Joulukuu 2008

Suomen Radio- ja TV-selostajat ry Finlands Radio- och TV-reportrar rf The association of fi nnish radio- and TV-Commentators rf

EN RA SUOM DIO-

JA TV-SELOSTAJAT TEBOILIN MAKSUAIKAKORTTIALENNUKSET SRTVS RY:N JÄSENILLE

Oy Teboil Ab tarjoaa Suomen Radio- ja TV-selostajat Ry:n jäsenille Teboilin yksityisen henkilön Maksuaikakorttia seuraavin ehdoin:

Alennukset: Teboil -maksuaikakortilla maksettaessa myönnämme yhdistykseenne kuuluvalle jäsenelle Teboil huoltoaseman tai automaattiaseman (ei koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasem- ia eikä raskaan liikenteen D-automaattiasemia) kulloinkin ostohetkellä olevista hinnoista seuraavat alennukset:

Terra 95E ja 98E -bensiinit ./. 2,2 snt/l HiDiesel Eco -dieselöljy ./. 2,2 snt/l Teboil-voiteluaineet - 10% (alle 10 litran astiat) Teboil-pullokaasu - 5% Alennukset sisältävät ALV:n 22 %.

Laskutus tapahtuu kerran kuukaudessa ja laskun eräpäiväksi voi valita kuukauden 1., 10. tai 20. päivä. Tilinhoitomaksu on 1,35 euroa/lasku ja se veloitetaan vain, jos on laskutettavaa. SRTVS ry:n jäsenen hakiessa Teboilin Maksuaikakorttia hakemuksen kohtaan ”lisätietoja” tulee merkitä ”SRTVS”. Maksuaikakorttihakemuksen saa lähimmältä Teboil huoltamolta tai sen voi tilata osoitteesta hen- nika.pakka@teboil.fi Maksuaikakorttihakemuksen voi täyttää myös netissä www.teboil.fi

Oy Teboil Ab Huoltamoliiketoiminta

Tapani Tanhuanpää, markkinointipäällikkö puh. 040-5086454 SRTVS Jäsenlehti Suomen Radio- ja TV-selostajat ry:n jäsenlehti 12. vuosikerta

Päätoimittaja: 72 Teuvo Laine, Liutuntie 13 E 35, 36240 Kangasala Puh. (03) 364 1085, fax (03) 364 1030, matkapuh. 050-461 9840 vuotta Sähköposti: srtvs@kolumbus.fi

Taitto: Tmi Lehtiapu / Marja Rissanen, Peltotie 3, 33430 Vuo ren taus ta Puh. 0400-733 612, puh./fax (03) 348 6215, sähköposti: lehtiapu@kolumbus.fi

Toimittajat: ◆ Erja Hakkarainen, Vuohtiankatu 26 as 1, 15800 Lahti Matkapuh. 0400 889 677

◆ Juhani Lahti, Jäkäläkuja 13 as 9, 55120 Imatra Jäsenlehti Puh. (05) 472 0046 1/2008 ◆ Ruokatoimittaja Kati Karapalo, Vihiojankatu 2, 33800 Tampere ◆ Musiikkitoimittaja Anita Andersson, Kaskenkaatajantie 5 D 8, 02100 Espoo p. 040-5645423

Painopaikka: Esa Print Oy, Ahertajankatu 19, 33720 Tampere

ISSN 1239-0410

◆ Irtonumeron hinta 5 €

SRTVS:n pankit Sampo 800010-950189, Nordea Helsinki Keski-Töölö 101230-203149

Sisältö

Pääkirjoitus ...... 2 Suomen Radio- ja TV-Selostajat ry on edullinen järjestö jäsenelle ...... 3 Pekka Tiiilikaisen Rahaston tunnustuspalkinnon jakotilaisuus YLEssä 16.10.2008 klo 13. Rahaston puheenjohtajan Kauko-Aatos Leväahon puhe ...... 4 Tampereen Teatterin kevään ensi-illassa ...... 5 Euralainen Kimmo Mattila tuntee harmonikat myös kansainvälisesti ...... 6 Jukka Saarinen musiikin lyömä mies ...... 7 Hasse Walli 60 v. 10.2.2008, Kesyttämätön luovuus ...... 8 Tähdet laulavat Toiviaista ...... 9 Yleisradion perustarkoitus ...... 10 TTT tuo kevääseen ajankohtaisia ja vahvoja ulkomaisia teoksia ...... 11 Teatteriarvostelu: Seitsemän veljestä ...... 13 Liitelomake veroilmoitukseen vuodelta 2008 ...... 14-15 Catering Anssi Lohvansuu, ’’Kahvii ja Pullaa’’ muonitus on osa ohjelmantekoa ...... 16 Radio- ja TV-selostajat: Ohjelmauusintojen määrän kasvu huolestuttaa ...... 17 Kantrin kaipuu ...... 18 Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään – Kantri 2 ALRCD-030 ...... 19 Erikois-Emma Mikko Alatalolle ...... 20 Radiopuolen Free-kopiostokorvaukset haettaana 31.12.2009 mennessä ...... 20 Lehtileike Tauno Judinista...... 21 Kunnallisvaalit ja media ...... 22 Luonnonrauhaa ja uusia elämyksiä Villin Pohjolan kohteissa...... 24 Hempan Pumppu – sillanrakentaja ...... 25 Talvinen elämyskeskus, Häkä – Lähellä sinua ...... 27

Etukansi: Urheilutoimittaja Inka Helenius oli ystävänsä häissä selostajan roolissa.

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 1 Pääkirjoitus EN RA ★ SUOM DIO- ★ ★

JA TV-SELOSTAJAT

Järjestömme toimintavuosi 2008 on lopuillaan. Vuoden aikana on tapahtunut monenlaista. Alkuvuotta siivitti vuosikokouksemme, mikä pidettiin Kopiosto ry:n tiloissa Helsingissä. Kokouksen alustajina oli- vat kansanedustaja Mikko Alatalo, Kopioston tuomari sekä emeritus päätoimittaja Ari Valjakka. Heil- le kaikille kiitos mielenkiintoisesta kokousannista. Keväällä tiedollista antia jatkettiin srtvs- seminaa- rilla uudella Viking xprs-laivalla ja luennoitsijoina toimivat Ari Valjakka, Seppo Nissilä ja Kati Karapa- lo.Tästäkin tapahtumasta tuli kiitosta jäsenistön taholta.Musiikkijaoston tapahtumat Keuruulla ja la- vakauden päättäjäisten yhteydessä syksyllä Ikaalisissa ansaitsevat myös kiitosmaininnan. Näiden ve- täjinä toimineet musiikkijaostomme pj Lasse Finska ja musiikkialan monitoimimies Pentti Teräväinen ovat toiminnallaan osoittaneet, että srtvs-talkoohenki elää ja voi hyvin. Talkoista lämmin kiitos myös Kati Karapalolle ja Tuula Väisäselle. Kangasalan Vehoniemen automuseossa järjestetty kulttuuritapah- tuma antoi arvokkaan lisän tapahtumasarjalle. Päähenkilöinä olivat tapahtumassa Japanin suurlähetti- läs Honda ja hänen puolisonsa. Järjestelyistä huolehti jäsenemme toimittaja-muusikko Heikki Mäen- pää. Syksyllä Pekka Tiilikaisen rahaston tilaisuudessa, rahaston kymmenennen tunnustuspalkinnon sai porilainen toimittaja-opettaja Jouko Färd. Tunnustuspalkinnon ojensi järjestömme kunniapuheenjoh- taja K.A. Leväaho, joka muuten nähtiin Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlissa. Vaikka olihan siellä useita muitakin jäseniämme.Kirjailijajaostomme jäsenten teoksia on ilmestynyt useitakin. Niistä vaan kuulee useinkin vasta jälkikäteen. Erittäin mielenkiintoisena pidän lähes neljän vuosikymmenen Yleisra dion palveluksessa uran tehneen VTT Pentti Kemppaisen teoksen Lähtö tuli. Se on kosketta- va ja kuvastaa nykypäivää. Vaikka virtaa ideoita ja ammattitaitoa on se ei suurelle yhtiölle merkitse mi- tään. Koskettavia tapahtumia vuoden varrella ovat olleet kuolleet jäsenemme. Järjestömme hovikou- luttaja Esko Armas Tommola siirtyi 7.4. 2008 syntymäpaikkakunnallaan Kotkassa rajan taa. Muistelen lämmöllä Eskoa ja niitä lukuisia koulutustilaisuuksia, jossa me srtvs-jäsenet saimme olla mukana. Ke- sällä 2008 tuli myös suruviesti Turun puolesta. Järjestön yhdyshenkilö, pitkäaikainen jäsen Lauri Ruus- kanen oli siirtynyt Kerttunsa luo. Vaikka on vuosia Varsovan retkestämme, muistan elävästi ne hetket, jotka sain olla heidän kanssaan. Koskettava lähihistorian dokumentti saatiin myös syksyllä esityskun- toon. Dokumentti on tehty Simolan risteysaseman pommituksista. Tekijöinä ohjaaja-jäsenemme Teu- vo Leo Niemelä Kirkkonummelta ja ohjaaja Mikko Rainio Vantaalta. Srtvs-hallitus sai nähdä elokuvan 21.11.2008 hotelli Kangasalan hotelli Urussa. Teuvo Leo Niemelällä on äärettömän arvokas kokoelma haastatteluja Mannerheim-ristin ritareista Ylen arkistossa. Nyt kun näitä ritareita on enää kolme elos- sa olisi hyvä saada ohjelmasarja meidän radiokuuntelijoiden kuunneltavaksi.Järjestömme vuoden 2009 uusi jäsenetu Viking-sopimus on myös solmittu. Koodinumeron saa sähköpostin avulla puheenjohtajal- ta. Hyvää Joulua ja menestyksekästä vuotta 2009!

Teuvo Laine puheenjohtaja

SRTVS- seminaarin tauolla osa osanottajista vaihtoi mielipiteitä.

2 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 Suomen Radio- ja TV-Selostajat ry on edullinen järjestö jäsenelle

Suomen Radio- ja TV-Selostajat perustettiin jo vuonna 1936. ihmetteli erästä asiaa. Miten te freet pärjäätte niin pienellä Silloin oli radiotoiminta nuorta ja vaatimukset päästä jär- porukalla kun meidän vakinaista väkeä tarvittiin moninker- jestön jäseneksi korkealla. Piti tehdä vähintään puolentois- tainen määrä. Siihen aikaan Ylen kuvausryhmät olivat to- ta tunnin mittainen urheiluselostus. Joitakin teknisen alu- dellakin isompia henkilömäärältään. Suurissa produktioissa een osaajiakin pääsi mukaan. Sellainen oli srtvs:n 40-luvun toki tarvittiin väkeä. Olin viikon seuraamassa TV2:den Rau- aktiivi Viktor Heikinpoika Raaska. Toiminta ei liikkunut sil- ta-ajan kuvauksia ja vaikka väkeä oli paljon jokaiselle riit- loin ay-tasolla vaan oli enemmän ammatillista kokemusten ti töitä. Myöhemmin kierrätin itseäni MTV:ssä ja Hämeen- vaihtoa ja kerhomuotoista toimintaa. Ay-toiminta tuli mu- linnan paikallistelevisiossa oppiakseni uusia asioita. Vuon- kaan 1970-luvulla. Silloin havaittiin suureksi epäkohdaksi se, na 1988 perustettu Hämeenlinnan paikallistelevisiopoliisi- että esimerkiksi freelance toimittajilla ei ollut omaa työeh- työryhmä opetteli kuvaamisen, editoinnin ja puolentunnin tosopimusta. Tätä asiaa alettiin ponnekkaasti ajaa ja Yleisra- sarjaohjelmanteon käytännön kautta. Sarjaan alkuplanssit dioon saatiinkin ensimmäinen free-sopimus. Jäsenmäärä oli piirtänyt Kari Suomalainen vitsailikin ettemme ymmärtä- noin 100 henkilöä ja siihen aikaan saatiin kokouksiin aina- neet ohjelmanteosta mitään, mutta sen vuoksi ohjelmam- kin viidesosa jäsenistöstä mukaan. Toiminnallisessa mieles- me olivatkin niin suosittuja. Ainakin mainostenmyynti oli sä esimerkiksi kielenhuolto koettiin tärkeäksi asiaksi. Uut- helppoa tähän sarjaan. Siihen aikaan alkoi myös Pitkä lap- ta väkeä kurssitettiin Yleisradioon ja tulijoita haun yhtey- suus harjoitus-elokuvan tekovaihe vapaan sivistystyön puit- dessä oli vaikka kuinka paljon. Mutta entäs sitten kun piti teissa, joten järjestömme oli monessa mukana. ryh tyä Yleisradion avustajaksi niin montako löytyi kurssi- tetuista. Ainakin siitä 40-hengen kurssitetusta löytyi perä- Entäs nyt Selostajat ti yksi henkilö allekirjoittaneen lisäksi. Ehkäpä allekirjoit- taneenkin alkuvaiheen meriittinä oli se, että pääsi silloisen Kymmenisen vuotta sitten vuosikokous teki tärkeän lin- kurssittajan alueellisen toiminnan päällikkö Olavi Viljasen jauksen ajatellen järjestön kehittymistä. Siihen aikaan käy- kuskiksi Hyvinkää Hopealyhtyyn kurssin illanviettotapah- tiin tekijänoikeusoikeudenkäyntiä Helsingin puolessa. Srtvs tumassa. Onnekas sattuma oli myös päästä 70-luvun alus- marssitti Ylen tekniikan henkilöitä todistamaan, että tek- sa Porin alueradion kesätoimittajksi. Siellä oli tarmokas va- niikan osaajakin on luova ihminen ja hänelle pitää suoda kitoimittaja Helmi Neva, joka otti nuoren aloitttelijan sii- osuus tekijänoikeuskakusta, mitä jaettiin eri ammattiryh- piensä suojaan. Siihen aikaan ei vielä päässyt srtvs:n jäse- mien kesken. Kun vuosikokouksessa oli tehty päätös teolli- neksi sillä puolen vuoden sähköisen viestinnän kokemuk- suusliitto-periaatteesta ajatellen jäsenkelpoisuutta jäsenis- sella, mikä on tänäkin päivänä ehtona. Piti olla kesätoimit- tön määrä moninkertaistui. Nyt alkoi olla jäsenenä kaikkia tajan kokemuksen lisäksi pitempiä YlenTänään iltapäivällä niitä osaajia, jotka toimivat radio- ja tv toiminnassa.Tämä ohjelmiin tehtyjä juttuja. Juhani Kolomaisen siirryttyä Sa- asetti uudet vaatimukset yhdistyksen järjestörakenteelle. takunnan kansan palvelukseen, ostin häneltä vietärivetoi- Alettiin perustaa jaostoja. Syntyivät tekninen¨- jaosto, kirjai- sen Paillard-Bolex 16 mm: fi lmikameran ja tästä lähti liik- lija -jaosto, tulevaisuus -jaosto, musiikki-jaosto jne. Näiden keelle kuvanvaihtajan ura. kautta pystytään antamaan palveluja jäsenille. Millä hinnal- la? Kun 10 vuotta sitten jäsenmaksu oli 20 euroa Ylen va- Sekoitus tekniikkaa kinaisille ja 40 euroa muille niin vuonna 2008 jäsenmaksu ja toimittajan työtä on sama. Eli jäsen saa palvelut 30 % edullisemmin kuin 10 vuotta sitten. Näin on infl aatio mennyt eteenpäin. Toimin- Oikeastaan vasta tästä kuvanvaihtajan roolista aukeni tek- taa tehostamalla ja vapaaehtoistyöttä ollaan päästy tähän. nisen osaamisen ymmärrys. Siihen asti oli saanut ”elää her- Toisaalta monena vuonna on hankittu jäsenetuja lisää. Jo roiksi” teknistä puolta ajatellen. Ylen Porin aluetoimituk- Kopiosto -etu tekee 100 euroa. VR-ja matkahuolto eduis- sen äänipuolta hoitava Pertti Harju jopa opasti toimittaja- ta puhumattakaan. Järjestön yhteistyökumppanina on If-va- noviisia myös toimituksellisissa asioissa. Vuosien varrelta kuutus, Sokos-hotellit, Teboil, Viking Line jne. Yhdistyksen tulee mieleen tapauksia, joissa tekniikan ihmiset kertoi- tilasta kertoo paljon se, että säännöllisesti tulee lisää uusia vat, miten toimittaja saattoi tuoda tekniikan osaajalle jou- jäsenhakemuksia, vaikka varsinaista jäsenhankintatyötä ei kon sotkuista materiaalia ja antoi toimeksiannon tee tuos- tehdä. Jäsenyys soveltuu monelle senkin vuoksi, että jäse- ta! Yhtä hyvin tämä päti TV:n puolella kun leikattiin fi lmiä. nyytemme ei rajaa pois sellaista jäsenhakijaa, joka on jäse- 70-80 luvun taiteessa saatiinkin yhdistyksen koulutustilai- nenä jossakin muussa ammattiliitossa.Päinvastoin toimim- suuksiin sellaisia osaajia kuin Kalevi Uusivirta, jotka kädes- me hyvässä yhteistyössä Yhtyneet sopimusten puitteissa tä pitäen opastivat joukkoamme parempaan osaamiseen. useiden ammattiliittojen kanssa. Luovuus ja innostus olivat myös toiminnassa mukana. Kun Matti Finskas tarvitsi Porin raviradalta kilpailukuvaa ja ku- Teuvo Laine vaustornia ei ollut sitä mentiin katsomon katolle kamera puheenjohtaja hampaissa! Porin silloinen aluepäällikkö Toimi Tapanainen Suomen Radio- ja TV-Selostajat ry

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 3 Arvovaltaista kutsuvierasjoukkoa Ylen Isossa pajassa.

