YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Helsinki 17.11.2009 Dnro UUS-2009-Y-31-111 Annettu julkipanon jälkeen

No YS 1430

ASIA Päätös Gasum Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupahake- muksesta, joka koskee Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan nes- teytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksen ja siihen liittyvän varaston toiminnan aloittamista.

Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKIJA Gasum Oy PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitos sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueella Porvoon kaupungin Svartbäckin kylässä osoitteessa Svartbäckintie, Kil- pilahti, 06850 Kulloo.

Toimialatunnus: 20590 Liike- ja yhteisötunnus: 0969819-3 Kiinteistön omistaja ja haltija: Gasum Oy Kiinteistörekisterinumerot: 638-468-0001-0131 ja 638-468-0004-0109 Ympäristövahinkovakuutus: IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, nro 0290260000, 1.1.2007

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohdat 5 a) ja 5 c)

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentin kohdat 5 a) ja 5 c)

MAKSU 6 536 € (A14-111-AT2333)

x Asemapäällikönkatu 14 ˜ PL 36, 00521 Helsinki ˜ www.ymparisto.fi/uus x Stinsgatan 14 ˜ PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland ˜ www.miljo.fi/uus 2 (31)

ASIAN VIREILLETULO

Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun (LNG, Liquified Natural Gas) tuo- tantolaitoksen toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireil- le Uudenmaan ympäristökeskuksessa 26.1.2009.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ympäristövaikutusten arvioin- timenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisen päätöksen (Uudenmaan ympäristökeskus DNro UUS-2008-R-11-531/23.10.2008) ympäristövai- kutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen rakentamishankkeessa. Päätöksen mukaan nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen rakentamis- hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen kemikaaliviranomainen on Turva- tekniikan keskus, jolta on haettu lupa vaarallisten kemikaalien laajamit- taiselle käsittelylle ja varastoinnille.

Alueen kaavoitustilanne

Gasum Oy:n tuotantolaitos sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueella, joka on voimassa olevassa 7.4.2000 rakennuskaavan muutoksena vahvistetus- sa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialu- eeksi (T).

Asemakaava-aluetta ympäröivässä Kilpilahden teollisuusalueen ympä- ristön yleiskaavassa on teollisuusalueen ympärille merkitty Sköldvikin teollisuuslaitosten sisempi (T1) ja ulompi (T2) suojavyöhyke. Sisemmäl- le, n. 1 km:n, suojavyöhykkeelle ei kaavamääräysten mukaan saa sijoit- taa uusia tiloja ympärivuotiseen asutukseen.

Kilpilahden teollisuusalueesta vajaan kilometrin etäisyydelle ulottuvissa vuonna 2008 valmistuneessa Sipoon yleiskaavassa 2025 sekä Boxin alu- een osayleiskaavaehdotuksessa, on Kilpilahden teollisuusalueen ympä- rillä n. 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueen reunasta merkintä Seveso- konsultointivyöhykkeestä.

Teollisuusalueelle on maakuntakaavaan 2007 merkitty teollisuus- ja va- rastoalue (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia ke- mikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Teollisuusalueen ympä- rillä on sisempi ja ulompi suojavyöhyke. Suojavyöhykkeelle ei sallita uutta asutusta, yleisölle tarkoitettuja kokoontumistiloja tai uusia yleisiä virkistysalueita. Suojavyöhykkeitä ulommaksi merkitty konsultointi- vyöhykkeen raja ulottuu 2 km:n etäisyydelle (T/kem)-aluevarauksen reunasta. 3 (31)

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitos ja siihen liittyvät toiminnat sijaitsevat Porvoon kaupungissa Kilpilahden teollisuusalueella vajaan 20 km:n etäi- syydellä kaupungin keskustasta lounaaseen. Pääosa Kilpilahden teolli- suusalueesta on sen koillisosassa sijaitsevan Neste Oil Oyj:n öljynjalos- tamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten voimalaitos, säiliöalue ja sa- tama) käytössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii myös useita muita, pääasiassa kemian alan yrityksiä, joista suurimmat ovat öljynjalostamon eteläpuolella sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat ja petrokemian tehtaista lounaaseen sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat.

Kilpilahden teollisuusalueelle rakennettava Gasum Oy:n LNG- tuotantolaitos sijoittuu teollisuusalueen eteläosaan Oy AGA Ab:n ilma- kaasutehtaan ja sen maakaasun nesteytysyksikön itäpuolelle noin 55 - 100 m:n etäisyydelle ilmakaasutehtaan typpi- ja happisäiliöistä.

LNG-tuotantolaitosalueen itäpuolella on StyroChem Finland Oy:n poly- styreenimuovia valmistava tehdas, lounaispuolella ns. teollisuusalueen urakoitsija-alue ja pohjoispuolella tie ja rautatie. Kauempana LNG- tuotantolaitosalueen pohjoispuolella ja laitosalueen eteläpuolella on ra- kentamatonta metsämaata sekä kaakkoispuolella metsikkö- ja suoalue.

Kilpilahden teollisuusalueella on lisäksi mm. Oy AGA Ab:n hiilidioksi- din talteenottolaitos, Oy Innogas Ab:n nestekaasun täyttölaitos, M-I Fin- land Oy:n DRA-lisäainetta valmistava FIA-tehdas, Ashland Finland Oy:n polyesterihartseja valmistavat tehtaat, Fingrid Oyj:n kaasuturbiini- voimalaitos, Perstorp Oy:n tuote- ja prosessikehitysyhtiö sekä Neste Jacobs Oy:n suunnitteluyritys.

Kilpilahden teollisuusalueella on myös teknologiakeskus sekä maan- ja rautatieterminaalit. Alueella on myös useita alueen toiminnanharjoittajia palvelevia yrityksiä. Kilpilahden teollisuusalueella toimivissa yrityksissä työskentelee yhteensä n. 3 500 henkilöä, mutta tilapäisten huoltojen yh- teydessä henkilömäärä voi kasvaa jopa 3 000 henkilöllä.

Kilpilahden teollisuusaluetta ympäröivät alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Pohjoisessa ja idässä Kilpilahden teollisuusalue ra- joittuu mereen.

Asutus ja lähimmät häiriintyvät kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Lähimmät asuintalot sijaitsevat n. 0,7 km:n etäisyydellä LNG- laitosalueesta etelään. Noin kilometrin etäisyydellä tuotantolaitoksesta etelä-lounaaseen sijaitsevassa Svartbäckin kylässä asuu vakituisesti noin 60 henkilöä. Nikubyn alueella kaakossa on muutamia asuintaloja n. 1 – 2 km:n etäisyydellä LNG-laitoksesta. Nybyn kylä sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolella n. 2 km:n ja Kringelmalmin kylätaaja- ma lounaassa n. 3 km:n etäisyydellä. Kahden kilometrin etäisyydellä te- ollisuusalueesta asuu muutamia satoja henkilöitä. 4 (31)

Kilpilahden teollisuusalueen läheisyydessä on myös useita loma- asutuskäytössä olevia kiinteistöjä, mm. pohjoisessa Illvardenissa ja Ran- takylässä sekä etelässä Nikubyssä. Noin kilometrin etäisyydellä laitos- alueesta etelään Nikuvikenissä on Keravan kaupungin virkistysalue ja venesatama.

Neste Oil Oyj:n työterveysasema sijaitsee Nubyn kylässä n. 2 km:n etäi- syydellä LNG-laitoksesta teollisuusalueen pohjoispuolella.

Ympäristön tila ja laatu

Alueen hydrologia, geologia sekä ympäristön luonnon ja vesistöjen tila

Kilpilahden teollisuusalue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. LNG- laitosta lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (Kulloon Mickelsböle 0161307) sijaitsee Kulloon kylän pohjoispuolella n. 5 km:n etäisyydellä laitosalueesta luoteeseen.

Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. LNG-laitoksen sijaintialu- een länsi- ja eteläosassa on osittain louhittu, osittain maapeitteinen kal- lioalue. Uuden LNG-laitoksen suunnitellulla sijaintipaikalla ei ole ollut aikaisempaa toimintaa. Alueelle on sen länsipuolella sijaitsevan Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan rakentamisvaiheessa viety täytemaata. Luonnollinen maaperä täytemaan alla 0 – 5 m:n syvyyteen maanpinnasta on moreenia tai soraa ja nykyisellä piha-alueella alueen itäosassa täyte- maakerroksen alla on soraa. Piha-alueen itäpuolella ohuen humus- tai turvekerroksen alla on soraa, savista silttiä ja moreenia.

Alueen maaperä on huonosti vettä johtavaa ja pintavesi imeytyy siihen huonosti. Kilpilahden alueen pintavedet virtaavat mereen neljää suurta ja useaa pientä ojaa tai puroa pitkin. LNG-laitosalueelta pintavedet ohjau- tuvat mereen Nikuvikenissä laitosalueen kaakkoispuolella.

Lähin luonnonsuojelualue on n. 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta etelään sijaitseva mäntyvaltainen kallioniemi Kilpilahdessa. Lähin Natu- ra 2000 –suojeluverkostoon kuuluva alue on valtakunnalliseen soiden- suojeluohjelmaan sisältyvä, kolmesta erillisestä Sipoon ja Porvoon rajal- la sijaitsevasta suosta muodostuva Boxin suoalue (FI0100068) n. 1 km:n etäisyydellä teollisuusalueen länsi-lounaispuolella.

Ilmanlaatu

Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Porvoon seudulla ovat Kilpilahden teollisuusalueen, energiantuotannon ja tieliikenteen päästöt. Porvoon seudulla on tehty 1960 – 1970 –luvuilta lähtien lukuisia, lähin- nä Kilpilahden teollisuusalueen tuotantolaitosten päästöjen vaikutusalu- etta koskevia selvityksiä ja mittauksia. Kilpilahden teollisuuden ja ener- giantuotannon päästöt ovat typenoksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja hiukkasia. Kilpilahden teollisuusalueen päästöt heikentävät ajoittain lä- hialueen ilmanlaatua. 5 (31)

Neste Oil Oyj seuraa Kilpilahden teollisuusalueen ympäristön ilmanlaa- tua mittaamalla jatkuvatoimisesti ulkoilman rikkidioksidi-, typenoksidi- ja otsonipitoisuuksia sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. Mittausasemat sijaitsevat Riemarissa Kilpilahden teollisuusalueen suo- javyöhykkeellä (ns. teollisuusasema) sekä Mustijoella (ns. teollisuus- tausta-asema) ja Sipoon Löparössä (ns. tausta-asema). Ilmanlaadun mit- tausverkostoon kuuluu myös erillinen säähavaintoasema.

