiri voi näissäkin yhteisöis- hyviä signaaleja käyttäjiensä sivistystasosta: mitä kukin kokee sopiva- sä sairastuttaa yhteisön pitkäksi aikaa. na sanoa ja milloin joku on niin väärässä tai käyttäytyy niin huonos- ti, että asiaan täytyy puuttua. Taustalla vaikuttaa myös tietynlainen Jos ihmiset ovat valmiiksi sivistyneitä – toisiaan tukevia ja internetin yhtenäiskulttuuri, jossa verkkoyhteisöjen ominaispiirtei- empaattisia – verkkoyhteisö voi olla loistava oppimisympäristö ja siin liittyvät käytännöt, tavat, meemit ja huvit leviävät yhteisöstä sivistää edelleen jäseniään. Jos taas keskustelun ja yhteistoiminnan toiseen. lähtötaso on liian matala, osallistuminen ei ylevöitä ketään. 156 157

Tulevaisuuskuvia avoimesta oppimisesta Ihmiset käyttävät sosiaalisen median palveluja niitä tarjoavien yri- tysten ehdoilla. Aika ajoin sattuu skandaaleja, kun luotettu palvelu Seuraavat tulevaisuuskuvat esittelevät mahdollisia muotoja, joita op- muuttaa luonnettaan: kurssien pitämiseen käytetty ilmainen palvelu piminen, vapaa sivistystyö ja sosiaalinen media voivat saada. Tulevai- muuttuukin maksulliseksi ja käyttäjien henkilötiedot on myyty toisel- suuskuvat kuvaavat nyt tehtävien päätösten mahdollisia seurauksia. le yritykselle. Toimintaympäristön epävarmuudesta seuraa myöskin Esitetyt tulevaisuuskuvat ovat ääriesimerkkejä, joten todellinen kehitys avoimen oppimisen laadullista epävarmuutta. todennäköisesti tulee olemaan jossakin tässä esitettyjen välimaastos- Tulevaisuuskuva muistuttaa eniten nykyhetkeä. Vaikka tässä tule- sa. Tulevaisuuskuvien avulla voidaan kuitenkin kartoittaa mahdollisia vaisuuskuvassa vapaan sivistystyön toimijat, korkeakoulut ja yritykset kehityssuuntia ja hahmottaa, miten niihin voidaan vaikuttaa. eivät koe hyötyvänsä avoimesta oppimisesta, on silti huomattava, että ihmiset opiskelevat ja harrastavat verkossa ja kokevat sen mielekkääk- Riippumattomien oppimisyhteisöjen yhteiskunta si. Toiminnalla vain ei enää ole samanlaista institutionaalista asemaa Esimerkiksi Wikimedia-säätiö ja Wikileaks ovat jo nyt merkittäviä, kuin opiskelulla ja harrastuksilla oli ennen. pääosin verkossa toimiva yhteiskunnallisia toimijoita, jotka määrää- vät itse suuntansa. Uhat, mahdollisuudet ja ilmentäjät Tulevaisuuskuvan uhkana on yhteiskunnallisen sitoutumisen, yh- Tässä tulevaisuuskuvassa on päädytty tilanteeseen, jossa verkossa teisvastuun ja yhtenäiskulttuurin heikkeneminen ja heimoutuminen tapahtuva avoin oppiminen välttelee kiinnittymistä itseriittoisiin yrityksiin tai sosiaalisen median yhteisöihin. Kun sosiaalisen medi- kansallisiin instituutioihin ja oppilaitoksiin ja muodostaa omat, an yhteisöt toimivat irrallaan muista yhteiskunnallisista toimijoista mahdollisimman riippumattomat ja kansainväliset liittoumansa. tai asettuvat vastustamaan niitä, syntyy korostetun huonoja yhteisöjä. Esimerkkeinä näistä voidaan pitää Suomen kouluampujia ja heidän Riippumattomassa oppimisyhteisöjen yhteiskunnassa avoin op- tapaansa käyttää sosiaalista mediaa, korostaa eriytymistään ja hei- piminen ei hae virallisten tahojen tukea eikä hyväksyntää. Näin ol- moutua muiden samaoireisten kanssa. len oppimisprojektit voivat kokeilla kaikenlaista ja epäonnistua usein. Tulevaisuuskuvan mahdollisuutena on, että sosiaalisessa medias- Toimintaan osallistuvat lähinnä ne ihmiset, jotka kestävät tätä epävar- sa nousee uusia mielekkäitä tekemisen muotoja ja kohteita. Avoin op- muutta ja nauttivat itse prosessista, eivät niinkään päämäärähakuiset piminen verkossa voisi tässä mallissa olla monimuotoista ja perustua opiskelijat. täysin oppijoiden omaan kiinnostukseen. Uudet ja mielenkiintoiset Nuoriso tottuu järjestämään harrastustoimintansa verkon välityk- teemat saisivat nopeasti joukon ihmisiä kehittelemään teemaa ja ky- sellä ja riippumattomuus perinteisistä vapaan sivistystyön toimijoista seistä alaa eteenpäin. Uuden tiedon hyödyntäminen olisi nopeaa ja vahvistuu. Sivistystyön tulevaisuudesta ollaan huolissaan. Perinteis- tehokasta. Samalla verkkoyhteisöt toimisivat ympäristöinä, joissa ke- ten toimijoiden asema heikkenee. hitettäisiin merkittäviä uusia palveluja ja tuotteita. Korkeakoulut suhtautuvat avoimeen oppimiseen ymmärtäväisen Merkkejä tästä tulevaisuuskuvasta ovat verkkoyhteisöt, jotka aset- suopeasti ja käyttävät sen lievästi kaoottista olemassaoloa korostaak- tavat itsensä tietoisesti valtiollisen hallinnan ulkopuolelle, vapaan si- seen omaa luotettavuuttaan ja vakaata asemaansa. Opiskelijat taas vistystyön osallistujien keski-iän kasvu, korkeakoulujen perinteiden, saattavat olla toinen jalka avoimessa oppimisessa ja toinen korkea- brändin ja laadukkuuden korostaminen, sidosryhmien vähäinen kiin- koulussa ja kokea tilanteen epätyydyttäväksi: yliopisto tarjoaa hitaasti nostus sellaisten lakien muuttamiseen, jotka vaikuttaisivat koulutuk- muuttuvaa ja usein epärelevanttia tietoa ja itseopiskelusta ei saa tule- sen ja avoimen sivistystyön suhteeseen ja toimijoihin, sekä uusien vaisuudessa käyttökelpoista todistusta. sosiaalisessa mediassa toimivien yritysten synty. Työelämässä katsotaan karsaasti molempia oppimisen tapoja: kor- keakoulut ovat jäljessä ja verkossa opiskelu on epäluotettavaa, joten Akateeminen kapitalismi työelämän jatkokoulutuksessa suositaan sisäistä koulutusta ja yksi- Ilkka Kauppinen (2010) on pohtinut yhdysvaltalaisessa yliopistokes- tyisten laitosten sertifi ointia. kustelussa käytetyn akateemisen kapitalismin käsitteen yhteyksiä suomalaiseen keskusteluun. Akateeminen kapitalismi on kuvaus yli- Koska sosiaalisella medialla ei ole tunnustettua yhteiskunnallista roolia, ei opistojen toiminnasta, ei välttämättä niiden tietoinen eetos. Jos tämän valtiolla ole myöskään painetta puuttua sosiaalisen median yritysten toimintaan. kuvauksen laajentaa tietoiseksi pyrkimykseksi, syntyy mielenkiintoi- nen tulevaisuuskuva. 158 159

Akateemisessa kapitalismissa yliopistot keskittyvät maailmassa työ ja harrastukset ovat selvästi erillään. Harrastukset ja tutkimuksessaan siihen tietoon, jolla on suurin vaihtoarvo, kun yleensä yleissivistys vaativat halua tiedon jakamiselle, mutta työt vaa- ennen keskityttiin tietoon, jolla oli suurin käyttöarvo. tivat tiedon suojaamista. Tutkijoille ja tutkimusryhmille on tärkeää ylläpitää asiantuntijastatusta ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja Käyttöarvo määräytyy pääosin kansainvälisessä tieteen ja tutkimuk- korostaa henkilöihin kasautunutta tietopääomaa. Tutkijat ja opiskeli- sen kentässä. Tiedon käyttöarvo akateemisessa maailmassa riippuu jat voivat tarvita kolmansien osapuolien palveluita erottamaan heidän siitä, kuinka hyvin uusi tieto avaa mahdollisuuksia uudelle tutkimuk- henkilökohtaiset saavutuksensa yliopiston tieto-omaisuudesta esi- selle. Tieto, jolla on suuri käyttöarvo on ”jättiläinen, jonka harteilta merkiksi työpaikan vaihtamisen varalle. näkee kauemmaksi”. Tiedon vaihtoarvo taas tarkoittaa kilpailuetua, Akateeminen kapitalismi on synnyttänyt myös vastaliikkeitä. Yh- jonka kyseisellä tiedolla voi saavuttaa. Tämä puolestaan vaatii kysei- dysvalloissa yliopistot alkoivat vasta 1970-luvulla laatia strategioita seen tietoon saatavaa yksinoikeutta: tietoa voi omistaa immateriaali- patentti- ja immateriaalioikeuksien hallintaan. Viimeisen 30 vuoden oikeuksin (Kauppinen 2010). aikana malliin liittyvät heikkoudet ovat tulleet näkyviksi. Tästä johtu- Akateemisessa kapitalismissa yliopisto tai sen läheiset sidosyri- en myös useat yliopistot ovat 2000-luvulla palanneet avoimen tiedon tykset suojaavat tutkimustuloksiaan tekijänoikeuksin sekä patentoi- tuottamisen perinteeseen. Kiinnostavimpia ja kuuluisimpia esimerk- vat ja lisensoivat löytöjään. Aineetonta omaisuutta otetaan haltuun kejä uudenlaisesta akateemisesta avoimuudesta on huippuyliopisto teknologiansiirto- ja innovaatiopalveluin, joissa tieto tuotteistetaan MIT:n OpenCourseware-verkkopalvelu jonne on tallennettu MIT:n suojatuksi teknologiaksi. Yliopistoilla, jotka kykenevät tuottamaan kurssiaineistoja – videoita ja kirjallista materiaalia – yli 1900 kurssilta. vaihtoarvoltaan suurta tietoa, esimerkiksi biotekniikkaa, on ”kuvit- Palvelu on kaikille avoin. Kuka tahansa verkon käyttäjä voi käydä tu- teellista pääomaa”: toimiva tuotantokoneisto, jonka voi olettaa myös tustumassa materiaaliin, oli kirjoilla yliopistossa tai ei. Myös jatkuvasti tulevaisuudessa tuottavan vastaavia innovaatioita. laajentuva tieteellisten artikkeleiden avoin verkkojulkaisu, Open Ac- Aineettoman omaisuuden haltuunotto vanhoissa instituutioissa cess, sekä tutkimusaineiston avoin julkaiseminen, Open science data, tapahtuu pienin käytännön muutoksin. Tutkimustyö on jo entuudes- ovat osoituksia korjausliikkeestä pois akateemisesta kapitalismista. taan tarkka tulosten julkaisemisesta – virheellisten tulosten julkaise- minen on suuri riski – ja julkaisuprosessiin voi lähes huomaamatta Uhat, mahdollisuudet ja ilmentäjät liittää lisää immateriaalioikeudellista hienosäätöä. Patenttien mää- Tähän tulevaisuuskuvaan liittyy vaara yleissivistyksen, tiedon ja sen rästä tulee tuloksellisuuden tärkeä mittari, ja tuloksellisuuden mittarit arvostuksen rapautumisesta. Jos tieto ymmärretään yleisesti vaih- kallistuvat yhä enemmän vaihtoarvoisen tiedon puolelle. don välineenä, sen jakaminen ilmaiseksi alkaa tuntua menestyksen Vaihtoarvoisen tiedon tuotannossa häviäjiä ovat niin sanotun edellytysten pois heittämiseltä. Samalla yhteiskunnallinen ja kulttuu- ”pehmeämmän”, tulkinnallisemman tiedon tuottajat, joille uusi tie- rinen toimintaympäristö köyhtyy ja erilaisten osaajien kohtaaminen to on uusi näkökulma tai tulkinta olemassa olevasta tiedosta. Myös- vähentyy. Jos suomalaisilla tutkijoilla ei ole tarpeeksi vaihdettavaa kään toimiminen tieteen itseään korjaavassa toimintakulttuurissa ei tietoa, heidät eristetään parhaista kansainvälisistä akateemisista yh- enää kannata. Jo tutkittuihin asioihin palaaminen ei kannata, koska teisöistä. Nämä tekijät yhdessä heikentävät lopulta kansakunnan ensimmäiseksi ehtineillä on jo oikeudet tuloksiin, tai ainakin vah- innovaatiokykyä. vat perusteet vaatia oikeuksia, jos jotakin arvokasta löytyy toisella Yksilöiden toimintavapaus puolestaan kapenee, koska heidän tarkastelukierroksella. mahdollisuutensa navigoida onnistuneesti immateriaalioikeuksien Tässä tulevaisuuskuvassa yliopistojen ja yritysten yhteydet pa- pykälissä ovat heikommat kuin suurten toimijoiden. Vaikka lait im- ranevat lyhyellä aikajänteellä ja koulutusjärjestelmä toteuttaa entistä materiaalioikeuksista olisivatkin laajasti tunnettuja, niiden rikkomi- enemmän aiemmin kuvattua kansantalouden menestyksen tehtävää. sen seurauksia koetellaan oikeudessa suhteellisen harvoin ja tulokset Opetuksen ja vähemmän tuottoisan vapaan tieteellisen tutkimuksen voivat olla pienelle ihmiselle yllättäviä. tehtävä on lähinnä vahvistaa yliopistojen brändiä – mielikuvaa siitä, Akateemiseen kapitalismiin perustuva oppimisyhteiskunta voi että koulu tuottaa ja houkuttelee lisää lahjakkaita ihmisiä, jotka kyke- olla osa tehokasta innovaatiojärjestelmää, joka tuottaa kansantalo- nevät uusiin innovaatioihin. udellista hyötyä. Akateemisen kapitalismin avulla saavutettu tuotta- Sisäistettynä akateemisen kapitalismin arvot vaikuttavat myös toi- vuuden kasvu ja yleinen hyvinvointi säteilee kaikkialle yhteiskuntaan. mintaan sosiaalisessa mediassa. Tiedon vaihtoarvoon perustuvassa Se mahdollistaa yksilöiden itsensä kehittämisen ja harrastamisen 160 161

omarahoitteisesti niin avoimen oppimisen verkkoyhteisöissä kuin lisuudet aloittaa oma pienryhmäopetus, opintopiiri tai harrastuspiiri oppilaitoksissakin. helpottuisivat. Merkkeinä tästä kehityksestä voi nähdä viime vuosina toteutetun yliopistouudistuksen sekä immateriaalioikeuksia koskevan lainsää- Uhat, mahdollisuudet ja ilmentäjät dännön uudistamisen. Tässä tulevaisuuskuvassa vapaaseen sivistystyöhön käytettyjä julkisia varoja jaetaan uudelleen. Häviäjiä olisivat nykyiset rahoituksen saajat: Avoimen oppimisen pienyrittäjät vapaan sivistystyön instituutiot. Uudet verkossa toimivat opintopiirit Tulevaisuudessa yksityiset ihmiset, pienyritykset ja järjestöt voivat eivät välttämättä kykene tarjoamaan samoja hyödyllisiä sivuvaikutuk- saada tunnustetun oikeuden tarjoata vapaan sivistystyön palveluja sia kuin nykymuotoinen vapaa sivistystyö. Vapaa sivistystyö tarjoaa verkossa. Perinteisesti vapaa sivistystyö on kanavoitu kansalaisopis- esimerkiksi mielekästä tekemistä ikääntyville, yksinäisille ja heille, jot- tojen, kansanopistojen ja koulutuskeskusten kautta. Syyt tälle ovat ka ovat vaarassa syrjäytyä. Ne tarjoavat yhteisen kohtauspaikan maa- luultavimmin olleet pikemminkin käytännölliset kuin aatteelliset: tu- hanmuuttajille ja valtaväestölle, ja esimerkiksi helposti saavutettavia hansien itsenäisten toimijoiden tukeminen ja tasapuolinen kohtelu studio- ja galleriatiloja kaikille. Tämän toiminnan siirtäminen sosi- olisi hallinnollisesti raskaampaa kuin muutamien opistojen tai insti- aalisen mediaan on vaikeaa ja osittain mahdotonta. Siirtymävaihe tuutioiden tukeminen. Opettaminen on myös edellyttänyt kokoontu- kansalaisten itse järjestämiin verkkokursseihin ja opintopiireihin on mispaikan, välineitä ja muuta infrastruktuuria, joka on ollut järkevää laadullisesti epävarmaa aikaa. Jos uudenlainen avoin oppiminen ver- keskittää opistoihin. kossa koetaan heikkolaatuisena ja ”amatöörimäisyys” samaistuu huo- noon, kansansivistystyön suosion ja arvostuksen palauttaminen voi Tulevaisuuskuvassa, jossa avoimen oppimisen pienyrittäjillä on olla vaikeaa. keskeinen rooli, tietoverkot ja sosiaalisen median kohtauspaikat Vapaan sivistystyön avaaminen yksityisille ihmisille, yrityksille ja tarjoavat uuden tavan sekä hallinnoida opetuksen järjestymistä että yhdistyksille voi mahdollistaa uudenlaisen kulttuurialan pienyrittäjyy- uuden ja kevyemmän tavan koota oppijat ja opettajat yhteen. den ja tarjota uuden toimintaympäristön aktiiviselle kansalaisuudelle. Lisäksi toiminnan myötä verkkoon rakentuu kansallista kulttuuripää- Tulevaisuuskuva toteuttaa osittain Ivan Illichin haavetta koulutto- omaa, joka hyödyntää ja hyödyttää laajasti koko kansakuntaa. masta yhteiskunnasta, jossa ne, joilla on opetettavaa ja he, jotka halu- Merkkinä muutoksesta on verkkokurssien suosion kasvu. Jos ole- avat oppia, löytävät toisensa ja itseorganisoituvat. massa oleva vapaan sivistystyön toimija siirtyisi kokonaan verkkokurs- Tässä mallissa kuka tahansa voi tarjoutua pitämään verkkokurs- seihin, säännöt tällaisen opetuksen tukemisesta tulisi tarkistaa. sin tai opintopiirin mistä tahansa vapaan sivistystyön tavoitteisiin sopivasta aiheesta ja saada tästä kohtuullisen korvauksen. Ehtona jul- Koulutuksen luottamuskato kiselle tuelle on, että kurssi ja kurssimateriaalit on julkaistu uudelleen- Tässä tulevaisuuskuvassa koulutuksen ja osaamisen yhteys katoaa. käytön mahdollistavin lisenssein avoimesti verkossa. Kurssien laatua Koulutus kärsii infl aatiosta, eli kansalaisilla on niin paljon kyseen- valvotaan pistotarkastuksin. Jokaisen julkisin varoin rahoitetun kurs- alaista koulutusta, että koulutuksella ei enää ole arvostusta. Tässä sisivuston voidaan myös vaatia sisältävän hakukoneille näkyvän rekis- tilanteessa tutkintojen ei enää uskota antavan millään tavoin luotet- teriselosteen, joka helpottaa niiden löytämistä ja valvontaa. Kurssi voi tavaa kuvaa ihmisen osaamisesta ja tiedollisesta taustasta. Koulutuk- olla osallistujille maksullinen ja saada silti yhteiskunnan tukea. Tuen sesta tulee pelkkä muodollinen, mutta välttämätön kriteeri. Kriteerin hakeminen tapahtuu verkossa ja vaatii noin yhden sivun kurssisuun- voi kuitenkin täyttää niin monella tavalla, että sen täyttäminen ei enää nitelman, jossa kerrotaan kurssin tavoitteet, toimintamuodot ja oletet- kerro hakijan osaamisesta vaan vain aikomuksesta ja kiinnostuksesta tu osallistujamäärä. alaa kohtaan. Tämän tulevaisuuskuvan voidaan nähdä toteuttavan snellman- Koulutuksen kenttä on jakautunut moneen voittoa tavoittelevaan ilaisen sivistystyön henkeä. Vapaan sivistystyön hedelmät olisivat ja opiskelijoista kilpailevaan tahoon. Oppilaitokset eivät kilpaile kou- verkossa kaikkien käytettävissä ja hyödynnettävissä. Tuetut kurssit ei- lutuksen laadulla vaan tutkinnon saamisen helppoudella. Esimerk- vät olisi vain julkaistuja oppimateriaaleja vaan kursseissa olisi olen- kejä tästä on jo nähtävissä amerikkalaisissa voittoa tavoittelevissa naista myös yhteisöllinen oppiminen sosiaalisen median yhteisöissä. collegeissa, diplomimyllyissä ja tutkintotehtaissa. Myös korruptoitu- Julkisten oppimateriaalien lisääntyessä yksittäisten ihmisten mahdol- neet koulutusjärjestelmät, joissa tutkintotodistuksien väärentäminen 162 163

on yleistä, voivat kansainvälisesti yhteensopivien tutkintojen myötä Yhteenveto heittää epäilyksen varjon kaikkien osaamiseen. Tässä kirjoituksessa olemme pyrkineet esittelemään avoimen oppi- Kun todistuksiin ei ole luottamista, ainoa, millä on merkitystä, on misen nykyisiä ja mahdollisia tulevia puitteita. Sosiaalinen media ym- työpaikalla hankittu kokemus tai työnantajan muuten hankkima märretään usein muutoksen veturina. Haluamme kuitenkin kiinnittää tieto henkilön osaamisesta. Yleistyessään tämä kehitys johtaa kohti huomiota myös siihen, miten erilaiset mahdolliset tulevaisuuskuvat yhteiskunnallisen liikkuvuuden vähentymistä ja sukulaisten ja tuttujen luovat erilaisia tarpeita sosiaaliselle medialle ja sen käytölle. Osassa suosimista, kun ainoat joiden osaamiseen luotetaan ovat tuttavat, tulevaisuuskuvista avoin oppiminen sosiaalisessa mediassa on kudot- sukulaiset ja muuten yhteiskunnallisesti riittävän samankaltaiset. tu osaksi järjestelmää, toisissa se toimii häthätää kokoon kyhättyinä paareina haavoittuneelle koulutusjärjestelmälle. Myös työpaikkojen sisäinen valtarakenne korostuu, kun aloittele- Kirjoituksessa otimme esille erityisesti vapaan sivistystyön, koska vien työntekijöiden osaamiseen ei voi luottaa. Työpaikan ja varsin- sen jatkuva suosio on muistutus siitä, että ihmisiä kiinnostaa oppia ja kin ammattialan vaihtaminen vaikeutuu, koska työkokemus eri alalta opiskella huolimatta siitä, parantaako opiskelu työllistymistä tai ta- ei ole käytännössä käyttökelpoista uudessa työssä. Työntekijät ovat loudellista asemaa. Tämä inhimillinen piirre tuskin katoaa. Voimme- oman työpaikkansa spesialisteja vailla yhteistä perusosaamista mil- kin väittää, että avointa oppimista verkossa tapahtuu niin kauan kun tään alalta. ihmiset tietoverkkoja käyttävät. Kysymys on siitä, saako avoin oppi- Sosiaalisen median voidaan olettaa osittain helpottavan selviyty- minen yhteisiä muotoja sekä tunnistetaanko ja tuetaanko uusia oppi- mistä tällaisesta luottamuskadosta. Tietoverkkoon tallentuva toiminta misen ja itsensä kehittämisen tapoja. Edelleen, jos avointa oppimista erilaisissa verkkoyhteisöissä voi todistaa osaamisesta ja sen kehitty- tuetaan ja sen saavutukset tunnistetaan, ne tulisi rinnastaa muiden misestä. Toisaalta esimerkiksi jäljet osaamisen kehittämisestä jonkun opetusta tarjoavien tahojen opetukseen. yrityksen sisäisessä sosiaalisessa mediassa eivät välttämättä kulje Yksi argumentti avoimen oppimisen tukemiselle ja sen tunnista- työntekijän mukana. Silloin työntekijä joutuu työssä oppimisen ohel- miselle on aiemmin mainittu yhteiskunnallinen kontrollitarve: ”kou- la kehittämään osaamistaan myös avoimen oppimisen periaatteiden lussa lapset ovat poissa pahanteosta.” Sosiaalisen median versio tästä mukaisesti verkossa taatakseen osaamisensa dokumentoitumisen. olisi, että kun kansalaiset ovat harrastamassa tunnistettua ja tuettua avointa oppimista, he eivät ole verkossa ”pahanteossa”. Yhdessä oppi- Uhat, mahdollisuudet ja ilmentäjät vat verkkoyhteisöt ovat hyviä verkkoyhteisöjä. Tämä tulevaisuuskuva on selvästi uhkakuva. Koulutuksen luottamus- kato johtaa yleiseen koulutuksen arvostuksen vähenemiseen. Jos kor- keaa koulutustasoa pidetään Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvuutena, koulutuksen arvostuksen vähentyminen vähentää edel- leen tämän vahvuuden merkitystä ja sen säilyttämisen edellytyksiä. Tulevaisuuskuvaan sisältyy myös mahdollisuuksia. Parhaimmil- laan tässä mallissa syntyisi uusia ja toimivia muotoja esittää ja arvioida ihmisten tavoitteita, soveltuvuutta tiettyihin tehtäviin sekä osaamista. Tutkintotodistusten ja hyvä veli -verkostojen sijaan voisi syntyä uusi kolmas tapa pitää kirjaa saavutuksista ja esitellä osaamistaan. Luotet- tavaa tekemisen historiaa ja portfoliota pitävä sosiaalisen median pal- velu voisi täyttää tätä tarvetta. Merkkejä tästä uhkakuvasta ovat koulutusvihamielisyys ja koulu- tuksen arkipäiväistyminen. Suomessa myös siirtymät asiantuntijave- toisesta päätöksenteosta karismaattiseen johtajuuteen ja populismiin kertovat osaltaan siitä, että tieto ei ole enää se, johon luottamus perustuu. 164 165

Toimenpidesuositukset sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky. Jyväskylän yliopistopaino. http:// » On panostettava kansalaisten – myös aikuisten – hyvän verkkokulttuurin ke- www.edev.fi /img/portal/19/Julkaisu_nro_16.pdf hittämiseen, jotta voidaan synnyttää hyödyllistä, vapaata verkko-opiskelua. Opetusministeriö 2009: Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009 – 2012. » On laajennettava vapaan sivistystyön käsitettä, myös lainsäädännössä Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän loppuraportti. ja julkisen tuen jakamisessa, kattamaan myös yksittäiset kansalaiset, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:12. Yliopistopaino. http:// järjestöt ja yritykset. www.minedu.fi /OPM/Julkaisut/2009/Vapaan_sivistystyon_kehittamisohjelma. html » Tukijärjestelmää on muutettava siten, että se mahdollistaa yksittäis- ten verkkokurssien suoran tukemisen. On hyväksyttävä myös va- paan sivistystyön ulkopuolella, että kansalaisten opiskelua eivät oh- jaa vain taloudelliset päämäärät, vaan oppiminen on jo sellaisenaan on- nellistavaa ja ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti kehittävää. » Valtion tulisi osallistua opiskelulle tai tutkimukselle kriittisten sosiaalisen median palveluiden toteutukseen ja varmistaa palveluiden jatkuvuus.

Kirjoittajista Kirjoittajat ovat Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun Oppimisympäristöjen tutkimusryhmästä. FM Jukka Purma on tutkija Avoimet verkostot oppimiseen -pro- jektissa ja ohjelmistokehittäjä. Uuden median suunnittelun ja oppimisen professori Teemu Leinonen on aktiivinen kansainvälisessä oppimiskeskustelussa ja Wikimedia- säätiön ohjausryhmän jäsen. Psykologian maisteri ja tutkija Tarmo Toikkanen on ko- kenut it-kouluttaja ja hän on kirjoittanut sosiaalisesta mediasta erityisesti opettajille. Kirjoittajien sähköpostiosoitteet ovat jukka.purma@aalto.fi , teemu.leinonen@aalto. fi ja termo.toikkanen@aalto.fi Lähteet Aro, Mikko. 2003. Pitääkö koulutus lupauksensa? Sosiologia, 4/2003. Helenius, Börje & Hämäläinen Esa & Tuunainen, Juha. 1996. Kohti McDonald’s -yliopistoa? Näkökulmia suomalaiseen korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaan. Helsinki: Tammi. Illich, Ivan 1972: Kouluttomaan yhteiskuntaan. Helsinki: Otava. Leinonen, Teemu; Vadén Tere & Suoranta, Juha 2009: Learning in and with an open wiki project: Wikiversity’s potential in global capacity building. First Monday, Volume 14, Number 2 - 2 February 2009. http://fi rstmonday.org/htbin/cgiwrap/ bin/ojs/index.php/fm/article/viewArticle/2252/2093 Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo 2009: Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Finn Lectura. Kauppinen, Ilkka 2010: Akateeminen kapitalismi aineettoman omaisuuden haltuunottamisena. Tiedepolitiikka, 2/2010. Preece, Jenny 2000: Online Communities: Designing Usability, Supporting Sociability. Chichester, UK: John Wiley & Sons. Snellman, Johan Vilhelm 2002: Saima nro 1, 4. 1. 1844. Kootut teokset (osa 6, s. 30). Toim. Raimo Savolainen ym. Helsinki: Opetusministeriö. http://www. snellman200.fi /kootut_teokset/pdf/Osa_6.pdf Vaherva, Tapio; Malinen, Anita; Moisio, Antti; Raivola, Reijo; Salo, Petri; Kantasalmi, Kari; Kamppi, Päivi & Silvennoinen, Heikki 2006: Vapaan 166 167

Ketään ei voi pakottaa? väksytään, koska se on lähtökohtaisesti luotu ammatillisten kontakti- en ylläpitoon ja tiedonvaihtoon. Paljon muutoksia tarvitaan ajattelutavoissa, asenteissa, tiedon- Kokemuksia wikin käytöstä vaihdon rakenteissa ja infrastruktuurissa sekä johtamiskulttuurissa. Sosiaalinen media haastaa miettimään luottamuksen, luottamuksel- työyhteisössä lisuuden, yksityisyyden, ajankäytön, asiakkuuksien, yritysvastuun ja työhön sitoutuneisuuden käsitteitä uudessa valossa. Päivi Keränen & Milla Laasonen Toimintakulttuuri muuttuu Wiki tuli työpaikalle. Kaikkien toivottiin käyttävän sitä, mutta se ei toteutunut, kun osa jättäytyi pois yhteisestä tekemisestä. Jos yritykset haluavat hyödyntää uutta toimintatapaa, niiden on sal- Mitä syitä on työvälineen välttelyn takana? Mitä tilan- littava toimintakulttuurin muutoksia. Nuoria ja työelämän muutoksia teelle voi tehdä? Miten käyttäjät ovat kokeneet uuden työs- käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa on jo esitetty oireita uuden- kentelytavan tutkimus- ja kehittämishankkeessa ja mitä laisten toimintamallien yleistymisestä organisaatioissa. Internetin tietoa wikin käytön pioneerivaiheista kertyi? kautta dynaamisia ja avoimia toimintamalleja oppineet nuoret hyö- dyntävät keskustelukanavien, pelien ja blogien kontaktiverkostoja työ- tehtävissään jo nyt. yön ja vapaa-ajan rajojen hämärtyminen, yksilön virtuaali- Sitran kansallinen ennakointiverkosto järjesti keväällä 2008 työpa- ja reaalielämän identiteettien määritteleminen, verkkoiden- jasarjan Internet ja vuorovaikutuksen uudet muodot. Työpajojen tu- titeetin jakautuminen työ- ja vapaa-ajan rooleihin ovat kysy- loksena raportoitiin seuraavanlaisia kehityskulkuja. myksiä, jotka yksilö kohtaa verkossa toimiessaan. Verkon tuotanto ei ole vain yksilöiden välistä vaihtoa. Internetissä synny- TMikä työyhteisössä tapahtuu, kun työpaikalle tuodaan työvälineiksi tetään sisältöjä, joissa eri työpanokset niveltyvät kokonaisuudeksi. – – Ver- sosiaalisen median sovelluksia? taistuotanto kyseenalaistaa samalla asiantuntijuuden määrittelyä salli- Työntekijä ei ehkä oivalla kaikkia välineen teknisiä ominaisuuksia malla miltei kenen tahansa tuottaa ja jaella esimerkiksi videopätkiä. Jos tai verkon välityksellä tapahtuvan viestinnän vaatimuksia ilman pereh- yritykset haluavat hyödyntää uutta toimintatapaa, niiden on sallittava toi- dytystä, koulutusta ja ohjausta. Johdon haasteena on ymmärtää, että mintakulttuurin muutoksia. Käyttäjien valtaistuminen korostaa internetin väline itsessään ei ole hyvä eikä paha. Täyskielto tai käsky siirtyä tietyn roolia kollaboratiivisena tuotantoympäristönä ja toimintaa jäsentävänä välineen käyttöön eivät kumpikaan toimi 2010-luvun työelämässä. paikkana. Internet ei siis ole vain jakelukanava, se muokkaa käyttäjistään Verkkoon sirottuneista tiedonpalasista voi hakukoneiden avulla uudenlaisia toimijoita. Nivoessaan yhteen tuottajan ja kuluttajan se koko- muodostaa kuvan yksilöstä. Digitaalinen jalanjälki on varsin pysyvä, naistaa yksilöä, joka muutoin pilkkoutuisi voimakkaammin eri rooleihin. eikä ihminen pystykään ehkä enää itse hallinnoimaan julkista minä- Internet siis tuottaa uudenlaisen, kokonaisemman ihmisen, joka ohjautuu kuvaansa tai henkilökohtaista brändiään. Digitaalisen toiminnan lä- suhteessa muihin toimijoihin eikä käskyty alamaisen roolissaan entiseen pinäkyvyys tuottaa pakotettuakin avoimuutta. Samalla katoavat myös tapaan (Nieminen-Sundell 2008, 5). perinteisesti mielletty yksityisyys ja tavoittamattomuus. Toisaalta uu- denlainen julkisuus tuottaa myönteisiäkin seurauksia. Toimiessaan työroolissaan sosiaalisessa mediassa työntekijä luo pait- Avoimuus voi muuttaa vallankäyttöä hyvään suuntaan, kun ihmis- si omaa, myös työnantajansa digitaalista jalanjälkeä, mikä lisää koet- ten taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset kytkennät tulevat näkyviksi. tua vastuuta. Myös yritysten on otettava yhteiskunnallinen vastuunsa vakavammin: eettisten toimintamallien on oltava käytössä kaikilla alueilla. Moni työntekijä kaipaa pelisääntöjä siihen, millä tavoin työpaikan asioista voi Työelämässä opetellaan sosiaalisen median hyödyntämistä pienin keskustella internetissä. Useimmat eivät ole saaneet työnantajalta mitään ohjei- askelin. Joissain yrityksissä ei katsota suopeasti sitä, että työntekijät ta sosiaalisessa mediassa toimimisesen. Valtaosa pohtii, miten sanansa asettelee, käyttävät työajallaan esimerkiksi Facebookia. LinkedIn ehkä vielä hy- ja osa uskaltaa kirjoittaa vain nimettömänä. (Uutinen, HS.fi 12. 11. 2009). 168 169