Pekka Tiiilikaisen Rahaston tunnustuspalkinnon jakotilaisuus YLEssä 16.10.2008 klo 13. Rahaston puheenjohtajan Kauko-Aatos Leväahon puhe:

Arvoisat läsnäolijat Paavo Noponen, Pekka Tiilikaisen ansioitunut aisapari sai ensimmäisenä tunnustuksen vuonna 1999. Tänään meillä on jo kymmenennen kerran kunnia ja ilo olla Kosti-Heikki Lahti, monipuolinenYLE-selostaja ja yhteis- jakamassa Yleisradion ja Suomen Radio- ja TV-selostajien kunnallinen vaikuttaja Imatralta oli seuraavana vuorossa. yhdessä perustaman Pekka Tiilkaisen Rahaston stipendiä. Ilmo Lounasheimo, urheilun elävä tietolegenda palkittiin Kannustuspalkinnon tarkoituksena on edistää ja korostaa kolmantena. Pekka Tiilikaisen Rahaston tarkoitusperiä eli hyvän suomen- Martti Silvennoinen, kultakurkkuääninen radiohahmo kielen vaalimista sekä selostustaidon ylläpitämistä radio- ja oli neljäs. tv-ohjelmissa. Eero Saarenheimo, monipuolinen kulttuuripersoona ja laaja-alainen tietäjä oli viides. Markus Similä, kaikkialle ehtivä, eläväinen selostaja oli vuorossa kuudentena. Voitto Raatikainen, Pekka Tiilikaisen opeissa kasvanut urheiluselostaja ja -päällikkö oli seitsemäs. Seppo Kannas, urheilun taitolajienkin hallitsija ja kansan- omaistaja, suomenkielen huolellisuutta korostava, nimen- omaan tv-selostaja, oli kahdeksas stipendin saaja. Tauno Äijälän valtakunnallisestikin suuresti arvostettua tietoa ja taitoa muistettiin viime vuonna PT-Rahaston stipendillä.

Nyt olemme päättäneet antaa tämän stipendin miehelle, joka on tehnyt noin neljän vuosikymmenen ajan selostustöitä useallekin medialle ansiokkaasti. Hän on meille kaikille ja eritoten suomalaisille radiokuun- telijoille ja tv-katsojille tuttu kasvo, Jouko Färd Porista. Pekka Tiilikaisen rahaston kymmenes tunnustuspalkinto luovutettiin Jokke on varsinaiselta ammatiltaan opettaja, jossa toi- porilaiselle Joukko Färdille Ylen isossa pajassa (Färdin vieressä K.A. messa Suomen nuoriso on saanut häneltä oppeja ja hyviä Leväaho ja Eero Saarenheimo). käytöstapoja vuosien 1968 - 2004 aikana.

4 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 Jo omassa nuoruudessaan Färd innostui itse harrastamaan jalka- ja jääpalloa sekä jääkiekkoa. Juuri tämä tausta takanaan Färd aloitti vuonna 1969YLEn avustajatehtävät. Ja jatkaa niitä yhäkin. Färd on tehnyt juttuja ja uutisia 26: een eri ohjelmanimikkeeseen, kuten kuukauden urheilija, aamun pulssi, per- jantaipaketti, lomaradio, lauantairastit, otsikko-ohjelmia ym. Myös pitkiä ottelu- selostuksia on kuultu paikallisesti. Jokke Färdin ammattitaitoa on tarvittu myös urheilu-, lasten- ja nuortenohjel- missa, TIP:ssä, liikenne- sekä uutispuolella valtakunnallisesti. Färd oli myös YLEn tv-selosta ja olym- Emeritus-selostaja Paavo Noponen muistelemassa suuria urheilutapahtumia. piakisoissa Moskovassa 1980. Jouko Färd ei vieläkään ole kätkenyt kynttiläänsä vakan alle, sillä hän on yhä suosittu radioääni munaa. Kertoo tilanteet erittäin selvästi lähetyksen alussa valtakunnallisilla palloilukierroksilla. ja lopussa. Jouko Färdin monipuolisuutta kuvaa myös se, että hän on – Kaikkien radioselostajien äiti ja isä - Jokke Färd - on yksi kirjoittanut juttuja lehtiin, kuten Porin Lehti, Porin Sano- Radio Suomen kiekkokierroksen pitkäaikaisimmista ja mat, Uusi Aika, Uusi Suomi, Iltalehti sekä useisiin urheilun parhaimmista selostajista. Färd usein värittää selostuksiaan erikoisjulkaisuihin. näillä heitoillaan “Ässät hyökkää Raumantien puoleiseen Jokken miellyttävää ääntä ja asiantuntemusta on tarvittu päätyyn” ja “kiekko pyörii Porin kaupungin puoleisessa niinikään monissa kuulutushommissa. päädyssä”. Onpa meillä tällä kertaa palkittavana siis selostaja, jonka – Nimenomaan Jouko Färd on kiekkokierroksen paras ansiot ovat todella mittavat. selostaja. Ja lisää kantavuutta tälle toteamukselleni olen poiminut internetistä, jossa kansa puhuu. Että siis näin! Olemme ylpeitä Jouko Färdistä ja siksi sti- pendi hänelle. Näin esimerkiksi: Haluan jälleen kerran tässä yhteydessä kiittää tämän – Jouko Färd on todella PRO. tilaisuuden isäntää Yleisradiota. On meille ja nimenomaan – Juuri Jouko Färdin kielikuvat ovat niitä yksityiskohtia, jotka Pekka Tiilikaisen Rahastolle suuri ilo ja kunnia saada luo- panevat kuuntelemaan häntä. vuttaa tämä stipendin Yleisradion tiloissa. – Jouko Färd on suosikkini. Omat vakiofraasit ja letkautukset, Kiitokset myös Selostajayhdistyksellemme, jonka taloudel- mutta silti hyvin asiapitoinen ja asiallinen selostus. linen tuki on turvannut Rahaston toiminnan jatkuvuuden. – Kyllä Jokke on ihan ehdoton ykkönen. Sillä on oikeesti Kiitokset.

Tampereen Teatterin kevään ensi-illassa

Hullu kuningas tuo näyttämölle vallanhimoisilta ja juonittelevilta prinsseiltä ja poliitikoilta. kuningas Yrjö III:n ja Englannin hovin Ymmällään henkilääkärit etsivät parannuskeinoja oudon sairauden selättämiseksi. Tammikuun 9. päivä Tampereen Teatterin päänäyttämölle Kuninkaan roolissa vierailee Heikki Nousiainen, kunin- nousee ensimmäisenä Pohjoismaissa loistelias ja historialli- gatar Charlottena nähdään Tuija Vuolle ja viisaan tohtori nen Hullu kuningas (The Madness of George III). Windsorin Willisin roolissa Heikki Kinnunen. Muissa rooleissa nähdään linnan vuoden 1788 tapahtumiin perustuva näytelmä on mm. Arttu Ratinen, Pekka Laiho, Jukka Leisti, Turkka Masto- johtavan englantilaisen näytelmäkirjailija Alan Bennettin mäki, Mikko Hänninen, Saija Aartela, Tom Lindholm, Mikko elokuvanakin nähty mestariteos, jossa on dramaattista Majanlahti Risto Korhonen, Ville Majamaa ja Hanna Julin. voimaa ja viisautta sekä poikkeuksellista huumoria ja syvää Näytelmän on suomentanut Salme Sainio. Ohjauksesta inhimillistä lämpöä. vastaa Tampereen Teatterin pääohjaaja Mikko Viherjuuri, Hänen Majesteettinsa kuningas Yrjö III on aina ollut joka luotsaa kolmenkymmenen näyttelijän ja avustajan hieman omituinen, mutta nyt hän hovin kauhuksi käyttäytyy joukkoa. Näyttävästä lavastuksesta vastaa Marjatta Kuivasto, kuin mielipuoli. Uskollinen kuningatar Charlotte seuraa ja hohdokkaat historialliset puvut ovat pukusuunnittelija levottomana sairaan miehensä toimia ja yrittää suojella tätä Maiju Veijalaisen käsialaa.

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 5 Euralainen Kimmo Mattila tuntee harmonikat myös kansainvälisesti

Euran kirkonkylästä lähtöisin oleva Instituutin johtaja ja Musiikin Maisteri Kimmo Mattila astui nuorena miehenä suuriin saappaisiin lähtiessään luotsaamaan maamme harmonikka Instituuttia Ikaalisissa. Edelleen työ tuo joka päivä uutta ja mielenkiintoista tullessaan euralaiselle Mattilalle. Paljasjalkainen euralainen Kimmo Mattila on kotoisin Euran kirkonkylänmäestä rautatien ja Rauma – Lauttaky- lätien kulmasta. Koulu tuli käytyä Eurassa, ylioppilaaksi hän pääsi Eurassa -78.n. Armeijan käynnin jälkeen hän pääsi opiskelemaan Sibelius Akatemiaan klassista harmonikkaa solistiselle linjalle. Kimmo Mattila kertoo että nuorukaisena soitin har- monikkaa Jannen Pelimanneissa jossa soittivat myös Ahti Laine ja Jussi Lammela. Sekä Arvi Pohjalaisen johtamassa nuorisosoittokunnassa nokkahuilua ja käyrätorvea, vuo- sia. 1974 voitin nuorten pelimannimestaruuden sekä poh joismaisenmestaruuden, joka käytiin Ruotsissa. Se oli euralaisen koulupojan näkökulmasta tärkeä merkkipaalu järjestetään jo 35 -kerran tänä vuonna 26.6-1.7. Kultainen elämässä, antoi uskoa että tästä voi tulla jotain muutakin Harmonikka kilpailu oli järjestyksessään nyt 25 -kerran ja kuin pelkkäharrastus. Hopeinen Harmonikka kilpailu alle 10 -vuotiaille 22 -ker- Seitsemänkymmentäluvun puolivälissä voimakas kehitys ran. Kolmatta kertaa järjestettävä kansainvälinen Primus oli se että Sibelius Akatemiassa otettiin harmonikka oppiai- Ikaalinen kilpailu on Kimmo Mattilan idea. Siihen osallistuu neeksi, se oli silloin aika mullistava juttu, sanoo Mattila. Lukion kilpailijoita 8.sta eri maasta. Harmonikka Instituutti pitää päätyttyä tarjoutui tilaisuus hakeutua ihan ensimmäistenjou- sisällään runsaat 400 artikkelia opetuskäyttöön tarkoitettua kossa Sibelius Akatemiaan. Kun sitten pääsin opiskelemaan nimikettä, lisäksi nuotteja, äänitteitä, nauhoitteitta ja muuta ja vielä ainoana hakijana otettiin sisään opiskelijaksi, samalla materiaalia. Mattila itse on tehnyt myös opetusmateriaalia, sitten aukesi ura sitä tietä, juttelee Kimmo Mattila. 3 -osaisen harmonikan ABC:n kirja sarjan. Kun, opinnot päättyivät Helsingissä -85/-86 vaiheessa Suomen Harmonikkaliitossa jäseniä on runsaat 5000 ja tuli muutto Ikaalisiin. Tänne oli perustettu muutama vuosi liitto julkaisee 4 -kertaa vuodessa ilmestyvää Hanurileh- aiemmin Harmonikka Instituutti joka nautti jo silloin ope- teä. tusministeriön tukea. Samaan aikaan haettiin Instituutille Kimmo Mattila valittiin juuri Kansainvälisen Harmonik- johtajaa, hain paikkaa ja sain myös sen. Samalla tiellä ollaan kaliiton CIA:n pääsihteeriksi, Viimevuonna tämä liitto sai edelleen, nyt kun parinkymmenen vuoden takaista asiaa myös kotipaikakseen Suomen ja Ikaalisen, liiton arkisto ajattelee, olin silloin aika nuori noviisi ja tuli silloin astuttua siirrettiin samalla Itävallasta Suomeen. CIA eli Confédéra- aika isoihin saappaisiin muistelee Kimmo Mattila tehtävän- tion Internationale des Accordéonistes, on perustettu jo sä valintaa. En ole missään vaiheessa kuitenkaan katunut 1935 Pariisissa. Liiton hallituksessa istuu seitsemän eri- valintaani jatkaa Mattila. maan edustajaa, Uudestaseelannista, Venäjältä, Englannista, Mattilan johtamaan kokonaisuuteen kuuluu Suomen Ranskasta, Slovakiasta ja Itävallasta ja pääsihteerinä Kimmo Harmonikkaliitto, Sata-Häme Soi festivaali sekä Suomen Mattila Suomesta. Harmonikkainstituutti. Sata-Häme Soi festivaali on se mikä tästä kokonaisuudesta on se suurin ja näkyvin osa. Tapahtuma Lasse Finska

Osoitteen muutokset sähköpostilla osoitteeseen [email protected]

tai tekstiviestillä kännykkään 050-461 9840

6 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 Jukka Saarinen musiikin lyömä mies

