Kävelyn Ja Pyöräilyn Edistämisohjelma Porin Kaupunkiseutu Pori | Ulvila | Nakkila

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma Porin kaupunkiseutu Pori | Ulvila | Nakkila | Harjavalta 2019 Sisällys

Esipuhe...... 3 Tavoitteena lisätä kävelyä ja pyöräilyä...... 4 Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt...... 5 Terveyttä ja hyvää oloa...... 5 Sujuvampaa arkea ja parempaa asuinympäristöä ...... 6 Kestävämpää liikennettä...... 7 Kävelyn ja pyöräilyn nykytila...... 8 Liikkumistottumukset...... 8 Jalankulun ja pyöräilyn verkosto Porin seudulla...... 10 Jalankulkuympäristön kehittäminen...... 12 Kävelyä ja pyöräilyä suosiva yhdyskuntarakenne...... 13 Liikenneturvallisuuden kehitys...... 14 Asukkaiden ajatuksia kävelystä ja pyöräilystä...... 14 Toimenpiteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi...... 15 Parannetaan jalankulkuympäristöä ja pyöräilyväyliä...... 15 Huolehditaan saavutettavuudesta jalan ja pyörällä...... 17 Jaetaan tukea ja tietoa liikkujille...... 18 Liite: Porin kaupunkiseudun pyöräilyverkon kehittämissuunnitelma...... 19

Raportin kuvat: © Linea Konsultit Oy ellei toisin mainita Kartat: © OpenStreetMap (and) contributors, CC-BY-SA Esipuhe

Vuonna 2015 valmistuneessa Satakunnan liikenne- nitelma. Raportissa esitettyjen yleisten linjaus- Konsulttina työssä on toiminut Linea Konsultit järjestelmäsuunnitelmassa yhdeksi Porin kaupun- ten pohjalta kunnissa tehdään tarpeen mukaan Oy, jossa työstä on vastannut Sakari Somerpalo ja kiseudun kehittämisteemaksi nostettiin kävelyn ja tarkempaa jatkosuunnittelua. sen laatimiseen ovat osallistuneet Janne Olin, Outi pyöräilyn edistäminen. Suunnitelmassa todettiin Vartiainen ja Hanna Aalto. myös, että Porin seudulle on tarpeen laatia uusi Edistämisohjelman ja pyöräilyverkon kehittämis- pyöräilyverkon kehittämissuunnitelma. suunnitelman on laatinut työryhmä, johon ovat 8. maaliskuuta 2019 kuuluneet Nyt laadittuun Porin, Ulvilan, Nakkilan ja Harja- - liikenneinsinööri Sanna Välimäki, Porin kau- vallan yhteiseen kävelyn ja pyöräilyn edistämis- punki, puheenjohtaja ohjelmaan on koottu tärkeimmät toimenpiteet, - liikennesuunnitteluinsinööri Eija Riihimäki, joilla parannetaan Porin kaupunkiseudun asuk- Porin kaupunki kaiden edellytyksiä ja halua tehdä entistä useampi - suunnittelu- ja maanrakennusinsinööri Eetu matka jalan tai pyörällä. Keinovalikoima sisältää Elohaka, Ulvilan kaupunki laaja-alaisesti liikenneinfrastruktuuriin, kaupun- - tekninen johtaja Harri Kukkula, Nakkilan kunta kisuunnitteluun ja liikkumisen ohjaukseen liitty- - tekninen johtaja Juhani Ramberg, Harjavallan viä kärkitoimia. Edistämisohjelman liitteenä on kaupunki kaupunkiseudun pyöräilyverkon kehittämissuun- ‐‐ 3 ”Ympäristöystävällisten, edullisten ja terveellisten kulkutapojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) edellytyksiä ja houkuttelevuutta parannetaan siten, että niiden suosio kasvaa kaupunkialueilla ja taajamissa sekä kaukoliiken- Tavoitteena lisätä kävelyä ja pyöräilyä teessä.” (Satakunnan liikennejärjestel- mäsuunnitelma 2015)

Tähän edistämisohjelmaan on koottu tärkeimmät - Porin valtuustoryhmien vuonna 2017 allekir- toimenpiteet kävelyn ja pyöräilyn lisäämisek- joittaman Pori-sopimuksen mukaan koko ”Kävelyn ja pyöräilyn osalta tavoitel- si Porissa, Ulvilassa, Nakkilassa ja Harjavallas- kaupunkia kehitetään ympäristöystävällisenä laan 30 prosentin kasvua näiden mat- sa. Toimenpiteet tähtäävät kävelyn ja pyöräilyn ja terveyttä edistävänä kävely-, pyöräily- ja kojen määrissä vuoteen 2030 mennes- houkuttelevuuden ja olosuhteiden parantamiseen. joukkoliikennekaupunkina. sä. … Tavoitteena on, että kaupunkien Tavoitteena on lisätä omin lihasvoimin tehtyjen - Ulvilan kaupunkistrategiassa 2017–2021 on liikennesuunnittelussa ja hankkeiden matkojen suosiota asukkaiden päivittäisessä liik- tavoitteena asukkaiden kannustaminen työ- rahoituksessa priorisoitaisiin kävelyä, kumisessa. matkaliikuntaan ja hyötyliikuntaan. pyöräilyä ja joukkoliikennettä tukevia - Nakkilan strategiassa tavoitellaan arjen suju- hankkeita. … Edistetään täydennys- Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoit- vuutta ja sujuvia ulkoisia ja sisäisiä liikenneyh- rakentamista sekä yhdyskuntaraken- teena on, että Porin kaupunkiseudun asukkaat teyksiä. teellisesti hyvien sijaintien luomista ja tekevät entistä useamman arkimatkansa jalan - Harjavalta 2025 -kaupunkistrategiassa hyödyntämistä uudisrakentamisessa tai pyörällä. korostetaan toimivien liikenneyhteyksien kaupunkimaisilla seuduilla.” (Valtio- kehittämistä. Strategiaan liittyvässä hyvin- neuvoston selonteko keskipitkän aika- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja yhteyksien vointiohjelmassa nostetaan esiin viihtyisyyden välin ilmastopolitiikan suunnitelmasta parantaminen tukee monin tavoin sekä valta- ja turvallisuuden huomioiminen kaupunki- vuoteen 2030 – Kohti ilmastoviisasta kunnallisia tavoitteita että Porin seudun kuntien suunnittelussa sekä kevyen liikenteen väylien arkea, 2017) strategisia päämääriä ja kärkihankkeita: pitäminen hyvässä kunnossa. ‐‐ 4 Kävelyn ja pyöräilyn hyödyt Valtakunnallisesti on laskettu, että kävelyn lisääminen Suomessa 20 pro- Kävely ja pyöräily ovat edullisia kulkumuotoja sekä Terveyttä ja hyvää oloa sentilla tuottaisi yhteensä 3,3 miljardin yhteiskunnalle että liikkujalle itselleen. Lihas- euron ja pyöräilyn lisääminen 1,1 mil- 1 voimin liikkuminen parantaa asukkaiden terve- Useimmille meistä arkimatkojen kulkeminen jalan jardin euron arvosta terveyshyötyjä . ydentilaa ja vähentää terveydenhuollon kustan- tai pyörällä on helpoin tapa liikkua terveyden kan- Porissa on vastaavalla tavalla arvioitu, nuksia yhteiskunnalle. Kulkijoille itselleen kävely nalta riittävästi. UKK-instituutin liikuntasuositus että porilaisten kävelymäärän lisään- on ilmaista ja pyöräilykin halpaa, ja omin voimin aikuisikäisille kehottaa parantamaan kestävyys- tyminen 20 prosentilla toisi 4,8–5,2 kulkiessa terveys kohenee ja mieli virkistyy. Kä- kuntoa liikkumalla reippaasti yhteensä ainakin miljoonan euron ja pyöräilyn lisäänty- vely- ja pyörämatkojen korvatessa automatkoja 2,5 tuntia viikossa. Monille työikäisille kävely tai minen 20 prosentilla 1,3–2,1 miljoonan 2 liikenteen sujuvuus paranee ja investointitarpeet pyöräily töihin ja harrastuksiin on luontevin tapa euron vuosittaiset terveyshyödyt. autoliikenteen väyliin ja pysäköintiin vähenevät. lisätä säännöllistä liikkumista. Ikääntymisen myötä 1 Samalla liikenteen ympäristöhaitat vähenevät ja muu aktiivinen liikunta usein vähenee ja oma- Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 5/2018 asuinympäristön viihtyisyys paranee. Kun liikenne toimisen arkiliikkumisen merkitys terveyden ja 2 Marika Leppäniemi: Jalankulku- ja pyöräilyolo sujuu, keskustat elävöityvät ja ympäristö on viih- toimintakyvyn ylläpitäjänä korostuu entisestään. suhteiden kehittäminen Porissa, diplomityö 2017 tyisämpää, koko seudun vetovoima ja kilpailukyky kasvavat. Kansallisen lasten ja nuorten fyysisen aktiivi- suuden suosituksen mukaan 7–18 -vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä moni- Yhteiskunnalle liikunnan puute näkyy miljardi- 1 Kun entistä useampi matka Porin seudulla teh- puolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Tutkimusten luokan suorina ja epäsuorina kansantaloudellisi- dään jalan tai pyörällä, mukaan vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu na kustannuksina, kuten sairaanhoitomenoina, - asukkaat ovat terveempiä ja sairaanhoitome- suositusten mukaisesti. Liikunta-aktiivisuus vähe- tuottavuuden laskuna, työkyvyttömyytenä ja jopa 2 not pienenevät nee selvästi iän myötä. Tutkimus suosittaa mm., ennenaikaisina kuolemantapauksina . Kävelyn ja - kaupunkiseutu on viihtyisämpi ja liikenne että lapsia kannustetaan koulumatkaliikuntaan pyöräilyn lisäämistä tukevat toimenpiteet ovat sujuvampaa sekä kotona että koulussa. Kotona vanhempien osoittautuneet erittäin kustannustehokkaiksi kei- - liikenteen kustannukset ja ympäristöhaitat malli ja kannustus sekä kuljettamisesta luopumi- noiksi lisätä terveyden ja toimintakyvyn kannalta vähenevät nen lyhyillä koulumatkoilla tukevat aktiivisuutta. välttämätöntä fyysistä aktiivisuutta. Koulut voivat edistää koulumatkaliikuntaa järjes- 1 tämällä säilytyspaikat kulkuvälineille ja pyöräily- Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen, Valtion liikuntaneuvosto 2016 kypärille, laatimalla vaaranpaikkakartoituksia ja 2 Kolu ym. Suomen Lääkärilehti 12/2014 kannustamalla aktiiviseen kulkemiseen. ‐‐ 5 Sujuvampaa arkea ja parempaa asuinympäristöä