Vuonna 2007 hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisesti myös yhdellä Porvoon keskustassa vilkaslii- kenteisessä ympäristössä Mannerheiminkadulla sijaitsevalla kiinteällä mittausasemalla. Typpidioksidipitoisuuksia mitattiin vuonna 2007 Por- voossa myös passiivikeräinmenetelmällä kolmessa mittauspisteessä.

Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia kasvillisuuteen seurataan viiden vuo- den välein suoritettavien bioindikaattoritutkimusten avulla. Bioindikaat- toreina on käytetty puiden neulasia sekä runkojäkälien esiintymistä ja kuntoa.

Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2007 (Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 16/2008, Uudenmaan ympäristökeskus) –selvityksen mukaan Porvoon ilmanlaatu oli vuonna 2007 valtaosan ajasta hyvää tai tyydyttävää. Keväällä katupölyaikaan hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet olivat ajoittain korkeita ja ilmanlaatu huono tai erittäin huono. Hengitettävien hiukkasten pitoisuu- det olivat kuitenkin raja-arvojen alapuolella, mutta vuorokausiohjearvo ylittyi maalis- ja joulukuussa Porvoossa Mannerheiminkadun mittaus- asemalla. Typpidioksidipitoisuuden raja- ja ohjearvot alittuivat Porvoos- sa vuonna 2007.

Pääasiassa kaukokulkeumana tulevan otsonin pitoisuudet olivat vuonna 2007 tavanomaista alhaisemmat. Otsonin terveysperusteinen vuoden 2010 tavoitearvo ei ylittynyt Porvoossa Kilpilahden alueella. Kilpilahden ympäristössä tausta-asemilla ja YTV:n pääkaupunkiseudun mittausase- milla mitattujen otsonipitoisuuksien perusteella voidaan arvioida, että ot- sonin terveys- ja kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteet ylittyivät vuonna 2007 Porvoossa.

Mitatut rikkidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet rikkidioksidille annettuja ohje- tai raja-arvoja Mustijoen ja Löparön mittausasemilla.

Sormipaisukarpeen kunto Porvoon näytealoilla oli vuoden 2004 bioindi- kaattoriseurannassa hieman huonompi kuin Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla keskimäärin, mutta toisaalta jäkälälajisto oli keskimää- räistä runsaampaa. Pahasti vaurioitunutta sormipaisukarve oli yhdellä näytealalla Porvoon keskustassa ja Kilpilahden alueella. Muualla sormi- paisukarve oli lievästi vaurioitunutta.

Maaperän ja pohjaveden tila

Gasum Oy:n laitosalue on asfaltoitu LNG-varastosäiliöiden alla olevaa maa-aluetta lukuunottamatta. Kilpilahden teollisuusalueen maaperässä on kemikaaleja erilaisten vuotojen seurauksena mm. Borealis Polymers 6 (31)

Oy:n petrokemian tehtaan alueella, mutta Kilpilahden teollisuusalueen pohjavesi ei ole merkittävästi likaantunut näitä yksittäistapauksia lu- kuunottamatta. Gasum Oy:n uuden LNG-laitoksen sijaintialueella ei ole ollut aikaisempaa teollista toimintaa eikä LNG-laitosalueen maaperään tiedetä päässeen epäpuhtauksia.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Kilpilahden alueen melu muodostuu Kilpilahden teollisuusalueella sijait- sevien laitosten toiminnoista aiheutuvasta melusta. Teollisuuslaitosten voimakkaimmat melulähteet sijaitsevat öljynjalostamon, petrokemian tehtaiden ja muovitehtaiden alueella. Teollisuusmelulähteet aiheuttavat jatkuvaa, tasaista melua ympäri vuorokauden.

Kilpilahden alueen liikenne muodostuu pääasiassa teollisuusalueen toi- mintaan liittyvästä satama-, juna- ja raskasliikenteestä sekä työpaikkalii- kenteestä. Kilpilahden teollisuusalueelle liikenne kulkee teollisuusalueen pohjoispuolelta maantietä 148 ja Svartbäckintietä pitkin. Kilpilahden alueelle suunnitteilla oleva uusi tieyhteys rakennetaan teollisuusalueen länsipuolelta pohjoisesta maantieltä 170 (vanha Porvoontie). Tieyhteys Gasum Oy:n LNG-laitokselle rakennetaan Oy AGA Ab:n ilmakaasuteh- taalle johtavalta tieltä.

Maantiellä 148 kulkee arkipäivisin keskimäärin 7 600 ajoneuvoa/d, josta raskasliikenteen osuus on 20 %. Gasum Oy:n toimintaan liittyvä tuote- toimituksista muodostuva raskasliikenne (enimmillään 5 – 6 säiliöau- toa/d pääasiassa arkipäivisin päiväaikaan) on alle 0,5 % Kilpilahden te- ollisuusalueen raskasliikennemäärästä. Kilpilahden teollisuusalueelle päättyy myös teollisuusalueen tuotantolaitosten tarpeita palveleva teolli- suusrautatie.

Kilpilahden teollisuusalueen toiminnan aiheuttamaa melua mitataan vuosittain Kilpilahden teollisuusalueen merkittävimpien teollisuusmelu- lähteiden (öljynjalostamo, petrokemian tehtaat ja muovitehtaat) ympäris- tössä sijaitsevissa 20 mittauspisteessä. Vuonna 2007 melulle annetut oh- jearvot ylittyivät muutamia kertoja näiden tuotantolaitosten tai sataman toiminnan aiheuttaman melun ja soihdutusten seurauksena. Soihtuja on käytössä teollisuusalueen koillisosassa sijaitsevalla Neste Oil Oyj:n öl- jynjalostamolla sekä Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitoksilla, joilta soihtujen aiheuttama melu kohdistuu erityisesti teollisuusalueen etelä- ja lounaispuolelle.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen toiminta käsittää nesteytetyn maa- kaasun valmistuksen ja varastoinnin sekä tuotteiden lastauksen säiliöau- toihin. Maakaasun nesteytys tapahtuu jäähdyttämällä puhdistettua maa- kaasua lämmönvaihtimessa nesteytetyn typen avulla. Nesteytetty maa- kaasu varastoidaan paineistetuissa säiliöissä, joista se kuljetetaan säiliö- autoilla eri käyttökohteisiin. 7 (31)

Tuotantoprosessin jäännöskaasut (maakaasu) poltetaan Kilpilahden teol- lisuusalueen voimalaitoksella ja tuotantoprosessissa välittäjäaineena käytetty, kaasuuntunut typpi johdetaan ulkoilmaan.

Kilpilahden teollisuusalueelle rakennettavan uuden LNG-laitoksen toi- minnan suunniteltu alkamisajankohta on 1.7.2010, jolloin Oy AGA Ab:ltä Gasum Oy:n omistukseen siirtyvä, vuonna 1995 toimintansa aloittanut maakaasun nesteytysyksikkö jää alueelle varalaitokseksi. Uu- den LNG-laitoksen käyttöönottotestaukset on tarkoitus suorittaa huhti- kesäkuussa 2010.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksessa valmistetaan n. 20 000 t/a nes- teytettyä maakaasua, jota toimitetaan kaasumoottorien tuotekehitys- ja testaustarkoituksiin, teollisuuden tarpeisiin, liikenteen polttoaineeksi, laivojen ja lauttojen käyttövoimaksi sekä biokaasun ja maakaasun vara- polttoaineeksi. Laitoksen tuotantokapasiteetti on 2 530 kg/h nesteytettyä maakaasua.

Uusi LNG-tuotantolaitos toimii 24 h/d ympäri vuoden noin viikon kes- tävää huoltoseisokkijaksoa lukuunottamatta (n. 8 500 h/a).

Prosessit

LNG-tuotantolaitoksen toiminta muodostuu maakaasun puhdistuksesta ja nesteytyksestä sekä nesteytetyn maakaasun varastoinnista ja lastauk- sesta säiliöautoihin. LNG-laitos toimii 24 h/d miehittämättömänä kauko- ohjattuna laitoksena, jonka tuotantoprosesseja ohjataan ja valvotaan ar- kipäivisin yhdessä vuorossa LNG-laitoksen vieressä sijaitsevalta Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaalta sekä muina aikoina Oy AGA Ab:n 24 h/d miehitetyltä Harjavallan tehtaalta.

LNG-tuotantolaitoksen raaka-aineena käytettävä maakaasu johdetaan laitokselle Kilpilahden alueen maakaasuverkostosta halkaisijaltaan n. 100 mm:n (100 DIN) uutta, n. 2 km pitkää siirtoputkea pitkin. Öljynja- lostamon voimalaitokselta LNG-laitokselle rakennettava uusi maakaasun siirtoputki sijoittuu alueella olevaan putkisiltaan.

Maakaasun paine alennetaan paineenalennusventtiilillä. Maakaasu puh- distetaan johtamalla se öljynerottimen läpi, minkä jälkeen maakaasu lämmitetään sähkölämmittimellä ja johdetaan molekyyliseulalle, jossa kaasusta poistetaan veden ja hiilidioksidin lisäksi kaasussa mahdollisesti esiintyvä rikkivety ja muut rikkiyhdisteet. LNG-laitoksessa on kaksi mo- lekyyliseulaa, joista toinen on regeneroitavana toisen olleessa käytössä.

Seulat regeneroidaan syöttämällä niiden läpi sähkölämmittimellä lämmi- tettyä maakaasua vastakkaiseen suuntaan kuin maakaasua puhdistettaes- sa. Regeneroinnissa muodostuva jäännöskaasu (maakaasu) kuivataan vedenerottimessa ja kaasusta poistettu vesi kootaan maan alla olevaan tiiviiseen, n. 10 - 20 m3:n keräyssäiliöön. Kuivattu jäännöskaasu ja pro- 8 (31)

sessin ohittava ylimääräinen maakaasu johdetaan Kilpilahden teollisuus- alueen voimalaitokselle poltettavaksi.

Maakaasussa mahdollisesti olevat hiukkaset poistetaan johtamalla maa- kaasu pölysuodattimen läpi. Suodatettu maakaasu johdetaan lämmön- vaihtimelle, jossa nesteyttävänä välittäjäaineena käytetään Oy AGA Ab:n Kilpilahden ilmakaasutehtaalta LNG-laitokselle putkea pitkin joh- dettavaa nestemäistä typpeä. Myös erilaisissa laitteissa, kuten venttiileis- sä, instrumenttikaasuna käytettävä typpikaasu johdetaan LNG-laitokselle viereiseltä ilmakaasutehtaalta putkea pitkin. Typpikaasua ja nesteytettyä typpeä varten rakennettavat putket sijoitetaan korkealle kulkureittien yläpuolelle.

Maakaasu nesteytyy lämmönvaihtimessa nesteytetyn typen avulla jääh- dytettäessä ja lämmönvaihtimessa välittäjäaineena käytetty, kaasuuntu- nut typpi johdetaan lämmönvaihtimen jälkeen ulkoilmaan. Nesteytetty maakaasu, jonka lämpötila lämmönvaihtimen jälkeen on n. -160 oC ja ti- lavuus n. 1/600 kaasumaisen maakaasun tilavuudesta, varastoidaan alu- eelle rakennettavissa paineistetuissa LNG-säiliöissä, joihin se johdetaan vaippaeristetyissä vakuumiputkissa, jotka sijoitetaan maahan betoni- kanaaleihin.

Nesteytetty maakaasu lastataan säiliöautoihin säiliöiden yhteydessä ole- villa lastauslaitureilla (2 kpl). LNG-säiliöistä ja säiliöautojen lastauksen yhteydessä haihtuva maakaasu (BOG, boil-off gas) johdetaan poltetta- vaksi Kilpilahden teollisuusalueen voimalaitoksella, jonne johdetaan myös säiliöautojen lastauspaikalle saapuvien autojen säiliöistä haihtuvat kaasut.

Raaka-aineet ja kemikaalit

LNG-laitoksen pääraaka-aineena käytettävän maakaasun (haitallisuus- luokitus F+) kulutus on enimmillään n. 43 000 m3/a. Maakaasu koostuu metaanista (n. 98 %) sekä pienistä määristä etaania, propaania, butaania, pentaania ja heksaania (yhteensä n. 1 %). Maakaasu sisältää myös typ- peä, hiilidioksidia ja happea (yhteensä n. 1 %). Maakaasun rikkipitoisuus on < 1 mg/m3(n) ja tehollinen lämpöarvo n. 36 MJ/m3(n).

Lämmönvaihtimen välittäjäaineena käytettävän nestemäisen typen (ei luokiteltu vaaralliseksi valmisteeksi) kulutus on 2,1 tonnia/tuotettu LNG-tonni, kun nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos käy maksimika- pasiteetilla. Alhaisemmalla tuotantokapasiteetilla kulutus on hieman suurempi.

Laitteiden instrumenttikaasuna käytettävän kaasumaisen typen (ei luoki- teltu vaaralliseksi valmisteeksi) kulutus on 45 m3/h eli n. 390 000 m3/a.

Kompressoreissa käytettävän voiteluöljyn (haitallisuusluokitus Xn) ku- lutus on muutamia kymmeniä litroja/a. 9 (31)

Energiankäyttö

Gasum Oy:n tuotantolaitoksen tarvitsema energia (sähkö) ostetaan Por- voon Energia Oy:ltä. LNG-tuotantolaitoksen sähkönkulutukseksi on ar- vioitu n. 1 GWh/a. Suurimmat sähkön käyttökohteet ovat valaistuksen lisäksi lämmittimet, kompressorit ja muut moottorit.

Muut prosessit

Veden käyttö

Maakaasun nesteytysprosessissa ei käytetä vettä eikä LNG-laitokselle rakenneta sosiaali- tai saniteettitiloja. LNG-tuotantolaitoksen sammutus- järjestelmissä käytettävä vesi otetaan öljynjalostamon alueella sijaitse- vasta Kilpilahden teollisuusalueen yhteisestä palovesiverkosta, jonka LNG-laitosta lähimmät vesipisteet sijaitsevat LNG-laitoksen koillispuo- lella LNG-säiliövarastoalueen kulmissa. Palovesiverkostossa käytetään merivettä.

Varastointi

Nesteytetty maakaasu varastoidaan paineistetuissa, n. 36 m pitkissä vaa- katasoon sijoitettavissa kaksivaippaisissa, tyhjiöeritetyissä 683 m3:n te- rässäiliössä. Tuotantolaitoksen piha-alueelle rakennetaan vaakatasoon maan pinnalle ensin kolme paineistettua LNG-säiliötä (-147 oC, 2,5 barg) ja myöhemmin mahdollisesti neljäs säiliö, joten ympäristölu- paa haetaan neljälle LNG-säiliölle.

LNG-säiliöt ja säiliöautojen lastauspaikat sijoitetaan LNG-laitoksen pi- ha-alueelle rakennettavan vuotoaltaan läheisyyteen niin, että säiliö- ja lastausalueen sadevedet ohjautuvat kaatojen avulla vuotoaltaaseen ja sii- tä edelleen avokanaalissa keräilyaltaaseen. Vuotoallas on mitoitettu yh- den LNG-säiliön tilavuuden mukaan. LNG-säiliöissä (yhteensä 2 045 m3) voidaan varastoida yhteensä 850 t nesteytettyä maakaasua.

LNG-säiliöissä on paineenalennusventtiilit ja jatkuva, hälytyksellä va- rustettu pinnanmittaus. Säiliöautojen lastausalueen pumput (2 kpl) sijoi- tetaan vuotoaltaaseen LNG-säiliöiden alle.

Kompressoreissa käytettävä voiteluöljy varastoidaan laitteiden sisällä olevissa säiliöissä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Euroopan yhteisön komissio ei ole laatinut maakaasun nesteytysproses- sille parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssiasiakirjaa (BREF, IPPC). Vuonna 2006 valmistuneen teollisuuden varastointia koskevan referenssiasiakirjan (BREF, IPPC, Reference Document on Best Available Techniques on Emissions from Storage) mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia yleisiä periaatteita nestemäisten kaa- sujen varastoinnissa ovat varastosäiliön suunnittelun, tarkastusten ja kunnossapidon lisäksi säiliöiden sijainti ja sijoittelu maan päälle sekä ympäristölle haitallisten päästöjen minimointi varastosäiliöiden lisäksi 10 (31)

myös käsittely- ja kuljetusvaiheista sekä lisäksi haihtuvien kaasujen tarkkailu.

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen varastosäiliön väri heijas- taa lämpö- tai valosäteilyä vähintään 70 % tai säiliön päälle asennetaan aurinkosuoja. Maanpäällisissä vaakatasoon sijoitetuissa ja paineistetuissa säiliöissä on mm. paineenalennusventtiilit sekä haihtuvien aineiden tal- teenotto ja käsittely.

Vahinkojen ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä toiminnan turvalli- suuden varmistamiseksi toteutettavia toimenpiteitä ovat turvallisuusjoh- taminen ja riskien hallinta turvallisuusjohtamisjärjestelmineen, työnteki- jöiden koulutus ja menettelytavat, vuotojen ehkäiseminen esim. kor- roosiota kestäviä säiliömateriaaleja valitsemalla ja ehkäisevällä kunnos- sapidolla, ylitäyttöä ehkäisevät toimenpiteet ja instrumentointi, joka si- sältää mm. hälytykset, automaattisesti sulkeutuvat venttiilit, automatii- kan vuotojen havaitsemiseksi ja tulipaloon varautumiseksi sekä toimin- taohjeet ylitäytön ehkäisemiseksi.

Luvan hakijan mukaan Gasum Oy:n LNG-laitokselle rakennettavat säi- liöt suunnitellaan nesteytetyn maakaasun tuotantolaitosta ja laitteita kos- kevien direktiivien ja standardien (pääasiassa nesteytetyn maakaasun laitteistoja ja asennuksia sekä maalla olevien laitteistojen suunnittelua koskeva standardi EN 1473 sekä kryogeenisiä säiliöitä koskeva standardi EN 13648) mukaisesti sekä rakennetaan BREF-asiakirjassa esitettyjen periaatteiden ja toimenpiteiden mukaan.

LNG-laitoksen käyttö- ja huoltohenkilökunta koulutetaan laitoksen tur- vallisen käytön varmistamiseksi. Tuotantolaitoksessa varaudutaan erilai- siin häiriötilanteisiin ja laitokselle tulee mm. tehokkaat paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät.

Prosessin normaalitoiminnassa ei synny maakaasuhäviöitä eikä toimin- nalla ole mainittavia ympäristövaikutuksia. Prosessista haihtuva maa- kaasu otetaan talteen ja johdetaan takaisin Kilpilahden alueen polttokaa- suverkkoon. LNG-laitoksen energiankulutus on vähäinen.

Gasum Oy on liittynyt kauppa- ja teollisuusministeriön ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton välillä solmittuun sopimukseen energian- säästön edistämisestä (ns. Motiva-sopimus).

Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä

Gasum Oy:llä on standardin ISO 14001 mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Gasum Oy on liittynyt myös Kemianteollisuus ry:n Responsible Care – Vastuu huomisesta –ohjelmaan. 11 (31)

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin

Jätevedet

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitokselta ei johdeta vesiin tai viemäriin val- tioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista anta- man asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 mainittuja aineita. Nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksessa ei muodostu sosiaalijätevesiä tai tuotan- totilojen pesuvesiä eikä LNG-laitoksessa ole viemäriä. Maakaasun nes- teytysprosessissa molekyyliseulojen regeneroinnissa ja jäännöskaasun kuivauksessa syntyy n. 10 m3/a jätevesiä (keskimäärin 1,1 kg/h), jotka kootaan tiiviiseen maanalaiseen n. 10 – 20 m3:n säiliöön. Jätevedet, jois- sa voi enimmillään olla 6,15 p-% rikkiä, 0,29 % metanolia ja 0,056 % hiilivetyjä, toimitetaan Oy Ekokem Ab:lle.

Sade- ja hulevedet

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen piha- ja lastausalue on asfaltoitu LNG-varastosäiliöiden alla olevaa maata lukuunottamatta. Nesteytetyn maakaasun varastosäiliö- ja lastausalueen sadevedet johdetaan alueen keskellä olevasta vuotoaltaasta avokanaalin kautta keräilyaltaaseen, josta veden pinnalla mahdollisesti oleva nestemäinen maakaasu haihtuu ul- koilmaan. LNG-laitosalueen sadevedet ohjautuvat kaadoilla tehdasalu- een ympäristössä olevien avo-ojien kautta mereen laitosalueen kaak- koispuolella Nikuvikenissä n. 1,3 km:n etäisyydellä laitosalueesta.

Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen

Gasum Oy:n LNG-laitoksen tuotantoprosesseissa muodostuvat ilmaan johdettavat päästöt ovat pääasiassa lämmönvaihtimessa välittäjäaineena käytettyä kaasuuntunutta typpeä, joka johdetaan ulkoilmaan tehtaan ka- tolla olevien poistoputkien kautta. LNG-laitoksen normaalitoiminnassa ei tuotekuljetuksista aiheutuvia raskasliikenteen päästöjä lukuunottamat- ta muodostu muita päästöjä. Ilmaan johdettava typpikaasumäärä on enimmillään n. 5 000 kg/h. Typpeä ei luokitella ympäristölle vaarallisek- si aineeksi.

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön. Tuotantoprosessissa molekyyliseulo- jen regeneroinnissa muodostuvat kuivatut jäännöskaasut (maakaasu) se- kä LNG-säiliöistä ja säiliöautojen lastauksen yhteydessä haihtuva maa- kaasu (BOG-kaasu) otetaan talteen ja johdetaan poltettavaksi Kilpilah- den teollisuusalueen voimalaitoksella. Myös säiliöautojen lastauspaikalle saapuvien autojen säiliöistä haihtuvat kaasut johdetaan voimalaitokselle poltettavaksi. Säiliö- ja lastausalueen vuotoaltaasta keräilyaltaaseen oh- jautunut nesteytetty maakaasu haihtuu ilmaan.

Melu ja tärinä

LNG-tuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuva melu muodostuu pääasias- sa kompressorien sekä pumppujen ja puhaltimien aiheuttamasta melusta. 12 (31)

LNG-laitoksen merkittävin melulähde on laitoksen katolla oleva ilma- jäähdytin. Tehtaan normaalitoiminnasta aiheutuva melu on jatkuvaa, ta- saista ja laajakaistaista huminaa ympäri vuorokauden tuotekuljetuksista aiheutuvaa raskasliikenteen melua lukuunottamatta. Tuotteiden lastauk- set ja kuljetukset tapahtuvat pääasiassa arkipäivisin päiväaikaan.

Melua aiheuttavat laitteet suunnitellaan niitä koskevien teollisuusmelu- standardien mukaisesti ja sijoitetaan tuotantolaitosrakennuksen sisätiloi- hin. Tuotantolaitoksen normaalitoiminnasta ei luvan hakijan ilmoituksen mukaan aiheudu tärinää eikä tuotantolaitoksen toiminnan aiheuttama melu ulotu Kilpilahden teollisuusalueen ulkopuolelle.

Jätteet sekä niiden käsittely, hyödyntäminen ja varastointi

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen toiminnassa muodostuu huoltotöi- den yhteydessä muutamia kertoja vuodessa pieniä määriä (n. 10 – 15 l) kompressorin voiteluöljyjätettä (jätenimike 130208), joka toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle. Pölysuodattimet ja molekyyliseulat (150202) vaih- detaan 2 - 3 vuoden välein ja toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle. Jätteitä ei välivarastoida LNG-laitosalueella tai Kilpilahden teollisuusalueella.

Molekyyliseulojen regeneroinnissa ja jäännöskaasujen käsittelyssä muo- dostuva jätevesi (161001, n. 10 m3/a) toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle kerran vuodessa.

Päästöt maaperään (estäminen)

LNG-tuotantolaitoksen normaalitoiminnassa ei synny päästöjä maape- rään. Piha-alueella olevat LNG-säiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä, joissa on hälytyksellä varustettu pintanäyttö. Nestemäisen maakaasun siirrossa käytettävät putkilinjat ovat vaippaeristettyjä vakuumiputkia, jotka sijoi- tetaan maahan betonikanaaliin.

Tehdasalue on asfaltoitu nestemäisen maakaasun varastosäiliöiden alla olevaa maa-aluetta lukuunottamatta. Nesteytetyn maakaasun säiliöalueen sekä säiliöautojen lastausalueen sadevedet ohjautuvat alueen yhteydessä olevasta vuotoaltaasta avokanaalin kautta keräilyaltaaseen, josta siinä mahdollisesti oleva nesteytetty maakaasu haihtuu ilmaan.

Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet

Prosessin häiriötilanteiden, kuten lähinnä pitkäkestoinen sähkökatkos, seurauksena voidaan tuotantolaitokselta ilmaan johdettavien typpikaasu- päästöjen lisäksi puhaltaa ilmaan myös maakaasua. Poikkeuksellisten ti- lanteiden aikana muodostuva, ilmaan pääsevä maakaasu voi epäedulli- sissa olosuhteissa aiheuttaa viereisen Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan prosessien pysäyttämisen tulipalovaaran takia. Sähkökatkostilanteissa LNG-laitoksen tuotantoprosessi pysähtyy eikä tavanomaisesta poik- keavia päästöjä ilmaan tai jätteitä synny.

Ulospuhallustilanteissa muodostuu tavanomaista enemmän melua, jonka ei arvioida ulottuvan Kilpilahden teollisuusalueen ulkopuolelle. 13 (31)

LNG-säiliöiden mahdollisissa vuototilanteissa säiliöiden venttiilit mene- vät automaattisesti lukitusasentoon ja LNG-säiliöistä mahdollisesti vuo- toaltaan kautta keräilyaltaaseen ohjautunut nestemäinen maakaasu haih- tuu ilmaan.

Mahdollisissa tulipalotilanteissa LNG-laitosalueen sammutusvedet oh- jautuvat alueen ympäristössä olevien avo-ojien kautta mereen Nikuvi- kenissä.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Luvan hakijan mukaan Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen normaali- toiminnasta aiheutuvat päästöt eivät vaikuta merkittävästi ympäristöön. Myös tuotantolaitoksen rakentamisen vaikutukset maisemaan ovat vä- häiset, koska rakennettava laitos sijoittuu teollisuusalueelle.

Laitoksen normaalitoiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia maaperään, pohjaveteen, vesistöön tai niiden käyttöön. Tehtaan toiminnasta aiheutu- vat päästöt eivät vaikuta luontoon, Natura- tai muihin luonnonsuojelu- alueisiin eivätkä rakennettuun ympäristöön. Tehtaan toiminnasta ei ai- heudu ihmisten terveydelle haitallisia päästöjä eikä tehtaalla ole vaiku- tusta ihmisten elinympäristöön tai yleiseen viihtyvyyteen.

Laitokselle suuntautuva liikenne on vähäistä koko Kilpilahden teolli- suusalueen liikennemääriin verrattuna eikä sillä ole merkittävää vaiku- tusta alueen ilmanlaatuun tai melutasoon. Tuotantolaitoksen normaali- toiminnasta ei aiheudu ympäristöön tärinää eikä laitoksen toiminnasta aiheutuvalla melulla arvioida olevan merkittävää vaikutusta teollisuus- alueen melutasoon.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Gasum Oy:n laitosalue on aidattu, asfaltoitu alue, jota valvotaan jatkuva- toimisilla valvontakameroilla ympäri vuorokauden.

Käyttö- ja päästötarkkailu

LNG-tuotantolaitos toimii kauko-ohjattuna miehittämättömänä laitokse- na, jonka toimintaa ohjataan ja valvotaan 24 h/d automaattisella tietoko- neperusteisilla prosessinohjaus- ja käytönvalvontajärjestelmillä. Arki- päivisin päiväaikaan ohjaus ja valvonta tapahtuu Oy AGA Ab:n vierei- sen Kilpilahden ilmakaasutehtaan valvomosta, joka on miehitetty yhdes- sä vuorossa maanantaista perjantaihin. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin prosessinohjaus ja valvonta suoritetaan Oy AGA Ab:n Harjavallan teh- taan 24 h/d miehitetystä valvomosta.

LNG-tuotantoprosessia valvotaan jatkuvatoimisten, hälytyksillä varus- tettujen paine-, lämpötila- ja virtausmittarien avulla. Nesteytetyn maa- kaasun tuotantomääriä sekä varastosäiliöiden täyttöastetta, painetta ja lämpötilaa tarkkaillaan jatkuvatoimisilla raja-arvohälytyksillä varuste- 14 (31)

tuilla mittareilla. Valmiiden tuotteiden lastausta valvotaan valvontaka- meroiden avulla.

Prosessilaitteet, varastosäiliöt sekä niihin liittyvät siirtoputket ja laitteis- tot tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Gasum Oy:n Oy AGA Ab:n kanssa tekemä LNG-laitoksen valvontasopimus sisältää LNG-laitoksen käytön ja valvonnan lisäksi myös huollon ja kunnossapidon.

Laitoksella muodostuvista jäteöljyjen ja suodatinjätteiden määristä pide- tään kirjaa.

Laitoksen vaikutusten tarkkailu

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen toiminnan vaikutuksia ympäristöön ei tarkkailla erikseen. Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsevien laitosten yhteisvaikutuksia ympäristöön seurataan jatkuvatoimisten ilmanlaatu- mittausten ja vuosittain tehtävien melutasomittausten lisäksi myös seu- raamalla Kilpilahden alueen pohja- ja pintavesiä, meriveden laatua sekä teollisuusalueelta mereen johdettavien päästöjen vaikutuksia kalastoon ja kalastuselinkeinoon.

