Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos

ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS

VUOSIKERTOMUS 2016 Sisältö

1 Toimitusjohtajan katsaus

2 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

2 Etla täytti 70 vuotta

4 2016 – jälleen hyvä vuosi Etlan tutkimustyössä

8 Ennusteet ovat tärkeä osa Etlan tutkimustoimintaa

8 Euroframe: euroalueen toipuminen alkoi vihdoin

8 Useita isoja tutkimushankkeita meneillään

9 Mukana strategisissa hankkeissa

10 Etlan Heli Koski on yksi akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajista

12 Nobelistien säihkettä ja sanan säilää Etlan ja EVAn iltapäivässä

14 Tutkimuslaitosten medianäkyvyys vuonna 2016

14 Talous ja hallinto

16 Liitteet

16 1 Kannatusyhdistyksen valtuuskunta ja hallitus

17 2 Henkilöstö

18 3 Etlan sarjoissa ilmestyneet julkaisut

21 4 Artikkelit ja julkaisut muissa kuin Etlan sarjoissa

23 5 Seminaareja Etlassa

24 6 Esitelmiä ja alustuksia

32 7 Asiantuntijatehtävät, lausunnot, kuulemiset

35 8 Tuloslaskelma ja tase

Sisältö Toimitusjohtajan katsaus

Suomen talous osoitti vihdoin kohentumisen merk- kejä vuonna 2016, neljä vuotta jatkuneen taantuman ja paikallaan polkemisen jälkeen. Tuotanto kasvoi 1,4 prosenttia ja työllisyys lisääntyi runsaalla 10 000 hen- gellä. Kasvu perustui pääosin yksityiseen kulutukseen ja vilkastuneeseen rakentamiseen. Yksittäisiä yrityk- siä koskeneista positiivisista uutisista huolimatta vienti ei vieläkään lähtenyt kunnolla vetämään. Talouspolitiikan keskeisin saavutus oli ns. kilpai- lukykysopimus, joka parantaa Suomen kustannuskil- pailukykyä noin 3,5 prosenttia. Jos palkkamaltti- jat kuu lähivuosina, kilpailukyky voi palautua likimain 2000-luvun alun tasolle kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Ainakin kuluvana vuonna ja ensi kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Etlan tutkijat vuonna myös vientimarkkinoiden kasvu näyttäisi var- julkaisivat useita artikkeleita arvostetuissa vertais- sin kohtuulliselta. Viennin ja investointien piristymi- arvioiduissa aikakauskirjoissa. selle on siten aiempaa paremmat edellytykset. Etla osallistui aktiivisesti myös talouspoliittiseen Kilpailukykysopimuksen hinta oli kuitenkin se, keskusteluun. Annoimme lausuntoja hallitukselle ja että hallitus sitoutui viemään eteenpäin vain sellaisia eduskunnalle sekä otimme oma-aloitteisesti kantaa työmarkkinoiden uudistushankkeita, joista se pääsee moniin politiikkakysymyksiin. Tuimme hallituksen fi- yhteisymmärrykseen työmarkkinaosapuolten kanssa. nanssipolitiikan yleislinjaa. Korostimme rakenneuu- Tämä on hyvin ongelmallinen asetelma. Eduskunnan distusten välttämättömyyttä ja teimme ehdotuksia enemmistöön nojaavan hallituksen tulisi kyetä päät- niiden toteuttamisesta. Kritisoimme koulutuksen ja tämään tarpeellisiksi arvioiduista uudistuksista. Hal- tutkimuksen menojen liiallista leikkaamista. Politiik- litus toteutti ja valmisteli toisaalta useita tärkeitä uu- kasuosituksemme hallituksen puolivälin tarkastelua distuksia. Kauppojen aukioloajat vapautuivat vuoden varten koottiin vuoden 2017 tammikuussa julkistet- alussa, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tuun ”Muistioita hallitukselle” -raporttiin. lyhennettiin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen erittäin Etlalle vuosi 2016 oli kolmella tavalla todellinen merkittävän uudistuksen valmistelua jatkettiin. merkkivuosi. Etla muutti helmikuussa uusiin tiloihin Vaikka kasvu Suomen päämarkkina-alueilla pysyi Arkadiankadulle. Elokuussa vietettiin 70-vuotisjuhlaa. kohtuullisena vuonna 2016, poliittinen kehitys nosti Lokakuussa Etlan pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle, esille merkittäviä riskejä. Britannian Brexit-kansanää- professori Bengt Holmströmille myönnettiin ensim- nestyksen tulos merkitsee Euroopan unionin talou- mäisenä suomalaisena Nobelin taloustieteen dellista ja poliittista heikkenemistä. Donald Trumpin palkinto. valinta Yhdysvaltain presidentiksi tuo uudenlaisen Voimme olla monella tavalla tyytyväisiä toimin- arvaamattoman tekijän kansainväliseen kehitykseen. taamme. Tutkimustyömme laatu ja relevanssi ovat Monissa Euroopan maissa populistiset, kansainväli- saaneet positiivista palautetta. Olemme menesty- seen vaihdantaan kriittisesti suhtautuvat poliittiset neet hyvin projektirahoituksen hankinnassa. Kan- liikkeet vahvistivat asemiaan. natusyhdistys päätti vahvistaa laitoksen perusrahoi- Etlan tutkimustyö jatkui valituilla painoalueilla tusta. Kiitän lämpimästi rahoittajiamme sekä kaikkia määrätietoisesti. Julkaisuissa tarkasteltiin mm. suur- laitoksessa työskennelleitä hyvästä työstä ja ten yritysten merkitystä ja startup-yritysten kasvua, mukavan työilmapiirin ylläpitämisestä. erilaisen yrittäjyyden vaikutusta tuottavuuteen, inno- vaatiotukien vaikutuksia sekä taloustutkimuksen vai- Vesa Vihriälä kutusta päätöksenteossa. Teimme oman arviomme toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan katsaus 1 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

ETLA TÄYTTI 70 VUOTTA ta, jonka mekanismeja ei tarkasti tunneta eikä niitä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos aloitti toimintansa 1. pystytä yksityiskohtaisesti kuvaamaan. Siksi ihmiset elokuuta 1946 nimellä Taloudellinen Tutkimuskeskus, eivät kykene opettamaan sitä koneille, mutta hermo- joten vuonna 2016 tuli kuluneeksi 70 vuotta laitok- verkkojen toimintaa jäljittelevä tekoäly voi oppia sen perustamisesta. Merkkivuotta juhlistettiin julkis- sen itse. tamalla juhlakirja sekä järjestämällä 29. elokuuta juh- Digitaalisten teknologioiden kehityksen kiihtyes- laseminaari Helsingin yliopiston perinteistä rikkaassa sä edessä on valtava uusi haaste. Ihmisten kykyjen juhlasalissa. Noin 600 juhlavierasta kuuli Massachu- ja taitojen, organisaatioiden ja instituutioiden kehi- setts Institute of Technologyn (MIT) professorin Erik tys laahaa perässä. Miljoonat ihmiset ovat vaarassa Brynjolfssonin juhlaesitelmän, jonka aiheena oli The pudota kelkasta. Perinteisellä politiikalla ei kyetä rat- Second Wave of The Second Machine Age eli toisen kaisemaan tätä ongelmaa. Talous ja yhteiskunta on konekauden toinen aalto. keksittävä uudelleen, jotta pysymme teknologian Brynjolfssonin mukaan ensimmäinen konekau- nopeutuvan muutoksen tahdissa. si eli teollinen vallankumous merkitsi ihmisten käy- Brynjolfsson luetteli muutamia avoimia kysymyk- tössä olevan fyysisen voiman kasvua. Ensimmäisellä siä, joihin kaivataan vastausta: Mihin tehtäviin, am- konekaudella uudet koneet valtaosaltaan täydensi- matteihin ja toimialoihin konekauden toinen aalto vät ihmisiä. Toisessa konekaudessa kyse on henkisen vaikuttaa eniten? Millaiset seuraukset muutoksesta voiman lisääntymisestä. Uudet koneet täydentävät ih- on taloudelle ja yhteiskunnalle? Millaisella politiikal- misiä, mutta kasvavassa määrin myös korvaavat heitä. la voidaan maksimoida teknologisen kehityksen hyö- Toisella konekaudella on toistaiseksi tunnistet- dyt ja mahdollisuudet ja minimoida samalla haitat ja tavissa kaksi aaltoa. Ensimmäiselle aallolle on tun- riskit? Ja lopulta: minkälaisen yhteiskunnan me viime nusomaista se, että ihmiset opettivat koneille, mitä kädessä haluamme? tiesivät ja osasivat. Ensimmäisen vaiheen kehitystä Professori Erik Brynjolfssonin koko juhlaesitelmä rajoitti ns. Polanyin paradoksi: ihmiset tietävät enem- on katsottavissa verkossa osoitteessa: https://vimeo. män kuin osaavat kertoa. Ja jos tietoa ei voi pukea com/181147447. sanoiksi, sitä ei voi opettaa koneille. Tervehdyspuheen juhlaseminaarissa piti Etlan Toiselle aallolle tunnusomaisia ovat koneet, jotka hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Hän koros- oppivat itse. Kasvojen tunnistus on esimerkki taidos- ti elinkeinoelämälle olevan tärkeää, että yritykset, järjestöt ja politiikan päättäjät voivat perustaa rat- kaisunsa mahdollisimman hyvään ja monipuoliseen ymmärrykseen Suomen kansantaloudesta sekä sei- koista, jotka vaikuttavat sen menestykseen. Elinkei- noelämä haluaa pitkäjänteisellä rahoituksellaan varmistaa, että tutkimus luo elinkeinoelämän kannalta olennaisista asioista uutta tietoa, josta on hyötyä käytännön päätöksenteossa. Tietoa tarvitaan erityisesti murrosvaiheissa, kun tapahtuu uusia asioita ja maailma näyttää toimivan aiemmasta poikkeavalla tavalla, kuten Etlan täyttäes- sä 70 vuotta. Meneillään olevan murroksen tausta on epäilemättä monitahoinen, eikä sen luonnetta sel- västikään vielä ymmärretä kovin hyvin. Yksi yhteinen Jorma Ollila, Erik Brynjolfsson ja Vesa Vihriälä. nimittäjä näyttää kuitenkin olevan laajalle levinnyt

2 Etla vuonna 2016 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

tu hyödyntää siinä laajuudessa kuin olisi periaattees- sa mahdollista. Ongelmiin on kuitenkin havahduttu. Reformipyr- kimykset ovat johtaneet merkittäviin uudistuksiin. Näistä suurin on ns. strategisen tutkimuksen rahoi- tusvälineen luominen Suomen Akatemian yhtey- teen vuonna 2014. Sen tarkoituksena on mahdol- listaa politiikkaa tukeva pitkäjännitteinen tutkimus valtioneuvoston päättämistä laajoista teemoista. Val- tioneuvoston kanslian käyttöön on vastaavasti luotu kevyemmin hallinnoitu rahoitusmekanismi nopeam- pia selvitystarpeita varten. 70-vuotisjuhlien ei tarvitse olla haudanvakava tilaisuus. Uudet rahoitusvälineet ovat näytön paikka tutki- joille ja tutkimuslaitoksille. Hankkeiden toteuttajien Kuvassa vasemmalta Jukka Kola, Alexander Stubb, on olennaista pitää mielessään työn käytännöllinen Erkki Liikanen, Olli Rehn, Bengt Holmström, tarkoitus, tutkimuksen laadusta tinkimättä. Vastuu Seppo Honkapohja ja Matti Alahuhta. tutkimustiedon hyödyntämisestä päätöksenteos- sa on kuitenkin aina poliitikoilla. Heidän pitää nähdä tietoon perustuvan päätöksenteon pidemmän tähtäi- pelko siitä, että tekninen kehitys, kilpailu ja globali- men edut. saatio eivät synnyttäisikään vaurautta ja hyvinvoin- Seminaarivieraat saivat mukaansa juhlakirjan tia sillä tavalla kuin viime vuosikymmeninä on totut- ”Taloustutkimus päätöksenteon tukena”, jossa valo- tu ajattelemaan. tetaan useasta näkökulmasta Muutokseen liittyy suuria haasteita, joiden hal- taloustieteellisen tiedon hyö- litsemiseen tarvitaan hyvää politiikkaa. Epärealistiset dyntämiseen liittyviä kysymyk- pyrkimykset kahlita teknologian kehitystä ja markki- siä Suomessa. Kirjoittajina on namekanismin toimintaa vahingoittaisivat kuitenkin Etlan tutkijoiden ohella kolme talouden kykyä luoda vaurautta ja pahimmillaan hei- ulkopuolista ekonomistia: Six- kentäisivät juuri niiden asemaa, joita vanhaan taker- ten Korkman, Jukka Pekkarinen tumalla halutaan suojata. ja Juhana Vartiainen. Heillä kai- Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän esitelmän killa on laaja kokemus sekä tut- aihe oli Tutkimus talouspolitiikan tukena. Hän arvioi, kimuksesta että talouspolitiikan että Suomessa tutkimustiedon rooli talous- ja yhteis- valmistelusta. Lisäksi Suomen kuntapolitiikan päätöksenteossa on ollut tarpeetto- tutkimusjärjestelmään perehty- man heikko. Tärkeitä uudistuksia on tehty ilman kun- nyt professori Karl-Erik Michel- non taustatutkimusta ja vaikutusarvioita ja toisaalta sen arvioi taloudellisten tutkimuslaitosten roolia huolellinenkin analyysi on jäänyt vaille vaikutusta. Suomen talouspolitiikan muotoutumisessa. Yksi syy tilanteeseen on se, että taloustieteellisen Kirja on ladattavissa verkosta osoitteesta pub. tutkimuksen tarjonta on Suomessa vähäistä moneen etla.fi/ETLA-B273.pdf muuhun maahan verrattuna. Suomessa on esimerkiksi vain noin 50 taloustieteen professoria kun muissa Pohjoismaissa heitä on 150–200. Isompi ongelma Timo Nikinmaa on kuitenkin kysyntäpuolella: tutkimusta ei ole halut-

