Työtä Ja Restaurointi- Osaamista Joensuun Maaseudulle 2009-2012

elinvoimaa alueelle 6 | 2012

Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009-2012

Hannu Piipponen

Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009-2012

Hannu Piipponen Elinvoimaa alueelle 6 | 2012

Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009-2012

Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kuvat: Juhani Nuutinen, Hannu Piipponen, Kari Tarnanen Painotalo: Kopijyvä Oy

ISBN 978-952-257-566-1 (painettu) ISBN 978-952-257-567-8 (PdF)

ISSN-L 2242-282X ISSN 2242-282X (painettu) ISSN 2242-2838 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN:978-952-257-568-5

www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus

IV Sisältö

Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009-2012...... 3 Taustaa...... 3 Organisointi ja hallinnointi...... 3 Hankkeen tavoitteet...... 5 Tiedottaminen...... 5 Restaurointikisällin ammattitutkintoon valmentava koulutus ja tutkinnot...... 8 Opintomatkat...... 8 Ammattitutkinnon näyttökokeet...... 11 Muu koulutus...... 12 Elämänhallintapäivä...... 12 Korttikoulutukset...... 13 Osuuskuntakoulutus...... 14 Terveystarkastukset...... 14 Palaute työntekijöiltä...... 15 Kustannukset ja rahoitus...... 15 Kansainvälinen tunnustus...... 16

Työkohteet...... 18 Valliniemi (1)...... 20 Koskivaara (2) ...... 24 Kuusikehto (3)...... 28 Honkala (4)...... 30 Yrjölä (5) ...... 32 Ilmavaara (6)...... 36 Heinävaaran Seurojentalo (7)...... 38 Halla (8)...... 40 Huhtilampi (9) ...... 42 Kanavaranta (10)...... 44 Kuusela (11)...... 46 Röksän rukoushuone (12)...... 48 Taimela (13)...... 50 Annala (14)...... 52 Punamullan keitto-ohje ...... 52 Alapiha (15)...... 54 Taiteidentalo (16)...... 56 Koskenkorva (17)...... 58 Ahvenisen punainen talo (18)...... 60 Uimaharjun asema (19)...... 62 Erkkilä (20)...... 64 Kokkola, Eno (21)...... 67 Partala (22)...... 68 Ylä-Tupra (23)...... 70 Kokkola, Hammaslahti (24)...... 72 Seppola (25) ...... 74 Ullakko (26)...... 76 Sarvingin nuorisoseurantalo (27)...... 78

1 Eno Pyhäselkä Tuupovaara Kiihtelysvaara

Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009-2012

Tuupovaara Seura ry raafinen suunnittelu: Hannu Piipponen Taitto: Tarja Puoskari Kuvat: Juhani Nuutinen, Hannu Piipponen ja Kari Tarnanen Tarja Puoskari Kuvat: Juhani Nuutinen, Hannu Piipponen ja Kari Taitto: G raafinen suunnittelu: Hannu Piipponen

2 Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009-2012

Taustaa Hanke toteutettiin Manner-Suomen hoidettiin projektin yksityiskohtainen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueo- suunnittelu, koordinointi, työnjohto, sion toimintalinja 2:ssa, jonka tavoit- työpaikkakoulutus, hallinto, tiedotus ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on teena on työllistymisen ja työmark- raportointi pääosin. Rinnakkaishank- toteuttanut 1990-luvun puolivälistä kinoilla pysymisen edistäminen sekä keessa hoidettiin tukityöllistettyjen lähtien kulttuuriympäristön hoitotöitä syrjäytymisen ehkäiseminen. Toteutta- palkkatukipäätökset ja työvoimapo- työllisyystöinä. Nämä työt soveltuvat malla hanke ESR -rahoitteisena voitiin liittisen koulutuksen hankinnat sekä hyvin pitkäaikaistyöttömien työllistä- myös sen pitkäaikaista vaikuttavuutta raportointi niiltä osin. miseen, aktivoimiseen ja syrjäytymi- lisätä, kun tukityöllistämisen lisäksi Projekti käynnistyi Pohjois-Karjalan sen ehkäisemiseen erityisesti korkean otettiin mukaan koulutus- ja jopa tut- ympäristökeskuksen toimesta vuonna työttömyyden alueilla. kintotavoitteet. 2009, mutta vuoden 2010 alusta toteu- Pohjois-Karjalassa ei ole restau- tetun valtion aluehallintouudistuksen rointialan koulutusta missään oppilai- myötä siitä tuli Pohjois-Karjalan ELY toksessa. Tästä syystä meillä on liian Organisointi ja -keskuksen oman tuotannon hanke. vähän perinteisten korjausmenetelmien Projektin hallinnoitsijana ja vastuul- taitajia. Tämä näkyy joka vuosi muun hallinnointi lisena toteuttajana oli Pohjois-Karjalan muassa siten, että ELY–keskuksen ELY -keskuksen ympäristö ja luonnon- (ennen ympäristökeskuksen) myöntä- Työtä ja restaurointiosaamista Joen- varat -vastuualueen ympäristönhoi- miä rakennusperinnön hoitoavustuksia suun maaseudulle hanke jakaantui toyksikkö. Hanke toteutettiin tiiviissä jää käyttämättä tai korjaustyö siirtyy kahteen osaan, emohankkeeseen ja rin- yhteistyössä Tuupovaara Seura ry:n jopa vuosilla sen vuoksi, että avustus- nakkaishankkeeseen. Emohankkeessa ja Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuu- ten saajat eivät löydä osaavia tekijöitä restaurointityöhön. Kulttuuriympäristön hoitotöiden avulla vaikutetaan kunnan maisema- kuvaan ja imagoon. Hyvin hoidettu ra- kennusperintö luo matkailijoille kuvan aktiivisesta ja vetovoimaisesta alueesta. Maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden kunnostus on sen vuoksi tarpeen. Työt soveltuvat hyvin ulkotöistä pitäville rakennus- tai maa- ja metsätalousalan pitkäaikais- työttömille aktivoimaan heitä. Samalla opitaan arvokkaita perinteisiä korjaus- rakentamisen tietoja ja taitoja. Ohjausryhmä tutustumassa Kuuselan tilan aitan restaurointiin Mulossa

3 rikoulu Lastun kanssa. Tuupovaara -keskuksesta, esittelijänä projektipääl- vat työryhmässään työhön osallistuva- Seura toimi hankkeeseen työllistettyjen likkö Hannu Piipponen ja sihteerinä na paikallistyönjohtajana eli ”kymp- pitkäaikaistyöttömien työnantajana ja työnjohtaja-työnopettaja Juhani Nuu- peinä” ja heidän työllistämisjaksonsa Lastu vastasi hankkeeseen liittyvästä tinen. Rahoittajan edustajana ohjaus- pituus oli 26 - 29 kuukautta. Enossa restaurointikoulutuksesta sekä ammat- ryhmässä toimi rakennerahastoneuvoja ”kymppinä” toimi Martti Väänänen, titutkintojen järjestämisestä. Kimmo Kettunen ja hänen varahen- Kiihtelysvaarassa Mika Tanskanen, Py- Hankkeen projektipäällikkönä toimi kilönään rakennerahastoasiantuntija häselässä Risto Väänänen ja Tuupovaa- rakennusarkkitehti Hannu Piipponen, Raisa Lappeteläinen. Muut ohjausryh- rassa Juha Karhapää. työnjohtaja- työnopettajina restauroin- män jäsenet olivat metsätalousteknikko Tuupovaara Seura ry palkkasi ku- tikisällit Juhani Nuutinen ja Kari Tar- Merja Kuukkanen Joensuun kaupungis- hunkin työryhmään kuusi korkeimpaan nanen. Rinnakkaishankkeesta vastasi ta, projektisuunnittelija Antti Willman korotettuun palkkatukeen oikeutettua projektisuunnittelija Antti Willman. Pohjois-Karjalan ELY -keskuksesta, pitkäaikaistyötöntä (yli 500 päivää Tuupovaara Seuran puheenjohtaja Aino johtava työvoimaneuvoja Keijo Kiiski työttömänä). Yhdistykseen palkattujen Kakkonen vastasi palkkatukien hake- Joensuun seudun TE -toimistosta, Anne henkilöiden työaika oli 20 tuntia viikos- misesta ja työsopimusten tekemisestä. Meriläinen Tuupovaara Seura ry:stä, sa ja työllistämisjakson tavoiteltu pituus Eeva Tahvanainen vastasi palkanlas- Kyösti Vatanen Kiihtelysvaaran eteläiset 14 kuukautta, mutta monessa tapaukses- kennasta ja palkkatukien sekä Joensuun kylät ry:stä, Juha Koljonen Eno Seura sa se jäi lyhyemmäksi. Tavoite oli, että kaupungin rahoituksen maksatusten ry:stä ja Margareta Rydén-Kortelainen Tuupovaara Seuran työllistämiä hen- hakemisesta. Mulo-Niittylahden kyläyhdistys ry:stä. kilöitä olisi aina 24 henkeä kerrallaan. Ohjausryhmän puheenjohtajana Työryhmät toimivat Enossa, Kiih- Hankkeen aikana projektiin oli tarkoitus toimi maaseudun kehittämispäällikkö telysvaarassa, Pyhäselässä ja Tuupo- työllistää 48 henkeä, mutta vaihtuvuus Aaro Piipponen Joensuun kaupungista, vaarassa. Kussakin oli yksi henkilö oli niin suurta, että kaiken kaikkiaan 70 varapuheenjohtajana yksikön päällikkö työllistetty valtiolle 100 %:n työajalla. henkilöä oli töissä Tuupovaara Seuran Janne Kärkkäinen Pohjois-Karjalan ELY Valtiolle työllistettävät henkilöt toimi- palkkalistoilla eripituisia ajanjaksoja.

