Siikalatvan Liikenneturvallisuussuunnitelma 2014

RAPORTTEJA 115 | 2014

Siikalatvan liikenneturvallisuussuunnitelma 2014

CHRISTEL KAUTIALA

MIKA RÄSÄNEN

EIJA YLI-HALKOLA

HANNA PUOLIMATKA

EILA KÖNGÄS

3 RAPORTTEJA 115 | 2014

SIIKALATVAN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS

Taitto: Mervi Koivula Kuvat: Tarja Jääskeläinen, Mika Räsänen ja Eija Yli-Halkola Kartat: © Maanmittauslaitos lupa nro 10/MML/14 © Karttakeskus, Lupa L4356 © Liikennevirasto 2014 © Suomen ympäristökeskus 2014

ISBN 978-952-314-183-4 (painettu) ISBN 978-952-314-184-1 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) URN URN:ISBN:978-952-314-184-1

www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus

4 Esipuhe

Liikenneturvallisuussuunnitelman tavoitteena oli laa- Kuntien liikennekasvatus-, valistus- ja tiedotustyön tia toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen ja käy- kehittämiseen ja aktivointiin kunnissa osallistuivat li- tännönläheinen suunnitelma liikenneturvallisuuden säksi useiden eri hallintokuntien edustajia. Konsulttina parantamiseksi Siikalatvan kunnassa. Liikennetur- työssä toimi Destia Oy Infrasuunnittelu, jossa suunni- vallisuussuunnitelmassa laadittiin analyysit liikenne- telmasta vastasivat DI Christel Kautiala, DI Mika Rä- turvallisuuden ja liikkumisen nykytilanteesta. Lisäksi sänen, ins. (AMK) Eija Yli-Halkola, ins. Eila Köngäs ja tarkasteltiin Siikalatvan Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ins. (AMK) Hanna Puolimatka. ja Rantsilan taajamien esteettömyyttä. Liikennetur- vallisuuden kannalta vaarallisia tai vaaralliseksi ko- ettuja paikkoja selvitettiin kuntalaisille ja koululaisille suunnatun liikenneturvallisuuskyselyn avulla. Nykyti- lan analyysin pohjalta asetettiin liikenneturvallisuuden nollavisiota konkretisoivat visio, tavoitteet ja painopistealueet. Suunnitelman yhtenä tavoitteena oli kunnan lii- kenneturvallisuustyön organisointi ja tukeminen, jatkuvuuden ja arvostuksen lisääminen sekä toimenpiteiden toteuttamisen tehostaminen. Kunnan liikennekasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittä- miseen ja aktivointiin Siikalatvassa osallistui useiden eri hallintokuntien edustajia. Siikalatvaan perustettiin suunnitelman aikana liikenneturvallisuusryhmä. Lii- kenneturvallisuusryhmä jatkaa toimintaansa laaditun suunnitelman toteuttamiseksi, jotta liikkuminen olisi turvallisempaa Siikalatvan kunnassa. Tämä liikenneturvallisuussuunnitelma toteutettiin yhteistyönä Haapaveden kaupungin, Siikalatvan ja Pyhännän kuntien sekä Pohjois-Pohjanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Työssä laadittiin kuntien yhteinen liikenneturvallisuussuunni- telmaraportti sekä kuntakohtaiset raportit. Suunnitel- massa tehtiin laajaa yhteistyötä eri tahojen kesken, kuten Liikenneturvan ja poliisin. Suunnittelutyön oh- jaamisesta vastasi ohjausryhmä, jonka toimintaan osallistuivat:

Tarja Jääskeläinen Pohjois-Pohjanmaan ELY Antti Mustaparta Haapavesi Risto Rautio Haapavesi Aimo Lehmikangas Siikalatva Päivi Myllylä Siikalatva Timo Aitto-oja Pyhäntä Armi Luukkonen Pyhäntä Eero Kalmakoski Liikenneturva Vesa Still Poliisi

5 6 Sisältö

1 Lähtötietoja ...... 9 1.1 Suunnittelualue ...... 9 1.2 Liikenneverkko ...... 10 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ...... 10

2 Liikkuminen ja liikenneturvallisuus Siikalatvassa ...... 18 2.1 Liikenneonnettomuudet ...... 18 2.1.1 Onnettomuuskustannukset ...... 19 2.2 Kysely ...... 19 2.2.1 Koululaiskysely ...... 20 2.3 Aloitteet, maastotarkastelut ja esteettömyyskävelyt ...... 20

3 Liikenneturvallisuustyön visio, tavoitteet ja painotukset ...... 21 3.1 Valtakunnallinen ja alueellinen visio, tavoitteet ja painotukset ...... 21 3.2 Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän visio, tavoitteet ja painotukset .... 22

4 Suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi ...... 23 4.1 Lähestymistapa ja suunnitelman sisältö ...... 23 4.2 Maankäyttö ...... 23 4.3 Kestävät arjen liikkumisvalinnat ...... 23 4.3.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ...... 23 4.3.2 Järkevän autoilun edistäminen ...... 24 4.4 Vastuullinen ja turvallisuushakuinen liikennekäyttäytyminen ...... 24 4.5 Turvallisen liikkumisen mahdollistava liikenneympäristö ...... 25 4.5.1 Ajonopeuksien hallinta ...... 25 4.5.2 Liittymäjärjestelyiden selkeyttäminen ...... 26 4.5.3 Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen ...... 26 4.5.4 Piha-alueiden kehittäminen ...... 28 4.5.5 Valtatie 4, Rantsilan taajaman kohta ...... 28 4.6 Toimenpideohjelma ...... 28 4.7 Esteetön ympäristö ...... 29

5 Liikenneturvallisuustyö ...... 30 5.1 Liikenneturvallisuustyön organisointi ja aktivointi ...... 30 5.2 Liikenneturvallisuusryhmä ...... 30 5.3 Liikenneturvallisuustoimija ...... 31

6 Ensi askeleet ja työn jatkuvuus ...... 32 6.1 Seuranta ja mittarit ...... 32

Lähteet ...... 33

Liitteet ...... 35

7 8 1 Lähtötietoja

1.1 Suunnittelualue

Siikalatvan kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan Suunnitelma koskee Siikalatvan kunnan alueen teitä maankunnassa ja kuuluu Haapaveden-Siikalatvan ja katuja. Lisäksi on tehty esteettömyyskartoitus, jos- seutukuntaan (Kuva 1.). Siikalatva on perustettu sa on käyty läpi muun muassa julkisten ja liikeraken- vuonna 2009 Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rant- nuksien sisäänkäyntejä. silan kuntien tilalle. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2 230 km². Vuonna 2013 Siikalatvassa oli 5 859 asukasta ja väestötiheys oli noin 2,85 as/km². Viimei- sen kymmenen vuoden aikana Siikalatvan väkiluku on vähentynyt yli 920 asukkaalla. Väkiluvun ennustetaan edelleen laskevan. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Siikalatvan väkiluvun ennustetaan olevan vuonna 2040 noin 4 830 asukasta. Siikalatvan asukkaista 26 % on yli 65-vuotiaita, joka on huomattavasti enemmän kuin koko Suomessa (19 %). Vuoteen 2040 mennessä yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan 33 % Siikalatvan asukkaista, joka on paljon enemmän kuin koko maassa (26 %) (kuva 2).

Kuva 2. Asukasmäärän kehitysennuste. (Lähde: Tilastokes- kus)

Kuva 1. Suunnittelualue.

9 1.2 Liikenneverkko liikenteen tonteilta pää- ja alueväylille. Luokittelussa on huomioitu maankäytön lähivuosien laajentumis- Siikalatvan ajoneuvoliikenteen pääverkko muodos- suunnat. Siikalatvan kevyen liikenteen väyläverkos- tuu valtatiestä 4 (Helsinki–Utsjoki) ja kantatiestä 88 to koostuu maanteiden varsilla olevista väylistä sekä (Raahe–Iisalmi). Valtatien liikennemäärä vaihtelee taajamien katuverkon pyöräteistä ja jalkakäytävistä. 1 500–6 000 ajon/vrk välillä. Kantatien liikennemäärä Taajamista Pulkkilan kevyen liikenteen verkosto on on Piippolan suunnalla 1 500–3 000 ajon/vrk ja Vi- kattavin. Muissa Siikalatvan taajamissa on puuttei- hannin suunnalla 350–1 500 ajon/vrk. Kestilään joh- ta kevyen liikenteen väylien yhtenäisyydessä ja laa- taa seututiet 800 ja 822, joiden liikennemäärät ovat tutasossa. Yhteystarpeet sijoittuvat pääosin kylä- ja alle 1 500 ajon/vrk. Taajamien kohdilla valtatien lii- haja-asutusalueille. Siikalatvan kevyen liikenteen laa- kennemäärät ovat suurimmillaan. Kestilän taajamas- tukäytävien kriteerit on esitetty taulukossa 1 ja laatu- sa Kestilänraitilla liikennemäärä nousee 1 500–3 000 käytävät kuvissa 4–7. ajon/vrk välille (kuvat 3 a–e). Valtatien 4 nopeusrajoitus on pääasiassa 100 km/h. Taajamien kohdilla valtatien nopeusrajoitus laskee 60 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat km/h:ssa. Taajamissa on yleisesti alueellinen 40 km/h nopeusrajoitus ja kylien kohdalla 60 km/h. Siikalatvan aikaisempi liikenneturvallisuussuunnitel- Siikalatvan jalankulku- ja pyörätiet on jaettu hie- ma on vuodelta 2000. Silloin suunnittelualueeseen rarkkisiin väyliin, joiden perusteella esimerkiksi väy- kuuluivat Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Pyhännän lien kunnossapidon linjaukset ja muut ratkaisut on kunnat. Alueella on voimassa vuonna 2014 laadittu määritelty. Jalankulku- ja pyörätiet on jaettu pää- ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuus- alueverkkoihin sekä paikkalaisreitteihin. Pääverkkos- suunnitelma 2015–2018. Lisäksi valtatielle 4 Rantsi- sa on kuntakeskusten välisiä väyliä. Aluereitit ovat lan taajaman kohdalle on laadittu tiesuunnitelma. alueellisia pääreittejä, jotka yhdistävät kylät paikal- liskeskuksiin. Aluereitit yhdistävät myös paikalliskes- kukset toisiinsa. Pää- ja alueverkko muodostavat kunnan sisällä pyöräilyn laatuverkon. Lähiverkko johtaa

Kuva 3 a. Siikalatvan maantieverkon liikennemäärät ja toiminnalliset luokat sekä kevyen liikenteen väylät Tierekisteritietojen mukaan.

10 Kuva 3 b. Pulkkilan maantieverkon liikennemäärät ja toiminnalliset luokat sekä kevyen liikenteen väylät Tierekisteritietojen mukaan.

Kuva 3 c. Kestilän maantieverkon liikennemäärät ja toiminnalliset luokat sekä kevyen liikenteen väylät Tierekisteritietojen mukaan.

11 Kuva 3 d. Piippolan maantieverkon liikennemäärät ja toiminnalliset luokat sekä kevyen liikenteen väylät Tierekisteritietojen mukaan.

Kuva 3 e. Rantsilan maantieverkon liikennemäärät ja toiminnalliset luokat sekä kevyen liikenteen väylät Tierekisteritietojen mukaan.

12 Taulukko 1. Kevyen liikenteen laatukäytävien kriteerit.

KEVYEN LIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄKRITEERIT

Alueverkko Paikallisreitti

Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie leveys min. Yhdistetty jalankulku- ja pyörätie leveys 4,0 3,0 m. Vähäliikenteisillä kaduilla pyöräily Väylätyyppi tai 3,5 m mahdollista ajoradalla.

Hyväkuntoinen asfaltti. Liikennettä Asfaltti. Liikennettä vaarantavien vaurioiden Päällyste vaarantavien vaurioiden korjaus välittömästi. korjaus välittömästi.

Nopeusrajoitus 30 km/h vähäliikenteisillä kaduilla (liikennemäärä on alle 4000 ajoneuvoa Nopeusrajoitus > 50 km/h kevyen liikenteen vuorokaudessa) toteutus voidaan tehdä myös eritaso tai valo-ohjaus vain suojatiemaalauksin

Nopeusrajoitus ч 50 km/h, liikkumista Eri kulkumuotojen risteäminen Nopeusrajoitus 40-50 km/h, liikkumista turvaavia ratkaisuja (korotettu suojatie tai turvaavia ratkaisuja (korotettu suojatie tai liittymä, kavennettu suojatie, liittymä, kavennettu suojatie, keskisaarekkeellinen suojatie) keskisaarekkeellinen suojatie)

Viistetyt reunakivet katuliittymissä Viistetyt reunakivet katuliittymissä

Esteettömyys Pituuskaltevuus max 5 % (poikkemat sallitaan) Pituuskaltevuus max 5 % (poikkemat sallitaan)

Valaistu, valaistusluokka sama kuin viereisellä Valaistu, valaistusluokka sama kuin viereisellä kadulla/maantiellä kadulla/maantiellä

Hyvät ja esteettömät yhteydet pysäkeille, Hyvät ja esteettömät yhteydet pysäkeille, portaat vain poikkeustapaksissa, tarvittaessa portaat vain poikkeustapaksissa, tarvittaessa Linja-autopysäkit luiska luiska Tärkeillä liityntäpysäkeillä katokset ja Tärkeillä liityntäpysäkeillä katokset ja katokselliset pyörätelineet. katokselliset pyörätelineet.

