Sulle Kauneimmat Lauluni Laulan

1 Minä laulan sun iltasi tähtihin 1:37 2 Onnelliset 3:29 3 Akselin ja Elinan häävalssi 3:24 4 Sulle kauneimmat lauluni laulan 4:03 5 Äideistä parhain 2:51 Sulle 6 Ständchen 4:29 7 Tre sånger om kärleken 4:39 10 Uudelleen jos luokses tulla voisin 3:33 Matti Salminen, basso • bass (4, 10) 11 Mikset mua huomaa 2:06 Tuomas Katajala, tenori • tenor & kauneimmat 12 Aamun satama 5:10 Kristian Attila, piano (6) 13 Sinua, sinua rakastan 3:29 Jouni Kannisto, tenori • tenor (14) 14 Armi 4:14 Kvartetti • Quartet Tom Lindqvist, Jussi Salovaara, 15 Ramona 3:45 Timo Mannonen, Tuukka Haapaniemi (11) lauluni laulan 16 Tunturisatu 3:28 Lauluyhtye • Vocal Ensemble Talla (12) 17 Jos vielä oot vapaa 3:45 Christoff er Sundqvist, klarinetti • clarinet (2) [55:11] Riitta Paakki Trio (4, 14, 17) Ylioppilaskunnan Laulajat Ylioppilaskunnan Laulajat Matti Hyökki YL Male Voice Choir Matti Salminen Matti Hyökki, johtaja • conductor ODE 1069-2

11069cover_D_NEW069cover_D_NEW 1 227.9.20057.9.2005 10:30:2810:30:28 1 Minä laulan sun iltasi tähtihin 1:37 2 Onnelliset 3:29 3 Akselin ja Elinan häävalssi 3:24 4 Sulle kauneimmat lauluni laulan 4:03 5 Äideistä parhain 2:51 Sulle 6 Ständchen 4:29 7 Tre sånger om kärleken 4:39 10 Uudelleen jos luokses tulla voisin 3:33 Matti Salminen, basso • bass (4, 10) 11 Mikset mua huomaa 2:06 Tuomas Katajala, tenori • tenor & kauneimmat 12 Aamun satama 5:10 Kristian Attila, piano (6) 13 Sinua, sinua rakastan 3:29 Jouni Kannisto, tenori • tenor (14) 14 Armi 4:14 Kvartetti • Quartet Tom Lindqvist, Jussi Salovaara, 15 Ramona 3:45 Timo Mannonen, Tuukka Haapaniemi (11) lauluni laulan 16 Tunturisatu 3:28 Lauluyhtye • Vocal Ensemble Talla (12) 17 Jos vielä oot vapaa 3:45 Christoff er Sundqvist, klarinetti • clarinet (2) [55:11] Riitta Paakki Trio (4, 14, 17) Ylioppilaskunnan Laulajat Ylioppilaskunnan Laulajat Matti Hyökki YL Male Voice Choir Matti Salminen Matti Hyökki, johtaja • conductor ODE 1069-2

11069cover_D_NEW069cover_D_NEW 1 227.9.20057.9.2005 10:30:2810:30:28 1 Minä laulan sun iltasi tähtihin 1:37 (Frans Linnavuori – V. A. Koskenniemi – arr. Martti Turunen) 2 Onnelliset 3:29 (Oskar Merikanto – Aleksis Kivi – arr. Yrjö Hjelt) 3 Akselin ja Elinan häävalssi 3:24 (Heikki Aaltoila – arr. Märt Ratassepp) 4 Sulle kauneimmat lauluni laulan 4:03 (George de Godzinsky – Kerttu Mustonen – arr. Yrjö Hjelt) 5 Äideistä parhain 2:51 (Bill Parkinson – Tuula Valkama – arr. Märt Ratassepp) 6 Ständchen 4:29 (Franz Schubert – Franz Grillparzer) Tre sånger om kärleken (Nils-Eric Fougstedt) 7 I Spanande kretsar 1:35 (Arvid Mörne) 8 II Tillbedjan 1:02 (Vilhelm Ekelund) 9 III Så skall vår kärlek dröja 2:02 (Erik Blomberg) 10 Uudelleen jos luokses tulla voisin 3:33 (V. Salanov – Juha Vainio – arr. Märt Ratassepp) 11 Mikset mua huomaa 2:06 (Garry Bonner/Alan Gordon – Pertti Reponen – arr. Ko Duijvestijn)

11069069 bbooklet_Dooklet_D 2 223.9.20053.9.2005 12:24:4212:24:42 12 Aamun satama 5:10 (Jukka Linkola – Aino Sumuvuo – arr. Jukka Linkola) 13 Sinua, sinua rakastan 3:29 (Kaj Chydenius – Aulikki Oksanen – arr. Kare Ollinen) 14 Armi 4:14 (Erik Lindström – Saukki – arr. Yrjö Hjelt) 15 Ramona 3:45 (Tuomari Nurmio – arr. Säde Rissanen) 16 Tunturisatu 3:28 (Kauko Käyhkö – Martti Jäppilä – arr. Bruno Unter) 17 Jos vielä oot vapaa 3:45 (Toivo Kärki – Juha Vainio – arr. Yrjö Hjelt) [55:11]

Ylioppilaskunnan Laulajat • YL Male Voice Choir Matti Hyökki, johtaja • conductor Matti Salminen, basso • bass (4, 10) Tuomas Katajala, tenori • tenor & Kristian Attila, piano (6) Jouni Kannisto, tenori • tenor (14) Kvartetti • Quartet Tom Lindqvist, Jussi Salovaara, Timo Mannonen, Tuukka Haapaniemi (11) Lauluyhtye • Vocal Ensemble Talla (12) Christoff er Sundqvist, klarinetti • clarinet (2) Riitta Paakki Trio (Riitta Paakki, piano / Ape Anttila, basso • bass / Mikko Hassinen, rummut • drums) (4, 14, 17) Mikko Kettunen, vocal percussion (15)

