Tiedonhaku 2.0 Sometek | Oppiminen Ja Työ 2.0 |© Ilkka Olander 2012 Muutama Sana Minusta

Tiedonhaku 2.0 Sometek | Oppiminen ja työ 2.0 |© Ilkka Olander 2012 Muutama sana minusta

Hei lukija, Ilkka Olander | Sometek - oppiminen ja työ 2.0

iitos, että latasit tämän ekirjan. Kirja koostuu 2012 kirjoitta- ✓✓ Kirjoitan blogia aiheesta “oppiminen ja työ 2.0” - web 2.0 välineet mistani blogiartikkeleista, jotka käsittelevät tiedonhaku 2.0 oppimisen ja työn tukena. K -teemaa eri näkökulmista. ✓✓ Suunnittelen ja toteutan vuorovaikutteisia työ- ja oppimisympäris- töjä. Erityisen kiinnostunut olen siitä, miten sosiaalinen media ja Usein oletetaan, että tiedonhaku on taito, joka osataan “automaatti- mobiililaitteet voivat edesauttaa oppimista ja työntekoa. sesti”, eikä sitä tarvitse juurikaan harjoitella. Kyllä kuka tahansa osaa ✓✓ Konsultoin oppilaitoksissa ja yrityksissä sosiaaliseen mediaan, kou- kirjoittaa hakusanoja Googleen. Mutta tiedon hankinnassa on kyse lutusteknologiaan ja toimintamalleihin liittyvissä kehityshankkeissa. paljon muustakin. ✓✓ Kokeilen välineitä ja kehitän toimintamalleja käytännön opetustyös- säni (digijulkaisutaidot, WordPress, sosiaalinen media, digikuvaus). Netistä löytyy nykyisin vastaus lähes mihin tahansa kysymykseen. ✓✓ Luovan alan yrittäjä 2005- Yleensä ongelma onkin nimenomaan relevantin tiedon lähteen löytä- ✓✓ MA in New Media, VTM minen, kun aiheesta käytävä keskustelu on fragmentoitunut eri sivus- toille. Verkko on ympäristönä vaikeammin hahmotettava kuin perin- Seuraa minua teiset mediat - sisällöntuottajien määrä on valtava ja heitä on moneen lähtöön. Tilaa blogini sähköpostiisi tästä (blogin sivupalkin alalaidassa). Saat uutiskirjeen Tämä kirja on ollut minulle tutkimusmatka, jonka varrella ymmär- 1-2 kertaa kuussa, jossa tuoreet blogiartikkelit ja hyödyllisiä resursseja. rykseni verkkomediasta on syventynyt ja median kulutukseni muut- tunut dramaattisesti. Olen oppinut rakentamaan yksilöllisempiä Löydät minut myös Twitteristä, seuraa minua tästä. mediareittejä, tutustunut samoista aiheista kiinnostuneisiin ihmisiin, saanut ja jakanut alani osaamista osana globaaleja verkostoja. Kaik- LinkedIn -profiilini. ki tämä on heijastunut valtavan positiivisesti omaan oppimiseeni ja työntekooni.

Toivottavasti tästä kirjasta on myös sinulle apua! Sisällysluettelo

1. Miksi Google ei riitä? Tiedonhaku 2.0...... 4 2. Löydä, suodata, jalosta. Sosiaalinen tiedonhaku ja kuratointi...... 7 3. Helpoin reitti parhaan sisällön luo Googlen, Twitterin ja Facebookin kamppailu internetin herruudesta...... 10 4. Älykkäät henkilökohtaiset web-lehdet Zite ja FlipBoard tehokäytössä...... 14 5. Välineet, strategiat, ihmiset. Opas sosiaaliseen tiedonhakuun ja kuratointiin...... 18 6. Paras tapa löytää kiinnostavaa tietoa: Kuraattorien yhteisöt...... 21 7. Tulevaisuuden oppikirja? Kuratoitu kokoelma web-resursseja...... 25

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 3 1. Johdanto Miksi Google ei riitä? Tiedonhaku 2.0 ooglen osuus hakukoneliikenteestä Suomessa on 97%. Se on ylivoimaisesti suosituin tiedonlähteemme ja sen tapa järjestää Gsisältöä arvojärjestykseen muovaa voimakkaasti ajatteluamme ja kulttuuriamme.

Itse käytän Googlea nykyisin yhä harvemmin tiedon hankintaan, koska koen, että valtaosa merkittävästä web-sisällöstä on Googlelle lähes näkymätöntä (ei hakutulosten ensimmäisellä sivulla). Salaisten algoritmien mukaan järjestetty linkkilista, jota muovaavat taloudelliset intressit, ei ole paras tapa löytää laadukkaita vastauksia ja selityksiä. Hakutulosten kärjessä on kaupallinen, hakukoneoptimoitu ja asemansa vakiinnuttanut sisältö (lumipalloefekti: suosio lisää suosiota). Tuorein keskustelu, joka kiinnostaa pientä kohderyhmää, jää Googlen huomiosta kamppailtaessa usein pikaruoka-infon varjoon.

Google tiedostaa nämä ongelmat, ja se onkin viimeisen parin vuoden aikana tehnyt algoritmeihinsa merkittäviä päivityksiä. Tärkein muutos on “sosiaalisten signaalien” nostaminen keskeiseksi hakunäkyvyy- den kriteeriksi. Tykkäämiset, tviitit, +1:set ym. sosiaalisessa mediassa tapahtuva jakaminen saa nykyisin yhä enemmän painoarvoa sivus- ton pagerank -arvoa (kuinka korkealla hakutuloksissa sivu on) lasket- taessa.

Tämä on järkeenkäypää. Sosiaalisessa mediassa on kehittynyt kulttuuri, jossa ihmiset haluavat jakaa laadukkaita ja henkilökohtaisesti pu- huttelevia sisältöjä. Jakaminen on Googlenkin näkökulmasta hyödyl- listä dataa ja yksi laadun signaali. Viimeaikaiset päivitykset ovat askel

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 4 parempaan suuntaan, mutta ne eivät ole vielä olennaisesti parantaneet hyötyä, ja että niihin panostamisella on syvällinen merkitys oppimi- hakutuloksia. sen ja (tieto)työn kannalta. Tietotulva tulee - kestääkö pääsi? Tiedonhaku 2.0: sosiaalinen, verkostomainen, nneksi en ole Googlen insinööri. Olennaisen kaivaminen kytkeytynyt Oesiin 8 biljoonan web-sivun joukosta ei ole helppo tehtävä. osiaalisessa mediassa on kehittynyt vähitellen tiedon jakamisen Ennen mediatila maksoi, joten kannatti miettiä tarkkaan, mitä sinne kulttuuri, josta käytän termiä “tiedonhaku 2.0”. Tiedonhaku 2.0 suolsi. Sosiaalisen median ja ilmaisten blogialustojen aikakaudella sen S on luonteeltaan sosiaalista. Se ei perustu algoritmeihin vaan sijaan kuka tahansa voi olla julkaisija, minkä ansiosta internet täyttyy (globaaleihin) verkostoihin - ihmisten välisiin kytkentöihin ja infor- äänekkäästä ja pintapuolisesta sisällöstä. Demokratian lisääntymisen maation vaihtoon. Koska ihmiset ymmärtävät merkityksiä huomatta- kääntöpuoli on laadun laskeminen. Tilanteessa kaikki keinot, joilla vasti hienostuneemmin kuin hakurobotit, omien verkostojen kuratoi- ylitsepursuavaa tietotulvaa voidaan hallita, ovat tarpeen. ma tieto on vastaanottajalleen merkityksellistä ja relevanttia. Perinteisessä mediassa oli sentään se hyvä puoli, Kasvavan tietotulvan keskellä ihmiset alkavat kääntyä yhä enemmän että se suodatti, rajasi, valikoi ja jäsensi uutis- Hesarin verran laadukkaiden, järjestettyjen ja ymmärrettävien tietolähteiden pariin. virtaa. Yhden Hesarin verran tietoa voi helposti tietoa voi helposti Erityisesti tällaista tietoa tarjoavat kuraattorit - eri alojen asiantunti- sulattaa päivässä. Ongelma tässä on se, julkaisut sulattaa päivässä jat, jotka kokoavat, suodattavat ja tiivistävät eri puolille verkkoa ha- suunnataan laajoille kohdeyleisöille ja siksi suuri jonnutta sisältöä merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi. osa niiden sisällöstä ei ole yksittäisen lukijan kannalta relevanttia.

Perinteisen median heikkous on, ettei se onnistu vastaamaan yksilöl- Informaationvaihtotalous lisiin tiedon tarpeisiin. Toimitukset suodattavat kyllä tietotulvaa, mutta niiden seula ei ole riittävän tarkka. Digitaalinen ympäristö tarjoaa Monissa sosiaalisen median palveluissa (esim. Twitter) voidaan havai- huomattavasti paremmat välineet sisällön kohdentamiseen. Käyttäjät ta eräänlainen informaationvaihtotalous, jossa kuraattorit vaihtavat voivat valita omat yksilölliset reittinsä, kuluttaa sisällöt missä vain ja keräämäänsä tietoa näkyvyyteen, auktoriteettiin ja verkkoliikentee- milloin vain sekä vuorovaikuttaa niiden ympärillä. seen.

Tässä eKirjassa esittelen web 2.0 -välineitä, strategioita ja ajatteluta- Informaationvaihtotalouden syntyyn on monia syitä. Esimerkiksi poja, jotka auttavat sinua luomaan oman reittisi digitaalisessa ympä- Google kannustaa kuratointiin kahdesta syystä. Toisaalta kuratoin- ristössä. Uskon, että näistä digitaidoista on kenelle tahansa käytännön ti on vastaus Googlen puutteisiin. Google ei osaa arvioida sisältöä

