WEIMARISTA VALTOIHIN Kansainvälisyys Suomalaisessa Tanssitaiteessa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
WEIMARISTA VALTOIHIN Kansainvälisyys suomalaisessa tanssitaiteessa Toim. Johanna Laakkonen ja Tiina Suhonen Sisällysluetteloon Teatterimuseo WEIMARISTA VALTOIHIN Kansainvälisyys suomalaisessa tanssitaiteessa Johanna Laakkonen, Tiina Suhonen (toim.) Teatterimuseo Sisällysluetteloon SISÄLLYS Lukijalle 5 Jukka O. Miettinen 9 TANSSIJA IDÄN JA LÄNNEN VÄLISSÄ Leena Rintala ja hänen kaakkoisaasialainen ohjelmistonsa Johanna Laakkonen 35 BALETTIMESTARI JA MODERNISTI Sari Jankelow Weimarissa Tiina Suhonen 57 Weimarista Valtoihin. Kansainvälisyys suomalaisessa tanssitaiteessa KOLME VIENTIPROJEKTIA MENNEISYYDESTÄ Maggie Gripenberg, Suomen Kansallisoopperan baletti, Tanssiteatteri Raatikko Teatterimuseon verkkojulkaisuja 1 Riikka Korppi-Tommola 83 © Kirjoittajat 2012 VIRTAUKSIA VALLOISTA Sukelluksia suomalaisen modernin tanssin amerikkalaistamiseen 1960-luvulla Toimitus: Johanna Laakkonen, Tiina Suhonen Marjo Kuusela 113 Kuvatoimitus: Tiina Piispa ja kirjoittajat ULKOMAISTEN TANSSIVAIKUTTEIDEN JA OMAN KÄSIALAN PARADOKSI Kansi ja taitto: Ilona Kemppainen Aino Kukkonen 128 Kannen kuvat julkaisun sivuilta 22, 26, 61, 84, 132 ja 150. HUOMIOITA SUOMALAISESTA 1980-LUVUN UUDESTA TANSSISTA KANSAINVÄLISESSÄ KONTEKSTISSA Teatterimuseo Kaapelitehdas Paneelikeskustelu 139 Tallberginkatu 1 / 73 CAROLYN CARLSONIN VAIKUTUS SUOMALAISEEN TANSSIIN 00180 Helsinki www.teatterimuseo.fi Teos- ja tanssihakemisto 159 ISBN 978-952-67846-0-1 (pdf) Kirjoittajat 162 Sisällysluetteloon LUKIJALLE Kansainvälisyys on ollut leimallista suomalaiselle bert Henken toimittaman teoksen Transnational tanssitaiteelle koko sen satavuotisen olemassa- Exchange in Early Modern Theatre (2008) esipu- olon ajan. Vaikka yhteydet ovat olleet vilkkaita, hetta mukaillen termillä transnationaali voidaan niistä on kirjoitettu vähän. Taiteilijat käsittelevät teatterintutkimuksessa viitata monenlaiseen aihepiiriä toisinaan omissa muistelmissaan ja kansainväliseen ja kansalliset rajat ylittävään liik- omasta työstä kertovissa teksteissään. Tutkijoi- kuvuuteen ja vuorovaikutukseen, kuten esimer- den kiinnostus on herännyt viime vuosina, kun kiksi taiteilijoiden työskentelyyn kotimaansa ul- tanssia koskeva tutkimus on lisääntynyt ja mo- kopuolella ja yksittäisiin esitysvierailuihin, mutta nipuolistunut. Weimarista Valtoihin – kansainvä- myös tekniikoiden, tyylien, teosten, koulutuk- lisyys suomalaisessa tanssitaiteessa -kokoelman sellisten vaikutteiden tai käsiteltävien teemojen artikkeleissa tarkastellaan suomalaisen tanssin siirtymiseen yli kansallisten rajojen. Ylirajainen kansainvälisiä yhteyksiä 1900-luvun alkuvuo- näkökulma mahdollistaa myös sen tutkimisen, sikymmeniltä 2000-luvulle. Julkaisun artikkelit miten eri kulttuurisia identiteettejä representoi- pohjautuvat Helsingissä 27.