Wiki, blogi ja Facebookin kaltaiset yhteisöpalvelut ovat muuta- käyttöönotto sopi organisaation muutostilanteeseen. Kahden eri or- massa vuodessa osoittautuneet vakavasti otettaviksi verkkoilmiöiksi. ganisaation tietoteknisten järjestelmien yhteensovittamisen haasteet Niinpä entistä useammin nousee esiin kysymys, miten verkon uudet sekä maantieteellinen hajaantuminen vaikuttivat siihen, että wiki näh- välineet ja menetelmät voidaan parhaiten valjastaa hyötykäyttöön. tiin ”raikkaana toimintakonseptina ja arkea helpottavana ratkaisuna”. Organisaatioissa syntyy tarpeita osaamisen kehittämiselle ja peli- sääntöjen määrittelylle, kun työvälineet ja toimintatavat muuttu- Mitä tapahtuu, kun sosiaalinen media yritetään määritellä korkea- vat. Juholin (2008) kertoo, kuinka 2000-luvun tietointensiivissä or- koulussa tutkimus- ja kehittämishankkeen työskentelytavaksi? ganisaatioissa vanha tiedon ylhäältä alas valuttamisen malli kohtaa suuria ongelmia. Vanhat mallit näyttävät tulleen tiensä päähän. Tör- Case-esimerkki valottaa tilannetta, jossa yli puolet wikityöskentelyyn mäystilanteita syntyy, kun vanha ja uusi maailma kohtaavat. Inter- osallistuvista ovat välineen kanssa tekemisissä ensimmäistä kertaa. netin kehityksen myötä ollaan siirtymässä yksisuuntaisen staattisen julkaisemisen ja tiedon siirron vaiheesta seuraavaan vaiheeseen, jol- Case Voimaa le ovat ominaisia osallistuminen ja julkinen keskustelu, jossa käyttäjä luo ja muokkaa sisältöjä. Metropolia Ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelma hal- linnoi Voimaa – voimavaroja maahanmuuttajista -hanketta. Sen osa- Olennaista uudelle kulttuurille on, että yhteisössä toimitaan yhteisön ehdoilla. toteuttajia ovat Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettaja- korkeakoulu ja Fakiirimedia Oy. Hanke toimii maahanmuuttaja- Sosiaalisen median hyödyntäminen perinteisissä organisaatioissa taustaisten henkilöiden työurien ja korkeakoulutukseen pääsyn ja työyhteisöissä on haasteellista. Usein työntekijöillä on sosiaalisen kehittämiseksi. median osaamista, mutta työyhteisön toimintakulttuuri ei tue sosiaa- Hankkeessa käytetään työvälineenä wikiä. Työtila on perustettu lisen median lajirikkautta ja ilmentymää. Metropolian alustalle, joka on periaatteessa avoin kaikille internetin Kuntien tiedotustoiminnassa tukeudutaan myös sosiaaliseen me- käyttäjille. Kaikilla, joilla on tunnukset, on oikeus muokata tunnuk- diaan. Yleisimmin kirjasto- ja nuorisopalvelut menevät Facebookiin. selle avoinna olevien wikisivujen sisältöjä. Tehdessään muokkauksia Valtionhallintokin tutkii, miten hyödyntää sosiaalista mediaa verk- sivuihin tunnuksilla operoivan henkilön nimi tulee näkyviin kaikille. kodemokratian edistämisessä. Oikeusministeriön demokratiayksi- Wikiympäristössä identifi oidutaan siis omalla nimellä. Kommentteja kön neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi kertoo työyhteisönsä sivuille voi kuitenkin jättää myös nimettömänä. sosiaalisen median haltuunottamisesta: ”On paljon asioita, joissa Hanke on useimmille hankkeessa toimiville henkilöille ensimmäi- voisi tarjota ihmisille vaikutusmahdollisuuksia sosiaalisen median vä- siä kertoja, kun kaikki työhön liittyvät toimenpiteet pyritään suorit- lityksellä. Monia asioita pystytään tekemään verkossa paremmin kuin tamaan wikissä. Wiki on haasteellinen ympäristö käyttäjilleen sekä muualla. Sosiaalinen media nostaa esille myös monenlaisia kysymyk- teknisen osaamisen ja toimintaperiaatteen oivaltamisen että ennen siä. Uusien toimintaympäristöjen myötä on tärkeää, että organisaati- kaikkea uudenlaisen työskentelykulttuurin omaksumisen vuoksi. On on, virkamiehen ja yksityishenkilön identiteetit voi erottaa toisistaan” ymmärrettävää, että eri yksilöt omaksuvat uusia työskentelytapoja eri (Focus 2010, s. 22). tahtiin ja eri yksilöillä on erilaisia näkemyksiä uusien työskentelytapo- Korkeakoulut ovat tarttuneet sosiaalisen median hyödyntämiseen jen tärkeydestä. toiminnassaan ja markkinoinnissaan. Yhteishakukampanjoita on ke- väällä 2010 toteutettu entistä useammin sosiaalisen median keinoin. Oma valinta? Wiki on otettu työvälineeksi Metropolia Ammattikorkeakoulus- sa, jolla on opiskelijoita noin 14 000 ja henkilökuntaa lähemmäs 2 000. Hankkeen wikin käyttäjiä haastateltiin opinnäytetyötä varten syksyl- Metropolian wikissä on tarjolla lukematon määrä eri työtiloja. Metro- lä 2009. Tarkoituksena oli selvittää, miten wiki toimii viestinnän vä- polia järjestää säännöllisesti sosiaalisen median henkilöstökoulutusta. lineenä. Taustaongelmana oli wikin käytössä havaittu epätasaisuus: Kaikki henkilökunnan jäsenet ja opiskelijat ovat tervetulleita yhtei- valtaosa toimijoista oli wikissä passiivisia ja aktiivisuus sisällöntuo- seen sisällöntuotantoon. tannossa keskittyi muutamaan toimijaan. Metropolian kulttuurin ja luovan toimialan tutkimuspäällikkö An- Kaikille hankkeessa toimiville oli annettu perehdytystä wikin na-Maria Vilkuna kertoo wikin osoittautuneen innovatiiviseksi ja ajas- käyttämiseen ja ohjeistettu selkeästi, että tämä toimintatapa kuuluu sa kiinni olevaksi tavaksi toteuttaa hankkeita yhdessä miettien. Wikin hankkeen tavoitteisiin. Perehdytys oli tapahtunut ryhmässä, jossa 170 171

projektityöhön osallistuville oli ensin esitelty sosiaalisen median toi- esiintyessä, asiallisen kirjoituksen suhteen pitäisi toimia lähdesuoja ja mintaperiaatteita. Sen jälkeen heillä oli aikaa keskittyä wikin perustoi- asiattomuuksia ei pitäisi julkaista lainkaan. Ymmärrys ja lainsäädäntö mintojen opettelemiseen, yhdessä ihmettelemiseen ja kyselemiseen. laahaavat perässä”, journalistin näkökulmasta asiaa pohtiva haastatel- Tilaisuuden jälkeen tarvittava lisäopastus ja ohjaus välineen syvem- tava valittelee. pään hallintaan on tapahtunut wikiin perehtyneitten digitaalisen me- Motivaatiota käyttää wikiä työvälineenä vähensivät haastateltavi- dian opettajien henkilökohtaisesti antamalla neuvonnalla. en mielestä myös tiedon etsimiseen vaadittava aika ja wikin muuttu- Hankkeen alkuvaiheesta lähtien on tehty työntekijöille selväksi, va rakenne. Motivaatiota heikentäväksi tekijäksi nostettiin perinteisen että tässä projektissa toimitaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa wi- hierarkkisen projektiorganisaatiomallin ja wikitoiminnan yhteenso- kialustan välityksellä. Tausta-ajatuksena on ollut, että ihmiset voivat vittamisen hankaluudet sekä projektin johdon aktiivisuuden puute. oppia, kokeilla sitä ja ehkä löytää oman motivaationsa kehittää työs- Haastateltuja pyydettiin kertomaan, millaisia wikissä työskente- kentelytapojaan tähän avoimeen ja yhteisölliseen suuntaan. lyn esiin nostamia eettisiä kysymyksiä he ovat pohtineet. Vastauksis- sa ilmeni hajontaa ja haastateltavilla oli tarjota tärkeitä näkökulmia Haastatellut kokivat uusien työskentelytapojen tuomisen osaksi omaa sosiaalisen median kenttään laajemminkin. ”Koko sosiaalisen medi- työskentelyään haastavaksi, kun aiempia kokemuksia wikin käytöstä ei ollut. an invaasio, kaikki on muuttunut valtavasti, käsitys tekijänoikeuksis- Haastattelujen perusteella uuden välineen esittäminen ainoaksi oikeaksi ta ja julkisuudesta, meidän kaikki vanhat rakenteet ovat muuttumassa työvälineeksi voisi olla perustavaa laatua oleva eettinen kysymys. ja ihmisten käsitykset on muuttumassa tai on muuttunut riippuen Tärkeintä kaikkien haastateltavien mielestä oli henkilökohtainen valinta minkä ikäisestä ihmisestä on kyse eli nämä eettiset normit muuttu- osallistua tai olla osallistumatta. ”Omien ajatusten jakaminen muiden kanssa vat – – Ajattelutapa on muuttunut ihan toisenlaiseksi. Ja koska se on on asia, johon ei voi pakottaa”, kiteytti nuoremman työntekijäpolven edustaja. murroksessa, täytyy olla todella tarkkana näissä oikeuksissa ja eetti- sissä asioissa, on niin erilaisia, miten ihmiset ajattelee”, totesi vanhem- Haastatellut ymmärsivät, että saavuttaakseen hankkeelle asetetut man työntekijäpolven edustaja. tavoitteet kaikkien osallistujien on ponnisteltava kohti yhteisiä pää- Haastateltujen näkemyksiä wikityöskentelyn etiikan aakkosista määriä. Samalla haluttiin kuitenkin korostaa, että jokaisen työnteki- olivat: jän on itse oivallettava, miksi wikin käyttö on juuri itselle hyödyllistä. » Yhdenvertaisuus Hankkeen haastateltavat eivät nostaneet vapaa-ajan ja työiden- » Perehdytys ja koulutus titeettien sekoittumista ongelmaksi wikin käyttämisessä. He näkivät › Tietoteknisen osaamisen tason varmistaminen hankkeen wikin käytön yhteydessä monenlaisia kouluttautumistar- peita. Yksi pohdinta koski sitä, onko tekninen osaamattomuus syynä › Kommunikaatio-osaamisen ja verkkokeskustelutaitojen passiiviseen osallistumiseen. Haastateltavat toivat esille viestinnälli- varmistaminen sen osaamisen tarpeita: verkkokeskustelutaitojen kaipuuta sekä oman › Tekijänoikeuslainsäädännön huomioimisen varmistaminen osaamis- ja tietotason nostamista uuden työvälineen mukanaan tuo- » Avoimuuden käsitteen ymmärtäminen man toimintakulttuurin vaatimusten tasalle. › Varmistaminen, että yhteistyökumppanitkin ovat valmiita Haastateltavien vaikeudet tuottaa ja julkaista keskeneräistä teks- avoimuuteen tiä olivat samansuuntaisia. Kukaan haastateltavista ei kuitenkaan › Varovaisuus henkilöitä tai yhteistyökumppanien tietoja suoraan maininnut, että aineiston tuottaminen julkiseen levityk- mainittaessa seen ilman varmuutta sen jatkokäytöstä olisi ollut syy jättää tuotoksia › Wikityöskentelystä pidättäytyminen on jokaisen henkilö- julkaisematta. kohtainen päätös Sopimuskäytäntöosaamisesta nostettiin esiin taitotiedon ylläpi- › Osallistumattomuus ei suoraan tarkoita, ettei ole ammattitaitoa tämisen merkitys. Ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja tekijänoikeu- den alaista materiaalia luotaessa on oltava tarkkana sopimusasioista » Myönteinen ja kannustava ilmapiiri ennen kuin mitään epäselvyyksiä ehtii syntyä, useat haastatelluista › Myönteinen palautteen antaminen ja kritiikin sieto muistuttivat. › Motivaatio kasvaa oman oivalluksen kautta Lisäksi yksityisyyden ja tietosuojan huolehtiminen nähtiin tärkeäk- › Eroon ennakkoluuloista si. ”Silloin kun on vapaa foorumi, ihmiset joutuvat miettimään, mitä › Terve itsekritiikki kirjoittaa, kun kirjoittavat omalla nimellään. Mutta eettinen ongel- › Rohkeutta osallistua ma tulee tästä vastaan varmasti. Verkkokirjoittaminen, nimimerkillä 172 173

Onnistumisen eväitä öitä muun ryhmän työskentelylle ja verkkoyhteisöllisyyden syntymi- selle. Nämä tilanteet ovat työyhteisöille ja esimiehille äärimmäisen Voimaa-hankkeen kokemusten perusteella voimme todeta, että eetti- haasteellisia. sen työskentelyn onnistumiseksi wikissä on huomioitava vähintään- Kun työyhteisöissä eletään murrosvaihetta, on hyvä tunnistaa työn- kin seuraavia asioita: tekijöiden erilaiset valmiustasot uuden teknologian omaksumiseen. » Wikissä luotava rakentava työskentelyilmapiiri. Työnantajan on tarjottava perehdytystä ja koulutusta välineisiin sekä aikaa niiden opettelemiseen. Työnantaja voi myös laatia selkeät sosi- » Synnytettävä luottamus työyhteisössä. aalisen median käytön perusohjeet omaan organisaatioonsa. Ainakin » Koulutettava ja perehdytettävä välineen käyttäjät ja ohjattava heitä. aluksi organisaatiossa voi olla tarpeen sopia sisäisesti yhteisistä toi- » Varmistettava osallistumismahdollisuus pelisääntöjä luotaessa. mintatavoista. Pelisääntöjen avulla parhaimmillaan rohkaistaan pas- » Sovittava, onko kyseessä oma valinta vai työyhteisön toimintamalli. siivisempia ja hillitään yliaktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. » Sovittava, kenellä on vastuu digitaalisesta jalanjäljestä: Työntekijän on oltava puolestaan valmis kehittämään omaa osaa- työyhteisöllä vai työntekijällä. mistaan läpi työuransa. Tulevaisuudessa rekrytointitilanteissa koros- » Selkeytettävä tiedolliset ja taidolliset, muun muassa teki- tuu työntekijän valmius itsensä johtamiseen ja jatkuvaan muutokseen jänoikeuksiin ja verkkodialogiin liittyvät vaatimukset. sopeutumiseen. Täydellisen kieltäytymisen tie ei johda mihinkään. Annettujen työvälineiden käytöstä pidättäytyminen kertoo työnteki- Kun tiimissä edetään teknisen osaamisen kartuttamisessa yhdes- jän kyvyttömyydestä uusiutumiseen ja tekee työntekijästä epäuskot- sä toimien, syntyy samalla työskentelyilmapiiri, jossa tuetaan ja kan- tavan omassa työssään. nustetaan toisia osallistumaan ja oppimaan. Perehdytysjakso uuteen Voimaa-hankkeessa on havaittu, että hedelmälliseen wikityösken- työvälineeseen ei koskaan voi olla liian pitkä. On varmistettava, että telyyn pääsemiseksi on hyvä varautua esimerkiksi seuraavanlaisiin kaikki ymmärtävät, mitä tarkoittaa osallistuminen avoimeen työsken- ristiriitatilanteisiin: tely-ympäristöön ja kaikille on selvää, että työskentely on avointa ja se, » Uusien työvälineiden edellyttämien toimintatapojen omaksuminen minkä kirjoittaa, todella jää verkkoon jäljitettäväksi. » Prosessin henkilökohtaisuus vs. suunnitelmien noudattaminen Työnantajan määrittelemän toimintamallin ulkopuolelle jääminen ei tarkoita, ettei työntekijä kykenisi hoitamaan työtään hyvin. Työyh- » Perinteinen projektiorganisaatio vs. avoin verkkoympäristö teisössä voi olla henkilöitä, jotka ovat osallistuneet perehdytyksiin ja » Johtajuuden haasteet: projektin johtaminen vs. asiantuntijan tietävät, miten sosiaalinen media toimii. Silti he kokevat esimerkik- itsensä johtaminen si wikissä työskentelemisen ajankäyttönsä tuhlaukseksi tai eivät ha- » Asiayhteyksien sekoittuminen lua tuoda siellä keskeneräistä työtään esiin. Se ei vähennä heidän » Työhyvinvoinnin portaat, psykofysiologiset perustarpeet: ammattitaitoaan. › turvallisuuden tarve Avoimen toimintamallin välttelemisessä voi olla kyseessä omis- › liittymisen tarve ta tekijänoikeuksista huolehtimisesta. Yksilö saattaa kokea menet- › arvostuksen tarve tävänsä oikeuden tuottamaansa materiaaliin, jos vie sen avoimeen › itsensä toteuttamisen tarve ympäristöön muidenkin muokattavaksi. Jollakulla saattaa olla pelko negatiivisesta palautteesta ja tämäkin voi estää osallistumisen. Voi- » Työminän ja siviiliminän sekoittuminen daan tarjota koulutusta tai perehdytystä, jolla kynnystä voi pienen- » Yhteistyökumppanien valmiudet toimintatapaan sitoutumiseen tää, mutta kaikille avoimuus ei välttämättä yksinkertaisesti sovellu työtavaksi. Wikityöskentelyn aloittaminen vaatii harkintaa: millainen työs- Esimiesten ja kollegoiden tulisikin ymmärtää, ettei ketään voi väki- kentely-ympäristö halutaan luoda, keitä sen käyttäjiksi suunnitellaan, sin pakottaa wikiin työskentelemään. Yksilö ei kykene motivoitumaan, mihin tarpeeseen wiki perustetaan? On tärkeää oivaltaa, että wikistä jos hän toimii pakotettuna itselleen epämieluisaksi tuntemassaan kehittyy sellainen, millaiseksi käyttäjät sen muokkaavat. Tämän vuok- ympäristössä. On mahdollista, että passiivinen tai täysin työyhteisön si luottamuksellisen ja kannustavan ilmapiirin luominen on edellytys määrittelemästä toimintamallista kieltäytyvä henkilö aiheuttaa häiri- onnistumiselle. 174 175

Yhteenveto tä toimintamalleista, esimerkiksi (suljetuissa) kokouksissa käymisestä? Eli tässä ehdotettu antaa jokaiselle yksilölle täydet oikeudet valita oman työn- Uuden työvälineen tuominen työyhteisön käyttöön ei tapahdu kitkat- sä sisältö? Ihan jees (: ta. Ilmapiirin luominen, luottamuksen synnyttäminen ja työntekijän motivointi vaativat esimieheltä paljon. Työyhteisön ohjaaminen kohti 29. 3. Nina Kangas-Rautio says: tiettyä työskentelytapaa vaatii osaamista. Työntekijät ovat epäyhtenäi- Tuo on Juhana hyvä kysymys. Koska en ole esimiesasemassa, en voi ot- nen joukko erilaisine valmiuksineen. taa kantaa tarkemmin, mutta se kyllä mietityttää useinkin. Siitä voisi kyl- Työntekijät tarvitsevat perehdytystä. Heille tulisi syntyä henkilö- lä käydä keskustelua yleisestikin. Oma mielipiteeni on, että toimintamal- kohtainen halu kehittää omaa osaamistaan ja tahto oppia uutta yh- leista otetaan käyttöön kulloinkin siihen parhaiten sopiva malli ja toimi- dessä muun tiimin kanssa. Mikäli tiimissä on paljon passiivisia jäseniä, taan yhteisesti sen mukaisesti, ilman että siitä voi sitten omalla päätöksel- tiimi ei aidosti kehity osallistuvaksi yhteisöksi, joka pystyy työskente- lä kieltäytyä. Toisaalta taas, koska ollaan asiantuntijaorganisaatio ja -työ- lemään verkossa yhteisöllisesti. Sosiaalisen median toimintaperiaat- yhteisö, koen, että jokaisella pitäisi olla oikeus vaikuttaa työnsä sisältöön teiden haittojen ja hyötyjen ymmärtäminen on tärkeää ennen kuin ja tekemisen tapaan. Niin kaikki hyötyvät eniten. Hmmm... Aiemmin vies- työskentely aloitetaan wikissä. tinnän ko:n sisäiset yhteiset pelisäännöt eivät ottaneet tähän lainkaan kantaa. Yksi mahdollinen tapa sitouttaa tiimin jäsenet pohtimaan, mitä työskentely Tiedän kuitenkin, että jokaisella on omat asenteensa ja ajatuksensa niin sosiaalisen median työvälineillä heille henkilökohtaisesti merkitsee, on antaa lähikokoustamista kuin esimerkiksi avointa wikityöskentelyä kohtaan. Ikä- tiimin jäsenten luoda yhteiset pelisäännöt ennen työskentelyn aloittamista. vä kyllä työ on sellaista, että aina ei voi valita juuri sitä tapaa, joka jokaisel- le itselleen sopii parhaiten, vaan siihen vaikuttavat monet muutkin seikat. Edistyneemmät voivat toimia perehdyttäjinä aloitteleville sosiaa- Esimerkiksi tilajärjestelyt, toiminnan yhteiset tavoitteet yms. lisen median käyttäjille. Samalla voidaan yhdessä pohtia työvälineen käyttöön liittyviä kysymyksiä kuten tekijänoikeusasioita, avoimuutta 29. 3. Juhana Kokkonen says: tai jäljitettävyyttä. No niin nyt ollaan asian ytimessä (: Tärkeää on päästä ihmettelemään yhdessä. Tästä käytännön esi- Voisiko olla myös niin, että aidossa, yhteistoiminnallisessa ryhmässä voi- merkkinä yhteenvetomme, johon vaikutti wikissä käyty keskustelu täs- daan sopia toimintamalleista ja keinotekoisissa ihmisiä joudutaan pakot- tä artikkelista. tamaan heille sopimattomaan toimintaan, mikä aiheuttaa yhteistoimin- Julkaistuamme keskeneräisen artikkeliluonnoksen Metropolian nan sijaan yhteisteeskentelyä. wikissä muiden toimijoiden luettavaksi syntyi keskustelua siitä, mitä Kumpi nyt sitten olisi työntekijän näkökulmasta parempi ja työnantajan tämä ”ketään ei voi pakottaa” -ajattelu oikeastaan tarkoittaa. näkökulmasta tehokkaampi? Itseohjautuvuus vai ulkoapäin johdettavuus? Digitaalisen viestinnän lehtoreiden Nina Kangas-Raution ja Juhana Itse uskoisin, että hierarkkisessa ryhmässä voi tehdä työtä 50 % panoksella, Kokkosen dialogi ennakoi erinomaisesti sitä keskustelua, jota organi- mutta itse valitussa tiimissä ei (ellei sitten halua eroon tiimistään)... saatioissa varmasti käydään lähiaikoina.

29. 3. Nina Kangas-Rautio says: Hieno ja monipuolinen kirjoitus Päivi ja Milla! Olette pohtineet aihet- 29. 3. Nina Kangas-Rautio says: ta monesta eri näkökulmasta ja yhdistäen teoriaa ja käytäntöä sopival- Niin, haasteellisinta onkin toimia ryhmissä, joissa ihmisiä varsinaisesti la, helposti nieltävällä tavalla. Taidan suositella tätä luettavaksi meidän pitäisi ”pakottaa” tekemään jotain. Olen useimmiten työskennellyt poru- digisuva-kokoukseen. koissa, joissa ihmiset kokevat tekevänsä yhteisesti parempaa kokonaisuut- Kiitos ajatuksista ja lukukokemuksista! ta, vaikka jokainen työtehtävä, joka siihen liittyy, ei aina olekaan juuri it- Nina selleen mieluista. Mikä sitten aiheuttaa sen, että ihmiset kokevat olevansa kenotekoisessa 29. 3. Juhana Kokkonen says: ryhmässä? Ikävä kyllä työelämässä ei voi aina (joskus kyllä) valita itselleen Ihan heittona kysäisen, että jos joillain on oikeus kieltäytyä esimerkiksi kaikkein kivointa ryhmää, mutta voi kyllä vaikuttaa siihen, miten voisi luo- avoimesta wikitoimintamallista, saako myös sitten kieltäytyä perinteisis- da itse myös avointa ja innostunutta toimintaa ja sitä kautta myös ehkä 176 177

Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet motivoida muitakin. Jokaisessa ryhmässä pitäisi voida ottaa kantaa avoi- mesti toimintatapoihin. Mutta ottavatko ihmiset? Miksi keskustelu täytyy Vahvuudet Heikkoudet käydä rivien välissä? » Wiki on joustava, avoimeen » Wikin käyttöön ottaminen En ole koskaan kannattanut hierarkkista järjestelmää. Organisaatiomal- verkkoympäristöön perustuva aiheuttaa muutosvastarintaa lien muuttuessa ja mittakaavan suurentuessa hierarkkisuus usein tuppaa työväline, joka soveltuu työntekijöissä: työvälinettä lisääntymään. Mutta kannattaako sitä vastaan sinänsä taistella ja käyttää erilaisille työyhteisöille. ei osata, haluta oppia tai siihen energiaa, voitaisiinko muodostaa yhteistoiminnallisuutta yli nä- uskalleta käyttää. kymättömien ja näkyvien rajojen? Tarvitseeko siitä oikeasti välittää, kuka Mahdollisuudet Uhat sanoo jotain, jos asiassa on ideaa? Toisaalta taas osa ihmisiä toivoo saa- » Wiki on työyhteisöissä » Työyhteisöissä ei välttämättä vansa valmiit vastaukset ulkoa, se toisi turvaa muutosten keskellä. Ikävä toimintakulttuurin muutoksia oivalleta wikin käytöstä kyllä ison organisaation muutos vie tutkimusten mukaan aina vähintään mahdollistava, jopa työyhteisön saatavia hyötyjä ja pelätään 3 vuotta, sen jälkeen vasta asiat asettuvat johonkin muottiin. Joko itse ak- demokratiaa ja hierarkian työvälineen käytön mukanaan tiivisesti muodostettuun tai muottiin, joka vain muodostuu tai annetaan madaltumista edistävä työkalu. tuomaa avoimuutta tai sen ulkoapäin. mahdollistamaa muutosta.

29. 3. Juhana Kokkonen says: Näinpä juuri. En voi kuin olla samaa mieltä (: Toimenpidesuositukset Uusien työvälineiden käyttömahdollisuuksien tiedostaminen on merkityksellistä kaikilla aloilla, jotka pyrkivät ennakoimaan tulevaisuutta. Työyhteisöjen henkilöstö- koulutuksissa tai esimiesvalmennuksissa on tärkeää varata aikaa myös tulevaisuu- den työelämän haasteiden pohtimiseen. Esimerkiksi kunkin työntekijän henkilökohtaisen ammatillisen identiteetin mu- kautuminen sosiaalisen median työvälineisiin ja verkkoidentiteetin muodostumi- seen saattaa vaatia työyhteisön tukea. Käytännössä ammatillisen identiteetin mu- kautuminen tarkoittaa, että yksilö ymmärtää erilaiset roolinsa ja vastuunsa niissä toimiessaan. Sosiaalisessa mediassa on mahdollista esiintyä joko yksityishenkilönä tai työn- antajansa tai vaikka harrastuspiirinsä edustajana. Rajanveto voi joskus olla vaikeaa, joskus mahdotonta, toisinaan puolestaan täysin tarpeetonta. Kriittinen suhtautu- minen omaan toimintaan sähköisissä ympäristöissä on terveellistä. Omalla esimer- killä voi luoda ja edistää avointa viestintäkulttuuria, jonka myötä verkkokeskuste- luihin syntyy uusia, luottamukselliseen perustuvia toiminnan tasoja. Käytännössä tämä saattaisi johtaa jopa siihen, ettei digitaalisen jalanjäljen jättämistä enää pelät- täisi, vaan asianmukaisesti toimiva henkilö voisi esimerkiksi osallistua kaikkiin verk- kokeskusteluihin säännönmukaisesti omalla nimellään tai vakiintuneella nimimer- killä. Tärkeintä on, että muut sosiaalisen median käyttäjät voivat helposti tunnistaa, missä roolissa yksilö kulloinkin esiintyy. Myös työyhteisöjen valmius luoda kaikille työyhteisössä toimiville avoimia virtu- aalisia foorumeja, joissa ajatustenvaihto ei ole sidoksissa osasto- tai tehtäväkohtai- siin fyysisiin tiloihin, vaatii yhteistä pohdintaa. Lisäksi yhteistä keskustelua saatetaan tarvita työntekijän eettisestä vastuusta työyhteisöä kohtaan, jos hän omalla toiminnallaan on jarruttamassa koko työyhtei- sön kehittymistä. Kohti 2020-lukua kehittyessään työyhteisöjen sosiaalisen median käytön arvo- keskustelut todennäköisesti laajenevat keskusteluksi johtamiskulttuurista, viestintä- taidoista ja organisaation hierarkiasta. Kuinka ja kuka johtaa prosesseja kaikille avoi- missa, yhteistoimintaan perustuvissa, globaaleissa verkostoissa? 178 179

Kirjoittajista Päivi Keränen on verkkoviestintään suuntautunut medianomi, AMK, joka työsken- telee projektisuunnittelijana. Milla Laasonen toimii tiedottajana. Hän on kulttuuri- tuottaja, YAMK, jolla on kokemusta kansainvälisyys- ja viestintätehtävistä. Kirjoittajat työskentelevät Metropolia Ammattikorkeakoulun viestinnän koulu- tusohjelman Voimaa-hankkeessa. Työssään molemmat kehittävät sosiaalisen medi- an välineitä projektityöskentelyyn ja hallintoon. Heitä yhdistää innostus avointen ja läpinäkyvien työskentelytapojen tutkimiseen ja edistämiseen. Sähköpostiosoitteet ovat paivi.keranen@metropolia.fi ja milla.laasonen@metropolia.fi Lähteet Focus 1/2010: Metropolia Ammattikorkeakoulun asiakaslehti. s. 23 – 24. Juholin, Elisa 2008: Työyhteisöviestinnän uudet muodot. Helsinki: WSOYpro. Laasonen, Milla 2010: Ahdistaako avoimuus - wiki tutkimus- ja kehittämishankkeen viestinnän välineenä. http://www.urn.fi /URN:NBN:fi :amk-201004196607. Luettu 1. 4. 2010. Lankinen, Pasi 2010: Vuorotellen yhteiseksi tehden – Kielikäsitykset ja sanojen merkitys toimivan yhdessä tekemisen perustana. http://www.kever-osaaja.fi /index.php/K-O/ article/viewFile/1220/1131. Luettu 23. 4. 2010. Nieminen-Sundell, Riitta 2008: Internet ja vuorovaikutuksen uudet muodot. Helsinki: Sitra. Uutinen HS.fi . 12. 11. 2009. http://www.hs.fi /kotimaa/artikkeli/Moni+työntekijä+kai paa+sääntöjä+verkkokirjoitteluun/1135250679470. Luettu 12. 11. 2009. Kirjallisuutta Boyd, Danah. 2008. Taken Out of Context, American Teen Sociality in Networked Publics. http://www.danah.org/papers/TakenOutOfContext.pdf. Luettu 1. 9. 2010. Heinonen, Sirkka 2008: Sosiaalinen media, avauksia nettiyhteisöjen maailmaan ja vuorovaikutuksen uusiin muotoihin. http://www.tse.fi /FI/yksikot/erillislaitokset/ tutu/Documents/publications/eTutu_2009-1.pdf. Luettu 13. 11. 2010. Himanen, Pekka; Torvalds, Linus & Castells, Manuel 2001: Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. Helsinki: WSOY. Leadbeater, Charles 2008: We-think - Mass innovation, not mass production. London: Profi le Books Ltd. Miettinen, Toikka, Tuunainen, Lehenkari & Freeman 2006: Sosiaalinen pääoma ja luottamus innovaatioverkoissa. Helsinki: Yliopistopaino. Surowiecki, James 2008: Joukkojen viisaus. Helsinki: Terra Cognita. 180 181

Omista lomakkeista yhteiselle työpöydälle täyttää omaa lomakettaan. Lomakkeiden tietoja on nimittäin tarkoi- tus verrata toisiinsa ja löytää yhtenäisyys niistä tutkinnon perusteisiin Wikiohjelmisto ja keskenään. Nykyinen toimintatapa on aiheuttanut epätietoisuutta viimeisim- näyttötutkinnon mästä versiosta ja tiedon yhdenmukaisuudesta sekä ennen kaikkea siitä, saavatko kaikki osapuolet riittävästi ajantasaista tietoa proses- suorittamisen tukena sin eri vaiheissa oman tehtävänsä suorittamiseksi. Aikaa käytetään siis oppilaitoksissa ja työpaikoilla paljon erilaisten liitetiedostojen tai pa- Anne-Maria Korhonen perilla olevien lomakkeiden täyttämiseen. Prosessi ei nykyisellään ole kovin nykyaikainen ja työelämälähtöinen tapa toimia, vaikka kuiten- Toisen asteen aikuisopistossa kokeiltiin verkossa toimivaa ryhmä- kin juuri työelämälähtöisyys on näyttötutkintotoiminnan tavoite. työvälinettä wikiä näyttötutkinnon suorittamisen tukena. Wikityö- Tutkimustyöni tavoitteena oli saada tutkinnon suoritussuunnitel- kalu helpottikin suunnittelua, organisointia ja arviointia. Vapaasti mien teko helpommaksi opiskelijalle. Tavoitteena oli myös helpottaa hyödynnettävien wikiohjelmistojen haasteiksi muodostuivat tieto- kaikkien kolmen arvioijan – työntekijöiden ja työnantajan edustajan turvakysymykset ja ohjelmiston käytettävyys ohjaajan kannalta. sekä oppilaitoksen opettajaedustajan – arviointiprosessia Tärkeä tavoite oppilaitoksen työprosessien kannalta oli myös se, että keskustelu olisi avoin ja helppo opettajan suorittamassa ohja- ppilaitosten opettajat ja ohjaajat ovat havainneet jo jo- uksessa niin tutkinnon suorittajan kuin arvioijienkin kanssa. Tärkeä kin aika sitten, että näyttötutkintojärjestelmän toteuttami- tavoite oli niin ikään se, että arvioijat ja tutkinnon suorittaja voisivat seen henkilökohtaistetusti kullekin tutkinnon suorittajalle kommunikoida tutkinnon suorittamiseen liittyvistä asioista yhdessä kaivataan suunnittelua, arviointia ja ohjausta helpottavia paikassa keskenään. Otyökaluja. Opetushallituksen ja tutkintotoimikuntien ohjeiden ja mää- Näyttötutkintoon liittyy erityisen tärkeänä osana kunkin tutkin- räysten noudattaminen näyttötutkintojärjestelmässä vaatii muun mu- non oma tutkintotoimikunta, joka on opetushallituksen nimeämä elin. assa tarkkaa dokumentointia. Tutkintotoimikunnan vastuulla on valvoa, että oppilaitokset toteutta- Oppilaitoksen näkökulmasta haasteena näyttötutkinnon suoritta- vat näyttötutkinnon järjestämistä sen hengen mukaisesti. He valvovat miselle työpaikoilla on ollut muun muassa tutkinnon suorittamispro- myös, että tutkinnon suorittajat dokumentoivat ja arkistoivat tutkin- sessiin ja -dokumentteihin liittyvän ajantasaisen tiedon kerääminen non suorittamiseen liittyvät asiakirjat asianmukaisesti ja vaativat eri tutkinnon suorittajalta ja arvioijilta. Opettaja kerää tietoa ja ohjaa sekä osapuolia täyttämään asiakirjat tarkoituksenmukaisella tavalla. Kul- opiskelijaa tutkinnon suorittamissuunnitelman tekemisessä että arvi- lakin tutkintotoimikunnalla on oma tapansa toteuttaa sille annettua oijia tutkintosuoritusten arvioimisessa ja niiden kirjaamisessa. tehtävää. Yhdenmukainen prosessi helpottaisi myös tämän toimieli- men tehtävää. Omat lomakkeet Yhdellä silmäyksellä Tietojärjestelmiä ei ole tähän mennessä hyödynnetty kovinkaan te- hokkaasti näiden tietojen luomisessa ja keruussa. Osa oppilaitoksen Wikiohjelmistoista löytyi työkalu edellä kuvatun prosessin helpotta- opettajista on saattanut jakaa word-tiedostoja joko sähköpostin lii- miseen. Sen avulla voidaan rationalisoida ja modernisoida työtapoja tetiedostona tai jonkin verkko-oppimisalustan kuten Moodlen kaut- oppilaitoksissa siten, että tutkinnon suorittajien työnantajatkin koki- ta. Tiedostossa on valmiita pohjia tutkinnon suoritussuunnitelmien sivat näyttötutkintojärjestelmän helppona tapana työntekijän eli tut- ja arviointien tekemiseen. Lomakkeita on sitten palautettu opettajal- kinnon suorittajan suorittaa tutkinto ja arvioijien tehdä arviointinsa. le tai muulle ohjaajalle sähköpostin liitetiedostona taikka esimerkiksi Tärkeää tutkinnon suorittamisessa on etenkin, että tutkinnon suo- Moodleen. rittaja ymmärtää tutkintonsa sisällön ja osaa soveltaa oppimaansa Palautuksia tekevät samoista asiakokonaisuuksista kolme arvioijaa työtehtäviinsä. ja opiskelija sekä opettaja, jonka tehtävänä on ohjata jokaista proses- Tutkinnon suorittamisen tavoitteena on suorittaa tutkinto työpai- sin osapuolta. Ohjaustyötä ja tiedon keruuta vaikeuttaa se, että kukin kalla aidoissa työtehtävissä, mutta käytännössä prosessin saaminen 182 183

vaivattomaksi osaksi työpäivää on usein vasta pitkän ajatustyön tulos. Wikiohjelmistoa voisi käyttää erinomaisesti hyödyksi näyttötutkinto- järjestelmän toteuttamisessa, kun se koskee tutkinnon suoritussuun- nitelmien tekemistä, näyttötutkinnon arviointia ja näiden kahden asian ohjaamista. Tarkoituksenmukaisinta on, että tieto on käytettä- vissä yhdellä silmäyksellä, yhdestä paikasta ja ajantasaisena. Tiedon luominen helpottuisi. Pitkistä tutkintoperusteista pääsisi selville sel- keässä digitaalisessa ympäristössä hyvin. Tutkimustyöni eteni siten, että testasin ilmaisia wikiohjelmistoja, kuten Wikispaces ja Wetpaint. Näyttötutkinnon perusteiden mukai- nen lomakepohja tehtiin wikiin, jossa olivat valmiina tutkinnon pe- rusteet, arvioinnin kohteet ja kriteerit. Kullakin kolmella arvioijalla eli työntekijä-, työnantaja- ja oppilai- tosarvioijalla sekä tutkinnon suorittajalla ja ohjaajalla on lomakkeessa oma sarakkeensa, jota täytetään tietyssä järjestyksessä. Kukin osapuo- li näkee lomakkeen kaikki sarakkeet. Tämä on olennaisin muutos ny- kyiseen järjestelmään, jossa käytetään monia erillisiä lomakkeita. Wikiohjelmiston avulla kaikkien osapuolten tuottama tieto on vain digitaalisesti yhdessä paikassa. Valmis pohja on helppo kopioida jo- kaiselle tutkinnon suorittajalle uutta sivua luotaessa. Tässä tapaukses- sa lomakkeen lukemiseen ja muokkaamiseen annetaan käyttöoikeus tutkinnon suorittajalle, arvioijille ja opettajalle. Kukin tutkinnon osa voidaan tehdä erilliselle lomakkeelle samalle opiskelijakohtaisel- le sivustolle. Tutkintotoimikunnalle voidaan antaa lukuoikeus, jotta he voivat suorittaa heille annetun tehtävän. Seuraavalla aukeamal- la on osittainen kuva (kuva1.) edellä kuvatusta prosessista eräässä ammattitutkinnossa.