Etla vuonna 2016 3 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

2016 – JÄLLEEN HYVÄ VUOSI ETLAN että riittävä sopeutusten määrä ja vaikutukset talou- TUTKIMUSTYÖSSÄ delliseen toimeliaisuuteen voivat olla huomattavas- Vuonna 2016 Etla julkaisi kaikkiaan 45 tutkimusta kir- ti pienempiä, jos talouskasvu osoittautuu odotettua jana, raporttina, muistiona ja Working Paper-julkai- voimakkaammaksi. Positiivisempien kasvuodotusten suna. Tutkimuksia julkaistiin paljon myös muissa kuin aikaansaaminen voisi siten luoda edellytyksiä sopeu- Etlan omissa sarjoissa. Ohessa muutamia poimintoja tusten toteuttamiseen lievempänä ja myöhemmin. näistä tutkimuksista ja selvityksistä. Työn määrä: Miksi Suomessa pitäisi tehdä The EU’s Fiscal Targets and their Economic Impact enemmän työtä? in Finland Taloudessa tehtävän työn määrä oli jo vuonna 2015 Julkisen talouden suunnitelman mukaiset sopeutus- paljon esillä Suomessa. Hallituksen pyrkimyksiä lisätä toimet e�vät riitä oikaisemaan Suomen rakenteellis- kokonaistyöpanosta mm. rajoittamalla lomien ja ar- ta rahoitusasemaa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen kivapaiden määrää sekä alen- mukaiseksi, kuului arvio 26.1. Etlan julkistamassa tut- tamalla työvoimakustannuksia kimuksessa (ETLA Working Papers 33). Henri Keränen kritisoitiin laajasti. ja Tero Kuusi selvittivät syksyllä 2015 sopeutuksien 18.2. julkaistussa raportis- ajoitukseen ja kohdentamiseen liittyviä kysymyksiä sa (ETLA Raportit 50) kuvataan, talouspolitiikan arviointineuvoston ja valtiontalou- kuinka paljon työtä Suomes- den tarkastusviraston toimeksiannosta. He arvioivat sa tehdään ja pyritään perus- ensi kertaa Suomessa makroekonometrisen mallin telemaan, miksi nykytilantees- avulla, millaisia ovat erilaisten sa työn määrän lisääminen on sopeutustoimenpiteiden ker- hyödyllistä ja tärkeää. Lisäk- roinvaikutukset, kun myös to- si Antti Kauhasen ja Vesa Vih- teuttamisajankohdan suhdan- riälän laatima raportti selvittää, netilanne otetaan huomioon. miksi työn jakamisen idea ei toimi ja miksi työvoima- Tutkimustuloksien valossa kustannusten alentaminen olisi perusteltua. EU:n finanssipoliittisten sään- töjen edellyttämä sopeutus- Arvio yhteiskuntasopimuksen taloudellisista tarve on varsin suuri. Tulokset vaikutuksista osoittavat lisäksi, että laskusuh- 4.3. julkaistun selvityksen (ETLA Muistio 44) mukaan danteissa tehtävissä sopeutuk- yhteiskuntasopimus (kiky) parantaa työllisyyttä ja sissa julkisten kulutus- ja inves- taloudellista toimeliaisuutta tointimenojen vähentäminen on ollut historiallisesti sekä vahvistaa julkisen talouden huonompi vaihtoehto kuin julkisten tulojen nostami- tasapainoa. nen tai tulonsiirtojen vähentäminen. Siten toimenpi- Henri Keränen ja Markku teiden kohdistaminen syksyn 2015 JTS:n mukaisesti Lehmus kirjoittavat selvitykses- pääosin nettotuloihin (verojen ja maksujen nostoon sään, että valtiovarainministeri- ja tulonsiirtojen leikkauksiin) on perusteltua talou- ön arvio 35 000 lisätyöpaikasta dellisen toimeliaisuuden ylläpitämisen näkökulmasta. on täysin mahdollinen, mutta to- Lopulta sopeutusten järkevä mitoitus ja ajoitus dennäköisesti vaikutus jää jonkin riippuvat kuitenkin toimenpiteistä, joita kasvun käyn- verran pienemmäksi. Bkt-vaiku- nistämiseksi tehdään. Tulokset nimittäin osoittavat, tuksen arvioidaan olevan aluksi

4 Etla vuonna 2016 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

negatiivinen, mutta kääntyvän positiiviseksi runsaan kaluilla terveydenhuollon palvelui- vuoden kuluttua. Julkistalous vahvistuu selvityksen hin, sillä nykyisen sote-uudistuksen mukaan – eri kerrannaisvaikutukset huomioon otta- tueksi tarvitaan monenlaisia mitta- en – kuitenkin todennäköisesti jonkin verran enem- reita ja uudenlaisia avauksia. män kuin valtiovarainministeriön arvioimalla 600 Arvoketjuanalyysimenetelmiä miljoonalla eurolla. Sopeutumisvaiheessa reaaliansi- sovelletaan kolmeen eri tervey- oiden arvioidaan supistuvan ilman veronkevennyksiä denhuollon palveluun. Etlatiedon laajasti, mutta eniten julkisen sektorin työntekijöillä. tutkijoiden Annu Kotirannan, Mart- ti Kulvikin ja Timo Seppälän saa- Sote – enemmän, paremmin ja halvemmalla? mien tulosten valossa arvoketju- Paljon puhutun sosiaali- ja terveydenhuollon sote- analyysi on helposti sovellettavissa uudistuksen tavoitteita ja keinoja eri näkökulmista makrotasolla, mutta mikrotasol- arvioidaan 23.3. julkaistussa tutkimuksessa (Other la ongelmana on terveydenhuollon nykymuotoisten Articles 739). Etlasta Antti Kauhasen, Annu Kotiran- tietojärjestelmien sirpaleinen tiedontuotto. Arvoket- nan, Martti Kulvikin, Jukka Lassilan ja Tarmo Valko- jutarkastelu nosti esille muun muassa sen, että -ar sen koostamassa tutkimuksessa muun muassa analy- vonluonti terveydenhuollossa on hyvin paikallista, soidaan sote-uudistuksessa keskeisellä sijalla olevien olipa tuottajana yksityinen tai julkinen toimija. kannustinjärjestelmien rakentamisen vaikeuksia sekä raportoidaan laajan tuottajakyselyn tuloksia. Financial Technology for Industrial Renewal Julkaisu on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutki- 16.6. julkaistussa tutkimuksessa (ETLA B272) esitel- mustoiminnan hankkeita. (VNK 15/2016) lään kokonaan uudenlainen sijoitusinstrumentti. Se valjastaa niin institutionaalisten ETLAnow: A Model for Forecasting with Big Data – suursijoittajien kuin julkisten toi- Forecasting Unemployment with Google Searches mijoidenkin pääomapanoksia pe- in Europe rinteisten teollisuusalojen uudis- Joonas Tuhkurin 25.5. julkistettu raportti (ETLA Ra- tamiseen sekä uusien teollisten portit 54) esittelee laajaa ETLAnow-projektia, joka on ekosysteemien kasvun edistämi- suuria tietomassoja hyödyntävä talousennuste. Täl- seen. lä hetkellä ETLAnow tuottaa joka aamu uuden ennus- Testiympäristönä kehitystyöl- teen työttömyyden kehityksestä kaikissa EU-28-mais- le on hyödynnetty suomalaisen sa hyödyntäen Googlen hakuaineistoja. ETLAnow on cleantechin kolmea eri ekosystee- ensimmäinen internetin suuria aineistoja hyödyntävä miä: älykkäitä verkkoja, älykästä talousennuste, joka on julkisesti saatavilla. ETLAnow liikennettä ja vihreää kemiaa. Si- julkistettiin Euroopan parlamentissa Brysselissä tou- joitusinstrumentin ja sen käyttöönoton lisäksi kirjas- kokuun 25. päivä, ja se herätti suurta kiinnostusta. sa tarjotaan myös strategisia johtopäätöksiä suomalaisen cleantechin kilpailukyvyn parantamiseksi. Kirja Harsoa ja hallintoa – terveysarvoketjujen anatomiaa on osa Tekesin rahoittamaa ns. FiDiPro-hanketta (Fin- nish Distinguished Professor Project ”Towards Value Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen kehittämä arvo- Capture and Investability – A Roadmap for Finnish ketjuanalyysi on saanut ansaittua huomiota sekä yri- Cleantech”) ja se on tehty yhteistyössä Etlan ja Uni- tyksiltä, julkiselta hallinnolta että kansainvälisiltä versity of Michiganin Ross School of Businessin pro- kauppajärjestöiltä. Tässä 8.6. julkaistussa raportissa fessori Peter Adriaensin kanssa. Toinen kirjan kirjoit- (ETLA B271) pureudutaan Etlan arvoketjuanalyysityö- tajista, Antti-Jussi Tahvanainen on Etlatiedon tutkija.

Etla vuonna 2016 5 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

Brexit ja Suomen talous näkökulmasta taloustieteellisen tiedon hyödyntä- Britannian ero EU:sta (Brexit) vaikuttaa Suomeen miseen liittyviä kysymyksiä Suomessa. Kirjoittajina Britannian talouden supistumisen ja siihen liittyvi- on Etlan tutkijoiden ohella kolme ekonomistia, joilla en globaalien vaikutusten yhteisvaikutuksen kaut- on laaja kokemus sekä tutkimuksesta että talous- ta. 23.8. julkistetun selvityksen (ETLA Muistio 48) politiikan valmistelusta. Lisäksi Suomen tutkimusjär- mukaan vaikutukset Suomeen ovat jossain määrin jestelmään perehtynyt ulkopuolinen tutkija arvioi myönteisemmät kuin muissa tarkastelluissa mais- taloudellisten tutkimuslaitosten roolia Suomen sa. Ero johtuu siitä, että Suo- talouspolitiikan muotoutumisessa. men hintakilpailukyky paranee verrokkeja enemmän. Lisäk- Growing Pains of Industrial Renewal – si Suomen vientimarkkinoiden Case Nordic Cleantech rakenne painottuu Brexitistä Uusimmat arviot asettavat Suomen kilpailukyvyn hyötyviin maihin kuten Kiinaan cleantech-alueella maailman parhaimman kolmen ja Venäjään, mikä nostaa vien- maan joukkoon Yhdysvaltojen ja Israelin rinnalle. nin määrää perusuraan verrat- Cleantech-ratkaisut on nostettu myös hallitusohjel- tuna. maan uusien työpaikkojen ja Markku Lehmuksen ja Paa- talouden kehityssuunnan kään- vo Sunin laatiman selvityksen tämisen toivossa. simuloinneissa Suomen vien- 26.9. julkaistun rapor- titeollisuus pystyy valtaamaan tin (ETLA Raportit 58) tulok- Britannian häviämiä markkinoita itselleen, mikä vai- set antavat aihetta keskuste- kuttaa tutkijoiden mukaan optimistiselta. Brexit saat- lulle. Etlatiedon tutkijoiden taa myös johtaa EU:n yhtenäisyyden heikentymiseen Antti-Jussi Tahvanaisen ja Annu ja huonommin toimiviin sisämarkkinoihin, ja tutkijoi- Kotirannan mukaan eri clean- den mukaan mahdollisuus selvästi huonompaan tech-ekosysteemien sisäiset te- kehitykseen onkin varteenotettava. ollisuusrakenteet eroavat toi- sistaan merkittävästi. Siinä Taloustutkimus päätöksenteon tukena missä molemmat älyratkaisujen ympärille rakentu- Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla tuli vuonna 2016 neet ekosysteemit osoittavat vahvoja poikkiteollisia toimineeksi 70 vuotta. Laitoksen toimintaa ovat mää- arvoketjurakenteita, ei biotalouden rakenteista löy- rittäneet kulloinkin tärkeiksi koetut tiedon tarpeet, detty juuri minkäänlaisia todisteita. Biotaloudesta taloustieteen opit ja käytettävissä olleiden tutkimus- ei siis ole tutkijoiden mukaan odotettavissa suoma- menetelmien luonne sekä rahoituksen saatavuus. laisen talouden veturia ainakaan lyhyellä aikavälillä. Toiminnan tarkoitus on kuitenkin pysynyt poh- Molemmat älyekosysteemitkin kärsivät vielä kasvu- jimmiltaan samana. Tavoitteena on ollut tuottaa pää- kivuista. töksentekoa palvelevaa hyödyllistä, luotettavaa tietoa taloustieteen keinoin. Tärkeimmät kohderyhmät Tuottavia yrityksiä perustavat yrittäjät ovat olleet taloudellisen toiminnan ehtoihin vaikutta- Suomen talous kärsii pitkittyneestä tuottavuuskehi- vat poliittiset päättäjät, heitä tukeva hallintokoneisto tyksen alamäestä ja tilanteen korjautumiseen tarvi- sekä etujärjestöt. taan nyt tavallista enemmän uusien yritysten tarjo- Vesa Vihriälän toimittaman, 25.8. julkaistun teok- amaa vetoapua. Näin arvioidaan 6.10. julkaistussa sen (ETLA B273) tarkoitus on valottaa useammasta raportissa (ETLA Muistio 49), jossa Mika Maliranta

6 Etla vuonna 2016 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

tutkii, mistä sellaisten yritysten yrittäjät tulevat ja kasvu rahoitetaan rahastoja purkamalla. Jukka Lassi- millaisia he ovat. Tutkimusta varten rakennettiin uu- lan, Niku Määttäsen ja Tarmo Valkosen tekemän sel- denlainen suomalainen pitkit- vityksen mukaan uudistus edellyttää kuitenkin pitkäl- täinen omistaja-työnantaja- lä aikavälillä työeläkemaksujen tuntuvaa nostamista. työntekijä aineisto (FLOWN). Myös yksityinen kulutus olisi lopulta pienempi kuin Tutkimuksessa on keskityt- nykyistä indeksiä noudatettaessa. ty osakeyhtiömuotoisiin yrityk- Indeksikorotusten suurentaminen olisi selvityk- siin, joissa on yksi pääomistaja, sen mukaan myös hyvin kömpelöä suhdannepoli- joka työskentelee yritykses- tiikkaa, sillä se kasvattaa eläkkeitä hitaasti, mutta sään ja on palkannut vähintään pysyvästi. Uudistukseen liittyvät elvyttävät vaikutuk- yhden työntekijän. Tyypillises- set eivät riitä rahoittamaan sitä. Lisäksi suurimpia ti nämä yrittäjät ovat aikaisem- hyötyjiä indeksimuutoksesta olisivat juuri eläkkeel- min työskennelleet jossain kor- le siirtymässä olevat ikäluokat. Hyöty pienenee, kun kean tuottavuuden yrityksessä, siirrytään nuorempiin ikäluokkiin eli kaikki tulevat mikä on voimakkaassa positiivisessa yhteydessä hä- sukupolvet häviäisivät muutoksesta. nen nykyisen oman yrityksensä tuottavuuden ja hen- kiinjäämisen kanssa. Yrittäjän korkea-asteen koulutus Kasvun nälkä – pääomasijoitetut yritykset tekniseltä alalta ennustaa myös yritykselle korkeaa muutosagentteina tuottavuutta, tutkimuksessa arvioidaan. 16. joulukuuta Tekes ja Suomen pääomasijoitusyh- distys julkaisivat Etlan tekemän selvityksen pääoma- Suomi globaaleissa arvoketjuissa sijoittamisesta. Selvityksen mukaan Suomeen ei teh- Arvonlisäpohjainen analyysi muuttaa kuvaa Suomen dä riittävästi pidemmälle tulevaisuuteen kurkottavia tärkeimmistä kauppakumppaneista ja taloutemme investointeja eivätkä ne aina kansainvälisistä riippuvuussuhteista. 30.11. julkais- edistä rakenteellista uudistu- tun raportin (ETLA Raportit 62) perusteella Suomen mista. Pääomasijoittaminen talouskasvu on vahvasti riippuvainen Kiinan ja Yhdys- tarjoaa kuitenkin tutkijoiden valtain loppukysynnästä. mukaan ratkaisuja tähän haas- Jyrki Ali-Yrkön, Petri Rouvisen, Pekka Singon ja teeseen. Joonas Tuhkurin tekemän selvityksen mukaan run- Mika Pajarisen, Petri Rou- saat 10 prosenttia Suomen arvonlisäpohjaisesti mita- visen ja Ilkka Ylhäisen teke- tusta viennistä päätyy lopulta Kiinaan ja lähes saman mässä kirjassa tutkitaan suo- verran Yhdysvaltoihin. EU-28 -maiden yhteenlaskettu malaisten pääomasijoittajien loppukysyntä on kuitenkin edelleen näitä yksittäisiä ja Tekesin kansantaloudellisia maita merkittävämpi. rooleja useista eri näkökulmis- ta. Sijoittajat ovat positiivisia voimia kotimaisen työl- Työeläkeindeksin palauttaminen palkkaindeksiksi lisyyden ja tuottavuuden näkökulmista ja he lisäävät tulisi kalliiksi kohteidensa kasvuhaluja ja -kykyjä. Pääomasijoitta- 8.12. julkaistussa selvityksessä (ETLA Muistio 51) jilla on tutkijoiden mukaan myös epäsuorempi roo- todetaan, että työeläkeindeksiä koskevan kansalais- li yrityskentän luovan uudistumisen edistämisessä ja aloitteen toteuttaminen voi alkuvaiheessa kasvat- uuden tiedon hyödyntämisessä, mikä taas on pitkän taa yksityistä kulutusta ja valtion verotuloja – varsin- aikavälin hyvinvoinnin lisääntymisen tärkein yksittäi- kin, jos indeksimuutoksen aiheuttama eläkemenon nen selittäjä.