11069069 bbooklet_Dooklet_D 3 223.9.20053.9.2005 12:24:4512:24:45 Ylioppilaskunnan Laulajat: syntyneet sanat sekä Toivo Kärjen säveltämään Sulle kauneimmat lauluni laulan kappaleeseen Jos vielä oot vapaa että V. Salano- Rakkaus on ollut ehtymätön luovuuden lähde vin slaavilaiseen romanssiin Uudelleen jos luok- niin säveltäjille kuin runoilijoillekin kautta vuo- ses tulla voisin. Tämä teos on vedonnut suoma- sisatojen. Myös Ylioppilaskunnan Laulajat on laisiin jo Georg Otsin alkuperäislevytyksestä asti; tarttunut tähän tuhansien kirjojen ja laulujen onhan kappaleen slaavilainen melodiamaailma aiheeseen ja koonnut levyn, jossa esitellään yksi suomalaisen iskelmän peruspilareista. rakkauden koko kirjo: rakkaus ja sen menettä- Sanoittaja Pertti Reponen, joka tunnetaan minen, kaipuu, intohimo, hellyys ja suomalaisille myös käsikirjoittajana ja viihteen monitoimimie- niin tärkeä rakkaus luontoon, kuten Kauko henä, on tehnyt suomenkielisen tekstin ame- Käyhkön säveltämä Tunturisatu osoittaa. Toinen rikkalaisen The Turtles -yhtyeen hittiin Happy yhteinen tekijä, joka liittää tämän levyn kap- Together (Mikset mua huomaa). Naissanoittajien paleet toisiinsa, on niiden merkitys kuulijoille: harvalukuista joukkoa levyllä edustaa Kerttu kaikki kappaleet ovat saavuttaneet paikan Mustonen, joka on sanoittanut suomalaisen suomalaisten sydämissä ja siirtyvät uusille viihdemusiikin Grand old man -tittelin itseoi- kuuntelijasukupolville saaden kerta kerran jäl- keutetun haltijan, George de Godzinskyn sere- keen uuden elämän uusien tulkintojen myötä. nadin Sulle kauneimmat lauluni laulan. Mutta mistä aineksista nämä klassikot ovat Etenkin ennen sanoittajien ammattikunnan oikein syntyneet? syntymistä säveltäjät ovat käyttäneet runoilijoi- Iättömän ikivihreän sävelmän lähtökohtana den elinvoimaisia tekstejä, joille he ovat melodi- on tietenkin kaunis, kuuntelijan tunteisiin veto- oidensa myötä antaneet uuden muodon ja jopa ava melodia, mutta usein se vaatii aisaparikseen merkityksen. Oskar Merikanto on säveltänyt tekstin. Suuressa osassa tuntemistamme klassi- useita mieleenpainuvia melodioita, joista Onnel- koista on suomalaisen sielunmaiseman sanoiksi liset on yksi tutuimmista. Tämän serenadien pukenut sanoittaja, ja Suomessa onkin ollut parhaimmistoon kuuluvan kappaleen tekstin on jo vuosikymmeniä vahva sanoittajien ammat- tehnyt Aleksis Kivi. Säveltäjä-urkuri Frans Linna- tikunta. Yksi tunnetuimmista suomalaisista vuori on taasen säveltänyt runoilija V. A. Kosken- sanoittajista on Juha Vainio, jonka kynästä ovat niemen tekstin Minä laulan sun iltasi tähtihin.

11069069 bbooklet_Dooklet_D 4 223.9.20053.9.2005 12:24:4512:24:45 Myös säveltäjä Kaj Chydeniuksen laajasta pyyntöjen jälkeen säveltäjä kirjoitti teokseensa tuotannosta löytyy paljon runoilijoiden tekstei- tekstin. Melodioiden voimaa kuvaa myös hin tehtyjä sävellyksiä. Vuonna 1968 elokuvaan se, ettei kappale tarvitse suomalaista tekstiä Asfalttilampaat sävelletyn Sinua, sinua rakastan syöpyäkseen sydämiimme. Tältä saralta ovat -kappaleen teksti on Aulikki Oksasen ja säveltäjä perinteisempää kuoro-ohjelmistoa edustavat on kuvannut sitä seuraavasti: »Runossa yhdistyy saksankielinen Ständchen, jonka on säveltänyt äärimmäinen tuska ja äärimmäinen hellyys.» laulusäveltäjien aateliin kuuluva itävaltalainen Voiko rakkausrunolta enempää vaatia? Franz Schubert, sekä Radion sinfoniaorkeste- Runoilijoiden ja sanoittajien ammattikuntien rin kapellimestarina työskennelleen Nils-Eric välinen ero on viime vuosina ollut yhä häily- Fougstedtin Tre sånger om Kärleken (Kolme vämpi. Kun runoilijoiden tekstejä on valjastettu laulua rakkaudesta). musiikille jo vuosisatoja, elävät nykyään myös Melodian ja tekstin lisäksi suuri merkitys sanoitukset yhä vahvemmin pelkkinä teksteinä, klassikon syntymisessä on tulkinnalla. Esittäjä ja rock- ja iskelmälyriikat ovat saaneet asemansa tuo kappaleeseen uuden ulottuvuuden, oman osana runouden kenttää. Tästä on osoituksena kokemuspiirinsä, joka välittyy kuulijalle ja muun muassa Tuomari Nurmio, joka ensim- jättää lähtemättömät jäljet kuulijan mieleen. mäisenä rocklyyrikkona palkittiin vuonna 2003 Kukapa ei muistaisi heleä-äänisen 12-vuotiaan kirjallisuuden Eino Leino -palkinnolla. Etenkin Jari Huhtasalon tulkintaa kappaleesta Äideistä taksin katolla vilkkuvasta yön ainoasta valopil- parhain, joka nousi Suomen äänitetilastojen kusta tunnettua Nurmiota onkin kuvattu Eino kärkeen vuonna 1971. Nykyään tätä serenadia Leinon henkiseksi perilliseksi. Hänen tuotannos- kuullaan erityisesti äitienpäivän tienoilla. Eija taan YL tulkitsee kappaleen Ramona. Ahvon väkevästi tulkitsema Aamun satama, Aina klassikko ei vaadi tuekseen tekstiä, mistä jonka on säveltänyt Jukka Linkola, koki taasen esimerkkinä on Heikki Aaltoilan Akselin ja Elinan uuden nousun vuosituhannen vaihteessa, kun häävalssi. Kappale on vuonna 1968 valmistu- tenori Pentti Hietanen levytti sen. neesta elokuvasta Täällä Pohjantähden alla ja Kappaleen merkitykseen kuuluu kiinteästi siinä soitettu valssimelodia tuli aluksi tunne- myös se, miten kuuntelija kokee kappaleen: tuksi ilman sanoja. Vasta lukuisten toiveiden ja viekö se kuuntelijan kaivattuun aikaan ja