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 5 kriittisesti ja tuottaa sitä ymmärrettävään muotoon, joten tarvitaan jan nopeammin kuin mikään muu sivusto tähän mennessä). Myös parempia vaihtoehtoja. Toisaalta kuratointi on myös Googlen valloit- Google suhtautuu kuratoinnin vakavasti, ja se on kehittämässä omi- tamisen strategia. Kuratointi helpottaa nousua hakutulosten kärkeen naisuutta, jossa hakuun liittyy kuratoituja tiedon kokoelmia. tuomalla lisää huomioarvoa kuraattorin toiminnalle ja sitä kautta lisää liikennettä hänen omalle sivustolleen. Yksi trendi uusissa palveluissa on niiden suljettuus. Esimerkiksi Pin- terest on rajoittanut viime päiviin asti käyttäjien rekisteröitymisiä. Kaikki tämä palautuu vanhaan Bill Gatesin 1996 muotoilemaan vei- Tuoreet palvelut Medium ja Branch, joiden taus- suun “content is the king”, kiinnostava sisältö on tärkeintä. Kiinnosta- Uusissa palveluissa talla ovat Bloggerin ja Twitterin perustajat Ev va sisältö tuo internetissä liikennettä ja sitä jaetaan eteenpäin sosiaa- trendinä suljettuus. Williams ja Biz Stone, ovat myös suljettuja ja lisessa mediassa. Ilman kiinnostavaa sisältöä ei ole kävijöitä, ei synny niihin sisältöä pääsevät tuottamaan vain jäsenet. luottamussuhdetta, ei ole asiakkaita. Kiinnostavaa sisältöä taas on Siten ne ovat vähemmän demokraattisia kuin vaikea tuottaa päivittäin - on huomattavasti helpompi vinkata ja jakaa julkaisualustojen ensimmäinen aalto (esim. WordPress, Tumblr ja eteenpäin muiden tuottamaa laadukasta sisältöä. Tämä sisältö voi olla Blogger). jopa kilpailijan tuottamaa - yhtä lailla se on hyödyllistä omille seuraa- jille ja auttaa etabloimaan välittäjäänsä alansa auktoriteettina. Avainsana tässä on laatu - palvelut pyrkivät profiloitumaan laaduk- kaiksi rajoittamalla sitä, kuka voi olla sisällöntuottaja. Koska palve- Sosiaalisen median luonteeseen ei myöskään sovi jatkuva itsestään lut elävät käyttäjiensä jakamasta ja tuottamasta sisällöstä, niille on toitottaminen (broadcasting). Kaikkihan me tiedämme, miten “miel- elintärkeää saada houkuteltua mukaan sosiaalisia vaikuttajia. Eihän lyttävää” seuraa ovat ne henkilöt juhlissa, jotka puhuvat koko illan toimittajaksikaan ketään aivan pystymetsästä oteta - vaaditaan jut- vain itsestään. Omien sisältöjen jakaminen ei pistä silmään silloin, tunäytteitä, kokemusta ja lahjoja. Onkohan bloggaus näin ammatti- kun henkilö jakaa samalla muiden tuottamaa hyödyllistä sisältöä ja maistumassa? auttaa siten seuraajiaan. Tässä prosessissa syntyy globaaleja informaa- tioverkostoja, joissa jaetaan resursseja, tietoa ja kehitetään kokonaisia Medium yhdistelee mielenkiintoisesti julkaisualustan ja kuratointi- toimialoja. palvelun piirteitä. Sisältöä tuotetaan bloggaajien tiimeissä (vrt. toimitus), sillä tiimin on helpompi tuottaa päivittäin kiinnostavaa sisältöä Laatu - syy miksi kuratointi on tullut jäädäkseen aiheesta kuin yksittäisen henkilön. Sisältö järjestyy teemojen ja aihei- den mukaan kokoelmiksi, mikä helpottaa käyttäjiä löytämään merki- tyksellisiä ja yksilöllisiä reittejä. n merkkejä siitä, että kuratointi ei jää marginaali-ilmiöksi vaan siitä on tulossa valtavirtaa - tapa ymmärtää maailmaa ja työs- Ihmiset voivat valita heille sopivan osallistumisen tason - suurin osa Otää eteenpäin tietoa. Uusia kuratointiin suunnattuja palveluita kuitenkin haluaa vain kuluttaa eikä tuottaa sisältöä. Tunnettu inter- ilmestyy jatkuvasti ja monet niistä ovat saavuttaneet pienessä ajassa net -kulttuurin teoria väittää, että vain 1% ihmisistä tuottaa sisällön, suuren suosion (esim. Pinterest rikkoi 10 miljoonan käyttäjän ra-

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 6 9% osallistuu kommentoimalla ja 90% tyytyy seuraamaan ja kulutta- maan. Medium pyrkii ottamaan tämän huomioon ja tarjoaa mahdollisuuksia osallistua myös hyvin matalalla kynnyksellä, esim. äänestä- mällä sisältöjä (vrt. Digg & RedIt), joista suosituimmat näkyvät sivun Löydä, suodata, jalosta ylälaidassa. - kuratointi ja sosiaalinen tiedonhaku Mitä tästä opimme? Mitä enemmän netissä on ääntä, älämölöä ja markkinointipuhetta, sitä enemmän ihmiset kaipaavat rauhaa, sy- vyyttä ja todellista ymmärrystä. Google ei kykene suodattamaan ros- ykyisin nettiin tuotetaan yhdessä päivässä enemmän sisältöä kaa pois eikä ymmärtämään yksilöllisiä tiedon tarpeitamme. kuin mitä siellä oli olemassa kokonaisuudessaan vuonna 2003. N Huomiotamme kuluttaa loputon ärsykevirta. On liian paljon Siksi tarvitaan uusia parempia web-palveluja sekä tiedonhaku 2.0 -tai- sisältöä ja liian vähän aikaa. toja. Oppimisen ja (tieto)työn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on tehokkaat keinot hallita tietotulvaa, suodattaa pois roska ja löytää seasta helmet. Ei portinvartijoita

Perinteisessä mediassa journalistit toimivat portinvartijoina, jotka suodattivat sen, mitä julkisuudessa näkyi. Web:issä portinvartijoita ei ole ja varsinkin sosiaalisen median (Facebook, Twitter, blogit) myötä kanavien määrä on räjähtänyt. Kuka tahansa voi olla julkaisija, mikä näkyy sisältöjen tasossa.

“Nykyisin useista tuuteista kuuluu huonoa somea”, kirjoitti HS:n kult- tuuritoimituksen tuottaja Jukka Petäjä jokin aika sitten esseessään “iPhone syrjäytti Hegelin” (HS 14.4.2012). Petäjä näkee some-pulinan kasvussa ihmisten sivistystason romahduksen merkkejä. Onko niin, että 140 merkin pikaviestintä surkastuttaa keskittymiskyvymme ja johtaa vähitellen ”älylliseen happikatoon”?

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 7 Tuoreen tutkimuksen mukaan Twitter-viesteistä 2/3 ei ole aktiivikäyt- Jos Web:in kaaoksesta haluaa löytää jotakin relevanttia, tuoretta ja täjien mukaan lukemisen arvoisia. Yli 200 miljoonaa tviittiä lähetet- inspiroivaa, kannattaakin usein kääntyä toisen ihmisen puoleen. ään päivittäin, mutta suurin osa niistä ei herätä mitään keskustelua tai palautetta satunnaisia uudelleentviittauksia lukuunottamatta. Useimmille meistä henkilökohtaiset verkostot – tuntemamme asian- tuntijat, kollegat ja ystävät - ovat luotetuin tietolähde. Sosiaalinen me- Sama pätee Facebookkiin. 2011 julkaistussa dia on mahdollistanut vinkkien vaihdon aivan uudessa mittakaavassa Huono päivitys: liian “Elämää Facebookin ihmemaassa” -tut- ja samalla on syntynyt toimintakulttuuri, jossa hyödyllisiä linkkejä arkinen, negatiivinen tai kimuksessa palvelun käyttäjät kuvailivat jaetaan verkostoissa. Viime vuosina onkin alettu puhua yhä enem- yksityiskohtainen monisanaisesti huonoja statuspäivityksiä, män sosiaalisesta tiedonhausta ja kuratoinnista. joita yhteisöpalvelut ovat pullollaan. Huono päivitys on liian arkinen, negatiivinen tai yksityiskohtainen. Kuinka Sosiaalinen tiedonhaku ja kuratointi moni tunnistaa nämä piirteet omasta facebook-uutisvirrastaan? ikö olisi kätevää, jos ystäväsi poimisi sinulle päivittäin mie- Signaalin ja kohinan suhde ei ole sosiaalisessa mediassa (tai netissä lenkiintoisimmat ja tuoreimmat uutiset? Juuri näin toimivat ylipäätään) optimaalinen - virran seuraaminen altistaa jatkuville Ekuraattorit, jotka suodattavat netistä oman alansa kiinnostavin- häiriöille. On selvää, että mitä suuremmaksi tiedon valtameri kasvaa, ta sisältöä välittävät sitä seuraajilleen. Linkkien jakaminen on vasta- sitä tehokkaampia keinoja tarvitsemme siinä navigoimiseksi. vuoroista ja synnyttää hyvän kierteen: on mahdotonta jakaa niin paljon kuin saa. Siksi verkoston osana oppii enemmän kuin yksin. Viime Hakurobotti vai ihminen? vuosina onkin kasvanut puhe henkilökohtaisista oppimisverkosto- ista (PLN = Personal Learning Network). Useimmilla ihmisillä tiedon hankinnan kulmakivi on Google. Google on yksinkertainen ja nopea, mutta valitettavasti ei tuota vielä riittävän Kuraattorit keräävät, järjestävät, tiivistävät, uudel- hyviä tuloksia. Hakutuloksissa pärjää edelleen hyvin kaupallinen, Fragmentoituneet leenjulkaisevat ja levittävät sisältöjä. He kokoavat hakukoneoptimoitu, suosittu ja asemansa vakiinnuttanut sisältö. tiedon jyvät yhteen eri puolille nettiä fragmentoituneet tiedon jyvät Sen sijaan pientä kohderyhmää kiinnostava, tuore ja innovatiivinen yhteen. Koska he valikoivat kulutettavan sisällön, sisältö jää helposti pimentoon. Silti monille tiedonhankinta rajautuu heillä on myös paljon valtaa. He johtavat seuraajiensa ajattelua erotta- Googlen ensimmäisen sivun hakutuloksiin. malla roskan ja arvokkaan sisällön ja saattamalla sen ymmärrettävään muotoon. Googlen perimmäinen ongelma on se, että hakurobotti etsii (enem- män tai vähemmän) mekaanisesti merkkijonoja eikä ymmärrä in- Kuraattorit eivät jaa vinkkejä vain hyvää hyvyyttään, vaan he hyö- himillisen merkityksenannon päälle. Se ei vielä ymmärrä riittävän hy- tyvät monella tavalla. Kuratoimalla voi rakentaa omaa asiantunti- vin yksilöllisiä mielenkiinnon kohteitamme ja tiedon intressejämme. jabrändiään ja saavuttaa huomattavaa web-näkyvyyttä. Useilla kuraat-

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 8 toreilla on myös ”oma lehmä ojassa” - esimerkiksi blogi, jonka sisältöä Seuraavassa artikkelissa liikutaan askel lähemmäs käytäntöä ja esitte- he haluavat promotoida. Jos haluaa ihmisten huomiota, on tehok- len erilaisia sosiaalisen tiedonhaun ja kuratoinnin web 2.0 -työkaluja. kaampi strategia jakaa oman sisällön rinnalla muuta aihepiiriin liitty- Tiesitkö, että minäkin kuratoin Twitterissä? vää hyödyllistä tietoa kuin yrittää tuottaa kaikki itse. Pelkästään omia tuotoksiaan esiin tuomalla karkottaa seuraajat: ulkopuolinen maailma on aina kiinnostavampi kuin sinun yksittäinen blogisi. Helpoin reitti parhaan sisällön äärelle

ykyisin verkossa ei ole kyse siitä, kuka pääsee ääneen vaan siitä, ketä kuunnellaan. Ihmiset sulkevat automaattisesti su- Nurimman osan viesteistä huomionsa ulkopuolelle, mutta luo- tettujen henkilöiden päivitykset pannaan merkille. Elämme entistä selvemmin “huomiotaloudessa”, jossa seuraaminen, kaveroituminen ja linkittäminen ovat osa taloudellista arvoketjua.

Kuraattorit helpottavat elämäämme ja heille tulee Elämme entistä olemaan yhä enemmän tilausta. 2000-luvun alussa selvemmin huomio- internetin kaaosta yritettiin hallita hakukoneilla, taloudessa mutta 2010-luvulla kuratointi tulee nousemaan tärkeään asemaan. Tulevaisuuden taistelut tullaan käymään siitä, mikä palvelu kykenee tarjoamaan helpoimman reitin parhaan sisällön äärelle.

