Komeetan pyrstö

Kirkkonummen Komeetta ry:n jäsenlehti No 4/2010

NGC 891 ja viereinen galaksijoukko. Kuvassa yli 40 galaksia! Valotus 54 min. Kuvattu Komakallion William Optics -linssiputkella ja Atik 314L+ CCD-kameralla. Kuvaaja Lauri Kangas.

Sisäsivuilla mm: Esitelmien lyhennelmät Seppo Ritamäen kuvauskertomukset Tietoa Talvileiristä

Kaikille tähtiharrastajille toivotamme tähtikirkasta Joulua ja Uutta Vuotta! 2 KOMAKALLIOLTA KUVATTUJA

Alla olevat kuvat on kuvattu Komakallion William Optics -linssiputkella ja Atik 314L+ CCD-kameralla. Kuvaja on Lauri Kangas.

Heijastussumu NGC 6914 Joutsenen Sadr-tähteä ympäröivässä IC 1318 -sumukompleksissa. Valotusaika on ollut vajaa 3 h.

Kotelosumu IC 5146 Joutsenessa. Valotusaika on ollut 6 h.

Tähtitieteellinen yhdistys Kirkkonummen Komeetta

Yhdistyksen sivut löytyvät osoitteesta: www.ursa.fi/yhd/komeetta

TAPAHTUMAKALENTERI Kevätkokous Kartat tapahtumien paikoista ovat Kirkkonum- Komeetan kevätkokous järjestetään tiistaina 15.2. men Komeetan kotisivun kohdassa Ajankohtaista klo 18.30 alkavan esitelmätilaisuuden jälkeen osoitteessa: Kirkkonummen koulukeskuksen auditoriossa http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/ajankohtaista.ht noin klo 20. Kokouksessa hyväksytään mm. toi- ml mintakertomus ja tilinpäätös.

Esitelmät Kerhot Esitelmät ovat vanhaan tapaan Kirkkonummella Komeetan kerho kokoontuu läpi vuoden maanan- Kirkkoharjun koulun auditoriossa. Se on koulu- taisin klo 18-20 Komeetan kerhohuoneessa Vol- keskuksen kaakkoisessa ulkokulmassa parisataa sin entisellä koululla Volskotia vastapäätä. Katso metriä rautatieasemalta pohjoiseen Asematien ja Komeetan sivulta Koulupolun risteyksessä. Vastapäätä on Kirk- http://www.ursa.fi/extra/kalenteri/lista.php4?jarje konummen poliisiasema. Esitelmiin on vapaa staja=Kirkkonummen%20komeetta pääsy. Esitelmien yhteydessä voi ostaa Ursan kir- joja. Lastenkerho kokoontuu joka toinen tiistai Mäki- tuvalla, Kuninkaantie 5-7 A, vain muutama sata Esitelmäpäivät ovat tiistaisin: metriä Kirkkonummen torilta länteen. Kerhon kokoontumispäivät ovat kevätkaudella: 25.1., 14.12. klo 18.00 Prof. Kalevi Mattila: Tausta- 8.2., 22.2., 8.3., 22.3., 5.4. ja 19.4. Kerho kokoon- taivaan valo: Ilmahehkusta galaksien syntyyn tuu tiistaisin klo 18.30-20. Huom! Esitelmä alkaa klo 18.00! Luonnontieteen kerho kokoontuu Markku af

Heurlinin kotona noin joka toinen viikko. Markku 18.1. klo 18.30 Prof. Karri Muinonen: Aurinko- asuu nykyään Heikkilässä osoitteessa Tolsanpol- kunnan synty ja kehitys ku 6 A 4. Tietoja kerhon kokoontumisesta saa 15.2. klo 18.30 Samuli Kotiranta: Maapallon si- Markulta, puh. 2981479 tai 044-5625601. Tiedot saret - maankaltaiset eksoplaneetat kokoontumispäivistä lähetetään myös sähköpos- titse. 15.3. klo 18.30 Dos. Juhani Huovelin: Aihe il- moitetaan myöhemmin Kerhohuone Komeetta on vuokrannut Volsin koululta sen oi- 12.4. klo 18.30 Tutkimuspäällikkö Pekka Janhu- keassa etukulmassa olevan huoneen. Koulu on nen: Aurinkotuulipurjeet vastapäätä Volskotia. Se on Kirkkonummen kes- kustasta 6 km luoteeseen pitkin Volsintietä. Huo- 10.5. klo 18.30 Dos. Lauri Haikala: Tähtien syn- neessa on takka, johon sytytetään tuli aina maa- nyn tutkimus infrapunassa nantai-iltoina kerhon kokoontuessa. Takassa voi paistaa makkaraa. Kahvia ja/tai teetä ja keksejä Esitelmät kustantaa Helsingin yliopisto tai Kirk- konummen Kansalaisopisto. 4 tarjotaan. Kirjaston kirjat ja lehdet ovat hyvin VALTAKUNNALLISIA TAPAHTUMIA esillä. Jäsenet voivat saada niitä kotilainaksi. CYGNUS 2011 Kerhohuone on vuokrattu heinäkuun 2011 lop- Vuoden 2011 Cygnus-tapaaminen on Hämeenlin- puun saakka. nassa. Paikallisena järjestäjänä toimii Hämeen- linnan Vega. Tähtinäytännöt Komeetan tähtitorni on Volsissa. Siinä on syrjään Tarkempi paikka ja aika eivät ole vielä tiedossa, työnnettävä katto, niin että havaittaessa koko tai- mutta tapahtuma ajoittunee heinäkuun jälkimmäi- vas on näkyvissä. selle puoliskolle.

Tähtinäytännöt sunnuntaisin selkeällä säällä: TIETEEN PÄIVÄT 24.10.-20.2. klo 19-21 Tieteen päivät on Helsingin yliopiston joka toi- 27.2.-20.3. klo 20-22 nen vuosi järjestämä tapahtuma, joka on ennen 27.3.-3.4. klo 21-22 kevätlukukauden alkua tammikuussa.

Talvileiri Vuoden 2011 teemana on Arjen arvoitus - Tiede Kirkkonummen Komeetan talvileiri pidetään 28.- vastaa arjen kysymyksiin. 30.1.2011 Nedergårdin kesäsiirtolassa Lillkan- skogissa. Ks. erillinen ilmoitus. Ursa on vahvasti mukana Helsingin yliopistolla Tieteen päivillä 12.- 16.1.2011. Esillä on kirjoja, Muita tapahtumia näyttely ja 23 ilmaista esitystä planetaariossa, jo- Turussa pidetään tähtipäivät 19.-20.3.2011. Katso ka on yliopiston päärakennuksen ala-aulassa. tarkemmin http://www.ursa.fi/tahtipaivat2011/ Tieteiden yö 13.1. tuo tieteen kaupungille eri puolille Kruununhakaa. Koululaisille on perjan- taina 14.1. Porthaniassa Nuorten päivä. TÄHTIHARRASTUSKURSSI Tieteen yön ohjelmassa on mm. torstaina 13.1. Fil. kand. Seppo Linnaluoto pitää Kirkkonummen Helsingin yliopistomuseossa Arppeanumissa koulukeskuksessa tähtiharrastuskurssin. Ilmoit- (Snellmaninkatu 3) klo 20.30-21.00 museonjohta- tautumiset kurssille Kirkkonummen Kansalais- ja Sten Björkmanin mielenkiintoinen esitys "Ob- opistoon. servatorion uusi elämä".

