VANTAA PYÖRÄILLEN VANTAA PYÖRÄILLEN Pyöräily on kiva tapa tutustua kaupunkiin! Vantaan mo- Muista noudattaa liikennesääntöjä ja käyttää pyöräil- nipuolinen luonto, historia ja maisemat tulevat tutuiksi lessäsi kypärää. tämän oppaan pyöräilyreittien kautta. Oppaaseen on koottu erilaisia helposti pyörällä saavutettavia kohteita Voit ottaa käyttöösi myös kaupunkipyörän! Kaupunki- Vantaan asuinalueiden lähiympäristöistä. pyöräasemia on merkitty kartan reittien varrelle.

Pyöräilyreitit kulkevat sekä asfaltoiduilla pyöräteillä että Lisätietoja kaupunkipyöristä hiekkaisilla ja metsäisillä ulkoilureiteillä. Kaikki oppaan hsl.fi/kaupunkipyörät/vantaa reitit voit ajaa tavallisella pyörällä. Esitteen pyöräilyreitit netissä Osa oppaassa mainituista kohteista on yksityisessä vantaa.fi/pyorailyreitit omistuksessa. Tarkasta kohteiden aukioloajat ja lisätie- dot netistä.

Karttojen symbolien merkitykset

Pyöräilyoppaan reitti

Vaihtoehtoinen reitti

Kulttuurikohde

Ravintola tai kahvila

Luontokohde

U Uimaranta

Kaupunkipyöräpiste

Reitit ja kartta ovat olleet painohetkellä ajankohtaisia. Emme vastaa karttojen reiteillä tapahtuvista mahdol- lisista kaavoitus-, rakennus- tai muutostöistä. Muutok- set voivat koskea myös karttaan merkittyjä kohteita. Kaupunkipyöräpaikat vuoden 2020 mukaan.

Kannen kuva: Sakari Manninen Takakannen kuva: Markus Ketola Taitto: Kari Tervo Kuva: Pertti Raami Kuva: Sakari Manninen 1 Tikkurilan suuralueen kierros ...... 4

2 Tikkurilan suuralueen puistokierros ...... 8

3 Tikkurila–Hakunila-kierros ...... 12

4 Hakunila–Länsimäki-kierros ...... 16

5 Keravanjoki–Kuusijärvi-vesistökierros ...... 20

6 Koivukylän suuralueen kierros ...... 24

7 Korso–Leppäkorpi–Vallinoja-vesistökierros . . . . 28

8 Aviapolis–Kirkonkylä-joenvarsikierros ...... 32

9 Aviapolis–Haltiala-kierros ...... 36

10 Myyrmäen suuralueen kierros ...... 40

11 Länsi-Vantaan luonnonsuojelualuekierros . . . . . 44

12 Kivistön suuralueen kierros ...... 48

Vantaan kaupunki 2020

Vantaa-info Dixi, Ratatie 11, 2. krs, Tikkurila Myyrmäkitalo, Paalutori 3, Myyrmäki

vantaa.fi @vantaankaupunki visitvantaa.fi #vantaa #visitvantaa TIKKURILAN SUURALUEEN 1 KIERROS

Pääradan molemmin puolin sijaitseva Tikkurilan suura- lue on tiheästi asuttua kerrostalovoittoista aluetta. Van- taan ensimmäiset kerrostalot rakennettiin 1950-luvulla Tikkurilan ja Jokiniemen kaupunginosiin. Niiden raken- nettu ympäristö on jatkuvassa muutoksessa muun muassa Tikkurilan matkakeskuksen, uusien kerrostalojen ja virastotalojen myötä. Tikkurilan suuralueella sijaitsee Helsingin pitäjän kirkonkylä, joka on pinta-alaltaan Van- taan pienin kaupunginosa. Reitti esittelee suuralueen historiaa, asuinalueita sekä luontoa. Reitti kulkee pää- osin päällystettyjä teitä pitkin.