Syntyjään Punkalaitumelainen mutta nykyään Vampulassa mm. hengellisiin lauluihin sekä laulelmiin ja puhuttelevia asuva sanomalehtimies on harrastanut musiikin sanoittamista lauluntekstejä on myös syntynyt. Hän on myös tehnyt paljon nuoruudestaan lähtien. Päätyönään Turun Sanomissa osas- yhteistyötä mm. Turkulaisen Lääkäriasema Pulssin johtavan topäällikkönä toimiva mies on ehtinyt olemaan monessa lääkärin Sakari Alhopuron puolison Liisa Alhopuron kanssa, mu kana, varsinkin musiikin saralla. Koulun ja armeijan jälkeen heillä on valmiina kaksikymmentä kappaletta ja tällä hetkellä hän asettui Huittisiin, varusmiespalvelustaan suorittaessaan kappaleet etsivät esittäjää niille. He ovat viimevuonna osal- hän pyrki Tampereen yliopistoon tiedotusoppia lukemaan listuneet Suomen Euroviisujen sävellyskilpailuun yhteisellä mutta ei ensimmäisellä hakukerralla tärpännyt. Lauttakylä kappaleellakin. Ensivuoden Suomen Euroviisuihin on alka- lehdestä löytyi kesätoimittajan paikka ja kaksi vuotta kuluikin nut itämään idea uudenlaisesta kappaleesta. Köyliöläisen Huittisissa, ja sille tielle hän sitten jäi. Myöhemmin Jukka Vesa Alaren kanssa on ollut paljon yhteisiä projekteja mm. Saarinen toimi myös Lauttakylä lehden, päätoimittajana. joululauluja ja muutakin musiikkia on syntynyt Alaren koti Jo koulussa tuli kirjoiteltua runoja ns. pöytälaatikkoon, studiossa. lukiossa hän piirsi miehen stetsonhattu päässä johon hän Vuosien varrella aina tuolta vuodesta 1991 on osallistuttu piirsi lapun jossa luki press, se oli viite tulevaan ammattiin Seinäjoen uusien tangojen sävellys ja sanoituskilpailuun. lehtimiehenä. Nykyinen työ osastopäällikkönä ja siihen Jälleen ollaan mukana kymmenen loppukilpailuun päässeen kuu luu mm. lauantai Extra -liitteen toimittaminen sekä tangon joukossa. Tämä uusi tango Enkelin kosketus, sen on päivittäin kaksi päivänajassa sivuja sekä viihde artikkelien säveltänyt Jarkko Salmi Aurasta. Kappale on suurelle orkes- tekeminen. Lisäksi samaan konserniin kuuluvan Turku TV: terille tehty ja naissolistille ehkä sopivin. Kappale syntyi vain hen musiikkiohjelmien tekeminen silloin, tällöin. kahta päivää ennen kun työt piti luovuttaa raadille, Jarkko Nuorenamiehenä hän perusti perheen Huittisiin ja vuon- Salmi soitti ja kertoi nyt tulee tangoa tekisitkö sanat ja na -97 tuli muutto Helena vaimon kanssa Vampulaan josta niin aloin tekemään työtä käskettyä ja ehdimme saamaan he ostivat 1900 luvun alussa rakennetun maalaistalon. Sitä kappaleen valmiiksi. kunnostaessa on jo vierähtänyt kymmenkunta vuotta ja Jukka Saarinen kertookin että nyt on mukava katsoa kättensä Romaani on tekeillä sekä työnsä jälkeä. Talo on käyty perustuksiaan myöten läpi talousrakennusta myöten. Silti kuitenkin riittää vielä vuosik si Jukka Saarinen on varsin tuottelias mies. Hän on kirjoittanut nikkaroitavaa sillä pikkuhiljaa laitetaan loput kolme huonetta myös runoja, antologioita joita on kirjoitettu Huittislaiseen ja sauna kuntoon, seuraavana on vuorossa salin laittaminen kirjallisuus seura Skriptumiin. Arkki kustantamo on julkais- kakluuneineen kaikkineen. Ulkona on lisäksi vielä pihan sut hänen runojaan joita Saarinen kirjoitti jouluiseen laittamista sekä holvikellarin rakentaminen edessäpäin. ta ri na julkaisuun, muutama vuosi sitten. Nyt on työn alla suorasanainen romaani joka on puolessavälissä. Kirjoitan Sanoittaminen vie osan vapaa-ajasta romaania pikkuhiljaa kunhan muilta harrastuksiltani ehdin, kertoo Jukka. Jukka Saarinen tapasi nuorena miehenä Kauvatsalaisen Nuorempana harrastin urheilua, 100:n ja 200:n sileää Jus si Syrjälän jonka kappaleeseen Tuuli hiuksillain hän teki tuli juostua, mutta koulussa perustettiin orkesteri ja se sanat, siitä syntyikin mukava kappale ja tuli myös tunnetuksi vei lupaavan urheilijan mennessään. Nykyään kuljen paljon aikoinaan. Paljon muutakin yhteistyötä Jussin kanssa tullut metsässä 17 -hehtaarin metsä antaa paljon ja siellä samoil- tehtyä. Siitä oikeastaan tämä tekstien teko lähti, kertoo lessa unohtuvat monet arkiset asiat ja sieltä ammennan Jukka. Vuonna 1991 hän sanoitti, Ulvilalaisen Eero Hulkon paljon uusia ideoita. Harrastuksiin kuuluu tietysti talon tangon Rannalla tuulee ja se tuli Seinäjoella tangosävellys kun nostaminen, hyvien ystävien kanssa tulee kerran kesäs sä ja sanoituskilpailussa kolmannelle sijalle. Vuonna 1993 Juk ka pyöräiltyä Pyhäjärvi ympäri. Myös Punkalaitumen Särkässä Saarinen sanoitti Katri Helenalle kappaleen Tule luo jolla ainakin kerran kesässä tulee käytyä tansseissa. Olen myös Suomi osallistui Euroviisuihin. mieltynyt ruuanlaittoon kesäisin ulkona, rosvopaistia ja Tekstejä on syntynyt kymmenittäin maamme eturivin kesä herkkujen krillausta ystävien parissa tulee harrastettua. solisteille kuten, Rainer Frimanille, Lea Lavenille, Matille& Kesäloman alkajaisiksi levitin kaksi kuormaa hiekkaa pihaan Tepolle, Heidi Kyrölle, Arto Nuotiolle, Kristiina Mäelle joten lapiohommilla tulo loma aloitettua. sekä Tangokuningas Kari Piiroselle. Piiroselle Jukka Saari- Loman aikana tulee tietysti poikettua Seinäjoen Tango- nen sanoitti kappaleen Satakieli laulaa johon Eero Hulkko markkinoilla joka katkaisee hieman lomanviettoa työn teki säveleen. Tämä kappale tehtiin silloiselle Harjavallassa mer keissä. Myös Porin Jazzeilla käydään vaimon kanssa, toimineelle paikallisradio Satakielelle tunnus kappaleeksi. mutta se on jo sitten lomalla oloa kuitenkin. Hän on myös sanoittanut useita kappaleita Elina Nurmo- rannalle jatkaa Saarinen. Jukka Saarinen kertoo että hän ei tee pelkästään tango ja iskelmä sanoituksia vaan niitä syntyy Lasse Finska

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 7 Hasse Walli 60 v. 10.2.2008 Kesyttämätön luovuus

1960-luvun alussa rock eli välivaihetta, jossa alkuperäinen – Vuosien myötä taidot ovat karttuneet ja olenkin luon- rock´n roll popularisoitiin ja kilttejä kotipoikia saateltiin lau- nehtinut itseäni ikuiseksi opiskelijaksi. Osaamiseni on eri lamaan balladejaan tyllihameisille teinitytöille. Vaikka pop´n tyylilajien yhteenlaskettu summa. Musiikkini on yhdistel- roll valloitti valtaväestön sydämiä, oli rautalankamusiikki mä ympäröivästä maailmasta ja omasta mielestäni. Kaikki myös löytänyt oman kohdeyleisönsä. Kun brittiläinen Sha- heijastuu oman sielunliikkeiden kautta. Yleisölle esiintyes- dows -yhtye teki läpimurtonsa, oli rautalankamusiikin val- sä haluan sulautua heihin ja saada aikaan toimivan vuoro- lankumous valmis. Elettiin kitaramusiikin kulta-aikaa. vaikutussuhteen, kertoo Walli. Oli vuosi 1962 ja siihen mennessä 14-vuotias Hannes ”Hasse” Walli oli jo kokenut rumpali, mutta omatekemis- Jäljittelemätöntä osaamista tä lankkukitaroista lähtenyt innostus ja sähköisen värinän sointi sai hänet siirtymään kitaran varteen. Aika oli kypsä Walli on pyörittänyt omaa studiota vuodesta 2000 ja vaik- perustaa bändi ja The Islanders koottiin yhteistyössä 13- ka indie alana on vaikeutunut nykypäivän pinnallisessa maa- vuotiaan Pepe Willbergin kanssa. Aikaa mukaillen kitara- ilmassa, hän ei aio luopua itsenäisyydestään. Vuonna 2008 soundi dominoi yhtyeen musiikkia. Walli täyttää 60-vuotta ja jäljittelemättömät kitarasoun- Taiteilijaperheeseen syntynyt Walli oli tottunut elämään dit tulevat valtaamaan Suomen. Juhlavuosi tulee olemaan musiikin keskellä ja oli saanut jo geeneissään rohkeuden muutenkin toiminnantäyteinen ja keikkoja on luvassa ym- taiteen tekemiseen. Vuonna 1966 Walli liittyi Jormas-yh- päri vuoden. Keväällä ilmestyy uusia julkaisuja (muun mu- tyeeseen ja sitä seurasi vuonna 1967 Blues Section, jossa assa Asamaan CD ja Live DVD), mutta myös kellarin kät- lopullinen musiikillinen läpimurto tapahtui Clapton-Hen- köistä löydettyjä, ennen julkaisemattomia biisejä on koot- drix -hengessä. Moni tuli häntä katsomaan ja siinä joukos- tu yksiin kansiin. sa oli muun muassa Jukka Tolonen ja nuori Albert Järvi- – Ihailen muusikoita, jotka vain paranevat iän myötä. Sitä nen, joka on sanonut Wallin olevan hänen kitarasointu- osaa tässä iässä jo huomattavasti enemmän kuin nuorem- jensa oppi-isä. pana. Nyt olen saavuttanut oman soittotyylin ja soundin 1970-luvun alussa Wallilla oli mahdollisuus pitäytyä mu- ja voin sanoa, ettei sitä kukaan osaa kopioida. Haluan kui- siikin opettamisessa ja olla turvallisesti studiomuusikkona. tenkin vielä luoda uusia synteesejä rythm´n bluesin, jazzin, Hän ei kuitenkaan halunnut luopua luovuudestaan vaan teki soulin sekä afrikkalaisen rytmiikan avulla. Ja joskus tulevai- hypyn tuntemattomaan. Hän keskittyi siihen missä tunsi ole- suudessa olisi mukava työskennellä myös Jimi Hendrixin vansa omimmillaan ja meloi vasten kaupallista valtavirtaa. rumpalin, Buddy Milesin kanssa, kertoilee Walli. – Minun piti luopua päiväpalkastani ja sen uhrauksen olin Ulkomaat siis kutsuvat Wallia kaikkine mahdollisuuksi- valmis tekemään luovuuden alttarilla. Tiedän sen aina olleen neen ja hän haluaakin esiintyä paikoissa, joissa ei ole ollut oikea ratkaisu. Olen aina välttänyt karikoita, jotka voisivat aikaisemmin. Uudet esiintymispaikat ulkomailla, kontaktien rajoittaa luovuuttani, kertoo Walli. luominen ja ihan matkustaminen muuten vaan, siintävät ho- risontissa. Internetin tuomat nopeat ja suoremmat kontak- Maailmanmusiikin suurmies tit auttavat luomaan laajempia suhdeverkkoja ja löytämään uusia kykyjä. Ehkä myös uusi kokoonpano on luvassa. Wal- Vuonna 1974 Walli oli perustamassa uraauurtavaa yhtyet- lilla on siis vielä paljon annettavaa, vaikka hän on nyt jo saa- tä nimeltä Piirpauke. Piirpauke oli ensimmäinen suomalai- vuttanut statuksen aikamme elävänä kitaralegendana. nen yhtye, joka ulotti rajansa maailmanmusiikin reunoille ja – Asenteeni elämään on positiivinen. Pitää elää täysillä ja valloitti yleisöä myös ulkomailla. Wallille musiikillinen laaja- omata määrättyä rohkeutta tarttua asioihin, mutta myös alaisuus oli tärkeää ja vuonna 1977 hän alkoi opiskella niin rohkeutta pitää itsestään huolta. Pitää uskaltaa rikkoa ra- jamaicalaista-, kuubalaista- kuin afrikkalaistakin musiikkia. joja ja olla luova. Miten muuten taideala voi koskaan kehit- Vuodesta 1982 lähtien hän vietti aikaansa Senegalissa, tyä? Itse haluan löytää harmonian menneisyys – nykyisyys Länsi-Afrikassa, opiskellen eri tyylisuuntia ja soittaen pai- – tulevaisuus -akselilta. Tämän tasapainon hyödyntäminen kallisten muusikoiden kanssa. Tässäkin tapauksessa hän oli on eduksi varsinkin vaikeina aikoina, koska milloinkaan ei uranuurtaja, koska hän oli ensimmäinen joka toi modernin tiedä mitä nurkan takana odottaa, pohtii Walli. afrikkalaisen musiikin, mbalaxin, Suomeen ja Viroon. Hasse Walli & Asamaan perustettiin ja hän sekä kahdeksan sene- Teksti: galilaista muusikkoa kiersivät vuosien 1988-1992 välisenä PTPromotion aikana ympäri Suomea ja Ruotsia. Riikka Havukainen Hendrixin perintöön Walli palasi vuonna 1993 Power Tri- ollaan. Veri veti häntä kuitenkin takaisin Senegaliin sekä af- Lisätiedot: rikkalaisten rytmien pariin ja niinpä vuonna 2002 hän pa- PTPromotion lasi Länsi-Afrikkaan ja puhalsi uuden hengen Hasse Wal- Pia Temisevä Tom Kaijasilta li & Asamaan -ryhmään. Myös vuosien yhteistyöllä Steve 0400 – 622 263 050 – 587 1798 Webbin kanssa on ollut merkittävä vaikutus Wallin uraan. [email protected] [email protected]

8 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 Tähdet laulavat Toiviaista

Sanoittaja: pale, Anne Mattila, Rainer Friman, Eija Kantola, Jari Sillan- Keravalaistunut euralaissyntyinen iskelmäsanoittaja Jorma pää, Tarja Lunnas, Marion, Tomi Markkola, Souvarit, Solis- Toiviainen on tuhansien tekstien mies. Hän kuuluu eittämättä tiyhtye Suomi sekä ne sadat muut maamme eturivin so- maamme suuriin iskelmälyyrikoihimme. listit ja yhtyeet. Jorma Toiviainen kasvoi ja kävi koulunsa Eurassa, yliop- Raumalaisen säveltäjä Jukka Koiviston kanssa on synty- pilaslakki painettiin päähän 1968. Nuori ylioppilas suuntasi nyt lähes 200 levytettyä laulua. Säkyläläislähtöisen Mika Toi- opiskelemaan Teknilliseen Korkeakouluun Espoon Otanie- vasen ja harjavaltalaislähtöisen Simo Laihon kanssa on syn- meen. Työpaikka löytyi VR-rata Oy.stä joka toi leivän elä- tynyt monia hittejä. Toiviainen tekee edelleen myös tekste- mään yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Kymmenen vuot- jä muidenkin maamme eturivin säveltäjien säveliin. ta sitten hän otti uuden suunnan elämäänsä ja ryhtyi koko- Vuonna 2004 Jorma Toiviainen sai arvostetun Juha Vai- päivätoimiseksi sanoittajaksi. Jorma Toiviaisen tekstejä lau- nio palkinnon. Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailus- lavat maamme tunnetuimmat solistit. Syksyllä tuli täyteen sa on voitto tullut kaikkiaan yhdeksän kertaa, joista kak- kolmekymmentä vuotta sanoitusten parissa sekä 1000 en- si on kaksoisvoittoa. Lisäksi kaksi kertaa on tullut kolmas silevytettyä tekstiä. Teoston kirjoista Toiviaiselta löytyy run- sija Seinäjoelta. Tunnetuimmat tangot ovat Eija Kantola -93 saat 2000 kappaletta. Yön kuningatar, tässä sävel on säkyläläislähtöisen Mika Toi- Jo nuoruudessa tuli tehtyä erilaisia tekstiväännöksiä, sel- vasen. Kuten Sauli Lehtonen Mun aika mennä on -95, täs- laisista tämä varmaan sai alkunsa, kertoo Jorma Toiviainen. sä myös Toivasen sävel. Euralaislähtöinen Jorma Toiviainen Läpimurtokappaleenaan hän pitää Paula Koivuniemen Kap- kuuluu eittämättä suurten taiteilijoiden Reino Helismaan, teeni Aika sanoitusta vuodelta -78. Tämän jälkeen alkoikin Toivo Kärjen sekä Vexi Salmen joukkoon. olla kysyntää sanoittajana levy-yhtiöistä. Toiviaisen teks- tejä ovat levyttäneet mm. Paula Koivuniemi, Jamppa Tuo- minen, Lea Laven, Matti Esko, Kari Tapio, Kirka, Reijo Tai- Lasse Finska

Selostajain Lompakkojäsenkortti liiton lehti täydentää Otamme vastaan tilauksia avustaja- nahasta tehdystä moniosaisesta lompakko- verkostoaan jäsenkortista. Lompakkoon soveltuvat hyvin luottokortit, Mikäli olet kiinnostunut maam me koko SRTVS:n kortin kokoinen. vanhimman sähköisen viestinnän järjestön lehden avustamisesta soittele pu heen joh ta ja Koe-erän hinta on 15 €/kpl. Tilauksia ottaa Teuvo Lai neel le, puh. 050-461 9840 tai meilaa vastaan puheenjohtaja Teuvo Laine, srtvs@kolumbus.fi puh. 050-461 9840 tai srtvs@kolumbus.fi

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 9 Yleisradion perustarkoitus

Kun luen selostuksia käynnissä olevasta Ylen organi- rakentaa työntekijöitä innostava ja heidän luovien saatiouudistuksesta saan sellaisen vaikutelman, että kykyjensä hyödyntämiselle myönteinen yhteistyön Ylen perustarkoituksena on tuottaa hallintoa eikä ilmapiiri. ohjelmia. Näyttää siltä kuin Ylessä vain kudottaisiin En minäkään tiedä, miten se täsmälleen tehtäisiin. organisaatiolaatikoiden verkkoa, annettaisiin vanhoille Tus kin pa se pelkällä johtamisella onnistuu, olipa Ylen laatikoille uusia nimityksiä ja sijoiteltaisiin niihin milloin hallituksella, hallintoneuvostolla ja johdolla vaikka millaisiakin päälliköitä. miten ”yhteinen tahtotila ja näkemys siitä, minne Voihan olla, että jotain on mennyt ohi silmieni, kun mennään” (HS 29.3.). Onhan se hyvä jos herrat tietävät, en ole nähnyt selvityksiä siitä, miten Yle aikoo jatkossa minne ovat menossa, mutta kysymys onkin siitä, miten hoitaa esim. työntekijöidensä rekrytoinnin ja aikooko he aikovat saada joukot mukaansa. se palkata johonkin suppeaan alaan lokeroituvia pu heensuoltajia vai laajan yleissivistyksen omaavia hyvin koulutettuja ohjelmantekijöitä. Myöskään en Kai R. Lehtonen FT ole nähnyt selvityksiä siitä, millä tavalla taloon aiotaan Ylessä 1979-1993

SRTVS-jäsen Heikki Mäenpää esitteli Japanin lähettilälle Hitoshi Hondalle ja hänen puolisolleen Kangasalan kulttuuria. (Taustalla Suomen instituutin johtaja Heikki Mäkipää.)