Kurssi on torstaisin klo 19-20.30, seuraavasti: 13.1. Tieteiden talossa Kirkkokatu 6 salissa 313 20.1. Tähtitieteen harrastus on Ursan planetaario klo 18-22. 27.1. Tähtitaivas, tähdistöt, magnitudit 3.2. Planeettojen sijainti 2011 ja myöhemmin 14.1. perjantaina Yliopiston päärakennuksen pie- 10.2. Havaintovälineet, kaukoputket nessä juhlasalissa klo 10-12 videoinserteis- 17.2. Tähtikartat (perinteiset ja tietokonekartat), sä mukana on myös avaruustähtitieteen koordinaatistot prof. Esko Valtaoja. 3.3. Muut tähtiharrastuksen alueet, yhdistystoiminta Lisätietoja: www.tieteenpaivat.fi/tp2011/index.html Joka kerta kun on selkeää, käytetään kaukoputkea ulkona tai mennään tähtitorniin. Tähtitornissa osanottajien tulee käyttää myös itse kaukoputkea. Kaukoputkikerralla Tal-1 -peilikaukoputki koo- taan luokassa. 5 KOMEETAN SYYSKOKOUS KOMEETAN PYRSTÖ Komeetan pyrstö on yhdistyksen jäsenmaksuun Lokakuun esitelmän jälkeen, 19.10., oli yhdistyk- sisältyvä jäsenlehti. semme syyskokous. Kokouksessa valittiin halli- tuksen jäsenet ja toiminnantarkastajat seuraavaksi Vastaava toimittaja Heikki Marttila toimintakaudeksi. Valituiksi tulivat: puh. 040-7741 869 Hallituksen puheenjohtajaksi Hannu Hongisto ja sähköposti: [email protected] muiksi jäseniksi Ville Lindfors, Ville Marttila ja Seppo Linnaluoto. Ensimmäiseksi varajäseneksi Seuraava Komeetan pyrstö ilmestyy helmikuussa valittiin Kaj Wikstedt ja toiseksi Raoul Kempe. 2011. Lehteen voi lähettää kirjoituksia ja kuvia osoitteeseen: [email protected] Seuraavan toimintavuoden toiminnantarkastajiksi valittiin Olli Kilpinen ja Jarmo Helle sekä heidän varamiehikseen Jussi Kääriäinen ja Seppo Rita- JÄSENMAKSUT VUONNA 2011 mäki. Nykyiset jäsenet Lisäksi käsiteltiin toimintasuunnitelma ja talous- Maksavat oma-aloitteisesti jäsenmaksun tammi- arvio. kuun 2011 loppuun mennessä Tähtitieteellisen yhdistyksen Kirkkonummen Komeetan pankkiti- Eniten keskustelua herätti sääntömuutos, jossa lille: täsmennettiin toiminta-ajatusta kulttuuripitoisem- 555409-228288 paan suuntaan. (Länsi-Uudenmaan osuuspankki).

Hallintoon liittyvät pöytäkirjat yms. löytyvät Uudet jäsenet osoitteesta: www.ursa.fi/yhd/komeetta ja siltä Uudet jäsenet täyttävät edelleen ilmoittautumis- kohdasta Hallinto. lomakkeen tai antavat sähköpostitse vastaavat tiedot (liittyjän nimi, osoite, puhelin, sähköpos- Heikki Marttila tiosoite, syntymävuosi).

Jäsenmaksut vuodelle 2011 KIRKKONUMMEN KOMEETTA 20 euroa vuosijäsen 10 euroa alle 25-vuotias vuosijäsen Yhdistyksen yhteystiedot: 5 euroa perhejäsen (edellyttää että samassa Puheenjohtaja Hannu Hongisto osoitteessa asuu vuosijäsen, ei jäsenlehteä) puh. 040-7248 637 20 euroa yhteisöjäsen 09-2217 992 100 euroa kannatusjäsen sähköposti: [email protected] Tällä menettelyllä vähennämme jäsenmaksuihin Sihteeri Seppo Linnaluoto liittyvää laskutustyötä (jota tehdään vapaaehtois- puh. 040- 5953 472 työnä). 09-2977001 osoite: Framnäsintie 2 E 21, 02430 Masala Kiitos! sähköposti: [email protected] 6 TÄHTITAIVAS TALVELLA 2010-2011 Planeetat Merkurius näkyy mahdollisesti kiikarilla 30.12.- Aurinko 10.1. matalalla kaakossa klo 8.30 tienoilla. Kiika- Talvipäivänseisaus on 22.12.2010 klo 1.38. Täl- rointipaikalta pitäisi näkyä mahdollisimman ma- löin Aurinko on eteläisimmillään ja päivä on ly- talalle. Tarkempia tietoja Tähdet 2011-vuosikir- himmillään maapallon pohjoisella puoliskolla. jassa sivulla 18.

Auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2007. Venus näkyy hyvin aamutaivaalla helmikuuhun Maksimiin päästäneen vuonna 2012. Tällä hetkel- saakka. Joulu-tammikuussa se loistaa klo 6-7 aa- lä auringonpilkkujen määrä on vähitellen nousus- mulla hyvin kaakkoisella taivaalla. Helmikuussa sa. se on jo aika matalalla. - Venus on kaikista tähti- mäisistä taivaankappaleista kirkkain. Osittainen auringonpimennys 4.1. Helsingissä Auringon yläreuna nousee klo 9.21 ja Maa on perihelissä eli lähimpänä Aurinkoa 3.1. osittainen pimennys alkaa klo 9.30. Pimennys on klo 21. suurimmillaan klo 10.50, jolloin 85 prosenttia Auringon kiekosta peittyy. Tällöin Aurinko on Jupiter näkyy edelleen hyvin iltataivaalla. Joulu- viiden asteen korkeudella. Pimennys päättyy klo na se on etelässä noin klo 18 ja se laskee länsi- 12.14. Asiasta on tarkempia tietoja Tähdet 2011 lounaaseen ennen klo 24. Se siirtyy joulukuun -vuosikirjan sivulla 22. puolivälissä Vesimiehestä Kalojen tähdistöön. Tammikuun lopussa Jupiter laskee klo 22. Kuu Täysikuu on 21.12., 19.1. ja 18.2. Joulukuussa Kaukoputkella (tai myös kiikarilla) näkee neljä Kuu näkyy parhaiten. Jupiterin kuuta, jotka Galileo Galilei löysi vuonna 1610. Kaukoputkella näkee myös ainakin yhden Kuu on Merkuriuksesta alaoikealle aamulla 2.1. tumman pilvivyöhykeen. Jupiter on kaikkia tähtiä noin klo 8.40 eteläkaakossa. kirkkaampi.

Kuu on lähellä Venusta aamulla 2.12., 31.12. ja Saturnus näkyy aamuyöllä keskellä Neitsyen täh- 30.1. distöä. Joulukuun puolivälin jälkeen Saturnus nousee noin klo 3 ja laskee n. klo 8.30. Helmi- Kuu näkyy lähellä Jupiteria 13.12., 10.1. ja 6.2. kuun alussa Saturnus nousee n. klo 22 ja on ete- lässä klo 5. - Saturnus on selvästi Pohjantähteä Kuu on lähellä Saturnusta aamuyöllä 1.12., kirkkaampi. 29.12., 25.1. ja 21.2. Kaukoputkella näkyvät Saturnuksen renkaat ja Täydellinen kuunpimennys 21.12. ainakin suurin kuu Titan. Renkaat näkyvät jo Kuu pimenee sen laskiessa Suomessa. Koko kymmenen asteen kulmassa. kuunpimennys näkyy vain Pohjois-Suomessa. Uranus on hyvin lähellä Jupiteria, sen yläpuolel- Osittainen pimennys alkaa klo 8.32, jolloin sen la. Tammikuun alkupuolella Uranus on vain 30 korkeus Helsingissä on 4 astetta. Kuun korkeus kaariminuutin päässä Jupiterista eli vain Kuun lä- klo 9 on vajaa 2 astetta. Kuu laskee Helsingissä pimitan päässä. Planeetat näkyvät kaukoputkella klo 9.33 ja Aurinko nousee klo 9.22. Kuu on täy- samassa näkökentässä pienellä suurennuksella. sin pimentyneenä klo 9.40-10.54. Uranus on suunnilleen yhtä kirkas kuin Jupiterin neljä kirkkainta kuuta eli sen kirkkaus on noin 5,9 Kuun puolivarjopimennys alkaa klo 7.27, mutta magnitudia. se näkyy selvästi vasta n. klo 8.20 lähtien. Uranus on joulukuun alkupuolella noin 4 astetta Tarkempia tietoja Ursan vuosikirjassa Tähdet Jupiterista ylävasemmalle, mutta uutena vuotena 2010 sivulla 79. eroa on enää asteen verran.