Kävelyn ja pyöräilyn määrä on monella tavalla hyvän yhdyskunnan mittari. Asukkaiden arki on sujuvampaa, kun palvelut ovat lähellä ja töihinkin voi luontevasti kävellä tai pyöräillä. Vastavuoroi- sesti kävelyn ja pyöräilyn suosio tukee lähipalvelu- jen menestymistä. Myös yrityksille on työvoiman saannin kannalta edullista, jos töihin pääsee muu- tenkin kuin omalla autolla. Arjen autosidonnai- suuden väheneminen antaa kaikille vaihtoehtoja liikkumiseen ja helpottaa erityisesti niiden asukkaiden elämää, joilla ei ole jatkuvaa mahdollisuutta käyttää autoa.

Kävelyn ja pyöräilyn suosio parantaa myös autoliikenteen olosuhteita. Mitä useampi matka tehdään jalan tai pyörällä, sitä vähemmän teillä ja kaduilla on autoliikennettä ja sitä paremmin liikenne sujuu. Myös liikenneturvallisuus paranee ja pysäköinti- paikkojen tarve keskustoissa, työpaikoilla ja palve- lukohteissa vähenee. Asukkaille matkanteko jalan on ilmaista ja pyöräilykin hyvin edullista.

Ympäristön ilme ja viihtyisyys vaikuttavat koko kaupunkiseudun imagoon ja houkuttelevuuteen asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden silmissä. Kaupunki tai kylä, jossa on mukavaa ja turvallista liikkua jalan, on miellyttävä ja viihtyisä ympäris- tö kaikille. Lähipalvelut menestyvät paremmin ja turvallisuuden tunne paranee siellä, missä jalankulkijoiden määrä kasvaa. Oleskelijat, jalankulkijat ja pyöräilijät tekevät kaupunki- ja taajamakuvasta elävän ja sosiaalisesti turvallisen. ‐‐ 6 Kestävämpää liikennettä lyn ja pyöräilyn edistämiselle asetettiin strategiassa oma tavoitteensa: 30 prosentin kasvu kävely- ja Ilmastonmuutoksen torjunta on ihmiskunnan pyörämatkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä. historian suurimpia ja vaikeimpia haasteita. Se Sama tavoite on lähtökohtana myös uudessa val- koskee kaikkia ja edellyttää toimenpiteitä ja muu- takunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisoh- 5 toksia lähes kaikessa toiminnassa kaikkialla maa- jelmassa . Energia- ja ilmastostrategissa asetettiin ilmassa. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tavoitteeksi myös henkilöautoliikenteen kasvun Pori on valtuuston päätöksellä 3 lokakuussa 2018 julkaistun raportin mukaan taittaminen kaupunkiseuduilla. Henkilöautolii- 23.5.2016 sitoutunut tavoittelemaan vaaditaan nopeita toimenpiteitä kaikilla toimi- kenteen sijaan kaupunkiliikenteen suunnittelussa koko alueensa kasvihuonekaasu- aloilla, jotta maapallon lämpötilan nousu voidaan ja rahoituksessa tulisi keskittyä kestävien kulku- päästöjen vähentämistä 80 % vuoden rajoittaa 1,5 asteeseen. Nykytahdilla 1,5 asteen tapojen – kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen – 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. kriittinen raja ylitetään vuosisadan puoleen väliin suosimiseen. Hinku-verkostoon (Hiilineutraali kun- mennessä. Rajan ylittäminen aiheuttaisi merkittä- ta) liittymisen kautta Porin kaupunki viä riskejä sekä ihmisille että luonnolle. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ohella pyrkii myös vaikuttamaan alueensa automatkojen korvaaminen kävelyllä ja pyöräilyllä muihin toimijoihin siten, että alueen EU on sitoutunut vähentämään ilmastopäästö- vähentää ihmisten terveydelle haitallisia paikalli- kasvihuonekaasupäästöjen vähentämi- jään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä ja sia pakokaasupäästöjä ja katupölyä sekä liikenteen sessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. tämä tavoite on jäsenmaiden päätöksellä muo- meluhaittoja. Kaupunkialueilla ja vilkkaimpien kattu vuonna 2018 voimaan astuneeksi sitovaksi liikenneväylien varrella liikenteen pienhiukkasille lainsäädännöksi. Ns. päästökaupan ulkopuolisilla altistuminen on merkittävä terveyshaitta. Vaikka aloilla, joihin liikenne kuuluu, EU:n yhteinen pääs- pakokaasuhiukkasten osuus liikenteen ilman- tövähennystavoite on -30 % verrattuna vuoden saasteista vähenee vähitellen moottoritekniikan 2005 tasoon. Tavoite on jyvitetty maakohtaisesti kehittyessä, katupölyhiukkasten määrä lisääntyy, pääasiassa asukasta kohden lasketun bruttokan- jos autoliikenne kasvaa. santuotteen mukaan. Suomen päästövähennys- velvoite liikenteen osalta on -39 % vuoteen 2030 mennessä. 3 http://www.ipcc.ch/report/sr15/, 8.10.2018 4 Kansainväliset päästövähennysvelvoitteet kiris- Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja

n tyvät jatkossa. Suomessa hallituksen 24.11.2016 ilmastostrategiasta vuoteen 2030, Työ- ja e n o k elinkeinoministeriön julkaisuja/Energia 4/2017 k hyväksymässä kansallisessa energia- ja ilmasto- o 5 K 4 i Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, Liikenne- ja p strategiassa linjattiin useita eri toimia liikenteen ep P päästöjen vähentämiseksi 50 % vuoteen 2030 viestintäministeriön julkaisuja 5/2018 © mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Käve- ‐‐ 7 pyöräily ovat usein vaivattomin tapa matkan teke- miseen. Monelle kiireistä elämänvaihetta elävälle työmatkakävely tai -pyöräily on myös luonteva tapa lisätä liikuntaa arjen keskelle.

Kouluikäiset liikkuvat suuren osan matkoistaan kävellen ja pyörällä, mutta kyyditysten, mopoilun ja mopoautojen osuus on ollut nousussa. 15-vuo- Kävelyn ja pyöräilyn nykytila tiaista suomalaisista enää vain yksi kymmenestä liikkuu terveyden kannalta riittävästi6, joten arkiliikunnan lisäämiselle on suuri tarve. Päivittäin Liikkumistottumukset toistuva koulumatkakävely tai -pyöräily on hyvä tapa saada ainakin minimimäärä liikuntaa päivässä. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen pyöräilyn yhteenlaskettu osuus on sama kuin Lisäksi tarvitaan nuorten ja kotien kannusta- mista siihen, että myös harrasteisiin ja kavereita 2016 mukaan yli 5-vuotiaiden satakuntalaisten Suomessa keskimäärin, mutta jalan tehdään Sa- tapaamaan kuljettaisiin nykyistä useammin jalan kotimaanmatkoista 66 prosenttia tehdään hen- takunnassa selvästi pienempi osuus (18 prosent- tai pyörällä. On arvokasta, että suurimmalla osalla kilöautolla, 2 prosenttia joukkoliikenteellä ja 30 tia) matkoista kuin keskimäärin (22 prosenttia) ja lapsista on mahdollisuus itse kävellä tai pyöräillä prosenttia omin voimin jalan tai pyörällä. Auton vastaavasti pyöräilyn osuus (12 prosenttia) Sata- kouluun ja harrasteisiin sekä liikkua omatoimisesti lähiympäristössään. Tätä mahdollisuutta kannat- kulkutapaosuus on selvästi maan keskiarvoa (61 kunnassa on selvästi keskimääräistä (8 prosenttia) taa käyttää ja vahvistaa niin kotien kuin koulujen, prosenttia) suurempi ja joukkoliikenteen osuus suurempi. varhaiskasvatuksen ja järjestösektorin toimesta. keskiarvoa (7 prosenttia) pienempi. Kävelyn ja Iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa, minkä vuoksi tämän ikäryhmän liikkumistottumuksilla on entistä suurempi merkitys liikenteen määriin ja kulkuta- pajakaumaan. Nykyisistä ja tulevista ikäihmisistä henkilöauto, muu aiempaa useammalla on auto ja ajokortti, ja autoa matkustaja 2 % jalankulku on totuttu myös käyttämään paljon. Muutosten te- 14 % 18 % Työikäiset ovat suurin ikäryhmä ja he käyttävät keminen vakiintuneisiin liikkumistapoihin voi olla eniten autoa kaikilla matkoillaan, joten tämän haastavaa, vaikka pienikin arkiliikunnan lisääminen pyöräily ikäryhmän liikkumistottumuksiin on tärkeää pyrkiä on hyvä keino ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä. 12 % vaikuttamaan. Työmatkoilla auton kulkutapaosuus on suuri, joten pienetkin muutokset autosta lihas- henkilöauto, joukkoliikenne 6 voimaan tuovat merkittävän määrän uusia kävely- ja Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 – Ter- kuljettaja 2 % pyöräilymatkoja. Tutkimusten mukaan tärkeimpiä veyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Pau- 52 % motiiveja aikuisväestön arkipyöräilylle tai -kävelylle liina Husu, Olavi Paronen, Jaana Suni, Tommi Vasankari. Satakuntalaisten kotimaanmatkojen kulkutapajakauma ovat helppous ja liikunta. Lyhyillä matkoilla kävely tai Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. (Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016) ‐‐ 8 Eniten jalan ja pyörällä liikkuvat lapset ja nuoret, 100 mutta vertailu aiempiin tutkimuksiin viittaa kui- 90 tenkin lasten, nuorten ja nuorten aikuisten jalan-

