DOCSLIB.ORG

Kummisetä-Trilogian Ja Sopranos-Televisiosarjan Välittämä Kuva Roomalaiskatolisesta Kirkosta

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kummisetä-Trilogian Ja Sopranos-Televisiosarjan Välittämä Kuva Roomalaiskatolisesta Kirkosta Kummisetien katolinen kirkko - Kummisetä-trilogian ja Sopranos-televisiosarjan välittämä kuva roomalaiskatolisesta kirkosta Jussi Haavisto Yleisen kirkkohistorian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2008 Sisällysluettelo 1. Johdanto...............................................................................................................2 1.1. Tutkimustehtävä......................................................................................2 1.2. Mafian todellisuus ja taru........................................................................9 1.3. Katolinen kirkko Yhdysvalloissa 1900-luvulle tultaessa......................14 2. Uskonto, kirkko ja etiikka elokuvissa Kummisetä ja Kummisetä II...................24 2.1. Kertomus perheen noususta ja tuhosta - Kummisetä ja Kummisetä II ..24 2.2. ºHän on kiero kuin pappiº - kuva kirkosta ja papistosta.......................27 2.3. Isä, poika ja kapitalismin henki ± kristinusko ja etiikka don Viton ja don Michaelin elämässä.......................................................................................40 2.4 ºWhile we men burn in Hellº - mafian naiset ja kirkon miehet.............50 3. Sovituksen, synnin ja pahuuden teemat elokuvassa Kummisetä III...................61 3.1. Murhattiinko paavi? - Kolmen paavin vuosi ja Vatikaanin pankkiskandaali............................................................................................61 3.2. Kummisetä III:n juoni............................................................................67 3.3. ºWe©re back with the Borgias!º - Vuoden 1978 tapahtumat ja kirkon kahdet kasvot................................................................................................71 3.4. Synnin, sovituksen ja anteeksiannon teemat elokuvassa Kummisetä III ......................................................................................................................77 4. The Sopranos ± katolista identiteettiä etsimässä uudella vuosituhannella.........84 4.1. The Sopranos- televisiosarja lyhyesti....................................................84 4.2. Maallistuminen ja katolinen identiteetti The Sopranos-sarjassa...........86 4.3. Mafian naiset ja kirkonmiehet uudella vuosituhannella .......................95 5. Tutkimustulokset..............................................................................................105 Lähde- ja kirjallisuusluettelo................................................................................113 Lähteet.............................................................................................................113 Elokuvalähteet............................................................................................113 Painetut lähteet............................................................................................114 Sanoma- ja aikakauslehdet.........................................................................114 Kirjallisuus......................................................................................................114 Henkilöluettelo.....................................................................................................119 Kummisetä-elokuvatrilogia..............................................................................119 The Sopranos- sarja.........................................................................................125 1 1. Johdanto 1.1. Tutkimustehtävä Pro gradu-tutkielmani käsittelee Kummisetä – elokuvatrilogiaa ja Sopranos - tele- visiosarjan kahden ensimmäisen tuotantokauden antamaa kuvaa roomalaiskatoli- sesta kirkosta. Tietääkseni tämän tyyppistä tutkimusta ei ole aiemmin tehty