Opastus lähi- ja erilliskohteisiin (esim. Opastus erilliskohteisiin (esim. terveyskeskus, asuntoalue, tien nimet, terveyskeskus, uimahalli, kunnanatalo, erilaiset nähtävyydet) uimahalli, kunnanatalo, erilaiset nähtävyydet) Pitkillä reiteillä Kaukokohdeviitoitus (esim. Kevyen liikenteen alikulkujen kohdalla ajokaista- kunnan keskusta, kylä) ja/tai ajosuuntanuolimaalaukset Liikenteen ohjaus Kevyen liikenteen alikulkujen kohdalla ajokaista- ja/tai ajosuuntanuolimaalaukset

Talvihoitoluokka I Kesäkunnossapito: hiekoitushiekan poisto Talvihoitoluokka I mahdollisimman nopeasti sulan kauden Kesäkunnossapito: hiekoitushiekan poisto vakiinnuttua, sulamisaikana tarkistetaan priorisoitu koulumatkareiteillä, liittymien Hoito ja ylläpito hulevesikaivojen ja kuivatusjärjestelmien näkemäalueiden näkemäraivaukset toimivuus, liittymien näkemäaluiden säännöllisesti näkemäraivaukset säännöllisesti

13 Kuva 4. Jalankulku- ja pyöräteiden tavoiteverkot Pulkkilan taajamassa.

14 Kuva 5. Jalankulku- ja pyöräteiden tavoiteverkot Kestilän taajamassa.

15 Kuva 6. Jalankulku- ja pyöräteiden tavoiteverkot Piippolan taajamassa.

16 Kuva 7. Jalankulku- ja pyöräteiden tavoiteverkot Rantsilan taajamassa.

17 2 Liikkuminen ja liikenneturvallisuus Siikalatvassa 2.1 Liikenneonnettomuudet

Siikalatvan tieliikenneonnettomuusaineisto perus- Vuosina 2004–2013 tapahtui eniten liikenneonnetto- tuu Tilastokeskuksen ylläpitämään liikenneonnetto- muuksia marras-joulukuussa ja heinäkuussa. Henkilö- muustietokantaan, johon päivittyvät poliisin tietoon vahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtui eniten tulleet onnettomuudet. Tieliikenneonnettomuuksien kesällä touko-elokuussa. Viikonpäivistä eniten onnet- kirjaamistaustasta kerrotaan tarkemmin Haapaveden, tomuuksia tapahtui perjantaisin ja lauantaisin. Onnet- Siikalatvan ja Pyhännän liikenneturvallisuussuunni- tomuuksia tapahtui eniten iltapäivisin kello 15–17 vä- telman kappaleessa 3.2.1. Tässä suunnitelmassa lillä. tarkastellaan Siikalatvan vuosien 2004–2013 onnet- Kaikista onnettomuuksista yksittäisonnettomuuksia tomuusaineistoa, joka koostuu maanteiden ja katujen oli noin 35 % ja henkilövahinkoon johtaneista onnet- onnettomuuksista. tomuuksista yksittäisonnettomuuksien osuus oli 45 %. Siikalatvassa tapahtui tarkastelujaksolla yhteensä Hirvionnettomuuksia tapahtui 28 % kaikista onnetto- 531 poliisin raportoimaa liikenneonnettomuutta, joista muuksista, joista suurin osa johti omaisuusvahinkoon, 8 johti kuolemaan ja 111 loukkaantumiseen. Onnetto- yksi kuolemaan ja yhdeksän loukkaantumiseen. Yksit- muuksissa kuoli 10 ja loukkaantui 186 henkilöä. Tar- täisonnettomuuksien jälkeen eniten henkilövahinkoon kastellun kymmenen vuoden aikana onnettomuuksien johtaneita onnettomuuksia aiheutui risteämis-, koh- määrässä on vallinnut pääsääntöisesti laskeva tren- taamis- ja hirvionnettomuuksista. Henkilövahinkoon di. Vuonna 2013 onnettomuuksia tapahtui kuitenkin johtaneista onnettomuuksista noin 14 % olivat mopo-, enemmän kuin aikaisempana vuotena (kuva 8). polkupyörä- tai jalankulkuonnettomuuksia (kuva 9). Onnettomuusanalyysin perusteella Siikalatvan lii- Onnettomuuksista yli 93 % tapahtui maanteillä. kenneturvallisuuden tila oli vuosien 2009–2013 tar- Onnettomuuksissa mukana olleiden ikäjakaumas- kastelujaksolla heikompi kuin Manner-Suomessa ta nousee esiin nuorten suuri osuus. Etenkin 18- ja ja Pohjois-Pohjanmaan liikenne-ELY:n alueella (Lii- 19-vuotiaiden kohdalla on selvä onnettomuuspiikki. kenne-ELY sisältää Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Näissä onnettomuuksissa nuoret ovat yleensä auton maakunnat). Tarkastelujaksolla Siikalatvalla tapahtui kuljettaja tai matkustaja. Usein nuorille tapahtuneet asukasmäärään suhteutettuna 171 henkilövahinkoon onnettomuudet johtivat henkilövahinkoihin. Iäkkäille ja johtanutta onnettomuutta, Manner-Suomessa 111 ja pienille lapsille ei tapahtunut paljon onnettomuuksia. Pohjois-Pohjanmaan liikenne-ELY:n alueella 112.

Kuva 8. Siikalatvan liikenneonnettomuudet vuosina 2004–2013. (Lähde: Tilastokeskus/iLIITU)

18 Kuva 9. Siikalatvan liikenneonnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina 2004–2013. (Lähde: Tilastokeskus/iLIITU)

Onnettomuusanalyysin perusteella liikenneturvalli- 2.2 Kysely suuden keskeisiä parantamiskohtia ovat:

• Yksittäis- ja kohtaamisonnettomuuksien määrän • Siikalatvalta kyselyyn vastasi 333 henkilöä. joista vähentäminen ja niiden vakavuuden lieventäminen koululaisten osuus oli noin 50 %

• Jalankulku-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksien • Vastaajista 64 % koki liikkumisen Siikalatvalla vähentäminen ja niiden vakavuuden lieventäminen erittäin turvalliseksi tai yleensä melko turvalliseksi

• Nuorten liikenneonnettomuuksien määrän • Kulkutavan ratkaisee yleensä matkaan kuluva vähentäminen ja niiden lieventäminen aika, tarve yhdistää työ- ja asiointimatkat sekä helppous • Hirvionnettomuuksien vähentäminen • Henkilöauton käyttämisen välttämättömäksi koki 76 % vastaajista 2.1.1 Onnettomuuskustannukset • Koululaisista 87 % koki koulumatkansa turvalliseksi tai melko turvalliseksi Onnettomuuskustannuksilla pyritään kuvaamaan liikenneonnettomuuksien taloudellisia kustannuksia niin • Koululaiset kokivat koulumatkan ongelmiksi sen, ettei teitä aurata tarpeeksi ja liikenteessä valtakunnan kuin kuntien tasolla. Suomessa käytös- kaahataan sä olevan onnettomuuskustannusmallin mukaan tieliikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset (Tie- liikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010) ovat henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa noin Suunnitelmassa selvitettiin asukkaiden liikkumistot- 493 000 euroa ja omaisuusvahinkoon johtaneissa tumuksia ja mielipiteitä Siikalatvan liikenneturvalli- onnettomuuksissa noin 3 000 euroa. Kuolemaan joh- suustilanteesta asukaskyselyn avulla. Kyselyssä oli taneen onnettomuuden yksikköarvo on noin 2,4 mil- erikseen koululaisille suunnattu osio, jossa selvitet- joonaa euroa ja vammautumiseen johtaneen onnetto- tiin tarkemmin koululaisten mielipiteitä muun muas- muuden yksikköarvo on 351 000 euroa. sa koulumatkan turvallisuudesta. Kysely toteutettiin Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksis- internet-kyselynä keväällä 2014. Kyselyyn oli mahdol- ta kohdistuu noin 15–20 % muun muassa erilaisina lista vastata myös paperilomakkeella muun muassa sosiaali- ja terveystoimen menoina. Siikalatvassa ta- kunnantaloilla ja kirjastoissa. Koko suunnittelualueel- pahtuneiden onnettomuuksien keskimääräiset vuotui- ta (Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä) kyselyyn saatiin set onnettomuuskustannukset olivat vuosina 2009– 753 vastausta, joista koululaisten osuus oli noin 40 %. 2013 noin 5,2 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus oli Siikalatvasta vastauksia tuli 333, joista koululaisvasta- noin 0,9 miljoonaa euroa vuosittain. Laskelma perus- usten osuus oli noin 50 %. tuu henkilövahinko-onnettomuuksien yksikköarvoihin.

19 Siikalatvan peruskyselyyn (ei koululaiset) vastanneis- Kyselyyn vastanneista oppilaista 87 % koki koulumat- ta 40 % oli 20–60-vuotiaita työssäkäyviä henkilöitä. kansa turvalliseksi tai melko turvalliseksi (86 % koko Vastaajista 64 % koki liikkumisen erittäin turvallisek- alueen oppilaista). 60 %:lla kyselyyn vastanneista si tai yleensä melko turvalliseksi Siikalatvalla. Kesällä koululaisista koulumatkan pituus yhteen suuntaan on vastaajista liikkuu opiskelu-, työ- ja asiointimatkansa alle viisi kilometriä. Vastanneista 33 % kulkee koulu- henkilöautolla kuljettajana 56 %, kävellen 6 % ja pyö- matkansa polkupyörällä ja 34 % koulukuljetuksella. räillen 33 %. Talvella vastaavasti henkilöautolla kuljet- Kyselyyn vastanneista 65 oppilaalla on käytössä kou- tajana 69 %, kävellen 15 % ja pyörällä 6 %. Vastausten lumatkalla kevyen liikenteen väylä ja suojatie sekä 11 mukaan kulkutavan ratkaisee yleensä matkaan kuluva oppilaalla alikulku. Siikalatvalla kyselyyn vastanneet aika, tarve yhdistää työ- ja asiointimatkat sekä helppo- oppilaat kokivat koulumatkan ongelmiksi sen, ettei tei- us. Henkilöauton käyttämisen Siikalatvalla välttämättö- tä aurata tarpeeksi ja liikenteessä kaahataan. mäksi koki 76 % vastaajista. Oppilaista 51 % käyttää aina tai yleensä heijastinta Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa ongelmaksi liikkuessaan pimeällä (48 % koko alueen oppilaista). koettiin kevyen liikenteen väylien riittämättömyys ja Pyöräilykypärää käyttää aina tai yleensä 42 % (36 % jatkuvuuden puute, huonokunto ja talvikunnossapi- koko alueen oppilaista) ja pyöränvaloja käyttää aina don puutteet. Ajoneuvoliikenteen olosuhteissa ongel- tai yleensä 32 % (30 % koko alueen oppilaista) pyö- maksi koettiin maanteiden ja katujen huono kunto ja räilevistä oppilaista. talvikunnossapidon puutteet sekä valaistuksen puute. Vastaajista 70 % koki erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisen oman 2.3 Aloitteet, liikkumisen kannalta ja 67 % autoilunolosuhteiden ke- maastotarkastelut ja hittämistä oman liikkumisen kannalta. esteettömyyskävelyt Keskustan esteettömyyden arviointi jakoi vastaajien mielipiteet. Erittäin tai melko huonoksi esteettömyyden koki 27 % vastaajista, ei huonoksi eikä hyväksi sen koki Suunnitelman yhteydessä tehtiin maastokatselmus 37 %, melko tai erittäin hyväksi 20 %. Vastaajista 16 % kyselyn, aloitteiden ja asiantuntijoiden arvioiden pe- ei osannut sanoa mielipidettään asiasta. Kyselyn kart- rusteella valittuihin ongelmakohtiin. Ongelmakohdat taosion vastauskasaumat on esitetty liitteessä 1. sijaitsivat sekä taajamissa että haja-asutusalueella. Maastokatselmukseen osallistui Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Siikalatvan kunnan sekä konsultin 2.2.1 Koululaiskysely edustajat. Maastokäynti tehtiin kesäkuussa 2014. Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan taajamis- Koululaiskysely oli suunnattu 1-10 luokkalaisille. Sii- sa järjestettiin esteettömyyskävelyt kesäkuussa 2014. kalatvalta kyselyyn vastasi 164 koululaista, joka on Esteettömyyskävelyihin osallistui Pohjois-Pohjan- noin 27 % Siikalatvan peruskoululaisista. Siikalatvan maan ELY-keskuksen, kunnan edustajien ja konsultin kuudesta koulusta vastauksia saatiin viidestä koulus- lisäksi Siikalatvan vanhus- ja vammaisneuvoston jä- ta. Vastaajista suurin osa oli 3., 4., 6., 8. ja 9. luokka- seniä. Taajamien tärkeimmät reitit käytiin läpi tarkoi- laisia. tuksena selvittää liikkumisympäristön esteettömyys kaikille käyttäjilleen. Esteettömyyskävelyn tuloksia löytyy liitteestä 3.