Kuva 1. Tutkinnon suorittamissuunnitelma, arviointilomakkeet ja ohjaus samassa paikassa. 184 185

Näkymä roolin mukaan Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Vahvuudet Heikkoudet Wikiohjelmisto näyttäisi sopivan erinomaiseksi apuvälineeksi edellä kuvattuun prosessiin. Verkko-ohjaajan kannalta tällainen alusta on » Helppokäyttöiset työkalut. » Organisaation ymmärrys sosiaalisen median verkostoja ihanteellinen. Verkko-ohjaaja näkee kaikkien opiskelijoiden suunni- » Nykyaikaiset välineet yhteistyöhön oppilaitoksen ja työelämän välille. kohtaan puuttuu: kaikki eivät telmat ja arviointilausunnot samasta paikasta helposti. Opiskelija ja ole avoimia verkostoja. arvioija näkevät vain kulloinkin kyseessä olevan opiskelijan sivun, jo- » Verkko-ohjaajan työhön helpotusta ja hallinnan tunnetta » Organisaation ymmärrys hon he dokumentoivat roolinsa mukaisia asioita. yhtenäisin käytäntein. työkaluja kohtaan ylipäätään: Verkko-ohjaajan aika on tehokkaassa käytössä, kun hänellä on ruu- ei selvitetä, miten ne palvelevat näyttötutkintojärjestelmässä. dullaan kaikki tieto saatavissa sen sijaan, että hän keräisi sähköpos- » Ilmaiset wikiohjelmistot eivät tistaan tai paperiversioina tietoja. Verkko-ohjaajalla on myös omassa riitä takaamaan tietoturvaa. työssään hallinnan tunne, kun hän näkee kunkin ryhmäläisensä tilan- Tiedon varastointi ja yksilön teen helposti yhdestä paikasta. Tällaiseen wikiohjelmistoon on helppo tietosuoja ovat vaarassa. liittää tutkinnon suorittajan koko henkilökohtaistamista koskeva asia- kirja, oppimateriaalia, samoin kuin ohjeita arvioijille tutkinnon suo- Mahdollisuudet Uhat rittamiseen ja arviointiin liittyen. Oppilaitos voi kustannustehokkaasti » Luovat, uudenlaiset alustat » Tekniikka kehittyy entistä luoda samaan ohjelmistoon organisaationsa yhteiseen käyttöön eri- käyttöön, esimerkiksi kovemmalla vauhdilla, eikä laisia muita materiaaleja, joita voi hyödyntää useassa tutkinnossa, jos- maksulliset kaupalliset oppilaitos pääse mukaan, wikiohjelmistot palvelevat jos se nyt jää ”lepäämään kin tutkintokohtaisia materiaaleja tulee tuottaa tämän lisäksi. artikkelin tapauksessa hyvin. laakereillaan” eikä opettele Edellä kuvatut avoimet wikiohjelmistot osoittautuivat kuitenkin » Nykyaikaiset digitaaliset sosiaalisen median välineiden toiminnoiltaan sellaisiksi, ettei muun muassa tiedon varastointia ja järjestelmät osaksi jokapäiväistä käyttöä – organisaation oppiminen hankaloituu. henkilön yksityisyyden suojaa voida taata. Verkko-ohjaajan kannal- työtä oppilaitoksissa. ta käytettävyydessä oli toivomisen varaa. Näin ollen tutustutuin myös » Oppilaitosten yhteistyön kaupalliseen wikiohjelmistoon, joka osoittautui varsin muuntumisky- parantaminen opetushallituksen avustuksella, jotta saadaan kyiseksi ja käyttötarkoitukseen sopivaksi. Kaupallinen wikiohjelmisto yksi hyvä ohjelmisto käyttöön on mahdollista räätälöidä tilaajan toivomalla tavalla ja edellä kuvatus- yhteistyössä – kukin oppilaitos sa järjestelmässä ilmenneet haasteet voidaan ratkaista sen avulla. voi räätälöidä ohjelmiston omiin tarkoituksiinsa sopivaksi.

Toimenpidesuositukset » Oppilaitosten tulee kiinnostua sosiaalisen median tarjoamista välineistä ja ver- kostoista ja asettaa työryhmä omassa organisaatiossaan niiden selvittämiseen. » Suomen toisen asteen aikuisoppilaitosten tulee toimia yhteistyössä esi- merkiksi opetushallituksen johdolla, jotta tutkimuksessa kuvattu näyt- tötutkintojärjestelmä saadaan digitaaliseen alustaan ja nykyaikaiseksi, re- sursseja säästäväksi osaksi oppilaitosten työtä (koskee tutkinnon suo- rittamissuunnitelmia, tutkintosuoritusten arviointien dokumentoin- tia ja näiden molempien ohjaamista yhdessä paikassa, ajantasaisesti). » Korostan opetushallituksen merkitystä sen vuoksi, etteivät oppilaitok- set ryhdy kukin erikseen suunnittelemaan ja ostamaan alustaa, vaan raami ja hankinnat voidaan tehdä yhdessä. Ratkaisu on sitten kun- kin oppilaitoksen mahdollista muokata haluamaansa suuntaan – toi- mitaan kustannustehokkaasti ja modernin organisaation tavoin. 186 187

Kirjoittajasta KTM Anne-Maria Korhonen on työskennellyt kouluttajana Salon seudun aikuisopis- tossa etsiessään ratkaisua kuvauksessa esitettyyn näyttötutkintotoiminnan haastee- seen. Tällä hetkellä hän työskentelee lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun am- matillisessa opettajakorkeakoulussa, jossa hänen työnkuvaansa kuuluu täydennys- koulutusten verkko-opintojen suunnittelu ja toteutus. Hänen sähköpostiosoitteensa on [email protected] Lähteet Kalliala, E. & Toikkanen, T. 2009: Sosiaalinen media opetuksessa. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab. Opetushallitus 2007: Näyttötutkinto-opas näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. Helsinki: Vammalan kirjapaino Oy. Opetushallitus 2008: Sosiaalinen media opetuksen tukena -hanke. http:// sosiaalinenmedia.googlepages.com/. Luettu 18. 4. 2010. Otala, L. & Pöysti, K. 2008: Wikimaniaa yrityksiin. Porvoo: WS Bookwell Oy. 188 189 Sosiaalinen media, lapset ja nuoret

Sosiaalinen media lasten ja nuorten arjessa Tapaus Habbo Hotel ...... 188 Mikael Johnson Tulevaisuuden kuluttajat siirtyvät verkkoon ...... 214 Peppi Tervo-Hiltula 190 191

Sosiaalinen media lasten ja nuorten arjessa Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (HS 18. 1. 2009, 22. 6. 2009) Habbon kuluttajat eivät ole päässeet ääneen suomalaismediassa. Tapaus Habbo Hotel Habbosta on uutisoitu myös nuorisotyön kohteena (HS 22. 6. 2009), tietoturvavalistuksen välineenä (Taloussanomat 5. 2. 2007), mainon- Mikael Johnson nan välineenä (HS 29. 8. 2005) ja populaarikulttuurin areenana (Ta- loussanomat 15. 1. 2009). Mitä Habbosta oikein voi ajatella ja minkä ”Oletko koskaan kuullut paikasta, jossa voit värjätä hiuksesi niin perusteella? monta kertaa päivässä kuin haluat, sisustaa oman huoneesi aivan Tässä artikkelissa käsittelen Habbon kuluttamista lasten ja nuorten mielesi mukaan ja tavata kavereitasi kasvokkain myös kotiintuloajan arjessa. Artikkeli pohjautuu usean vuoden tutkimukseen, jossa kulut- jälkeen?” tajia on haastateltu ja kuluttamista on seurattu verkkovälitteisesti. Ta- – Alkusanat Habbon käsikirjasta (Sulake 2006). voitteena on kertoa Habbon roolista lasten ja nuorten arjessa ja kuvata sitä, millaista toimintaa Habbo mahdollistaa ja millä tavalla. Habbo-kävijöillä tai habboilla tarkoitetaan tässä artikkelissa kaik- asten ja nuorten suosima verkkopalvelu Habbo on tullut kia ihmisiä, jotka käyvät Habbon verkkopalvelussa. Kuluttajat käyvät monien perheiden arkielämään. Palveluntarjoaja mainos- Habbossa esimerkiksi tavatakseen ystäviään. Sulakkeen ja Helsingin taa palvelua idyllinä. Suomalaismediassa Habboa kuvataan nuorisoasiainkeskuksen työntekijät ovat siellä työnsä puolesta pal- vaihtelevasti. veluroolissa. Muun muassa uusmedia-alan toimijat saattavat hakea LUsean vuoden kestäneen tutkimukseni perusteella Habbosta piir- Habbosta inspiraatiota työhönsä. tyy monimerkityksellinen kuva. Se on merkittävässä kulttuurisessa Kävijät ovat lapsia, murrosikäisiä, nuoria aikuisia, keski-ikäisiä ja ja kasvatuksellisessa roolissa lasten ja nuorten arjessa. Habbossa ra- iäkkäitä. Valtaosa on alle 18-vuotiaita vanhempiensa kanssa asuvia kennetaan tiloja erilaisia leikkejä ja roolipelejä varten. Habbon avul- lapsia ja nuoria. Suomessa suuri osa Habbo-kävijöistä on 10 – 15-vuo- la lapset ja nuoret ovat yhteydessä vertaisiinsa ja muuhun maailman tiaita. Siksi tämän artikkelin kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti menoon populaarikulttuurin, politiikan ja kaupallisuuden areenoilla. tämänikäiset lapset ja nuoret. Se opettaa kuluttajaksi mutta pahimmat yksityisyyden uhat välttäen. Habbo on lasten ja nuorten suosima internetin välittämä palve- Johtopäätöksiä arjesta lu, jossa voi keskustella, tavata kavereitaan ja tutustua uusiin ihmisiin hotellimaisessa ympäristössä. Palvelussa toimitaan sarjakuvamaisten Sosiaaliseen mediaan1 liittyy monenlaisia etiikan kysymyksiä, koska hahmojen välityksellä. Kävijä voi itse muokata hahmonsa näköisek- se on muuttanut ja yhä muuttaa yhteiskuntaamme jatkuvasti ja laaja- seen. Kävijät saavat maksua vastaan sisustaa omia huoneitaan, joissa alaisesti. Esimerkiksi kuluttajien osallistumisen mahdollisuudet jul- leikitään kävijöiden keksimiä leikkejä ja pelejä. Habbo on kansainvä- kiseen keskusteluun ja tuotantoon ovat muuttuneet, sillä sekä polii- lisesti menestynyt. Hotelleissa kävi kesäkuussa 2010 eri puolilla maa- tikoiden, toimittajien että tuotekehittäjien on helppo etsiä internetin ilmaa yhden kuukauden aikana 15 miljoonaa käyttäjää. Sitä ylläpitää blogeista ja keskustelupalstoista mielipiteitä asiasta kuin asiasta. Toki suomalaisomisteinen Sulake Corporation Oy. hyödyntäjän haasteena on miettiä, keitä blogitekstit edustavat ja miksi Alussa oleva sitaatti Habbon käsikirjasta kuvaa Habboa idyllinä, mielipiteet vaikuttavat usein niin kärjistyneiltä (Johnson 2007). jossa käyttäjä vapautuu arjen kahleista, ottaa erilaisia rooleja ja toteut- Toisaalta aina kun kuluttaja käyttää sosiaalista mediaa, hänestä jää taa itseään leikkien ja pelaten. digitaalisia jalanjälkiä. Parhaassa tapauksessa palvelunkehittäjä voi Suomalaisen median kautta palvelusta välittyy myös toisenlainen jälkiä hyödyntämällä kehittää palveluaan kuluttajaa entistä parem- kuva. Helsingin Sanomissa ja Taloussanomissa Habboa kuvataan toi- min palvelevaksi, mutta joskus digitaalisten jalanjälkien käyttö uhkaa saalta liiketoimintana – alkuvuosina usein menestystarinana, viime kuluttajien yksityisyyttä. On selvää, että sosiaalinen media ei tue kaik- aikoina myös yt-neuvottelujen haasteen edessä – ja toisaalta lapsia kien osapuolten toimintaa halutulla tavalla. Sen osoittavat keskustelut hallitsemattomaan kulutukseen houkuttelevana palveluna, jopa verk-

korikospaikkana (HS 7. 10. 2009, 25. 3. 2008, 15. 11. 2007; Taloussanomat 1. Tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntä vä viestinnän muoto, jossa käsitellä ä n vuorovaikutteisesti ja 3. 9. 2008). kä yttä jä lä htö isesti tuotettua sisä ltö ä ja luodaan ja yllä pidetä ä n ihmisten vä lisiä suhteita. (TSK 2010) 192 193

yksityisyydestä, tietosuojasta, sananvapaudesta, tekijänoikeuksista ja Tavaroita omaksumassa verkkorikollisuudesta. Yksi tapa lähestyä sosiaalisen median verkkopalveluja on puhua Kirjassaan Johan on markkinat Kaj Ilmonen (2007) käsittelee tämän sosiaalisen median genreistä eli lajityypeistä, ja nojata palveluiden lähtökohdan kannalta keskeisiä käsitteitä: kuluttaja, tavara, kulutus- teknisiin piirteisiin. Lietsala ja Sirkkunen (2008) tunnistavat genrejä valinta ja markkinat. Näitä käsitteitä voi soveltaa verkkopalveluihin kuten sisällön tuottaminen ja julkaiseminen, sisältöjen jakaminen, so- kahdella eri tavalla. Ensiksi verkkopalvelua voidaan pitää kulutetta- siaaliset verkostopalvelut, yhteistuotanto, virtuaalimaailmat ja liitän- vana tavarana – Ilmosen käsitteistössä tavara voi olla sekä tuote että näiset. Habbo on luokiteltu Second Lifen ja World of Warcraftin lailla palvelu – ja suhteuttaa sitä muihin internetin avulla välittyneisiin ta- virtuaalimaailmaksi, mutta LinkedIn, Facebook sekä IRC-Galleria varoihin. Toiseksi, jos verkkopalvelussa myydään ja ostetaan tavaroita, nähdään sosiaalisina verkostopalveluina. Annetaan ymmärtää, että joita voi käyttää ainoastaan kyseisessä palvelussa, voidaan puhua pal- virtuaalimaailmoissa leikitään ja pelataan roolipelejä, kun taas sosiaa- velun sisäisistä markkinoista. Tässä artikkelissa käsitellään Habboa lisissa verkostopalveluissa rakennetaan ja ylläpidetään omia sosiaali- molemmista näkökulmista. sia verkostoja. Tavaroiden käyttö- ja vaihtoarvo ilmenee kuluttajalle Ilmosen mu- Onko tällainen tiukka rajanveto, joka tehdään palvelujen välil- kaan neljässä näkökulmassa. le teknisten ominaisuuksien perusteella, hyödyllinen ja todellisuut- Taloudellisesta näkökulmasta tavaralla on hinta, joka sitoo tava- ta kuvaava? Jos kuluttaja käyttää useampia palveluja samanaikaisesti ran markkinatalouteen ja kuluttajan tuloihin. Tällöin kuluttaja toimii ja ylläpitää sosiaalisia verkostoja muidenkin verkkopalvelujen kuin markkinoilla asiakkaan asemassa. Ostotapahtuman jälkeen tavaran niin sanottujen sosiaalisten verkostopalvelujen kautta, ovatko nämä käyttöarvo sitoo kulutuksen kuluttajan arkeen ja se ilmenee siinä, mitä lajityypit hyödyllisiä esimerkiksi kuluttajasuojan tai lainsäädännön tavara mahdollistaa kuluttajalle. kannalta? Tavaraopillisessa näkökulmassa painotetaan tavaran toiminnalli- Moni tietokone-etiikan ja tieto- ja viestintätekniikan etiikan tut- sia ja aineellisia ominaisuuksia. Tällöin kuluttaja nähdään käyttäjänä. kimus lähtee kahdenlaisesta tutkimusasetelmasta. Yhtäältä otetaan Symbolisessa näkökulmassa kuluttaja omaksuu kommunikoijan tietty liiketoimintakysymys, esimerkiksi long tail2 (Anderson 2006) roolin ja asemoi itseään tavaran avulla yhteiskuntaan, esittää tava- tai crowdsourcing3 (Howe 2006), tai tekniikka, esimerkiksi tietty sa- ran välityksellä sosiaalista identiteettiään ja ilmaisee henkilökohtaisia lausmenetelmä, ja tarkastellaan sen mahdollisuuksia ja käyttöä. Sen mieltymyksiään. jälkeen tehdään tekniikan sovelluksia ja käyttötilanteita koskevia Kulutuksen tuotannollinen näkökulma ilmenee, kun tavaran avul- yleistyksiä. la valmistetaan tai tuotetaan jotakin muuta, esimerkiksi ruoka-aineil- Toisaalta lähdetään tietystä eettisestä kysymyksestä, kuten yksityi- la ateria tai soittimella musiikkia. Silloin kuluttaja omaksuu tuottajan syydestä tai sananvapaudesta ja tarkastellaan sen soveltamista. aseman (Ilmonen 2007). Tässä tutkimuksessa lähdin erilaisesta tutkimusasetelmasta: läh- Virtuaalimaailmoissa kuten Second Lifessa, World of Warcraftissa, din palvelukokonaisuudesta, selvitin palvelun roolia kuluttajien arjes- Habbossa ja Facebookin peleissä liikkuva tavara on luonteeltaan sel- sa, ja tein siitä johtopäätöksiä. laista, joka tavaraopillisestta ja tuotannollisesta näkökulmasta on rajat- Palvelukokonaisuus ymmärretään laajaksi kokonaisuudeksi, joka tu verkkopalvelun sisälle. Virtuaalitavara toimii vain verkkopalvelussa. sisältää teknisiä komponentteja, taloudellisia ansaintamalleja, tiettyjä Esimerkiksi Second Lifen vaatekappaletta ei voi pukea ihmiskehon yrityksiä ja eri käyttäjäyhteisöjä. Yleistyksiä haetaan tämänkaltaisissa päälle, eikä siitä voi ommella ihmiskehoa lämmittävää tilkkutäkkiä. tutkimuksissa ensisijaisesti suhteessa niihin palveluihin, joilla on sa- Virtuaalitavarat eivät kuitenkaan taloudellisista ja symbolisista näkö- mankaltainen rooli kuluttajan arjessa, eikä teknisen samankaltaisuu- kulmistaan poikkea muista tavaroista, sillä virtuaalitavaroillakin on den tai eettisen kysymyksen kautta. hintansa ja niiden avulla voi esittää ja rakentaa sosiaalista identiteettiä. Tarkastelen Habbo-toimintaa tavaroiden omaksumisprosessina. Valintatilanteessa markkinoilla kuluttaja ja tavara kohtaavat monel- la tavalla. Valintatilanteeseen liittyvät kuluttajan käytettävissä oleva raha, aika ja tieto, mutta myös kulttuuriset valintamekanismit, kuten 2. Pitkä häntä, katso sanasto perinteet, tyyli tai muoti, ja erilaiset tarjontaluokat, kuten arki/juhla, 3. Joukkouttaminen, katso sanasto ajankohtainen/epäajankohtainen. Ostotapahtuman jälkeen kulutta- 194 195

ja ottaa tavaran haltuunsa, oppii käyttämään sitä ja muodostaa hen- opillinen, symbolinen, tuotannollinen. Tutkimus perustuu pääosin kilökohtaisen suhteen tavaraan. Kun käyttö on rutinoitunut, kuluttaja vuosina 2003 – 2006 kerättyyn aineistoon, joten Habbon palvelun ku- oppii soveltamaan tavaraa ja keksii uusia tapoja käyttää sitä. Tämän vaus ei ihan kaikilta yksityiskohdiltaan vastaa nykypäivää.4 jälkeen kuluttaja näyttää muille omaa tavaran soveltamistaan ja te- kee sitä tiettäväksi. Se mahdollistaa tavanomaistumisen eli proses- Moniajoa ja haukkapaloja sin, jossa tietty tapa käyttää tavaraa leviää myös muiden kuluttajien keskuuteen. Lasten ja nuorten käytettävissä oleva rahamäärä kasvaa iän mukaan. Tässä artikkelissa tarkastelen ensin Habbon kuluttajien käytettä- Kun 10-vuotiaalla on käytettävissään keskimäärin neljä euroa viikossa, vissä olevaa aikaa ja rahaa, sen jälkeen Habbo-markkinoita ja lopuksi 16 – 17-vuotiaalla on jo 12 – 18 euroa viikossa (Johnson 2009). Mukaan Habbon sisällä muodostuneita tyylejä ja tapahtumia. on laskettu se viikoittainen rahamäärä, jonka lapsi tai nuori itse ilmoit- taa olevan käytettävissä huveihin ja harrastuksiin. Haastatteluja ja fanikirjauksia Tutkimusten perusteella (Lintonen ym. 2007) suomalaiset lap- set ja nuoret saavat erilaista viikkorahaa riippuen iästä, sukupuolesta, Aineisto on kerätty sekä Habbon kehittäjiltä että käyttäjiltä eri menetel- perhemuodosta ja asuinpaikasta. Sen sijaan vanhempien sosioeko- millä usean vuoden ajan (ks. tarkka kuvaus Johnson 2009). Tutkimus nominen asema vaikuttaa vähemmän. Pojat saavat tyypillisesti noin alkoi 2003 syksyllä pilottihaastatteluin ja osallistuvalla havainnoinnilla viidenneksen enemmän viikkorahaa kuin tytöt. Ydinperheessä ja verkkopalvelussa. Vuonna 2004 tutkittiin käyttäjien kirjoittamia blogi- maaseudulla lapset saavat vähemmän viikkorahaa kuin uusperhees- tekstejä sekä keskustelupalstoja ja profi loitiin käyttäjiä kyselyllä 10 000 sä ja kaupungeissa. käyttäjälle. Median käytössä eri-ikäiset lapset ja nuoret eroavat toisistaan Vuonna 2005 tein kymmenen syvähaastattelua Habbon tuoteke- huomattavasti. Leikki-ikäisille televisio ja video/dvd ovat käytetyin- hittäjien kanssa ja kolme ryhmähaastattelua yhteensä kahdentoista tä viihde-elektroniikkaa, mutta murrosikäisille internetistä on tullut Habbo-kuluttajan kanssa. Vuonna 2006 osallistuin Sulakkeen asia- jo tärkeämpää ja merkityksellisempää. Tietokone, jolla pääsee nettiin, kaspalautemenetelmien kehitykseen. Tämän jälkeen olen seurannut löytyy lähes 90 prosentista kodeista ja lähes jokaisella yli 11-vuotiaalla säännöllisesti Habbon uusia ominaisuuksia ja päivittänyt tietojani li- nuorella on matkapuhelin. sähaastatteluin. Lisäksi Sulakkeen edustajat osallistuivat 2003 – 2006 Enemmistö murrosikäisistä ja neljäsosa 9 – 10-vuotiaista käyttää tutkimusprojektin seminaareihin, virtuaalitalouteen liittyvään työpa- internetiä päivittäin. Kuvagalleriat ovat suosituin internet-kommu- jaan ja useisiin projektikokouksiin. nikaation muoto ja Suomessa eniten käytetyt sivustot ovat YouTube, Kävijöiden tuottamat fanisivut – Habbo-teemaiset verkkosivut ja Miniclip, IRC-Galleria, Habbo, Aapeli ja Runescape. Internetin selai- keskustelufoorumit – ovat tärkeä tiedonlähde Habbon kulutuksen ym- lun ja television katselun jälkeen radion kuuntelu on mieluisinta ja märtämiseksi. Verkkopalvelun julkaisemisesta lähtien aktiiviset kävi- sitä kuunnellaan usein muun mediankäytön ohessa. (Viestintäviras- jät ovat pitäneet kirjaa palvelun tavaroista, tapahtumista, muutoksista, to 2008, Tilastokeskus 2009, Kangas, Lundvall, & Sintonen 2008, Sula- trendeistä, muodista ja ongelmista. Tätä kävijöiden omaa dokumen- ke 2008) taatiota on seurattu ja tallennettu tutkimusaineistona kuuden vuoden Kansainvälinen Habbo-kuluttajista tehty tutkimus kertoo, millä ajan. tavalla he pitävät yhteyttä kavereihinsa. Pikaviestinpalveluissa5 koh- Kysely antoi määrällistä tietoa Habbon kulutuksesta. Fanisivut dataan yhtä usein kuin kasvokkain. Puhelinsoittoja, tekstiviestejä ja puolestaan kertoivat kulutustyyleistä, suosituista tekemisistä sekä ho- sähköpostia käytetään hiukan vähemmän. Myös Habbo-kuluttajien tellin historiasta. Kuluttajien haastatteluissa kohteena olivat osallistu- sisällöntuotantoa on tutkittu. Sulakkeen tekemän tutkimuksen mu- mishistoriat, Habbon suhteen muuttuvat motivaatiot sekä Habbolle jäsen- ja viiteryhmissä annetut merkitykset. Yhdessä eri aineistot ovat 4. Erityisesti ruudunkaappaukset ovat tiettyyn aikaan ja palvelun versioon sidottuja, koska Habbon graa- mahdollistaneet hyvän näkemyksen Habbon kehittäjien ja kuluttajien fi nen ulkoasu kehittyy jatkuvasti. Artikkelin argumentin kannalta kuitenkin palvelu on kuvattu analyysiä var- välisestä vuorovaikutuksesta. ten. riittävällä tarkkuustasolla ja tekstissä on avattu viime vuosien olennaiset palvelun muutokset.

Tässä artikkelissa kerätystä aineistosta on nostettu esiin Habbon 5. Tässä viitataan Suomessa suosittuun MSN Messenger / Windows Live Messenger -ohjelman käyttöön, kulutusta havainnollistavia esimerkkejä. Analyysin kulku noudattaa arkikielellä ”mese” ja ”mesettäminen”. Ilmosen tavaran kulutuksen neljää aspektia: taloudellinen, tavara- 196 197

kaan puolet Habbo-kuluttajista lähettää toisilleen hauskoja linkkejä tiedonlähteiden koostepalvelujen kautta (iGoogle) suurten mediata- ja videoklippejä. Toiseksi suosituin aktiviteetti on päivittää profi iliaan lojen tarjonnan rinnalle paikallisia blogeja tai verkkokeskusteluja, jol- sosiaalisilla verkostosivuilla. Kolmasosa Habbo-kuluttajista jakaa ka- loin myös logojen ja mainosten rooli muuttuu. vereilleen videoklippejä tai valokuvia kuvanjakopalvelujen avulla (Su- lake 2008). Kilpailuja ja julkkiksia Määrällinen tieto ei kuitenkaan kerro koko totuutta siitä, miksi yksittäinen kuluttaja verkkopalvelua käyttää tai missä roolissa se on Habbo avasi ovensa ensimmäisen kerran Suomessa elokuussa 2000. hänen arjessaan. Tietyn verkkopalvelun kautta on helpompi olla tiet- Verkkoympäristö tehtiin hotellin näköiseksi ja siihen pääsi tavallisella tyjen kavereiden kanssa yhteydessä, tai se tarjoaa paremmat edellytyk- selaimella, kunhan asensi siihen Shockwave7 -lisäosan. Habbo on kas- set halutulle kohtaamiselle ja yhdessä tekemiselle. Edellä mainituissa vanut kymmenen vuoden aikana kansainväliseksi ilmiöksi. Aktiivikä- Aapeli- ja Miniclip-palvelussa voi pelata usein lyhytkestoisia kortti-, vijät vierailevat hotellissa päivittäin, toiset harvemmin. Keskimäärin toiminta-, pulma- ja taitopelejä yhdessä kavereiden kanssa ja verrata yhteen vierailuun menee noin kolme varttia (Sulake 2009b). Yleensä tuloksiaan. IRC-Gallerian ja Facebookin kautta rakennetaan valokuvi- vieraillaan koulun jälkeen, käytöstä neuvotellaan vanhempien kanssa en avulla omaa verkossa sijaitsevaa profi ilia ja käydään eri teemojen ja vanhemmat ovat usein käytön maksajia. ympärillä keskustelua ryhmissä ja yhteisöissä. Habbon henkilökunta järjestää joka hotellimaassa säännöllises- ti paikallisia kilpailuja, mielipidekyselyitä, julkkisvierailuja ja juhlia. Runescapessa ja World of Warcraftissa irrottaudutaan fantasiamaailmaan, Usein toistuvia kilpailuja ovat esimerkiksi tieto-, kirjoitus-, pikselitai- jossa edetään taistelujen avulla kohti seikkailujen päämääriä. Niin kutsutuissa de- sekä piirustuskilpailut. Erilaisia palkintoja jaetaan suosituimmille sosiaalisissa virtuaalimaailmoissa kuten Second Lifessa ja Habbossa ei hahmoille ja huoneille sekä parhaille kotisivuille. Habbossa käy julk- taistella vaan rakennetaan tiloja erilaisia leikkejä ja roolipelejä varten. kisvieraita omilla VIP-hahmoillaan sovittuna aikana keskustelemassa habbojen kanssa (Kuva 1). Esimerkiksi Duudsonit, Suomen euroviisu- Vaikka eri verkkopalvelut ovat alun perin omiin tiettyihin tarkoi- edustaja 2009 Waldo’s People ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistö tuksiin tehtyjä, ne ottavat myös mallia toisistaan ja kytkeytyvät toisiin- ovat käyneet Suomen Habbossa vierailemassa ja juttelemassa. sa. Facebookissa on nykyään paljon erilaisia minipelejä ja laajempia strategiapelejä. Habbotiliään voi yhdistää Facebookiin, jolloin palve- luun sisäänkirjautuminen on kätevämpää käyttäjälle6. Kuitenkin, vaik- ka verkkopalveluja ehkä käytetään keskimäärin tietyllä tavalla, ennalta ei voi tietää, missä roolissa valittu verkkopalvelu on yksittäisen kulut- tajan arjessa. Toki verkkopalvelut tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia, mutta jokainen koostaa itse ja kavereiden kanssa itselleen sopivan palvelupaketin.

Kangas ja kumppanit (2008) nostavat esille kolme nuorten median käyttöä määrittävää termiä: kommunikaatioakrobatia, moniajokulttuuri ja haukkapalakulttuuri. Kuva 1. VIP-vieraita Habbossa: Redrama ja Apulanta. Henkilökunta järjestää useita kertoja vuodessa muutamia viikkoja Niillä halutaan korostaa sitä, että toisin kuin mediapäiväajattelus- kestäviä kampanjoita. Kampanjat liittyvät usein vuodenaikaan tai juh- sa nuorten median käyttö ei painotu tiettyyn vuorokauden hetkeen laan, kuten jouluun, ystävänpäivään, pääsiäiseen ja halloweeniin, ja sekä sitä, että internetissä ollaan monissa yhteisöissä, verkostoissa ja ne näkyvät hotellin toiminnassa eri tavoin. Yleensä kampanjan aikana palveluissa samanaikaisesti. Kuluttajat voivat halutessaan nostaa eri Habbo-katalogiin ilmestyy kausittaista tavaraa. Vuoden aikakampanjojen lisäksi järjestetään erilaisia valistus- ja mainoskampanjoita Habbon yhteistyö kumppanien avustuksella. Esi- 6. Samalla toki tähän helppokäyttöisyyttä lisäävään ominaisuuteen kytkeytyy se, että Habbo saa enem- män näkyvyyttä toisessa palvelussa ja Facebook voi klikkuasten perusteella laskea kuinka usein käyttäjät me- nevät Facebookista Habboon ja kuinka kauan seuraavaan Facebook-klikkaukseen menee. 7. Habbo muuttui vuonna 2009 toimimaan Flash-lisäosalla. 198 199

merkiksi vuonna 2006 YK:n Balin ympäristökongressin aikoihin tiedus- taa ne katalogista (Kuva 2), jossa tavarat on ryhmitetty tuoteryhmiin, teltiin Habbo-kävijöiden mielipiteitä ympäristöuhista. Ystävänpäivän joita ovat esimerkiksi matot, tilat sekä lemmikit, ja tiettyihin huone- aikoihin 2009 kävijät kertoivat, että nettifl irttailu on helpompaa kuin kalusarjoihin, kuten Plasto, Armas ja Silo. Habbon kävijöistä 13 pro- fl irttailu oikeassa elämässä (Sulake 2009a). Lasten oikeuksien päivä- senttia kuluttaa rahaa näihin tavaroihin ja keskivertokulutus on noin nä 2009 järjestetiin tapahtuma, ja syksyllä 2010 oli turvallisuusaihe kymmenen euroa kuussa (Taloussanomat 3. 9. 2008). Monet hankkivat ajankohtainen. Habbo-tavaransa muilla tavoin, esimerkiksi lahjoina kavereilta tai pal- Toiminnan järjestämisen lisäksi Habbon henkilökunta vastaa ho- kintoina erilaisissa kisoissa. On myös mahdollista saada toiselta kävi- tellin järjestyksenpidosta eli moderoinnista. Habbossa on käyttäjien jältä tavaroita vastineeksi siitä, että auttaa häntä Habbo-tapahtuman nuoren iän vuoksi suhteellisen tiukkoja, netiketin kaltaisia hyvän käy- järjestämisessä. töksen sääntöjä, joissa kielletään kiusaaminen, varastaminen, henki- lötietojen vaihtaminen, seksuaalinen toiminta ja tekninen häiriköinti. Hotellin valvojat seuraavat hotellin tapahtumia ja vastaavat habbojen avunpyyntöihin. Valvojilla on toimivalta antaa varoituksia, porttikiel- toja ja poistaa huonosti käyttäytyviä hahmoja huoneista. Jos valvojat epäilevät sääntörikkomuksia, heillä on valtuudet ja työkalut seurata ja nauhoittaa yksityisiä keskusteluja luottamuksellisesti. Keskusteluja tai niihin osallistuneiden tietoja ei luovuteta muille, elleivät viranomai- set sitä vaadi. Habbon henkilökunta tekee yhteistyötä nuorisotyötä tekevien or- ganisaatioiden kanssa. Suomessa Elämä On Parasta Huumetta ry te- kee ehkäisevää päihdetyötä Habbossa Puiston laidalle parkkeeratussa virtuaalisessa bussissa. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus koordinoi nuorisotyötä palvelun Netari-nimisessä nuorisotilassa. Pe- lastakaa Lapset ry edistää lasten oikeuksien toteutumista Habbossa järjestämällä Manteli-chat nimisiä keskustelutilaisuuksia. Mannerhei- min Lastensuojeluliitto tekee yhteistyötä lasten ja nuorten turvallisuu- den merkeissä.