kulun ja pyöräilyn vähenemiseen valtakunnallises- ) 80 % ( ti. Sen sijaan iäkkäämpien henkilöiden jalankulku a

t 70

s muu ja pyöräily ovat hieman lisääntyneet. Koko väestön i o k tasolla jalankulun ja pyöräilyn yhteenlaskettu t henkilöauto, a 60 m

matkustaja

matkasuorite on lähes ennallaan viiden vuoden n a

k 50 henkilöauto, takaiseen tilanteeseen nähden. o u kuljettaja 40 uus l t Matkan pituus on keskeinen kulkutapavalintaan i raide p vaikuttava tekijä. Suomalaiset tekevät alle kilo- 30

uus bussi s metrin matkoista kaksi kolmasosaa jalan, mutta o 20 pyöräily matkan pidetessä kävelyn osuus laskee nopeasti. jalankulku Silti vielä viiteen kilometriin saakka kävelyn osuus 10 matkoista on yli 10 prosenttia. Pyöräilyn kulkutapaosuus on suurimmillaan 1-2 kilometrin matkoilla 0 i 1 7 3 5 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 k – – – – – 1 3 5 4 2 2 8 0 0 0 - 17 prosenttia. Neljä viidesosaa pyörämatkoista on 6 1 0 2 5 3 15 0 – 1 1 – – k – 2 2 km – i

– 7 – – – 0 0 0 i 0 a l 0 1 0 0 20 – 4 alle viisi kilometriä pitkiä, mutta varsinkin työmat- 3 5 60 – k y 2 0 8 1 1 koilla pyöräillään usein paljon pitempiäkin matko- 15 0 ja. On arvioitu, että tulevaisuudessa sähköpyörien Suomalaisten kotimaanmatkojen kulkutapajakauma matkan pituuden mukaan (Valtakunnallinen yleistyminen tulee lisäämään pyöräilyn suosiota henkilöliikennetutkimus 2016). pitemmilläkin matkoilla.

‐‐ 9 Jalankulun ja pyöräilyn verkosto Porin niitä uusitaan uuden tieliikennelain mukaisesti. Parannettavaa on myös nykyisten pääreittien seudulla Asukaspalautteiden perusteella erityisesti Porin laatutasossa ja kunnossapidossa. Kuntoilun yh- keskustan pyöräilyolosuhteita tulisi parantaa. distäminen arkiliikkumiseen sekä sähköpyörien Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä oleva Muun muassa keskustan pohjois–eteläsuuntai- yleistyminen houkuttelevat monia työmatkapyö- reitistö koostuu maanteiden ja katujen varsilla selle läpikulkupyöräilylle tulisi löytää sujuvampi ja räilyyn pitemmilläkin matkoilla, mutta samalla on olevista jalankulku- ja pyöräteistä ja jalkakäytä- jalankulun ja pyöräilyn välistä ristiriitaa vähentävä varmistettava pääreiteille riittävän laadukkaat ja vistä, erillisistä ulkoilureiteistä ja puistokäytävistä ratkaisu joko Promenadiakselilla tai sen vieressä. turvalliset olosuhteet. sekä hiljaisista kaduista ja kyläteistä. Porin kaupunkiseudun kuntien keskeisillä taajama-alueilla Porin kaupunkiseudun taajamia yhdistäviä seudul- Jalankulku- ja pyöräteitä ei ole tarpeen kuitenkaan jalankulku- ja pyörätieverkosto on suhteellisen lisia yhteyksiä on rakennettu vähitellen, viimeksi rakentaa joka paikkaan. Vähäliikenteisillä kaduilla tiheä. Neljän kunnan alueella on jalankulku- ja valtatien 8 varrelle jalankulku- ja pyörätie Porista ja maaseututeillä pyöräily on sujuvaa ja turvallista pyöräteitä yhteensä noin 470 kilometriä. Luvialle, mutta yhteyspuutteita on vielä jäljellä. myös ajoradalla, jos autoliikenteen nopeustaso Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta leimaa on riittävän alhainen. Myös jalankulun erotte- Vaikka seudun taajama-alueiden jalankulku- ja Kokemäenjokilaakson varteen rakentunut Meri- lusta jalkakäytäville voidaan luopua, jos liikenne pyöräilyverkko on kattava, sen laatutasossa on Porista Kokemäelle ulottuva taajamanauha, jonka on hiljaista ja rauhallista. Erilaisten pihakatu-, paljon kohennettavaa. Monin paikoin tulisi kohen- keskuksia yhdistävän pyörätieverkon puuttuvien hidaskatu-, pyöräkatu- ja kylätieratkaisujen kirjo taa päällysteiden kuntoa, parantaa risteysjärjeste- osuuksien täydentäminen on tärkeä tavoite. Myös on laaja ja sopivia ratkaisuja löytyy monenlaisiin lyjä, leventää väyliä, erottaa jalankulku ja pyöräily Porin keskustan ja Noormarkun väliltä puuttuu olosuhteisiin. toisistaan jne. Myös pyöräteiden merkintöjä on turvallinen pyörätieyhteys. tarpeen tarkistaa ja parantaa siinä yhteydessä, kun

Jalankulku- ja pyöräteiden pituudet kunnittain Kaupungin/ kunnan väyliä Valtion väyliä Yhteensä Pori 279 km 53 km 332 km Ulvila 42 km 31 km 73 km Nakkila 7 km 15 km 22 km Harjavalta 28 km 15 km 43 km Yhteensä 356 km 114 km 470 km

Hattulan Sattulantien kylätieratkaisu. ‐‐ 10 Pyöräilyverkko Nykytilanne 12/2018 Seudullinen pääverkko Muu pääverkko Paikallisverkko

Porissa on pitkä perinne keskustan jalankulku- ympäristön kehittämisessä. Poriin perustettiin jo vuonna 1977 Suomen ensimmäinen asemakaavalla vahvistettu kävelykatu, jota on pitkäjänteisesti kehitetty laajemmaksi Promenadiakseliksi. Pro- menadiakseli ulottuu Kokemäenjoen pohjois- puolen historialliselta puuvillatehtaan alueelta ydinkeskustan ja matkakeskuksen kautta urheilu- keskukseen asti. Sen kehittäminen on jatkossakin yksi keskustan kehittämisen painopisteistä. Muita painopisteitä ovat keskustan täydennysraken- taminen mm. entisen linja-autoaseman alueella sekä jokirantaan sijoittuvien uusien kaupunkira- kentamiskohteiden toteuttaminen osaksi nykyistä laajempaa jalankulkukaupunkialuetta. Myös Ko- kemäenjoen ranta-alueita keskustassa ja luodoilla on parannettu viihtyisiksi oleskelu- ja vapaa-ajan alueiksi ja jalankulku- ja pyöräilyreiteiksi.

Jalankulkija tulee nostaa entistä laajemmin suun- nittelun keskiöön seudun kunta- ja aluekeskusten ja asuinalueiden kehittämisessä. Vaikka vielä on paljon parannettavaa, myös hyviä jo toteutettuja esimerkkejä löytyy, kuten katuympäristöjen pa- rantamistoimet Ulvilan ja Nakkilan keskustoissa. Pienempiin kyläkohteisiin sopivista ratkaisuista esimerkkejä ovat vaikkapa Kullaan idyllisen Kos- kitien rauhoittaminen sekä kapean jalankulku- ja pyörätien sovittaminen Ahlaisten historialliseen kylämiljööseen.