20 3 Liikenneturvallisuustyön visio, tavoitteet ja painotukset

3.1 Valtakunnallinen ja Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut Kävelyn ja alueellinen visio, tavoitteet pyöräilyn strategian 2020. Strategiassa korostetaan, ja painotukset että kevyen liikenteen on oltava osa yhdyskuntasuun- nittelua, liikennesuunnittelua ja kaavoitusta. Tavoittee- na on lisätä kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen Liikenneturvallisuustyötä ohjaa Suomessa valtakun- määrää 20 % ja vähentäen samalla henkilöautoilun nallinen liikenneturvallisuussuunnitelma. Vuonna osuutta. 2012 valmistuneessa suunnitelmassa ”Tavoitteet todeksi - Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen Alueellinen visio ja tavoitteet 2014” on esitetty tieliikenteen turvallisuusvisio ja -tavoite: ”Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut Pohjois- vakavasti liikenteessä.” Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitel- Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014 man 2015–2018 vuonna 2014. Suunnitelman tavoit- toteuttaa tieliikenteen turvallisuuden jatkuvaa myön- teiden pohjana ovat valtakunnalliset tavoitteet sekä teistä kehitystä turvallisuusvision hengessä. Euroopan paikalliset lähtökohdat. Suunnitelman visio on, että unionin komission vuosia 2011–2020 koskevan liiken- liikkujien vastuullisilla ja viisailla valinnoilla Pohjois- neturvallisuusohjelman tavoite tieliikennekuolemien Pohjanmaasta ja Kainuusta tulee Suomen liikenne- puolittamisesta vuoteen 2020 mennessä otetaan huo- turvallisimmat maakunnat. Toiminnallisena tavoittee- mioon kiristämällä Suomen tavoitetta ja tehostamal- na ovat: la toimenpiteitä. Liikenneturvallisuustyön tavoitteena on jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että vuonna 2020 tieliikenteessä kuolleiden määrä • Liikenneturvallisuustyötä tehdään poikkihallinnollisesti useilla eri toimintatasoilla ja on enintään 136 henkeä ja loukkaantuneiden määrä sen ytimenä on toimiva kuntatyö. enintään 5 750 henkeä. Valtakunnallisessa liikenne- turvallisuussuunnitelmassa tavoitteiden saavuttami- • Alueellisia liikenneturvallisuuden toimijamalleja nen on jaettu neljään painopistealueeseen ja niiden kehitetään edelleen. osatavoitteisiin seuraavasti: • Liikenneturvallisuustiedottamista yhteen sovitetaan ja alueellisten toimijamallien seuranta yhtenäistetään. Ajokunto • Viisaan liikkumisen ja esteettömyyden • Rattijuopumuksen vähentäminen edistäminen tuodaan systemaattiseksi osaksi liikenneturvallisuustyötä. • Ajoterveyden arviointi • Liikennekasvatuksen asemaa vahvistetaan • Väsyneenä ajamisen vähentäminen koulujen arjessa ja kehitetään turvallisia kouluympäristöjä. Liikennekäyttäytyminen

• Nopeusrajoituksen noudattaminen ja turvavarusteiden käyttö Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelman mukaan määrällisenä tavoitteena on, • Nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen että vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 12 Taajamien liikenneturvallisuuden kehittäminen ja loukkaantuneita enintään 506.

• Taajamaliikenteen rauhoittaminen

Maanteiden turvallisuuden parantaminen

• Kuolemien torjunta pääteillä

21 3.2 Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän visio, tavoitteet ja painotukset

Paikallisten olosuhteiden, nykytila-analyysin ja valtakunnallisten tavoitteiden sekä strategioiden perusteella Haa- paveden, Siikalatvan ja Pyhännän yhteinen liikenneturvallisuustyön visio on:

Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Tienkäyttäjät ottavat vastuun turvallisesta liikkumisesta ja arvostavat muita liikkujia.

Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän yhteiset liikenneturvallisuustyön tavoitteet ovat:

• Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän vähentäminen valtakunnallisen tavoitteiden mukaisesti, tavoitteena nolla kuolemaa liikenteessä

• Liikenneosaamisen ja -tietouden lisääminen kaikkien kuntalaisten keskuudessa

• Liikenneympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen

• Jalankulun ja pyöräilyn edistäminen lyhyillä matkoilla

• Toimivan liikenneturvallisuustyön ohjaus- ja seurantajärjestelmän luominen, liikenneturvallisuustoimijatyön käynnistäminen

Henkilövahinko-onnettomuustilanne ja tavoite Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän alueella:

Haapaveden, Siikalatvan, Pyhännän liikenneturvallisuustyön painopistealueet:

• Liikenneturvallisuusryhmän toiminnan vakiinnuttaminen

• Liikennekasvatustyön aseman vahvistaminen kouluissa

• Mopo-liikenteen turvallisuuden parantaminen ja onnettomuuksien vakavuuden lieventäminen

• Iäkkäiden omatoimisen liikkumisen edistäminen

• Turvallisen liikennekäyttäytymisen ja liikenteen turvalaitteiden käytön edistäminen

22 4 Suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi

4.1 Lähestymistapa ja kennuslupaa myönnettäessä tulee huomioida vallitse- suunnitelman sisältö vat liikenneolosuhteet, kuten kävely- ja pyöräilyreitit, joukkoliikenneyhteydet, koulukuljetukset, valaistus, Liikenneturvallisuustyölle asetettujen tavoitteiden saa- nopeusrajoitukset ja liikennemelu. Pienimuotoinen vuttaminen on haasteellista ja pitkäjänteisyyttä vaati- uudisrakentaminen olisi viisasta sijoittaa olemassa vaa työtä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii aktiivista olevan kylärakenteen yhteyteen. Yhdyskuntaraken- yhteistyötä eri vastuutahojen kesken sekä jatkuvaa yhteen ratkaisuihin vaikuttaminen on avainasemassa, teensovittamista tarpeiden ja resurssien välillä. Suunni- jotta saavutettaisiin asetetut liikenneturvallisuusta- telmassa liikenneturvallisuuden parantumiseen pyritään voitteet. Myös asukkaiden ja yritysten tietoisuutta si- vaikuttamaan mahdollisimman monipuolisilla keinoilla. jaintivalintojen vaikutuksista on lisättävä, liikenteen ja Liikenneturvallisuus on liikennejärjestelmätason kysy- maankäytön suunnitteluyhteistyötä on tiivistettävä ja mys, johon vaikuttavat eri toimintojen sijaintivalinnat, toimintatapoja kehitettävä kaavojen ja muiden kes- ihmisten päivittäiset liikkumisvalinnat, liikennekäyttäyty- keisten suunnitelmien liikenneturvallisuusvaikutusten minen ja ihmisten asenteet. Tärkeää on huolehtia, että huomioimiseksi. ihmisillä on käytettävissään tarvittavat tiedot, taidot ja Siikalatvan maankäyttöä ohjaa Keskustan osayleis- puitteet liikenneturvallisuuden kannalta nykyistä parem- kaava 2030 sekä useat alueittaiset asemakaavat. pien ja kestävämpien valintojen tekemiseksi. Yleiskaava on kunnan tärkein työvälinen toimivan ja Lähtökohtana toimenpiteiden suunnittelussa on ol- turvallisen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. lut, että ihmisten valintoihin ja käyttäytymiseen pyri- tään vaikuttamaan tietoisuutta lisäämällä, edellytyksiä luomalla ja ohjaamalla tai rajoittamalla toimintaa. Näil- 4.3 Kestävät arjen lä tarkoitetaan seuraavaa: liikkumisvalinnat

Tietoisuuden lisääminen Kestävällä liikkumisella tarkoitetaan ympäristön, yhteiskunnan ja yksilön kannalta edullisia liikkumiseen • kasvatuksen, koulutuksen ja tiedotuksen avulla ihmisten asenteisiin ja toimintatapoihin liittyviä valintoja ja toimintatapoja. Kestävän liikkumi- vaikuttaminen. sen edistämisellä tavoitellaan liikkumisen painopisteen siirtämistä henkilöautoilusta vähemmän päästöjä Edellytyksiä luomalla aiheuttaviin kulkutapoihin, kuten joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Osa kestävän liikkumisen • maankäytön ratkaisut sekä liikennejärjestelmän ja liikkumista helpottavien palveluiden kehittäminen. edistämistä on autonkäytön tehostaminen, auton jär- kevämpi ja tarkoituksenmukaisempi käyttö sekä auto- Ohjaamalla ja rajoittamalla toimintaa valintoihin vaikuttaminen. Kun autoliikenne korvataan kävelyllä tai pyöräilyllä, voidaan saavuttaa myös mer- • liikenteenvalvonta, ohjeet ja suositukset, säännöt, määräykset sekä taloudelliset ohjauskeinot, jne. kittäviä terveysvaikutuksia.

4.2 Maankäyttö 4.3.1 Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen

Kunnalla on keskeinen rooli asumisen ja palvelui- Kävely ja pyöräily ovat joukkoliikenteen ohella kestä- den sijoittumisen ohjauksessa. Kaavoituksessa ja vän liikkumisen kannalta parhaita tapoja liikkua. Yh- poikkeamispolitiikassa tulee huomioida yhdyskun- den ihmisen liikkumiseen kävellen tai pyöräillen kuluu tarakenteen eheys ja palveluiden saavutettavuus. energiaa vain pieni osa siitä, mitä henkilöauto kulut- Päiväkoti, ala-asteen koulu ja päivittäistavarapal- taa vähentäen samalla myös liikennepäästöjä. Lisäksi velut olisi hyvä saavuttaa kotoa kävellen tai pyöräil- päivittäinen kävely tai pyöräily edistää terveyttä. Au- len. Haja-asutusalueilla rakentamista voidaan ohjata ton käyttämiseen verrattuna kävely ja pyöräily ovat yleiskaavamääräyksillä ja rakennusjärjestyksellä. Ra- edullisia kulkutapoja.

23 Asukaskyselyn vastauksien mukaan Siikalatvalla on ja mahdollisella autopaikkojen määrän vähentämisel- mahdollisuuksia kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen, sil- lä sekä pyöräpysäköinnin lisäämisellä voidaan kan- lä 53 %:lla vastanneista työ- tai koulumatkan pituus nustaa ihmisiä käyttämään muita liikkumismuotoja. on alle viisi kilometriä. Kävelyn edistämiselle on hyvät Myös kunnilla on mahdollisuus painottaa kunnan uu- edellytykset silloin, kun matkan pituus on muutama sien ajoneuvojen hankinnassa niiden turvallisuutta ja kilometri. Alle kilometrin pituisilla matkoilla kävely on vähäpäästöisyyttä. Liikerakennusten rakentamisen suosituin ja houkuttelevin kulkumuoto, mutta tätä pi- yhteydessä kuntien tulee valvoa liikennejärjestelyjen demmillä matkoilla sen suosio laskee huomattavasti. turvallisuuden ja kaikkien liikennemuotojen huomioi- Pyöräilyn edistäminen onnistuu parhaiten pyörämat- minen. kan pituuden ollessa enintään kymmenen kilometriä. Yli viiden kilometrin matkoilla pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhdistelmä on hyvä vaihtoehto henkilöautoilulle. 4.4 Vastuullinen ja Kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen edellytyksenä on turvallisuushakuinen turvallinen jalankulku- ja pyörätieverkosto, sekä pyö- liikennekäyttäytyminen räilyn osalta riittävät pyöräpysäköintijärjestelyt kodin, työpaikan ja asiointikohteiden ympäristössä. Maan- käytönohjaus on keskeisessä roolissa kuntien jalankul- Ihmisten käyttäytyminen liikenteessä on yksi keskei- ku- ja pyörätieverkoston kehittämisessä, jolla voidaan simpiä liikenneturvallisuuteen vaikuttavista tekijöitä. hillitä muun muassa asiointi- ja työmatkojen pituuksien Liikenneturvan arvioiden perusteella lähes puolet lii- kasvua. Talvipyöräilyn suosiota ja turvallisuutta voi- kennekuolemista voitaisiin välttää vastuullisemmalla daan lisätä tehokkaan talvihoidon avulla. Tiedotuksen ja liikenneturvallisuushakuisemmalla liikennekäyttäy- kautta voidaan jakaa tietoa uusista reiteistä ja liikenne- tymisellä, kuten noudattamalla liikennesääntöjä ja järjestelyistä sekä muistuttaa turvavarusteiden käytön nopeusrajoituksia. Erilaisten turvavälineiden käytöllä tärkeydestä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi voi- onnettomuuksien seurauksia voitaisiin lieventää mer- daan järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia. kittävästi. Keskeisenä tavoitteena liikenneturvallisuustyös- sä on saada aikaan turvallisuushakuinen ja vastuul- 4.3.2 Järkevän autoilun edistäminen linen liikennekulttuuri. Tähän voidaan päästä ihmisten asenteisiin vaikuttamalla ja käyttäytymismalleja muut- Auto on usein välttämätön harvaan asutuilla alueilla, tamalla. Virheiden tekeminen liikenteessä ”hyväksy- tavaroiden kuljettamisessa sekä sellaisilla alueilla, tään”, mutta tietoista riskinottoa on vältettävä. Kas- joilla ei ole tarjolla riittäviä joukkoliikennepalveluita liik- vatus-, koulutus- ja tiedotustyötä on tehtävä ihmisen kumiseen. Lapsiperheillä auto tuo helpotusta kuljetuk- koko elinkaaren ajan kaikille kohderyhmille, jotta saa- sissa arjen monissa tilanteissa. Autoa käytetään usein daan aikaan vastuullinen liikennekulttuuri. Eri-ikäisten tarpeettomasti silloinkin, kun liikkuminen olisi mahdol- ja eri liikkumisvälineitä käyttävien kanssa työskente- lista muilla tavoin. Henkilöautolla liikuttaessa voisi pai- levien henkilöiden liikenneturvallisuusosaamisesta on nottaa taloudellista, kestävää ja vastuullista ajotapaa. tärkeää huolehtia. Ennakoiva ajo on oleellinen osa taloudellista ajotapaa ja parantaa myös liikenneturvallisuutta. Kimppa- kyytien ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia on hyvä pohtia vaihtoehtona sen sijaan, että kuljetaan yksin henkilöautolla töihin. Kimppakyydit ovat käyttäjilleen edullinen ratkaisu. Ikääntyvien määrän kasvaessa on lisättävä ikäkuljettajien koulutusta. Toimintakyvyn säi- lyminen itsenäisenä mahdollisimman pitkään on koko yhteiskunnan etujen mukaista. Autoilun vähentämisellä saadaan sekä henkilökoh- taisia että yhteiskunnallisia säästöjä. Usein kestävi- en liikkumistapojen valinnalla on myös terveydellisiä vaikutuksia. Autoiluun liittyy oleellisena osana pysä- köinti. Pysäköinnin hinnoittelulla, ajallisella säätelyllä