Ohjausryhmä

projektipäällikkö

Arkkitehtuurikoulu Muut LASTU kouluttajat

Joensuun Tuupovaara Seura ry kaupunki

työnjohtaja- työnjohtaja- työnopettaja työnopettaja

paikallistyönjohtaja, paikallistyönjohtaja, paikallistyönjohtaja, paikallistyönjohtaja, Eno Pyhäselkä Kiihtelysvaara Tuupovaara

työntekijä työntekijä työntekijä työntekijä

työntekijä työntekijä työntekijä työntekijä Projektiorganisaatio

4 Hankkeen tavoitteet

Projektin tavoitteena oli

1. lisätä kulttuuriympäristön arvostusta ja muokata asenteita kulttuuriympä- ristön hoidolle myönteiseksi

2. levittää tietoa vanhasta rakennuskulttuurista ja restauroinnista

3. työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja opettaa heille restaurointiperiaatteiden mukaista korjausrakentamista

4. lisätä työllistettyjen ammattitaitoa, parantaa itsetuntoa ja vähentää syr- jäytymisvaaraa

5. kannustaa työllistettyjä jatkokoulu- tukseen ja töihin avoimille työmark- kinoille

6. saada Joensuuhun 10 uutta restauroinnin ammattilaista, restaurointiki- sällin ammattitutkinnon tai ainakin osatutkinnon suorittanutta henkilöä

Tv-kuvaaja Koskivaarassa. 7. pelastaa useita uhanalaisia kulttuurihistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittäviä rakennuksia

Tiedottaminen tiesite, jota painettiin 500 kappaleen erä. Esitteessä kerrottiin perustiedot Yhtenä projektin tavoitteena oli li- projektin tavoitteista, toteuttajista ja sätä kulttuuriympäristön arvostusta rahoituksesta. Restaurointitöiden kirja parantaa yleistä ilmapiiriä raken- joa esiteltiin myös kohteita ja niiden nussuojelulle ja rakennusperinnön työvaiheita esittelevän julisteen avulla. hoidolle myönteiseksi sekä levittää Esitteen ja julisteen suunnitteli projek- tietoa vanhasta rakennuskulttuurista tipäällikkö Hannu Piipponen ja taittoi ja restauroinnista. Tämän tavoitteen ELY–keskuksen alueidenkäyttöyksikön edistämiseksi projektista tiedotettiin assistentti Tarja Puoskari. Esitettä ja aktiivisesti: suunniteltiin ja toteutettiin julistetta on jaettu eri tilaisuuksissa ja kiertonäyttely ja järjestettiin avoimi- näyttelyn yhteydessä. en ovien päiviä työkohteissa. Lisäksi Tiedotusvälineet ovatkin tehneet laadittiin projektiesite ja juliste, joita runsaasti juttuja projektista, sanoma- jaettiin yleisölle ja projektiin osallistu- lehdissä on ollut yhteensä yli 24000 neille eri tilaisuuksissa. palstamillimetriä artikkeleita. Tämä Aktiivisen tiedottamisen, avoi- vastaa kuutta kokosivun artikkelia mien ovien tapahtumien ja kierto- broadsheet formaatin sanomalehdessä. näyttelyn avulla suurelle yleisölle on Lisäksi projektista ja sen tuloksista on voitu esitellä projektin toimintaa ja kerrottu Pohjois-Karjalan radiossa ja samalla vaikuttaa kulttuuriympäristöl- TV 1:n valtakunnallisissa uutisissa. le ja rakennussuojelulle myönteisen Hankkeen kiertonäyttelyssä esitel- ilmapiirin kehittymiseen. Projektin lään kymmenellä kankaalle painetulla tiedotusta varten laadittiin projek- posterilla projektin korjauskohteiden

5 Näyttely Enon kirjastossa.

historiaa, korjauksen työvaiheita, työn paljon asiakkaita, jolloin useat sadat lopputulosta sekä hankkeen koulutusta henkilöt ovat voineet tutustua näytte- ja tutkintoja runsain havainnollista- lyyn. Kesäkuussa 2012 osa näyttelystä vin valokuvin. Näyttely on ollut esillä oli vielä esillä Ely-keskuksen osastolla eri tilaisuuksissa Pohjois-Karjalan Karjalan messuilla Joensuu Areenassa. ELY-keskuksessa sekä Kiihtelysvaara, Näyttelyposterit suunnitteli projekti- Hammaslahden, Enon ja Tuupovaaran päällikkö Hannu Piipponen ja niistä kirjastossa. Kirjastot osoittautuivat erit- osan taittoi siviilipalvelusmies Oskari täin hyviksi näyttelypaikoiksi, kun ne Pöntinen ja osan ELY -keskuksen vielä täydensivät näyttelyä asettamalla alueidenkäyttöyksikön assistentti Tarja sen yhteyteen esille runsaasti alan kir- Puoskari. jallisuutta, jota kiinnostuneet saattoivat Maaliskuussa 2010 hanketta esitel- myös lainata. Kirjastoissa käy myös tiin Arvokkaiden rakennusten korjaus- osaamista Lappiin -projektin aloitusse- minaarissa Torniossa. Koskivaaran myllytuvan työmaal- la järjestettiin avoimien ovien päivä kesäkuussa 2010 yhteistyössä Tuupo- vaara Seuran ja Joensuun kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Myllytu-

6 Hirrenveistoa työnäytöksessä Euroopan rakennusperintöpäivänä. Yleisö sai myös kokeilla hirrenveistoa.

Virolaisvieraita Heinävaaran seurojentalolla.

Punamullan keittoa Taimelan tilalla Pyhäselän Honkavaarassa Ely-keskuksen virkistyspäivänä.

van omistaja Tatu Vatanen huolehti siä, hirrenveistoa ja punamultamaalin kahvitarjoilusta. Tilaisuudessa esiteltiin keittoa. Retkille osallistui yli sata hen- projektia, pidettiin työnäytös, jos- kilöä (kaksi täyttä bussia) ja sitä saatiin sa piilutettiin hirsiseinää ja keitettiin erittäin hyvää palautetta. punamultaa. Lisäksi Joensuun raken- Lokakuussa 2010 hanketta esiteltiin nusvalvonnan tarkastusinsinööri Kyösti Viron ympäristöministeriön edustajille, Vatanen esitteli kaupungin rakennus- vieraita kierrätettiin työkohteissa, joissa valvonnan toimintaa, rakennusjärjes- järjestettiin taas työnäytöksenä hirren- tystä ja lupamenettelyä. veistoa ja punamultamaalin keittoa. Projektipäällikkö kiinnittämässä muisto- Kesäkuussa 2010 hanketta esiteltiin Kesäkuussa 2011 Pohjois-Savon laattaa Taiteidentalon seinään Kiihtelys- Joensuun kaupungin kaupunkisuunnitte- YTY-hankkeen henkilöstö vieraili vaarassa lulautakunnalle Enon Kanavarannassa. kahtena päivänä projektin työkohteissa, Euroopan rakennusperintöpäi- missä hanketta esiteltiin savolaisille vänä syyskuussa 2010 järjestettiin kolleegoille. yleisölle avoimia ja maksuttomia kier- Tiedotus jatkuu vielä pitkään hank- toajeluja, joissa tutustuttiin projektin keen päättymisen jälkeen. Kaikkiin 32 korjauskohteisiin eri puolilla Joensuun korjauskohteeseen on kiinnitetty metal- kaupungin maaseutualueita. Työkoh- linen muistolaatta, johon on kaiverret- teissa järjestettiin tuolloin työnäytök- tu hankkeen nimi sekä rahoittajien ja toteuttajien logot.

7 Restaurointikisällin tavoitteena oli opettaa rakennettuun Opintomatkat kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja ja ammattitutkintoon niiden kunnioittamista. Restaurointikoulutukseen liittyi myös valmentava Hankkeessa toteutetun koulutuksen opintomatkoja. Kaikilla opintomatkoil- koulutus ja ja tutkintotilaisuudet järjesti lapin- la oppaana ja opettajana oli mukana lahtelainen Arkkitehtuuri- ja ympä- arkkitehti Hannu Puurunen Lastusta. tutkinnot ristökulttuurikoulu LASTU, joka on Pidemmille kolmipäiväisille opinto- Itä-Suomessa ainoa oppilaitos, jolla matkoille Etelä- ja Länsi-Suomeen Hankkeeseen liittyvän koulutuksen on Opetushallituksen kanssa sopimus osallistuivat restaurointikisällitutkinnon tavoitteena oli antaa monipuolinen restaurointialan tutkinnoista. Koulutuk- suorittamisen yrittämiseen sitoutuneet valmius toimia korjausrakentajana ja sessa vuorottelevat teoriaopetus ja käy- henkilöt, projektin johto ja kouluttajat. restauroijana kulttuurihistoriallisesti tännön työpajatyöskentely. Ensimmäi- Lyhyille yksipäiväisille opintomat- arvokkaissa puurakennuksissa ja val- sen koulutusryhmän (2009-2010) opetus koille osallistuivat kaikki sillä hetkellä mentaa koulutettavia restaurointikisäl- järjestettiin pääsääntöisesti niin, että projektissa työskennelleet henkilöt. lin ammattitutkinnon suorittamiseen. Lastun opettajat tulivat Kiihtelysvaaraan Lisäksi järjestettiin kaikille työryhmille Ammattitutkinto oli mahdollista suorit- missä teorianopetusta annettiin Heinä- tilaisuuksia tutustua toisten työryhmien taa työllistämisjakson aikana. vaaran seurojentalolla ja työpajaopetusta työkohteisiin, jotta osanottajat saisivat seurojentalon pihalla tai Kiihtelysvaaran laajemman käsityksen restaurointityön entisen vanhainkodin navetassa. Toisen kirjosta. Restaurointikisällin opiskelijaryhmän teoria- ja työpajaope- Toukokuussa 2010 tehtiin opinto- ammattitutkinnon ja tus (2011) järjestettiin Lapinlahdella matka Puu-Nurmekseseen, Pielisen restaurointimestarin Lastussa 2-3 päivän jaksoissa. Teoreet- museoon ja Murtovaaran talomuseoon. erikoisammattitutkinnon tisesta opetuksesta vastasi arkkitehti Tälle matkalle osallistui koko hank- perusteet, Hannu Puurunen ja työpajaopetuksesta keen henkilöstö. restaurointimestari Matti Valkonen. Etelä-Suomen opintomatkal- opetushallituksen määräys Koulutusjaksojen välillä opiskelijat la elokuussa 2010 tutustuttiin mm. 11/011/2002. saivat arvokasta työkokemusta restau- Mäntyharjulla Reijo Karjalaisen mo- rointiperiaatteiden mukaisesta korjausra- nivuotiseen restaurointiprojektiin, Tam- Restaurointikoulutuksessa perehdyttiin kentamista työskennellessään projektin misaaren vanhaan puukaupunkiin, Bill- restaurointiammatteihin, eri aikakausien työkohteissa, missä restaurointikisällit näsiin ja Rakennusapteekkiin, Inkoon rakentamistapoihin sekä arkkitehtuurin Juhani Nuutinen ja Kari Tarnanen toi- keskiaikaiseen kirkkoon, Seurasaareen, ja sisustamisen historiaan, dokumen- mivat työpaikkakouluttajina. Opiskeli- Vanhaan Porvooseen, Porvoon Vanhaan tointi- ja tutkimustapoihin, tyypillisiin joita innostettiin myös itseopiskeluun ja Rautakauppaan, Kotkan kaupunkiin, materiaaleihin ja niiden käyttäytymi- annettiin opetusmateriaalia (Panu Kailan Sunilan teollisuusalueeseen, Lappeen- seen eri olosuhteissa, vauriokartoituk- Talotohtori-kirja, Museoviraston korja- rantaan, Konnunsuon vankilaan, Koit- seen, restaurointiperiaatteisiin ja niiden uskortteja jne.) sitä varten. sanlahden hoviin ja Kesälahden kirkon mukaisiin korjaustapoihin, korjauksessa kellotapuliin. tarvittavan ajankäytön ja kustannusten arviointiin jne. Yhtenä koulutuksen

Tunnin aiheena erilaiset vesikattorakenteet. Hannu Puurunen opettaa, aiheena kalkkimaali.