Taloudellinen näkökulma

Osassa virtuaalimaailmoja, kuten World of Warcraft ja EVE Online, on pääsymaksu, mutta Habbossa ei ole, vaan suurin osa kävijöistä viettää siellä aikaansa ilmaiseksi. Hotellin pyörittäjä, Sulake, tienaa mainok- silla ja niin sanotuilla mikromaksuilla. Kävijät voivat halutessaan ostaa Habbo Clubin jäsenyyden tai virtuaalisia huonekaluja Habbo-koli- Kuva 2. Katalogi (kuva vuodelta 2009), josta ostetaan huonekaluja Habbossa. Ylhäällä etusivu ja alhaalla huonekalusarja nimeltä Silo. koilla. Niitä voi ostaa verkkopankkimaksulla, kännykällä tai esimer- kiksi R-kioskeissa myytävillä Habbo-seteleillä. Vuoden 2008 lopussa Habbo-kolikoilla ostetut virtuaaliset huonekalut eivät kulu; käyte- Habbossa lanseerattiin toinen valuutta, niin sanotut pikselit, joita voi tyn huonekalun ominaisuudet ovat uuteen verrattuna täysin ident- tienata olemalla aktiivinen käyttäjä Habbossa. tiset. Habboon, kuten muihin virtuaalimaailmoihin, on rakennettu Hahmon lisäksi moni Habbon kuluttaja luo itselleen oman huo- sisään omistaminen: tietty huonekalu ja huone kuuluvat aina tietylle neen Habboon. Yksinkertaisen huoneen sisustaminen maksaa Habbo-hahmolle. Lisäksi huonekaluja voi vaihtaa hahmojen kesken muutamasta eurosta kymmeneen euroon riippuen huonekalujen eli tavaroilla on myös vaihtoarvo. Osan huonekaluista voi aina ostaa määrästä ja hankkimistavasta. Yksi tapa hankkia huonekalut on os- katalogista, joten niiden vaihtoarvo habbojen välisissä osto- ja myyn- 200 201

titapahtumissa ei poikkea suuresti luettelohinnasta. Vain tiettyinä ai- Kuten Habbo-kuvauksista voi jo huomata, tavara- ja laitevälitteinen koina ostettavissa olevien keräily- ja kausiluonteisten huonekalujen viestintä Habbossa on rajallista verrattuna kasvokkain tapahtuvaan viestintään. Tekstuaalinen viestintä tapahtuu puhekuplien kautta ku- Jouluna 2010 Habbossa oli käytössä kolmas ten sarjakuvissa ja tulee kolmessa muodossa: sanomalla, huutamal- valuutta, kausivaluutta lumihiutaleet. la ja kuiskaamalla. Valitsemalla sopivan muodon puhe kuuluu lähelle tai myös kauempana oleville Habbo-huoneessa sijaitseville hahmoil- vaihtoarvo on yleensä korkeampi kuin luettelon nimellinen hinta8. le. Puhekuplien lisäksi habbot voivat lähettää Habbo-kavereilleen ho- Niitä saattoi ansaita tekemällä hotellissa pieniä tehtäviä, joita jul- tellin huonetilallisuudesta irrotettuja henkilökohtaisia, sähköpostin ja kaistiin joulukalenterin tapaan yksi joka päivä. Lumihiutaleilla pystyi pikaviestien kaltaisia viestejä. Laajemman Habbo-yleisön voi tavoit- hankkimaan erilaisia huonekaluja joko pelkillä hiutaleilla tai hiutalei- taa ja julkisempaa Habbo-keskustelua voi käydä Sulakkeen tarjoamil- den ja kolikoiden yhdistelmällä. la keskustelufoorumeilla sekä Habbo-kävijöiden omissa blogeissa, verkkosivuilla ja fanisivuilla. Tavaraopillinen näkökulma Habbo-kävijöillä on useita tapoja löytää uusia tuttavuuksia tai ka- vereita Habbossa. Nämä tavat ovat kehittyneet palvelun kävijämää- rän kasvaessa ja uusien Habbo-laitteiden ja mekanismien ilmestyessä. ”-- muodostui sellainen idea, että hahmot ikonisoivat tai jollain tavalla Aluksi habbot vain kävelivät huoneesta toiseen, mutta huonemäärän symbolisoivat arkielämää. Sekä hahmot että huonekalut ovat tavallaan ka- kasvaessa tämä muuttui hankalaksi. Alkuvuosien aikana kehittäjät rikatyyrejä oikeasta elämästä.” loivat kolme laitetta, joilla kaverit löytyvät helpommin: Navigaattorin, – Toinen Habbon perustajakaksikosta (Sulake 2006a) Konsolin eli kaverilistan ja huonekaluja, joissa on teleportin ominai- Habboon rekisteröityvä kävijä liikkuu hotellissa hahmolla, jonka suuksia. Habbo-kävijät voivat keskenään päättää, että ovat Habbo- ulkoasu on räätälöitävissä (Kuva 3). Hahmot ovat tyyliltään niin sa- kavereita, mikä tarkoittaa sitä, että Konsolin avulla he voivat nähdä nottua pikselityyliä. Ideana ei ole mallintaa ihmiskehoa realistises- toistensa sijainnin hotellissa ja lähettää toisilleen pikaviestejä. ti vaan ennemmin tarjota kaikille kävijöille samat mahdollisuudet muokata suhteellisen samannäköisiä, mutta riittävän erilaisia hah- moja. Tämä tarjoaa tietynlaisen anonymiteetin ja vapauden esimer- kiksi koulumaailman realiteeteista. Virtuaalihotellissa keskustelun dynamiikka ei perustu koululuokan hierarkioihin tai käyttäjien oike- aan ulkoasuun vaan pikseligrafi ikan avulla esitettyyn identiteettiin ja Habbo-toimintaan.

Kuva 3. Habbo-hahmon tyylivalintoja vuonna 2005. Vasemmalta oikealle neljä ruudunkaappausta hahmon muodonmuutoksesta: ensin tukka, sitten paita ja housut.

Kuva 4. Esimerkki Habbon ryhmien sivuista vuodelta 2010, Kaappihabboilijat- ryhmä kaikille niille, jotka eivät uskalla kertoa muille, että käyvät Habbossa. 8. Habbon toisen valuutan, Pikselien, lanseeraus muutti edellä kuvattua Habbon talousjärjestelmää, koska samanaikaisesti Habboon tuli kuluvia Habbo-tavaroita, joita voi ostaa juuri näillä pikseleillä. Pikse- leillä voi väliaikaisten hahmo- ja huone-efektien lisäksi ostaa tiettyjä huonekaluja, joita ei voi vaihtaa hab- Vuosina 2006 – 2007 Sulake kehitti Habboon uusia tapoja löytää sa- bojen kesken. manhenkisiä kävijöitä. Jokainen Habbo-hahmo sai oman kotisivun, 202 203

mikä teki hahmoista haettavia ja selattavia. Hahmon kotisivulla pystyi tuksi Habbossa pääsee esimerkiksi viettämällä siellä aikaa, olemalla listaamaan omia huoneita, intressejä ja kavereita, mikä teki sosiaali- muille kävijöille ystävällinen, sisustamalla tyylillä tai järjestämällä ta- sen navigaation entistä helpommaksi. Lisäksi ryhmittymistä Habbos- pahtumia. Habbo-omaisuus kertyy esimerkiksi kun kävijä keksii ta- sa tuettiin lisäämällä ryhmätunnuksia ja -kotisivuja (Kuva 4). Näillä pahtumia, joihin kehtaa pyytää muilta kävijöiltä sisäänpääsymaksua. muutoksilla Sulake mahdollisti kasvavassa ja entistä kompleksisem- Yksi keino saada mainetta on keksiä tavoite ja perustaa tavoitteeseen massa virtuaalimaailmassa uusia tapoja erottautua ja erilaistua, mutta pyrkivä ryhmä. myös eristäytyä vähemmän samanhenkisistä Habbo-kävijöistä. Habbossa on moneen muuhun virtuaalimaailmaan verrattuna suh- teellisen vähän palveluntarjoajan päättämiä onnistumisen mittareita, Symbolinen näkökulma mikä antaa tilaa kuluttajille itse päättää omasta verkkovälitteisestä toi- minnastaan. Esimerkiksi World of Warcraftissa on selkeät sisäänraken- Kuluttajat tuovat Habboon mukanaan omat kulttuuriset taustansa ja netut tavoitteet ja edetään pelitasosta toiselle. Habbossa ranking-listat niihin liittyvät viestinnälliset koodit, mikä näkyy esimerkiksi Habbo- ovat pienemmässä roolissa ja kävijät keksivät itse Sulakkeen tarjoami- vaatteiden valinnoissa. Kuvassa 5 on esimerkinomaisesti muutama en resurssien puitteissa trendejä, tyylejä, muoteja, leikkejä ja tekemis- pukeutumistyyli: punk, gootti, teini, wannabe ja oma tyyli. Tyylit ovat tä, joilla voidaan erottua joukosta. Näistä neuvotellaan hotellin sisällä, sekä populaarikulttuuriin että sen alakulttuureihin viittaavia. Hab- Sulakkeen tarjoamilla keskustelufoorumeilla sekä Habbo-kävijöiden boon on ajan myötä tullut muitakin keinoja ilmaista omaa tyyliä ja omissa blogeissa, verkkosivuilla ja fanisivuilla. ryhmäidentiteettiä. Jo alusta asti hahmoille oli mahdollista kirjoittaa oma mottonsa, mutta vuosina 2006 – 2007 Habboon tuli mahdollisuus Tuotannollinen näkökulma tehdä myös oma kotisivu jokaiselle hahmolle. Punk Gootti Teinix Wannabe Oma tyyli Kävijä saa itse päättää, minkälaiseksi sisustaa oman huoneensa. Toiset Kirkkaat vä- Valkoinen Pastellivärit Asiallisesti Eivät välitä matkivat omaa huonettaan kotona, toiset taas sisustavat ihannehuo- rit, irokeesi iho, synkän pulloposket pukeutuva, muoti-villi- neensa. Huoneiden sisustaminen on tärkeässä asemassa Habbossa, väriset fi ksusti tyksistä koska luomalla hyvännäköiset puitteet voi järjestää tapahtumia ja kut- vaatteet käyttäytyvä sua muita habboja vierailulle. Huoneita voi myös sisustaa muuhunkin tarkoitukseen kuin omien kavereiden vierailuja varten. Aktiiviset käyttäjät ovat tehneet Habboon huoneita, joissa vaihdetaan käyttäjien kesken huonekaluja, järjes- tetään kauneuskilpailuja tai treff ejä, leikitään lemmikeillä ja simu- loidaan vaikkapa sairaalaa. Kuvassa 6 matkitaan tv-sarjoja: Idolsia ja Unelmien poikamiestä.

Kuva 5. Pukeutumistyylejä Habbossa 2006 (Calliope).

Kirjallisen viestinnän lisäksi Habbo toimii ympäristönä, jossa kulut- tajat voivat ilmaista itseään eri keinoin, rakentaa omaa identiteettiään ja sosiaalisia suhteitaan myös ostamalla ja kuluttamalla virtuaalisia tavaroita. Habbossa keskustellaan, mutta lisäksi voidaan keksiä mu- kaansatempaavaa virtuaalista yhdessä tekemistä. Habbo-hahmoilla eli kauko-ohjatuilla sähköisillä nukeilla voi leikkiä tietokoneiden ja -verkkojen avulla rakennetuissa huoneissa. Kuten kaikessa ihmisen toiminnassa, peliin astuu nopeasti myös sosiaalinen status ja ryhmädynamiikka. Habbo-käyttäjien keksimissä keskinäisissä kilpailuissa mitataan kävijöiden suosiota, Habbo-omai- suutta ja näytetään erilaisten ryhmien jäsenyyttä eri keinoin. Suosi- 204 205

Oma hahmo Habbossa on viestinnän edellytys. Se edustaa ku- luttajaa Habbo-maailmassa. Hahmon ulkoasuun panostetaan, mitä voidaan verrata ihmishahmon ulkoasuun panostamiseen. Saman- kaltaisuuksia löytyy merkityksien tasolla, esimerkiksi tiettyjen tyyli- en, identiteettien ja jäsenyyksien esittämisessä. Erilaisuuksia löytyy esimerkiksi markkinatilanteessa (Sulakkeella on monopoli Habbo- vaatteisiin), funktionaalisuudessa (Habbo-vaatteet eivät suojaa ih- miskehoa sateelta) ja mahdollisuuksissa ommella omia vaatteita. Habbossa näkyvät selkeästi sen konstruoidut piirteet – se on tehty al- kujaan tietoisesti arkielämän karikatyyriksi. Kuva 6. Habbon käyttäjät lavastavat tv-sarjoja (vuodelta 2005): esimerkkeinä Habbosta ja muusta verkkomediasta on tullut tärkeä osa nuorten Idols ja Unelmien poikamies. sosialisaatioprosessia koulun, perheen ja muiden harrastusten lisäksi. Yksi suosion syy on se, että monesta verkkoyhteisöstä on tullut nuo- Habbo-hahmojen ja -tavaroiden merkitykset eivät ole vain palve- rille vapaavyöhyke – alue, jossa tapahtuvaa toimintaa oma opettaja lun perustajan ennalta määrittelemiä, vaan kuluttajat osallistuvat itse tai omat vanhemmat eivät pysty kontrolloimaan (Granö 2006, Coo- merkitysten luomiseen. Yksi mielenkiintoinen käyttötapa, johon Hab- gan & Kangas 2001). Paikka suojassa vanhempien ja opettajien katseil- boa ei ollut suunniteltu, on hevostallin lavastaminen. ta mahdollistaa erilaisia kokeiluja ja oppimismatkoja, joiden muodot Leikki voi kulkea esimerkiksi siten, että puolet käyttäjistä esittää ovat kuitenkin hyvin tuttuja: leikitään ryhmissä, järjestetään tapahtu- hevosta vaihtamalla oman hahmonsa ihonvärin esimerkiksi ruskeak- mia ja klubitoimintaa. Sosiaalisen hyväksyttävyyden mahdollistavat si ja kirjoittamalla oman hahmon mottoon hevosen iän ja luonteen, hyvän käytöksen säännöt ja aikuisten, Sulakkeen henkilökunnan, val- ja toinen puoli käyttäjistä leikkii hevoshoitajaa. Vaikka Habbossa ei voma ympäristö. olekaan piirrettyjä hevosia, pikseligrafi ikan viitteellisyyden ansioista Millä tavalla Habbo on muuttanut ja muuttaa kuluttamisen käy- käyttäjä voi antaa mielikuvituksen juosta ja keksiä omanlaisensa lei- täntöjä? Osa yhteiskunnallisesta keskustelusta käydään Habbossa ja kin (Johnson, Hyysalo & Tamminen 2010). Hevostallilainen näkee he- muissa verkkomedioissa. Lapset ja nuoret fanittavat populaarikulttuu- vosia, hevosten hoitajia, tallin ja laitumen, mutta asiaan vihkiymätön rin ikoneja Habbossa, keskustelevat heistä, luovat heille ylistäviä si- näkee vain oudosti käyttäytyviä Habbo-hahmoja oudosti sisustetussa vustoja ja joskus jopa pääsevät reaaliaikaisesti juttelemaankin heidän sisätilassa. kanssaan esimerkiksi VIP-vierailujen yhteydessä. Musiikkia, elokuvia, tv-ohjelmia, urheilua, julkkiksia, brändejä – kaikesta keskustellaan sil- Kulutusta ja vertaisviestintää le varatuilla keskustelufoorumeilla ja melkein jokaiseen trendiin löy- tyy sopivaan tyyliin sisustettuja Habbo-huoneita. Habbo on mielenkiintoinen esimerkki siitä, kuinka kulutus ja ver- Habbo on paikka, jossa lasten ja nuorten ääni kuuluu. Kävijöiltä taisviestintä ovat kietoutuneet yhteen. Habbossa tapaa uusia ihmisiä, kysytään säännöllisesti mielipiteitä ja kannanottoja ajankohtaiseen mutta sen kautta pidetään myös yhteyttä kavereihin. Haastattelujen politiikkaan. Nuorten arvoja peilataan ympäristöasioista, tulevai- perusteella nuoret käyttävät useita verkkoyhteisö palveluja saman- suusnäkymistä ja arkielämästä. Habboilta kysytään mielipidettä aikaisesti riippuen siitä, missä verkkopalvelussa kaveripiiri liikkuu. uusien ominaisuuksien kehittämiseen, yleensä julkaisemisen jäl- Toisella saattaa olla koulukavereita IRC-Galleriassa ja muita kaverei- keen, mutta osa heistä kutsutaan myös testaukseen ennen julkai- ta Habbossa ja toisella päinvastoin. Habbon kautta on mahdollista sua. Villejä ideoita tulevaisuuden Habbosta voi heitellä esimerkiksi luoda kirjeystävän kaltaisia tuttavuuksia, liittyä erilaisiin keskustelu- keskustelufoorumeissa. klubeihin tai harjoitella virtuaalisesti tyttö- tai poikaystävänä olemista. Habbo ei ole läpinäkyvä tai huomaamaton palvelu, joka pysyttelisi Habbossa oppii kuluttajaksi sekä Habbo-tavaroiden että mainosten kautta. vuorovaikutuksessa taka-alalla. Sen sijaan, että siihen olisi tehty rea- listisia esityksiä tai valokuvia, Habbon pikseligrafi ikka, animaatio ja Esimerkiksi elokuussa 2009 Suomen Habbossa järjestettiin Garnier- puhekuplat poistavat tiettyjä ilmaisukeinoja ja lisäävät uusia verrattu- kampanja, jossa haettiin Habbo-hahmoa mainokseen. Hahmon kuva na kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. voisi näkyä mainostaulussa Habbon hotellin uima-altaalla. Habbon 206 207

Elisa-kampanjassa elokuussa 2009 tehtävänä oli piirtää sarjakuva en- eivät tiedä kaikkia epävirallisia sääntöjä. Jotkut lapset joutuvat Hab- simmäisestä koulupäivästä ja osallistujien kesken arvottiin Nokian bossakin oleman yksin, jos eivät uskalla mennä kohtaamispaikkoihin matkapuhelin. Kesäkuussa 2009 Puff et-kisassa kymmenen habboa tai puhua muiden hahmojen kanssa. pääsi osallistumaan Puff et-jäätelöbaarin rakennuskilpailuun. Tämän Habbossa, kuten muualla internetissä, törmää nopeasti viestintäsa- kaltaisilla Habbo-maailmaan liittyvillä mainoksilla isot suomalaiset laisuuden loukkaukseen, verkkourkintaan. Onnea ja rajoja kokeilevat brändit pyrkivät vaikuttamaan nuorisoon Suomen Habbossa. Toisaal- käyttäjät yrittävät saada selville muiden käyttäjien salasanoja esimer- ta tätä voidaan pitää ongelmana, jolta nuoria pitää suojella, mutta toi- kiksi kalastelemalla niitä Habboa jäljittelevillä verkkosivuilla. Joskus saalta Habbo-kuluttajat oppivat toimimaan kaupallisten toimijoiden uusi käyttäjä menee neuvoista huolimatta lankaan ja viestittää oman kanssa, joita he kohtaavat myös muualla. salasanan väärälle taholle. Tällöin käyttäjä menettää kontrollin hah- moonsa, kun vieras käyttäjä kirjautuu sisään varastetulla salasanalla Ei pelkkää ruusuilla tanssimista ja antaa hahmon kaiken Habbo-omaisuuden pois. Tällainen kokemus on kyselyn mukaan monelle käyttäjälle ikävin tilanne Habbossa (ky- Yllä oleva kuvaus kertoo, ettei Habbossa makseta ”tyhjästä”, vaan siel- selyaineisto 2004). Asiakaspalvelu tosin pystyy selkeissä tapauksissa lä voi myös olla hauskaa, järkevää toimintaa ja melko tavallista ar- palauttamaan Habbo-tavarat oikealle omistajalle. Kokemus voi olla kielämää. Tämä positiivinen kuvaus saattaa jopa antaa kuvan, että myös opettavainen. Ehkä kävijä osaa vastaisuudessa välttää samanlai- Habbossa oleminen on pelkkää ruusuilla tanssimista. Näin ei ole. sia huijauksia esimerkiksi verkkopankissa. Haastattelujen ja fanisivukeskustelujen mukaan esimerkiksi Habbo Toinen sekä kyselyssä että haastatteluissa vastaan tullut ikävä ti- Club jakaa sekä käyttäjiä että mielipiteitä. Liittymällä Habbo Clubiin lanne Habbossa on se, kun sosiaaliset suhteet katkeavat: kaverit läh- muutaman euron kuukausihintaan kävijä saa enemmän vaatteita ja tevät Habbosta pois, tulee riita tai ero Habbo-poika- tai -tyttöystävän asusteita, klubitavaroita, VIP-pääsyn julkisiin tiloihin ja muita etuja kanssa. Näissä tilanteissa ei kävijöiden mukaan Habbossa ole mitään hotellissa. Habbo Club ja vielä yleisemmin se, että osa Habbo-tava- virtuaalista. Erot tuntuvat oikeilta. Koska habboilu liitetään Suomessa roista maksetaan euroilla, toisaalta mahdollistaa Sulakkeen liiketoi- helposti tiettyyn ikäryhmään, yksi 16-vuotias haastateltava (haastatte- mintaa, mutta ylläpitää myös kävijöiden taloudellista eriarvoisuutta. lu 26. 10. 2005) ilmoitti välttävänsä Habbo-puheita koulussa. Hän ei ha- Joillakin liikenee helposti kuukausirahastaan Habbo-klubiin tarvitta- lunnut leimautua lapselliseksi, vaikka viihtyikin edelleen palvelussa. vat vajaat neljä euroa, mutta tilanne on erilainen koululaisella, jonka viikkoraha on pienempi. Johtopäätökset

Täten Habbo heijastaa ja luo nykyistä kulutusyhteiskuntaa Onko habboilu turhanpäiväistä kuluttamista ja Sulake epäeettinen ja kannustaa kuluttamiseen. Jo Habbo-hotellin ympäristö kaupallinen toimija, joka houkuttelee lapsia kuluttamaan rahaa tava- pohjautuu kaupallisen tilan vertauskuvaan: hotelliin. roihin, joita ei ole edes olemassa? Vai onko habboilu utopia, jossa voi unohtaa arkielämän rajoitukset ja toteuttaa itseään ja unelmiaan? Ai- Jos vanhemmat kieltävät rahankäytön Habbossa, se myös rajoit- neiston valossa voi sanoa, ettei kumpikaan ääripää kuvasta Habboa taa nuoren osallistumismahdollisuuksia Habbossa. Silloin vaihtoeh- kovinkaan hyvin. tona on onnistua Habbo-urassaan maksamatta. Sekin on mahdollista, Habboa voidaan verrata tavalliseen koulun pihaan: siellä leikitään, mutta kaikki kävijät eivät siihen ryhdy. Jostakin Habbon pyörittämi- pelataan, keskustellaan, sekä hyvässä että pahassa. Koska kyse on ih- seen tarvittavat rahat on tultava, mutta toisaalta vanhempien kukkarot misistä, Habbossa voi pitää hauskaa, mutta siellä voi myös tulla kiusa- eivät ole samankokoisia. Taloudellinen eriarvoisuus koskee kaikkea tuksi. Habbo on myös suhteellisen hyvin valvottu verkkoyhteisö. Siellä virtuaalista kuluttamista (Lehdonvirta 2009). Kaupallinen etu ja nuor- voi aina kutsua valvojan paikalle, henkilötietojen paljastaminen on ten keskinäinen tasa-arvo eivät aina kohtaa. kielletty, kirosanoja suodatetaan pois ja esimerkiksi Suomen Habbo Aina kävijä ei heti ymmärrä, miten käyttäytyä Habbo-maailmassa. on suljettu öisin. Moni on kokenut pettymyksiä, kun on yrittänyt osallistua Habbo-leik- Mediahistoria kertoo, että huolestuneita mielipiteitä on esitetty keihin, lähtenyt kisaan mukaan, mutta hänet on äänestetty ensimmäi- kirjoista, sarjakuvista, radiosta, elokuvista, televisiosta, elektronisis- senä ulos. Ehkä käyttäjien luomien epävirallisten sääntöjen mukaan, ta peleistä, Commodore 64:sta, videoista, dvd:istä, Playstationista ja ehkä ei, mutta jotkut käyttäytyvät alussa tahattomasti huonosti, kun monesta muusta uudesta mediasta. Nyt on sosiaalisen median vuoro. 208 209

Kyse ei ole turhista huolista, vaan sosiaalinen media luo uudentyyp- omaa historiaa ja kokemusmaailmaa, jota vasten peilataan tulevia so- pisiä kysymyksiä, joita ratkotaan yhteisvoimin kodin, koulun, lain- siaalisen median verkkopalveluja. Vaikka tutkimuksessa on keskityt- säädännön ja myös verkkopalveluja ylläpitävien tahojen yhteistyöllä. ty yhden palvelun kuluttamisen kuvaukseen ja analyysiin, lapset ja Tässä artikkelissa olen tuonut esille, että Sulake näyttää ottavan me- nuoret myös vaihtavat nettiyhteisöjä tai ovat jäseninä useammassakin diakasvatukselliset haasteet vakavasti mahdollistamalla Habbossa samaan aikaan. Kuluttaminen ei kohdistu vain yhteen tai harvaan pal- myös nuorisotyön. veluun ja Habbon kaltaisia virtuaalimaailmoja on lapsille ja nuorille jo olemassa kymmeniä ellei satoja erilaisia (KZero 2009). Olen tässä artikkelissani osoittanut, että pitivät ulkopuoliset Habboa Artikkelini painottaa tietyn verkkopalvelun, Habbon, ymmärtä- turhakkeena tai hyödykkeenä, se on lasten ja nuorten arjessa misen lisäksi niin sanottua kuluttajan arki -tutkimusnäkökulmaa merkittävässä kulttuurisessa ja kasvatuksellisessa roolissa. sosiaalisen median pohtimisen avuksi. Joskus sosiaalisen median verkkopalveluista puhutaan vain teknisten ominaisuuksien tai liike- Habbon avulla pidetään yhteyttä ystäviin, saadaan ajankohtaista in- toiminnan kautta ja yhteiskunnallisia päätöksiä tehdään vain näiden formaatiota siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja sen kautta ollaan myös pohjalta. Kulutustutkimusnäkökulma nostaa kuluttajan arjen päätök- kuluttajana vuorovaikutuksessa kaupallisten tahojen kanssa. Habbo sentekijäksi ja ehdottaa verkkopalvelujen vertailun lähtökohdaksi sitä, on osa populaarikulttuuria ja mahdollistaa kulttuuristen käytäntöjen että teknisen tai liiketoiminnallisen samankaltaisuuden lisäksi tarkas- kommentoinnin, ironisoinnin ja suhteellistamisen. Tämä on selkeästi tellaan palvelujen roolia arjessa. paljon muuta kuin vain leikkiä ja roolipelaamista, mitä annetaan ym- Yllä kuvasin, kuinka tekniikan näkökulmasta erilaisilla verkostopal- märtää tapahtuvan virtuaalimaailmoissa (Lietsala & Sirkkunen 2008). veluilla – niin kutsutuilla virtuaalimaailmoilla ja sosiaalisilla verkosto- Se on myös huomattavan lähellä niitä arjen toimintoja, joita IRC-Gal- palveluilla – voi olla paljon samankaltaisia rooleja kuluttajan arjessa. lerian on raportoitu tarjoavan (Lehtinen 2007). Ääriesimerkki toiselta laidalta on se, kuinka liiketoiminnallisesta nä- Kaksi syytä erottaa virtuaalimaailmat omiksi kategorioikseen ovat kökulmasta samankaltaisilla palveluilla voi olla erittäin erilaisia roole- kenties olleet palvelujen lähtökohtainen nimettömyys ja mahdollisuus ja kuluttajan arjessa. Longtail-näkökulmasta mainitaan yleensä eBay, liikkua omalla hahmolla kolmiulotteisessa tilassa. Kuitenkin tutki- Google, Amazon ja iTunes (Anderson 2006) ja tunnettu Wikinomics- mukseni mukaan Habbossa lapset ja nuoret tietävät luokkakaverei- kirja (Tapscott & Williams 2006). Joukkoyhteistoiminnan esimerkkejä densa Habbo-nimiä. He oppivat kuukausien yhteisten Habbo-leikkien ovat MySpace, Wikipedia, Linux, Innocentive, Human Genome Project, kautta tuntemaan muita aluksi anonyymejä habboja – ei välttämättä Flickr ja Second Life. Molemmat lähtökohdat ovat omilla aloillaan pe- heti nimestä, mutta intressit ja kotipaikkakunta voivat olla tiedossa. rusteltuja, mutta niissä niputetaan yhteen kaikenlaisia sosiaalisen me- Jotkut oppivat tuntemaan myös kasvokkain esimerkiksi nuorisotalo- dian verkkopalveluja, joilla on kuluttajan arjessa aivan erilaiset roolit. jen tai fanisivujen järjestämissä Habbo-tapaamisissa. Ilmosen kulutuksen nelijaottelu (2007) mahdollisti Habbon kulu- Vaikka liikkuminen omalla hahmolla kolmiulotteisessa tilassa on tuksen tarkastelun taloudellisesta, tavaraopillisesta, symbolisesta ja selkeä tekninen ominaisuus, on selvää, että tekninen ominaisuus ei tuotannollisesta näkökulmasta. Kehikko toisaalta motivoi eri näkö- estä sosiaalisten suhteiden rakentumista. Jos vertaa Habboa esimer- kulmien esille nostamisen ja toisaalta auttoi tasapainottelua eri näkö- kiksi IRC-Galleriaan, jota Vilma Lehtinen (2007) on tutkinut, löytyy kulmien välillä. sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Toki sosiaalisten suhteiden muodos- Nelijaottelu ei sinänsä ota kantaa siihen, kuvataanko tutkittavaa tuminen ja rakentuminen on teknisten erojen takia pintapuolisesti ilmiötä tuokiokuvana vai pidemmällä aikavälillä. Siihen vaikuttivat erilaista, mutta molemmissa palveluissa muualla kuin kyseisissä pal- tässä artikkelissa kehikkoa enemmän kerätty aineisto ja kirjoittajan velussa rakennetuilla sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys kulut- tutkimusintressit. Kulutustutkimusnäkökulmaa on tässä sovellettu tamisessa ja jäsenenä olemisessa. Näin ollen virtuaalimaailmojen ja käytössä olevaan verkkopalveluun, mutta se sopii myös teknologian sosiaalisten verkostopalvelujen tiukka erottelu ei ole luonteva, aina- ennakointiin, kunhan lähdetään liikkeelle nimenomaan kuluttajan ar- kaan jos ajatellaan, että toisissa leikitään nimettömyyden suojissa ja jen muutoksista, eikä vain teknologisista muutoksista. toisissa moikataan tuttuja. Kuluttajan arki -tutkimusnäkökulmaa kannustaa vertaamaan sosi- Kysymys sosiaalisen median etiikasta muokkautui tutkimuksek- aalisen median verkkopalveluja kuluttajan arjen näkökulmasta. Hab- si, jossa selvitin Habbon roolia kuluttajan arjessa. Yllä kuvatut roo- bon esimerkki on mielenkiintoinen, koska siinä on onnistuttu monia lit koskevat Habbon aktiivikäyttäjiä. Monelle Habbosta on tullut osa muita verkkopalveluja paremmin välttämään pahimmat yksityisyy- 210 211

den uhat. Tähän ovat vaikuttaneet Habbossa a) lähtökohtana anonyy- Konfl iktit lasten ja nuorten kesken mi osallistuminen, b) valokuvien rajatut jakomahdollisuudet, c) tiukat » Palveluntarjoajan edustajat toimivat ”opena koulun pihalla”. He säännöt henkilötietojen jakamisesta, d) ansaintamalli, joka nojaa huolehtivat netiketin noudattamisesta, valvovat ja huolehtivat enemmän käyttäjien mikromaksuihin kuin kohdemainontaan. Rat- asiakaspalvelusta. Sulake onkin ollut uranuurtaja Suomessa hy- kaisu ei siis ollut mikään yksittäinen teknologia vaan tietty yhdistelmä vien käytäntöjen luojana. Muita sosiaalisen median verkkopal- tekniikkaa, liiketoimintaa ja toimintatapoja. veluja tarkastellessa Habbon kaltaista yksityisen, julkisen ja kol- Tämä tutkimus on selvä esimerkki siitä, että tietyntyyppisellä sosi- mannen sektorin yhteistyötä ei aina ole. Toisiko erillinen itsesää- aalisen median verkkopalvelulla voi olla kuluttajan arjessa useampia telyelin eettiset toimintatavat sosiaalisen median palveluihin? erilaisia rooleja kuin pelkästään sosiaalisen median lajityypin perus- Konfl iktit palveluntarjoajan ja kuluttajan intressien välillä teella saattaa arvata. Sosiaalisen median verkkopalvelujen ymmärtä- » Hinnoittelu: Sulake toimi esimerkillisesti kuluttaja-asiamiehen miseen tarvitaan näkökulma, joka huomioi tekniikan, talouden ja sekä kanssa ja sopi vuonna 2004 10 euron viikkorajasta matkapuhelin- kehittäjien että kuluttajien toimintatapojen reunaehdot. liittymää kohti ja laati rajan, että alle 15-vuotiaat tarvitsevat van- Habbo-tutkimus antaa paljon eväitä etiikan ja tietotekniikan väli- hemmiltaan luvan ostoksiin. Vastaavaa rajaa ei ole esimerkiksi seen vuorovaikutuksen pohtimiseen. Habbossa on monia riskejä mut- pankkisiirroille tai Habbo-seteleille, joten varakkaat voivat halu- ta toisaalta myös monia hyviä käytäntöjä. Jotkut näistä selittyvät sillä, tessaan käyttää Habboon vaikka kuinka paljon rahaa. Onko tämä että kyseessä on lapsille ja nuorille suunnattu verkkopalvelu. Habbos- epäreilua eriarvoistamista vai opetus tulevaa elämää varten? ta voi kuitenkin myös muuntyyppiset verkkopalvelut oppia. Seuraa- » Mainonta: Palveluntarjoaja ottaa vastuuta kohderyhmäs- vassa olen soveltanut SWOT-analyysiä omaan tutkimusnäkökulmaani. tään. Mikä tahansa fi rma ei pääse mainostamaan tuotteitaan Habbossa. Siljamäki (2006) totesi vuonna 2006 Habbon ole- van hyvä esimerkki itsesääntelystä, josta muut voivat ottaa mal- Kuluttajan arki -tutkimusnäkökulman vahvuudet, lia9. Ovatko kekseliäät mainoskampanjat pelkästään kaupallis- heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet ten yritysten hupia vai voisiko julkinen sektori aktivoitua enem- män ja yrittää vaikuttaa lapsiin omilla kampanjoillaan? Vahvuudet Heikkoudet » Nostaa päätöksentekoon » Ei ota kantaa sosiaalisen median Muut yhteiskunnalliset osapuolet Habbossa kuluttajien arjen. verkkopalveluja tuottavien » Palveluntarjoaja on ottanut yhteiskunnallista vastuuta. Suomen Hab- » Tasapainoa talouden, tekniikan ja yritysten prosesseihin. bossa toimii muutama kolmannen sektorin ryhmittymä. Nuorisotyö on symbolisten näkökulmien välille. » Ongelmissa jos työ- ja vapaa- pitkään ollut edustettu ja Opetushallitus kokeilee 2010 kielikylpyä (Kie- aika kietoutuvat yhteen. litivoli.fi ) Habbossa. Yhteiskunnallisten toimijoiden ristiriita on tämä: Mistä tietää mihin sosiaalisen median verkkopalveluun kannattaa ava- ta oma haaraosasto ja milloin? Onko jokainen organisaatio paras päät- Mahdollisuudet Uhat tämään itse asiasta vai voisiko tätä päätöksentekoprosessia tukea ra- » Tuoda kuluttajien ääni » Saattaa kehystää ihmisten kentamalla kansallinen sosiaalisen median verkkopalvelubarometri? paremmin esille sosiaalisen toimintaa liian vahvasti osaksi median keskusteluissa. talouslogiikkaa, elämässä on muutakin kuin kuluttamista.