24 4.5 Turvallisen liikkumisen esitetään tehtäväksi Pulkkilassa kantatiellä 88 välillä mahdollistava Pulkkilantie (mt 18530) - valtatie 4, Piippolassa Mu- liikenneympäristö seotiellä (mt 8000) sekä Rantsilassa Rantsilanraittil- la (mt 18563). Lisäksi nopeusrajoituksen alentamista esitetään Jylhänrannantiellä (mt 18562) sekä Pihka- Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio perustuu lanrannassa Kestiläntien (mt 800 ja mt 821) ja Pihka- ajatukselle, että ihminen tekee virheitä, mutta sietää lantien (mt 800) liittymän alueella. huonosti onnettomuuksien seurauksia. Liikennejärjes- Liikenteen rauhoittamistoimenpiteet pyritään telmän on tuettava myös toimintakyvyltään rajoittunei- kohdistamaan ensisijaisesti kohteisiin, joissa on run- ta ihmisiä. Liikennejärjestelyjä tulisi kehittää ihmisen saasti sekä kevyt- että moottoriajoneuvoliikennettä tarpeiden ja edellytysten mukaan niin, että virheet eija joissa ajoneuvoliikenteen nopeudet ovat korkeita. vät johda vakaviin seurauksiin. Erityisesti liikennejär- Rakenteelliset keinot ovat tehokas tapa vaikuttaa ajo- jestelmän pitäisi suojata vastuuntuntoista ja sääntöjä nopeuksiin. Pulkkilassa hidasteita esitetään rakenne- noudattavaa kulkijaa. Siikalatvan toimenpide-ehdo- tavaksi Kangasojantielle. Kestilässä Taipaleentielle tukset on esitetty liitteessä 2. (mt 18540) ja Koskitiellelle (mt 18538) esitetään rakennettavaksi kaksi loivapiirteistä sinitöyssyä. Lisäksi Kestilänraitin (mt 800) nykyistä kavennettua suojatietä 4.5.1 Ajonopeuksien hallinta Salen itäpuolella esitetään korotettavaksi. Rantsilas- sa liikenteen rauhoittamistoimia tehdään Rantsilan- Nopeusrajoitusjärjestelmän avulla luodaan tarkoi- raitilla (mt 18563) jossa raitin eteläpäähän esitetään tuksenmukaiset nopeusrajoitukset erilaisiin liikenne- rakennettavaksi töyssy (kuva 10). ympäristöihin. Sopiva nopeustaso määräytyy väylän Nopeusrajoituksen noudattamisen tehostamiseksi suhteesta maankäyttöön ja väylän liikenteellisestä ja nopeusrajoituksen muutoskohtien korostamisek- tehtävästä. Asunto-, keskusta- ja työpaikka-alueilla si voidaan toteuttaa esimerkiksi ajorataan maalat- pitää käytettävien ajonopeuksien olla liikenneturvalli- tuja heräteraitoja tai nopeusrajoituksia. Suojateiden suuden ja viihtyvyyden takia selvästi alhaisempia kuin havaittavuutta voidaan korostaa suojatiemerkkeihin pääväylillä. Pääväylillä korostuu liikenteen sujuvuus ja asennettavilla sinivalkoraidallisilla herätevarsilla. No- matkojen pituudet, jolloin kohtuullisen korkea ajono- peusrajoituksen havaittavuutta esitetään parannet- peus on yleensä perusteltua, mikäli se sopii liikenne- tavaksi Pulkkilassa kantatiellä 88 uuden aluenopeus- ympäristöön. Nopeusrajoitusmuutoksia Siikalatvassa rajoituksen 40 km/h alkamiskohdissa.

Kuva 10. Rantsilanraitille esitetään toteuttavaksi töyssy. (lähde: Google Maps)

25 4.5.2 Liittymäjärjestelyiden 4.5.3 Kevyen liikenteen turvallisuuden selkeyttäminen parantaminen

Pulkkilassa valtatien 4 ja kantatien 88 liittymässä Jalankulku- ja pyörätietä esitetään rakennettavaksi on tapahtunut v. 2009–2013 yhteensä yhdeksän polii- Rantsilassa Siikajoentien molempiin päihin, pohjois- sin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista kolme päästä Ruukintielle (mt 807) sekä eteläpäästä Kerä- johti loukkaantumiseen. Liittymää esitetään paran- läntielle. Lisäksi Rantsilassa esitetään jalankulku- ja nettavaksi kiireellisyysluokan 1 toimenpiteenä maa- pyörätien rakentamista Keinontien varteen välille Kaa- laamalla kantatien ajorataan heräteraidat liittymään ritie – Simontie sekä välille Ojapolku – maauimala. saavuttaessa. Pidemmän aikavälin toimenpiteenä liit- Jalankulku- ja pyörätien heikko kunto voi joh- tymää esitetään parannettavaksi rakentamalla valta- tua esimerkiksi päällysteen normaalista kulumisesta tien 4 ali kevyen liikenteen alikulku, rakentamalla si- tai maan routimisesta. Yleisimpiä vauriotyyppejä ovat vusuunnista valtatietä lähestyville pisaran muotoiset päällysteen puuttuminen tietyssä kohdassa, halkea- turvasaarekkeet (kuva 11) ja muuttamalla nykyinen mat ja railot päällysteessä sekä kohoumat tai painumi- oikealle kääntymiskaista välikaistalla erotetuksi (kuva nen. Ajo- ja kulkumukavuutta haittaavat vauriot pitää 12). Turvasaarekkeet vähentävät liittymässä tapahtu- pyrkiä korjaamaan mahdollisimman nopeasti, mutta via risteämisonnettomuuksia pakottamalla autoilijoita etusijalle pitää kuitenkin asettaa liikenneturvallisuut- hidastamaan ja muuttamaan ajolinjaa ennen valtatien ta vaarantavien vaurioiden korjaaminen. Esimerkiksi ylittämistä. Välikaistalla eroteltu oikealle kääntymis- kaista taas vähentää kääntymisonnettomuuksia koska pääsuunnalta oikealle kääntyvät ajoneuvot eivät enää estä sivusuunnalta saapuvien ajoneuvojen kul- jettajia näkemästä pääsuunnan suoraan jatkavia ajo- neuvoja. Lisäksi Pulkkilassa esitetään Pakkalantien (mt 18528) ja valtatien 4 liittymää parannettavaksi rakentamalla sivutien liittymiin turvasaarekkeet sekä myöhemmässä vaiheessa Pakkalantien liittymää kat- kaistavaksi ajoneuvoliikenteeltä. Kestilässä Temmestien (mt 822), Pyhännäntien (mt 822), Kestilänraitin (mt 800) ja Vaalantien (mt 800) liittymää esitetään parannettavaksi ensimmäi- sessä vaiheessa näkemäraivauksin sekä siirtämäl- lä Temmestiellä oleva nykyinen stop-merkki ennen suojatietä sekä poistamalla kärkikolmio jalankulku- ja pyörätieltä. Myöhemmässä vaiheessa liittymän sivusuunnille esitetään rakennettavaksi liittymäsaarek- keet, jotka selkeyttävät liikennejärjestelyjä, ohjaavat autoilijaa käyttämään oikeanlaisia ajolinjoja ja vähen- tävät ongelmallisten liittymien risteämisonnettomuuk- sia. Leskelässä Leskeläntien (mt 800) ja valtatien 4 liittymässä on tapahtunut v. 2009–2013 yhteensä kolme risteämisonnettomuutta, joista yksi johti kuolemaan, yksi loukkaantumiseen ja yksi omaisuusvahinkoon. Liittymää esitetään parannettavaksi ensimmäi- sessä vaiheessa näkemäraivauksin ja maalaamalla sivusuunnille ennen valtatien liittymään saapumista heräteraidat sekä asentamalla liittymäsaarekkeisiin stop-merkit. Myöhemmässä vaiheessa sivusuuntien liittymäsaarekkeet esitetään muutettavaksi turvasaa- Kuva 11. Turvasaarekkeet pakottavat hidastamaan ja muutta- rekkeiksi. maan ajolinjaa ennen päätien ylittämistä. (lähde: GoogleMaps ja Tasoliittymät, Tiehallinto 2001)

26 Kuva 12. Välikaistalla eroteltu oikealle kääntymiskaista. (lähde: Google Maps) pyöräilijälle pituussuuntaiset halkeamat, joihin rengas Rantsilassa Ruukintiellä (mt 807) Jylhänrannan- voi upota, ovat vaarallisempia kuin poikittaissuun- tie (mt 18562) ja Länsitielle johtavan jalankulku- ja taiset, lähinnä ajomukavuutta haittaavat halkeamat. pyörätien liittymäalueella kevyen liikenteen turval- Pyöräilijä saattaa kuitenkin välttää huonokuntoista lisuutta esitetään parannettavaksi rakentamalla Ruu- väylää riippumatta siitä, aiheuttavatko vauriot vaaraa kintien suojatielle keskisaareke, siirtämällä alueno- vai ainoastaan epämukavuutta ja siirtyä ajoradalle. peusrajoitusmerkkiä 40 km/h liittymän länsipuolelle Jalankulku- ja pyörätien parantamista esitetään Kesti- (nopeusrajoitus suojatien kohdalla alenee), Ruukin- lässä Kestilänraittilla (mt 800). tien varressa oleva jalkakäytävä muutetaan yhdiste- Pulkkilassa kantatiellä 88 Pulkkilantien (mt tyksi jalankulku- ja pyörätieksi ja jatketaan Jylhäran- 18530) ja Kangasojantien liittymässä on suojatie jon- nantielle. Länsitielle johtavan jalankulku- ja pyörätien ka turvallisuutta parannetaan rakentamalla suojatielle liittymä osoitetaan selkeästi kevyelle liikenteelle tar- keskisaareke. Keskisaareke toimii myös tällä yksittäi- koitetuksi siirtämällä jalankulku- ja pyörätien liikenne- sellä suojatiellä taajamaporttina. Keskisaarekkeelli- merkki lähemmäs Ruukintien liittymää sekä kaventa- sen suojatien kanssa yhtä aikaa toteutetaan nopeus- malla ja linjaamalla jalankulku- ja pyörätie Ruukintien rajoituksen alentaminen kantatiellä välillä Pulkkilantie suojatien päähän niin että ajoneuvoliikenne jalankul- - valtatie 4 sekä nopeusrajoituksen havaittavuuden ku- ja pyörätielle estyy ja kaikki moottoriajoneuvolii- parantaminen maalaamalla nopeusrajoitus 40/60 kan- kenne kulkee Länsitien liittymän kautta (kuva 13). tatien ajorataan.