Kuratointi on jo nyt keskeisten some-palvelujen strategian ytimessä. Facebookissa sisältöä filtteröivät kaverien suosittelut, Twitterissä seur- attavat henkilöt ja näiden verkostot. Google taas pyrkii yhdistämään vähitellen tiedonhaun ja sosiaaliset verkostot Google+:n avulla. Uudet tulokkaat Zite ja FlipBoard perustuvat monimutkaisiin mallinnuk- siin, joissa käyttäjien sosiaalisista verkostoista louhitun datan avulla pyritään tarjoamaan heitä kiinnostavaa mediasisältöä (etenkin Zite toimii tässä hämmästyttävän hyvin!).

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 9 haku olisi 2013 yltämässä 70% osuuteen tiedonhausta. Googlen osuus Helpoin reitti parhaan sisällön luo: tiedonhausta oli 2010 vielä tyrmäävät 90%, mutta 2013 se olisi laske- nut 30%:iin, mikäli arvioihin on uskominen. Googlen, Twitterin ja Facebookin kamppailu internetin herruudesta Suuri osa web-liikenteestä kulkee jo nyt sosi- Kiinnostavien henkilöiden aalisen median kautta: ystäviemme ja seuraa- linkit johtavat meidät miemme kiinnostavien henkilöiden jakamat sisältöjen äärelle linkit johtavat meidät yhä useammin sisäl- töjen äärelle. Jos liikennemääriä vertaillaan, Googlen jälkeen toiseksi suosituin hakukone ei suinkaan ole Yahoo tai Bing vaan Twitter. Ei siis ihme, että hakuko- neiden algoritmeissakin otetaan nykyisin huomioon nämä “sosiaaliset signaalit” (esim. sivun tykkääminen ja jakaminen nostaa Google -si- joitusta).

Syy kehitykseen on ilmeinen: nettisisällön määrän kasvaessa on sen suodattamisesta tullut yhä tärkeämpää. Onko sinulla aikaa kahlata lo- putonta mediavirtaa muutaman itsellesi relevantin tiedonjyvän vuoksi? Haluat tietenkin vain itsesi kannalta oleellisimman tiedon sinua kiinnostavista aiheista.

Tässä netin kaaoksen hallinnassa sosiaaliset verkostot ja kuraattorit ovat nousemassa avainasemaan. Kullekin käyttäjälle henkilökohtai- sesti merkittävä sisältö on nyt se “Graalin malja” jonka äärelle pääsys- tä internetin jättiläiset Facebook, Twitter ja Google kisaavat. ulevaisuudessa tullaan käymään kamppailu siitä, mikä web-palvelu onnistuu tarjoamaan ihmisille helpoimman Lienee sanomattakin selvää, että verkostoihin perustuva tiedonhaku reitin heitä kiinnostavan sisällön luo. Useimmille ihmisille on kasvavassa määrin myös tehokkaan oppimisen ja (tieto)työn edel- T ratkaisu on ollut Googlen hakukone, mutta tähän saattaa lytys. tulla muutos.

Verkostoihin perustuvan tiedonhankinnan ennustetaan kasvavan nopeasti. Info-tech tutkimusryhmä ennustaa, että sosiaalinen tiedon-

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 10 Facebook Edgerank - kuinka uutisvirtasi sisältö suo- tot, kuulumiset ja ihmisten arkielämän kohokohdat Ihmiset eivät ole saavat eniten näkyvyyttä. Kokeile jakaa hyödyllisiä dattuu? Facebookissa ja- linkkejä, ja todennäköisesti et saa juurikaan tykkääjiä. kaakseen tietoa Tämä on ihan loogista: ne eivät herätä tunnereaktioi- iesitkö mikä määrittää, mitä Facebook -uutisvirtaasi sisältyy? ta. 2010 Facebook lanseerasi “EdgeRank” -algoritmin, jonka T tarkoitus on muokata uutisvirran sisällöstä mahdollisimman Toinen syy on se, että Facebook on vakiintunut yksityisemmäksi vuo- relevanttia kunkin käyttäjän kannalta. Kaikki kaverisi eivät suinkaan rovaikutuksen alueeksi, jossa kaveroidutaan lähinnä “oikeasta elä- näe seinällesi laittamiasi päivityksiä. Algoritmi suodattaa päivityksiä mästä” tuttujen ihmisten kanssa. Tiedon jakaminen sen sijaan liittyy seuraavin kriteerein: usein “heikkoihin siteisiin”, yhteisiin intresseihin ja ammatillisiin verkostoihin. Monet haluavat nimenomaan sulkea tällaisen kevyen ja • Suosittuus. Mitä enemmän klikkauksia, tykkäyksiä ja kommentteja hyötynäkökohtien ohjaaman verkostoitumisen Facebookin (=julkisen päivitys saa, sitä todennäköisemmin se näkyy uutisvirrassasi. yksityiselämänsä) ulkopuolelle. • Aikaisempi vuorovaikutus. Mitä enemmän vuorovaikutat (kom- mentointi, tykkääminen, sivulla vieraileminen, yksityisviestit jne.) Twitter - kiinnostavien henkilöiden seuraaminen tietyn henkilön kanssa, sitä todennäköisemmin hänen päivityksen- sä seuloutuvat virtaasi. en sijaan Twitterissä käyttäjät verkostoituvat usein ihmisiin, joi- • Painoarvo. Kommenttin painoarvo on suurempi kuin tykkäämi- ta he eivät tunne. Kyse on enemmän tiedon jakamisesta ja yh- sen, rikas mediasisältö kuten kuvat ja videot saavat enemmän nä- S teisten mielenkiinnon kohteiden ympärille kokoontumisesta. kyvyyttä kuin pelkkä teksti. Twitter on muuttanut sosiaalisia verkostoja: ne eivät ole enää vain • Aika. Päivityksen tuoreus vaikuttaa sen näkyvyyteen. Sisältö, joka ystäväverkostoja vaan niihin kuuluu ihmisiä, joilla on mielenkiintois- ei saa tietyn aika-ikkunan sisällä klikkauksia, tykkäyksiä tai kom- ta informaatiota jaettavana. Twitter johti ihmiset käyttämään sosiaa- mentteja, katoaa virrasta. lisia verkostoja päästäkseen informaation äärelle, mistä sosiaalinen tiedonhaku ja kuratointi sai alkunsa. dgeRank auttaa suodattamaan päällekäyvää uutisvirtaa, ja sitä Evoidaan pitää eräänlaisena autopilotilla toimivana lähikontakti- Twitterin toimintalogiikka on päinvastainen kuin Facebookin. Siellä en kuratointina: kaverit suosittelevat, mitä sisältöjä sinun kannattaa hyödylliset linkit ja vinkit leviävät ja arkielämän kuulumisia jakavia kuluttaa. kartetaan - tutkimusten mukaan ainakin enemmistö toimii näin. Yksi syy on se, että Twitterissä seuraamisen ei tarvitse olla molemminpuo- Facebook ei kuitenkaan ole paras paikka löytää hyödyllistä tietoa. Tä- lista (kuten Facebook -kaveruuden), vaan ketä tahansa voi seurata. hän on kaksi syytä. Ensinnäkin ihmiset eivät yleensä ole Facebookissa Kaikki Twitter päivitykset ovat siis lähtökohtaisesti julkisia, mikä on jakamassa tietoa (vrt. työ) vaan viettämässä vapaa-aikaa. Hauskat hei- hyvä asia ammatillisen verkostoitumisen ja markkinoinnin kannalta,

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 11 mutta hankalaa yksityisemmän yhteydenpidon kannalta. nen on tehokas tapa houkutella henkilö seuraamaan takaisin itseään (markkinointi). Twitter ja henkilökohtainen oppimisverkosto (PLN) Twitterin puutteita täydentää suuri määrä kolmansien osapuolien sovelluksia. Tiedonhaun kannalta näistä maininnan arvoinen on Post- witteristä kannattaa etsiä seurattavaksi oman alan asiantuntijoita. Post, jolla voi näppärästi hakea Twitter-virrastaan sisältöjä. Sen avulla TVoit aloittaa muutamasta tuntemastasi ja arvostamastasi henki- voi suodattaa virrastaan pelkät linkit, kuvat tai videot. Seuratut henki- löstä. Jos edelleen tutkit heidän profiilejaan, löydät vähitellen ne hen- löt järjestyvät prioriteetin mukaan: ensimmäiseksi ne henkilöt, joiden kilöt, jotka ovat heidän “mielipidejohtajiaan”. Twitterissä voi yksilöidä kanssa vuorovaikutat eniten, sitten ne, joiden, joiden sisältöä jaetaan tarkkaan, kenen jakamaa sisältöä seuraa. Itse seuraan Twitterissä lä- ja siteerataan virrassasi eniten ja sitten vasta loput. hinnä ihmisiä, jotka jakavat hyödyllisiä linkkejä ja vinkkejä, eli käytän sitä sosiaaliseen tiedonhakuun. Sosiaalinen tiedonhaku osaksi Googlea: Google+ Tällä tavoin voit rakentaa Twitterin avulla henkilökohtaisen oppimis- verkoston (personal learning network = PLN), josta voi muodostua oogle:n perimmäinen tavoite on organisoida kaikki maailman keskeinen ammatillisen kehittymisen tuki. Verkostosi ansiosta pysyt tieto ja saada se helposti ihmisten saataville ja käyttökelpoi- ajan tasalla alasi kehityksessä ja keskusteluissa. Aktiivisuus huoma- G seksi. Google+ taas voidaan nähdä yritykseksi edistää tätä taan - mikäli jaat myös itse hyödyllistä sisältöä (etkä vain seuraa, tavoitetta valjastamalla sosiaaliset verkostot osaksi hakukonetta. 2012 mikä on toki myös mahdollista) saat vähitellen itsekin arvostusta. Sa- alusta Googlen haku onkin näyttänyt tuloksia myös henkilökohtaises- malla muodostat löyhiä suhteita alasi ammattilaisiin, joista voi olla ta Google+ verkostoista, kun käyttäjä on kirjautunut sisään palveluun myöhemmin yllättävääkin apua. (ks. video).