–28. huhtikuuta 2012 daan näyttämöllä. järjestetyn seminaarin puheenvuoroihin. Gary Jay Williams toteaa Theatre Histories – An Kysymys kansainvälisestä vuorovaikutuksesta ja Introduction -teoksessa (2010), että tutkijat käyt- vaikutteiden kulkeutumisesta yli kansallisten ra- tävät lukuisia termejä kuvaamaan teatterin ja jojen liittyy suomalaisessa taiteentutkimuksessa esityksen kulttuurienvälistä luonnetta ja sen eri viime vuosina yleistyneeseen tutkimusotteeseen, puolia. Transnationaalin lisäksi tällaisia ovat esi- joka tarkastelee kohdettaan transnationaalista tai merkiksi kulttuurienvälisyyteen viittaavat cross- ylirajaisesta näkökulmasta. Transnationalismissa cultural ja intercultural ja termit monikulttuurinen on pohjimmiltaan kyse ”ihmisistä, jotka luovat (multicultural) ja postkolonialistinen. Williamsin rajoja ja sitten ylittävät niitä”, kiteyttää Micha- mukaan yhteistä termeille on, että ne viittaavat el C. Howard teoksessaan Transnationalism and jollakin tavoin esityksen liikkeellä olevaan luon- Society – An Introduction (2011). Termi kytkeytyy teeseen globalisoituvassa maailmassa. Teatterin- valtion ja kansan käsitteisiin, ja sen avulla voidaan ja esitystutkimuksessa ylirajaisuuteen ei sisälly tarkastella erilaisten ryhmien, myös ammatillis- samankaltaista oletusta kulttuuris-poliittisesta ten, välisiä ylirajaisia suhteita ja toimintaa. Ro- dominanssista vastaanottajan ja lähdekulttuurin Sisällysluetteloon Lukijalle 5 välillä kuin interkulttuuriseen ja postkolonialisti- 1920- ja 30-luvulla vallinneeseen orientalismin opettajavierailuja ja sijoittaa ne osaksi yhdysval- Kokoelman päättää paneelikeskustelusta toimi- seen näkökulmaan. Kun tarkastellaan suomalais- aaltoon. Rintala oppi esittämänsä tanssinumerot talaisten kulttuurivaikutteiden leviämistä kos- tettu artikkeli, jossa Jorma Uotinen, Tero Saari- taiteilijoiden kansainvälisiä yhteyksiä, toimintaa aasialaisten opettajien johdolla, ja hänen ohjel- kevaa keskustelua. Vaikutteiden voimistumista nen, Leena Gustavson ja Jyrki Karttunen pohtivat ei ensisijaisesti määritä se, miten Suomi asemoi- mistonsa poikkesi monien aikalaistaiteilijoiden selittävät useat tekijät: Kulttuurivienti oli yksi amerikkalaissyntyisen Carolyn Carlsonin merki- tui poliittisella kartalla suhteessa esimerkiksi Wei- aasialaisvaikutteisista tansseista, jotka oli muo- Yhdysvaltojen aseista kylmässä sodassa, ja myös tystä omalle työlleen ja suomalaiselle tanssille. marin tasavaltaan tai Yhdysvaltoihin. Ylirajaisuus kattu esittäjiensä taitoihin ja länsimaisen yleisön tanssitaiteen vientiä tuettiin. Tarvittiin myös aktii- Carlson vieraili Suomessa jo 1970-luvulla, mut- ei kuitenkaan viittaa siihen, että taiteellinen toi- makuun soveltuviksi. visia kotimaisia toimijoita, joita Suomessa olivat ta hänen intensiivisin kautensa täällä ajoittuu minta olisi poliittisista sidoksista vapaata aluetta. mm. Riitta Vainio ja Suomen Tanssitaiteilijain Liit- 1990-luvun alkuun. Tuolloin hän valmisti teokset Kansallinen kulttuuri- ja ulkopolitiikka ovat vai- Varhaiset modernistit suuntasivat opintojen ja to kurssien järjestäjänä. Kansallisbaletille, Helsingin Kaupunginteatterin kuttaneet ja vaikuttavat myös taidekentän kan- työn perässä Keski-Eurooppaan, erityisesti Sak- Tanssiryhmälle ja yhteistuotantona Tanssiteatteri sainvälisiin yhteyksiin. Tästä ovat esimerkkinä ul- saan ja Itävaltaan. Johanna Laakkonen kirjoittaa Uudeksi tanssiksi kutsuttu suuntaus tuli Suomeen Raatikolle ja Aurinkobaletille. Neljä tanssiteatteri- komaiseen kiertuetoimintaan suunnatut kansalli- Sari Jankelowin työstä Saksan Kansallisteatte- 