Seitsemästoista Vuosikerta Numero 3 1997 Sisällysluettelo

Seitsemästoista vuosikerta numero 3 1997 Sisällysluettelo

TERMINFO Terminfon linja ...... 3 OLLI NYKANEN 17. vuosikerta numero 3 1997 EU-nimistöä neljällä kielellä 5 Julkaisija: Tekniikan Sanastokeskus ry .... Kustantaja: Oy EDITA Ab KATI HUHTALA Päätoimittaja: Olli Nykanen Toimitusneuvosto: Jukka Ihanus, Puoli vuosisataa tekniikan ja Kari Kaartama, Pertti Laine, kaupan sanakirjoja ...... 10 Olli Nykanen, Mikael Reuter, Seija Suonuuti, Krista Varantola, JYRKI K. TALVITIE, AHTI HYTONEN Martti Virtanen, Pekka Ylä-Anttila Painopaikka: Oy EDITA Ab, Helsinki 1997 Onko informaatioteknologia tietotekniikkaa? ...... 15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset OLLI NYKANEN Oy EDITA Ab, Lehtitilaukset, PL 800 (Hakuninmaantie 2), 00043 EDITA tilaukset: puh. 9800-2599 (puhelu ilmainen) Nordterm 7: Terminologi og osoitteenmuutokset: puh. (09) 566 0404 kvalitet ...... 17 telekopio (09) 566 0380

Tilausehto NTRF - pohjoismainen termi- Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle tietuemalli ...... 19 vuodesta toiseen ilman eri uudistusta, kun- OLLI NYKANEN nes tilaaja joko muuttaa tilauksen mäarä- aikaiseksi tai lopettaa sen. Tilauksen hinta on vuoden alussa voimassa oleva hinta, joka on Stakesilta sosiaali- ja terveyden- painettu lehteen. Tilauksen voi keskeyttää huollon sanastoja ...... 21 ennen tilauskauden loppua joko puhelimitse HANNA KALPA, SIRPA KUUSISTO- tai kirjeellä. Peruutus on tehtävä vähintään NIEMI kaksi viikkoa ennen tilausjakson alkamista. Mikäli peruutus ei saavu määräaikaan men- nessa, laskutetaan tilaajan saamat lehdet TSK:n www-sivustoa uusittu ... 24 irtonumerohintaan seka peruutuksen aiheut- tamat kulut 30 mk. Summaries ...... 25

Tilaushinnat Suomessa Lukijapalaute pyydetään lähettämään Tekniikan Kestotilaus 175 mk (1 2 kk) Sanastokeskukseen (osoite takakannessa) tai sahkö- Vuositilaus 190 mk (1 2 kk) postitse osoitteeseen [email protected]. Irtonumero 35 mk Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Terminfo Internetissä: http://www.tsk.fi/ti Irtonumeromyynti EDITA-kirjakaupat Helsingissä: Annankatu 44 ja Eteläesplanadi 4. Muut EDITA-myyntipisteet: Akateeminen Kirjakauppa (Lappeenranta, Oulu, Tampere ja Vaasa), Suomalainen Kirjakauppa (Joensuu, Jyväs- kylä, Kuopio, Mikkeli ja Rovaniemi), Turun Kansallinen Kirjakauppa.

Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää suora- markkinoinnissa. Painotuote

ISSN 0358-7517 Bb41 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Terrninfon

Terminfon uusi päätoimittaja, Teknii- kovin rajuja käänteitä. Viimeisin todella kan Sanastokeskuksen johtaja Olli merkittävä muutos oli Valtion painatus- Nykänen, pohtii työsarkansa alkajai- keskuksen (nyk. Oy Edita Ab) ryhtyminen siksi Terminfon vahvuuksia ja heik- lehden kustantajaksi ja markkinoijaksi kouksia sekä lehden toimituksellista vuoden 1988 alussa. Samassa yhteydessä I linjaa. lehden ulkoasu uudistui täysin ja lehden julkaisija, TSK, sai aiempaa paremman Terminfon paatoimittaja on vaihtunut: mahdollisuuden keskittyä nimenomaan olen ottanut käsiini Lari Kauppisen useita laadukkaan sisällön tuottamiseen. vuosia ansiokkaasti hoitaman tehtävän, Terminfon toimituksellinen linja on ol- ja toivon teidän, hyvät lukijat, selviävän lut lehden syntyajoista saakka melko va- vaihdoksesta suuremmitta pettymyksittä. kaa. Lukijoille on pyritty tarjoamaan käy- Terminfon tekeminen ei suinkaan ole tännönläheistä tietoa sanastotyöstä ja minulle aivan uusi kokemus, olinhan jon- varsinkin sen tuloksena syntyvistä termis- kin aikaa mukana lehden toimituskunnas- töistä. Jo toistakymmentä vuotta on ollut sakin, ennen kuin Lari otti ohjat käsiinsä. tapana julkaista Terminfossa keskimäärin Sen lisäksi olen - etenkin Sanastokeskuk- yksi ns. minisanasto per lehden numero, sen johtajaksi tultuani (ks. Terminfo 11 joskus taas on ollut tarpeen tarkastella 94) - silloin tällöin laatinut lehteen artik- ajankohtaista termistöä vieläkin perus- keleita ja avustanut Laria toimitustyöhön teellisemmin, syitä ja seurauksia pohdis- liittyvissä kysymyksissä. Myös yhteyshen- kelevien artikkelien muodossa. Tällainen kilöt Oy Edita Ab:ssä ja lehden avustajat konkreettinen termien ja niiden taustojen TSK:n ulkopuolella ovat tällä tavoin tul- esille tuonti, jonka tarkoituksena on edis- leet tutuiksi. tää hyvän termistön syntymistä ja selkeän I Onko lehden tuntemus sitten uudelle ammattikielen käyttöä eri aloilla, on epäi- I lemättä ollut jo pitkään Terminfon tär- l päätoimittajalle etu vai rasite? Ainakin itse pidän ilman muuta hyvänä puolena kein menestystekijä. 1 sitä, ettei lehden tekemisen rutiineja tar- Termien ohella Terminfo kertoo sa- l vitse juurikaan opetella. Toivoakseni voin- nastotyön menetelmistä ja välineistä sekä 1 kin sen ansiosta kiinnittää enemmän huo- suomalaisittain tärkeistä sanastohank- 1 miota lehden sisältöön. Toisaalta tuttuu- keista ja -julkaisuista. TSK:n toiminnasta 1 ja palveluista kertominen kuuluu sekin I dessa voi piillä vaarojakin: etten vain olisi liiankin tottunut Terminfoon sellaisena asiaan, onhan Terminfo paitsi sanasto- kuin se on jo joitakin vuosia ollut? Liika työn ammattilehti, myös Tekniikan Sanas- tyytyväisyyshän voisi helposti koitua kehi- tokeskus ry:n jäsenlehti. tyksen jarruksi. Eniten huomiota Terminfo kiinnittaa suomenkieliseen termistöön, mutta jul- Terminfo tänään kaisemamme terminologinen aineisto, esimerkiksi minisanastot, sisältää useim- Millainen lehti Terminfo oikeastaan on, ja miten termivastineita muillakin suomalai- 1 miten se on sellaiseksi tullut? Silmäys sille tärkeillä kielillä. Lisäksi julkaisemme lehden historiaan paljastaa nopeasti aina- aika ajoin muun muassa ruotsiksi toimikin sen, ettei matkan varrelle ole osunut tettuja artikkeleita aiheesta ja kirjoittajas-

1 TERMINFO 3/97 3 ta riippuen. Artikkelien tiivistelmät ovat Terminfo hyödyntää toki Internetiä jo kuitenkin englanniksi, jotta terminologia- nyt: TSK:n www-sivustolta (http://www alan asiantuntijat myös muualla kuin Poh- .tsk.fi) löytyy Terminfon esittelysivu (suo- joismaissa saisivat käsityksen lehtemme ra osoite: http://www.tsk.fi/ti), lehden annista. sisällysluettelot ja artikkelien englannin- Tekniikan Sanastokeskus julkaisijana kieliset tiivistelmät, luettelo Terminfossa takaa sen, ettei Terminfon tekeminen julkaistuista minisanastoista sekä joukko kaadu asiantuntemuksen puutteeseen. lehden artikkeleita myös kokonaisuudes- Suomessa ei ole toista yhteisöä, jolla olisi saan. Lisäksi Terminfolla on lukijapostia yhtä runsas ja monipuolinen kokemus varten oma sähköpostiosoite: terminfoa käytännön sanastotyöstä sen eri muo- tsk.fi. doissa. TSK:n kirjasto sekä yhteydet ter- Terminfon voi myös tilata Internetin mipankkeihin ja eri alojen asiantuntijoihin kautta: oikea osoite on tällöin http:// niin kotimaassa kuin ulkomaillakin muo- www.edita.fi/lehdet. dostavat ainutkertaisen tietoperustan, josta lehteen kirjoittavan on helppo am- Terminfo huomenna mentaa. Kun suurin osa lehden sisällöstä tuotetaan TSK:ssa, myös palaute kolle- Mikä siis muuttuu, kun päätoimittaja on goilta on välitöntä ja täsmällistä jo artik- vaihtunut? Suuria muutoksia en lupaa kelien laadintavaiheessa. ainakaan nopeasti, pienempiä eivät luki- Terminfon suurin heikkous lienee sen jat välttämättä huomaakaan, ja ehka on tietynlainen riittämättömyys: lukijakun- hyvä niin. Ei kai Terminfon kaltainen asia- , nan tarpeet ovat niin moninaiset, ettei lehti saakaan ailahdella kaikenlaisten kaikkia niista voi mitenkään tyydyttää. muotioikkujen mukana! Mieluummin pi- Tarpeiden kirjo koskee muun muassa dän lehden linjalla, jonka taannoiset luki- kieliä. Joku lukija toivoisi varmaankin lisää jakyselytkin ovat oikeaksi osoittaneet: venäjää, toinen taas viroa tai espanjaa, Terminfo jatkaa tarjoten lukijoilleen käy- kun taas monille riittää jo kotimaisten tännönläheistä tietoa termeistä ja niiden kielten esillä pitäminen. Tasapainoilu taustoista sekä ajankohtaisista sanasto- kielten ja termien lukumäärän välillä joh- työhön liittyvistä kysymyksistä. taa sitten usein kompromisseihin. Terminfo käsittelee aiheensa pitkäjän- Sama koskee aiheiden valintaa. On teisesti, ottaen huomioon myös aiemmin, peräti mahdotonta vastata tasavertaisesti ehka useitakin vuosia sitten, julkaistut - ja samalla kaikin puolin riittävästi - tiedot. Vaikka uusia käsitteitä ja termejä kaikkien eri toimialojen terminologisiin syntyy joskus hyvinkin nopeasti -ja Ter- tarpeisiin, ovathan lehden voimavarat minfo totta vie pyrkii kertomaan niista sentään kovin rajalliset. viipymättä - ei terminologian maailmalla ole tapana mullistus joka vuosi. Niinpä Terminfo Internetissa Terminfot kannattaa säilyttää pitkään, kuten olen kuullut monen lukijan huolelli- Jo pari vuotta sitten, kun pohdimme sesti tekevänkin. kustantajan kanssa Terminfon tulevai- Muutosten aika tulee vääjäämättä se- suutta, nousi esiin ajatus lehden julkai- kin joskus. Silloin ja tietysti sitä ennenkin semisesta Internetissä. Siihen suuntaan aion osaltani huolehtia siitä, että teidän on muukin maailma muuttunut, mutta etunne, hyvät lukijat, on tärkein muutok- vielä ei ole tullut aika luopua perinteises- sia ohjaava tekijä. tä painetusta lehdestä, liekö koskaan.