Kahvitupa Helsingin pitäjän kirkonkylässä Kuva: Sakari Manninen

Hiekkaharjun uusi vesitorni Kuva: Arya Wicaksono 4 Harjusuo KOIVUKYLÄ

Simonsilta Malminiitty

Tuusulantie SIMONKYLÄ

HIEKKAHARJU

Kuismatie 14 16 Tarhurintie Talvikkitie Simonlaakso Leinikkitie 15

RUSKEASANTA

13 JOKINIEMI

Va Simonkallio I l lm ko a ise Hiekkaharjun k nl eh äh juna-asema ä te en tie

Meiramitie KOIVUHAKA Hiekkaharjuntie

17 Puutarhatie TIKKURILA Niittytie Tuusulanväylä Lummet.

VIERTOLA Tikkuri lantie Tikkurilan juna-asema Talvikkitie 18 K 3 19 eh 4 2 ä njoki 6 5 III Kuriiritie va ra e 1 7 K 20 12 Heureka KUNINKAALA Pappilankj. 11 10 HELSINKI

Kirkkot. i k o nj Kehä va III 9 8 Kera 18 km 0 0,5 1 Kilometriä 5 1 Tiedekeskus Heureka, Tiedepuisto 1 6 Viertolan silta Heurekassa tutustut tieteeseen ja teknologiaan haus- Keravanjoen yli kulkee 60 metriä pitkä puukantinen kalla tavalla itse tehden ja kokeillen. Tiedekeskus Heu- teräspalkkisilta. Silta on rakennettu vuonna 1989 Ala-Tik- rekalle johtava silta on nimetty Vantaan viralliseksi rak- kurilan ja Viertolan välille jalankulun ja pyöräliikenteen kauden sillaksi. Rakastavaiset voivat Keski-Euroopassa käyttöön. suosittuun tapaan kiinnittää siltaan oman lemmenluk- konsa. 7 Sateenkaaren raittisilta Keravanjoen ylittävä katettu liimapuurakenteinen ristik- 2 Tikkurilankoski kosilta on rakennettu Helsingin ja Vantaan kaupunkien Tikkurilankoskelle perustettiin vuonna 1757 mylly ja yhteishankkeena 2000-luvun alussa. vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Vuonna 1862 avattu rautatie vauhditti teollistumista Tikkurilan- 8 Kirkonkylänkoski, Myllykuja kosken ympäristössä. Noin 120 metriä pitkän Tikkurilan- Kirkonkylän padottu koski on kaunis vierailukohde histo- kosken pato valmistui vuonna 1912. Osana jokirannan riallisine ympäristöineen. Koskella on pituutta 130 met- uudistamista koskea ennallistetaan luonnonmukaisen riä ja pudotusta pari metriä. Aikanaan koskella oli myös kaltaiseksi. Padon keskiosa purettiin 2019 ja ensimmäi- kyläläisten suosittu uimapaikka sekä matonpesupaikka. set taimenet bongattiin kutumatkalla koskessa samana syksynä. 9 Kirkonkylän mylly, Myllykuja Ensimmäiset tiedot paikalla olleesta myllystä ovat jo 3 Tikkurilanranta ja Väritehtaanranta vuodelta 1586. Nykyinen mylly on rakennettu vuonna Pääulkoilureitti kulkee noin kilometrin verran Keravan- 1898, ja aikoinaan siellä jauhettiin niin viljaa kuin tuotet- joen varrella sijaitsevien viheralueiden läpi. Jokivartta tiin sähkö Kirkonkylän taloihin. Toiminta myllyllä loppui on kehitetty puistomaiseksi, ja monimuotoisuuden ja 1960-luvun puolivälissä. eläimistön takia siellä on säilytetty myös luonnonmukai- sia osuuksia. Osana jokirannan uudistamista alueelle 10 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 valmistuu 2020 uusi Åvikin leikkipaikka ja joenrantaan Helsingin pitäjän kivikirkko rakennettiin 1450-luvulla. oleiluun sopivia istuintasoja. Kirkko vaurioitui tulipalossa vuonna 1893, ja nykyasu on peräisin arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemasta 4 Söderlingin mylly, Tikkurilantie 42 restauroinnista. Kirkon yhteyteen rakennettu pappila Puurakenteinen vehnäjauhojen valmistukseen erikoistu- on vuodelta 1897. Kirkon vieressä sijaitsee vuonna 2010 nut Söderlingin mylly valmistui vuonna 1935. Viereinen käyttöön vihitty Pyhän Laurin kappeli, jonka on suunni- Villa Söderling valmistui samoihin aikoihin. Myllyn tuo- tellut Avanto Arkkitehdit. tanto oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se palveli koko lähialuetta. Vuodesta 1988 mylly on toiminut Vei- 11 Helsingin pitäjän kirkonkylä ninmylly-nimisenä kesäkahvilana. Kirkonkylä edustaa Uudenmaan rannikon jokilaaksoihin keskiajalla syntynyttä kyläasutusta. Kirkonkylän varhai- 5 Vanha Silkkitehdas simmat vaiheet juontavat juurensa 1200–1300-luvuille. Tikkurilan Silkkitehdas valmistui vuonna 1934, ja lisää tehtaan rakennuksia valmistui vaiheittain vuoteen 1964 12 Kyrkoby skola, Pappilankuja 6 asti. Silkkitehtaan toiminta loppui vuonna 1977, jonka Kyläkoulu aloitti toimintansa vuonna 1837, ja se on jälkeen tiloissa on toiminut useita erilaisia yrityksiä ja Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu. 1800-luvun yhteisöjä. Remontoitu tehtaan konttoriosa on otettu loppupuoliskon ajan koulurakennuksessa toimi myös käyttöön ja tiloissa toimii nykyään yrityksiä. Lisäksi kirjasto. Alkuperäistä koulua vastapäätä on rakennettu alueelle on rakennettu uusi asuinrakennus vanhan osan myöhemmin myös sivurakennus. jatkeeksi.