Kuva 13. Ruukintien nykyiselle suojatielle esitetään rakennettavaksi keskisaareke. (lähde: Google Maps)

27 4.5.4 Piha-alueiden kehittäminen 4.6 Toimenpideohjelma

Pulkkilassa kunnantalon parkkipaikalla esitetään Liikenneympäristöön kohdistuvat parantamistoimen- parkkipaikkojen jäsentelyä maalaamalla pysäköinti- piteet on koottu toimenpideohjelmaan, jossa on esi- ruudut sekä asiakasparkkipaikkoja merkittäväksi lii- tetty toimenpiteiden sisältö, kiireellisyysluokka ja alus- kennemerkein. Pulkkilan ABC:n piha-alueelle esite- tava kustannusarvio sekä tienpitäjä. Tässä vaiheessa tään laadittavaksi liikennesuunnitelma. ei ole otettu kantaa hankkeen rahoitukseen tai mak- Kestilässä K-kaupan ja Salen parkkipaikat esite- sajaan vaan kustannusjaosta neuvotellaan aina erik- tään erotettavaksi Kestiläntien (mt 800) jalankulku- ja seen. Toimenpideohjelman laadinnassa on otettu pyörätiestä rakenteellisesti esim. pollarit ja kettinki tai huomioon liikennemäärät, liikenneonnettomuudet, ky- korkea reunatuki ja parkkipaikkojen jäsentelyä maa- selyn tulokset, aloitteet, maastokäyntien aikana havai- laamalla pysäköintiruudukot. Myös kirjaston parkkipai- tut liikenneturvallisuuspuutteet sekä taloudelliset reali- kalle esitetään parkkipaikkojen maalausta. Lisäksi kir- teetit. Toimenpiteet ovat suunnitteluryhmän esityksiä, jaston piha-alueen reunassa oleva kevyen liikenteen joiden toteutuminen riippuu kunnan ja ELY-keskuksen reitti esitetään parannettavaksi rakentamalla Kesti- rahoitusmahdollisuuksista. länraitin jalankulku- ja pyörätien ja kirjaston pääoven Toimenpideohjelmaan on pyritty ottamaan mukaan välille korotettu jalankulku- ja pyörätieyhteys (kuva x). edullisia ja nopeasti toteutettavissa olevia liikennetur- Piippolassa kirkkoa vastapäätä olevan parkkipai- vallisuutta ja liikennejärjestelyjä parantavia toimen- kan aluetta esitetään parannettavaksi maalamalla piteitä. Toimenpideohjelma sisältää myös joitakin pakkiruudukot sekä merkitsemällä parkkipaikka liiken- suurempia työn aikana esille tulleita rakennustoimen- nemerkein. piteitä, jotka vaativat myös tarkempaa suunnittelua. Suunnitelman aikajänne on noin kymmenen vuotta. Kustannukset on määritelty perustuen olemassa ole- 4.5.5 Valtatie 4, Rantsilan taajaman viin suunnitelmiin ja selvityksiin sekä asiantuntija-arvi- kohta oihin ja yksikkökustannustietoihin niiltä osin, kun tarkempaa kustannusarviota tai suunnitelmaa kohteesta Rantsilan taajaman kohdalle on laadittu tiesuunnitel- ei ole vielä tehty. ma, jossa on toimenpiteitä liittymien parantamiseksi. Hanke on Pohjois-Pohjanmaan toiminta- ja talous- suunnitelmassa merkitty vuosille 2013–2016 ehdolla olevaksi investointihankkeeksi.

Kuva 14. Kestilän kirjaston piha-aluetta parannetaan rakentamalla kevyen liikenteen yhteys ja maalaamalla pysäköintipaikat.

28 Suunnitelman sisältämät toimenpiteet on ryhmitelty Jokaisessa kunnassa tulisi olla esteettömyysvastaa- kolmeen eri kiireellisyysluokkaan. Pääsääntöisesti va, joka koordinoi esteettömyystyötä kunnassa. Es- ensimmäisessä kiireellisyysluokassa olevat liikenne- teettömyysvastaava kouluttautuu tehtävään ja huo- ympäristön parantamistoimenpiteet ovat pieniä heti lehtii, että kunnan uudisrakentamisessa huomioidaan toteutettavia toimenpiteitä sekä muita kiireellisiä koh- esteettömyysnäkökohdat. teita. Ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan on myös Siikalatvassa tehtiin esteettömyyskävely Pulkkilan, kirjattu koetun turvallisuuden ja kunnan tärkeänä pi- Kestilän, Piippolan ja Rantsilan taajamissa. Reitillä oli tämiä hankkeita. Toisen kiireellisyysluokan toimenpi- kussakin taajamassa kunnantalo, asiamiesposti, ap- teet ovat muita liikenneturvallisuuden kannalta tärkei- teekki, terveyskeskus, kirjasto ja fysioterapia. Lisäksi tä lähivuosina toteutettavia hankkeita, joiden toteutus Piippolassa tarkasteltiin kantatien 88 kevyen liiken- edellyttää suunnittelua ja rahoituksen järjestämistä. teen alikulun ja Rantsilassa liikuntahallin esteettö- Kolmannen kiireellisyysluokan hankkeet ovat työn ai- myysongelmia. Esteettömyystarkastelun tuloksia on kana esille tulleita hankkeita, joiden toteutus parantaa esitelty liitteessä 3. liikenneturvallisuutta pitkällä aikavälillä, mikäli toteuttaminen on taloudellisesti mahdollista. Toimenpiteet on esitetty liitteessä 2.

4.7 Esteetön ympäristö

Esteettömässä ympäristössä kaikille liikkujaryhmille turvataan helppopääsyiset ja turvalliset liikkumismah- dollisuudet. Esteetön ympäristö on helposti hahmo- tettava ja selkeä sekä sen reitit ovat mahdollisimman suoria ja lyhyitä. Suunnittelussa tulisi välttää liikkumista haittaavia tasoeroja. Väylien pintojen tulisi olla kovia, tasaisia sekä kaikissa olosuhteissa luistamat- tomia.

Kuva 15. Pulkkilantie Pulkkilan taajamassa.

29 5 Liikenneturvallisuustyö

5.1 Liikenneturvallisuustyön Ryhmässä on edustettuna varhaiskasvatuksen, pe- organisointi ja aktivointi rusopetuksen, nuoriso- tai vapaa-aikatoimen, terveystoimen, vanhus- ja vammaistyön sekä liikenteen ja Liikenneturvallisuustyössä on tärkeää vaikuttaa ihmis- maankäytön suunnittelun edustajat. Edustajat toimi- ten liikennekäyttäytymiseen ja kulkutavan valintaan. vat linkkinä liikenneturvallisuusryhmän sekä päätök- Näihin asioihin vaikuttaminen on myös kustannuste- sentekijöiden ja hallinnonalan muiden työntekijöiden hokas tapa parantaa liikenteen turvallisuutta. Liiken- välillä (kuva 16). Edustajilla on hyvä olla varajäsenet, nekäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa kasvatuksella, jotta liikenneturvallisuusryhmän kokous tavoittaisi ai- valistuksella ja tiedotuksella. Kaikkien kohderyhmien na kaikki hallintokunnat. tavoittamiseksi tarvitaan eri toimijoiden välistä yh- Liikenneturvallisuusryhmä valitsee keskuudestaan teistyötä ja työn tehokasta organisointia. Parhaiten puheenjohtajan. Puheenjohtajuus voi olla kiertävä eli ihmisiin voivat vaikuttaa kuntalaisten kanssa päivit- esimerkiksi vuosittain siirretään vastuu seuraavalle täin työskentelevät eri hallintokuntien edustajat, kuten henkilölle. Puheenjohtajan tehtäviä on muun muas- sivistys-, sosiaali- ja vapaa-ajan toimet. ELY-keskus, sa toimia yhdyshenkilönä ja välittää tietoa kunnan, poliisi, pelastuslaitos ja Liikenneturva tukevat kuntien seudun ja alueellisen liikenneturvallisuusryhmien vä- liikenneturvallisuustyötä. Yhdistyksillä ja järjestöillä lillä ja toimia hallintokuntien edustajien tukihenkilönä. on myös mahdollisuus osallistua liikenneturvallisuus- Hallintokuntien edustajien tehtävänä muun muassa työhön. Kaupungissa toimivia yrityksiä kannattaa on osallistua ryhmän kokouksiin, välittää tietoa liiken- kannustaa huolehtimaan työtekijöidensä työ- ja työ- neturvallisuusryhmän ja oman hallintokuntansa välillä asiamatkojen turvallisuudesta. Kaupunki itse suurena työn seurannasta, koulutuksesta ja tapahtumista sekä työnantajana voi näyttää parasta esimerkkiä. varata tarvittavat resurssit oman hallintokunnan liiken- neturvallisuustyölle. Liikenneturvallisuusryhmän tehtävänä on liikenne- 5.2 Liikenneturvallisuusryhmä turvallisuustyön organisointi sekä vastuun ja tehtä- vien jakaminen eri hallintokunnille. Apuna työssä on Kunnan liikenneturvallisuusryhmän tehtävänä liikenneturvallisuustoimija ja muut alueelliset toimijat on mm. (ELY-keskus, pelastuslaitos, poliisi ja Liikenneturva). Liikenneturvallisuustoiminnan tukemiseksi voidaan • liikenneturvallisuustyön organisointi, vastuun ja tehtävien jakaminen sekä jalkauttaminen eri koota toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelma si- hallintokunnille sältää eri hallintokuntien omia sekä yhteistyössä teh- täviä liikenneturvallisuuteen liittyviä toimia. Toiminta- • liikenneturvallisuussuunnitelman ajan tasalla suunnitelman tavoitteena on liikenneturvallisuustyön pitäminen jatkuvuuden ja arvostuksen lisääminen sekä liikenne- • vuosittain liikenneturvallisuustyön tavoitteiden turvallisuusajattelun saattaminen osaksi eri hallinto- tarkistaminen kuntien jokapäiväistä toimintaa. Liikenneturvallisuusryhmän on hyvä noudattaa lii- kenneturvallisuusasioiden käsittelyssä tietynlaista Suunnitelman yhteydessä Siikalatvaan perustettiin lii- vuosirytmiä, jonka mukaan eri tehtäville on varattu kenneturvallisuusryhmä. Ryhmään saatiin edustajia omat aikansa vuosikierrossa. useista eri hallintokunnista. Ryhmän perustaminen oli tärkeää, koska liikenneturvallisuustyön perusta on kunnassa aktiivisesti toimiva liikenneturvallisuusryh- mä. Liikenneturvallisuusryhmän välityksellä pyritään tavoittamaan kaikki kuntalaiset. Kun ryhmän jäseninä on useiden hallintokuntien edustajia, ryhmän tekemä työ tavoittaa paremmin kuntalaiset.

30 Kuva 16. Liikenneturvallisuusryhmässä on edustajia eri hallinnonaloilta ja muista liikenneturvallisuustyötä tekevistä organisaatioista. 5.3 Liikenneturvallisuustoimija Kokouksissa käsiteltäviä asioita (esimerkkejä):

Syksyllä: Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien liiken- • seuraavan vuoden teeman suunnittelu neturvallisuussuunnitelmassa on esitetty, että liiken- neturvallisuustyön toimijamallia kehitetään ja malli • toimintasuunnitelmien laatiminen jalkautetaan koskemaan kaikkia kuntia. Suunnittelu- • yhteisten kampanjoiden ja tempausten suunnittelu alueen yhtenä tavoitteena on liikenneturvallisuustoi- mijan käyttö liikenneturvallisuustyön tukemisessa ja • koulutustarve ja mahdollisuudet motivoinnissa. Liikenneturvallisuusryhmän tukena voi työsken- Keväällä: nellä liikenneturvallisuustoimija. Liikenneturvallisuus- • edellisen vuoden toiminnan toteutuminen ja vaiku- toimija on yleensä ulkopuolinen konsultti. Toimija tukset koordinoi liikenneturvallisuustyötä, huolehtii työn jat- • liikenneturvallisuustilanne valtakunnassa/omassa kuvuudesta, aktivoinnista ja seurannasta. Toimija kunnassa tarjoaa alueellisesti yhteisiä palveluita kunnille, mutta toiminnassa mukana olevat kunnat voivat sopia • toimintasuunnitelmien toteutuksen edistäminen tarpeiden mukaan myös räätälöidyistä palveluista. • liikenneturvallisuusaloitteiden käsittely Tiedotuksen, tapahtumien, koulutuksen organisointi tehostuu ja toisaalta työn seuraamiseen kuluva työ- • tiedottaminen panos pystytään optimoimaan.