Etla vuonna 2016 7 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

ENNUSTEET OVAT TÄRKEÄ OSA ETLAN Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos on julkaissut TUTKIMUSTOIMINTAA suhdanne-ennusteita vuodesta 1971 alkaen. Etla julkisti vuonna 2016 kaksi omaa suhdanne-en- nustetta: 22. maaliskuuta sekä 27. syyskuuta. EUROFRAME: EUROALUEEN TOIPUMINEN Aiempien vuosien tapaan Markku Kotilaisen ALKOI VIHDOIN johtama ennusteryhmä seuraa ja ennakoi yleistä ta- Kymmenen riippumattoman eurooppalaisen tutki- loudellista kehitystä, arvioi talouspolitiikan vaikutuk- muslaitoksen verkoston EUROFRAMEn vuotuinen ra- sia sekä kehittää ennustetyön menetelmiä. Tärkeim- portti Economic Assessment of the Euro Area: Winter piä julkaisuja ovat Suhdanne, 2015/2016 julkistettiin tammikuussa 2016. Raportis- joka ilmestyi tuttuun tapaan sa julkistetussa ennusteessa EUROFRAME ennakoi kaksiosaisena vuosikirjana euroalueen bkt:n kasvuksi 1,8 prosenttia sekä vuon- (Suhdanne 2016:1 ja Suh- na 2016 että vuonna 2017. danne 2016:2) sekä kuukau- Kokonaisuudessaan EUROFRAME arvioi euroalu- sittain ilmestyvä Suhdanne- een vihdoin alkaneen nousta vuoden 2010 jälkeises- näkymät-julkaisu. tä laskukaudesta. Etlan ennusteet tukevat Etla on verkoston jäsen ja osallistuu ainoana suo- yritysten ja yhteisöjen talou- malaisena taloustutkimuslaitoksena ennusteen laa- dellista päätöksentekoa ja timiseen. EUROFRAME on tehnyt yhteisiä ennusteita ovat suhdanneseurannan euroalueelle vuodesta 2001 lähtien. sekä suunnittelun ja budje- Etla osallistuu myös EUROFRAME-ryhmän vuo- toinnin tärkeitä apuvälinei- sittaiseen konferenssiin, joka käsittelee euroalueen tä. Syyskuussa 2016 Etla arvioi ajankohtaisia aiheita. Utrechtissa, Hollannissa kesä- työllisyyden pysyvän korkeana ja kuussa järjestetyssä 13. konferenssissa käsiteltiin Suomen kokonaistuotannon kas- muun muassa euroalueen talouden epätasapainoa vavan 1,1–1,2 prosenttia vuosi- ja sääntelyä. na 2016–2018. Kysynnän paino- EUROFRAME-ryhmään kuuluvat ennuste- ja tut- pisteen arvioimme siirtyvän asteittain kimuslaitokset ovat CASE (Puola), CPB (Hollanti), DIW kotimarkkinoista vientiin. Berlin (Saksa), ESRI (Irlanti), IfW Kiel (Saksa), NIESR Maaliskuussa 2016 ennustimme (Britannia), OFCE (Ranska), PROMETEIA (Italia), WIFO 0,9 prosentin kasvua. Pieni korjaus (Itävalta) sekä ETLA. ylöspäin aiheutui aiemmin ennakoitua vahvemmista investoinneista ja yksityisestä kulutuksesta, jota tuki USEITA ISOJA TUTKIMUSHANKKEITA MENEILLÄÄN arvioitua matalampi säästämisaste. Etla on mukana useissa laajoissa ja monivuotisissa Ennusteen ohella Suhdanne-julkaisu sisälsi myös tutkimushankkeissa. Ohessa muutamia poimintoja vuonna 2016 artikkeleita ajankohtaisista aiheista. meneillään olevista hankkeista. Syyskuussa ilmestyneessä julkaisussa muun muassa Markku Kotilainen käsitteli talouspoliittista tilannet- FIRSTRUN: ”Fiscal Rules and Strategies under ta euroalueella ja Suomessa, ja Tarmo Valkonen arvi- Externalities and Uncertainties”. oi viimeisimpien sote-päätösten vaikutuksia sekä nii- Etlan johtamassa kansainvälisessä EU-hankkeessa hin liittyviä avoimia kysymyksiä. Markku Lehmus ja selvitetään, miten kansallisen finanssipolitiikan vai- Paavo Suni esittelivät Britannian EU-eron vaikutuksia kutukset muihin EU-maihin sekä talouskehitykseen Suomeen ja Joona Widgrén kirjoitti asuntojen hinto- liittyvä epävarmuus tulisi ottaa huomioon yhteisiä jen ennustamisesta Google-hauilla.

8 Etla vuonna 2016 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

finanssipolitiikan sääntöjä ja kansallisia talouspolitii- Yhteistyössä VATTin kanssa Etla tutkii Oppilaitok- kan strategioita suunniteltaessa. Hanke jatkuu kevää- sen ja koulutusalan vaikutusta korkeakoulujen tuot- seen 2018, ja sitä vetää Etlassa tutkimusjohtaja Niku tavuuteen sekä Toisen asteen koulutuksen vaikutusta Määttänen. rikollisuuteen ja yhteistyössä Palkansaajien tutkimus- Horizon 2020 -ohjelman rahoitus on kansainvä- laitoksen kanssa Etla selvittää Parantavatko uudet lisesti kilpailtua ja rahoituspäätökset perustuvat tie- työnteon muodot yritysten tuottavuutta. teelliseen vertaisarviointiin. Etlalla on hankkeessa Vuonna 2015 käynnistyneen laajan InSource- seitsemän eurooppalaista kumppania: London hankkeen (Intangibles and International Sourcing) School of Economics, National Institute of Econo- loppuraportti on luvassa syksyllä 2017. Siinä kuva- mic and Social Research (NIESR) Britanniasta, Centre taan globaalien arvoketjujen ja tuotannollisen toi- for European Policy Studies (CEPS) Belgiasta, Institu- minnan siirtojen vaikutuksia Suomessa ja Ruotsis- te for Advanced Studies (IHS) Itävallasta, Guido Car- sa sekä pohditaan ylikansallisesti toimivien yritysten li University Italiasta, Center for Social and Economic ja arvoketjujen kasvavan roolin vaikutusta kansalli- Research (CASE) Puolasta sekä Institute of Economic seen elinkeinopolitiikkaan. Tutkimustyötä on tehty Research (IER) Slovakiasta. sekä Suomessa että Ruotsissa. Etlan partneri Ruot- sissa on KTH-yliopistossa sijaitseva CESIS-tutkimus- ETLA-BRIE: ”Work and Wealth in the Era of Digital keskus. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu henkilöi- Platforms” tä sekä Suomesta (Tekes, TEM ja VNK) että Ruotsista Etlan vuonna 2001 alkanut yhteistyö University of (VINNOVA, Kommerskollegium, Tillväxtanalys). Californian Berkeley Roundtable of International Economy -yksikön (BRIE) kanssa jatkuu tässä tutki- MUKANA STRATEGISISSA HANKKEISSA mushankkeessa. Työtä ja varallisuutta digitaalisten Elinkeinoelämän tutkimuslaitos hyväksyttiin vuonna alustojen aikana tutkiva hanke selvittää digitaalisten 2016 mukaan myös Strategisen tutkimuksen neuvos- alustojen implikaatioita yritysten liiketoimintastrate- ton (STN) rahoittamiin tutkimusohjelmiin. gioille ja kansallisvaltioiden harjoittamalle politiikalle. Suomen Akatemian yhteydessä toimiva STN eh- Digitaalisilla alustoilla tarkoitetaan Applen ja dottaa vuosittain valtioneuvostolle ajankohtaisia -tut Googlen sovelluskauppojen sekä Spotifyn, YouTuben kimusteemoja ja avaa sen pohjalta hakuun tutkija Uberin kaltaisia pilvipalveluita, joilla on ollut mer- musohjelmia. Rahoitettavat hankkeet valitaan niiden kittävä vaikutus niin hyödyke- kuin työvoimamarkki- yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tie- noillakin. Tavoitteena on, että hanke tukee liiketoi- teellisen laadun perusteella. mintastrategioiden ja kansallisen elinkeinopolitiikan Tarkoituksena on tuottaa tutkittua ratkaisukes- muovaamista sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. keistä tietoa päätöksenteon tueksi. Etlassa hanketta vetää tutkimusjohtaja Petri Rouvi- Etla on tällä hetkellä mukana useammassakin nen ja BRIE:ssä professorit John Zysman ja Martin STN-hankkeessa. Laaja Polkuja Työhön -hanke tutkii, Kenney. Hanke päättyy vuonna 2018 ja sitä rahoit- mikä polarisoi tämän päivän työmarkkinoita ja min- taa Tekes. ne joutuvat työntekijät. Etlan koordinoima kolme- vuotinen hanke käynnistyi vuoden 2016 huhtikuun VNK-tutkimuksia sekä yhteishankkeita alussa ja päättyy vuoden 2019 maaliskuun loppuun Etla on mukana myös vuonna 2017 tutkimushank- mennessä. Konsortion johtaja on Etlan tutkimusjoh- keissa, joita rahoittaa Valtioneuvoston kanslian tutki- taja Rita Asplund, ja yhtä osahanketta koordinoi tut- mus- ja selvitystoiminta. Esimerkiksi Suomen kasvu- kimuspäällikkö Antti Kauhanen. edellytysten vahvistaminen -VNK-raportti valmistuu Tarkoitus on varmistaa, että suomalaisen työelä- kevään 2017 aikana. män kehittämisestä vastaavat tahot saavat ymmär-

Etla vuonna 2016 9 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

rettävää ja paikkansapitävää tietoa sekä konkreettisia ETLAN HELI KOSKI ON YKSI AKATEMIAN STRATEGI- ratkaisuja päätöksenteon tueksi. Hanke pohtii myös, SEN TUTKIMUKSEN OHJELMAJOHTAJISTA kuinka osaamisesta pidetään kiinni tässä ajassa, jos- ”Uutta perspektiiviä työhön” sa ammattirakenteet ovat jatkuvassa myllerryksessä. Etlan tutkimuspäällikkö ja Aalto yliopiston tutkimus- Muutoksella on merkittäviä osaamiseen liittyviä seu- johtaja Heli Koski on yksi strategisen tutkimuksen oh- rauksia, mutta toistaiseksi ne ovat kuitenkin huonos- jelmajohtajista. Hänen vastuullaan on vetää hanke- ti ymmärrettyjä. kokonaisuuksista eli konsortioista muodostettua Tek- Toinen laaja STN-hanke, johon Etla osallistuu, nologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelmaa. on terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtää- Ohjelmassa tutkitaan erityisesti digitalisaation, vä PROMEQ. Hankkeen tavoitteena on saada aikaan alustatalouden, uusien energiamuotojen ja robotii- myönteisiä muutoksia tutkittavien elintavoissa ja elä- kan hyödyntämistä. Kantavana ideana hankkeissa mänlaadussa sekä lisätä hyvinvoinnin ja terveyden on poikkitieteellisyys, aito yhteistyö ja teknologinen tasa-arvoa Suomessa. Hanke integroi sosiaali- ja murros. terveyspalveluja osaksi hyvinvoinnin ja terveyden Ohjelmassa tutkitaan esimerkiksi robotiikan edistämisen kokonaisuutta. mahdollisuuksia hyvinvointipalveluissa yhteistyös- Tavoitteena on myös vahvistaa julkisen, yksityi- sä muun muassa insinöörien, filosofien ja sosiologi- sen ja vapaaehtoisen sektorin yhteistyötä sekä tuot- en kanssa. Näkökulma on paitsi palveluntuottajien, taa väestötason toimintamalli, politiikkasuosituksia myös käyttäjien eli tutkimus on inhimillislähtöistä. ja uusia menetelmiä hyvinvointi- ja terveyserojen Digitalisaatio kulkee läpileikkaavana teemana kaventamiseen. Etlasta hankkeessa ovat mukana tut- ohjelmassa. Käytännössä ohjelmajohtaja integroi kimusneuvonantaja Tarmo Valkonen sekä tutkimushankkeita yhdeksi ohjelmalliseksi kokonaisuudeksi. päällikkö Martti Kulvik. Ohjelmajohtajan tehtäviin kuuluu myös edistää vuo- Kolmannessa STN-hankkeessa tutkitaan digitaa- rovaikutusta päätöksentekijöiden kanssa sekä saat- lisuuden vaikutusta ihmistyön sisältöön, laatuun ja taa ohjelmassa syntyvää tutkittua tietoa päätöksen- määrään sekä seurauksia koulutusjärjestelmälle, tekijöiden käyttöön. organisaatiorakenteille ja yrittäjyydelle. Heli Koski sanoo ottaneensa strategisen tutki- Englanninkielisen Smart Work in Platform muksen ohjelmajohtajuuden vastaan, koska halusi Economy (SWiPE) -hankkeen tavoitteena on selvit- hakea uutta perspektiiviä työhönsä ja myös näköala- tää muun muassa sitä murrosta, joka on kohdannut paikan aihealueen tutkimukseen. työn sisältöä ja muotoja sekä työn tekemisen ja yrit- täjyyden tapoja, kun globaali talous on muuttunut ja Avoimen datan puolestapuhuja uudet teknologiat ja alustat ovat syntyneet. SWiPE- hankkeissa tutkitaan näitä ilmiöitä ja niiden muutok- Viime vuosina julkisen sektorin tietovarantoja on sia monen tieteenalan ja tutkijaryhmän yhteistyönä. digitalisoitu ja avattu kasvavaan tahtiin, mikä on sa- Etlasta vastuuhenkilönä on Etlatiedon toimitusjohta- malla tarjonnut mahdollisuuksia yhä laajempaan tie- ja Petri Rouvinen. don hyödyntämiseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Yhteistä kaikille STN-hankkeille on, että niiden Suomi kuuluu julkisen sektorin tietojen avaamises- avulla etsitään ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisesti sa ehdottomaan edelläkävijöiden joukkoon. Meillä merkittäviin ilmiöihin. Siksi myös Etla on hankkeissa tietovarantojaan ovat avanneet vapaaseen käyttöön mukana. jo muun muassa Ilmatieteen laitos (säätiedot) sekä Maanmittauslaitos (maastotietoaineistot).