11069069 bbooklet_Dooklet_D 5 223.9.20053.9.2005 12:24:4512:24:45 paikkaan tai symboloiko kappale jotain koko suomalaiselle kansallistunnolle ominaista, kuten Erik Lindströmin säveltämä Armi-kappale. Lindström sävelsi Armin alun perin vaimolleen Vuokolle, mutta Armi Kuuselan voitettua Miss Universum -tittelin kappaletta päätettiin myydä Armi-nimellä. Tässä vaiheessa sanoittaja tuhansien suomalaisten iskelmien taustalta, Saukki, teki kappaleeseen sanat. Valmistumisensa jälkeen kappale on ollut Miss Suomi -kilpailujen tunnussävelmä mutta myös 50-luvun symboli: ajan, jolloin Suomi sotavuosien jälkeen vauras- tui, järjesti olympialaiset ja suomalainen nainen oli maailmankaikkeuden kaunein. Klassikon ainekset löytyvät siis melodiasta, sanoituksista, tulkinnasta ja sen vaikutuksesta kuulijaan. Kyse ei ole kuitenkaan yksinkertai- sesta yhteenlaskusta, vaan tuloksena on aina jotain, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Jutta Jaakkola

11069069 bbooklet_Dooklet_D 6 223.9.20053.9.2005 12:24:4612:24:46 7

11069069 bbooklet_Dooklet_D 7 223.9.20053.9.2005 12:24:4912:24:49 Helsinkiläinen mieskuoro YL, jonka nimilyhenne huomioitu arvostetuilla kansallisilla ja kansain- tulee kuoron suomenkielisestä nimestä Ylioppi- välisillä palkinnoilla tai niiden ehdokkuuksilla. laskunnan Laulajat, on yksi Suomen johtavista Jean Sibeliuksen Kullervo-sinfonian maailman- kuoroista. Vuonna 1883 Helsingin yliopiston ensilevytys kapellimestari Paavo Berglundin yhteyteen perustettu YL on myös Suomen ja Bournemouthin sinfoniaorkesterin kanssa vanhin suomenkielinen kuoro ja edelläkävijä oli ehdolla parhaan kuoroesityksen Grammy- suomalaisessa kuorokulttuurissa. Kuoron laajat palkinnon saajaksi vuonna 1971. Kullervon ulkomaanmatkat ja lukuisat arvostelume- levytykset vuonna 1993 (yhdessä Los Angelesin nestystä saaneet levytykset ovat luoneet sille fi lharmonikkojen ja Esa-Pekka Salosen kanssa) aseman samalla myös yhtenä maailman merkit- ja vuonna 2001 (Sinfonia Lahden ja Osmo Väns- tävimmistä mieskuoroista. kän kanssa) puolestaan huomioitiin arvostetun Suomen eturivin mieskuorona YL on alku- Gramophone-palkinnon ehdokkuuksilla. Osmo ajoistaan lähtien huolehtinut uuden mieskuo- Vänskän johtama Kullervo-levytys voitti myös romusiikin synnyttämisestä, esittämisestä ja vuoden 2002 Cannes Classical -palkinnon kuo- tallentamisesta erityisesti kotimaassa, mutta roteosten kategoriassa. myös ulkomailla. YL on Jean Sibeliuksen teosten Viimeisten 15 vuoden aikana YL:n a cappella alkuperäinen esittäjä, ja monet säveltäjämes- -äänitteet on palkittu kolmesti Suomen kuoro- tarin tunnetuimmista mieskuoroteoksista elämän arvostetuimmalla Vuoden kuorolevy ovat juuri YL:n tilaamia ja kantaesittämiä. Tänä -palkinnolla. Kaikki voitokkaat tallenteet (Kinesis päivänä kuoro tunnetaan paitsi Sibeliuksen vuodelta 1994, Vision of Man vuodelta 1997 ja teosten itseoikeutettuna tulkkina myös uuden Carmen de Sole vuodelta 2004) sisältävät kuoron suomalaisen ja ulkomaisen mieskuoromusiikin tilaamaa ja ensiesittämää uutta mieskuoromu- tilaajana ja esittäjänä. Eräs eniten teoksiaan siikkia. Yhteensä viimeisen 20 vuoden aikana YL YL:lle omistanut suomalainen nykysäveltäjä on on kantaesittänyt yli sata suomalaisen tai ulko- Einojuhani Rautavaara, joka on myös kuoron maisen säveltäjän mieskuoroteosta ja tallen- kunniajäsen. tanut niistä suurimman osan. Oman aikamme Monet kuoron tekemistä Sibeliuksen ja nyky- musiikin ohella mieskuoro YL on levyttänyt mm. säveltäjien mieskuoromusiikin levytyksistä on Sibeliuksen ja hänen aikalaistensa a cappella