6 13 Arboretum, Ystävyydenpuisto, Meiramitie 2 17 Tikkurilan ortodoksikirkko, Läntinen Valkoisen- Puulajipuistossa on lähes 200 puulajia ja useita polkuja lähteentie 48 sekä levähdyspaikkoja. Viiden hehtaarin alue on osa Toiselta nimeltään Kristuksen taivaanastumisen kirkko, Tikkurilan keskuspuistoa. Vihervuonna 1985 useat yhdis- otettiin käyttöön vuonna 1997. Arvo Suorsan suunnitte- tykset ja yritykset istuttivat puistoon nimikkopuunsa. lema sipulikattoinen kirkko kuuluu Helsingin ortodoksi- Arboretumin vieressä sijaitsevassa aitauksessa laidun- seen seurakuntaan. taa kesäisin lampaita. 18 Tikkurilan vanha rautatieasema, Hertaksentie 1 14 Ristisillanpuisto, Kallioimarteentie 16 Radan länsipuolella sijaitseva C.A. Edelfeltin suunnitte- Puisto on vehreä ja suosittu ulkoilupaikka kesäisin. Kes- lema rautatieasema valmistui vuonna 1862. Rakennus kellä oleva lampi muodostui alun perin Kylmäojan puron on Suomen vanhin säilynyt rautatieasema. Punatiili- patoamisen jälkeen. Pato on sittemmin korvattu tekokos- sessä asemarakennuksessa toimii nykyään Vantaan kella. kaupunginmuseo vaihtuvine näyttelyineen.

15 Hiekkaharjun uusi vesitorni, Talvikkitie 19 Vernissatehdas, Tikkurilantie 36 Vuonna 2020 valmistuva uusi vesitorni varmistaa Vernissatehtaan ydinosa valmistui vuonna 1912 ja puna- Itä-Vantaan vedenjakelun asukasmäärän kasvaessa. tiilinen laajennusosa vuonna 1937. Suojellussa rakennuk- Yläosan kuvio esittää vedestä nousevia kuplia ja iltava- sessa toimii nykyään Kulttuuritehdas Vernissa, lasten ja laistus elävöittää tornin. Uusi vesitorni korvaa vanhan nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo sekä kahvila. Hiekkaharjun vesitornin, joka puretaan. 16 20 Kuninkaalan kylä Tarhurinpuiston asuinalue, Tarhurintie Kuninkaalan kyläalue on kulttuurihistoriallisesti merkit- Hiekkaharjussa peltojen keskellä sijaitsevan Tarhurin- tävä ympäristökokonaisuus. Kylässä on säilynyt useita puiston ensimmäiset modernit ja värikkäät kerrostalot 1700- ja 1800-lukujen rakennuksia sekä kyläraitti. valmistuivat vuonna 2010. Pyöräilyn laatukäytävä Tik- kurilasta Korsoon kulkee alueen vieritse.