Yksi Twitterin ongelma on, että se ei tarjoa riit- Potentiaalisesti tästä voi olla paljon hyötyä. Haku omasta ammatil- Twitterissä puuteel- tävästi keinoja kiinnostavan sisällön seulomiseen lisesta verkostosta tai henkilökohtaisesta oppimisverkostosta (PLN) liset filtterit päivitysvirrasta. Siksi kannattaa valita huolella ne antaa todennäköisesti kaikkein relevanteimpia tuloksia - kaikki ma- henkilöt, joita seuraa. Toinen vaihtoehto on käyttää teriaali on käynyt luottamiesi henkilöiden kriittisen seulan lävitse. Twitterin “listat” -ominaisuutta ja koota ne hen- Googlen hienostunut hakukone yhdistet- kilöt, joiden tviittejä todella haluaa seurata omiin listoihinsa (esim. tynä sosiaalisen verkostosi arviointiky- aihepiirin mukaan). Tällöin voi seurata suurta määrää henkilöitä, Teoriassa Google + kuratointi kyyn ja asiantuntemukseen (=kuratoin- mutta lukea vain prioriteetilistalla olevien päivityksiä. = paras tapa hankkia tietoa tiin) on teoriassa paras tiedon hankinnan tapa. Tällä hetkellä kuitenkin vain teorias- Miksi monet tekevät näin, eivätkä vain lakkaa seuraamasta (unfollow) sa. henkilöitä, joiden päivitykset eivät heitä kiinnosta? Koska seuraami-

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 12 Google+:n ongelma tällä hetkellä on se, että se ei ole houkutellut tar- Web 3.0:n ytimessä sosiaalinen tiedonhaku ja kura- peeksi aktiivisia käyttäjiä, jotta “sosiaalista signaaleista” pääsisi hyö- tymään parempina hakutuloksina. Jokin aika sitten kohistiin siitä, tointi miten keskimääräinen Google+ käyttäjä viipyi palvelussa vain 3 mi- nuuttia kuukaudessa, kun Facebookissa aikaa vietettiin 7,5 tuntia. 012 Google on ottamassa askelta kohti semanttista ja konteks- tuaalista Web 3.0:aa, jossa hakukoneet eivät etsi enää mekaani- Alhaiseen käyttöasteeseen on monia syitä, joista yksi 2 sesti kirjainjonoja vaan löytävät henkilökohtaisesti relevanttia Joukkopakoa on varmaankin se, että Google+:aan suhtauduttin sisältöä. Web 3.0:aa on verrattu henkilökohtaiseen assitenttiin, joka Google+:aan ei alunperin Facebookin kilpailijana. Ihmisillä oli jo oppii tuntemaan käyttäjän mielenkiinnon kohteet ja vastaamaan nii- syntynyt yksi ystäväverkosto Facebookissa, eivätkä he oike- hin. Miljoonien hakutulosten sijaan se tarjoaa viisi, joilla on oikeasti astaan tarvinneet toista sen rinnalle. Joukkopakoa merkitystä. Tästähän me olemme haaveilleet - eikö? Google+:aan ei syntynyt, vaikka moni oli tyytymätön esim. Faceboo- kin yksityisyyden hallintaan. Tuolloin ei ajateltu, että Google+:aa voisi Tällä hetkellä Web 3.0 on vielä fantasiaa, mutta sosiaalinen tiedon- käyttää muulla tapaa (kuratointi!) kuin yhteydenpitoon tuttavapiirim- haku ja kuratointi ovat tärkeitä askeleita kohti sen toteutumista. Vii- me kanssa (ks. tämä presentaatio aiheesta) meisen parin vuoden aikana ensisijaisesti kuratointiin perustuvia webpalveluita onkin alkanut ilmestyä kuin sieniä sateella. Seuraavissa Mitä jos Google+:aa olisikin verrattu Twitteriin? Google+ toimii sa- artikkeleissa esittelen näistä suosikkijani. maan tapaan kuin Twitter siinä mielessä, että kuka tahansa voi liittää käyttäjän “piireihinsä” (vrt. seuraaminen) - kaveruuden ei tarvitse olla molemminpuolista. Google+ ei tässä suhteessa peilaa tosielämämme verkostoja, mikä voi olla kynnys monille.

Facebookissa kaveroituminen on helppoa - käyttäjä tuntee yleensä kaverit jo entuudestaan. Google+ taas auttaa meitä kytkeytymään mielenkiintoisiin ihmisiin, joita emme välttämättä tunne, mutta jotka jakavat kanssamme samoja kiinnostuksen kohteita (vrt. Twitter). Tällainen ajatus verkostoitumisesta on monille vielä vieras, mutta oppimisen, työssä kehittymisen ja median seuraamisen kannalta se on mullistava.

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 13 Älykkäät henkilökohtaiset web-lehdet edian kulutus, työ ja oppiminen ovat murroksessa. Perin- Zite ja FlipBoard tehokäytössä teiseen massamediaan kuului sisältöjen monistaminen ja “työntäminen” kuvitteelliselle kohdeyleisölle (esim. alle M 40 vuotiaat kaupunkilaisnaiset). Internetissä yksilöllä sen sijaan on vapaus koostaa uutisvirtansa eri lähteistä omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan.

Harva kuitenkaan on jaksanut ryhtyä tähän, koska laadukkaan sisäl- lön seulominen netin runsaudensarvesta on ollut hankalaa. Nykyisin tämä ei enää ole kynnyskysymys: Ziten ja FlipBoardin kaltaisten hen- kilökohtaisten web-lehtien ilmestymisen myötä median yksilöllisestä seuraamisesta on tullut huomattavasti helpompaa.

Sisällön kokoamista eri lähteistä yhteen Vaikka yksittäistä lukijaa paikkaan - mitä Zite ja FlipBoard:kin yksin- kiinnostaisi vain 10% kertaisimmillaan tekevät - kutsutaan aggre- lehden sisällöstä, se on goinniksi. Perinteinen sanomalehtikin on ag- silti ollut hyvä kauppa. gregaatti, joka kokoaa eri toimittajien erilliset jutut / uutiset yhdeksi lehdeksi. Vaikka yksit- täistä lukijaa saattaa kiinnostaa vain 10% lehden sisällöstä, se on silti ollut hyvä kauppa.

Sama logiikka pätee musiikkibisnekseen, missä myytiin albumeita, joista kuluttaja oli lopulta kiinnostunut kuulemaan vain muutaman kappaleen. Perinteisen median liiketoimintamalli onkin perustunut pitkälti houkuttelevan kokonaispaketin luomiseen (ks. lisää tästä ar-

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 14 tikkelista). Itse valitsen käsityönä blogit, jotka näen seuraamisen arvoisiksi. Täl- lainen manuaalinen oman lukulistan rakentaminen voi viedä aikaa ja Julkaisun suuntaaminen suurelle yleisömassalle johtaa kuitenkin vaatii oman alan blogosfäärin tuntemusta. samalla suureen määrään kompromisseja: sanomalehdissä on vähän kaikkea, mutta missään ei päästä kovin syvälle. Digitaalinen web-ym- Viime vuosina onkin kehitetty palveluita, jotka tekevät henkilökoh- päristö tarjoaa hienostuneempia tapoja sisällön aggregointiin, jolloin taisen uutisvirran kokoamisen helpommaksi. Idea on, että käyttäjän yksilölliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Tavoitteena tarvitsee tietää vain aihe, mistä on kiinnostunut (esim. “iPad apps”), tietenkin on, että 100% sisällöstä olisi lukijan kannalta kiinnostavaa ja palvelu kokoaa automaattisesti aihepiiriin liittyvän uutisvirran. ja relevanttia. Tässä artikkelissa esittelen erilaisia strategioita sisällön Esimerkiksi Google News kokoaa uutisia 50000 eri lähteestä ja antaa aggregointiin älykkäiden web 2.0 -välineiden avulla. käyttäjän kustomoida näistä oman henkilökohtaisten uutisvirtansa hakusanojen perusteella (ks. video). Sisällön aggregointi: Google Reader, Google News, Google News ei mielestäni onnistu tässä vielä Feeddler Automatisoinnin ongelma: kovin hyvin. Aggregoinnin automatisoimisen puutteellinen kriittinen ongelma usein on, että se hukuttaa käyttäjän hkä yksinkertaisin tapa aggregoida on kerätä blogien rss-syöt- arviointi ja yksilöllisyys informaatioon, jota ei ole suodatettu riittävän teitä uutistenlukijaan kuten Google Readeriin (ks. video). Blo- yksilöllisesti tai arvioitu kriittisesti. Algorit- E gien seuraaminen olisi hankalaa, jos jokaisessa blogissa pitäisi mit kehittyvät kuitenkin koko ajan, ja automatiikasta alkaa olla vähi- käydä erikseen tarkistamassa, onko uutta sisältöä ilmestynyt. Käte- tellen yhä enemmän hyötyä. vämpää on tilata blogit rss-syötteinä uutistenlukijaansa (vrt. sanomalehden tilaaminen kotiin), ja seurata näin blogivirtaa keskitetysti Aggregointi ja sosiaalisesti älykkäät algoritmit: Zite yhdestä paikasta. iime vuosina erityisesti iPadille on ilmestynyt uusia Aloitin itse käyttämällä iGooglea, joka näyttää näppärästi samalla älykkäitä uutisaggregaattoreita, kuten FlipBoard, Pul- sivulla uusimmat blogimerkinnät tilatuista lähteistä sekä Googlen ha- V se, FLUD, News360 ja Zite. Kaikkia näitä sovelluksia yhdistää kukoneen. Kun seuraamieni blogien määrä kasvoi, oli uutistenlukija se, että ne osaavat louhia dataa sosiaalisesta web:istä ja rakentaa sen välttämätön. Google Reader on ominaisuuksiltaan monipuolisempi, avulla yksilöllisen lukukokemuksen. Kunnianhimoisin tässä suhtees- ja sillä voi järjestellä blogivirran kansioihin esimerkiksi aihepiiri- sa on Zite (iPhonelle ja iPadille), jota kehiteltiin 6 vuotta ennen sen en mukaan (“Sosiaalinen media”, “Web Design”, “WordPress” jne.). julkaisua. Nykyisin luen suurimman osan blogeista iPhonella, käyttäen Feed- dler -sovellusta, joka synkronisoituu Google Readerin kanssa. Zite on eräänlainen “henkilökohtainen lehti”, joka oppii vähitellen tarjoamaan käyttäjän mielenkiinnon kohteiden mukaista sisältöä

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 15 (ks. video). Lehteen voi lisätä osioita omien mielenkiinnonkohteiden- siani. Ehkä 50-75% Ziten suosittelemasta materiaalista kiinnostaa sa mukaan (esim. “eLearning”) ja Zite koostaa aiheesta uutisvirran, minua vain vähän, jos ollenkaan. Suositeltujen artikkeleiden aihepiirit joka muovautuu edelleen käyttäjän lukutottumusten mukaan. osuvat hyvin kohdalleen, mutta kriittisen arvioinnin taso on puutteellinen: artikkelista toiseen esiintyy liikaa toistoa ja liian suuri osa sisäl- Ziten nerokkuus on sen käyttöliittymän yk- löstä on keskinkertaista. Helmien löytämiseksi joutuu edelleen kah- sinkertaisuudessa: käyttäjän tehtäväksi jää Monimutkaiset sosiaaliset laamaan läpi jonkin verran otsikoita. Työ on kuitenkin huomattavasti vain äänestää peukku ylös (lisää tämän tyyp- algoritmit + yksinkertai- pienempi kuin mitä se olisi vähemmän älykkäillä välineillä. pistä sisältöä) tai peukku alas (vähemmän nen käyttöliittymä tällaista sisältöä). Ziten taustalla on kuiten- Zite vainuaa parhaiten käyttäjän tarpeita, jos siihen yhdistää Twit- kin monimutkaisia algoritmeja. Se mallintaa ter -tilin, Google Reader -syötteet sekä antaa suosituksista rohkeasti käyttäjän mielenkiinnon kohteita mm. analysoimalla dataa tämän palautetta - myös negatiivista. Mikäli tietty blogi tai henkilö tuottaa Twitter-tililtä, Google Reader -lukulistalta ja sen perusteella, mitä toistuvasti mielenkiintoista sisältöä, kannattaa siitä vinkata Zitelle sisältöjä hän Zite:n kautta kuluttaa (esim. kuinka pitkään hän lukee (Give me more from...). Aihepalkkia (Give me more about...) kannat- tiettyä artikkelia). taa myös seurata ja kustomoida. Zite myös seuraa laajasti eri yhteisöpalveluissa tapahtuvaa jakamista FlipBoard - henkilökohtainen lehti jonka lukeminen ja kirjainmerkitsemistä, analysoi artikkelien sisältöä (esim. kieliasu) sekä rakentaa käyttäjien ja web-dokumenttien välistä suhdeverkostoa. on nautinto Kaikkien näiden seikkojen pohjalta se määrittelee, mikä on tietyn käyttäjän kannalta potentiaalisesti “mielenkiintoista” sisältöä (ks. lisää lipBoard (iOS, Android) on Ziten tapaan henkilökohtainen, Ziten toiminnasta täältä). kustomoitava lehti. Sen taustalla ei tosin ole Ziten veroista Fälykästä suositusjärjestelmää, mutta sen käyttökokemus on Yksi etu Ziten käytössä on se, että sen kautta “osuu” (“discovery”) ehkä asteen Ziteä koukuttavampi (ks. video). FlipBoard alkaa jo muis- kiinnostavien sisältöjen kohdalle ilman, että niitä tietoisesti etsii tuttaa printtijulkaisuja graafiselta ilmeeltään, taitoltaan ja toiminnal- (“search”). Tähän asti Zite on löytänyt lähes joka päivä jotakin minua taan (sivujen selailu). Tämä on ansio, sillä tähän asti web-sisältö on kiinnostavaa sisältöä, ja siitä on tullut pysyvä osa median kulutustani. pääosin hävinnyt printille ulkoasukysymyksissä. Se suodattaa tehokkaasti tietotulvaa, onnistuu toistuvasti suosituksis- saan ja oppii tässä jatkuvasti paremmaksi. Siitä onkin tullut minulle FlipBoardin voi kustomoida samaan tapaan kuin Ziten valitsemalla keskeinen ammatillisen kehittymisen ja oppimisen väline, jonka avul- valmiiksi annetuista aihealueista omansa (esim. design, technology, la pysyn ajan tasalla siitä, mitä omalla alallani tapahtuu. photography). FlipBoard ei kuitenkaan opi käyttäjän mieltymyksiä, eikä anna lisätä täysin uusia osioita lehteen. Tässä suhteessa se muis- Zite ei toki ole täydellinen, eikä ole oppinut täysin lukemaan ajatuk-