8 Mäntyharju, Reijo Karjalainen esittelee omaa restaurointiprojektiaan.

Pielisen museon johtaja Liisa Eskelinen opastaa.

Opintomatkalla Murtovaaran talomuseossa. Tammisaaren kirkko.

9 Yli-Lauroselan talomuseo Ilmajoella. Puu-Raahea.

Möhkön ruukkimuseon pytinki. Opintomatkalaiset Möhkössä.

Denkmal messut järjestetään joka Sanssoucin linnaan ja Wittenbergin komaisemaa ja Pappilanvaaraa. Käytiin toinen vuosi Leipzigin messukeskuk- vanhaan kaupunkiin. Tutustuttiin myös myös Möhkön ruukkimuseossa, mihin sessa Saksassa. Denkmal on restauroin- Leipzigin Tuomaskirkkoon ja Orani- tutustuttiin perusteellisesti. tialan johtava Eurooppalainen am- enbaumin kylän palatsialueeseen sekä Länsi-Suomen opintomatkal- mattitapahtuma, joka on samalla suuri Dessaun Bauhaus-koulun kohteisiin. la elokuussa 2011 tutustuttiin mm. restaurointi-, rakennus- ja kaupunkipe- Toukokuussa 2011 tehtiin opin- Jyväskylän Alvar Aalto -kohteisiin, rinnönhoitonäyttely. Se on maailman tomatka Ilomantsin vaarakyliin ja Petäjäveden kirkkoon, Yli-Lauroselan suurin restaurointialan tapahtuma, jossa Möhkön ruukkimuseoon. Oppaaksi oli talomuseoon Ilmajoella, Isokyrön restauroijat, vanhojen rakennusten pyydetty ympäristösuunnittelija Sauvo keskiaikaiseen kirkkoon, Seinäjoen korjausten suunnittelijat, vanhojen esi- Henttonen Ilomantsista. Matkalla kuul- keskustaan (Aalto) Pedersören keskiai- neiden konservoijat, museoalan ihmiset tiin mielenkiintoista kerrontaa karja- kaiseen kivikirkkoon, Puu-Kokkolaan ja taidehistorioitsijat, arkeologit ja tuo- laisen vaararakentamisen perinteestä. ja Puu-Raaheen sekä Raahen kirkon tevalmistajat tapaavat ja vaihtavat ko- Tutustuttiin lähemmin muutamiin restaurointityömaahan, Vihannin kirk- kemuksiaan. Marraskuussa 2010 tehtiin rakennusperintökohteisiin mm. Kui- koon ja kellotapuliin sekä Kärsämäen opintomatka Denkmal messuille. Paitsi kanniemeen. Katseltiin myös valtakun- paanukirkkoon. messutapahtumiin, tutustuttiin myös nallisesti merkittävää Ilomantsin kirk-

10 Projektipäällikkö Hannu Piipponen ja restaurointimestari Timo Kontkanen luovuttavat tutkintotodistuksen restaurointikisälli Petri Hirvoselle

Ammattitutkinnon totilaisuudessa keskustelulla arvioijien Kisälli on taitava näyttökokeet kanssa on suuri merkitys. Perinteiset käsityöläinen. Hän hallitsee rakentamistavat ja rakenneratkaisut on rakentamisessa ja puun Restaurointikisällin ammattitutkinnos- tunnettava ja jonkinlaiset mittauspiirus- työstössä perinteisesti sa oli kaksi pakollista osaa ja lisäksi tukset on osattava tehdä, sillä suorit- käytetyt työkalut ja työtavat vapaaehtoinen osa yrittäjyydestä. Tut- tajan on pystyttävä myös dokumen- sekä osaa täydentää niitä kinto suoritettiin kahdessa tutkintotilai- toimaan korjattavaa rakennusta. Tätä tämän päivän työstökoneilla. suudessa, jotka kestivät 1-2 päivää. osaamista arvioidaan haastattelemalla Tutkinnon ensimmäisen osan ja mittaustehtävillä. Hän pystyy materiaaleista tutkintotilaisuuteen sisältyy, toisiaan Tutkinnon toisessa osassa selvite- ja työstötavoista täydentävinä, kirjallinen osa ja keskus- tään sitten käytännön taitoja. Tähän päättelemällä saamaan telu arvioijan kanssa. Siinä selvitetään osaan liittyy pitkäkestoinen tehtävä, tietoa rakenteen iästä ja näytön suorittajan osaamista restau- esimerkiksi hirsirakennuksen kengitys kulttuurihistoriallisesta roinnin perusteista. Suorittaja analysoi eli rakennuksen alimpien, lahojen hir- arvosta. Kisällitutkinnon korjattavan rakennuksen kuntoa, kertoo sien vaihtaminen uusiin. Ainakin yksi suorittanut osaa sen historiasta, käytetyistä materiaa- arvioija käy seuraamassa työskentelyä kartoittaa puurakenteiden leista ja vaurioista sekä esittää korjaus- työmaalla ja lopuksi kaikki kolme arvi- tapoja. Materiaalit on tunnettava hyvin, oitsijaa käyvät arvioimassa syntyneen tyypillisimmät vauriot sillä niiden osaamista tentataan. Tutkin- valmiin työn. ja tuntee niiden oikeat korjaustavat.

Uudet kisällit ja mestari

Petri Hirvonen Martti Hämäläinen Juha Karhapää Mika Tanskanen Martti Väänänen Risto Väänänen Juhani Nuutinen

11 Hankkeessa saatu koulutus ja työ- kokemus yhdessä suoritetun ammattitutkinnon kanssa mahdollistaa joillekin projektiin osallistuneille uuden ammatin puurakennusten restauroinnin parissa.

Muu koulutus

Kaikki koulutus ei liittynyt suoraan restaurointikoulutukseen vaan antoi pe- rustietoja ja taitoja elämän ja erityisesti työelämän tarpeisiin.

Elämän- hallintapäivä

Petri Hirvonen, näyttökokeeseen liittyvä ikkunan kittaus. Projektin työnjohtajat olivat työmailla huomanneet, että monella hankkeeseen työllistetyllä oli epäterveellisiä elämän- Tämänkaltaiseen laajaan tehtävään Hiipakka on myös näyttötutkintomes- tapoja. Erityisesti kiinnitettiin huo- sisältyvät tarvittavat esityöt ja sen tari ja yksi Suomen arvostetuimmis- miota yksipuolisiin ja epäterveellisiin jälkeen rakennuksen nosto ja tuenta. ta restauroijista. Restaurointimestari eväisiin. Huhtikuussa 2010 järjestettiin Uudet puumateriaalit valitaan, lahon- Timo Kontkanen on kiteeläinen alan Heinävaaran seurojentalolla elämänhal- neet osat poistetaan ja uudet työstetään yrittäjä (PuuTimo). Lapinlahtelainen lintapäivä, johon kaikki projektin työn- ja sovitetaan paikoilleen. Tarvittavat restaurointikisälli Martti Eskelinen taas tekijät osallistuivat. Aluksi Terveystalo liitokset tehdään, ja lopuksi tilkitään ja toimii mm. Lastun tuntiopettajana. Oy:n työterveyshoitaja Raija Kärki tiivistetään. Työskentely tapahtuu pari- Tutkintotilaisuudet järjestettiin puhui liikunnan ja unen merkityksestä työnä, koska käsiteltävänä on painavia Kiihtelysvaaran entisen vanhainko- sekä tupakan ja alkoholin haitoista. hirsiä. Pitkäkestoisena tehtävänä voi din navetassa, missä on tarkoitukseen Päivän pääteemana oli kuitenkin olla myös vaikkapa hirsirakennuksen sopivat tilat ja jonkin verran tarvittavia terveellisen ravinto. Joensuun Mart- siirto, jolloin rakennus puretaan osiksi, työstökoneita ja mm. höyläpenkit. tojen ruoka- ja ravitsemusasioiden siirretään ja kootaan uuteen paikkaan. Projektissa suoritettiin kuusi restau- erikoisneuvoja Tiina Anola-Pukkila Työhön liittyy tuolloin myös raken- rointikisällin ammattitutkintoa ja yksi piti ravitsemusasioista lyhyen luennon, nuksen kengitystä sekä rakenteiden osatutkinto. Petri Hirvonen Pyhäseläs- minkä jälkeen tehtiin käytännön harjoi- korjausta. tä, Martti Hämäläinen Kiihtelysvaaras- tustyönä kaikille osanottajille terveel- Tutkintotilaisuudessa suoritetaan ta, Juha Karhapää Tuupovaarasta, Mika linen, helppotekoinen, monipuolinen myös lyhytkestoinen tehtävä, joka saattaa Tanskanen Kiihtelysvaarasta ja Martti ja maukas ateria. Kaikki osallistuivat olla joko hirsisalvoksen teko tai vaikkapa Väänänen Enosta sekä Risto Väänänen ruoanlaittoon ja lopuksi harjoitusateriat vanhan ikkunan, peilioven tai koriste- ja Joensuusta suorittivat restaurointikisäl- syötiin. muotolistojen restaurointityötä. lin ammattitutkinnon. Lisäksi Kiihte- Näyttökokeissa tulee olla kolme lys- ja Tuupovaarassa työnjohtaja-työn- puolueetonta arvioijaa, yksi heistä opettajana toiminut restaurointikisälli edustaa opetushenkilöstöä, yksi yrit- Juhani Nuutinen Kiihtelysvaarasta täjiä ja yksi työntekijäpuolta. Tämän suoritti restaurointimestarin erikoisam- projektin tutkintojen arvioijina on mattitutkinnon. ollut kovan tason osaajia. Ensimmäi- Tämän hankkeen tutkinnot suori- sen opiskelijaryhmän näyttökokeissa tettiin vielä vanhojen vuonna 2002 arvioitsijana olivat Antti Pihkala, Erkki vahvistettujen tutkintovaatimusten Hiipakka ja Martti Eskelinen ja toisen mukaisesti. Opetushallituksen uudet ryhmän kohdalla Hiipakka, Eskelinen tutkintovaatimukset tulivat voimaan ja Timo Kontkanen. vuoden 2012 alusta. Kisällit ja mestari Arkkitehti, tekniikan tohtori Antti saivat restaurointialan tutkintotoi- Pihkala on näyttötutkintomestari ja mikunnan ja Lastun allekirjoittaman Kirkkohallituksen yliarkkitehti. Ilma- tutkintotodistuksen. jokelainen restaurointimestari Erkki ”Maistuis varmaan sullekin.”