1980-luvun vaihteessa Keski-Euroopassa ja Iso-Bri- teosta tavoittivat erilaisia yleisöjä niin kotimaas- set tuet, joiden välityksellä voidaan edistää myös rissa Weimarissa aikana, jolloin Ausdruckstanz tanniassa opiskelleiden tanssijoiden ja koreogra- sa kuin ulkomailla, ja niiden visiot levisivät myös poliittisia päämääriä. vähitellen tuli baletin rinnalle saksalaisessa teat- fien välityksellä. Aino Kukkonen sijoittaa artikke- televisio-ohjelmien avulla. teritanssissa ja oopperassa. Saksassa teatteri ja lissaan uuden tanssin kehityksen osaksi laajem- Kokoelman artikkelit eivät muodosta temaatti- ooppera työllistivät modernisteja, mutta teatte- paa kansainvälistä kontekstia ja pohtii ilmiön yh- Seminaari ja artikkelikokoelma syntyivät usean sesti tai ajallisesti yhtenäistä kokonaisuutta, vaan rissa työskennelleiden tanssitaiteilijoiden työ on teyksiä amerikkalaiseen postmoderniin tanssiin. tahon myötävaikutuksella. Kiitämme lämpimästi käsittelevät laajaa ajanjaksoa aina 1900-luvun historiankirjoituksessa jäänyt paljolti tunnettujen Teatterimuseon museonjohtaja Helena Kalliota, alkupuolelta 2000-luvulle monesta eri näkökul- solistien ja uudistajien, kuten Mary Wigmanin ja Kahdessa artikkelissa puheenvuoro on taiteili- joka antoi museon tilat käyttöömme, huolehti masta. Aiheet pohjautuvat kunkin kirjoittajan tä- Rudolf Labanin, työn varjoon. Tanssin modernis- joilla. Marjo Kuuselan teksti on toimitettu hänen taitelijapuheenvuorojen tallentamisesta ja tarjosi mänhetkisiin kiinnostuksen kohteisiin, ja monet min keulakuvaksi nousi solistinen naistaiteilija, alustuksestaan, jossa hän kertoo työhönsä vai- mahdollisuuden tämän julkaisun toteuttamiseen. taidetanssin kansainvälistymiseen liittyvät ilmiöt Suomessa Maggie Gripenberg. Päinvastoin kuin kuttaneista opettajista, taiteilijoista ja teoksista. Hänen lisäkseen Teatterimuseon henkilökunta on jäävät tässä yhteydessä käsittelemättä. oppilaansa Sari Jankelow, Gripenberg loi uransa Kuuselan reitti lähtee suomalaisesta vapaasta ollut suureksi avuksi projektin eri vaiheissa. Ilona Suomessa, mutta järjesti myös ulkomaisia kiertu- tanssista ja jatkuu brechtiläiseen teatteriin, Kurt Kemppainen toteutti julkaisun taiton ja avusti tie- Kolmessa ensimmäisessä artikkelissa käsitellään eita. Tiina Suhosen artikkeli palaa Maggie Gripen- Joossiin ja amerikkalaiseen moderniin tanssiin ja dotuksessa, ja tutkija Tiina Piispa kartoitti museon suomalaistaiteilijoiden työskentelyä ja kiertue- bergin ulkomaisten esiintymisten lisäksi kahteen jazztanssiin. Myöhemmin tulevat modernin bale- valokuva-aineistoa ja selvitti valokuviin liittyviä toimintaa ulkomailla. Vuosisadan alussa monet muuhun menneisyyden vientiprojektiin: Suomen tin ja uuden tanssin vaikutteet. Miten moninais- tekijänoikeuksia. Teatterikorkeakoulun tarjoama ulkomailla esiintyneistä ja työskennelleistä olivat Kansallisbaletin kiertueisiin 1940- ja 50-luvulla ten vaikutteiden verkostosta muodostuu taiteili- tila ja Tanssin Tiedotuskeskuksen taloudellinen naisia, sillä uusien tanssisuuntausten myötä myös sekä Tanssiteatteri Raatikon 1970- ja 80-luvun ny- jan oma käsiala ja tyyli? Entä millainen vaikutus tuki sekä tiedottaja Elina Mannisen apu mahdol- yhä useammat naistanssijat saattoivat luoda uran