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 16 tuttaa perinteisempää aggregointia, eikä täytä lupauksiaan yksilöllis- Aggregoinnista kohti kuratointia estä lukukokemuksesta. uraattori ja aihepiirin keskeinen teoreetikko Robin Good mää- Se, missä FlipBoard todella loistaa, on Twitter- ja Facebook-virran rittelee aggregoinnin automaattiseksi ja kuratoinnin manu- seuraaminen. Lukukokemusta ei päihitä mikään: FlipBoard tait- K aaliseksi toiminnaksi. Mielestäni Zite ja FlipBoard ovat tällä taa Twitter -päivitykset houkuttelevan lehden muotoon ja järjestää hetkellä parhaita automatisoituja ratkaisuja uutissisällön seuraamis- sen älykkäästi sosiaalisten signaalien perusteella (eniten retwiit- een ja löytämiseen. Ne eivät ole kuitenkaan poistaneet manuaalisen tejä & kommentteja saanut tuore sisältö ensin). Se myös priorisoi kuratoinnin tarvetta. Kummastakin saa täyden hyödyn irti vain, jos linkkisisältöä (mikä onkin mielenkiintois- ne kytkee verkostoihinsa (esim. Twitter) ja uutistenlukijaansa (Goog- FlipBoard + Twitter = inta) suhteessa muuhun sisältöön ja kaivaa le Reader). Näiden verkostojen rakentaminen on yhä käsityötä, ja Rock ’n’ roll! päivityksistä näyttävästi esiin kuvat ja videot. verkoston laadusta riippuu aggregaattorin suositeleman sisällön laatu. Ihmisten tilapäivitykset esitetään “pikku- uutisina” sivun reunassa, hieman kuten sa- Itseasiassa olen hieman skeptinen sen suhteen, kykeneekö mikään nomalehdessäkin. Jos rakentaa Twitteriin alan- sovellus täysin automatisoimaan sisällön suodattamisen, arvottamisen sa ammattilaisista koostuvaa oppimisverkostoa (PLN), on FlipBoard ja kriittisen valinnan. Algoritmit toimivat vain tiettyyn pisteeseen asti miellyttävin tapa selata verkoston kuratoimaa materiaalia. ja inhimillinen valinta on välttämätöntä tämän jälkeen. Seuraavassa artikkelissa siirrynkin käsittelemään kuratointia, mikä on oikein to- FlipBoardin tapa jäsentää Twitter-virtaa visuaalisesti on intuitiivinen teutettuna paras tapa hallita netin kaaosta. ja muistuttaa perinteisen sanomalehden lukukokemusta. On helppo hahmottaa, mikä on tärkeää ja vähemmän tärkeää, kun se on kood- itettu visuaalisesti. Se infoähkyn tunne, jonka saa vilkaistessaan nor- maalia Twitter-virtaa, loistaa poissaolollaan.

FlipBoardiin voi Twitterin ja Facebookin lisäksi kytkeä monia muita tilejä. Itse luen sillä usein myös Google Reader:iin tilaamiani blogeja. Tällöin Google Readerin kansioista kannattaa tehdä FlipBoardissa erillisiä lehtiä, jolloin blogivirtaansa voi kätevästi selata aihepiirin mukaan eriteltynä. Hieman samaan tapaan FlipBoardilla voi selata omana lehtenään luomiaan Twitter-listoja tai jopa tietyn yksittäisen käyttäjän päivityksiä - hyödyllistä, jos käyttäjä on hyvin aktiivinen Twitterissä (esim. @jeffbullas).

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 17 Välineet, strategiat, ihmiset Opas sosiaaliseen tiedonhakuun ja kuratointiin

ksinkertaisimmillaan kuratointi tarkoittaa tätä: kuraattori (asiantuntija / intohimoinen asianharrastaja) arvioi useita artikkeleita (tai kuvia, videoita), valikoi niistä parhaimmat Y ja jakaa ne yleisönsä kanssa. Tämä säästää lukijoiden aikaa ja vaivaa, kun heidän ei tarvitse kahlata läpi heikkotasoisia, epäoleelli- Kuva: bethkanter.org sia tai samoja sisältöjä toistavia artikkeleita.

Kuratointia on pidetty varteenotettavana rat- Kuka ei haluaisi löytää kaisuna internetin tietotulvan hallintaan. En Ne häviävät ihmiselle erityisesti sisällön kriittisen valinnan suhteen. helposti laadukasta ole vielä tavannut ketään, jonka mielestä idea Kuratoinnista kirjankin kirjoittaneen Steve Rosenbaumin sanoin: sisältöä mielenkiinnon ei olisi hyvä - kuka ei haluaisi löytää helposti kohteistaan? laadukasta sisältöä mielenkiinnon kohteistaan? “Museokuraattorit eivät kokoa näyttelyihin niin paljon taidetta kuin Silti keskimääräinen internetin käyttäjä ei ole mahdollista; Ennemminkin he käyttävät arvostelukykyään ja asiantun- vielä kuullutkaan kuratoinnista. temustaan valitessaan kuhunkin näyttelyyn sopivia teoksia”.

Edellisessä artikkelissa käsittelin henkilökohtaisia web-lehtiä (Zite Kuraattori ei vain erottele jyviä akanoista. Parhaimmillaan hän myös & FlipBoard), jotka kokoavat sisältöä automatisoidusti, sosiaalista järjestelee, avainsanoittaa, asettaa kontekstiin, hahmottaa suhteita eri web:iä louhivien älykkäiden algoritmien avulla. Tällaiset aggregaatto- artikkelien välillä, tunnistaa toistuvia malleja ja hahmottaa kehitys- rit ovat käyttökelpoisia apuvälineitä, mutta ne eivät vielä yllä laaduk- kulkuja, kirjoittaa johdannon tai tiivistelmän, lisää kommentaarin, kaan kuratoinnin tasolle. lisää referenssi-linkit ja levittää kiteytetyn tiedon edelleen omiin verkostoihinsa (ks. lisää aiheesta).

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 18 Ero aggregointiin on suuri. Aggregointia voi verrata siihen, että kuun- Paper.li telisi tietyltä radiokanavalta joitakin kappaleita satunnaisesti valitulla hetkellä ja kuratointia siihen, että suosikki-dj:si soittaisi juuri ne kap- Paper.li:n idea on, että kuka tahansa voi perustaa oman “lehden”, jon- paleet, joista erityisesti pidät - tarkkaan harkitussa järjestyksessä (ke- ka täyttää eri nettilähteistä ja sosiaalisesta mediasta kuratoimallaan hityskulku) ja kiinnostavaa taustatietoa välissä tarjoillen. sisällöllä. Paper.li:n mukaan pieniin lokeroihin erikoistuneita kuraattoreita tarvitaan, sillä valtavirtamedia ei kykene kattamaan kaikkea Vaikutusvaltaisen Brain Pickings -blogin ku- sisältöä. Paper.li:tä käyttävät mm. monet suomalaiset opetusteknolo- raattori Maria Popova näkee, että kuratoinnissa Suosikki-dj:si soittaa gian alan vaikuttajat, kuten Harto Pönkä ja Tarmo Toikkanen. Jobi- olennaista on toistuvien mallien tunnistaminen juuri ne kappaleet, Duunit käyttää Paper.li:tä kekseliäästi työpaikkailmoitteluun. ja narratiivisten polkujen hahmottaminen - se, joista pidät miten erilaiset sisällöt ovat sidottavissa osaksi yh- Scoop.it tenäistä näkemystä. Kuratointi vaatiikin vahvaa aihealueen asiantun- temusta ja henkilökohtaista näkökulmaa. Scoop.it on suosikkini kuratointipalveluista ja sieltä löydät omat tuoreet julkaisuni oppiminen 2.0 ja työ 2.0. Palvelu on onnistunut Kuratoitu kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Esi- houkuttelemaan paljon asiantuntevia ja mielenkiintoisia kuraattorei- merkiksi hyvin toteutettu taidenäyttely saa teokset keskustelemaan ta. Koulutusteknologian alalla tunnetuimpia suomalaisia palvelussa keskenään, kertomaan yhteistä tarinaa. Tällöin yksittäiset teokset ovat Timo Ilomäki, Aki Puustinen ja Anne Rongas. näyttäytyvät osana yhteistä teemaa ja muodostavat eräänlaisen “kes- kusteluavaruuden”. Tämän diskurssin kautta voivat hahmottua esi- Scoop.it muistuttaa Paper.li:tä siinä, että kuratoidut artikkelit esite- merkiksi alan tärkeimmät vaikuttajat ja näiden väliset suhteet, ajan- tään visuaalisesti houkuttelevana web-lehtenä. Scoop.it:issä sisältö ei kohtaiset ongelmat ja lähestymistavat, sekä muodostumassa olevat kuitenkaan jäsenny erillisiksi päivittäisiksi lehdiksi vaan kasaantuu kehitystrendit ja “heikot signaalit”. Tässä videossa on esitetty havain- aikajärjestyksessä samalle sivulle. Mielestäni tämä on toimivampi rat- nollisesti monia kuratoinnin haasteita. kaisu, sillä se johtaa ajattelua pois uutisoinnin hetkellisyydestä.