10 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 tuo kevääseen ajankohtaisia ja vahvoja ulkomaisia teoksia

missuhdekomedia, jossa kahden pojan tappelua seuraa- va vanhempien sovintoyritys menee pahasti pieleen. Vi- han jumalassa rooleissa ovat Reidar Palmgren, Miia Selin, Helena Rängman ja Jari Ahola, ohjaus on Pentti Kotkanie- men. Ensi-ilta on 12.3. Monet katsojista muistanevat TTT: n edellisen Rezan näytelmän Taide, joka oli teatteritapaus koko Euroopassa. Ohjelmistossa jatkavat keväällä Vuonna 85, Seitsemän veljestä ja Herrasmieshuijarit Suurella näyttämöllä, Luo- lamies, Lukkosulaa ja lumpeenkukkia ja Kultainen vasik- ka Vanhalla päänäyttämöllä sekä Yksiöön en Äitee ota ja

Kuva: Petri Kovalainen / kuvankäsittely Anne Sillanaukee. / kuvankäsittely Kovalainen Petri Kuva: Paniikki Kellariteatterissa. Tänä syksynä ensi-iltaan tulevat vielä naisen elämäs- tä kertovat Tell Me On a Sunday ja Särkynyt malja. Yhden naisen pop-musikaalin Tell Me On a Sunday suomenkielinen kantaesitys on 20.11.2008 Vanhalla päänäyttämöllä. Andrew Lloyd Webberin koko illan musikaalissa nainen matkaa etsimään unelmiaan ja elä- mänsä rakkautta suurkaupungista. Roolissa on Petra Karjalainen ja ohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen, koreogra- Reviisori. fi na Mikko Ahti ja 5-henkisen pop-kvintetin kapellimestari- Kuvassa Lari Halme (vas) ja Ola Tuominen. na Eeva Kontu. Merja Repon kirjoittama ja ohjaama Särky- nyt malja saa kantaesityksensä 14.10.2008 Kellariteatteris- sa. Se on kertomus naisesta, joka repii itsensä irti julmasta Suurella näyttämöllä kauden avaa Gogolin avioliitosta. Musiikin säveltää Eeva Kontu. Useissa rooleis- klassikkokomedia Reviisori sa nähdään Minna Hokkanen ja Petra Karjalainen.

Tampereen Työväen Teatterin ensi kevät on vahvojen REVIISORI ulkomaisten tekstien juhlaa. Tulossa on kaikkiaan neljä en- si-iltaa. Suomen eturivin ohjaajiin kuuluva, palkittu Sirkku Komedia Peltola sovittaa ja ohjaa Nikolai Gogolin virkamiehiä irvai- Ensi-ilta 21.1.2009 Suurella näyttämöllä levan komediaklassikon Reviisori Suurelle näyttämölle. Roo leissa vierailijat Lari Halme, Ola Tuominen ja Esa Lat- Nikolai Gogolin 1800-luvulla kirjoittaman, tunnetun klassi- va-Äijö sekä mittava joukko TTT:n näyttelijöitä, kuten kon ihmiskuvat eivät ole kaikessa koomisuudessaan menet- Mika Honkanen, Tuire Salenius ja Kaisa Mattila. Ensi-ilta on täneet tenhoaan. Järjestelmät vaihtuvat niin Venäjällä kuin 21.1. Tarinoiden voimaa ja taiteilijan vastuuta käsittelevä, muuallakin, mutta pelko virkapaikkojen menettämisestä pirullisen hauska Tyynymies - The Pillowman esitetään TTT: tuntuu säilyvän yhtä lailla kuin mielistely, korruptio, byrok- ssä suomeksi ja englanniksi. Näytelmän suomenkielinen ratia ja joukossa tiivistynyt tyhmyys, usko, valhe, toteaa ko- ensi-ilta on 17.3. ja englanninkielinen ensi-ilta 26.3. Vanhalla median sovittaja ja ohjaaja Sirkku Peltola. Lukuisia palkintoja päänäyttämöllä. Ohjaus on Mikko Kannisen ja roolissa on saanut Peltola palkittiin jälleen tänään, kun hän vastaanotti Riku Suokas sekä Näty:n näyttelijäopiskelijoita. Näytelmä Tampereen kaupungin palkinnon. tuotetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston näyttelijäntyön Reviisorissa paljastetuksi joutuvat piskuisen siperialaisen laitoksen ja Tutkivan teatterityönkeskuksen kanssa. kaupungin virkamiehet. He kuulevat, että reviisori on tullut Kellariteatterin kotimaisen ohjelmiston seuraksi saadaan yllätystarkastukselle. Mutta kuka tämä reviisori oikein on? eurooppalaista uutta komediaa. Niin helppoa on rakkaus Majatalosta löytyy tyhjäntoimittaja Hlestakov, joka saa yl- (Så enkel är kärleken) on vakavikkona pidetyn ruotsalaisd- lättävän ylennyksen. Hännystelyn, mielistelyn ja juonittelun ramaatikon Lars Norénin rujon komediallinen avioliitto- kohteeksi joutuva Hlestakov tulee paljastaneeksi kaupungin draama, jossa näyttämölle nousevat aidon elämän aviopa- virkamiesten korruption ja suoranaiset valheet. rit Jaana Oravisto ja Pentti Helin sekä Heidi Kiviharju ja Reviisorissa rooleissa ovat vierailijat Lari Halme, Ola Tuo- Sa muli Muje. Suomen kantaesityksensä 16.1. saavan näy- minen ja Esa Latva-Äijö, sekä TTT:n Mika Honkanen, Tui- telmän ohjaa Pasi Lampela. Vihan jumala (Le dieu du car- re Salenius, Kaisa Mattila, Auvo Vihro, Harri Rantanen, Ant- nage) on kiitetyn Yasmina Rezan uusi, älykäs ja hävytön ih- ti Seppä, Janne Kallioniemi, Jyrki Mänttäri, Vesa Kietäväinen,

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 11

Teija Auvinen, Minna Hokkanen, Soili Markkanen, Jari Lep- NIIN HELPPOA ON RAKKAUS pänen sekä Timo Saari. Visuaalisesta ilmeestä vastaavat la- vastaja Hannu Lindholm, pukusuunnittelija Marjaana Mu- (Så enkel är kärleken) tanen ja valosuunnittelija Timo Alhanen. Avioliittodraama, joka ei suostu jäämään näyttämölle Suomen kantaesitys 16.1.2009 Kellariteatterissa

TYYNYMIES – THE PILLOWMAN Näyttelijäpariskunta Robert (Pentti Helin) ja Alma (Jaana Oravisto) ovat juuri esittäneet pääparia Edward Albeen Karmiva tarina aikuisille legendaarisessa klassikossa Kuka pelkää Virginia Woolfi a, ja Suomenkielinen ensi-ilta 17.3.2009 ja nyt heidän olisi tarkoitus juhlia ensi-iltaa ystäväpariskuntansa englanninkielinen ensi-ilta 26.3. (Heidi Kiviharju ja Samuli Muje) kanssa. Avioliittodraama Vanhalla päänäyttämöllä ei kuitenkaan suostu jäämään näyttämölle, vaan puhkeaa uudestaan kulissien takana, täynnä tunnistettavaa tragiikkaa Katurian istuu poliisiasemalla oudolla tavalla tutulta tun- yhtä lailla kuin inhimillistä komediaa. tuvassa diktatuurivaltiossa. Viereisessä sellissä viruu hänen Niin helppoa on rakkaus on maailmankuulun ruotsa- lapsen tasolle jäänyt veljensä Michael. Kafkamaisen, mutta laisdramaatikon, Strindbergin ja Bergmanin perillisen Lars ei läheskään niin kiltin, kuulustelun kuluessa Katurianille sel- Norénin huikealle näyttelijäntyön juhlalle perustuva nyky- viää, että joku on ryhtynyt murhaamaan lapsia täsmälleen draama ihmisistä, joille puhe ja esiintyminen ovat toinen samalla tavalla kuin hänen tarinoissaan. Ja Katurian on luonto. Tragikomedia, josta me voimme itsekukin tunnis- pääepäilty. taa itsemme, tunnistaa hädän ja itsepetoksen, kaipuun ja etsinnän, ja hetkellisen ilon ja onnenkin. Yhteisen yksinäi- syyden lohdun. Kuva: Kari Sunnari Näytelmän on TTT:lle suomentanut Jukka-Pekka Paju- nen ja sen ohjaa Pasi Lampela.

VIHAN JUMALA

(Le dieu du carnage) Älykäs ja hävytön komedia sovinnonteosta, joka menee pieleen Ensi-ilta 12.3.2009 Kellariteatteri

Kun kaksi poikaa on tapellut leikkikentällä, mitä tekevät vanhemmat? Kokoontuvat keskustelemaan tilanteesta sivistyneesti ja maltillisesti. Näin sen ehkä olisi pitänyt men- nä. Pariskuntien Reille ja Houllié välinen sovitteluyritys muuttuu kuitenkin illan kuluessa välien selvittelyksi, jossa purskahtelee esiin puolustautumisen halu, pettymykset, viha ja kahden avioliiton todellinen tila. Yasmina Rezan komedia Vihan jumala (2006) on yhtä ai- kaa traaginen ja purevan hauska. Yksi tunnetuimmista rans- kalaiskirjailijoista iskee tuoreella tekstillään teemoihin, joi- den pohtimiseen löytyy aihetta myös suomalaisesta todel- Kuvassa Riku Suokas (takana) ja Toni Harhajärvi. lisuudesta. Rezan aiempi komedia Taide oli tapaus koko Euroopan teatterimaailmassa. Sitä esitettiin 30 eri kielellä ja TTT:ssä Totuuden ja valheen rajamailla kulkeva, pirullisen haus- vuonna 1998. Hiljattain Reza kohahdutti taas julkaisemal- ka ja kolkko Tyynymies on kuvaus luovuudesta, tarinoiden la dokumenttiromaanin Sarastus – Vuosi Nicolas Sarkozyn voimasta ja kirjailijan vastuusta. matkassa. Kirja nousi Ranskassa myyntilistojen kärkeen ja TTT:n, Näty:n ja Tutkivan Teatterityön keskuksen yh- käännösoikeudet on myyty jo kolmeentoista eri maahan. teistuotannossa rooleissa ovat Riku Suokas sekä Näty:stä Vihan jumalan rooleissa ovat Helena Rängman, Miia Se- Toni Harjajärvi, Tomi Alatalo ja Petra Saaristo. Ohjaus on lin, Jari Ahola ja Reidar Palmgrén. Ohjaus on Pentti Kot- Mikko Kannisen. kaniemen. Tyynymies – The Pillowman esitetään sekä englannik- si että suomeksi. Lisätietoja: Näytelmän kirjoittanut Martin McDonagh on nuori, pal- tiedottaja Sari Andersson, kittu irlantilaiskirjailija, joka on niittänyt mainetta Euroo- puh. (03) 2178 227, 050 5969 069, passa niin näytelmillään kuin elokuvillaan. sari.andersson@ttt-teatteri.fi

12 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008

Te a t t e r i a r v o s t e l u : Kuva: Jyrki Tervo Jyrki Kuva:

Ensi-ilta Tampereen Työväen teatteri pohjoisella rinteellä, liki Toukolan kylää. Sen läheisin ym- ensi-ilta 17.1. 2008 päristö on kivinen tanner, mutta alempana alkaa pellot, joissa ennen kuin talo oli häviöön mennyt aaltoili te- Kesto 2 h 50 min.( väliaikoineen) räinen vilja. Kuinka Mikko Roiha oli onnistunut lavas- Ohjaus Mikko Roiha tuksen teossa. Aika hyvin väittäisin, sillä lavastus ulottui Pukusuunnittelu Annukka Pykäläinen jopa näyttämön ulkopuolisiin seiniin.1800- luvun tuntua oli saatu mustaväritteisellä lavastustyylillä. Jopa pelotta- Valosuunnittelu Timo Alhanen vuuden tuntua oli aika ajoin. Kun siihen yhdistyi Timo Musiikki-ja äänisuunnittelu Simo Silen Alhaisen kohtauksia myötäilevä valosuunnittelu. Sen si- Tuottaja Arja Ahrens jaan Sami Silenin rokahtava musiikki ei oikein mielestä- ni istunut kaikkiin kohtauksiin. Jokin rokin ystävä ja mo- derni teatterin katsoja saattaa olla asiasta toistakin miel- tä. Toki äänisuunnittelu oli huoliteltua ja ammattimaista, Millaisia odotuksia tästä näytelmästä oli? Ainakin kielel- joten plussan puolelle tämäkin asia kääntyy. Näytelmän lisesti odotin käytettävän sitä Aleksis Kiven alkuperäis- kunkkuna ovat sitten seitsemän veljeksen roolisuori- tä 1800-luvun kieltä, mitä on lukenut aikoinaan kirjas- tukset. Niissä oli paneutumista, akrobatiaa, raakuutta ja sa. Otanpa pienen näytteen kirjasta mikä ei ole alkupe- kaikkea sitä mitä hyvältä esitykseltä voi odottaa. Näy- räinen vuonna 1870 ilmestynyt teos, vaan teatteriesi- telmän jännite säilyi koko ajan. Kun seurasin helsinkiläi- tyksestä mukaan saamani 2008 painettu promoversio. sen, vieressäni istuvan katsojan reaktioita ne kertoivat Jukolan talo, eteläisessä Hämeessä seisoo erään mäen omaa lahjomatonta kieltään ohjauksen perillemenosta. Sovitus ja ohjaushan on Mikko Roihan ja hän on varteenotet- tava ohjaaja suurissa produkti- oissa. Naispuolista seuralaista- ni ei loukannut veljesten alas- tonkohtauksetkaan. Ne sopivat luontevina miljööseen. Nykypäi- vän EU-aikana kaivatann entis- tä enemmän suomalaiskansalli- sia toteutuksia teattereidemme näyttämöille. Tampereen Työ- väen Teatteri saa varmasti mo- nelta taholta kiitosta 7-veljestä valinnastaan. Tekisi mieli sanoa, että maahanmuuttajillekin tämä on oiva tapa tutustua maamme kirjallisuushistorian merkkihen- kilön tuotantoon.

Kuva: Jyrki Tervo Teuvo Laine

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 13 LIITELOMAKE VEROILMOITUKSEEN VUODELTA 2008 (Freelance toimittajan) Kuitteja ei enää tarvita lomakkeen mukana.