teolo- gisessa tiedekunnassa kirkkohistorian laitokselle. Kummisetä-trilogia ja Sopranos- sarja saattavat erittäin suosittuina fiktioina olla kuitenkin monelle ei-katolilaiselle ensimmäinen ja ehkäpä jopa ainoa kuvaus Yhdysvaltojen katolisesta kirkosta ja amerikkalaisesta katolisuudesta. Siksi mielestäni on aiheellista tutkia millainen ja minkälainen katolinen kirkko näiden fiktioiden mukaan on ja vastaako tämä ku- vaus sitä, mitä mitä me tutkijoina Amerikan katolisesta kirkosta tiedämme. Tulen tässä tutkielmassa käyttämään Yhdysvalloissa toimivasta roomalais- katolisesta kirkosta nimityksiä Yhdysvaltojen katolinen kirkko tai amerikkalainen ja Amerikan katolinen kirkko, vaikka nimitykset tarkkaan ottaen ovatkin virheelli- siä, sillä katolinen kirkko korostaa, ettei kirkko ole kansallinen vaan universaali. Kuitenkin selkeyden vuoksi olen valinnut nämä lyhyemmät ilmaisumuodot. Li- säksi käytän sanaa Amerikka Yhdysvaltojen synonyymina. Termi mafia vaatii myös selvennyksen, koska termiä voidaan käyttää niin monissa erilaisissa yhteyksissä kuvamaan asioita, joilla loppujen lopuksi on hyvin vähän yhteistä keskenään. Kaikkein laajin tapa ymmärtää termi tekee siitä erään- laisen yleiskäsitteen kuvaamaan kaikenlaista edes jollain tasolla järjestäytynyttä rikollisuutta, jolloin voidaan puhua esimerkiksi itämafiasta tai jopa Suomen ma- fiasta. Toinen, hieman rajoitetumpi käyttötarkoitus on viitata termillä nimen- omaan italialaislähtöiseen rikollisuuteen. Kolmas, vielä rajoitetumpi tapa rajaa ter- min kuvaamaan ainoastaan tiettyä Sisiliasta lähtöisin olevaa rikollisorganisaatiota. Tämä organisaatio, joka itse käyttää itsestään nimitystä Cosa Nostra (Meidän asiamme) ja Onoratà Società (Kunnian seura) vastaa hierarkkisine valtarakentei- neen ja perheyksiköineen kaikkein parhaiten sitä kliseistäkin kuvaa, joka ihmisillä on mafiasta syntynyt, vaikka se todellakaan ei ole ainoa etelä-Italiasta lähtöisin oleva rikollisorganisaatio. 1 Kummisetä-elokuvan mafiosot ovat Yhdysvalloissa toimivan Cosa Nostran jäseniä. Tämä sanotaan elokuvassa Kummisetä II suoraan. Sopranos-sarjan koh- 1 Arlacchi 1986, 3, 6; Falcone 1991, 13, 60; Dickie 2004, 1. 2 dalla tilanne ei ole yhtä selkeä, sillä sarjan mafiosoilla on yhteyksiä Napoliin, jos- sa taas toimii toinen italialaislähtöinen rikollisryhmittymä Camorra. Tosin tuomari Giovanni Falconen suorittamat tutkimukset osoittivat, että italialaislähtöiset rikol- lisorganisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä ja niiden väliset rajalinjat ovat hyvin häilyviä.2 Joka tapauksessa tässä tutkielmassa käytän sanaa mafia kuvaamaan Sisi- liassa syntynsä saanutta Cosa Nostraa. Valitsin Kummisetä-trilogian ja Sopranos-sarjan kaksi ensimmäistä tuotan- tokautta tutkimukseni kohteeksi, koska ne kattavat liki sadan vuoden ajanjakson Amerikan ja katolisen kirkon historiaa. Ne kuvaavat aikaa 1900-luvun alusta aina 2000-luvun alkuun keskittyen erityisesti 1920-lukuun, 1950-lukuun, 1970-lukuun ja 2000-luvun alkuun. Niitä yhdistää se, että ne ovat molemmat amerikkalaista fiktiota ja molemmat kuvaavat amerikanitalialaisia yhteisöjä ja henkilöitä. Mo- lemmissa fiktioissa tarinan keskeinen juonielementti on mafia ja mafian toimin- nan kuvaaminen sekä sen vaikutus päähenkilöiden ihmissuhteisiin, moraaliin ja eettisiin päätöksiin. Molempia pidetään elokuva- ja televisioalan klassikkoina ja ne ovat olleet niin yleisö- kuin arvostelumenestyksiäkin.3 Kummisetien ja Sopranosin ohjaajat, käsikirjoittajat ja luojat, Francis Ford Coppola ja Mario Puzo Kummisetien luojina ja David Chase Sopranosin luojana, ovat itsekin lähtöisin amerikanitalialaisista yhteisöistä ja he peilaavat kokemuk- siaan näistä yhteisöistä fiktioissaan. Lisäksi molempien fiktioiden henkeen kuuluu yhteiskunta- ja kirkkokritiikin esittäminen. Francis Ford Coppolan Kummisedät kritisoivat ennen kaikkea Yhdysvaltoja ja sen tilaa ja kehittymistä, jossa pioneeri- ajan arvot saivat