Laadukkaasti kuratoitu materiaali ei nimittäin vanhene vaan säilyttää Kuratointi ja web 2.0 -välineet arvonsa. Scoop.it:istä sisältö on jälkeenpäin helpompi löytää hakuko- neen ja asiasanojen avulla, eikä se peity nopeasti uutisvirtaan. Idea onkin, että Scoop.it sivusta voi kasvaa ajan kuluessa tiettyä aihepiiriä uratointiin tarkoitettuja palveluita on ilmestynyt viime vuosina käsittelevän tiedon resurssi (vrt. kirjasto). Käsittelen Scoop.it:iä lisää paljon. Esittelen tässä lyhyesti niistä kiinnostavimpia. K seuraavassa artikkelissa, jossa on myös yli 27000 näyttökertaa palvelussa keränneen Timo Ilomäen haastattelu.

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 19 Pinterest Yksi vaihtoehto Showyou:lle on on Chill, joka toimii hieman samaan tapaan kuin Pinterest. Toisaalta ei pidä unohtaa, että YouTube:n soit- Pinterest on viime vuoden kohutuin some-palvelu, jonka käyttä- tolistat tarjoavat hyviä ominaisuuksia kuratointiin ja Google suunnit- jät viettivät sivustolla enemmän aikaa kuin Twitterin, LinkedIn:in telee kehittävänsä niitä edelleen kuratoinnin merkityksen kasvaessa. Google+:n käyttäjät yhteensä. Pinterest on tällä hetkellä netin elä- vin visuaaliseen kuratointiin suuntautunut yhteisö, jossa keskiössä StumbleUpon ovat mm. tyylit, muoti ja värit. Ehkä hieman yllättäen suurin osa palvelun käyttäjistä on naisia, ja suuri osa tauluista sisältää mm. si- Jo 2002 perustettu StumbleUpon (Web, iOS, Android) on sosiaalisen sustusvinkkejä, hääasuja ja lahjaideoita. Itseäni kiinnostaa enemmän tiedonhaun pioneeripalvelu, joka on lähtenyt nopeaan kasvuun vii- esim. graafinen suunnittelu ja design. Tässä muutamia seuraamiani meaikaisen kuratointibuumin myötä. StumbleUpon tunnetaan mm. kuraattoreita: Jonathan Lo, Mike D, Nathan Strange. siitä, että se synnyttää jopa yli 50% sosiaalisen median kautta kulke- vasta linkkiliikenteestä, päihittäen tässä Facebookinkin. Pinterestiä voi käyttää myös koulutuksessa - tässä yksi hyödyllinen infografiikka aiheeseen liittyen. Jotkut ovat keksineet käyttää palvelua StumbleUpon:issa ei ole niinkään kyse jopa työnhakuun luomalla visuaalisen ansioluettelon. Tässä puoles- Tiedonhausta sisällön löytä- tiedon hausta (search) vaan sisällön löytä- taan yksi oma tauluni, johon olen koonnut kiinnostavia sosiaalisen miseen ja tutkimusmatkai- misestä (discovery) ja tutkimusmatkailusta median infografiikoita. Oppimistarkoituk- luun (explore) netissä (ks. video). SU:n ydinaja- seen ilmestyi vähän aikaa sitten Pinterestiä tus on, että käyttäjät jakavat ja merkitsevät pitkälti muistuttava palvelu Learni.st, joka Jotkut käyttävät Pinterestiä muistiin (bookmark) kiinnostavia web-sisältöjä, joiden pohjalta pal- keskittyy oppisisältöjen ja -materiaalien ku- jopa työnhakuun velu arpoo älykkäästi yksilöllisiä suosituksia, kunkin käyttäjän mer- ratointiin. kitsemien mielenkiinnon kohteiden ja maun mukaisesti. SU pyrkii kytkemään käyttäjät globaaliin samanmielisten web-surffaajien ver- ShowYou kostoon ja tarjoamaan heidän kauttaan potentiaalisesti kiinnostavaa sisältöä. Showyou (iOS, Android) on mainio väline videoiden kuratointiin. AppStore valitsi Showyou:n 2011 parhaaksi sarjassa “Social Suositusten taustalla on vuosien aikana kertynyt data siitä, mikä käyt- Networking” ja sitä verrattiin yleisesti mm. FlipBoardiin (ks. video). täjiä kiinnostaa ja mikä ei. Järjestelmän antamiin antamiin suosituk- Showyou on miellyttävin tuntemani tapa seurata Twitter / Facebook siin vaikuttavat mm. äänestäminen (lisää / vähemmän saman tyyppis- ym. kontaktien videovirtaa. Palvelusta löytyy myös useita etabloitu- tä sisältöä), sisältöjen jakaminen sosiaalisessa mediassa sekä kullakin neita kuraattoreita ja videoiden tuottajia, kuten TED, Maria Popo- sivulla vietetty aika. Tässä suhteessa SU muistuttaa pitkälti aiemmin va, Robert Scoble ja Nice Type, jotka jakavat laadukasta sisältöä. käsittelemääni Ziteä, mutta sillä erotuksella, että SU ei rajaa suosituksia tuoreeseen uutissisältöön vaan pyrkii tarjoamaan “kaikkien

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 20 aikojen parhaan” web-sisällön eri aihepiireistä, käyttäjän viiteryhmän äänestämänä (=kuratoimana) ja yksilöllisesti mukautettuna. Onnis- tuuko se tässä? Sanoisin, että ei hullummin. Paras tapa löytää

SU:n käyttöliittymä on viehättävän yksinkertainen. Stumble -napista käynnistyy suuri “lottoarvonta”, jossa on jättipotin lisäksi suuri määrä muita palkintoja. SU yksinkertaistaa verkossa navigoimisen yhden kiinnostavaa tietoa? “eteenpäin” -napin (stumble) painamiseen. Voit ottaa mukavan asen- Kuraattorien yhteisöt - tarkastelussa Scoop.it non ja lähteä matkalle, jonka varrella eteen tulee kaikenlaista mielenkiintoista.

StumbleUpon auttaa erityisesti löytämään sellaista web-sisältöä, jota en käyttäjä ei edes tule ajatelleeksi etsiä - niin sanotuja miellyttäviä yllätyksiä (“serendipity”). Siksi se on mainio inspiraation, yllättävien ideoiden ja uuden oppimisen lähde. Itse koen hyödylliseksi erityisesti sen, miten SU:n suosittelema sisältö haastaa ajattelemaan uusilla tavoilla, tuo eteen vaihtoehtoisia näkökulmia ja vie tutkimusretkelle yllättäviin paikkoihin. Sattumanvaraisuuden ja suunnitelmallisuuden yhdistelmä antaa sykäyksiä luovaan ajatteluun - innovaatiothan usein syntyvät kahden erillisiltä vaikuttavan idean yhteentörmäyksestä. Lisää välineitä

Jos olet kiinnostunut muista kuratoinnin ja sosiaalisen tiedonhaun osiaalinen media on muuttamassa perustavalla tavalla ta- välineistä, suosittelen tutustumaan Robin Goodin Content Curation paamme hakea tietoa. Saamme yhä suuremman osan tiedos- World -julkaisuun, jossa on esitelty suurinpiirtein kaikki huomion tamme verkostojemme - kavereiden ja seuraamiemme hen- arvoiset kuratointivälineet. Ja jos haluat oppia lisää älykkäistä tiedon- S kilöiden - kautta. Globaaleissa asiantuntijaverkostoissa tieto hakustrategioista, sosiaalisesta tiedonhausta ja kuratoinnista, ilmoit- liikkuu ennennäkemätöntä vauhtia, vapaasti ja ilman välikäsiä. taudu Sometek:in oppiminen 2.0 tai työ 2.0 -kursseille. Älykkäillä tiedonhaun strategioilla kiinnostava tieto voi olla ensim- mäisenä käsilläsi. Toisaalta keskimääräisellä nettisurffaajalla on en- tistä suurempia vaikeuksia löytää kaipaamaansa sisältöä, ja hän voi

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 21 kokea hukkuvansa informaatiotulvan alle. Tarvitaan uusia verkostoi- kuratoidut lehdet ovat visuaalisesti houkuttelevia, näyttävät hyväl- tumiseen liittyviä tiedonhaku 2.0 -taitoja. tä myös mobiililaitteen ruudulta ja käyttöliittymä ja selkeä. Lisäksi palvelu tarjoaa kuraattorille kattavan työkalupaletin: bookmarklet:in Olen edellisissä artikkeleissa käsitellyt tiedonhaku 2.0:aan liittyviä avulla voi selaillessaan jakaa minkä tahansa web-sivun, vimpainten kysymyksiä, strategioita ja välineitä. Ehkä huomasitkin, että olen avulla voi upottaa Scoop.it -sisällön omalle sivulleen. edennyt vähitellen kohti hienostuneempia tapoja suodattaa, järjestää ja löytää tietoa. Voimakkaimpana välineenä tähän pidän kuraattorien Tärkeimmät ominaisuudet liittyvät kui- yhteisöjä - useista toistensa kanssa risteävien alojen asiantuntijois- Kuraattorien verkosto vrt. tenkin yhteistyöhön kuraattorien kesken. ta koostuvia verkostoja, joka yhteistyössä suodattavat, lajittelevat, ja toimitus Scoop.it:issä on helppoa suositella (“sug- vinkkaavat toisilleen sisältöjä. gest”) löytämäänsä sisältöä muille kuraat- toreille ja kierrättää (“rescoop” vrt. retweet) sisältöä muilta omaa Tässä artikkelissa käsittelen yhtä suosikkipalveluani - Scoop.it:iä (ks. aihepiiriä sivuavilta kuraattoreilta. Tässä yhteydessä voidaan pu- video) - jonka kantava ajatus on nimenomaan auttaa luomaan yhteis- hua “kuratoidun materiaalin kuratoinnista” - monivaiheisesta inhi- ten mielenkiinnon kohteiden ympärille syntyviä kuraattoreiden yhtei- milliseen arviointiin perustuvasta verkostomaisesta sisällön suodatta- söjä. Lopussa vielä Scoop.it -palvelussa yli 27000 näyttökertaa kerän- misesta. Scoop.it kehittäjät ovat oivaltaneet, että kuraattorien verkosto neen Timo Ilomäen haastattelu. (vrt. toimitus) on huomattavasti voimakkaampi kuin yksittäinen kuraattori (vrt. toimittaja). Scoop.it - mainio väline kuratointiin Seuraamiensa kuraattoreiden profiilin kautta pääsee selaamaan, mitä kuraattoreita he puolestaan seuraavat (video) - tämä on kätevä tapa tse pidän Scoop.it:iä tällä hetkellä parhaana välineenä ku- löytää uusia kiinnostavia aiheita ja kuraattoreita palvelusta ja syventää ratointiin (ks. tuoreet julkaisuni oppiminen 2.0 ja työ 2.0). tietämystään. Laadukkaiden julkaisuiden löytämistä helpottaa myös I Tärkein syy tähän on elävä Scoop.it -yhteisö: palvelu on on- Scoop.it:n mittari, joka antaa pisteluvun julkaisulle mm. lukijamää- nistunut houkuttelemaan paljon asiantuntevia ja mielenkiintoisia rän, yleisön osallistumisen (jakaminen, klikkaukset) ja “syvyyden” kuraattoreita. (mitä se sitten algoritmissa tarkoittaakin) perusteella. Ihan sokeasti mittariin ei tosin kannata luottaa (esim. tuoreen julkaisun vaikea saa- Koulutusteknologian alalla tunnetuimpia suomalaisia palvelussa vuttaa korkeaa pistemäärää), mutta jotakin osviittaa se antaa sisällön ovat Timo Ilomäki, Anne Rongas ja Aki Puustinen. Koska sosiaali- laadusta. sen median palvelut elävät niiden yhteisöjen tuottamasta sisällöstä, kuraattoriverkoston laajuus ja laatu lopulta määrittävät, onko palvelu Scoop.it sisältää myös suosittelukoneen, joka hakee mm. Twitteristä elinkelpoinen vai ei. ja Googlesta automaattisesti sisältöä kuraattorin määrittämillä avain- sanoilla. Ajatus on hyvä - algoritmit seulovat ensin aiheeseen liitty- Mikä on Scoop.it:n suosion takana? Yksi syy on se, että Scoop.it:llä