Neptunus on Kauriin tähdistön vasemmassa lai- dassa. Se näkyy vielä joulukuussa illan pimettyä. 7 Neptunuksen erottamiseen tähdistä tarvitaan Täh- det 2010 -vuosikirjan karttaa sivulla 124 tai sitten Linnunrata kulkee taivaalla luoteesta Joutsenen, goto-jalustalla olevaa kaukoputkea. Sen kirkkaus Kefeuksen, Kassiopeian, Perseuksen ja Ajomie- on 7,9 magnitudia. hen kautta. Leijona on jo idässä kokonaan näky- vissä. Meteorit Satunnaisia eli sporadisia meteoreja näkyy par- Helmikuussa yöt alkavat jo selvästi lyhentyä. Ete- haimmillaan noin 10 tunnissa silloin kun taivas lä-Suomessa on kuun alussa pimeää noin 13 tun- on pimeä. Niitä näkyy parhaiten aamuyöstä. tia. Helmikuun lopussa pimeyden kesto on enää hieman alle puoli vuorokautta. Geminidit on vuoden aktiivisimpia meteoriparvia. Niitä näkyy 7.-17.12. Meteoreja näkyy runsaasti Mistä saa tietoa? useina öinä. Suurimmillaan aktiivisuus on 14.12. Tulevasta tähtitaivaasta kerrotaan osoitteessa: Kasvava Kuu haittaa jonkin verran havaintoja http://www.ursa.fi/taivaalla/ maksimin aikaan erityisesti iltayöstä. Geminidit näyttävät tulevan Kaksosten Castorin suunnalta. Myös Yleisradion Teksti-TV:ssä sivulla 897 on tietoja tähtitaivaasta. Sivulla 898 on tietoja satel- Kvadrantideja näkyy 28.12.-12.1. Se on myös liittien näkymisestä. vuoden aktiivisimpia parvia. Maksimin ennuste- taan olevan 4.1. klo 3. Kuu ei haittaa havaitsemis- Ja Ursan vuosikirja Tähdet on alan perusteos. Sitä ta. Tähdenlennot näyttävät tulevan kymmenkunta saa ostaa vaikka Kirkkonummen Komeetalta. Ei- astetta Otavan kauhan varren päästä vasemmalle. kä maksa jäseniltä kuin 11 euroa ja muilta 13,50 Huippuvaihe kestää vain muutamia tunteja. euroa.

Tähdet Seppo Linnaluoto Joulukuu on vuoden pimeintä aikaa. Hämärän kääntyessä pimeäksi "Kesäkolmio", Joutsenen, Lyyran ja Kotkan päätähtien muodostama laaja MUISTA UUTISSIVUT kuvio on vielä korkealla lounaassa. Tähdet ja avaruus -lehden uutissivut: Iltayöstä talven kirkkaat tähdistöt ovat jo korkeal- www.avaruus.fi la kaakossa. Kirkas Orion suorine vöineen on jo korkealla. Kaksosten tähdistö on jo hyvin havait- Uutisten lisäksi katso myös sivun keskustelu- tavissa. Aivan etelässä on Härän tähdistö. Häräs- foorumia! tä löytyy kaksikin paljain silmin näkyvää avointa tähtijoukkoa: Hyadit sekä Plejadit eli Seulaset.

Otava (Iso Karhu) on koillisessa. Idästä on nou- semassa Leijonan tähdistö.

Tammikuussa Etelä-Suomessa on pimeää 14 tun- tia. Tänä aikana tähtitaivaan ilme ehtii muuttua täydellisesti. Illansuussa länteen ja luoteeseen laskevat tähtikuviot ehtivät jälleen nousta ennen aamunkoittoa.

Iltayön taivasta hallitsevat kirkkaat talven tähdis- töt. Orionin tähdistö on talvitaivaan kaunistus. Sen keskellä on kolmen tähden muodostama suo- ra rivi, Orionin vyö. Vyön linjaa vasemmalle ala- viistoon loistaa Sirius, koko taivaan kirkkain täh- ti. Se on väriltään valkoinen, mutta matalalla ol- lessaan se ilmakerrosten vaikutuksesta tuikkii kaikissa sateenkaaren väreissä. 8 HARSOSUMU

Harsosumu on toiselta nimeltään Joutsenen suuri Sumussa on kaksi noin asteen pituista kaarta, jot- silmukka. Molemmat nimet kuvaavat sumua erit- ka näkyvät muita sumun osia selvästi paremmin. täin hyvin. Se näyttää suurelta silmukalta, joka on Kuvan yläosassa näkyy läntinen kaari ja tämän täynnä harsomaisia ja kuitumaisia rakenteita. kaaren keskellä näkyy tähti Cygi 52. Tämä tähti Silmukka on hämmästyttävän suuri, sillä sen nä- ei liity millään tavalla itse sumuun ja se on meitä ennäinen halkaisija on 3 astetta, joka vastaa kuut- paljon lähempänä. Kaarelle on annettu oma de- ta täydenkuun halkaisijaa. Tämän sumun pinta- signaatio NGC 6960. Kuvan alaosassa näkyy toi- kirkkaus on aika pieni, enkä nähnyt sitä kiikarilla nen kaarista, itäinen kaari, jonka designaatio on kumpanakaan kuvausiltana, vaikka yritin hahmot- NGC 6992/95. Kuvassa hieman keskiakselista taa sitä todella hartaasti. Luulisin kuitenkin su- vasempaan ja aika ylhäällä näkyy kolmiomainen mun näkyvän kiikarilla, joltain valosaasteettomal- muodostelma ja sitä sanotaan Pickeringin hitulak- ta paikalta hyvän kelin vallitessa. si (Risto Heikkilän suomennos). Muodostelmalle on annettu oma designaationsakin NGC 6979.

9 Kuvan punainen väri johtuu vedyn emissiosta ja kuvissa modattua Canon EOS 350D:tä ja toisissa sinivihreä vastaavasti hapen emissiosta. Sumussa kuvissa Canon EOS 450D:tä. Kamerathan ovat on myös rikin emissiosta johtuvaa keltaista väriä, värikameroita ja täten luulisin kuvassa olevien mutta käyttämäni suodattimet eivät päästäneet si- värien vastaavan oikeita silmän näkemiä värejä. tä kameraan. Valitettavasti kohde on niin him- Eri osakuvien painotus vaikuttaa tietenkin myös meä, etteivät värit näy visuaalisesti havaittaessa. lopullisen kuvan väreihin. Tämä suodattimien Ihmisen silmä on herkin sinivihreälle valolle ja kanssa ”pelleily” saattaa vaikuttaa kummalliselta, himmeässä valossa se ei erota värejä ollenkaan. sillä voihan värikameralla ottaa kerralla oikeavä- Tässä on selitys sille miksi monet syvän taivaan risen kuvan. kohteet näyttävät erilaisilta kaukoputkella katsot- taessa ja valokuvissa. Kaiken vaivannäön takana on taistelu valosaastet- ta vastaan. Useat syvän taivaan kohteet säteilevät Kohde sijaitsee Joutsenen tähdistössä ja sen löy- vain tiettyjä aallonpituuksia ja yritämme poimia täminen on erittäin helppoa. Joutsen on mukavas- suodattimilla vain nämä halutut aallonpituudet. ti etelässä syysiltaisin ja ilman lämpötilakin on Vaimentamalla loppu osa aallonpituuksista (nii- yleensä vielä aivan siedettävä. Minua on aina tähän ei tarvita), vaimenee valosaaste olennaises- kiehtonut tarina Joutsenesta, joka lentää Linnun- ti. Taustan vaimennus riippuu suodattimen pääs- rataa pitkin lounaaseen aivan kuten oikeatkin tökaistan leveydestä. Minulla on ainoastaan 12 muuttolinnut. Tänä syksynä kuvatessani NGC nm päästökaistaiset suodattimet. Kuvatessani 7000 sumua kuului muuttomatkalla olevan han- Masalassa tunki valosaaste aika voimakkaasti läpi hiparven kaakatus. Harsosumun etsiminen kan- erityisesti H-alfa alueella ja kuvan tausta jäi pu- nattaa aloittaa Joutsenen ristimäisen tähtikuvion nertavaksi. keskimmäisestä tähdestä, Sadirista. Edetään va- senta ”siipeä” pitkin hieman ohi siiven ensimmäi- Seppo Ritamäki sen tähden ja sitten tehdään 90 asteen käännös Joutsenen ”pään” suuntaan. Reitille osuu him- meähkö tähti Cygi 52, joka on keskellä sumun TUTUSTUMINEN OBSERVATORI- läntistä kaarta. OLLE JA TÄHTITORNILLE

Harsosumu on William Herschelin vuonna 1784 löytämä supernovajäännös. Supernova räjähti 5000..8000 vuotta sitten ja sen synnyttämä loista- va kuori on ehtinyt kasvaa kauniiksi 3 asteen suu- ruiseksi silmukaksi. Harsosumun tarkkaa etäi- syyttä ei tunneta, mutta sen arvellaan olevan 1400 ja 2600 valovuoden välillä. Harsosumun silmu- kan todellinen halkaisija on 50 valovuotta. Sumu laajenee 0,06 kaarisekuntia vuodessa ja sen kes- kustähteä ei ole löydetty.