TERMINFO 3/97 4 EU-nimistöa neijaiia kielellä

I KATI HUHTALA

Euroopan unionin toimielinten nimiä nyt myös Tacis-ohjelman (Technical Assis- on viime vuosina esitelty monissakin tance to the Commonwealth of Indepen- julkaisuissa (ks. esim. Terminfo 1/92 dent States) julkaisua "Dictionary of ja Språkbruk 1/94) ja useilla kielillä, Economic and Management Terms". mutta harvemmin venajaksi. Käanta- Vaikka venäjänkielisten vastineiden jaopiskelija Kati Huhtala, joka oli ke- kokoaminen olikin päätavoitteeni, olen sällä 1997 Tampereen yliopiston palk- ottanut sanastooni myös muita suoma- kaamana harjoittelijana Tekniikan Sa- laisille tärkeitä kieliä. Suomen-, ruotsin- ja nastokeskuksessa, halusi korjata ta- englanninkieliset nimet ja termit olen man puutteen ja laati oheisen nelikie- poiminut etupäässä Språkbruk-lehden lisen minisanaston. numerossa 1/94 ilmestyneestä EU-sanastosta ja Eurodicautom-termipankista. Minisanastoa koskeva palaute on Opiskelen venäjän kääntämistä ja tulk- tervetullutta Tekniikan Sanastokeskuk- kausta Tampereen yliopiston käännöstie- seen (yhteystiedot lehden takakannessa), teen laitoksella. Viime opintovuoden jossa laatimaani nimistötiedostoa pide- aikana osallistuin suomi-venajä-käännös- tään yllä harjoitteluni jälkeenkin. Niille, seminaariin, jonka aikana seminaariryh- jotka kaipaavat enemmänkin tietoa venä- mässämme käännettiin venajaksi tekste- jänkielisestä EU-nimistöstä, suosittelen jä, joista osassa oli viittauksia eri EU-eli- Venäjän tiedeakatemian Eurooppa-insti- miin. Yliopistomme kirjastosta ei kuiten- tuuttia tai Euroopan komission edustus- kaan tuntunut löytyvän riittävästi EU- toa Moskovassa. Hyvään alkuun pääsee tietoutta venajaksi, eivätkä syntyperäiset helposti myös käyttämällä Aleksanteri- opettajammekaan aina olleet varmoja instituutin linkkisivua Internetissä, http:// käytettävistä termeistä. Siitä sainkin aja- www.hatk.helsinki.fi/-fcrees/linkit.html. tuksen laatia TSK:ssa EU-nimistön, jossa on myös venäjänkieliset vastineet muka- Minisanasto fi-sv-en-ru na. Kokoamani minisanasto sisältää EU:n toimielinten yms. varsinaisten nimien li- 1 säksi joitakin EU-teksteissä usein esiinty- Euroopan unioni; EU viä termejä tai termimäisiä ilmauksia. sv Europeiska unionen; EU Lähdemateriaalin hankinta minisanas- en European Union; EU toa varten oli hankalaa: EU-tietoutta ei ru Esponefic~kifiCOH)~; EC tosiaankaan tunnu olevan kovin paljon tarjolla venajaksi - ainakaan niissä pai- 2 koissa, joista tietoa etsin. Muutamia hy- Euroopan yhteisöt; Euroopan viä tietolähteitä sentään löysin, ja hieman yhteisö; EY lisämateriaalia sain myös postitse suo- sv Europeiska gemenskaperna; Euro- raan Venäjältä. Tärkein venäjänkielinen peiska gemenskapen; EG Iähteeni oli H.-A. Shreplerin kansainvälisiä en European Communities; European järjestöjä käsittelevä kirja (X.-A. LUpen- Community; EC nep: Mexgy~apo,q~b~eopra~~~aunn. ru Esponefic~kiecoo6mec~sa; Espo- CIIP~BOYHHK). Jonkin verran olen käytta- neUc~oeCOO~III~CTBO

TERMINFO 3/97 5 3 8 yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiik- Euroopan vapaakauppaliitto; EFTA; ka Eft a sv gemensam utrikes- och sakerhets- sv Europeiska frihandelssamman- politik slutningen; EFTA en common foreign and security policy en European Free Trade Association; rU 06ma~BHeiiiHHR UOnHTHKa H EFTA iIOJiHTHKa B 06nac~ki~~~OII~CHOCTN ru E~poneFicKaRaccoquauHrr CBO~O~HOF~TO~TOBJIH; EACT 4 yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa 9 sv samarbete i rattsliga och inrikes Euroopan talousalue; ETA; Eta frågor sv Europeiska ekonomiska samarbets- en cooperation in the fields of justice området; EES and home affairs en European Economic Area; European rU COTPYHHHYeCTBO B c@epe IOCTHUHH Economic Space; EEA; EES Fi BHYTPeHHNX AeJI ru 06ueesponeZic~oe~KOHOMHY~CKO~ IipOCTpaHCTBO; 03I'I 5 Euroopan talousyhteisö; ETY 10 sv Europeiska ekonomiska gemen- Euroopan neuvosto; EN skapen; EEG; EEC sv Europarådet en European Economic Community; en Council of Europe; CE EEC ru Cose~Esponb~; CE rU Esponefic~oe3KOHOMHYeCKOe COO~U~CTBO;E3C 11 Euroopan talouskomissio; ECE 6 sv Europeiska ekonomiska Euroopan hiili- ja teräsyhteisö; EHTY kommissionen; ECE sv Europeiska kol- och stålgemen- en Economic Commission for Europe; skapen; EKSG; CECA; ECSC ECE en European Coal and Steel rU ~KOHOMHY~CK~RKOMHCCHH HJiH Community; ECSC Esponb~;3KE rU Esponefic~oe06%e~H~e~He yrnH H c-ranki; EOYC 12 Euroopan jälleenrakennus- ja kehi- 7 tyspankki; EBRD Euroopan atomienergiayhteisö; sv Europeiska återuppbyggnads- och Euratom utvecklingsbanken; EBRD sv Europeiska atomenergigemen- en European Bank for Reconstruction skapen; Euratom and Development; EBRD en European Atomic Energy ru EsponeZic~FiFi6aHK Community; EAEC; Euratom PeKOHCTPYKUHH H pa3BFiTHR; EBPP ru EsponeFic~oecoo6~ec~~o no ~TOMHO~~3Heprm-i; EBPATOM

TERMINFO 3/97 6 13 2 0 Euroopan valuuttajärjestelmä; EVJ Euroopan yhteisöjen tuomioistuin; sv Europeiska monetara systemet; EMS EY-tuomioistuin; tuomioistuin en European Monetary System; EMS sv Europeiska gemenskapernas dom- ru EsponeficKaR BanIoTHaR cHcTeMa; stol; EG-domstolen; domstolen EBC en The Court of Justice of the European Communities; the Court 14 of Justice; the Court l Länsi-Euroopan unioni; WEU ru Cyn Espo~~efic~oroCOO~~~CTB~; I sv Vasteuropeiska unionen; WEU EsponeficKEifi cyn en Western European Union; WEU ru 3anan~oesponefic~~ficom; 3EC 2 1 Euroopan yhteisöjen ensimmäisen 15 asteen tuomioistuin l Euroopan avaruusjärjestö; ESA sv Europeiska gemenskapernas sv Europeiska rymdorganisationen; förstainstansratt ESA en The Court of First Instance en European Space Agency; ESA rU CyJ( IIep~ofiHHCT~H~P~~~ rU Esponefic~oeKOCMIIYeCKOe areHTcTBo: EKA 22 Tilintarkastustuomioistuin 16 sv Revisionsratten Euroopan parlamentti; EP en The Court of Auditors sv Europaparlamentet ru llana~aaynmopos; CY~TH~H en The European Parliament nanaTa; Cll ru Esponeiic~kifinapna~e~~ 23 17 Talous- ja sosiaalikomitea Eurooppa-neuvosto sv Ekonomiska och sociala kommitten sv Europeiska rådet en The Economic and Social Committee en European Council rU ~KOHOMIIY~CKII~~H COLIII~JI~HLI~~ ru Esponefic~~fiCOBeT COBeT; ~KOHOMUY~CKB~~II COUHaJIb- HLI#KOMNTeT 18 Euroopan unionin neuvosto 24 sv Europeiska unionens råd EHTY:n neuvoa-antava komitea en Council of the European union sv EKSG:s rådgivande kommitte , ru Cose~Esponefic~oro co1o3a en The ECSC Consultative Committee rU KOHCYJI~T~TUBHLI~~KOMIITeT EOYC 19 Euroopan komissio 25 1 sv Europeiska kommissionen Alueiden komitea en The European Commission sv Regionkommitten ru EsponeficKa5I KOMIICCHR; KOMIICCIIR en The Committee of the Regions EsponeficKIIx COO~U~TCB;KEC ru KOMHT~Tno peraoaaM

TERMINFO 3/97 7 26 3 2 Euroopan investointipankki; EIP Euroopan yhtenaisasiakirja sv Europeiska investeringsbanken; EIB sv Europeiska enhetsakten en The European Investment Bank; EIB en Single European Act rU EsponeNc~uiiIIHB~CTUUIIOHH~I~~ rU EAHH~IAE~poneNc~wN aKT 6a~K;EBE 33 2 7 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyö- Euroopan rahapoliittinen instituutti; järjestö; Etyj ERI sv Organisationen för sakerhet och sv europeiskt monetart institut; samarbete i Europa; OSSE en European Monetary Institute; EM1 en Organization for Security and Co- rU EsponeNc~ufiB~JIIOTH~I~~ operation in Europe; OSCE HHCTPiTYT; EBH ru Opra~~3auurrno ~~~O~~CHOCTHII COTPYAHPiYeCTBY B E~pone;OECE 2 8 Euroopan keskuspankki; EKP 34 sv europeisk centralbank; ECB sopimus Euroopan unionista; en European Central Bank; ECB Maastrichtin sopimus rU EsponeNc~PiiiUe~TpaJIbHbIfi 6a~K; sv Fördraget om Europeiska unionen; ELI5 Maastrichtfördraget en Treaty on European Union; The 2 9 Maastricht Treaty Euroopan keskuspankkijärjestelmä; ru Horo~opo EB~oII~I~cKOMco103e; EKPJ Maa~TpPi~T~Kkifi,i(OrOBOp sv europeiskt centralbankssystem; ESSB 3 5 en European System of Central Banks; Euroopan yhteisön perustamissopi- ESCB mus; Rooman sopimus ru EsponeZic~aac~c~e~a sv fördraget om upprattandet av Euro- UeHTpaJlbHbIX ~~HKOB;EC4E peiska gemenskapen; Romfördraget en Treaty establishing the European 3 0 Community; The EC Treaty; The ecu Treaty of Rome sv ecu ru Horoeop 06 06pa3o~as~i~i en European Currency Unit; ECU EsponeNc~orocoo6111ec~~a; ru enmafi esponelic~arrBanIoTa; PHMCKWNAOTOBOP 3KIO 3 6 3 1 Schengenin sopimus talous- ja rahaliitto; EMU sv Schengenavtalet sv den ekonomiska och monetara en The Schengen Agreement unionen ru LIIesre~c~oecornauresae en Economic and Monetary Union; EMU rU ~KOHOMIIY~CKB~~Pi B~JIIOTH~IN ~0103:3BC