11069069 bbooklet_Dooklet_D 8 223.9.20053.9.2005 12:24:5112:24:51 -mieskuorotuotannon kokonaislevytyksistä muodostuvan suomalaisen »kansalliskirjaston», joka yksistään käsittää yhdeksän CD:tä ja yli 230 teosta. Historiansa aikana YL on levyttänyt kaikkiaan yli 40 CD:tä ja yli 40 LP/EP-levyä. Kotimaassa pelkästään YL:n suositut joulu- konsertit keräävät vuosittain yli 12 000 kuulijaa Helsingin kirkkoihin. Kuoro konsertoi säännölli- sesti myös Euroopassa sekä Amerikan ja Aasian mantereilla. Japanissa 30 johtavan musiikkikrii- tikon raati valitsi Ylioppilaskunnan Laulajien, Osmo Vänskän ja Sinfonia Lahden Tokiossa pitämän konsertin koko maan parhaimmaksi klassiseksi konserttielämykseksi vuonna 2003. Ylioppilaskunnan Laulajat levyttää nykyään Ondinelle.

Matti Hyökki on toiminut mieskuoro YL:n johtajana vuodesta 1980 lähtien. Hän aloitti musiikkiopintonsa yhdeksänvuotiaana Suomen ainoassa musiikkiyliopistossa Sibelius-Akate- miassa Helsingissä ja on suorittanut siellä sekä kanttori-urkurin, musiikinopettajan että musiikin tohtorin tutkinnot. Vuodesta 1982 Matti Hyökki on toiminut Sibe- lius-Akatemian kuoronjohdon lehtorin virassa, joka on kuoronjohdon opetuksen korkein oppi-

11069069 bbooklet_Dooklet_D 9 223.9.20053.9.2005 12:24:5112:24:51 tuoli Suomessa. Vuonna 2003 hän suoritti Sibe- YL Male Voice Choir: lius-Akatemiasta musiikin tohtorin tutkinnon All my loveliest songs are for you kuoronjohdon alalta ensimmäisenä Suomessa. Love has been an inexhaustible source of Tutkintoinstrumenttinaan hänellä oli YL. inspiration for composers and poets alike Sibelius-Akatemian kuoronjohdon lehtorina through the centuries. On this disc, the YL Male ja YL:n johtajana Hyökki on toiminut pitkään Voice Choir presents a selection of Finnish Suomen kuorokulttuurin kannalta keskeisessä popular songs that span the entire gamut asemassa. Vuosina 1992–1995 hän toimi myös of love and its emotions: yearning, passion, Suomen Kansallisoopperan kuorokapellimesta- tenderness, loss and, particularly importantly rina, ja vuonna 1996 Suomen kuoronjohtajayh- for Finns, the love of nature. An example of the distys myönsi hänelle Vuoden kuoronjohtaja latter is Tunturisatu (Fell tale) by Kauko Käyhkö. -palkinnon. Hyökki on kysytty jäsen lukuisien All of the songs featured here have secured kansainvälisten kuorokilpailujen tuomaristoissa. a lasting place in the hearts of Finns and Kuoroammattilaisten kansainvälisissä kokoon- continue to be enjoyed by new generations of tumisissa Hyökki on pitänyt YL:n kanssa innos- listeners in new interpretations. But what goes tusta herättäviä työpajoja. into the making of a classic? Matti Hyökin johdolla mieskuoro YL on In order to aspire to become an evergreen, a hankkinut kilpailumenestystä voittamalla mm. song must have a tune that tugs at the listener’s kansainvälisen Franz Schubert -mieskuorokil- emotions and, in most cases, compelling lyrics pailun sekä kantaesittänyt yli sata yksittäistä to go with it. There has been a strong tradition mieskuoroteosta suomalaisilta ja ulkomaisilta of lyric-writing in Finland for several decades säveltäjiltä. now, and all the lyricists featured on this disc are accomplished professionals in penning both original and translated lyrics. One of the best-known Finnish lyricists of all time was Juha Vainio, who is the author of both Jos vielä oot vapaa (If you’re still free) composed by Toivo Kärki and Uudelleen jos luokses tulla voisin (If

