YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 17.11.2009 Annettu Julkipanon Jälkeen No YS 1430 Dnro UUS-2009-Y-31-111 ASIA Päätös Gasum
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 17.11.2009 Dnro UUS-2009-Y-31-111 Annettu julkipanon jälkeen No YS 1430 ASIA Päätös Gasum Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupahake- muksesta, joka koskee Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan nes- teytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksen ja siihen liittyvän varaston toiminnan aloittamista. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 §:ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Gasum Oy PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitos sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueella Porvoon kaupungin Svartbäckin kylässä osoitteessa Svartbäckintie, Kil- pilahti, 06850 Kulloo. Toimialatunnus: 20590 Liike- ja yhteisötunnus: 0969819-3 Kiinteistön omistaja ja haltija: Gasum Oy Kiinteistörekisterinumerot: 638-468-0001-0131 ja 638-468-0004-0109 Ympäristövahinkovakuutus: IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy, nro 0290260000, 1.1.2007 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohdat 5 a) ja 5 c) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentin kohdat 5 a) ja 5 c) MAKSU 6 536 € (A14-111-AT2333) x Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus x Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus 2 (31) ASIAN VIREILLETULO Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun (LNG, Liquified Natural Gas) tuo- tantolaitoksen toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireil- le Uudenmaan ympäristökeskuksessa 26.1.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ympäristövaikutusten arvioin- timenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisen päätöksen (Uudenmaan ympäristökeskus DNro UUS-2008-R-11-531/23.10.2008) ympäristövai- kutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta Gasum Oy:n nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen rakentamishankkeessa. Päätöksen mukaan nesteytetyn maakaasun tuotantolaitoksen rakentamis- hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitoksen kemikaaliviranomainen on Turva- tekniikan keskus, jolta on haettu lupa vaarallisten kemikaalien laajamit- taiselle käsittelylle ja varastoinnille. Alueen kaavoitustilanne Gasum Oy:n tuotantolaitos sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueella, joka on voimassa olevassa 7.4.2000 rakennuskaavan muutoksena vahvistetus- sa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialu- eeksi (T). Asemakaava-aluetta ympäröivässä Kilpilahden teollisuusalueen ympä- ristön yleiskaavassa on teollisuusalueen ympärille merkitty Sköldvikin teollisuuslaitosten sisempi (T1) ja ulompi (T2) suojavyöhyke. Sisemmäl- le, n. 1 km:n, suojavyöhykkeelle ei kaavamääräysten mukaan saa sijoit- taa uusia tiloja ympärivuotiseen asutukseen. Kilpilahden teollisuusalueesta vajaan kilometrin etäisyydelle ulottuvissa vuonna 2008 valmistuneessa Sipoon yleiskaavassa 2025 sekä Boxin alu- een osayleiskaavaehdotuksessa, on Kilpilahden teollisuusalueen ympä- rillä n. 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueen reunasta merkintä Seveso- konsultointivyöhykkeestä. Teollisuusalueelle on maakuntakaavaan 2007 merkitty teollisuus- ja va- rastoalue (T/kem), jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia ke- mikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Teollisuusalueen ympä- rillä on sisempi ja ulompi suojavyöhyke. Suojavyöhykkeelle ei sallita uutta asutusta, yleisölle tarkoitettuja kokoontumistiloja tai uusia yleisiä virkistysalueita. Suojavyöhykkeitä ulommaksi merkitty konsultointi- vyöhykkeen raja ulottuu 2 km:n etäisyydelle (T/kem)-aluevarauksen reunasta. 3 (31) LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Gasum Oy:n LNG-tuotantolaitos ja siihen liittyvät toiminnat sijaitsevat Porvoon kaupungissa Kilpilahden teollisuusalueella vajaan 20 km:n etäi- syydellä kaupungin keskustasta lounaaseen. Pääosa Kilpilahden teolli- suusalueesta on sen koillisosassa sijaitsevan Neste Oil Oyj:n öljynjalos- tamon ja siihen liittyvien toimintojen (kuten voimalaitos, säiliöalue ja sa- tama) käytössä. Kilpilahden teollisuusalueella toimii myös useita muita, pääasiassa kemian alan yrityksiä, joista suurimmat ovat öljynjalostamon eteläpuolella sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n petrokemian tehtaat ja petrokemian tehtaista lounaaseen sijaitsevat Borealis Polymers Oy:n muovitehtaat. Kilpilahden teollisuusalueelle rakennettava Gasum Oy:n LNG- tuotantolaitos sijoittuu teollisuusalueen eteläosaan Oy AGA Ab:n ilma- kaasutehtaan ja sen maakaasun nesteytysyksikön itäpuolelle noin 55 - 100 m:n etäisyydelle ilmakaasutehtaan typpi- ja happisäiliöistä. LNG-tuotantolaitosalueen itäpuolella on StyroChem Finland Oy:n poly- styreenimuovia valmistava