TERMINFO 3/97 8 3 7 43 vapaa liikkuvuus jasenvaltio sv fri rörlighet sv medlemsstat en free circulation; free movement; en Member State freedom of movement ru rocynapc~~o- ne^ ru CBO~OAHO~nepensuxeHae 44 3 8 artikla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen sv artikel ja pääoman vapaa liikkuvuus en article sv fri rörlighet för varor, personer, rU CTaTbR tjanster och kapital en free movement of goods, persons, 45 services and capital asetus rU CBO~O~HO~ABHXeHHe TOBapOB, sv förordning ycnyr, KanaTanos a nIo~eFi en regulation ru pernaMeHT 3 9 Euroopan poliisivirasto; Europol 46 sv europeisk polisbyrå; Europol direktiivi en European Police Office; Europol sv direktiv ru EsponeFic~oenonaueFiceoe en directive Be~OMCTBO;Esponon rU AHpeKTHBa

40 47 pysyvien edustajien komitea säädös sv de standiga representanternas sv rattsakt kommitte en act en Coreper; Comité des Représentents rU aKT Permanents rU KOMUT~TnOCTORHHbIX 48 npenc~asa~eneti;KOPEIIEP säannös sv bestammelse 41 en provision päaosasto rU IIOA~~KOHH~I~~aKT; aKT sv generaldirektoratet en Directorate-General; DG 49 rU re~epaJIbHb1fiDH~~KTO~~T; sääntö sv regel 42 en rule Euroopan yhteisöjen virallinen lehti; ru npasano EYVL sv Europeiska gemenskapernas officiella tidning; EGT en Official Journal of the European Communities; OJ rU O@Piu~aJIbHb~fiXypHaJi EsponeFic~axCOO~~~CTB

TERMINFO 3/97 9 Puoli vuosisataa tekniikan ja kaupan sanakirjoja

JYRKI K. TALVITIE. AHTI HYTONEN

Tekniikan ja kaupan erikoissanakirjo- versio. Vuodesta 1993 lähtien sanakirja- jen tuottamisella on Suomessa pitkä tietokannat ovat lisäksi olleet saatavissa perinne. Useimmat tekniikan kielen myös elektronisessa muodossa. kanssa työtä tekevät tuntevat ainakin Tämä kansallisestikin mittava aikaan- "Talvitiet", tekniikan ja kaupan eri- saannos elää nyt neljättä vuottaan uuden koissanakirjat, joista ensimmäinen jul- kustantajan hoivissa, ja sisällöstä vastaa- kaistiin jo lähes viisikymmentä vuotta vat entiset kokeneet tekijät. "Talvitiet" sitten. Tekniikan tohtori Yrjö Talvi- ovat siis yhä voimissaan ja valmiina uusiin tien alulle saattama tuoteperhe on haasteisiin, mutta mika onkaan niiden ajan saatossa vain kasvanut, ja sitä tarina? Sadattuhannet käyttäjät tuntevat voidaan pitää suomalaisen sanakirja- kirjat, mutta varmasti harva tuntee kirjo- tuotannon yhtenä merkittävimmistä jen puolivuosisataisen historian. Kerrom- saavutuksista. Harva kuitenkin tuntee mekin siitä seuraavassa eräitä episodeja. kirjasarjan koko taustan ja historian. Jyrki K. Talvitie ja Ahti Hytönen, ny- Mistä kaikki alkoi? kyisen toimituskunnan vastuunkanta- Tekniikan tohtori Yrjö Talvitie (1 892- jat, kertovat seuraavassa, mitä kaik- 1970) oli kemisti ja työelämänsä viimeisi- kea vuosien varrella on tapahtunut. nä vuosikymmeninä Kemian Keskusliiton toimitusjohtaja. Tässä tehtävässä hän jou- Tiettävästi ensimmäisiä Suomessa laadit- tui käytännössä havaitsemaan, kuinka tuja tekniikan alaan liittyviä monografisia saksan kielen asema romahti Suomessa sanakirjoja ovat Leander Ikosen Ruotsa- sotien jälkeen ja vastaavasti englannin lais-suomalais-saksalais-englantilainen kieli ponnahti valta-asemaan tieteellisessä rakennussanojen luettelo (Kuopio 1889), ja teknisessä kirjallisuudessa. Vei aikansa, John Zidbackin Ruotsalais-suomalais- ennen kuin vieraiden kielten taito alkoi saksalais-englantilainen mekaanillis-tek- vastata muuttunutta tilannetta, ja sana- nillisten sanojen luettelo (Kuopio 1890) kirjoilla oli kova kysyntä. sekä Hj. Tallqvistin Svensk-finsk ordför- Tekniikan merkitys lisääntyi nopeasti teckning i mekanik (Helsinki 1898). Tek- myös kansalaisten arkielämässä, mika niikan ja kaupan eri alojen termistöä yh- kasvatti tarvetta luoda omakielisiä terme- dessä kattavien sanakirjojen saralla se jä asiantuntijoiden ohella suuren yleisön teossarja, josta tämän artikkelin kirjoitta- käyttöön. Tohtori Talvitie kiinnostui tästä, jat ovat yhdessä vastanneet yli kaksi vuo- olihan hän kemistinä jo muutoinkin osal- sikymmentä, on kuitenkin laajin ja pitkä- listunut kemian systemaattisen terminolo- ikäisin. Perussarjassa on 45 vuoden aika- gian kehittämiseen. Näin sanastotyöstä na ilmestynyt seitsemän nimikettä ja tuli hänelle toinen elämänura ja eläkepäi- niistä tähän mennessä yhteensä 32 laitos- vien harrastus. '. ta. Jos mukaan luetaan perusteosten ai- 1940-luvun jälkipuoliskolla Kemian neistoista kehitetyt johdannaiskirjat, ni- Keskusliitossa ryhdyttiin kokoamaan tek- mikkeiden lukumäärä kasvaa 15:llä. Li- niikan ja kaupan vieraskielistä termistöä säksi yhdestä teoksesta on jo tuotettu perinteiseen tapaan sanalipuille. Niistä ruotsinkielinen, Ruotsin oloihin sovitettu riittikin aineksiksi vuonna 1948 ilmesty- neeseen Venäläis-suomalais-ruotsalai- Viimeiset gutenbergilaiset virret seen tekniikan sanakirjaan. Neljä vuotta myöhemmin valmistui - yli puolen vuosi- 1970-luvun kirjapainotekniikka oli viela kymmenen työn tuloksena - Englanti- tiukasti gutenbergiläistä: kirjapainosta lais-suomalainen tekniikan ja kaupan sa- kuului rivilatomakoneen kolke. Latomavir- nakirja, kustantajana Kemian keskusliitto. heen korjaus vaati aina vähintään koko Tuskin tekijäkään viela silloin aavisti, että rivin latomista uudelleen, virheellisen la- kehittymässä oli kokonainen kirjasarja, delmarivin nyppimistä pois ja uuden la- joka olisi olemassa viela puoli vuosisataa delman sijoittamista paikalleen. Pienikin myöhemminkin! korjaus saattoi johtaa jopa kymmenen Teoksen osakseen saama hyvä vas- rivin latomiseen uudelleen. Koska sana- taanotto innosti jatkamaan. Tohtori Yrjö kirjan uuteen laitokseen tuli tyypillisesti Talvitien elinaikana englannin sanakirjas- kymmeniätuhansia täydennyksiä, vanhaa ta ilmestyikin kaikkiaan kolme laitosta. ladelmaa ei voinut hyödyntää. Mikä kirja- Vuonna 1968 valmistui saksa-suomi-rin- paino olisi halunnut säilyttää tonnikaupal- nakkaisteos ja vain muutamia päiviä en- la ladelmia vintillään vuositolkulla? nen tekijän kuolemaa ruotsi-suomi-sana- Sanakirjojen täydennysaineistoa kirjoi- kirjan raakakäsikirjoitus. Näissä projek- tettiin noihin aikoihin sanalipuille. Pelkäs- teissa oli jo mukana pojanpoika Jyrki K, tään sanalippujen aakkostamiseen saat- Talvitie, toinen tämän artikkelin kirjoitta- toi kulua monta kuukautta. Sen jalkeen jista. Sanakirjatyön jatkuvuus oli taattu. aineisto siirrettiin käsin kirjoittamalla sa- nalipuilta käsikirjoitukseen, jonka muo- Tuotanto vakiintuu dosti A4-arkille liimattu sanakirjan edelli- sen laitoksen palsta. Aikaa saattoi kulua Tohtori Talvitien vuonna 1948 perustama hyvinkin vuoden päivät. Tämän aineiston kustannusliike Tietoteos muuttui perusta- kirjapainon latoja kirjoitti taas uudelleen jansa kuoleman jalkeen pian täysimittai- latomakoneen tulostettavaksi. Moninker- seksi kirjankustantamoksi. Sanastotyöstä taisen edestakaisen korjausluvun tulokse- tuli taysipäiväistä, ja sen parissa ahersi na syntyi lopulta hyväksyttävä teksti, joka päätoimittajan ohella lukuisia avustajia. sitten painettiin. Pelkkä korjauslukuvaihe Sanaston keruu muuttui passiivisesta kir- kesti tyypillisesti puolisen vuotta. jaamisesta aktiiviseksi hankinnaksi. Ensimmäisten tekniikan ja kaupan Yhteistyö on voimaa sanakirjojen sanasto oli viela 1960-luvulla- kin paljolti peräisin 1930-, 1940- ja 1950- Tietoteoksen yhteistyökumppanina oli luvuilta. Ajan hengen mukaisesti paino- vuodesta 1971 lähtien Forssan Kirjapai- piste oli konepajatekniikassa, tekstiilitek- no. Tarmokkaan ja kaukonäköisen teknil- niikassa ja kemiassa. Uusien aikojen airui- lisen johtajansa Matti Suonpaan vaiku- ta olivat muovit ja elektroniikka sekä tuksesta se oli valmis harppomaan pitkin tietotekniikan uudissanat. askelin suomalaisten kirjapainojen eturi- Vaikka tekniikka kehittyy nopeasti, viin teknisten valmiuksien suhteen. Se vanhaan tekniikkaan liittyvien termien sopi Tietoteokselle, jossa niin ikään oltiin tuntemusta tarvitaan viela kauan sen jäl- valmiita uuden tekniikan kokeiluun ja keenkin, kun uusi tekniikka on syrjäyttä- käyttöönottoon. Niinpä kirjapaino keksi nyt vanhan. Vanhalla sanastolla on siksi teknisiä ratkaisuja Tietoteoksen tarpei- vieläkin paikkansa etenkin vieraasta kie- siin, ja symbioosi oli lopulta hyödyllinen lestä suomeen käännettäessä, sillä pitää- molemmille osapuolille. hän vanhaakin tekniikkaa käsitteleviä Vuonna 1974 Forssan kirjapaino sai tekstejä edelleenkin pystyä kääntämään. ensimmäisen valolatomakoneensa, ja en- simmäinen kirja, joka sillä tehtiin, oli Tie-