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1010 223.9.20053.9.2005 12:24:5212:24:52 I could come to you again), a Slavic romance stars in your sky tonight) by composer and by V. Salanov. The latter has appealed hugely organist Frans Linnavuori, is a setting of a poem to Finns ever since it was fi rst released in the by another great Finnish poet, V.A. Koskenniemi. original recording by Georg Ots; after all, the Prolifi c composer Kaj Chydenius has also Slavic melodic vein is one of the building blocks written numerous settings of existing poems. of the Finnish schlager. Sinua, sinua rakastan (You, O you are the one Pertti Reponen, who was not only a prolifi c I love), written for the fi lm Asfalttilampaat lyricist but also a screenwriter and producer, (Asphalt Sheep, 1968), is a setting of a poem wrote the Finnish lyrics to Mikset mua huomaa by Aulikki Oksanen. The composer wrote: “This (Happy Together), originally a hit by the American poem combines extreme pain with extreme group The Turtles. Kerttu Mustonen, one of tenderness.” What more could one ask of a love Finland’s rare women lyricists, is represented poem? here by Sulle kauneimmat lauluni laulan (All In recent years, the demarcation line between my loveliest songs are for you), a serenade poets and lyricists has become increasingly composed by the unchallenged Grand Old Man vague. Poems have been set to music for of Finnish popular music, George de Godzinsky. centuries, but today we are seeing rock and pop Composers have also drawn on the work lyrics entering the fi eld of poetry as poems in of poets, particularly in the era when the their own right. Finnish rock musician Tuomari profession of lyricist had not yet evolved. Nurmio is a fi ne example of this, being the fi rst Their settings often gave new shape and even rock lyricist to receive the distinguished Eino new meaning to the poems. Oskar Merikanto Leino literary prize in 2003. Indeed, Tuomari composed numerous memorable songs, of Nurmio’s poetry has been described as a direct which Onnelliset (Happy ones) is one of the best descendant of Leino’s in some ways. Nurmio is known. One of the best Finnish serenades of all represented on this disc by Ramona. time, it is a setting of a poem by Finland’s fi rst A tune does not always have to have lyrics to signifi cant Finnish-language poet, Aleksis Kivi. become a classic, as was the case with Akselin Another well-known song in the same genre, ja Elinan häävalssi (Akseli and Elina’s wedding Minä laulan sun iltasi tähtihin (I will sing all the waltz) by Heikki Aaltoila. It was written as

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1111 223.9.20053.9.2005 12:24:5312:24:53 an instrumental number for the fi lm Täällä tenor singer Pentti Hietanen. Pohjantähden alla (Here Beneath the North Star, A song also acquires signifi cance from the 1968), and became hugely popular as such. It way in which the listener perceives it: it may was not until receiving numerous requests that transport the listener to a nostalgic time or the composer wrote lyrics to the tune. Equally, place, or it may symbolize something that a compelling tune does not have to have lyrics goes deep into the national psyche, as is the in Finnish to appeal to Finns, as is shown here case with Armi by Erik Lindström. Lindström with two more traditional male voice choir originally wrote the tune for his wife Vuokko, numbers: Ständchen by the king of solo song but when Armi Kuusela was crowned Miss composers, Franz Schubert, and Tre sånger om Universe in 1952, he decided to market it under kärleken (Three songs about love) by Nils-Eric the title Armi. It was at this point that Saukki, Fougstedt, who was conductor of the Finnish the mastermind behind thousands of Finnish Radio Symphony Orchestra in his day. popular songs, furnished the tune with lyrics. Not only the melody and the lyrics but the The song has been the signature tune of the interpretation too plays a part in the elevation Miss Finland beauty pageant ever since, but it of a song to classic status. A performer brings is also a symbol of the 1950s, a period of strong a new dimension to the song, his or her own growth in Finland following the war years, the experience, conveying the song to the listener time of the Helsinki Olympics and the time in his or her own inimitable way. Who could when a Finnish woman was the most beautiful forget the crystal voice of 12-year-old Jari woman in the world. Huhtasalo singing Äideistä parhain (Best of all So what goes into the making of a classic? mothers), which topped the Finnish charts in Melody, lyrics, interpretation and reception, 1971? Today, the song is frequently sung as a as we can see above. But in every classic there serenade around Mother’s Day. Likewise, Aamun is that special something that makes it much satama (Morning harbour) by Jukka Linkola, more than the sum of its parts. originally given a powerful rendering by Eija Ahvo, gained a new lease on life around the Jutta Jaakkola Translation: Jaakko Mäntyjärvi turn of the century when it was recorded by

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1212 223.9.20053.9.2005 12:24:5312:24:53 YL is a male voice choir based in Helsinki. The distinguished with national and international acronym derives from the Finnish name of the prizes or nominations. The world premiere choir, Ylioppilaskunnan Laulajat (literally recording of Jean Sibelius’s Kullervo Symphony ‘singers of the student union’). Founded at the with the Bournemouth Symphony Orchestra University of Helsinki in 1883, YL is Finland’s under Paavo Berglund was nominated for the oldest Finnish-language choir and a pioneer in Grammy for best choral performance in 1971. Finnish choral music, while also being one of More recent recordings of Kullervo in 1993 Finland’s top choirs today. The choir’s extensive (with the Los Angeles Philharmonic under Esa- foreign tours and acclaimed recordings have Pekka Salonen) and 2001 (with the Sinfonia also established it as one of the world’s most Lahti under Osmo Vänskä) were nominated distinguished male voice choirs. for the coveted Gramophone prize. The Vänskä As Finland’s premier male voice choir, YL recording also won the 2002 Cannes Classical has always been active in commissioning, award in the category of choral works. performing and recording new music for In the past 15 years, a cappella recordings by male voice choir, primarily in Finland but YL have three times received the top honour in internationally too. YL originally premiered Finnish choral music, Choral Record of the Year. the male choir works of Sibelius, and many All winning recordings (Kinesis in 1994, Vision of his best-known choral works were in fact of Man in 1997, and Carmen de Sole in 2004) commissioned by YL. Today, the choir is known contain contemporary music for male voice choir not only for its authoritative performances commissioned and premiered by YL. Over the of Sibelius but also for its commissioning past 20 years, YL has premiered over 100 works and premiering of new Finnish and foreign by Finnish and foreign composers and recorded choral music. Finnish contemporary composer most of them. YL has also recorded a ‘national Einojuhani Rautavaara has dedicated a great library’ of the complete works for male voice many works to YL, and accordingly has been choir of Sibelius and his major contemporaries, appointed a honorary member of the choir. extending to 9 CDs containing over 230 works. Many of the choir’s recordings of Sibelius The YL discography in all contains over 40 CDs and of contemporary music have been and over 40 LPs or EPs.