Lopuksi listaan vielä tutkimuksessa esille nousseita riskejä, hyviä käy- täntöjä ja eettisiä kysymyksiä. Tämä riskien listaus on laadittu Habbon toimijoiden suhteita peilaamalla ja artikkelin kohderyhmää ajatellen. Livingstone ja Haddon (2009) ovat pohtineet riskejä laajemmin EU:n 9. Hyvien markkinointitapojen ylläpito on näemmä vaikeaa, viimeisten tietojen mukaan Ruotsin kulut- tajavirasto kritisoi Sulaketta siitä, että sivustolla on suoria ostokehoituksia alaikäisille, mikä on kiellettyä. Li- Kids Online -verkostossa, jossa riskejä on tyypitelty sisällön tyypin, ris- säksi aikaisemmin Sulakkeen yhdessä viranomaisten kanssa sovittua tapaa saada vanhempien suostumus killisen yhteydenoton ja lasten käyttäytymisen mukaan. huonekalujen ostoon harkitaan uudelleen (Lilla Aktuellt, SVT 26.10.2010). 212 213

» Jos markkinat toimivat hyvin, eri kuluttajaryhmät löytävät haluaman- » Yksityisyys: Habbon käyttäjätilejä on nykyään mahdollista kyt- sa. Mitä tiedetään sosiaalisen median verkkopalvelujen markkinois- keä Facebookiin, joten palvelun nimettömyyden astetta ja tie- ta? Onko kyse luksuspalveluista vai onko kaikilla oikeus osallistua? don leviämisen mahdollisuuksia on muutettu. Habbo antaa ku- Eli tarvitaanko tässä paljon, vähän vai ei ollenkaan valtion interven- luttajan itse valita, kytkeekö hän tilejänsä yhteen vai ei, mikä on tiota – ja jos tarvitaan, kenen puolesta? Tämä Habbo-tutkimus antaa hyvä käytäntö, mutta kysymys herää laajemmin: jos tietoa liik- ymmärtää, että Habbon rooli arjessa on laajempi kuin luksus. Hää- kuu enemmän sosiaalinen median verkkopalvelujen välillä, ovat- möttääkö tulevaisuudessa uudentyyppisiä valtion tai kuntien palve- ko yksityisyysasetuksien kommunikointi ja hallinta ajan tasalla? luseteleitä, joita jaetaan sosiaalisen median verkkopalveluja varten? » Uudelleenkäyttö ja tekijänoikeudet: esimerkiksi ruudunkaappausvi- deon jakaminen. Hauska video omista tekemisistään Habbossa saat- Kenelle sosiaalinen media tehdään? taa olla kiva muisto, jota haluaa kavereilleen jakaa, mutta mikä on lain » Kaupallisella palveluntarjoajalla on oikeus kehittää palveluaan suh- näkökulma? Jos kuluttaja jakaa videon YouTubessa kysymättä palve- teellisen vapaasti kenelle haluaa. Habbon kuluttaja voi valita halu- luntarjoajalta lupaa, rikkooko hän tekijänoikeuksia, koska kuvallisessa aako osallistua kehitystyöhön tarjolla olevien kanavien kautta. On yhteisteoksessa on myös palveluntarjoajan tekijänoikeuden suojaamia kuitenkin selvää, että kaikki eivät voi olla mukana samalla taval- elementtejä vai onko kyseessä vain hyväksyttävä uudelleenyhdistely? la, joten palvelunkehittäjän arki on myös eettisen kysymyksen tasa- painoilua: ketä kuunnella ja miksi (Johnson 2007). Kuluttajien lisäk- Edellä esitetyt eettiset ja oikeudelliset kysymykset sosiaalisessa me- si palveluntarjoaja kuuntelee muita asiakkaitaan, esimerkiksi mai- diassa eivät ole pelkästään palveluntarjoajan ja yksittäisen käyttäjän nostajia. Onko Habbo hyvä esimerkki kuluttajan äänen kuuntelemi- välisiä, vaan uusia kysymyksiä ilmestyy, kun sosiaalinen media lähes- sesta vai voisiko kuluttajien osallistumista tukea vielä paremmin? tyy perustietotekniikkaa ja koskettaa laajempaa joukkoa eri osapuolia. Uudet sosiaalisen median liiketoimintamallit: käyttäjätiedon myynti » Verkkopalvelujen tarjoajat tietävät paljon kuluttajistaan, koska yhä isompi osa arjestamme välittyy verkkopalvelujen kautta ja siitä jää sähköisiä jälkiä. On selvää, että käyttäjätiedon keruu palvelun kehit- tämistä kuluttajaa entistä paremmin palvelevaksi on eettisesti hy- väksyttävää. Kuitenkin, mitä lähemmäs käyttäjiä sosiaalisen median verkkopalvelu liikkuu, sitä useampia uusia kysymyksiä ilmestyy. Kun kyse on vanhasta teknologiasta kuten tieverkostosta, esimerkiksi Ti- lastokeskus kerää valtiohallinnon säännöillä tietoa teiden käytöstä. Kun kyse on sähköverkosta, valtion eri tutkimuslaitokset tekevät yh- teistyötä energia-alan yritysten kanssa. Minkälainen malli sopii sosi- aalisen mediaan? Onko selvää että kerätty käyttäjätieto voidaan myy- dä käyttäjän luvalla tilastojen muodossa halukkaille eteenpäin, vai tarvitaanko tässä uusia yksityis-julkishallinnon yhteistyön malleja? Tämä ei ole erityisen Habbo-spesifi asia, vaan koskettaa kaikkia laa- jasti levinneitä sosiaalisen median verkkopalveluja. Kysymystä voi- daan verrata siihen, saavatko matkapuhelinoperaattorit myydä esi- merkiksi uuden liikkeen sijaintia pohtivalle tilastoja siitä, missä ih- miset liikkuvat milloinkin? Onko sosiaalisen median verkkopalve- lujen käyttäjätieto vain kaupallista vai joltain osin myös julkista? Habbo ja muut sosiaalisen median verkkopalvelut » Habboa käytetään osana muita verkkopalveluja, jotka mahdollista- vat sellaisia asioita, jotka eivät ole mahdollisia Habbossa. Mitä uu- sia kysymyksiä verkkopalvelujen yhteiskäyttö tuo mukanaan? 214 215

Kirjoittajasta Lintonen, T. P., Wilska, T., Koivusilta, L. K. & Konu, A. I. 2007: Trends in disposable Mikael Johnson viimeistelee väitöskirjaa Aalto-yliopistossa aiheena käyttäjäkeskei- income among teenage boys and girls in Finland from 1977 to 2003. International Journal nen suunnittelu ja käyttäjien roolit sosiaalisen median palvelujen suunnittelussa. of Consumer Studies 31, s. 340 – 348. doi:10.1111/j.1470-6431.2006.00559.x. Väitöskirjatyötä ovat tukeneet tutkimusryhmät Kuluttajatutkimuskeskuksessa, Tie- Livingstone, S. & Haddon, L. 2009. EU Kids Online: Final Report. LSE, London: EU Kids totekniikan tutkimuslaitoksessa (HIIT) ja Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon Online. (EC Safer Internet Plus Programme Deliverable D6.5) laboratoriossa (SoberIT). Sähköpostiosoite on mikael.johnson@hiit.fi Siljamäki, H. 2006: Hyvä markkinointitapa lapsille ja nuorille suunnatun online-yhteisön markkinoinnissa. Case: Habbo Hotel. Pro gradu, Tampereen yliopisto. http://tutkielmat. Lähteet uta.fi /tutkielma.php?id=15564. Anderson, C. 2006: Th e Long Tail: Why the Future of Business Is Selling Less of More. New Sanastokeskus TSK ry. 2010: Sosiaalisen median sanasto. TSK 40. York: Hyperion. Sulake 2006: Habbo kä sikirja. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Calliope (ei pä ivä ystä ): Pukeutumistyylit. Kriisipalvelu.net. http://web. archive. Sulake 2008: Global Habbo Youth Survey 2008. Sulake Corporation. Lahti. org/web/20060625121937/kriisipalvelu.net/index.php?s=artikkelit/pu- Sulake 2009a: Corporation website and press releases. http://www. sulake.com. Luettu keutumistyylit&p=php. Luettu 31. 10. 2009. 31. 10. 2009. Coogan, K. & Kangas, S. 2001: Nuoret ja kommunikaatioakrobatia. 16 – 18-vuotiaiden Sulake 2009b: Quick Habbo facts. http://www.sulake.com/habbo/in- dex.html?navi=2.1. kä nnykkä - ja internetkulttuurit. Nuorisotutkimusverkosto ja Elisa Communications. Luettu 31. 10. 2009. http://www.nuorisotutkimusseura.fi /. Taloussanomat 2007 – 2009: 15.1.2009: American Idol esiintyy Habbossa Granö , P. 2006: Internetin kuvagallerian omakuvat nuoren rajaamana paikkana. Teoksessa 3.9.2008: Näin Habbo Hotelista tuli voitollinen Raja. Kohtaamisia ja ylityksiä , s. 178. Turku: Turun yliopisto. 5.2.2007: Kansallinen tietoturvaviikko patistelee pk-yrityksiä talkoisiin Helsingin Sanomat 2005 – 2009: 7.10.2009: Sulake aloittaa yt-neuvottelut 40 hengestä Tapscott, D. & Williams, A. 2006: Wikinomics: How Mass Collaboration Changes Everything. 22.6.2009: Netti neuvoo nuoria kesälläkin Portfolio Hardcover. 18.1.2009: Moni teini-iän parisuhde saa alkunsa netin kautta Tilastokeskus 2009: Internetin kä ytö n muutokset. Tieto- ja viestintä tekniikan kä yttö 2008 25.3.2008: Dagens Nyheter: 13-vuotias tyttö kännykkäostoksilla yli varojensa -tutkimuksen tuloksia. http://www.stat.fi /til/sutivi/2008/ sutivi_2008_2009-04-27_ 15.11.2007: Poliisi pidätti Habbo Hotelin huonekaluvarkaan tie_002_fi .html. Luettu 31. 10. 2009 29.8.2005: Näin mainostat teineiltä rahat pois Viestintävirasto 2008: Lasten mediakä ytö n rajoittaminen suomalaisperheissä 2008. http:// Ilmonen, K. 2007: Johan on markkinat: kulutuksen sosiologista tarkastelua. Tampere: www.fi cora.fi /index/tutkimukset/tvjaradiotoiminta/lap- sillehaitallisetohjelmat.html. Vastapaino. Luettu 31. 10. 2009 Johnson, M. 2007: Unscrambling the ”Average User” of Habbo Hotel. Human Technology, 3, s. 127 – 153. Johnson, M. 2009: Habbo lasten ja nuorten arjessa. Teoksessa: Kulutuksen liikkeet Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjoja, 5, s 177 – 204. Johnson, M. & Hyysalo, S. & Tamminen, S. 2010: Th e Virtuality of Virtual Worlds, or, What We Can Learn from Playacting Horse Girls and Marginalized Developers. Symbolic Interaction, 33, s. 603 – 633. Kangas, S., Lundvall, A. & Sintonen, S. 2008: Lasten ja nuorten mediamaailma pä hki- nänkuoressa. Liikenne- ja viestintä ministeriö . http://www.lvm.fi /web/fi /julkaisu/ view/820602. KZero 2009: Th e Virtual Worlds Radar. http://www.kzero.co.uk/universe.php. Luettu 31. 10. 2009. Lehdonvirta, V. 2009: Virtual Consumption. Vä itö skirja. Turun kauppakorkeakoulu. http://info.tse.fi /julkaisut/vk/Ae11_2009.pdf. Lehtinen, V. 2007: Maintaining and Extending Social Networks in IRC-galleria. Pro gradu, Helsingin yliopisto. http://urn.fi /URN:NBN:fi -fe20071779. Lietsala, K. & Sirkkunen, E. 2008: Social media. Introduction to the tools and processes of participatory economy. Hypermedialaboratorion verkkojulkaisuja - Hypermedia Laboratory Net Series 17. Tampereen yliopiston sähköiset julkaisut. ISBN 978-951-44- 7320-3. 216 217

lähdekirjallisuuteen että noin kolmenkymmenen nuoren parissa suo- Tulevaisuuden kuluttajat rittamaani epäviralliseen kenttätutkimukseen ja keskusteluihin sosiaa- siirtyvät verkkoon lisen median käyttötottumuksista. Nuoret ovat iältään 14–22-vuotiaita, suurin osa heistä on 16-vuotiaita. Lähes kaikki toiminnassamme mu- Peppi Tervo-Hiltula kana olevat nuoret käyttävät päivittäin verkkoa sekä koulussa että vapaa-aikana. Useat heistä käyttävät myös puhelintaan verkossa liik- kumiseen, lähinnä tiedonhakuun kuten bussiaikataulujen etsimiseen, Jo kaksi–kolmevuotias tunnistaa useita tuotemerkkejä ja voi termistön tarkistukseen tai uutisten lukemiseen. näin vaikuttaa perheensä kuluttamiseen myös verkossa. On ensiarvoisen tärkeää, että kasvavat sukupolvet ymmärtä- Kuluttajuus limittyy vät, millaisen vastuun verkon tarjonta tuo mukanaan. Nuoret hallitsevat teknisen käytön, mutta opetusta verkon riskeistä ja Digitaaliset natiivit1 ovat jo vallanneet internetin, joka alun pitäen ra- nuorten käyttäytymisestä sekä median etiikasta tarvitaan. Media- kennettiin työkaluksi ja tiedonvälityskanavaksi. Nykyään rahakkainta kasvatuksen tulisi olla osa kasvatusta jo tarhaiästä asti. bisnestä internetissä tehdään yritysten välisen hakusanamarkkinoin- nin kautta. Lisäksi sosiaalisen median verkostoissa ja pelipalveluissa Facebookista Habbo-hotelliin ja WOWiin (World of Warcraft) kaik- erkonvälttäjien määrä on häviävän pieni. Opetusminis- ki tavoittavat suuria massoja. Nuorten kuluttajuus verkossa limittyy teriön vuonna 2009 toteuttaman nuorisobarometrin 1900 yhteen muun kuluttajuuden kanssa. Nuorilla on käytössään entis- vastaajasta vain kolme ilmoitti, ettei käytä internetiä. Kun tä enemmän rahaa ja valtaa perheen rahankäytössä. Heillä on myös tekniikka ja ilmaisumahdollisuudet vielä kehittyvät koko osaamista käyttää rahaa vaativia ominaisuuksia verkossa. Kenen van- Vajan kiinnostavammiksi ja kuluttajia enemmän sitouttaviksi, tulevai- hemmat maksavat nämä palvelut ja minkä mukaan ne hinnoitellaan? suus verkossa näyttää väistämättömältä. Entä mitä ne maksavat yhteiskunnalle? Verkkoriippuvuus, peliriip- Olemme esillä ja löydämme toisistamme tietoa verkosta. Osaa tie- puvuus ja erilaiset imetyt mallit käyttäytyä2 tuottavat jatkossa yh- dosta voimme kontrolloida, osan takana on osapuoli, joka on meil- teiskunnalle entistä enemmän kuluja, sillä ehkäisevää työtä ei tehdä. le vieras. Sisällön tuottaminen ja sen valikoiminen omien intressien Korjaustyö onkin sitten jo vaikeampaa. Verkon erilaiset koukuttavat mukaan tuo sekä vapautta että vastuuta. Joidenkin arvioiden mukaan ominaisuudet ovat verrattavissa päihteisiin ja verkosta varoittaminen voimme tulevaisuudessa itse määritellä, millaisena luemme lehden päihde- ja liikennekasvatukseen. aamulla, ja mitkä uutiset meidät saavuttavat. Hinta luo eriarvoisuutta verkossakin nuorten välille, toisella on Ihmiselle on luontaista kokea yhteisöllisyyden tarvetta ja tunnetta Habbo-hotellissa huonekalut ja vaatteet, toisella vain ilmainen perus- ja jakaa tietoa omassa yhteisössään. Omien intressien mukainen tie- paketti. Osa vanhemmista kieltää esimerkiksi tuonkaltaisen kulutta- dottaminen omissa yhteisöissä ja uutisvirrasta itseä kiinnostavien uu- misen verkossa, sillä hyödyke ei ole käsin kosketeltava, ja näin ollen tisten edelleen välittäminen helpottuvat nykyään jatkuvasti. Verkon vanhempien näkökulmasta hyödykettä ei välttämättä ole oikeasti ole- kautta on mahdollista entistä helpommin löytää omat ajatuksemme massa. Osaa vanhemmista rahan kulutus taas ei kiinnosta, vaan sitä jakavia henkilöitä, vaikka oma ajatusmaailma olisi hyvinkin kärjistet- syydetään nuorille valvomatta rahankäyttöä. Näin viikkoraha voikin ty (Kunelius 2009). harrastusten sijasta päätyä verkkohuonekaluihin tai peleihin. Työskentelen nuorten, median ja mediakasvatuksen parissa. Ke- Olemme tuntemieni mediakasvattajien ja nuorten parissa toimi- väällä 2009 liitin mediakasvatuksellisen nuorisoyhdistyksemme Face- vien kasvattajien kanssa todenneet myös, että eriarvoisuus verkossa bookiin. Nuoret ottivat parissa kuukaudessa foorumin omakseen. He voi saada samalla tavalla kateutta aikaan kuin oikeassa elämässäkin. seuraavat sivuilta toimintailmoituksia, lähettävät viestejä ja ohjautu- Saako tämä taas sitten aikaan lisääntyviä verkkovarkauksia ja kuinka vat internet-sivuillemme katsomaan materiaalia. Vaikka koen tämän pitkälle niissä mennään? Miten voidaan varmistaa, ettei varkauksis- viestintätavan enemmän tiedottavaksi kuin vuorovaikutukselliseksi, ta verkoissa tule jokaisen osaamista, tai kuinka tietoturva-aukot tuki- tulokset puhuvat sosiaalisuuden puolesta. Tässä artikkelissa käsittelen sosiaalista mediaa mediakasvatuk- 1 Myös; millenaalit, nettisukupolvi. Viittaa 1980–2000 -luvuilla syntyneiden sukupolveen. sellisesta näkökulmasta. Esitetyt ajatukset ja visiot pohjautuvat sekä 2 Vrt. kouluampumiset kuten Bowling for Columbine ja Jokela. 218 219

taan niin, että nämä verkkovarkaudet ja identiteettivarkaudet voidaan ta vastaan annettavissa tunnuksissa. Vaikuttaisiko se nuorten tapaan estää? kommunikoida aikuisten kanssa verkossa? Siistisikö omalla nimel- Vuonna 2009 valmistuneessa elokuvassa 17 Again Th omas Lenno- lä esiintyminen myös aikuisten kielenkäyttöä esimerkiksi suomi24.fi - nin esittämä tietokonespesialisti Ned Gold on rikastunut kehittämällä sivustolla? erilaisia verkko-ohjelmia. Hän toteaakin tässä fi ktiivisessä elokuvas- Vaikuttaminen verkossa sekä muu toiminta voisi olla osaratkaisu sa, että hän on kehittänyt ohjelman, jolla estetään laiton musiikin ja yksinäisyyteen ja jopa vähentää maaseudun autioitumista. Verkon elokuvien verkkolataaminen. Hän kuitenkin jatkaa, että ei ole hänen yhteisöissä myös ikäihmiset, liikuntarajoitteiset ja haja-asutusalueil- vikansa, että hän on kehittänyt myös ohjelman, joka purkaa koodin ai- la asuvat voivat saada sosiaalisia kontakteja ja kokea yhteisöllisyyttä. kaansaamat estot. Haasteena ovat asenteet. Voiko verkossa kokea aitoa yhteisöllisyyttä Digitalisoitunut sukupolvi käyttää sujuvasti koneita, mutta tietoa ja voiko olla varma, kuka siellä toisella puolella näppäimistöä käyttää? heidän kyvystään käsitellä uudesta mediasta imettyä tietoa ja jäsen- tää sitä uusiin yhteyksiin ei tunneta vielä tarpeeksi laajalti. Oppimi- Viidentoista sekunnin kuuluisuus nen ja oppimisprosessit vaativat verkkomaailmassa aikaa siinä missä muukin oppiminen esimerkiksi koulumaailmassa. Siksi koulutusta Jos lisään kuvan Facebookiin tai videon YouTubeen, haluan että joku verkon ja muun median käyttöön pitäisi lisätä juuri nyt, etteivät vallal- myös näkee ne. Muussa tapauksessahan voisin säilyttää niitä koneella. la ole pian viidakon lait. Mediakasvatuksen tulisi olla osa kasvatusta Verkko houkuttelee julkisuuteen. Viidentoista minuutin julkisuudesta jo tarhaiästä asti. Kasvattajan brändikirjan mukaan (toim. Lehtimäki tulee viidentoista sekunnin julkisuus, kun oma video tai kuva löytää & Suoranta 2006) jo kaksi–kolmevuotias tunnistaa useita tuotemerk- yleisönsä verkossa. Harva kuitenkin muistaa, että myöhemmin kuvan kejä ja voi näin vaikuttaa perheensä kuluttamiseen sekä kaupassa että tai videon poistaminen voi olla mahdotonta, ja hyväkin hurtti huumo- verkossa. Kuvallisen aineiston avulla lukutaidotonkin voi hyödyntää ri voi myöhemmin kaduttaa. verkkoa ja opetella esimerkiksi sen ja leikin avulla lukutaitoa. Samalla Miten työnsaantiin kymmenen vuoden päästä vaikuttaa tänään hänelle muodostuu mielikuvia tuotemerkeistä ja niiden edustamista vitsinä lisätty pikkutuhma kuva? Internetin kätköistä ennen ansiolu- statuksista. etteloa löytyvä otos voi puhua enemmän kuin tarpeelliset sanat, vaik- ka kuva olisi vanha ja kuvattu muuttunut ja kypsynyt vuosien varrella. Nimettömänä uskaltaa Tällöin haastatteluun voikin saapua täysin erilainen henkilö kuin ver- kon anti antaa ymmärtää. Nuoret viihtyvät internetissä, mutta oululaisen vuonna 2008 toteu- Kun vastaanottajat ja lähettäjät tuntevat verkossa toisensa, on mah- tetun tutkimuksen (Future School Research) mukaan he toivottavat dollista että julkisuuden luonne muuttuu. Kuuntelija tai vastaanottaja myös aikuiset tervetulleiksi omille alueilleen. Toisaalla tässä kirjassa ei ole enää tuntematon, vaan elämäntarina saattaa koskettaa ja tuot- Marko Forss kirjoittaa näkyvästä poliisitoiminnasta sosiaalisessa me- taa materiaalia (Kunelius 2009). Esimerkiksi biisinikkarin korkealen- diassa. Esimerkiksi poliisille ja nuorisotyöntekijöille nuoret näkevät toisten sanojen taakse saattaa kätkeytyä tarina kriisistä tai draamasta, tarvetta verkossa: halutaan keskustella ja puida ajatuksia, aivan ku- jota on käsitelty sosiaalisen median verkostoissa. Näin ainakin kaikki ten verkon ulkopuolella. Tunnistamattomana keskustelu mielletään biisinikkarin töitä tuntevat voivat kuvitella tuntevansa artistin ja ym- nuorten keskuudessa helpommaksi ja aikuisilta uskalletaan kysyä vai- märtävänsä tämän sanoitusten taustoja. Yleisö voi myös antaa palau- keistakin aiheista. Tunnistamattomana kirjoittaminen takaa sen, ett- tetta musiikista, jopa toivoa tietyntyyppistä suuntaa tai rakennetta eivät esimerkiksi pienissä yhteisöissä kiusalliset aiheet leviä kaikkien uudelle materiaalille. tietoon. Varsinkin pienissä kaupungeissa salassapito jopa työyhteisön sisällä lienee haastavaa. Taiteiden aitta Nuorisotyön tahot ovatkin jo etsiytyneet monille nuorten käyttä- mille verkkofoorumeille, mutta sosiaalisen median mahdollisuuksia Opetusministeriön nuorisobarometrin 2009 mukaan verkko mahdol- ei ole laajasti kartoitettu. Miten toimisi esimerkiksi kokonaan vir- listaa nuorille sellaisia taiteen ja kulttuurin luomis- ja kuluttamismuo- tuaalinen nuorisotalo, johon kirjauduttaisiin joillakin luotettavilla, toja, joita heidän ei olisi muuten mahdollista toteuttaa. Noin kuusi vain henkilöllisyyttä vastaan myönnettävillä tunnuksilla? Toisaalta prosenttia tutkimukseen osallistuneista 1900 nuoresta on joskus jul- anonymiteetti katoaisi henkilöllisyystodistusta tai vastaavaa todistus- kaissut verkossa tekemänsä videon, kappaleen tai muun vastaavan 220 221

teoksen. Pitkässä juoksussa tämä määrä nuoria taiteilijoita tarkoittaa ta verkosta saa omille töilleen, ja näin voi kehittää edelleen omia tek- valtaisaa verkkoaittaa taiteelle, puhumattakaan siitä, miten laajalle nisiä taitojaan. Esimerkiksi Pingstate.nu koostuu pääosin graafi sen tätä kautta julkaistavaa taidetta on mahdollista levittää. Ehkä Suomen alan työntekijöistä. Sen käyttäjät vertailevat omia töitään. Sekään ei kulttuurimarkkinointi siirtyykin seuraavaksi markkinoimaan tulevia ole harvinaista, että joku esittää sivustolla teknisen kysymyksen ohjel- verkkosensaatioita jo ennen kuin he ovat kuuluisia… Seuraava Him man käytöstä, ja joku toinen vastaa siihen – sujuvalla suomen kielellä. saattaa jo nyt lymytä MySpacen sivuilla odottamassa suuren levy-yh- Näin tietoa välitetään käyttäjien ymmärtämällä termistöllä ja kielellä, tiön löytämistä. Valokuvia nuoret eivät pidä teoksinaan, sillä kännyk- ja paikoin hankalat manuaalit jäävät käyttämättä. käkamerat ja tekniikan helppo ja edullinen saatavuus ovat osaltaan Toisaalta keväällä 2010 Pingstaten foorumilla on keskusteltu myös madaltaneet kynnystä kuvaamiseen ja kuvien käyttöön. siitä, saako sivustoa käyttää kuvataidekoululaisten taidegalleriana. Pa- laute on usein hyvin rankkaa, ja sivusto sensuroi ja suojelee itse liian Tiedon lähde nuoria käyttäjiä. Nuoret itse eivät sivustolle olisi edes löytäneet, mut- ta kuvataidekoulun opettaja kannusti nuoria liittymään foorumille. Digitaalisissa palveluissa käyttäjä on usein myös samalla palvelun Lopputulos oli, että nuoret eivät kommentoineet asiaa, opettaja kom- tuottaja (Kasvattajan brändikirja, Keso ym. 2006). Tämä johtaa entistä mentoi laajasti ja lopulta kuvataidekoululaiset poistuivat toiselle, har- vahvemmin lähdekritiikin tarpeeseen. Jokainen on toki oman itsen- rastajapuolen sivustolle esittelemään töitään. sä ja oman minäkuvansa paras tuntija, mutta varsinkin tiedonhakuun tarkoitetuilla foorumeilla, joilla tiedon pitää päihittää mielipiteet ja Tunnistanko itseni musta tuntuu -heitot, käyttäjän pitää olla tarkkana. Hyvä esimerkki tästä on Wikipedia, kaikille avoin tietosanakirja, sekä Hikipedia, joka Erilaisilla identiteeteillä ja rooleilla pelaaminen kuuluu nykyaikaan. parodioi Wikipediaa. On toki aivan sallittua käyttää Wikipediaa tie- Verkkoon on helppo rakentaa itselleen ihanneminä, joka on hie- tolähteenä, kun tarkoitus on vain tarkistaa tai vahvistaa tietoa. Moni man lähempänä kaikkea sitä, mitä itse toivoisi olevansa. Ujosta po- opettaja kieltää Wikipedian käytön esimerkiksi esitelmissä ja esseissä, jasta voi verkossa kuoriutua sulava casanova ja koulun kiltti kympin joten moni nuori jättää tällöin tämän yhden lähteen merkitsemättä ja tyttö kirjoittelee räävittömyyksiä verkossa peitenimen turvin. Minä- käyttää lähteenä Wikipediassa käytettyjä lähteitä. Näin lähteistä tulee kuvan määrittyminen on pitkä prosessi, joka alkaa jo varhaislapsuu- toisen asteen lähteitä, jolloin yhteydet hämärtyvät. desta, ja pääasiallisesti perustuu sille, miten muut peilaavat yksilön Wikipedia sisältää toki paljon oikeaakin tietoa, mutta kuinka suh- ominaisuuksia takaisin. Verkossa minäkuvaa voi kuitenkin rakentaa tautua esimerkiksi henkilöistä kertoviin sivuihin, jotka he ovat itse sin- laajemmin etsimällä itselleen otollisimman peilauspinnan. Kun ol- ne kirjoittaneet? Puolueettomasta tiedonhankinnasta tuskin tällöin laan kanssakäymisessä kasvokkain, tällä minäkuvalla ei välttämättä voi puhua, rakennetun identiteetin vahvistamisesta kyllä. Kun nuori ole mahdollisuutta kehittyä nuoren – tai miksei vanhemmankin iden- tai lapsi sitten lukee tämänkaltaisen tiedonannon, hän pitää sitä to- titeettikriisistä kärsivän – haluamaan suuntaan. tena, jollei hänelle ole opetettu lähdekritiikin perusteita. Vastikään Myös seurustelusuhteen aloittaminen verkossa on helppoa. Ei tar- kuulin alle 11-vuotiaan lapsen kysyvän opettajaltaan, miksei hänen vita kuin yksi mesekeskustelu ja lause ”Alaksä oleen mun kaa?” ja juttu käyttämäänsä lähdettä Hikipediaa hyväksytty esitelmässä. Opettaja on selvä. Se, miten seurustelu siirretään verkosta tapaamisiksi kasvok- yritti selittää, että sivusto on ironinen eikä sisällä tosiasioita. Lapsen kain, onkin sitten aivan eri asia. Tai onko edes tarvetta siirtää sitä pois oli vaikea ymmärtää tämä, sillä ironian käsite oli liian abstrakti hänelle. verkosta, kunhan kaikkiin yhteisöpalveluihin voi päivittää olevansa suhteessa ihanan tytön tai pojan kanssa? Ongelmia tästäkin kynnyk- Jaetut kuvat sien madaltumisesta alkaa seurata siinä vaiheessa, kun parisuhdes- tatusta päivittää liian usein. Nykyään lehdissä ei enää kirjoitella niin Digitaalisen viestin käsittely ja muokkaaminen on jo nyt niin helppoa, paljon nuoriin tyttöihin kohdistuvasta huorittelusta, mutta verkossa että manipulaatioita on vaikeaa tai mahdotonta tunnistaa (Kunelius sitä näkyy. 2009). Lisäksi monet voivat käyttää välineitä, joilla näitä illuusioita ja muokattuja totuuksia luodaan. Verkosta löytyvien manuaalien avulla Julkkisten kaveri nuoret harjoittavat sekä tietoteknistä osaamistaan että englannin kie- len taitoaan. Motiivi kuvanmuokkaukselle voi olla joko halu kehuskella Oman yhteisön arvostetut sosiaaliset tapahtumat ja saavutukset vaih- tai esitellä väitettyä osaamistaan, kosto tai puhdas kokeilu. Palautet- televat suuresti. Tietyille ryhmille ”name dropping” eli nimien pudot- 222 223

telu esimerkiksi ”mä oon sen ja sen julkkiksen kaveri feisbuukissa” tai Nuorille kirjasto on hengailun lisäksi tuttu paikka lähinnä koulutöi- sosiaalisen verkoston koko ovat arvoja, joita vaalitaan. Mitä enem- hin hankittavien kirjojen aarreaittana. Monet kirjat, tai ainakin niiden män kavereita Facebookissa, ja mitä enemmän julkkiksia näiden jou- tiivistelmät sekä tieto ovat jo saatavilla paljon helpommin verkosta ko- kossa, sitä parempi status niin verkossa kuin kasvokkainkin. Nuoren tona mukavasti istuen. Medialähtöisen oppimisen oppimisympäris- identiteetti voi rakentua uskolle, että hän on suosittu, kunhan kaveri- töt ja oppimissisällöt ovat usein sekoittuneet (Nyyssölä 2008) ja näin tai ystävälistat saavuttavat tietyn henkilömäärän. Myös kommenttien vapaa-ajalla opitun verkon käyttö siirtyy koulun käyttöön ja koulun määrällä voi mitata suosiota. Tällä tavalla syntyy uudenlaisia nuoria mahdollinen mediakasvatuksellinen ja lähdekritiikillinen oppi kantaa julkkiksia. Suomesta suurta esimerkkisensaatiota ei verkon kautta vie- myös koulun ulkopuolella. lä oikein löydy, mutta amerikkalainen Justin Bieber on nykyään su- Samoin kuin opetetaan muita sosiaalisen kanssakäymisen muoto- persuosittu teinitähti rapakon molemmin puolin. Alun perin hän vain ja, myös sosiaalisessa mediassa käyttäytymistä tulee opettaa ja opetel- lisäsi verkkoon YouTube-videon. la. Koulun pitää tulla tässä vastaan, sillä suinkaan kaikkien lasten ja nuorten vanhemmilla ei ole mahdollisuutta opettaa sosiaalisessa me- Oppimisen tuki diassa toimimista. Asennekasvatuksen kannalta on tärkeää, että kou- lussa on hyväksyttyä ja toivottavaa käyttää (sosiaalisia) medioita, jottei Koulussa nuoret pääsevät harjoittelemaan ainakin tekstinkäsitte- koulu syrjäydy nuorten elämästä (Kaisa Vähähyyppä, Vaikuta & vaiku- lyä, taulukointia ja tiedonhakua verkosta. Vapaa-ajalla, kirjastoissa ja tu -seminaari, Helsinki 16.9. 2010). Tiettyjä esimerkkejä syrjäytymises- kotona nuoret hakeutuvat toisten nuorten seuraan virtuaalisesti tai tä nuorten elämästä on jo esimerkiksi aikakauslehtien parista: Nuoret kokoontuvat porukalla koneen ympärille. Internet on valtaamassa lukevat Seitsemän päivää -lehteä, Aku Ankkaa ja Demiä, koulussa kä- asemaa myös ajankäytöllisesti suurimpana mediana (Nyyssölä 2008). sitellään Suomen Kuvalehteä. Verkossa on mahdollista katsoa jo tv:tä, joka aiemmin oli suomalais- Pisa-tutkimuksen oppimistuloksissa Suomi on kärkimaita, mutta ei ten media-aikasyöppö. Opetusministeriön Nuorisobarometrin 2009 suinkaan tieto- ja viestintäteknisten taitojen käytössä. Siinä Suomi on mukaan nuoret käyttävät keskimäärin 121 minuuttia verkossa päivit- Euroopan keskitasoa ja Pohjoismaiden huonoin (Henna Virkkunen, täin, ja määrä on kasvussa. Vaikuta & vaikutu -seminaari, Helsinki 16.9. 2010). Jotta kaikki voivat Koska verkko on vapaa leikkikenttä, eivätkä edes aikuiset aina tun- käyttää tai oppia tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttöä, tarvitaan nu ymmärtävän sitä, mitä verkossa saa ja voi tehdä (muun muassa kouluihin riittävästi laitteita, nopeat ja kattavat yhteydet ja opettajien Helsingin Sanomat 12 .4. 2010), ei ole ihme, että nuoretkin ovat hämil- koulutusta ja motivointia. Tarvitaan myös opetukseen soveltuvia oh- lään toiminnasta verkossa. Jokaisella medialla on oma kielensä, joka jelmia ja sosiaalisen median alustoja, jotka ovat tarpeeksi kiinnostavia kostuu koodeista ja sopimuksista. Nuorten kieli ei ole verkossa saman- ja vähintään yhtä kiinnostavia kuin vastaavat kaupallisiin tarkoituksiin laista kuin aikuisten, eiväthän hengailupaikatkaan ole. Diginatiivitkin rakennetut. Tai sitten kaupalliset toimijat on päästettävä kouluihin. tarvitsevat mediakasvatusta esimerkiksi pystyäkseen arvioimaan kie- lellisiä ja kuvallisia tehokeinoja sekä teknologian vaikutusta tuotet- Säännöt tunnettava tavaan tekstiin ja asiayhteyteen (Nyyssölä 2008). Verkossa tapahtuu epävirallista oppimista, joka ei noudata perinteisiä rajoja, kouluoppi- Hölmöily verkossa on nuorten keskuudessa aivan yhtä yleistä kuin misen muotoja tai sisältöjä. Nuoret hakevat vapaa-aikanaan interne- oikeassa maailmassakin. Ei käsitetä, että nimimerkin takaa voi jäädä tistä tietoa esimerkiksi harrastukseensa ja käyttävät sitä myöhemmin kiinni, ja että rikos on rikos myös verkossa. Keskustelupalstoilla tai sosi- apunaan koulutyössä. Oppimisesta on tullut entistä enemmän kaik- aalisessa mediassa esille tuleva toiminta voi johtaa lastensuojelullisiin kiallista, myös muualla kuin perinteisessä kouluympäristössä tapah- toimenpiteisiin, vaikka rikosta ei varsinaisesti olisi tapahtunut. Henki- tuvaa. Internetistä tiedon hankkiminen ja sen sisäistäminen on siis lötiedoilla keskustelufoorumeille kirjautuminen varmaankin rajoittai- mahdollisuus toteuttaa elinikäistä oppimista (Nyyssölä). si verkossa tapahtuvia kunnianloukkauksia, mutta voisi rajoittaa myös Lukuisat koulut, kansanopistot ja avoimet yliopistot tarjoavat koko- sananvapautta. Toisaalta, missä maassa herjauksesta tulisi tuomita, naan verkossa suoritettavia kursseja ja opintoja. Mahdollisuus suorit- jos kantaja vaatisi oikeutta Kreikassa ja vastaaja asuisi Suomessa? taa opintoja verkossa on johtanut siihen, että monille nuorille kirjasto Yhteisten pelisääntöjen löytyminen näin kansainvälisellä foorumil- alkaa olla jo vieras paikka ja Wikipedian ja Googlen haku korvaavat la kuin internet on tärkeää, mutta niiden valvominen ja ongelmatilan- kirjaston työntekijän. teiden selvittäminen vaatisivat varmasti oman laajan organisaationsa. 224 225

Lisäksi pitäisi ratkaista, miten eri maiden lainsäädännöt ja kulttuuri- Oman yhteisön luominen myös verkossa on tärkeää, ja se voi muo- käytännöt saataisiin yhdenmukaistettua, ja mikä olisi internetin vi- dostua joko reaalimaailman kontakteista tai verkossa tavatuista hen- rallinen kieli. Entä jos kielimuuri olisikin juuri syy ihmisten välisiin kilöistä. Valinta ystäväpiirissä voi olla kovaakin, onhan verkkoon ongelmiin verkossa? Voitaisiinko henkilö tuomita syyntakeettomana, mahdollista saada tarttumaan paljon enemmän kaloja kuin päivittäi- ja miten kielitaidottomuutta voisi puolueettomasti tutkia? Yhtä kaik- sessä kanssakäymisessä kasvokkain. ki, myös aikuiset hölmöilevät verkossa. Pelkästään aikuisten terve esi- Sosiaalinen media, sen käyttäminen ja sisällöt etenevät kovaa vauh- merkki saattaisi kasvattaa nuoria järkevämpään verkon käyttöön. tia. Siksi kaikki painettu sana aiheesta on väkisinkin aina hieman van- hentunutta. Opetuksen pitäminen ajan tasalla vaatii suuret resurssit, Jos ei halua tai voi mutta ainakin nuorten ymmärrys sosiaalisen median käyttämisestä kasvaisi. Kyllä nuoret itse pääsevät jälleen kärryille uusimmista tekni- Nykyään on jo muodostunut suorastaan kannanotoksi olla liittymät- sistä sovelluksista. Aikuisten ja päättäjien tehtävä on suojella ja kasvat- tä erilaisiin verkkokeskusteluihin tai verkostoihin. Nämä verkostakiel- taa heidän ymmärrystään. täytyjät kieltävät julkaisemasta itsestään tietoja tai kuvia verkossa joko individualismin tai tulevaisuuden verkkopelon vuoksi. Yhteisöpalvelu Facebookissa perustetaan jo sen kaltaisia ryhmiä kuin ”Joo tiiän, luin Facebookista” sekä ”KVF – ”Kato Vittu Faceboo- kista” ja ”Facebookista näkee kaiken tärkeän”. Jättäytymällä pois oman yhteisönsä verkkopalveluista jättäytyy ulos myös näistä tietokanavista. Siksi voi välillä olla vaikeaa, jopa IRL eli In real life seurata keskuste- lua, joka on alkanut tai liittyy Facebookissa alkaneeseen ilmiöön. Kun ihminen ei tunne keskustelua tai sen normeja, on luonnollista tuntea myös yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Eräs elämän osa-alue jää koke- matta nuorelta, joka ei omasta tahdostaan, tai esimerkiksi vanhempi- en kiellosta voi liittyä sosiaalisen median verkkoon.