Kuvasin sumua kahtena iltana asuntoni takapihal- ta Masalassa. Käytin 200 mm kameraoptiikkaa ja näin lyhyellä polttovälillä mahtui koko sumu so- Komeetta järjesti käynnin 9.10.2010 Helsingin yli- pivasti kuvakenttään. Artikkelin alussa oleva ku- opiston Observatoriolle ja Ursan tähtitornille Kaivo- va on yhdistelmä kolmella eri suodattimella ote- puistossa. Kuvassa oikealla Tuire ja Heikki Marttila. tuista kuvista. Ensimmäisen kuvasarjan otin H- Kuva Seppo Linnaluoto. alfa suodattimella ja tähän kuvaan tarttui vedyn säteilemä punainen valo. Toiseen kuvasarjaan käytin O3 suodatinta, jonka läpi pääsi ainoastaan ionisoituneen hapen säteilemä sinivihreä valo. Kolmannen kuvasarjan kuvasin käyttäen ainoas- taan valosaastesuodatinta ja tähän sarjaan tuli lä- hinnä vain tähtien valo. Kamerana käytin H-alfa 10 TALVILEIRI 2011 Ilmoittautuminen sujuu parhaiten ilmoittautumis- Paikka lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: Talvileiri on jälleen Nedergårdin kesäsiirtolassa http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/tapahtumat/talvi Porkkalan Lillkanskogissa Kirkkonummella. Nyt leiri/tl2011/ se on kahden vuorokauden mittaisena. Talvileirin järjestäjänä on Kirkkonummen Komeetta. Voit myös ilmoittautua puhelimitse: Seppo Lin- naluoto, puh. (09)2977001 tai 040-5953472. Aika Leiri alkaa perjantaina 28.1.2011 klo 16 ja päät- Ilmoita silloin nimesi, osoitteesi, sähköpostiosoit- tyy sunnuntaina 30.1. klo 15. teesi (jos on) ja puhelinnumerosi.

Ruokailut Vaikka ennakkoilmoittautuminen ei ole pakollis- Paikalla ei ole järjestettyä ruokailua, mutta käy- ta, järjestelyjen sujumiseksi toivomme varmistus- tössä on keittiö astioineen, liesi, tehokkaat uunit, ta tulostasi 26.1. mennessä. tilava kylmiö ja mikroaaltouuni. Ota riittävästi Lisää tietoa mm. majoitus- ja kimppakyytitilan- evästä mukaan, sillä lähimpään kauppaan on lä- teesta sekä ajantasainen ohjelma löytyy linkistä: hes 20 km. Komeetta järjestää todennäköisesti http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/tapahtumat/talvi aamupuuroa sekä kahvia, joista peritään vapaaeh- leiri/tl2011/ toinen maksu.

Majoitus Majoittumista varten on majoitusrakennus, jossa TALVILEIRIN 2011 OHJELMA (alustava) on useita huoneita sekä yhteinen takkahuone. Katsellaan avaruusaiheisia filmejä, silloin kun ei Vuodepaikkoja on kaikkiaan noin 25. Vuoteissa ole muuta. on vain tyyny ja huopa, joten ota omat lakanat tai Perjantai 28.1.2011 makuupussi mukaan, halutessasi myös oma peitto 16.00 Leiri alkaa ja tyyny. 20.00 Sauna, naiset

Ajo-ohje 21.00 Sauna, miehet

Lillkanskogiin mennään siten, että noin 2 km Lauantai 29.1.2011 Kirkkonummen keskustasta Helsinkiin päin Han- 14.00 Astrobiologiaa ja eksoplaneettoja, gontieltä käännytään kohti Porkkalaa, jonne aje- Paula Kyyrö taan n. 15 km. Sitten on silta, kesäkahvila ja 100 17.00 Avaruuslennot, Mikko Suominen metrin päässä pieni tie oikeaan. Tienviitassa lu- 20.00 Sauna, naiset kee "Kesäsiirtola". Ajetaan n. 600 metriä tien 21.00 Sauna, miehet päähän saakka. Porkkalaan ei pääse viikonloppu- na bussilla (paitsi perjantaina), joten sinun täytyy Sunnuntai 30.1.2011 sopia autokyydistä. 12.00 Vuoden 2010 taivaalla tapahtuu, Seppo Linnaluoto Kimppakyyti 14.00 Siivous ja leirin purku, kaikki Viime leirilläkin kimppakyyti toimi mukavasti. 15.00 Leiri päättyy Ilmoita jos tarvitset tai voit tarjota kyytiä. Kyyti on tarpeen esim. Kirkkonummen rautatieasemalta Ohjelmaa täydennetään! tai Tolsan seisakkeelta leirille ja takaisin. Esitelmien ja leirin rahoittamiseen osallistuu OK- opintokeskus. Osanottomaksu Osanottomaksu on Komeetan jäseniltä 10 euroa Katso tarkemmin: ja muilta 15 euroa. http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/tapahtumat/talvi leiri/tl2011/ Ilmoittautuminen Ennakkoilmoittautuminen ei ole pakollista, mutta sillä varmistat majoituspaikkasi. 11 SYVÄ TAIVAS -TAPAAMISTA vän taivaan kohteiden löytöhistoriasta. Lisäksi VIETETTIIN HARMAASSA SÄÄSSÄ päivän parhaaseen antiin kuului myös Riku Hen- rikssonin esitys jaoston ja sen tapaamisten histo- Syvä taivas -jaoston jäsenet kokoontuivat perin- riasta. teiseen tapaamiseen Tähtikallion havaintokeskuk- seen Artjärvelle10.-12. syyskuuta. Tapaamisessa Lauantain ohjelmaan kuuluivat myös havainto- juhlistettiin jaoston 25-vuotista historiaa. katsaus ja tietysti jaostokokous, joka oli tällä ker- taa pyhitetty jaoston historian juhlistamiseen. Risto Heikkilä - ensimmäinen kunniajäsen Jaoston perustaja ja ensimmäinen vetäjä, Risto Heikkilä nimitettiin jaoston ensimmäiseksi kun- niajäseneksi. Valitettavasti Risto ei itse päässyt paikalle, joten hänelle myönnetty kunniakirja tul- laan luovuttamaan hänelle myöhemmin henkilö- kohtaisesti.

Ryhmäkuva Ursan Syvä taivas -tapaamisesta. Komee- tasta tapaamiseen osallistuivat Kaj Wikstedt ja Seppo Linnaluoto. Kuva Seppo Linnaluoto.

Koska lauantai oli varsin tiivis päivä ohjelman suhteen, jäi tietokilpailu ja jaoston havaintopro- jektien käsitteleminen sunnuntaille. Pilvisen sään

vuoksi monet lähtivät jo lauantai-iltana, joten Risto Heikkilä, jaoston ensimmäinen kunniajäsen. sunnuntain ohjelmaa jäi seuraamaan kourallinen

osanottajia. Tämän vuoksi tietokilpailuun osallis- Jaoston merkkipäivän juhlinta tuntui kiinnostavan tujia oli tavallista vähemmän, ja koska kaikki ihmisiä, sillä vieraskirjan mukaan tapaamiseen parhaat syvän taivaan ekspertit olivat poissa pe- saapui kaikkiaan ainakin 34 kävijää. Todellinen listä, oli muillakin hyviä mahdollisuuksia pärjätä. kävijämäärä voi olla lähes 40. Kilpailun voittajaksi selviytyi lopulta Veikko Mä-

kelä täydellä pistepotilla! Sää ei suosinut

Säiden puolesta tapaaminen ei onnistunut ihan Kaiken kaikkiaan tapaaminen oli erittäin onnistu- odotusten mukaisesti. Sää oli tapaamisen aikana nut, vaikka ilmojen haltiat eivät tällä kertaa ta- tasaisen pilvinen ja harmaa, välillä saatiin myös paamista suosineetkaan. sadekuuroja. Kuitenkin perjantai-iltana sekä lau- antain ja sunnuntain välisenä yönä pilvipeite ra- Lähde: Ursan jaostouutiset / Syvä taivas -jaosto / Ju- koili hieman, mutta ei tarpeeksi, jotta mitään ha Ojanperä kunnollisia havaintoja olisi voinut tehdä.