Liikenneturvallisuustyössä painotetaan nykyisin entis- Toimijan tehtäviä ovat muun muassa: tä enemmän kestävää liikkumista. Jalankulun, pyöräi- • kokouksiin liittyvät tehtävät (kutsujen laatiminen ja lyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen ja näiden lähettäminen liikenneturvallisuusryhmän jäsenille kestävien kulkumuotojen ongelmien ratkaiseminen on sekä muistioiden laatiminen) tärkeää. Ryhmän on hyvä hankkia tietoa ja koulutusta • tiedotus kunnan liikenneturvallisuustyöstä kestävästä liikkumisesta. sisäisesti ja ulkoisesti

• liikenneturvallisuustyön tukihenkilönä toimiminen

• koordinoida tapahtumien järjestelyjä

• tukea koulutus ja materiaalihankinnoissa

• toimintaraportin tekeminen

31 6 Ensi askeleet ja työn jatkuvuus 6.1 Seuranta ja mittarit • Liikenneturvallisuussuunnitelman esittely päättäjille ja suunnitelmasta tiedottaminen Liikenneturvallisuustyön jatkuvan koordinoinnin ja • Liikenneturvallisuustyön aktivointi kunnassa järjestelmällisen seurannan apuvälineinä voidaan käyttää seurantamittareita. Seurantamittareiden tu- • Edullisten ja nopeasti toteutettavien lee olla resurssien puitteissa realistisia ja käytännön liikenneympäristön parantamistoimenpiteiden läheisiä niin, että seuranta on mahdollista toteuttaa. toteuttaminen Mittareiden avulla voidaan muodostaa käsitys liiken- neturvallisuustyön edistymisestä ja ryhtyä tarvittaviin Nykytilanneanalyysin ja ongelmakohteiden kartoi- jatkotoimenpiteisiin. Mittareiden tavoitteena on oman tuksen pohjalta on laadittu toimenpiteet Siikalatvan työn kehittäminen liikenneturvallisuuskehityksen pe- liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Ensimmäise- rusteella. Tämä palvelee kaikkia liikenneturvallisuus- nä liikenneturvallisuustyön askeleena on, että Poh- työtä tekeviä tahoja, sillä mittarit kuvaavat pelkistetysti jois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Siikalatvan kunta liikenneturvallisuustyön edistymistä ja sen tavoitteita. käsittelevät suunnitelman. Jatkossa kunnan liiken- Tarkoituksena on, että mittarit ovat helposti tulkittavis- neturvallisuusryhmä vastaa liikenneturvallisuustyön sa ja saatavissa. seurannasta. Seurannan tavoitteena on tarkastella, Suunnittelualueen kuntiin sopivia mittareita ovat miten liikenneturvallisuustyössä on onnistuttu ja pyr- esimerkiksi henkilövahinko-onnettomuuksien mää- kiä osoittamaan, että tehty työ on oikeansuuntaista. rän kehittymisen seuraaminen, turvavälineiden, kuten Seuranta auttaa myös niukkojen resurssien kohden- pyöräilykypärän ja heijastimen käytön seuranta sekä tamisessa ja liikenneturvallisuustyön suunnittelussa. liikenneturvallisuusryhmien kokouksien ja liikenne- Seurannan kautta voidaan vaikuttaa myös työntekijöi- turvallisuustapahtumien osallistumisaktiivisuus. Jat- den motivaatioon jatkaa toimintaa. kossa sovitaan kuntien kanssa seurantamittareiden Liikenneturvallisuussuunnitelman esittely kunnan käyttöön otosta. Mittareiden ylläpitäjänä voi olla lii- lautakunnissa, hallituksessa ja valtuustossa lisää val- kenneturvallisuustoimija tai kunnan liikenneturvalli- mistuneen suunnitelman näkyvyyttä ja painoarvoa suusryhmän jäsen. sekä herättää päättäjiä pohtimaan oman kuntansa liikenneturvallisuuden tilaa. Suunnitelman valmistu- misesta tiedottaminen kuntalaisille paikallisessa me- diassa korostaa omalta osaltaan liikenneturvallisuus- työn merkitystä. Suunnitelman valmistumisen jälkeen edulliset ja nopeasti toteutettavissa olevat liikenneympäristön parantamistoimenpiteet kannattaa toteuttaa. Kiireelli- syysluokkaan 1 kuuluvien kalliimpien toimenpiteiden osalta on syytä käynnistää jatkosuunnitelmien laatiminen ja rakentamisen rahoituksen järjestäminen. Liikenneturvallisuustyötä ei saa kuitenkaan raken- taa vain liikenneympäristön kehittämisen varaan. Toi- minnan painopisteen on oltava tietoisuutta lisäävissä toimenpiteissä ja nykyisten toimintatapojen kehittämi- sessä. Järjestelmällisen työn ja aktiivisen seurannan merkitys on erittäin suuri. Seurannan kautta liikenne- turvallisuustyö kohdentuu mahdollisimman kustan- nustehokkaasti ja pahimpiin ongelmakohtiin.

32 Lähteet

Siikalatvan liikenneturvallisuussuunnitelma. 2000. Oulun tiepiiri, Tiehallinto.

Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu. Liikennevirasto. Liikenneviraston ohjeita 11/2014. http://www2.liikennevirasto.ﬁ /julkaisut/pdf8/lo_2014-11_jalankulku_pyorailyvaylien_web.pdf

Liikenneturvallisuuspalvelu iLiitu, Destia Oy

Mopon paikka liikenneympäristössä. Liikennevirasto. Liikenneviraston ohjeita 1/2013. http://www2.liikennevirasto.ﬁ /julkaisut/pdf3/lo_2013-01_mopon_paikka_web.pdf

Nopeusrajoitukset 16.12.2009. Tiehallinto http://alk.tiehallinto.ﬁ /thohje/pdf/2100063-v-09-nopeusrajotukset.pdf

Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön. Liikenneturva. 1999.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelma 2011–2014. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. 2011. http://www.doria.ﬁ /bitstream/handle/10024/84871/Pohjois-Pohjanmaan_ELY-keskuksen_ julkaisuja_2_2011%20.pdf?sequence=1

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelma 2015–2018, Suunnitelman 2011–2014 päivitys. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. 2014. http://www.ely-keskus.ﬁ /documents/10191/6643897/Pohjois-Pohjanmaan+ja+Kainuun+liikenneturvallisuussuu nnitelma+2015-2018/595afb63-0bb7-4aa8-a55e-f14860abd122

Suojateiden turvallisuuden parantaminen, Toimenpideselvitys, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. H. Aarnikko. 16/2013. http://www.doria.ﬁ /handle/10024/97121

Suojateiden maanteille rakentamisen periaatteet, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY- keskukset. H. Aarnikko. 16/2013. http://www.doria.ﬁ /bitstream/handle/10024/87939/Raportteja_16_2013.pdf?sequence=5

Tavoitteet todeksi. Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014. Liikenne- ja viestintäministeriö. 2012. http://www.lvm.ﬁ /julkaisu/1189778/tieliikenteen-turvallisuus-liikenneturvallisuussuunnitelman-2011-2014- taustaraportti

Tieliikenneonnettomuudet, Vuosiraportit, Tilastokeskus ja Liikenneturva http://www.liikenneturva.ﬁ /ﬁ /tutkittua/tilastot/ajankohtaiset-tilastot

Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010. Liikenneviraston ohjeita 21/2010. http://www2.liikennevirasto.ﬁ /julkaisut/pdf3/lo_2010-21_tieliikenteen_ajokustannusten_web.pdf

33 Linkkilista tärkeimmistä dokumenteista ja liikenneturvallisuustyötä tekevistä organisaatioista

Autoliitto: www.autoliitto.ﬁ

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: www.ely-keskus.ﬁ

ETSC (European trafﬁ c safety council) http://www.etsc.eu

EU:n liikenneturvallisuussivusto: www.erso.eu

Euroopan unionin komission vuosia 2011-2020 koskeva liikenneturvallisuusohjelma: http://ec.europa.eu/transport/road_safety/pdf/com_20072010_ﬁ .pdf

Liikenteen turvallisuusvirasto: www.traﬁ .ﬁ

Liikenne- ja viestintäministeriö: www.mintc.ﬁ

Liikenneturva: www.liikenneturva.ﬁ

Liikennevakuutuskeskus: www.liikennevakuutuskeskus.ﬁ

Liikennevirasto: www.liikennevirasto.ﬁ

Nuorten liikennekasvatus ja liikenneturvallisuuden sisällyttäminen urheiluseurojen toimintaan: http://www.liikenneturva.ﬁ /ﬁ /eri-ikaisena/nuoret/nuorten-liikennekasvatus

Poliisin liikenneturvallisuussivut: http://www.poliisi.ﬁ /poliisi/home.nsf/MainDocuments/6fe572cd971e06c5c2256df00034701f?OpenDocument

Suomen Autokoululiitto: www.autokoululiitto.ﬁ

Valtakunnallinen Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma: http://www.lvm.ﬁ /c/document_library/get_ﬁ le?folderId=1986563&name=DLFE-14137.pdf&title=OS0112_ Liikenneturvallisuussuunnitelma_moniste

34 Liitteet

Liite 1. Ongelmakasaumat

Liite 2. Toimenpideohjelma

Liite 3. Esteettömyysaineisto

35 Liite 1. Ongelmakasaumat

36 Liite 1. Ongelmakasaumat

37 Liite 1. Ongelmakasaumat

38 Nro Sijainti Kohdekuvaus Toimenpidekuvaus Kust. HEVA. Tp- Kiireelli- Tien- Tieosoite (€) väh. luokka syys- pitäjä luokka 1 Pulkkila Vt 4 x kt 88 Liittymän parantaminen: a) Heräteraitojen jyrsintä kantatien ajorataan valtatien 4 liittymään 1 000 0,020 638 1 ELY-keskus 4/350/0 - 350/0 saavuttaessa molemmille suunnille b) Liittymän kanavoinnin parantaminen (välikaistalla erotettu pohjoisen 50 000 0,020 285 2 ELY-keskus 4/350/0 - 350/0 suunnalta oikealle Pulkkilaan kääntyville) c) Turvasaarekkeiden rakentaminen kantatien liittymiin 70 000 0,020 290 1 ELY-keskus 4/350/0 - 350/0 d) Kevyen liikenteen alikulun ja yhteyksien rakentaminen 1 000 000 0,006 131 3 ELY-keskus 4/350/0 - 350/0 2 PulkkilaKt 88 välillä Pulkkilantie Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen: (mt 18530) - vt 4 a) Nopeusrajoituksen alentaminen 60 km/h -> 40 km/h 400 0,003 678 1 ELY-keskus 88/13/4800 - 14/0 b) Nopeusrajoituksen 40 km/h ja 60 km/h maalaus kantatien ajorataan 300 0,001 657 1 ELY-keskus 88/13/4800 - 14/0 c) Suojatiesaarekkeen rakentaminen kantatielle Pulkkilantien ja 25 000 0,001 601 1 ELY-keskus 88/13/4994 - 13/4994 Kangasojantien liittymään d) Raahen suunnasta valtatien liittymään tultaessa ennen Kangasojantien ņ 0,000 ņ 1 ELY-keskus 88/13/4940 - 13/4940 liittymää olevan stop-merkin ennakkovaroitusmerkin siirto (=kärkikolmio) siirto kauemmas 3 Pulkkila Kt 88 x Kangasojantien x Riihitie Liittymien jäsentely 30 000 0,000 ņ 3 Kunta 4 Pulkkila Kangasojantie Liikenteen rauhoittaminen: a) Korotetun liittymän rakentaminen Ruispolun liittymään 15 000 0,000 ņ 2 Kunta b) Töyssyn rakentaminen Kangasojantien 21 kohdalle 10 000 0,000 ņ 2 Kunta 5 Pulkkila Pulkkilantie (mt 18530) välillä Liittymien näkemäraivaukset, tien varrella olevien puiden inventointi ja ņ 0,000 ņ 1 ELY-keskus 18530/1/0 - 1/1800 kantatie 88 - Yrittäjäntie huonokuntoisten puiden poisto, huonokuntoisten reunakivien inventointi ja uusiminen 6 Pulkkila Pulkkilantie (mt 18530), Liittymän parantaminen: paloaseman liittymä a) Paloasemasta varoittaminen muuvaara-merkeillä sekä lisäkilvellä 600 0,002 657 1 ELY-keskus 18530/1/215 - 1/215 paloasema b) Näkemäpeilin asentaminen Pakkalantielle paloaseman liittymään 1 000 0,003 287 1 ELY-keskus 18530/1/215 - 1/215 c) Kevyen liikenteenyhteyden rakentaminen välikaistan yli tonttiliittymän 500 0,002 102 2 ELY-keskus 18530/1/275 - 1/275 kohdalle (paloaseman liittymän pohjoispuolella) 7 Pulkkila Pulkkilantie (mt 18530) Suojatiejärjestelyt: a) Kihonkujan liittymän eteläpuolella olevan suojatien siirto liittymän 2 700 0,005 603 2 ELY-keskus 18530/1/80 - 1/80 pohjoispuolelle ja kevyen liikenteen yhteyden rakentaminen välikaistan yli jalankulku- ja pyörätielle

b) Osuuspankin kohdassa olevan suojatien poisto 500 0,005 603 2 ELY-keskus 18530/1/660 - 1/660 Liite 2. Toimenpideohjelma, Pulkkila 8 Pulkkila Vt 4 x Pakkalantie (mt 18528) Liittymän parantaminen: a) Herätevarsien asentaminen Pakkalantien liittymäsaarekkeen 500 0,007 287 1 ELY-keskus 4/350/455 - 350/455 liikenteenjakajiin b) Turvasaarekkeiden rakentaminen Pakkalantien ja Majanperäntien liittymiin 70 000 0,007 290 2 ELY-keskus 4/350/455 - 350/455 c) Pakkalantien liittymän katkaisu ajoneuvoliikenteeltä 1 000 0,052 283 3 ELY-keskus 4/350/455 - 350/4550 9 Pulkkila Pakkalantie (mt 18528) x kt 88 Pakkalantien kärkikolmion korvaaminen stop-merkillä 500 0,009 605 1 ELY-keskus 88/13/4427 - 13/4427 10 PulkkilaApteekin ja ABC:n Piha-alueen liikenneturvalisuuden ja toimivuuden parantaminen: pysäköintipaikka Liikennesuunnitelman laatiminen ņņ ņ1 Yksityinen Sis. "korotetun suojatien" rakentaminen apteekin ja ABC:n väliin hidastamaan polttoainepisteelle kulkevien ajonopeuksia. 11 Pulkkila Kunnantalo Parkkipaikan jäsentely: parkkiruutujen maalaus ja asiakaspysäköinnin 5 000 ņņ1 Kunta osoittaminen liikennemerkein 12 Pulkkila Kirkkopolku x Pulkkilantie Suojatien rakentaminen Kirkkopolun liittymään (ns. pyörätien jatke) 1 200 0,003 638 1 ELY-keskus 18530/1/743 - 1/743 (mt 18530) ja kunta 13 Pulkkila Terveyskeskus Terveyskeskuksen piha-alueen jäsentely: 39 a) Opastus terveyskeskukselle pääsisäänkäynnin kautta 1 000 ņņ1 Kunta b) Nopeusrajoitusmerkin 30 km/h poisto ņņ ņ1 Kunta 1 286 200 0,166 Liite 2. Toimenpideohjelma, Pulkkila