Yhteenveto

Nopeat autot ovat saaneet rinnalleen nopean verkon ja koneet. Verkko on saatavilla kaikkialla, eikä sen hankkiminen ole enää kiinni sosioe- konomisesta taustasta. Viimeistään kirjaston ovet avaamalla saavuttaa tiedon valtaväylän. Verkossa liikkuvan pitää olla tarkkana siinä, mitä tietoa julkaisee tai antaa julkaista itsestään. Pahimmillaan ihmiset muodostavat kuvan toisista verkosta saatujen tietojen perusteella. On siis ensiarvoisen tärkeää, että kasvavat sukupolvet ymmärtävät, mil- laisen vastuun verkon tarjonta tuo mukanaan. Hölmöily on hölmöilyä verkossakin, ja jonakin päivänä siitä voidaan rangaista vielä valtioval- lan voimin, yli valtioiden rajojen. Yksinäinen nuori voi olla yksinäinen myös verkossa, mutta hänellä on myös valta muuttaa omaa identiteettiään ja persoonaansa. Kaikkia ei ole luotu small talkiin, vaikka kirjallinen ilmaisu voikin sujua. Toi- saalta, heikko kirjallinen ilmaisu voi ajaa verkossa kauemmas orasta- vasta ihmissuhteesta kun omaa sanomaansa ei saakaan lävitse eleiden siivittämänä. 226 227

Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Kirjoittajasta Kulttuurituottaja, AMK, Peppi Tervo-Hiltula työskentelee valtakunnallisessa me- Vahvuudet Heikkoudet diakasvatuksellisessa nuorisoyhdistys Curly ry:ssä. Hän ohjaa nuorille muun muas- » Saavutettavuus, monipuolisuus, » Kasvottomuus, epäluotettavuus, sa lehti- ja lyhytelokuvien tuottamista ja on soveltanut esimerkiksi pikaviestimien kommunikoinnin helppous, vaatii omaa aktiivisuutta käyttöä lehden tekemisessä ja nuorten verkkotapaamisissa. Sähköpostiosoite on tiedon paljous, non-formaali tiedonhankinnassa, peppi.tervo-hiltula@iki.fi oppiminen, elinikäinen oppiminen koulutuksen jatkuva tarve Lähteet Helsingin Sanomat verkkojulkaisu 2010: Netin vihakampanjoissa aikuisiltakin unohtuu vastuu. Http://www.hs.fi /kulttuuri/artikkeli/Netin+vihakampanjoissa+aikuisiltakin+un Mahdollisuudet Uhat ohtuu+vastuu/1135256046621 » Välimatkojen lyhentyminen, » Varkaudet; Identiteetti, Keso H., Lehtimäki H. & Pietiläinen T. 2006: Virtuaalilemmikki ja virtuaalirakas – nuorten omankaltaisten viiteryhmien pankkitilit, verkossa omistettavat verkkobrändin luominen. Lehtimäki ja Suoranta (toim.) Kasvattajan brändikirja, löytäminen, verkon tuotteet. hyväksikäyttö, tiedon Finnlectura. Keuruu: Otavan Kirjapaino. mahdollisuudet heille, joille nopea vanhentuminen Kunelius R. 2009: Viestinnän vallassa, johdatus joukkoviestinnän kysymyksiin. Porvoo: liikkuminen ja seuran löytäminen WSOY Oy, WSOY Oppimateriaalit Oy. muuten hankalaa, jokainen voi Myllyniemi, S. 2009: Nuorisobarometri 2009. Opetusministeriö ja Nuorisotutkimuksen tuottaa verkkoon materiaalia seura ja tekijät. Helsinki: Yliopistopaino Oy. Nicefactory 1997: Naisille ja nuorille naisille ei hyvin tuotettua materiaalia verkossa (84) vs. Nykypäivä ja esim. Suomen yksi suosituimmista verkkosaiteista Demi.fi . Nyyssölä, K. 2008: Mediakulttuuri oppimisympäristönä. Opetushallitus. Helsinki: Edita Toimenpidesuositukset Prima. » Verkkomaailmasta kerätyn aineiston jäsentely tiedoksi ja sen Virkkunen Henna : Puheenvuoro Vaikuta & vaikutu -seminaarissa. Helsinki 16. 9. 2010. opettaminen verkon käyttäjille. Vähähyyppä Kaisa : Puheenvuoro Vaikuta & vaikutu -seminaarissa. Helsinki 16. 9. 2010. » Verkko- ja identiteettivarkauksien kriminalisoiminen, kuka val- Kirjallisuutta voo, kuka rankaisee, kun verkko on globaali? Mediakasvatusseuran portaali. www.mediakasvatus.fi » Ihmiseltä ihmiselle -verkkopalvelujen lisääminen, ts. näppäimis- Mikkola, H. 2009: Nuorten mielipiteitä poliisista ja nuorisotyöntekijöistä verkossa. Oulun tön toisessa päässä olisi ”luotettava” ihminen, jolta voisi tie- yliopisto. Selvitys. dustella apua. Toimisiko esimerkiksi lääkäripalveluissa? » Lähdekritiikin opettaminen yhä nuoremmille, joilla on pääsy verkkoon. » Mediataidot osaksi kouluopetusta: median eettisyys ja käytössäännöt. 228 229 Sosiaalinen media, laki ja oikeus

Yksityisyyden haasteet sosiaalisessa mediassa ...... 228 Sakari Tamminen, Asko Lehmuskallio & Mikael Johnson Lähipoliisi tavoittaa virtuaalimaailmassakin...... 244 Marko Forss 230 231

Habbo Hotel, tuovat samalla tavalla näkyväksi ja ratkottavaksi uusia Yksityisyyden haasteet välittyneen2 sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yksityisyyteen liittyviä ky- sosiaalisessa mediassa symyksiä. Eri tieteenaloista ponnistavat yritykset ymmärtää näihin ja muihin sosiaalisiin medioihin liittyviä yksityisyysongelmia johtavat Sakari Tamminen, Asko Lehmuskallio & Mikael Johnson kuitenkin usein ensiksi kysymykseen siitä, puhuvatko osallistujat pe- rimmiltään samasta asiasta tai ylipäänsä samoista ongelmista. Esimerkiksi yhteiskuntatieteen perinteiden mukaisesti tehtyä so- Pohdimme sosiaalisesta mediasta poimittujen esimerkkien avulla, siaalisen median tutkimusta ja siinä esiin nousseita yksityisyyden miksi yksityisyys on vaikea suunnitteluhaaste. Keskeinen väitteemme haasteita voi olla vaikea ottaa huomioon lainsäädännön käytännös- on, että yksityisyyteen kuuluvat ilmiöt, niihin liittyvät asianosaiset ja sä, koska nämä kaksi puhuvat usein eri käsitteiden avulla. Yhteis- vuorovaikutussuhteet ovat eri tavoin tietotekniikan suunnittelijoiden kuntatieteen ja oikeustieteen havainnot pitäisi vielä lopuksi yhdistää vaikutusvallan piirissä ja usein pelkkien teknisten ratkaisuiden ulko- ymmärrettävällä tavalla tietotekniikan suunnitteluun, jotta niillä oli- puolella. Tämän vuoksi myös yksityisyyteen liittyvät erilaiset eettiset si merkitystä tulevaisuuden sosiaalisen median ja sen yksityisyyden kysymykset on käytännön työssä eroteltava huolellisesti, jotta suun- suojan kehitykselle. Yksityisyyden tutkimukseen liittyvät käsitteet, ta- niteltavan sosiaalisen median käytöstä syntyviä ongelmia voidaan voitteet, arvoasetelmat ja niiden takaa löytyvä kirjallisuus voivat kaikki ennakoida, ehkäistä ennalta ja tukea paitsi tietoteknisillä työkaluilla näyttää oudoilta toisen tieteenalan keskusteluun tottuneelle tutkijalle. ja suunnittelulla myös muilla yksityisyyttä suojelevilla ratkaisuilla. Vaikka yksityisyysongelmiin ja tietotekniikan eettiseen suunnitteluun tarvitaan kaikkia näkökulmia, monitieteinen lähestymistapa koetaan helposti myös kompastuskivenä ratkaistaessa uudenlaisia sosiaalisten osiaalinen media on aiheuttanut monenlaista päänvaivaa medioiden ongelmia. niin oikeusoppineille, yhteiskuntatieteilijöille kuin tietotek- Artikkeli pohjautuu kahteen monitieteelliseen tutkimusprojektiin, niikan suunnittelijoillekin. Sen myötä on virinnyt uudelleen SAITS (Protection of Users in the Information Society) 2002 – 2005 ja huoli yksityisyydestä1. Näkyvimmät huolenaiheet liittyvät Prima (Privacy in the making) 2006 – 2010, joista on omat julkaisunsa. Ssuosittujen sosiaalisen median sivustojen, kuten Facebookin, yksityi- Projekteissa on tutkittu muun muassa erilaisia yksityisyydelle uhkana syyden suojaan ja sen käyttöehtoihin. pidettäviä sosiaalisen median teknologioita kuten Habbo Hotel, Kuva- Esimerkiksi huhtikuussa 2010 Saksan kuluttajasuojaministeri Ilse boxi.fi ja Facebook. Artikkelissa taustoitamme kolmea yksityisyyteen Aigner kirjoitti avoimen kirjeen Facebookin keksijälle ja toimitusjoh- liittyvää näkökulmaa: yhteiskuntatieteellistä, oikeustieteellistä ja tie- tajalle Mark Zuckerbergille vaatien häntä tiukentamaan huomattavas- toteknistä, ja analysoimme niiden välisiä kytkentöjä suunniteltaessa ti yhä löyhemmäksi käyneitä käyttäjätietojen hyväksikäyttöön liittyviä yksityisyyttä sosiaalisessa mediassa. palveluehtoja. Aignerin mukaan nykyiset yksityisyysehdot ovat on- Näiden kolmen eri tieteenalan tarjoamien analyysinäkökulmien gelmallisia monessa eri mielessä, mutta erityisesti siksi, että palvelu kautta avaamme erilaisia sosiaalisen median ja yksityisyyden haastei- luovuttaa käyttäjien henkilökohtaisia tietoja kolmansille osapuolille ta, joita jokainen tieto- ja viestintätekniikkaa ammatikseen tutkiva tai määrittämättömiin tarkoituksiin ilman käyttäjien erillistä suostumusta. kehittävä henkilö joutuu kohtaamaan arkipäivän työssään. Artikkeli Kirje julkaistiin arvovaltaisen saksalaisen viikkolehden Der Spiegelin päättyy keskusteluun siitä, miten tietotekniikan, yhteiskuntatieteiden verkkosivuilla ja se sai runsaasti huomiota maailman uutisvälineissä. ja oikeustieteen välisiä uudenlaisia haasteita voidaan lähteä monitie- Facebook on kuitenkin vain yksi – kieltämättä valtavan kokoinen teisesti avaamaan ja kenties ratkaisemaan tulevaisuuden sosiaalista – sosiaalisen median palvelu muiden joukossa. Erilaisista sosiaalisen mediaa kehitettäessä. median käyttötarkoituksista ja -tavoista lisää tässä kirjassa Jäkälän ja Pekkolan, Matikaisen sekä Tervo-Hiltulan artikkeleissa. Muut suosi- Keskustietokoneista sosiaaliseen mediaan tut sosiaaliset mediat, kuten esimerkiksi suomalaiset IRC-Galleria tai Yksityisyys on ollut osa tietotekniikan etiikkakeskusteluja jo pitkään 1. Olemme käsitelleet osaa tässä artikkelissa esitettävistä yksityisyysnäkökohdista laajemmin kaikkeen (Mason 1986), mutta eri tietokoneaikoina – keskustietokoneet, mikro- tietotekniikkaan liittyen artikkelissa Bylund, M., Johnson, M., Lehmuskallio, A., Seipel, P., ja Tamminen, S. 2010 ”Privacy Research Th rough the Perspective of a Multidisciplinary Mash Up”. Teoksessa Nordic Yearbook of Law and Informatics 2006 – 2008, S. Greenstein, Ed. Jure Förlag. 2. Välittynyttä on esimerkiksi vuorovaikutus verkon tai matkapuhelimen kautta. 232 233

tietokoneet, internet ja jokapaikan tietotekniikka – huolenaiheet ovat Selkeä ero aikaisempien tietotekniikan etiikan keskusteluihin liittyy olleet erilaisia. sosiaalisen median käyttämiseen ja tuottamiseen sekä yksityisyydestä Keskustietokoneiden aikana suurin huoli oli eri organisaatioiden huolestuneisiin tahoihin. Kun aiemmissa ”isoveli valvoo” -keskuste- tietokantojen henkilötietojen yhdistämisestä, esimerkiksi potilasre- luissa on oletettu asetelma, jossa tietty teknisesti, poliittisesti tai talo- kisterin yhdistämisestä luotto- tai vakuutustietoihin. Tällaista tilan- udellisesti voimakas taho valvoo voimatonta tietotekniikan käyttäjää, netta oli suhteellisen helppo valvoa, koska vain pienellä ja valitulla sosiaalisessa mediassa keskustelu on laajentunut uudenlaiseen ”kaik- joukolla oli pääsy rekistereihin. ki valvovat kaikkia” -tilanteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, Mikrotietokoneiden käyttöönotto lisäsi ensisijaisten tietokonekäyt- että yksityisyysongelmat eivät enää tule esiin vain palveluntarjoajan, täjien lukumäärää, erityisesti toimistoissa, mutta yksityisyyshuolet liit- hallituksen tai yrityksen ongelmallisesta suhteesta käyttäjien, kansa- tyivät edelleen tiukasti määriteltyyn tiedonvaihtoon eri toimialoilla ja laisten tai asiakkaiden toimintaan. Henkilökohtaisten tietojen valvon- valtionhallinnossa. Näissä keskusteluissa keskeisenä teemoina ovat ta ja käyttö on jokaisen tietotekniikan käyttäjän asia. olleet esimerkiksi sosiaalinen kontrolli tietoverkoissa (”isoveli valvoo” -keskustelut, sähköpostien ja puhelinkeskustelujen valvonta), henkilö- Sosiaalisen median kaikki käyttäjät ovat nimittäin potentiaalinen uhka toisilleen. tietojen edelleen myynti muuhun kuin alun perin aiottuun käyttöön, tietokantojen ja tietoverkkojen tietoturvallisuus (esimerkiksi potilas- Joku voi kuulla, nähdä tai päätellä toisen sosiaalisessa mediassa pal- tietojen ja muiden julkisten ja suojattujen tietojen joutuminen vääriin jastamasta asiasta tämän henkilökohtaisiin suhteisiin, työpaikkaan tai käsiin), sekä keskustelu yksityisyydestä osana ihmisarvoa (Eriksson muuhun yksityiseksi koettuun asiaan liittyviä seikkoja. Näitä tietoja 1997). Yksityisyyttä onkin pidetty yhtenä osa-alueena kokonaisuudes- voidaan käyttää joko tietoisesti tai vahingossa väärin. sa, johon ovat liittyneet esimerkiksi tekoäly ja asiantuntijajärjestelmät, Ääriesimerkki ikävästä tietoisesta yksityisyyden loukkauksesta uu- tietokoneet työelämässä, yhteiskunnallinen tietokonelukutaito, tieto- tisoitiin 16. 4. 2010 Huvudstadsbladetissa. Nuori nainen sai tietää, että konerikokset ja aineettoman omaisuuden omistusoikeus (Tavani 1998 hänen kuviaan löytyi ruotsalaiselta pornosivustolla ilman, että hän oli ja 1999). itse niitä sinne ladannut. Todennäköisesti ilkeämielinen koulukaveri Internet ja verkostoituneet kotitietokoneet muuttivat asetelmaa, oli imuroinut kuvat hänen sosiaalisen median profi ilistaan ja ladan- kun tieto- ja viestintätekniikka tuli osaksi kuluttajien arkea. Yksityis- nut ne luvatta pornosivustolle. Sama yksityisyyden loukkaus oli tapah- elämä siirtyi tietokoneiden välittämäksi esimerkiksi verkkopankkien, tunut yhteensä noin viidellekymmenelle nuorelle ahvenanmaalaiselle sähköpostin ja keskustelufoorumien myötä. Trendi on jatkunut vies- naiselle. Vaikka uutisessa haastateltu nainen oli suojannut kuviaan tinten yhdentymisen, henkilökohtaisten tietoteknisten laitekannan niin, että ne olivat vain ”kavereiden” nähtävissä, järjestelmän tekniset laajentumisen ja ympäristöönsä sulautuvaan, kaikkialla olevan niin yksityisyysasetukset eivät kuitenkaan voineet estää kuvien väärinkäyt- sanotun jokapaikan tietotekniikan myötä. Tästä on seurannut kaksi töä, koska ilkeämielinen (koulu)kaveri pääsi kuviin käsiksi ja käytti nii- asiaa. Ensiksi, yksityisyyden huolia ei enää voida kuvata vain teknii- tä loukkaavalla tavalla. kan kehittäjien, rekisterinpitäjien ja rekisteröityjen yksilöiden (Bennet Tahattomasta omien tai ystävien yksityisten tietojen jakamisesta on ja Raab 2006) välisinä suhteina. Toiseksi, epävirallisissa keskusteluis- kerrottu useissa lehtiartikkeleissa sekä verkkosivuilla, jotka ovat eri- sa tyypillisesti ei voida etukäteen määritellä mistä keskustellaan, mitä koistuneet ”hauskojen” nettimokien esittelyyn. Sekä nuoret että van- tietoa pitäisi suojata, eli yksityisyyttä pitää suojata muilla keinoin. hemmat ovat vahingossa jakaneet aiottua isommalle ryhmälle, kuten Verkkokeskusteluissa yksityisyyttä säädellään esimerkiksi valit- kaikille kavereilleen tai julkisesti, tietoja omasta tai läheistensä sek- semalla keskustelulle sopiva media, jolloin voidaan vaikuttaa siihen, suaalikäyttäytymisestä, riidoista läheisten kanssa tai toisten pettämi- keitä päästetään keskustelukaveriksi ja kuinka pitkään teksti säi- sestä. Estääkseen tätä vahingossa jakamista esimerkiksi Facebook on lyy järjestelmissä. Perinteinen peukalosääntöhän on, että chateissä mahdollistanut sen, että käyttäjät voivat määritellä, minkälaista tietoa keskustelusta ei jää historiatietoja, mutta foorumeissa kyllä – katso heidän kaverinsa sosiaalisessa mediassa saavat heistä sovelluksessa myös Koposen artikkeli tässä kirjassa. Sosiaalinen media onkin laa- levittää (kuva 1). dullisesti erilainen edellä mainittuihin tietoteknisiin sovelluksiin ja niiden ongelmiin verrattuna. Siksi myös osa niiden yksityisyyteen ja sen suojelemiseen liittyvistä oletuksista on ongelmallisia nykypäivän ympäristöissä. 234 235

Jo tämä sosiaalisen pääomamme paljastaminen – erityisesti yksilöidyt suh- teemme tiettyihin toisiin ihmisiin – on mahdollisesti yksityiseksi koetun tiedon paljastamista tavalla, joka saattaa aiheuttaa ongelmia muilla elämänalueilla.

Kaikille Facebook-käyttäjille tuttu esimerkki löytyy yhteiskunta- kriittisestä South Park -animaatiosarjan jaksosta. Jaksossa ”You have 0 friends” (kausi 14, jakso 4) yksi sarjan päähahmoista, Stan, tulee jäl- kijunassa mukaan Facebook-sivustolle. Hän saa nopeasti parikym- mentä Facebook-kaveria profi ililleen, mutta tekee alkuhuumassa sosiaalisen virheen. Hän lisää epäsuositun koulukaverin kaverikseen Facebookissa. Sen jälkeen muut alkavat karttaa Staniakin Facebookis- sa, eivätkä enää suostu olemaan hänen julkisesti tunnustettuja kave- reitaan. Tässä esimerkissä juuri sosiaalisuuden läpinäkyvyys muille aiheutti Stanille hankaluuksia sosiaalisten suhteiden hallinnassa. Hä- nen yksityinen suhteensa epäsuosittuun kaveriin aiheutti hänelle sosi- aalisen arvon menetyksen ja siten myös yksityisyysongelman, jolla oli vakavia seurauksia myös Facebookin ulkopuolella. Muutos, jonka sosiaalinen media on tuonut keskustietokoneaikaan verrattuna, näkyy siis ainakin seuraavissa asioissa, jotka korostavat yk- sityisyyden verkostomaista luonnetta: » Tietotekniikka on arkipäiväistynyt ja moni suomalainen käyt- tää esimerkiksi internetiä päivittäin. Hakupalvelut, vapaas- ti saatavilla oleva tieto ja sosiaalisen median palvelut johta- vat myös useamman tuntemattoman ihmisen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen uusissa digitaalisissa ympäristöissä. » Digitaalinen kuilu tietotekniikkaa käyttävien ja käyttämättö- mien välillä kasvaa, kun yhä useammin niin valtionhallin- non, yritysten, järjestöjen kuin yksityisten ihmistenkin resurs- seja suunnataan verkossa olevan tiedon tuottamiseen. Joka- paikan tietotekniikka ja sosiaalinen media vaativat osallistu- mista tietoteknisesti välittyneeseen tietoyhteiskuntaan. » Tiedon helppo liikkuvuus on johtanut vaikeuksiin pitää ver- Kuva 1. Facebook yrittää vaikuttaa tietojen tahalliseen ja tahattomaan leviämi- kossa, ja erityisesti sosiaalisissa medioissa, tapahtunut vuoro- seen antamalla käyttäjälle mahdollisuuden määritellä mitä tietoja sovelluksen vaikutus ja viestit halutun kohderyhmän sisäisenä. Sosiaalis- kaverit voivat heistä jakaa. Ruutukaappaus syksyllä 2010. ten ryhmien rajat vuotavat uudella tavalla johtuen teknisistä ja sosiaalisista muutoksista vuorovaikutuksen säännöissä. Ryh- Sosiaalinen media on siten purkanut yksityisyyden suunnittelu- mistä ja ryhmärajoista on tullut yhä läpäisevämpiä ja heikom- haasteena yhä pienempiin ja laajemmalle levittyneisiin potentiaalisiin pia vuorovaikutuksen sääntelijöitä sosiaalisissa medioissa. eettisiin ongelmiin. Yksityisyydestä on tullut perinteisen vastak- kainasettelun lisäksi verkostomainen ongelma, joka liittyy kaikkiin » Mahdollisuus jakaa digitaalista aineistoa suurelle yleisölle ilman pit- julkisesti osoitettuihin sosiaalisiin suhteisiin. Tämä on helposti ymmär- kää julkaisuprosessia on muuttanut julkisuuden pelisääntöjä. Esi- rettävissä, jos muistetaan, että sosiaalisen median aikakaudella suurin merkiksi toimittajien portinvartijan tehtävä on muuttunut suhtees- osa suhteistamme toisiin ihmisiin on ensimmäistä kertaa laajamittai- sa yksityisiin ihmisiin. Journalistit ja kustantamoiden toimittajat sesti lähes kenen tahansa palvelunkäyttäjän näkyvillä. eivät ole enää yhtälaisessa asemassa säätelemässä siitä mistä pu- hutaan. Verkkojulkisuus on jokaisen kiinnostuneen ulottuvissa. 236 237

Kaikki nämä muutokset ovat tuoneet mukanaan uusia yksityi- vaisuudessa määritellä myös vaaleatukkaiset ja sinisilmäiset suoma- syyshuolia: laaja tavoitettavuus, tiedon nopea liikkuminen ja uudet laiset ei-toivotuiksi henkilöiksi milloin mihinkin tilaisuuteen. vuorovaikutusmuodot ovat johtaneet myös laajaan yksityisten asioi- Kommunitaarinen näkökulma (esimerkiksi Etzioni 1999, 2004) taas den näkyvyyteen. Näitä kysymyksiä pitää siksi tarkastella sekä tieto- painottaa yhteisön merkitystä yksilön sijaan. Yhteisen hyvän tavoitte- tekniikan, yhteiskuntatieteiden että oikeustieteen näkökulmista, jotta lu on tästä näkökulmasta yksityisyyden suojaa tärkeämpää. Yksityinen sosiaalisen median yksityisyyteen liittyvät kysymykset voidaan ym- toiminta saattaa olla haitallista yhteisön hyvää ajatellen, minkä takia märtää tarpeeksi laajasti, ja jotta niihin voidaan tulevaisuudessa vas- yksilöiden toimintaa tulisi valvoa entistä tarkemmin. Talouskeinotte- tata oikeilla toimenpiteillä ja työkaluilla. lijat ja terroristit ovat usein esimerkkejä yhteisöä tuhoavista yksilöistä, joiden toimintaa yksityisyyden suoja peittelee. Yksilöt ovat yhteisölle Yksityisyyden etiikka mahdollinen uhka. Esitettyjen näkökulmien väliin on muotoutunut kolmas näkökul- ma (esimerkiksi Regan 1995, Bennett & Raab 2006), joka painottaa Niin ollen jo perustuslaki näyttää perimmäisen ristiriidan, jonka kanssa sitä, että yksityisyyden suoja ei ole pääosin yksilöä koskeva ilmiö, vaan yksityisyyden suoja joutuu kamppailemaan. Yhteiskunnallinen, yleinen kollektiivinen ja tasa-arvoa edistävä arvo. Yksityisyys mahdollistaa sa- etu on tietyissä tapauksissa yksityiselämän suojaa tärkeämpi. Tämä nanvapauden, koska eroihin perustuva syrjivä toiminta vaikeutuu. Jos tarkoittaa myös, että rajanveto julkisen ja yksityisen välillä on poliittinen emme tiedä ihmisten uskonnollisuutta, poliittista vakaumusta tai sek- rajanveto. Se suojaa tiettyjä valtaintressejä toisten kustannuksella. suaalista suuntautumista, on heidän väitteitään vaikeampi kuitata ar- gumentin sijasta poliittisen tai seksuaalisen suuntautumisen pohjalta. Lain kirjaimen mukaan Suomen perustuslaki takaa yksityiselämän Asia-argumentit voivat siten saada suurempaa painoarvoa. Yksityi- suojan ja turvaa jokaisen yksityiselämän, kunnian ja kotirauhan. Li- syyden suoja tukee lisäksi yhdistymisvapautta, koska samanmieliset säksi luottamukselliseksi katsotut viestit, kuten puhelut ja kirjeet, ovat voivat ensin keskenään arvioida mielipiteitään ennen kuin ne esite- salaisia. Mutta jo perustuslain toisessa luvussa säädetään, että yksilön tään julkisesti, joko nimettömästi tai omilla henkilötiedoilla. Tämä on ja yhteiskunnan turvallisuutta ajatellen yksityiselämän suojasta voi- hyvä muistaa silloin, kun halutaan purkaa internetin anonymiteettiä: daan poiketa. jos keskustelupalstoilla, sosiaalisen median verkkosivuilla ja blogeissa Yhteiskunnallista elämää rakennettaessa joudumme siksi myös miet- ei voi esiintyä nimettömänä tai nimimerkkiä käyttäen, yksityisyyden timään minkälaisissa valtasuhteissa haluamme elää. Aihetta pohdi- suojasta kumpuava julkinen keskustelu kuihdutetaan pois. taan myös tässä kirjassa Mikkosen artikkelissa, jossa tarkastellaan sosiaalisen median valtasuhteita Kosovon sodassa. Yksityisyyden uudet haasteet Yksityisyyden etiikkaa pohtiessamme voimme erottaa julkisessa yksityisyyskeskustelussa kolme pääsuuntausta. Yksityisyys on ilmiönä ja käsitteenä monitahoinen. Sen historialliset Liberalistinen näkökulma (esimerkiksi Rössler 2005) painottaa juuret löytyvät eri yhteiskuntien kulttuurisista, juridisista ja teknisis- yksityisyyttä perusarvona, koska yksityisyys mahdollistaa itsensä to- tä kehityspoluista. Eri tieteenalojen perinteissä siihen on keskitytty teuttamisen ilman että itseään toteuttavan tarvitsee olla koko yhteis- omista lähtökohdista. kunnan jatkuvan arvioinnin kohteena. Näin yksilö voi kokeilla itseään Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa yksityisyyttä ja yksityisyy- eri tilanteissa ja eri tavoilla ilman että tekemisiin puututaan ennen den haasteita on perinteisesti lähestytty ja lähestytään yleisesti vielä kuin yksilö on tehnyt niistä tietoisesti julkisia. Tämä mahdollistaa nykyäänkin kahdesta eri suunnasta. Yhtäällä yksityisyyttä on tarkas- yksilöiden oman elämän aktiivisen hallinnan ja monenlaisen hyvän teltu laajana yhteiskunnallisena ilmiönä, tiettynä perusarvona, jos- elämän etsimisen. Samalla säädellään hallituksen mahdollisesti mie- ta käydään jatkuvaa poliittista keskustelua kuten edellisessä luvussa livaltaista toimintaa, koska ihmisiä on vaikeampi luokitella toivottui- totesimme. hin ja ei-toivottuihin ryhmiin. Yhteiskuntien historia näyttää, että näitä ryhmittelyjä on aina tehty. Toisaalla on tutkittu kuinka yksityisyyden säätely on keskeinen tekijä osana Määreet ovat vain muuttuneet: tietyssä historian hetkessä naiset ovat yhteiskunnallisten ihmissuhteiden säätelyä. Yksityisyyden säätely näyttäytyy olleet ei-toivottuja julkisissa tilaisuuksissa, joskus taas juutalaiset tai tällöin neuvotteluprosessina, jota ihmiset käyvät arkivuorovaikutuksessaan. homoseksuaalit. Näitä mielivaltaisia luokitteluja seuraten voisi tule- 238 239

Yksityisyyden tarkasteleminen ensimmäisestä näkökulmasta on ampi laki ja tästä johtuen myös kansalliset selvitykset asiaan liittyen yksi sitkeimmistä ja vanhimmista yhteiskuntatieteellisistä keskuste- ovat usein pitkiä, esimerkiksi Ruotsissa yli 1000 sivua3. Yksityisyyteen luista. Syykin tähän on selkeä. Yksityisyys liityy suoraan kysymykseen liittyviä keskeisiä lakeja ovat tietenkin yksityisyyden suojaan, henki- siitä, miten yksilön ja yhteisön välinen suhde tietyssä yhteiskunnassa lökohtaisen tiedon käsittelyyn, sähköisen viestinnän tietosuojaan ja järjestetään. Tämä kysymys palautuukin vanhoihin fi losofi siin keskus- tiettyjen ammattien ammattietikkaan kuten lääkäreiden salassapito- teluihin ihanteellisen yhteiskunnan kokoonpanosta. velvollisuuteen keskittyvät lait ja asetukset. Näiden lisäksi on kuitenkin lukematon määrä eri tilanteisiin ja teknisiin konteksteihin sovelletta- Keskeinen kiistakysymys on politiikan erottaminen kodin alueesta (esim. Arendt via lakeja, jotka epäsuorasti pyrkivät suojelemaan yksityisyyttä, ja eri- 1958). Politiikka määritellään tällöin julkiseksi ja yhteiskunnallisesti tärkeäksi, laisissa vakiintuneissa tilanteissa erilaisia sitovia käyttäytymissääntöjä kun koti on puolestaan yksityistä, ei-julkista. Feministinen teoria on osoittanut ja -ohjeita. Jälkimmäisiin voidaan lukea myös erilaiset tietotekniikan kuitenkin, että kahtiajako on keinotekoinen ja että yksityisen ja julkisen välinen suunnittelussa käytetyt tekniset standardit4. suhde itsessään on jo poliittista. Näin kodista tuleekin politiikan teon väline. Yksityisyyden suojaaminen kirjoitettujen lakien ja säädösten avulla perustuu yleensä neljään keskeiseen periaatteeseen, joiden avulla val- Myös politiikan (julkinen) ja talouden (”toinen yksityinen”) erot- tavirtaoikeustiede toimii. Ensinnäkin, oikeustiede keskittyy kysymyk- taminen toisistaan on tullut keskeiseksi kysymykseksi näissä kes- seen, mikä on voimassa oleva laki tai mitkä ovat sen tunnuspiirteet. kusteluissa. Toisin sanoen klassiset yksityisyyttä koskevat pohdinnat Toiseksi, käytännön lainopillinen toiminta ja oikeustiede ovat lähei- ovat koskeneet politiikan ja valtion roolia yhteisöön kuuluvien ih- sessä kytköksessä toisiinsa. Kolmanneksi, suuri osa oikeustieteen me- misten elämässä – esimerkiksi kysymys hyvästä kansalaisuudesta liit- netelmistä on rakennettu ensimmäisen tunnuspiirteen tutkimukseen, tyy suoraan kysymykseen miten yksilön ja yhteisöjen väliset suhteet eli mitä ja miten voimassaoleva laki on sen sijaan, että tutkittaisiin ky- määritellään. Yllä esitetyt kolme näkökulmaa liittyvät suoraan näihin symystä siitä mitä (yksityisyys)lakien tulevaisuudessa pitäisi olla. Vii- keskusteluihin. meiseksi, oikeustieteen menetelmien tarkoitus on tarkastella lakia, Toinen yhteiskuntatieteellinen yksityisyyden tutkimus on ottanut sen kirjainta ja demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan ylläpi- kohteekseen ihmisten väliset arkipäiväiset vuorovaikutussuhteet. Yk- toa. Vaikka vuorovaikutusta joidenkin oikeustieteen erikoisaloihin liit- sityisyys ymmärretään tässä tutkimuksessa konkreettisiksi, sosiaali- tyvien lähitieteiden – kuten kriminaalioikeustiede, tieteen sosiologia sissa suhteissa tapahtuviksi ilmiöiksi, ei sitä ennen olemassa olevaksi ja tietotekniikkaoikeus – välillä kyllä on, oikeustieteen yhteys muihin asiaksi. Yksityisyys on näissä suuntauksissa käsitteellistetty esimerkik- tieteisiin on kuitenkin yleisellä tasolla vähäistä. si erilaisiksi kategorisesti tunnistettaviksi psykologisiksi ja toiminnalli- Perinteinen tietotekninen lähestymistapa yksityisyyden suojaan seksi tiloiksi, joita ihmiset pyrkivät saavuttamaan (Westin 1967, 2003) puolestaan voidaan nähdä: tai jatkuviksi vuorovaikutusprosessin neuvottelukeinoiksi ja niiden » tapana kontrolloida kuka pääsee käyttämään tietokonetta, halutuiksi lopputulemiksi (Altman 1975). ohjelmaa tai tietokantaa, Kategoriset lähestymistavat korostavat, että yksityisyys koostuu » tapana varmistaa, että henkilö A:n tieto- ja viestintätekniikan avulla sosiaalisista ja psykologisista tiloista kuten yksinolosta, läheisyydes- lähettämä viesti päätyy henkilölle B:lle, eikä kenellekään muulle, ja tä, anonymiteetista ja varauksellisuudesta (Westin 1967, 2003, Mar- shall 1974, Craddock 1994, Pedersen 1996). Vuorovaikutusnäkökulma » tapana kontrolloida mitä sähköisiä jälkiä verkkotoiminnasta jää eri ei sen sijaan pyri tunnistamaan ennalta määritettyjä psykologisia ti- tietoteknisiin arkistoihin. Näiden keskustelujen pohjalta kehitetyt loja, vaan sitä, miten ihanteellinen ja itse asetettu yksityisyyden taso tyypilliset yksityisyyttä lisäävät tekniikat kuten Privacy Enhancing määritetään ja kuinka tämä toiminnassa saavutetaan esimerkiksi so- Technologies (PETs) keskittyvät anonymisaatioon, salaukseen siaalisessa mediassa (ks. esimerkiksi Lampinen, Tamminen & Oulas- ja pääsyn valvontaan. virta 2009, Lehmuskallio, Tamminen & Johnson 2008 ja Lehmuskallio Tietotekniikkaan liittyviä yksityisyysongelmia on pyritty ratkaise- 2009). Yksityisyys on arkielämän vuorovaikutuksen optimointiproses- maan eri tietotekniikan aloilla, muun muassa ihminen–kone-vuoro- si, jossa vedetään rajoja julkisen ja yksityisen tiedon ja toiminnan vä-

lille erilaisin sääntelymekanismien avulla (esimerkiksi Langheinrich 3. Th e Protection of Personal Privacy. A Map and Analysis. Offi cial Government Reports, SOU 2007:22, 2001, Margulis 2003, Kumaguru & Cranor 2005, Iachello & Hong 2007, two volumes (in Swedish).