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1313 223.9.20053.9.2005 12:24:5412:24:54 In Finland, the traditional and hugely popular in Finnish choral music. He was also chorus Christmas concerts of YL alone attract over master of the Finnish National Opera from 12,000 listeners each year in Helsinki churches. 1992 to 1995, and in 1996 the Association YL also appears regularly in Europe, America of Finnish Choir Conductors nominated him and Asia. In Japan, a jury of 30 distinguished Choir Conductor of the Year. Hyökki is much music critics declared the concert given by YL, in demand as a jury member in international the Sinfonia Lahti and Osmo Vänskä in Tokyo in choral competitions, and he has also given 2003 as the best classical concert experience of inspiring workshops with YL at international the year in the entire country. convocations of choral professionals. Today, YL records for Ondine. Under the direction of Matti Hyökki, YL has achieved success in competitions, for instance winning the international Franz Schubert Matti Hyökki has conducted YL since 1980. He competition, and has premiered over 100 works began his music studies at the age of nine at for male voice choir by Finnish and foreign the Sibelius Academy, the only university-level composers. music academy in Finland. He has completed a church organist’s diploma, a music teacher’s diploma and the degree of Doctor of Music at the Sibelius Academy. Since 1982, he has held the post of Lecturer in Choir Conducting, the highest position in this fi eld in Finland. In 2003, he became the fi rst one in Finland to complete the degree of Doctor of Music in choir conducting, with YL as his instrument. As Lecturer in Choir Conducting and conductor of YL, Matti Hyökki has for a considerable time occupied a central position

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1414 223.9.20053.9.2005 12:24:5412:24:54 1 Minä laulan sun iltasi tähtihin mun toivoni aamusen koin, mun kultani, kohtaan siellä, Minä laulan sun iltasi tähtihin kun mennyt on yö, ja sun yöhösi kuutamoita, kun kimmeltää kesäinen aamu, minä laulan sun aamuhus, armahin, ja linnut ne laulelee. kevätkiuruja, purppuroita. Täss’ impeni kanssa mä seison, Minä laulan sun kätehes kukkasen, ja kiharat’ tuulessa liehuu, kun silmäsi surusta kastuu, ja laaksojen hyminä soi teen ruusutarhaksi tienoon sen, kuin iäisen lemmen ääni, missä jalkasi pieni astuu. kun mennyt on yö, kun kimmeltää kesäinen aamu, Minä laulan loitolle maailman, ja linnut ne laulelee. minä vien sinut kotihin uuteen, minä laulan sun sielusi valkean yli aikojen ikuisuuteen. 3 Akselin ja Elinan häävalssi

Kauan katsoin sinua syvälle silmiin, 2 Onnelliset kauan katsoin, katsoin ja ajattelin. Kenties kerran vihille käydä saamme, Jo valkenee kaukainen ranta kenties kerran olet rinnallain. ja koillisest’ aurinko nousee ja auteret kiirehtii pois, Kauan katsoin sinua syvälle silmiin, kun Pohjolan palkeet käyvät, kauan katsoin, katsoin ja ajattelin. kun mennyt on yö, Puutteen, murheen, yhteisen riemun jaamme, kun kimmeltää kesäinen aamu, kunnes pois häivymme unholaan. ja linnut ne laulelee.

Mä kiireelle korkean vuoren nyt tuulessa raikkahass’ astun,

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1515 223.9.20053.9.2005 12:24:5612:24:56 4 Sulle kauneimmat lauluni laulan Hän ymmärtää ja lohduttaa, laulun tään hän nyt saa. Yössä nyt käy kirkas tähti tuikkimaan Kallein hän on, niin korvaamaton, vieden mua valkeuteen. parhain hän on äiti mun. Katson mä armaani akkunaan, ehkä mua siellä hän muistelee. Luotas jos tie kerran mun vie, suureks kun vartun, unhoon jää et. Sulle kauneimmat lauluni laulan, Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää. minä vien sinut onnen säveliin. Äideistä parhaimman sain. Sitä kuunnellut on säde vain auringon, kun se välkkehensä loi kukkasiin. 6 Ständchen Sulle kauneimmat lauluni laulan, sinun luoksesi tuon rakkauden. Zögernd, leise, in des Dunkels Olen onnellinen, mun armainen, nächt’ger Hülle sind wir hier; siksi laulan sen uudelleen. Und den Finger sanft gekrümmt, leise, leise pochen wir an des Liebchens Kammertür.