Nimi ______Henkilötunnus ______

Mahd. erikoisalat ______

Erillisen työhuoneen os. ja puh. ______

I Tulot (jos tarpeen eritellä, muutoin verolomake 1. kohta 1 ja 13) II Tulon hankkimisesta johtuneet vähennykset 1. Työhuone Käytetään yksinomaan työhuoneena Käytetään osittain muuhun tarkoitukseen

a) Asunnon yhteydessä vuokratussa huoneistossa tai omas sa osakehuoneistossa: Huoneiston koko pinta-ala …………m2, joista työhuoneena ………….. m2

eli …………% huoneistosta

Huoneiston koko vuokra tai yhtiövastike …………..euroa

Työhuoneen osuus vuokrasta tai yhtiövastikkeesta …………..% …………..

b) Omassa kiinteistössä Huoneiston koko pinta-ala …………m2, joista työhuoneena ………….. m2

eli …………%

Kiinteistön kulut (ilman sähköä) ja poistot (verolomake 3) yht. ……….euroa

Työhuoneen osuus …………..% kuluista ja poistois ta

c) Erillinen työhuone (ei asunnon yhteydessä)

Vuokra tai yhtiövastike ______euroa

2. Sähkökulut työhuoneen osalta ______

Siivous työhuoneen osalta ______

3. Puhelin. (Jos kotipuhelin, laskujen yhteismäärä) ______euroa Ansiotyön osuus puhelinkuluissa ______

4. Postikulut ______

5. Toimistotarvikkeet (paperit, värinauhat, yms.) ______

6. Filmit, kehitteet, erilaiset tarveaineet ja tarvikkeet ______

7. Jäsenmaksut Suomen Radio- ja TV-selostajille ______

8. Jäsenmaksut muille liitoille ja alan taiteellisille yhdistyksille. (Erittely kohdassa III) Yhteensä ______euroa Vähennettävä osuus ______euroa

14 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 9. Ammattikirjallisuus (erittely kohdassa II) 10. Ammattilehtien ja muiden ansiotoiminnan vuoksi tarpeellisten lehtien tilaushinnat. (Erittely + mahd. perustelut kohdassa III) 11. Ammattikurssit ______

– kurssimaksut ______

– matkakulut ______12. Edustuskulut (erittely kohdassa III) 13. Matkakustannukset kotimaassa

a) omalla autolla auton merkki ……………………………………………….

hankintavuosi ja -hinta ……………………………… euroa

työajot……………………. km

yksityisajot ……………….. km

vähennettävät kulut yhteensä ………… centtiä/km ………... b) yleisillä liikennevälineillä ______c) yöpymiskustannukset ______d) muut matkakustannukset ______

14. Kirjoituskoneen, nauhurin, kameran yms. työvälineiden korjaus ja kunnossapito 15. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoista tehdyt poistot

Poistomaton meno Poistoprosentti (enintään 30%) Poisto verovuoden alussa

Kirjoituskone ______

Kamera ______

Poistot yhteensä ______

16. Sellaisten työ vä li nei den hankintameno, joiden to den näköi nen käyttöaika on enin tään 3 v. (erittely kohdassa III)

17. Muut ansiotoiminnassa aiheutuneet kulut (esim. ulko maan mat ka) ______

18. Vähennykset kohdissa 1-7 ja 9-18 yhteensä 2008

(siirretään lomakkeen kohtaan 52) ______

III Lisäselvityksiä

Selostajain liitto – lehden apulomakkeen avulla teet freelancetyön vero il moi tuk set kä te väs ti. Kuitit säilytettävä viisi vuotta.

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 15 CATERING Anssi Lohvansuu ”Kahvii ja Pullaa” MUONITUS ON OSA OHJELMANTEKOA

Elokuvan tai muun ohjelman Sama tilanne saattaa tulla eteen bussireissuillakin, jossa tekeminen on inhimillistä puuhaa. on irtauduttu arkirutiineista ja aikatauluista. Tuotantotilanteessa ”kierrokset” nousevat lähes kaikilla Tuotannosta riippumatta energiaa asiaan osallistuvilla ja adrenaliini antaa lyhytaikaista voimaa, tarvitaan eri muodoissaan aamiai- jolla pitkää päivää saadaan vietyä eteenpäin.Sopiva evästys- sesta iltapalaan. tauko n.2-4h välein edistää työn tuottavuutta, viihtyvyyttä ja pitää huumorin kukoistamassa. Sama tauotus toimii myös Catering l. ”muonitus” on vaativissa projekteissa haastava bussireissulla matkan pituudesta riippuen. tehtävä, toteaa Anssi Lohvansuu Bombay Catering Tmi: Anssi Lohvansuun kokee tärkeäksi, että catering-osasto stä. pääsisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan tuo- Tuotannot mielletään usein siltä osin, miltä käytännön tannon toteutuksen suunnitteluun mukaan. Rahoituksen toteutus näyttää. osuus on merkittävä; mitä milläkin summalla on mahdollista Tekniset vempaimet ja henkilöstö täyttävät näkymän. saada. Kuitenkin se on vain kaiken suunnittelun huipennus, tosin Tuotantopäivät saattavat olla moniosaisia ja eri paikoissa tärkeä sellainen. toteutettavia kokonaisuuksia, joissa muonituksen pitäisi toi- Laitteet toimivat sähköllä, mutta eloperäiset tekijät mia häiriöttä. Aamupäivällä kohteessa X ja iltapäivällä jossain eväillä. Roudaajat tarvitsevat vankempaa evästä, kuin esim muualla, tai jopa yhtäaikaisia toimintoja paikoissa xyz. näyttelijät, mutta kumpikin ryhmä tilanteisiinsa sopivaa Ennakkosuunnitteluissa asioita on paljon helpompi rat- energiaa. kaista, kuin kenttäolosuhteissa jossain maastossa, maantiellä Gourmet-ateriaa ei välttämättä loihdita parilla eurolla, tai kadulla. Lisäksi tarvitaan osaavia, oma-aloitteisia henki- mutta jotain syötävää silläkin saa. Ei riitä, että pullaa on löitä hommia tekemään, kalustosta puhumattakaan. tarjolla kahvin kera, vaan tarvitaan kokonaisnäkemystä, mitä Lisänä ovat vielä aliurakoinnit ja niiden varaamiset. milloinkin tarjotaan. Lisänä on vielä erikoisruokavaliot. Catering on merkittävässä roolissa myös tuotantojen Anssi Lohvansuu 39v. on perehtynyt ruoka- yms. huollon suunnitteluvaiheen tapaamisissa. Rahoittajienkin päivittäiset järjestämiseen niin ulko- kuin sisätuotannoissa. Hänelle alan tarpeet ovat perin inhimillisiä, kun esim tuotantopaikkoja yrittäjyys on periytynyt isovanhemmilta ja vanhemmilta esitellään, lienee pieni purtava paikallaan kyytipojan kera. kahvila- ja maatilamatkailutoimintojen kautta. Karonkat ja VIP-tilaisuudet vaativat omat ruokansa ja Lisäksi varusmiespalvelus kului aikanaan keittiöpuolella. juomansa. Tarjoiluympäristölläkin on merkityksensä. Erämatkailumuonituksia 10v ja catering-toimintaa 2v. Nordisk Film&TV:n tuottaja Tuomo Pesosella on muo- Anssille on muotoutunut näkemys siitä, mitä tuottajan tai dostunut näkemys cateringin tärkeydestä. Hän tuotti 2001 muuten asioita hoitavan henkilön tulisi muistaa ihmisten Lapissa suurehkon tuotannon ”keskellä villiä luontoa” tarpeista poikkeusolosuhteissa.

Kuvassa Anssi Lohvansuu.

16 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 60-hengen voimin. Anssi Lohvansuu hoiti viikon kestäneen Anssi Lohvansuu ei pitänyt mitenkään mahdottomana projektin cateringin. Kun logistiikkaa hoidettiin mm kopte- ajatusta special-cateringista jossain sopivassa paikassa reilla aikataluilla ja joustavuudella oli mitä suurin merkitys esimerkiksi ulkolaisille toimittajille järjestettävälle bus- varsinkin, kun ryhmiä saattoi olla monessa paikassa. simatkalle; erämaajärven rannalla olevalla parkkipaikalla, Tuottaja Tuomo Pesonen myöntää, että catering on näköalakalliolla tai vaikkapa Senaatintorilla. useinkin liian vähäisen huomion kohteena tuotantojen Ohjelmatuottaja ei tavallisesti ole mestari keksimään suunnittelun alkuvaiheessa. Esim TV-projektin tarjoustilan- cateringin yksityiskohtia ja saattasi olla paikallaan jonkinlai- teessa ollaan vielä kaukana lopullisesta toteutuksesta ja kun nen ”keitrauskaavake”, jossa voitaisiin yksilöidä niitä asioita, hommat sitten rysähtävät käyntiiin, niin usein huomataan mitä oletetaan tarvittavan. Siltä pohjalta saattaisi olla myös budjettivajetta muonitusosastossa. Asia korostuu, jos ja helpompaa catering-yrityksen antaa tarjousta hommien kun tuotantoja tehdään erikoisissa olosuhteissa. Ehdotto- hoitamisesta yksilöityjen eväslistojen kera. man tärkeänä tuottaja Pesonen pitää erillistä cateringia yli Pitkän bussimatkan onnistuminen ohjelmantekopaikalle kymmenen hengen tuotannoissa. mahdollisimman nopeasti, vaatii miettimistä eväiden osalta. Samaa voi miettiä myös bussimatkasta, kun retkeilijöiden Pyrkimyksenähän on, että pidettäisiin vain pakolliset tauot määrä on suuri, on hyvä yrittää ilmoittaa tulevaan tauko- ja sopivat eväät voisivat olla autossa jaettavaa purtavaa ja kohteeseen matkustajien lukumäärä onnistuneen ja nopean juotavaa. elpymistauon vuoksi. Mitä nuo elintarvikkeet ovat lienee tapauskohtainen Forssan Matkatoimisto Oy:n tj. Leila Rauhaniemen mu- juttu. kaan matkatarjouksen yhteydessä kysytään tilaajan tarpeita muonituksen järjestämisestä. Yhä useammin halutaan jokin majoituspaikan ulkopuolinen, mukava ravintola. Taukopaikan valinta sen sijaan valiutuu useinkin matkatilanteen mukaan Teksti ja kuva: bussin reitille osuvaan hyvään kohteeseen. Isko Uusimäki

SRTVS -seminaarin julkilausuma XPRS-laivalla 26.5.2008

Radio- ja TV-selostajat: Ohjelmauusintojen määrän kasvu huolestuttaa

Lisääntynyt ohjelmauusintojen määrä sekä radion lähetyksissä toistuakseen myöhemmin illalla kuvallise- että television puolella Yleisradiossa huolestuttaa na ”puhuva-pää”- versiona television uutislähetyksissä. sähköisen median ohjelmatoiminnan avustaja- ja Julkisen palvelun Yleisradio on sähköisistä medioista free lancer-toimittajia. Saman ohjelman toistuessa tärkein kansanvaltaa puolustava, sivistys- valistus ja useasti vuorokaudessa sekä useana päivänä peräkkäin uutismedia. Monipuolisen,elävän ja ammattitaidolla Yleisradion eri kanavilla, syntyy vähitellen tilanne, jossa tehtyjen ohjelmien turvaamiseksi Yle voisi selvittää kuluttajat hakeutuvat muille kanaville julkisen palve lun ja hyödyntää entistä tehokkaammin myös yhtiön yleisradiotoiminnan piiristä, toteavat Suomen Radio- ja ulkopuolella olevien henkisten resurssien käyttöä TV-selostajayhdistyksen keväseminaarin osanottajat. laadukkaan ohjelmatuotannon turvaamiseksi. Ylen avustajat ja alihankkijat ymmärtävät sinänsä Haettaessa ohjelmatyön kustannustehokkuutta välttämättömät säästötavoitteet yhtiön budjetin tasa- laadusta tinkimättä, Radio-ja tv-selostajien yhdistys painottamiseksi, mutta ne olisi toteuttava muilla keinoin. kiinnittääkin huomiota maan eri puolilla työskentele- Erityisen tärkeää tämä on kesäaikana, joka on juuri vien satojen ammattitaitoisten free-lancer-toimittajien radion parasta kuuntelukautta. mahdollisuuksiin työskennellä ohjelmatyön avustajina Uutis- ja ajankohtaistyön keskittäminen on johta- Yleisradion eri kanavilla. nut kuulijoiden ja katsojien kannalta kiusalliseen tois- toon,kun sama haastattelu pyörii päivän mittaan ensin verkossa ja radion puolella valtakunnallisissa sekä alue- SRTVS-hallitus

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 17 Kantrin kaipuu

Kittilän kaamoksen valaisee hirsimökin takassa palava tuli. Kantri II ei kuitenkaan ole surumielinen. Se on kant- Takan reunustaa koristaa mökin tunnusmerkki, kitara. Val- rin tapaan iloinen ja menevä, mutta täynnä elämän kokoi- litsevasta seesteisyydestä huolimatta tässä mökissä kohtaa- sia tarinoita. vat villi pohjola ja villi länsi. Mikko Alatalo istuu mandoliini kädessään takan edessä. Tähtitaivaan alla Vieressä on valkoisia arkkeja, joita lähemmin vilkaisemal- la pääsee tutustumaan hänen tulevan levynsä sanoituk- Pohjoisen maisemissa Alatalon sielu lepää. Sinne hän ha- siin. Piilopirtin hiljaisuudessa on syntynyt teemaltaan hy- keutuu, kun keho ja mieli tarvitsevat lepoa. Siellä on myös vin mielenkiintoinen levy. ”Kaikki sitä tekevät mielellään! syntynyt suurin osa hänen tuotannostaan. Nuori kuulija jää – Kantri II” on täynnä tarinoita nykypäivän Suomesta, ta- helposti siihen koukkuun, että Alatalo on Känkkä-ränkästä rinoita, joita moni muu ei osaa eikä uskalla enää kertoa. laulava setä, mutta hänellä on takanaan pitkä ura, jonka ai- Levyn lauluissa kuvastuu Alatalon oma elämä ja siinä käy- kana hän on tehnyt tuotantoa niin itselleen kuin muille. To- dyt taistelut, mutta niin paljon, kun laulujen sisältö on tot- disteena Alatalon monipuolisuudesta ja rakkaudesta musiik- ta, on se myös fi ktiota. kia kohtaan on 46 julkaistua albumia ja yli 600 laulua, jotka – Kaikilla ihmisillä on menneisyys ja tietenkin lauluni hei- hän on riimitellyt yhdessä Harri Rinteen kanssa. jastavat oman elämäni tapahtumia. Asioita ei vaan kannata – Lapin fi iliksessä minusta tulee parempi kirjoittaja. Mi- ajatella liian yksioikoisesti. Musiikin sisällön kannalta olisi kään ei voita tähtitaivasta, pientä pakkasta ja ulkona ole- sääli, jos tekisi pelkästään keksittyä tarinaa, pohtii Alatalo. mista. Kittilään tuleminen on hyvä tapa vetäytyä, hiljaisuu- Kantrin piirteisiin on aina kuulunut tarinankerronta. Yksi dessa sielu rauhoittuu ja ympäristö inspiroi eri tavalla. Sil- levyn kantavista teemoista on aikuinen nainen. Urheiden loin voi luoda uutta, kertoo Alatalo. suomalaisten naisten ylistyksen lisäksi, levyllä on tietenkin Mutta miksi juuri kantria? Siksi, että yksinkertaisuu- myös yhteiskuntakriittisiä kappaleita kuten ”Maailma, joka dessaankin kantri on hyvin monivivahteista. Soittimet ku- ei välitä”, joka taas pureutuu työelämän armottomuuteen ten mandoliini, banjo, steel-kitara ja viulu antavat mah- tänä päivänä. dollisuuden herkutella virtuoosimaisilla, nopeilla sooloilla. Alatalo itse nostaa levyltä esiin muutaman hänelle erityi- Suomalaiseen kulttuuriin kantri ei ole vielä täysin iskostu- sen tärkeän kappaleen. ”Kuinkahan mun kotiväki voi” on nut, mutta uskottavilla suomalaisten tekemillä kantrilevyil- omakohtainen laulu, jonka käsittelee lasten huolta omista lä jalansijaa kasvatetaan. ikääntyvistä vanhemmista. Pöytälaatikon kätköistä löytynyt – Minua kantrissa viehättää kaikki. Se on ollut suuri rak- harvinaisuus ”Happy End” on Alatalon ja Juicen viimeinen kauteni siitä asti, kun opiskelin jenkeissä 1980-luvulla. Olisi yhteinen teos ja ”Mestari poissa jo on” -biisissä Alatalo lä- hienoa, jos suomessakin osattaisiin kuunnella kantria nolos- hettää viimeiset jäähyväisensä boheemiystävälleen. tumatta. Ehkä tämä levy tekee sen, kertoo Alatalo.