Ohjelman puolesta varsinkin lauantai oli todella antoisa. Lauantaina kuulimme mm. Iiro Sairasen esityksen Australiaan suuntautuneesta havainto- matkasta sekä Jaakko Salorannan esityksen sy- 12 M82

Yleensä M82 jää kauniimman ja valovoimai- kin vuorovaikutusta (sisaruksia?) keskenään, se semman sisarensa, M81 varjoon. Kuvatessani tätä selviää myöhemmin tästä artikkelista. kaunista sisarta sattui samaan kuvakenttään myös tämä vaatimattomampi sisar, M82. Kerättyäni Hubble-avaruusteleskooppi paljasti vuonna 2005 riittävästi tietoa M82:sta, huomasin sen olevankin galaksissa olevasta tähtiryöppy-ytimestä (star- erittäin kiinnostava kohde. Tämä kohde on ns. burst core) 197 massiivista ryhmää. Ryhmien tähtiryöppygalaksi (starburst galaxy), en tiedä erittäin suuren massan ansiosta on tähtiryöppy- onko suomennos aivan virallinen. M82 on vielä ydin erittäin tiheä ja se sisältää paljon energiaa. hyvin tyypillinen tämän ryhmän edustaja. Tämä Galaksin keskustassa syntyy uusia nuoria tähtiä galaksi on viisi kertaa kirkkaampi kuin koko Lin- kymmenen kertaa nopeammin kuin Linnunradas- nunrata, eli ei se siinäkään suhteessa mikään vaa- sa. Tämän galaksityypin tunnusomaisin piirre on timaton ole. Galakseilla M81 ja M82 on todella- uusien tähtien nopea syntyminen. Tähtien synty- minen tapahtuu todennäköisesti ryöpyissä eikä 13 ole siis jatkuvaa. Perusteena tähän on esitetty ga- verrattuna tavallisiin galakseihin, elikkä tähti- laksissa olevan kaasun määrän riittämättömyys ryöpyn. jatkuvaan nopeaan tähtien syntymiseen. Kuva on otettu kameralla EOS 450D ja optiikka- Tämä galaksi sijaitsee Isossa Karhussa ja sitä pi- na oli 800 mm/f4 peilikaukoputki. Kuten aiem- dettiin ennen tyypiltään epäsäännöllisenä galak- min mainitsin, yritin kuvata M81:tä, mutta sen sina. Kuitenkin vuonna 2005 löydettiin siltä kier- pintakirkkaus oli niin pieni, ettei se erottunut teishaarat lähi-infrapuna-alueella otetuista valo- kunnolla valosaasteisesta taustataivaasta. kuvista. Kierteishaarojen havaitseminen oli erit- täin haastavaa johtuen galaksin asennosta, se nä- Lähdeviitteet: Wikipedian englanninkieliset sivut kyy lähes sivuttain (80 astetta). ”Messier 82” ja ”Starburst galaxy”. Näillä sivuil- la on puolestaan erittäin suuri määrä viitteitä eri Nykyään se luokitellaan ryhmään ”peculiar type”, julkaisuihin. eli se ei kuulu mihinkään varsinaiseen kategori- aan. Tämän galaksin näennäinen koko on 11x 5 Seppo Ritamäki kaariminuuttia, magnitudi 8,4 ja etäisyys 11,5 miljoonaa valovuotta. Kohde löytyy helposti kir- jan ”Messierin kohteet” avulla, kirja on myytävä- KOMEETAN PIKKUJOULUT nä kerhoilloissa ja esitelmätilaisuuksissa. Komeetan pikkujouluja vietettiin lauantaina 4.12. Vuonna 2010 löysivät Jodrell Bank:n radiotele- Aarno Junkkarin luona hänen tilavassa omakoti- skoopilla työskentelevät tähtitieteilijät oudon ra- talossa Kirkkonummen Neidonkalliossa. Osanot- diokohteen galaksista M82. Tämä kohde lähetti tajia oli kymmenen. jatkuvaa radiosignaalia. Kohteen arveltiin olevan mikrokvasaari, joka liittyy suureen mustaan auk- koon. Tämä erittäin kirkas radiokohde oli useiden kaarisekuntien päässä galaksin keskustasta. Ga- laksin M82 keskustassa arvellaan olevan myös toinen erittäin massiivinen musta aukko. Tämä vaatimattoman näköinen galaksi alkaakin vaikut- taa todella mielenkiintoiselta!

M82:n ytimessä oleva aktiivinen tähtiryöppyalue ulottuu n. 500 pc alueelle. Siinä on havaittavissa neljä optisella alueellakin näkyvää kirkastumaa. Kirkastumille on annettu tunnukset A, B, C ja D. Iltapalaa syömässä Ville Marttila (takana), Kai Ny- Kirkastumien koko näyttäisi olevan n. 10 kaari- man tonttulakki päässä, Aarno Junkkari, Jarmo Helle sekuntia, joten niiden pitäisi näkyä myös valoku- (selin), Kaj Wikstedt, Mikko Olkkonen ja Ville Lind- vassa. Näiden optisella alueella näkyvien kohtei- fors (takana). Kuva Seppo Linnaluoto. den on todettu säteilevän myös infrapuna-, radio- ja röntgenalueilla. Nämä kirkastumat ovat toden- Pikkujouluun kuului hyvät löylyt puulämmittei- näköisesti juuri niitä alueita, joilla tähtiryöpyt ta- sessä saunassa, sekä vieraille tarjottu maittava pahtuvat. M82:n ainutlaatuinen kaksinapainen ruoka juomineen. ulosvirtaus keskittyy kirkastumiin A ja C. Ener- Seppo Linnaluoto gian tähän ulosvirtaukseen tuottanee galaksissa kerran vuosikymmenessä räjähtävä supernova.

Lähellä olevan galaksin M81 painovoiman aihe- uttamat vuorovesi-ilmiöt muokkaavat galaksia M82, tämä prosessi alkoi suunnilleen 100 miljoo- naa vuotta sitten. Tämä vuorovaikutus aiheuttaa kymmenkertaisen uusien tähtien muodostumisen 14 URSA MINOR 6/2010: KOMEETTA KIRKKONUMMIPÄIVÄT HARTLEY JA KESÄN MYRSKYT Perinteitä noudattaen elokuun viimeisenä lauan- Ursa Minor -lehden vuoden viimeinen numero taina pysytettiin Komeetan teltta (lainateltta tosin, 6/2010 ilmestyi joulukuun alussa 48-sivuisena kiitos jälleen) torin laidalle osana kirkkonumme- lukupakettina. laista kulttuuritapahtumaa, eli Kirkkonummipäi- viä. Kannessa on päätoimittaja Kari Kuuren kuva elo- kuisesta auringonlaskusta Tampereen Ursan Kau- Perinteisesti tapahtuma etenikin, eli kirjoja myy- pin tähtitornilta. Sisäkansiin ja takakanteen oli tiin, esitteitä jaettiin ja jonkin verran uusia jäseniä päässyt kuvia komeetta Hartleysta, Seulasista se- saatiin. kä Auringosta vedyn alfa-viivan valossa. Mielikuvaksi jäi, että telttaa osataan odottaa ja Lehti sisältää mm. seuraavia aiheita: siltä hakea tiedot tulevan syksyn esitelmistä. Yöpilvikesä 2010 oli runsas Komeetta 103P/Hartley Euroopan muuttujahavaitsijat kokoontuivat Kesän voimakkaat rajuilmat ja myrskybon- gauskausi 2010 Kääpiöplaneetta Eris peitti tähden Lohikäärmeen syvän taivaan kohteita Uusia kirkkaita satelliitteja

Tilaa Ursa Minor vuodeksi 2011 Ursa Minor -lehti on tilattavissa ensi vuodeksikin hintaan 15 € (Ursan jäsenet) ja 20 € (muut).

Vuodessa ilmestyy kuusi joka toinen kuukausi ilmestyvää numeroa. Lehdessä on värikannet ja Teltta, jonka edessä esittelijät Seppo Linnaluoto ja mustavalkopainetut sisäsivut. Tilauslomake löy- Hannu Hongisto. Yksi esittelijöistä, Heikki Marttila, tyy osoitteesta on kameran takana. http://www.ursa.fi/ursa/umi/tilaa_umi.html Koko tapahtuman ajan oli poutapilvinen sää, jo- Aktiivisimmat jaostoja avustaneet harrastajat ten aurinkonäytös jäi ainoastaan kuvien esittämi- saavat lehden jälleen ensi vuodeksi ilmaiseksi. seksi. Teltan purkuaikaan pilviin tuli sen verran Ilmaisvuosikiertojen saajat on julkaistu Ursa Mi- rakoa, että vähän nähtiin aurinkoa. Viimeisille nor -lehdessä julkistetussa www-osoitteessa. telttavieraille pystyttiin näyttämään se yksi ainoa auringon pinnalla oleva pilkku.

