ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS VUOSIKERTOMUS 2016 Sisältö 1 Toimitusjohtajan katsaus 2 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016 2 Etla täytti 70 vuotta 4 2016 – jälleen hyvä vuosi Etlan tutkimustyössä 8 Ennusteet ovat tärkeä osa Etlan tutkimustoimintaa 8 Euroframe: euroalueen toipuminen alkoi vihdoin 8 Useita isoja tutkimushankkeita meneillään 9 Mukana strategisissa hankkeissa 10 Etlan Heli Koski on yksi akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajista 12 Nobelistien säihkettä ja sanan säilää Etlan ja EVAn iltapäivässä 14 Tutkimuslaitosten medianäkyvyys vuonna 2016 14 Talous ja hallinto 16 Liitteet 16 1 Kannatusyhdistyksen valtuuskunta ja hallitus 17 2 Henkilöstö 18 3 Etlan sarjoissa ilmestyneet julkaisut 21 4 Artikkelit ja julkaisut muissa kuin Etlan sarjoissa 23 5 Seminaareja Etlassa 24 6 Esitelmiä ja alustuksia 32 7 Asiantuntijatehtävät, lausunnot, kuulemiset 35 8 Tuloslaskelma ja tase Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Suomen talous osoitti vihdoin kohentumisen merk- kejä vuonna 2016, neljä vuotta jatkuneen taantuman ja paikallaan polkemisen jälkeen. Tuotanto kasvoi 1,4 prosenttia ja työllisyys lisääntyi runsaalla 10 000 hen- gellä. Kasvu perustui pääosin yksityiseen kulutukseen ja vilkastuneeseen rakentamiseen. Yksittäisiä yrityk- siä koskeneista positiivisista uutisista huolimatta vienti ei vieläkään lähtenyt kunnolla vetämään. Talouspolitiikan keskeisin saavutus oli ns. kilpai- lukykysopimus, joka parantaa Suomen kustannuskil- pailukykyä noin 3,5 prosenttia. Jos palkkamaltti- jat kuu lähivuosina, kilpailukyky voi palautua likimain 2000-luvun alun tasolle kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Ainakin kuluvana vuonna ja ensi kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Etlan tutkijat vuonna myös vientimarkkinoiden kasvu näyttäisi var- julkaisivat useita artikkeleita arvostetuissa vertais- sin kohtuulliselta. Viennin ja investointien piristymi- arvioiduissa aikakauskirjoissa. selle on siten aiempaa paremmat edellytykset. Etla osallistui aktiivisesti myös talouspoliittiseen Kilpailukykysopimuksen hinta oli kuitenkin se, keskusteluun. Annoimme lausuntoja hallitukselle ja että hallitus sitoutui viemään eteenpäin vain sellaisia eduskunnalle sekä otimme oma-aloitteisesti kantaa työmarkkinoiden uudistushankkeita, joista se pääsee moniin politiikkakysymyksiin. Tuimme hallituksen fi- yhteisymmärrykseen työmarkkinaosapuolten kanssa. nanssipolitiikan yleislinjaa. Korostimme rakenneuu- Tämä on hyvin ongelmallinen asetelma. Eduskunnan distusten välttämättömyyttä ja teimme ehdotuksia enemmistöön nojaavan hallituksen tulisi kyetä päät- niiden toteuttamisesta. Kritisoimme koulutuksen ja tämään tarpeellisiksi arvioiduista uudistuksista. Hal- tutkimuksen menojen liiallista leikkaamista. Politiik- litus toteutti ja valmisteli toisaalta useita tärkeitä uu- kasuosituksemme hallituksen puolivälin tarkastelua distuksia. Kauppojen aukioloajat vapautuivat vuoden varten koottiin vuoden 2017 tammikuussa julkistet- alussa, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tuun ”Muistioita hallitukselle” -raporttiin. lyhennettiin ja sosiaali- ja terveyspalvelujen erittäin Etlalle vuosi 2016 oli kolmella tavalla todellinen merkittävän