‐‐ 12 Kävelyä ja pyöräilyä suosiva yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteen kehitystrendinä on jo vuo- Vähärauman, Ruosniemen ja Ulvilan suunnilla sikymmeniä ollut auton mahdollistamaan liikku- sijoittuvat pääosin alle viiden kilometrin säteelle vuuteen perustuva kehitys: kaupunkirakenteen keskustasta. Kun vielä alue on hyvin tasaista, sekä ”Yhdyskuntarakenteen muutokset ovat hajautuminen ja lähipalveluverkon harventumi- kaupunkirakenne että luonnonolosuhteet luovat osaltaan vaikuttaneet lähipalveluiden nen. Koska matkan pituus on tärkein kulkutavan pyöräilylle poikkeuksellisen hyvät kehittämisedel- saavutettavuuden heikentymiseen, valintaan vaikuttava tekijä, kehitys on ollut omiaan lytykset. päivittäisten matkojen keskipituuksien vauhdittamaan automatkojen lisääntymistä käve- kasvuun, kuntien järjestämien henkilö- ly- ja pyörämatkojen kustannuksella. Porin kaupunkiseutu on rakenteeltaan Koke- kuljetusten kasvuun ja voimakkaaseen mäenjoen varteen sijoittuva nauhataajama, joka autoistumiskehitykseen. … Päivittäis- Käänne on kuitenkin tapahtumassa. Keskusta- muodostuu Porin keskustan ohella Meri-Porin, palveluiden tulisi olla saavutettavissa asumisen suosio on kasvanut ja keskustojen Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan taajamista sekä kävelyetäisyydellä asutuksesta ja kevy- ulkopuolellakin suurin kysyntä kohdistuu lähellä satamien ja teollisten työpaikkojen sijoittumisesta en liikenteen ja autoliikenteen vaaralli- palveluja sijaitseville alueille. Elinkeinorakenteen tälle nauharakenteelle. Taajamat sijaitsevat noin sia risteyskohtia tulisi välttää.” palveluvaltaistuessa myös entistä useampi työ- kymmenen kilometrin eli noin puolen tunnin (Porin seudun liikenneturvallisuus- paikka etsiytyy keskeisille kaupunki- ja taajama- pyörämatkan etäisyydellä toisistaan, mikä tekee suunnitelma 2013) alueille. Eheämpi yhdyskuntarakenne luo samalla pyörästä houkuttelevan kulkutavan taajamien pohjaa lähipalveluille, mikä osaltaan lyhentää välisillä työmatkoilla siellä, missä pyörätieyhteydet arjessa tarvittavien matkojen pituuksia ja helpot- ovat kunnossa. Taajamien sisällä etäisyydet ovat taa asukkaiden jokapäiväistä elämää. kohtuullisen lyhyet ja palvelut helposti saavutettavissa pyörällä ja myös jalan. Porin kaupunkiseudulla lähtökohdat jalankulku- ja pyöräkaupungin kehittämiselle ovat hyvät. Porin yhdyskuntarakenne on Suomen ympäristökes- kuksen selvityksen mukaan maamme muihin kaupunkeihin verrattuna hyvin kompakti. Kau- punkialueen rakenne perustuu keskustan vahvaan jalankulkukaupunkiin sekä sitä ympäröivään vah- 7 Ristimäki Mika et.al.: Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus vasti myös pyöräilyyn tukeutuvaan autokaupunki- kaupunkiseuduilla – Kaupunkikudokset ja vyöhykkeet rakenteeseen. Kaupungin ydinalue ulottuu tiiviisti (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 | 2017) reilun kahden kilometrin etäisyydelle keskustasta ja siihen liittyvät asumisen laajenemisalueetkin ‐‐ 13 Liikenneturvallisuuden kehitys Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuudet 70 Vuonna 2017 Porin, Ulvilan, Nakkilan ja Harjaval- lan alueella tapahtui 41 poliisin tietoon tullutta 60 henkilövahinkoihin johtanutta jalankulkija- ja 50 pyöräilyonnettomuutta. Niissä kuoli yksi pyöräilijä 40 ja loukkaantui 32 pyöräilijää ja 10 jalankulkijaa. On- nettomuuksista 36 tapahtui Porissa, kolme Harja- 30 vallassa ja yksi sekä Ulvilassa että Nakkilassa. 20

10 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuusti- lanne ei ole kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2009 vuoteen 2014. Loukkaant. joht. onn. Kuolemaan joht. onn. Erityisesti lisääntyivät pyöräilyonnettomuudet. Poliisin tietoon tulleiden henkilövahinkoon johtaneiden Huippuvuoden 2014 jälkeen onnettomuuskehitys jalankulkija- ja pyöräilijäonnettomuuksien kehitys Poris- on kääntynyt laskuun, mutta vuonna 2017 onnet- sa, Ulvilassa, Nakkilassa ja Harjavallassa (iLiitu/ Porin tomuusmäärä oli edelleen korkeampi kuin kym- kaupunki) menen vuotta aiemmin.

Onnettomuuksien vähentämiseksi tarvitaan sekä Asukkaiden ajatuksia kävelystä ja monin paikoin vaarallisiksi ja epäselviksi, mikä voi aktiivista liikenneturvallisuustyötä että liikenne- pyöräilystä myös osittain johtua pyöräilyn väistämissääntöjen ympäristön parantamistoimia. Turvallisuutta on vaikeudesta ja sääntöjen puutteellisesta tunte- mahdollisuus parantaa nopeastikin, jos liiken- Porilaiset ovat eri yhteyksissä tehdyissä asu- muksesta. neturvallisuustyön avulla saadaan vähennettyä kaskyselyissä antaneet positiivista palautetta riskikäyttäytymistä, kuten kännykän käyttöä jalankulku- ja pyöräilyverkon laajuudesta, vaikka Koko Porin seudun asukaskyselyissä suurimpina pyöräillessä, autoillessa ja jalan katua ylittäessä. yhteyspuutteina nousevatkin esiin mm. yhteydet parantamistarpeina ovat nousseet esiin pyörätei- Liikenneympäristön osalta akuutteja toimenpi- Noormarkkuun ja Reposaareen. Tyytymättö- den ja jalkakäytävien risteämiskohdat autoteiden detarpeita ovat autoliikenteen rauhoittaminen mämpiä ollaan jalankulku- ja pyöräteiden tal- kanssa, pyöräily- ja jalankulkuväylien kunto sekä taajamissa ja kyläteillä sekä jalankulkijoiden ja pyö- vikunnossapidon laatuun sekä väylien kuntoon jalankulkuväylien esteettömyys ja talvikunnossa- räilijöiden tienylityskohtien ja risteysjärjestelyjen (päällysteiden kunto, routavaurioiden korjaus). pito. parantaminen. Erityisen tärkeää on liikennetur- Kehittämistarpeena asukkaat nostavat esiin myös vallisuuden varmistaminen koulujen ympäristössä. liittymäjärjestelyjen parantamisen. Ne koetaan

‐‐ 14 Toimenpiteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi

Parannetaan jalankulkuympäristöä ja televuutta. Keskustoissa ja kävelyreittien varsilla Kokemäelle sekä Porin keskustasta Noormark- pyöräilyväyliä tarvitaan penkkejä levähtämiseen ja istuskeluun. kuun ja Luvialle. Tärkeimmät puuttuvat osuudet Myös jalankulkuympäristön esteettömyydestä on ovat Ulvilan ja Nakkilan, Söörmarkun ja Noor- Viihtyisä ympäristö kutsuu kävelemään huolehdittava. markun sekä Mäntyluodon ja Tahkoluodon välillä. Kävelyä edistää parhaiten liikkumisympäristö, Pyörätieyhteys Porista Luvialle on jo rakenteilla. joka kutsuu ihmiset oleskelemaan ja kulkemaan Sujuvat reitit houkuttelevat pyöräilemään jalan tarjoamalla kauniita näkymiä, kiinnostavia Pyöräily on suosittua siellä, missä pyörä on helppo Uusia pyörätietarpeita on myös taajamien reuna- yksityiskohtia, houkuttelevia paikkoja sekä eläviä ja turvallinen tapa tehdä arjen matkoja. Pyörä alueilla ja vilkkailla maaseututeillä. Hiljaisemmilla julkisia tiloja, jotka antavat mahdollisuuden mui- valitaan kulkuvälineeksi mielellään, kun reitti on kaduilla ja maaseudun kyläteillä erillisen jalankul- den ihmisten näkemiseen ja kohtaamiseen. Koska sujuva, ympäristö miellyttävä ja matka turvalliseksi ku- ja pyörätien sijasta parempia vaihtoehtoja ovat jalkaisin liikkuessa ympäristö koetaan läheltä ja koettu. Jos automatkoja halutaan korvata pyörä- erilaiset suojattomille tienkäyttäjille turvaa anta- kokonaisvaltaisesti kaikkia aisteja käyttäen, hyvän matkoilla, tulee pyörän olla myös nopeudeltaan vat liikennejärjestelyt, kuten pyöräkadut, piha- ja jalankulkuympäristön pitää tuntua hyvältä. Hyvä riittävän kilpailukykyinen. Liikennejärjestelyjen hidaskadut sekä kylätieratkaisut, joissa autolii- jalankulkuympäristö on myös turvallinen ja estee- toimivat yksityiskohdat ja reittien katkeamatto- kennettä rauhoitetaan ja jalankulkijoille ja pyöräi- tön. Esteettömyys on tärkeää etenkin ikääntyneil- muus ovat tärkeitä. lijöille annetaan lisätilaa esimerkiksi leveämmillä le ja liikkumisesteisille, mutta helpottaa samalla pientareilla. kaikkien kulkua esimerkiksi lastenvaunujen tai Porin seudun kaupunki- ja taajama-alueilla pyö- matkatavaroiden kanssa kuljettaessa. rätieverkko on jo melko kattava, mutta olemassa Pyörätieverkon kunnossapitoon on varattava olevien pyöräteiden sujuvuutta, turvallisuutta riittävät resurssit, jotta pyöräilyn kasvutavoitteet Tekemällä ympäristöstä viihtyisämpää syntyy ja kuntoa on tarpeen parantaa. Paremmat pyö- voidaan saavuttaa. Hyvä talvihoito on edellytys positiivinen kierre: Houkutteleva ympäristö lisää räilyjärjestelyt kohentavat monin paikoin myös pyörän käytölle talviaikaan. Kesällä taas on huo- jalankulkijoiden määrää ja ympäristön elävyyt- jalankulkuolosuhteita, kun jalankulkijat ja pyörät lehdittava väylien korjauksista sekä päällysteen tä, ja elävä ympäristö taas vetää puoleensa lisää eivät joudu kulkemaan sekaisin samalla kapealla kunnosta ja puhtaanapidosta. Sekä valtion että jalankulkijoita. Autoliikenteen rauhoittaminen, kulkuväylällä. kuntien on tarpeen lisätä pyöräteiden järjestel- katutilan muokkaaminen jalankulkuystävällisem- mällistä kuntoseurantaa ja lyhentää päällysteen mäksi sekä kauppakatujen, aukioiden, puistojen ja Uusiakin pyöräteitä tarvitaan. Seudullisella pää- uusimiskiertoa, sillä nykyisin päällysteet ovat muiden julkisten tilojen viihtyisyyden parantami- verkolla on tavoitteena Kokemäenjokilaakson monin paikoin huonossa kunnossa. nen ovat hyviä keinoja lisätä ympäristön houkut- taajamia yhdistävät yhtenäiset reitit Reposaaresta ‐‐ 15 Kärkitoimet jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämiseksi

- Tarjotaan asukkaille viihtyisyyttä ja oleskelun - Parannetaan pyöräilyn pääreittejä. Noste- - Varmistetaan turvalliset arkimatkat asukkaille. tiloja. Kehitetään edelleen jalankulkuolosuh- taan laatutasoa ja tehostetaan kunnossapitoa Parannetaan kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta teita kuntien keskusta-alueilla. Kärkitehtävät: tärkeimmillä pyöräilyn pääreiteillä ja kohen- ja sujuvuutta täydentämällä jalankulku- ja pyö- • Porin Promenadiakselin suunnitelman netaan Porin keskustan pyöräilyjärjestelyjä. rätieverkkoa, rauhoittamalla autoliikennettä päivittäminen ja Pasaasin alueen liittämi- Kärkitehtävät: pyöräilyä palvelevilla hiljaisilla katu- ja maan- nen siihen • Aloitetaan pääverkon laatutason paranta- tieosuuksilla sekä parantamalla vaaranpaikko- • Porin Etelä- ja Pohjoisrannan jalankulku- minen liitteenä olevan kehittämissuunni- jen liikenneturvallisuutta. Kärkitehtävät: ja oleskeluympäristön ja kulkuyhteyksien telman mukaisesti, ykköskohteina Porin • Täydennetään pyörätieverkkoa liitteenä jatkokehittämisen suunnittelu ja toteutta- ja Ulvilan välinen laatuväylä sekä Porin olevan kehittämissuunnitelman mukaisesti minen keskustan pohjois–eteläsuuntainen pyöräi- ja parannetaan jalankulun ja pyöräilyn tur- • Ulvilan, Nakkilan ja Harjavallan keskusta- lyreitti vallisuutta myös asuntokaduilla ja maaseu- alueiden jalankulkuolosuhteiden kehittä- • Parannetaan pyöräilyn ja jalankulun olo- dun kyläteillä minen suhteita Porin ydinkeskustan katuverkolla • Kehitetään pyöräpysäköintiä keskustoissa - Rakennetaan tärkeimmät seudulliset yhtey- • Parannetaan ja yhtenäistetään tärkeimpien sekä joukkoliikenteen asemilla ja pysäkeillä det valmiiksi. Täydennetään kaupunkiseudun pääreittien talvihoitoa kuntien ja valtion ja otetaan pyöräpysäköinti huomioon kaa- taajamia yhdistävän pyöräilyverkon puuttuvat yhteistyönä voituksessa ja katusuunnitelmissa osat liitteenä olevan kehittämissuunnitelman • Varataan kuntien taloussuunnitelmissa mukaisesti Porista Harjavaltaan, Noormark- säännöllinen rahoitus pienten liikennetur- kuun ja Reposaareen. Kärkitehtävät: vallisuus-, jalankulku- ja pyöräilytoimenpi- • Porin ja Harjavallan välisen seutureitin teiden toteuttamiseen puuttuvan osuuden rakentaminen Ulvilan • Tehostetaan pyöräteiden kuntoseurantaa ja Nakkilan välille maantien 2440 varteen ja varataan riittävät resurssit huonokun- Kokemäenjoen pohjoispuolelle toisten päällysteiden uusimiseen • Puuttuvan pyörätieyhteyden rakentaminen Söörmarkun ja Noormarkun välille valtatien 23 varteen

‐‐ 16 Huolehditaan saavutettavuudesta jalan ja pyörällä

Kohtuulliset etäisyydet kodin, työpaikan ja asioin- jalankulkuun ja pyöräilyyn perustuvan jalankulku- tipaikkojen välillä ovat ehdoton edellytys kävelyn kaupungin kehittämistä. Myös muualla kaupunki- ja pyöräilyn suosion merkittävälle kasvulle. Sen seudulla on tärkeää ohjata mahdollisimman suuri vuoksi maankäytön ohjaus on keskeisessä roolissa osa rakentamisesta tiiviisti nykyisten taajamien kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä. Yhdyskunta- yhteyteen tukemaan niiden lähipalvelujen säily- rakenne ja palveluiden sijoittuminen vaikuttavat mistä. kaikkien ikäryhmien liikkumistapoihin ja mahdol- lisuuksiin käyttää eri kulkumuotoja.

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vaatii kun- nilta määrätietoista kaavoituspolitiikkaa ja maan- Kärkitoimet yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehittämiseksi käytön ohjausta. Asumisen ohella on tärkeää luoda myös työpaikoille ja palveluille houkuttelevia - Vahvistetaan ja täydennetään jalankulku- ja - Tuetaan lähipalvelujen säilymistä. Kärkitehtä- sijoittumismahdollisuuksia alueilta, jotka ovat pyöräilykaupunkia. Kärkitehtävät: vät: helposti saavutettavissa jalan ja pyörällä. Julkisten • Suunnitellaan ja kaavoitetaan toiminnoil- • Tuetaan lähipalvelujen menestymisedel- lähipalvelujen sijoittumiseen kunnat voivat vaikut- taan sekoittunutta, lyhyiden yhteyksien lytyksiä taajamakeskusten täydennys- taa myös suoraan. Esimerkiksi koulut ja päivähoi- kaupunkirakennetta, jossa liikkumisen rakentamisella ja ohjataan kaupallisten topaikat tulisi sijoittaa niin, että mahdollisimman lähtökohtana on jalankulku ja pyöräily. palveluiden sijoittumista tarjoamalla niille monen oppilaan koulumatka on mahdollista ja Tarjotaan asukkaille ja yrityksille houkut- houkuttelevia sijoittumisvaihtoehtoja ja- turvallista tehdä omatoimisesti jalan tai pyörällä ja televia sijoittumisvaihtoehtoja jalankulku- lankulkuetäisyydellä asukkaista. mahdollisimman monen päiväkoti-ikäisen lapsen ja pyöräilyvyöhykkeeltä. Kärkihankkeina • Arvioidaan julkisen palveluverkon muutos- ja vanhemman päivä alkaa muulla kuin automat- ‐‐ Porissa Pasaasin ja Jokikeskuksen kau- ten vaikutukset liikkumiseen ja palvelujen kalla. punkikehittämishankkeet saavutettavuuteen jalan ja pyörällä ennen ‐‐ Ulvilassa Keskustaajaman yleiskaavan niitä koskevaa päätöksentekoa. Porin ydinalueella kaupunkikehittämisen paino- kokonaispäivitys pisteenä on jo pitkään ollut keskustan ja jokiran- ‐‐ Nakkilassa keskustaajaman täydennys- nan käyttötarkoitukseltaan muuttuvien alueiden rakentamisen osayleiskaavan mukai- rakentaminen osaksi perinteistä jalankulkukau- sesti punkia. Viime vuosina Porin asukasmäärän kasvu ‐‐ Harjavallassa keskustaajaman liikenne- on painottunut parin kilometrin säteellä keskus- turvallisuuden parantaminen. tasta ulottuvalle vyöhykkeelle, mikä tukee vahvasti ‐‐ 17 Jaetaan tukea ja tietoa liikkujille