18 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 Oikeuksia tekijöille ”Kaikki sitä tekevät mielellään! –Kantri II” pähkinän- kuoressa: Alatalosta puhuttaessa ei voi myöskään unohtaa hänen – Kantri II:n motto kuuluu seuraavasti: poliittista uraansa. Hän on aina puoltanut maanläheisyyt- Kantri on kiva harrastus. Sitä paitsi Suomen kansa rakas- tä ja puhunut tavallisen ihmisen elämästä ja heitä kosket- taa kantria –ne ei vain tiedä sitä itse! tavista ongelmista. – Levyllä on mukana suomalaisen bluegrassin taitajat Jussi – Eduskunta aika on tehnyt minut nöyremmäksi ja opet- Syren & GROUNDBREAKERS. Levyllä vierailee myös Mik- tanut kunnioittamaan käytännönläheisiä asioita. Eduskunnas- ko Siltala kappaleessa ”Maalaistytöt valtaavat kaupungin” sa työskentely on hyvä kokemus ja olenkin usein puhunut – Kappaleita on balladeista menevään poljentaan. CD:n siitä, mistä olen aiemmin laulanutkin, kertoo Alatalo. ensimmäinen biisi on legendaarisen Bill Monroen kappale Viime syksynä eduskuntaa puhutti kysymys tekijänoi- ”Heavy Traffi c Ahead” eli tämä ”Keikkamiehen tie” on kun- keuksien siirrosta pois kulttuuriministeriöstä. Alatalo toi- nianosoitus vanhoille lavojen kuninkaille, 60-luvun kingeil- mi temppelin harjalla olleessa keskustan ryhmässä näkyväs- le: Eino Grön, Reijo Taipale, Markus Allan ja Esko Rahko- ti oikeuksien siirtoa vastaan ja toistaiseksi kulttuuri pysyy nen. He myös innostuivat antamaan heille omistetulle tri- siellä, mihin se kuuluukin. buutilleen jopa omat äänensä. – Halusimme estää mediakartellien lobbauksen. Ne halu- – Levyllä on yhteensä 20 kappaletta, joista kaksi viimeis- avat puoli-ilmaiseksi sisällöt, minkä eteen jokainen muusik- tä bonusbiisiä on toivelaulu ”Liha- ja perunamies”, joka esi- ko, käsikirjoittaja tai muu sisällöntuottaja on vuodattanut tetään Heikki Kinnusen kanssa sekä kantri versio ”Jos sä hikeään. Taistelu toki jatkuu, mutta haluan olla alan pientuot- menet Lappiin” -kappaleesta. tajien puolella. Tämä on iso periaatekysymys, kun tajuntate- – Laulut ovat Mikko Alatalon ja Harri Rinteen käsialaan ollisuus kasvaa maailmalla koko ajan, Alatalo tähdentää. ja käännösbiisit Alan Jacksonilta. Mutta mitä tuo mukanaan tulevaisuus, sitä ei kukaan tie- – Levyn sisäsivuja tarkastelemalla voi oppia tanssimaan dä. Haaveissaan Alatalo haluaisi yhdistää musiikin sekä opet- rivitanssia. tamisen, jotta voisi jakaa tietotaitoaan nuorille. Se on ainakin varmaa, että lauluja hän tekee myös huo- Teksti: misen koittaessa. PTPromotion Riikka Havukainen

Mikko Alatalo: Kaikki sitä tekevät mielellään – Kantri 2 ALRCD-030

”Kaikki sitä tekevät mielellään” on Alatalon ”Kyllä näissä biiseissä on myös itse elettyä 46. Albumi, jossa Mikko on palannut elämää.” tunnustaa Alatalo. vanhan rakkautensa, kantrin pariin. ”Maalaistytöt valtaa kaupungin” on Maalaispoika kertoo: ”Tämä 2-levy omistettu kasvukeskuksiin muuttaneil- on ollut tähtäimessä aina vuodesta le urheille naisille, jotka pitävät Suomea 2001, jolloin tein silloin hyvän vas- pystyssä. Soittopuoli toimii! taanoton saaneen Kantriykkösen. ”Äidin pitää päästä nollaamaan” on Monet kantrin harrastajat toivoivat arkirealismia lähipiiristä. lisää.”Väliin tulivat, onneksi, levypro- Biisissä ”Jonkun entisiä” on oival- jektit Juicen kanssa. lus: me olemme ihmissuhteittemme Kantrikakkoselle Mikko on riimi- summia. tellyt parikymmentä biisiä, suuren osan ”Hetken vain” on kantria lahden takaa, Harri Rinteen kanssa. Mukana on myös lainana Virolaiselta Rein Rannapilta. pari Alan Jacksonin käännösbiisiä. Albumilla ”Nelikymppinen nainen” on ylistys aikuisille on kantrirokkia, balladeja, puhdasta bluegrassia, naisille. jopa western swingiä. ”Tuleeko tästä mitään” on tehty ilmastonlämpenemisen ”En tiedä, onko nykypäivänä enää tilaa sanomallisille aikana, mutta totta kai ihmissuhteet siinä ovat pelissä. lauluille”, sanoo Harri Rinne: ”Mutta turha tehdä enää ”Jos sua ei ois” -kappaleessa oivalletaan Roy Orbison tässä iässä tyhjänpäiväisiä tekstejä. Niissä täytyy olla joku -hengessä se, kuinka paljon joillekin on annettu, kun vain viesti ihmisille.” sen tajuaisivat.

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 19 ”Kuka huijaa nyt?” on tehty niissä tunnelmissa, kun mus- tasukkaisuus syö meitä - Alan Jacksonia parhaimmillaan. Hienoja sooloja soittajilta! Tribuuttina Eagleseille on parivaljakko tehnyt kauniin jäähyväislaulun ”Jäähän meille musiikki”. Kantri kakkosella on harvinaisuus, pöytälaatikosta löytynyt Juicen ja Mikon viimeinen yhteinen biisi ”Happy end”. Senaattori on myös riimitellyt boheemikaverilleen jää- hyväiset: ”Mestari poissa jo on”. Se on vuoden -76 ”Semi- Mikko fi nalen” uusittu versio. ”Maailma, joka ei välitä” kertoo nykypäivän työelämästä Alatalolle ja ikärasismista. Western swing ”Valta” avaa politiikan verhoja. Suomen ääni ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry ”Kuinkahan mun kotiväki voi?” on omakohtainen laulu, myönsi Mikko Alatalolle lauantaina 8.3.2008 jonka Mikko käänsi vanhasta amerikanfolkista. Erikois-Em ma -pal kinnon. Perusteluna oli Ala- Bill Monroen ”Keikkamiehen tie” on saanut vieraakseen talon menestyksekäs työ levyttävänä taiteilija- 60-luvun lavakuninkaat Grönin, Taipaleen, Allanin ja Rahko- na ja luovana tekijänä, sekä henkisen omaisuu- sen, tiettävästi ensimmäistä kertaa samaan biisiin… den suojan ja moniarvoisen musiikkituotannon ”Sukuni ja maailmanhistoria” on tositarinaa Mikon äidin puolustajana. puolen suvusta, joka vaikuttaa Norjassa. Serkun setä Leonard Kansantaiteilija itse sanoo, että on todella kii- Seppola todella kehitti huskyt. tollinen saamastaan Emmasta. Puolet tästä pys- Koska Mikko ja Harri eivät ole halunneet unohtaa kant- tistä kuuluu Har ri Rinteelle, jonka kanssa olen ritanssin ystäviä, he tekivät albumin monimielisen nimibiisin värkännyt vajaat 700 laulua. Matkalla kohti täyt- ”Kaikki sitä tekevät mielellään”. tä tuhatta siis ollaan. Virtuoosimaiset soittajat kruunaavat laulut. Levyllä soitta- Alatalo sai Emman myös yhteiskunnallisena vat Suomen parhaat kantrimiehet Jukka Harju (Froikkarit), vaikuttajana. Taustalla lienee se, että hän on toi- Janne Viksten, Jussi Syren ja Groundbreakers, Olli Haavisto, minut eduskunnassa aktiivisesti taiteellisten te- V-M Järvenpää, Antti Heerman, Anssi Nykänen ja Kalle Ala- kijänoikeuksien murentamista vastaan. talo muiden muassa. Luoman Masi on tehnyt taas hienoja Lisäksi Mikko on voimakkaasti puolustanut jousisovituksia oikeille jousisoittajille! radioi den monipuolista musiikkitarjontaa. Jaa pelimannien ja laulajan innostus mielimusiikkiinsa! Harri Rinne kertoo kumppanistaan: ”Itse asiassa, eihän Alatalon tarvitsisi tehdä levyjä enää ollenkaan. Keikoilla Lisätiedot: vanhat hitit purevat ja jengi laulaa niitä. Mutta kun on halu Pia Temisevä ja hulluus, pitää tehdä aina vaan myös uutta musiikkia. PTPromotion Ja kantri on hyvä genre aikuiselle miehelle!” PL 522, 33101 TRE 03-2232 010, 0400-622 263 Lisätiedot: www.ptpromotion.net PTPromotion [email protected] Pia Temisevä Tom Kaijasilta 0400 – 622 263 050 – 587 1798 [email protected] [email protected]

Radiopuolen Free-kopiostokorvaukset haettavana 31.12.2008 mennessä

Niinsanotut srtvs-hallituksen radiopuolen free-lancetoimittajakorvaukset on haetta- vana siten, että vuonna 2007 radio-ohjelmia tehnyt freelance-toimittajajäsenemme tekee vapaamuotoisen hakemuksen, osoittaen sen srtvs-hallitukselle 31.12. 2008 mennessä (Hakemus postitetaan osoitteella pj. Teuvo Laine Liutuntie 13 E 35 36240 Kangasala) Hakemuksessa on oltava seuraavat asiat: 1. Hakijan nimi 2. hakijan osoite 3. Hakijan sosiaaliturvatunnus 4. hakijan pankkitili 5. Selvitys paljonko on free-toimittajana tehnyt radiojuttuja. 6. Mille viestimelle radiojutut on tehty. 7. Hakijan omakätinen allekirjoitus.

Suomen Radio-ja TV-Selostajat ry hallitus

20 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 21 Viime syksyn kunnallisvaalien alla jäse- Niemi, joka laskeskeli Kanava-lehdessä, miten aluepolitiikas- nemme Ari Valjakka käsitteli artikkelis- ta luopuminen puolittaisi nykyisen keskimääräisen 18,4% saan vaalien raportointia, patistaen kunnallisveron 8,4 prosenttiin. ”Koko Suomen asuttaminen erityisesti Yleisradiota töihin oman on kallista ja kyseenalaista”, todistaa Niemi. Pääministeri Matti Vanhanen sai puutarhakaupunki-ajat- velvoitteensa hoitamiseksi tämän telullaan vastaansa muut puoluejohtajat, kärjessä kokoo- demokratian ja läpinäkyvyyden muksen Jyrki Katainen. Helsingin Sanomat tuki tätä lin- kannalta keskeisen asian yhteydessä. jaa mm. ”Pääministerin yksisilmäinen hajakatse”- pääkir- joituksellaan. Kansan enemmistö vain oli eri mieltä; heti perään julkis- Lähiympäristön turvallisuus tettu gallup osoitti,että yli puolet suomalaisista oliVanhasen ja paikallisuus teemoiksi ajattelun takana. Pääkaupunkiseutua puolustaessaan maan suurin sanomalehti potkii nilkkaan Kehä kolmosen ulko- Kunnallisvaalit kuukauden kuluttua ovat aikaisempaa haas- puolista Suomea, jossa sen levikkipeitto on heikko. Edus- tavammat sekä äänestäjien, ehdokkaiden että tiedonväli- kuntaryhmien kesäkokoukset eri puolilla Suomea lehti lis- tystä hoitavan median kannalta; maailmantalouden arvaa- tasi poliittiseksi viihteeksi. Sitäkin niihin liittyy, mutta kun mattomuus ja yleisen turvattomuuden luoma epävarmuus näkee Mikkelin torilla, miten savolaiset rientävät joukoin hidas taa talouden kasvua ja rajaa entisestään kuntapäättä- tervehtimään teeveestä tuttuja puoluejohtajia, ja miten yl- jien mahdollisuuksia kansalaisten odotusten tyydyttämi- peinä alueen kansanedustajat esittelevät puoluetovereil- seksi.Synkkenevät näkymät eivät houkuttele asiantuntijoita leen vaalipiirinsä saavutuksia, ei lehden piikkittely koh- epäkiitollisiin kunnallisiin luottamustehtäviin, joten vaalilis- taa maaliaan. toille on ollut vaikea löytää potentiaalisia ehdokkaita. Ristiriita odotusten ja realiteettien välillä on selkeä: lisä- Sähköinen viestintä panoksia vaaditaan erityisesti terveyden-, vanhusten ja las- tenhoitoon, mutta niihin tarvittavat varat, jotka syntyvät pätkii kunnallisvaaleissa työpaikoista ja yritystoiminnan tukemisesta, eivät ole ää- Kunnallispolitiikan edessä olevat haasteet ja niiden taus- nestäjien tärkeyslistalla päällimmäisiä asioita, pikemminkin tat ovat vaikeita selvitettäviä kansalaisille ja medialla on- päinvastoin. Poliitikot eivät uskalla tarjota”verta-hikeä- kyy- kin tässä kentässä suuri valta ja vastuu. Pääsääntönä voi to- neleitä”- linjaa, koska sillä ei uurnilla menestytä. Realitee- deta, että painettu sana kertoo tosiasiat, sähköinen välit- teista muistuttaminen jää pitkälti median tutkivan journa- tää tunteet. lismin tehtäväksi. Viime vuosina tiedonvälityksessä laajentunut verkkomaa- ilma on nopea ja edullinen viestintämuoto, mutta sen luo- Paikallisuus jää ma osallistumisen illuusio on luonteeltaan tekninen. Ne- valtakunnallisen jalkoihin tissä pyöritettävät vaalikoneet ja kyselyt ovat ajanvietteel- lisiä, ne voivat olla suuntaa antavaa, mutta kertovat lopulta Puoluetoimistojen päätös muuttaa kunnallisvaalit eduskun- vähän ehdokkaan luonteesta ja toimintatavoista. tavaalien esilämmittelykierrokseksi sekoittaa vaalien asia- Radion ja television vahvuus on siinä, että niiden kaut- listan erityisesti pääkaupungissa. Puoluejohtajien vaalipane- ta välittyy muita paremmin poliitikonkin luonteenpiirteet. leissa Helsingissä puhutaan viihteen ja letunpaiston välissä Siksi niiden merkitystä ei voi vähätellä ja paikallisissa kun- yleistä politiikkaa, eikä niissä pureuduta paikallisten haas- nallisvaaleissa olisikin tärkeää, että myös nämä joukkovies- teiden käsittelyyn. timet kantaisivat kortensa lähidemokratian kekoon nykyis- Se on mahdotonta, koska ongelmat ovat niin erilasia; kun tä laajemmalti. Kainuu kamppailee paperitehtaan sulkemisen jälkeisissä krii- Kaupallisten eetterimedioiden rooli jää kunnallisvaaleis- situnnelmissa,Vaasa hakee uutta työvoimaa teknologiateol- sa minimaaliseksi. Ansaintapohjalta toimivien paikallisradi- lisuutensa työvoimapulan helpottamiseksi. Salossa raken- oiden ja valtakunnallisten tv-kanavien ohjelmaprofi iliin ei netaan innolla kymmenen kunnan yhteenliittymän uutta mahdu asiapohjaisia,paikallisia vaalikeskusteluja. or ganisaatiota, kun Helsingin ja Turun ympäristökunnissa Sensijaan julkisen palvelun Yleisradion roolin kunnallis- haetaan perusteita kuntaliitosten torjumiseen. vaalien hoidossa olisi odottanut muodostuvan keskeiseksi monesta eri syystä. Sen lakisääteinen monopoliasema vel- Aluepolitiikka tulilinjalla vottaa Yleä hoitamaan myös kunnallisvaaleissa julkisen pal- velun tehtäväänsä. Sillä olisi tähän mahdollisuus ja käytös- Puolueiden johdon Helsinkiin keskittämä kunnallisvaali-in- sä mahtavat resurssit. formaatio korostaa menossa olevaa yhteiskunnallista muu- Pekingin Olympialaisten hoito osoitti Ylen pystyvän ha- tosta, jossa aluepolitiikasta rakennetaan vedenjakajaa ruuh- lutessaan vaativiinkin suorituksiin. Niistä olisi voinut ottaa ka-Suomen ja autioituvan maaseudun välille. Konkreetti- oppia suomalaisten kannalta monin verroin läheisemmän simmin sen esitti Teknillisen korkeakoulun professori Esko ja tärkeämmän asian,kunnallisvaalien, hoitoon.