10 Etla vuonna 2016 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

Julkisten tietovarantojen avaaminen on myös STN-konsortiot, joissa Etla on mukana: noussut keskeiseksi politiikkateemaksi useissa maissa – Teknologiamurrokset ja muuttuva yhteiskunta – sen yhteiskunnallis-taloudellisten hyötyjen takia. Täs- ohjelma, ohjelmajohtaja, tutkimuspäällikkö tä syystä myös Etlassa ollaan kiinnostuneita avoimes- Heli Koski ta datasta ja sen tutkimisesta. – Ammattirakenteen muutos haastaa osaamisen Heli Kosken oma kiinnostus avointa dataa kohtaan -ohjelmassa Osaavat työntekijät – menestyvät heräsi jo yli viisitoista vuotta sitten. työmarkkinat -konsortiota vetää Rita Asplund ”Mielestäni verovaroin eli julkisin varoin kerätty Etlasta. Mukana Etlasta on myös Antti Kauhanen. tieto on ehdottomasti myös julkishyödyke. Kiinnos- Samassa ohjelmassa konsortiossa Fiksu työ alus- tuin ja kirjoitin avoimesta da- tatalouden aikakaudella, on Etlasta mukana tasta jo yli 15 vuotta sitten. Petri Rouvinen Nyt sitten tutkin, miten datan – Konsortiossa Osallistava terveyden ja hyvinvoin- vaikuttavuutta voisi parem- nin edistäminen PROMEQ on Etlasta mukana min mitata.” Tarmo Valkonen. Se on osa Terveys, hyvinvointi Heli Kosken tuorein tutkija elämäntavat -ohjelmaa mus Etlassa käsitteleekin juuri – Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot avoimen datan hyödyntämis- -ohjelmassa Etlasta on mukana Timo Seppälä tä ja vaikuttavuutta. Elinkei- konsortiossa Teollisuuden digitaalinen murros noelämän tutkimuslaitoksen johtama hanke toteutettiin Kaikkiaan seitsemältä STN-ohjelmalta odotetaan Heli Koski. Etlan ja Open Knowledge Fin- kunnianhimoisesti ratkaisuja yhteiskunnallisesti landin yhteistyönä. Hanke oli merkittäviin kysymyksiin. osa valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutki- mussuunnitelman toimeenpanoa. (VNK 40/2017) Tytti Sulander

Etla vuonna 2016 11 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

NOBELISTIEN SÄIHKETTÄ JA SANAN SÄILÄÄ ETLAN JA EVAN ILTAPÄIVÄSSÄ Taloustieteen Nobel-palkinnon ensimmäisenä suomalaisena saanut professori Bengt Holmström esiin- tyi 30. marraskuuta Etlan ja Evan järjestämässä tilaisuudessa Finlandia-talossa. Amerikkalaisen Massa- chusetts Institute of Technologyn (MIT:n) professori- na toimiva Holmström on jo pitkään istunut myös Etlan ja EVAn hallituksessa. Täysi salillinen kuulijoita seurasikin kiinnostuksel- la, kun Etlan ja Evan hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila haastatteli ystäväänsä Holmströmiä. Uutiskyn- nys ylittyi ja kiinnostuksesta nobelistia kohtaan kertoi sekin, että Yle välitti tilaisuuden suorana myös Aree- nassa. Tuloksena oli liki tunnin mittainen säkenöivä keskustelu muun muassa johdon kannustimista. Tilaisuus tarjosi samalla läsnäolijoille myös his- toriallisen hetken: ensimmäistä kertaa kaksi suoma- Vesa Vihriälä ja Jorma Ollila. laista nobelistia kohtasi samassa tilaisuudessa, kun presidentti Martti Ahtisaari istuutui eturiviin päämi- ”Tämänhetkinen kannustinajattelu onkin keskit- nisteri Juha Sipilän viereen kuuntelemaan Holmströ- tynyt hyvin pitkälti siihen, mitä voidaan tehdä ilman miä. suoranaisia rahallisia kannustimia, tai ainakin niiden Sopimusteorian tutkimuksestaan palkittu Holm- yhteydessä”, hän kiteytti. ström kertasi ajatteluaan kannustimista. Hän muis- tutti, että kannustimien rakentamisessa lopulta vain ”Diagnoosini ei ole, että he olisivat pahoja ihmisiä” kymmenen prosenttia on rahaa, 90 prosenttia on Jorma Ollila kysyi Holmströmiltä, ovatko johdon sittenkin muita tapoja motivoida ja ohjata ihmisiä. kannustimet sitten kohtuuttomia ja ovatko ne ehkä johtaneet huonoihin päätöksiin. ”On pidettävä erillään kysymys tasosta ja raken- teesta. Lähtökohtaisesti kannustinteoria ei ota kantaa tasoon, koska yleensä lähdetään siitä, että taso määräytyy markkinoilla. Teoria keskittyy siihen, miten kannustin rakennetaan.” Holmström myönsi, että kannustimet ovat johtaneet myös vääriin päätöksiin. ”Näemme tämän esimerkiksi Wells Fargossa ja Enronissa, joissa on ollut skandaaleja. Minun diagnoosini ei ole, että he olisivat pahoja ihmisiä vaan että heiltä odotetaan paljon. Siinä vaiheessa kun ih- misiltä aletaan odottaa yhä enemmän ja enemmän, niin osa porukasta reagoi eräällä tavalla epätoivois- Juha Sipilä, Bengt Holmström, Jorma Ollila ja saan ja alkaa manipuloida lukuja. Tilannetta, jossa Matti Alahuhta. odotukset ovat niin suuret, ei ymmärretä.”

12 Etla vuonna 2016 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

Juha Sipilä, Bengt Holmström, Jorma Ollila ja Matti Alahuhta.

Myös transparenssi eli nykyinen läpinäkyvyyden Hän kuitenkin arvioi, että Nokiankin kannustin- vaatimus on Holmströmin mukaan hilannut johdon järjestelmät muuttuivat aikaa myöten vähemmän palkkioita ylöspäin kun on helposti ollut nähtävissä, onnistuneiksi. mitä toiset tienaavat. ”Vikana oli, ettei siellä enää käytännössä saanut tehdä sellaisia järjestelmiä, joista pidimme, vaan ne Kissa pöydälle eli Nokian kannustimet puheeksi tulivat monimutkaisiksi, sotkuisemmiksi ja osiltaan Jorma Ollila sanoi seuraavaksi nostavansa kissan pöy- järjettömiksi.” dälle ja kysyi suoraan Holmströmiltä, mitä hän ajatte- Nykyinen kannustinjärjestelmien ”sotkuisuus” ja lee Nokiassa eri vaiheissa käytössä olleista kannustin- yleinen järjettömyys on kansan ja sitä kautta konsult- järjestelmistä – tämän päivän perspektiivistä. tien aikaansaannosta, nobelisti jyrähti. ”Kun tulin Nokiaan -99, niin yhtiö oli ainakin ”Näyttää hyvältä ja oikeudenmukaiselta, mutta ei amerikkalaisen mittapuun mukaan hyvin vaatimat- ole tehokas”, hän päätti. tomalla tasolla. Instrumentit olivat aika yksinkertai- Holmström oli Nokian hallituksessa vuosina sia, käytännössä vain optioita ja joitakin bonusjärjes- 1999–2012. Nobel-komitea myönsi 2016 taloustie- telmiä. Sitten ne tietysti nousivat muiden mukana. Ei teen palkinnon sopimusteorian tutkimuksista Holm- minulla ole kuitenkaan sellaista käsitystä, että olisim- strömin lisäksi Harvardin yliopiston taloustieteen me tehneet mitään viallista. Sen suhteen minulla on professorille Oliver Hartille. puhdas omatunto”, Holmström pohti. Tytti Sulander

Etla vuonna 2016 13 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

TUTKIMUSLAITOSTEN MEDIANÄKYVYYS neitä aiheita olivat pankkien stressitesti, Etlan jul- VUONNA 2016 kaisema talousennuste ja työpaikkojen säilymistä Etlaan liittyviä artikkeleita julkaistiin vuonna 2016 koskettanut keskustelu. kotimaisessa mediassa 1 327 kappaletta ja kansain- Viimeisen neljänneksen aikana Etla näkyi var- välisessä mediassa 141 kappaletta. Ensimmäisen sinkin Bengt Holmströmin Nobel-voiton yhteydes- vuosineljänneksen näkyvimpiä aiheita olivat työpaik- sä. Lisäksi huomiota saivat yritystukiin, korkeakoulu- kojen katoaminen digitalisaation myötä, öljyn alhai- jen rahoitukseen ja opintotukiuudistukseen liittyneet nen hinta, Etlan työn määrää käsitellyt raportti ja kil- kannanotot. pailukykysopimus. Lisäksi Etla näkyi kansainvälisesti Vuonna 2016 tutkimuslaitosten välillä tehdyn BBC:n viitatessa Etlan raporttiin Suomen talouden medianäkyvyysvertailun mukaan näkyvin oli Etla. tilaa käsitelleessä artikkelissaan. Näkyvyyden määrä kuitenkin laski aikaisempaan vuo- Toisen vuosineljänneksen aikana näkyvyyttä toi teen verrattuna 26,2 %. Muista tutkimuslaitoksista Joonas Tuhkurin töiden ulkomaille siirtymistä käsitel- näkyvimpiä olivat järjestyksessä Valtion taloudellinen lyt tutkimus, Etlan laatima yritysten arvonlisää käsi- tutkimuskeskus, Palkansaajien tutkimuslaitos ja tellyt raportti sekä hakukoneista ennustamiseen kes- Pellervon taloustutkimus. kittyvä ETLAnow. Etlan näkyvyyden kannalta tärkeimmät mediat Kolmannen neljänneksen aikana näkyvyyttä toi olivat vuonna 2016 Helsingin Sanomat, Kauppalehti Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Vesa Vih- ja YLE Uutiset. HS:ssa ja Kauppalehdessä oli vuoden riälän valtiovarainministerille laatima muistio talous- aikana kummassakin Etlasta yli sata mainintaa ja YLE politiikan suuntaustarpeista. Lisäksi näkyvyyttä toi Uutisten verkkosivuillakin 85 mainintaa. hallituksen Etlalta ja VATT:lta tilaama yritys- ja pää- Meltwaterin media-analyysin kattamat toimituk- omaverotuksen uudistamissuunnitelma. Muita näky- selliset lähteet ovat verkossa julkaistavat sanomaleh- det, ammattilehdet ja lehdistötiedotteet sekä- ver kossa toimivien uutistoimistojen sekä netti-tv:n ja TUTKIMUSLAITOSTEN MEDIANÄKYVYYS -radion aineisto. VUONNA 2016 (mainintaa artikkeleissa, kpl) TALOUS JA HALLINTO 1 322 Yhdistys ja hallitus Etlan jäseniä vuonna 2016 olivat Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) Säätiö ja Elinkeinoelä- män keskusliitto r.y. 958 Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidet- tiin 27.5.2016 ja syyskokous 13.12.2016. Hallituksen puheenjohtajana oli Jorma Ollila. Hallitus kokoontui 670 neljä kertaa. Etlalla on myös valtuuskunta, joka kokoontui kaksi kertaa. 456 Henkilöstö Vuoden 2016 lopussa Etlaan (ml. Etlatieto Oy) oli työsuhteessa vajaa 50 henkilöä. Koko henkilökunnas- ta tutkimus- ja ennustetyössä oli noin 40 henkilöä, yli ETLA VATT PT PTT puolella on tohtorin tutkinto. Etla on pyytänyt tutki-

14 Etla vuonna 2016 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016

Toimistotilat Etla muutti helmikuussa vuokralle uusiin tiloihin Osuuspankin vanhaan pääkonttoriin Arkadiankatu 23:een. Toimitilat sijaitsevat Aalto-yliopiston kaup- pakorkeakoulun ja Svenska Handelshögskolanin vie- ressä. Lähellä on myös Helsingin taloudellinen tutkimuskeskus (Helsinki Center of Economic Research, HECER), joka on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Hankenin yhteinen yksikkö sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n toimitilat. Etla vuokraa osan tiloistaan Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAlle ja Etlatieto Oy:lle. Talouspäällikkö Kirsti Jalaistus, tutkimussihteeri Sinikka Littu Toimitilojen sisustussuunnittelun teki Sisustus- ja suunnittelija Eija Kauppi. arkkitehdit Fyra Oy. Tupaantuliaisissa 7.4. oli satoja vieraita.

musprojekteihin osallistuvia ulkopuolisia korkea- Yhteistoiminta EVAn kanssa tasoisia koti- ja ulkomaisia tutkijoita Etlan Senior Etlan toimitusjohtaja on myös EVAn toimitusjohtaja. Felloweiksi. Vuoden 2016 lopussa Etlalla oli kaksi- EVAn toimisto työskentelee läheisessä yhteistyössä toista Senior Fellowta. Etlan kanssa samoissa toimitiloissa. EVAlla on omat hallintoelimet ja oma budjetti. Talous Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toiminnan tuo- Tytäryhtiöt tot, mukaan lukien jäsenrahoitus (1,4 M€) sekä ope- Etlatieto Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön -tar tus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus tieteen koituksena on harjoittaa perus- ja soveltavaa tutki- edistämiseen olivat vuonna 2016 yhteensä 5,4 mil- musta sekä kehittämistä ja levittää tutkimustuloksia joonaa euroa. julkaisujen kautta. Yhtiö ei jaa osinkoa, vaan voitto Vuoden aikana Etlassa oli meneillään yli neljä- käytetään tutkimustoimintaan ja tutkimustulosten kymmentä tutkimusprojektia, joihin saatiin ulkopuo- levittämiseen. lista rahoitusta. Projektituotot olivat vuonna 2016 Vuoden aikana valmistui mm. cleantechiä, sote- yhteensä 3,3 miljoonaa euroa, selvästi edellisvuotis- arvoketjuja ja startupeja käsittelevät hankkeet. ta enemmän. Projektirahoittajia olivat mm. Suomen Taloustieto Oy kustantaa Etlan julkaisemat tutki- Akatemia, Euroopan unioni, Tekes, TT-säätiö, Pohjois- mukset ja suhdanneraportit sekä EVAn julkaisut. Ta- maiden eri rahastot, valtiontalouden tarkastusviras- loustieto järjesti yhdessä Etlan kanssa Suhdanteen to sekä monet ministeriöt. Etla on menestynyt hyvin julkistamisen yhteydessä lounasseminaarit maalis- valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja kuussa ja syyskuussa. tutkimustoiminnan hankkeiden saamisessa itse tai yhdessä tutkimuskumppanien kanssa. Etlan vuoden 2015 lopussa myymien kiinteistö- osakkeiden tulot on sijoitettu tavoitellen pitkäaikais- ta vakaata tuottoa, jolla pyritään kattamaan vuokralle siirtymisen lisäämiä kustannuksia.

Etla vuonna 2016 15 Liite 1 Kannatusyhdistyksen valtuuskunta ja hallitus

KANNATUSYHDISTYKSEN VALTUUSKUNTA KANNATUSYHDISTYKSEN HALLITUS

Puheenjohtaja Puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila

Jäsenet Varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Elina Björklund Pääjohtaja Kari Jordan Hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth Jäsenet Asiamies Leif Fagernäs Hallituksen puheenjohtaja Timo Ahopelto Pääjohtaja Mikko Helander Hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta Pääjohtaja Taavi Heikkilä Professori Anne Brunila Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Professori Bengt Holmström Hallituksen puheenjohtaja Mika Ihamuotila Toimitusjohtaja Satu Huber Varatoimitusjohtaja Ari Kaperi Rehtori Tuula Teeri Pääjohtaja Reijo Karhinen Hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos Tekniikan tohtori Harri-Pekka Kaukonen Toimitusjohtaja Nina Kopola Toimitusjohtaja Pertti Korhonen Hallituksen puheenjohtaja Liisa Leino Toimitusjohtaja Matti Lievonen Toimitusjohtaja Pekka Lundmark Hallituksen jäsen Marjo Miettinen Toimitusjohtaja Risto Murto Toimitusjohtaja Jari Paasikivi Toimitusjohtaja Jussi Pesonen Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa Vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto Konsernijohtaja Jaana Tuominen Konsernijohtaja Christoph Vitzhum

16 Liite 1 Liite 2 Henkilöstö

TOIMITUSJOHTAJA Vesa Vihriälä

TUTKIMUS ETLA SENIOR FELLOWS Työmarkkinat ja osaaminen Juha Alho, Professor, University of Helsinki, Department of Tutkimusjohtaja: Rita Asplund Social Research Tutkimuspäällikkö: Antti Kauhanen Jed DeVaro, Professor, Department of Management and Tutkijat: Nelli Valmari ja Hanna Virtanen Department of Economics, California State University, East Bay, Tutkimussihteeri: Pekka Vanhala United States of America Ari Hyytinen, Professor, School of Business and Economics, Kilpailu, innovaatio ja tuottavuus University of Jyväskylä Tutkimusjohtaja Mika Maliranta Pekka Ilmakunnas, Professor, Aalto University School of Tutkimuspäällikkö: Heli Koski Business Tutkija: Paolo Fornaro Takao Kato, Professor, Colgate University, NY, United States of Tutkimusharjoittelija: Juha Luukkonen America Tutkimusassistentit: Maija Keskinen, Marja-Lisa Laukkonen, Martin Kenney, Professor, University of California, Davis, Paavo Hurri ja Eyüp Yilmaz United States of America Mikko Ketokivi, Professor, IE Business School, Madrid, Spain Julkinen talous ja talouspolitiikka Aija Leiponen, Associate Professor, Cornell University Ithaca, Tutkimusjohtaja: Niku Määttänen New York, United States Tutkimusneuvonantajat: Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen Terttu Luukkonen, Adjunct Professor, Universities of Tampere Tutkija: Tero Kuusi and Oulu Suunnittelija: Eija Kauppi Joel Schalowitz, Professor, Kellog School of Management, Evanston, United States of America Makrotalous, kansainvälinen talous ja suhdanteet Otto Toivanen, Professor, Katholieke Universiteit Leuven, Tutkimusjohtaja: Markku Kotilainen Faculty of Business and Economics, Leuven, Belgium Tutkijat: Birgitta Berg-Andersson, Ville Kaitila, Hannu Kaseva John Zysman, Professor, University of California, Berkeley, ja Markku Lehmus United States of America Tutkimussihteeri: Sinikka Littu TYTÄRYHTIÖT Tieto ja teknologia Etlatieto Oy Tutkimusjohtaja: Petri Rouvinen Toimitusjohtaja: Petri Rouvinen Tutkimusneuvonantaja: Aija Leiponen Varatoimitusjohtaja: Jyrki Ali-Yrkkö Tutkimuspäällikkö: Antti-Jussi Tahvanainen Tutkimuspäällikkö: Martti Kulvik Tutkijat: Annu Kotiranta, Juri Mattila ja Timo Seppälä Projektitutkijat: Annu Kotiranta, Mika Pajarinen ja Tutkimusanalyytikko: Joonas Tuhkuri Ilkka Ylhäinen Tutkimusassistentti: Kristian Lauslahti HALLINTO Markku Lammi, talous- ja viestintäjohtaja Taloustieto Oy Kimmo Aaltonen, graafinen piirtäjä Toimitusjohtaja: Markku Lammi Hannele Heikkinen, puhelinvaihteenhoitaja Kirsti Jalaistus, talouspäällikkö Petteri Larjos, atk-päällikkö Ville Kinnula, siviilipalvelusmies Timo Nikinmaa, projektijohtaja (viestintä) Pirjo Saariokari, toimistovirkailija Minna Tokkari, toimitusjohtajan assistentti Christina Tigerstedt, atk-tukihenkilö