Iachello & Abowd 2008). 4. Esimerkiksi nämä tuotteen laatuun ja käytettävyyteen liittyvät standardit: ISO/IEC 9126–1:2001 Soft- Ei liene siten yllättävää, että myös oikeustieteellisestä näkökulmas- ware engineering -- Product quality -- Part 1: Quality model; ISO 9241–11:1998 Ergonomic requirements for offi ce work with visual display terminals (VDTs) -- Part 11: Guidance on usability; ISO 9241–210:2010 Ergono- ta yksityisyys on monitahoinen, koska sitä ei säätele yksi vaan use- mics of human-system interaction -- Part 210: Human-centred design for interactive systems. 240 241

vaikutustutkimuksen alalla jo pitkään. Näkyvimmät edistysaskeleet tietoon. Esimerkiksi työnantajan haukkuminen eri sosiaalisissa medi- ovat olleet yleiset yksityisyyden suunnittelun kehykset (ns. ”privacy oissa on johtanut työpaikan menettämiseen, yliopisto-opiskelijoiden framework”, esimerkiksi Iachello & Hong 2008), joiden avulla on py- alkoholinkäyttöä kuvaavien kuvien esittäminen omalla profi ilisivulla ritty paitsi tunnistamaan keskeisiä ongelmia myös luomaan teknisiä on johtanut opiskeluoikeuden menettämiseen ja lähisukulaisilta pii- suunnitteluapuvälineitä, jotka auttavat huomioimaan yksityisyyteen lossa pidetyn käyttäytymisen esitys on johtanut lähimmäisten uudel- liittyviä tietoteknisiä ongelmia. Tässä kohdataan kuitenkin helposti leenarviointiin. Myös kolmansien osapuolien yksityisen tiedon käyttö samoja ongelmia kuin lainsäädännössä. Suunnitteluapuvälineet on ennaltamääräämättömiin tarkoituksiin kuten mainontaan ja käyttä- tehty aina tiettyä teknistä ympäristöä varten, eivätkä ne siten ole hel- jäprofi lointiin on herättänyt julkista keskustelua. posti siirrettävissä muualle. Ja silloin kun ne ovat, ne jäävät usein liian Juridisesti haasteet taas liittyvät lainsäädännön käytäntöihin. Tie- yleisille periaatetasoille, jotta niistä olisi tietotekniikan suunnittelu- totekniikkaan liittyvä lainsäädäntö on tekniikkariippuvaista, vaikka hetkellä suurta apua. lainsäätäjät haluaisivatkin säädösten olevan yleisiä. Mutta kuka olisi Tietotekniikan kehityksen myötä valtion ja kansalaisten suhde on arvannut, että tietotekninen ympäristömme muuttuu niin nopeasti? muuttumassa. Suomessa valtion ohjaava rooli yhteiskunnan eri alueil- Lisäksi Suomessa, kuten ei juuri muuallakaan, ei ole olemassa yleistä la on perinteisesti ollut vahva toisin kuin esimerkiksi anglosaksisissa yksityisyyslainsäädäntöä omana lainsäädännöllisenä alueenaan. Sen ”nightwatch”-yhteiskunnissa. Kuitenkin viime aikoina erityisesti uu- sijasta yksityisyyteen liittyvä sääntely koostuu hyvin monesta eri lain- sien kaupallisten toimijoiden voimakas vaikutus valtion politiikkaan kappaleesta, joita arvioidaan aina tapauskohtaisesti. on muuttanut yksityisyyteen liittyviä lakejakin. Parhaana esimerkkinä Vaikka kansalliset lainsäätäjät onnistuisivatkin säätämään käyttä- tästä voi pitää keskustelua uudesta sähköisen viestinnän tietosuoja- jien tarpeisiin ja käytäntöihin sopivia yksityisyyslakeja, tietotekniikan laista, Lex Nokiasta, jonka hallitus hyväksyi vuonna 2009. Laki antaa käyttö ylittää valtioiden rajat. Liittovaltiotasoiset sääntelymallit ovat sähköisen viestinnän yhteisötilaajille kuten puolijulkisille organisaa- näihin yksi vastaus, mutta ne eivät päde kovinkaan pitkälle. Jos esi- tioille ja palveluntarjoajille ennennäkemättömät oikeudet valvoa lii- merkiksi kiinalainen yritys ostaa suomalaisen tietotekniikkayrityksen, kennettä verkoissaan jopa yksilöitävän käyttäjän tasolla, jos tämä tieto ei ole itsestään selvää, mitä käyttäjien yksityiselle tiedolle tapahtuu. palvelee palveluntarjoajien pyrkimystä tarjota parempia palveluja. Tässä on haastetta kerrakseen. Tietotekniset haasteet liittyvät palvelujen suunnitteluun. Itse tek- Haasteista ratkaisuihin niikka asettaa omat rajoituksensa sille, mikä on mahdollista. Lisäksi suunnittelijat joutuvat suunnittelemaan tietotekniikkaa erilaisiin ver- Sosiaalinen media haastaa aiemmat yksityisyysmallit radikaalilla ta- kostoihin, joissa on käytössä eri standardeja. Jotta sovelluksesta tulisi valla. Se mahdollistaa epämuodollisen keskustelun niiden kanssa, menestyvä, sen on oltava mahdollisimman yhteensopiva eri ympä- joiden kanssa olisi aiemmin keskusteltu pääosin muodollisesti. Ai- ristöjen kanssa. Tällöin yksityinen tietokin saattaa levitä helpommin kaisemmin selkeämmin eroteltavissa olevat roolit esimerkiksi työn- laajalle käyttäjäkunnalle, mikä on olennaista sosiaalisen median yri- tekijän ja työnantajan, lapsen ja vanhemman, opettajan ja oppilaan, tysten liiketoiminnalle. poliitikon ja rivikansalaisen välillä saavat uusia muotoja ja keskuste- Tietotekniikan suunnittelijat joutuvat myös ajattelemaan palvelun- lua käydään uudentyyppisissä yhteyksissä. sa käytettävyyttä, jolloin monimutkaiset tekniset ongelmat on pakko piilottaa. Harva käyttäjä ymmärtää, miten tietotekninen järjestelmä Lisäksi vuorovaikutuksesta verkossa jää aina joko itse sisällön tai toimii teknisellä tasolla, kun monilla on hankaluuksia saada asioitaan tunnistetietojen muodossa digitaalinen jälki, joka on helppo taltioida, tehtyä peruskäyttöliittymänkään kautta. Suurimmat riskit liittyvätkin kopioida ja siten siirtää uusiin yhteyksiin ja käyttötarkoituksiin. juuri tähän. Sosiaalisen median yksityisasetukset eivät kuvaa tiedon- kulkua eri osapuolien välillä ymmärrettävästi, kuten jo Facebookin Alun perin tiettyyn tilanteeseen tarkoitetut vuorovaikutuksen peri- käytöstä aiemmin havaittiin. aatteet saattavatkin saada uusia muotoja ja tämän päivän sosiaalises- Sosiaalisen median palvelusuunnittelijoiden keskeisiä haasteita sa mediassa paljastetut asiat voivat vaikuttaa yksilön elämään vielä ovat: vuosien päästä esimerkiksi uusien ystävyyksien muodostamisessa ja » Valita mikä yksityinen tieto leviää automaattisesti ja kenelle (mui- työnhakutilanteissa. den käyttäjien lisäksi ns. kolmannet tahot, kuten mainostajat ja stra- Vakavat yksityisyyteen liittyvät konfl iktit ovatkin saaneet alkunsa tegiset yhteistyökumppanit) ja mikä vaatii käyttäjän hyväksynnän. keskusteluista, joiden ei olisi pitänyt päätyä kolmansien osapuolien 242 243

» Viestiä tiedon leviämismahdollisuudet ymmärrettävästi yksi- Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet tyisyysasetuksien muodossa. Palveluliiketoiminnan näkökul- yksityisyyden näkökulmasta masta suotuisa tai helposti ohjelmoitava ratkaisu ei ole aina käyttäjäkunnan hyväksymä tai lain kirjaimen mukainen. Vahvuudet Heikkoudet » Sosiaaliset mediat mahdollistavat » Uusien palveluiden käyttöönotto Yhteenveto ja suositukset uudenlaiset julkiset keskustelut vaatii uusien yksityisyyteen helposti ja vaivattomasti. Samalla liittyvien tekniikoiden ja asetusten Olemme tässä artikkelissa pyrkineet osoittamaan kuinka sosiaalisen ne määrittelevät uudelleen tapauskohtaista opiskelua median yksityisyysongelma on monitahoinen. Sen ymmärtäminen julkisen ja yksityisen rajaa ja konkreettista säätämistä koko laajuudessaan vaatii ainakin kolmen eri näkökulman, tekni- monilla elämänalueilla. käyttäjien näkökulmasta. sen, sosiaalisen ja juridisen, ottamista huomioon yhtä aikaa. Nämä » Osa sosiaalisista medioista sallii » Sosiaalisen median jatkuva näkökulmat yksityisyyteen avaavat kaikki tahoillaan sitä, kuinka mo- keskustelut varmentamattomilla kehitystyö tekee tietoteknisten nimutkaisia ja monitahoisia ongelmia sosiaalisen median eettiseen identiteeteillä, mikä takaa ympäristöjen ymmärtämisestä, ja suunnitteluun liittyy. Sosiaalisen median yksityisyysongelmiin sovel- yksityisyyden suojan ja mahdollistaa siten myös oman yksityisyyden tuvat ratkaisut eivät siksi voi olla helppoja universaaleja yleissääntöjä arkaluonteisten asioiden kuten hallinnasta hankalaa. tai mekanismeja, emmekä ole niitä tässä artikkelissa edes yrittäneet henkilökohtaisten tai poliittisten » Pelisäännöt eivät ole selkeät. tuoda esiin. Näiden sijasta tietotekniikan suunnitteluun, sen käyttöön paljastusten julkituonnin. Selkeyttämistä kaipaavat erityisesti » Hyvin toteutettuna sosiaalisen käyttöehdot ja yksityisyyteen ja eettiseen sovittamiseen tietyn yhteisön käyttöön liittyy aina keskei- median palvelut voivat lisätä liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sesti kysymys siitä, kuinka sen sosiaaliset ja juridiset säännöt ymmär- käyttäjien välistä luottamusta (palveluntarjoajat, datan käsittely retään. Samalla nousee kysymys siitä kuinka niiden monimutkaisiin, ja siten myös mahdollistaa ja suojaaminen, käyttäjän vastavuoroisiin prosesseihin voidaan integroitua monella eri toisiaan uudenlaisten sosiaalisten ja oikeudet tuhota tai edes nähdä tukevilla mekanismeilla, jopa esimerkiksi poliisitoiminnalla sosiaali- yhteiskunnallisten ryhmien syntyä. omalta käyttäjätunnukselta sessa mediassa, kuten Marko Forssin artikkeli tässä kirjassa kuvaa. kertynyt ja kerätty tieto). Yksityisen ja julkisen välinen rajanveto on aina valtakysymys. Tie- tyissä tapauksissa yksityisen tiedon julkistaminen voi olla eettisesti pe- Mahdollisuudet Uhat rustellumpaa kuin sen salaaminen, kun taas toisissa tapauksissa asia » Parhaassa tapauksessa » Sosiaalisuudesta tulee on juuri päinvastainen. Jos katsotaan konkreettista toimintaa sosiaali- arkielämän kommunikaatiosta helposti ansa: mitä enemmän sessa mediassa, niin kaikki käyttäjät – yritykset, valtiot, yhteisöt, viesti- tulee helpompaa kaikilla kommunikoit, sitä enemmän met, käyttäjät, lainsäätäjät – päättävätkin yhdessä yksityisen ja julkisen yhteiskunnan sektoreilla. myös muut tietävät sinusta » Sosiaalinen media voi opettaa ja mahdollisuus yksityisyyden rajanvedosta, ja siksi yksityisyys onkin niin monimutkainen eettinen ihmisiä ymmärtämään julkisen loukkaamiselle kasvaa. ongelma! Tietyillä toimijoilla on tosin enemmän tilannekohtaista val- ja yksityisen välisiä rajoja » Käyttäjän on vaikea taa kuin toisilla. Sosiaalisen median palveluissa yritykset, jotka ylläpi- paremmin ja siten refl ektoimaan ymmärtää sosiaalisen tävät palveluita ovat vaikutusvaltaisempia toimijoita kuin esimerkiksi hyödyllisellä tavalla myös omaa median mahdollistavien yksittäiset käyttäjät. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos kaikki toimijat suhdetta erilaisiin arkipäivän tietoteknisten järjestelmien osallistuvat yksityisyyden aktiiviseen pohtimiseen. kontakteihin kuten perheeseen, mutkikkuutta ja uhkia, joita Yksityisyys ei siis ole asia, jonka voisi ratkaista niin, että sitä ei tar- ystäviin, työkavereihin, se aiheuttaa yksityisyydelle. vitse enää sen jälkeen miettiä. Toimivaa yhteiskuntaa voimme raken- poliittisiin vaikuttajiin. » Sosiaalisen median taa vain turvautumalla prosesseihin, jotka takaavat että yksityisyydestä liiketoimintamallit perustuvat keskustellaan jatkossakin. Keskustelua helpottaa huomattavasti, jos usein suoraan yksityiseksi osallisilla on mahdollisuus tutustua erilaisiin tapoihin ajatella ja to- koetun tiedon hyväksikäyttöön teuttaa yksityisyyttä. ja eteenpäin myymiseen. 244 245

Toimenpidesuositukset uhkien minimoimiseksi ja Eriksson, I. 1997: Information Technology and Ethics. S. 3 – 11. Teoksessa J.Berleur mahdollisuuksien maksimoiseksi & D. Whitehouse (toim.) An Ethical Clobal Information Society: Culture and » Tietotekninen suunnittelu monialaisemmaksi: ei vain tietotekniikan democracy revisited. Chapman & Hall. perinteisiä ammattilaisia, vaan kuluttajien lisäksi myös juridiikan Etzioni, A. 1999: Th e Limits of Privacy. New York: Basic Books. ja yhteiskuntatieteen osaajia mukaan prosesseihin. Etzioni, A. 2004: Th e Common Good. Polity Press. » Teknisen tietosuojan ja tietosuojatekniikoiden laajamittainen avaaminen Iachello, G. & Abowd, G. D. 2008: From privacy methods to a privacy toolbox: ja levittäminen: koulutus, käyttö ja tekniikoiden kehittäminen Evaluation shows that heuristics are complementary. ACM Trans. Comput.-Hum. helppokäyttöisemmäksi muille ammattiryhmille ja kuluttajille. Interact. 15, no. 2 s. 1 – 30. » Virallisten lakien ja säädösten tekniikkariippuvuuksien katselmointi. Selkeät Iachello, G. and Hong, J. 2007: End-user privacy in human-computer interaction. pelisäännöt kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille ja oikeudelliset ratkaisutavat Found. Trends Hum.-Comput. Interact. no. 1 s. 1. esitettävä käyttäjille selkokielellä palveluehtoja hyväksyttäessä. Kumaraguru, P. & Cranor, L. F. 2005: Privacy Indexes: A Survey of Westin’s Studies. » Jatkuva yhteiskunnallinen keskustelu yksityisen ja julkisen uusista rajanvedoista Technical Report CMU-ISRI-05-138. Institute for Software Research International, sosiaalisessa mediassa. Tietosuojavaltuutetun lisäksi myös yritysten ja School of Computer Science, Carnegie Mellon University. julkisten instituutioiden mukaan saaminen keskusteluihin on elintärkeää. Lampinen, A., Tamminen, S. & Oulasvirta, A. 2009 All My People Right Here Right Now: Management of Group Co-Presence on a Social Networking Site. S. 281 – 290. Kirjoittajista Proceedings of the ACM 2009 international conference on Supporting group Sakari Tamminen on valtiotieteiden tohtori, joka on tutkinut digitaalisiin teknolo work, ACM Press, New York. gioihin liittyviä ilmiöitä kuten käytettävyyttä, yksityisyyttä, sosiaalisuuden uusia Langheinrich, M. 2001: Privacy by Design - Principles of Privacy-Aware Ubiquitous muotoja, mobiiliutta ja sukupuolen roolia tietotekniikassa. Hän on toiminut TKK:lla Systems. S. 273 – 291. In Proceedings of the 3rd international conference on tutkijana ja opettajana ja työskentelee Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon la- Ubiquitous Computing, Atlanta, Georgia, USA: Springer-Verlag. boratoriossa (SoberIT). Sähköpostiosoite on sakari.tamminen@hut.fi Lehmuskallio, A., Tamminnen s. & Johnson M. 2009: Managing Privacy on Asko Lehmuskallio on opiskellut kulttuuriantropologiaa, uskontotiedettä ja rau- Social Network Sites. In Medienamateure: Wie verändern Laien unsere han- ja konfl iktintutkimusta Marburgin yliopistossa. Vuosina 2003 – 2006 hän oli sti- visuelle Kultur? Universität Siegen. Http://www.medienamateure.de/pdfs/ pendiaattina kuvallisuuteen keskittyvässä tutkijakoulussa Karlsruhessa ja vuodesta LehmuskalliouaManaging.pdf 2006 Lehmuskallio on työskennellyt tutkijana Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITis- Marshall, N. J. 1974: Dimensions of Privacy Preferences. Multivariate Behavior sä painopisteinään tietotekniikan välittämä sosiaalisuus, yksityisen ja julkisen väli- Research 9, 3 s. 255 – 272. nen rajanveto ja tietoteknistynyt visuaalinen kulttuuri. Sähköposti on asko.lehmus- Margulis, S. T. 2003: On the Status and Contribution of Westin’s and Altman’s Th eories kallio@hiit.fi of Privacy. Journal of Social Issues 59, 2 s. 411 – 429. Mikael Johnson viimeistelee väitöskirjaa Aalto-yliopistossa aiheena käyttäjäkes- Mason, R.O. 1986: Management Information Systems Quarterly 10. s. 5 – 12. keinen suunnittelu ja käyttäjien roolit sosiaalisen median palvelujen suunnittelussa. Pedersen, D.M. 1996: A factorial comparison of privacy questionnaires. Social Behavior Väitöskirjatyötä ovat tukeneet tutkimusryhmät Kuluttajatutkimuskeskuksessa, Tie- and Personality 24, 3 s. 249 – 262. totekniikan tutkimuslaitoksessa (HIIT) ja Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon Regan, P. 1995: Legislating Privacy. Technology, Social Values and Public Policy. laboratoriossa (SoberIT). Sähköposti on mikael.johnson@hiit.fi Chapel Hill: University of North Carolina Press. Rössler, B. 2005: Th e value of privacy. Cambridge, UK. Malden, MA.: Polity. Lähteet Sennett, R. 1977: Th e fall of public man. Cambridge: Cambridge University Press. Altman, I. 1975: Th e Environment and Social Behavior. Privacy - Personal Space - Tavani, H. T. 1998: Informational privacy, data mining, and the Internet. Ethics and Territory - Crowding. Monterey: Brooks-Cole Publishing Company. Information Technology1. s. 137 – 145. Arendt, H. 1958: Th e human condition. Chicago: Th e University of Chicago Press. Tavani, H. T. 1999: Social and ethical aspects of information technology. S. 413 – 425. Bennett, C. J., and Raab, C. 2006. Th e Governance of Privacy: Policy Instruments in In J. Webster, ed. Wiley Encyclopedia of Electrical and Electronics Engineering 19. Global Perspective. Cambridge, MA, USA: MIT Press. New York: John Wiley and Sons. Bylund, M., Johnson, M., Lehmuskallio, A., Seipel, P., & Tamminen, S. 2010 Warren, S. D. & Brandeis, L. D. 1890: Th e right to privacy. Harvard Law Review 4(5) ”Privacy Research Th rough the Perspective of a Multidisciplinary Mash Up”. Teoksessa s.193 – 220. Nordic Yearbook of Law and Informatics 2006 – 2008, S. Greenstein, Ed. Jure Westin, Alan F. 1967: Privacy and Freedom. New York: Atheneum. Förlag. Westin, Alan F. 2003: Social and Political Dimensions of Privacy. Journal of Social Craddock, A. E. 1997: Th e measurement of privacy preferences within marital Issues 59, 2 s. 431 – 453. relationships: Th e Relationship Privacy Preference Scale. American Journal of Family Th erapy 25, 1 s. 47 – 53. 246 247

aalisen median palveluista ei juuri ole. Sama ongelma on havaittavissa Lähipoliisi tavoittaa lähes jokaisessa organisaatiossa. Tämän hetken suurimmat haasteet virtuaalimaailmassakin eivät siis ole nopeasti muuttuvissa palveluissa, vaan asioista päättävi- en asenteissa, osaamisessa ja päätöksentekonopeudessa. Marko Forss Kustannustehokasta poliisityötä

Poliisin jalkautuminen sosiaaliseen mediaan on mahdollistanut Kustannustehokkuudessaan työ sosiaalisessa mediassa on omaa luokkaansa. poliisille uuden tehokkaan tavan partioida myös virtuaalimaail- Muutaman poliisiprofi ilin panostuksella on tavoitettu kymmeniätuhansia massa. Jatkossa toiminta on luonnollinen osa päivittästä poliisityötä. nuoria ja saatu tukea poliisityölle. On ihan sama asuuko Inarissa vai Helsingissä – poliisin nettipalveluiden saatavuus on samalla tasolla.

oliisin näkyvä toiminta sosiaalisessa mediassa käynnistyi Vaikka toimintaa ei aloitettu pr-tarkoituksessa, ei pidä aliarvioida työn IRC-Galleriassa syyskuussa 2008. Toiminta sai alkusysäyk- vaikutusta siinäkään mielessä. sen sen jälkeen, kun olin siirtynyt tutkinnan puolelle tutki- Heti IRC-Gallerian toiminnan aloittamisesta alkaen havaittiin, että maan alle 18-vuotiaiden tekemiä rikoksia. Osa näistä rikok- netti laskee rajaa puhua ikävistä ja henkilökohtaisista asioista. Etenkin Psista oli yhteydessä nettiin ja etenkin IRC-Galleriaan. Ajatus poliisin kun poliisi on kasvollinen ja hänelle pystyy lähettämään yksityisvies- jalkautumisesta nuorten yleisesti käyttämään sosiaaliseen mediaan tejä. Alentunut raja laskee kynnystä ilmoittaa rikosista poliisille. Esi- tuntui hyvältä. merkiksi niitä henkilöitä, joille kynnys tulla suoraan poliisiasemalle Asiasta käytiin keskusteluja palveluntarjoajan ja verkkonuoriso- on liian suuri, voidaan puhuttaa alustavasti netin kautta esimerkiksi työtä tekevän Netarin kanssa, jolla oli ollut jo toimintaa sosiaalisessa seksuaalirikostapauksissa. mediassa. Pienten alkukankeuksien jälkeen sain luvan aloittaa toi- Voisi todeta, että netissä ei ole ujoja ihmisiä, koska siellä voi toimia minnan. Poliisiprofi ilini tarkoituksena oli vastata nuorten lähettämiin ainakin osittain nimettömänä. Toki tällä seikalla on myös kääntöpuo- kysymyksiin ja tiedottaa poliisitoimintaan liittyvistä asioista. Käytin li, joka on helposti havaittavissa erilaisten keskustelupalstojen vuo- poliisiprofi ilia hyväksi myös omien tutkittavien juttujeni hoitamises- datuksista ja suunsoitosta. Omalta kotisohvalta on helppo naputella sa, esimerkiksi kutsumalla nuoria kuulusteluun palvelun kautta. Työ asioita, joita voi katua seuraavana päivänä. Erona reaalimaailmaan on, oli aluksi oman toimen ohella suoritettavaa kokeilumielistä touhua- että netti ei unohda. mista, mutta melko nopeasti kävi selväksi, että aikani ei riittänyt enää Nettivinkkipalvelua lukuun ottamatta poliisin sosiaalista mediaa normaaliin poliisityöhön. koskevia palveluja ei ole perustettu vinkkikanaviksi. Vihjeitä on kui- IRC-Gallerian jälkeen poliisi on aloittanut toimintansa Facebook- tenkin tullut alusta asti. Poliisiprofi ilien käsiteltävänä on ollut tapauk- ja YouTube -palveluissa. Myös Messenger-pikaviestin on ollut melkein sia lievistä jutuista törkeimpiin rikoksiin asti. Osassa ilmoittaja on ollut alusta asti aktiivisessa käytössä, etenkin intensiivisessä kahdenkeski- asianomistaja itse ja sitä kautta tutkinta on lähtenyt liikkeelle. sessä keskustelussa. Toimintaa on kehitetty koko ajan oma-aloittei- Poliisin käytössä olevilla poliisiprofi ileilla on tehokasta puuttua sesti, mutta myös sosiaalisen median palvelujen nopean muutoksen palveluissa tapahtuviin rikoksiin ja häiriköintiin. Tällä tavalla pys- takia. Tulevaisuudessa näkyvä poliisitoiminta netissä muodostuu tär- tymme puuttumaan asioihin välittömästi ja voidaan välttyä kokonaan keämmäksi, koska ihmisten jokapäiväisestä elämästä yhä suurempi esitutkinnalta, joka söisi poliisin voimavaroja enemmän. Toisaalta osa tapahtuu netin välityksellä. Netistä etsitään palveluja, tuotteita, palveluista voidaan saada poliisiprofi ilien ammattitaidon avustama- ihmissuhteita ja oikeastaan ihan kaikkea sitä samaa, mitä reaalimaail- na välittömästi esitutkintaa tukevaa tietoa, jolloin ei tarvitse tehdä mankin puolelta. Yksi netin palveluntarjoajista on poliisi. erikseen kyselyjä palveluntarjoajille. Onpa palvelujen kautta jo lähe- Poliisiorganisaation osalta olemme siinä vaiheessa, jossa yksit- tetty useampi yhteydenottopyyntö ja kutsu kuulusteluunkin. täisten poliisien virtuaalitoiminnan pohjalta pitäisi saada luotua yh- tenäisiä toimintamalleja koko valtakunnan alueelle. Eniten ongelmia Poliisin näkyvä esiintyminen sosiaalisessa mediassa lisää tuottaa sosiaalisen median luonne: osaaminen on ruohonjuuritasolla. kansalaisten turvallisuuden tunnetta netissä, samalla lailla kuin Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asioista päättävät ihmiset eivät poliisin partioauto kadulla. Näkyvä poliisitoiminta netissä ehkäisee ole täysin perillä mistä asioista päättävät, koska omaa kokemusta sosi- rikoksia ennalta netin lisäksi myös reaalimaailmassa. 248 249

Sosiaalisen median kautta voidaan tavoittaa etnisiä ryhmiä ja muita Valtaosa kohdattavista nuoria vähemmistöjä helpommin kuin kadulla. Lähipoliisin näkökulmasta sosiaalinen media on oiva paikka sol- Yleinen mielikuva on, että IRC-Galleriassa on vain alaikäisiä. Tosi- mia suhteita paikallisiin ihmisiin. Tämä toimii etenkin nuorilla, joil- asiassa palvelun käyttäjien keski-ikä on noin 21 vuotta. Suurin käyt- le sosiaalinen media on vain reaalimaailman luonnollinen jatke, eikä täjäikäryhmä ovat kuitenkin 17-vuotiaat. IRC-Galleria oli pitkään erillinen todellisuus. Itse olen havainnut tämän sitä kautta, että vartin suosituin yhteisö palvelu Suomessa, mutta Facebook on ajanut sen ohi. keskustelu netissä on riittävä aika ”kaverisuhteen” luomiseksi. Ensim- Facebook on mullistanut sosiaalisen median käytön maailman- mäinen tapaaminen reaalimaailmassa on sen jälkeen käytännössä jo laajuisesti. Sitä pitää myös osaltaan kiittää siitä, että poliisityö sosi- toinen tapaaminen ja keskustelun avaaminen sen mukaista. aalisessa mediassa on mennyt eteenpäin. Vanhempi väki on löytänyt Facebookin ja samalla tullut tutuksi sosiaalisen median luonteen Yhtenäisenä ja kasvollisena kanssa. Tämä taas on karistanut ennakkoluuloja palveluja kohtaan ja vähentänyt muutosvastarintaa poliisityötä kohtaan. Poliisin johto on todennut useaan kertaan julkisuudessa, että poliisi Viimeisimmän tilaston mukaan esimerkiksi Facebookin pelejä pe- esiintyy netissä kasvollisena ja yhtenä yhtenäisenä poliisina. Äkkisel- laavista vain erittäin pieni osa on alle 21-vuotiaita. Heinäkuussa 2009 tään kuulostaa, että molempia ei voi toteuttaa samaan aikaan usealla julkaistun Facebookin oman tilaston mukaan kolmannes yhdysvalta- eri profi ililla, mutta se on mahdollista myös käytännössä. Miten netis- laiskäyttäjistä oli 35 – 54-vuotiaita ja se onkin niukasti suurin käyttäjä- sä voi olla yksi yhtenäinen poliisi, mutta samalla jokaisella toimijalla ryhmä palvelussa. Lisäksi yli 55-vuotiaiden käyttäjien määrä kasvoi pitäisi olla oma kasvollinen identiteetti? ikäryhmistä suurinta vauhtia. Poliisitoiminta netissä on hedelmällistä silloin, kun se viedään Samansuuntainen ikäjakauma on osittain havaittavissa myös Suo- henkilökohtaiselle tasolle, jossa poliisi esiintyy virkansa lisäksi myös men poliisin faniryhmän jäsenissä: vain neljännes on alle 18-vuotiaita. omana itsenään. Jos poliisi esiintyisi vain ”palautelaatikkomaisesti” Ikähaarukkaan 25 – 44-vuotta menee 56 prosenttia ja 45 – 55-vuotiaisiin organisaatiotasolla, olisi vaikutus huomattavasti heikompi, eikä polii- ja vanhempiin 15,6 prosenttia faniryhmän jäsenistä. Voidaan siis jo sin inhimillinen puoli nousisi niin selkeästi esille. Ihan samalla lailla puhua aikuisista käyttäjistä, jotka tavoitetaan palvelun kautta. kuin kansalainen tapaa partiossa olevia eriluonteisia poliiseja, vaikka kaikki näyttävät haalareineen samalta siniseltä ryhmältä. Uhkauksia, kiusaamista ja viharikoksia Ongelma tuli esille käynnistäessämme Suomen poliisi -faniryh- män keskustelupalstaa: jokaisella vastaajalla oli omat profi ilit, mutta Poliisilla ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavaa netissä tapahtu- vastauksissa näkyi vastaajana vain ”Suomen poliisi”, koska jokaisella neiden rikosten tilastointimallia. Poliisin rikosilmoitusjärjestelmästä profi ililla oli ylläpidon oikeudet faniryhmään. luokitteluista löytyy kohta ”tietotekniikkarikos”, mutta se on tarkoi- On täysin erilaista vastata Suomen poliisina kuin yksittäisenä po- tettu vain sellaisille tietotekniikkarikoksille, jotka vaativat jotain eri- liisimiehenä. Jos olisimme vastanneet Suomen poliisina, olisi vasta- tyisosaamista. Sitä ei ole siis tarkoitettu luokittelemaan sosiaalisessa uksissa jäänyt hyvin vähän liikkumisvaraa. Vastauksista olisi helposti mediassa yleisiä rikoksia kuten kunnianloukkaus ja laiton uhkaus. Ne voinut tulla kliinisen tylsiä kirjakielilausuntoja, joilla ei saavuteta luon- ovat oman tuntumani mukaan yleisimmät sosiaalisessa mediassa ta- nollista yhteyttä kansalaisiin. Ongelma ratkaistiin yksinkertaisesti pahtuvat rikokset. sillä, että jokaisen vastauksen loppuun kirjoitettiin yksittäisen polii- Mitä ongelmia sitten seuraa, jos netin rikoksia ei tilastoida? Polii- simiehen nimimerkki ja nimimerkin takaa kirjoittavan poliisin tiedot sin johto ei saa ajan tasalla olevaa kuvaa netin ongelmista eikä siten kerrottiin kotisivuilla. Tällä mahdollistettiin rennompi asenne vasta- osaa ohjata voimavaroja oikein. Vuosittain Suomessa kirjataan noin uksissa ja keskustelussa. 3 500 kunnianloukkausrikosta, joista erilaisia hakusanoja käyttäen voi IRC-Gallerian puolella tätä ”kasvollisuusongelmaa” ei ole tullut määrittää reilun kymmenen prosentin tapahtuneen netin kautta. Fa- esille, koska kaikilla meillä kolmella on omat henkilökohtaiset profi ilit cebookissa tapahtuneiden kunnianloukkausten määrä oli selkeässä palvelussa, joissa esiinnymme omilla kasvoilla ja nimillämme. Viesti- kasvussa. en lähettäjät siis tietävät aina kenelle ovat lähettämässä viestiä. Itse selitän ilmiötä sillä, että vanhempi sukupolvi on löytänyt Fa- cebookin ja aikuiset ovat herkempiä penäämään oikeuksiaan. Nuoret Vaikka emme esiinny vain yhden profi ilin kautta, pidän toimintaamme nimittelevät melko usein toisiaan netissä kunnianloukkauksen tun- yhtenäisenä, koska toimintatekniikkamme ja -taktiikkamme ovat samanlaisia. nusmerkistön täyttävillä herjoilla, mutta monesti he eivät edes tiedä, 250 251

että netissä kiusaaminen voi olla rikos. Nuoret myös kokevat netissä Tilastoinnin ja tutkinnan ohjeistamisen jälkeen nettiin liittyvää poliisi- sananvapauden laajemmaksi. tutkintaa ja resursseja voitaisiin kohdentaa oikeisiin paikkoihin. Julkisuudessa ovat saaneet paljon huomiota erilaiset vihayhteisöt. On maahanmuuttajia kritisoivia rasistisia yhteisöjä ja johonkin yksit- Neuvoja, kehotuksia ja käskyjä täiseen henkilöön kohdistuneita viharyhmiä. Esimerkkejä viharyhmis- tä ovat Facebookissa poliitikkoja ja julkkiksia uhkaavat ryhmät, joiden Alusta saakka IRC-Gallerian poliisiprofi iliin tuli erilaisia ilmoituksia kaverilistaan pystyy nykyään jopa liittämään ihmisiä ilman henkilön ja vihjeitä, vaikka niitä ei erikseen pyydetty. Tosin on selvää, että kun hyväksyntää. Näiden lisäksi voidaan mainita myös blogien ja keskus- annetaan mahdollisuus kysyä poliisilta erilaisista asioista, tulee usein telupalstojen rasistiset kirjoitukset. Viestien kirjoittajina ovat usein esiin asiakkaalle sattuneita tapahtumia, jotka voivat täyttää jonkin ri- aikuiset. Tuleekin mieleen, minkä takia vain nuorten netiketistä vouh- koksen tunnusmerkistön. Ilmoitukset voidaan jakaa sivullisten vih- kataan niin paljon, kun aikuiset käyttäytyvät netissä vielä tyhmemmin. jeisiin ja asianomistajien ilmoituksiin rikoksista, joista ei vielä jostain Kiusaamisen lisäksi toinen suuri ongelma sosiaalisessa medias- syystä ole ilmoitettu poliisille. Sama jako pätee, oli sitten kyseessä re- sa ovat seksuaalirikokset. Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2008 aali- tai virtuaalimaailmassa tapahtunut rikos. julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes kolmannes 15-vuotiaista ty- Palvelujen kautta tulleiden ilmoitusten vakavuus on vaihdellut töistä joutuu internetissä häirinnän tai ehdottelun kohteiksi, pojis- pikkujutuista törkeimpiin rikoksiin. Sama vihjeiden virta on jatkunut ta selvästi vähemmän. Hyväksikäyttäjän on huomattavasti helpompi koko toiminnan ajan ja sen parempaan valjastamista käyttöön on yri- etsiä uhreja netissä kuin reaalimaailmassa ja yhdellä tekijällä voi olla tetty miettiä, vaikka toiminnan lähtökohtaisena tarkoituksena ei ole- suuri joukko hyväksikäytettyjä. Usein hyväksikäyttö jää kuvien ja vide- kaan toimia vinkkikanavana. oiden välittämiseen, mutta yhteydenpito voi johtaa myös tapaamisiin Yksi tapa valjastaa vihjeet hyötykäyttöön on ”kyttäkatsaus”, jonka reaalimaailman puolella. Poliisitoiminnan ohjaaminen näiden rikos- tarkoituksena on julkaista käytössä olevissa palveluissa poliisitiedote. ten paljastamiseen ja tutkimiseen pitäisi olla huomattavasti tämän- Tiedotteella tavoitellaan vihjeiden lisäksi ennalta estävää vaikutusta hetkistä tehokkaampaa. kertomalla, mihin kirjoituksen kaltainen hölmöily voi johtaa. Palve- Erilaiset tekijänoikeusrikokset ovat arkipäivää sosiaalisessa medi- lujen kautta voi ohjata tiedotetta erilaisiin yhteisöihin ja hakea vink- assa, mutta poliisi puuttuu niihin todella vähän. Identiteettivarkaudet kejä poliisiprofi ileille, jotka toimittavat tiedot eteenpäin. Toiminta ei ovat saaneet julkisuutta jonkin verran julkkiksista tehtyjen profi ilien ole tarkoitettu ”pikkujutuille”, vaan tapahtumille, joissa ihmisille he- takia, mutta profi ileja tehdään palveluihin selkeästi enemmän kiusaa- rää luontainen tarve auttaa. Näistä voi mainita esimerkkinä seksuaa- mistarkoituksessa. Itse identiteettivarkaus ei ole vielä kriminalisoitu, lirikokset, isoimmat joukkotappelut ja kadonneeksi ilmoitetut nuoret. vaan ainoastaan toimenpiteet, joita valeprofi ililla voi tehdä. Poikke- Olennaisinta vihjeissä on ollut, että käyttäjät ovat voineet lähettää uksena on tekijänoikeusrikos, joka voi täyttyä, jos käyttää toisen otta- tiedot yksityisviesteillä, jotka näkyvät vain poliisiprofi ilille ja lähettä- maan kuvaa luvatta. Kalastelusivujen kautta kaapataan salasanoja ja jälle. On selvää, että kun puhutaan ikävistä asioista, ei kukaan yleensä otetaan haltuun profi ileja. Se on kasvava ongelma. Nuorilla on myös halua lähettää viestiä kaikille näkyvänä. Yksityisviestit ovatkin poliisin tapana jakaa salasanoja keskenään osoituksena ystävyydestä. Ystävyy- kasvollisen esiintymisen lisäksi yksi tärkeimmistä onnistumisen edel- den kariutuessa toisen profi ilia voidaan käyttää väärin. lytyksistä koko sosiaalisen median poliisitoiminnassa. Oma lukunsa ovat erilaiset peleihin liittyvät rikokset. Esimerkiksi Pienimmissä rikoksissa, jotka asianomistaja itse ilmoittaa, toimen- suosittuun World of Warcraft -peliin ja Habbo Hotel -palveluun liitty- piteemme sisältävät neuvoja, kehotuksia ja käskyjä. Neuvomme asian- en on poliisille tehty useita rikosilmoituksia. Niin kuin muissakin net- omistajaa tekemään tarvittaessa rikosilmoituksen, mutta hyvin usein tiin liittyvissä rikoksissa, tutkintatavat ja rikosnimikkeet vaihtelevat kehotamme häntä ensin selvittämään asiat puhumalla. Etenkin, kun melko paljon. Tulevaisuudessa uskon virtuaalirahan lisäävään rikok- kyseessä on tapahtuma, joka on asianomistajarikos ja on epävarmaa, sia erilaisissa netin palveluissa, koska raja virtuaalirahan ja käyvän ra- onko rikosta edes tapahtunut. Tarkoituksena ei siis ole olla virtuaalinen han välillä hämärtyy. ilmoitusten vastaanotto, vaan yritämme ohjata ihmiset ensisijaisesti sopimaan pienimmät jutut ja tekemään itse rikosilmoituksen. Käskyjä Jatkossa olisi syytä pohtia, miten netissä tapahtuvat rikokset voitaisiin jakelemme kiusaamisrikosten tekijöille. Näin pystymme puuttumaan tilastoida paremmin ja voisiko poliisia ohjeistaa tutkintalinjauksien kiusaamiseen välittömästi ilman raskaampia esitutkintatoimenpiteitä. yhtenäistämiseksi. Miten esimerkiksi tilastoida netin seksuaalirikokset Vakavammissa tapauksissa olemme tehneet kuitenkin itse rikos- ja millä rikosnimikkeellä tutkitaan varastettu virtuaalipelihahmo? ilmoituksia ja muutamassa tapauksessa juttu on otettu ryhmämme 252 253