5 Äideistä parhain Doch nun steigend, schwellend, hebend, mit vereinter Stimme laut Lapsuus se on korvaamaton. rufen aus wir hochvertraut: Paljon mä sain, siks kiitän nyt vain. Schlaf du nicht, Äidille vaan laulaa nyt saan, wenn der Neigung Stimme spricht! äideistä parhaimman sain. Sucht’ ein Weiser nah und ferne Lohdun hän loi, suojan hän soi. Menschen einst mit der Laterne, Hellyyttä koin, nyt kiittää sua voin. wieviel seltner dann als Gold Rakkaudestaan voimaa mä saan, Menschen uns geneigt und hold? äideistä parhaimman sain. Drum, wenn Freundschaft, Liebe spricht Freundin, Liebchen, schlaf du nicht. 16

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1616 223.9.20053.9.2005 12:24:5612:24:56 Aber was in allen Reichen Jos muinaisen viisaan miehen wär’ dem Schlummer zu vergleichen? oli lyhty kädessä ties mistä Drum statt Worten und statt Gaben etsittävä ihmistä lähelleen, sollst du nun auch Ruhe haben, kuinka kultaakin kalliimpi noch ein Grüßchen, noch ein Wort, onkaan ihminen, es verstummt dir frohe Weise, joka jo on meihin kiintynyt! leise, leise, Sen tähden, ystäväni, rakkaani, schleichen wir uns wieder fort. ällös nuku, kun ystävyys Ständchen - Serenadi ja rakkaus puhuvat. Mutta mitä koko maailmassa Franz Grillparzer 1791-1872 onkaan uneen verrattavaa? Olemme täällä epäröivinä Sanojen ja lahjojen sijaan ja vaitonaisina öisen pimeyden saatkin siis jäädä nyt rauhaan. vaippaan kietoutuneena. Vielä tervehdys, Sormea koukistaen vielä sananen, koputamme pehmeästi ja sitten onnellisten laulu lakkaa. ja kevyesti Pehmeästi ja kevyesti lemmittymme oveen. hiivimme pois taasen.

Pian kuitenkin yltymys suom. Matti Hyökki valtaa mielemme. Kiihtyneenä ja vavisten, huudamme yhteen ääneen: ethän nuku, kun alttiit äänet puhuvat!

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1717 223.9.20053.9.2005 12:24:5712:24:57 Tre sånger om kärleken . 9 III Så skall vår kärlek dröja

7 I Spanande kretsar I träden domnar stormen Spanande kretsar en ensam lom. som i ett valv av brus, Vidden är tom. och jorden mörknar redan, Sökande svävar min ensamma båt. men kvar är rymdens ljus. Vågens gråt snyftar mot stäven. Så skall vår kärlek dröja Stänkte ej våren där uppe i land, i ljusa rymders valv, lövregn kring strand, långt sedan hjärtat vilset smög ej bland löven en blommande stig, i storm och skymning skalv. trampad av dig det sloge så tungt ej mot stäven. Kolme laulua rakkaudesta I Aavalla

8 II Tillbedjan Aavalla kuikka ui kaarrellen, kuin etsien. Som havet i julis solbris Purteni yksinään orpona on, så sval och så berusande frisk lohduton laine lyö keulaan. är din kropp. Kaste jos pensaissa ei pisarois, Snö och rosor. eikä kevät ois, Dagg i majskog poissa jos polku ois kukkiva tuo häggarna vid källan rakkaimman luo, ej så ljuvligt dofta ei laine löis raskaana keulaan. som din doftande mun. Bländande prakt av människa se stoftet, stoftet där du träder, kysser tillbedjande stammande slaven.

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1818 223.9.20053.9.2005 12:24:5712:24:57 II Palvonta 10 Uudelleen jos luokses tulla voisin

Kuin aallot ja tuuli aavan sä oot Uudelleen jos luokses tulla voisin, ja tuoksu vartalos huumaava on, eilispäivän virheet korjaisin. ruusun raikas. Kaiken teen silloin varmaankin toisin, Tuoksu tuomen, kaste kevätmetsän silmäs kostuis ei kyynelin. ei niin hurmaa, huumaa Kaiken teen silloin varmaankin toisin, kuin suudelmas sun. jos vain sallit sen, armahin. Vertaistas ei oo päällä maan, Uudelleen jos luokses tulla voisin, oot kaunein, saisin silloin kaiken loiston maan! vaieten sua seuraan, Synkin yö päivä ois aurinkoisin, orjas oon ainiaan, suudelmaas palvon. kanssas jos vain käyn uudestaan! III Lempemme nouskoon Synkin yö päivä ois aurinkoisin, luokses taas jos saapua saan! Jo tyyntyi pauhu tuulen, ei liiku rannan puu, viel’ hehkuu taivaanranta, 11 Mikset mua huomaa vaikk’ tienoo tummentuu. Kun joskus kohdataan, jos vaan Lempemme noin myös nouskoon sun katsees saisin kääntymään, tuon taivaan valkeuteen, mut aina jään rauha kun vihdoin täyttää mä yksin tielle seisomaan ja pohtimaan, jo sydämen tyyntyneen. sä mikset mua huomaa.

suom. Aatu Leinonen Mä tein jo päätöksen ja oottelen, kun ensi kerran kohdataan, käyn asiaan ja pyydän sua suoraan vaan sen kertomaan, sä mikset mua huomaa. 19

11069069 bbooklet_Dooklet_D 1919 223.9.20053.9.2005 12:24:5712:24:57 Milloin kaiken sulle nyt kertoa saan, Jos vain saan sut tänään näin kahdestaan. hellästi saattaa aamun maahan. Milloin huomaat, kaikki on parhaimmillaan, Tuttuun satamaan, näin kahdestaan. tyyneen poukamaan, purttamme tuuli kuljettaa. Kuulla vain mä tahtoisin sun joskus mulle lausuvan, vain sanankin. Läpi vuosien matkamme kestäneen Vai käykö niin kuin pelkäsin, kuin ennenkin, ei uskois kapteeni laivan tän muistojen. et minua huomaa. Läpi myrskyjen, rajuilmojen meidät vie kompassi tuo haaveiden.