TERMINFO 3/97 11 toteoksen espanja-suomi -suursanakirja. ryhdyimme selvittämään, millä laitteistol- Silloin ongelmana olivat viela erikoismer- la tallentaisimme aineiston. kit. Esimerkiksi painomerkilliset i:t tehtiin Konsultoimamme atk-ekspertit - mi- veistämällä terävällä veitsellä baryyttipa- tä ilmeisimmin suurkonemaailman kas- perille tulostetusta tekstistä i:n pisteet vatteja - ilmoittivat ykskantaan ja yhtäpi- uuteen uskoon. Latomakoneen käyttämä tävästi, että projektiin tarvitaan joko oma reikänauha sentään voitiin panna talteen, tietokone tai ostettua koneaikaa joltakin joten koko kirjaa ei enää tarvinnut latoa atk-palveluja myyvältä laitokselta. Yksin- uudelleen, kun uusi laitos tuli ajankohtai- kertainen maallikkojärkemme sanoi, että seksi. Kun kirjapaino sai sitten vuosikym- täytyy olla muitakin vaihtoehtoja, ja pää- menen loppupuolella ensimmäiset tieto- timme kokeilla niitä. koneensa, sanakirja-aineisto voitiin pitää Hankimme tyhman päätteen ja mel- vaivattomasti tallessa magneettinauhalla, kein yhtä tyhman Techtran-merkkisen ja sitä voitiin hyödyntaa täysimääräisesti teollisuuden prosesseissa käytetyn tallen- uutta laitosta toimitettaessa. timen, jossa käytettiin 5-tuumaisia lerppu- ja. Tekniikan viimeinen sana siltä osin! Tietokoneajan kangerteleva alku Laitteen tekstinkäsittelyohjelma oli nopeasti opittu: tekstiä saattoi korjata, kunnes Vuonna 1980 syntyi ajatus hyödyntaa ENTERiä oli painettu. Mutta - mikä tär- englanti-suomi-sanakirjan magneettises- keintä -saatoimme tallentaa poimimam- sa muodossa olevaa aineistoa suomi- me aineiston, eikä poimimiseen kulunut englanti-rinnakkaisteoksen luomiseen. kahdelta hengeltä kuin viisi kuukautta, , VTT:n atk-palvelutoimisto oli alusta läh- kun työtä tehtiin melkein yhtäjaksoisesti tien projektissa innolla mukana, olihan lepopäiviä ihmeemmin pitämättä. kysymyksessä pioneeri- ja pilottityö. Kun 73 750 sanaparia oli koottu, siir- Tarkoituksena oli siis synnyttää eng- simme ne linjasiirtona VTT:n Cyberiin, jo- lanti-suomi-aineistosta suomi-englanti- ka aakkosti ne hujauksessa ja poisti tup- muodossa oleva "peilikuva", jota voitaisiin lat yhdellä komennolla. Tulostetta oiko- käyttää rinnakkaisteoksen laatimisen luettiin, korjattiin ja täydennettiin etätyö- pohjana. Pienillä koeaineistoilla kehitetty nä. Lopputulos varustettiin ohjelmallisesti konversio-ohjelma toimikin aluksi suoras- kirjapainon ladontakoodeilla, ja kirjapai- taan yllättävän hyvin. Koko aineistoa ajet- no tulosti sen. Kirja ilmestyi maaliskuussa taessa ohjelma kuitenkin sekosi perus- 1981. Aikaa oli kulunut ensimmäisestä, teellisesti. Tuloksena oli metrin korkuinen VTT:IIä pidetystä ideapalaverista valmiin pino piirustuspaperia, jonka käyttöä hie- kirjan ilmestymiseen 10 kuukautta! man häiritsivät merkilliset merkkijonot, Tietääksemme näin tuottamamme joissa silloin tällöin esiintyi tunnistettavia suomi-englanti tekniikan ja kaupan sana- englannin- ja suomenkielisiä fragmentte- kirjan 1. laitos oli ensimmäinen Suomessa ja. We were not amused! tietokoneella tehty suursanakirja. Samalla Hätä keinot keksii, sanotaan osuvasti. poimintamenetelmälläteimme sittemmin Projekti oli sen verran suuri pienelle kus- viela muutamia sanakirjalaitoksia, kunnes tannusliikkeelle, että aloittaminen taysin mikrotietokoneiden valtava kehitys toi alusta taysin manuaalisesti oli suljettava ulottuvillemme muita keinoja. pois vaihtoehdoista. Ainoaksi käytettävis- Ensimmäiset Radio Shack -merkkiset sä olevaksi keinoksi jäi poimia sanaparit tietokoneet 7 tuuman lerppuineen han- englanti-suomi-teoksesta ja tallentaa ne kimme helmikuussa 1981. Tulostimineen tavalla tai toisella magneettisessa muo- peruspaketti maksoi silloin vajaat satatu- dossa niin, että aineiston järkevyyden voi- hatta - silloista rahaa! Sanakirjatoimituk- si tarkastaa samassa yhteydessä. Jaoim- sessa työn ilo kasvoi havaittavasti, kun me työn keskenämme aakkosittain ja sanalipuista päästiin eroon.

TERMINFO 3/97 12 Lasertulostin ja Ventura jako: Tietoteos ylläpitää ja tuottaa sana- kirjatietokantoja, WSOY koordinoi toi- Vuoden 1986 kesällä VTT:lle tuli ensim- mintaa ja kustantaa sanakirjat. mäinen lasertulostin, joka oli suuri ihme- Kaupan yhteydessä Tietoteoksen toi- tyksen ja ihailun aihe. Pitihän sitä päästä nen leksikografi Ahti Hytönen siirtyi kokeilemaan sanakirjanteossa. VTT aak- WSOY:lle tekniikan ja kaupan sanakirjo- kosti aineistomme ja varusti sen omilla jen toimituspäälliköksi. Muutoksista huo- ladontakoodeillaan.Tulostimesta saimme limatta sama ydinryhmä, jossa nyt on A4-kokoiset originaalit kahdessa päiväs- mukana jo Talvitien kolmaskin polvi, sä, ja kirjapaino pienensi ne B5:ksi, painoi jatkaa siis Tietoteoksen luoman sanakir- * kirjan ja sitoi sen -viikossa! Oikein rytmi- jasarjan tuottamista. Näillä järjestelyillä tettynä sanakirjan tuotantoprosessi oli on varmistettu se, että sanakirjasarja voi lyhentynyt kymmenessä vuodessa noin jatkua senkin jälkeen, kun nykyiset tekijät I kahdesta vuodesta noin yhdeksäksi kuu- eivät enää osallistu toimittamiseen. kaudeksi. Tällöin kirjan parissa työskenteli 2-4 toimittajaa tai avustajaa. ATK:n sudenkuoppia Vuoden 1987 alkupuolella Tietoteok- seen hankittiin ensimmäiset 286-PC:t. Kuten edellä kerrotusta käy ilmi, Tietote- Samalla saimme omat laserprintterit ja os oli Suomen ensimmäinen sanakirjata- skannerin. Ensimmäisten joukossa Suo- 10, joka pystyi hyödyntämään tietokonei- messa otimme käyttöön kerrassaan oival- den aiheuttaman työtapojen vallanku- liseksi osoittautuneen Xerox Ventura mouksen hedelmät. Usko atk:n mahdolli- -taitto-ohjelman. Microsoft Wordin maini- suuksiin oli varsinkin alussa luja ja perus- ot makrokäskyt nopeuttivat systemaattis- teltu. Sittemmin on kuitenkin ollut pakko ta aineiston muotoilua ja esikäsittelyä. myöntää, että atk:n myötä syntyi myös Venturalla teemme sanakirjoja edel- uusia virhetyyppejä, joista kaikkia ei osat- leenkin, mutta käyttöjärjestelmänä on tu ennakoida riittavasti. Kun aakkostus nyt Windows 95. Rbase V -tietokantaoh- tapahtui pikajunan nopeudella ja varmuu- jelma sen sijaan on alkuperäisenä 1 .O- della, tietokoneen erehtymättömyyteen versionakin yhä erittäin hyödyllinen aak- luotettiin liikaa ja silmien läpi pääsi sellai- kostamisessa, koska siinä on eräitä sana- sia virheitä, joissa väärä kirjainjärjestys tai kirjatyössä hyödyllisiä ominaisuuksia, joita ylimääräinen kirjain aiheutti sanan aak- uudemmissa ohjelmissa ei vieläkään ole. kostumisen aivan väärään paikkaan. Kun korjausluvussa yleensä keskityttiin vain Uusia yhteistyökumppaneita muutamaan virhetyyppiin kerrallaan, näi- hin virhemahdollisuuksiin ei aluksi osattu Vuodesta 1993 lähtien Kielikone Oy on varautua riittävästi. tuottanut tekniikan ja kaupan sanakir- Siinä vaiheessa kun tietokoneohjelmi- joistamme elektronisia versioita. Uusi en kehittyminen antoi mahdollisuuden väline ei ole syrjäyttänyt vanhaa, vaan - tuottaa koneellisesti sanakirjatietokannan kuten niin monessa muussakin yhteydes- "peilikuvia" - esimerkkinä ruotsi-suomi- sä - se on vain tuonut uusia ulottuvuuk- aineiston muuntaminen suomi-ruotsiksi sia mukanaan. Elektronisten sanakirjojen - aineiston jatkojalostuksen tarve jäi tultua kirjaversioidenkin myynti on pikem- aluksi liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi minkin kasvanut kuin vähentynyt. vastineiden lajittelu ei välttämättä perus- Kesällä 1994 Tietoteos Ky myi koko tunut niiden frekvenssiin vaan joskus sanakirjatuotantonsa pitkäaikaiselle yh- pelkästään aakkosjärjestykseen. Aakkos- teistyökumppanilleen WSOY:lle ja alkoi järjestystäkin voidaan kyllä perustella: itse keskittyä sanakirjatietokantojen yllä- eiväthän vastineet monessakaan tapauk- pitoon. Näin saatiin aikaan selkeä työn- sessa ole frekvenssiltään kovin eriarvoisia,

