Proagria Keski-Pohjanmaa Ry:N Luottamushenkilöt 2021

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

ProAgria Keski-Pohjanmaa ry:n luottamushenkilöt 2021 Jäsen erovuorossa: valinta vahvistamatta, kokous pitämättä ProAgria Keski-Pohjanmaan hallitus Puheenjohtaja Tapani Orjala, Lohtaja Varsinainen jäsen varajäsen Marko Aho, Perho Sauli Rauhala, Perho Merja Himanka, Himanka Sanna Pernu, Himanka Riitta Huhtala, Kokkola Leila Niemelä, Lohtaja Lauri Juntunen, Kälviä Marjo-Riitta Pajala, Kälviä Päivi Kaustinen, Kaustinen Harri Känsäkoski, Kaustinen Mika Kokkonen, Kannus Ahto Huhtala, Kannus Mauno Korhonen, Sievi Sakari Lätti, Lohtaja Niko Kumpulainen, Lestijärvi Susanna Tuikka, Lestijärvi Jyrki Mastokangas, Halsua Pekka Liedes, Halsua Veikko Jokitalo, Sievi Jenika Kovanen, Sievi Pekka Nuorala, Kalajoki Jukka Rahja, Kalajoki Tuomo Palosaari, Veteli Jussi Tunkkari, Veteli Elina Rahkola, Ullava Jukka Hautamäki, Ullava Sanna Rajala, Reisjärvi Anne Ilola, Reisjärvi Piia-Maria Rautiainen, Toholampi Ulla Potila, Toholampi Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten johtokunta (vuosikokous marraskuussa) Puheenjohtaja varajäsen Anu Karhukorpi, Halsua Karoliina Tunkkari, Veteli Varsinainen jäsen Minna Aho, Reisjärvi Kirsi Halonen, Reisjärvi Jonna Korkiakangas-Sahipakka, Perho Tarja Huopana, Perho Satu Lappi, Lestijärvi Tuula Tervamäki, Toholampi Anna Niemelä, Lohtaja Riitta Huhtala, Kokkola Riikka Rekilä, Lohtaja Anni Lätti, Lohtaja Ritva-Liisa Nisula, ProAgria Keski-Pohjanmaa Marjo-Riitta Pajala, Kälviä Kaija Polso, Toholampi Raija Virta, Himanka Seija Isokääntä, Kalajoki Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskuksen johtokunta (vuosikokous huhtikuussa) Puheenjohtaja Mauno Korhonen, Sievi Jäsenet Varajäsenet Sakari Lätti, Lohtaja (MTK) Janne Jylhä, Ullava Veli-Antti Polvilampi, Perho Marko Virkkala, Toholampi Tero Savela, Reisjärvi Kari Kero, Sievi Harri Tuikka, Lestijärvi Juha Yli-Korpela, Kannus Mika Yli-Soini, Kaustinen Ritva-Liisa Nisula, ProAgria Keski-Pohjanmaa Maitotilavaliokunta (vahvistetaan maaliskuun ProAgrian hallituksessa) Puheenjohtaja Kari Rauma, Kaustinen Jäsenet Jenika Kovanen, Sievi Jonna Korkiakangas-Sahipakka, Perho Markus Kivelä, Kälviä Sari Isosaari-Pollari, Toholampi Paula Mäenranta, Ullava Tiina Hautakoski, Halsua Timo Lankila, Kalajoki Marko Saartoala, Reisjärvi Sini Jaakola, Kannus Erno Saari, Veteli Satu Lappi, Lestijärvi Heikki Oja, Himanka Ville Karhula, Lohtaja .