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 22 vän materiaalin ja inhimillinen valinta puuttuu peliin tämän jälkeen. Oma kuratoinnin (ja bloggauksen) filosofiani on, että panostan en- Toteutus ei kuitenkaan vakuuta - Scoop.it:n algoritmien älykkyys on nemmin laatuun kuin määrään. Kuraattorin tehtävä ei mielestäni ole kaukana esim. Ziten hienostuneisuudesta. jahdata uutisia, vaikka hän ajankohtaisia alansa tapahtumia seuraa- kin. Ennemmin hänen tulee tunnistaa se sisältö, joka kestää aikaa tai Lopuksi vielä pidempi mutta katsomisen arvoinen video, jossa Scoop. tuo jotakin uutta keskusteluun. it perustaja Guillaume Decugis valottaa palveluaan suhteessa esim. Twitteriin ja muihin kuratointialustoihin. Elämme tietotulvan keskellä, ja kaikki redundantti, samoja ajatuksia toistava sisältö (jota on paljon!) kuluttaa vain lukijan aikaa. Kuraatto- rin tulee tunnistaa arvokas sisältö ja suodattaa kaikki muu pois. Vain Kuratoitu tietopankki - Googlen korvike? tällöin hänestä voi tulla keskeinen tiedon resurssi ja auktoriteetti alal- laan. tselleni tärkeä Scoop.it:n ominaisuus on se, että julkaistuja sisältöjä voidaan asiansanoittaa (“tag”) ja hakea (“filter”) kun- I kin julkaisun sisältä tai koko palvelusta. Asiasanoittaminen on Yhteisten mielenkiinnon kohteiden ympärille syntyvät keskeistä sisällön löydettävyyden kannalta ja se helpottaa olennaisesti yhteisöt uutisvirran alle peittyneen vanhemman sisällön esiin kaivamista. Laa- dukas, huolella kuratoitu sisältö ei nimittäin vanhene, ja on etu, mitä coop.it:n perimmäinen ajatus on auttaa luomaan ja kehittä- helpommin se on löydettävissä. mään yhteisen mielenkiinnon kohteen ympärille syntyviä yhtei- S söjä. Lopuksi ajattelin esitellä yhden koutusteknologian saralla Käytännössä materiaalin luokittelu mahdol- vaikuttavan kuraattorin, joka on onnistunut tässä mainiosti. Järjestetty, ymmärrettävä listaa tiettyyn aihepiiriin liittyvän tietopan- tiedon kokoelma kin rakentamisen Scoop.it:iin pidemmällä Timo Ilomäki on onnistunut keräämään Scoop.it:issä yli 27000 näyt- tähtäimellä. Järjestetty tiedon kokoelma luo tökertaa ja on siten palvelun tunnetuimpia suomalaisia. Hän kuratoi huomattavasti syvempää ymmärrystä kuin pelkkä julkaisuajankohdan mm. aiheista iPadit opetuksessa, koulutusteknologia teoriassa ja käy- mukaan järjestynyt linkkilista. tännössä ja suomeksi Opeskuupissa. Kysyin muutaman kysymyksen Timolta (@ilotimo) tätä artikkelia varten. Tällaiset kuratoidut tiedon kokonaisuudet (ks. esim. tämä) ovat kovaa vauhtia nousemassa todelliseksi vaihtoehdoksi tiedonhaulle Googlen Kuinka pitkään olet kuratoinut? avulla. Ihminen hakkaa hakurobotin mennen tullen sisällön kriitti- sessä arvioinnissa, jäsentelyssä ja valikoinnissa. Sreedhal Pillai Huf- Olen twiitannut pari vuotta melko aktiivisesti (@ilotimo). Parhaat twii- figton Post -lehdestä heittääkin ilmaan kysymyksen, kuinka kauan tit menevät Diigo-linkkikirjastoon, mutta halusin vielä visuaalisempaa kestää, kunnes “Googlaa se” muuttuu muotoon “Skuuppaa se”. koontia twiiteille, siksi valitsin Scoop.it! –palvelun. Blogannut olen 1,5

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 23 vuotta, Scoopit! –julkaisuja toimittanut alle vuoden. Kuratointi ja bloggaus, jota myös teen, tuovat näkyvyyttä, uusia kan- sainvälisiä ystäviä ja sitä kautta helpottaa verkottumista, kun alkaa Miksi päätit ryhtyä kuratoimaan - mikä on motivaation olla ns. tunnettu. Olen saanut paljon haastattelupyyntöjä ja lisäksi lähteesi? #finnedchat ja #scoop.itin kautta puhumme paljon suomalaisesta kou- lutuksesta. Kaikki tämä palvelee omaa ja työkavereiden tiedon saantia Olen halunnut itse toimittaa ja jäsennellä omia julkaisuja, mikä itses- sekä teknologian parempaa hyödyntämistä suomalaisissa kouluissa. sään on jo mielekästä ja opettavaista. Haluan myös verkottua globaa- listi koulutusalan ihmisten kanssa. Tiedon jakamisen kulttuuri kuuluu Onko sinulla vinkkejä aloittelevalle kuraattorille? kuratointiin, joten kun jaan loistavaa tietoa, saan uutta kiinnostavaa tietoa verkostolta. Tämä on ammatillista kehittymistä ja täydennyskou- Etsi itseäsi kiinnostava aihe ja rajaa se tarkasti - ei liian yleistä sillisa- lutusta parhaimmillaan. laattia.

Lisäksi vedän vuosittain mm. Opetushallituksen hankkeita, joiden uu- Itselläni on iPhone apps & resources, iPads in High School, Education sien tavoitteiden tiedon haun aloitan Twitteristä ja Scoopitista. Uusinta Technology - theory & practice, #Finnedchat ja Opeskuuppi suomeksi, hanketta varten perustin esim, lisätyn todellisuuden (Augmented reali- sekä uusin Augmented reality. Kaksi uutta on vielä myöhemmin syksyl- ty) Scoop.it!n. lä tulossa. Jaa tietoa, niin omaa kuin muiden - samalla sinä opit, muut oppivat ja myös opiskelijat oppivat. Miksi valitsit Scoop.it:n? Iso kiitos Timolle haastattelusta! Scoop.it on visuaalisuudessaan loistava. Se on myös erittäin selkeä ja helppokäyttöinen ja julkaisuja voi olla monta.

Scoop.it -yhteisö itsessään on aivan loistava. Oman verkostoni kautta löydän suoraan muiden skuuppien resurssit. Kuratoitu sisältö on laadukasta ja jäsenillä on kiinnostavia julkaisuja mm. iPadeihin ja kou- lutusteknologiaan liittyen. Viimeisen parin vuoden aikana olen saanut kuratoinnin myötä mahtavia uusia kontakteja.

Onko kuratointi avannut sinulle uusia mahdollisuuksia, tuonut arvostusta, verkkonäkyvyyttä tai auktoriteettia?

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 24 Tulevaisuuden oppikirja ietoyhteiskuntaan kuuluu elinikäinen oppiminen. Työ vaa- - Kuratoitu kokoelma web resursseja? tii yhä enemmän kykyä sopeutua vaihteleviin tilanteisiin, oppia uutta ja soveltaa oppimaansa. Mekaaninen toista- T minen ja aiemmin opitun muistaminen ei riitä. Sen sijaan tarvitaan ongelmanratkaisukykyä, luovuutta ja tutkivaa mielenlaatua. Elinikäisillä oppijoilla tulee olla taitoja löytää, suodattaa, arvioida, analysoida ja käyttää informaatiota useista eri lähteistä - itsenäisesti ja yhteistyössä eri ammattilaisten kanssa. Toisinsanoen tarvitaan tiedonhaku 2.0 -taitoja.

Uuden tiedon tuottaminen on avaintaito, ole- Osataanko työskennellä massaolevan tiedon toisintaminen toissijaista. uudella tavalla? Kriittistä ja luovaa ajattelua tulisi priorisoida sisällön mielen painamiseen nähden. Tällai- sia suuntaviivoja suomalaiselle koulutukselle luodaan myös Oivallus -raportissa (2011), jonka mukaan “keskeiseksi on noussut se, osataanko työskennellä uudella tavalla”. Raportissa tähdennetään, miten innovaatiot ovat nousseet työelämässä ja taloudessa keskiöön, minkä vuoksi luovuuden edistäminen tulisi nostaa kaiken koulutuksen läpi- leikkaavaksi teemaksi.

Nämä väitteet ovat selviöitä oppimisen tutkijoille, mutta silti niitä ei sovelleta usein oppimateriaaleissa. Suuri osa tuotetuista oppimateri- aaleista edelleen olettaa, että opiskelijat lukevat ja painavat mieleensä sisältöjä, minkä jälkeen niiden hallinta testataan tentissä (ks. lisää aiheesta).

Perinteinen oppikirja perustuu yhä pitkälti vanhakantaiseen ajatuk- seen tiedon siirtämisestä ja toistamisesta, eikä se oikein enää vastaa