22 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 Eetteriin 35 000 men kunnassa kaikkien ehdolla olevien puolueiden edus- ehdokkaan puheenvuorot tajat eivät pääse eetterissä yhteiseen keskusteluun ja väit- telytilanteeseen oman kuntansa asioiden hoidosta. Europarlamentaarikko Reino Paasilinna,Ylen ex-pääjohtaja, heitti esiin ajatuksen, että kaikille kunnallisvaaliehdokkaille olisi varattava mahdollisuus kertoa tavoitteistaan Yleisradi- Sanomalehdet on kanavilla. Villi ajatus 35 000:n ehdokkaan eetteriin pää- parhaita tiedon lähteitä systä kuulosti utopistiselta, mutta se ei olisi mahdoton. Mikäli Ylen omien toimittajien aika ei asian hoitamiseen Minuutin puheenvuoro jokaiselta ehdokkaalta merkitsi- riittäisi,käytettävissä olisi satoja Radio- ja televisioliiton lis- si yhteensä 600 tunnin ohjelma-aikaa. Se on 100 tuntia vä- toilta löytyviä avustajia, jotka voisivat tulla helpottamaan hemmän, kuin mitä Yle lähetti ohjelmia Pekingistä. Kun aika oh jelmien tekoa. jaetaan 20:n maakuntaradion kesken, joille kuntavaalien seu- Kunnallisvaaleissa kansalaisia parhaiten palvelevat alu- ranta ensisijassa kuuluu, tämä yhteensä 30 tuntia olisi vie- eelliset maakunta- ja paikallislehdet. Ne selvittävät levikki- nyt vain tunnin päivässä alueradion aikaa kuuakuden aikana. alueellaan kunta kunnalta demokratian tilaa,esittelevät eh- Elokuun kolmen viikon aikana maakuntaohjelmat joutuivat dokkaita, järjestävät paneleita ja erilaisia tilaisuuksia sekä luovuttamaan moninkertaisen tuntimäärän päivittäin urhei- vertailevat eri kuntien tapoja hoitaa asioita, antaen samal- lulle, joka kiinnostaa vain joka toista suomalaista. la lukijoilleen mahdollisimman kattavan kuvan oman kun- Olympialaisten takia pimennettiin myös Yle TV1+ kana- tansa tilasta. Tämän seurauksena lehtiä lukevista kulutta- va, jonka olisi voinut avata nyt kuntavaaliohjelmille. Ylen jista 49% äänestää vaaleissa, kun ei-lukijoiden äänestyspro- Pasilan 600 henkinen uutistoimitus ja aluetoimitusten 400 sentti jää 28:aan, kertoo tuore tutkimus. työntekijää olisivat voineet järjestää tällä tyhjällä kanaval- Maakuntalehdetkään eivät pysty informoimaan luki joi- la kuntakohtaisia vaalipaneleita ympäri Suomen kelloajas- taan monimediapalvelulla, jossa yhdistettäisiin lehden, in- ta riippumatta. ternetin,radion ja television toisiaan täydentävät ominai- Tähän eivät alueiden ja Pasilan tahto riittäneet.Yle yrit- suudet. Poikkeuksena on Turun Sanomat, joka toimii näillä tää paikata tilannetta Ykkösaamun vaalitenteillä Helsingis- kaikilla kanavilla, myös Turku TV:ssa. Ennakoivien paikallis- tä ja Vaaliexpress- piipahduksilla valituilla paikkakunnilla eri ten vaalikeskustelujen päätteeksi sen vaalivalvojaisten suo- puolilla Suomea. Vaalipäivän iltana Ylen tulospalvelussa vuo- rassa lähetyksessä kerrotaan oman alueen kuntien vaalitu- rottelevat valtakunnallinen ja alueelliset osuudet ja Inter- lokset jokaiseen lounais-suomalaiseen kotiin. netin kautta kansalaiset voivat seurata kaikkien maakun- taradioiden vaalitulospalvelua. Tässä järjestelyssä lähidemokratia toteutuu huonosti, lop- Ari Valjakka putulos on sattumanvarainen ja sekava. Yhdessäkään Suo- emeritus päätoimittaja

Jukolan viestin pääkatu.

Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 23 Kuva: Villin Pohjolan kuva-arkisto. Villin Pohjolan Kuva:

Luonnonrauhaa ja uusia elämyksiä Villin Pohjolan kohteissa

Villi Pohjola on Metsähallituksen tulosalue, jopa yksi Suo- Hankkeen keskeinen päämäärä on tuotteistaa Lapin luon- men johtavista erä- ja luontomatkailun toimijoista. Se myy to, laadukkaat ohjelmapalvelut, ruokakulttuuri, luontaishoi- ja järjestää luontomatkailupalveluja yksityisille ja yritysasi- dot sekä luonnontuotteet kiinnostaviksi ja vetovoimaisik- akkaille. Lisäksi Villi Pohjola hoitaa Metsähallituksen mak- si matkailutuotteiksi kansainvälisille matkailumarkkinoille. sullisten kalastus- ja metsästys- sekä moottorikelkkauralu- Päämarkkina-alueina ovat Keski-Eurooppa, Iso-Britannia pien markkinoinnin ja myynnin. Villin Pohjolan runsaat 300 ja Japani. Maantieteellisesti hanke toimii koko maakunnan kämppää sijaitsevat puhtaiden vesien ja upean luonnon alueella. Painopistealueina ovat Ylläs-Levi, Pyhä-Luosto ja keskellä. Kämpät tarjoavat luonnonrauhaa, ja ne palvelevat Rovaniemen alueet ympäristöineen. Näiden alueiden yhtey- niin retkeilijän, vaeltajan kuin kaveriporukoiden majoitus- teen liitetään toimiva wellbeing-palveluja tuottavien yritys- tarpeita. Sijainniltaan niiden ympäristö tarjoaa monipuoli- ten ja henkilöiden verkosto. Näin myytävät lopputuotteet sia harrastus- ja aktiviteettimahdollisuuksia: retkeilyä, mar- ovat mahdollisimman laadukkaita ja mielenkiintoisia sekä jastusta, sienestystä, metsästystä, kalastusta, melontaa tai kotimaan että varsinkin kansainvälisiä matkailumarkkinoi- moottorikelkkailua. Villin Pohjolan tavoitteena on tarjota ta ajatellen. Muutamia esimerkkejä Wild Wellbeing tai Vil- luonnonrauhaa ja elämyksiä hakevalle asiakaskunnalleen ir- li Hyvinvointi- tuoteperheen uusista tuotteista: Ylläs-Levi tiottoja arjesta. Monipuolisen tarjonnan mahdollistaa aktii- – alueella uusia tuotteita ovat poronmaitohoito. Levin vii- vinen verkostoituminen erilaisten pienyritysten kanssa. Villi nikellarin viinin maistajaiset sekä Aakenustunturin retriitti. Pohjola onkin Turvallinen ja haluttu kumppani pienyritys- Pyhä-Luoston -alueella on paljon luontaishoitoihin liittyviä ten toiminnan laajentamiseen ja kansainvälistymiseen. Yh- uusia tuotteita, esimerkiksi saunaa ja lappilaisiin yrtteihin teistyökumppaneidensa kanssa Villi Pohjola etsii ja testaa pohjautuvia hoitoja. Pyhä-Luostolla myös hyvinvointiruoka myös uusia matkailutuotteita. on merkittävä osa wellbeing- tuoteperhettä. Rovaniemi on Lapin aktiivinen pääkaupunki, jossa voi nauttia luonnosta, Hyvinvointia luonnosta hyvästä ruoasta ja hemmotteluhoidoista keskellä kaupun- kia ja erämaan rauhassa. Villillä Pohjolalla on käynnissä Wellbeing-matkailutuotteiden kehittäminen Lappiin hanke.joka käynnistyi keväällä 2007.

24 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 HEMPAN PUMPPU – sillanrakentaja

Tammikuussa 1978 nokialainen erityisopettaja Timo että levyjen tuotto käytetään jokaisen mukana olleen Pälä ryhtyi kokeilemaan erityisopettaja-koulutuksessa hyväksi siten, että lähdetään joukolla matkoille. Tämän saamiaan oppeja kehitysvammaisten musiikkiterapiasta. päätöksen seurauksena Hemppalaiset ovat käyneet Hän sai mukaansa myös nokialaisen opettaja Pentti mm. Suomen Lapissa, Bulgariassa, Italiassa, Kreikassa ja Niemisen. Parivaljakko käynnisti musisoinnin Nokian Ruotsissa. Vasta sitten kun Nokian Toimintakeskus, joksi silloisessa Päivähuoltolassa. Vielä saman kevään aikana Päivähuoltola oli muuttunut, kasvoi yli kaksinkertaiseksi ryhmää pyydettiin esiintymään Nokian Kerholassa jär- työntekijämäärältään, oli matkoistakin luovuttava. jestetyssä juhlassa. Tätä esiintymistä varten musikantit halusivat esiintyjäjoukolle vetävän nimen. Niinpä joukolla mietittiin ja rumpujen takana istuvan Heimon eli Hempan UUSIA KUNNIANHIMOISEMPIA mukaan keksittiin nimi Hempan Pumppu. Tuohon aikaan SUUNNITELMIA yhtyeitä usein kutsuttiin nimellä Pumppu. Vaikka jo hy- Vuonna 1988 Hempan Pumppu oli jälleen äänitysstudiolla vin varhaisessa vaiheessa lähdettiin esiintymäänkin oli työstämässä uutta äänitettä. Sille annettiin nimeksi yk- ryhmä edelleen terapiaryhmä. Toiminnan alkaessa aivan sinkertaisesti Hempan Pumppu 10 vuotta. Tätä äänitettä alussa mukana ei vielä ollut nykyinen laulusolisti Mertsi tehtäessä oli löytymässä se ajatus, jonka toteuttamisessa Palmroth. Hän tuli kuitenkin koulusta takaisin Nokialle on kulunut Hempan Pumpun toiminnan jälkimmäinen jo seuraavana syksynä ja näin Pumppu sai laulajan, jonka vuosikymmen. Timo Pälä ja Pentti Nieminen sekä mu- varaan musiikki myöhemmin pitkälti tultiin rakentamaan. kaan hiljalleen tullut Päivi Tuokko tiedostivat sen, että Hyvin merkittävää oli myös se, että syksystä 1978 Nokian Hemppalaiset jos kuka ja kehitysvammaiset yleensä ovat Työväenopisto hyvin ennakkoluulottomasti otti yhtyeen todellisia musiikin erityisesti kevyen musiikin suurku- opintopiirikseen. Tässä asemassa Hempan Pumppu luttajia. Entistä enemmän musiikin tasoa parantamalla edelleenkin toimii. Tämä ratkaisu on omalta osaltaan saattaisi olla mahdollista päästä sellaisiin tuloksiin, että varmistanut toiminnan pitkäjännitteisyyttä. musiikkia jaksaa kuunnella ja siitä nauttia kuka tahansa tavallinen ihminen. Suurkuluttajista voisikin näin tulla TERAPIASTA antava osapuoli. Kappaleita ryhdyttiinkin hiomaan aivan ESIINTYVÄKSI YHTYEEKSI uudella tavalla. Haluttiin tehdä kaunista ja kuunneltavaa musiikkia. Kaikki perustui siihen, että yhtyeellä oli ja Mertsi Palmrothin mukaan tulon jälkeen alkoi melko on edelleen hyvin kaunisääninen ja tarkkakorvainen nopeasti kehittyä ajatus kehitysvammaisten yhtyeestä, laulusolisti Mertsi Palmroth. Mertsin laulun ympärille joka ”käy keikoilla” ja levyttää. Musiikin tekemiseen rakennettiin muun yhtyeen soitto eli pääasiassa rytmiset otettiinkin uudenlainen näkökulma. Tämä ajatus näkyi elementit. Tilannetta paransi huomattavasti myös se, että ensimmäisen kerran selvästi vuonna 1980, jolloin yhtye mukaan toimintaan tuli Mertsin sisar Sarita, joka kykeni suunnisti Ylöjärvelle Mika Sundqvistin melko uudelle laulamaan Mertsille stemma-ääniä. Oli päästy kehitys- studiolle. Vierailun tuloksena syntyi Hempan Pumpun vammaisten musiikkiyhtyeeseen, jossa mm. laulettiin ensimmäinen levy Elämän toveri. Samalla sai alkunsa yli äänissä. Näillä eväillä yhtyeen kehittyminen ja keikkailu kaksikymmentä vuotta kestänyt ystävyys Hemppalaisten jatkui useita vuosia. Todellinen harppaus musiikillisen ja Mika Sundqvistin välillä. tason parantamisessa oli kuitenkin vasta edessä. Äänilevy löysi hyvin nopeasti tiensä suomalaisten ke- hitysvammaisten levylautasille ja levysoittimiin. Nopeasti kehitysvammapiireissä Hempan Pumpusta oli tullut nimi. HENGELLINEN MUSIIKKI – Tuota nimeä vain vahvisti paria vuotta myöhemmin UUSI HAASTE vuonna 1982 tehty toinen äänite Orvokkeja Äidille. Hempan Pumppua oli vuosien kuluessa useasti pyydetty Ää nitteiden leviäminen ja niiden suuri suosio erityisesti esiintymään kirkkoihin ja hengellisiin tilaisuuksiin. Toki kehitysvammaisten keskuudessa poiki tietenkin sen, että näissä oli paljon käytykin, mutta melkoisen aralla mielellä yhtyettä yhä useammin pyydettiin esiintymään aluksi miettien miten Pumpun rytmimusiikki istuu kirkkoon. tietenkin pääasiassa kehitysvammaisten tilaisuuksiin, 1990-luvun alkupuolella ryhdyttiin kuitenkin harjoitte- mutta yhä useammin muihinkin juhliin. lemaan erityistä hengellisen musiikin ohjelmiston. Tähän tarkoitukseen valittiin uusia gospel-tyyppisiä lauluja, MUSIIKKI TUOTTI JA jotka ovat jatkuvasti käytössä esim. Tuomas-messuissa. MUUSIKOT MATKUSTIVAT Uudella ohjelmistolla lähdettiin tietenkin esiintymään niin että yhtyeen 15-vuotista toimintaa juhlittiin mm. kirk- Kahta ensimmäistä äänitettä myytiin niin hyvin, että kokonsertilla. Valmiiksi harjoiteltu ohjelmisto päätettiin yhtyeelle jäi rahaa kassaankin. Tällöin päätettiin yhdessä, lopulta myös levyttää. Vuonna 1995 ilmestyi levy nimeltä Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 25 Sanan anna koskettaa. Mm. tämän levyn ohjelmistolla HYVÄÄ MATKAA ja on kierretty esiintymässä hyvinkin laajalti eri puolella ME TEIMME SEN Suomea. Ehkä haastavin tehtävä on ollut Tampereen Aleksanterin kirkossa Tuomas-messun musiikin lähes 2000-luvun toimintaan ovat osaltaan vaikuttaneet Mert- täydellinen hoitaminen. sin sairastelu ja myös Päivin parikin äitiyslomaa. Kaikesta huolimatta vuosituhannen ensimmäisinä vuosina Hem- pan Pumppu sai aikaan kaksi uutta levyalbumia. Vuonna PALAA LUOKSENI – 2002 ilmestyi jälleen kaunis balladilevy, Hyvää matkaa KAUNIIDEN BALLADIEN LEVY sekä vuonna 2006 kokoomalevy, Me teimme sen. Uuden 90-luvun alkupuolelta Hempan Pumpun harjoittamisesta vuosituhannen uutuuksia Hempan Pumpun ohjelmis- ovat vastanneet Timo Pälä ja Päivi Tuokko-Patrikainen. tossa ovat olleet lastenlaulut. Lähinnä päiväkoti-ikäisille Toimintaa laajennettiin niin, että laulun osuutta entises- tarkoitettuja kokonaisuuksia on esitetty Hempankaaren tään vahvistettiin. Mertsille stemmoja ovat siitä lähtien toimintakeskuksessa. Sellaiset näytelmälliset kokonaisuu- laulaneet Sarita ja pianisti Päivi. Taustakuoro ja rytmi- det kuten Meksikon pikajuna ja Lumiukko ovat saaneet ryhmä ovat näin täydellinen kokonaisuus Mertsin laulun suuren suosion. Lapsille suunnatut konsertit tulevat taustalla. Parin vuoden työn tuloksena saatiin aikaan levy, varmasti jatkumaan. Palaa luokseni, vuonna 1997. 30 VUOTTA SITTEN VIDEOLLA EIKÄ VARMASTI SUOTTA 20-v. juhlavuoden toinen suurtapahtuma oli dokumentti- Vuoden 2007 lopulla käytiin pumppulaisten kanssa videon valmistuminen. Nokialainen Vapaa Elokuvakoulu keskusteluja tulevasta vuodesta, juhlavuodesta. Pitkään oli ansiokkaasti kameroineen mukana hyvin monen- mukana ollut Markus Mäkinen kehitteli nopeasti vuodelle laisessa Hempan Pumpun kanssa. Kuvaa otettiin niin tunnuslauseen: Hempan Pumppu 30 vuotta, ei turhaan arjesta kuin juhlastakin. Näiden otosten tuloksena syntyi eikä suotta - Varmasti ajatus hyvinkin pitää paikkansa. musiikillinen dokumentti Hempan Pumppu. Dokumentti Todellakaan vuosikymmenien työ ei ole ollut turhaa. esitettiin TV2:ssa syksyllä 1997 ja suuren suosion saavut- Tietoisuus vammaisuudesta on positiivisella tavalla taneena vielä uusintana hieman myöhemmin. levinnyt. Varmasti myös asenteisiin on myönteisellä ta- valla pystytty vaikuttamaan. Tampere-talon iso sali on paikka, missä 30 vuotta kestänyttä toimintaa juhlitaan MERTSI huhtikuun 12. päivä. Tilaisuudesta muodostuu varmasti VOITTAA EUROVIISUT ainutlaatuinen. Tiedossa ei ole kehitysvammaisten yhty- een järjestämänä vastaavanlaista suurkonserttia ainakaan Syksyllä 1998 Kehitysvammaliitto kääntyi Hempan Euroopan mittakaavassa. Pumpun puoleen kysellen edustajaa kehitysvammaisten euroviisukisaan European Songfestival -tapahtumaan Hollantiin. Kiireisestä aikataulusta huolimatta saatiin MIKÄÄN EI OLISI ONNISTUNUT Hollantiin esittelyvideo, jota seurasi järjestäjän edusta- ILMAN VAHVAA TAUSTARYHMÄÄ jan vierailu Nokialla. Tämän jälkeen lähtö Hollantiin oli selvä. 9.11.1998 pidettyyn kilpailuun osallistui edustajia Hempan Pumpun toiminta ei rajoitu vain harjoituksiin, kahdeksasta Euroopan maasta. Mertsi lauloi kisassa joita edelleen pidetään Nokian Työväenopiston siipien laulun Love Me Tender ja päihitti sillä muut kilpailijat. suojassa. Toiminnassa on valtava määrä käytännön työtä, Voitto huomioitiin Suomessa näyttävästi niin TV:ssä mihin varsinaisten vetäjien rahkeet eivät riitä. Tarvitaan kuin lehdistössäkin. Mertsin euroviisuvoiton seurausta roudaria, myynnin järjestäjää, taluttajaa ruokailujen oli Kehitysvammaisten Euroviisukilpailun järjestäminen hoitajaa jne. Kaiken tällaisen osittain näkymättömänkin Suomessa ja Tampereella syksyllä 2000. Euroviisukilpai- työn takana on vuosia ollut rautainen vapaaehtoisten lujen järjestelyissä Hempan Pumppu taustavoimineen ryhmä, joka koskaan ei saa riittävää kiitosta ratkaisevan oli näyttävästi mukana. Pumppu oli myös kilpailijoiden tärkeästä työstään. ohella esiintymässä Tampere-talon lavalla.