Copy Link

Recommended publications

Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
[Show full text]
The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
[Show full text]
The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
[Show full text]
Pohjoispohjanmaan Rakennettu Kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki
PohjoisPohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015 Kalajoki MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI (RKY 2009) ARVOKKAAT ALUEET SEKÄ NIIDEN SISÄLTÄMÄT KOHTEET ALAKÄÄNTÄ Kääntä maakunnallisesti arvokas Käännänpuhto (Isokääntä Kääntä ja Simonen) maakunnallisesti arvokas Vetenojan puhto maakunnallisesti arvokas ETELÄNKYLÄ Etelänkylän raitti maakunnallisesti arvokas Hietalan pappila maakunnallisesti arvokas Kärjän talo maakunnallisesti arvokas OjalaSiipola ja Vanha Ylänkö maakunnallisesti arvokas Omatupa (entinen Suojeluskunnan yhdistystalo) maakunnallisesti arvokas Seuratupa paikallisesti arvokas Siipola maakunnallisesti arvokas HIMANKA Himankakylän raitti ja kalasatama maakunnallisesti arvokas Himanka (AlaHimanka) maakunnallisesti arvokas Himankakylän koulu maakunnallisesti arvokas Keiski maakunnallisesti arvokas Niemelä maakunnallisesti arvokas Ylitalo maakunnallisesti arvokas YläHimanka maakunnallisesti arvokas KANNUS Juoponperä maakunnallisesti arvokas Ahdistus paikallisesti arvokas Juopo paikallisesti arvokas Pitkäkangas paikallisesti arvokas Tuliniemi maakunnallisesti arvokas Tuorila maakunnallisesti arvokas Kannuskylän raitti maakunnallisesti arvokas IsoTilus maakunnallisesti arvokas Kannuskyläntie 179 paikallisesti arvokas Lainajyvämakasiini ja muuntaja maakunnallisesti arvokas MaaTilus maakunnallisesti arvokas Raumankarin vanha asutus ja Himangan kirkko (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas Heikkilä (Reinola) paikallisesti arvokas Jokela maakunnallisesti arvokas KantaMärsylä maakunnallisesti arvokas KeskiMärsylä (Laksonmäki)
[Show full text]
Keski-Pohjanmaan Tilastokatsaus 2001
KESKI-POHJANMAAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO CHYDENIUS-INSTITUUTTI TILASTOKATSAUS 2001 SELOSTEITA JA KATSAUKSIA Nro 37 Keski-Pohjanmaan tilastokatsaus 2001 Kokkola 2001 Selosteita ja katsauksia nro 37 Verkkojulkaisu ISBN 951-39-1052-0 ISSN 1236-598X Käyttäjälle Tilastokatsaus on tehty Keski-Pohjanmaan liiton ja sen jäsenkuntien käyttöön ja se kattaa pää- osin Keski-Pohjanmaan liiton aluekehitysvastuulla olevan alueen, ns. ydinmaakunnan. Kult- tuurisesti ja toiminnallisesti sekä historiallisesti Keski-Pohjanmaan maakunta ulottuu ruotsin- kieliseltä rannikolta Kalajokilaaksoon. Koska Kalajokilaakso ja Pietarsaaren seutukunta esiin- tyvät muiden maakuntien liittojen tilastokatsauksissa, kunnittaisia tietoja on esitetty vain niistä kunnista, jotka ovat myös Keski-Pohjanmaan liiton jäseniä. Tilastokatsaus sisältää pääosin kunnittaista tilastotietoa, jota on summattu edelleen Kaustisen ja Kokkolan seutukuntien ja Keski-Pohjanmaan liiton alueen toimintaa kuvaaviksi luvuiksi. Koska Haapajärvi on liittynyt Keski-Pohjanmaan liiton jäseneksi vuonna 2001, se on otettu mukaan tähän tilastokatsaukseen ja Haapajärveä koskevat luvut on summattu Keski-Pohjan- maan liiton alueeseen. Tämän vuoksi liiton aluetta koskevia lukuja ei voi verrata aiemmissa tilastokatsauksissa julkaistuihin lukuihin. Julkaisuun on kerätty uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja. Tilastojen erilaisen valmistu- misajankohdan vuoksi kaikkien aihealueiden tiedot eivät ole samalta vuodelta. Tilastokatsaus on tällä kerralla julkaistu pelkästään verkkojulkaisuna. Julkaisua saa vapaasti tulostaa