Liikkumistottumusten muuttamisessa on kyse Kärkitoimet liikkumisvalintoihin vaikuttamiseksi rutiinien murtamisesta. Jotta pyöräilyn ja kävelyn määrä saadaan nousuun, mahdollisimman moni - Tuetaan turvallisia, terveellisiä ja kestäviä liik- pitää houkutella vaihtamaan osa auto- tai mo- kumisvalintoja. Kärkitehtävät: Viisaaseen liikkumiseen tähtäävä liikku- pomatkoista kävelyyn ja pyöräilyyn. Tavoitteena • Jatketaan Porin seudun aktiivista liikenne- misen ohjaus on tärkeä strateginen keino, on muuttaa kulkutapavalintoja niissä tilanteissa, turvallisuustyötä ja tuodaan siihen entistä jolla pyritään edistämään hyvinvointia, joissa kävely tai pyöräily tarjoaa toimivan vaihto- laajemmin mukaan viisaan liikkumisen kansanterveyttä ja liikenneturvallisuutta ehdon. Joskus kulkutavan muutokseen voi liittyä teemoja. sekä vähentämään henkilöautoliikenteen myös matkakohteen muutos, esimerkiksi käve- • Perustetaan Poriin viisaan liikkumisen tuottamia kasvihuonekaasu- ja hiukkas- lymatka lähikauppaan kauemmas suuntautuvan työryhmä, joka korvaa vuonna 1998 perus- päästöjä ja liikennemelusta syntyvää hait- automatkan sijaan. tetun liikenneturvallisuustyöryhmän. taa. Tavoitteena on lisätä kävelyn, pyöräi- • Suunnitellaan ja hankitaan Poriin paikalli- lyn ja joukkoliikennematkojen määrää ja Kulkutavan valintaan vaikuttavat myös olosuh- siin olosuhteisiin sopiva kaupunkipyöräjär- vähentää yksin omalla autolla liikkumista teet matkan alku- ja loppupäässä. Pyörä valitaan jestelmä. mm. tiedotuksen ja markkinoinnin kei- harvemmin kulkuvälineeksi, jos se on vaikea - Kannustetaan kävelemään ja pyöräilemään noin sekä palveluja kehittämällä. ottaa käyttöön tai sitä ei voi säilyttää turvalli- kouluun ja harrasteisiin. Kärkitehtävät: sesti. Asuinkiinteistöissä ja työpaikolla tarvitaan • Varmistetaan, että varhaiskasvatussuun- Kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet säilytystiloja, joihin pyörä on helppo viedä. Pal- nitelmien ja koulujen opetussuunnitelmi- tukevat myös Porin seudun liikennetur- velukohteissa ja keskustoissa tarvitaan riittävästi en mukaiseen arjen taitojen opetukseen vallisuussuunnitelman (2013) mukaisia kunnollisia pyörätelineitä, joissa on runkolukitus- sisältyy liikennekasvatusta, joka liikenne- pääteemoja liikenneturvallisuuden pa- mahdollisuus. turvallisuuden ohella kannustaa lapsia ja rantamiseksi: nuoria liikkumaan kävellen ja pyörällä niin • kestävät arjen liikkumisvalinnat Pyörän käyttöä helpottavat myös ympäri maail- koulumatkoilla kuin vapaa-aikana. • kestävät toimintojen sijaintivalinnat maa nopeasti yleistyneet kaupunkipyöräjärjestel- - Tarjotaan arkiliikuntaa ikäihmisten arkeen. • vastuullinen ja turvallisuushakuinen mät. Niissä pyöriä tai pyöräasemia on sijoitettu Kärkitehtävät: liikennekäyttäytyminen. eri puolille kaupunkia ja pyörän saa helposti • Varmistetaan, että sosiaali- ja terveys- käyttöönsä lyhyiden, esimerkiksi alle puolen toimen ja järjestösektorin yhteistyönä tunnin matkojen ajamista varten. Kaupunkipyörät keiluja ja suunnitelmia on tekeillä tai vireillä useis- ikääntyvälle väestönosalle suunnatussa palvelevat erityisen hyvin myös osana julkisen sa muissakin kaupungeissa. Myös Porissa testat- terveysliikunnan edistämistyössä koroste- liikenteen matkaketjua, kun pyörällä voi jatkaa tiin kaupunkipyöriä asuntomessujen yhteydessä taan vahvasti omin voimin liikkumista jalan bussilla tai junalla tehtyä runkomatkaa. Suomessa kesällä 2018. Kokemusten perusteella arvioidaan ja pyörällä. kaupunkipyöräjärjestelmät ovat käytössä ja hyvin ja suunnitellaan Poriin soveltuvan kaupunkipyörä- suosittuja Helsingissä, Espoossa ja Turussa. Ko- järjestelmän toteuttamismallia ja -edellytyksiä. ‐‐ 18 Liite: Porin kaupunkiseudun pyöräilyverkon kehittämissuunnitelma

Pyöräilyverkon kehittämissuunnitelmassa on - Porin keskustasta Noormarkkuun johtavan silta–Siltapuistonkatu–Hyveläntie–Valajankatu määritelty kaupunkiseudun tavoitteellinen pyö- seudullisen pääreitin puuttuva osuus välillä (mt 2660). räilyverkko ja sen täydentämis- ja parantamiskoh- Söörmarkku–Noormarkku valtatien 23 varrella teet. Toiminnallisesti kolmeen luokkaan (seudulli- - Porista Harjavaltaan ulottuvan seudullisen Laadukkaaseen pyöräilyn pääreitistöön kuuluu set pääreitit, muu pääverkko sekä paikallisverkko) pääreitin puuttuva osuus välillä Ulvila–Nakkila myös selkeä reittiopastus ja viitoitus tärkeimpiin jaettu tavoiteverkko on esitetty liitekartoilla. Ver- maantien 2440 varrella (Ravanintie–Anolantie). kohteisiin. 1.6.2020 voimaan astuvassa uudessa kon täydentämis- ja parantamiskohteet on koottu tieliikennelaissa pyöräilyn opastukseen on tulossa toimenpideohjelmaan liitetaulukkoon. Pääreittien parantaminen ja kunnossapito vastaavanlaiset viitoitusperiaatteet ja merkki- valikoimat (mm. opastetaulut ennen tärkeimpiä Pyöräilyverkon pitkäjänteinen kehittäminen edel- Jatkossa tavoitteena on nostaa tärkeimpien risteyksiä) kuin autoliikenteessä. Ajankohtaisena lyttää, että pääverkko esitetään yleiskaavakartoil- pääreittien laatutasoa erityisesti nopeaa työ- jatkosuunnittelutarpeena on kaupunkiseudun la, joka ohjaavat yksityiskohtaisempaa maankäytön matkapyöräilyä silmällä pitäen. Tarkemmassa pääreittien viitoitussuunnitelman laatiminen. ja liikenteen suunnittelua. Asemakaavatasolla on reittikohtaisessa jatkosuunnittelussa selvitetään huolehdittava tarvittavista tilavarauksista. Samoin parantamistarpeet, jotka voivat koskea mm. väylän Koko pyörätieverkolla on varattava riittävät on huolehdittava siitä, että rakennusjärjestyksiin leveyttä, pyöräilyn ja jalankulun erottelua, riste- resurssit pitämään päällysteet hyvässä ja turval- ja kaavamääräyksiin on asetettu pyöräpysäköinti- ys- ja suojatiejärjestelyjä, rakenteen ja päällysteen lisessa kunnossa. Liikenneturvallisuuden varmis- vaatimukset autopaikkavaatimusten tavoin. kuntoa, valaistuksen parantamista, ajoratamaa- tamiseksi ja talvipyöräilyn edistämiseksi tarvitaan lauksia ja opastusta jne. Parantamishankkeiden hyvää talvikunnossapitoa. Erityisesti pyöräilyn Uudet jalankulku- ja pyöräilyväylät ja alikulut kärkikohteiksi toimenpideohjelmaan on nostettu: pääreiteillä on varmistettava työmatkapyöräi- - Seudullinen pääreitti Ulvilasta Poriin: Sata- lyn vaatima hyvä talvikunnossapidon taso, joka Toimenpideohjelmaan kootut uusien jalankulku- kunnantie (mt 2551) – Ulvilantie – Uusikoivis- jatkuu riittävän yhtenäisenä tien- ja kadunpitäjien ja pyöräilyväylien ja alikulkujen rakentamiskohteet tontie (keskustaan) / Paanakedonkatu (Ete- vastuurajojen yli. Hyvän talvihoidon ohella tärke- on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan. Kunkin lärantaan). Uusikoivistontien ohella tutkitaan ää on myös poistaa hiekoitushiekka ajallaan sekä kaupungin/kunnan omat katuverkon hankkeet myös Kuninkaantien varren jk+pp-väylän huolehtia väylille muodostuvien reunapalteiden on priorisoitu ao. kunnan toimesta. Maanteille roolia ja parantamistarpeita. poistamisesta väylien kuivatuksen ja kunnon tur- sijoittuvien hankkeiden kärkikohteiksi kunnat ovat - Porista Söörmarkun suuntaan vievän seudul- vaamiseksi. yhteisesti priorisoineet: lisen pääreitin alkuosa Hyvelänviikiin: Porin ‐‐ 19 Porin keskustan jatkosuunnittelukohteet Tärkeimmät jatkosuunnittelukohteet turvallisten - Itsenäisyydenkadun ja Pasaasin alueen pyöräi- ja sujuvien pyöräily-yhteyksien toteuttamiseksi lyratkaisut. Mm. Pasaasin kaupunkikehittämis- Porin keskustassa on haasteena eri kulkutapojen ovat: hankkeeseen liittyvässä jatkosuunnittelussa tilantarpeiden yhteensovittaminen rajatussa ka- - pohjois–eteläsuuntaisen läpiajopyöräilyn on tarpeen tarkastella itä–länsisuuntaisen tutilassa. Keskustan läpi kulkevalle pyöräilylle on ohjaaminen Promenadilta Isolinnankadulle. pyöräilyn järjestelyjä laajasti Vapaudenkadulta tarpeen toteuttaa sujuvammat pääreitit kaupal- Jatkosuunnittelukohteena ovat vaihtoehtoi- Itsenäisyydenkadun, Kuninkaantien ja Uusi- lisen ydinkeskustan katujen ulkopuolelle. Päärei- set ratkaisut pääväylätasoiselle pyörätielle tai koivistontien suuntiin. teillä pyöräily ja jalankulku erotetaan toisistaan tai -kaistoille sekä reitin jatkoyhteydet Isolin- ohjataan pyörät pyöräilyn ehdoilla toteutettujen nankadun pohjois- ja eteläpäässä. Suunnittelu hidas- tai pyöräkatujen ajoradoille. edellyttää laajempaa liikennetarkastelua, jossa tutkitaan myös mm. autoliikenteen ja pysä- Ydinkeskustan katutilassa ykkösprioriteettina on köinnin ratkaisuja. kävely, oleskelu ja hyvä jalankulkuympäristö. Myös - Länsipuiston länsipään, Vapaudenkadun, pyöräilyratkaisut ja pyöräilijöiden vauhti ja tila Asemankulman sekä Maantiekadun itäpään sovitetaan siihen. Keskustan kävelykadulla pyöräi- liikenneratkaisujen jatkosuunnittelu siten, leminen on sallittua, mutta sen on tapahduttava että Vapaudenkatu muodostaa selkeän poh- jalankulkijoiden ehdolla. Nopeamman pyöräilyn jois–eteläsuuntaisen pyörätieyhteyden, josta läpikulkureitit ohjataan jalankulkualueen ulkopuo- on sujuva kulku Maantiekadun, Länsipuiston ja lelta. Radanvarren suuntiin.