Raportointi

LNG-tuotantolaitoksen toiminnasta raportoidaan ympäristöluvan valvon- taviranomaiselle vuosittain. Vuosiyhteenvedossa esitetään mm. tiedot laitoksen tuotannosta ja käyntiajoista sekä käytettyjen raaka-aineiden määrästä ja laadusta. Lisäksi esitetään tiedot mahdollisista häiriötilan- teista, niiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toimenpiteistä, joilla häiriöiden esiintymistä pyritään estämään tai vähentämään. Vuosiyh- teenvedossa esitetään myös mm. mahdolliset poikkeamat vuosihuolto- suunnitelmassa suunnitelluista huolloista sekä laitoksella tehdyistä ja suunnitteilla olevista muutoksista laitoksen toiminnassa.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen toiminta on vaarallisten kemikaali- en teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukaan kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia. LNG-tuotantolaitokselle on laadittu asetuksen (59/1999) mukainen tur- vallisuusselvitys ja sisäinen pelastussuunnitelma.

Laitoksen turvallisuusjohtamisjärjestelmä sisältää toimintasuunnitelmat ja ohjeet tunnistettujen häiriö-, hätä-, vaara- ja onnettomuustilanteiden varalta. Sisäinen pelastussuunnitelma sisältää toimintaohjeet tulipalon sekä palo- ja vuototilanteiden että ulkoisten hälytysten varalta.

Turvallisuustarkasteluissa kiinnitetään huomiota myös laitoksen ympä- ristössä sijaitsevien tuotantolaitosten turvallisuuteen ja turvallisuusselvi- tyksissä määritellään suojaetäisyydet laitoksen ulkopuolisiin kohteisiin. Kilpilahden alueella on selvitetty mahdollisten suuronnettomuuksien vaikutuksia ns. Seveso II -direktiivin mukaisesti maankäytön suunnitte- lua varten ja teollisuusaluetta ympäröivät alueet on selvityksen perus- 15 (31)

teella jaettu kolmen eri riskitason vaaravyöhykkeisiin. Teollisuusalueella sijaitsevien laitosten yhteisvaikutukset mahdollisissa suuronnettomuusti- lanteissa on arvioitu laitoskohtaisissa turvallisuusselvityksissä esitettyjen arvioiden perusteella.

Riskiarviointi

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen toimintaan liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä ovat kaasumaisen tai nestemäisen maakaasun kontrolloi- maton pääsy ympäristöön.

LNG-tuotantolaitoksen toimintaan liittyviä vaaratilanteita voi aiheutua tulipalojen ja räjähdysten lisäksi esimerkiksi laite- ja putkirikon, säiliö- ja putkistovuotojen sekä LNG-säiliöiden ylitäytön, säiliöauton kolaroin- nin tai kaatumisen seurauksena. Äkillinen paineennousu LNG-säiliöissä aiheuttaa myös vaaratilanteen.

Nesteytetty maakaasu haihtuu nopeasti normaalissa ilmanpaineessa ja lämpötilassa, jolloin sen syttymisalue on n. 5 – 15 v-% maakaasua il- massa. Maakaasu on helposti syttyvä aine, jonka palaminen voi aiheuttaa vahinkoa kaukana palamispaikasta. Pienien vuotojen yhteydessä tulipa- lon vaikutus jää todennäköisesti laitosalueelle. Maakaasun kertyminen suljettuun tilaan aiheuttaa räjähdysvaaran. Runsas äkillinen LNG-päästö vaurioittaa alueen maaperää. Nesteytetty maakaasu on erittäin kylmää ja voi aiheuttaa paleltumisvammoja. Suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa myös tukehtumisvaaran.

LNG-tuotantolaitoksella ja Kilpilahden teollisuusalueen muilla toimin- noilla ei laitosten normaalitilanteessa ole merkittäviä haitallisia yhteis- vaikutuksia. Jos LNG-laitoksella sattuva LNG-vuoto ja viereisellä ilma- kaasutehtaalla samanaikaisesti tapahtuva happivuoto joutuisivat koske- tuksiin, olisi seurauksena kaasun räjähdysmäinen syttyminen ja tulipalo. LNG-säiliöiden vaurioituminen vakavan räjähdyksen yhteydessä johtaa nopeasti etenevään, laajamittaiseen tulipaloon.

Toimet onnettomuuksien estämiseksi sekä onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Gasum Oy:n tehdasalue on aidattu alue, jota valvotaan jatkuvatoimisilla valvontakameroilla ympäri vuorokauden.

Nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos siihen liittyvine putkistoineen ja valvontajärjestelmineen suunnitellaan LNG-laitosta ja sen laitteita kos- kevien standardien, direktiivien ja viranomaismääräysten mukaisesti.

Nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksessa on mahdollisiin vahinkoti- lanteisiin varauduttu prosessivalvonnan ja laitteiden käyttötarkkailun se- kä tarkastus- ja huoltotoimenpiteiden avulla.

LNG-tuotantoprosessia sekä nesteytetyn maakaasun varastosäiliöitä val- votaan jatkuvatoimisten, hälytyksillä varustettujen paine- ja lämpötila- mittausten avulla. Nesteytetyn maakaasun säiliöt ovat kaksoisvaippasäi- liöitä, joissa on hälytyksellä varustettu pintanäyttö. Säiliöt täytetään kiin- teän putkiyhteyden avulla suoraan tehtaalta ja LNG-tuotantoprosessi py- 16 (31)

sähtyy automaattisesti, jos varastosäiliöiden täyttöaste ylittää tietyn ra- jan. Täyttöputket ovat vaippaeristettyjä, betonikanaaleissa olevia va- kuumiputkia. LNG-tuotantolaitoksessa ei ole viemäreitä.

Oy AGA Ab:n henkilökunta koulutetaan LNG-laitoksen käyttäjiksi ja kaikilta alueella työskenteleviltä edellytetään työturvallisuuskortti. Nes- teytetyn maakaasun lastaukseen ja kuljetuksiin liittyviä riskejä ehkäis- tään käyttämällä asianmukaista kuljetuskalustoa ja ohjeistamalla kulje- tushenkilökuntaa. Kuljetuksissa noudatetaan niitä koskevia turvallisuus- ohjeita ja -määräyksiä. Laitosalueen liikennejärjestelyt laaditaan suju- viksi ja säiliöautojen kulkureitit päällystetään asfaltilla.

Koneet ja laitteet ovat ennakkohuollon piirissä ja nesteytetyn maakaasun varasto- ja kuljetussäiliöt sekä niihin liittyvät laitteistot tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Häiriö- ja vahinkotilanteita varten on toiminta- ohjeet ja mahdollisten onnettomuustilanteiden varalle laaditaan ohjeet tuotantolaitosta ja lähiympäristöä varten.

Nesteytetyn maakaasun tuotantoprosessissa ja varastoinnissa häiriö- ja vahinkotilanteisiin varaudutaan hälytysautomatiikan avulla. Maakaasu- vuotojen varalta alueella on hälytyksellä varustetut neste- ja kaasu- vuotoilmaisimet sekä automaattiset tulipalon ja liekkien havannointiin perustuvat paloilmoitin- ja sammutusjärjestelmät, jotka liitetään LNG- laitoksen automaattisen valvontajärjestelmän lisäksi myös Kilpilahden teollisuusalueen palohälytys- ja sammutusjärjestelmiin.

Häiriötilanteissa ja mahdollisten vuotojen yhteydessä nesteytetyn maa- kaasun tuotantoprosessi pysähtyy automaattisesti. Nesteytetyn maakaa- sun varastointi- ja lastausalueella tapahtuviin vuototilanteisiin varaudu- taan rakenteiden avulla niin, että mahdolliset vuodot kootaan hallitusti vuotoaltaan kautta keräilyaltaaseen, josta nesteytetty maakaasu pääsee haihtumaan ulkoilmaan.

LNG-laitoksella on alkusammutuskalustoa. LNG-säiliöalueen jokaiselle sivulle asennetaan palovesitykit (yhteensä 4 kpl). Kilpilahden teollisuus- alueen palovesijärjestelmää käytetään ensisijaisesti LNG-säiliöiden jäähdytyksessä onnettomuus- ja tulipalotilanteissa. Kilpilahden teolli- suusalueella on oma, ympäri vuorokauden toimiva tehdaspalokunta ja valmiudet suuronnettomuustilanteiden varalta.

Paloilmoittimet sekä automaattinen hälytys- ja sammutusjärjestelmä tar- kastetaan säännöllisesti. Gasum Oy:n laitosalueella suoritetaan vuosit- tain palo- ja hätätilaharjoitukset yhdessä Kilpilahden teollisuusalueen muiden toiminnanharjoittajien kanssa.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Kilpilahden teollisuusalueelle rakennettavan uuden nesteytetyn maakaa- sun tuotantolaitoksen ja varaston toiminnan suunniteltu aloittamisajan- kohta on 1.7.2010, jolloin teollisuusalueella sijaitseva Oy AGA Ab:n vanha maakaasun nesteytyslaitos siirtyy Gasum Oy:n omistukseen ja jää alueelle varalaitokseksi. 17 (31)

Gasum Oy hakee lupaa ympäristölupahakemuksen mukaisen uuden LNG-tuotantolaitoksen toiminnan aloittamiseksi ympäristönsuojelulain 101 §:n perusteella mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Luvan hakijan mukaan uusi LNG-tuotantolaitos sijoittuu olemassa ole- valle teollisuusalueelle, jonka luonne on muuttunut jo alueen nykyisen teollisuustoiminnan seurauksena. Luvan hakijan mukaan LNG-laitoksen toiminta on samankaltaista kuin alueen nykyinen toiminta. Uusi LNG- tuotantolaitos korvaa alueella olevan, tekniikaltaan vanhentuneen maa- kaasun nesteytyslaitoksen. Uuden nesteytetyn maakaasun tuotantolaitok- sen ympäristövaikutukset ovat hyvin vähäiset.