Liite 2 17 Liite 3 Etlan sarjoissa ilmestyneet julkaisut

SUHDANNEJULKAISUT No 53 Jyrki Ali-Yrkkö – Timo Seppälä – Juri Mattila, Suurten yritysten Suhdanne-vuosikirja. Nro. 1/2016, 113 s. ja niiden arvoketjujen rooli taloudessa. 18.5.2016. 37 s. Suhdanne-vuosikirja. Nro. 2/2016, 95 s. No 54 Joonas Tuhkuri, ETLAnow: A Model for Forecasting with Big KATSAUKSET Data – Forecasting Unemployment with Google Searches in Suhdannenäkymät-verkkojulkaisu, 12 päivitystä. Europe. 25.5.2016. 16 s. Toimialakatsaus-verkkojulkaisu, 2 päivitystä. No 55 Klaus Castren – Aleksi Kortelainen – Timo Seppälä, Rajaresurs-

sien puute hidastaa teollisen internetin alustaekosysteemien syntyä. 26.8.2016. 12 s.

SARJA B No 56 B 271 Niku Määttänen – Olli Ropponen, Listaamattomien yhtiöiden Annu Kotiranta – Martti Kulvik – Sirpa Maijanen – Timo Sep- osinkoverotus, tuotantopanosten allokaatio ja tuottavuus. pälä, Harsoja ja hallintoa – Terveysarvoketjujen anatomiaa. 26.8.2016. 16 s. Helsinki 2016. 105 s. No 57 B 272 Kristian Lauslahti – Juri Mattila – Timo Seppälä, Älykäs sopi- Peter Adriaens – Antti-Jussi Tahvanainen, Financial Technology mus – Miten blockchain muuttaa sopimuskäytäntöjä? for Industrial Renewal. Helsinki 2016. 270 s. 12.9.2016. 29 s. No 58 B 273 Antti-Jussi Tahvanainen – Peter Adriaens – Annu Kotiranta, Vesa Vihriälä (Toim.), Taloustutkimus päätöksenteon tukena. Growing Pains of Industrial Renewal – Case Nordic Cleantech. Helsinki 2016. 221 s. 26.9.2016. 59 s.

No 59 Hannu Karhunen – Niku Määttänen – Roope Uusitalo, Opinto- RAPORTIT – REPORTS tukijärjestelmän uudistaminen – rakenteelliseen malliin perus- tuvia vaikutuslaskelmia. 10.10.2016. 26 s. No 48 Jesper Bagger – Mika Maliranta – Niku Määttänen – No 60 Mika Pajarinen, Innovator Mobility in Finland and Denmark. Mika Maliranta – Niku Määttänen – Mika Pajarinen, Firm 13.1.2016. 20 s. Subsidies, Wages and Labor Mobility. 13.10.2016. 18 s.

No 49 No 61 Paavo Suni – Vesa Vihriälä, Finland and Its Northern Peers in John Zysman – Martin Kenney, The Next Phase in the Digital the Great Recession. 15.1.2016, 33 s. Revolution: Platforms, Abundant Computing, Growth and Employment. 17.10.2016. 21 s. No 50 Antti Kauhanen – Vesa Vihriälä, Työn määrä: Miksi Suomessa No 62 pitäisi tehdä enemmän työtä? 18.2.2016. 29 s. Jyrki Ali-Yrkkö – Petri Rouvinen – Pekka Sinko – Joonas Tuhku- ri, Suomi globaaleissa arvoketjuissa. 30.11.2016. 41 s. No 51 Tero Kuusi – Mika Pajarinen – Petri Rouvinen – No 63 Tarmo Valkonen, Arvio t&k-verokannusteen vaikutuksista Joona Widgrén, Google-haut Suomen asuntojen hintojen yritysten toimintaan Suomessa. 11.3.2016. 55 s. ennustajana. 14.12.2016. 36 s.

No 52 No 64 Joonas Tuhkuri – Hans Lööf – Ali Mohammadi – Rita Asplund – Antti Kauhanen – Pekka Vanhala, Työpankin Petri Rouvinen, Offshoring R&D. 4.5.2016. 13 s. kautta työllistyminen. 20.12.2016. 19 s.

18 Liite 3 Liite 3 Etlan sarjoissa ilmestyneet julkaisut

No 65 No 42 Annu Kotiranta – Mika Pajarinen – Petri Rouvinen, Alkuvai- Mika Maliranta – Satu Nurmi, Business Owners, Employees heen koko, osakeyhtiömuoto ja kasvuhakuisuus selittävät and Firm Performance. 6.10.2016. 35 s. nuorten yritysten toteutunutta kasvua. 22.12.2016. 12 s. No 43 No 66 Juri Mattila – Timo Seppälä – Catarina Naucler – Riitta Stahl – Annu Kotiranta – Mika Pajarinen – Petri Rouvinen, Marianne Tikkanen – Alexandra Bådenlid – Jane Seppälä, Miltä startupit näyttävät tilastojen valossa? 22.12.2016. 17 s. Industrial Blockchain Platforms: An Exercise in Use Case Development in the Energy Industry. 11.10.2016. 21 s. No 67 Annu Kotiranta – Mika Pajarinen – Petri Rouvinen, No 44 Onko uusyrittäjyyden luonne muuttunut? 22.12.2016. 47 s. Paolo Fornaro – Henri Luomaranta, Job Creation and the Role of Dependencies. 13.10.2016. 25 s.

No 45 WORKING PAPERS Heli Koski – Helinä Melkas – Martti Mäntylä – Roel Pieters – Rauli Svento – Tuomo Särkikoski – Heli Talja – Juha Hyyppä – No 33 Harri Kaartinen – Hannu Hyyppä – Leena Matikainen, Techno- Henri Keränen – Tero Kuusi, The EU’s Fiscal Targets and Their logy Disruptions as Enablers of Organizational and Social Economic Impact in Finland. 26.1.2016. 58 s. Innovation in Digitalized Environment. 22.12.2016. 18 s. No 34 Esa Viitamo – Seppo Luoto – Timo Seppälä, Network Positio- ning through Manufacturing Services – Lessons from the MUISTIO – BRIEF Contract Manufacturing Industry. 15.2.2016. 26 s. No 42 No 35 Juri Mattila – Timo Seppälä, Digital Trust, Platforms, and Joonas Tuhkuri, Forecasting Unemployment with Google Policy. 7.1.2016. Searches. 2.3.2016. 34 s. No 43 No 36 Antti-Jussi Tahvanainen – Peter Adriaens – Dimitris Assanis, Tobias Ylömäki, Global Value Chain Upgrading. 11.3.2016. 18 s. On the Potential of the Bioeconomy as an Economic Growth No 37 Sector. 18.1.2016. Nelli Valmari, Estimating Production Functions of Multiproduct No 44 Firms. 8.3.2016. 61 s. Henri Keränen – Markku Lehmus, Arvio yhteiskuntasopimuk- No 38 sen taloudellisista vaikutuksista. 4.3.2016. Juri Mattila, The Blockchain Phenomenon – The Disruptive No 45 Potential of Distributed Consensus Architectures. 10.5.2016. Birgitta Berg-Andersson – Markku Kotilainen, Pakotteiden 24 s. vaikutus Suomen vientiin Venäjälle. 14.4.2016. No 39 No 46 Joonas Tuhkuri, Trade and Innovation: Matched Worker-Firm- Joonas Tuhkuri, Globalization Threatens One Quarter of Level Evidence. 3.6.2016. 11 s. Finnish Employment. 4.5.2016. No 40 No 47 Juha Alho, Descriptive Findings on the Convergence of Female Markku Lehmus – Vesa Vihriälä, Palkkasopeutuksen merkitys and Male Mortality in Europe. 20.9.2016. 295 s. Suomen kriisin helpottajana. 12.5.2016. No 41 No 48 SariI Pekkala Kerr – Terhi Maczulskij – Mika Maliranta, Markku Lehmus – Paavo Suni, Brexit ja Suomen talous. Within and Between Firm Trends in Job Polarization: Role of 23.8.2016. Globalization and Technology. 3.10.2016. 47 s.

Liite 3 19 Liite 3 Etlan sarjoissa ilmestyneet julkaisut

No 49 Mika Maliranta – Satu Nurmi, Tuottavia yrityksiä perustavat yrittäjät. 6.10.2016.

No 50 Antti Kauhanen, The Future of Work: Challenges for Men and Women. 2.11.2016.

No 51 Jukka Lassila – Niku Määttänen – Tarmo Valkonen, Työeläke- indeksin palauttaminen palkkaideksiksi tulisi kalliiksi. 8.12.2016.

No 52 Rita Asplund – Pekka Vanhala, Neet-nuorten tulkinnassa korjattavaa. 21.12.2016.

No 53 Niku Määttänen – Tarmo Valkonen, Ansiosidonnainen työttömyysturva, työllisyys ja elinkaaritulot. 21.12.2016.

20 Liite 3 Liite 4 Artikkelit ja julkaisut muissa kuin Etlan sarjoissa

TIETEELLISET JULKAISUT JA ARTIKKELIT TIETEELLISISSÄ MUUT TUTKIMUSJULKAISUT AIKAKAUSKIRJOISSA JA AKATEEMISISSA SARJOISSA Jyrki Ali-Yrkkö – Petri Rouvinen – Pekka Sinko – Joonas Ville Kaitila, GDP growth in Russia: different capital stock Tuhkuri, Suomi globaaleissa arvoketjuissa. Valtioneuvoston series and the terms of trade. Post-Communist Economies, kanslian julkaisusarja 11/2016. Volume 28, Issue 2, s. 129–145. Taylor & Francis Group 2016. Rita Asplund – Pekka Vanhala, Korkeakoulutettujen työmarkki- Antti Kauhanen – Jed DeVaro – Hugh Cassidy, Promotion natilanne muutoksessa. Työpoliittinen aikakauskirja 3/2016, s. signalling, gender, and turnover: New theory and evidence. 47–58. Työ- ja elinkeinoministeriö. Journal of Economic Behavior & Organization, Volume 126, Rita Asplund – Pekka Vanhala, Korkeasti koulutettujen työ- Part A, June 2016, s. 140–166. Elsevier. markkinapolut – työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski. Työ- Jed DeVaro – Antti Kauhanen, An ”Opposing Responses” Test ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2016. of Classic versus Market-Based Promotion Tournaments. Antti Kauhanen, Bengt Holmströmin keskeiset tutkimukset Journal of Labor Economics 34, no. 3 (July 2016), s. 747–779. sopimuksista ja kannustinjärjestelmistä. Kansantaloudellinen The Chicago University Press. aikakauskirja, 112 vuosikerta, 4.2016. s. 380–391. Taloustie- Pekka Ilmakunnas – Mika Maliranta, How does the age teellinen Yhdistys. structure of worker flows affect firm performance? Journal of Antti Kauhanen – Annu Kotiranta – Martti Kulvik – Jukka Productivity Analysis, 46(1), 2016, s. 43–62. Lassila – Sirpa Maijanen – Marja Tähtinen – Tarmo Valkonen, Esa Viitamo – Seppo Luoto – Timo Seppälä, Servitization in Sote – enemmän, paremmin ja halvemmalla? Valtioneuvoston contract manufacturing – Evidence from Polar Business Cases. kanslian julkaisusarja 15/2016. Strategic Outsourcing: An International Journal, Volume 9 Issue Janne Antikainen – Marc de Vries – Jarmo Eskelinen – Heli 3, s. 246–270. Emerald Publishing 2016. Koski – Tommi Niemi – Mika Pajarinen – Sinikukka Pyykkö- Mikko Ketokivi – Virpi Turkulainen – Timo Seppälä – Petri nen, Massadatasta liiketoimintaa ja tehokkaita julkisia palvelu- Rouvinen – Jyrki Ali-Yrkkö, Why locate manufacturing in a ja. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusar- high-cost country? A case study of 35 production location ja 16/2016. decisions. Journal of Operations Management. forthcoming. Annu Kotiranta – Petri Rouvinen – Heli Koski – Terttu Luuk- Elsevier. konen – Mika Pajarinen – Ilkka Ylhäinen – Pekka Ylä-Anttila, OECD Reviews of Innovation Policy: ETLA Background Report. (ei ilmestynyt julkaisuna, saatavissa pyynnöstä Työ- ja elin- keinoministeriöstä/Opetus- ja kulttuuriministeriöstä). 2016.

Markku Lehmus – Juha Honkatukia, Suomen talous 2015– 2030: Laskelmia politiikkatoimien vaikutuksista. VATT Tutki- mukset 183/2016, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.

Mika Pajarinen – Petri Rouvinen, Digibarometri 2016. Kaupan liitto, Liikenne- ja viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateolli- suus ja Verkkoteollisuu. 2016. Helsinki: Taloustieto Oy.

Mika Pajarinen – Petri Rouvinen – Ilkka Ylhäinen, Kasvun nälkä – Pääomasijoitetut yritykset muutosagentteina. Tekes ja FVCA. 2016. Helsinki: Taloustieto Oy.

Petri Rouvinen – Pekka Ylä-Anttila, Huono palveluosaaminen pudotti Suomen digitalouden kärjestä. Suomen Digitalisoinnin Historia 1995–2015. 31.3.2016.

Liite 4 21 Liite 4 Artikkelit ja julkaisut muissa kuin Etlan sarjoissa

Henri Lahtinen – Henrik Pekkala – Kimmo Halme – Vesa Salmi- MUUT ARTIKKELIT nen – Valtteri Härmälä – Julia Wiikeri – Helka Lamminkoski – Rita Asplund, Arbetsmarknaden stöps om. Affärsmagasinet Kristiina Lähde – Kari Mikkelä – Petri Rouvinen – Annu Kotiran- FORUM. 31.5.2016, s. 5. ta – Mika Pajarinen – Margaret Dalziel – Brian Barge – Conor Meade – Xiao Zhao, Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullon- Rita Asplund, Nuorten miesten tilanteesta on annettu liian kaulat. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkai- synkkä kuva, mielipidekirjoitus. Helsingin Sanomat. 5.10.2016. susarja 30/2016. Rita Asplund, Myter om ungdomars utanförskap. Affärsmaga- Ilkka Ylhäinen – Petri Rouvinen – Tero Kuusi, Katsaus yksityi- sinet Forum. 7.11.2016. sen t&k-toiminnan ja sen julkisen rahoituksen vaikuttavuuteen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu- Antti Kauhanen, Minkälaista osaamista tarvitset tulevaisuudes- sarja 57/2016. sa? Blogikirjoitus. http://www.polkujatyohon.fi. 29.9.2016. Markku Lehmus, Matalien korkojen aikakausi. Talous & Yhteis- kunta -lehden blogi. http://www.labour.fi. 9.2.2016.