[Show full text]
Meidanveteli042021.Pdf
MEIDÄN VETELI VETELIN KUNTATIEDOTE 4/2021 Mitä mieltä Vetelistä? Tervetuloa vastaamaan sähköiseen kyselyyn Vetelin kunnan asukkaille ja vierailijoille. Kysely avoinna 16.5.2021 saakka, ja sen voi täyttää myös paperilomakkeella kirjastossa. Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä. Kyselyn löydät verkossa osoitteesta https://veteli.fi/ajankohtaista/mita-mielta-vetelista/ Jos haluat, voit myös jättää kyselyn lopuksi yhteystietosi arvontaa varten. Lisätietoja: Tytti Pohjola / [email protected] Kaustisen seutukunta tiedottaa TIENOO –hankkeen tupailta Vetelin yksityisteiden tiekunnille Aika: 27.4.2021 klo 18:00 - 20:00 Paikka: Vetelin kunnan virastotalon valtuustosali. Kivihyypäntie 1, 69700 Veteli Aihe: Yksityisteiden hoitoon ja kunnossapitoon liittyvien avustusten hakeminen, lainsäädännön muu- tokset, turvallisuus, tekniset ratkaisut sekä muut ajankohtaiset asiat. Ilmoittautuminen: 23.4.2021 klo 16:00 mennessä puh. 040 556 66 03 tai marko.noronen@kaustisen- seutukunta.fi Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etänä. Osallistumislinkin saa osoitteesta: marko.noronen@ kaustisenseutukunta.fi Osallistuminen on maksutonta. Tilaisuuden rahoittaa Traficom yhdessä Vetelin kunnan kanssa. Kyytiin2: Tarvitsemme testaajia sähköisen liikennepalvelun kehitykseen Ansaitse 10 euron lahjakortti antamalla hetki aikaasi liikennepalveluiden testaamiseen. Kesällä jul- kaistaan uusi sähköinen liikennepalvelu ja testaajat voivat kevään aikana auttaa meitä löytämään ja korjaamaan ongelmakohtia. Jos testaaminen kiinnostaa, laita sähköpostia
[Show full text]
Kokkolan Strateginen Aluerakenneyleiskaava 2040 Strateginen Kaupunkisuunnittelu Kaavaluonnos 23.2.2021 on Yhtä Kuvaa Vuonna Se Isoa Osittain Tai Asiakirja
Kokkolan strateginen aluerakenneyleiskaava 2040 Strateginen kaupunkisuunnittelu Kaavaluonnos 23.2.2021 JOHDANTO Strateginen aluerakenneyleiskaava 2040 on koko kunnan kattava yleispiirteinen Aluerakenneyleiskaavan esitystapa poikkeaa perinteisestä yleiskaavasta. maankäytön suunnitelma, joka laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 35§:n Symbolimainen karttaesitys ja siihen liittyvä kirjallinen kehittämisperiaate mukaisena yleiskaavana. Alueidenkäyttövarauksia tarkastellaan strategisella, muodostavat kaavan ohjausvaikutuksen perusteen. Kaavaan ei liity isoa yhtä yleispiirteisellä tasolla huomioiden kaikki maankäytön osa-alueet. Kaavoituksen kaavakarttaa vaan kartat ovat teemakohtaisia ja sijaitsevat tässä samassa asiakirjassa. lähtökohtana ovat olleet kaupungin strategian lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä niitä ilmentävä Keski-Pohjanmaan maakuntakaava. Strategisen aluerakenneyleiskaavan nimessä käytetään ohjevuotta 2040. Se kuvaa ajatusmallia, jonka mukaan yleiskaava olisi suurimmilta osiltaan toteutunut vuonna Kaavan keskeisenä tehtävänä on ilmentää kaupungin strategian mukaisia, 2040. Silti tavoitteena on päivittää kaavaa valtuustokausittain; joko osittain tai alueidenkäyttöön liittyviä linjauksia, joten kaava ohjaa maankäyttöä tehtyjen ja tässä kokonaan. Samalla ohjevuosi voi siirtyä eteenpäin. Myös tästä syystä asiakirja on yleiskaavassa tehtävien strategisten valintojen kautta. pyritty pitämään selkeänä ja asiasisällöltään tiiviinä. Valintoihin ovat vaikuttaneet kaupungin asettamat tavoitteet sekä kehitysnäkymät Kokkolassa