Heikki Marttila

15 ESITELMIEN LYHENNELMÄT lentereille jo ennen matematiikan kehittymistä Esitelmien lyhennelmät ovat myös luettavissa (Kuun vaiheet, Auringon asema, tähtien nousu- yhdistyksemme sivuilta osoitteesta: ajat). Varhaisen tähtitieteen voidaan katsoa syn- www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelmalyh.htm tyneen, kun alettiin tehdä organisoituja havainto- ja, joille kalenteri perustettiin.

Esitelmä muinaisesta tähtitieteestä Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa oli vuorossa 21.9. tutkija Marianna Ridderstad, jon- ka aiheena oli muinainen tähtitiede. Esitelmä pi- dettiin Kirkkonummen koulukeskuksen auditori- ossa. Helsingin yliopiston Studia Generalia -asiantuntijapalvelut rahoitti esitelmän. Esitel- mällä oli 52 kuulijaa.

Esitelmää kuunteli yli 50 ihmistä. Kuva Seppo Linna- luoto.

Havaintojen tekijät olivat todennäköisesti myös uskonnollisia johtajia. Aluksi kuu- ja aurinkoka- lenterit olivat erikseen. Vasta Egyptissä ja Meso- potamiassa noin 3000 eaa., kun matematiikka tie- teenä kehittyi, syntyi myös tieteellinen tähtitiede ja alettiin matemaattiselta pohjalta ennustaa tai- vaan ilmiöitä.

Mitä taivaalla voidaan havaita?

Muinainen tähtitiede oli havaintokeskeistä. Ar- Marianna Ridderstad esitelmöi Kirkkonummella. Ku- keoastronomiassa on tärkeää selvittää, mitä ha- va Seppo Linnaluoto. vaitsijat saattoivat konkreettisesti nähdä taivaalla. On tunnettava auringon, kuun ja tähtitaivaan jak- Muinaiselle ihmiselle tähtitaivas oli sekä kello, sottaiset liikkeet. Myös havainto-olosuhteet vai- että kalenteri. Esitelmässä kerrottiin, miten ja kuttavat suuresti. miksi taivaan ilmiöitä havaittiin esihistoriallisena aikana Suomessa ja muualla maailmassa. Esitel- Auringon liike taivaalla möitsijä on löytänyt suomalaisista jätinkirkoista Koska maapallo pyörii, Aurinko näyttää joka aa- aurinkosuuntauksia. Suomen kohteet kuuluvat mu nousevan itäiseltä taivaalta ja laskevan illalla yleiseurooppalaiseen perinteeseen tähtitaivaan länteen. Maapallo myös kiertää Auringon kerran suuntien suhteen. vuodessa. Ja Maan pyörimisakseli on yli 23 astet- ta kallellaan. Näistä asioista johtuvat vuorokau- Esitelmöitsijä on tähtitieteilijä ja arkeoastronomi den- ja vuodenajat. Helsingin yliopistossa. Maapallon Auringon ympäri kiertämisen takia Muinainen ihminen ja taivas Auringolla näyttää olevan myös vuotuinen liike. Tähtitaivaan ilmiöt ovat kiinnostaneet ihmistä ja Talvipäivänseisauksen aikaan joulukuussa Aurin- olleet osa uskonnollisia uskomuksia nykyihmisen gon korkein kohta on matalimmillaan, kesäpäi- varhaisimmista ajoista asti. Tähtitieteelliset ha- vänseisauksen aikaan kesäkuussa korkeimmillaan vainnot muodostivat pohjan varhaisimmille ka- 16 horisontista (ts. deklinaatio kasvaa kesäkuuta taivaannavassa sattuu olemaan tähti, se on napa- kohti, pienenee joulukuuta kohti). tähti (pohjantähti; pole star). Nykyisin tämä on Pohjantähti. Mutta prekessio muuttaa taivaanna- Auringon nousupaikka horisontissa on täsmälleen van paikkaa. Yksi täysi kierros kestää noin 25700 idässä päiväntasauksina ja vastaavasti laskukohta vuotta. 100 vuodessa muutos on noin asteen suu- on täsmälleen lännessä kevät- ja syyspäiväntasa- ruinen. 12000 vuoden kuluttua taivaannapa on lä- uksina. hellä Vegaa, joka on kirkkaimpia tähtiä.

Kesäpäivänseisauksen aikaan Auringon nousu- ja Muinaista tähtitiedettä laskupaikka on pohjoisimmillaan. Talvipäivän- Vanhimmat tähtikartat ovat Lascaux'n luolamaa- seisauksen aikaan nousu- ja laskupaikka on taas lauksissa, jotka on tehty noin 17000 vuotta sitten. eteläisimmillään. Siellä on piirroksia mm. Härän tähdistöstä, Pleja- deista ja Kesäkolmiosta, johon kuuluvat kirkkaat Kuun liike taivaalla tähdet Vega, Deneb ja Altair. Kuun liike taivaalla on monimutkaisempi johtuen sen radan kulmasta ja kiertoajan vaihtelusta radan Egyptissä noin 4500 vuotta sitten rakennetut py- prekession takia. ramidit on suunnattu tarkasti pääilmansuuntiin. Suurten pyramidien ns. ilmastointikanavat ovat Perinteinen kuukausi on yksi Kuun vaiheiden mahdollisesti suunnattu tärkeisiin tähtiin. kierros, joka kestää 29,53 vrk. Tätä nimitetään synodiseksi kuukaudeksi. Kuun kierros samaan Egyptin Luxorissa olevan Karnakin suuren temp- paikkaan tähtien suhteen (sideerinen kuukausi) pelin sisäänkäynti on suunnattu talvipäivänseisa- kestää n. 27,3 vrk. uksen auringonlaskuun. Suurin osa temppeleistä on suunnattu auringonnousuihin ja -laskuihin Kuun deklinaatio vaihtelee minimistä maksimiin päiväntasauksina, -seisauksina, ja vuodenaikojen (ja takaisin) yhdessä kuukaudessa. Siten kuun alkaessa; sekä Siriuksen ja Canopuksen heliakki- deklinaatio muuttuu noin 2 viikossa maksimista siin nousuihin. (+23,5 astetta) minimiin (-23,5 astetta). Mutta Kuun rata on n. 5,1 astetta kallellaan ekliptikan tasoon nähden, ja radan ja ekliptikan leikkauspis- teet, solmut, prekessoituvat täyden kierroksen ek- liptikalla kerran 18,6 vuodessa. Kun Kuun nouse- va solmu on kevättasauspisteessä, on Kuun rata eniten kallellaan ekvaattoriin nähden, ja ns. Kuun maksimiseisaukset ovat (deklinaatio +-28,5 astet- ta). Vastaavasti noin 9,3 vuoden kuluttua on mi- nimiseisausten aika (deklinaatio +- 18,5 deg).