tehdas, lounaispuolella ns. teollisuusalueen urakoitsija-alue ja pohjoispuolella tie ja rautatie. Kauempana LNG- tuotantolaitosalueen pohjoispuolella ja laitosalueen eteläpuolella on ra- kentamatonta metsämaata sekä kaakkoispuolella metsikkö- ja suoalue. Kilpilahden teollisuusalueella on lisäksi mm. Oy AGA Ab:n hiilidioksi- din talteenottolaitos, Oy Innogas Ab:n nestekaasun täyttölaitos, M-I Fin- land Oy:n DRA-lisäainetta valmistava FIA-tehdas, Ashland Finland Oy:n polyesterihartseja valmistavat tehtaat, Fingrid Oyj:n kaasuturbiini- voimalaitos, Perstorp Oy:n tuote- ja prosessikehitysyhtiö sekä Neste Jacobs Oy:n suunnitteluyritys. Kilpilahden teollisuusalueella on myös teknologiakeskus sekä maan- ja rautatieterminaalit. Alueella on myös useita alueen toiminnanharjoittajia palvelevia yrityksiä. Kilpilahden teollisuusalueella toimivissa yrityksissä työskentelee yhteensä n. 3 500 henkilöä, mutta tilapäisten huoltojen yh- teydessä henkilömäärä voi kasvaa jopa 3 000 henkilöllä. Kilpilahden teollisuusaluetta ympäröivät alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Pohjoisessa ja idässä Kilpilahden teollisuusalue ra- joittuu mereen. Asutus ja lähimmät häiriintyvät kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimmät asuintalot sijaitsevat n. 0,7 km:n etäisyydellä LNG- laitosalueesta etelään. Noin kilometrin etäisyydellä tuotantolaitoksesta etelä-lounaaseen sijaitsevassa Svartbäckin kylässä asuu vakituisesti noin 60 henkilöä. Nikubyn alueella kaakossa on muutamia asuintaloja n. 1 – 2 km:n etäisyydellä LNG-laitoksesta. Nybyn kylä sijaitsee Kilpilahden teollisuusalueen pohjoispuolella n. 2 km:n ja Kringelmalmin kylätaaja- ma lounaassa n. 3 km:n etäisyydellä. Kahden kilometrin etäisyydellä te- ollisuusalueesta asuu muutamia satoja henkilöitä. 4 (31) Kilpilahden teollisuusalueen läheisyydessä on myös useita loma- asutuskäytössä olevia kiinteistöjä, mm. pohjoisessa Illvardenissa ja Ran- takylässä sekä etelässä Nikubyssä. Noin kilometrin etäisyydellä laitos- alueesta etelään Nikuvikenissä on Keravan kaupungin virkistysalue ja venesatama. Neste Oil Oyj:n työterveysasema sijaitsee Nubyn kylässä n. 2 km:n etäi- syydellä LNG-laitoksesta teollisuusalueen pohjoispuolella. Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia sekä ympäristön luonnon ja vesistöjen tila Kilpilahden teollisuusalue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. LNG- laitosta lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (Kulloon Mickelsböle 0161307) sijaitsee Kulloon kylän pohjoispuolella n. 5 km:n etäisyydellä laitosalueesta luoteeseen. Kilpilahden alue ja sen lähiympäristö ovat tyypillistä rannikkoaluetta, jossa maaperä on peruskalliota tai moreenia. LNG-laitoksen sijaintialu- een länsi- ja eteläosassa on osittain louhittu, osittain maapeitteinen kal- lioalue. Uuden LNG-laitoksen suunnitellulla sijaintipaikalla ei ole ollut aikaisempaa toimintaa. Alueelle on sen länsipuolella sijaitsevan Oy AGA Ab:n ilmakaasutehtaan rakentamisvaiheessa viety täytemaata. Luonnollinen maaperä täytemaan alla 0 – 5 m:n syvyyteen maanpinnasta on moreenia tai soraa ja nykyisellä piha-alueella alueen itäosassa täyte- maakerroksen alla on soraa. Piha-alueen itäpuolella ohuen humus- tai turvekerroksen alla on soraa, savista silttiä ja moreenia. Alueen maaperä on huonosti vettä johtavaa ja pintavesi imeytyy siihen huonosti. Kilpilahden alueen pintavedet virtaavat mereen neljää suurta ja useaa pientä ojaa tai puroa pitkin. LNG-laitosalueelta pintavedet ohjau- tuvat mereen Nikuvikenissä laitosalueen kaakkoispuolella. Lähin luonnonsuojelualue on n. 2 km:n etäisyydellä teollisuusalueesta etelään sijaitseva mäntyvaltainen kallioniemi Kilpilahdessa. Lähin Natu- ra 2000 –suojeluverkostoon kuuluva alue on valtakunnalliseen soiden- suojeluohjelmaan sisältyvä, kolmesta erillisestä Sipoon ja Porvoon rajal- la sijaitsevasta suosta muodostuva Boxin suoalue (FI0100068) n. 1 km:n etäisyydellä teollisuusalueen länsi-lounaispuolella. Ilmanlaatu Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Porvoon seudulla ovat Kilpilahden teollisuusalueen, energiantuotannon ja tieliikenteen päästöt. Porvoon seudulla on tehty 1960 – 1970 –luvuilta lähtien lukuisia, lähin- nä Kilpilahden teollisuusalueen tuotantolaitosten päästöjen vaikutusalu- etta koskevia selvityksiä ja mittauksia. Kilpilahden teollisuuden ja ener- giantuotannon päästöt ovat typenoksideja, rikkidioksidia, hiilivetyjä ja hiukkasia. Kilpilahden teollisuusalueen päästöt heikentävät ajoittain lä- hialueen ilmanlaatua. 5 (31) Neste Oil Oyj seuraa Kilpilahden teollisuusalueen ympäristön ilmanlaa- tua mittaamalla jatkuvatoimisesti ulkoilman rikkidioksidi-, typenoksidi- ja otsonipitoisuuksia sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia. Mittausasemat sijaitsevat Riemarissa Kilpilahden teollisuusalueen suo- javyöhykkeellä (ns. teollisuusasema) sekä Mustijoella (ns. teollisuus-