12 Korttikoulutukset

Kaikkien työllistettyjen työelämäval- miuksia parannettiin antamalla heille keskeiset työelämässä vaadittavat korttikoulutukset. Osallistujat suorittivat tulityö- ja työturvallisuuskortit sekä ensiapu EA-1 koulutuksen. Ensimmäisen ensiapukurssin järjesti SPR Savo-Karjalan piiri ja kouluttajana toimi Paula Missonen. Toisen EA-kurs- sin opettajana toimi Suomen Työturva Oy:n Pasi Viitamäki Joensuusta. Ensimmäisten työturvallisuus- ja tulityökorttikoulutusten kouluttaja oli Sammu-Kalusteen Reino Pihlajamaa Siilinjärveltä ja toisen ryhmän kouluttajana porilainen Aki Perho Suomen Tulityöt Ky:stä. Syksyllä 2011 järjes- tettiin lisäksi kattotulityökorttikoulutus, jonka veti myös Aki Perho.

13 Terveys- Osuuskunta- tarkastukset koulutus

Loppusyksyllä 2011 järjestettiin vielä Härkönen osuuskunta Napakasta ja Työttömien terveystarkastuksia ei ollut osuuskuntayrittäjyys/osuuskuntatyö toimitusjohtaja Aimo Kontturi osuus- Joensuussa järjestetty systemaattisesti -koulutuspäivä, johon osallistui 12 hen- kunta Sontikasta esittelivät osuuskunti- ja siksi useimmat projektiin työllistetyt keä. Tilaisuudessa Helsingin yliopiston ensa toimintaa. Tilaisuudessa pohdittiin henkilöt eivät olleet käyneet terveystar- Ruralia-instituutin projektipäällikkö mm. oman työn markkinointia ja työn kastuksissa vuosikausiin. Tytti Klén, kertoi osuuskunnista ja hinnoittelua. Kaikille työllistetyille pyrittiin osuuskuntatyön yleisistä periaatteista. Koulutuspäivän ansiosta kolme järjestämään rakennusalan työturval- Yritysneuvoja Eija Lampio Pohjois- projektissa työskennellyttä henkilöä lisuusmääräysten (valtioneuvoston Karjalan uusyrityskeskuksesta kertoi innostui osuuskunnan palveluista ja on asetus työntekijän työterveyskortista edustamansa yrityksen palveluista ja ilmoittautunut osuuskunta Sontikkaan rakennustyössä 1176/2006) mukainen pohti osuuskuntatyön ja itsenäisen yrit- työntekijäksi. Muutama työkohde on jo terveyskorttitarkastus. Tarkastukset tämisen eroja. Toimitusjohtaja Sinikka järjestynyt sitä kautta. pidettiin Suomen Terveystalo Oy:n Joensuun toimipisteessä. Tarkastus koostui työterveyshoitaja Raija Kärjen suorittamasta alkuhaastattelusta ja työ- terveyslääkäri Outi Leskisen tarkastuk- sesta. Työterveyslääkäri laati kaikille tarkastettaville työkelpoisuuslausunnot perustuen tehtyihin terveyskyselyihin, haastatteluihin ja kliinisiin tutkimuksiin. Ennen tarkastusta kaikille terveys- tarkastukseen tuleville annettiin täytet- täväksi työ- ja toimintakykyä kuvaavat kyselylomakkeet, terveystarkastuksen esitietolomake, audit-päihdetesti ja dia- beteksen riskipistetesti. Terveyskorttitarkastuksissa löytyi kolme todella vakavista terveyson- gelmista kärsivää työntekijää. Heiltä löydettiin tarkastuksessa joko erittäin korkea verenpaine tai sokeritauti, joiden olemassaolosta henkilö itse ei tiennyt. Voidaan jopa väittää, että näiden tarkas- tusten ansiosta vältyttiin ennenaikaisilta kuolemilta, kun henkilöt saatiin säännöl- lisen lääkityksen ja hoidon piiriin.

Projektipäällikkö Tytti Klén Ruralia instituutista.

14 Palaute myös muiden vaikutusten merkityksen Kustannukset ja suuremmaksi kuin muut. työntekijöiltä Hankkeen osallistumisen hyödyl- rahoitus lisyyden arvioi yli 60 % vastanneista Karjalan tutkimuslaitoksen tutkijat Arja viisiportaisella asteikoilla neljäksi Projektin kustannusarvio oli 1900.000 Jolkkonen ja Arja Kurvinen tekivät tai viideksi eli erittäin hyödylliseksi. euroa ja se muodostui seuraavasti: projektiin osallistuneille palauteky- Hankkeessa pisimpään olleet kokivat selyn, joka lähetettiin hankkeeseen hankkeen kaikkein hyödyllisimmäksi. henkilöstökustannukset 1494 000 osallistuneille maaliskuussa 2012. Myös koulutuksiin osallistuminen näyt- koulutuksen kustannukset 70 000 Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan ti vaikuttavan positiivisesti arvioihin matkakustannukset 137 000 osallistujien kokemuksia hankkeesta hankkeen hyödyllisyydestä. Iäkkäim- aineet, tarvikkeet ja tavarat 68 000 ja hankkeen vaikutuksia ammatilli- mät kokivat hankkeen kaikkein hyödyl- rakennusmateriaalit 40 000 (arvio) siin valmiuksiin, ohjauksen ja yleisten lisimmäksi. palveluiden osto 70 000 järjestelyjen sujumista, muita vaikutuk- Hankkeen hyvät puolet painoivat muut kustannukset 14 000 sia, hankkeen hyötyjä, hankkeen hyviä vaakakupissa enemmän kuin huonot ja heikkoja puolia sekä osallistujien ainakin siinä mielessä, että vastanneista yhteensä 1900 000 työmarkkina-asemaa projektin jälkeen. 69 % olisi todennäköisesti valmis osal- Kysely lähetettiin 69:lle projektiin työl- listumaan uudestaan vastaavanlaiseen Rahoitus muodostui EU:n sosiaalira- listetylle, joista 36 vastasi. Vastaajia hankkeeseen. haston (ESR), Suomen valtion, Joen- pyydettiin arvioimaan hankkeen hyviä Hankkeeseen osallistuneet kokivat, suun kaupungin ja kiinteistönomistaji- ja huonoja puolia kyselyn viisiportai- että heidän tietonsa ja taitonsa korjaus- en osuuksista seuraavasti: sella asteikolla. Parannettavia asioita rakentamisesta lisääntyivät hankkeen kysyttiin avoimilla kysymyksillä. aikana. Hanke opetti puurakenteiden EU ja Suomen valtio 1563 000 Koettu vaikutus ammatillisten val- restaurointitaitoja sekä tarjosi mie- Joensuun kaupunki 220 000 miuksien kasvuun vaihteli hankkeessa lekästä työtä hyvässä työyhteisössä Pohjois-Karjalan ELY-keskus 77 000 oloajan, koulutukseen osallistumisen ja koulutusta siihen motivoituneille. kiinteistönomistajat 40 000 (arvio) ja iän mukaan. Hankkeessa oloaika Hankkeen huonoiksi puoliksi koettiin yhteensä 1900 000 vaikutti odotetusti siihen, että hankkeen mm. tuntimäärältään liian vähäinen antamat ammatilliset valmiudet koet- osa-aikatyö. Hankkeen toimintamal- tiin sitä suuremmiksi mitä pidempään liin tyytyväisimpiä olivat iäkkäimmät ELY-keskuksen oma rahoitus muodos- hankkeessa oli työskennelty. Restau- osallistujat. Ilmeisesti heille työllisty- tui erikoistyönjohtaja Kari Tarnasen rointikisällin tutkintoon valmenta- minen hankkeen ajaksi, uusien taitojen virkapalkoista. vaan koulutukseen osallistuneet olivat oppiminen ja sosiaalisten verkostojen Hankkeen lopulliset kustannukset hankkeessa pisimpään, joten hankkee- laajeneminen olivat jo sinänsä tärkeitä, jäävät hieman budjetoitua alemmiksi. seen osallistumisen kestolla ja tähän vaikka he jäivätkin työttömäksi hank- Arviolta 2-3 % jää säästöön muita tule- koulutukseen osallistumisella on ollut keen jälkeen. via hankkeita varten. yhteisvaikutuksia. Iäkkäimmät kokivat Työtä ja restaurointiosaamista saaneensa hankkeesta muita enemmän Joensuun maaseudulle -hanke pystyi ammatillisia valmiuksia. katkaisemaan monen maaseudun pitkä- Työ- ja suojavaatteisiin sekä työ- aikaistyöttömän miehen työttömyyden, turvallisuudesta huolehtimiseen oltiin joskin hankkeen päättäneet työllistyi- varsin tyytyväisiä. Iäkkäimmät olivat vät heikosti työllistämisjakson jälkeen. käytännön järjestelyihin muita tyyty- Osallistujat kokivat, että heidän amma- väisempiä. tilliset valmiutensa kasvoivat, sosiaa- Hankkeen muista vaikutuksis- liset verkostonsa laajenivat ja että he ta merkittävimmäksi nousi uusien osallistuivat yhteiskunnallisesti tärke- ystävyyssuhteiden solmiminen. Myös ään työhön. Osallisuuden kasvu onkin motivaation kasvu uuden oppimiseen nähty yhdeksi edellytykseksi sosiaali- ja työelämässä tarvittavien taitojen sen syrjäytymisen vähenemiselle. lisääntyminen noteerattiin varsin kor- Palautekyselyn raportti on täydel- kealle. Mitä pidempään osallistujat lisenä nähtävissä Itä-Suomen yliopis- olivat hankkeessa sitä suuremmiksi he ton Karjalan tutkimuslaitoksen TYVA arvioivat hankkeen muut vaikutukset. -Tuloksekas työllistäminen -projektin Monet arvioivat muita merkittäväm- www-sivuilla, osoitteessa: mäksi uusien kavereiden saamisen ja http://www.uef.fi/c/document_libra- uskon kasvamisen omiin työllistymis- ry/get_file?uuid=5327bda9-b283-4462- mahdollisuuksiin. Iäkkäimmät kokivat a003-109dbcb274c3&groupId=126122 6&p_l_id=1272505