Markku Lehmus, Euroalueen inflaatioankkuri on pohjassa. Talous & Yhteiskunta -lehden blogi. http://www.labour.fi. 16.6.2016

Mika Maliranta, Kahden kerroksen miehiä. Blogikirjoitus, Tasa-arvovaje-hanke. http://www.tasaarvovaje.fi. 15.3.2016

Mika Maliranta, Työmarkkinajärjestelmän pelisäännöt ja toimintamallit korjattava. Viikon vieras. Libera http://www.libera.fi. 30.3.2016.

Juri Mattila – Timo Seppälä, New York, Lontoo ja Berliini – lohkoketjuosaamisen keskittymät. Aalto Leaders’ Insight. Aalto University Professional Development, Aalto University Executive Education. http://www.aaltopro.fi/blog. 17.5.2016.

Petri Rouvinen, Neljäs teollinen vallankumous tulee – onko Suomi valmis? EK:n talouskeskiviikko. Elinkeinoelämän keskusliitto. http://ek.fi/blogi. 24.2.2016.

Petri Rouvinen, Suomen strategia – innovaatiovetoinen kasvu. Tekes-blogi. https://www.tekes.fi/. 10.5.2016.

Petri Rouvinen, A Digital platform... Say Again? SWiPE blogi. http://www.smartworkresearch.fi. 17.10.2016.

Petri Rouvinen, Digialusta... siis mikä? http://www.smartworkresearch.fi. SWiPE blogi. 13.10.2016.

Vesa Vihriälä, Millaista kasvua – ja millä keinoin? Talouselämä. 15.1.2016.

Vesa Vihriälä, What should and will Finland make of Brexit? Teoksessa What to do with the UK? EU perspectives on Brexit. VoxEU. 24.10.2016.

Vesa Vihriälä, Unionin horjahdus – Euroopan ja Suomen valin- nat Brexitin jälkeen. EVA Analyysi No 53. 25.11.2016.

22 Liite 4 Liite 5 Seminaareja Etlassa

8.1. 27.5. Olli Kangas, Jouko Verho, Kari Hämäläinen ja Pertti Honkanen Hanna Virtanen: ”Toisen asteen suorittaminen Suomessa” (Kela): Perustulokokeilu. (väitöskirjasta ”Essays on Post-Compulsory Education Attainment in Finland”). 22.1. Paavo Suni (ETLA): ”A rise of the shale oil, industry cost curves 7.6. and the strategy of the OPEC”. Petri Böckerman, Seppo Laaksonen ja Jari Vainiomäki: Are Jobs More Polarized in ICT Firms? 17.3. Juha Alho (Helsingin yliopisto): ”Modeling incidence of 10.6. nuptiality”. Darius Ornston (Munk School of Global Affairs, University of Toronto): ”Good Governance Gone Bad: How Adaptability 23.3. Leads to Excess”. Heikki Loikkanen (Helsingin yliopisto): ”Näkökulmia kuntien, alueiden ja palvelusektorien reformeihin”. 21.6. Paul Lillrank (Aalto yliopisto): ”Valinnanvapaus ja rahoitus- 30.3. kanavat sotessa”. Peter Tattersall (Hahmota Oy): Talouden visualisointivälineet, ja Ossi Kuittinen (Simanalytics Oy): ”Agenttipohjainen simu- 29.8. lointi”. Kimmo Soramäki (Financial Network Analytics Ltd. (FNA)): ”Using network science and data visualization to model 19.4. complex systems in economics and finance”. Ismo Risku (Eläketurvakeskus): ”Kansalaisaloite eläkeindeksistä ja sukupolvet eläkejärjestelmässä”. 2.9. Seppo Honkapohja (Bank of Finland): ”Expectations, 21.4. Stagnation and Fiscal Policy”. Antti Tahvanainen (ETLA) ja Peter Adriaens (University of Michigan): ”Financial Innovation for Industrial Renewal”. 7.9. Svetlana Ledyaeva (Aalto): ”Export promotion policy in the age 22.4. of global value chains”. Osmo Kivinen ja Juha Hedman (Turun yliopiston koulutus- sosiologian tutkimuskeskus): ”Näkökulmia Suomen koulutus- 13.9. tasoon”. Tero Kuusi (ETLA): ”Structural change and investment in a general equilibrium model”. 13.5. Tobias Kretschmer (Institute for Strategy, Technology and 16.9. Organization, Ludwig-Maximilians-Universität München): Petri Hilli (Sitra): ”Hyvinvointialan tulosperusteiset rahoitus- ”Video Killed the Radio Star? Online Music Videos and sopimukset (social impact bonds) Suomessa”. Recorded Music Sales”. 11.11. 16.5. Elias Einiö: ”Do Tax Incentives for Research Increase Firm Inno- Niku Määttänen (Roope Uusitalon ja Hannu Karhusen kans- vation? An RD Design for R&D” (with Antoine Dechezleprêtre, sa): ”Opintotukiuudistus, opiskeluajat ja julkinen talous: Ralf Martin, Kieu-Trang Nguyen, and John Van Reenen). arviointia rakenteellisella mallilla”. 25.11. 20.5. Juha Kilponen, ”Secular Stagnation in Finland”. Marketta Henriksson (VM): finanssipolitiikan ohjauksesta. 2.12. 24.5. Paolo Fornaro (ETLA): ”Job Creation and the Role of Joel Shalowitz (Feinberg School of Medicine and Kellogg Dependencies”. School of Management, Northwestern University): On the Finnish Sote-reform.

Liite 5 23 Liite 6 Esitelmiä ja alustuksia

Jyrki Ali-Yrkkö Valmennuskurssikyselyn alustavia tuloksia, Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisryhmä/OKM, 2.11. Mistä Suomeen lisää työtä ja arvonlisää? Esitys TEM:n minis-tereille ja ylimmälle virkamiesjohdolle, Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistu- Helsinki, Finlandia-talo, 13.1. miseen liittyviä havaintoja, Seminaari korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämisestä, OKM, 1.12. Suomi globaalissa kilpailussa – Missä arvo syntyy? Aalto EE, 7.3. Elämää työpankin jälkeen, Työpankkikokeilun seminaari, STM&Omnia, Vanjanlinna, 8.12. Suomeen ei investoi kukaan – vai investoiko? BMW Finland Oy, Rovaniemi, Suomi, 12.3.

Suomen Mittelstand – löytyykö kasvu näistä yrityksistä? Paolo Fornaro Ulkoministeriö, Helsinki, 23.3. Job creation and the role of dependencies, Helsinki Macro- Miten globalisaatio ja teknologia muuttavat työtä? economic Research Away Day, Bank of Finland, 24.10. Tamora Oy, 30.3.

Suomi globaalissa kilpailussa, Viipurin Pamaus ry, Helsinki, Ville Kaitila 15.4. Esitelmä ja kommenttipuheenvuoro professori Fryn esitykseen Robotiiikka ja talous, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ”The Future of Free Trade”, The Future of Free Trade, UPI, 16.3. ja Koneen säätiö, 25.4. Suomen taloustilanne ja -näkymät, Investoinnit Suomessa – kehitys ja kipupisteet, Laskentaekonomien vuosikokous, 3.11. Talousneuvosto, Helsinki, 30.8. Suomen talouden rakenteet ja kehitys, Monikansalliset yritykset ja globaalit arvoketjut, Metsäteollisuus ry, 15.11. VM/BEPS-työryhmä, 6.9.

Talous digitalisaation ja globalisaation pyörteissä, UM, Helsinki, 23.9. Antti Kauhanen

Suomi arvoketjuissa, VNK, 29.9. Taloudelliset kannustimet ja SOTE, Valtioneuvoston kanslia/TEA-jaosto III, 10.2. Talous digitalisaation ja globalisaation pyörteissä, UM, 14.10. Työn murros: riittääkö dynamiikka? Miten työ muuttuu? Tamora Oy, Tampere, 18.10. Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi, 10.2. Globalisaatio: investoinnit ja arvoketjut, UM, Helsinki, 4.11. Tulevaisuuden työmarkkinat, Suomi arvoverkostoissa, Talousneuvosto, Helsinki, 23.11. Helsingin Yrittäjät/Uudenmaan TE-toimisto, 17.2.

Tulevaisuuden työmarkkinat, Uudenmaan TE-toimiston yrityspalvelut, 3.3. Rita Asplund Promotion Signaling, Gender and Turnover: New Theory Työvoimarakenteen muutokset Suomessa, and Evidence, Plenary talk: 19th Colloquium on Personnel TALK-PÄIVÄ/Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL, 7.4. Economics, Aachen, Saksa, 11.3. A Nordic perspective on labour market and disability, Expert Työn tulevaisuus, August Associates, 8.4. Conference on Employment and Disability – How do we make it work? Council on Nordic Cooperation on Disability, Työtä, pätkätyötä vai projekteja – Millaiset ovat tulevaisuuden Nordic Centre of Welfare and THL, 19.5. työmarkkinat? Paneelikeskustelu, Pop up AKAVA – Viikko hyvin Akavaa asiaa, 28.4. Enbart stödåtgärder ger inte arbete, Vates-stiftelsen, 19.8. Paikallinen sopiminen Saksassa, Seminaari paikallisesta sopimi- Ammattirakenne muuttuu, miten käy osaamisen? sesta, Valtiovarainministeriö, 3.5. Eduskunnan sivistysvaliokunta, 28.10.

24 Liite 6 Liite 6 Esitelmiä ja alustuksia

Digitalisaation vaikutukset työvoimarakenteeseen, Markku Kotilainen Uudenmaan Liitto, 25.5. Suomen pitkän aikavälin taloudellinen kasvu, Eläketurva- Elinkeinorakenteen muutos ja vaikutukset osaamiseen, keskus, 15.3. Työllisyyspaketti-työryhmän tutkijatapaaminen, Työ- ja Finnish Economic Situation, VATT/EU:n komissio, VATT:ssa Elinkeinoministeriö, 14.6. järjestetty tilaisuus, 5.9. Tulevaisuuden työmarkkinat, Uudenmaan TE-toimisto, 14.6. Finnish Economy, Kiinan tiedeakatemian makrotalouden The Future of work: Challenges for men and women, instituutin tutkijat, vierailu, 16.9. The Future of Work and new Forms of Work from the Global Talouden seuranta ja ennustaminen, Suhdannebarometrin and the Nordic Perspectives, ILO, 6.9. 50-vuotisjuhlaseminaari, Elinkeinoelämän keskusliitto, 1.11. Robotit, työ ja organisaatiot, paneelikeskustelu, EVA Raportin ”Robotit töihin” julkaisutilaisuus, 15.9. Annu Kotiranta, Martti Kulvik Työmarkkinoiden rakennemuutokset, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulevaisuus, EU-komissio, 19.9. Raiders of lost value, Biotekniikan neuvottelukunta, 10.3.

Työn murros: riittääkö dynamiikka? Kustannus-hyötyanalyysi terveydenhuollossa, Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi 9, 5.10. Tekes/IoT Hospital, 25.8. Internal and External Hiring: The Role of Prior Job Assignments, Universidad Carlos III Madrid, 10.10. Martti Kulvik, Annu Kotiranta, Sirpa Maijanen, Tarmo Mitä opiskelijan täytyy osata tulevaisuudessa? Valkonen Helsingin Yliopiston urafestarit, 25.10. Miten terveysalan kasvu näkyy kansantaloudessa? Terveysalan Työhyvinvointi, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet, työn Highway – Miten tehdään isoa? Mediuutiset, Helsinki, 19.12. vaatimukset ja organisaation tuki, Hankkeen ”MEADOW-aineis- ton jatkoanalyysit” johtoryhmän kokous, 26.10.

Sopimusteoria ja organisaatioiden taloustiede, Talousnobel Tero Kuusi 2016: Bengt Holmströmin tieteellinen työ ja ura, Taloustieteel- Pitkittyneen pysähtyneisyyden selityksiä ja lääkkeitä, linen yhdistys, 27.10. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, 29.3.

Ammattirakenteiden muutos haastaa osaamisen, Teknologia- Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, murrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelman seminaari: Valtion palvelukeskus, VM, 19.4. Digitalisaatio ja työn murros, 24.11. Investoinnit rakenteellisessa mallissa, VNK, 13.5. Kommentti esitelmään ”Työpaikan menettämisen pelko – rakenteelliset, institutionaaliset ja yksilölliset selitykset”, Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -ohjelman Valtion palvelukeskus, VM, 15.5. seminaari: Digitalisaatio ja työn murros, 24.11. Investoinnit rakenteellisessa mallissa, 19.5.

Ammattirakenteiden muutos haastaa osaamisen, Fiskaalidevalvaatioiden mallinnus monen sektorin mallin Osaamisverkoston työpaja, STTK, 24.11. avulla, Taloustutkijoiden kesäseminaari, Jyväskylä, 2.6.

Sote-uudistus ja palvelutuottajien rahoitus, paneelikeskustelu, Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, Tuottajien rahoitus sote-uudistuksessa -seminaari, Terveys- Valtion palvelukeskus, VM, 6.6. taloustieteen Seura ja Taloustieteellinen yhdistys, 29.11. Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, VM, 22.6.

Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, VM, 12.8.

Käsikirjoituksen kommentointi, KAVA, 27.9.

Liite 6 25 Liite 6 Esitelmiä ja alustuksia

Investoinnit rakenteellisessa kasvumallissa, VNK, 29.9. Henkilöstöpalveluyritysten digitaalinen strategia, Henkilöstöpalveluliitto, 10.11. Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, Valtion palvelukeskus, VM, 4.10. Alustatalous, datamarkkinat ja teollinen internet, KAUTE Säätiö, 24.11. Rakenteellisen rahoitusaseman mittaamisen vaihtoehtoja, Palkansaajien tutkimuslaitos, 19.10. IPR in New Value Creation/Kommentti, IPR University Center, 15.12. Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, VM, 28.11.

Kokemuksia Suomen t&k-verotukikokeilusta, VNK, 29.11. Mika Maliranta Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, Valtion palvelukeskus, VM, 2.12. Työelämän murros, koulutus ja talouskasvu, STTK – Arene yhteisseminaari, Kirkkonummi, 28.1. FIPO -sääntömallin esittely, VTV, 2.12. Tuottavuuden kehitys Suomessa, kommenttipuheenvuoro, Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, OECD:n maaraportin julkistus, Valtiovarainministeriö, 28.1. Tilastokeskus, VM, 2.12. Yritysten innovaatiot ja kasvu (paneelikeskustelu), Tuottavuuden mittaamisen tehostaminen, LVM, 13.12. OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä, 11.2.

Toimialojen kustannuskilpailukyvyn syntyminen yritysdynamii- Jukka Lassila kasta: Suomi-Ruotsi-vertailu, Suhdanneklubi/Tilastokeskus, 4.3.

Linking pensionable age to longevity, The Research Council of ”Luovan tuhon” Suomi-Ruotsi maaottelu, Norway, 2.5. Digitreffit, Ohjelmistoyrittäjät ry, 9.3.

Studying the economics of demographic transition with Johtaminen korkeakoulujen kilpailutekijänä, stochastic population projections: How to add insight to OAJ:n korkeakoulupäivät, 18.3. quantification? 36th International Symposium on Forecasting, Suomalainen ruoka globaalissa markkinassa. Mistä eväitä Santander, Spain, 21.6. ruokaketjun kilpailukykyyn? Saman pöydän ääressä – Suuri ruokakeskustelu, SOK, 20.5.

Markku Lehmus Kilpailukyky & ”luova tuho”, SDP:n talouspoliittisen työryhmän kokous, 7.6. ETLA macro model for forecasting and policy simulations, Taloustutkijoiden XXXIII kesäseminaari, Jyväskylä, 1.6. Tuhoaako tuottavuus työpaikkoja? SuomiAreena, 13.7.