tutkittavaksi. Netin kautta on suoritettu alustava puhutus ja samalla tautua yhä vakavammin lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin ja asianomistajaa on rohkaistu tulevaan prosessiin. niiden tuomittavuuteen. Poliisille on suunniteltu törkeimpiin seksu- Tulevaisuudessa poliisille kehitellään netissä keskustelua varten aalirikoksiin liittyvää peitetoimintaoikeutta, joka on mielestäni erit- jonkinlainen oma tietoturvallisempi ohjelma, johon voi ohjata kaikki täin toimiva ratkaisu kiinnijäämisriskin lisäämiseksi ja laittomaan arkaluontoiset keskustelut. toimintaan puuttumiseksi. Muutos ei valitettavasti koske näitä edelle- mainittuja ”jokapäiväisiä” lapsen seksuualisia hyväksikäyttöjä netissä, Seksuaalirikokset esiin piilosta jonka takia uskon vaikutuksen jäävän vähäiseksi. Muissa Euroopan maissa peitetoiminnasta on jo tuloksiakin. Esi- Vakavimmista tapauksista erilaiset seksuaalirikokset ovat ylivoimai- merkiksi Pariisissa toimii ryhmä, joka on erikoistunut tällaiseen nen ykkönen. Vuonna 2010 internetiin liittyvistä lapsen seksuaalisis- toimintaan. Yksikkö hoitaa asiaan liittyvän peitetoiminnan, tiedon- ta hyväksikäytöistä ja niiden yrityksistä ilmoitettiin 10–20 prosenttia hankinnan ja tutkinnan alusta loppuun asti. He ovat saaneet aikaisek- virtuaalisen lähipoliisiryhmän kautta. Ilmoituksia tulee netissä ta- si hyviä tuloksia esimerkiksi tapauksessa, jossa henkilöllä oli noin 300 pahtuneiden seksuaalirikosten lisäksi myös reaalimaailman puolella uhria. Tämäntyylinen toimintatapa olisi terve tullut myös Suomeen. tapahtuneista seksuaalirikoksista. Molemmille on yhteistä se, että ne Myös reaalimaailmassa tapahtuneita, poliisille ilmoittamatta jää- ovat piilorikollisuutta. Oman tuntumamme mukaan netin puolella ta- neitä seksuaalirikoksia varten tulisi kehittää lisää netin palveluja. On pahtuvasta seksuaalirikollisuudesta jää suurin osa tulematta poliisin ollut jo vuosia tiedossa, että seksuaalirikoksista tulee poliisin tietoon tietoon. Meille ilmoitetut tapaukset pitävät sisällään kaikkea seksuaa- vain murto-osa, puhumattakaan pelkästään netissä tapahtuneista hy- lisesta häirinnästä törkeimpiin seksuaalirikoksiin asti. väksikäytöistä. Mielestäni olisi kokeilemisen arvoista toteuttaa jossain Kun meille tulee ilmoitus netissä tapahtuneesta seksuaalirikokses- palvelussa pelkästään seksuaalirikoksiin erikoistunut nettipoliisi, jo- ta, pyrimme keräämään tekijästä mahdollisimman paljon tietoa. Sa- hon olisi matala kynnys ottaa yhteyttä – vähän samaan tapaan kuin on malla puhutamme asianomistajaa joskus viikkojakin, koska hän ei tehty Ranskassa. Tämän toiminnan kautta pystyttäisiin varmuudella aina uskalla antaa heti oikeita henkilötietojaan. Uhri on yleensä alle puuttumaan tehokkaammin netissä tapahtuvaan seksuaaliseen häi- 16-vuotias nuori ja tämä asettaa suuria haasteita puhuttamiseen. Kir- rintään ja valistamaan nuoria asiasta. Toki virtuaalinen lähipoliisiryh- jaamme tarpeen mukaan rikosilmoituksen, jonka jälkeen paikkakun- mä tekee tätä samaa työtä muun toimen ohella jo tällä hetkellä, mutta nan poliisi jatkaa tutkintaa. Oman tuntumani mukaan pelkästään netin seksuaalirikollisuuteen ei pystytä puuttumaan sillä intensiteetil- netissä tapahtuneet seksuaalirikokset ovat kasvaneet selkeästi parin lä kuin olisi tarpeen. viime vuoden aikana eikä ongelman laajuutta ole vielä täysin ymmär- retty. Mahdollisia uhreja on useita ja kiinnijäämisriski on todella pieni: Kuinka suojella nimetöntä? tilaisuus tekee varkaan. Reaalimaailmassa tapahtuneille seksuaalirikoksille on ominaista, Poliisiprofi ileille on tullut palvelujen kautta ilmoituksia rikoksista, että ne ovat tapahtuneet kuukausia tai vuosia sitten ja asianomistaja mutta myös tapahtumista, joissa herää huoli lastensuojelun tarpees- on ollut kykenemätön ilmoittamaan asiasta poliisille. Asianomistaja ta. Lastensuojelulaki velvoittaa jokaisen toimimaan asiassa, jos herää ei ole välttämättä puhunut asiasta ikinä kenellekään ja hänen on vai- huoli lapsesta. Lastensuojelun tarve selvitetään automaattisesti myös kea kertoa ahdistavaksi kokemansa asian yksityiskohdista. Netin kaut- tapauksissa, joissa on tapahtunut jokin rikos. ta tämä onnistuu kuitenkin melko hyvin ja jo pelkkä asian saaminen Ongelmia lastensuojelutapauksissa, joissa ei ole tapahtunut rikos- itsestään ulos helpottaa uhrin oloa. Yleensä suoritamme alustavat pu- ta, tuottaa netin nimettömyys. Nuoren henkilöllisyyttä voi olla vaikea huttelut ja kirjaamme mahdollisuuksien mukaan rikosilmoituksen selvittää. On tällä hetkellä vielä hieman epäselvästi ohjeistettu, ovatko poliisilaitokselle. virkamiehet velvollisia toimimaan, jos netin kautta herää huoli nuo- Groomingia eli lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä valmistelevaa ren henkilön lastensuojelun tarpeesta. Toisaalta poliisilaki velvoittaa tekomuotoa ollaan kirjaamassa lakiin. Ainakaan vielä minulle ei ole toimimaan asiassa, mutta realistiset mahdollisuudet selvittää itsemur- valjennut sen lisäarvo nykyiseen lainsäädäntöön nähden, koska ri- halla uhkaavan tiedot kiireellisesti pakkokeinoin ovat melko heikot. koslain kohta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sen yritykses- Tarve suojeluun on herännyt asioissa, joissa nuori on laittanut tä kattaa suurimman osan tekomuodoista. Muuten lakiin suunnitellut viiltelykuvia, liian paljastavia kuvia tai julkaissut itsetuhoisia viestejä muutokset ovat hyvä signaali siitä, miten yhteiskunnassa aletaan suh- ja blogikirjoituksia. On myös ollut kouluampumisia ihannoivaa ma- 254 255

teriaalia ja jopa akuutteja viestejä, joissa uhataan tehdä itsemurha. ta, kuten Facebookista, tietojen saaminen onkin sitten huomattavas- Akuutteja uhkauksia itsemurhan tekemisestä on tullut erilaisilla kes- ti vaikeampaa. Käytännössä tietoja saa vain törkeimmissä tapauksissa kustelupalstoilla ja niitä on tullut suoraan poliisiprofi ileille eri palve- ja esimerkiksi hyvin yleisistä kunnianloukkaustapauksista tietoja ei lujen kautta. saada. Tapauksia on vaikea ohjeistaa, ja ne pitää selvittää tapauskohtaises- Poliisilain perusteella poliisi voi hakea käyttäjätunnuksen tai säh- ti kuten poliisin reaalimaailman puolella tapahtuvissa tehtävissäkin. köpostiosoitteen rekisteröineen rekisteröitymistiedot. Poliisilain pe- On tapauksia, joissa partio on lähetetty nettikeskustelun perusteella rusteella saadaan myös tietyllä hetkellä tietyn ip-osoitteen haltijan suoraan kohteeseen itsetuhoisuuden takia ja tapauksia, joissa henki- tiedot palveluntarjoajalta. Tiedot ovat suuntaa-antavia, koska rekis- lölle on hoidettu yhteys paikalliseen terveyskeskukseen. Osa nuorista teröitymistiedot eivät välttämättä pidä paikkaansa. Ip-osoitetta voi ohjataan keskustelemaan Netarin IRC-Galleriassa tapahtuviin chattei- verrata löyhästi sormenjälkeen, sillä erotuksella, että ip-osoite on hin, joissa tukea ja ohjeistusta jatkoon saa nuorisotyöntekijöiltä. huomattavasti helpompi väärentää tai muuttaa, eikä se yksilöi teki- Pääsääntöisesti jokainen itsetuhoinen on ollut yhteistyöhalukas ja jää vaan tietokoneen. Sormenjäljet poliisi saa ottaa aina, kun henki- on antanut vapaaehtoisesti tietonsa, jonka jälkeen asian hoitaminen löä epäillään rikoksesta – ip-osoitteen hankkiminen on huomattavasti on onnistunut. Ongelmallisia ovat tapaukset, jossa uhkaus tapahtuu mutkikkaampaa. jonkun ulkomaalaisen palvelimen kautta. Silloin ei ole mahdollis- Pakkokeinolain mukaan poliisi voi takavarikoida dataa, eli käytän- ta saada pikaisesti paikannustietoja itsemurhalla uhkaavasta. Tällöin nössä esimerkiksi käyttäjien palvelussa lähettämät yksityisviestit. Po- yritetään saada henkilö antamaan tietonsa neuvottelemalla hänen liisilakiperusteiseen tiedonhankintaan tai pakkokeinolain mukaiseen kanssaan ja tarjoamalla apua. Sinänsä neuvottelutaktiikka ei eroa nor- takavarikkoon tarvitaan päällystöön kuuluvan poliisin määräys. Pak- maalin partion puhutuksesta tehtäväpaikalla, mutta on otettava huo- kokeinolain mukaiseen televalvontaan täytyy olla melko painavat pe- mioon netin luonne ja se, että partio ei ole fyysisesti paikalla. rusteet, koska rikoksen maksimirangaistuksen täytyy olla vähintään neljä vuotta. Tosin tämän lisäksi on lueteltu muutama muu rikosnimi- Laki laahaa perässä ke, jonka perusteella voi saada tietoa. Näistä poikkeuksista on tärkein laiton uhkaus. Pakkokeinolain mukaisen televalvonnan perusteella Netin globaalin luonteen takia kansalliset lait ovat melko köykäises- saadaan käyttäjän ip-osoite. Tiedon saantia varten tarvitaan tuomio- sä asemassa, kun aletaan vaatia viranomaisteitse netin käyttäjien istuimen päätös. tunnistamistietoja. Sananvapauslaki on laki sananvapauden käyttämisestä joukkovies- tinnässä. Sen perusteella saadaan verkkoviestien tunnistamistiedot Netin tiedonhankintaan liittyvät lakipykälät ovat melko hajallaan eri laeissa aina kun on syytä epäillä viestin olevan sisällöltään sellainen, että sen ja niiden käytännön osaaminen vaatii jonkin verran perehtymistä. toimittaminen yleisön saataville on säädetty rangaistavaksi. Mitään tyhjentävää listaa ei ole olemassa, mutta tämän kohdan perusteella Laki laahaa perässä ja tiedonhankintaperusteiden logiikka on pa- voidaan saada tietoja esimerkiksi kunnianloukkausjutuissa. Ongel- periajalta. Epäsuhta näkyy esimerkiksi siinä, että saan takavarikoida mana on pykälän kohta, jonka perusteella tiedot saa vain kolmen kuu- palvelusta päällystöön kuuluvan poliisin määräyksellä arkaluontoi- kauden kuluessa viestin julkaisusta. Eli jos viestin julkaisusta on jo yli sia yksityisviestejä, mutta koneen mahdollisesti yksilöivään ip-osoite- kolme kuukautta, ei kyseisen lain perusteella voi enää hankkia tietoja, tietoon tarvitsen tuomioistuimen luvan. Onkin hyvin tyypillistä, että vaikka itse teko ei olisikaan vielä vanhentunut. netissä olevia tunnistamistietoja ei saa kuin törkeimmissä rikoksis- Sähköisen viestinnän tietosuojalain tai poliisilain mukaan po- sa. Reaalimaailman puolella samojen tietojen hankkiminen on huo- liisi voi saada hätätilanteissa tietoa esimerkiksi itsemurhalla uh- mattavasti helpompaa. Käynnissä oleva esitutkinta-, pakkokeino- ja kaavasta, kun uhkaaminen tapahtuu netin kautta. Tämäntyylisestä poliisilakien uudistaminen tuo toivottavasti tähän ajanmukaisempaa tiedonhankinnasta poliisilla ei tosin ole juuri kokemuksia, koska uh- näkökulmaa. kaukset esitetään yleensä puhelimitse. Tulevaisuudessa uskon netin Poliisi tarvitsee selkeämpää ohjeistusta sosiaalisen median pal- kautta tulevien itsemurhauhkausten lisääntyvän. Virtuaalinen lähi- veluista tulevaisuudessa. Tietojen hankkiminen suomalaisilta palve- poliisiryhmä on hoitanut muutamia tapauksia, joissa henkilö on kir- luntarjoajilta on suhteellisen helppoa ja perustuu Suomen voimassa joittanut itsetuhoisia viestejä nettiin, mutta tarpeelliset tiedot on saatu olevaan lakiin. Ulkomaalaisilla palvelimilla sijaitsevista palveluis- ottamalla suora puheyhteys netin kautta kyseiseen henkilöön tai et- 256 257

simällä henkilötiedot ”käsipelillä” erilaisia hakukoneita ja rekistereitä suora puheyhteys ylläpitoon ja he pitävät meidät suhteellisen hyvin hyväksikäyttäen. tietoisina palveluun tulevista muutoksista. Facebookissa ja muissa ul- Puhuttaessa poliisin tiedonhankinnasta netissä herää kysymys yk- komaisissa palveluissa asia ei ole näin yksinkertainen. Facebook on silön perusoikeuksista ja sananvapaudesta. Nämä seikat on otettava muuttunut jatkuvasti koko olemassa olonsa ajan ja esimerkiksi yksi- huomioon rikoksesta epäillyn näkökulmasta, mutta poliisilla täytyy tyisyysasetuksia on rukattu jatkuvasti. Tämä taas on haasteellista po- olla myös mahdollisuudet selvittää rikoksia riittävin lain suomin kei- liisityön kannalta, koska jo opittuun toimintamalliin voi tulla muutos noin ihmisten yksityisyydensuojan turvaamiseksi. Poliisi ei suorita parin päivän varoitusajalla. toimenpiteitä omaksi edukseen, vaan uhrin auttamiseksi ja rikoksen Henkilökohtaisen turvallisuuden lisäksi on ollut myös puhet- selvittämiseksi. ta lähetettyjen viestien tietoturvallisuudesta. IRC-Gallerian mukaan yksityisviestejä voi pitää yhtä turvallisina kuin tekstiviestejäkin. Puhe- Hyvä vastaanotto kansalaisilta linyhtiöissä asioita hoitavat turvallisuustarkastetut ihmiset ja heidät on ohjeistettu työhön. Facebookin ja Messengerin tietoliikenne me- Aloittaessani toiminnan IRC-Galleriassa kuulin oman organisaationi nee ulkomaalaisia palveluja pitkin, joten niihin Suomen poliisilla on sisältä erilaisia mielipiteitä poliisin uudesta toimintamallista. Yleensä hyvin vähän vaikutusvaltaa. Tulevaisuudessa arkaluontoiset keskus- vanhemman väen mielipiteet olivat huvittuneita ja toimintaa pidettiin telut pyritään siirtämään poliisin omille tietoturvallisille palvelimille, turhana tietokoneilla räpeltelynä. Ihmeteltiin, mitä ihmettä poliisi te- mutta kehitystyö on vielä suunnitteluvaiheessa eikä aikataulusta ole kee kaupallisella sivustolla. Osa kollegoista on varmasti vieläkin sitä tietoa. mieltä, että poliisin tehtäviin ei kuulu toiminta kaupallisella sivustolla tai ylipäänsä sosiaalisessa mediassa. Huvittunut hymähtely on kuiten- Muutosvaatimuksia poliisityölle kin vähentynyt huomattavasti, ja toiminta aletaan ottaa vakavasti nor- maalina poliisitoiminnan osana. Tällä hetkellä poliisin koulutuksessa ei oteta erityisesti huomioon nä- Poliisin näkyvä osallistuminen sosiaaliseen mediaan on otettu to- kyvää poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa. Jatkokoulutusta voi della hyvin vastaan julkisuudessa ja kansalaisten toimesta. Osa ih- saada muutamalla kurssilla, joissa puhutaan nettiin liittyvästä rikol- metteli alussa, miksi tällaista palvelua ei ole tarjottu jo aikaisemmin. lisuudesta. Virtuaalinen lähipoliisiryhmä järjesti huhtikuussa 2010 Toki poikkeuksiakin on, josta esimerkkinä Facebookin reilun sadan paripäiväisen seminaarin sosiaalisesta mediasta poliisityössä. Tule- ihmisen ryhmä ”Suomen poliisi töihin Facebookista”. Ryhmässä pe- vaisuudessa uskon tämäntyyppisen koulutuksen lisääntyvän vähin- räänkuulutetaan, että verovaroille olisi parempaakin käyttöä kuin tään osana muita asiakokonaisuuksia. Virallisia linjauksia asiassa ei sosiaalisessa mediassa jutustelu. Mielestäni tämä kuvastaa sitä, että ole vielä tehty. ryhmän jäsenillä ei ole realistista kuvaa poliisin nettitoiminnasta. En Löytyy varmasti useita tuoreita poliisinalkuja, jotka omaksuvat uu- oikein usko, että moni heistä pitää huonona asiana sitä, että jokin aika den työmuodon helposti, mutta pelkkä tekninen osaaminen ei auta sitten toiminnan ansiosta lähti juttu syyttäjälle törkeästä lapsen seksu- vastaamaan poliisityöhön liittyviin kysymyksiin. Olennaista on myös aalisesta hyväksikäytöstä. Poliisin näkyvässä virtuaalisessa toiminnas- kertoa nuorille asioista omien esimerkkien kautta, joita on omas- sa ei ole siis kyse pelkästään päivän säästä keskustelemisesta. sa työssään kohdannut. Tämä antaa toiminnalle uskottavuutta ja on Jos poliisin virallisille kotisivuille www.poliisi.fi olisi luotu saman- nuorten mielestä mielenkiintoista. Pelkkä lakitekstien siteeraus kun tyyppinen poliisiprofi ili, olisi se tavoittanut jonkun verran ihmisiä. menee yleensä kuuroille korville. Palvelu olisi melko luultavasti hiipunut pienen alkuhuuman jälkeen, Poliisin täytyy olla erittäin sopeutumiskykyinen ja valmis jatkuvaan eikä kukaan olisi vähän ajan päästä edes muistanut koko asiaa. muutokseen, koska se on hyvin ominaista sosiaalisen median palve- Poliisi on sosiaalisessa mediassa koko ajan palveluntarjoajan ar- luille. Poliisiprofi ilin käyttäjällä tulisi olla myös jonkinlainen kosketus- moilla. IRC-Galleriassa yhteistoiminta on helpompaa, koska meillä on pinta kentällä tai tutkinnassa tapahtuvaan poliisityöhön. Virtuaalinen lähipoliisiryhmä pitää yllä omaa ammattitaitoaan tutkimalla kaik- Nyt kun poliisi aloitti toiminnan IRC-Galleriassa, jossa iso osa nuorista vierailee ki Eteläisen poliisipiirin alueen koulukiusaamisrikokset ja vetämällä muutenkin useasti, oli heidät helpompi tavoittaa. Kirjoittamalla yhteisöön haalarit päälle kerran kuukaudessa valvoakseen nuorison päihteiden tai mainostamalla profi ilia etusivulla saatiin useita satoja ja tuhansia nuoria käyttöä. vierailemaan profi ilissa ja tutustumaan siihen. Pitää siis aktiivisesti mennä Näkymättömään toimintaan tarvitaan yleensä useammin teknistä sinne missä ihmiset ovat, oli sitten kyseessä virtuaali- tai reaalimaailma. osaamista, koska suurin osa työstä on tiedonhakua ja tallentamises- 258 259

ta. Näkyvässä toiminnassa taas korostuvat peruspoliisityön taidot ja Tulevaisuuden toimintamallit tiedot. On kuitenkin tarpeellista osata kaapata sivu tai sivuilla oleva video mahdollista esitutkintaa tai muuta toimenpidettä varten. Tar- Poliisin toiminnan sosiaalisessa mediassa voi jakaa näkyvään ja ei-nä- vitaan myös perustuntuma sosiaaliseen mediaan, jotta osaa toimia kyvään toimintaan. Näkymätön toiminta voi olla KRP:n suorittamaa eri palvelujen luonteen ja toimintatapojen mukaisesti. Nämä tai- yleisvalvontaa, Supon suorittamaa tietoverkkotiedustelua tai yksittäi- dot ovat kuitenkin huomattavasti helpommin opeteltavissa kuin itse sen tutkijan suorittamaa jutun tutkimiseen tarvittavaa tiedonhakua. peruspoliisityö. Näkyvä toiminta on taas sitä mitä virtuaalinen lähipoliisiryhmä tekee: Etenkin IRC-Galleriassa on tarpeellista, että profi ilin käyttäjä tu- on näkyvästi esillä ja tavoitettavissa sosiaalisen median palveluissa. lee toimeen nuorten kanssa. Poliisin on heitettävä itsensä likoon ja Poliisilla on määräys poliisin näkyvästä toiminnasta sosiaalisessa oltava hyvässä mielessä välillä ehkä hieman lapsellinenkin. Suun- mediassa. Tämän lisäksi poliisi tarvitsee pelkästään viranomaiskäyt- soitosta ei saa vetää poroja nenään ja suunsoittajalle on osattava sa- töön soveltuvan tarkemman operatiivisen ohjeistuksen ja koulutus- noa sopivalla huumorilla takaisin. Tarvittaessa voidaan käyttää toisen materiaalin, jossa käydään läpi erilaiset toimintataktiikat ja -mallit eri käyttäjän poissulkevaa mustaa listaa IRC-Gallerian puolella tai sa- palveluissa. Ohje on tällöin käytössä jokaisella sosiaalisessa mediassa mantyylistä toimintoa Facebookin ja mesen puolella. Blokkaaminen työnsä aloittavalla poliisilla ja sitä voidaan päivittää jatkuvasti samalla on aivan viimeinen vaihtoehto, koska suurin osa pahimmistakin häi- lailla kuin poliisilla on ohjeet esimerkiksi voimankäyttötilanteita tai ri- rikkötapauksista, jotka ovat yleensä alaikäisiä poikia, pystytään selvit- kosilmoitusten kirjaamista varten. tämään puhumalla. Tarvitaan siis pelisilmää etenkin nuorten kanssa Tällä hetkellä poliisilla on käynnissä sosiaalisen median työryh- touhuamiseen. mä, jonka tarkoituksena on selvittää millä tavoin ja missä palveluissa Melko monella poliisilla on omia profi ileja eri palveluissa. Niitä poliisi esiintyy tulevaisuuden sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on ei sotketa poliisityöhön, eikä niihin ole soveliasta hyväksyä kavereik- ohjeistaa koko Suomen poliisivoimat tekemään siellä yhtenäistä nä- si asiakkaita. Itselleni on tullut viestejä ja kaveripyyntöjä Facebookin kyvää poliisityötä. Jatkossa tulemme siis varmuudella näkemään lisää henkilökohtaiseen profi iliin, mutta olen ystävällisesti hylännyt kaik- poliiseja sosiaalisessa mediassa. Ohjeistuksella varmistamme koko ki kaveripyynnöt ja ohjannut kysymykset työprofi iliini tai työsähkö- Suomen poliisien ammattitaitoisen, oikeudenmukaisen ja yhtenäisen postiin. En myöskään pidä tarpeellisena, tai edes hyväksyttävänä, että toiminnan siellä. poliisiprofi iliin lisätään vapaa-ajan kuvia, elleivät ne ole selkeästi si- doksissa poliisityöhön.

Jokainen viesti pitää kirjoittaa palveluihin sillä asenteella, että se on julkinen ja kaikille näkyvä.

Ei ole väliä, kirjoitetaanko viesti yksityisesti tai julkisesti, viesti voi pää- tyä keskustelupalstoille. Itselläni on tästä muutamia kokemuksia. Esi- merkiksi kerran vastasin mopokysymykseen sinänsä harmittomalla yksityisviestillä. Teksti oli linkitetty kaikille näkyvälle mopoaiheiselle sivustolle. On melko yleistä, että keskustelut menevät välillä kiroiluiksi ja kak- simielisiksi vitsinheitoiksi. Poliisin ei ole kuitenkaan soveliasta käyttää epäasiallista kieltä edes vitsailutarkoituksessa, eikä etenkään kaksi- mielisiä vitsejä. Facebookissa jotkut aikuiset voivat provosoida polii- sia hyvinkin ilkeällä tavalla. Silloinkin on tärkeintä säilyttää maltti ja vastata asiallisesti. 260 261

Vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Kirjoittajasta Ylikonstaapeli Marko Forss on toiminut 13 vuotta poliisina. Viimeisen parin vuoden Vahvuudet Heikkoudet ajan hän on tehnyt päätyönään virtuaalista lähipoliisityötä. Lisätietoja toiminnasta » Netti laskee rajaa puhua ikävistä » Sosiaalinen media ei ole ja linkit poliisiprofi ileihin osoitteessa www.poliisi.fi /nettipoliisi ja henkilökohtaisista asioista. läheskään kaikkien päättäjien » Tavoitetaan pienellä vaivalla hallussa, koska palveluista ei ole suuri joukko ihmisiä. omakohtaista kokemusta. Tämän » Poliisi saa netin kautta takia päätöksenteko on vaikeaa. toimintaansa tukevaa tietoa » Sosiaalinen media muuttuu ja pystyy selvittämään nopeaan tahtiin, jolloin sosiaaliseen mediaan liittyviä byrokraattinen organisaatio rikoksia tehokkaammin. ei pysy vauhdissa mukana. » Poliisin sosiaalisen » Joidenkin asenne on edelleen median palvelut saatavilla vähättelevä sosiaaliseen mediaan asuinpaikasta riippumatta. liittyvää työtä kohtaan. » Poliisin toiminta sosiaalisessa mediassa luo poliisista kuvan aikaansa seuraavana organisaationa.

Mahdollisuudet Uhat » Esiintyminen yhtenäisenä » Jatkuvasti muuttuvat palvelut, ja kasvollisena.. joiden muutokseen ei ole » Erikoistuminen mahdollista vaikuttaa. nettipoliisitoiminnassa erilaisten » Palvelujen sijaitseminen rikosten selvittämiseen. ulkomailla.

Toimenpidesuositukset » Sosiaaliseen mediaan liittyvän näkyvän poliisityön tilastoinnin parantaminen. » Tietoturvallisen keskustelualustan luominen poliisin käyttöön. » Netin seksuaalirikoksiin liittyvän poliisitoiminnan tehostaminen. » Poliisin sosiaaliseen mediaan liittyvän koulutuksen lisääminen. » Poliisin sosiaaliseen mediaan liittyvän tiedonhankinnan ohjeistaminen ja lakien muuttaminen nykytilannetta vastaavaksi. 262 263

Sanasto Sosiaalinen media, some. Tietotekniikkaa ja tietoverkkoja hyödyntävää viestin- tää ja vuorovaikutteista, yhteisöllistä sisällön luomista ja merkitysten ja ymmär- Artefakti. Ihmiskäden työ, kulttuuriesine, työstämisen kohde ryksen rakentamista. Osallistujalla on mahdollisuus toimia sekä kuluttajana että Avatar. Internet-käyttäjän valitsema visuaalinen hahmo, verkkohahmo, virtuaali- tuottajana. hahmo tai profi ilikuva Huom. Latinan termi media on monikollinen ja yksikkö kuuluu medium. Käy- Blended learning. Katso sulautuva oppiminen tämme rinnakkain termejä sosiaalinen media, sosiaaliset mediat viittaamaan Blogata, bloggaaminen, bloggaus. Tuottaa materiaalia julkiselle verkkosivustolle. kokonaisuuteen. Blogi. Verkkosivu tai verkkojulkaisu, joka keskittyy usein tiettyyn teemaan. Usein Sulautuva oppiminen, (englanniksi blended learning). Sulautuva oppiminen ja sitä on myös mahdollisuus kommentoida. Yleensä blogeilla on yksi tai useampia yl- monimuoto-opetus ovat oppimista, jossa oppimisen prosessit, menetelmät ja ym- läpitäjiä ja kirjoittajia ja blogille on tyypillistä, että niitä päivitetään säännöllisesti ja päristöt sulautuvat ja tieto rakentuu yhteisöllisenä prosessina. Opiskelija ottaa itse- ne arkistoituvat. Aikaisemmin usein myös merkityksessä verkkopäiväkirja. ohjautuvan roolin suunnittelemalla, ohjaamalla ja arvioimalla toimintaansa ja opet- Chat. Verkkojuttelu taja toimii asiantuntijan mallina ja ohjaa ongelmanratkaisuprosessia. Crowdsourcing. Joukkoistaminen, joukkouttaminen, yleisön osallistaminen, jou- Sulautetut tietoverkot. Kaikkialla läsnä olevaa, ympäristöönsä sulautuvaa verkot- kolle ulkoistaminen, talkoistaminen on verkossa tapahtuvaa vapaaehtoista yhteis- tunutta tietotekniikkaa, jossa ihmiset, esineet ja paikat viestivät keskenään. toimintaa, jossa joukko jopa toisilleen ventovieraita ihmisiä työskentelee yhdessä, Teknologia. Joukko tekniikoita, oppi tekniikasta. Teknologiaa käytetään yhä ylei- ideoi ja tuottaa sisältöä. semmin tekniikka-sanan synonyymina. Dialogi. Tasavertainen keskusteleva vuorovaikutus, joka perustuu aktiiviseen, läsnä- Teleporttaus. Materian siirtäminen hetkessä toiseen paikkaan tai ulottuvuuteen. olevaan kuunteluun. Sen kautta rakentuu jaettu, yhteinen ymmärrys. Trialoginen oppiminen. Oppimista, jossa yhteinen toiminta organisoidaan pitkä- E-demokratia. Yhteiskunnallista vaikuttamista ja osallistumista tieto- ja viestintä- jänteisesti konkreettisten, yhteisesti kehitettävien, ”aitojen” kohteiden ympärille. teknikkaa hyväksi käyttäen, verkkodemokratia. Työkaluekologia. Yhdistelmä työkaluja, mieluiten niin, että mahdollistetaan käyt- Foorumi. Verkossa: keskustelupalsta täjäkohtaiset työkalujen käyttötavat ja eri sosiaalisen median palveluiden ja ryhmä- Genre. Lajityyppi, laji, tyylilaji, luokka työsovellusten yhdistelmät. Ip-osoite. Numerosarja, joka yksilöi jokaisen internet-verkkoon kytketyn Tagi, tägi. Merkki. Verkkoympäristössä avainsana, joka kuvaa aineiston sisältöä ja tietokoneen. auttaa löytämään sitä. Long tail. Katso pitkä häntä Täggäys, (englanniksi tagging). Avainsanojen käyttö jäsentämiseen ja luokitte- Meemi. Yhteisöpalvelujen välittämä digitaalinen ketjukirje. luun, auttaa löytämään tiettyä asiaa käsittelevät materiaalit; merkkaus, mielipiteen- ilmaus sosiaalisen median aineistosta. Mese, mesettäminen. Pikaviestin, pikaviestintä esimerkiksi MSN Messenger / Win- dows Live Messenger -ohjelman avulla. Ubiikki. Jokapaikan tietotekniikka, sulautettu tietotekniikka. Metadata. Metatieto, tietoa tiedosta, piilotiedot, viitetiedot, jotka auttavat esimer- Vertaismedia. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa sisällöntuotantoa: tiedon ja uutis- kiksi yksilöimään ja luokittelemaan tietoa. Metatietoja ovat esimerkiksi tiedot kir- ten keräämistä, raportoimista, analysointia ja levittämistä, esimerkkinä yhteisöllises- joittajasta, tallennusmuodosta ja tallennushetkestä. ti vapaaehtoisvoimin tuotettu ilmainen sanakirja Wikipedia Mikroblogi. Verkkopalvelu, johon voi lähettää lyhyitä viestejä, esimerkkinä Twitter. Välittävät kohteet. Yhteisiä kohteita, joiden kautta ja avulla toiminta tapahtuu. Välittäviä kohteita voivat olla esimerkiksi suunnitelmat, raportit, esseet, luovat Moderaattori. Keskustelupalstan valvoja teokset, kehitysohjelmat jne. Moderointi. Järjestyksenpito jossakin palvelussa, esimerkiksi keskustelupalstalla. Wiki. Yhteisöllinen ryhmätyöväline ja verkkosivusto, jonne käyttäjät voivat tuottaa Parviäly (englanniksi collective intelligence, swarm intelligence, hive mind). aineistoa ja muokata sitä haluamallaan tavalla. Esimerkiksi verkkosanakirja Wikipe- Joukkoäly, ryhmän kollektiivinen älykkyys. dia on rakennettu wiki-alustaa hyödyntäen. Pitkä häntä, (englanniksi long tail). Pitkä häntä -ilmiö tarkoittaa esimerkiksi tuotevalikoiman valtaosaa, jonka tuotteet myyvät vähän, mutta yhteensä enem- Sanaston määrittelyissä on käytetty lähteinä tämän julkaisun kirjoittajien tekstejä män kuin hittituotteet. Tilastollisessa visuaalisessa kuvauksessa ilmiöstä muodos- tuu jyrkästi laskeva käyrä, joka jatkuu pitkänä ”häntänä”, mistä kuvaus on saanut sekä seuraavia: nimensä. Kangas P., Toivonen S. & Bäck A. : Googlen mainokset ja muita sosiaalisen Postaus. Materiaalin, viestin laittaminen verkkoon. median toimintamalleja. Espoo: VTT. Verkkojulkaisu: http://www.vtt.fi /inf/pdf/ Profiili. Piirteiden joukko, jotka liittyvät ihmiseen ja hänen tunnukseensa, tiedotteet/2007/T2369.pdf henkilökuva Matikainen Janne : Verkko kasvattajana. Helsinki: Palmenia Helsinki University Profilointi. Verkossa: luonnehdinta, henkilön kuvaaminen valituilla piirteillä Press. Sosiaalisen median sanasto 2010. Sanastokeskus TSK. Helsinki http://www.tsk.fi / Reflektoida. Tarkastella (taaksepäin), pohtia koettua, muistella tapahtunutta tiedostot/pdf/Sosiaalisen_median_sanasto Reflektointi. Tarkastelu, kokemusten pohdinta Wikipedia. www.wikipedia.org Sosiaalisen median ajattelutapa, (englanniksi social media mindset). Jatkuvas- ti muuttuva ja uuden tekniikan mahdollistama näkemys siitä, miten yhteiskunnassa, organisaatiossa ja ihmisten kesken on tapana toimia. Silmät auki sosiaaliseen mediaan

osiaalinen media on kohtauspaikka. Mitä siellä tapahtuu? Mitä se muuttaa? Kun jaan, niin saan, mutta mitä jakamalleni tiedolle tapah- tuu, mihin sitä käytetään ja millaiseksi se muuntuu, sitä ei pys- Sty ennustamaan. Sosiaalinen media luo itseään joka hetki, mutta sitä ei johda kukaan. Miten kannattaisi toimia, että siitä saa irti ja siellä pärjää?

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2011. ISBN 978-951-53-3344-5 (nid.) ISBN 978-951-53-3345-2 (PDF)