TUVJ 3/2011 Silmät Auki Sosiaaliseen Mediaan (Pdf)
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Silmät auki sosiaaliseen mediaan Toimittaneet Terhi Aaltonen-Ogbeide, Pentti Saastamoinen, Heikki Rainio ja Tero Vartiainen 2 3 Silmät auki sosiaaliseen mediaan 4 5 Silmät auki sosiaaliseen mediaan Toimittaneet Terhi Aaltonen-Ogbeide, Pentti Saastamoinen, Heikki Rainio ja Tero Vartiainen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2011 6 7 Kustantaja: Tulevaisuusvaliokunta Sisällysluettelo Eduskunta Puhelin (09) 4321 Faksi (09) 432 2140 Esipuhe. .6 tuv@eduskunta.fi www.eduskunta.fi Sosiaalinen media, yhteiskunta ja muuttuva minä Organisaatio ja sosiaalisen median ajattelutapa 1. painos Tiedosta, määrittele ja hyödynnä . .14 Risto Säntti & Petra Säntti Toimittaneet: Verkko saa kansalaisen äänen kuulumaan. .46 Terhi Aaltonen-Ogbeide, Pentti Saastamoinen, Heikki Rainio ja Tero Vartiainen Sanna Brauer & Ville Venäläinen Miksi ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa? . .64 Taitto, typografi a ja kansien suunnittelu: Janne Matikainen Hannele Laakso Tulevaisuuden minä rakentuu verkossa . .78 [email protected] Jarno M. Koponen Mitä on sosiaalisen median sosiaalisuus?. .94 Painotyö: Mikko Jäkälä & Samuli Pekkola Eduskunnan monistamo, huhtikuu 2011 Kosovon sota Wikipediassa . 112 Teemu Mikkonen SIdonta: Sosiaalinen media ja oppiminen Ässäsitojat, huhtikuu 2011 Tiedonluominen ja sosiaalinen media korkeakoulutuksessa Suorittamisesta yhdessä luomiseen ja arviointiin. 126 Kuvat: Hanni Muukkonen & Merja Bauters s. 20, 29 Risto Säntti ja Petra Säntti Avoimen oppimisen neljä tulevaisuutta sosiaalisessa mediassa . 146 s. 115 Teemu Mikkonen Jukka Purma, Teemu Leinonen & Tarmo Toikkanen s.138, 139 Hanni Muukkonen ja Merja Bauters Ketään ei voi pakottaa? s. 199, 200, 201, 202, 203, 204 Mikael Johnson Kokemuksia wikin käytöstä työyhteisössä. 164 s. 234 Sakari Tamminen, Asko Lehmuskallio ja Mikael Johnson Päivi Keränen & Milla Laasonen Wikiohjelmisto näyttötutkinnon suorittamisen tukena. 178 Tämä on toinen eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu yhteistyössä Anne-Maria Korhonen Tietotekniikan liiton etiikan ryhmän kanssa. Ensimmäinen oli Ville Elorannan Sosiaalinen media, lapset ja nuoret toimittama Silmät auki! Tietoyhteiskunnan uhat ja mahdollisuudet. Sosiaalinen media lasten ja nuorten arjessa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/ 2008. Tapaus Habbo Hotel . 188 Mikael Johnson ISBN 978-951-53-3344-5 (nid.) Tulevaisuuden kuluttajat siirtyvät verkkoon . 214 ISBN 978-951-53-3345-2 (PDF) Peppi Tervo-Hiltula Sosiaalinen media, laki ja oikeus Yksityisyyden haasteet sosiaalisessa mediassa. 228 Sakari Tamminen, Asko Lehmuskallio & Mikael Johnson Lähipoliisi tavoittaa virtuaalimaailmassakin. 244 Marko Forss 8 9 Tässä kirjassa tuodaan esille useita kiinnostavia näkökulmia sosi- Esipuhe aaliseen mediaan. Risto Säntti ja Petra Säntti kuvaavat artikkelissaan Organisaatio ämän kirjan kirjoittajat määrittelevät sosiaalisen median ja sosiaalisen median ajattelutapa – Tiedosta, määrittele ja hyödynnä verkossa tapahtuvaksi keskusteluksi, tiedonrakenteluksi ja kuinka käsitys johtamisesta muuttuu, kun organisaatiot siirtyvät sosi- tiedon jakamiseksi, joka vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan aaliseen mediaan. Jokainen joutuu kantamaan vastuuta johtamisesta toimintoihin. Käyttäjät luovat tekniikan avulla yhdessä sisäl- ja aiemmin vain johtajille kuuluneista tehtävistä, muun muassa osal- Ttöjä ja rakentavat ymmärrystä. Osallistujalla on mahdollisuus toimia listumaan laajasti päätöksentekoon. sekä kuluttajana että tuottajana. Heidän teesinsä on, että organisaatiot rakentuvat joustavasti osaa- Sosiaalinen media on muuttanut tapojamme olla yhteydessä, toi- misen suuntaisesti. Johtajat toimivat mahdollistajina ja tukijoina ja mia toisten kanssa, viettää aikaa, kertoa itsestämme, tehdä työtä, elää. linkittävät toimijoita toisiinsa. Johtamista – managementia – enem- Sosiaalista mediaa ei hallitse kukaan. Silti siellä voi toimia tietoi- män painottuu johtajuus – leadership. Et ehkä voi johtaa, mutta voit sesti ja hallitusti. Olla tietoinen sitä, mitä tekee, valmistella etukäteen, osoittaa johtajuutta ja vetää muita mukaasi: suunnata, sitouttaa, kan- sopia ja tehdä valintoja. Valmistautumista ovat esimerkiksi ilmiön ja nustaa, tukea ja mahdollistaa. sen rajojen puiminen ja niiden pohjalta yhdessä laaditut pelisäännöt. Asiakas ja toimittaja sulautuvat. Toimittajat tuottavat ennakoiden, Viime kädessä on kysymys etiikasta. Etiikkahan tarkoittaa valinto- tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, syvälle asiakkaiden toimin- ja. Valintamme kertovat etiikastamme: mitä pidämme hyvänä ja ta- taan sulautuneina ydinliiketoimintaa tukevia ratkaisuja. voiteltavana, mitä emme. Kun kysymys on yhteisöllisestä toiminnasta, Sanna Brauerin ja Ville Venäläisen mukaan tietoyhteiskunnan yhteisöllisesti tulee myös pohtia syvimpiä valintojamme, esimerkiksi keskeisimpiä arvoja ovat tulevaisuudessa mitä ilmeisimmin avoi- ihmiskäsitystä: millaiseen ihmiskäsitykseen valintamme perustuvat? muus ja vapaus. Yhteinen tieto ja sen muodostamisen prosessit ovat Sosiaalinen media mahdollistaa paljon. Uhka ei kuitenkaan ole vä- ensisijaisesti avoimia ja niihin tulee olla kaikilla kansalaisilla vapaa lineissä vaan meissä, tavoissamme käyttää niitä. Olla tietoinen tarkoit- pääsy ja vapaus osallistua. He kuvaavat artikkelissaan Omistajuudes- taa yksilön näkökulmasta, että tehdessäni valintoja olen tietoinen siitä, ta uusi osallisuus – Verkko saa kansalaisen äänen kuulumaan kokei- millaiseen hyvään pyrin. Ja siitä, mitä pahimmassa tapauksessa toi- lua, jonka Mikkelin kaupunki aloitti vuonna 2009 kuntalaisten kanssa. minnastani voi seurata. Vuoropuhelua harjoitettiin lähitapaamisissa ja sosiaalisessa medias- Tietoiseksi kasvamiseen tarvitaan ohjausta ja koulutusta, koulu- sa. Toimintakulttuurin muutos avoimempaan ei tapahdu kitkatta. Kat- tusta muun muassa medialukutaitoon. Sitä tämän julkaisun kirjoit- somopaikasta ja arvostelijan penkistä on vaikea luopua. Miten kasvaa tajatkin korostavat. Ohjauksesta taas nousee esiin kysymys, mihin valittajasta aktiiviseksi toimijaksi, mistä löytyvät kiinnostuneiden hei- ohjaamme? Millaiseen ihmiskäsitykseen perustamme ajattelumme? mot, he kysyvät. Verkon upeus on jakamisessa. Riemullista on se, että ei kahmita it- Janne Matikainen tekee artikkelissaan Sosiaalisen median motii- selle vaan jokaisella on mahdollisuus napata jotain itselleen ja raken- vit ja arvot – Miksi ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa? kiinnostavan taa sen pohjalta jotain uutta. Pelot liittyvät siihen, kuinka saadakseen vertailun motiiveista: mikä saa ihmisiä viettämään aikaa sosiaalisessa itselleen on jaettava muille. Tulee läpinäkyvyyden vaatimus. Jaetut mediassa ja tuottamaan sisältöä ilmaiseksi? Millaisia arvoja sen taka- asiat jatkavat elämäänsä jossain toisaalla ja muuntuvat taas uusiin na on? Hänen teesinsä on, että sosiaalinen tai yhteisöllinen media on muotoihin, joita kukaan ei pysty ennustamaan. Missä menevät silloin yksilölähtöistä mediaa, mutta se perustuu paljolti verkostoille. Yksilöl- rajat? Mitä asioita kerron muille? Entä mitä tapahtuu heille, jotka eivät liset ja yhteisölliset motiivit, esimerkiksi itseilmaisu ja tietojen taitojen käytä sosiaalista mediaa? jakaminen, kietoutuvat yhteen. ”Internetin yhtenäiskulttuuria on mahdotonta Suomesta ohjata, Tärkeää sosiaalisessa mediassa näyttäisi olevan avoimuus muutok- mutta suomalaisten yhteisöjen sivistystasoon voimme hitaasti vai- selle ja itsensä korostaminen, jolloin sosiaalisuus rakentuu paljolti yk- kuttaa. Jos ihmiset ovat sivistyneitä – toisiaan tukevia ja empaattisia silöiden kautta. – verkkoyhteisö voi olla loistava oppimisympäristö ja sivistää edelleen Jarno M. Koposen mukaan Tulevaisuuden minä rakentuu verkos- jäseniään. Jos taas keskustelun ja yhteistoiminnan lähtötaso on liian sa. Tulevaisuusulottuvuus on tärkeä osa sosiaalisten verkkoympäris- matala, osallistuminen ei ylevöitä ketään”, kirjoittavat Jukka Purma, töjen viehätysvoimaa, sillä ihmiset eivät ole kiinnostuneita ainoastaan Teemu Leinonen ja Tarmo Toikkanen. siitä mitä he ovat vaan siitä, mitä heistä voi tulla. Minäämme voi tar- 10 11 kastella tulevaisuuteen suuntautuneena keskusteluna, joka tallentuu lähestymistapaa, jonka sosiaalisen median työkalut mahdollistavat. verkkoympäristöihin ainutlaatuisella tavalla. Minämme – itsellemme Trialogisessa oppimisessa työskennellään yhteisöllisesti monimut- ja muille ilmenevä identiteettimme – muodostuu vuorovaikutteisista, kaisten kohteiden parissa ja luodaan tietoa yhdessä. vaihtoehtoisista tarinoista. Olemme tottuneet yksilölliseen tiedon luomiseen ja yksilön ar- Jarno M Koposen teesi on, että yksilö tuo digitaalisissa sosiaalisissa viointiin. Mitä tapahtuu kun useiden toimijoiden tulee luoda tietoa todellisuuksissa aktiivisesti esille tulevaisuudentoiveitaan, pelkojaan, yhdessä? Mitä tapahtuu, kun yritetään yhdistää korkeakoulutuksen päämääriään ja aikeitaan. Ihmisen kuva hänen mahdollisista tulevai- vahvasti yksilön suorittamista korostavat arviointimenetelmät ja suuksistaan muodostuu omaa toimintaa koskevien arvioiden, pää- kriteerit sosiaalisen median yhteisöllisyyteen, kanssakäymiseen ja telmien ja tulkintojen sekä muiden reaktioita koskevien tulkintojen jakamiseen? yhteisvaikutuksesta. He kysyvät, millä perusteilla arvioidaan yhteisöllistä työstämistä? Yksilön luoma tieto tuottaa taloudellista hyötyä verkkopalveluiden Yhdistävätkö uudet työtavat työelämää ja korkeakoulutusta? Miten ylläpitäjille ja kolmansille osapuolille kuten mainostajille, markkinoi- ratkaistaan uuden tiedon omistajuus ja omistusoikeudet? jille ja tuotekehittäjille, muttei yksilöille itselleen. Jukka Purma, Teemu Leinonen ja Tarmo Toikkanen