‐‐ 20 Pyöräteiden laatutasotavoitteet pyöräily ja jalankulku pyritään aina erottamaan keskustasta etelään rautatieasemalle ja pohjoiseen toisistaan. Muulla pääverkolla sekä paikallisverkol- Puuvillan alueelle johtavalla jalankulku- ja pyöräili- Uusien pyöräteiden suunnittelussa ja nykyisten la jalankulku ja pyöräily voidaan yhdistää yhdiste- jämääriltään vilkkaalla Promenadiakselilla. Erot- väylien parantamisessa noudatetaan soveltuvin tylle jalankulku- ja pyörätielle, jos molempia kul- teluun on tarpeen varautua myös Porin keskustan osin seuraavia suosituksia, jotka perustuvat Lii- kumuotoja on vähän. Käyttäjämäärien perusteella maankäytöltään tiivistyvillä reuna-alueilla (Pasaa- kenneviraston ja Kuntaliiton yhteiseen ohjeeseen pyöräily erotetaan jalankulusta kuitenkin aina, kun si, Jokikeskus), keskustasta Ulvilan ja Vähärauman Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu (Liiken- poikkileikkauksessa on huipputunnin aikana suuntiin johtavilla pääreiteillä sekä muiden taaja- neviraston ohjeita 11/2014). - yli 200 pyöräilijää ja yli 200 jalankulkijaa makeskustojen kauppakatujaksoilla. - yli 300 pyöräilijää ja yli 50 jalankulkijaa Pyöräilyn ja jalankulun erottelu - yli 50 pyöräilijää ja yli 300 jalankulkijaa. Erottelu voidaan toteuttaa järjestämällä pyöräili- jöille erillinen pyörätie tai -kaista taikka viemällä Kaupunki- ja taajamakeskustoissa sekä tiiviisti Porin seudulla jalankulun ja pyöräilyn erottelu oli- pyöräilijät ajoradalle samaan tilaan autoliikenteen asutuilla alueilla sijaitsevilla pääverkoston osilla si tarpeen erityisesti Porin ydinkeskustassa sekä kanssa esimerkiksi hidas- tai pyöräkadulla.

Esimerkki pyöräkaturatkaisusta. ‐‐ 21 Yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien mitoitus Taulukko 1. Yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien leveys.

Kävelijöiden ja Yhdistetyn jk+pp-väylän päällysteen leveys (m) Yhdistetyllä jalankulku- ja pyörätiellä jalankulkijat pyöräilijöiden määrä Pääreitti Paikallisreitti ja pyöräilijät käyttävät samaa tilaa. Yhdistetylle /vrk Tiheä taajama Muu alue Tiheä taajama Muu alue jalankulku- ja pyörätielle voidaan maalata kul- KävelijöidenAlle 1 000 ja Erottelu tai 4,00Yhdistetyn 3,50–4,00 jk+pp-väylän (3,00) päällysteen3,50 leveys (3,00) (m) 3,00 kusuunnat erotteleva keskiviiva, mutta sillä on pyöräilijöiden500 – 2 000 määrä Erottelu tai 4,00 Pääreitti 3,50–4,00 4,00 (3,50)Paikallisreitti 3,50 jalankulkijaan vain ohjaava vaikutus. Taulukossa 1 /vrk2 000 – 4 000 TiheäErottelu taajama Muu4,00–4,50 alue Tiheä4,50 taajama (4,00) Muu4,00 alue Yli 4 000 Erottelu ≥ 4,50 ≥ 4,50 ≥ 4,50 ja kuvassa 1 on esitetty yhdistetyn jalankulku- ja Alle 1 000 Erottelu tai 4,00 3,50–4,00 (3,00) 3,50 (3,00) 3,00 500 – 2 000 Erottelu tai 4,00 3,50–4,00 4,00 (3,50) 3,50 pyörätien leveyden määrittämisen periaatteet 2 000 – 4 000 Erottelu 4,00–4,50 4,50 (4,00) 4,00 sekä minimileveydet. Taulukon päällysteleveyteen TaulukkoYliPyöräilijöiden 4 000 2. Erotellun jalankulku-Erotellun jaErottelu jk+pp-väylänpyörätien pyörätie - ≥ 4,50 ≥ 4,50 ≥ 4,50 lisätään tukipientareet (0,25 m/puoli) ja korote- osuuden määrä leveys/vrk pyörätieosuuden päällysteen tulla väylällä ulkopiennar (0,25 m). Poikkileikkauk- leveys (m) sessa on otettava huomioon myös mahdollisten Pyöräilijöiden PääreittiErotellun jk+pp-väylän Paikallisreitti Alle 1 000 2,50 (2,25) 2,25 (2,00) sivuesteiden tai reunan kohdalla riittävän vapaan määrä /vrk pyörätieosuuden päällysteen 1 000 – 1 500 2,50 (2,25)leveys (m) 2,50 (2,25) tilan tarve. 1 500 – 2 500 3,00Pääreitti (2,50) Paikallisreitti2,50 AlleYli 2 1500 000 2,50≥ 3,00 (2,25) 2,25≥ 3,00 (2,00) Erotellun jalankulku- ja pyörätien mitoitus 1 000 – 1 500 2,50 (2,25) 2,50 (2,25) 1 500 – 2 500 3,00 (2,50) 2,50 Erotellulla jalankulku- ja pyörätiellä on jalkakäy- Yli 2 500 ≥ 3,00 ≥ 3,00 tävä ja pyörätie rinnakkain. Ne erotellaan toisistaan joko pintamateriaalin erolla tai yhtenäisellä maaliviivalla. Pyörätielle voidaan lisäksi maalata keskiviiva katkoviivalla, joka erottaa pyöräilijöiden m). Poikkileikkauksessa on otettava huomioon kaistan leveys on 1,25-2,25 metriä auto- ja pyörä- kulkusuunnat toisistaan. myös mahdollisten sivuesteiden tai reunan koh- liikenteestä ja väyläluokasta riippuen. dalla riittävän vapaan tilan tarve. Pyörätieosan leveys määräytyy pyöräliikenteen Jalankulkijoille varattavan väyläosan leveys riippuu määrän mukaan. Minimissään kaksisuuntaisella Samassa tasossa jalkakäytävän kanssa olevan yksi- jalankulkijamääristä sekä jalkakäytäväosan muusta pyörätiellä pitää kahden pyöräilijän mahtua koh- suuntaisen pyörätien päällysteen tavoiteleveys on käytöstä (esim. kadulle aukeavat ovet, liikkeiden taamaan toisensa, jolloin pyörätien tavoiteleveys 2,0 metriä, suurilla pyöräilijöiden määrillä vähin- käyttöön varattava tila jne.). Minimissään jalan- on aina vähintään 2,25 metriä. Pääverkon suurem- tään 2,5 metriä. Poikkeustilanteessa päällysteen kulkuväylän leveys on 1,75 metriä. Näin erotellun mat pyöräilijämäärät ja kovemman ajonopeudet leveys voi olla 1,5 metriä. Kolmitasoratkaisussa, jalankulku- ja pyöräilyväylän minimileveys on 4,0 vaativat enemmän tilaa taulukon 2 mukaisesti. jossa pyörätie on sekä ajoradan että jalkakäytävän metriä (1,75 m + 2,25 m). Jalankulkuosan tavoit- Päällysteen leveyteen lisätään tukipientareet (0,25 kanssa eri tasossa, pyörätien päällysteen tavoite- teellinen leveys on kuitenkin jalankulkijamääristä m/puoli) ja korotetulla väylällä ulkopiennar (0,25 leveys on 2,5 metriä. Ajoradasta erotetun pyörä- riippuen 2,0–3,0 metriä. ‐‐ 22 Eroteltu jalankulku- ja pyörätie (2-suuntaisen pyörätien päällysteleveys paikallisraitin minimimitoitus 2,0 m).

Eroteltu jalankulku- ja pyörätie (2-suuntaisen pyörätien päällysteleveys 2,5 m). Pyöräkaista ja yksisuuntainen pyörätie.

‐‐ 23 Toimenpideohjelmataulukko ja kartat (Prioriteetti: 1=kiireellinen, 2=tarpeellinen, 3=varaudutaan)

Hankenro Kunta Hanke Toimenpide Väyläluokka Väylänpitäjä Maantie nro Pituus (m) Prioriteetti

Porin keskustan jatkosuunnittelukohteet K1 Pori Pohjois‐eteläsuuntainen läpiajopyöräily Promenadilta Isolinnankadulle Liikennejärjestelyt Muu pääverkko Pori 2 K2 Pori Länsipuiston, Vapaudenkadun, Asemankulman ja Maantiekadun pyöräilyjärjestelyt Liikennejärjestelyt Seudullinen pääverkko Pori2 K3 Pori Itsenäisyydenkadun ja Pasaasin alueen pyöräilyjärjestelyt Liikennejärjestelyt Seudullinen pääverkko Pori 2

Laatutason parantamiskohteet L1 Pori, Ulvila Laatuväylä Ulvila–Pori: Satakunnantie–Ulvilantie– Uusikoivistontie (keskustaan) / Parantaminen Seudullinen pääverkko Valtio/Pori 2551 n. 9500 1 Paanakedonkatu (Etelärantaan) L2 Pori Laatuväylä keskusta–Hyvelänviiki: Porin silta–Siltapuistonkatu–Hyveläntie– Parantaminen Seudullinen pääverkko Valtio/Pori 2660 n. 2700 1 Valajankatu