Vakuus

Luvan hakija ei ole esittänyt vakuussummaa ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Ympäristölupahakemusta on täydennetty 1.10.2009, 12.10.2009, 13.10.2009, 20.10.2009 ja 22.10.2009.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Porvoon kaupungin ilmoitustauluilla 9.2.2009 – 10.3.2009. Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu myös Uusimaa ja Borgåbladet –nimisissä lehdissä.

Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti erik- seen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Uudenmaan ympäristökeskuksessa ja Por- voon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Hakemuksesta on neuvoteltu Gasum Oy:n uuden LNG-tuotantolaitoksen rakennuspaikalla 13.10.2009, jolloin tutustuttiin myös laitoksen sijainti- paikan lähiympäristöön. Muistio No YS 1357/2.11.2009 on liitetty asia- kirjoihin.

Lausunnot

Uudenmaan ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaises- ti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Porvoon kaupunginhallitukselta, Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta ja Porvoon kaupun- gin terveydensuojelujaostolta sekä Uudenmaan TE-keskukselta. 18 (31)

Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on 4.3.2009 antamas- saan lausunnossa todennut muun muassa, että mikäli laitokselta voi päästä haitta-aineita sadevesien joukkoon, on sadevedet ohjattava asian- mukaiseen käsittelyyn.

Laitoksen toiminnasta on raportoitava vuosittain Porvoon ympäristön- suojelulautakunnalle. Vuosiraportin tulee sisältää hakemuksessa mainit- tujen tietojen lisäksi myös muodostuneen jäteveden määrää, laatua ja toimituspaikkaa koskevat tiedot.

Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto on 24.3.2009 antamassaan lausunnossa todennut muun muassa, ettei laitoksen toiminnasta aiheutu- va melu saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen pi- ha-alueilla VNp 993/1992 mukaista päiväohjearvoa 55 dB (LAeq) tai yö- ohjearvoa 50 dB (LAeq) eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla päivä- ohjearvoa 45 dB (LAeq) tai yöohjearvoa 40 dB (LAeq).

Uudenmaan TE-keskus on 17.3.2009 antamassaan lausunnossa todennut, ettei sillä ole Gasum Oy:n ympäristölupahakemusasiasta huomautetta- vaa.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipitei- tä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Luvan hakijalle on 18.9.2009 päivätyllä kirjeellä No YS 1156/18.9.2009 varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Luvan hakija on esittänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle 15.10.2009 saapuneessa vastineessa muun muassa seuraavaa:

Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunnossa esitetyn sadevesien asianmukaiseen käsittelyyn ohjaamisen osalta Gasum Oy esittää, että laitoksen prosessilaitteet on sijoitettu sisätiloihin eikä sade- vesien joukkoon pääse mitään haitta-aineita. Laitoksen piha-alueelle ker- tyvät sadevedet ovat puhtaita ja ne johdetaan maastoon.

Regeneroinnissa syntyy jätevettä arviolta keskimäärin 1,1 kg/h. Vuotui- nen jätevesimäärä jäännöskaasun käsittelystä on n. 10 m3/a. Regeneroin- nin jätevedet kootaan tiiviiseen, maanalaiseen säiliöön, josta ne toimite- taan niiden laadun edellyttämään jatkokäsittelyyn, esimerkiksi Oy Eko- kem Ab:n käsittelylaitokselle.

Vuosihuollossa syntyvät jätteet, kuten voiteluöljy, molekyyliseulojen ab- sorboiva massa ja suodattimet, toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväk- si ongelmajätteenä. Laitoksen prosessissa ei synny muita jätteitä tai sivu- tuotteita.

Porvoon kaupungin terveydensuojeluosaston lausunnossa esitettyjen toiminnasta aiheutuvien meluarvojen osalta Gasum Oy esittää mm. että laitoksesta ei aiheudu lähiympäristöön sellaista melua, joka ylittäisi va- 19 (31)

kituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjear- von 55 dB (LAeq) tai yöohjearvon 50 dB (LAeq) eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla päiväohjearvon 45 dB (LAeq) tai yöohjearvon 40 dB (LAeq).

LNG-tuotantolaitoksen kompressorit ja pumput aiheuttavat jonkin verran ääntä. Meluhaitta on otettu huomioon laitoksen suunnittelussa ja melua aiheuttavat laitteet on pyritty sijoittamaan laitoksen sisätiloihin.

Uudenmaan TE-keskuksella ei ollut asiakirjoihin huomautettavaa.

Edellä olevat lausunnot huomioiden Gasum Oy pyytää myöntämään ympäristöluvan ja töiden aloittamisluvan nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitokselle ja varastolle Porvoon kaupungin Kilpilahden teolli- suusalueelle.

YMPÄRISTÖLUPAVIRANOMAISEN RATKAISU

Luparatkaisu

Uudenmaan ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Gasum Oy:n edellä esitetylle nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen ja sen neljän nesteytetyn maakaasun varas- tosäiliön toiminnalle seuraavin lupamääräyksin:

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt ilmaan (YSL 43 §)

1. LNG-tuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuvat ilmaan johdettavat päästöt on pidettävä mahdollisimman pieninä. LNG- tuotantoprosesseissa muodostuvat jäännöskaasut sekä LNG- säiliöistä ja säiliöautojen lastauksen yhteydessä haihtuvat kaasut on otettava talteen ja johdettava Kilpilahden teollisuusalueen voimalai- tokselle poltettavaksi.

Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 §)

2.1. LNG-tuotantolaitoksen toiminnassa muodostuvat jätevedet sekä LNG-tuotantolaitoksen käytössä olevan alueen sadevedet ja muut alueen pintavedet on kerättävä hallitusti ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumis- vaaraa.

2.2. Molekyyliseulojen regeneroinnin ja jäännöskaasun kuivauksen jäte- vedet on kerättävä erikseen ja toimitettava asianmukaiseen käsitte- lyyn. Nesteytetyn maakaasun varastosäiliö- ja lastausalueen sadeve- det on johdettava keräilyaltaaseen niiden yhteyteen rakennettavan vuotoaltaan kautta.

Alueen pintavesiojiin ja maaperään saa johtaa vain puhtaita sade- ja hulevesiä, joissa ei ole LNG-tuotantolaitoksella käsiteltäviä kemikaa- 20 (31)

leja tai tuotteita eikä muita maaperän tai vesien pilaantumisvaaraa aiheuttavia aineita.

LNG-tuotantolaitoksella mahdollisissa tulipalotilanteissa muodostu- vat kemikaaleja sisältävät sammutusvedet on käsiteltävä ja johdet- tava niiden laadun edellyttämällä tavalla niin, ettei niistä aiheudu pinta- ja pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa eikä muuta- kaan haittaa ympäristölle.

2.3. Vesien johtamisessa ja käsittelyssä käytettävät putket, säiliöt ja al- taat sekä muut rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Vesien johtamisessa ja käsittelyssä käytettävien rakenneratkaisujen ja ma- teriaalien on oltava sellaisia, että vuotojen syntyminen ja pääsy maa- perään tai pohja- ja pintavesiin estyy. Rakenteille on tehtävä sään- nölliset kuntotarkastukset. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa.

Melu ja tärinä (YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)

3. LNG-tuotantolaitoksen toiminnoista aiheutuva melutaso ei saa ylit- tää tuotantolaitosalueen lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä kello 7 – 22 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 55 dB eikä yöllä kello 22 – 7 ekvivalenttimelutasoa (LAeq) 50 dB.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43 §, JL 3 §, 4 §, 6 §, 15 §, JA 3 a §, 5 §, 6 §, VNp 659/1996, YMA 1129/2001)

4. LNG-tuotantolaitoksen toiminnassa muodostuvat jätteet on säilytet- tävä toisistaan erillään niin, ettei niistä aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyödyntämiskelpoiset jäte- jakeet on kerättävä erikseen ja hyödynnettävä asianmukaisessa kä- sittelyssä.

Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuk- sen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.

5. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, pölysuodattimet ja molekyyliseulat sekä muut kemikaaleja sisältävät jätteet ja jäte- vedet, on toimitettava säännöllisesti hyödynnettäväksi tai käsiteltä- väksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanot- to on hyväksytty. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toi- sistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan.

Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siir- toasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanotta- jalle. 21 (31)

Kemikaalien ja tuotteiden varastointi (YSL 5 §, 6 §, 7 §, 8 §, 43 §, JL 6 §)

6.1. Tuotteet ja muut kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle.

6.2. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetuis- sa, asianmukaisesti merkityissä säiliöissä ja astioissa. Kemikaalien käsittelyssä, siirrossa ja varastoinnissa käytettävien rakenneratkai- sujen ja materiaalien on oltava sellaisia, että vuotojen syntyminen ja kemikaalien pääsy maaperään ja pinta- ja pohjavesiin estyy.

Nesteytetyn maakaasun varastoinnissa on käytettävä kaksoisvaip- pasäiliöitä, jotka on sijoitettava vuotoaltaiden yhteyteen niin, että maakaasun pääsy ympäristöön säiliöiden täytön ja lastauksen tai säiliöiden mahdollisen rikkoutumisen seurauksena estyy. Vuotoal- taan tilavuuden on vastattava suurimman säiliön tilavuutta. LNG- säiliöissä on oltava ylitäytön estävä hälytys- tai lukitusjärjestelmä.

6.3. Kemikaalien käsittelyyn ja siirtoon käytettävät säiliöt, putkistot ja muut laitteet sekä rakenteet on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Säili- öiden, putkistojen ja muiden laitteiden sekä rakenteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja todetut vauriot on korjattava viipy- mättä.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7 §, 8 §, 43 §, YSA 30 §, JL 6 §)

7. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavan- omaisesta poikkeavaa melua, päästöjä ilmaan, pintavesiin ja vesis- töön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi, päästöjen estä- miseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä ta- pahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitet- tava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä kemi- kaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava myös pelastuslaitokselle.