12 synodista kuukautta on 354 päivää eli 11 päi- vää vähemmän kuin aurinkovuoden 365 vuoro- kautta. Tämä ongelma voidaan ratkaista lisäämäl- lä lunisolaariseen kalenteriin kuukausia joka 3. tai 2. vuosi. Stonehengen esihistoriallinen monumentti Etelä- Englannissa. Kuva Wikipedia. Tähtitaivas Eri vuodenaikoina nousevat eri tähdet, joten näitä Euroopassa on runsaasti muinaisjäännöksiä, jotka voitiin käyttää ajan seuraamiseen. Ns. heliakkiset ovat tekemisissä tähtitieteen kanssa. Näistä tun- nousut olivat tärkeitä. Se tarkoittaa sitä päivää, netuin on Stonehenge Etelä-Englannissa. Se on kun tähti näkyy ensimmäistä kertaa aamulla en- rakennettu noin 4000-5000 vuotta sitten. Sitä nen auringonnousua. käytettiin yli tuhannen vuoden ajan. Se on raken- nettu jopa 50 tonnin painoisista kivistä, jotka on Tähdet näyttävät vuoden kaikkina öinä kiertävän tuotu satojen kilometrien päästä. ympäri yhtä pistettä taivaalla, taivaannapaa. Jos 17 Muinaistähtitiedettä Suomessa Hubble-avaruusteleskooppi 20 vuotta Suomalaisia muinaisia kivirakennelmia nimite- Kirkkonummen Komeetan esitelmäsarjassa oli tään jätinkirkoiksi. Niitä on Pohjanmaalla suun- vuorossa Hannu Määttänen, jonka aiheena oli nilleen Oulun ja Vaasan välillä. Jätinkirkot ovat Hubble -avaruusteleskooppi 20 vuotta. Esitelmä suorakaiteen muotoisia tai pyöreitä. Ne on raken- pidettiin 19.10. Kirkkonummen koulukeskukses- nettu noin 3000-2000 eaa eli nuoremmalla kivi- sa. Kirkkonummen Kansalaisopisto rahoitti esi- kaudella. Esitelmöitsijä yhdessä Jari Okkosen telmän. Esitelmällä oli 36 kuulijaa. kanssa mittasi 39 jätinkirkkoa. Niistä pienin oli 14 m x 8 m, suurin 62 m x 36 m, lyhin 12 m, pi- Avaruusteleskooppi Hubble on eräs ihmiskunnan sin 70 m mittainen. Niistä pohjoisin oli Yli-Iissä mittavimmista tieteellisistä hankkeista, joka on ja eteläisin Vöyri-Maksamaalla. merkittävästi lisännyt ja tarkentanut tietämys- tämme maailmankaikkeuden rakenteesta. Kevääl- lä tuli kuluneeksi 20 vuotta Hubblen laukaisusta. Esitelmä käsittelee avaruusteleskoopin mahdollis- taneen tekniikan kehitystä, Hubblen tähänastista historiaa ja aikaansaannoksia. Nyt meneillään olevien Hubblen viimeisten elinvuosien jälkei- seen aikaan luodaan myös lyhyt katse.

Kastellin jätinkirkko on kivikautinen muinaisjäännös Linnankankaalla Raahessa. Suorakaiteenmuotoinen valli on kooltaan 36 x 62 metriä. Rakennelma on tehty noin 2000 eaa. Kuva Wikipedia.

Tulokseksi tuli, että noin puolessa jätinkirkoista oli aurinkosuuntauksia. Ja valtaosassa yli 30- metrisistä jätinkirkoista oli aurinkosuuntauksia. Varsinkin isommissa lienee ollut kalenteriin liit- tyvää käyttöä, pienimmistä osa oli asuinpaikka- valleja.

Seppo Linnaluoto Marianna Ridderstad

Hannu Määttänen esitelmöi Kirkkonummella.

Esitelmöitsijä on helsinkiläinen yrittäjä, joka on vuosikymmenien ajan ollut kiinnostunut tähti- taivaan ilmiöistä, avaruuden asioista, tieteen his- toriasta ja optiikasta. 18 Avaruusrakettien edelläkävijöitä Konsatantin Tsiolkovski (1857-1935) oli teoreet- Spitzer käytti suurimman osan urastaan avaruus- tisen astronautiikan kehittäjä erityisesti Venäjällä teleskoopin kehittämisen edistämiseen. Vuonna ja Neuvostoliitossa. 1962 Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian raportti suositteli avaruusteleskoopin kehittämistä Hermann Oberth (1894-1989) oli transylvania- osana avaruusohjelmaa, ja 1965 Spitzer valittiin laissyntyinen saksalainen fyysikko ja rakettitek- johtamaan komiteaa, jonka tehtävänä oli määritel- niikan sekä astronautiikan edelläkävijä. lä suuren avaruusteleskoopin tieteelliset tavoit- teet. Yhdysvaltalainen Robert Goddard (1882-1945) oli ensimmäinen, jonka kehittämä nestemäistä Nasa laukaisi OAO-1 (Orbiting Astronomical polttoainetta käyttävä raketti nousi muutaman Observatory) satelliitin 1966. Se pääsi radalleen, kymmenen metrin päähän ilmaan vuonna 1926. mutta tuloksia ei saatu. Uusi yritys tehtiin 1968, jolloin OAO-2 laukaistiin avaruuteen. Se teki ha- Edwin Hubble vaintoja ultravioletista vuoteen 1973 saakka. Edwin Hubble (1889-1953) oli galaksitutkimuk- sen uranuurtaja. Hubble osoitti, että kierteissumut Nasa aloitti avaruusteleskoopin komiteatyön olivat Linnunradan ulkopuolisia galakseja. Vuon- 1970. Mutta vuonna 1974 Yhdysvaltain kongressi na 1929 Hubble julkaisi tutkimuksen, joka osoitti keskeytti säästötoimena kaiken. Päätös sai tähti- galaksien etääntyvän sitä nopeammin, mitä kau- tieteilijät muodostamaan maanlaajuisen lobbaus- empana ne ovat. Hubble luokitteli myös galaksit kampanjan. Monet astronomit kävivät tapaamassa niiden ulkonäön perusteella. senaattoreita ja kongressin edustajia henkilökoh- taisesti ja kirjeenkirjoituskampanjoita järjestet- tiin. Lopulta senaatti myönsi hankkeelle puolet kongressin alun perin hyväksymästä summasta.

Hannu Määttäsen esitelmää kuunteli 36 henkeä. Kuva Seppo Linnaluoto

Hubble-avaruusteleskoopin historiaa Hubblen historia alkaa vuodesta 1946, jolloin täh- titieteilijä Lyman Spitzer (1914-1997) kirjoitti ar- tikkelin Astronomical advantages of an extra- terrestrial observatory. Siinä hän kuvasi avaruu- Avaruusteleskooppi Hubble. Kuva Nasa. dessa sijaitsevan observatorion kahta tärkeintä etua: ensiksi resoluutiota rajoittaisi ainoastaan Rahoitusongelmien myötä projektin tavoitteita diffraktio, eikä ilmakehän väreily pääse haittaa- jouduttiin leikkaamaan. Peilin läpimitta pieneni 3 maan havaintoja. Niihin aikoihin maanpäällisten metristä 2,4 metriin, jotta kulut ja laitteiston koko teleskooppien resoluutio jäi 0,5–1,0 kaarisekun- saatiin pysymään kurissa. Aikaisemmin ehdotettu nin välille, kun diffraktio antaa 2,5-metrisellä pei- 1,5 metrin koeteleskooppi hylättiin kokonaan, ja lillä varustetulle teleskoopille teoreettisen 0,1 päätettiin tehdä yhteistyötä Euroopan avaruusjär- kaarisekunnin rajan. Toinen etu olisi mahdolli- jestö Esan kanssa. Esa suostui rahoittamaan han- suus tehdä havaintoja infrapunan ja ultravioletin ketta ja toimittamaan yhden teleskoopin instru- aallonpituuksilla; ilmakehä imee nämä varsin te- menteista, aurinkopaneelit sekä henkilöstöä työs- hokkaasti. kentelemään USA:ssa teleskoopin rakennusvai- 19 heessa. Vastavuoroisesti Esalle taattiin vähintään 1983. Teleskooppi nimettiin Edwin Hubblen mu- 15% osa teleskoopin käyttöajasta. kaan, jonka havainto universumin laajenemisesta on yksi 1900-luvun tärkeimmistä tieteellisistä lä- Lopulta kongressi hyväksyi 36 miljoonan dollarin pimurroista. budjetin vuodelle 1978 ja teleskoopin suunnittelu pääsi alkamaan. Tavoitteena oli laukaisu vuonna

Vieressä oleva Hubble ultra deep field - kuva on kaikkien aikojen syvimmälle ulottu- va kuva. Siinä näkyy galakseja jopa 13 mil- jardin valovuoden päästä. Kuvaa valotettiin 15,8 vuorokautta. Kuva Nasa ja Esa.