15 Kansainvälinen tuneesta hankkeesta. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan 31 maasta. Palkintoja tunnustus jaettiin neljässä luokassa: konservointi, tutkimus, kulttuuriperinnön säilyttä- Europa Nostra on yleiseurooppalainen miselle omistettu työ sekä koulutus kansalaisjärjestö, joka toimii Euroo- ja tietoisuuden lisääminen. Kussakin pan kulttuuriperinnön äänitorvena. luokassa oli oma tuomaristonsa, joka Siihen kuuluu 250 kansalaisjärjestöä ja muodostui riippumattomista asiantunti- voittoa tavoittelematonta yhteisöä yli joista eri puolilta Eurooppaa. Joensuun viidestäkymmenestä Euroopan maasta. projekti palkittiin kategoriassa ”koulu- Niissä on yhteensä jäseninä ainakin 5 tus ja tietoisuuden lisääminen”. Tämän miljoonaa kansalaista. Lisäksi järjestö kategorian tuomariston puheenjohta- saa tukea yli 150 viranomaistaholta ja toimi saksalainen professori Emil ja yritykseltä ja yli 1 500 yksittäiseltä Hädler. jäseneltä. Sen laaja ammattilaisten ja Euroopan unionin vuoden 2012 vapaaehtoisten verkosto on sitoutunut Europa Nostra -palkinnot jaettiin turvaamaan Euroopan kulttuuriperin- Lissabonissa 1.6.2012 osana Europa nön nykyisille ja tuleville sukupolville. Nostran vuosittaista Euroopan kult- Europa Nostran näkyvin toiminta- tuuriperintökongressia. Lissabonissa muoto on vuotuisten palkintojen jaka- projektia edustivat puheenjohtaja Aino minen hyville kulttuuriperintöhankkeil- Kakkonen ja Eeva Tahvanainen Tuupo- le. Omien palkintojen jaon yhteydessä vaara Seurasta sekä projektipäällikkö järjestö jakaa myös Euroopan unionin Hannu Piipponen Pohjois-Karjalan kulttuuriperintöpalkinnot. ELY-keskuksesta. Euroopan unionin Vuoden 2012 palkinnon 28 voitta- kulttuurikomissaari Androulla Vassi- Kuva: Pedro Melim / Europa Nostra jaa valittiin 226:sta kilpailuun osallis- liou ja Europa Nostran puheenjohtaja,

16 maailmankuulu tenori Plasido Domin- go luovuttivat palkinnon joensuulaisel- le projektille Jeronimoksen luostarissa, Placido Domingo, Androulla Vassiliou, prin- minne oli kerääntynyt 1100-päinen sessa Letizia, prinssi Felipe, presidentti Silva juhlayleisö. Mukana olivat mm. Portu- puolisoineen galin presidentti Aníbal Cavaco Silva puolisoineen, Espanjan kruununprinssi Felipe ja prinsessa Letizia sekä paljon muita silmäätekeviä. Europa Nostran kansainvälinen pal- kintotuomaristo perustelee palkinnon antamista tälle hankkeelle seuraavasti: ”Tuomaristo arvostaa suuresti Työ- tä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulla projektia esimerkillisenä vapaaehtoisten ja julkisen sektorin, omistajien ja koulutusinstituuttien välisenä yhteistyönä, joka on tuonut monia merkittäviä tuloksia: Työttömiä on koulutettu restaurointitaidoissa, kansallisesti ja alueellisesti merkittäviä vanhoja rakennuksia on kunnostettu ja tietoisuutta rakennusperinnöstä on lisätty. Tätä lähestymistapaa voidaan käyttää kaikkialla Euroopassa kulttuu- riperintömme säilyttämisen hyväksi.”

Androulla Vassiliou, Hannu Piipponen ja Placido Domingo. Kuva: Tapani Mustonen

Aino Kakkonen, Hannu Piipponen ja Eeva Tahvanainen. Kuva: Tapani Mustonen 17 Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle. 0 4 8 12 16 km

!. ©Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 19 POKELY /P.Koskela/31012012 18 !. Työkohteet

Hankkeen aikana tehtiin restaurointi- töitä 32 eri rakennuksessa 27 kohteessa Enossa, Kiihtelysvaarassa, Pyhäselässä ja Tuupovaarassa. Kaikissa kohteissa korjauksiin käytetyt hirret on veistetty piilukirveellä puun solukkojen sulkemi- seksi, jotta rakenne saavuttaisi mahdolli- simman pitkän iän. 10 !. 1 !. Kiinteistön omistajat vastasivat materi- aali- ja konetyökustannuksista, projekti aivo- ja lihastyöstä.

!. 23 1. Valliniemen rantamakasiini 21 !. 2. Koskivaaran myllytupa 3. Kuusikehdon aitta 4. Honkalan riihi ja 2 latoa 5. Yrjölän aitta 8 6. Ilmavaaran aitta !. 7. Heinävaaran Seurojentalo !. 8. Hallan päärakennus ja aitta 9. Huhtilammin maitopöytä 27 10. Kanavarannan sauna 11. Kuuselan 2 aittaa 12. Röksän rukoushuone 13. Taimelan aitta 14. Annalan talli 15. Ylä-Pihan navetta Joensuu 16. Taiteidentalo (koulurak) 12 17. Koskenkorvan lato ja sauna !. 18. Ahvenisen Punainen Talo 20 7 25 19. Uimaharjun asema !.!. 20. Erkkilän 2 latoa !. !. 21. Kokkolan riihi (Eno) 6 !. 15 22. Partalan entinen päärakennus 5 23. Ylä-Tupran tuulimylly 4 24. Kokkolan riihi (Pyhäselkä) !. 26 25. Seppolan aitta !. !. 26. Ullakko (entinen koulu) 11 22 27. Sarvingin nuorisoseurantalo !. !. !. 16

24 2 14 !. !. !. !. 13 9 !.!. Joensuu 3 17

18 Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle. 0 4 8 12 16 km

!. ©Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 19 POKELY /P.Koskela/31012012 18 !.

10 !. 1 !.

!. 23 21 !.

!. 8 !.

Joensuu 12 !. 20 7 25 !.!. !. !. 6 !. 15

5 4 !. !. !. 26 11 22 !. !. !. 16

24 2 14 !. !. !. !. 13 9 !.!. Joensuu 3 17

19 Valliniemi (1)

Valliniemen rantamakasiini Enossa on Makasiinin alimmat hirret olivat myös jään päältä. Asennustyössä käytettiin vuonna 1896 rakennettu Kaukaa -yh- pahasti lahonneet ja ovet olivat heikos- apuna kevyttä kaivinkonetta, joka tiön kaupan varastoksi Pielisjoen ran- sa kunnossa. Päädyn ikkuna oli rikkou- teki noin 0,5 metriä paksuun jäähän nalle niin, että makasiinin on puoliksi duttuaan korvattu vanerilevyllä. asennusaukot ja kaivoi perustuskuopat veden päällä. Kauppatavara on tuotu Perustukset päätettiin korvata hir- sulaan maahan asti noin puolen metrin pääasiassa laivoilla varastoon. Raken- siarkuilla, jotka ankkuroitiin pohjamaa- routakerroksen läpi. Kuopan pohja nuksen perustukset oli 1960-luvulla uu- han teräsputkilla ja täytettiin kivillä. täytettiin kivillä ja hirsiarkut asennet- sittu betonirakenteisiksi pilareiksi. Pila- Lohenpyrstönurkkaiset noin 1,5x1,5 tiin paikoilleen. Teräsputket juntattiin rit olivat joen jäiden painamina vuosien metiset ja 7 – 8 hirsivarvia käsittävät kaivinkoneen avulla noin metrin verran saatossa kallistuneet mikä minnekin, arkut veistettiin talvella sisätiloissa ja pohjamaan sisään ja arkut täytettiin osa oli kokonaan kaatunut ja kadonnut. asennettiin paikoilleen kevättalvella kivillä.

20 21 Yhden hirsiarkun jokaiseen hirsivä- liin asennettiin kokeilumielessä ohut (3 mm.) kuparilanka, koska restaurointimestari Erkki Hiipakka arveli, että siitä liukenisi aikojen kuluessa puuta laholta suojaavia oksideja. Olisi mielenkiintoista seurata kestääkö tämä arkku oleelli- sesti muita pitempään, mutta ihmisikä ei kuitenkaan taida riittää siihen. Perustustöiden jälkeen uusittiin makasiinin alimmat hirret, korjattiin ovet ja ikkuna, uusittiin venevajan laituri- rakenteet, keitettiin 200 litraa puna- multamaalia ja makasiini maalattiin. Sepän tekemät vanhat saranat ja muut rautahelat puhdistettiin ruosteesta, kuu- mennettiin 320 asteeseen ja kastettiin hautatervaan (tervakarkaistiin).

22 23 Koskivaara (2)

Koskivaaran tilalla Tuupovaaran vakavista lahovaurioista. Rakennuk- Lattiasieni kirkonkylässä on sijainnut vesimylly seen oli tehty maanvarainen alapohja ja jo 1700-luvulla. Nykyinen mylly on seinät oli lisäeristetty mineraalivillalla. jo kolmas ja se on rakennettu vuonna Rakennuksen seinän vieressä oli lähde, 1924 ja se tuottaa edelleen sähköä tilan josta vesi virtasi rakennuksen alle. tarpeisiin. Viljan jauhatus on lopetettu Lattiasientä esiintyi alapohjan ja seinän 1960-luvulla. Myllytupa eli myllärin liittymäkohdassa. asuinrakennus on rakennettu vuonna 1853 ja se on laajennettu parituvaksi vuonna 1924. Laajennus on rakennettu muualta siirretystä hirsikehikosta, joka saattaa olla vanhempi kuin 1853 rakennettu osa, koska salvokset ovat kirveel- lä veistetyt, sahan jälkiä niissä ei näy. Myllytupa oli tosi huonossa kunnossa osin 1980 luvulla tehtyjen virheel- listen korjaustöiden takia. Hirsikehi- kon alimmat ja ylimmät hirret sekä kattokannattajat ja kurkihirsi kärsivät

Lahovauriot yläpohjan kohdalla ulkoseinässä.