Uudet pyörätiet ja alikulut 609001 Pori Länsiväylän jkp‐tie Tuorsniementie–Vähäraumantie Jkp‐väylä Muu pääverkko Pori 331 1 609002 Pori Kylänraitti–Vainiontie–Järviojantie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Pori 1119 2 609003 Pori Pohjoisväylän jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Pori 2199 1 609004 Pori Jokisatamantien–Lounatuulentien jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Pori 1609 2 609006 Pori Länsiväylän jkp‐tie Tiiliruukki–Tuorsniemi Jkp‐väylä Muu pääverkko Pori 1394 1 609007 Pori Mt 13023, Ahlaisten jkp‐tien jatke kirkko–urheilukenttä Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 13023 569 2 609011 Pori Mt 13015 Söörmarkun pt:n jkp‐tie Vanha Söörmarkuntie–vt 8 Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 13015 550 2 609012 Pori Mt 13015, Söörmarkun pt:n jkp‐tie vt 23–Vanha Söörmarkuntie Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 13015 1205 1 609017 Pori Mt 2680, Ahlaisten jkp‐tie vt 8–Lampintie Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 2680 4095 2 609018 Pori Mt 13016 Vanhan Söörmarkuntien jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 13016 300 2 609019 Pori Mt 2680, Ahlaisten jkp‐tie Lampintie–Ylikylä Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 2680 1945 2 609021 Pori Mt 269 Mäntyluoto–Tahkoluoto jkp Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 269 9044 2 609022 Pori Mt 23 Söörmarkku–Noormarkku jkp‐tie Jkp‐väylä Seudullinen pääverkko Valtio 23 4245 1 609023 Pori Mt 2555 Järvikylä–Sepelimäentie jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 2555 5615 2 609025 Pori Mt 12861 Paarnoorintien jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 12861 687 3 609026 Pori Mt 12869 Tuorsniementien jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 12869 2454 2 609027 Pori Vt 2 Eteläväylä–Vähäraumantie jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 2 440 2 609028 Pori Mt 12861/katu, Paarnoori–Preiviiki jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio/Pori 12861 1571 3 609029 Pori Mt 2660 alikulku Lounatuulentie–Pohjoisväylä Alikulku Seudullinen pääverkko Valtio 2660 1 609030 Pori Pohjoisväylän alikulku Alikulku Muu pääverkko Pori 1 609031 Pori Vt 8 Tiiliruukin alikulku Alikulku Seudullinen pääverkko Valtio 8 2 609033 Pori Palstakalliontie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Pori 392 1 609034 Pori Lounatuulentie välillä mt 2260–Hyvätuleentie jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Pori 181 1 609035 Pori Hyveläntie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Pori 500 1 609036 Pori Karjalankatu jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Pori 591 1 609037 Pori Vt 2 Paarnoorin alikulku Jkp‐väylä Seudullinen pääverkko Valtio 2 3 609005 Ulvila Kivipellontien jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Ulvila 991 3 609032 Ulvila Mt 129003, Kaasmarkun jkp‐tie Kylänraitti–Kivialhontie Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 12903 1719 2 886002 Ulvila Järvikyläntien jkp‐tie (Pitkärannantie–Rimulantie) Jkp‐väylä Paikallisverkko Ulvila 574 3 886003 Ulvila Kettulantien jkp‐tie (Järvikyläntie–moottorirata) Jkp‐väylä Paikallisverkko Ulvila 546 3 886004 Ulvila Vanhakyläntie–Metsäkulmantie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Ulvila 663 3 886005 Ulvila Radan varren jkp‐tie välillä Rantavainio–Haistila Jkp‐väylä Muu pääverkko Ulvila 2695 2 886006 Ulvila Kettulantien jkp‐tie (Pitkärannantie–Järvikyläntie) Jkp‐väylä Paikallisverkko Ulvila 382 2 886007 Ulvila Mt 12877, Lattomerentien jkp‐tie (Finnepäkintie–Massintie) Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 12877 1545 2 ‐‐ 24 Hankenro Kunta Hanke Toimenpide Väyläluokka Väylänpitäjä Maantie nro Pituus (m) Prioriteetti 886008 Ulvila Mt 257, Laviantien jkp‐tie (vt 11–Porin Metsäopiston th) Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 257 1680 2 886009 Ulvila Mt 12917, Koskitien jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 12917 892 2 886012 Ulvila Vt 2 Haistilan alikulku Alikulku Muu pääverkko Valtio 2 2 886013 Ulvila Sikatorintien jkp‐tie (Hanhikkitie–Kirkkotie) Jkp‐väylä Paikallisverkko Ulvila 668 2 886014 Ulvila Mt 2554, Alamäentien jkp‐tie (Kullaantie–Radiaattoritie) Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 2554 1006 2 886015 Ulvila Palokujan jkp‐tie (Välikuja–Hallamaantie) Jkp‐väylä Paikallisverkko Ulvila 947 1 886016 Ulvila Trumetarintie jkp‐tie (Kirkkotie–Emännänpolku) Jkp‐väylä Paikallisverkko Ulvila 371 3 886017 Ulvila Palovainion jkp‐tie (Yhdystie–Välikuja) Jkp‐väylä Paikallisverkko Ulvila 251 3 531017 Ulvila, Nakkila Mt 2440, Ravanintien–Anolantien jkp‐tie (Ulvila–Nakkila) Jkp‐väylä Seudullinen pääverkko Valtio 2440 5924 1 886011 Ulvila, Nakkila Mt 12883 Pitkärannantien–Haistilantien jkp‐tie (Pitkäranta–Ruskila) Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 12883 5190 2 531001 Nakkila Soinilantie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 593 1 531002 Nakkila Harjuntie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 635 1 531003 Nakkila Kallentie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 889 1 531004 Nakkila Suutarinmäentie–Siltatie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 1578 3 531005 Nakkila Papintie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 673 2 531006 Nakkila Tuottajantie–Masiantie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 1493 3 531007 Nakkila Präskinmäki radan alitus Alikulku Paikallisverkko Valtio 2 2 531008 Nakkila Masiantie–Porintie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 583 3 531009 Nakkila Masia–Ruhade jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 1833 3 531010 Nakkila Ruskilantie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 578 1 531011 Nakkila Harjavallantie–Siltatie jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Nakkila 1453 2 531012 Nakkila Mt 2170, Leistilä–Hormistonmäki jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 2170 3472 2 531013 Nakkila Mt 12885, Masia–Tervasmäki jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 12885 2490 2 531014 Nakkila Nakkila–Torttila jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 2453 5625 1 531016 Nakkila Mt 12897, Suutarinmäentien jkp‐tie (Soinilantie–Tattarantie) Jkp‐väylä Paikallisverkko Valtio 12897 1 355 1 531018 Nakkila Vt 2 Puosin alikulku Alikulku Muu pääverkko Valtio 2 1 531019 Nakkila Vt 2 Tervasmäentie–Masiantie AKK Alikulku Paikallisverkko Valtio 2 2 79003 Harjavalta Havingin mäkitien jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Harjavalta 622 1 79004 Harjavalta Eskolankujan–Varekselantien jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Harjavalta 797 1 79006 Harjavalta Mt 2460, Kettulantien jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 2460 369 1 79007 Harjavalta Mt 2440, Pohjoisrannantien jkp‐tie (Eskolankuja–Hamppulankuja) Jkp‐väylä Seudullinen pääverkko Valtio 2440 2509 2 79011 Harjavalta Mt 2173, Hiirijärventien jkp‐tie Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 2173 2052 2 79012 Harjavalta Mt 2463, Satakunnantien jkp‐tie (Harjavalta–Kokemäki) Jkp‐väylä Muu pääverkko Valtio 2463 5049 2 79013 Harjavalta Merstolantien jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Harjavalta 289 1 79014 Harjavalta Sievarinkadun jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Harjavalta 630 2 79015 Harjavalta Liikuntatien jkp‐tie Jkp‐väylä Paikallisverkko Harjavalta 357 2

‐‐ 25 Pyöräilyverkko Tavoiteverkko Seudullinen pääverkko Muu pääverkko Paikallisverkko Yhteystarve Alikulkutarve

© OpenStreetMap (and) contributors, CC-BY-SA Porin kaupunkiseutu, pyöräteiden tavoiteverkko. ‐‐ 26 Pyöräilyverkko 609007 Tavoiteverkko Seudullinen pääverkko 609019 609017 Muu pääverkko Paikallisverkko Yhteystarve Alikulkutarve

609021

609011 609012 609022

609023

609025

609004 609037

609002 609028 609029 609035 609030

609003

609025 609037 609002

609029

609034 609035 609028 609004 609030

609003

609005

609001 609027

886014 609028

609031

609036

609006 Pyöräilyverkko 609026 Tavoiteverkko Seudullinen pääverkko Muu pääverkko 886013 Paikallisverkko Yhteystarve Alikulkutarve

886013 Paikallisverkko Yhteystarve Alikulkutarve

886016

886004

886017

886015

886007

886006 886012 886005

886002

886011 886003 531017 © OpenStreetMap (and) contributors, CC-BY-SA Ulvilan keskusta, pyöräteiden tavoiteverkko. ‐‐ 29 Pyöräilyverkko Tavoiteverkko Seudullinen pääverkko Muu pääverkko Paikallisverkko Yhteystarve Alikulkutarve

886008

886009

609032

© OpenStreetMap (and) contributors, CC-BY-SA Ulvilan Kaasmarkku, Leineperi ja Kullaa, pyöräteiden tavoiteverkko. ‐‐ 30 Pyöräilyverkko Tavoiteverkko 886011 Seudullinen pääverkko Muu pääverkko Paikallisverkko

531009 Yhteystarve Alikulkutarve 531010 531019 531017

531008

531013 531006 531007

531005

531004 531003 531011

531016 531002 531001

531014

531016 531012 531018

531014 Muu pääverkko Paikallisverkko Yhteystarve Alikulkutarve

79006

79004

79007

79003 79014 79015

79013

79011