ETLA macro model for forecasting and policy simulations, Aikamme Uber-ilmiöt – kuka nappaa asiakkaan? VATT-seminaari, 24.11. SuomiAreena, 14.7.

Maailmantalouden näkymiä, Ulkoministeriön Amerikan ja Kilpailukyky – sen mittaaminen ja merkitys, Aasian osaston Team Finland -päivä, Ulkoministeriö, Taloustutka, Metsäteollisuus ry, 5.9. Helsinki, 15.12. Innovaatiot, paneelikeskustelu, Taloudenpuolustuskurssi, Finlandia-talo, Helsinki, 7.9.

Aija Leiponen , Micro-level Dynamics of Employment and Productivity Growth, Taloustieteellinen yhdistys ja Yrjö Jahnssonin säätiö, 8.9. Big Data Strategy, Pasargad Advanced Research Initiative: Big Data Economics Summer School, Khatam University, 8.9. Työnantaja tuloksellisuuden vahvistajana, Valtion työnantajatoiminnan valmennusohjelma, 14.9. Digitalization of the enterprise and strategy, Strategic Management Society annual conference, Berliini, Saksa, 17.9. Tuottavuuskasvun tekijät ja mekanismit, Tuottavuuskeskus ry ja EK-Tieto Oy, 27.10. Data Strategy, työseminaari ”Datan hallinta ja jakaminen”, Aalto Digital Disruption ja Platform Value Now projektit, 1.11.

26 Liite 6 Liite 6 Esitelmiä ja alustuksia

Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä? Product-centric Information Management: A Case Study of a Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen, THL, 1.11. Shared Platform with Blockchain Technology, Industry Studies Conference 2016, Minneapolis, Yhdysvallat, 26.5. Yritystukijärjestelmän keskeiset ongelmat, Valtiontalouden tarkastusviraston neuvottelukunnan kokous, 17.11. Alustatalous ja lohkoketjuteknologia – Kolmas aalto rantautuu, neljäs aalto nousee? Suomen Digikiri -tapahtuma, Tuottavia yrityksiä perustavat yrittäjät, Valtiokonttori, 8.12. Palkansaajien tutkimuslaitoksen seminaari, 30.11. Alustatalous ja lohkoketjuteknologia – Kolmas aalto rantautuu, Productivity dispersion and growth, The Role of R&D in neljäs aalto nousee? Ulkoasiainministeriö, 16.12. Fostering Economic Performance: Lessons from Research and Implications for Finland?, OECD & TEM, 1.12.

Niku Määttänen

Juri Mattila Resurssien allokaatio ja työn tuottavuus, Kokoomuksen ministeriryhmän kokous, Tampere, 16.8. Teknologia uuden liiketoiminnan ajurina – Case: Blockchain, Aalto Executive Education, 18.4. Millainen on hyvä verojärjestelmä Suomelle, EK:n veroseminaari, Helsinki, 12.10. Blockchain-teknologian hyödyntäminen finanssialalla, Blockchain-seminaari, Sijoitusakatemia Oy, 21.6. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus ja tuottavuus, Yritys- verotuksen asiantuntijaryhmä, Valtiovarainministeriö, 8.11. A Conceptualization of a Blockchain-Enabled Platform – Case: Autonomous Transactions of Electricity, Meeting on Blockchain Opportunity Spaces and Collaboration Options with Fortum, Petri Rouvinen RWE and BMW, Essen, Saksa, 15.9. Intangibles and International Sourcing: Research Day Blockchain-teknologian hyödyntäminen finanssialalla, Presentation, Vinnova, Tekes, 26.1. FINVA Finanssikoulutus Oy, 22.9. Intangibles and International Sourcing: Policy Day Blockchain Technology and Its Implications to Service Presentation, Vinnova, Tekes, 27.1. Businesses, Aalto Executive Education, 28.9. Digitalisaatio ja työn tulevaisuus, Tehyn puheenjohtajien ja Lohkoketjuteknologia jakamistalouden mahdollistajana, luottamusmiesten neuvottelupäivät, 9.2. Aalto Executive Education, 13.10. Innovaatiotoiminta, tuottavuus ja Tekesin vaikuttavuus, Blockchain Technology and Its Implications, Aalto MBA, 21.10. Tekes, 15.2. Blockchain Technology and Its Implications, Fortum, 24.10. Kilpailukyvystä ja tuottavuudesta, Digitaalisen liiketoiminnan uudet ulottuvuudet – Case: TEM:n kasvupolitiikkaryhmä, 24.2. Blockchain, Sisäiset tarkastajat ry:n & Tietojärjestelmien Kasvun lähteillä: Innovaatiot ja vaikuttavuus, tarkastus ja valvonta ry:n syysseminaari, 3.11. Tekesin vaikuttaja-aamu, Helsinki, 6.4. Blockchain Technology – An Introduction and Implications, Suomalaisen valmistuksen renesanssi? Open blockchain discussion at Fortum, 15.11. Meconetin 75-vuotisjuhla, Helsinki, 14.4. Blockchain-teknologian merkitys finanssialalle, Pääomasijoitustoiminnan yhteiskunnallinen rooli Suomessa, Samlink Oy:n joulubrunssi, 13.12. FVCA kevätseminaari, Helsinki, 14.4. Blockchain-teknologia ja älykkäät sopimukset, OECD:n innovaatiopolitiikan maa-arvioinnin taustaraportin Krogeruksen aamukahviluento, 15.11. esittely, TEM:n & OKM:n keskustelutilaisuus OECD:n tutkimus- Blockchain-teknologia ja älykkäät sopimukset, & innovaatiopolitiikan maa-arvioinnista, Helsinki, 20.5. IT-oikeuden yhdistyksen aamukahviluento, 23.11. Digitalisaatio ja työn tulevaisuus, ESR Tyyli-hankkeen Opetuksen johdon foorumi, 26.5.

Liite 6 27 Liite 6 Esitelmiä ja alustuksia

Katsaus t&k-toiminnan ja sen rahoituksen vaikuttavuuteen, Timo Seppälä TEAS-hankkeen aloituskokous, TEM, Helsinki, 27.5. Digitalisaatio – kaiken palvelullistuminen, OECD Review of Finnish Innovation Policy: A presentation/dis- Danske Bank Oyj, 12.1. cussion concerning ETLA Background Report, OECD, 2.6. Teollinen internet ja alustatalous, Työn murros, EK:n henkilöstön työpaja, 9.6. Aalto Executive Education, 14.1.

Digi ja työn tulevaisuus, Lappeenrannan kaupunki, 19.8. Managing Innovation, paneelikeskustelu, Aalto Executive Education, 15.1. Katsaus OECD:n innovaatiojärjestelmäarvioinnin edistymiseen, Työ- ja elinkeinoministeriö, OECD-arvioinnin tukiryhmän Platform Economy and Procurement, kokous, 23.8. Aalto Professional Development, 21.1.

Member of the panel, Beyond Digitalization – Building Value Global Value Chain/Ecosystem Analysis, on Cognition and Insight: Reflection & discussion, Aalto Aalto Professional Development, 21.1. University, Center for Knowledge and Innovation Research Alustatalous, datamarkkinat ja teollinen internet, (CKIR) Workshop 2016, 24.8. Digialustat workshop, 28.1. Intangibles and International Sourcing: Thoughts on Policy Patentointi digitalisaation tukena, Implications, Tekes-VINNOVA Meeting of the research groups Patentti- ja rekisterihallitus, 16.2. and the reference group, Helsinki, 15.9. Internet of Things and industrial service operations, Kasvun nälkä: Pääomasijoitetut yritykset muutosagentteina, Aalto yliopisto, 3.3. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen FVCA:n tutkimusryhmän kokous, 16.9. Digital Platfoms, 24.3.

Invited remarks on the use of big data in measuring innovative Alustatalous – uuden liiketoiminnan kehittäminen, 15.4. activity, European Commission and UNU-MERIT/Maastricht University: Expert Workshop on Revising the European Digitaalinen alustatalous – strateginen merkitys yrityksille, Innovation Scoreboard Measurement Framework, 5.10. 19.4.

Startup-yrittäjät ja -yritykset numeroiden valossa, Digitaaliset työkalut teknisen kaupan uudistajana, 27.4. TEM: VN/TEAS hankkeen loppuraportin julkistaminen, 6.10. Alustatalous ja massadata ilmiönä, Globaalit arvoketjut ja Suomi, Teknologiateollisuus ry (Miten Aalto Executive Education, 19.5. valmistava teollisuus voittaa globaalin arvon uusjaossa?), 7.10. Digitalization and new mechanisms for value capture, Digitalisaatio & robotisaatio teollisuuden työssä tulevaisuudes- Aalto Executive Ecucation, 6.6. sa, Teollisuuden uusi nousu -ennakointikamari, Varia, Vantaan Harsoja ja hallintoa – terveysarvoketjujen anatomiaa, ammattiopisto, 3.11. Aalto Executive Education, 9.6.

Kasvun nälkä: Pääomasijoitetut yritykset muutosagentteina, Kaiken palvelullistuminen, digitaaliset alustat ja massadata, FVCA:n pikkujoulut, 17.11. Aalto Executive Education, 9.6.

Digitalisaatio: Mikä muuttuu, mihin ollaan menossa? Alustat ja arkkitehtuurit & massadata ilmiönä, Fira Oy, 14.6. Ulkoministeriö, Helsinki, 18.11. Digialustojen hyödyntäminen on vähäistä, Research and Innovation Policy: Finland in Age of Austerity, Verkkoteollisuus ry, 16.6. Seminar organized jointly by MEAE/TEM & OECD: The Role of R&D in Fostering Economic Performance: Lessons from Platform Ecosystems, Aalto Executive Education, 16.6. Research and Implications for Finland, Helsinki, 1.12. Tiedon asymmetria vs. tiedon symmetriaan, Digibarometri 2016 julkistaminen, Kaupan liitto, Liikenne- ja Sijoitusakatemia Oy, 22.6. viestintäministeriö, Tekes, Teknologiateollisuus ja Verkkoteol- Personnal Data and Platforms, MyData2916, 31.8. lisuus, 16.6.

28 Liite 6 Liite 6 Esitelmiä ja alustuksia

Digitaaliset alustat ja kaiken palvelullistuminen, Onko lohkoketjuteknologia digitaalisen talouden seuraava Lähitapiola Varainhoito, 2.9. aalto? Boardman ry, 29.11.

Alustatalous, datamarkkinat ja teollinen internet, The Value Chain – What do we know? Music Finland ry, 29.11. Ympäristöministeriö, 12.9. Alustatalous ja massadata ilmiönä, Kehitystrendejä: teollinen internet (IoT), Aalto Professional Development, 15.12. Lakimiesliiton koulutus/Almamedia Oyj, 13.9. Industrial Internet – Digital Platforms, Kone Oyj, 16.12. Platforms and Finnish Economy, FIIF, 20.9. Digital Platforms in ”Industry”, Procemec Oy, 22.12. Platform Economy, Aalto Executive Education, 22.9.

Global Value Chain/Ecosystem Analysis, Antti-Jussi Tahvanainen Aalto Executive Education, 23.9. Funding new energy technology inventions, Global Value Chain/Ecosystem Analysis, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Vaasa, 17.3. Aalto Executive Education Oy, 28.9. Cleantech-ekosysteemien kasvu – Kohti parempaa arvonkaap- Digitalization – What is digitalization in services? pausta ja sijoitettavuutta, Cursor Oy ja Finpro, Kotka, 21.4. Aalto Executive Education Oy, 28.9. Financial Innovation for Industrial Renewal, Aalto Executive Alustatalous, datamarkkinat ja teollinen internet, Education & Ümore, Shanghai, Kiina, 16.5. Aalto Executive Education, 10.10. Kestävän kemian mahdollisuudet, Digitalisaatio ja alustatalous, SOK Kiinteistöpalvelut Oy, 11.10. Ympäristötiedon foorumi, Helsinki, 24.5. Digitaaliset liiketoimintamallit, Financial Technology for Industrial Renewal, Chinese Academy Aalto Executive Education, 13.10. of Engineering Delegation – Study Visit to Finland, 26.8. Digitalization? Aalto Executive Education, 21.10. Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät – Digital Platforms, Aalto Executive Education, 22.10. Väliraportti ruokapoliittisen selonteon taustoitukseksi, Ruoka2030 ja Elintarvikeketjun kilpailukykytutkimus, Alustatalous vs. jakamistalous – kaikki palvelullistuu, MMM & TEM, Helsinki, 9.9. Työ- ja elinkeinoministeriö, OECD-arvioinnin tukiryhmän kokous, 27.10. Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät, Ruokapolitiikan neuvottelukunnan kokous, Maa- ja metsä- Alustatalous – liiketoimintatapojen uusi malli, talousministeriö, Helsinki, 19.9. Pirkanmaan Liitto ry, 3.11. Toimialakohtainen investointimalli: Multi-Asset Renewal Funds Digital Platform Economy and its Business Models, to Scale Green Economies (MARF), Ilmastoneuvotteluryhmän Jyväskylän yliopisto, 10.11. keskustelutilaisuus: Pariisin sopimuksen toimeenpanon edistä- Digitaalisuus alustojen mahdollistajana, minen – Innovatiiviset julkista ja yksityistä rahaa yhdistävät Keski-Suomen liitto ry, 10.11. rahoitusmallit, TEM & GreenStream Network, Helsinki, 24.10.

Teollinen internet ja alustatalous, Miten ympäristö vaikuttaa sijoittajien ja yritysten toimintaan? Aalto Professional Development, 11.11. YM:n kehittämispäivä: Miten talous ja ympäristö yhteen sopii, 27.10. Digitalisaatio, verkostot ja arvoketjut, Aalto Professional Development, 16.11. Ecosystem Thinking, Fintech-Cleantech Forum, Corymbus Asset Management, Zürich, Sveitsi, 22.11. Digitaalinen alustatalous: lohkoketjut katalyytti uudelle ajat- telulle? Lohkoketjuteknologian ja hajautettujen tietokantojen Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen avaintekijät, (DLT) mahdollisuudet Suomelle, Suomen Pankki ja Valtionva- Liittokokous, Elintarviketeollisuusliitto, Helsinki, 23.11. rainministeriö, 24.11.

Liite 6 29 Liite 6 Esitelmiä ja alustuksia

Suomalaisen elintarviketeollisuuden ja -kaupan kustannus- Vesa Vihriälä kilpailukyky, Vähittäiskaupparyhmän kokous, Päivittäistavara- EMUn kehittäminen, Hallituksen EMU-retriitti, Kesäranta, 11.1. kauppa ry (PTY), Helsinki, 24.11. Talouspolitikan tilanne, Kadettikurssi, Grand Marina, 12.1. Cleantech pähkinänkuoressa, Cleantech tapaaminen, Uudenmaan liitto, Helsinki, 21.3. HyväSuomi 2020 – Kestävä talous – yhteinen asia, Sosiaali- ja terveysministeriö, 26.1.

Työn määrä: Miksi Suomessa pitäisi tehdä enemmän työtä?, Joonas Tuhkuri Julkaisutilaisuus, 18.2. Esitelmä big datasta, SOSTE ry, 22.1. EMUn kehittäminen, Kokoomuksen eduskuntaryhmä, 23.2. How Many Jobs Might Be Offshorable? Pt. 1, Kasvun edellytykset avoimessa taloudessa, Tekes/Vinnova, Tukholma, Ruotsi, 26.1. Varsinais-Suomi kasvuun 2016 -seminaari, 29.2. How Many Jobs Might Be Offshorable? Pt. 2, Sopeutuminen EMU-Suomessa, Tekes/Vinnova, Tukholma, Ruotsi, 27.1. Paastonajan seminaari, Saariselkä, 14.3. Forecasting Unempoyment with Google Searches in the EU, Julkisen talouden sopeuttaminen, DG ECFIN, Bryssel, Belgia, 3.3. SDP:n valtiovarainvaliokuntaryhmä, 17.3. Forecasting Unemployment with Google Searches, Talousnäkymät ja talouspolitiikka, Valtiovarainministeriö, 23.3. Taloustutkijoiden kesäseminaari, Jyväskylä, 1.6. TAT:n talouskoulutusohjelma toimittajille, TAT, Muistio, 5.4. Kommenttipuheenvuoro Taloustutkijoiden kesäseminaarissa Jyväskylässä, 1.6. Talousviisaat paneelissa: Innovaatiotoiminnan merkitys kasvuun, paneelikeskustelu, Tekes, 6.4. Esitelmä, CARMA Conference on Big Data, 7.7. Kirjan kommentointi: Heikki Koskenkylä, Euroopan talous- ja rahaliiton tulevaisuus – onko euro pelastettavissa? EMU:n Tarmo Valkonen kehittämisehdotusten arviointia ja Suomen linja, 8.4.