[Show full text]
Lestijokeen Ja Lestijärveen Rajautuvien Peltojen Suoja- Vyöhykkeiden Yleissuunnitelma -Kalajoki (Himanka), Kannus Ja Lestijärvi
LESTIJOKEEN JA LESTIJÄRVEEN RAJAUTUVIEN PELTOJEN SUOJA- VYÖHYKKEIDEN YLEISSUUNNITELMA -KALAJOKI (HIMANKA), KANNUS JA LESTIJÄRVI Kukka-Maaria Kärki ja Päivi Saari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esipuhe Lestijokeen ja Lestijärveen rajautuvien peltojen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Kalajoen (Himan- ka), Kannuksen ja Lestijärven alueille on toteutettu EU-rahoitteisessa ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) koordinoimassa "Elinvoimainen Lestijoen vesistö" – hank- keessa kesän 2010 aikana. Yleissuunnitelmassa on määritelty suojavyöhykkeiden perustamisen tarpeelli- suus kyseisten kuntien osalta Lestijoen sekä Lestijärven rantapelloille. Toholammin alueelle vastaava yleissuunnitelma on tehty kesällä 2009. Yleissuunnittelualue käytiin aluksi läpi karttojen avulla, jonka jälkeen peltojen suojavyöhyketarpeet kartoitettiin maastossa kulkien rantapeltolohkot läpi. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman tavoitteena on välittää tietoa viljelijöille vesiensuojelutarpeista sekä toimia ohjeistuksena elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille kohdennettaessa maatalouden ympäristötuen erityistuen varoja. ELY-keskukset käyttävät apuna yleissuunnitelmissa määriteltyjä alu- eellisia suojavyöhyketarpeita arvioidessaan erityistuen myöntämisperusteita ja kohdistaessaan varoja vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja maiseman huomiointia parhaiten edistäviin kohteisiin. Lisäksi yleissuunnitelma antaa suuntaviivat tilakohtaisille suunnitelmille. Yleissuunnitelman suojavyöhy- ketarpeet eivät
[Show full text]
Katso Retkibussin Tarkemmat Aikataulut Tästä
Ohtakari RETKIBUSSI on helppo, edullinen ja joustava tapa päästä tutustumaan Keski-Pohjanmaan ainutlaatui- Rödsö Kannus seen luontoon. Öja Kokkola Matka taittuu mukavasti isolla, ilmastoidulla bus- silla. Voit hyödyntää Retkibussia myös pyöräilemällä Laaja- Toholampi lahti kohteeseen ja huristelemalla bussilla takaisin. Aika- taulut mahdollistavat eripituiset perilläolot muuta- masta tunnista useampaan päivään. Ja retki se on ostosretkikin – voit myös hypätä Kaustinen Lestijärvi bussiin reitin varrelta ja tulla Kokkolaan nauttimaan kaupungin erinomaisista shoppailumahdollisuuk- Veteli Halsua sista. Samalla voit ihastella kansallista kaupunki- puistoa ja muita nähtävyyksiä. RETKIBUSSI är ett enkelt, förmånligt och smidigt sätt RETKIBUSSI att bekanta sig med Mellersta Österbottens unika KESKI-POHJANMAA Perho Koira- salmi natur. Resan görs bekvämt med en stor, luftkonditione- RANTAREITTI (28.6.–8.8.2021) rad buss. Du kan utnyttja Retkibussi också genom ma, ti, ke, to, pe, la, su | må, ti, to, fr, lö, sö att cykla till utfärdsmålet och komma tillbaka med Kokkola-Laajalahti-Öja-Kokkola-Ohtakari-Kokkola bussen. Tack vare tidtabellerna kan du stanna på ut- -Öja-Laajalahti-Kokkola-Ohtakari-Kokkola färdsmålet efter egen smak, från några timmar till ke | on flera dagar. Bussi ajaa reitin Rödsön kautta. | Bussen kör rutten Och en shoppingutfärd är också en utfärd – du kan via Rödsö. stiga på bussen längs rutten och komma till Karleby Hinta: 2,5 €/suunta/hlö | Pris: 2,5 €/riktning/person för att njuta av stadens utmärkta shoppingmöjlighe- ter.