8. Luvan hakijan on oltava selvillä LNG-tuotantolaitoksen eri toimin- tojen (nesteytetyn maakaasun tuotantoprosessi, varastointi, lastaus säiliöautoihin ja liikenne) aiheuttamista ympäristöriskeistä sekä on- nettomuustilanteissa tarvittavista toimenpiteistä ympäristövahinko- jen torjumiseksi ja päästöjen leviämisen estämiseksi. Ajan tasalla oleva ympäristöriskiselvitys on pyydettäessä esitettävä ympäristölu- van valvontaviranomaiselle.

9. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja –tarvikkeita, ku- ten imeytysmateriaalia, aina helposti saatavilla. Vuotoina ympäris- töön päässeet tuotteet ja muut kemikaalit ja aineet on kerättävä vä- littömästi talteen. 22 (31)

Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43 §, 46 §, 90 §, JL 6 §)

10. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukaut- ta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Uudenmaan ympäristö- keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuo- jelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopet- tamiseen liittyvistä toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemi- seksi.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

Tarkkailu (YSL 43 §, 46 §)

11. LNG-tuotantolaitoksella on oltava ennakkohuolto- ja kunnossapito- suunnitelma laitoksen toiminnassa muodostuvien päästöjen sekä va- hinko- ja onnettomuustilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Suunni- telmaan on sisällytettävä mm. nesteytetyn maakaasun tuotannon, siirron ja varastoinnin sekä lastauksen turvallisuuteen liittyvien lait- teiden (ml. hälyttimet) säännöllisten tarkastusten ja huoltojen lisäksi myös määräysten 2.3. ja 6.3. mukaiset rakenteiden, säiliöiden ja putkistojen tarkastukset ja huollot. Järjestelmään on kirjattava teh- dyt tarkastukset, havainnot ja huoltotoimenpiteet sekä seuraavan tarkastuksen ajankohta. Ennakkohuolto- ja kunnossapitosuunni- telma sekä tarkastuskirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäris- töluvan valvontaviranomaisille.

Raportointi ja kirjanpito (YSL 46 §, JL 51 §, 52 §, JA 22 §)

12. Gasum Oy:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitetta- va Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaiselle LNG-tuotantolaitoksen edellisen vuoden toimintaa koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraa- vat tuotantolaitosta ja sen toimintaa tiedot:

- laitoksen tuotantotiedot sekä tiedot käytetyistä raaka-aineista ja ke- mikaaleista (laatu ja määrä t/a, m3/a) - tuotannon käyntiajat (h/a) ja tuotantolaitoksella käytetty energia- määrä (GWh/a)

- tiedot tuotantoprosessista, LNG-varastosäiliöistä ja tuotteiden lasta- uksessa ilmaan haihtuvista yhdisteistä (laatu ja määrä t/a) sekä päästöjen arviointiperusteet - tiedot (laatu ja määrä) muodostuneista jätteistä, ongelmajätteistä ja jätevesistä sekä niiden käsittelystä, varastoinnista ja edelleen toimit- tamisesta (toimituspaikka)

- yhteenveto nesteytetyn maakaasun tuotantoon, siirtoon, varastoin- tiin ja lastaukseen sekä jätevesien varastointiin liittyvien laitteiden, säiliöiden, putkistojen ja rakenteiden toiminnan ja kunnon tarkkai- lusta sekä huoltotoimenpiteistä - ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnet- tomuudet (syy, ajankohta, kestoaika ja arvio päästöistä ilmaan, ve- siin tai maaperään) sekä niiden ympäristövaikutukset ja suoritetut 23 (31)

toimenpiteet sisältäen myös toimenpiteet vastaavien tilanteiden en- naltaehkäisemiseksi - tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista muutok- sista, kuten kemikaalien käyttöön, päästöjen muodostumiseen ja jä- tevesien määrään ja koostumukseen tai jätteiden luokitteluun liitty- vistä muutoksista.

Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti suoraan ympäris- töhallinnon tietojärjestelmään sähköisen palveluntuottajan välityk- sellä. Muilta osin vuosiraportti toimitetaan kirjallisena.

13. Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen toiminnasta, toiminnan val- vonnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyt- töpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava edellä esitetyt ra- portointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esi- tettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan edellä annettuja määräyksiä, täyttää lai- toksen toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an- nettujen asetusten mainitunlaiselle toiminnalle asettamat vaatimukset se- kä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että laitoksen toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä mui- den toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pi- laantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai ylei- seltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoi- tettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnet- tomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Luvan myöntämisen perustelut

Yleiset perustelut

Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonai- suutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mah- dollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen eh- 24 (31) käisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua par- haaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otet- tava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnetto- muuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos sijaitsee asemakaa- van mukaisella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella. LNG- tuotantolaitos sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueella suurten kemian alan teollisuuslaitosten läheisyydessä eikä LNG-laitoksen välittömässä läheisyydessä ole asutusta. Kilpilahden teollisuusalueen lähiympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Lähin asutus sijaitsee n. 0,7 km:n etäisyydellä LNG-tuotantolaitoksesta. Kilpilahden teollisuus- alue ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohja- vesialueella eikä sellaisen välittömässä läheisyydessä.

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksella tuotetaan nesteytettyä maakaasua, jonka valmistus tapahtuu jäähdyttämällä Kilpilahden teollisuusalueen maakaasuverkostosta johdettavaa puhdistettua maakaasua lämmönvaih- timessa nesteytetyn typen avulla. Nesteytetty maakaasu varastoidaan paineistetuissa säiliöissä, joista se kuljetetaan säiliöautoilla eri käyttö- kohteisiin.

LNG-tuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuvat ilmaan johdettavat pääs- töt muodostuvat tuotantoprosessissa välittäjäaineena käytetystä kaasuun- tuneesta typestä, jota ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi aineeksi. Tuotantoprosessissa muodostuvat sekä LNG-säiliöistä ja säiliöautojen lastauksesta haihtuvat kaasut otetaan talteen ja poltetaan Kilpilahden te- ollisuusalueen voimalaitoksella.

LNG-tuotantolaitoksella muodostuu huoltotöiden yhteydessä pieniä määriä jätteitä, jotka toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyluvan omaa- vaan paikkaan. Maakaasun nesteytysprosessissa ei käytetä vettä eikä LNG-laitoksella ole viemäriä/muodostu viemäriin johdettavia jätevesiä. Molekyyliseulojen regeneroinnissa ja jäännöskaasun kuivauksessa muo- dostuvat jätevedet toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyluvan omaa- vaan paikkaan.

Melupäästöjä vähennetään laitteiden sijoittelun avulla eikä LNG- tuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuvan melun arvioida ulottuvan Kil- pilahden teollisuusalueen ulkopuolelle.

LNG-varastosäiliöt ovat vaakatasossa maan päällä olevia paineistettuja kaksoisvaippasäiliöitä, jotka sijoitetaan tuotantolaitoksen piha-alueelle rakennettavan vuotoaltaan läheisyyteen niin, että varastosäiliö- ja säiliö- autojen lastausalueen sadevedet ohjautuvat vuotoaltaan kautta keräilyal- taaseen. Nesteytetyn maakaasun siirtoputket ovat betonikanaaleissa ole- via vaippaeristettyjä vakuumiputkia.

Onnettomuuksiin varautuminen ja niiden ehkäiseminen on toteutettu suojarakenteiden lisäksi ohjeiden ja valvonnan sekä hälytysautomatiikan ja sammutusjärjestelmien avulla. 25 (31)

Gasum Oy on liittynyt vapaaehtoiseen sopimukseen energiansäästön edistämiseksi. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tä- män ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan pa- rasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) ja olevan energiatehokasta. Gasum Oy:llä on standardin ISO 14001 mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarvittavat määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamises- ta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuu- den vähentämisestä, toimista häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisis- sa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pi- laantumisesta aiheutuvia haittoja. (Määräykset 1. – 13.)

Ympäristönsuojeluasetuksen 37 §:ssä on lueteltu parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan (BAT) arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä, joita ovat mm. käytettyjen aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entis- tä haitattomampia aineita, muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaiku- tukset sekä jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen että Euroo- pan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.

Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksella valmistetaan ja varastoidaan nes- teytettyä maakaasua, joka on luokiteltu helposti syttyväksi, palavaksi ai- neeksi. Ilmaan pääsevä, pääasiassa metaanista koostuva maakaasu on voimakas kasvihuonekaasu. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan LNG- tuotantolaitoksella ei muodostu merkittäviä päästöjä ilmaan. LNG- tuotantolaitoksen nesteytetyn maakaasun tuotantoprosessin ilmaan joh- dettavat päästöt ovat normaalituotantotilanteessa lähinnä kaasuuntunutta typpeä, jota ei ole luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi aineeksi. LNG- tuotantolaitoksella ei ole mainittavia ympäristövaikutuksia eikä tuotan- laitoksen toiminnassa synny maakaasuhäviöitä, kun tuotantoprosesseissa muodostuvat ja säiliöistä sekä säiliöautojen lastauksen yhteydessä haih- tuvat kaasut ympäristölupahakemuksen mukaisesti otetaan talteen.

Nesteytetyn maakaasun tuotantoa tai sen päästöjen vähentämistä koske- vasta parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ei ole valmisteltu toimiala- kohtaista BAT-vertailuasiakirjaa Euroopan yhteisön tasolla. Teollisuu- den varastointia koskevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan referenssi- asiakirjan (BREF, IPPC, Reference Document on Best Available Techniques on Emissions from Storage) mukaan parhaan käyttökelpoi- sen tekniikan mukaisia periaatteita nestemäisten kaasujen varastoinnissa ovat muun muassa ympäristölle haitallisten päästöjen minimointi varas- tosäiliöiden lisäksi myös käsittely- ja kuljetusvaiheista sekä haihtuvien aineiden talteenotto ja käsittely.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Gasum Oy:n nesteytetyn maa- kaasun tuotannossa ja varastoinnissa sekä nesteytetyn maakaasun kulje- tukseen käytettävien säiliöautojen lastauksen yhteydessä muodostuvien 26 (31) haihtuvien aineiden päästöt on ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja vaa- ratilanteiden ehkäisemiseksi rajoitettava niin pieniksi kuin se teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista. Määräys 1. on tarpeen ilman pilaantu- misen ehkäisemiseksi ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattami- seksi. (Määräys 1.)

Nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksessa ei ole viemäriä eikä LNG- tuotantolaitoksessa muodostu sosiaalijätevesiä tai tuotantotilojen pesuve- siä. Maakaasun nesteytysprosessissa muodostuvien jätevesien sekä LNG-laitos- ja varastosäiliöalueen pintavesien ja mahdollisten sammu- tusvesien johtaminen maaperään saattaa aiheuttaa pinta- ja pohjaveden sekä maaperän pilaantumista. Maakaasun nesteytysprosessissa ja jään- nöskaasun kuivauksessa syntyvät jätevedet kootaan tiiviiseen, maanalai- seen säiliöön, josta ne toimitetaan Oy Ekokem Ab:lle. Määräys 2. on tarpeen, jotta vaarallisia aineita sisältävien jätevesien kerääminen ja toi- mittaminen sekä laitosalueen pintavesien johtaminen suoritetaan halli- tusti niin, ettei vesistä aiheudu haittaa ympäristölle. (Määräys 2.)

Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) melutason ohjearvoista on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alu- eilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ek- vivalenttitason (LAeq) päiväajan (klo 7 – 22) ohjearvoa 55 dB eikä yöajan (klo 22 - 7) ohjearvoa 50 dB. Lähimpänä melulle altistuvana kohteena on tässä päätöksessä pidetty laitosalueen eteläpuolella sijaitsevaa lähintä asutusta. Määräyksessä 3. on nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuvia yö- ja päiväaikaisia melutasoja rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti tuotantolaitoksen toi- minnan aiheuttamien meluhaittojen ehkäisemiseksi. (Määräys 3.)

Jätelain 6 §:n mukaan jätehuolto on järjestettävä niin, ettei jätteistä tai jä- tehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäte- lain 4 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla ta- voin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 4.)

Jätelain 3 §:n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemial- lisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa öljy- ja kemikaalijät- teet sekä muut niitä sisältävät jätteet ja jätevedet ovat jäteasetuksen 3 a §:n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001) tarkoittamia on- gelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen käsittely on hyväksytty.

Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jät- teisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 §:n mukaan ongelmajät- teen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä tur- 27 (31) vallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeel- liset tiedot ja varoitukset.

Jätelain 6 §:n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtio- neuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä on annettu on- gelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määrä- ykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Siirtoasiakirjamenettely helpottaa valvontaa. Siirtoasiakirja tai sen jäl- jennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

Jätteen saa luovuttaa vain vastaanottajalle, jolla on oikeus ympäristölu- van nojalla ottaa jäte vastaan, tai sille, joka on merkitty ympäristönsuoje- lun tietojärjestelmään. (Määräykset 4. ja 5.)

Tuotteiden ja muiden kemikaalien käsittely tai varastointi ei saa aiheut- taa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai ympäristöhaittaa. Kemi- kaalien ja jätevesien joutuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohja- tai pintaveteen saattaa aiheuttaa veden laadun heikkene- mistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa, sekä haittaa ympäristölle esimerkiksi maaperän pilaantumisena. Määräykset kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista on annettu maaperän sekä poh- ja- ja pintavesien suojelemiseksi. Kemikaalien ja jätevesien käsittelyssä ja varastoinnissa on kiinnitettävä huomiota tiiviisiin ja riittävän kokoisiin suojarakenteisiin sekä siirtoputkien suojaukseen niin, että mahdollisten häiriötilanteiden aikana tuotantolaitoksen piha-alueelle tai vuotoaltaa- seen päässeet kemikaalit voidaan kerätä talteen. Laitteiden toiminnan ja varastosäiliöiden sekä putkistojen ja muiden rakenteiden säännöllinen tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. (Määräykset 6., 7. ja 11.)

Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset on an- nettu poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava tehtaan toiminnan riittävästä valvomisesta, huolloista ja kunnostuksista häiriötilanteiden ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden aiheuttamien päästöjen pitämiseksi mah- dollisimman vähäisinä. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen pääs- töjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 7., 9. ja 11.)

Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen toiminta on vaa- rallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukaan kemikaalien laajamittaista teollista käsitte- lyä ja varastointia ja LNG-tuotantolaitokselle on laadittu asetuksen mu- kainen turvallisuusselvitys ja sisäinen pelastussuunnitelma. Myös ympä- ristölle aiheutuvien riskien selvittäminen mahdollisissa onnettomuusti- lanteissa on tarpeen, jotta ympäristövahinkoihin voidaan varautua ja nii- den hoitaminen suunnitella ennakolta niin, että lisävahinkojen syntymi- nen estyy. Esimerkiksi tulipalotilanteissa muodostuvien sammutusvesien nopea ja tehokas talteenotto ympäristövahinkojen estämiseksi on syytä selvittää etukäteen. Nesteytetyn maakaasun tuotantolaitokselle laadittava ympäristöriskiselvitys, joka sisältää myös kirjalliset toimintaohjeet eri- laisten ympäristön kannalta poikkeuksellisten tilanteiden varalle, on 28 (31)

mahdollista laatia LNG-tuotantolaitokselle laaditun turvallisuusselvityk- sen liitteeksi. (Määräys 8.)

Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on edellytetty esitettäväksi yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä tar- peellisista ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja mahdollisen tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 10.)

Tuotantolaitoksella valmistettavat ja varastoitavat tuotteet tai muut ke- mikaalit eivät saa vuototilanteissakaan päästä hallitsemattomasti kulkeu- tumaan pinta- tai pohjavesiin, maaperään tai muualle ympäristöön. En- nalta suunniteltu ja ohjeistettu laitteiden, rakenteiden ja hälyttimien toi- minnan säännöllinen tarkkailu ja huolto ovat tarpeen onnettomuuksien sekä vahinko- ja vuototilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. Määräys 11. on annettu seurannan ja valvonnan vuoksi sekä annettujen määräysten 2.3., 6.3., 7. ja 8. valvomiseksi. (Määräys 11.)

Ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnanharjoittajalta valvontaa varten tarvittavat tiedot. Rapor- tointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvonnan ja tark- kailun toteuttamiseksi. (Määräykset 12. – 13.)

Vastaus lausunnossa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksessään ottanut huomioon anne- tuissa lausunnoissa esitetyt yksilöidyt vaatimukset.

Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan vaatimus haitta- aineita sisältävien sadevesien johtamisesta on otettu huomioon määräyk- sessä 2. Raportointia koskee määräys 12.

Porvoon kaupungin terveydensuojelujaoston vaatimus toiminnasta ai- heutuvan melun rajoittamisesta on otettu huomioon määräyksessä 3.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. (YSL 28 §)

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan on tehtävä 1.12.2019 mennessä hakemus toimi- valtaiselle viranomaiselle tämän päätöksen lupamääräysten tarkistami- seksi. (YSL 55 §)

Hakemuksessa on esitettävä yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista. Lisäksi on esitettävä arvio parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan soveltamisesta tuotantolaitoksen toiminnassa sekä ympäristönsuojeluasetuksen 8 – 12 §:ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. 29 (31)

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä lupapäätös on lainvoimainen 18.12.2009, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 §)

Päätöksen noudattaminen ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Gasum Oy voi aloittaa ympäristölupahakemuksessa esitetyn nes- teytetyn maakaasun tuotantolaitoksen toiminnan tämän lupapää- töksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muu- toksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Gasum Oy:n on ennen luvan mukaisen toiminnan aloittamista ase- tettava 10 000 euron suuruinen hyväksyttävä vakuus Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapää- töksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Va- kuus voidaan asettaa esimerkiksi pankkitalletuksena, pankkitaka- uksena tai konsernitakauksena. (YSL 101 §)

Gasum Oy:n uusi nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos sijaitsee pitkään käytössä olleella Kilpilahden teollisuusalueella, jolla Oy AGA Ab:n il- makaasutehtaan yhteydessä sijaitsee myös vuonna 1995 rakennettu nes- teytetyn maakaasun tuotantolaitos. Nesteytetyn maakaasun tuotantolai- toksella on vain marginaalinen vaikutus Kilpilahden alueen ympäristön tilaan. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Gasum Oy:n uusi maakaasun nesteytyslaitos tulee korvaamaan teolli- suusalueella olevan, tekniikaltaan vanhentuneen maakaasun nesteytyslai- toksen eikä uuden laitoksen toiminnasta aiheudu ympäristöön merkittä- viä päästöjä.

Muutoksenhakutuomioistuin voi valituksesta kumota 101 §:ssä tarkoite- tun määräyksen tai muuttaa sitä tai muutoin kieltää lupapäätöksen täy- täntöönpanon. (YSL 101 a §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 90, 100, 101, 101 a § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16, 18, 19, 30, 37 § Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 9, 15, 51, 52 § 30 (31)

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6, 22 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä on- gelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksulli- sista suoritteista (1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 6 536 euroa.

Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perus- teella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista mukaisesti.

Ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristö- keskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaan puun, turpeen tai hiilen kaasutus- tai nesteytyslaitoksen taikka muun nes- temäisen tai kaasumaisen polttoaineen valmistuslaitoksen ympäristölu- pahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 21 140 euroa.

Jos taulukon mukainen maksu olisi luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jon- ka suuruus on 43 euroa/h. Tämän nesteytetyn maakaasun tuotantolaitok- sen ja siihen liittyvän varaston ympäristöluvan käsittelyyn kului 152 tun- tia, joten maksun suuruus on 6 536 euroa.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Gasum Oy PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo

Jäljennös päätöksestä

Porvoon kaupunginhallitus Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Turvatekniikan keskus

Tieto päätöksestä

Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja ta- hoille. 31 (31)

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuluttamalla Porvoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla paikkakunnalla ilmestyvissä sanomalehdissä. (YSL 54 §)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valit- tamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär- jestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

Valitusosoitus on liitteenä 2.

Yli-insinööri Heli Antson

Ylitarkastaja Leena Ruotsila-Uusitalo

Liitteet Päätöksestä tiedon saavat (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)

Päätöksestä lisätietoja antaa Leena Ruotsila-Uusitalo, puh. 0400-363 163