uudistuksen valmistelua jatkettiin. merkkivuosi. Etla muutti helmikuussa uusiin tiloihin Vaikka kasvu Suomen päämarkkina-alueilla pysyi Arkadiankadulle. Elokuussa vietettiin 70-vuotisjuhlaa. kohtuullisena vuonna 2016, poliittinen kehitys nosti Lokakuussa Etlan pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle, esille merkittäviä riskejä. Britannian Brexit-kansanää- professori Bengt Holmströmille myönnettiin ensim- nestyksen tulos merkitsee Euroopan unionin talou- mäisenä suomalaisena Nobelin taloustieteen dellista ja poliittista heikkenemistä. Donald Trumpin palkinto. valinta Yhdysvaltain presidentiksi tuo uudenlaisen Voimme olla monella tavalla tyytyväisiä toimin- arvaamattoman tekijän kansainväliseen kehitykseen. taamme. Tutkimustyömme laatu ja relevanssi ovat Monissa Euroopan maissa populistiset, kansainväli- saaneet positiivista palautetta. Olemme menesty- seen vaihdantaan kriittisesti suhtautuvat poliittiset neet hyvin projektirahoituksen hankinnassa. Kan- liikkeet vahvistivat asemiaan. natusyhdistys päätti vahvistaa laitoksen perusrahoi- Etlan tutkimustyö jatkui valituilla painoalueilla tusta. Kiitän lämpimästi rahoittajiamme sekä kaikkia määrätietoisesti. Julkaisuissa tarkasteltiin mm. suur- laitoksessa työskennelleitä hyvästä työstä ja ten yritysten merkitystä ja startup-yritysten kasvua, mukavan työilmapiirin ylläpitämisestä. erilaisen yrittäjyyden vaikutusta tuottavuuteen, inno- vaatiotukien vaikutuksia sekä taloustutkimuksen vai- Vesa Vihriälä kutusta päätöksenteossa. Teimme oman arviomme toimitusjohtaja Toimitusjohtajan katsaus 1 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016 ETLA TÄYTTI 70 VUOTTA ta, jonka mekanismeja ei tarkasti tunneta eikä niitä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos aloitti toimintansa 1. pystytä yksityiskohtaisesti kuvaamaan. Siksi ihmiset elokuuta 1946 nimellä Taloudellinen Tutkimuskeskus, eivät kykene opettamaan sitä koneille, mutta hermo- joten vuonna 2016 tuli kuluneeksi 70 vuotta laitok- verkkojen toimintaa jäljittelevä tekoäly voi oppia sen perustamisesta. Merkkivuotta juhlistettiin julkis- sen itse. tamalla juhlakirja sekä järjestämällä 29. elokuuta juh- Digitaalisten teknologioiden kehityksen kiihtyes- laseminaari Helsingin yliopiston perinteistä rikkaassa sä edessä on valtava uusi haaste. Ihmisten kykyjen juhlasalissa. Noin 600 juhlavierasta kuuli Massachu- ja taitojen, organisaatioiden ja instituutioiden kehi- setts Institute of Technologyn (MIT) professorin Erik tys laahaa perässä. Miljoonat ihmiset ovat vaarassa Brynjolfssonin juhlaesitelmän, jonka aiheena oli The pudota kelkasta. Perinteisellä politiikalla ei kyetä rat- Second Wave of The Second Machine Age eli toisen kaisemaan tätä ongelmaa. Talous ja yhteiskunta on konekauden toinen aalto. keksittävä uudelleen, jotta pysymme teknologian Brynjolfssonin mukaan ensimmäinen konekau- nopeutuvan muutoksen tahdissa. si eli teollinen vallankumous merkitsi ihmisten käy- Brynjolfsson luetteli muutamia avoimia kysymyk- tössä olevan fyysisen voiman kasvua. Ensimmäisellä siä, joihin kaivataan vastausta: Mihin tehtäviin, am- konekaudella uudet koneet valtaosaltaan täydensi- matteihin ja toimialoihin konekauden toinen aalto vät ihmisiä. Toisessa konekaudessa kyse on henkisen vaikuttaa eniten? Millaiset