12 Aamun satama Suunnan sen jo luotsas mulle eilinen. Tiedän yön jo hälvenneen, päivän yhteisen Läpi yön sun hengitystäs kuuntelen. voin kanssas viimein tänään aloittaa. Kuinka sydämemme lyö tahtiin yhteiseen, Jos vain saan sut tänään kuin ensi kerran sinut nähdä sain. hellästi saattaa aamun maahan. Jos vain saan sut tänään Tuttuun satamaan, hellästi saattaa aamun maahan. tyyneen poukamaan, Tuttuun satamaan, purttamme tuuli kuljettaa. tyyneen poukamaan, purttamme tuuli kuljettaa.

Koko yön sataa kyyneleitä huoneeseen. Niistä jalokiven teen, joka valaisee yhteistä matkaa päällä aaltojen.

11069069 bbooklet_Dooklet_D 2020 223.9.20053.9.2005 12:24:5812:24:58 13 Sinua, sinua rakastan 14 Armi

Sinua, sinua rakastan. Neitosista ken on kaunein, Yö painaa päähäni pimeän seppeleen, tyttö kaikkein herttaisin, jotta en sinua näkisi. nainen, jonka vuoksi huokaa syömmet iltaisin? Miten taittavat linnut siipensä, miten vyöryvät vedet kallioitten alla, Tiedän ken on kaikkein kaunein. miten nousevat metsät tuulten mukana Tiedän ken on herttaisin. ja pilvien sateet jähmettyvät kiveksi. Arvaan ken on sydämet nuo saanut liekkeihin. Sinua, sinua rakastan. Sillä yksi vain on, ken katseellaan voi Yö painaa päähäni pimeän seppeleen, vaikk’ himmentää auringon. jotta en sinua näkisi. Mutt’ palvoa vaan mä kaukaa saan, Miten huutaa minulle avaruus, en omaksi konsanaan. miten kirkuvat tähdet ohimoni läpi, miten itkevät lapset maailman rannoilla Tiedän ken on kaikkein kaunein, ja merien yllä savuavat sydämet. tiedän ken on herttaisin. Tiedän, etten kauniimpaa saa Sinua, sinua rakastan. nähdä milloinkaan. Niin liikkuu pehmeä kätesi niin kuin vene varhain aamuisella joella.

11069069 bbooklet_Dooklet_D 2121 223.9.20053.9.2005 12:24:5812:24:58 15 Ramona 16 Tunturisatu

Sä olet helmi kuuman maan, Ramona, Ramona. Pohjolan yössä kerran Milloin sut taas omakseni saan, Ramona, Ramona? löysin mä ystävän. Mä annoin sulle kympin vain Luonani hetken verran ja kanssas hetken tanssia mä sain, toivoin mä viipyvän. unelmien tangotyttönen, Ramona, Ramona. Katseensa kirkas loisti kuin tähdet Pohjolan nuo. Ei sun mukaan ehdi kukaan, Ramona, Ramona, Pohjolan yössä kerran silloin kun sä innostut, Ramona, Ramona. lempemme syttyi tuo. Ei sua voi kiinni pitää, ei sulle mahda mitään, Pohjolan yöhön kerran unelmien tangotyttönen, Ramona, Ramona. ystäväin lähti pois. Luulin, vain hetken verran Sun silmäs hehkuu tummaa tulta, Ramona, Ramona. siellä hän viipyä vois. Sä veit melkein järjen multa, Ramona, Ramona. Tunturin tuolle puolen Sä ammuit rakkauden nuolen tie minun ystäväin vei. suoraan läpi mun sydämen, Tunturin tuolta puolen unelmien tangotyttönen, Ramona, Ramona. palannut koskaan ei.

Tunturitietä illoin yksinäin kuljeksin. Armastain muistan silloin, muistan ja uneksin. Jospa hän saapuis kerran tunturipolkua näin, kulkisi hetken verran kanssani vierelläin.

11069069 bbooklet_Dooklet_D 2222 223.9.20053.9.2005 12:24:5812:24:58 17 Jos vielä oot vapaa Recorded at Helsinki Conservatory of Music Concert Hall, 3, 4 & 8/05 Jos vielä oot vapaa, tule vaan! Recording Engineer: Enno Mäemets Jos vielä oot vapaa, sun kai saan? Producer: Seppo Siirala Me oltaisiin niin kuin silloin, Artist photos: Juliana Harkki (YL), Pentti taas kaksin niin käytäis illoin. Nisonen (Hyökki) Vain toivoisin, sitä tahtoisin minä niin! Cover and inlay design: Cheri Tamminen Booklet Editor: Riitta Bergroth Jos vielä oot vapaa lähtemään, Executive Producer: Reijo Kiilunen jos vielä oot vapaa, lähdetään! Kun veisin sun rantapuistoon, niin oisit mun ikimuistoon! Taas laulaisin, silmät nauraisin kyyneliin!

Kun yksin on pitkän illan, kun kaipaa näin vain, A 24bit recording niin haaveet luo harhasillan, ൿ 2005 Ondine Inc. taas siitä kulkea sain. Fredrikinkatu 77 A 2 Haaveita vaan, FIN-00100 Helsinki enkä muuta milloinkaan kai saa! Tel. +358 9 434 2210 Onnea ei vain mulle arpa jaa! Fax +358 9 493 956 e-mail [email protected] Jos vielä oot vapaa... www.ondine.net

3, 4, 10, 13, 14, 16, 17 © Warner/Chappell Music Finland Oy 1 © WCMF Serious Catalogue 2, 6 © D.p. 5 © Warner/Chappell Music Scandinavia 7 © Elkan & Schildknecht 11 © EMI Music Publishing 12 © Syrene Music 15 © Love Kustannus / Rillumarei Production

11069069 bbooklet_Dooklet_D 2323 223.9.20053.9.2005 12:24:5812:24:58