väistyä paljon pragmaattisempien arvojen ja ”bisnesajattelun” tieltä. David Chasen Sopranos kääntää kritiikkiä enemmänkin kohti keskiluokk- aista amerikkalaista perhettä ja elämäntapaa kohti.4 Molempien suhde roomalaiskatolisuuteen näyttäisi olevan samalla tavalla yhdenaikaisesti etäinen ja läheinen: David Chasen suvun enemmistö oli katolilai- sia, mutta hän itse ja hänen vanhempansa olivat protestantteja; Chasen äidin van- hemmat taas olivat katolisen kirkon jättäneitä sosialisteja. Francis Ford Coppola taas varttui katolilaisessa perheessä ja sai katolisen kasvatuksen, mutta perhe ei ol- lut lainkaan uskonnollinen; Coppola ja hänen isoveljensä August kävivät Augus- tin mukaan kirkossa vain, koska sieltä sai iskettyä tyttöjä.5 2Kummisetä II (The Godfather Part II) 1974 b 0:13:22-0:18:39; The Sopranos; Falcone 1991,126-128. 3Phillips 2004, xvii-xix; IMDb s.a. 4Clarens 1980, 270; Cowie 1997, xii, 10-11; Rucker 2000, 139; Feeney 2004, 269. 5Cowie 1989, 16; Rucker 2000, 139; Phillips 2004, 74, 118, 123. 3 Kummisetä-trilogia pohjautuu Mario Puzon romaaniin The Godfather eli Kummisetä, jota olen myös käyttänyt tutkimukseni lähteenä, joskin pääpaino on nimenomaan elokuvissa eikä romaanissa, jonka tapahtumat ja kuvaus poikkeaa joiltain osin suurestikin siitä tehdyistä elokuvaversioista. The Godfather julkaistiin vuonna 1969 ja se oli aikanaan arvostelu- ja kassamenestys ollen kolmas Puzon kirjoittama romaani – ja samalla kirja, josta hän omien sanojensa mukaan piti vä- hiten. Kaksi aiempaa Puzon romaania eivät olleet yhtä suuria myyntimenestyksiä. Puzon romaani sai vaikutteita Peter Maasin kirjasta The Valachi Papers, joka pe- rustui mafioso Joseph Valachin kertomuksiin. Valachi oli ollut mafian hierarkias- sa kohtuullisen alhaalla ja pelätessään että hänen pomonsa aikoi tapattaa hänet, hän teki parannuksen ja paljasti mafian salaisuuksia viranomaisille. Valachin muistelmista saamiensa tietojen lisäksi Puzo yhdisti todellisten mafiaperheiden ja mafiosojen piirteitä toisiinsa luodakseen fiktiivisen Corleonen mafiaperheen. Ni- men
Load more

Recommended publications
  • Mafia Motifs in Andrea Camilleri's Detective
    MAFIA MOTIFS IN ANDREA CAMILLERI’S DETECTIVE MONTALBANO NOVELS: FROM THE CULTURE AND BREAKDOWN OF OMERTÀ TO MAFIA AS A SCAPEGOAT FOR THE FAILURE OF STATE Adriana Nicole Cerami A dissertation submitted to the faculty at the University of North Carolina at Chapel Hill in partial fulfillment of the requirements for the degree of Doctor of Philosophy in the Department of Romance Languages and Literatures (Italian). Chapel Hill 2015 Approved by: Dino S. Cervigni Amy Chambless Roberto Dainotto Federico Luisetti Ennio I. Rao © 2015 Adriana Nicole Cerami ALL RIGHTS RESERVED ii ABSTRACT Adriana Nicole Cerami: Mafia Motifs in Andrea Camilleri’s Detective Montalbano Novels: From the Culture and Breakdown of Omertà to Mafia as a Scapegoat for the Failure of State (Under the direction of Ennio I. Rao) Twenty out of twenty-six of Andrea Camilleri’s detective Montalbano novels feature three motifs related to the mafia. First, although the mafia is not necessarily the main subject of the narratives, mafioso behavior and communication are present in all novels through both mafia and non-mafia-affiliated characters and dialogue. Second, within the narratives there is a distinction between the old and the new generations of the mafia, and a preference for the old mafia ways. Last, the mafia is illustrated as the usual suspect in everyday crime, consequentially diverting attention and accountability away from government authorities. Few critics have focused on Camilleri’s representations of the mafia and their literary significance in mafia and detective fiction. The purpose of the present study is to cast light on these three motifs through a close reading and analysis of the detective Montalbano novels, lending a new twist to the genre of detective fiction.
    [Show full text]
  • Mustang Daily, April 2, 1975
    CORE Metadata, citation and similar papers at core.ac.uk Provided by DigitalCommons@CalPoly Volume 39 Number 43 California Polytechnic State Unlverelty, San Lull Obispo Wednesday, April 2, 1975 Legal decision overrules SAC by FRED VULIN which Councilman T. Keith Gurnee was seeking M uiuni Daily stuff writer» have the right to re-election. endorte candidate» for public office, according to a In the Feb. 5 column Harvey wrote: legal opinion ittued by the Chancellor'» office. "Gal Poly students have an opportunity to The opinion, in effec t, nullifiet a Feb. 12 vote by show that they want a voice tn the decisions—a vote the Student Affair» Council, which called for an tyith some power—by voting for Keith Gurnee." immediate halt of such endortementi. Ronca saw the column as a violation of Title V The endowment», SAC held, were in violation and asked SAC to vote accordingly—which the of Title V (Sec. 42405) of the California Ad- legislative body did. The Ronca motion received miniitrative Code. The code prohibit» the u»e of only one dissenting vote—that of Mike Murdy of fund» of an auxiliary organization to: the School of Communicative Arts and "Support or oppo»e any i»»ue before the voter» of Humanities. thii »late or any »ubdiviiion thereof or any city, Mustang editor Marji Nieuwsma immediately munic ipality or local governmental entity of any requested the Chancellor's office to make a legal kind..." interpretation of Title V. The letter by Mayman HoweveV, Linda G. May man, an attorney work represents the official view of the California Suite ing for the Chancellor'» general counsel, informed University and Colleges on the subject.
    [Show full text]
  • The Godfather Part II Lay in Coppola ' S Eye for Detail and His Need for a Verisimilitude Transcending the Limits of Perfunctory Storytelling
    A N I L L U M I N E D I L L U S I O N S E S S A Y B Y I A N C . B L O O M TT HH EE GG OO DD FF AA TT HH EE RR PP AA RR TT II II Directed by Francis Ford Coppola Produced by Francis Ford Coppola Distributed by Paramount Pictures Released in 1974 mboldened by press accounts documenting the Apocalypse Now shoot as a self - destructive E odyssey, some c ritics confronting the film for the first time in 1979 tried to undermine Francis Ford Coppola ' s monumental achievement. Though its filming was as arduous as the war itself, they faulted him, a man who had never served in uniform, for promoting Apocalypse Now as the definitive statement on Viet Nam. To this day the film retains its primal angst and resolute daring, while film critics everywhere jealously disparage the pioneering work of yet another generation. Coppola is a keen observer, a progressive th inker who learns as much from talking to others as he does consulting his cherished collection of books. His early films find their genesis in childhood experiences — his mother ' s strange departure and subsequent return to the pressures of family became The Rain People (1969); a love of musicals nourished by his father led to Finian ' s Rainbow (1968); and his Manhattan misadventures as an AWOL military school cadet fostered You ' re A Big Boy Now (1967). Similarly, the ultimate triumph of The Godfather Part II lay in Coppola ' s eye for detail and his need for a verisimilitude transcending the limits of perfunctory storytelling.
    [Show full text]
  • Godfather Part II by Michael Sragow “The a List: the National Society of Film Critics’ 100 Essential Films,” 2002
    The Godfather and The Godfather Part II By Michael Sragow “The A List: The National Society of Film Critics’ 100 Essential Films,” 2002 Reprinted by permission of the author Although Francis Ford Coppola has often been depicted president.” — and loves to depict himself — as primarily an emotion- Kay re- al and intuitive director, “The Godfather” is a film filled sponds, with correct choices, painstakingly thought out and pas- “You know sionately carried through. Part of what made it a break- how naïve through as a crime move is that it’s about gangsters who you sound? make choices too and aren’t propelled simply by blood- Senators lust and greed. They’re battling for position in New York’s and presi- Five Families, circa 1945-1946. If Don Vito Corleone dents don’t (Marlon Brando) and his successor Michael (Al Pacino) have men come off looking better than all the others, it’s because killed.” In a they play the power game the cleverest and best — and line that Marlon Brando as Don Vito Corleone. the game is sordidly exciting. marked a Courtesy Library of Congress breakthrough For all the movie’s warmth, you could never confuse the for mainstream political awareness when the film premi- Corleones or their allies and competitors for fun-loving ered in 1972, Michael wearily answers, “Who’s being ethnic types. The first scene shows the Don exacting naïve, Kay?” deadly patronage, coercing an undertaker named Bonasera into vows of love and pledges of unmitigated But when Michael says his father’s way of doing things is loyalty in exchange for a feudal bond than can’t be bro- finished, he is being naïve.
    [Show full text]
  • Pontifícia Universidade Católica Do Rio Grande Do Sul Faculdade De Comunicação Social
    PONTIFÍCIA UNIVERSIDADE CATÓLICA DO RIO GRANDE DO SUL FACULDADE DE COMUNICAÇÃO SOCIAL CRISTINE DE ANDRADE PIRES O PODER DO CHEFÃO: O MITO DA MÁFIA ITALIANA NO CINEMA DE HOLLYWOOD Porto Alegre 2016 PONTIFÍCIA UNIVERSIDADE CATÓLICA DO RIO GRANDE DO SUL FACULDADE DE COMUNICAÇÃO SOCIAL CRISTINE DE ANDRADE PIRES O PODER DO CHEFÃO: O MITO DA MÁFIA ITALIANA NO CINEMA DE HOLLYWOOD Dissertação apresentada como requisito para obtenção do grau de Mestra pelo Programa de Pós-Graduação da Faculdade de Comunicação Social da Pontifícia Universidade Católica do Rio Grande do Sul. Orientador: Prof. Dr. Francisco Ricardo Rüdiger Porto Alegre 2016 Dados Internacionais de Catalogação na Publicação (CIP) P667 Pires, Cristine de Andrade. O poder do chefão: o mito da máfia italiana no cinema de Hollywood / Cristine de Andrade Pires – 2016. 151fls. Dissertação (Mestrado) – Pontifícia Universidade Católica do Rio Grande do Sul / Faculdade de Comunicação Social, Porto Alegre, 2016. Ficha catalográfica elaborada pela Bibliotecária Clarissa Jesinska Selbach CRB10/2051 Orientador: Prof. Dr. Francisco) Rüdiger 1. Comunicação social. 2. Cinema. 3. O poderoso chefão (Filme). 4. Máfia – Itália. I. Rüdiger, Francisco. II. Título. CDD 791.43 Ficha catalográfica elaborada pela Bibliotecária Clarissa Jesinska Selbach CRB10/2051 CRISTINE DE ANDRADE PIRES O PODER DO CHEFÃO: O MITO DA MÁFIA ITALIANA NO CINEMA DE HOLLYWOOD Dissertação apresentada como requisito para obtenção do grau de Mestra pelo Programa de Pós-Graduação da Faculdade de Comunicação Social da Pontifícia Universidade Católica do Rio Grande do Sul. Aprovada em: _____ de __________________ de ______. BANCA EXAMINADORA: ____________________________________________ Prof. Dr. Francisco Rüdiger Pontifícia Universidade Católica do Rio Grande do Sul ____________________________________________ Prof.a Dr.a Miriam de Souza Rossini Universidade Federal do Rio Grande do Sul ____________________________________________ Prof.
    [Show full text]
  • Influence of Michael Corleone's Personalities on His Relationship
    Advances in Social Science, Education and Humanities Research, volume 497 Proceedings of the 2nd International Conference on Literature, Art and Human Development (ICLAHD 2020) Influence of Michael Corleone’s Personalities on His Relationship With Other Characters in Trilogy of The Godfather Longhe Cao Shenzhen Middle School, Shenzhen, Guangdong 518034, China *Corresponding author. Email: [email protected] ABSTRACT Analyzing the personalities and relationship of the characters is an effective method for both the professionals and the ordinary audience to comprehend movies. By discovering and explaining how Michael Corleone in The Godfather influences his relationship with other characters, this dissertation is aimed at assisting readers to fully comprehend the essence of movies in detail. This paper utilizes the method which extracts a variety of conflicts and major transitions between Michael and other characters to reflect how Michael’s personalities work on these relationships. Based on the facts in the movie, Michael demonstrates different attitudes to his family members and the outsiders of his family. It will be helpful for the audience if there are researches which can deeply analyze a more well-rounded image of Michael’s Corleone, besides analyzing his relationship and personalities appears in the future. This paper finally concludes that Michael’s personalities cause him to have completely different relationships with two types of character, as the family members and the outsiders. Keywords: Personalities, relationship, influence, gangster, Godfather 1. INTRODUCTION 2. OVERVIEW OF MICHAEL CORLEONE’S PERSONALITIES The Godfather, as a classic and representative Italian gangster movie, reflects the conflicts between Corleone Overall, Michael has two types of personalities, including family and other forces in United States as well as the stable personalities and the variational personalities.
    [Show full text]
  • 2. the Godfather Returns.Pdf
    The Godfather Returns Mark Winegardner alla mia famiglia "Whoever forsakes the old way for the new knows what he is losing, but not what he will find. " Sicilian proverb "They were killing my friends." AUDIE MURPHY, most decorated U.S. soldier of World War II, when asked how he had found the courage to fight an entire German infantry company *The Godfather II also covers the early life of Vito Corleone (1910-1939) in flashback scenes. **The second half of The Godfather Returns also covers the early life of Michael Corleone (1920-1945) in flashback scenes. THE CORLEONE FAMILY Vito Corleone, the first godfather of New York's most powerful crime family Carmela Corleone, Vito Corleone's wife and mother of their four children Sonny Corleone, Vito and Carmela Corleone's oldest son Sandra Corleone, Sonny's wife, now living in Florida Francesca, Kathy, Frankie, and Chip Corleone, Sonny and Sandra Corleone's children Tom Hagen, consigliere and unofficially adopted son Theresa Hagen, Tom's wife and mother of their three children Andrew, Frank, and Gianna Frederico "Fredo" Corleone, Vito and Carmela's second-born son (underboss 1955-1959) Deanna Dunn, Oscar-winning actress and Fredo's wife Michael Corleone, Vito's youngest son and the reigning Don of the Corleone Family Kay Adams Corleone, Michael's second wife Anthony and Mary Corleone, children of Michael and Kay Corleone Connie Corleone, Vito and Carmela's daughter Carlo Rizzi, Connie Corleone's deceased husband Ed Federici, Connie Corleone's second husband THE CORLEONE FAMILY ORGANIZATION Cosimo "Momo the Roach" Barone, soldato under Geraci and nephew of Sally Tessio Pete Clemenza, caporegime Fausto Dominick "Nick" Geraci, Jr.
    [Show full text]
  • Diplomarbeit
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by OTHES DIPLOMARBEIT Titel der Diplomarbeit „The Italianness of The Godfather – Die Darstellung von italienischer Ethnizität und Kultur in The Godfather und The Godfather – Part II“ Verfasserin: Barbara Wallner angestrebter akademischer Grad Magistra der Philosophie (Mag. Phil) Wien, 2010 Studienkennzahl lt. Studienblatt: A 317 Studienrichtung lt. Studienblatt: Diplomstudium Theater-, Film- und Medienwissenschaft UniStG Betreuer: Mag. Dr. Claus Tieber Danksagung Ich möchte meinem Betreuer Mag. Dr. Claus Tieber für sein fachliches und persönliches Interesse an dieser Arbeit herzlich danken. Mein Dank gilt außerdem Dr. Ulrike Kerschbaum, die diese Arbeit sicher durch den Dschungel der neuen Rechtschreibung geführt hat. Danke schließlich auch meinen Eltern, insbesondere meiner Mutter, sowie allen anderen, die mich in den letzten Monaten ertragen mussten und immer noch mit mir sprechen. Inhaltsverzeichnis 0. Einleitung ..................................................................................................................... 1 1. Eine kleine Geschichte des Gangsterfilms ................................................................... 4 1.1. THE GODFATHER – der Gangsterfilm schlechthin ..................................................................... 11 2. „A Natural Inclination Towards Criminality“ – Die Stereotypisierung der Italo-Amerikaner ............................................................... 18 2.1. Ein Volk von Al Capones?
    [Show full text]
  • Case 1:21-Cv-04400 Document 1 Filed 08/05/21 Page 1 of 606 Pageid #: 1
    Case 1:21-cv-04400 Document 1 Filed 08/05/21 Page 1 of 606 PageID #: 1 IN THE UNITED STATES DISTRICT COURT FOR THE EASTERN DISTRICT OF NEW YORK AUGUST WILDMAN, CORBIN CABRERA, DANIEL MATIAS CABRERA, GILLIAN LEIGH CABRERA, M.G.C. BY AND THROUGH HIS NEXT FRIEND AUGUST CABRERA, R.X.C. BY AND THROUGH HIS NEXT FRIEND AUGUST COMPLAINT UNDER THE CABRERA, ROBERT CABRERA, RONALD PAUL ANTI-TERRORISM ACT HOPKINS, SUZANNE RENAE MARTINEZ, JD (18 U.S.C. § 2333) PROSSER, GLORIA DIANE TRELFA, JONATHAN L. ASHLEY III, JONATHAN LEIGH ASHLEY IV, JORDAN T. ASHLEY, TAMMIE MARIA ASHLEY, JURY TRIAL DEMANDED CHERYL ATWELL, ERIN RIEDEL, ANGELA KAHLER, PAMELA E. ALEXANDER BELL, JAMES BELL, LONDON JACINDA BELL, ANDREA ROE, FREDERICK C. BENSON, BEVERLY MILLS, MAGGIE MAE BILYEU, No. 21-cv-4400 KATHERINE ABREU-BORDER, MARY BORDER, DELAYNIE K. PEEK, FRANCISCO JAVIER BRISEÑO GUTIERREZ, LUIS BRISEÑO, MARISSA BROWN, ARIELL S. TAYLOR, INDIVIDUALLY AND ON BEHALF OF THE ESTATE OF CHRISTOPHER L. BROWN, WILLIAM A. BURLEY, WILLIAM MICHAEL BURLEY, MICHAEL COLLINS, DAN OLMSTEAD, TAMMY OLMSTEAD, CYNTHIA CAROL CAMPBELL, RAMIRO CARDOZA JR., RAMIRO CARDOZA SR., MARIA CARDOZA, BRITTANI MARIE CARNER, T.M.C. BY AND THROUGH HIS NEXT FRIEND TIMOTHY NORMAN CARNER, TIMOTHY NORMAN CARNER, CORDARO DEVONE CLARK, CORTEIZE CLARK, KEYKO D. CLARK, PRECIOUS CLARK, CLEVELAND DAVIS, APRIL CLEARY, JONATHAN CLEARY, B.C. BY AND THROUGH HIS NEXT FRIEND HOLLY CONRAD, HOLLY CONRAD, PEYTON COONEY, A.C. BY AND THROUGH HIS NEXT FRIEND NICOLE COX, BRENNAN COX, H.C. BY AND THROUGH HER NEXT FRIEND NICOLE COX, NICOLE COX, ROSS COX, ANTHONY D’AUGUSTINE, JENNIFER D'AUGUSTINE, NICOLE D'AUGUSTINE, PATRICIA D’AUGUSTINE, MICHELE KULESA, ADAM DAEHLING, BRENDA DAEHLING, KAYLA MARIE Case 1:21-cv-04400 Document 1 Filed 08/05/21 Page 2 of 606 PageID #: 2 DAEHLING, KIRK W.
    [Show full text]
  • Absent Presence: Women in American Gangster Narrative
    Absent Presence: Women in American Gangster Narrative Carmela Coccimiglio Thesis submitted to the Faculty of Graduate and Postdoctoral Studies in partial fulfilment of the requirements for a doctoral degree in English Literature Department of English Faculty of Arts University of Ottawa © Carmela Coccimiglio, Ottawa, Canada, 2013 TABLE OF CONTENTS Abstract iii Acknowledgements v Introduction 1 Chapter One 27 “Senza Mamma”: Mothers, Stereotypes, and Self-Empowerment Chapter Two 57 “Three Corners Road”: Molls and Triangular Relationship Structures Chapter Three 90 “[M]arriage and our thing don’t jive”: Wives and the Precarious Balance of the Marital Union Chapter Four 126 “[Y]ou have to fucking deal with me”: Female Gangsters and Textual Outcomes Chapter Five 159 “I’m a bitch with a gun”: African-American Female Gangsters and the Intersection of Race, Sexual Orientation, and Gender Conclusion 186 Works Cited 193 iii ABSTRACT Absent Presence: Women in American Gangster Narrative investigates women characters in American gangster narratives through the principal roles accorded to them. It argues that women in these texts function as an “absent presence,” by which I mean that they are a convention of the patriarchal gangster landscape and often with little import while at the same time they cultivate resistant strategies from within this backgrounded positioning. Whereas previous scholarly work on gangster texts has identified how women are characterized as stereotypes, this dissertation argues that women characters frequently employ the marginal positions to which they are relegated for empowering effect. This dissertation begins by surveying existing gangster scholarship. There is a preoccupation with male characters in this work, as is the case in most gangster texts themselves.