24 Uusittu sokkeli ja kengitetty hirsiseinä

Kurkihirren nosto.

25 Tämä kohde oli projektin suuritöisin korjauksen, alapohjan muuttamisen takai- ja eniten työaikaa vienyt työmaa. Se sin tuulettuvaksi rossipohjaksi, hirsiseini- on samalla ollut erittäin opettavainen en lahovikojen korjaukset, kattokannatta- ja myös suurelle yleisölle tutuksi tullut jien ja vesikaton uusimisen, ikkunoiden kohde. Siellä järjestettiin kesäkuussa ja ovien korjaukset sekä uuden ulko-oven 2010 avoimien ovien päivä, jossa 40-50 ja avokuistin rakentamisen. kävijää pääsi tutustumaan käytännön Tässä kohteessa saatiin kokemus- restaurointityöhön. Kohdetta ja projek- ta kaikista vanhan hirsirakennuksen tia on esitelty myös valtakunnallisis- korjauksessa esiin tulevista työvaiheis- sa TV-uutisissa (YLE-1 toukokuussa ta. Kohde toimi myös Juha Karhapään 2010). Kohteessa on voitu näyttää, että restaurointikisällitutkintoon liittyvänä hirsirakennus voidaan korjata, vaikka pitkäaikaisena näyttönä. Lisäksi tämä se olisi erittäin huonossa kunnossa, jos kohde toimi yhtenä työnjohtaja-työn- vain halua ja kykyä (osaamista) on. opettaja Juhani Nuutisen restauroin- Korjaustyö käsitti tässä kohteessa timestarin erikoisammattitutkintoon salaojituksen rakentamisen, perustusten liittyvistä pitkäaikaisista näytöistä.

Uusitut kattokannattajat.

Hirsivara. Maapinnan alentaminen.

Antti Willman, Hannu Puuhonen, Juhani Nuutinen ja Matti Valkonen

26 Ikkunakitin tekoa liitujauhosta ja vernisasta.

Valmista tuli.

27 Kuusikehto (3)

Kiihtelysvaaran Uskalissa sijaitsevan Kuusikehdon tilan 1800-luvun alku- puolelta peräisin oleva kulttuurihistoriallisesti arvokas riviaitta kengitettiin, siihen rakennettiin uudet lautalattiat ja korjattiin ovet. Restaurointikisälli Mika Tanskanen teki tässä kohteessa ammattitutkinnon näyttökokeeseen sisältyvän pitkäaikaisen näytön.

28 Mielenkiintoinen oviratkaisu.

29 ”Puu kaatuu.”

Kenttäsirkkeli.

Seitsemän uutta hirsivarvia.

Kaikki on vinksin vonksin. Talvella työskenneltiin ”teltassa”. Honkala (4)

Honkalan riihi ja kaksi latoa sijait- millään jouduttiin vaihtamaan kahdek- sevat maisemallisesti merkittävällä san hirsikertaa. Korjauksessa tarvittava pelto-aukealla Pyhäselän Kummussa puutavara kaadettiin läheisestä Honka- peltoaukeaa halkovan paikallistien vie- lan tilan metsistä. Tukit sahattiin pelk- ressä. Omistajalla ei ole niille juurikaan kahirsiksi ja lautatavaraksi Mulonsalon hyötykäyttöä ja rakennusten arvo onkin kenttäsirkkelillä. Restaurointikisälli lähinnä maisemallinen. Rakennusten Risto Väänänen teki tässä kohteessa hirsirungot olivat pahasti vaurioituneet näyttökokeeseen liittyvän pitkäaikaisen ja pikaisen korjauksen tarpeessa. Enim- näytön.

30 31 Yrjölä (5)

Kiihtelysvaaran Heinävaara on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja se on mainittu Dokumentointia. Pohjois-Karjalan kauneimpana kylänä ja yhtenä kansallismaisemistamme. Kylä on asutettu 1600-luvulla. Tämän tyypil- lisen vaarakylän rakennukset sijaitsevat nauhamaisesti vanhan Tohmajärven maantien varrella. Vanhimmat kylän rakennuksista periytyvät 1700-luvulta. Kylän runkona oleva Tohmajärven vanha maantie on peräisin 1600-luvulta. Se johtaa kylästä pohjoiseen harjusel- kiä pitkin läpi Kontiolahden Selkien ja Mönnin kylien. Tien varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka.

32 Yrjölän tila sijaitsee tässä Heinä- vaaran valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Hirsirakenteinen aitta on rakennettu vuonna 1928 ja sen jatkeeksi oli 1960-luvulla rakennettu lautarakenteinen traktoritalli. Projektissa purettiin traktoritalli, korjattiin aitan perustukset ja hirsirunko. Aitta maalattiin punamullalla, ovet ja lautalattiat uusittiin.

33 Kattomaalausta.

34 Aitta luovutuskunnossa. 35 Ilmavaara (6)

Ilmavaaran tila sijaitsee keskellä Hei- nävaaran kylää maisemallisesti merkit- tävällä paikalla. Tilan aitta on rakennettu vuonna 1866 ja se on pihapiirin vanhin rakennus. Aitan lisäksi Ilmavaa- ran pihapiirissä ovat 1900-luvun alussa rakennettu päärakennus ja 1910-luvulla rakennettu kivinavetta. Aitan rakenteet olivat täysin alkuperäiset, siis vuodelta Tämä hirsi paikataan. 1866. Tässä projektissa aitan hirsirunko kengitettiin ja oikaistiin följareiden avulla, vesikattorakenteita vahvistet- tiin, ovet ja ikkunat korjattiin, keitettiin punamultamaali ja aitta maalattiin.

Talliosalle tehtiin uusi ovi. Valmistusvuosi. 36 Viimeistelymaalausta. Uusittu tallin ovi ja korjattu ikkuna.

Valmiina.

Vesikattorakenteiden korjausta. 37 Heinävaaran Seurojentalo (7)

Heinävaara Edistysseurat siirsivät seu- nähden, järjestettiin projektin teoreetti- rojentalon talkoovoimin 1920-luvulla nen restaurointikoulutus ensimmäiselle Enon kunnan Löytöjärven kylästä Hei- opiskelijaryhmälle, kaikki korttikoulu- nävaaraan kylän vilkkaan seuratoimin- tukset ja ensiapukoulutukset Heinävaa- nan turvaamiseksi. Talo sijaitsee Koljo- ran seurojentalolla. Lisäksi sen pihassa lan tilasta vuokratulla tontilla, keskellä järjestettiin työpajaopetuksena mm. kylää, vanhan Ilomantsintien varressa. pelkkahirrenveistoa pyöreästä tukki- Vuonna 1945 lakkautettu Lotta-Svärd puusta. yhdistys lahjoitti talo-osuutensa Mart- Seurojentalon pihaan rakennet- tayhdistykselle, joten nykyiset omista- tiin hirsinen halko- ja jätekatos. Se on jat ovat: Heinävaaran Marttayhdistys ainoa projektin tekemä uudisrakennus. ry. 2/4 osaa, Heinävaaran Maamiesseu- Halkokatos veistettiin pääosin talvella ra ry. 1/4 osa ja Heinävaaran Nuori- Kiihtelysvaaran entisen vanhainkodin soseura ry. 1/4 osa. 1950-luvulla taloa navetalla ja koottiin paikalleen keväällä. laajennettiin ja jatko-osaan rakennettiin Heinävaaran maamiesseura lahjoitti uusi näyttämö, jolloin saliin saatiin rakennukseen tarvittavat materiaalit ja lisää tilaa. Petri Piipponen toimitti rakennukseen it- Koska Heinävaara sijaitsi keskeisellä se lohkomansa graniittiset perustuskivet. paikalla projektin toiminta-alueeseen

38 39 Halla (8)

Sarvingin kylä sijaitsee luode-kaakko Sarvingissa sijaitseva Hallan pihapii- olla jonkin verran vanhempikin. Tilan -suuntaisena Enon kirkonkylän ja Tuu- ri on maakunnallisesti merkittävä raken- nykyisen omistajan suku osti tilan vuon- povaaran välisen maantien varrella. nusperintökohde, jolla on historiallisia, na 1875. Asuinkäytössä päärakennus on Kylän asutus on sijoittunut nauhamai- rakennushistoriallisia ja maisemakuval- ollut vielä vuoteen 1981 saakka. sesti maantien varteen Murhivaaran ja lisia arvoja. Projektin työnä korjattiin pääraken- Nälkävaaran rinteille. Kylän maisema- Hallan tila on ollut asuttuna jo nuksen vesikattorakenteita ja uusittiin kuvaan on suuresti vaikuttanut Sarvin- 1600- luvun lopusta saakka. Nykyinen vesikatto perinteisenä kolmiorimahuo- gin järvenlasku vuonna1743, mikä on asuinrakennus on valmistunut vuonna pakatteena. Lisäksi aittarakennuksen yksi varhaisimmista järvenlaskuista 1818. Rakennuksessa on kuitenkin siir- pärekatto paikattiin ja alimmat hirret Suomessa. tomerkinnät hirsissä, joten rakennus voi uusittiin.

40 Kengitetty aitta.

41 Huhtilampi (9)

Huhtilammen kylä Kiihtelysvaarassa Huhtilammen kylässä oli 1600-luvulla edustaa vaarakarjalalaista järven ran- 23 taloa, ja se olikin tuolloin Kiihtelys- taan syntynyttä asutusta viljelyksineen. vaaran suurin kylä. Nykyinen asutus Kaunis maisemakuva ja hyvin säilynyt on levittäytynyt Huhtilammen länsi- ja perinteinen kylärakenne muodostavat lounaispuolelle. Vanhaa rakennuskan- tämän kulttuurimaiseman keskeiset ar- taa on säilynyt vain vähän, lähinnä vot. Kylä onkin arvotettu valtakunnal- navettoja ja piharakennuksia. lisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Maitolaituri eli maitopöytä, niin Maisema-aluetta rajaavat lännessä met- kuin paikalliset asukkaat sanovat, si- säiset mäet. Idässä avautuu puoliavoin jaitsee tällä valtakunnallisesti merkit- viljelymaisema. Maisemaa hallitsee tävällä maisema-alueella. Maitopöy- lampien ja kalliojyrkänteisten mäkien dän kunnostus ja ympäristön raivaus välinen kontrasti. Mieleenpainuvimmat oli projektin pienin työkohde, mutta näkymät yli peltojen, rakennusryhmi- perinteisen maalaismaiseman säilymi- en ja metsiköiden mosaiikin avautuvat sen kannalta merkittävä. Maitopöydän alueen länsiosan tienristeyksestä Huh- paikalta on myös hyvä ihailla Huhtila- tilammelle ja Kaatiolammen suuntaan. mmen arvokkaita maisemia.