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 25 nykyajan vaatimuksia. Oppikirjat tarjoavat tiedon liian usein valmiik- luotettavuuden arviointia ja uuden tiedon suhteuttamista aikai- si pureskeltuna ja piirtävät usein todellisuudesta yksinkertaistetun sempaan tietoon. Verkkosisältö on laadultaan hyvin vaihtelevaa, kuvan. ja lähdekriittisyys on verkossa navigoimisen a ja o. 5. Kuratointi kehittää oppijoiden argumentaatiotaitoja. Kuratoi- Tosielämän tilanteissa ymmärrys luodaan eri puolilla (verkossa tai tu kokoelma koostuu eri lähteistä, kirjoittajista ja näkökulmista. muissa lähteissä) hajallaan olevista tiedonlähteistä, joista työntekijän Keskustelua seuraamalla käy ilmi, että usein ei ole yhtä valmiiksi on kaivettava ongelmanratkaisun kannalta olennainen. Välttämät- pureskeltua totuutta vaan monia eri tavoin perusteltuja tulkintoja. tömiä taitoja tässä ovat tiedon haun, soveltamisen ja prosessoinnin Tällainen lähestymistapa kutsuu oppijoita itsenäiseen ajatteluun, taidot, ja näitä tukevien digitaalisten välineiden hallinta. rakentamaan omia argumenttejaan ja pohtimaan omaa kantaansa. Oppikirjan sisältöjen toistamisesta siirrytään luontevasti kohti luo- Tässä viimeisessä artikkelissa pohdin, mitä kuratointi merkitsee op- vaa ajattelua. pimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta. Lopulta kysyn, voi- 6. Kuratointi auttaa luomaan kokonaiskuvaa ja hahmottamaan koko ko kuratointi - web sisältöjen suodattamiseen, kriittiseen arviointiin ongelmakenttää - näkemään metsän, ei pelkkiä pui- ja uudelleenjakeluun perustuva käytäntö - korvata nykyiset oppikir- Näe metsä, ei ta. Parhaimmillaan se johtaa aihepiirin laaja-alai- jat? Aloitan listaamalla kuratointiin liittyviä etuja oppimisen kannalta. pelkkiä puita seen ja moniuloitteiseen tuntemukseen. Vähitellen opiskelija oppii kontekstualisoimaan ja sijoittamaan Mitä etuja kuratoinnista on oppimisen kannalta? 12 erityisongelmat osaksi laajempaa keskustelua. 7. Kuratointi auttaa oppijoita näkemään yhteyksiä ja suhteita eri si- syytä kuratoida. sältöjen välillä. Esimerkiksi ilmiöpohjaisen oppimisen parissa on kritisoitu, miten rajat oppiaineiden / tieteenalojen välillä ovat 1. Kuratoidut digitaaliset kokoelmat tehostavat tiedonhankintapro- keinotekoisia. Verkko on täynnä hyödyllistä tietoa, joka ei tunne sessia tuomalla yhteen tiettyyn aihepiiriin liittyviä tiedon palasia. tieteenalojen rajoja, ja matka siellä voi johtaa yllättävienkin oival- Relevantin tiedon löytäminen on nopeampaa ja suurten tietomas- lusten äärelle. sojen hallitseminen helpompaa. 8. Verkossa alan viimeisin keskustelu ja ajantasainen tieto ovat opis- 2. Kuratoidut kokoelmat luovat ymmärrystä. Tiivistämällä, rajaamal- kelijoiden käsillä. Nykyään ei enää riitä, että tuntee menneiden ai- la ja järjestämällä (esim. asiasanoitus) kuraattorit tekevät tiedosta kojen avainperiaatteet ja keksinnöt. Sen sijaan ammattilaisen tulisi ymmärrettävämpää ja hallittavampaa. pystyä seuraamaan ja ennakoimaan alansa kehitystä, tunnistamaan 3. Kuratoitu kokoelma on avoin. Toisin kuin perinteiset oppikirjat kehitystrendejä ja arvioimaan, mitkä ovat parhaat informaation tai niiden digitaaliset versiot (esim. iBooks), kuratoitu kokoelma lähteet jatkuvan muutoksen keskellä. Innovaatiokilpailussa vain säilyttää yhteydet ulkomaailmaan (linkitys). Tällöin tutkimusta voi ajantasaisen tiedon perusteella voi tehdä oikeita ratkaisuja. jatkaa vaikkapa kuratoiduilla sivuilla olevien linkkien kautta 9. Kuratointi kehittää tiedonhakutaitoja. Laadukkaan sisällön löytä- 4. Kuratointi kehittää kriittistä ajattelua - se edellyttää jatkuvaa tiedon miseksi oppijoiden on käytettävä muitakin välineitä kuin Googlea.

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 26 Erityisesti sosiaalinen tiedonhaku, verkostot ja aggregaattorit ovat kittyy muistiinpainamiseen ja toistamiseen, oppija luo verkossa itse tässä keskeisiä. Koska uusi tiedonhaku on sosiaalista, kuratointi reittinsä, tutkii, löytää ja rakentaa ymmärrystään. Kun hän voi itse vaatii oppijoita kehittämään samalla verkostoitumistaitoja. asettaa tavoitteitaan ja käyttää omaa luovuuttaan, hän on myös moti- 10. Kuratointi kehittää oppijoiden yhteistyötaitoja. Oppijat voivat voitunut oppimaan. Tässä oppimisprosessiin liittyen havainnollistava kuratoida oppisisältöihin liittyvää julkaisua yhdessä (opettajan video, joka esittää, miten informaatio ja kokemukset muuttuvat ym- johdolla?) tai pienryhmissä. Yhdessä kuratoiminen vaatii mm. märrykseksi ja taidoiksi. laatukriteerien luomista, aiheen rajausta ja sisällön järjestämises- tä sopimista (esim. avainsanoitus). Kurssin alussa vastuun ottaa Tutkimusprosessi alkaa tiedon keräämisestä. Tässä vaiheessa on yhä yleensä opettaja, mutta vähitellen sitä kannattaa siirtää yhä enem- tärkeämpää osata hyödyntää sosiaalisia ver- män oppijoille. Ryhmätyöskentelyn onnistuminen riippuu mm. kostoja ja kuratoituja resursseja, joiden avulla oppijoiden digitaidoista ja yhteistyövalmiuksista. Näitä taitoja ei Digitaidot: vuorovai- löytää relevantin, laadukkaan ja ymmärrettävän voi kuitenkaan oppia harjoittamatta niitä. kutus, verkostoitumi- sisällön äärelle. Usein tiedonhaun yhteydessä 11. Ryhmä oppii enemmän kuin yksilö. Parhaimmillaan ryhmä kenen, jakaminen puhutaan “digilukutaidosta”, joka johtaa ajatuk- rää tietoa tehokkaammin, monipuolisemmin ja kriittisemmin kuin set passiiviseen vastaanottamiseen (mikä kuului yksittäinen ihminen. Kun sisällöt jaetaan ryhmän kesken, kaikki aikaan ennen sosiaalista mediaa). Nykyisin tie- oppivat enemmän. donhankintaan kuuluu olennaisesti vuorovai- 12. Kuratoitu julkaisu voidaan edelleen jakaa ryhmän ulkopuolisten kutus, jakaminen, verkostoituminen ja suhteiden luominen. Kyse on oppijoiden kanssa. Tehty työ dokumentoituu ja sitä voidaan käyt- aktiivisesta toiminnasta, ja siksi käyttäisinkin ennemminkin sanaa tää esimerkiksi uuden kurssin pohjana. Siksi kuratointi voi tukea “digitaidot”. avointa ja elinikäistä oppimista. Tulevaisuuden oppikirja - kuratoitu kokoelma web- Digitaidot: vuorovaikutteinen tiedonhankinta digitaa- resursseja? lisin välinein Oppikirja on hitaasti päivittyvä, tiedonhaku siitä on vaivalloista (si- Kuten ylläolevasta listasta käy ilmi, kuratointi tukee monia niistä sällysluettelo) eikä siihen voi tehdä sosiaalisia jaettuja merkintöjä. taidoista, mitä koulutuksen Suomessa nykyisin toivotaan vahvistavan: Se on myös suljettu kokonaisuus - se ei avaa linkityksen kautta uusia kriittinen ajattelu, argumentointi, luovuus, yhteistyö ja verkottumi- oppimisen mahdollisuuksia. Se ei esitä aihetta moniulotteisena vaan nen. rajautuu julkaisijansa näkökulmaan. Valitettavasti “totuus” ei kuitenkaan aina löydy kirjasta, mistä sen voi kopioida koepaperiin, vaan Itse näen, että ei ole parempaa tapaa oppia kuin luoda henkilökoh- siitä käydään jatkuvaa keskustelua. tainen tiedon, resurssien ja työvälineiden kehys. Sen sijaan, että kes-

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 27 Kuratoitu kokoelma on vastaus näihin puutteisiin. Voisiko kuratointi Kuratointiin soveltuvien web 2.0 -välineiden valintaan ja käyttöön olla yksi tapa laajentaa oppimateriaaleja verkkosisällöin tai jopa koko- löydät vinkkejä aikaisemmasta artikkelistani. naan korvata oppikirjat? Käytännössä kuratointi voi liittyä oppimisprosessiin esimerkiksi näin: Oppimisen tulevaisuus verkossa Kouluttaja kuratoi omaa asiantuntemustaan ja op- Kuratoinnille ja verkko-opiskelulle ylipäätään luo pohjaa digitaalisen Moniääninen kes- pimisverkostoaan (PLN) hyödyntäen kokoelman tiedon ja resurssien määrän nopea kasvu. Avoimia oppimateriaaleja ja kustelu, luokkati- web-resursseja, jotka viitoittavat polun tiettyyn ai- korkealaatuista digitaalista sisältöä tarjoavat esim. lasta globaaliksi hepiiriin. Oppimateriaali avautuu moniääniseksi verkostoksi keskusteluksi, joka koostuu erilaisista näkökulmista • Coursera, ja argumenteista, mutta muodostaa samalla jonkin • EDx, kokonaisuuden. Ääneen pääsee useita asiantuntijoi- • MIT OpenCourseWare, ta ja luokkatila laajenee globaaliksi verkostoksi. • Udemy, • YouTube EDU ja Kouluttaja voi käyttää kuratoitoimaansa julkaisua kurssin pääasialli- • Khan academy. sena oppimateriaalina. Ongelma tässä voi olla, että aloittelijan saattaa olla vaikea päästä sisään alan keskusteluun. Toinen vaihtoehto (jota Lisäksi esim. Wikipedia, Youtube ja blogosfääri tarjoavat oppijalle itse käytän hyvin tuloksin) on johdattaa opiskelijat ensin aihepiiriin, lähes loputtoman runsaudensarven. ja vasta tämän jälkeen ohjata opiskelijat kuratoidun materiaalin pariin syventäviä tehtäviä tekemään. Johdannossa kouluttaja voi esimerkiksi Mitä mieltä itse olet - millaisia oppimateriaaleja käytetään 2020? identifioida alan keskeisiä kysymyksiä, ratkaisuja ja lähestymistapoja, Onko perinteinen oppikirja tullut tiensä päähän? Voisiko kuratointi selventää alan käsitteitä, luoda perspektiiviä kokonaisuuteen ja kon- olla ratkaisu verkkosisällön hallintaan oppimistilanteissa? tekstualisoida lähteitä. Tällainen kehys helpottaa huomattavasti verk- kokeskusteluun hyppäämistä.

Seuraava askel on pyytää opiskelijoita osallistumaan kuratointiin, esimerkiksi hakemaan ja jakamaan tietoa johonkin erityisongelmaan liittyen. Materiaalin arviointiin, järjestämiseen ja julkaisemiseen on tällöin hyvä sopia yhteiset pelisäännöt. Ryhmätyöskentelyyn voidaan ohjata tehtävänannossa vaikkapa pyytämällä opiskelijoita käyttämään työssään vähintään yhtä jonkun toisen kuratoimaa artikkelia.

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 28 Lopuksi

Toivottavasti pidit tämän eKirjan lukemisesta yhtä paljon kuin minä sen kirjoittamisesta. Olen kiitollinen kaikesta palautteesta, olipa se kannustavaa tai kriittistä. Oletko soveltanut kirjan ajatuksia omaan tiedonhankintaasi? Onko sinulla muita oppimista ja (tieto)työtä edesauttavia strategioita tai välineitä? Olisi hauska kuulla, mitä sinä ajattelet!

Laita palautteesi sähköpostilla: [email protected]

Mitä seuraavaksi

• Liity email -listalle. Saat uutiskirjeen 1-2 kertaa kuussa, jossa tuoreet blogiartikkelit ja hyödyllisiä resursseja. (blogin sivupalkin alalaidassa) • Seuraa minua Twitterissä ja Google+:ssa • Lue oppiminen 2.0 ja työ 2.0 -julkaisujani Scoop.it -palvelussa

Sometek | oppiminen ja työ 2.0 29