[Show full text]
Säädk 199/2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443—1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista ............................. 3989 1444 Opetusministeriön asetus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eräistä suoritteista perittävistä maksuista .................................................................................. 3992 1445 Työministeriön asetus työssäkäyntialueista .................................................. 3994 N:o 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1§ 2) arkistolaitoksen omien ja arkistolaitok- sessa säilytettävien muiden viranomaisten tai Maksuttomat suoritteet seurakuntien arkistojen perusteella muuta kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua virallista Arkistolaitoksen hallussa olevan aineiston tarkoitusta varten annettavat oikeaksi todis- ja hakemistojen käyttö arkiston tiloissa on tettavat jäljennökset, todistukset, otteet tai maksutonta. muut selvitykset, joista peritään oheisesta Maksuttomia ovat lisäksi tarkastukset, lau- maksutaulukosta ilmenevät kiinteät maksut. sunnot ja päätökset, joista on säädetty arkis- Henkilötietolain (523/1999) 35 §:n mukai- tolaissa (831/1994) sekä arkistolaitoksen set kansallisarkiston päätökset ovat maksul- omien ja siellä säilytettävien muiden viran-
[Show full text]
The Wolf Debate in Finland
Ruralia Institute Jukka Bisi Sami Kurki The wolf debate in Finland Publications 12 The wolf debate in Finland Expectations and objectives for the management of the wolf population at regional and national level Jukka Bisi Sami Kurki Seinäjoki 2008 Publisher: University of Helsinki Ruralia Institute Kampusranta 9 FIN-60320 SEINÄJOKI Puh. +358 6 4213 300 Fax. +358 6 4213 301 ISBN 978-952-10-4135-8 (paperback) 978-952-10-4136-5 (pdf) ISSN 1796-0649 (paperback) 1796-0657 (pdf) Printed by Oy Fram Ab, Vaasa Foreword The wolf has returned to the Finnish countryside and once again there is no avoiding the fact that the interaction of man and wolf is an extremely painful one. Attitudes to the wolf divide Finns, and the wolf itself causes opinion to change fast once it has arrived in new areas. The wolf is a perpetual problem environmentally, something people have to live with on a daily basis. But what is the importance of social sustainability and how can protection of the wolf be reconciled with what local people see as a decline in the quality of life? How should the wolf issue be managed and who should act in what situation? These are the questions which have to be addressed in preparations for a national policy on wolves. Studies relating to policy on large carnivores for the University of Helsinki’s Institute for Rural Research and Training (Ruralia) represent a breakthrough, yet people in rural communities have always been at the centre of research. The sustainable use of natural resources is becoming more and more about socio-economic issues, with ecology obviously imposing its own set of condi- tions.
[Show full text]
The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19Th-Century Finnish-Language Press
laura stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Ethnologica 13 The publication has undergone a peer review.
[Show full text]