42 43 Kanavaranta (10)

Pielisjoki yhdistää Pielisen Pyhäselkään. Pielisjoen kanavaketjuun kuuluvat Joen- suu, Utra, Haapavirta, Jakokoski, Saa- paskoski, Kaltimo ja Häihä. Pielisjoen kanavoinnin ensimmäiseen vaiheeseen kuulunut Kaltimon kanava on vuodelta 1879. Kaltimon kanavan vanha sulku on säilynyt samoin kuin osa sen rakennuksista. Kanavarannan sauna lienee tätä 1800-luvun lopun rakennuskantaa. Sauna oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että se oli asetettu käyttökieltoon 2000-luvun alussa. Sauna päätettiin purkaa kokonaan ja koota sitten uudelleen vaihtaen samalla vaurioituneet rakenteet (noin 50% hirsistä ja lähes kaikki kattorakenteet). Vain savupiippu ja takka jäivät pystyyn talveksi. Samalla parannettiin perustuksia ja järjestettiin saunan jätevesien käsittely nykyisten vaatimusten mukai- siksi. Vesikatto muutettiin kolmiorima- huopakatteeksi entisen profiilipeltikaton sijaan. Myös ikkunat ja ovet korjattiin. Tässä kohteessa Martti Väänänen teki restaurointikisällin ammattitutkinnon näyttökokeeseen sisältyvän ns. pitkäaikaisen näytön.

Savupiippu ja takka talvehtivat kevyessä katoksessa.

44 Korjattu ikkuna.

Vähän uutta, vähän vanhaa. Kaltimon kanava.

Kehikon kasaus uusituille perustuksille on alkanut.

45 Kaidetolpan sorvausta. Ensimmäinen työpäivä - kengitys hyvällä alulla. Kuusela (11)

Mulon kylän asutus Pyhäselässä on Pihapiirin rakennusten rakentajista myös seinän keskeltä. Luhtiaitan toisen sijoittunut laakeiden peltoaukeiden ym- ja rakennusajankohdista on tietoja saa- kerroksen käytävän kaide korjattiin päröimälle mäenkumpareelle. Aluetta tavilla vain niukasti. Asuinrakennuksen sorvaamalla siihen uusia tolppia ja kor- pidetään maakunnallisesti merkittävänä vanhin osa lienee rakennettu 1800-lu- jaamalla vanhoja tolppia, jotka olivat maisema-alueena. Kuuselan tila sijait- vulla, seuraava 1800- ja 1900-lukujen alapäästään lahonneet. Vellikelloteline see tällä arvokkaalla maisema-alueella. vaihteessa ja nuorin 1920-1930-luvulla. sai uuden vesikaton. Tilan pihapiirissä on kaksi aittaa, joista Molempien aittojen alimmat hir- toinen on kaksikerroksinen luhtiaitta ja sikerrat uusittiin. Riviaitan eteläpää- toinen yksikerroksinen riviaitta. dyssä uusittiin muutama hirsikerta

46 Punamultaa keitettiin tälläkin työmaalla.

Riviaitta valmiina. 47 Vähäisiä lahovaurioita.

Röksän rukoushuone (12)

Suomen Luterilainen Evankeliumi- Projektityönä purettiin hirsirunko yhdistys ry:n omistama 1930-luvulla Värtsilässä ja pystytettiin se Röksässä rakennettu Värtsilän Patsolassa sijaitse- yhdistyksen tekemille valmiille perus- va rukoushuone oli Värtsilässä käynyt tuksille. Röksässä korjattiin myös sen tarpeettomaksi väestön vähenemisen vähäiset lahovauriot. Tässä kohteessa ja syrjäisen sijainnin takia. Yhdistys opittiin hirsirakennuksen siirtämiseen halusi siirtää rukoushuoneen Kiihte- liittyvät asiat: rakennusosien merkin- lysvaaran Röksään, missä kehitetään tä, purkamien, kuljetus ja uudelleen yhdistyksen leirikeskusta Ylisenjärven pystytys. Purku- ja kokoamistyöhön rannalle. Yhdistys hankki rakennuksen osallistuivat sekä Kiihtelysvaaran että purkuluvan ja rakennusluvan uuteen Tuupovaaran työryhmät. paikkaan ja teki talkootyönä Värtsilässä pääosan purkutyöstä ja tekee myöhem- min rakennuksen valmiiksi Röksässä.

48 Purkutyön vaiheita. Kehikon kokoaminen on alkanut Röksässä.

Kaikki rakennusosat on merkitty.

49 Liiterin julkisivun laudoituksen vaurioita.

Taimela (13)

Taimelan tila sijaitsee Pyhäselän Hon- kavaarassa maisemallisesti merkittä- vällä peltoaukealla. Tilan rakennukset on suojeltu Hammaslahden osayleis- kaavassa. Päärakennus on alun perin rakennettu 1800 -luvulla. Päärakennus- ta vastapäätä ollut aittarivistö purettiin 1950 -luvulla ja tilalle rakennettiin osin vanhoista hirsistä luhtiaitta ja sen toi- seen päähän lautarakenteinen autotalli ja taakse halkoliiteri. Projektissa korjattiin luhtiaitan perustukset, hirsirunko, ovet, ikkunat ja julkisivulaudoitus, keitettiin punamulta ja maalattiin rakennus.

50 Aitan lukko. Liiteriosan uusia perustuksia.

Luhtikäytävän kannatinpilarin alapää.

Liiterin perustusten kaivuu.

Autotallin ovi on korjattu ja ajoluiska kivetty.

51 Annala (14)

Valmistus: Annalan tilan tallirakennus Pyhäselän Suhmurassa maalattiin paikalla keite- 100 l vettä laitetaan astiaan. Astian alle tyllä punamultamaalilla. Myös vähäisiä viritetään tuli siten, että vierellä seisova julkisivulaudoituksen lahovaurioita keittomestari ei polta kenkiään. Viile- korjattiin ja maanpintaa alennettiin tal- ään veteen sekoitetaan 4 kg rautasul- lin seinänviereltä ylärinteen puolelta. faattia heti alussa. Huolellisesti vispilällä hämmentäen sekoitetaan joukkoon 9 kg ruisjauhoja. Punamullan Jauhojen paakkuuntuminen estetään jatkuvalla, voimakkaalla sekoittami- keitto-ohje sella. Seos kuumennetaan koko ajan pohjalta asti sekoittaen kiehuvaksi. Kuumaan seokseen lisätään 31 pellava- Raaka-aineet: öljyvernissaa. Sekoitetaan hyvässä seurassa 1-2 100 l maaliannosta varten tarvitaan: tuntia. Kun astian pohja tuntuu liuk- 100 l vettä kaalta on liisteri valmista. 4 kg rautasulfaattia ( I. -vihtrilliä ) Eristeeksi laitetun mineraalivillama- 9 kg ruisjauhoja ton voi irrottaa astian ympäriltä, sillä 3 I pellavaöljyvernissaa liian kuuma keitos kuohuu helposti yli 16 kg punamultaa ( väripigmenttiä ) väriainetta lisätessä. Nyt seokseen lisätään hiljalleen Keittovälineiksi esim. sekoittaen 16 kg punamultaa varovasti 200 l vanha tynnyri pieninä annoksina. Värinä voi käyttää sekoituskeppi muitakin pigmenttejä, joista yleisesti talousvaaka maaliaineiden punnitse- tunnetuin on keltamulta. miseksi Maali on parhaimmillaan sen jäähdyttyä. Maali säilyy muutamia päiviä, viileässä kellarissa noin viikon. Seinälle maalattuna se kestää vuosi- kymmeniä ja tulee vuosien saatossa vain kauniimmaksi. Uudelleen maalaus tehdään sitten joskus suoraan vanhan maalin päälle. punamultaohje: Joensuun kaupun- kikeskustayhdistyksen www sivuilta http://www.kaupunkiyhdistys.jns.fi/

52 53 Alapiha (15)

Koveron kylän Herajärvellä sijaitsevan Ala-Pihan tilan suurikokoinen vuonna 1883 rakennettu hirsinavetta kengitettiin ja hirsiseinät oikaistiin följareiden avulla.

Kauniita muotoja.

54 Pyöreästä tukista veistetään pelkkahirttä kengitystä varten.

Hirren piilutusta.

Päätyseinän kengitys ja oikaisu valmis.

55 Taiteidentalo (16)

Kiihtelysvaaran vuonna 1886 rakennetun kansakoulun, nykyisin Taiteiden- talona tunnetun rakennuksen ikkunat korjattiin perinteisin menetelmin.

56 57 Koskenkorva (17)

Koskenkorvan tilan lato Kiihtelysvaa- ran Uskalissa purettiin kokonaan ja rakennettiin uudelleen puolta pienem- pänä jonkin verran kauemmaksi tiestä. Tällä haluttiin estää se, etteivät tien aurauslumet enää jatkossa vaurioita si- tä. Latoon vaihdettiin paljon hirsiä sekä kattokannattajat ja uusittiin vesikatto. Lisäksi Koskenkorvassa uusittiin pie- nen saunarakennuksen vesikatto.

58 Sauna. 59 Paikka ikkunapuitteeseen. Ahvenisen punainen talo (18)

Ahvenisen Punainen talo sijaitsee Eno- kirpputori ja markkinat sekä erilaisia Lieksa ja Ahveninen-Romppala teiden teemapäiviä. risteyksen tuntumassa. Punaisen talon navettarakennuksen Punaisella talolla on kesäisin vesikatto uusittiin kolmiorimahuopa- aktiivista toimintaa, jota pyörittävät katteena, navetan vintin lattiarakenteet Ahvenisen kyläyhdistys ja Ahveni- uusittiin ja rakennettiin uusi sisäporras sen Martat, Paikalliset taitajat ja Enon alakerrasta ylisille. Lisäksi osa päära- taideyhdistys sekä Enon 4H -kerho. kennuksen huonokuntoisista ikkunoista Punaisella talolla järjestetään teatteri- korjattiin perinteisin menetelmin. Ikku- esityksiä, taidenäyttelyjä, käsityö- ja noiden korjausta tehtiin sekä Enon että matkamuistomyyntiä, kahvilatoimintaa, Pyhäselän työryhmissä.

60 Korjattu Ikkuna

Navetan ylisten lattiarakenteita uusitaan.

Ikkunalasti tulossa Pyhäselästä Ahveniselle. Ikkunakorjausta.

Näkymä päärakennuksen korjatusta ikkunasta navetalle

61 Uimaharjun asema (19)

Uimaharjun rautatieasema Enossa on neessä rakennuskannassa on voimakas ni. Asema-alueella on toistakymmentä rakennettu Valtion rautateiden V luo- jugendarkkitehtuurin leima ja se on 1908 valmistunutta rakennusta. kan aseman tyyppipiirustusten mukaan alueena poikkeuksellisen yhtenäinen. Asema-alueella sijaitsevan pesu- noin vuonna 1908 (T. Hellström). Se onkin luokiteltu valtakunnallisesti tupa- ja saunarakennuksen vesikatto Asema-alueella on asuinrakennuksia merkittäväksi rakennetuksi kulttuuri- uusittiin kolmiorimahuopakatteena, piharakennuksineen, asemapuisto, ympäristöksi ja on suojelusopimuksen samalla korjattiin vähäisiä lahovauri- makasiini ja puinen vesitorni. Uima- piirissä. Uimaharjun asemalla on ainoa oita hirsiseinän yläosassa ja kattokan- harjun rautatieaseman hyvin säily- asema-alueilla säilynyt puinen vesitor- nattajissa.

62 Lahovaurioita seinän yläosassa ja kattorakenteissa.

63 Liian lyhyet kattopellit.

Alahirsien lahovauriot.

Erkkilä (20)

Erkkilän tila oli muodostettu jo vuonna 1862 Heinävaaran laelle. Tilan rakennukset ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriym- päristöä. Avarassa peltomaisemassa sijaitsevat kaksi vanhaa latoa kengitettiin ja toisen vesikate ja räystäsrakenteet korjattiin. Latojen ikää ei saatu selville, mutta ne vaikuttivat hyvin vanhoilta. Martti Hämäläinen suoritti tässä kohteessa restaurointikisällin ammattitutkintoon sisältyvän pitkäaikaisen näytön.

Hammaslapaliitos alimmassa hirsivarvissa.

64 65 66 Kokkola, Eno (21)

Pielisjoen rannalla noin 10 kilometriä Enon kirkonkylästä etelään sijaitsevan Kokkolan matkailumaatilan vuonna 1811 rakennetun riihen vesikattorakenteet ja vesikatto uusittiin kolmiorimahuopakatteena.

67 Partala (22)

Partalan tila sijaitsee aukeiden peltojen ja sen jälkeen tehtiin uusi kattopohjan- keskellä kauniilla kumpareella Kum- laudoitus raakaponttilaudasta entisen muntien maisemassa Pyhäselässä. kattopohjan päälle. Pärekattoa jätettiin Vuonna 1885 rakennettuun aktiivi- fragmenteiksi uuden vesikaton alle käytöstä poistettuun entiseen pää- noin kahden neliön alalle. Työhön osal- rakennukseen tehtiin uusi vesikatto listuivat sekä Pyhäselän että Kiihtelys- perinteisenä kolmiorimahuopakatteena. vaaran työryhmät. Vanhat kattohuovat ja päreet poistettiin

68 Savupiippujen yläpäät uusittu. Huonokuntoisen kattohuovan alla oli huonokuntoinen pärekatto.

69 Ylä-Tupra (23)

Sarvingin ja Enon kirkonkylän puolivä- tullut lahovaurio ja rakenne oli ratkai- lissä sijaitseva Ylä-Tupran tuulimylly sevasti heikentynyt. Projektissa siiven on myös maakunnallisesti merkittävä runkorakenteet uusittiin ja korjattiin rakennusperintökohde. akselissa ollut lahovaurio. Restau- Tuulimyllyn siipi oli edellisenä tal- rointiperiaatteiden mukaisesti kaikki vena katkennut lumen painosta koska käyttökelpoiset vanhat rakennusosat siiven ja akselin liittymäkohtaan oli käytettiin uudelleen.

70 71 Kokkola, Hammaslahti (24)

Hammaslahdessa sijaitsevan Kokkolan tilan 91 vuotta vanha riihi kengitettiin ja sen ovi korjattiin. Restaurointikisälli Petri Hirvonen suoritti tässä kohteessa ammattitutkintoon liittyvän pitkäaikai- sen näytön.

Riihenovi.

Lahovaurioiden syy.

72 Maanpintaa alennetaan seinän vierellä.

Petri piiluttaa. Hankalat työasennot.

Kokkola, Hammaslahti (24)

Riihenovi.

73 Seppola (25)

Professori Veijo Saloheimon mukaan Kovero on vanha ortodoksikylä 1400-luvulta. Tyypiltään Kovero on ollut tiivis nauhakylä kahtena rivinä vaaran rinneterassilla. Maakuntakaa- vassa aluetta pidetään maakunnallisesti arvokkaana. Koveron maisema-alueen arvot perustuvat asutushistoriaan, orto- doksisuuteen ja maisemallisiin arvoi- hin. Kylällä on myös sotahistoriallisia ja rakennushistoriallisia arvoja. Aivan Koveron kylätien vieressä sijaitseva Seppolan tilan pieni aittaraken- nus kengitettiin ja tien puoleinen pääty vuorattiin päreillä. Päreet muodostavat nyt päätyseinään uhrikerroksen joka on huomattavasti helpompi uusia kuin seinähirret. Lautarakenteisen liiteriosan rakenteet jouduttiin uusimaan lähes kokonaan. Harmi, että aittaa ei voitu projektin puitteissa maalata punamullalla. Se jää myöhemmin tehtäväksi.

74 75 Ikkunakorjaustyöpajan ohjeet.

Ullakko (26)

Ullakko on Tuupovaaran entiseen kan- sen muut ikkunat ja kaikki sisäpuitteet sakouluun rakennettu kulttuurikeskus, oli aiemmin korvattu uusilla ikkunoilla. missä pidetään näyttelyitä, konsertteja Ikkunanpuitteet kunnostettiin perintei- ja esitellään käsityötaidetta. Näytte- sin menetelmin niin kuin koulutuksessa ly- ja konserttitilana toimivan ullakon oli opetettu. Ne kuljetettiin Kiihtelys- lisäksi vuonna 1907 valmistuneessa vaaran vanhainkodin navetan työpajaan rakennuksessa toimii suutarin verstas, korjattavaksi, missä sekä Tuupovaaran kansalaisopiston opetustila ja käsityö- että Kiihtelysvaaran työryhmät osal- läisten myyntinäyttely. listuivat korjaustöihin. Näissä yli 100 Projektissa korjattiin suutarin vers- vuotta vanhoissa ikkunanpuitteissa oli taan ja kansalaisopiston ikkunoiden hämmästyttävän vähän, tuskin lainkaan ulkopuitteet, jotka olivat vielä alkupe- lahovikoja. Puutavaraksi oli aikoinaan räiset, siis vuodelta 1907. Rakennuk- valittu huolellisesti tiheäsyistä mäntyä.

76 77 Sarvingin nuorisoseurantalo (27)

Hyvin huonokuntoiset Sarvingin nuo- lasit kiinnitettiin lasituslangalla ja pe- risoseurantalon ikkunat korjattiin. Ikku- rinteisellä pellavaöljystä ja liitujauhosta nat irrotettiin karmeineen ja kuljetettiin tehdyllä kitillä ja lopuksi ne maalattiin työpajoille korjattavaksi. Ikkunoita kahteen kertaan öljymaalilla. Suurim- korjattiin sekä Enossa että Kiihtelys- paan ikkunaan tehtiin myös kokonaan vaarassa. Puitteet ja karmit puhdistettiin uusi sisäpuite, koska alkuperäistä ei vanhasta maalista puupinnalle, tehtiin löydetty mistään. lahovaurioiden korjaukset puupaikoilla. Sen jälkeen ikkunat pohjamaalattiin,

78 79

81 Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle -hanke oli kolmannen sektorin ja julkisen hallinnon tiiviinä yhteistyönä toteuttama hanke, jossa korjattiin restaurointiperiaatteiden mukaisesti maisemallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä vanhoja perinteisiä puurakennuksia Joensuun kaupungin maaseutualueilla Enossa, Kiihtelysvaarassa, Pyhäselässä ja Tuupovaarassa. Projektissa työllistettiin pitkäaikaistyöttömiä ja opetettiin heille pääasiassa työs- säoppimismenetelmällä restaurointiperiaatteiden mukaista korjausrakentamista. Koulutukseen sisältyi myös teoreettista opetusta, jonka tavoitteena oli opettaa rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja ja niiden kunnioittamista sekä valmentaa työllistettyjä restaurointikisällin ammattitutkinnon näyttökokeen suorittamiseen. Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä yleistä kulttuuriympäristön arvostusta ja levittää tietoa vanhasta rakennuskulttuurista, restauroinnista ja rakennuspe- rinnön hoidosta suurelle yleisölle. Työssä oppimisen, koulutuksen ja siihen liittyvien ammattitutkintojen avulla on voitu siirtää jo lähes unohduksiin jääneitä hirsirakennusten korjausmene- telmiä uudelle sukupolvelle ja näin saatu tämä tietotaito juurrutettua alueelle. Hankkeessa on suoritettu kuusi restaurointikisällin ammattitutkintoa ja yksi osatutkinto sekä lisäksi yksi restaurointimestarin erikoisammattitutkinto. Projektissa on kunnostettu restaurointiperiaatteiden mukaisesti 32 rakennusta. Joukossa on asuinrakennuksia, kouluja, aittoja, latoja ja riihiä sekä maitolaituri, sauna, seurojentalo, rukoushuone ja tuulimylly. Näyttelyn ja aktiivisen tiedottamisen avulla on suurelle yleisölle voitu esitellä projektin toimintaa ja samalla vaikuttaa kulttuuriympäristölle ja rakennusperin- nön hoidolle myönteisen yleisen ilmapiirin kehittymiseen. Kesäkuun 1. päivänä 2012 projekti palkittiin Lissabonissa Euroopan unionin kulttuuriperintöpalkinnolla, Europa Nostra palkinnolla.

Elinvoimaa alueelle 6 | 2012 Työtä ja restaurointiosaamista Joensuun maaseudulle 2009-2019 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-257-566-1 (painettu) Tuupovaara Seura Ry ISBN 978-952-257-567-8 (PdF)

ISSN-L 2242-282X ISSN 2242-282X (painettu) ISSN 2242-2838 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN:978-952-257-568-5