TERMINFO 3/97 13 vaan ne edustavat tekniikan ja kaupan teet. Esimerkiksi Tekniikan Sanastokes- eri aloja. Kun näitä ei tietenkään haluttu kuksen julkaisut ja termipankki ovat mie- panna arvojärjestykseen, aakkosjarjestys lestämme luotettavia ja luonteeltaan oli neutraalein tapa hoitaa asia. Sen huo- normatiivisia auktoriteetteja. Sanastolli- noihin puoliin on kuitenkin sittemmin seen selkeyteen ja harmoniaan pyrkivät alettu kiinnittää lisää huomiota, ja vastai- eri alojen ammattilaiset ovat niin ikään suudessa sanakirjoissamme käytetäänkin oivallinen tuki sanakirjantekijalle. Sama- yhä enemmän käyttöalamerkintöjä ja ten yleiset kielenhuollon suositukset saa- frekvenssipohjaisia lajitteluja. vat myös ansaitsemansa painoarvon. Tekniikan ja kaupan ammattisanas- Sanakirjatyön luonteesta tossa esiintyy tyylillistakin vaihtelua, tyy- pillisimmin arkisen kielenkäytön ja sitä Sanakirjatyö on kaikkea muuta kuin pö- tarkemman asiatyylin välillä. Esimerkkejä lyisessa tutkijankammiossa muusta maail- tästä olkoot korppu, lerppu, ratti, puikko masta eristaytyneena nyhertamista. Jo yli (ohjaussauva), pittinki (pistekorroosio) ja neljännesvuosisadan ajan on "talviteiden" prikka. Useat tällaiset arkityylin termit an- taustalla ollut jatkuvasti työskentelevä sa- saitsevat paikkansa sanakirjassa, ainakin nakirjatoimitus avustajineen. Paatoimis- vastineiden puolella lainausmerkein va- ten toimittajien määrä on vaihdellut kah- rustettuina. Joskus niiden esiintyminen desta viiteen henkeen. Tehtävänä on ke- hakusananakin on perusteltua. Ellei kysei- rätä uutta sanastoa seuraamalla runsasta selle termille sattumalta ole olemassa ja laaja-alaista Iahdeaineistoa, joka koos- saman tyylitason vastinetta toisella kielel- , tuu mm. ammattilehdistöstäja -kirjallisuu- Ia, on hakusana kuitenkin varustettava desta seka suomalaisista ja ulkomaisista selitteella tai viittauksella vastaavaan asia- sanakirjoista ja sanastoista. Työ vaatii te- tyylin termiin. Sama koskee tapauksia, kijältään yleistä lukeneisuutta, tekniikan joissa hakusanalle on olemassa suositelta- ja kaupan alojen tuntemusta ja ennen vampi muoto. muuta palavaa mielenkiintoa itse työhön. Tekniikan ja kaupan termistö elää Terminologiselta kannalta katsottuna ajan mukana. Uudissanoja syntyy viljalti tekniikan ja kaupan sanakirjat ovat varsin joka vuosi. Jotkut vanhat termit tai termi- kaytannönlaheisia ja deskriptiivisia. Niissä ehdotelmat (esim. 70-luvun atk-sanat ko- ei ole mahdollista tuoda esiin kasitekaavi- vo ja pehmo) vanhenevat tai kuolevat oita, eikä selitteillekaan ole tilaa kuin har- pois. Silti monet vanhatkin termit on pi- voissa tapauksissa. Tärkeinta on antaa dettävä mukana sanakirjassa. Reikanau- kullekin hakusanalle mahdollisimman kat- hanlavistinta tuskin enää käytetään mis- tava vastineisto kayttöyhteysviitteineen. sään, mutta tekniikan lähihistorian termi- Niin eksaktia kuin tekniikan ja kaupan nä se voi hyvin sisältyä sanakirjaan, toisin termistö ensi nakemalta onkin yleiskielen kuin jo täysin kuolleet 50-luvun sanat sanastoon verrattuna, on sillä kuitenkin vaunu auton yleisvastineena ja naköradio omat ongelmansa. Ajatellaanpa esimer- televisiota tarkoittamassa. kiksi englannin trim-sanaa; sille eri kayttö- Sanakirja ei voi koskaan olla taydelli- yhteyksissä sopivat suomenkieliset vasti- nen. Siksi tekniikan ja kaupan sanakirjat neet nousevat yhteensä useisiin kym- laajenevat ja täsmentyvät laitos laitoksel- meniin. Kaikkien käyttöyhteyksien seikka- ta niin uudissanojen kuin ennestään ole- peräinen erittely ei luonnollisestikaan ole massa olevien termien osalta. Kattavuus aina mahdollista. ja ajantasaisuus ovat ne paapyrinnöt, Ensisijainen lähestymistapamme on joilla koetamme saada jatkuvasti uudistu- ollut, että tekniikan ja kaupan sanakirja vat teoksemme käyttäjille kerta toisensa on terminologisesti normatiivinen vain jälkeen mahdollisimman antoisiksi ja kayt- siinä määrin kuin kayttamamme termilah- tökelpoisiksi.

TERMINFO 3/97 14 Onko in~ormaatïoteknologia tietotekniikkaa?

Huolimaton termien käyttö aiheuttaa Tekniikka vs. teknologia helposti hämminkiä, vaikka käsiteltä- vät asiat olisivat tuttuja. Tietoteknii- Tekniikan ja teknologian kaksintaistelu kan peruskäsitteet ovat tyypillinen tuntuu sekin aina vain jatkuvan, vaikka esimerkki tästä, joten kertaamme nyt selkeitä ohjeita annettiin jo tämän lehden eräitä niihin liittyviä määrittelyja ja ensimmäisessä numerossa (TSK tiedottaa termisuosituksia. 1/80). Opetusneuvos Osmo Ranta muis- tutti näet tuolloin, että teknologia viittaa Tiedon käsittelemistä ja siirtoa koskevat alunperin oppiin "raaka-aineiden valmis- tekniikat sekoittuvat helposti toisiinsa. tuksesta käyttökelpoiseen muotoon1'.Sen Samoihin käsitteisiin viitataan usein eri sijaan tekniikka assosioidaan yleensä tek- sanoilla, ja toisaalta sama sana voidaan nologiaa soveltavaan osaamiseen ja toi- tulkita monin eri tavoin. Varsin yleisesti mintaan. Käsitteet ovat siis kovin saman- ongelmat näyttävät vieläpä koskevan kaltaisia mutta tarkkaan ottaen sittenkin peruskäsitteitä: TSK:n termipalvelustakin - ainakin näkökulmaltaan - erilaisia. kysellään aika ajoin esimerkiksi, mikä ero Tekniikan ja teknologian pieni ero ei on informaa tioteknologialla ja tietotek- näytä olevan kaikkien kielenkäyttäjien niikalla tai mitä oikeastaan on telematiik- tiedossa. Varsinkin yhdyssanoissa käyte- ka. Ettei vain taustalla piilisi se, että ih- tään joskus teknologiaa ihan turhaan, miset käyttävät näitä sanoja sangen huo- ikään kuin se olisi hienompaa kuin arki- lettomasti, jopa huolimattomasti. nen tekniikka. Esimerkiksi informaatio- teknologian sijasta olisi lähes poikkeuk- Tieto vs. informaatio setta mahdollista käyttää mutkattomam- paa sanaa tietotekniikka. Ongelman tarkastelun voi aloittaa vaikka- Myös muiden kielten vaikutus näyt- pa tiedon ja informaation vertailulla. tää häiritsevän: erityisesti englannin tech- Näiden käsitteiden perinpohjaista selvitta- nology houkuttelee suomenkielisetkin mistä yritettiin taannoin Tietohuollon puhumaan teknologiasta myös silloin, sanaston (TSK 20) laatimisen yhteydessa kun tekniikka olisi merkityksensä puoles- - turhaan. Yksiselitteisen vastauksen anta osuvampi vastine. Tietysti myös toisin taminen ei taitaisi onnistua vieläkään sen päin käännettäessä voi tulla ongelmia: paremmin filosofeilta kuin insinööreiltä- tekniikkahan on englanniksi joskus tech- kaän. nology ja toisinaan taas engineering. Yhä hankalammaksi asian saa, jos Niinpä niin, kullakin kielellä on oma 10- yrittää ratkaista myös datan ja tietämyk- giikkansa, eivätkä toisenkieliset vastineet sen suhteen tietoon tai informaatioon. aina osu yksiselitteisesti kohdalleen. Helpointa ja aika monessa yhteydessa tarkoituksenmukaisinta lieneekin hyväk- Mitä tietotekniikka on? syä tieto ja informaatio toistensa syno- nyymeiksi - mahdollisista vivahde-eroista Tietotekniikan alaan katsotaan nykyisin huolimatta. Tämä tulkinta sopii ainakin kuuluvan paljon. Tavallisinta on mieltää yhdyssanaparin tietotekniikka - infor- varsinkin automaattiseen tietojenkäsitte- maatiotekniikka tapauksessa. lyyn eli atk:hon perustuva tietojenkasitte- lytekniikka yhdeksi tietotekniikan alueek- 2 si. Telesanastossa (TSK 18) tietotekniik- tietotekniikka; informaatiotekniikka kan piiriin luetaan myös tietoliikenne- eli mieluummin kuin: informaatioteknologia teletekniikka. Sama sanasto määrittelee sv informationsteknik; informations- edelleen telematiikan sellaiseksi tietotek- teknologi; IT niikan alueeksi, jolla hyödynnetään sekä en information technology; IT tietojenkasittely- että teletekniikkaa sa- de Informationstechnik f manaikaisesti. Telematiikasta ja telemaat- tiedon automaattisen käsittelyn ja siirron tisista palveluista puhutaan erityisesti valineet ja menetelmat sekä niiden käy- tietoliikennealalla; tietojenkäsittelyyn eri- tön osaaminen koistuneille tietotekniikan ammattilaisille Tietotekniikan osa-alueita ovat tieto- tämä käsite lienee jonkin verran vieraam- jenkäsittelytekniikka ja tietoliikenne- pi. tekniikka sekä näiden yhdistelmä telematiikka. Joutaako atk romukoppaan? 3 Lyhenne atk on muutamien tietoteknii- tietojenkäsittelytekniikka kan ammattilaisten mielesta jo aikansa sv datateknik; databehandlingsteknik elänyt; se kuulemma antaa hyvin vanhan- en data processing technology aikaisen mielikuvan tietotekniikan piiriin de Datenverarbeitungstechnik f kuuluvista asioista. Sen verran laajalti tietotekniikan osa-alue, johon kuuluvat atk:ta kuitenkin käytetään suomessa - automaattisen tietojenkäsittelyn valineet ' myös yleiskielessä - ettei siitä noin vain ja menetelmat sekä niitä koskeva osaami- voida luopuakaan. nen Yhtenä syynä atk-antipatiaan lienee englannissa ja ruotsissa viime vuosina ko- 4 vasti yleistynyt lyhenne IT (information ohjelmistotekniikka technology; informationsteknik), joka sv programmeringsteknik kuitenkin merkitykseltään vastaa auto- en software engineering; software maattista tietojenkäsittelyä laajemmaksi technology käsitteeksi ymmärrettävää tietotekniik- de Softwaretechnik f kaa. IT-lyhenne houkuttelee samalla kiu- saukseen käyttää bformaatiopkniikka- tietojenkasittelytekniikan osa-alue, johon sanaa myös suomen kielessä. Tuttu ja kuuluu tietokoneohjelmien suunnittelu, selkeä tietotekniikka on TSK:n mielestä kirjoittaminen ja käyttöönotto kuitenkin parempi. 5 Sanastoa tietokonetekniikka sv datorteknik 1 en computer engineering; computer automaattinen tietojenkasittely; atk technology; data systems sv automatisk databehandling; ADB engineering en automatic data processing; ADP; de Rechnertechnologie f electronic data processing; EDP tietojenkasittelytekniikan osa-alue, johon de automatische Datenverarbeitung f kuuluu tietokoneiden suunnittelu, valmis- tietokoneavusteinen tietojen keräämi- tus ja käyttökuntoon saattaminen nen, tallentaminen, järjestäminen, siirtä- minen, yhdistäminen tai muu käsittely

TERMINFO 3/97 16 6 Lahteita teletekniikka; tietoliikennetekniikka sv teleteknik Atk-sanakirja. 8. uusittu painos. Tietotek- en telecommunications technology niikan liitto/Suomen ATK-kustannus Oy, de Teletechnik f; Nachrichtentechnik f; Jyväskylä 1996. Telekommunikationstechnik f Telesanasto (TSK 18). Tekniikan Sanasto- tietotekniikan osa-alue, johon kuuluvat keskus/Puhelinlaitosten Liitto, Forssa tietoliikenteen välineet ja menetelmät se- 1991. kä niitä koskeva osaaminen Telepalvelusanasto (TSK 26). Tekniikan 7 Sanastokeskus/Finnet-liitto, Forssa 1997. telematiikka sv telematik Ranta, Osmo. Teknologia ja tekniikka. en telematics TSK tiedottaa 1/80. de Telematik f tietotekniikan osa-alue, jossa sovelletaan Lehtinen, Raija. Tekniikka, tekninen ja samanaikaisesti sekä teletekniikkaa että teknologia sanakirjojen sivuilla. Terminfo tietojenkäsittelytekniikkaa 4/81. Monet uudet telepalvelut ovat luonteeltaan telemaattisia. CD-Perussanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus/Oy Edita Ab, 1997.