Vernissatehdas ja Tikkurilankoski Kuva: Sakari Manninen 7 TIKKURILAN SUURALUEEN 2 PUISTOKIERROS

Tämä reitti johdattaa usean puistoalueen läpi Tikkurilan suuralueella. Reitillä kuljetaan suureksi osaksi luonnon- läheisissä maisemissa esimerkiksi Keravanjoen ja Kylmä- ojan varsilla. Matkan varrella tutustutaan Tikkurilan- ja Väritehtaanrannan viheralueisiin, Simonkylänpuistoon, Hiiriharjunpuiston perenna-alueeseen, Ristisillanpuis- toon, Ystävyydenpuistoon sekä Bäckbynpuistoon. Reitillä on viheralueiden lisäksi paljon myös muuta nähtävää. Reitistä noin puolet kulkee hiekkapäällysteisiä teitä pitkin.

Bäckbynpuisto Kuva: Pertti Raami

Tikkurilankoski Kuva: Pertti Raami

8 KOIVUKYLÄ

Ko Poppelitie ivu ky 9 lä Simonsilta nv Malminiitty äy SIMONKYLÄ lä Tuusulantie Simonkylä ntie 11 Ristipuro 12 10 HIEKKAHARJU HAVUKOSKI e ti a m 8 s i a u j

K o ä Tarhurinpuisto

m Simonlaakso e l iti y k k K i v l a T

RUSKEASANTA Simonmetsä 16

13 Talkootie JOKINIEMI km Simonkallio

Hiekkaharjun juna-asema Koisotie

KOIVUHAKA hteen Valkoisenlä tie 7 Urheilutie

a j

o ä m Lummetie Satomäki l TIKKURILA Puutarhatie y K 14 4 6 5 Peltolantie

i k Tikkurilantie Tikkurilan jo n a a j juna-asema v u a k r i Talvikkitie e r K ii K r e u r K 15 VIERTOLA Tik Kukkaketo a kur va ilan n Maarinkunnas tie 1 2 jo 18 ki njoki 16 va 17 ra e Ke K 3 hä III HELSINKI Heureka Jokiniementie KUNINKAALA Jokiniementie ie t Heidehof n i 0 0,5 1 fi o h e Kilometriä d ei H 9 Simonkylänpuisto Kuva: Iina Eskelinen

1 Tikkurilankoski Tikkurilankoskelle perustettiin vuonna 1757 mylly ja 4 Hakkilan kivisilta vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Vuonna Vuonna 1897 graniittiharkoista holvattu Hakkilan kivisilta 1862 avattu rautatie vauhditti teollistumista Tikkurilan- on muinaismuistolain suojaama. Siltaa pitkin historial- kosken ympäristössä. Noin 120 metriä pitkän Tikkurilan- linen Kuninkaantie on aikoinaan ylittänyt Keravanjoen. kosken pato valmistui vuonna 1912. Osana jokirannan Kivisillan näkee parhaiten joen varresta hiekkatieltä, uudistamista koskea ennallistetaan luonnonmukaisen reitti kulkee sillan yli. kaltaiseksi. Padon keskiosa purettiin 2019, ja ensimmäi- set taimenet bongattiin kutumatkalla koskessa samana 5 Jokiniemen muinaispuisto, Tikkurilantie 20 syksynä. Jokiniemen muinaispuiston alue on ollut asuttu jo kivi- kaudella. Alueella on tehty useita arkeologisia tutki- 2 Vernissatehdas, Tikkurilantie 36 muksia, joiden perusteella alueella on ollut asutusta Vernissatehtaan ydinosa valmistui vuonna 1912 ja puna- tuhansien vuosien ajan. Puiston alueelle on ennallistettu tiilinen laajennusosa vuonna 1937. Suojellussa rakennuk- 1930-luvulla rakennetun talon ympärillä ollut puutarhan sessa toimii nykyään Kulttuuritehdas Vernissa, lasten ja kiviterassi. Paikalla on myös opastaulu sekä kolme kivi- nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo sekä kahvila. paatta, jotka kertovat kivikauden eri aikaisista merenpin- nan korkeuksista. 3 Kuninkaalan kylä, Kuninkaalantie Kuninkaalan kyläalue on kulttuurihistoriallisesti mer- 6 Dickursby skola, Urheilutie 4 kittävä ympäristökokonaisuus. Kylässä on säilynyt Tikkurilan ruotsinkielinen kansakoulu on suojeltu raken- useita 1700- ja 1800-lukujen rakennuksia sekä kyläraitti. nus. Sen vanhin osa on valmistunut vuonna 1896. Dic- Alueella sijaitsevat myös idyllinen Konungsin kartano kursby skolassa on esikoulu sekä 1.–6. luokan oppilaat. ja Påkaksen kotiseututalo sekä Tikkurilan maalitehdas, Koulussa on noin 130 oppilasta. Koulun vieressä toimii jonka läheisyydestä on Maalarimuseo. vuonna 2013 valmistunut päiväkoti.