Avaruusteleskooppi radallaan lento oli tarkoitus tehdä Atlantis-sukkulan lennol- Teleskoopin lähettäminen avaruuteen viivästyi la STS-125 lokakuussa 2008, mutta kaksi viikkoa vuosikausia. Tapahtui mm. avaruussukkulaonnet- ennen laukaisua yhdellä Hubblen tietokoneista tomuus. Lopulta avaruusteleskooppi lähetettiin ilmeni ongelmia, joiden vuoksi esimerkiksi dataa maapallon kiertoradalle avaruussukkula Discove- ei enää pystytty lähettämään Maahan. Tämän rylla 24.4.1990. Kun lopulta kuvia avaruudesta vuoksi lento lykättiin vuoteen 2009. Laukaisu saatiin, ne olivat epätarkkoja. Ilmeni, että tele- onnistui lopulta 11. toukokuuta 2009. Huoltolento skoopin peili oli hiottu väärin. Vuonna 1993 en- paransi Hubblen ottamien kuvien laatua selvästi. simmäisellä huoltolennolla asennettiin COSTAR- Huollon tarkoituksena on pidentää avaruustele- korjaussarja. Sen jälkeen on saatu tarkkoja kuvia. skoopin käyttöikää vähintään vuoteen 2013, jol- loin NASAn ja ESAn yhteinen uusi avaruustele- Hubblen havaintolaitteita on muutettu jokaisella skooppi, James Webb Space Telescope, laukais- huoltolennolla. Tämänhetkiseen havaintovälineis- taan. JWST eroaa kuitenkin Hubblesta siinä, että töön kuuluu mm. kolme kameraa ja kaksi spekt- se havaitsisi vain infrapunasäteilyä ja sijaitsisi rografia. Hubble pystyy havaitsemaan himmeitä noin 1,5 miljoonan kilometrin korkeudessa. kohteita huomattavasti tarkemmin kuin maan- päälliset observatoriot. Kirkkaita kohteita havait- Syksyllä 2009 Hubble oli tehnyt lähes 900 000 taessa tarkkuus jää samaan luokkaan maanpäällis- havaintoa ja ottanut 570 000 kuvaa yli 29 000 ten observatorioiden kanssa. taivaankappaleesta. Tähtitieteilijät ovat tehneet yli 9000 julkaisua Hubblen havainnoista. Hubble kiertää Maata noin 595 kilometrin kor- keudessa. Hubblen arvioitu käyttöikä avaruudessa Seppo Linnaluoto oli alun perin 15 vuotta. Hubblen viides huolto- 20 KERHOSEMINAARI POHTI UUTTA YHDISTYSLAKIA

Ursan kerho- ja yhdistystoimintajaoston vuoden toinen seminaari pidettiin 19.-21.11. Artjärven Tähtikalliolla. Tälle vuodelle järjestettiin toinen seminaari, koska tapahtuma on jatkossa tarkoitus pysyvästi siirtää alkuvuoden sijasta syksylle.

Tähtikallion tornit marraskuun hämärässä. Kuva Seppo Linnaluoto. OTK Ville Hinkkanen alusti yhdistyslain muutoksista. Kuva Seppo Linnaluoto. Tähtikalliolle kokoontui tällä kertaa parikymmen- tä yhdistysaktiivia noin kymmenestä eri tähtiyh- Muita keskeisiä kerhoseminaarin aiheita olivat distyksestä. EU-rahoituksen hakeminen yhdistysten hankkei- siin sekä menneet ja tulevat tapahtumat. Tapah- tumista Avaruusviikko sekä Cygnus herättivät eniten keskustelua.

Ensi vuoden seminaarin tarkka aika ei ole vielä tiedossa, mutta jaoston jäsenten ja tähtiyhdistys- ten näkemyksiä tullaan kyselemään.

Lähde: Ursan jaostouutiset / Kerho- ja yhdistystoi- minta -jaosto / Veikko Mäkelä.

Lisätietoja: http://www.ursa.fi/wiki/Kerho/Seminaari2010-2

Ursan kerho- ja yhdistystoimintajaoston vetäjä Mika Aarnio esiintyy. Mikan vasemmalla puolella Kukka Viitala ja oikealla Matti Salo. Kuva Seppo Linnaluoto.

Seminaarin tärkein teema oli syyskuun alussa voimaan tullut uusi yhdistyslaki ja sen vaatimat muutokset tähtiyhdistysten toimintaan. OTK Vil- le Hinkkasen esityksestä kävi ilmi, että merkittä- vin muutos on tilintarkastuksen muuttuminen toiminnantarkastukseksi pienillä yhdistyksillä. Mielenkiintoinen muutos lakiin on etäosallistu- misen salliminen esimerkiksi verkon välityksellä. 21 VIISISATAA EKSOPLANEETTAA HEI, SINÄ KOULULAINEN TAI OPISKELIJA! Nasa ylläpitämän listan mukaan on vieraiden täh- tien ympäriltä löytynyt 500 varmistettua eksopla- Haluatko saada hieman työkokemusta ja ansaita neettaa. Lisää varmistuneita tapauksia on tulossa, samalla omaa rahaa? Jos vastasit kyllä, niin tämä sillä Kepler-teleskoopin on ilmoitettu löytäneen tehtävä sopii juuri sinulle. jopa 700 eksoplaneettakandidaattia. Kirkkonummen Komeetta etsii apuohjaajaa las- Vuonna 1994 löydettiin ensimmäinen eksopla- tenkerhoon. Lastenkerho kokoontuu joka toinen neetta. Reilu vuosi sitten rikottiin 400 tunnetun tiistai aivan Kirkkonummen keskustan lähellä. eksoplaneetan raja. Kerhoaika on klo18.30-20.00, joten ajankohta so- pii hyvin koululaiselle tai opiskelijalle. Kevät- Lisää aiheesta: www.avaruus.fi kauden ensimmäinen kerta on 25.1.2011. Toi- ja sieltä uutinen päivältä 1.12.2010. miaksesi lastenkerhon apuvetäjänä sinun ei tarvit- se olla Kirkkonummen Komeetan jäsen.

UUSI ELÄMÄNMUOTO Tehtävänäsi on avustaa ja ohjata lasten askarte- lua. Voit myös itse vaikuttaa ohjelman sisältöön Joulukuun alun suuri uutinen oli Kaliforniassa ja siihen mitä on tarkoitus askarrella. Lapset ovat olevasta Mono-järvestä löytynyt bakteeri, jonka iältään noin 5-11 -vuotiaita. Lapsia kerhossa on biokemia poikkeaa ratkaisevasti muista tunnetuis- kerrallaan noin 3-7. Perinteisesti kerhossa on en- ta. sin katseltu joku tähtitiedeaiheinen dokumentti, jonka jälkeen on ollut ohjattua askartelua. Nasa järjesti tiedotustilaisuuden 2.12.2010. En- nen tiedotustilaisuutta oli arveluja, että avaruu- desta oli löytynyt jotain elämään viittaavaa. Jo ennen varsinaista tiedotustilaisuutta vuoti tieto maailmalle, että arseenipitoisesta Mono-järjestä oli löytynyt bakteeri, joka pysyy käyttämään hy- väksi arseenia fosforin sijaan.

Lisää aiheesta: www.avaruus.fi ja sieltä uutinen päivältä 2.12.2010.

Tähdet ja Avaruus -lehden numeroon 1/2011 on tulossa tarkempia tietoja. Komeetan lastenkerho syksyllä 2010. Kuva Seppo Linnaluoto.

Lastenkerhon apuohjaajan toimesta maksetaan 10 euroa kerta. Lisäksi toimesta saa työtodistuksen.

Lisätietoja antaa: Seppo Linnaluoto (09) 297 7001 (koti) 040 595 3472 (gsm) [email protected]

22

MARRASKUUN KOMEA HALO

Seppo Linnaluoto otti 30.11.2010 komean kuvan sivuauringoista Masalassa bensiiniasemalta.

ASTEROIDIN LÄHIOHITUS

Asteroidin 2003 UV11 lähiohitus vain 0.014 AU etäisyydeltä. Valotus 8 min. Kuvattu Komakallion William Optics -linssiputkella ja Atik 314L+ CCD-kameralla. Kuvaaja Lauri Kangas. 23

PLANETAARINEN SUMU M76

Planetaarinen sumu M76 kuvattuna USA:ssa olevalla Internetin yli ohjatulla robottikaukoputkella. Kuva otettu 26.11.2010 klo 23.35 paikallista aikaa ja Suomen aikaa 8.35 (27.11.).

Kaukoputkena oli Takahashin 150 mm linssikaukoputki, 1100 mm polttoväli, f7,33 ja kamerana SBIG S2000XCM väri CCD kamera. Valotusaika oli 10 min.

Lisätietoa robottikaukoputkista: http://www.global-rent-a-scope.com/ Kuvaaja Ville Marttila (http://vmpalvelin.ath.cx/) 24

TÄHTITAIVAS KOMAKALLIOLLA

Kuuden tunnin valotus kiertyvästä tähtitaivaasta ja Komakallion vilkkaasta liikenteestä. Kuvaaja Lauri Kangas.