Nordterm-päivien (vrt. Terminfo 2/96, s. 18-20) esitelmät ja kokousraportit on koottu Nordtermin julkaisusarjan seitse- mänteen osaan Terminologi og kvalitet. Teokseen voi tutustua Tekniikan Sanasto- keskuksen kirjastossa, ja sen voi tilata Is- lannista osoitteella:

islensk málstöa Aragötu 9 15-101 Reykjavik, ISLAND

puhelin +354 552 8530 telekopio +354 562 2699.

TERMINFO 3/97 17 UUSIEN

Uusien tieteiden sanakirja 20Q luonnontieteiden uutta sanaa aina attraktorista Von Kochin lumihiutaleeseen bm

Tanskan kielestä suomentanut Timo Paukku 210 sivua Hinta 225 mk

Uusien tieteiden sanakirja käy läpi 200 uusien tieteiden avainkäsitetta. Pääpaino on toisen maailmansodan jälkeisissä uusissa tiedesanoissa, jotka tanskalaisten huippututkijoiden kokoama sanasto esittelee kiteytetysti. I Luonnontieteiden hiljainen murros jatkuu koko ajan. Myös 1980- j 1990-luvuilla ihmisen tieto ja käsitykset ympäröivästä maailmasta ovat muuttuneet, vaikka se ei sel- västi näy oppikirjoissa tai julkisuudessa. Uusien tieteiden sanakirja kertoo myös siitä, miten tietokoneet, molekyylibiologian kehitys ja matematiikan uudet suuntaukset ovat tuottaneet aivan uuden tavan lähestyä luontoa ja ennustamattomia ilmiöitä. Uusia tieteitä ei tutkita paperilla, vaan niiden so- vellukset ulottuvat aina sään ennustamisesta tietoverkossa lähetettävän tiedon pakkaamiseen. Kirja ei sisällä kaavoja. Se on paikoin vaativa, mutta sopii lukiolaiselle, opiskelijalle tai tutki- jalle opintojen pohjaksi ja hakuteokseksi. Kirjaa voi ja pitää lukea hypellen. Jokaisen avainsanan lopussa on viittauksia kirjallisuuteen ja teoksen muihin avainsanoihin.

Tilaa kirja puhelimitse numerosta 109) 566 0266, faksilla 1091 566 0380 tai sahköpostitse asiakasr~alveluQedita.fi

http://www edita.fi Toimitusmaksu 39 mk, sisältää postituskulut. Oy EDITAAb, PL800,00043 EDITA, vaihde (09) 566 01. ASIAKASPALVELU: puh. (09) 566 0266,faksi ;(09) 566 0380. EDITA-KIRJAKAUPAT Helsingissä: Annankatu 44, puhelin (09) 566 0566 ja Eteläesplanadi 4, puhelin (09) 662 801. EDITA-MYYNTIPISTEET Akateeminen Kirjakauppa Oulu, Tampere ja Lappeenranta, Suomalainen Kirjakauppa Joensuu, Jyväskylä, Kuopio ja Rovaniemi, Montinin Kirjakauppa Vaasa sekä Turun Kansallinen Kirjakauppa. Kirjakaupat kautta maan. NTRF - pohjoismainen termi- tietuemalli

Pohjoismaiset sanastokeskukset ovat Sanastoaineistojen tiedonvaihtoa var- kehittäneet sanastoaineistojen vaih- ten on kehitetty useitakin termitietue- toon ja termitietokantojen suunnitte- malleja, ja osa niistä on myös standar- luun sopivan termitietuemallin, nimel- disoitu. Kuitenkin esimerkiksi magneet- tään Nordic Terminological Record tinauhojen aikakaudella laadittu standar- Format (NTRF). Kerromme seuraavas- di ISO 61 56 Magnetic tape exchange for sa lyhyesti tietuemallin taustasta ja terminologicaI/lexicographicaI records tärkeimmistä piirteistä. (MATER) on jo aika tavalla vanhentunut ja tuore standardiehdotus ISO/DIS 12200 Sanastojen tallennus on - kuten jo Ter- Terminology - Computer applications - minfossa 6/92 vakuuttelin - useimmiten Machine-readable terminological inter- sekä taidetta että tekniikkaa. Tallennusta- change format (MARTIF) on kaikessa poja on monia, eikä niiden yleispätevä avoimuudessaan niin laaja, että sen käyt- vertailu liene mahdollista, siksi erilaisia täminen vaatii tapauskohtaista sovelta- ovat eri käyttäjien lähtökohdat ja tarpeet. mista ja monen yksityiskohdan sopimista Tekniikan Sanastokeskus on käyttä- osapuolten kesken. nyt jo toistakymmentä vuotta itse kehit- tämaansä Suomalaista sanastontallen- Pohjoismaista yhteistyötä nusmenetelmaa (SSTM), joka perustuu WordPerfect-tekstinkäsittelyohjelman Pohjoismaiset sanastokeskukset - tar- tiettyjen ominaisuuksien etevään hyödyn- kemmin sanottuna Rådet for Teknisk Ter- tämiseen. SSTM sopii erityisesti sellaiseen minologi Norjasta, Tekniska nomenkla- työhön, jossa uutta sanastoa tuotetaan turcentralen Ruotsista ja Tekniikan Sa- kirjavasta lähdeaineistosta ja tietoja on nastokeskus Suomesta - päättivät seitse- muokattava toistuvasti työn etenemisen misen vuotta sitten kehittää oman tie- mukaan. Näin juuri on asiain laita TSK:n donvaihtoon sopivan termitietuemallin. omissa sanastoprojekteissa. Sen oli määrä tulla tiedonvaihdon väli- Kysymys sanastojen tallennusmuo- neeksi ensisijaisesti pohjoismaisessa yh- dosta tulee vastaan myös silloin, kun teistyössä minkä vuoksi se sai nimekseen yhdellä taholla tehtyä sanastoa halutaan Nordic Terminological Record Format, kayttaa myös toisaalla. Tällöin tarvitaan NTRF. yhteistä tiedonvaihtoon sopivaa sanaston Alusta pitäen oli selvää, että yhteisen esitysmuotoa. SSTM sopii tähänkin tar- termitietuemallin oli oltava riittävän avoin koitukseen, jos se on molemmille osa- myös Pohjoismaiden ulkopuolista käyttöä puolille tuttu ja kumpainenkin kayttaa sa- varten ja samalla ristiriidaton SGML-stan- maa ohjelmistoa. Tavallisempaa kuitenkin dardin (Standard Generalized Markup on, että sanasto on muunnettava toi- Language, ISO 8879) kanssa. NTRF:n seen, yleiskäyttöisempaän muotoon, ja ensimmäinen versio valmistui keväällä siihenhän SSTM loppujen lopuksi pyrkii- 1991, ja sen jälkeen mallia on jonkin ver- kin: siitä käsin voidaan aineistoa muun- ran täydennetty myöhemmin esiin nous- taa jos jonkinmoiseen tarkoitukseen. seiden tarpeiden pohjalta.

TERMINFO 3/97 19 Kahdenlaisia kenttiä tunnus, josta alikenttaan tallennettava tieto erotetaan vahintaan yhdellä vali- NTRF:ssa sanasto jaetaan termitietueisiin, lyönnillä. Alikentta voi sijoittua myös toi- joiden pitäisi olla terminologian periaat- sen alikentan sisään. Taulukkoon 2 on teiden mukaisesti kasitekohtaisia. Kussa- koottu tavallisimpia alikenttia tunnuksi- kin termitietueessa saa olla joukko paa- neen. kenttia (top level fields) ja niille alisteisia alikenttia (embedded fields). Seka paa- Taulukko 2: Esimerkkeja NTRF-alikentista kentillä että alikentilla on omat tunnuk- sensa, joiden avulla erityyppiset tiedot GRAM kieliopilliset tiedot, esimerkiksi sana- voidaan yksiselitteisesti erottaa toisistaan. luokka tai suku Jokainen NTRF-paakentta alkaa ken- PRON aantamysohje tantunnuksella, joka sijoittuu aivan rivin ETY M etymologiset tiedot alkuun. Tunnuksen jalkeen on vahintaan GEOG termin maantieteellinen käyttöalue yksi valilyönti, jonka jalkeen on varsinai- HOGR homonyymien erottamiseen tarvitta- sen kenttään tallennettavan tiedon vuo- va tunnus ro. Jos kenttä on yli 80 merkkiä pitkä, SCOPE kayttöalue (erikoisala tms.) alkaa jatkorivi vahintaan yhdellä valilyön- SOURF Iahdeviite STAT tiedon luotettavuus ("status") nilla. Paakentta päättyy uuteen paaken- tantunnukseen tai tietueenloppumerk- kiin. Taulukkoon 1 on koottu tavallisim- Monipuolista ilmaisuvoimaa pia paakenttia tunnuksineen. NTRF sallii periaatteessa minkakielista aineistoa tahansa. Kielet erottuvat toisis- Taulukko 1: Esimerkkeja NTRF-paakentistä taan tiettyihin paakentantunnuksiin liitet- tavan kaksikirjaimisen kielentunnuksen fiTE suomenkielinen paatermi fiSY suomenkieliset synonyymit avulla (vrt. taulukko 1). Tunnusten tulisi fiDTE suomenkieliset hylattavat synonyy- olla standardin ISO 639 mukaisia. mit Erikoismerkkeja ja kansallisia kirjaimia DES kielestä riippumaton käsitteen tun- varten NTRF tarjoaa kaksi mahdollisuutta. nus Joko käytetään hieman alikenttien tapai- fiDEF suomenkielinen määritelmä sesti kulmasulkeisiin kirjattuja koodeja fiCX suomenkielinen konteksti (esimerkiksi c$acute>a vastaa kirjainta a) fiNOTE suomenkielinen huomautus tai lyhyempaa, ristikkomerkin avulla osoi- CLAS termitietueen luokitusmerkinta tettua merkintatapaa (esimerkiksi #'a I LLU viittaus kuvatiedostoon tms. vastaa kirjainta a). Myös esimerkiksi ky- fiSTE termikenttiin kuulumaton hakusana ("search term") rillisen ja kreikkalaisen kirjaimiston esitta- NUMB termitietueen numero miseen on varauduttu, samoin kuin yla- SOURC tietuekohtainenlahdeviite ja alaindekseihin, matemaattisiin kaavoi- CRDAT termitietueen luontipaivays hin ja taulukoihin. NTRF on kaiken kaikkiaan varsin il- Näissä esimerkeissä oleva Suomen kielen maisuvoimainen sanastotiedon esitysmal- tunnus (fi) korvataan muunkielisten kenttien Ii, mistä osoituksena ovat sen kayttömah- yhteydessä asianomaisen kielen omalla tun- dollisuudet "pelkän" tiedonvaihdon ohella n uksella. myös vaikkapa termitietokannan suunnit- telun pohjana. Esimerkiksi suomalainen Alikentat sijaitsevat paakenttaan tal- Kielikone Oy tuo lähiaikoina markkinoille lennetun tiedon lomassa tai paakentan termipankkiohjelman, joka lukee ja tulos- lopussa kulmasulkeisiin () sijoitettui- taa NTRF-muotoista aineistoa. NTRF:n na. Heti <-merkin jäljessä on alikentan varaan rakentuvat myös pitkään muhi-