seuraukset muutoksesta voiman lisääntymisestä. Uudet koneet täydentävät ih- on taloudelle ja yhteiskunnalle? Millaisella politiikal- misiä, mutta kasvavassa määrin myös korvaavat heitä. la voidaan maksimoida teknologisen kehityksen hyö- Toisella konekaudella on toistaiseksi tunnistet- dyt ja mahdollisuudet ja minimoida samalla haitat ja tavissa kaksi aaltoa. Ensimmäiselle aallolle on tun- riskit? Ja lopulta: minkälaisen yhteiskunnan me viime nusomaista se, että ihmiset opettivat koneille, mitä kädessä haluamme? tiesivät ja osasivat. Ensimmäisen vaiheen kehitystä Professori Erik Brynjolfssonin koko juhlaesitelmä rajoitti ns. Polanyin paradoksi: ihmiset tietävät enem- on katsottavissa verkossa osoitteessa: https://vimeo. män kuin osaavat kertoa. Ja jos tietoa ei voi pukea com/181147447. sanoiksi, sitä ei voi opettaa koneille. Tervehdyspuheen juhlaseminaarissa piti Etlan Toiselle aallolle tunnusomaisia ovat koneet, jotka hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Hän koros- oppivat itse. Kasvojen tunnistus on esimerkki taidos- ti elinkeinoelämälle olevan tärkeää, että yritykset, järjestöt ja politiikan päättäjät voivat perustaa rat- kaisunsa mahdollisimman hyvään ja monipuoliseen ymmärrykseen Suomen kansantaloudesta sekä sei- koista, jotka vaikuttavat sen menestykseen. Elinkei- noelämä haluaa pitkäjänteisellä rahoituksellaan var- mistaa, että tutkimus luo elinkeinoelämän kannalta olennaisista asioista uutta tietoa, josta on hyötyä käytännön päätöksenteossa. Tietoa tarvitaan erityisesti murrosvaiheissa, kun tapahtuu uusia asioita ja maailma näyttää toimivan aiemmasta poikkeavalla tavalla, kuten Etlan täyttäes- sä 70 vuotta. Meneillään olevan murroksen tausta on epäilemättä monitahoinen, eikä sen luonnetta sel- västikään vielä ymmärretä kovin hyvin. Yksi yhteinen Jorma Ollila, Erik Brynjolfsson ja Vesa Vihriälä. nimittäjä näyttää kuitenkin olevan laajalle levinnyt 2 Etla vuonna 2016 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos vuonna 2016 tu hyödyntää siinä laajuudessa kuin olisi periaattees- sa mahdollista. Ongelmiin on kuitenkin havahduttu. Reformipyr- kimykset ovat johtaneet merkittäviin uudistuksiin. Näistä suurin on ns. strategisen tutkimuksen rahoi- tusvälineen luominen Suomen Akatemian yhtey- teen vuonna 2014. Sen tarkoituksena on mahdol- listaa politiikkaa tukeva pitkäjännitteinen tutkimus valtioneuvoston päättämistä laajoista teemoista. Val- tioneuvoston kanslian käyttöön on vastaavasti luotu kevyemmin hallinnoitu rahoitusmekanismi nopeam- pia selvitystarpeita varten. 70-vuotisjuhlien ei tarvitse olla haudanvakava tilaisuus. Uudet rahoitusvälineet ovat näytön paikka tutki- joille ja tutkimuslaitoksille. Hankkeiden toteuttajien Kuvassa vasemmalta Jukka Kola, Alexander Stubb, on olennaista pitää mielessään työn käytännöllinen Erkki Liikanen, Olli Rehn, Bengt Holmström, tarkoitus, tutkimuksen laadusta tinkimättä. Vastuu Seppo Honkapohja ja Matti Alahuhta. tutkimustiedon hyödyntämisestä päätöksenteos- sa on kuitenkin aina poliitikoilla. Heidän pitää nähdä tietoon perustuvan päätöksenteon pidemmän tähtäi- pelko siitä, että tekninen kehitys, kilpailu ja globali- men edut. saatio eivät synnyttäisikään vaurautta ja hyvinvoin- Seminaarivieraat saivat mukaansa juhlakirjan tia sillä tavalla