40 Nro Sijainti Kohdekuvaus Toimenpidekuvaus Kust. HEVA. Tp- Kiireelli- Tienpitäjä Tieosoite (€) väh. luokka syys- luokka 14 Kestilä Kestilänraitti (mt 800) Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen: a) Salen länsipuolen kavennetun suojatien reunakivien madaltaminen 1 000 0,000 ņ 2 ELY-keskus 800/11/9320 - 11/9320 b) Korotetun suojatien rakentaminen Salen itäpuolen kavennetun suojatien kohdalle 10 000 0,013 653 2 ELY-keskus 800/11/9390 - 11/9390 sekä puuttuvien reunapollareiden asentaminen suojatien toiselle laidalle. c) Kirkon portin kohdalla olevan kavennetun suojatien reunakivien madaltaminen 1 000 0,000 ņ 2 ELY-keskus 800/11/9580 - 11/9580 d) Hissarintien liittymän länsipuolella olevan kavennetun suojatien reunakivien 1 000 0,000 ņ 2 ELY-keskus 800/11/9790 - 11/9790 madaltaminen ja suojatiemerkkien siirto lähemmäs suojatietä e) Pekolantien liittymän parantaminen (ja suojatiejärjestelyt) 15 000 0,004 287 2 ELY-keskus 800/11/9840 - 11/9840 ja kunta f) Kirjaston liittymän parantaminen 15 000 0,004 287 2 ELY-keskus 800/11/9850 - 11/9850 ja kunta g) Jalankulku- ja pyörätien sekä jalkakäytävän päällystys ja reunakivien uusiminen 60 000 0,005 102 3 ELY-keskus 800/11/8420 - 11/9973 Kestilänraitin päällystämisen yhteydessä 15 KestiläKestilänraitti (mt 800), K-kaupan K-kaupan piha-aueen toimintojen jäsentely: piha-alue a) Parkkipaikan erottaminen jalkakäytävästä rakenteellisesti esim. pollarit ja kettinki 3 000 0,000 102 2 ELY-keskus ja 800/11/9220 - 11/9250 yksityinen b) Pysäköintiruutujen maalaus 5 000 ņņ2 Yksityinen 16 KestiläKestilänraitti (mt 800), Salen piha-alueen toimintojen jäsentely: Salen piha-alue a) Parkkipaikan erottaminen jalankulku ja pyörätiestä rakenteellisesti esim. pollarit ja 3 000 0,001 102 2 ELY-keskus ja 800/11/9370 - 11/9390 korkea reunatuki yksityinen b) Pysäköintiruutujen maalaus ja liikennemerkit 5 000 0,000 ņ 2 Yksityinen 17 Kestilä Kirjaston piha-alue Kirjaston piha-alueen toimintojen jäsentely: a) Pysäköintiruutujen maalaus (mahdollisesti vinopysäköinti) ja merkitseminen 5 000 ņņ2Kunta liikennemerkein sekä pysäköintipaikan merkitseminen mahdollisesti yksisuuntaiseksi sisäänkäynti Kestilänraitin kautta, ulos koulun puolelta. b) Kevyen liikenteen yhteyden erottaminen pysäköintipaikasta korottamalla 30 000 ņņ3Kunta Kestilänraitin suojatieltä pääovelle vievä kevyen liikenteen yhteys. 18 KestiläTemmestie (mt 822) x Liittymän parantaminen: Pyhännäntie (mt 822) x a) Liittymän näkemäraivaus 500 0,002 287 1 ELY-keskus 800/12/0 - 12/0

Kestilänraitti (mt 800) x Liite 2. Toimenpideohjelma, Kestilä Vaalantie (mt 800) b) Temmestien stop-merkin siirto ennen suojatietä, kärkikolmion poisto jalankulku- ja ņ 0,002 638 1 ELY-keskus 800/12/0 - 12/0 pyörätieltä c) Liittymäsaarekkeiden rakentaminen Temmestien ja Pyhännäntien liittymiin, stop- 50 000 0,002 290 2 ELY-keskus 822/9/306 - 9/306 merkkien korvaaminen kärkikolmioilla 19 Kestilä Pyhännäntie (mt 822) Toisen nopeusrajoitusmerkin 80 km/h poisto ņņ ņ1 ELY-keskus 18540/1/670 - 1/670 20 Kestilä Taipaleentie (mt 18540) Liikenteen rauhoittaminen: a) Sinitöyssyn rakentaminen välille Taipaleentielle Lemmenpolku - Seurantie 10 000 0,001 653 2 ELY-keskus 18540/1/810 - 1/810 b) Sinitöyssyn rakentaminen Harjutien liittymän länsipuolelle 10 000 0,001 653 2 ELY-keskus 18538/1/825 - 1/825 21 Kestilä Koskitie (mt 18538) Liikenteen rauhoittaminen: a) Sinitöyssyn rakentaminen Rantatien liittymän eteläpuolelle 10 000 0,001 653 2 ELY-keskus 18538/1/665 - 1/665 b) Sinitöyssyn rakentaminen Purotien liittymän pohjosipuolelle 10 000 0,001 653 2 ELY-keskus 88/14/11360 - 14/11360 244 500 0,037 41 Liite 2. Toimenpideohjelma, Kestilä

42 Nro Sijainti Kohdekuvaus Toimenpidekuvaus Kust. HEVA. Tp- Kiireelli- Tienpitäjä Tieosoite (€) väh. luokka syys- luokka 22 Piippola Kantatie 88 alikulku Kevyen liikenteen alikulun parantaminen: a) Kuivatuksen parantaminen 1 000 0,000 102 2 ELY-keskus 88/14/11360 - 14/11360 b) Kaiteiden uusiminen ja levähdyspaikan rakentaminen 3 000 ņņ2 ELY-keskus 800/9/8530 - 9/8565 c) Alikulusta kantatien 88 linja-autopysäkille vievän portaikon purkaminen 1 000 ņņ1 ELY-keskus 88/14/11360 - 14/11360

d) Kulkuyhteyksien parantaminen Shellin puoleiselle linja-autopysäkille ja 35 000 0,000 102 3 ELY-keskus 88/14/11360 - 14/11360 katoksen sekä pyöräpysäköinnin rakentaminen (mikäli linja-autopysäkillä on käyttäjiä) e) Jalankulku- ja pyörätien rakentaminen etelän Piippolan puoleiselle linja- 35 000 0,001 101 3 ELY-keskus 800/9/8530 - 10/0 autopysäkille välille Väänäsentie - kt 88 linja-autopysäkki ja katoksen sekä pyöräpysäköinnin rakentaminen 23 Piippola Parkkipaikka vastapäätä kirkkoa Parkkipaikan jäsentely maalaamalla parkkipaikat ja merkitsemällä 5 000 ņņ2 Yksityinen liikennemerkein 24 Piippola Haanpääntie x Keskustie Suojatiemerkkien asentaminen pyörätien jatkeelle 400 0,001 638 1 ELY-keskus 800/9/8054 - 9/8054 (mt 800) ja kunta 25 Piippola Leskeläntie (mt 800) Nopeusjoitusmerkkien 40 km/h vaihto alue-nopeusrajoitusmerkkeihin ja 500 ņņ1 ELY-keskus 800/9/7807 - 10/0 tarpeettomeinen merkkien poisto 26 Piippola Museotie (mt 8000) Nopeusrajoituksen alentaminen 60 km/h -> 50 km/h 500 0,003 678 1 ELY-keskus 8000/4/4030 - 4/5968 27 Piippola Keskustie (mt 8000) Nopeusjoitusmerkkien 40 km/h vaihto alue-nopeusrajoitusmerkkeihin ja 500 ņņ1 ELY-keskus 8000/4/5968 - 4/6391 tarpeettomeinen merkkien poisto 81 900 0,005 Liite 2. Toimenpideohjelma, Piippola 43 Liite 2. Toimenpideohjelma, Piippola

44 Nro Sijainti Kohdekuvaus Toimenpidekuvaus Kust. HEVA. Tp- Kiireelli- Tienpitäjä Tieosoite (€) väh. luokka syys- luokka 28 Rantsila Rantsilanraitti (mt 18563) Liikenteen rauhoittaminen: a) Nopeusrajoituksen alentaminen 40 km/h -> 30 km/h 400 0,003 672 1 ELY-keskus 18563/1/0 - 1/708 b) Töyssyn rakentaminen Raitin alkupäähän korostamaan nopeusrajoitusta 10 000 0,003 653 2 ELY-keskus 18563/1/100 - 1/100 30 km/h 29 Rantsila Siikajoentie Jalankulku- ja pyörätien rakentaminen : a) Siikajoentien pohjoispäästä Ruukintielle 47 000 ņņ3 Kunta b) Siikajoentien eteläpäästä Keräläntielle 63 000 ņņ3 Kunta 30 Rantsila Ruukintie (mt 807) Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen: a) Aluenopeusrajoituksen 40 km/h siirto Jylhänrannatien liittymän ņ 0,000 676 1 ELY-keskus 807/1/847 - 1/950 länsipuolelle (50 Km/h -> 40 km/h) b) Suojatiesaarekkeen rakentaminen Ruukintien nykyiselle suojatielle 20 000 0,002 601 2 ELY-keskus 807/1/880 - 1/880 Jylhärannantien liittymässä c) Länsitielle johtavan jalankuku- ja pyöyrätien merkin siirto lähemmäs 200 ņņ1 Kunta Ruukintien liittymää ja merkin asentaminen jalankulku ja pyörätien pohjoispäähän Länsitien liittymässä d) Länsitielle johtavan Jalankulku- ja pyörätien liittymän kavennus ja pään 3 000 ņņ2 Kunta linjaus Ruukintien suojatien päähän e) Ruukintien jalkakäytävän muuttaminen liikennemerkein yhdistetyksi 400 0,001 102 1 ELY-keskus 807/1/580 - 1/890 jalankulku- ja pyörätieksi välillä Jylhänrannantie (mt 18562) -Ravintola Luolapeikko f) Ruukintien jalankulku- ja pyörätien jatkaminen Jylhänrannantielle n. 20 m 5 000 0,001 101 2 ELY-keskus 807/1/899 - 1/899 (Jylhärannantien liittymän kaventamien) 31 Rantsila Paavolantie (mt 807) Linja-autopysäkkiparin rakentaminen Salen kohdalle (ajoratapysäkit), 5 000 0,007 342 2 ELY-keskus 807/1/350 - 1/350 pysäkkikatokset ja pyöräpysäköinti 32 Rantsila Sandelsintie (mt 18577) x KeinontieKorotetun suojatien rakentaminen Keinontien liittymän pohjoispuolella 10 000 0,003 653 2 ELY-keskus 18577/1/150 - 1/150 olevalle suojatielle 33 Rantsila Keinontie x Klaarantie Liittymän muotoilu ja selkeyttäminen 5 000 ņņ2 Kunta 34 Rantsila Keinontie välillä Kaaritie - Simontie Jalankulku- ja pyörätien rakentaminen 155 000 ņņ3 Kunta Liite 2. Toimenpideohjelma, Rantsila 35 Rantsila Ojapolku - maauimala Jalankulku ja pyörätien rakentaminen 88 000 ņņ3 Kunta 36 Rantsila Vt 4, Rantsilan taajaman kohta Liittymäjärjestelyt (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta- ja 2 100 000 ņņ2 ELY-keskus 4/354/7130 - 356/2990 taloussuunnitelma, vuosille 2013-2016 ehdolla olevat hankkeet) 2 512 000 0,02 45 Liite 2. Toimenpideohjelma, Rantsila

46 Liite 3. Esteettömyysaineisto, Pulkkila

Pulkkila

Kohde ja kuva Ongelma/ puute Ratkaisu Kunnantalo Pihassa ei ole maalattuja Parkkipaikan jäsentely maa- pysäköintipaikkoja, eikä in- laamalla parkkipaikkaruu- va-paikkaa. dukko sekä asiakkaille tar- koiteltujen pysäköintipaikko- jen merkitseminen. Inva-paikan maalaus ja merkitseminen

Apteekki Raskas ovi Automaattioven asentami- Ulkotasanteelle ei ole luis- nen. kaa. Luiska ulkotasanteelle. Inva-pysäköintipaikka puu- Inva-pysäköintipaikan raken- tuu. taminen. Apteekin ja ABC:n välistä ”Korotetun suojatien” raken- läpikulku tankkauspisteelle. taminen apteekin oven ja ABC:n välille hidastamaan ajonopeuksia.