    [Show full text]
  • El Mitema De La Venganza En El Cine: El Mito De La Orestía
    Facultad de Filosofía y Letras MÁSTER EN CULTURA Y PENSAMIENTO EUROPEO Y SU PROYECCIÓN TRABAJO DE FIN DE MÁSTER El mitema de la venganza en el cine: el mito de La Orestía The mytheme of revenge in films: the myth of The Oresteia Ana María López Saludes León, junio 2013 Facultad de Filosofía y Letras MÁSTER EN CULTURA Y PENSAMIENTO EUROPEO Y SU PROYECCIÓN TRABAJO DE FIN DE MÁSTER El mitema de la venganza en el cine: el mito de La Orestía The mytheme of revenge in films: the myth of The Oresteia - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - V.B Dr. Jesús-Mª Nieto Ibáñez Ana María López Saludes León, junio 2013 2 AGRADECIMIENTOS A Amor López Jimeno y a Alejandro Valverde García, porque sin conocerme de nada, me han facilitado información sobre artículos, libros y enlaces de interés para el trabajo. Alejandro además ha sido una pieza clave en la visión global del proyecto, y su dedicación y esfuerzo enormes. A mis compañeras de máster Andrea Patricia Durán Cingerli y Esperanza de los Reyes Aguilar por escucharme, aconsejarme y brindarme también su ayuda. Por último a Erika Loreti, traductora en alguna de las películas y a las demás personas que me han escuchado y apoyado, sobre todo a mi madre. 3 ÍNDICE CAPÍTULO I.- INTRODUCCIÓN .............................................................................. 6 1.1.- Objeto de estudio .................................................................................................. 9 1.2.- Metodología y referentes ...................................................................................
    [Show full text]
  • La Historia Clínica De La Familia Corleone* Miguel Abad Vila Centro De Saúde “Novoa Santos”
    RMC Original JMM La historia clínica de la familia Corleone* Miguel Abad Vila Centro de Saúde “Novoa Santos”. Rúa Juan XXIII nº 6. 32003 Ourense (España). Correspondencia: Miguel Abad Vila. Avenida de la Habana, 21, 2º. 32003 Ourense (España). e-mail: [email protected] Recibido el 14 de agosto de 2012; aceptado el 26 de septiembre de 2012. Resumen En 2012 se cumplen 40 años del estreno de “El padrino” de Francis Ford Coppola, considerada por críti- cos y espectadores como una de las mejores películas de todos los tiempos. Fue el primer título de la aplaudida saga creada por el genial cineasta de Detroit, inspirada en la obra literaria de Mario Puzo. Orquestada en clave de tragedia clásica, constituye el fiel retrato de una familia de mafiosos de origen italo-americano, de su auge y de su decadencia, de sus triunfos y de sus miserias. Palabras clave: historia clínica, viruela, diabetes, riesgo cardiovascular. Summary 2012 marks the 40th anniversary of the premiere of “The Godfather” by Francis Ford Coppola, consi- dered one of the best films of all times by film critics and viewers alike. It was the first film of the praised saga made by this great filmmaker from Detroit, inspired by the literary work of Mario Puzo. Conceived as a classical tragedy, it is the true portrait of an Italian-American Mafia family, of its rise and fall, of its triumphs and sorrows. Keywords: Medical history, Smallpox, Diabetes, Cardiovascular risk. El autor declara que el artículo ha sido publicado parcialmente en http://medicinaycine.blogspot.com.es/2008_12_01_archive.html 150 Rev Med Cine 2012; 8(4): 150-158 © Ediciones Universidad de Salamanca J Med Mov 2012; 8(4): 150-158 M Abad Vila La historia clínica de la familia Corleone “Le haré una propuesta que no podrá rechazar”… Don Vito Corleone en El padrino.
    [Show full text]