TERMINFO 3/97 2 0 neet suunnitelmat yhteispohjoismaisesta Rådet for Teknisk Terminologi (RTT) termipankista, jonka toteuttaminen saat- Postboks 41 Blindern taa EU:n tuella alkaa jo ensi vuonna. N-03 13 Oslo NTRF:n tekninen eritelmä on laadittu NORGE (kansainvälistä käyttöä ajatellen) englan- puhelin +47 2 319 8040 niksi, ja sitä voi tiedustella Norjasta osoit- telekopio +47 2 31 9 8041 teella sähköposti: [email protected]

Stakesilta sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja

HANNA KALPA, SIRPA KUUSISTO-NIEMI

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja Asiakas- ja potilasasiakirja- kehittämiskeskus Stakes on jo useita sanasto vuosia tehnyt terminologista yhteis- työtä Tekniikan Sanastokeskuksen Asiakas- ja potilasasiakirjasanasto liittyy kanssa. Uusimpiin näkyviin tuloksiin Stakesissa hiljakkoin valmistuneeseen laa- kuuluu Sosiaali- ja terveydenhuollon jaan asiakas- ja potilasasiakirjaprojektiin, sanastot -sarjan ensimmainen julkai- johon osallistui kaikkiaan lähes 200 asian- su. Sanastotyöhön Stakesin puolelta tuntijaa työn eri vaiheissa. Projektin lop- osallistuneet Hanna Kalpa ja Sirpa puraportti ilmestyi keväällä 1997 Stakesin Kuusisto-Niemi kertovat seuraavassa Aiheita -sarjassa nimellä "Jäsennellyn tie- uuden sanastojulkaisun taustasta ja don avulla palveluketjujen hallintaan". alansa sanastotyön tavoitteista. Sanaston valmistelutyö ajoittui vuosille 1994-1 997, ja sen kuluessa kuultiin kah- Syyskauden alkajaisiksi - oikeastaan jo della eri lausuntokierroksella yhteensä kesällä 1997 - Sosiaali- ja terveysalan noin 60 asiantuntijaa - asiakas- ja poti- tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin lasasiakirjaprojektin itsensä puitteissa ta- Ohjeita ja luokituksia -sarjassa ilmestyi pahtuneen käsittelyn lisäksi. uuden sanastosarjan ensimmainen osa. Asiakirjaprojektin tavoitteena oli " Se käsittää kaksi erillisinä hankkeina laa- muun muassa löytää sosiaali- ja tervey- dittua osaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon denhuollon palvelutoiminnalle ja siinä asiakas- ja potilasasiakirjasanaston sekä syntyvälle asiakkaan identifikaatiolla va- Sosiaali- ja terveydenhuollon laatusanas- rustetulle asiakirjakokonaisuudelle yhtei- 1 ton. Ensiksi mainitussa on 148 ja toisessa nen tietopohja, joka voisi olla myös poh- 22 toiminta-alueen keskeistä käsitettä. jana sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- 1 Suomenkielisten termien ja määritelmien asiakirjojen tietosisältöstandardille. Tieto- lisäksi molemmissa sanastoissa on ruot- sisällön osittaisen standardoinnin tavoit- sin- ja englanninkieliset vastineet ja jouk- teena on puolestaan parantaa asiakas- ja 1 ko käsitejärjestelmiä kuvaavia kaavioita. potilasasiakirjojen luettavuutta, tietojen Kirjan lopussa olevat aakkoselliset hake- vertailukelpoisuutta sekä tietojen siirron l mistot ovat sanastoille yhteisiä. ja tilastoinnin luotettavuutta.

TERMINFO 3/97 2 1 Jo asiakirjaprojektin alkuvaiheessa to- dellisiin määrämuotoihin sidotusta doku- dettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon mentista, joka sisältää päätöstekstin li- eri toiminnoissa käytettävien käsitteiden säksi tiedoksiannon ja muutoksenhaun. yhdenmukainen määrittely on perusedel- Kansanterveyslaissa sen sijaan käytetään lytys hallinnonalojen yhteisen tietosisällön muun muassa muotoa: "terveyskeskuk- määrittelemiselle. Siksi sanastotyöhön sen vastaava lääkäri päättää potilaan ryhdyttiin ripeästi. Termi-inventaariossa sairaanhoidosta". Tämä säädöksen kohta löydettiin runsaasti termiehdokkaita, ja ei edellytä määrämuotoista dokumen- analysoitavat kasitteet valittiin sen perus- tointia, vaan määrittelee sen henkilön, teella, miten ongelmallista termin kayttö jolla on vastuu potilaan hoitoonottami- näytti sosiaali- ja terveydenhuollossa ole- sen perusteiden asianmukaisuudesta. van. Kun tiedämme, mikä merkitys termistöllä Kasitteiden valinnan tekivät asiakas- on informaation tulkinnassa, on todella ja potilasasiakirjaprojektin asiantuntija- ollut syytä määritellä ainakin ne keskeiset ryhmät yhteistyössä Tekniikan Sanasto- kasitteet, joilla sosiaali- ja terveydenhuol- keskuksen terminologien kanssa. Sanas- lon yhteiset prosessit kuvataan. toprojektissa määriteltiin lopulta noin sata yleistä sekä viitisenkymmentä tieto- Laatusanasto turvaan ja henkilörekisterilainsäädäntöön liittyvää keskeistä käsitettä. Laatusanasto on ilmestynyt erikseen jo Kasitteiden ja termien kayttö on ollut aikaisemmin sekä Suomen- että ruotsin- kirjavaa ja epäjohdonmukaista sekä sosi- kielisenä. Sen mukaan ottaminen myös , aali- että terveydenhuollon sisällä että tähän uuteen julkaisuun oli kuitenkin pe- näiden välillä. Esimerkiksi käy niinkin perusteltua, koska nyt aloitetun sanastosar- rustavaa laatua oleva sana kuin päätös. jan myötä halutaan kaikki sosiaali- ja ter- Se herattaa sosiaalihuollon ammattilaises- veydenhuollon sanastot koota kätevästi sa mielikuvan hallintopäätöksestä, oikeu- yhteen. Laatuun liittyvät termit ovat sitä paitsi edelleen erittäin ajankohtaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessien kehittämisessä.

Terminologia työkaluna Kumpaakin sanastoa laadittaessa on työ- välineenä käytetty terminologista käsite- analyysia. Tämän artikkelin kirjoittajat ei- vät olleet aikaisemmin olleet mukana sa- nastotyössä, ja paneutuminen terminologisiin menetelmiin ja työskentelytapaan on siksi ollut kiehtovaa. Ennen itsestään- selviltä tuntuneita palvelujärjestelmän piirteitä ja niitä kuvaavia termejä saattoi nyt tarkastella uudesta näkökulmasta: millaisia mielikuvia jokin sana tai ilmaus oikeastaan herattaa, vastaavatko nämä mielikuvat kasitteen todellista sisältöä ja onko kasitteen nimeksi valittu termi käsit- teen sisällön mukainen? Stakes on julkaissut kaksi sanastoa yksis- Erityisesti lainsäädännöstämme löytyy sä kansissa. useita surullisia esimerkkejä siitä, miten

TERMINFO 3/97 22 termi on turhaan kähmitty alkuperäistä Tama ei lopu tähän merkitystään suppeampaan käyttöön. Esimerkkeinä mainittakoon potilasoikeus- Stakes on ottanut sanastotyön kehittämi- lain käsite sivullinen tai tietosuoja-käsit- sen vakavasti. Tämän vuoden kesäkuussa teen .omiminen vain henkilötietojen tieto- perustetun Stakesin erillisyksikön Sosiaali- suojaa koskevaksi. Uuden sanastomme ja terveysalan tietoteknologian osaamis- esipuheessa onkin erityinen toivomus, keskuksen osana toimii Sosiaali- ja ter- lainsäätäjille: käyttäkää nyt valmistunutta veydenhuollon luokituskeskus, joka koor- ohjetta apuna työssänne. dinoi luokitustyön lisäksi termi- ja sanas- totyöta. Luokituskeskuksen suunnitelmis- Tarpeellista ja vaativaa sa on jatkaa myös palveluprosessien do- kumentointiin liittyvää sanastotyötä. Tä- Sanastotyölle on sosiaali- ja terveyden- män esittivät toivomuksenaan myös mo- huollon ja tietotekniikan ammattilaisten net asiantuntijat, jotka antoivat sanasto- piirissä ollut todellinen tilaus. Asiakasläh- työn valmisteluvaiheessa palautetta sa- töisen palvelutoiminnan kehittämisessä, naston esipainoksesta. jossa painopisteinä ovat muun muassa Sanastotyön jatkamisen helpottami- palvelujen laadun parantaminen ja tiimi- seksi kaikki kommentit valmistuneisiin sa- työn korostaminen, olennaisen tärkeän nastoihin ja toivomukset uusien käsittei- osan muodostavat selkeä dokumentaatio den mukaan ottamisesta ovat edelleen ja yksiselitteiset käsitteet. Nämä paranta- erittäin tervetulleita. Yhteystiedot palau- vat myös toiminnan taloudellisuutta. Toi- tetta ja ehdotuksia varten ovat seuraa- saalta tietojärjestelmien kehitystyössä ol- vat: laan parhaillaan vaiheessa, jossa kehite- tään laajoja asiakas- ja potilastietokantoja (asiakas- ja potilasasiakirjasanasto) sekä tietojen siirtoa sähköisessä muodos- kehittämispäällikkö Sirpa Kuusisto-Niemi sa. Tama edellyttää perusteellista käsite- Stakes/Sosiaali- ja terveysalan tietotekno- analyysia, minkä useat toimittajat ovat jo logian osaamiskeskus havainneetkin. Myös sanastosta jo saatu puhelin: (09) 3967 21 54, 040 545 4954 myönteinen palaute ja julkaisun lukuisat telekopio: (09) 3967 2459 tilaukset osoittavat tehdyn sanastotyön sahköposti: [email protected] tarpeellisuuden. Terminologinen kasiteanalyysi on (laatusanasto) paitsi kiehtovaa, myös paljon voimavaroja eri kossuunnittelija Maarit Outinen vaativaa. Sanasto tässä laajuudessaan on Sta kes/PALA vain pieni siivu isosta kakusta, eikä koko puhelin: (09) 3967 2293 sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoi- telekopio:.(09) 3967 2227 minnan kasitteiden mallintamista tällä sahköposti: [email protected] menetelmällä voida ajatella - vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen jat- Julkaisun tiedot: kuva muutos sekä tietotekniikan kehitty- Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastot. Sosi- minen edellyttäisivätkin lukuisten mui- aali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasasiakirjasanasto. Sosiaali- ja terveydenhuollon denkin kasitteiden pikaista ja kiireellistä laatusanasto. Stakes & Tekniikan Sanastokes- määrittelyä. Niinpä sanastoprojektimme kus, Rauma 1997. ISBN 951-33-0385-3,ISSN yhteydessä on jatkoa ajatellen keskustel- 1237-5683 (Stakes: Ohjeita ja luokituksia tu jo siitä, millä keinoin käsitteitä voisi 1997:2). Hinta 50 mk + alv + Iahetyskulut. määritellä "kevyemmin". Toteutustavasta Tilaukset: Stakes/Paula Finnberg, puhelin (09) ei toistaiseksi ole päästy yksimielisyyteen. 3967 2243, faksi (09) 3967 2459.