K-kauppa/asiamiesposti Inva-paikka puuttuu Inva-paikan rakentaminen

Sale Ulkoluiskalla kulkutilaa ka- Mainoskyltin siirto pois ulko- ventava mainoskyltti luiskalta Ovi raskas avata Automaattiovien asentami- Ulko-ovessa korkea kynnys nen Kynnysten luiskaus

47 Liite 3. Esteettömyysaineisto, Pulkkila

Kohde ja kuva Ongelma/ puute Ratkaisu Pulkkilantie (mt 18530), Salen Suojatien molemmissa Reunakivien madaltaminen pohjoispuolella oleva suojatie päissä täyskorkea reunaki- (ttaai suojatien poisto). vi.

Kirjasto Inva-pysäköintipaikka puut- Pysäköintipaikkojen ja Inva- tuu pysäköintipaikan merkitse- Puusta tehty luiska ja por- minen. taat. Materiaalina puu on Ainakin puisen luiskan kor- talvella liukas. vaaminen verkkolevypintai- Luiskan alareunassa kyn- sella luiskalla. nys ja luiskalla olevat poik- Käsijohteiden asentaminen kipuut on tarkoitettu liuku- molemmille puolille luiskaa ja misesteiksi mutta hankaloit- poortaita. tavat pyörätuolil- la/rollaattorilla ylöspäin me- noa Luiskalta ja portaista puuttuvat käsijohteet Terveyskeskus Pyöräpysäköinnille ei ole Katoksellisen pyöräparkin tilaa. Nyt pyörät pysäköi- järjetäminen. dään keskelle pääovelle Inva-pysäköintipaikkojen johtavaa jalankulku- ja pyö- rakentaminen lähelle pää- rätietä. ovea. Inva-pysäköintipaikka puut- Sisäänajo yksisuuntaiseksi tuu.

Fysioterapia Ulkoluiska soraa Ulkoluiskan asfaltointi tai laatoitus Kaiteen asentaminen luiskal- le

48 Liite 3. Esteettömyysaineisto, Kestilä

Kestilä

Kohde ja kuva Ongelma/ puute Ratkaisu Apteekki Sisäänkäynti on ”taivasal- Harkitaan lipan rakentamis- la”. tta sisäänkäynnin päälle. Ovi aukeaa ulkotasanteelle. Luiskan rakentaminen ulko- Korkea kynnys sekä tasan- ttasanteelle. teelle että ulko-ovessa. Kynnyksen luiskaus. Pihassa ei ole maalattuja Inva-paikan rakentaminen pysäköintipaikkoja eikä näin sisäänkäynnin viereen. ollen myöskään erillistä in- Harkitaan ovikellon siirtä- va-paikkaa. mistä sisäänkäynnin vie- Apteekki on niin pieni että rreen, jotta asiakas ylettyy myyjä auttaa liikkumisestei- soittokellolle. set asiakkaat sisään. Ovi- kello on kuitenkin saavuttamattomissa, koska ulkotasanteelle ei pääse. Asiamiesposti/Sale Pääovi on raskas avata Automaattisesti aukeavien Oven kynnys on korkea ovien asentaminen. Ei inva-paikkaa Kynnyksen luiskaus. Inva-paikan rakentaminen.

Kestilänraitti Korkeita ja rikkoutuneita Suojateiden reunakivien reunakiviä sekä reikiä asfal- madaltaminen välillä Taipa- tissa suojateiden kohdilla. leeentien liittymä – kirkon Jalkakäytävä sekä jalankul- kohta. ku- ja pyörätie paikoin hei- Jalkakäytävän ja jalankulku- kossa kunnossa. ja pyörätien parantaminen. Kohde ja kuva Ongelma/ puute Ratkaisu Kirjasto Raskas sisäänkäynnin ovi. Automaattisesti aukeavien Ei ovikelloa. ovien asentaminen. Parkkipaikka on jäsentymä- Ovikellon asentaminen. tön, ei maalattuja parkkiruu- Kevyen liikenteen yhteyden tuja, eikä inva- erottaminen pysäköintipai- pysäköintipaikkaa. kasta korottamalla kevyen Kevyen liikenteen yhteys ei liikenteen yhteys. ole eroteltu pysäköintipai- Pysäköintiruutujen maalaus kasta. (mahdollisesti vinopysäköin- ti) ja merkitseminen liikennemerkein. Pysäköntipaikan merkise- minen mahdollisesti yksisuuntaiseksi sisäänkäynti Kestilänraitin kautta, ulos koulun puolelta. Inva-paikan rakentaminen.

49 Liite 3. Esteettömyysaineisto, Piippola

Piippola

Kohde ja kuva Ongelma/ puute Ratkaisu Kirjasto Inva-paikka puuttuu Inva-paikan rakentaminen

K-kauppa Roskis ja pöytä/tuoli- Roskiksen ja levähdyspaikan yhdistelmä ulkoluiskan siirto pois ulkoluiskan edes- edessä. tä. Kevyen liikenteen yhteys Uuden ulkoluiskan rakenta- Keskustien jalankulku- ja minen ulkotasanteen etu- pyörätieltä kapealla laatoi- puolelle. tuksella Kevyen liikenteen yhteyden Inva-paikka puuttuu rakentaminen jalankulku- ja pyörätieltä. Yhden parkki- ruudun poistaminen käytös- tä. Inva-paikan rakentaminen Sale/asiamiesposti Mainoskyltti ulkoluiskan Mainoskyltin siirto pois ulko- edessä. luiskan edestä. Ulkoluiska on kapea ja luis- Ulkoluiskan alapään korjaus. kan alapäässä on kynnys. Uuden ulkoluiskan rakenta- Ovi on raskas avata. minen ulkotasanteen etu- Inva-paikka puuttuu. puolelle. Automaattisesti aukeavien ovien asentaminen. Inva-paikan rakentaminen.

Kantatien 88 alittava alikulku Kevyen liikenteen alikulku Kaiteiden uusiminen on jyrkkä. Levähdyspaikan rakentami- Kaiteet ovat olemassa, nen (penkki tasaiselle paikal- mutta pahalla mutkalla. le puoliväliin rinnettä). Kuivatus puutteellinen. Kuivatuksen parantaminen. Yhteydet kantatien linja- Linja-autopysäkille vievän autopysäkeille huonokun- portaikon poistaminen. toiset. Jos Shellin puoleiselle linja- autopysäkille on tarvetta kulkuyhteyksien parantaminen.

50 Liite 3. Esteettömyysaineisto, Rantsila

Rantsila

Kohde ja kuva Ongelma/ puute Ratkaisu Apteekki Sisäänkäynnin kynnys on Kynnysluiskan asentaminen. korkea. Ovikellon siirto paikkaan Ovikellon painonappi on josta se on saavutettavissa saavuttamattomissa. pyörätuolissa istuvalle. Inva-pysäköintipaikka puut- Automaattisesti aukeavien tuu. ovien asentaminen. Inva-pysäköintipaikan rakentaminen.

Hierontapalvelu Ulko-ovi aukeaa ulkotasan- Ulkotasanteen suurentami- teelle, eikä ovea pysty nen ja luiskan asentaminen. avaamaan pyörätuolista. Ovikellon painonappien teks- Ulkotasanteelle ei ole luis- tien uusiminen ja ovikellon kaa. siirto alaspäin. Ovikellon painonapit korke- alla pyörätuolissa istuvalle, ja painonapin testit epäsel- vät.

Kirjasto Kirjaston piha-alueelle vie Kevyen liikenteen yhteyden Sandelsintieltä huonokun- parantaminen. toinen kevyen liikenteen yh- Kynnysluiskan asentaminen teys. sisäänkäynnin kynnyksiin. Sisäänkäynnin kynnykset Inva-pysäköintipaikan raken- ovat korkeat. taminen. Inva-pysäköintipaikka puuttuu.

Urheilutalo Urheilutalon toiseen kerrok- Kynnysluiskan asentaminen seen liikuntaesteiset pää- kaikkiin sisäänkäynnin kyn- sevät vain samassa tasos- nyksiin. sa olevasta ulko-ovesta: Inva-pysäköintipaikan raken- toisen kerroksen ulko-oven taminen toisen kerroksen ul- kynnykset ovat korkeat, ko-oven läheisyyteen ja varsinaiselta parkkipaikalta useamman paikan rakenta- on ulko-ovelle suuri korke- minen pääsisäänkäynnin lä- usero. heisyyteen. Pääovelta on pääsy katuta- solle: ulko-oven kynnykset ovat korkeat, inva- parkkipaikat puuttuvat.

51 K U V A I L U L E H T I

Julkaisusarjan nimi ja numero Raportteja 115/2014

Vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri

Tekijät Julkaisuaika Christel Kautiala Maaliskuu 2015

Mika Räsänen Kustantaja /Julkaisija Eija Yli-Halkola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hanna Puolimatka Hankkeen rahoittaja / toimeksiantaja Eila Köngäs Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kunnat

Julkaisun nimi Siikalatvan liikenneturvallisuussuunnitelma

Tiivistelmä

Siikalatvaan laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma yhteistyössä Haapaveden kaupungin ja Pyhännän kunnan sekä Pohjois-Poh- janmaan ELY-keskuksen kanssa. Suunnitelma sisältää turvallisuuden parantamisen lisäksi kestävien liikkumismuotojen edistämistä. Siikalatvan liikenneturvallisuuden ja liikkumisen ongelmia kartoitettiin kuntalaisille suunnatulla kyselyllä, onnettomuusanalyysillä sekä maasto- ja esteettömyyskäynneillä. Onnettomuusanalyysin perusteella Siikalatvan liikenneturvallisuuden tila on koko maan keskiarvoa hieman heikompi. Vuosien 2009–2013 keskiarvon mukaan suunnittelualueella henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia tapahtui 171 kpl/100 000 asukasta kohden vuodessa, kun Manner-Suomessa vastaava luku oli 111 kpl. Siikalatvassa tapahtuneista onnettomuuksista aiheutuu kustannuksia vuosittain keskimäärin noin 5,2 miljoonaa euroa, josta Siikalatvan kunnan osuus on vuosittain noin 0,9 miljoonaa euroa.

Asukaskyselyn vastausten mukaan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteissa ongelmaksi koettiin kevyen liikenteen väylien riittämättömyys ja jatkuvuuden puute, huonokunto ja talvikunnossapidon puutteet. Ajoneuvoliikenteen olosuhteissa ongelmaksi koettiin maanteiden ja katujen huonokunto ja talvikunnossapidon puutteet sekä valaistuksen puute. Kyselyyn vastanneista 53 % työ- tai koulumatkan pituus on korkeintaan 5 kilometriä, joten kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä on edellytyksiä Siikalatvassa.

Ongelma-analyysin, valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden pohjalta Haapavedelle, Siikalatvalle ja Pyhännälle määriteltiin suunnittelualueen yhteiset liikenneturvallisuustavoitteet. Pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisioksi asetettiin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja tienkäyttäjät ottavat vastuun turvallisesta liikkumisesta ja arvostavat muita liikkujia. Henkilöva- hinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentämistavoite on, että vuonna 2020 tapahtuu korkeintaan 17 henkilövahinko-onnettomuutta (v. 2009–2013 tapahtui keskimäärin 23 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta).

Liikenneympäristön parantamisehdotuksia tehtiin Siikalatvassa 44 kohteeseen. Toimenpiteiden toteuttaminen vaiheistettiin kolmeen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Suunnitelman aikana kunnan liikenneturvallisuustyötä aktivoitiin muun muassa perustamalla liikenne- turvallisuusryhmä. Liikenneturvallisuusryhmän toiminnan toivotaan jatkuvan aktiivisena suunnitelman valmistumisen jälkeen.

Asiasanat (YSA:n mukaan) Liikenneturvallisuus, liikkuminen, liikennekasvatus, liikenneonnettomuudet, kestävä liikkuminen, suunnitelmat

ISBN (Painettu) ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 978-952-314-183-4 978-952-314-184-1 2242-2846 2242-2846 2242-2854

www URN Kieli Sivumäärä www.doria.ﬁ /ely-keskus URN:ISBN:978-952-314-184-1 Suomi 52

Julkaisun tilaukset www.doria.ﬁ /ely-keskus

Kustannuspaikka ja -aika Painotalo Maaliskuu 2015 Juvenes Print Oy

RAPORTTEJA 115 | 2014

SIIKALATVAN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-314-183-4 (painettu) ISBN 978-952-314-184-1 (PDF) ISSN-L 2242-2846

ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)

URN URN:ISBN:978-952-314-184-1 www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus