13. Yhteisvaikutukset Muiden Hankkeiden Ja Suunnitelmien

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa

13. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa 13.1 Yhteisvaikutukset maisemaan Länsi-Toholammin ympäristöön on suunnitteilla useita tuu- Yhteisvaikutustarkastelussa on taustatietona käytetty mm. tava, että maakuntakaavan vuoden 2014 maisemaselvityksessä Länsi-Toholammin tuulivoimapuistoa lähin maakuntakaa- livoimahankkeita ja ne saattavat aiheuttaa yhteisvaikutuksia Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineis- mm. Toholampi itäisen tv-alueen rajaus on laajempi kuin 4. vaehdotuksen mukainen tuulivoimapuisto on Toholampi- Länsi-Toholammin tuulivoimapuiston kanssa. Alle 20 kilo- toa. Maiseman osalta lähdemateriaalina ovat olleet mm. Tuuli- vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa. Lestijärven tuulivoimapuisto noin 6 kilometrin etäisyydel- metrin etäisyydellä sijaitsevat muut suunnitteilla olevat tuulivoima-alueet maisemassa –selvitys (2014), jossa on tarkasteltu lä. Seuraavaksi lähin on Ullavan tuulivoimapuisto, mutta voimahankkeet ovat: sen hankekehitys on jäädyksissä. Halsualla, noin 13 Keski-Pohjanmaan suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden Länsi-Toholammin tuulipuiston ympäristövaikutusten arvi- kilometrin etäisyydellä sijaitsee kaksi tuulivoimapuisto- maisemarakennetta ja näkyvyysalueita sekä arvioitu maisema- ointiselostuksessa maisemavaikutusten arvioimiseksi on käy- hanketta. Kannuksessa noin 14 kilometriä pohjoiseen • Toholampi-Lestijärvi: wpd Finland Oy, yhdessä vaikutuksia herkkiin kohteisiin ja asuinympäristöihin. Lisäksi tetty seuraavia etäisyysvyöhykkeitä: sijaitsee Kuuronkallion tuulivoimapuistohanke. Muut Scandinavian Wind Energy SWE Oy:n kanssa, on huomioitu myös selvitykseen laaditut kuvasovitteet ja pa- tuulivoima-alueet sijaitsevat yli 15 kilometrin etäisyydellä suunnittelee alueelle enintään noin 90 tuulivoimalan noraamaesitykset. Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaava- • Lähialue (etäisyys tuulipuistosta 0-3 km) Länsi-Toholammin tuulivoimapuistohankkeesta. puistoa, yksikköteholtaan 3 MW. Etäisyys hankealueel- ehdotusta on täydennetty myös erillisellä maisemavaikutusten • Välialue (etäisyys tuulipuistosta 3-10 km) ja le on lähimmillään noin 6 kilometriä. arviointiraportilla (2015). • Kaukoalue (etäisyys tuulipuistosta 10–20 km). Länsi-Toholammin tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia • Halsuan itäiset tuulivoimapuistot, Halsua: Halsuan tulee syntymään maisemakuvassa erityisesti tuulipuis- Tuulivoima Oy suunnittelee enintään 63 tuulivoimalan Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavan maisema-arvi- Tämä vyöhykejako eroaa 4. vaihemaakuntakaavan maisema- ton itäpuolella sijaitsevan Toholampi-Lestijärven tuulivoi- puistoa. Etäisyys hankealueelle on noin 13 km. ointiselvityksissä tarkastellaan kaavaan osoitettuja tuulivoi- selvityksessä käytetystä jaottelusta. Siinä lähivaikutusalueella mapuiston kanssa. Merkittävimmät maisemavaikutukset • Venetjoki, Halsua: Halsuan Tuulivoima Oy suunnit- ma-alueita (tv-alue). Tuulivoimaloiden näkyvyyden mallinta- tarkoitetaan 0-6 km etäisyyttä tuulivoima-alueesta. Vuoden kohdistuvat maisemallisesti arvokkaaseen Lestijokilaak- telee enintään 8 tuulivoimalan puistoa. Etäisyys soon erityisesti Oravalan, Särkimäen, Kleemolan, Määt- miseksi näille tarkasteltaville tuulivoima-alueille on asetettu 2015 erillisessä asiantuntija-arvioon perustuvassa maisema- tälän ja Vuotilan alueille ja alueilla sijaitsevien rakennus- hankealueelle on noin lähimmillään noin 13 km. mallinnuspisteiden kehikko, jossa alueille on sijoitettu tuu- vaikutusten arviointiraportissa maisemaan ja kulttuuriympä- ten pihapiireihin, joissa maisema tuulivoimapuistojen • Kuuronkallio, Kannus: wpd Finland Oy, yhdessä livoimaloiden näkyvyyden mallintamiseksi pisteitä sattuman ristöön kohdistuvien vaikutusten merkittävyys on luokiteltu rakentamisen myötä muuttuu eniten. Yhteisvaikutukset Scandinavian Wind Energy Oy:n kanssa, suunnittelee varaisille paikoille tuhannen metrin välein. Tämä sijoittelu viisiportaisessa asteikossa. Länsi-Toholammin tuulipuiston arvioidaan näillä alueilla merkittäviksi. Muilla alueilla alueelle noin 14–17 tuulivoimalan puistoa, yksikkö- ei vastaa hankekehitysvaiheessa olevien tuulivoimapuistojen maisema-arvioinnissa on käytetty kolmiportaista asteikkoa. maisemalliset yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi teholtaan 3 MW. Etäisyys hankealueelle on lähimmil- sijoitussuunnitelmaa. Tämän vuoksi maakuntakaavan maise- tai vähäisiksi. Maisemalliset yhteisvaikutukset muiden lään noin 14 kilometriä. maraportin mallinnuskuvia ja näkymäalueita tulkittaessa on Tuulipuistoilla, jotka sijoittuvat 10 kilometrin säteelle tai sitä suunniteltujen tuulivoimapuistojen osalta arvioidaan vä- • Puutikankangas, Sievi: TM Voima Oy suunnittelee huomioitava, että sen tulokset ovat suuntaa-antavia. lähemmäksi Länsi-Toholammin tuulipuistosta, voidaan lähtö- häisiksi. Merkittävän maisemavaikutuksen vuoksi osal- alueelle enintään 9 voimalan tuulivoimapuistoa. kohtaisesti olettaa maiseman ja kulttuuriympäristöön kohdis- le Toholammin keskustan eteläpuolisen Lestijokivarren Etäisyys hankealueelle on lähimmillään noin Keski-Pohjanmaan 4. vaihemaakuntakaavassa Länsi-Toholam- tuvia yhteisvaikutuksia. asukkaille vaikutus asumisviihtyisyyteen arvioidaan koh- 16 kilometriä. min tuulipuiston hankealue on osoitettu kahdeksi tuulivoima- talaiseksi-merkittäväksi. Muutoin kielteiset sosiaaliset • Lestijärvi: YIT Rakennus Oy suunnittelee alueelle yhteisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. alueeksi (Toholampi läntinen A ja Toholampi Läntinen B). Lähin suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto (Toholampi- enintään 118 tuulivoimalan puistoa, yksikköteholtaan Myös Toholampi-Lestijärven tuulivoimapuisto on osoitettu Lestijärven tuulivoimapuisto) sijoittuu Länsi-Toholammin Pesimä- ja muuttolinnustoon sekä muuhun eläimistöön 3,5 MW. Etäisyys hankealueelle on lähimmillään noin kahdeksi tv-alueeksi (Toholampi itäinen ja Salmijärvi). Tämä tuulipuistoalueen välialueelle (6 km). Seuraavaksi lähimpien kohdistuvat tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutukset ar- 19 kilometriä. luokittelu on huomioitava, kun tarkastellaan kuinka monen Halsuan, Kannuksen, Sievin ja Lestijärven alueilla sijaitsevat vioidaan kohtalaisiksi. Kaikkien suunniteltujen tuulivoi- • Ullavan tuulipuisto (suunnittelu jäädyksissä). tuulivoimapuiston voimalat jollekin alueelle näkyvät. Tässä tuulivoima-alueet sijoittuvat kaukovaikutusalueelle eli 10–20 mahankkeiden (maakuntakaavaehdotusta laajemmin) Etäisyys hankealueelle noin 7,5 km. yhteisvaikutustarkastelussa Länsi-Toholammin tuulipuistona km päähän. Seuraavassa kuvassa on esitetty lähialueen tuu- toteutuessa joihinkin lintu- tai nisäkäslajeihin voi kohdis- käsitetään maakuntakaavassa esitetyt kaksi tv-aluetta samoin livoimapuistohankkeet ja maisemallisesti arvokkaat alueet ja tua maakunnan alueella merkittäväksi katsottavia yhteis- Lisäksi Länsi-Toholammin tuulipuiston lounaispuolelle, noin kuin Toholampi-Lestijärven tuulivoimapuistona kaksi maa- RKY-kohteet. vaikutuksia. Selvitysten mukaan juuri Länsi-Toholammin 4 km etäisyydelle Läntän kylän kaakkoispuolelle sijoittuu Ke- kuntakaavassa osoitettua tv-aluetta. Lisäksi on myös huomioi- hanke ei ole kuitenkaan riskialtis esimerkiksi maakotkalle liber Oy:n suunnittelema litiumkaivoshanke. Hanke on par- tai metsäpeuralle tai muille herkkinä pidettäville lajeille. haillaan suunnitteluvaiheessa. Länsi-Toholammin hankkeen läheisyydessä ei ole suunnitteilla muita hankkeita, joista olisi odotettavissa olennaisia yhteisvaikutuksia linnuille tai muulle eläimistölle. Suojelualueisiin kohdistuvat yhteisvaikutukset arvioidaan pääosin vähäisiksi. Kuitenkin Ritanevan-Vipusalonne- van-Märsynnevan Natura-alueen suojeluperusteena mainitulle lintulajille vaikutukset yhdessä muiden tuulivoimahankkeiden kanssa arvioidaan kohtalaisiksi.

Muiden yhteisvaikutuselementtien osalta vaikutus on vä- häinen tai vaikutuksia ei katsota olevan.

Talouden ja työllisyyden osalta positiiviset yhteisvaikutukset saattavat olla kohtalaisia - merkittäviä lähialu- eella suunnitteilla olevien muiden tuulivoimapuistojen johdosta.

266 267 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa

Voimakkaimmat maisemavaikutukset syntynevät Oravalan, Molemmat tuulivoimapuistot aiheuttavat maisemavaikutuk- Särkimäen, Kleemolan, Määttälän ja Vuotilan alueille ja alu- sia Toholammin kuntakeskuksen itä- ja kaakkoisosan reuna- eilla sijaitsevien rakennusten pihapiireihin, joissa maisema alueille. Sisemmällä kuntakeskuksen rakennuskanta ja metsä- tuulivoimapuistojen rakentamisen myötä muuttuu eniten. saarekkeet erityisesti lännen suuntaan tuovat suoriin näkymiin Yhteisvaikutukset arvioidaan näillä alueilla merkittäviksi. katvealueita. Yhteisvaikutukset arvioidaan korkeintaan kohtalaisiksi. Etelämpänä Sykäräisen alue ja sen eteläpuolen avoimet vil- jelysalueet sijoittuvat molempien tuulivoimapuistojen väli- Sähkönsiirtoon ja maisemaan liittyvät yhteisvaikutukset vaikutusalueelle. Molempien tuulivoimapuistojen lähimmät voimalat tulevat näkymään erityisesti Anttilan alueelle Lestin- Länsi-Toholammin tuulivoimapuiston sisäisen siirtolinjan yh- tien molemmin puolin. Etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on teisvaikutukset Länsi-Toholammin ja Toholampi-Lestijärven kuitenkin yli 6,5 kilometriä, joten maisemavaikutukset arvioi- tuulivoimapuiston maisemavaikutuksiin jäävät vähäiseksi, sil- daan kohtalaiseksi. Sykäräisen eteläpuoleiselle peltoalueelle lä maisemavaikutuksia syntyy lähinnä kahden tuulivoimapuis- näkyvät todennäköisesti myös Halsuan itäisten tuulipuistojen ton sisäisen sähköaseman väliselle ilmajohto-osuudelle, joka voimalat. sijaitsee kokonaisuudessaan metsäisellä alueella arvokkaiden maisema-alueiden ulkopuolella etäällä asutuksesta. Härkänevan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle yhteisvaikutuksia ei juuri synny Toholampi-Lestijärven tuu- B2-vaihtoehdossa siirtolinjan yhteisvaikutukset maisemaan livoimapuiston kanssa. Toholampi-Lestijärven tuulipuisto si- arvioidaan kokonaisuudessaan vähäiseksi, koska linja toteu- jaitsee yli 10 kilometrin etäisyydellä maisema-alueesta, joten tettaisiin maakaapelilla maisema-alueen kohdalla. Siirtolinjan voimalat näkyessään sulautuvat jo osaksi kaukomaisemaa. yhteisvaikutus vaihtoehdossa B1 arvioidaan Lestijokivarren Yhteisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. maakunnalliselle maisema-alueelle kohtalaiseksi, sillä ilmajohto näkyy paikoin selvästi avoimella peltoalueella. Ilmajoh- Molempien tuulivoimapuistojen voimalat tulevat näkymään to sijoittuu etelämmäksi alueesta, jolle Länsi-Toholammin ja myös tienvarsinäkymässä pohjoisesta Toholammin suuntaan Toholampi-Lestijärven tuulivoimapuistojen merkittävimmät ajettaessa sekä myös etelästä Lestijärveltä pohjoiseen ajetta- maisemavaikutukset kohdistuisivat. Ilmajohdon maisemavai- essa. kutusta on pyritty lieventämään suunnittelussa sijoittamalla arvokkaalla maisema-alueella linjaus mahdollisimman paljon Toholammin kuntakeskuksen pohjoispuolella Lestijokilaak- metsäisille kaistaleille ja peltojen reunoille sekä osin olemassa sossa sijaitseviin kyliin tuulivoimalat voivat näkyä molemmis- olevan 20 kV voimajohdon rinnalle. ta tuulipuistoista. Etäisyyttä on kuitenkin jo niin paljon (yli Kuva 126. Lähialueen tuulivoimahankkeet, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristökohteet. 10 km) etteivät ne näkyessään hallitse maisemaa. Yhteisvaiku- tukset arvioidaan vähäisiksi. Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto – Toholampi-Lestijärven tuulivoimapuisto Lähin suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto (Toholampi- Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen eteläosasta Lestijärven tuulivoimapuisto) sijoittuu Länsi-Toholammin tarkasteltuna molemmat tuulivoimapuistot näkyvät raken- tuulipuistoalueen välialueelle, lähimmillään noin 6 km etäi- tuessaan laakson reunamilla metsänrajan yläpuolella idässä, syydelle. Toholampi-Lestijärven tuulivoimapuisto on muo- kaakossa (Toholampi-Lestijärven tuulivoimapuisto) sekä län- doltaan pohjois-eteläsuunnassa pitkänomainen ja se sijaitsee nessä/lounassa ja hieman etäämpänä etelässä (Länsi-Toholam- Lestijokilaakson myötäisesti sen itäpuolella, ulottuen Länsi- min tuulivoimapuisto). Uudeksi valtakunnallisesti arvokkaaksi Toholammin tuulipuistoa hieman pohjoisemmaksi ja eteläm- ehdotetulla alueella Lahnalammelta etelään Sykäräisiin (maa- mäksi. Näiden kahden tuulivoimapuiston väliin jää Lestijoen kuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi arvokas maisema-alue, joka maakuntakaavassa on osoitettu arvioitu alue) molempien tuulivoimapuistojen hankealueet Toholammin kuntakeskuksen eteläpuolella Lahnalammelle ulottuvat hieman lähemmäksi jokilaaksoa. Molempien tuuli- ja Särkimäelle saakka valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema- puistojen voimalat tulevat rakentuessaan näkymään alueella alueeksi ja Lahnalammelta Sykäräisiin maakunnallisesti arvok- molemmin puolin laaksoa nousevien selänteiden takaa idässä kaaksi maisema-alueeksi. Maisema-alueelta tarkasteltuna etäi- ja lännessä. Voimaloiden eteen sijoittuu metsää, mutta lähim- Kuva 127. Kuvasovite voimalinjan ja tuulivoimaloiden maisemavaikutuksesta B1-vaihtoehdossa Sykäräisentien varrelta. syyttä molempiin tuulipuistoalueisiin voi lähimmillään olla mät voimalat kohoavat metsänrajan yläpuolelle. Voimalat hal- © wpd Finland ja Ramboll. 2-5 kilometriä. Maisema-alueelle sijoittuu siis osa molempien litsevat siis Lestijokilaakson arvokasta maisema-aluetta pitkältä tuulivoimapuistojen lähivaikutusalueesta (0-3 km). Voimalat matkalta Toholammin kuntakeskuksesta Sykäräisiin. Voimak- muodostavat rakentuessaan Lestijokilaakson molemmille kaimmat maisemavaikutukset syntynevät Oravalan, Särki- puolille uuden maisemaelementin. Osa tuulivoimaloista voi mäen, Kleemolan, Määttälän ja Vuotilan alueille ja alueilla paikoitellen jäädä tarkastelupisteestä riippuen metsäalueen tai sijaitsevien paikallisesti merkittäviä rakennusten pihapiireihin. pihapuuston suojaan.

268 269 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa

Siirtolinjan yhteisvaikutukset maisemaan sähkönsiirtoreitin 13.2 Yhteisvaikutukset merkittäviin hankealueiden lähiympäristössä olevat turvetuotantoalueet ja Muiden lajien kohdalla samantapaisen maakuntatason arvion osuudella C arvioidaan vähäisiksi, sillä yhteisvaikutuksia rakennettuihin kulttuuriympäristöihin niiden mahdollinen laajentuminen ovat vähentämässä erityi- laatiminen ei yleisesti ottaen ole mahdollista, koska tietoa ei maisemaan ei juuri synny Toholampi-Lestijärven tuulivoi- sesti suolintujen käytössä olevia pesimä- ja ruokailualueita. ole saatavilla kattavasti esimerkiksi pesimäpaikoista. Suuntaa- mapuiston kanssa, sillä kyseinen tuulipuisto sijoittuu yli 10 (RKY) antavasti voidaan kuitenkin tulkita, että mikäli maakuntatasol- kilometrin päähän Härkänevan maisema-alueesta. Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto sijaitsee lähimmillään Metsälinnuista poiketen suolintujen pesimä- ja ruokailupaik- la merkittävät yhteisvaikutukset vältetään vaikutuksille herkän noin 14 kilometrin etäisyydellä Ullavan kirkon ja Vanha-Vion koja tuulivoimarakentaminen ei suoraan juuri vähennä, mutta maakotkan kohdalla, vältetään merkittävät vaikutukset myös Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto – Halsuan talon rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Halsuan voi estää kulkuyhteyksiä. Linnuston kannalta Toholammin muiden lintulajien kohdalla. Eri lajeihin kohdistuvia vaikutuk- Venetjoen tuulipuisto ja Halsuan itäiset tuulipuistot kirkkotie ja kirkonseutu RKY-kohteet sijaitsevat puolestaan ja Lestijärven seudulle on ominaispiirteenä valtakunnallisesti sia hankkeista yksittäin ja yhdessä lievennetään suunnittelulla, Halsualla sijaitsevat Venetjoen ja Halsuan itäiset tuulipuistot lähimmillään noin 19 kilometrin etäisyydellä Länsi-Toho- ja maakunnallisesti arvokkaiden lintusoiden verkosto, joiden jossa huomioidaan eri lajien tarvitsemat kulkuyhteydet ja ar- sijoittuvat Länsi-Toholammin tuulipuiston kaukoalueelle. lammin eteläisimmästä hankealueesta. Kannuksen kirkon ja välisiä kulkuyhteyksiä tuulivoimarakentaminen saattaa teori- vokkaat luontokohteet. Etäisyyttä molempien puistojen pohjoisrajaan on noin 13 Mäkiraonmäen RKY-kohteisiin etäisyyttä Länsi-Toholammin assa heikentää. kilometriä. Länsi-Toholammin tuulipuistosta etelään noin tuulipuistosta on jo yli 20 kilometriä. Yhteenvetona ei ole suunnitteilla sellaisia tuulivoimahankkei- 5-13 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Kotkannevan ja Pikku- Juuri Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen välittömässä ta, joiden kanssa Länsi-Toholammin hankkeella olisi odotetta- Koppelon metsät Natura –alue, jonka keskiosiin tulevat näky- Teoriassa Ullavan RKY-kohteisiin saattaa näkyä sekä Kuu- läheisyydessä ei ole suunnitteilla muita tuulivoimahankkeita, vissa merkittäviä yhteisvaikutuksia pesimälinnustolle. mään näiden kolmen tuulivoimapuiston voimalat. Voimaloi- ronkallion, että Länsi-Toholammin tuulipuistosta voimalan joista voisi aiheutua linnustolle olennaisia yhteisvaikutuksia. den näkyminen avoimelle suoalueelle saattaa olla ristiriidassa siipien kärkiä. Halsuan RKY-kohteisiin näkymävaikutukset Tämä perustuu siihen, että vain pieneltä osin Länsi-Toho- 13.4 Yhteisvaikutukset maiseman kokemisen suhteen. Näkymävaikutuksia tuulipuis- Länsi-Toholammin tuulipuiston osalta ovat vähäiset hyvin pit- lammin hankkeen vaikutuspiirin linnusto on jonkin muun tojen osalta kohdistuu myös Venetjoen tekojärvelle. Kyseisille kästä etäisyydestä johtuen. Teoriassa Halsuan RKY-kohteisiin tuulivoimahankkeen vaikutuspiirissä. Tällaisia lajeja voivat muuttolinnustoon alueille ei sijoitu juurikaan asutusta. Länsi-Toholammin tuu- saattaa yhtä aikaa näkyä Länsi-Toholammin tuulipuiston ja kuitenkin olla laajan reviirin omaavat suuret petolinnut. Tuulivoimapuistot voivat vaikuttaa lintulajien kantaan kaik- lipuiston yhteisvaikutuksia Halsuan Venetjoen tuulipuiston Halsuan alueella sijaitsevien tuulivoimapuistojen voimaloiden kialla muuttoreittien varrella pesimäalueilta talvehtimisalueil- ja Halsuan itäiset tuulipuiston kanssa arvioidaan vähäisiksi. osia. Länsi-Toholammin tuulipuiston yhteisvaikutukset mer- Sääksireviireille, jotka sijaitsevat Länsi-Toholammin hankkeen le. Yhteisvaikutukset muuttolinnustoon voivat kohdistua sekä kittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin arvioidaan vaikutuspiirissä, ei ole odotettavissa olennaisia yhteisvaiku- lintuyksilöihin että populaatioihin. Yksilötasolla yhteisvaiku- Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto – korkeintaan vähäiseksi. tuksia muista tuulivoimahankkeista, sillä muut hankkeet eivät tuksia voi aiheutua etenkin estevaikutuksista. Samat lintuyk- Kuuronkallion tuulivoimapuisto sijoitu pesäpaikkojen ja todennäköisten saalistusvesien väliin. silöt voivat joutua väistämään muuttomatkallaan useita eri Kannuksen Kuuronkallion tuulivoimapuisto sijaitsee noin 14 13.3 Yhteisvaikutukset Vaikutuspiirissä olevaan maakotkareviiriin tarkasteltiin mah- tuulivoimala-alueita, mikä voi lisätä muuttomatkan pituutta ja kilometriä pohjoiseen Länsi-Toholammin tuulivoimapuistos- dollisia tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutuksia Länsi-Toho- rasitusta. Yksilötasolla yhteisvaikutukset muodostuvat samalla ta. Molemmista tuulivoimapuistosta syntyviä yhteisiä maise- pesimälinnustoon lammin Natura-arvioinnissa. Mallinnuksissa kaikista tuulivoi- muuttoreitillä sijaitsevista muista tuulivoimahankkeista. mavaikutuksia voi syntyä tuulivoimapuistojen väliin jäävälle Tuulivoimaa Pohjanmaan maakuntien asuttamattomille met- mahankkeista törmäysriskiksi kyseiselle reviirille saatiin eri kapealle sektorille Lestijokilaakson viljelysalueelle Alakylään säalueille on suunnitteilla runsaasti. Tuulivoimahankkeiden väistöoletuksilla (95–99 %). 0,01-0,07 yks./vuodessa (törmäys Muuttolintujen kiertäessä Länsi-Toholammin tuulivoima- ja Ritaneva-Vipusalonneva-Märsynnevan Natura-alueen kes- aiheuttama metsien pirstoutumisen, metsäpinta-alan pienene- keskimäärin kerran 100 - kerran 14 vuodessa). Yhteenvetona aluetta sen länsipuolelta ei tälle reitille sijoitu lähiseudulla keisimmille suoalueille. Etäisyyttä näiltä alueilta molempiin misen ja kulkuyhteyksien mahdollinen katoamisen haitallinen reviirin elinolosuhteisiin arvioitiin yksin Länsi-Toholammin muita tuulipuistoalueita, joista olisi odotettavissa olennaisia tuulivoimapuistoihin on 7-8 kilometriä, eikä kyseisillä alueil- vaikutus kohdistuu todennäköisimmin ihmistä vältteleviin tuulivoimahankkeen vaikutukset vähäisiksi, mutta yhdessä yhteisvaikutuksia. Sen sijaan itäpuolelta kiertäessä esimerkiksi la sijaitse juurikaan asutusta. Maisemavaikutukset arvioidaan erämaalajeihin. Esimerkiksi kuukkelin kohdalla kulkuyhteyk- muiden tuulivoimahankkeiden kanssa kohtalaisiksi. lounas-koillissuunnassa (mm. metsähanhi, joutsen) kulkevat näillä kohteilla vähäisiksi. sien on todettu olevan reviirien säilymiseksi tärkeitä ja po- muuttoparvet voivat joutua väistämään myös Toholampi- pulaatioiden säilymiseksi reviirit eivät saisi olla avoalueiden Laajemmin Keski-Pohjanmaalla maakotkaa voidaan muutoin- Lestijärven tuulipuistoa. Karkeasti arvioiden muuttomatkaan Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto – toisistaan eristämiä (Sulkava 2011). Eräinä metsien pirstou- kin pitää lintulajien joukossa yhtenä riskialttiimmista lajeista tällöin voi aiheutua 10 tai jopa 20 kilometrin lisäys. Myös Puutikankankaan tuulivoimapuisto tumisesta kärsivinä lintulajeina on mainittu kuukkelin lisäksi tuulivoiman vaikutuksille, mikä johtuu lajin ominaisuuksista. etelä-pohjoissuunnassa esimerkiksi Lestijokivartta liikkuvat Sievin Puutikankankaan 9 voimalan tuulivoimapuisto sijait- mm. mehiläishaukka ja metso. Jos tuulivoimaloiden rakenta- Niitä ovat mm. lajin vähälukuisuus, populaatiodynaamiset te- muuttolinnut kohtaavat Lestijärven ja Halsuan tuulipuistot, see Sievin ja Toholammin kunnanrajan tuntumassa noin 16 minen aiheuttaa lajin populaatioille heikentäviä vaikutuksia kijät (aikuisten lintujen pitkäikäisyys ja alhainen poikastuot- joista niille voi aiheutua huomattavia muuttomatkojen lisä- kilometrin päässä Länsi-Toholammin tuulipuistosta koilliseen. yksittäisillä alueilla, voidaan arvioida useiden tuulivoimapuis- to, myöhäinen pesinnän aloitus), kotkien tunnettu riskialttius yksiä. Tällainen laji on esimerkiksi kurki. Kuitenkin tämän Mahdollisia yhteisiä maisemavaikutuksia voi syntyä Lestijo- tojen yhdessä voivan heikentää näiden lajien kantaa laajalla tuulivoiman vaikutuksille ja laajat saalistusreviirit. Keski-Poh- suuntaiselle muutolle itse Länsi-Toholammin tuulipuiston kilaakson länsirannalle Alakylään, josta etäisyyttä molempiin alueella. Ennakkoon näin laajamittainen arviointi luotettavas- janmaan liiton 4.vaihekaavaa varten laaditussa Natura-arvion aiheuttama estevaikutus olisi suhteellisen pieni, korkeintaan tuulipuistoihin olisi noin 8 kilometriä. Puistojen väliin jää ti on vaikeaa ja osin mahdotonta. Vaikeutta tuo myös se, että päivityksessä (Tikkanen ja Tuohimaa 2015) on arvioitu tuuli- joitakin kilometrejä. laaja metsäinen alue. Näkymäsektori olisi kuitenkin kapea ja lajien populaatioiden kehitys on monien tekijöiden summa, voima-alueiden vaikutuksia maakotkan osalta. Arvio toteutet- pitkän etäisyyden johdosta maisemalliset yhteisvaikutukset jossa tuulivoimarakentamisen vaikutus on vain yksi osa. tiin teoreettisia mallinnuksia käyttäen. Törmäysmallinnukset Muuttomatkan mahdollisesta pituuden kasvua voidaan tar- jäävät vähäisiksi. tehtiin reviirikohtaisesti, jonka jälkeen tarkasteltiin mahdol- kastella esimerkiksi metsähanhen osalta. Suomessa pesivien Turvetuotannosta ja muusta maa-ainesotosta aiheutuvat kes- lisen aikuiskuolleisuuden kasvun vaikutusta populaation satelliittiseurattujen metsähanhien muuttomatkan kokonais- Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto – keiset vaikutusmekanismit poikkeavat tuulivoiman vastaavista. kehitykseen. Laskennallisesti kaikkien maakuntakaavan tuu- pituus (kevät-, syys- ja sulkasatomuutto) oli joitakin tuhansia Lestijärven tuulivoimapuisto Näiden toimenpiteiden myötä elinympäristö toiminta-alueella livoimahankkeiden toteutuessa kotkareviireiden yhteenlaske- kilometrejä vuodessa, pisimmillään noin 6000 km (Paasivirta Lestijärven tuulivoimapuisto sijaitsee Länsi-Toholammin muuttuu kokonaan ja poistuu suurelta osin lintujen käytöstä. tuksi törmäysmääräksi saatiin 0,2-1 yksilöä/vuodessa riippuen 2012). Länsi-Toholammin ja muiden seudun tuulivoimahank- tuulipuiston kaukoalueella eli noin 19 kilometrin etäisyydel- Toisaalta vaikutukset toiminta-alueen ulkopuolella ovat yleen- käytettävästä väistökertoimesta (95–99 %). Kirjallisuustietojen keiden kevät- ja syysmuuton yhteydessä aiheuttama muutto- lä sen kaakkoispuolella. Näiden kahden tuulivoimapuiston sä vähäisiä. Tuulivoimapuisto taas voi vaikuttaa linnustoon perusteella kuolleisuus arvioitiin olevan lähempänä alarajaa. matkan pituuden kasvu (joka on todennäköisesti muutamia väliin jää maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Lestijo- laajalla alueella, kun taas tuulivoima-alueen sisällä elinympä- Loppupäätelmänä arvioitiin, että tuulivoimalla voi olla vaiku- kilometrejä tai kymmeniä kilometrejä vuodessa) jää siten lä- kivarren kulttuurimaisema, Syrin kylämaisema ja Lestijärven ristöt valtaosin säilyvät ja suurin osa lajeista todennäköisesti tusta maakotkakannan elinvoimaisuuteen, mutta kanta pysyisi hes varmasti alle yhden prosentin metsähanhen vuoden ko- kulttuurimaisema, joille saattaa näkyä kaukomaisemassa (yli sopeutuu suhteellisen hyvin muuttuviin olosuhteisiin. Vaikka vakaana tai edelleen kasvaisi, mikäli elinolosuhteet muutoin konaismuuttomatkasta. Erään merituulipuiston seurannoissa 10 km) tuulivoimapuistojen lähimmät voimalat. Lestijärven vaikutusmekanismit ovat erilaisia, tuulivoima ja turvetuotanto pysyisivät suotuisana. Todellisuudessa maakunnan maakot- keskimäärin muuttomatkan on havaittu kasvavan siellä tar- tuulivoimapuisto sijaitsee jo niin etäällä Länsi-Toholammin voivat tietyiltä osin voimistaa linnustolle aiheutuvia vaiku- kakanta ei ole suljettu populaatio vaan tulevaan kehityksen kastelluilla lajeilla 0,2–0,5 % kokonaismuuttomatkasta, jolla tuulivoimapuistosta, että mahdolliset maisemalliset yhteisvai- tuksia eli niiden yhteisvaikutukset voivat olla voimakkaam- vaikuttavat ratkaisevasti laajemman alueen kannan kehitys ja on arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus muuttomatkan ai- kutukset arvioidaan vähäisiksi. min kielteisiä kuin yksin tuulivoimasta. Länsi-Toholammin elinolosuhteet. kaiseen energiatalouteen (mm. Pettersson 2005, Pöyry 2011).

270 271 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa

Yleisesti ottaen muuttolintuihin kohdistuvia estevaikutuksia kohdalla ylittyvät pikkukuovin (30-70 paria) ja valkoviklon vähentävät eri tuulivoimahankealueiden väliin jäävät tuuli- (21-50 paria) pesimäkantojen kohdalla. Länsi-Toholammin voimavapaat vyöhykkeet, mikä osaltaan mahdollistaa muut- tuulivoima-alueen ja FINIBA-alueen etäisyys on lähimmillään tolintujen lentämisen suoraviivaisesti tuulivoima-alueiden vä- noin 0,5 kilometriä. Muita FINIBA-aluetta lähelle sijoittuvia listä. Edellä esitetyn perusteella, estevaikutuksen merkittävyys tuulivoimahankkeita (kuva 128) ovat Kannuksen Kuuronkal- muuttolinnuille arvioidaan kohtalaiseksi Länsi-Toholammin lion (lähimmillään noin kolme kilometriä) ja Ullavan tuuli- tuulipuiston ja seudun hankkeiden yhteisvaikutusten osalta. voimahankkeet (lähimmillään noin viisi kilometriä). Näistä Ullava ei ole vireillä. Hankkeet eivät juuri rajoittaisi lintujen Mahdollisia törmäysvaikutuksia tarkasteltiin laajemmin. siirtymisiä Finiba-alueeseen kuuluvien suoalueiden välillä, Yhteisvaikutuksia eri tuulivoimala-alueista voi muodostua vaan niiden välillä esteettömät lentoreitit lähes kokonaisuu- populaatiotasolla törmäyksistä, jotka kohdistuvat samoihin dessaan säilyisivät. Finiba-alueeseen kuuluvien osa-alueiden lintukantoihin. Populaatiotason yhteisvaikutuksia on selvi- läheisyydessä on peltoja, joten ruokailuliike hankealueiden tetty maakuntaliittojen linnustoselvityksissä Pohjanmaalla, yli pelloille on todennäköisesti myös vähäistä. Näistä syistä Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla (Tikkanen & arvioidaan, että hankkeista ei aiheutuisi vaikutuksia Kälviän- Tuohimaa 2014). Selvitysten mukaan merkittävimmät riskit Toholammin rajaseudun suot – FINIBA-alueen kriteerilajei- populaatioille muodostavat rannikon päämuuttoreitille sijoit- hin tai yleisemminkään FINIBA-alueen linnustoon. FINI- tuvat voimala-alueet. BA-alueella on kuitenkin reviiri uhanalaisella petolintulajilla, johon kohdistuvat yhteisvaikutukset on arvioitu erikseen Pohjanlahden rannikolle sijoittuu usean lajin kansallisesti hy- Natura-arvioinnin yhteydessä. Muilta osin vaikutukset FiNI- vin merkittävät muuttoväylät. Meri pakkaa monien maalin- BA-alueeseen on arvioitu vähäisiksi sekä Kuuronkallion että tulajien muuton rannikon läheisyyteen ja manner vastaavasti Länsi-Toholammin hankkeiden osalta. Kauempana sijaitsevan vesilintujen muuton rantaviivan läheisyyteen. Lintuvirtojen Ullavan hankkeen vaikutus on arvioitavissa vieläkin pienem- tiheys on suurimmillaan saarettomilla rannikko-osuuksilla. mäksi sen sijoittuessa kauimmas. Saaristot hajauttavat muuton laajemmalle alueelle. Saaristossa johtuen Keski-Pohjanmaalla rannikon muuttolintutiheydet ei- Länsi-Toholammin Hankealueista etelään lähimmillään 4,5 vät ole niin suuria kuin maakunnan pohjoispuolella Kalajoen km etäisyydellä sijaitsevalla Kotkannevalla (3344 ha) valta- - Pyhäjoen saarettomalla rannikko-osuudella. Kuitenkin Keski- kunnallisesti arvokkaan linnustokohteen kriteerit täyttyvät Pohjanmaallakin linnustotiheydet ovat rannikolla huomatta- pikkukuovin pesimäkannan kohdalla (11–50 paria). Lähelle vasti suurempia kuin jo muutamien kymmenien kilometrien kyseistä FINIBA-aluetta suunnitellaan tuulivoimaa Halsuan etäisyydellä sisämaassa eli Länsi-Toholammin hankealueiden puolelle (kuva 128). Myös Länsi-Toholammin yksi suunni- linjassa. teltu sähkölinjareitti sijoittuu Kotkannevan pohjoispuolel- le. Tehdyn arvion mukaan Kotkannevan FINIBA-alueeseen Kuva 128. Länsi-Toholammin tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat tiedossa olevat tuulivoimahankkeet suhteessa suojelualueisiin Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan linnustoselvityksissä on Länsi-Toholammin tuulivoimahankkeella ja voimalinjalla ei ja FINIBA-alueisiin. laajasti tutkittu eri lajien muuttokäytäviä. Länsi-Toholammin ole vaikutusta lainkaan tai vaikutus on korkeintaan vähäinen. hankealueet sijoittuvat kaikkien tutkittujen lajien muuttovir- Vaikutuksia FINIBA-alueeseen voisi todennäköisemmin syn- tojen ulkopuolelle. Näin ollen voidaan todeta, että Länsi-To- tyä Halsuan puolelle lähemmäksi sijoittuvista hankkeista. holammin osuus mahdollisista kielteisistä yhteisvaikutuksista Etäisyyden vuoksi Länsi-Toholammin tuulivoimahanke ei 13.6 Yhteisvaikutukset muuhun muuttolinnustolle on kuitenkin suhteellisen pieni. todennäköisesti olennaisesti voimista näitä vaikutuksia. eläimistöön Suurpedot 13.5 Yhteisvaikutukset FINIBA-alueisiin Tuulivoimahankkeiden aiheuttama metsien pirstoutumisen, suurpetoihin ei tunneta luotettavasti, mutta todennäköisesti metsäpinta-alan pienenemisen ja kulkuyhteyksien mahdol- tuulivoima-alueiden elinolosuhteita heikentävä vaikutus ei ole Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluista lintualueista (FI- linen katoamisen haitallinen vaikutus kohdistuu todennä- suuruudeltaan lähellekään samaa suuruusluokkaa kuin laajo- NIBA) (Leivo ym. 2002) lähimmäksi Länsi- Toholammin köisimmin ihmistä vältteleviin erämaalajeihin. Näitä ovat jen peltoalueiden tai tiheiden asutusalueiden. tuulivoimahanketta sijoittuu hankealueiden luoteispuolella erityisesti suurpedot: ahma, ilves, susi ja karhu. Myös turve- sijaitseva Kälviän-Toholammin rajaseudun suot (Toholampi, tuotanto vähentää lajien elinympäristöjä ja aiheuttaa häiriö- On huomioitava, että nykytilanteessa todennäköisesti lajien Kannus, Kokkola) ja eteläpuolella sijaitseva Kotkanneva (Käl- vaikutuksia. Suurpetojen elinpiirit ovat hyvin laajoja, jonka kantoja ei rajoita niinkään soveliaiden elinympäristöjen laa- viä). vuoksi niiden reviireihin voi sisältyä sekä Länsi-Toholammin juus, vaan se miten ihminen muilla toimilla kantoja muokkaa hankealueet, että jotkin muut suunnitellut tuulivoima-alueet. (esim. metsästys ja laiton tappaminen). Olennaista vaikutus- Kälviän-Toholammin rajaseudun soiden FINIBA-alueen Kokonaisuutena suunniteltu mittava tuulivoimarakentaminen tarkastelussa on luontodirektiivin suotuisan suojelutason pinta-ala on 6366 hehtaaria ja se on suurelta osin suojeltu. Pohjanmaan maakuntien erämaihin kohdistuu huomattavin vaatimuksien täyttyminen suurpetojen kohdalla. Tuulivoi- FINIBA-kohteet on valittu tiettyjen lajitason kriteerirajojen osin suurten petonisäkkäiden keskeisille elinalueille. Toisaalta mahankkeet saattavat kuitenkin osaltaan heikentää suotuisan perusteella, jotka Kälviän - Toholammin rajaseudun soiden suurpedoilla on myös havaittu sopeutumista ihmistoimintaan. suojelutason säilymistä lajeilla, vaikka merkittävämmät kan- Esimerkiksi karhu kelpuuttaa vakituiseksi elinympäristökseen toihin vaikuttavat syyt olisivatkin muita. käytännössä kaikki ympäristötyypit laajoja viljelysseutuja ja taajempaa ihmisasutusta lukuun ottamatta. Skandinavian Tuulivoimahankealueet ovat pääsääntöisesti erämaisia talous- niemimaasta (Ruotsi ja Norja) yli 90 % on sopivaa elinym- käytössä olevia metsäalueita, joilla keskimäärin ihmistoiminta päristöä niin karhulle, sudelle kuin ilveksellekin (Lande ym. on vähäistä. Länsi-Toholammin hankealueiden ympäristöön 2003). Metsäalueelle rakennettavan tuulivoiman vaikutuksia keskittyy nykyisellään turvetuotantoa ja alueen metsäautotie-

272 273 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa

verkosto on melko tiheä. Näistä syistä hankkeesta syntyvät 13.7 Yhteisvaikutukset suojelualueisiin 13.8 Yhteisvaikutukset vesistöihin Lähialueen tuulivoimapuistot muodostavat toteutuessaan muutokset verrattuna nykytilanteeseen suurpetojen kannalta yhdessä laajan energiatalouden kokonaisuuden, joka rajoittaa ei ole niin suuri kuin useilla muilla suunnitelluilla tuulivoima- Länsi-Toholammin tuulivoimahankkeeseen liittyen on laadit- Länsi-Toholammin hankealueet sijoittuvat pääosin Lestijoen alueiden yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittymis- alueilla. Tästä syystä hankkeen osuus mahdollisista tuulivoi- tu Natura-arviointi. Ritanevan-Vipusalonnevan-Märsynnevan valuma-alueelle. Yhteisvaikutuksia vesistöihin muista tuuli- tä tuulipuistoalueiden suuntaan. Tämä vaikuttaa erityisesti man aiheuttamista kielteisiä yhteisvaikutuksista arvioidaan Natura-alueelle arvioitiin voivan aiheutua vaikutuksia suoje- puistohankkeista ei käytännössä synny tai vaikutukset ovat asuin- ja lomarakentamiseen, sillä rakennuslupia ei myönnet- jäävän vähäiseksi. luperusteista vain linnustoon. Siten myös yhteisvaikutukset erittäin vähäisiä koska muut tuulipuistohankkeet sijaitsevat täne tuulivoimamelualueelle. Lähialueen tuulivoimapuistot ovat mahdollisia vain linnuston osalta. Niistä yhdelle Natura- etäällä ja/tai sijoittuvat eri valuma-alueelle. Tuulipuistojen ra- sijaitsevat kuitenkin jo sen verran etäällä Länsi-Toholammin Metsäpeura alueen suojeluperusteena mainitulle lintulajille vaikutukset yk- kentamisesta aiheutuvat vesistövaikutukset ovat kokemuksen tuulipuistosta, etteivät ne yhdessä aiheuta maankäytöllisiä tai Keski-Pohjanmaan maakuntakaavavalmisteluun liittyvässä sin Länsi-Toholammin hankkeesta arvioitiin vähäisiksi, mutta mukaan vähäisiä ja lyhytkestoisia verrattuna esimerkiksi met- yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Natura-arviossa on tarkasteltu yleispiirteisesti eri maakuntien yhdessä muiden tuulivoimahankkeiden kanssa kohtalaisiksi. sätalouden ojitusten aiheuttamiin vesistövaikutuksiin. Käy- tuulivoimahankkeiden vaikutuksia Suomenselän metsäpeura- Muihin lintulajeihin arvioitiin syntyvän korkeintaan vähäisik- tännössä yhteisiä vähäisiä vesistövaikutuksia Lestijokeen voi Alustavan suunnitelman mukaan tarkoituksena on hyödyntää populaatioon (Ramboll 2014; Tikkanne & Tuohimaa 2014). si luokiteltavia yhteisvaikutuksia. syntyä, jos Toholampi-Lestijärven tuulipuistoa rakennetaan Länsi-Toholammin tuulipuiston hankealueella ja sen läheisyy- Arvion mukaan tuulivoima-alueiden aiheuttamat muutokset yhtä aikaa Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen kanssa. dessä sijaitsevia maa-ainesten ottoalueita. Maa-ainestarpeet ja laidunten käyttöön ja vasomiseen voivat vaikuttaa paikallisesti Kotkannevan Natura-alueen ympäristöön on suunnitteilla Tällainen tilanne on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. luvitetut ottoalueet on esitelty luvussa 3.4.5. peurakantaan mm. heikentämällä vasomistulosta ja pienentä- runsaasti tuulivoimaa. Kotkannevan Natura-alue sijaitsee lähimmillään noin viiden kilometrin päässä hankealueesta Vesistövaikutusten osalta vähäiset yhteisvaikutukset muiden mällä talvilaitumien määriä. Maakuntakaavan selvityksessä 13.10 Siirtolinjan yhteisvaikutukset arvioitiin yleispiirteisesti, että kaikkien maakuntakaavojen ja kilometrin päässä voimalinjasta, joten Länsi-Toholammin kuin tuulivoimahankkeiden kanssa ovat mahdollisia lähinnä tuulivoima-alueiden toteuduttua peuroille soveliaiden talvi- hankkeen vaikutukset yksin ovat vähäisiä. Yhteisvaikutukset turvetuotannon kanssa, sillä tuulivoimaloita sijoittuu Länsi- Länsi-Toholammin tuulipuiston sisäinen voimalinja sekä ja kesälaitumien määrä vähenisi 5-10 %. Huomioiden tuuli- erityisesti muiden hankkeiden ja Länsi-Toholammin voimalin- Toholammin tuulipuistohankkeessa turvetuotantohankkeiden Uusnivalan ja Lestijärven sähköasemille suuntautuvat vaihto- voima-alueiden pieni osuus laitumista ja peurojen luontainen jan osalta ovat mahdollisia luontodirektiivin liitteen II lajeis- kanssa samoille valuma-alueille. Isonevan turvetuotantoalu- ehtoiset voimalinjat sijoittuvat uuteen johtokäytävään, sillä tapa vaihtaa laidunalueita, arvioidaan, että tarkastellut tuuli- ta saukkoon, metsäpeuraan ja karhuun. Voimalinja sijoittuu een valumavedet johdetaan Loukkuunojaan ja sitä kautta soveltuvaa olemassa olevaa voimalinjaa ei ollut olemassa. Voi- voima-alueet eivät elinkaarensa aikana aiheuttaisi välillisesti- todennäköisesti myös metsäpeuroille tärkeisiin elinympäris- Lestijokeen. Tuulipuiston pintavesivaikutukset on arvioitu malinjojen sijoittumisessa on huomioitu lähialueen Natura- ja kään kuin korkeintaan kohtalaisia vaikutuksia Suomenselän töihin, mutta voimalinjan vaikutusten arvioidaan jäävän vä- vähäiseksi ja Isonevan ympäristölupahakemuksessa turve- suojelualueet, luonnonympäristö, muut maankäyttömuodot, metsäpeurapopulaation elinoloihin. Tuulivoima ei sinänsä häiseksi johtuen pienistä pinta-alamuutoksista sekä siitä, että suon vesistövaikutukset on puolestaan arvioitu vähäisiksi. asutus ja maisemaan sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten uhkaa lajin säilymistä Pohjanmaan maakunnissa. Oletettavaa peurat todennäköisesti tottuvat rakenteisiin nopeasti. Maa- Yhteisvaikutus arvioidaan siten myös vähäiseksi. Suunnitellun minimointi. on kuitenkin kannan pieneneminen tuulivoimaloista johtuen, kuntakaavan 4. vaihekaavan yhteydessä tehdyissä selvityk- Paloneva-Siliänevan turvetuotannon valumavedet johdetaan mikäli nykyisen kaltainen kannan kehitys muutoin jatkuisi ja sissä todettiin mm. että, RKTL:n satelliittiseuranta-aineiston kokonaisuudessaan Perhonjoen suuntaan, joten sen osalta Lestijärven koontiasemalle suuntautuvassa liityntävaihtoeh- kaikki maakunnan tuulivoima-alueet toteutuisivat. mukaan metsäpeurahavaintoja on tehty runsaasti nykyisten yhteisvaikutuksia Länsi-Toholammin tuulipuiston kanssa ei dossa on huomioitu myös lähialueen muut tuulivoimapuistot voimalinjojen läheisyydestä vasonta-aikanakin. Yhteenvetona juuri synny. (kuva 129). Länsi-Toholammin tuulivoimapuistossa tuotettu Maakuntakaavan ja YVA:n selvitysaineiston mukaan Länsi- Länsi-Toholammin tuulivoimahanke voimistaa korkeintaan sähkö, kuten oletettavasti myös lähialueen muidenkin tuu- Toholammin hanke ei sijoitu metsäpeuran kannalta kriittisiin vähän vaikutuksia, jotka voivat syntyä etupäässä muista mm. 13.9 Yhteisvaikutukset livoimapuistojen sähkö siirretään Lestijärven suunnitteilla Halsuan tuulivoimahankkeista. elinympäristöihin, kuten tiedossa oleville vasomisalueille, yhdyskuntarakenteeseen ja olevalta sähköasemalta valtakunnan verkkoon joko suoraan olemassa olevaan Fingridin 400 kV voimalinjaan tai uudella potentiaalisille talvilaidunalueille tai jokilaaksojen välisille maankäyttöön vaellusreiteille. Koska hanke ei metsäpeuran tärkeille elin- Lestijoen Natura-alueelle tuulipuistoalue ei sijoitu, mutta 400 kV ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle. Raken- alueille, hankkeen osuus yhteisvaikutuksista arvioidaan suh- tuulipuistoon liittyvä sähkönsiirtovaihtoehto kulkee Natura- Länsi-Toholammin tuulivoimapuiston ja sen lähialueen maan- nettava ilmajohto sijoittuisi koko matkaltaan olemassa olevan teellisen pieneksi. alueen halki joko ilmajohdolla, siltaan kiinnitettynä tai maa- käyttöä ja yhdyskuntarakennetta on selvitetty kappaleessa 7. Fingridin 2x400 kV Pikkarala-Alajärvi voimajohtoreitin rin- kaapelilla. Rakennustyöt mm. poraus voi karkottaa alueen Länsi-Toholammin tuulipuiston hankealue sijoittuu pääosin nalle. Usean tuulivoimapuiston sähkönsiirron keskittäminen Yleisesti ottaen muiden eläinlajien osalta yhteisvaikutuksia eläimistöä ja siitä syntyvä tärinä voi lyhytaikaisesti aiheuttaa maa- ja metsätalousalueille, kuten myös muut lähialueen samaan linjakäytävään vähentää osaltaan vaikutuksia. voidaan pitää epätodennäköisempiä, koska reviirit eivät ole vesistön samentumista ja lievää kiintoaineksen liikkeelleläh- tuulivoimapuistot. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen yhtä laajoja, eivätkä lajit ole yhtä riippuvaisia asuttamattomista töä. Tehdyn Natura-arvion mukaan vaikutuksia Lestijoen Na- voi jatkua hankkeen toteutuessa tuulipuiston alueella. Hanke erämaista. Kuitenkin esimerkiksi pohjanlepakon sietokyvystä tura 2000 -alueen luontodirektiivin liitteen I luontotyypeille sijoittuu jo nykyisellään voimakkaasti keskitettyyn energiaraa- metsäalueiden tuulivoimaa kohtaan ei ole vielä luotettavaa tai luontodirektiivin liitteen II lajeille ei katsota todennä- ka-aineiden tuottamiselle kaavoitettuun ympäristöön. Yhteis- tietoa saatavilla, mutta tuulivoimaloiden aiheuttama törmä- köisesti merkittäviksi, jos poraustyö suunnitellaan hyvin ja vaikutuksia vähentää se, että neljä maa-ainesaluetta sijoittuu ysriski lajille arvioidaan korkeaksi ja elinympäristömenetykset ajoitetaan saukon pesimiskauden ja nahkiaisen kutuajan ul- tuulivoima-alueiden ja turvetuotantoalueen yhteyteen, eivätkä kohtalaisiksi. Lähes jokaisella metsäalueella elävän pohjanle- kopuolelle. Lestijoen Natura-alueen tilaan vaikuttavat myös muodosta siten uusia häiriöalueita. pakolle voisi muodostua haitallisia vaikutuksia nimenomaan mm. maanviljely, metsätalous, turvetuotanto ja muut tuulivoi- useiden hankkeiden yhteisvaikutusmekanismin kautta (Ijäs & mahankkeet ja niihin liittyvät sähkönsiirrot. Kokonaisuutena Hoikkala 2015). Länsi-Toholammin hankkeen vaikutus on lyhytkestoinen ja osuudeltaan pieni, eikä siten olennaisesti voimista mahdollisesti muusta maankäytöstä syntyviä vaikutuksia.

274 275 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa

että niistä aiheutuisi yhteisvaikutuksia. Näin on myös Länsi- Elinkeinoelämään ja talouteen merkittäviä yhteisvaikutuksia Toholammin tuulipuistohankkeessa, missä maiseman yhteis- voi syntyä Toholammilla ja muissa lähiympäristön kunnissa. vaikutukset Toholampi-Lestijärven tuulipuiston kanssa osalle Merkittävin työllisyysvaikutus muodostuu lähinnä teiden ja valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta Lestijoen ym- perustusten rakennustöiden aikana. Mikäli Länsi-Toholammin päristöä on arvioitu merkittäviksi (kts. edellä). Muutoin hank- tuulivoimapuiston kanssa rakenteilla on edellä kuvattuja mui- keiden yhteisvaikutukset maisemaan on arvioitu joko kohta- ta puistoja samanaikaisesti kumuloituvat aikaisemmin kuvatut laiseksi tai vähäiseksi. Yhteisvaikutuksia saattaa syntyä niiden taloudelliset vaikutukset likimain voimalamäärän suhteessa. ihmisten keskuudessa, jotka lähtökohtaisestikin suhtautuvat Samanaikainen rakentaminen saattaa nostaa muuten kohta- tuulivoima-alueisiin kielteisesti. Vaikka lähimmille muille laisenkin työllisyysvaikutuksen helposti merkittäväksi. Lisäksi hankealueille Toholampi-Lestijärven hankealuetta lukuun tuulipuistohanke tuo maanomistajille paikallisesti huomatta- ottamatta onkin etäisyyttä, saatetaan kunnan/lähikuntien ta- via lisätuloja maanvuokrista, kunta saa tuloja kiinteistöveron solla usean voimala-alueen kokonaisuus kokea yhtä yksittäistä muodossa ja jossain määrin myös yleinen taloudellinen toi- aluetta kielteisempänä. Toisaalta on myös mahdollista, että meliaisuus lisääntyy alueella. tuulipuistojen aiheuttamat maisemamuutokset koetaan alku- vuosina voimakkaammin, mutta ajan kuluessa tuulivoimalat Metsästyksen näkökulmasta Länsi-Toholammin hankealue mahdollisesti mielletään osaksi maisemaa ja kulttuuriympä- sijoittuu hirvien muuttoreitille. Hankealue on melko mer- ristöä. Länsi-Toholammin ja Toholampi-Lestijärven tuulipuis- kittävä hirvenmetsästysalue ja kuuluu suurimmalta osaltaan tojen yhteisessä asukaskyselyssä tiedusteltiin asukkailta suh- Järvisalon metsästysseuran vuokra-alueisiin. Pohjanmaan alu- tautumista tuulipuistohankkeiden yhteisvaikutuksiin. Noin een hirvikannalle on tyypillistä voimakas muuttoliike keväisin 40–60 % vastaajista arvioi tuulipuistoilla olevan erittäin tai ja syksyisin. Keväällä hirvet siirtyvät talvilaitumiltaan meren melko kielteisiä vaikutuksia linnustoon, metsästykseen, virkis- rannikon läheisyyteen ja syksyllä takaisin talvilaitumille. Sen tyskäyttöön, maisemaan, luonnonläheisyyteen ja asumisviih- sijaan Lestijoen yli tapahtuvan hirvien liikkumisen on havaittu tyvyyteen. Toisaalta vastaavan suuruinen osuus oli sitä mieltä, olevan melko harvinaista Toholammin ja Sykäräisten välisel- että yhteisvaikutusta ei ole tai vaikutus on jopa myönteinen. lä alueella. Rannikon suuntaan tapahtuvan muuttoliikkeen Eri tuulipuistohankkeista aiheutuvat yhteisvaikutukset ihmis- osalta on todennäköistä, että merkittäviä yhteisvaikutuksia ten asumisviihtyisyyteen ja elinoloihin arvioidaan pääosin muiden tuulipuistojen kanssa ei synny. Yhdessä Kannuksen vähäisiksi. Tästä poiketen Toholampi-Lestijärven ja Länsi-To- Kuuronkallion sekä Halsuan ja Lestijärven tuulipuistojen holammin tuulipuistojen aiheuttaman merkittävän yhteisen kanssa Länsi-Toholammin tuulipuisto saattaa aiheuttaa lievää maisemavaikutuksen vuoksi vaikutukset osalle Lestijokivarren estevaikutusta muuttoreiteille. Muutoin tuulipuistojen etäi- arvokkaan maisema-alueen ihmisten asumisviihtyvyyteen ar- syys toisistaan on niin suuri, että alueet eivät muodosta mer- vioidaan kohtalaiseksi-merkittäväksi. kittävää estevaikutusta. On myös todennäköistä, että hirvet Kuva 129. Suunnitteilla olevat lähialueen tuulivoimapuistot, nykyiset ilmajohdot sekä Länsi-Toholammin ja Toholampi-lestijärven ja muut riistaeläimet tottuvat melko pian tuulivoimaloihin. tuulipuistojen suunnitellut uudet sähkönsiirtoreitit vaihtoehtoineen. Muut läheisimmät hankealueet, myös Toholampi-Lestijärven tuulipuistohanke, sijoittuvat niin etäälle Länsi-Toholammin Eri hankkeiden yhteydessä saatujen riista-alan asiantuntijoiden tuulipuiston hankealueesta, ettei melun ja välkkeen yhteis- lausuntojen ja paikallisten metsästysseurojen mielipiteiden vaikutuksia muodostu. pohjalta on tiivistettävissä, että tuulivoimahankkeiden, met- sätalouden sekä turvetuotannon yhteisvaikutuksia ovat mm. Länsi-Toholammin tuulipuiston hankealueiden ympärillä on kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueil- 13.11 Yhteisvaikutukset useita maa-ainestenottoalueita. Koska maa-ainestenottoalueet le kohdistuvat haitat, hirven liikkumiselle ja hirvikannoille ai- maantieliikenteeseen sijaitsevat etäällä asutuksesta, ei yhteisvaikutuksia arvioida tuu- heutuvat yhteisvaikutukset. Yhteisvaikutusten merkittävyyden lipuistohankkeen kanssa syntyvän. Isonevan ja Paloneva-Siliä- arviointi vaihtelee Keski-Pohjanmaalla eri arviointilähteistä Yhteisvaikutuksia maantieliikenteeseen on tutkittu maakun- Hankkeiden rakentamisvaiheen liikennevaikutusten arvioin- nevan turvetuotannosta saattaa syntyä turvetuotantomelun ja riippuen vähäisestä aina merkittävään, mikäli kaikki tiedossa tien liittojen toimesta. Länsi-Toholammin hankkeen raskaan nissa on oletettu, että erityisesti voimaloiden komponentit, liikenteen (turvekuljetukset) vuoksi vähäisiä yhteisvaikutuksia olevat tuulivoimahankkeet toteutuvat. Lähialueella asuville liikenteen on esitetty kulkevan pääosin kantatietä 63 ja seutu- mutta mahdollisesti myös muita tuulipuiston rakentamisessa tuulipuiston kanssa lähinnä Härkkilälammen ja Tokonperän metsästäjälle alueiden metsästys- ja virkistyskäytön heikkene- tietä 775 pitkin. Em. selvityksessä suositeltujen kuljetusreittien tarvittavia rakennusmateriaaleja tuotaisiin läheisistä satamis- asutukselle. minen voidaan kokea merkittäväksi kuntatasolla. perusteella liikenteeseen kohdistuvia yhteisvaikutuksia (erityi- ta, eli joko Kokkolan, Kalajoen tai Raahen satamien kautta. sesti teille 63 ja 775) voi syntyä lähinnä Toholampi-Lestijärven Kokkolan, Kalajoen ja Raahen satamissa ja välittömästi sata- tuulipuistohankkeen kanssa. Tämä edellyttäisi, että molem- miin suuntautuvalla päätieverkolla voi teoriassa kohtalaisia mat tuulipuistot toteutuisivat ja tuulipuistoja rakennettaisiin yhteisvaikutuksia kuitenkin syntyä samanaikaisen laivojen yhtä aikaa, mikä on melko epätodennäköistä. Siten liikenteen purkamisen kautta. yhteisvaikutukset arvioidaan vähäisiksi. 13.12 Ihmisiin kohdistuvat Isonevan ja Paloneva-Siliänevan turvekuljetuksia tehdään osin samalla tiestöllä, kuin tuulipuiston kuljetuksia. Tuulipuiston yhteisvaikutukset rakentamisvaiheessa on tärkeää huomioida turvekuljetusten Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Asuin- ja elinympäristös- esteettömyys metsäautoteillä. Kielteistä yhteisvaikutusta vä- sä sijaitsevista useista tuulipuistoista voi muodostua ympä- hentää se, että turvekuljetuksia tehdään pääasiassa talvella ristövaikutuksia, joista voi koitua lähiympäristön ihmisille lämmityskaudella ja tuulipuiston rakentamiseen liittyvää ras- haittaa. Näistä keskeisimpiä ovat maisemavaikutukset, muut kasta liikennettä on enemmän sulan maan aikana. vaikutukset kuten melu ja välke harvoin ulottuvat niin etäälle,

276 277 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Riskit ja häiriötilanteet Riskit ja häiriötilanteet

Jäänheittomatkaa laskettaessa tärkeimmät tekijät ovat lähtö- Kokonaisuudessaan tuulivoimalaitoksista irtoavan jään aihe- 14. Riskit ja häiriötilanteet nopeus ja –suunta, jotka riippuvat irtoamisajankohdan kehä- uttama turvallisuusriski on erittäin pieni, eikä se esimerkiksi nopeudesta. Ilmanvastus hidastaa jään lentoa ja tuuli kääntää estä hankealueen virkistyskäyttöä. Lisäksi riskin mahdolli- 14.1 Käytetyt arviointimenetelmät ja lentorataa myötätuuleen. Pisimmät lentomatkat voivat olla suutta pienentää se, että hankealueen käyttö talviaikana on aineistot 100–200 metriä riippuen paikallisista olosuhteista ja voimalas- hyvin vähäistä, eikä hankealueella ole virallisia virkistysreittejä Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on arvioitu myös ns. kärkijarrua, joten tämä onnettomuustyyppi ei ole mahdol- ta. Mitä helpommin jäät irtoavat, sitä pienempinä palasina ne lukuun ottamatta moottorikelkka- ja hiihtoreittiä. Hiihtoreit- suunnitellun tuulipuiston riskejä ja niiden vaikutuksia ympä- linen nyt rakennettavissa tuulivoimaloissa. irtoavat ja sitä lyhyempi on lentomatka. Jää lentää pisimmälle, ti kulkee riittävän etäällä voimaloista ajatellen irtoavan jään ristöön ja turvallisuuteen. Rakentamisen ja toiminnan aikai- jos se irtoaa noin 45–50 asteen kulmassa. Todennäköisin jään riskiä. Moottorikelkkareitti kulkee osin suunniteltujen voima- sia riskejä on käsitelty erikseen. Lisäksi on tarkasteltu riskien Kokonaisuudessaan tuulivoimalaitoksen rikkoontumisesta irtoamisajankohta on kuitenkin alhaalla heti sen jälkeen kun loiden kohdalla, mutta tuulipuiston toteutuessa kelkkareittiä todennäköisyyttä ja keinoja riskien vähentämiseksi. Lähtöai- aiheutuvaa turvallisuusriskiä voidaan pitää erittäin pienenä, lapa on ohittanut tornin: tornin kohdalla lapaan kohdistuva tultaisiin siirtämään turvalliselle etäisyydelle (250 metriä) voi- neistona on käytetty kirjallisuustietoja rakentamisesta, toteu- eikä Länsi-Toholammin tuulipuistohanke estä alueen käyttöä paineisku täräyttää jäät irti ja ne putoavat lähelle voimalaa. maloista. Tuulivoimalan välitön lähialue voidaan kuitenkin tettuja ympäristövaikutusten arviointeja ja niiden yhteydessä esimerkiksi virkistyskäyttötarkoituksiin, kuten marjastukseen. varustaa putoavasta jäästä varoittavilla kylteillä. Hankealueen tehtyjä riskeihin ja turvallisuuteen liittyviä selvityksiä. Lisäksi Hankealueen lähiasutukselle tuulivoimalat eivät aiheuta tur- Jäätäviä sateita esiintyy Suomessa hyvin harvoin: kaikista sa- lähiasutukselle irtoavasta jäästä ei koidu riskiä. Mahdollinen vaikutuksia on arvioitu aikaisempien kokemuksien ja muiden vallisuusriskiä. teista vain 2 prosenttia on jäätäviä. Jäämuodostelmat lavoissa irtoava jää putoaa pääasiassa tuulivoimalan alle. hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta saatujen tietojen heikentävät aerodynamiikkaa, jolloin voimala pysähtyy nopeasti eikä käynnisty ennen kuin jäät ovat irronneet, mikä yleen- perusteella. 14.3.3 Voimajohdot ja sähköasema 14.3.2 Jäätyminen ja jään irtoaminen sä tapahtuu lämpötilan muuttuessa pari astetta. Suomalaisten kokemusten mukaan enimmät jäät putoavat suoraan voima- Voimajohtoihin liittyvät turvallisuusriskit liittyvät jännitteel- 14.2 Rakentamiseen liittyvät riski- ja Käytännön kokemusten perusteella jään muodostuminen voi aiheuttaa käytännössä vaaraa sisämaan tykkylumialueilla. lan juurelle seisoessa tai lähes heti käyntiin lähdön jälkeen. lisen johdon synnyttämä sähkökenttä ja johdossa kulkevan häiriötilanteet Riski vahinkojen aiheutumiseen on tällöinkin äärimmäisen Kattavimmin ja kauimmin seuratut voimalat sijaitsevat Iin virran luoma magneettikenttä sekä esimerkiksi kaatuvan puun Rakentamisen aikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuu- pieni. Nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa jääntunnistus- Kuivaniemessä, Oulun Riutunkarissa, porin Tahkoluodossa aiheuttama rakenteiden rikkoutuminen. Sosiaali- ja terveys- teen. Rakentamisen aikana liikenne lisääntyy hankealueen teil- järjestelmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet tai siipiin ja Kotkassa. Käyttökokemuksien mukaan jäätymistä esiintyy ministeriö (STM) on asettanut suositusarvot pienitaajuisille lä ja liikenneturvallisuuteen ja teiden kuntoon tulee kiinnittää muodostuneen jään. Voimala voidaan tällöin tarvittaessa py- erittäin harvoin ja kun sitä esiintyy, jää on enimmäkseen ohue- (mm. voimajohdot) sähkö- ja magneettikentille. Tampereen huomiota. Hankkeen vaikutuksista tieverkostoon ja liikenne- säyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut. na kerroksena lapojen yläreunassa. Yhtään valitusta lentävien teknillisen yliopiston mittausten mukaan STM:n asetusten turvallisuuteen on kerrottu tarkemmin luvussa 10.4. Turval- Lisäksi jään muodostuminen on estettävissä teknisin keinoin jäiden aiheuttamista vahingoista ei tehty, vaikka monien voi- mukaisia suositusarvoja ei hankkeeseen suunniteltujen 110 lisuussyistä liikkuminen on kiellettyä koneiden työalueella, kuten siipilämmityksellä. maloiden välittömässä läheisyydessä on paljon liikennettä. kV:n voimajohdoilla ylitetä. Voimajohtojen asennuksessa eikä pystytysnosturin läheisyyteen ole pääsyä. Pystytysnostu- huomioidaan Fingridin vaatima johtoalue, joka sisältää joh- rin varoalue on kaksi kertaa nosturin korkeus. Maakaapelien Tuulivoimaloiden lapoihin ja rakenteisiin voi kertyä lunta ja Tutkimuslaitokset kuten VTT, DNV, GL, DEWI ja Risö ovat toaukean ja sen molemminpuoliset reunavyöhykkeet. Puiden ja voimajohtojen rakentamisen aikana työalueella liikkuminen jäätä olosuhteista riippuen eri tavoin. Lumi- ja räntäsateel- arvioineet WECO-projektissa MonteCarlo simulaation avul- kasvukorkeus on reunavyöhykkeillä rajoitettu, jotta puut eivät ei ole turvallisuussyistä sallittua. Tuulivoimapuiston rakennus- la jäätä tai lunta kasaantuu lapoihin ja muihin rakenteisiin. la, että todennäköisyys jään osumiselle henkilöön on 10-6 mahdollisesti kaatuessaan ulotu voimajohtoon. alue, jolla liikkuminen on rajoitettua, merkitään maastoon. Nollan tuntumassa kostea ilma härmistyy kuuraksi ja alijääh- osumaa vuodessa neliömetriä kohden. Jos siis 15 000 ihmistä Rakentamisen aikaisia riskejä voidaan ehkäistä noudattamalla tyneet vesipisarat jäätyvät osuessaan voimalaan. Jäätävässä ve- ohittaa voimalat vuodessa, niin onnettomuus sattuu kerran Tuulipuiston sähköasemalta valtakunnan verkkoon liitytään normaaleja rakentamis- ja työsuojelumääräyksiä. sisateessa puolestaan syntyy kovaa ja kirkasta jäätä. Syntynyt 300 vuodessa. Jäätävien kelien esiintymisen todennäköisyys 110 kV:n ilmajohdolla. Voimaloilta tuulipuiston sähköase- kuura ympäröi lapaa tasaisesti, kun taas lumi kasaantuu lavan on alhainen, eivätkä kaikki jäätävät säät johda jään muodos- mille liitytään maakaapeleilla. Sähköasemien kojeistokenttä Rakentamisessa käytettävistä laitteista ja kuljetuskalustosta voi yläpuolisille pinnoille. Kuura ja lumi ovat vaarattomia, sillä tukseen. Lavoista irtoavat jääkappaleet ovat yleensä pieniä, aidataan riittävällä turvaetäisyydellä. Sähköasemien aita va- onnettomuus- ja häiriötilanteessa vuotaa öljyä maaperään tai lumi putoaa yleensä suoraan voimalan juurelle ja kuura häviää muutamista kymmenistä grammoista puoleen kiloon. Mitä rustetaan asianmukaisilla varoituskylteillä. vesistöihin. Öljymäärät ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä ja vähitellen voimalan käynnistyttyä (Haapanen 2014). paksummaksi jää kasvaa ennen irtoamista sitä pidemmälle öljyvuoto on melko epätodennäköinen. Maaperään tai vesis- palat lentävät (Haapanen 2014). 14.3.4 Riskit tieliikenteelle töön päässyt öljyvuoto pystytään rajaamaan ja puhdistamaan. Vaarallisinta jäätä on alijäähtyneistä vesipisaroista muodostu- Yhtenä tuulivoimaloiden aiheuttamana liikenneriskinä pide- Öljyvuodon riski on käytännössä samanlainen, joka aiheutuu nut tykkyjää tai jäätävästä sateesta syntynyt kirkas jääkerros. Mikäli voimalassa ei ole minkäänlaista jääkontrollia, on syytä tään aiheutuneita keskittymishäiriöitä kuten kuljettajan huo- normaaleissa metsätöissä käytetyistä koneista ja kuljetusajo- Ne ovat tiukasti kiinni lavan pinnassa ja muodostavat voima- varata riittävän suuri varoalue voimalan ympärille. Varoalue mion kiinnittymistä lapojen liikkeeseen. Hankealueita lähim- neuvoista. Öljyvuotojen riskejä ja vaikutuksia on arvioitu lan käydessä varsinaisen jäänheittoriskin. Mitä tiiviimpää jää voi olla pienempi, jos jäätämistä voidaan seurata ja tarpeen mät yleisen tiet ovat kantatie 63 pohjoisessa ja seututie 775 tarkemmin pohjavesi- ja pintavesivaikutuksien yhteydessä on, sitä helpommin se irtoaa lavan taipuessa tuulen paineesta. tullen rajoittaa voimalan toimintaa. Voimaloissa oleva lapojen itäpuolella sekä yhdystie 18097 etelässä. Tietä 63 lähimmät luvuissa 9.2 ja 9.3. Jään irtoaminen taipuisista lavoista rajoittaa automaattisesti epätasapainon (tärinän) ilmaisin pysäyttää voimalan, mikäli voimalat sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä ja tietä 775 jään paksuutta, mikä puolestaan lyhentää jäänheittomatkaa. jäiden irtoaminen aiheuttaa lapojen epätasapainoa. Lapojen noin 1,5 kilometrin etäisyydellä, tiehen 18097 on matkaa sel- Tämä mekanismi on merkittävästi vähentänyt jäänheiton ris- jäänestojärjestelmä on tehokas mutta kallis tapa välttää riskit 14.3 Toiminnan aikaiset riski- ja västi edellisiä enemmän. Näkemäanalyysin mukaan voimalat kejä (Haapanen 2014). ja tuotannon menetykset. häiriötilanteet näkyvät kaikille edellä mainituille teille, mutta laajimmin seu- tutielle 775, jonka varrella on laajoja peltoaukeita. Teillä 775 ja Suomessa Pohjanlahden rannikolla kuten Porissa, Oulussa, Pohjanlahden rannikolla jää voi sopivissa olosuhteissa muo- 18097 voimalat sijaitsevat kuitenkin riittävän etäällä ja voima- Kemissä ja Torniossa on pitkät kokemukset tuulivoimasta, dostaa siipeen ohuen pinnan, joka siiven aerodynaamisia 14.3.1 Irtoavat kappaleet lat havaitaan ajoissa ja ne eivät tule yllätyksenä näkökenttään joissa tuulivoimalat sijaitsevat rannikolla tai rannikon lähei- ominaisuuksia heikentäessään aiheuttaa vähäisiä tuotannon- aiheuttaen merkittävää liikenneturvallisuusriskiä. Vaikutukset Tuulipuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkou- syydessä. Vaikka näissä osittain jo yli 10 vuotta vanhoissa tuu- menetyksiä. Tykkylumialueella mahdollisia paksuja jääker- ovat suurimmillaan tiellä 63, jossa voimalat ovat suhteellisen tuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkou- livoimaloissa siipien jäätymistä ei ole teknisesti estetty, jään ei roksia ei ole rannikolla käytännössä havaittu. Mikäli paksuja lähellä tietä. Näkemäalueanalyysin mukaan voimalat näkyvät tumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. VTT:n tiedetä aiheuttaneen vahinkoja henkilöille tai omaisuudelle. jääkerroksia pääsee siipiin muodostumaan se hidastaa rootto- tielle 63 melko pienialaisesti, sillä maaston muodot ja puusto tilastojen mukaan tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuuspoik- Ilmiön harvinaisuuden vuoksi virallisia mittaustulokisa ei ole rin pyörimisnopeutta siinä määrin, ettei jää sinkoudu kauas peittävät näkymiä tehokkaasti. Tämän ei arvioida kuitenkaan keamia on Suomessa ollut vuosina 1996–2011 kuusi kappalet- vielä kertynyt, vaikka alueella on ollut voimaloita 1990-luvun voimalasta. Suurin riski on suoraan voimalan alapuolella voi- aiheuttavan merkittävää riskiä kuljettajien keskittymiskyvylle, ta. Potentiaalisesti vaarallisiksi tapauksiksi on määritelty kaksi alusta saakka. Saksasta ja Sveitsistä on kuitenkin saatu kokeel- malaa käynnistettäessä, jolloin siivistä ja rakenteista voi irrota sillä voimalat voidaan kuitenkin havaita jo etäämmältä. tuulivoimalan siiven kärjessä olevan jarrun vaurioitumista ja lisia mittaustuloksia, joiden perusteella voidaan laskea myös niihin pysähdyksen aikana muodostunutta jäätä. putoamista. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa ei käytetä tällaista Suomessa käytössä olevien voimaloiden jäänheittomatkat.

278 279 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Riskit ja häiriötilanteet Jatkotutkimusten ja seurannan tarve

Liikennevirasto on antanut ohjeistuksen koskien tuulivoi- 14.3.6 Muut riski- ja häiriötilanteet maloiden rakentamista liikenneväylien läheisyyteen (Ohje 15. Jatkotutkimusten ja seurannan tarve Mahdollisia onnettomuustilanteita varten hankealueelle var- tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen, mistetaan pelastustoimelle ympärivuotinen kulkukelpoisuus. Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesti hankkeesta vas- Liikenneviraston ohjeita 8/2012). Ohjeessa lausutaan tuuli- 15.3 Elinolot ja viihtyisyys Hankkeen tuulivoimaloiden turvallisuusratkaisuista tullaan taavan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. voimaloiden etäisyydestä maantiehen seuraavasti: rakennuslupavaiheessa tekemään erillinen palotekninen suun- Ympäristövaikutusten tarkkailun tavoitteena on mm. tuottaa Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia nitelma. tietoa hankkeen vaikutuksista ja käynnistää tarvittavat toi- voidaan seurata tarvittaessa muun muassa melumittauksin. Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoi- met, jos toiminnasta esiintyy merkittäviä haittoja. Tarkkai- Niiden lisäksi tulisi tehdä myös seurantakysely tai haastattelu malan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 m. Hankkeen mahdollisia vaikutuksia lentoliikenteeseen, puolus- lua koskevat velvoitteet määrätään hankkeen lupapäätöksen hankkeen lähiympäristön asukkaille tuulivoimapuiston koe- Riskiarvion perusteella tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maan- tusvoimien toimintaan, viestintäyhteyksiin jne. on käsitelty lupaehdoissa ja ympäristöviranomainen hyväksyy virallisen tuista vaikutuksista ja niiden merkityksistä. Myös tuulivoima- tiestä voi olla vähemmän, kuitenkin vähintään tuulivoimalan koko- tarkemmin luvussa 10.5. tarkkailuohjelman. Viranomainen voi edellyttää tehtäväksi puistoa koskevia valituksia ja niiden syitä tulisi seurata. Riistan naiskorkeus (torni+ lapa) lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä. mittauksia, mikäli epäillään esimerkiksi melutasojen ylittävän määrää ja sen muutoksia alueella voidaan seurata metsästys- ennakkoon arvioidun tason tai muuten poikkeavan etukäteen seurojen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa pidettävien, esim. Hankkeen tieliikenteelle aiheuttamat riskit ovat niiden to- 14.4 Haitallisten vaikutusten arvioidusta, esimerkiksi kapeakaistaisuuden tai amplitudimo- vuosittaisten seurantapalaverien yhteydessä. Alueen aktiivisen dennäköisyydet ja seuraukset huomioiden erittäin matalat. vähentämiskeinot dulaation esiintymisen vuoksi. metsästystoiminnan tukemiseksi riistaseurannan toteuttamista Liikenneviraston ohjeistuksen mukaan tuulivoimaloiden pie- Säännöllisellä huollolla ja ylläpidolla varmistetaan voimaloi- tulisi selvittää. nimmäksi sallituksi etäisyydeksi muodostuu tuulivoimalan den turvallinen toiminta kaikissa olosuhteissa. Turvallisuutta Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeessa ympäristöluvan kokonaiskorkeus lisättynä maantien suoja-alueella. Lähimmil- voidaan parantaa panostamalla ohjeistukseen, valvontaan sekä tarpeen määrittävät paikalliset viranomaiset eli käytännössä lään voimalat ovat hankealueella kantatietä 63 ja lähimpien 15.4 Luontovaikutukset voimalalla työskentelevien henkilöiden asianmukaiseen tur- ao. kunta. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa suunniteltujen voimaloiden etäisyys tiestä on noin 500 metriä, Hankkeen vaikutusten selvittämiseksi toteutetaan linnuston vallisuuskoulutukseen. Voimalassa vierailevilla henkilöillä on tarvitaan, jos tuulivoimalan toiminnasta saattaa aiheutua lä- mikä on yli pienimmän sallitun etäisyyden. Kantatiellä 63 seuranta. Tärkeimpiä seurannan kohteita ovat tässä vaikutus- oltava mukana turvallisuuskoulutuksen saanut saattaja. hiasutukselle naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta perusnopeusrajoitus on 80 km ja liikenne suhteellisen vilkasta. arvioinnissa esille tulleet kriittisimpinä pidetyt lajit, kuten rasitusta. metso ja päiväpetolinnut. Alkuvaiheessa seuranta on vuo- Tuulivoimalat on varustettu erilaisilla turvatoiminnoilla, jotka sittaista, rakennus- ja toiminta-ajan, ensimmäiset noin 2–3 14.3.5 Turvetuotantoon liittyvät riskit pysäyttävät voimalan häiriötilanteessa. Lisäksi voimalan oh- Tässä luvussa on esitetty yleispiirteinen suunnitelma hank- vuotta. Tämän jälkeen seuranta toteutetaan noin 3–5 vuoden jausjärjestelmään on aseteltu erilaisia turvallisuuteen liittyviä keen ympäristövaikutusten seurantaohjelmasta. Hankealueen C keskellä sijaitsee toiminnassa oleva Isonevan välein. Seurantaan käytetään luonnontieteellisen keskusmuse- raja-arvoja, jotka pysäyttävät voimalan, jos raja-arvo ylittyy. turvetuotantoalue. Lisäksi lähistölle on suunnitteilla uusi on linnustonseurannan havainnointiohjeiden mukaisia mene- Turvallisuuteen liittyviä raja-arvoja ovat esimerkiksi liian kova Paloneva-Siliänevan turvetuotantoalue. Lähimmästä voima- 15.1 Melu telmiä siltä osin kuin se on mahdollista. Tärkeää on kiinnittää lasta etäisyyttä turvetuotantoalueeseen jää vähintään 300 met- tuuli, roottorin ylinopeus, siipien jäätyminen ja tärinä. Mikäli Länsi-Toholammin hanketta koskevat suunnitelmat huomiota tulosten vuosien väliseen vertailukelpoisuuteen eli riä. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana pääsy alueelle on ja tuulivoimaloiden sijoituspaikat muuttuvat olennaisesti, valittujen menetelmien tulee olla toistettavia. turvallisuussyistä kiellettyä. Hankealueen sisällä olevan tur- Voimalat varustetaan Trafin lentoesteluvassa määritellyillä len- toestevaloilla, jotka ovat havaittavissa kaikista ilma-aluksen tulee melumallinnus päivittää vastaavasti sekä vastaamaan vetuotannon sujuvuus ja turvallisuus varmistetaan hankkeen Laskentamenetelmänä käytetään pääasiassa kolmen kerran lähestymissuunnista. Voimalat varustetaan ukkosenjohtimilla, Suomessa annettua ohjeistusta. Tuulivoimapuiston valmis- tarkemman suunnittelun yhteydessä, sekä toimijoiden kesken kartoituslaskentamenetelmää. Kolme kartoituskertaa kertoo jonka tehtävänä on johtaa salamanisku maahan siten, että se ei tumisen jälkeen tuulivoimapuiston toiminnanaikaista melua käytävän vuoropuhelun avulla. riittävän luotettavasti laskettavan kohteen pesimälinnuston. aiheuta vahinkoa ihmisille tai tuulivoimalalle. Voimalan lähi- voidaan tarvittaessa seurata mittauksilla eniten melulle altis- tuvissa kohteissa. Mittauspisteiden valinnassa ja mittausten Kartoituslaskennan hitauden vuoksi tutkimus toteutetaan Hankealueen C sisällä sijaitsevilla turvetuotantoalueilla sekä alue voidaan varustaa putoilevasta jäästä varoittavilla kylteillä. toteutuksessa tulee huomioida sääolosuhteiden vaikutus otantoina, jossa alueelle rajataan tutkimuskohteita. Näitä tut- tulevaisuudessa myös Paloneva-Siliänevan turvetuotantoalu- tuulivoimalaitosten meluun sekä alueen muut taustaäänet ja kimuskohteita sijoitetaan eri puolille voimala-aluetta ja sen eella on herkästi palamaan syttyvistä materiaaleista johtuen tuulivoimalaitosten melun mittaamisesta annettava ohjeistus. ympäristöä. Tarvittaessa kartoituslaskentojen rinnalla voidaan kohonnut tulipaloriski, minkä takia toiminnassa olevien tur- käyttää nopeampia menetelmiä, kuten piste- tai linjalaskentaa, vetuotantoalueiden läheisyyteen sijoitettavat tuulivoimalat, jotta koko alue on laskentojen piirissä. suunnitellaan siten, että niiden ja turvetuotantoalueiden vä- 15.2 Välke lillä on vähintään 80 metriä tulta hidastavia rakenteita, kuten Mikäli Länsi-Toholammin hanketta koskevat suunnitelmat ja Harvalukuisempia ja suojelullisesti merkittävimpiä linturyh- kenttäaluetta, kalliota tai tielinjaa. Tulipalon sattuessa aktiivi- tuulivoimaloiden sijoituspaikat muuttuvat olennaisesti, voi miä seurataan lisäksi erillisin menetelmin. Metsojen ja teerien sia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt tulla tarve tarkistaa välkeilmiön esiintyminen mallintamalla soidinpaikat tarkistetaan ja lasketaan soitimelle kerääntyvät palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat sekä arvioida välkkeen todellisen esiintymisen mahdollisuus yksilöt. Pöllöjen reviirit kartoitetaan yökuunteluilla ja päivä- anturit. Myös turvetuotantoalueilla täytyy olla säännösten eniten altistuvien osalta esimerkiksi näkyvyysanalyysin avulla. petolintujen reviirit soidin- ja saalistusreittien tai poikueiden mukainen suunnitelma onnettomuustilanteisiin varautumi- Tuulivoimapuiston valmistumisen jälkeen tuulivoimapuiston perusteella. Myös soidinpaikkojen ja reviirien mahdolliset sesta. toiminnanaikaista välkevaikutusta voidaan tarvittaessa seurata siirtymät selvitetään. mittauksilla. Lisäksi seurataan lentävien lintujen käyttäytymistä voimaloiden läheisyydessä. Osin työ yhdistetään päiväpetolintujen seurantoihin. Pesimälintujen lisäksi seurataan muuttolintujen käyttäytymistä kevään ja syksyn vilkkaina muuttopäivinä.

280 281 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi

16. Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi Maakunnallisesti arvokas Kohtalaiset/merkittävät vaikutukset Kleemolassa, Honka- kulttuurimaisema-alue lassa ja Asialassa. Pollarin alueella korkeintaan kohtalaiset. YVA-asetuksen 2006/713 § 10/8 mukaan YVA:ssa täytyy ver- Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen hankevaihtoehto- Muualla kohtalaiset vaikutukset. tailla arvioituja hankevaihtoehtoja. Vertailun tarkoituksena on jen välillä (VE1 ja VE2) on vain pieniä eroja, joiden ei ole Muinaisjäännökset vetää yhteen ja tulkita YVA:ssa esitettyä tietoa ja arviointeja pääasiassa katsottu johtavan vaikutuksen merkittävyystason ymmärrettävällä tavalla. Tällä pyritään tukemaan päätöksen- (vähäinen, kohtalainen, merkittävä) muutoksiin. VE1 -vaih- Vaikutukset luonnonympäristöön tekoprosessia sekä auttamaan sidosryhmiä ymmärtämään eri toehdossa negatiiviset ympäristövaikutukset ovat kuitenkin Maa- ja kallioperä hankevaihtoehtojen eroja. pääsääntöisesti hieman VE2 -vaihtoehtoa isompia, koska Pohjavesi voimalamäärä on hieman isompi. Tämä näkyy VE1 -vaihto- Lestijoen korkea herkkyystaso nostaa vaikutukset pieniltä 16.1 Länsi-Toholammin tuulipuisto- ehdossa esimerkiksi suurempia melu- ja välkealueina, luon- Pintavedet ja kalasto nonympäristöön kohdistuvina vaikutuksina sekä maankäyt- osin kohtalaisiksi. hankkeen ympäristövaikutusten vertailu tö- ja maisemavaikutuksina. Merkittävyyseroja on kuitenkin Kasvillisuus ja luontotyypit Molemmissa vaihtoehdoissa kasvillisuus on pääosin tavan- Yhteenveto ympäristövaikutuksista eri hankevaihtoehdoissa nähtävissä esimerkiksi kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin omaista ja vaikutukset vähäisiä. VE1:ssä vaikutus kohta- on esitetty taulukossa 83. Suurin osa hankkeen kielteisistä sekä liito-oravaan kohdistuvissa vaikutuksissa, missä VE1:n lainen/vähäinen-kohtalainen: vanhojen metsien alueet, vaikutuksista on arvioitu vähäisiksi tai kohtalaisiksi. Kohtalai- vaikutukset ovat hieman VE2:sta suurempia. Vastaavasti VE1 suoalueet, rauhoitettu kasvilaji. VE2:ssä vaikutus vähäinen- kohtalainen vanhojen metsien alueet. sia-merkittäviä vaikutuksia on arvioitu välialueen (3-10 km) -vaihtoehdossa positiiviset talous- ja työllisyysvaikutukset ovat maisemaan sekä osalle Lestijokivarren maakunnallista maise- hieman VE2:sta suurempia. Linnusto ma-aluetta. Lisäksi hankealueiden läheisille parille lomakiin- Pesimälinnusto teistölle koituva meluvaikutus toimintavaiheessa on arvioitu Vaihtoehto 0 (hanketta ei toteuteta) vaikutuksia on arvioitu kohtalaiseksi-merkittäväksi. Näistä syistä johtuen vaikutus erikseen jokaisen vaikutusten arvioinnin yhteydessä. 0-vaihto- Muuttolinnusto asuinviihtyvyyteen ja elinoloihin muutamien vakinaisten ehdossa haitalliset ympäristövaikutukset jäävät toteutumatta, Uhanalaiset ja muut merkittävät eläinlajit ja loma-asuntojen kohdalla (mm. Kleemolan-Isokankaan- mutta toisaalta myös hankkeen positiiviset vaikutukset, ku- Asialan-Honkalan alueella) arvioidaan kohtalaiseksi-merkit- ten työllisyys- ja muut taloudelliset vaikutukset jäävät toteu- Liito-orava VE1:ssä rakentamisvaiheessa vaikutus korkeintaan kohtalainen-merkittävä (huoltotie liito-oravan elinalueella), toiminta- täväksi. Vaihtoehdossa VE1 myös liito-oravaan kohdistuva tumatta. Luonnonympäristö ja sosiaaliset verkostot jatkavat vaiheessa vähäinen. VE2:ssa vaikutus kokonaisuudessaan vaikutus on arvioitu rakentamisvaiheessa kohtalaiseksi/mer- luontaista kehityskulkuaan, jos hankealueelle ei esimerkiksi vähäinen. kittäväksi, mutta vaikutus on helposti lievennettävissä huol- suunnitella muita merkittäviä hankkeita. Todennäköisesti alue Lepakko Toimintavaiheessa vaikutus korkeintaan kohtalainen, raken- totien siirrolla. säilyy pääsääntöisesti metsätalousvaltaisena alueena. tamis- ja sulkemisvaiheissa vaikutus vähäinen.

Rakentamis- ja sulkemisvaiheissa vaikutus kohtalainen, toimintavaiheessa vähäinen.

Taulukko 83. Yhteenveto Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen ympäristövaikutuksista eri hankevaihtoehdoissa. Keltainen=vähäinen Muut merkittävät eläinlajit negatiivinen vaikutus, oranssi=kohtalainen negatiivinen vaikutus, punainen=merkittävä negatiivinen vaikutus, vaalean sininen=vähäinen positiivinen vaikutus, tummansininen=kohtalainen positiivinen vaikutus, valkoinen=ei vaikutuksia. Suojelualueet Vaikutukset ihmiseen

Ympäristövaikutusten vertailu Meluvaikutukset Vaihtoehdossa VE1 meluvaikutuksen merkittävyys Tokon- perän ja Härkkilälammen lomakiinteistöille arvioidaan merkit- VE0 VE1 VE2 Muita huomioita täväksi. Vaihtoehdossa VE2 meluvaikutuksen merkittävyys Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Tokonperän kiinteistölle arvioidaan merkittäväksi ja Härkki- lälammen kiinteistölle kohtalaiseksi. Muilla alueilla, kuten Kaavoitus Kokonaisuudessaan kohtalaiset vaikutukset. kaikkien asuinrakennuksen kohdalla meluvaikutukset jäävät vähäiseksi. Maankäyttö Kokonaisuudessaan vähäiset vaikutukset. Asuin- ja lo- marakentamisen osalta kohtalainen vaikutus tuulipuiston Välkevaikutukset tuntumassa. Metsätalouden osalta voi olla myös vähäistä positiivista vaikutusta. Maantieliikenteen vaikutukset Hankkeen läheisille pienemmille teille 775 ja 18097 rakentamisvaiheessa vaikutus kohtalainen, muille tieosuuksille Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön vähäinen. Toimintavaiheen aikainen vaikutus vähäinen.

Lähialueen visuaaliset maise- Maisemavaikutukset Iso Hongistonjärven virkistysmaisemas- Muut ihmiseen kohdistuvat vaikutukset mavaikutukset (0–3 km) sa ja Määttälän kulttuurimaisemassa kohtalaiset. Muualla vaikutus korkeintaan kohtalainen. Asumisviihtyvyys ja elinolot Toimintavaiheessa maisema- ja meluvaikutusten takia Kleemolan-Isokankaan-Asialan-Honkalan sekä Tokonperällä Välialueen visuaaliset maise- Tuulipuiston maisemavaikutukset ovat selkeimmät välialueen ja Härkkilälammen alueella kohtalainen/merkittävä, Härkä- mavaikutukset (3-10 km) maisemassa. Kleemolan/Isokankaan, Asialan ja Honkalan nevan ja muun Lestijoen varren alueella kohtalainen ja mm. kulttuurimaisema-alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia/merkit- Toholammin keskustan ja Ullavanjärven osalta vähäinen. täviä. Muilla alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia, korkeintaan Rakentamisvaiheessa vaikutus kohtalainen. kohtalaisia tai vähäisiä. Virkistyskäyttö Kaukoalueen visuaaliset mai- Maisemavaikutukset ovat korkeintaan kohtalaiset tai vähäi- semavaikutukset (10–20 km) set. Ulkoilu, marjastus jne. Lestijoenvarren, Iso-Hongistonjärven ja Toholammin keskustan-Lylynevan väliseen erämaahiihtoladun virkistykseen Valtakunnallisesti arvokas Kokonaisuudessaan kohtalaiset vaikutukset. vaikutus kohtalainen. Muutoin mm. Ullavanjärven, moottori- kulttuurimaisema-alue kelkkailun ja muun virkistyskäytön osalta vaikutus vähäinen.

284 285 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten merkittävyyden arviointi Arvioinnin johtopäätökset ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus

Metsästys Rakentamisvaiheessa vaikutus kohtalainen. Riista ja erityi- 17. Arvioinnin johtopäätökset ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus sesti hirvet tottuvat tod.näk. pian voimaloihin, toimintavaiheessa vaikutus vähäinen. YVA-asetuksen mukaan YVA-selostuksessa tulee esittää hank- Tuulipuistoon liittyvät riskit ja mahdolliset häiriötilanteet on Kalastus keen eri vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus. Tässä yhteydes- arvioitu (luku 14) hyvin epätodennäköisiksi. Hankkeessa tun- sä keskeistä on sen arviointi, aiheuttaako hanke merkittäviä nistettujen riskien ehkäisemiseen voidaan edelleen panostaa Terveysvaikutukset Muutamien lähimpien loma-asuntojen melun yöajan suunnitteluohjearvo ylittyy molemmissa vaihtoehdoissa, mistä voi haitallisia vaikutuksia luonnonympäristölle tai ihmiselle. Edel- ja niiden todennäköisyyttä edelleen vähentää. Myös tältä osin aiheutua jonkin asteisia terveysvaikutuksia; vaikutus koh- lä olevien arvioiden perusteella voidaan todeta, että mitkään hanketta voidaan pitää toteuttamiskelpoisena. talainen kahden loma-asunnon kohdalla. Muutoin vaikutus vaikutukset eivät olisi niin merkittäviä, että hanketta ei voisi vähäinen. toteuttaa. Pääosin myöskään merkittäviä yhteisvaikutuksia Hanketta voidaan pitää taloudellisesti ja teknisesti toteutta- Elinkeinoelämä ja talous muiden hankkeiden kanssa ei ole arvioitu aiheutuvan. Ai- miskelpoisena, sillä hankkeesta vastaavalla on riittävästi re- noastaan Länsi-Toholammin ja Toholampi-Lestijärven tuu- sursseja ja kokemusta sekä teknistä osaamista hankkeen to- Työllistävä vaikutus Rakentamisvaihe: Paikallisella tasolla vähäinen ja laajem- lipuistojen maisema-yhteisvaikutukset osalle Lestijokivarren teuttamiseksi. malla aluetasolla kohtalainen positiivinen vaikutus. Toiminta- vaihe: Vähäinen positiivinen vaikutus. arvokasta maisema-aluetta on arvioitu merkittäviksi. Edellä olevassa luvussa hankkeen eri vaihtoehtojen välillä on arvioitu Kumpaakin tässä Länsi-Toholammin tuulipuiston YVA:ssa Muut taloudelliset vaikutukset Maanvuokrat, kiinteistöverot, yleinen taloudellinen toimeliai- olevan vain hyvin vähän eroa, ja vaihtoehtojen vaikutusten tutkittuja hankevaihtoehtoja voidaan pitää arvion mukaan suus. merkittävyys on arvioitu pääosin samaksi. toteuttamiskelpoisina. Jatkosuunnittelun aikana on kuitenkin Vaikutukset elinkeinoihin Lähialueen elinkeinoille ei koidu haitallisia vaikutuksia tai vai- tärkeää panostaa edelleen vuoropuheluun hankkeen eri sidos- kutukset ovat lieviä (esim. turvetuotanto, maa-ainestenotto). Merkittävimpiä hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia ovat maise- ryhmien ja asianosaisten kanssa, jotta hankkeen mahdolliset Vähäinen positiivinen vaikutus mm. työllisyysvaikutusten mavaikutukset, meluvaikutukset ja vaikutukset lähiasutuksen haitalliset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset saadaan pidet- kautta. asumisviihtyvyyteen. Nämä kaikki on arvioitu korkeintaan tyä kohtuullisella tasolla. kohtalaisiksi-merkittäviksi, eli luonnonympäristölle tai ihmiselle hankkeesta ei pitäisi aiheutua liian haitallista vaikutusta. Useimpien vaikutuskohteiden osalta arviointiprosessin aikana on otettu merkittävimpiä vaikutuksia huomioon ja han- 16.2 Länsi-Toholammin kesuunnitelmaa on näiltä osin hieman muutettu. Näin on tuulipuistohankkeeseen toimittu esimerkiksi maisema- ja luontoarvojen osalta. Lisäksi liittyvän liityntävoimajohdon vaikutusten arviointien yhteydessä on esitetty haittojen mahdollisia muita lieventämistoimenpiteitä. Haittojen lieventä- ympäristövaikutusten vertailu mistoimenpiteisiin liittyen erityisesti huomioitavaa on se, että Länsi-Toholammin hankkeessa tuulipuiston sisäinen sähkön- Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen sähkönsiirron ympä- meluvaikutus (yöajan suunnitteluohjearvo) kahden lomakiin- siirto tuulivoimalaitoksilta tuulipuiston omille sähköasemille ristövaikutukset on arvioitu pääosin vähäisiksi niin maankäyt- teistön osalta näyttäisi ylittyvän jonkin verran, mikä edellyttää toteutetaan pääasiassa maakaapelein sekä 7 km pitkällä ilma- töön, luonnonympäristöön, maisemaan kuin ihmiseenkin. vaikutuksen lieventämistä jatkosuunnittelussa. johdolla (110 kV). Liityntävaihtoehtoja valtakunnan verkkoon Tästä poiketen Lestijärven koontiasemalle johtavan ilmajoh- on kaksi; etelään Lestijärven koontiasemalle noin 20 km pit- don (C) vaikutukset Härkänevan maakunnallisesti arvokkaalle källä ilmajohdolla tai Toholampi-Lestijärven tuulipuiston säh- maisema-alueelle on arvioitu kohtalaiseksi. Myös Toholampi- köasemalle noin 9 kilometrin pituisella ilmajohdolla (josta Lestijärven tuulipuistoon johtavan ilmajohdon (B) maisema- edelleen Uusnivalan sähköasemalle), josta Lestijokivarren vaikutukset Lestijokivarren maakunnallisesti arvokkaalle mai- maisema-alueen osuus saatetaan toteuttaa vaihtoehtoisesti sema-alueelle on arvioitu kohtalaisiksi ja sitä kautta vaikutus maakaapelilla. Uusnivalan suunta on mahdollinen vain sil- lähiympäristön asukkaiden asuinviihtyvyyteen on arvioitu loin, jos Toholampi-Lestijärven tuulipuistohanke toteutuu. kohtalaiseksi. Jos Lestijokivarren alue toteutetaan kuitenkin maakaapelilla, vaikutus maisemaan ja lähiympäristön asuinviihtyvyyteen on B-linjavaihtoehdossa vähäinen.

286 287 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Sanasto ja lyhenteet Lähteet

18. Sanasto ja lyhenteet 19. Lähteet

GWh Gigawattitunti Alaja, H. (2013). Lestijoen kalataloudellinen yhteistarkkailu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (2013). Maaseudun kulttuuri- vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskes- maisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaan, kV Kilovolttia kus, Tutkimusraportti 122/2013. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013. Raportteja 83/2013. kWh Kilowattitunti Alvares, F., Rio-Maior, H., Roque, S., Nakamura, M., Cadete, D., Pinto, S. & Petrucci-Fonseca, F. (2011). Assessing ecolo- Falkdalen, U., Falkdalen Lindahl, L. & Nygård, T. Fågelun- m/s Metriä sekunnissa gical responses of wolves to wind power plants in Portugal: dersökning vid Storruns vindkraftläggning Jämtland. Rapport methodological constrains and conservation implications. 6574, augusti 2013. Vindval. MW Megawatti Proceedings, Conference on Wind Energy and Wildlife Im- pacts, Trondheim, Norway, 2–5 May 2011. . (3.10.2013). from operational turbines 2005 – 2013. Haworth conservati- Turbiini Tuuliturbiini eli kone, jolla virtaavan ilman on Ltd. Follestad A., Halley D., Hanssen F., Johnsen L., Kvaløy P., TWh Terawattitunti Lund-Hoel P., May R., Nygård T., Pedersen H.C., Reitan O., Finavia (2013). Finavian paikkatietoaineisto. . magneettivuon tiheyden yksikkö turbines in coastal Norway (BirdWind). Report on findings 2007-2010. NINA Report 620. 152 s. Fingrid (2013). TTY: Voimajohtojen sähkö- ja magneettiken- tät. . [Verkkodokumentti]. [Viitattu: 1.9.2013]. Saatavissa: http:// www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-alueelliset.shtml Fingrid (2013). Kantaverkon voimajohtojen aiheuttamat säh- Britschgi, Antikainen, Ekholm-Peltonen, Hyvärinen, Nylan- kö- ja magneettikentät. < http://www.fingrid.fi/fi/verkkohank- der, Siiro ja Suomela (2009). Pohjavesialueiden kartoitus ja keet/voimajohtoliitteet/Ympäristö-%20ja%20Turvallisuus- luokitus. Ympäristöopas/2009. osiot/Kantaverkon%20voimajohtojen%20aiheuttamat%20 sähkö-%20ja%20magneettikentät.pdf>. Crawford, R.H. (2009). Life cycle energy and greenhouse emissions analysis of wind turbines and the effect of size on Finsk Pälstidskrift 5/2013. Miljöns välfard – På besök i en energy yield. Renewable and Sustainable Energy Reviews 13: vindkraftspark. 2653–2660. Flagstad, O. & Tovmo, M. (2010). Jerven pa Uljabuouda – hva Dietz C., von Helversen O. & Nill D. (2009). Bats of Britain, viser DNA analysene (The wolverine at Uljabuouda – what Europe and Northwest Africa. A & C does the DANN analyses show). Mini report no 305, NINA, Black Publishers Ltd. Lontoo, Iso-Britannia. 400 s. Trondheim, Norway. (In Norwegian).

Digita (2014). TV:n karttapalvelu. . (2013). Landscape connectivity, habitat structure and activity of bat guilds in farmland-dominated matrices. Journal of Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja Applied Ecology 50: 252–261. leviäminen. Suomen ympäristö 5/2007. Ympäristöministeriö. Gove, B., Langston, RHW., McCluskie, A., Pullan, JD. & Scra- EMD International A/S (2010). Turbulence impact assess- se, I. (2013). An updated analysis of the effects of wind farms ment. Hiiumaa offshore wind farm, Estonia. on birds, and best practice guidance on integrated planning and impact assessment. Convention on the conservation of Energiateollisuus (2014). Sähkön käyttö kunnittain. . Saatavilla:. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (2012). Vesien tila hyväksi GTK (2014). Geomaps (kallio- ja maaperätiedot). yhdessä – Vaikuta vesienhoidon työohjelmaan ja keskeisiin kysymyksiin Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren ve- GTK (2014). Happamat sulfaattimaat –rekisteri. http://gtkda- sienhoitoalueella 2016–2021. ta.gtk.fi/Hasu/index.html

288 289 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Lähteet Lähteet

Haapanen, E. (2014): Lapojen jäätyminen ei estä turvallis- Keski-Pohjanmaan liitto (2014). Keski-Pohjanmaan I-III Luonnontieteellinen keskusmuseo (2013). Eläinmuseon lin- Pearce-Higgins, J. W., Stephen, L., Langston R.H.W. & Bright, ta tuulivoiman tuotantoa. Artikkeli Tuulivoima –lehdessä vaihemaakuntakaavat ja 4. vaihemaakuntakaavaehdotus. < nustonseuranta. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 1.9.2013]. Saa- J. A. Assessing the cumulative impacts of wind farms on peat- 2/2014. http://www.keski-pohjanmaa.fi/alueidenkaytto>. tavissa: land birds: a case study of golden plover Pluvialis apricaria in Luonnontieteellinen keskusmuseo (2014). Satelliittisääkset. < Scotland. The royal society for the protection of birds (RSPB). Hakalisto, S., Hämäläinen, T., Mähönen, M., Salminen, P., Keski-Pohjanmaan liitto (2014). Tuulivoima-alueet maisemas- http://www.luomus.fi/fi/satelliittisaakset>, luettu 10.1.2015. < http://pixelrauschen.de/wbmp/media/map04/map_04_01. Soininen, T. & Syrjänen, T. (2008). METSO-ohjelman luon- sa 2014. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaan tarkasteltavien Päivitetty 22.9.2014. pdf> nontieteelliset valintaperusteet. Suomen ympäristö 26/2008. tuulivoima-alueiden vaikutukset maisemallisesti herkkiin kohteisiin ja asuinympäristöihin. Keski-Pohjanmaan IV vaihemaa- Länsi-Suomen ympäristökeskus (2008). Pohjavesialueiden Pettersson, J. (2005). Havsbaserade vindkraftverks inverkan Hanski, I. (2006). Liito-oravan Pteromys volans Suomen kan- kuntakaavan selvitys 08/2014. kartoituksen ja luokituksen tarkistaminen (Keski-Pohjanmaan på fågellivet i södra Kalmar-sund – En slutrapport baserad nan koon arviointi. Loppuraportti. – Luonnontieteen keskus- Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamis- på studier 1999–2003. Ekologiska insitutionen, Lunds Uni- museo. Helsingin yliopisto. Helsinki. KITTI-kiviainesrekisteri, saatavissa: http://geomaps2.gtk.fi/ projekti (POSKI)). versitet. 128 s. Kiviainestilinpito. Hirvonen H. (2001). Impacts of highway construction and Länsi-Suomen ympäristökeskus (2009). Lestijoen, Pöntiönjo- Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto & Keski-Pohjan- traffic on a wetland bird community. Proceedings of the 2001 Koistinen, J. (2004). Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset. en, Lohtajanjoen, Viirretjoen ja Koskenkylänjoen vesistöaluei- maan liitto (2013). Maaseudun kulttuurimaisemat ja maise- International Conference on Ecology and Transportation, Suomen ympäristö 721/2004. Ympäristöministeriö. den vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015. manähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Poh- Eds. Irwin Garrett. P, McDermott KP. Center for Transpor- janmaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi 2013. tation and the Environment, North Carolina University. < Kontkanen, H. & Nevalainen, T. (2002). Petolinnut ja metsäta- Länsi-Suomen ympäristökeskus (2009). Perhonjoen ja Kälvi- http://escholarship.org/uc/item/3ts9d194#page-1>, luettu lous. Siipirikko 29 (2): 1-80. Pohjois-Karjalan lintutieteellinen änjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuo- POST (Parliamentary Office of Science and Technology) 20.11.2013. yhdistys r.y. teen 2015. (2006). Carbon footprint of electricity generation (Postnote, October 2006 number 268). Saatavissa (3.12.2013): http:// Hongisto, V. (2014). Tuulivoimamelun terveysvaikutukset. Korpelan Voima (2014). Sähkön alkuperä v. 2012. http://www. Maanmittauslaitos. Kiinteistötietopalvelu. www.parliament.uk/documents/post/postpn268.pdf. Työterveyslaitos. korpelanvoima.fi/Page.aspx?pid=1280. Maanmittauslaitos. Maastotietokanta. Pöyry (2011). Tuulivoima ja linnusto – Kokemukset ja käytän- Hötker, H., Thomsen, K-M. & Jeromin, H. (2006). Impacts Korpimäki, E. (1980). Pöllöjen esiintyminen ja pesintä Suo- nöt Suomesta ja lähialueilta. [Verkkodokumentti].http://ener- on biodiversity of exploitation of renewable energy sources: menselällä v. 1979. Suomenselän Linnut 15: 17-24. Maanmittauslaitos. Paikkatietoikkuna. gia.fi/sites/default/files/et_tuulivoima_linnusto_final.pdf> the example of birds and bats. − Facts, gaps in knowledge, de- mands for further research, and ornithological guidelines for Korpimäki, E. (1984). Population dynamics of birds of prey Maaseutuverkosto (2009). Happamat sulfaattimaat. Pöyry (2013). Lestijoen yhteistarkkailu v. 2012, vesistötark- the development of renewable energy exploitation. Michael- in relation to fluctuations in small mammal populations in kailu. Otto-Institut im NABU. Bergenhusen. 65 s. Western Finland. Ann. Zool. Fennici 21: 287-293. May, R., Landa, A., van Dijk, J., Linnell, J.D.C. & Andersen, R. (2006). Impact of infrastructure on habitat selection of wol- Ramboll Finland Oy (2013). Etelä- ja Keski-Pohjanmaan tuu- Ijäs, A & Hoikkala, J. (2015). Tuulivoimaloiden vaikutukset Lande, U. S., Linnell, J. D. C., Herfindal, I., Salvatori, V, verines (Gulo gulo). Wildlife Biology 12:285–295. livoima ja erikoiskuljetukset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, lepakoihin – kirjallisuuskatsaus. Merenkulkualan koulutus- ja Brøseth, H., Adersen, A., Odden, J., Andrén, H., Karlsson, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Keski-Pohjanmaan liitto. tutkimuskeskuksen julkaisuja B 201. Turun yliopisto Brahea- J., Willebrand, T., Persson, J., Landa, A., May, R., Dahle, B. Metsähallitus (2009). Suden esiintyminen ja lisääntyminen. keskus. Turku 2015. & Swenson, J. (2003). Potential habitat for large carnivores Verkkodokumentti (Viitattu 30.9.2013). . katsaus 2013. Järvenpää, J. & Norberg, H. (2011). Petoluonto-opas. Verk- fagrapport 064. kodokumentti (Viitattu 30.9.2013). http://www.petohanke.fi/ Motiva (2010). Tuulen voimalla Suomessa. . vaikutukset Natura-alueisiin. petohanke/15833_Petoluonto-opas_FIN.pdf. tokustannusvertailu. Teknillinen tiedekunta. Tutkimusraportti. Museovirasto (2014). Kulttuuriympäristön rekisteriportaali. Ramboll Finland (2014). IV vaihemaakuntakaavan vaikutuk- Järvinen, O. (1978). Estimating relative densities of land birds Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, set Natura-alueisiin. Keski-Pohjanmaan liitto. by point counts. – Ann. Zool. Fennici. 15:290-293. J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. (2002). Suomen tärkeät Mäkinen, Palmu, Teeriaho, Rönty, Rauhaniemi & Jarva (2007). lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). 142 Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen Ramboll Finland Oy (2014). Länsi-Toholammin ja Toholam- Kaski & Oikarinen (2011). Nykytilaselvitys 2011 nahkiainen: s. BirdLife Suomi. Suomen ympäristökeskus. ympäristö 14/2007. pi-Lestijärven tuulivoimapuisto. Asukaskyselyraportti. Perämeri-Tornio-Kokkola alue. www.popleader.fi/assets/site/ popleader/files/NAHKIAISEN_NYKYTILA_2011_Outi_ Lekuona J.M. & Ursúa C. (2007). Avian mortality in wind po- Nummi, P., Väänänen, V-M. (2000). Riistanhoito. Metsälehti Ramboll Finland Oy (2015). Keski-Pohjanmaan IV vaihemaa- Kaski1.pdf. wer plants of Navarra (Northern Spain). Teoksessa: de Lucas kustannus. Karisto Oy, Hämeenlinna. kuntakaavan tuulivoima-alueiden maisemavaikutusten arvi- M., Janss G.F.E. & Ferrer M. (toim.): Birds and wind farms. ointi. Keski-Pohjanmaan liitto. Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu (2013). Länsi-Toholam- Quercus, Madrid. S. 177−192. Paasivirta, A. (2012) Taigametsähanhen (Anser fabalis fabalis) min tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi. mukana muutolla ja tutkimusta teke-mässä. Aureola 33:6-10. Ramboll Finland Oy (2015). Länsi-Toholammin tuulivoima- Liikenne- ja viestintäministeriö (2013). Irtoavat kappaleet. puiston luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys. Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu (2014). Länsi-Toholam- Tuulivoimaloiden vaikutukset liikenneturvallisuuteen. http:// Pearce-Higgins, J. W., Stephen, L., Langston, R. H. W., Bain- min tuulivoimapuiston arkeologinen täydennysinventointi. www.lvm.fi/docs/fi/1986562_DLFE-18371.pdf. bridge, I. P. & Bullman, R. (2009). The distribution of bree- Ramboll Finland Oy (2015). Länsi-Toholammin tuulipuisto. ding birds around upland wind farms. Journal of applied eco- Linnustoselvitys. Keski-Pohjanmaan liitto & Sigma Konsultit Oy (2001). Keski- Lundberg, A. (1978). Beståndsuppskattning av slaguggla och logy. 46, 1323-1331. Pohjanmaan arvokkaat maisema- ja kulttuurialueet. pärluggla (Summary: Census methods for the Ural Owl Strix Ramboll Finland Oy (2015). Länsi-Toholammin tuulivoima- uralensis and the Tengmalm’s Owl Aegolius funereus). Anser. hankkeen lepakkoselvitys. Suppl. 3: 171.175.

290 291 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Lähteet Lähteet

Rassi P., Hyvärinen E., Juslen A., & Mannerkoski I. (toim.) Säteilyturvakeskus (2011). Voimajohdot ympäristössämme. VTT (2013). Kirjallisuuskatsaus – Tuulivoiman terveysvaiku- (2010). Suomen lajien uhanalaisuus 2010. Ympäristöministe- Saatavissa: http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/voima- tukset. riö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s. johdot/fi_FI/lisatietoa-voimajohdoista/. VTT (2015). Tuulivoimaloiden vaikutus matkaviestin- ja TV- Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) (2008). Suo- Säteilyturvakeskus (2013a). Voimajohtojen terveysvaikutukset verkkoihin. Loppuraportti. men luontotyyppien uhanalaisuus – Osat 1&2. Suomen ym- ja STUK:n suositukset. < http://www.stuk.fi/sateily-ympa- päristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. 264+572 ristossa/voimajohdot/fi_FI/voimajohtojen-terveysvaikutuk- Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. (1998). Muuttuva s. set/>. pesimälinnusto. Otavan kirjapaino, Keuruu. 567 s.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (2013). . kö- ja magneettikentät. < http://www.stuk.fi/sateily-ymparis- Rocky Mountain elk (Cervus elaphus) to wind-power develop- tossa/voimajohdot/fi_FI/voimajohtojen-kentat/>. ment. American Midland naturalist 156: 363–375. RKTL (2013). Taimenkannan tila Lestijoessa. . Tampereen Teknillinen yliopisto (2011). Voimajohtojen säh- Waterman, E., Tulp, I., Reijnen, R., Krigsveld, K. & ter Braak, Ruddock, M. & Whitfield, D.P. (2007). A review of distur- kö- ja magneettikentät. < http://www.fingrid.fi/fi/verkko- C. 2004. Noise disturbance of meadow birds by railway noise. bance distances in selected bird species. A report from Na- hankkeet/voimajohtoliitteet/Ymp%C3%A4rist%C3%B6-%20 The 33rd International Congress and Exposition on Noise tural Research (Projects) Ltd to Scottish natural Heritage. ja%20Turvallisuus-osiot/Tamp_yo_magnkentat2011.pdf>. Control Engineering. , Luettu 30.10.2013. Tikkanen, H. ja Tuohimaa, H. (2014) Tuulivoima-alueiden pdf> luettu 10.12.2013. vaikutukset linnustoon. Ramboll. Keski-Pohjanmaan liitto. Rydell J., Engström H., Hedenström A., Larsen J.K., Petters- Weckman, E. (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Suomen ym- son J. & Green M. (2011). Vindkraftens effekter på fåglar och Tikkanen, H. ja Tuohimaa, H. (2015). Tuulivoimamaakunta- päristö 5/2006. Ympäristöministeriö. fladdermöss. En syntesrapport. Rapport 6467. Naturvårdsver- kaavojen Natura-arviointien päivitys. Ramboll Finland Oy. ket. 156 s. Etelä-Pohjanmaan liitto. Keski-Pohjanmaan liitto. Whitfield, D.P. & Madders, M. (2006). A review of the impacts of wind farms on hen harriers Circus cyaneus and an estimati- Satakuntaliitto (2011). Mannertuuli-selvityksen raportti: Man- Timm, D. (2007). Recommendations for risk assessments of on of collision avoidance rates. Natural Research Infor-mation nertuulialueet Satakunnassa. Satakuntaliitto, 21.6.2011. ice throw and blade failure in Ontario. Canadian Wind Ener- Note 1 (revised). Natural Research Ltd, Banchory, UK. gy Association. Schleisner, L. (2000). Life cycle assessment of a wind farm and Widing, A., Britse, G., & Wizelius, T. (2005). Vindkraftens related externalities. Renewable Energy 20: 279–288. Toholammin kunta (2014). Kaavoitus. Internet-sivut. miljöpåverkan – Ut-värdering av regelverk och bedömnings- metoder. Högskolan på Gotland. 83 s. SOF (2013). Sveriges Ornitologiska Förenings policy om Trafi (2013). Ohje tuulivoimaloiden päivämerkintään, lento- vindkraft. Sveriges Ornitologiska Förening (http://www.sof- estevaloihin sekä valojen ryhmitykseen. . Folia Zoologica 58 (2): 173−182. Sulkava, R., (2011). Kuukkeli metsiensuojelun monipuolista- jana – METSO-hanke 2009–2011. Linnut -vuosikirja 2010:32- Tuulivoimayhdistys ry. Tuulivoimatieto. Tuulivoiman ympä- Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietopalvelu. 37. ristövaikutukset. . Ympäristöhallinto (2014). Natura-tietolomakkeet. Sundberg, J. (2013). Vindkraft och faunakonflikter – att iden- tifiera och lösa problem. Uppsalan yliopisto. Valpola, Rankonen, Lyytikäinen, Laxström, Auri, Koivisto, Ympäristöministeriö (1992). Arvokkaat maisema-alueet. Mai- Antikainen, Hyry, Breilin ja Rämet (2009). Pohjavesien suo- sema-aluetyöryhmän mietintö II 66/1992. Suullinen tieto: Järvisalon metsästysseuran Matti Potilan, jelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen – Keski-Poh- Toholammin metsästysseuran Kauko Pahkakankaan ja Käl- janmaan loppuraportti. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suun- viän Hirsimetsän yhteismetsän Sakari Jylhän haastattelut raportteja 6/2009. nittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. (11/2014). Veiberg, V. & Pedersen, H.C. (2010). Expansion of Hitra wind- Ympäristöministeriö (2013). Kulttuuriympäristö vaikutusten Swenson, J.E.., Heggberget, T.M. Sandström, P., Sandegren, F., power plant – consequences related to wildlife expect birds. arvioinnissa. Suomen ympäristö 14/2013. Wabakken, P., Bjarvall, A. Soderberg, A., Franzen, R., Linnell, NINA Report 533 (in Norwegish). J.D.C. & Andersen, R. (1996). Brunbjornens arealbruk i for- Ympäristöministeriö (2013). Kaavan vaikutukset yhdyskunta- hold till menneskelig aktivitet (Brown bear area use in relation Vestas (2006). Life cycle assessment of offshore and onshore rakenteeseen. Opas arviointiin. Suomen ympäristö 13/2013. to human activity). NINA Oppdragsmelding 416: 1–20. sited wind power plants based on Vestas V90–3.0 MW turbines. Saatavissa (3.12.2013). http://www.vestas.com/Files/ Säteilyturvakeskus (2006). Sähkömagneettiset kentät. < Filer/EN/Sustainability/LCA/LCAV90_juni_2006.pdf. http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kir- jasarja6/>.

292 293 TARKKAKARTAT YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Tarkkakartat Tarkkakartat

VE1 kartta A VE1 kartta B

296 297 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Tarkkakartat Tarkkakartat

VE2 kartta A VE2 kartta B

298 299 Scandinavian Wind Energy SWE wpd Finland Oy: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, Ramboll Finland Oy Oy: Keilaranta 13, 02150 Espoo liikenne ja ympäristökeskus Pitkänsillankatu 1, 67100 Kokkola Loviisantie 6, 47200 Elimäki Tero Elo (ELY-keskus) Erika Kylmänen Kaarel Kõllo puh: 040 736 3040 Ympäristö ja luonnonvarat puh: 050 485 4083 puh: 045 257 9880 [email protected] -vastuualue [email protected] [email protected] PL 262, 65101 Vaasa Marja-Leena Heikkinen Päivi Saari puh: 040 741 8586 puh: 0295 028 031 [email protected] [email protected]