26 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 Hankasalmelle saapuvalle lomailijalle on koko Häkän mahtava ”paketti” valmiina odottamassa.

Talvinen elämyskeskus

Harva tietää, millainen keidas meillä – Tulevien talvien lumi- ja pakkasjaksot saattavat kyllä olla on keskellä Suomea: Hiihtokeskus Häkä! lyhyempiä tai kovempia kuin menneinä vuosina.

Lapsiperheille tarkoitettu Häkä sijaitsee Hankasalmella vain Perhe viihtyy 53 kilometriä Jyväskylästä ja 38 kilometriä Pieksämäeltä henkeäsalpaavan kauniissa mäkimaastossa. Häkällä on paljon satsattu perheiden tyytyväisyyteen. – Joka Häkän valitseminen Vuoden 2008 hiihtokeskukseksi oli ikinen toimenpide pohditaan ja ratkaistaan perhematkailun iso asia sen pääomistajalle Jukka Kirjavaiselle. näkökulmasta, isäntä sanoo. – Olemme tehneet Häkän kehittämiseksi johdonmukai- Hyvien kulkuyhteyksien varrelta löytyy takuulumiset sesti töitä viimeiset 15 vuotta, sanoo Kirjavainen seisten las kettelurinteet, hiihtoladut, lastenrinteet ja upeat ulkoi- rennosti laskettelurinteiden päällä sijaitsevan ravintolan lualueet, joilla on levähtämispaikkoina viehättäviä kotara- te rassilla ja osoittaa kädellään vielä ruskan värittämään kennuksia sekä ravintola- ja majoituspalvelut – kaikki löytyy, maisemaan. mitä vain laskettelukeskukselta voi toivoa! Päärakennus sijaitsee laskettelurinteen ja ison lammen kyljessä. Ravintolan annokset on suunniteltu ja hinnoiteltu Lunta, lunta, enemmän lunta perheystävällisiksi. Ruoat valmistetaan kokonaan ravintolan omassa keittiössä. Lumi on asia, mihin on panostettu eniten, jotta laskettelijoilla Nuorison tarpeita varten päärakennuksesta löytyy oles- olisi paikat, missä lasketella. kelutila, lounge, jossa sijaitsevat isot sohvat, iso telkkari, bil- – Lumetuskalustoon osoitettujen investointien ansiosta jardipöytä ja kolme kappaletta pöytätietokoneita. Läppäreitä rinteiden valkoisiksi saaminen kestää nykyisin vain reilut varten talossa on langaton nettiyhteys. Perheen pienemmille kymmenen päivää, kun se aiempina vuosina vei jopa 26–30 muksuille on varattuna oma puuhanurkkansa riippukeinuilla, vuorokautta, Jukka kertoo. Aikaa rinteiden laskettelukun- askartelutarvikkeilla, telkkarilla ja dvd-soittimella. toon saamiseen kuluu siis vain kolmannes entiseen verrat- tuna. – Nyt meidän on mahdollista jatkossa saada rinteet auki Toteutettuja toiveita aina tiettyyn päivään mennessä. Näin laskettelijat tietävät aina varmuudella sen päivämäärän, jolloin hiihtokeskuksen Myös caravaanarit ovat pitäneet Häkää suosikkitalvipaikka- avajaiset järjestetään huolimatta siitä, kuinka märältä ja naan jo yhdeksän talven ajan. Siitä löytyy merkkeinä komea pimeältä syksy näyttää. Se on meidän tavoitteemme. rivi SF Caravan ry:n luovuttamia Talvisuositusalue-kunnia- Lumetus ovat tähän maailmanaikaan välttämätöntä. mainintoja huoltorakennuksen seinällä. – Luonnonlumella saa pidetyksi korkeintaan kaksi rinnettä Alunperin vuonna 1997 pystytettyä huoltorakennusta auki koko talven, mutta meillä niitä riittää kaksitoista. laajennettiin 2005 caravaanarien omien toiveiden mukaan. – Ei tässä kuitenkaan ilmastonmuutosta pelätä. Se ei Parissasadassa neliössä on nyt isot tilat saunoineen ja suih- ole täällä vielä ensi talvena, kyllä siihen menee enemmän kuineen, oleskelutiloja, keittiö, mikroaaltouuni, pesukone, aikaa – ainakin yksi kokonainen miespolvi, Jukka arvelee. langaton nettiyhteys yms. Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 27 Mikäs silloin on porhaltaa lomalle Keski-Suomeen omalla kaisella olisi mahdollisuus saada laduilta ja rinteestä mukavia tuvalla varustettuna, kun sekä ladut ja rinteet että huolto- onnistumismuistoja kotiin viemiseksi. Viikonloppuaamuisin rakennus löytyvät ihan kävelymatkan päästä. Vaunupaikkoja Häkä tarjoaa ilmaisen hiihdonohjauksen. on tällä hetkellä 60, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus – Näin saadaan erilaisista lomanviettoharrastuksesta laajentaa tilaa ainakin satapaikkaiseksi. kaikki ilo irti. Alle 7-vuotiaat kypäräpäät saavat käyttää – Täällä mahtuu järjestämään myös tapaamisia caravaa- hiihtohissejä ja rinteitä ilmaiseksi. nariporukoiden omien yhdistysten kesken. Oleskelutiloja Majoituskapasiteettia löytyy omalta tontilta kuusi mökkiä, ja tapahtumiakin heille riittää, Jukka vakuuttaa. joihin mahtuu kaikkiaan 50 seikkailijaa. Lisäksi on Lomakes- kus Revontulessa vielä 21 mökkiä lisää plus hotelli. Tanssi- Lähellä Sinua ja shownälkäiselle lomailijalle on myös luvassa elämyksiä laidasta laitaan. Välinevuokraamossa on vaihtelevasti töissä 1–5 henkeä var- Jukka ihastui itse alun perin Hankasalmen upeaan luon- mistamassa, että jokainen laskettelija saa vuokrattavakseen toon, jonka keskellä mieli ja silmä lepäävät. kunnon urheiluvehkeet. Välinevalikoiman suuruus ja tarjolla olevat laatumerkit takaavat, että Häkässä monot eivät pu- rista. Pelkästään laskettelukenkiä löytyy yli 500 paria! Elsa Vähätupa Lisäksi Jukka rohkeana miehenä lupaa, että vaikkei asiakas PTPromotion, olisikaan ennen lasketellut, heidän henkilökuntansa pitää huolen siitä, että kaikkien kanssa käydään tarkkaan läpi, info ja juttupyynnöt Pia Temisevä, miten sopivat varusteet löytyvät ja miten niitä käytetään. PTPromotion, puh. 0400 - 622 263, Tarvittaessa kutsutaan vielä hiihdonopettaja paikalle, jotta jo- [email protected]

Alennukset SRTVS kortilla

Rinnelipuista päivälippu (sekä lasten lipuista, että aikuisten lipuista) -20% karavaanaripaikka (sisältää sähkön ja saunan) -20%

Tämä on kolmen vuoden sopimus, joka tarkistaan hintojen / alennusten osalta aina syksyisin ennen kauden alkua. Lisäksi, SRTVS jäsenen varatessa kokoustiloja ja ruokailuja, kokoustila veloituksetta käyttöön. Tämä edellyttää esim. ryhmän kahvitusta tai ruokailuja.

Alennuksen saaminen edellyttää voimassa olevan SRTVS jäsenkortin näyttämistä.

28 Selostajain liiton jäsenlehti joulukuu • 2008 Suomen Radio- ja TV-Selostajat ry The Association of Finnish Radio- and TV-Commentators Finlands Radio- och TV-Reportrar rf

FAKTOJA:

◆ Maan vanhin alan sähköisen viestinnän järjestö perustettu 1936 (Ammattiyhdistys) ◆ Alkusysäyksenä oli 1935 järjestetty selostajakurssi. ◆ Alkuaikojen toiminnassa mukana: Martti Jukola, Leo Meller, Pekka Tiilikainen, Unto Miettinen, Martti Silvennoinen, Kalevi Kilpi, Anna-Liisa Primus-Nyman, Jorma Lunden, Valma Kivitie, Niilo Tarvajärvi, Leo Ahonen ja Lauri Kuosmanen. ◆ Järjestö oli ensimmäinen ja pitkään ainoa ohjelmatyöntekijöiden järjestö, joka pyrki toimimaan jäsentensä yhdyssiteenä ja ammattitaidon kehittäjänä. ◆ Kun sääntöjä vuonna 1973 muutettiin tuli perinteisten toimintojen rinnalle vahvasti mukaan ammattiyhdistystoiminta. ◆ Sopimustoiminta: Solmii sopimukset Yleisradion ja MTV:n kanssa. ◆ On Kopiosto ry:n jäsen (Arvo uudelle jäsenelle n. 100 euroa) ◆ TES-neuvontatoiminta (Yhtyneet- sopimuksista) päivystysnumerossa 050-461 9840 ◆ Tekijänoikeusneuvonta Kopioston kautta. ◆ Hallinto: Puheenjohtaja: Teuvo Laine, sihteeri Kati Karapalo, varapuheenjohtaja Matti Saari, rahastonhoitaja Juhani Lahti, muut hallituksen jäsenet: Pia Temisevä, Kari Hämäläinen ja Tuula Väisänen. ◆ Jäsenmaksu A-jasen 40 euroa/vuosi B-jäsen 20 euroa /vuosi. (srtvs-kortti vaihdetaan aina toukokuussa) ◆ Jäsenmäärä 700 ◆ Jäsenhakemuslomake numerosta 050-461 9840 tai internetistä. ◆ Tapahtumia: Vuosikokous maaliskuussa, kesäpäivät kesäkuussa, syysseminaari, marras-joulukuussa, Pekka Tiilikaisen rahaston tunnustuspalkinto loka-marraskuussa. ◆ Lehti: Selostajain liitto lehti ◆ Jäsentiedotteet: 2 kertaa vuodessa. ◆ Jäsenkelpoisuus: Tehtävä vähintään puoli vuotta sähköisen viestinnän työtä. Joko free tai vakinainen (kahdella nimikirjoituksella vahvistettuna). ◆ Työttömyyskassapalveluja tarvitsevat jäsenet ohjataan Loimaan YTK työttömyyskassalle, www.ytk.fi p. 02-760 7630. ◆ Neuvottelutoiminta: Yhteistyössä Suomen Journalistiliiton kanssa. (Mukana AKAVA ym) ◆ Jaostot: Kirjailijajaosto, n. 50 kirjailija-toimittajaa, tekninen jaosto: n. 200 kuvaajaa, leikkajaa, valaisijaa ym. sähköisen viestinnän osaajaa, musiikkijaosto n. 30 musiikkitoimittajaa, pj. Lasse Finska, Tulevaisuusjaoston pj. Tuula Väisänen, Kirjailijajaoston pj. Stuart Köhler ja Teknisen jaoston pj. Kari Hämäläinen, Jyväskylä ◆ Kunniapuheenjohtaja: Kauko-Aatos Leväaho Hki. (On myös Pekka Tiilikaisen rahaston pj) ◆ Kunniajäsenet: Kyllikki Virolainen, Erkki Raatikainen, Pentti Fagerholm ◆ Pekka Tiilikaisen tunnustuspalkinnon saajat: Paavo Noponen, Kosti-Heikki Lahti, Martti Silvennoinen, Ilmo Lounasheimo, Eero Saarenheimo, Markus Similä, Voitto Raatikainen, Seppo Kannas, Tauno Äijälä ja Jouko Färd. ◆ Sähköposti: Minne voi lähettää mm. Jäsenten osoitteiden muutostiedot ja järjestölle tulevan postin: srtvs@kolumbus.fi ◆ Järjestön postiosoite: SRTVS Liutuntie 13 E 35 36240 Kangasala ◆ Järjestön puhelinyhteys: 050-461 9840 ja 03-364 1085 Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille lukijoille!

SRTVS-hallitus