Väestön ikääntymisen kansantaloudelliset vaikutukset, The Finnish Economy, alustus CCC-ryhmälle, MTK, 22.4. Luentokurssi Suomi ikääntyy, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin Macro outlook, policy reform and challenges, yliopisto, Helsinki, 26.1. Suomen suurlähetystö, Tokio, 25.4. Sukupolvien välinen tulonjako, TOPSOS-lähiopetusjakso, Talouden tilanne ja budjettipolitiikka, Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto, Turku, 5.2. RKP:n varjobudjettilounas, 10.5.

Oman rahan tärkeys, Tilastokeskuksen suhdanneklubi, 13.5. Nelli Valmari Kreikan tilanne, perussuomalaisten eduskuntaryhmä, 19.5. Internal and External Hiring: The Role of Prior Work History, Suomen talouden näkymät ja talouspolitiikka, VaikuttajaForum JSBE-tutkimusseminaari, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 2.11. Pankki ja Vakuutus -tilaisuus, Hämeenlinna, 31.5.

The Future of EMU, Expert Conference – Debate on the Future of EMU, EU-komissio, Brysseli, Belgia, 3.6.

Euroopan talouskehitys ja EU:n kehitystarpeet, UPI-lounasseminaari, 16.6.

Finland: why is a recent star performer struggling, is euro to be blamed?, Cologne Institute for Economic Research, 19.8.

30 Liite 6 Liite 6 Esitelmiä ja alustuksia

Juhlapuhe: Taloustutkimus päätöksenteon tukena, Hanna Virtanen Etlan 70-vuotisjuhlaseminaari, 29.8. Lost Boys: Effect of Entry to Upper Secondary Education on Talouspolitiikan lisätoimien tarve, Crime, HECER Labor and Public Economics Seminar, 20.12. Hallituksen budjettiriihi, Kesäranta, 31.8.

Talouskatsaus, Pörssisäätiön Pörssi-ilta, 6.9. Ilkka Ylhäinen Foresight activity – the Finnish experience, Kommentti esitelmään ”The real effects of the credit Krynica Economic Forum, Puola, 8.9. constraints in the economic crisis”, Svenska Handelshögskolan, Suomen talouden tila, Mainontapäivä Messukeskuksessa/ NCGN Workshop, 26.5. Mainostajien Liitto, Helsinki, 13.9.

Eurooppa Brexitin jälkeen, EVA Business Fellows -seminaari, EVA, 16.9.

EMU without fiscal and political union – could it work? UPI-seminaari, 22.9.

Some aspects of stagnation, IMF Missio, Suomen Pankki, 29.9.

Kommenttipuheenvuoro: Brunnermeier on the Euro and the Battle of Ideas, Suomen Pankki, 11.10.

Finland: why has it been so difficult for a former star performer to recover? Helsinki International Rotary Club, 17.10.

Työn murros, EK:n keskiviikkokerho Etlassa, Helsinki, 19.10.

Suomen ja ja suomalaisyritysten näkymät – miten maa makaa Brexit-äänestyksen ja kilpailukykysopimuksen jälkeen? Verotusseminaari, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari, Seinäjoki, 26.10.

Paneelikeskustelu: Sirkka Hämäläisen aika Suomen Pankissa, Rahamuseo, 1.11.

Kasvun tukemisesta, TEM, politiikan suunnitteluryhmä, 7.11.

Challenges of productivity, innovation and access to global markets, Dialogue Brazil – Nordic Countries about economic reforms, Brasilian teollisuusliitto CNI ja Pohjoismaiden suur- lähetystöt, Brasilia, 22.11.

Mitä Brexit merkitsee Euroopan taloudelle?, EVA-tilaisuus, 25.11.

Talouden pitemmän ajan näkymät, Liikenne- ja viestintäministeriö, 19.12.

Liite 6 31 Liite 7 Asiantuntijatehtävät, lausunnot, kuulemiset

Jyrki Ali-Yrkkö Birgitta Berg-Andersson

Asiantuntija, Kansainvälisen liiketoiminnan tilastoinnin Hörande i Ålands lagtings finans- och näringsutskott: Förslag kehittäminen, Tilastokeskus till budget för landskapet Åland 2017, Finlands och den övriga världens ekonomiska utsikter, Hörande i Ålands lagtings finans- Asiantuntija, Palvelujen ulkomaankauppatilastojen och näringsutskott, 17.11. kehittäminen, Finpro

Jäsen, Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta, yhteiskuntatieteellinen jaosto Paolo Fornaro

Asiantuntija, Palvelujen ulkomaankauppatilastojen Referee, Journal of Forecasting, 1.10.–14.10. kehittäminen,

Jäsen, Helsingin Sanomain säätiön hallitus Ville Kaitila Lausunto koskien tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemis- Jäsen, Kuluttajahintaindeksin asiantuntijaryhmä, Tilastokeskus, ta sekä uusien tuotteiden/palvelujen kehittämistä ja saamista 1.1.–31.12. markkinoille, Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto, 12.10. Jäsen, OECD-asioiden laaja koordinaatioryhmä, Ulkoministeriö, 1.1.–31.12. Rita Asplund Lasunto, EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa- ja investointi- Tutkimushakemusten paneeliarviointi, Program for bedre kumppanuussopimus (TTIP), Eduskunnan suuri valiokunta, 12.2. gjennomforing i videregående skole, 18.1. Käsikirjoituksen arviointi, Post-Communist Economies, 1.3. Referee, The Differentiation of Gender Wage in the Baltic States, Baltic Journal of Management, 14.2. Antti Kauhanen Referee, The gender pay implications of institutional and orga- nisational wage setting practices in Banking, The International Luentosarja, Personnel Economics, Aalto-yliopiston kauppa- Journal of Human Resource Management, 29.2. korkeakoulu, 12.4.

Referee, Gender wage gaps, Education Economics, 29.7. Käsikirjoituksen arviointi, Human Resource Management Journal, 14.3. Referee, Gender wage gaps, Contemporary Economic Policy, 13.8. Käsikirjoituksen arviointi, Työelämän tutkimus, 21.3.

Peer reviewer, The gender pension gap in China, Feminist Käsikirjoituksen arviointi, Journal of the Japanese and Economics, 31.10. International Economies, 14.4.

Referee, Time is Money: Could Deferred Graduate Retirement Käsikirjoituksen arviointi, Empirical Economics, 29.4. Fund Higher Education? Higher Education Policy Review, 4.12. Käsikirjoituksen arviointi, Kansantaloudellinen Aikakauskirja, Referee, The role of lifelong learning at different points in the 29.4. business cycle, International Journal of Manpower, 10.12. Käsikirjoituksen arviointi, Eläketurvakeskus, Työolot ja -urat Kuuleminen, EU-2020 strategia, kansallinen uudistusohjelma, antologia, 6.5. kevät 2016, eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, 24.5. Käsikirjoituksen arviointi, Työelämän Tutkimus, 18.5.

Työolot ja -urat -antologian artikkelikäsikirjoituksen referointi, Käsikirjoituksen arviointi, Applied Economics Letters, 4.7. Eläketurvakeskus, 15.7. Käsikirjoituksen arviointi, Journal of Economic Behavior & Organization, 16.9.

Käsikirjoituksen arviointi, Empirical Economics, 27.9.

32 Liite 7 Liite 7 Asiantuntijatehtävät, lausunnot, kuulemiset

Competitiveness and labor market reforms, European Tero Kuusi Commission, 15.11. Lausunto, Kokemuksia Suomen t&k-verotuesta, Yritysverotyö- Käsikirjoituksen arviointi, Journal of Labor Research, 13.12. ryhmä, 19.10.

Lausunto, Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talous- arvioksi vuodelle 2017, Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvo- Markku Lehmus valiokunta, 6.10. Luentosarja, Makroteoria I -kurssi Turun yliopistossa, 40 % kurssista, 28.1. Heli Koski

Lausunto, Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi Mika Maliranta massadatan liiketoiminnan edistämisestä, liikenne- ja viestintä- ministeriö, 15.2. Hallituksen jäsen, Arkkitehtuurimuseo, 1.1.2016–31.12.2018

Jäsen, Työmarkkinatilastoinnin asiantuntijaryhmä, Tilastokeskus, 15.2.2016–31.12.2018 Markku Kotilainen Lausunto, Laki taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen Johtoryhmän jäsen, Eurooppalaisten taloudellisten tutkimus- yleisistä edellytyksistä, Eduskunnan talousvaliokunta, 21.3. laitosten Euroframe-ryhmä, 1.1.–31.12. Lausunto, Hallituksen luonnos esitykseksi liikennekaareksi ja Jäsen, EU-asiantuntijaryhmä, Valtiovarainministeriö, siihen liittyvistä laeista, liikenne- ja viestintäministeriö, 23.5. 1.1.–31.12. Lausunto, Yritystukijärjestelmän keskeiset ongelmat, Jäsen, EU-asiantuntijaryhmä, Valtioneuvoston kanslia, Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto, 14.10. 1.1.–31.12. Lausunto, Tuottavuus, kasvu ja verotus, Yritysverotyöryhmä, Jäsen, Suomen ja Venäjän tieteellisteknisen komission talous- VNK, 21.10. tieteen ryhmä, Suomen Akatemia, 1.1.–31.12.

Referee, Euroframe-ryhmän konferenssi ”Balance Sheet Misalignments in the EU”, 15.3. Juri Mattila

Euroframe-konferenssin 10.6.2016 esitelmien arviointi, Referee, Research Policy, Elsevier, 10.10. Euroframe-verkosto, 16.3.

Lausunto, Julkisen talouden suunnitelma 2017–2020, Talousvaliokunta, 25.4. Niku Määttänen

Lausunto, Julkisen talouden suunnitelma 2017–2018, Lausunto, Hallituksen esitys yrittäjävähennyksestä, Valtiovarainvaliokunta, 25.4. Eduskunnan verojaosto, 19.8.

Lausunto, Julkisen talouden suunnitelma 2017–2020, Lausunto perustulokokeilusta, Eduskunnan työelämä- ja Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, 26.4. tasa-arvovaliokunta, 8.11.

Martti Kulvik

Lausunto, Hallituksen esitys maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi, STM ja VM, 11.10.

Liite 7 33 Liite 7 Asiantuntijatehtävät, lausunnot, kuulemiset

Petri Rouvinen Joonas Tuhkuri

Puheenjohtaja, Big Picture of Finland -workshop, Tekes, TEM, Referee, Journal of Applied Econometrics, 3.3. UM, 12.1.–13.1.

Referee, Research Policy, The Risk of Automation for Jobs in Tarmo Valkonen OECD Countries. A Task-Based Approach, 7.9. Lausunto, Hallituksen esitys maakuntauudistukseksi ja Moderator, Growth and renewal -workshop, Tekes, 20.9. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi, Jäsen, EK:n Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtiovarainministeriö, 11.10. -työryhmä, EK, 14.12.2016–14.6.2017 Lausunto, Valinnanvapaus sote-uudistuksessa, STM, 3.11. Fasilijoija, OECD:n Suomi-missio (OECD Review of Finnish Innovation Policy), OKM ja TEM, 13.6.–17.6. Vesa Vihriälä Kuuleminen, Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020, 20.4. Kuuleminen, Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017–2020, Eduskunnan tarkastus- valiokunta, 21.4. Timo Seppälä Kuuleminen, Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksen Puheenjohtaja, World Café teemapöytä, On the potentials of vaikutukset, Eduskunnan talousvaliokunta, 1.7. Blockchain, 15.6. Kuuleminen, Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talous- Seminaarin puheenjohtaja, Blockchain, 21.6. arvioksi vuodelle 2017, Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, 4.10. Referee, Research Policy, 7.7. Kuuleminen, Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talous- Paneeliasiantuntija, Solita Digitalist Thinkers Forum, 23.11. arvioksi vuodelle 2017, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Osallistuja, Media roundtable, Vision for the media industry, 19.10. Ministry of Transport and Communication, 12.12.

Referee, Research Policy, 17.12. Ilkka Ylhäinen

Käsikirjoituksen arviointi, Journal of Small Business and Antti-Jussi Tahvanainen Enterprise Development, 8.9.

Työpajan fasilitointi, Startup Track Program, Yrittäjyyspaja: Ideation, Innovation and Opportunities, 31.5.

Luento- ja työpajasarja, Managing for the Future, Aalto Executive MBA Program, 22.10.

34 Liite 7 Liite 8 Tuloslaskelma ja tase

Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015

Varsinainen toiminta Tuotot Projektituotot 3 284 180.40 2 857 445.78 Muut tuotot 151 794.00 241 155.98 Tuotot yhteensä 3 435 974.40 3 098 601.76 Kulut Henkilöstökulut 3 305 005.31 3 080 234.08 Poistot 36 664.47 11 399.32 Muut kulut 2 058 275.78 1 638 512.98 Kulut yhteensä 5 399 945.56 4 730 146.38 Tuotto-/kulujäämä -1 963 971.16 -1 631 544.62 Varainhankinta Tuotot Jäsenrahoitus 1 427 000.00 1 406 000.00 Muut avustukset 225 000.00 125 000.00 Tuotto-/kulujäämä -311 971.16 -100 544.62 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 84 847.55 3 819 578.65 Yleisavustukset 235 000.00 235 000.00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 7 876.39 3 954 034.03

Kiinteistö Oy Yrjönkatu 13 osakeet myytiin vuonna 2015. Velkaosuudella, kuluilla ja kauppahinnan lopputarkistuksella vähennetty myyntihinta oli 3 909 212,45€.

Tase 31.12.2016 31.12.2015

VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet 109 993.33 34 197.96 Sijoitukset 4 604 553.99 44 754.81 Pysyvät vastaavat yhteensä 4 714 547.32 78 952.77 Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset 50 000.00 0.00 Lyhytaikaiset 1 440 859.49 712 808.73 Rahat ja pankkisaamiset 267 052.17 5 927 521.77 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 757 911.66 6 640 330.50 VASTAAVAA YHTEENSÄ 6 472 458.98 6 719 283.27

VASTATTAVAA Oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä 4 876 473.68 922 439.65 Tilikauden ylijäämä 7 876.39 3 954 034.03 Oma pääoma yhteensä 4 884 350.07 4 876 473.68 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 0.00 166 667.00 Lyhytaikainen vieras pääoma 1 588 108.91 1 676 142.59 Vieras pääoma yhteensä 1 588 108.91 1 842 809.59 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 6 472 458.98 6 719 283.27

Liite 8 35 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tekee soveltavaa taloustie- teellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tutkimuksen kohteina painottuvat tuottavuus ja sen kasvuun vaikuttavat tekijät, työmarkkinoiden toiminta sekä kokonais- taloudellinen tasapaino ml. julkisen talouden kestävä hoito. Etla seuraa talouden kehitystä ja laatii talousennusteita sekä arvioi ja kommentoi talouspolitiikkaa.

Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen organisaatio. Toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäseninä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliiton (TT) -säätiö. Taustayhteisöjen rahoitus kattaa runsaan kolmanneksen laitoksen kokonaiskuluista ja muodostaa toiminnan vakaan perustan.

ETLA – Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Arkadiankatu 23 B 00100 HELSINKI Puh. (09) 609 900 www.etla.fi

Vuosikertomus 2016 Vuosikertomus on julkaistu sähköisenä (pdf) ja painettuna. Painopaikka: Next Print Oy, Helsinki, 2017.