TERMINFO 3/97 2 3 TSK:n www-sivuctoa uusittu

Tekniikan Sanastokeskus avasi www-si- Kehysten vuoksi linkit TSK:n sivustolle vunsa (http://www.tsk.fi) viime syksynä on syytä tehdä aina kotisivun osoitetta tavoitteenaan tarjota Internetin käyttäjille http://www.tsk.fi käyttäen. Sivusto on käytännöllistä tietoa ajankohtaisesta sa- kuitenkin suunniteltu toimivaksi myös il- nastotyöstä ja sen tuloksista. Sivustosta man kehyksiä; eiväthän vanhemmat selai- saatu palaute on ollut enimmäkseen met edes tunne tätä tekniikkaa. myönteistä, eikä suuriin toiminnallisiin TSK:n sivuston käyttöä helpottavat muutoksiin ole siksi ollut tarvetta. Kesällä muun muassa Suomen-, ruotsin- ja eng- 1997 sivuston toimintatapaa ja ilmettä lanninkieliset asiahakemistosivut sekä eri- päätettiin kuitenkin uudistaa, ja se tehtiin tyinen ohjesivu, jolla tottumattomille ottamalla kayttöön kehykset (frames). käyttäjille annetaan yksityiskohtaisia neu- Kehykset jakavat TSK:n sivuston käyt- voja sivuston sujuvaa selailua varten. töliittymän 2-3 osaan: kuvaruudun va- TSK päivittää sivustoaan usein, joten semmassa reunassa - TSK:n liikemerkin säännöllinen vierailu ja uutuuksien tarkis- alla - on kolmikielinen otsikkoluettelo, taminen kannattaa. Uusia sivuja otetaan jonka avulla käyttäjä voi helposti edetä kayttöön tuon tuostakin, ja jotkut sivut mieleiseensä aiheeseen. Pääosa näytön ovat jo luonteensa vuoksi vaihtuvasisältöi- pinta-alasta on kuitenkin varattu itse in- siä, esimerkiksi Ajankohtaista sanasto- formaatiolle. työn alalla -sivu.

TSK:n www-sivuston toimintaperiaatetta ja ilmetta on uudistettu ns. kehysten avulla. SUMMARIES

Terminfo's editorial policy Språkbruk 1/94) in a number of languages, but seldom in Russian. To cor- Terminfo's new editor in chief, Olli Ny- rect this defect, Kati Huhtala, a student känen, head of TSK, discusses here the at the University of Tampere, Depart- strengths and weaknesses of Terminfo. ment of Translation Studies, prepared a He does not promise any major changes mini vocabulary of EU nomenclature in in the editorial identity of Terminfo, but Finnish, Swedish, English and Russian wants to follow the path which is shown during the summer of 1997 when she to be correct by reader questionnaires. worked as a trainee at TSK. If you have Terminfo's editorial policy has been comments on the vocabulary, please fairly stable ever since the first issues. contact TSK. The main objective has been to provide readers with practical information on Half a century of vocabularies terminology work and terminology, e.g. in the form of small vocabularies. of technology and commerce In addition to actual terminology, Finland has old traditions of producing Terminfo also deals with the methods special language dictionaries of technol- and tools of terminology work, and re- ogy and commerce. The first "talvitie" ports on important terminology projects dictionaries were published about fifty and publications from the Finnish view- years ago by Tietoteos. Jyrki K. Talvitie point. Moreover, as the membership and Ahti Hytönen, who are responsible publication of TSK, Terminfo also pro- for "talvitie" dictionaries at present, give vides information on TSK's activities and an account of the past decades. services. During the past 45 years, seven titles The idea of publishing and distribu- with a total of 32 editions have been ting Terminfo on the Internet was dis- published in the basic series. Since 1993, cussed with the publisher two years ago. the dictionary databases have also been Time is not, however, ripe for discarding available in electronic format as Kielikone traditional printed paper - it may never Oy has produced electronic versions of be. Nevertheless, Terminfo makes use of the dictionaries. The new medium has the Internet even now: you can find not, however, displaced the old, it has Terminfo on the Internet (http://www. only brought new dimensions. tsk.fi), you can send us feedback by Even though technological develop- e-mail ([email protected]), and you can ment is fairly rapid, the terminology of order Terminfo through the Internet at the old technologies is still needed a long http://www.edita.fi/lehdet/. time after the technologies themselves have been displaced. This is especially EU nomenclature in four true when translating texts dealing with languages old technology. The change from the manual pro- During the past few years, the names of cesses of the 1970's to the present com- the various bodies of the European puter applications has not been easy. In Union have been dealt with in many 1980, Tietoteos attempted to make use publications (cf. Terminfo 1/92 and of the magnetic tape of the English-Finn-

TERMINFO 3/97 ish dictionary to produce a Finnish-Eng- Nordterm publication NQ7: lish dictionary. Even though the process first turned out to be more complicated Terminology and Quality than expected, it was found out later The papers and reports of the Nordterm that the production time of a dictionary days arranged in Iceland in June 1995 had shortened from two years to nine (c.f. Terminfo 2/96) have been collected months in ten years. All in all, Tietoteos in the seventh publication of Nordterm, (who sold its dictionary publishing to Terminologi og kvalitet (Terminology and WSOY in 1994) was the first Finnish quality). You may take a look at the dictionary house to make good use of book at TSK's library, or you can order it the changed working methods brought from Iceland from the following address: about by the computer. From the terminological viewpoint islensk málstö8 the "talvitie" dictionaries are fairly descrip- Aragötu 9 tive. The most important task of the 15-1 0 1 Reykjavik, ISLAND dictionaries is to give the user a compre- tel. +354 552 8530 hensive list of corresponding terminology fax +354 562 2699. with reference to usage. A dictionary can never be perfect, therefore the diction- NTRF Nordic terminological aries of technology and commerce be- - come more extensive and more specific record format from edition to edition. In order to facilitate the exchange of ' terminological material, a number of re- Does informaatioteknologia cord formats have been developed; some refer to tietotekniikka? of these have also been standardised. Seven years ago, the Nordic terminol- The various aspects of data processing ogy centres - Rådet for Teknisk Ter- and data transmission are easily mixed minologi (RTT) in Norway, Tekniska no- up with each other. The same concepts menklaturcentralen (TNC) in Sweden, are often referred to in various terms, and Tekniikan Sanastokeskus (TSK) in and the same word can be interpreted in Finland - decided to develop a model of various ways. For example, our Term their own. As the model was mainly Service is occasionally asked what the meant to be used as the exchange for- difference is between tietotekniikka (in- mat in Nordic CO-operation,it was re- formation technology) and informaatio- ferred to as Nordic Terminological Re- teknologia (information technology), and cord Format, NTRF. From the very begin- what telematiikka (telematics) is all ning, the model was designed to be about. To further complicate things, applicable also outside the Nordic coun- people tend to use these words rather tries, and attention was paid in order not carelessly. to conflict with the SGML standard (ISO This article deals with a few Finnish 8879). The first version of NTRF was terms related to information, data and completed already in the spring of 1991, knowledge on the one hand; and tech- and some new features and modifica- nology and engineering on the other. It tions have been added later on. then goes on to ponder what informa- The technical specification of NTRF tion technology includes, and finally asks was prepared in English, and it is avail- whether the Finnish acronym atk (adp) able from the following address: has become dated. A brief list of relevant terms is also given.

TERMINFO 3/97 26 Rådet for Teknisk Terminologi (RTT) All comments on the vocabularies Postboks 41 Blindern and suggestions for terms to be included N-03 13 Oslo are welcome; the contact information is NORGE given on page 23. tel. +47 231 9 8040 The vocabulary is available from fax +4723198041 Stakes; please contact e-mail [email protected]. Paula Finnberg tel. +358 9 3967 2243 Sta kes voca bularies fax +358 9 3967 2459. The Finnish National Research and Devel- TSK's Web site modified opment Centre for Welfare and Health (Stakes) has carried out terminology TSK's Web pages (http://www.tsk.fi) work in CO-operationwith TSK for several were introduced last autumn with the years. aim of providing Internet users with prac- The first vocabulary of the Stakes tical information on present terminology series Instructions and classifications was work and its results. published in the summer of 1997. It The feedback has been mostly posi- comprises two parts: Customer and Pa- tive and major changes have not been tient Document Vocabulary with 148 necessary. In the summer of 1997, how- concepts and Quality Vocabulary with 22 ever, it was decided that page layout concepts. In addition to Finnish terms and functioning would be changed by and definitions, both vocabularies give introducing frames. the term equivalents in Swedish and TSK updates the Web pages continu- English, together with a number of con- ously, and it is worth your while to visit cept diagrams. the pages regularly.

TILAUSKORTTI

Kyllä, tilaan TERMINFO-lehden 0 o kestotilauksena hintaan 175 mk TE R M 1 NF vuositilauksena hintaan 190 mk

Kestotilauksena tilattu lehti tulee tilaajalle Maksajan tiedot vuodesta toiseen ilman eri uudistusta. Nimi kunnes tilaaja joko muuttaa sen maara- aikaiseksi tai lopettaa tilauksen. Tilauksen ...... hinta on vuoden alussa voimassa oleva Yrit~s/~hteisö hinta. joka on painettu lehteen. Tilauksen ...... voi keskeyttää ennen tilauskauden loppua Lähiosoite joko puhelimitse tai kirjeellä. Peruutus on ...... tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen Postinumeroja uuden tilausjakson alkamista,Mikäli pe. ruutu8 ei saavu määräaikaan mennessä, ...... laskutetaan tilaajan saarnat lehdet irto- Asiakasnumero Oy Edita Ab numerohintaan sekä peruutuksen aiheut- ...... tamat kulut 30 mk. Tilausehdot löytyvät Päiväys, tilaajan allekirjoitus ja nimen selvennys AIKAKAUS- jokaisesta lehden numerosta. LEHDET Lehden saaja (mikäli eri kuin maksaja) VASTAUS- Nimi TILAUKSET LAHETYS ...... PUHELIMITSE 9800-2599 Yrib's/~hteisö Sopimus (Puhelu on ilmainen.) ...... 00043/1 Lähiosoite INFO 750 FAKSITSE (90) 566 0380 ...... Postinumeroja -toimipaikka 00003 HELSINKI POSTITSE tällä kupongilla ...... (Postimaksun olemme Puhelin maksaneet puolestasi.)

TERMINFO 3/97 27 Tekniikan Sanastokeskus tarjoaa erikois- alojen termistöön, sanastoihin ja sanasto- työhön liittyvää tietoa ja asiantuntijapalve- luja. TSK:n päätoimintamuotoja ovat sanas- toprojektit, termipankki ja termipalvelu.

TSK julkaisee Terminfo-lehden ohella eri- koisalojen sanastoja ja sanaluetteloita. Nämä tallennetaan yleensä myös suora- käyttöiseen termipankkiin TEPAan.

TSK:n kirjastossa on laaja kokoelma eri alojen sanastoja, sanakirjoja, sanastoluonnok- sia ja sanastostandardeja. Kirjasto on avoin- na arkisin klo 8.30-1 6.00.

TSK on perustettu 1974, ja sen jäseninä on yrityksiä, liikelaitoksia, käännöstoimistoja ja aatteellisia yhdistyksiä. TSK tekee tiivistä yhteistyötä sekä jäsenistönsä että muiden sanastotyöstä kiinnostuneiden yhteisöjen kanssa.

TSK:N TOIMISTO JA KIRJASTO: Albertinkatu 23 A 12 001 20 Helsinki puh. (09) 2709 1060 faksi (09) 608 859 sahköposti [email protected] Internet http://www.tsk.fi

Termipalvelu (maksullinen ei-jäsenille) puh. (09) 608 876 faksi (09) 608 859 sahköposti [email protected]