10 7 Punaisten muistomerkki 13 Arboretum, Ystävyydenpuisto, Meiramitie 2 Hiekkaharjun urheilukenttää vastapäätä pienellä Puulajipuistossa on lähes 200 puulajia ja useita polkuja aukiolla sijaitsee seurakunnan pystyttämä muistokivi. sekä levähdyspaikkoja. Viiden hehtaarin alue on osa Tik- Merkki kunnioittaa vuonna 1918 luokkasodassa kaatunei- kurilan keskuspuistoa. Vihervuonna 1985 useat yhdistyk- den punaisten muistoa. Myös Tikkurilan alueella käytiin set ja yritykset istuttivat puistoon nimikkopuunsa. Arbo- tulitaisteluja. Alueen puisto on nimetty Punaisten puis- retumin vieressä sijaitsevassa aitauksessa laiduntaa toksi. Viereisessä Hiekkaharjun urheilupuistossa on jär- kesäisin lampaita. jestetty vuodesta 2014 lähtien kotimaisen musiikin kärki- tapahtuma Tikkurila Festivaali. 14 Matonpesupaikka Puutarharanta, Virmajuurenpolku 4b 8 Malmipelto Mattolaiturit ovat vähentyneet, mutta perinteiseen kesä- Reitti kulkee pyöräilyn laatukäytävää myöten. Osana puuhaan pääsee kuitenkin useilla matonpesupaikoilla. laatukäytävää Malmipellon puistoraittia levennettiin ja Pesupaikoilla on pesualtaita, mattomankeli ja kuivaus- sille rakennettiin valaistus. Alue on tärkeä virkistysalue puomi. Paikat avataan toukokuussa ja mattoja voi pestä hiekkaharjulaisille ja se on myös luokiteltu kulttuurihisto- syyskuun puoliväliin saakka. riallisesti arvokkaaksi maisemaksi. 15 Vanha karjatila ja kaakelitehdas, Bäckbyntie 4 9 Simonkylänpuisto, Möskärin kuntoportaat, Nykyisin entisöitynä tilausravintolana toimiva Wanha Kallioimarteentie 24 Bäckby rakennettiin 1880-luvulla navettarakennukseksi. Simonkylän suurella virkistysalueella ulkoiluteiden Vuonna 1911 rakennuksen tiloissa aloitti Tikkurilan kaake- lomassa sijaitsee muun muassa Hiirilammet sekä Hii- litehdas. Toiminta päättyi vuonna 1921. Bäckbyn karjati- riharjun tekomäki, jossa ovat suositut kuntoportaat ja lan alkuperäisistä rakennuksista on jäljellä tilan päära- pulkkamäki. Puistoa kiertää myös pururata ja sen läpi kennus, viljamakasiini ja navetta. virtaa luontoarvoiltaan merkittävä Kylmäojan puro. 16 Bäckbynpuisto 10 Hiiriharjunpuiston perenna-alue, Hiirilammenpolku Joen rannassa, vanhan karjatilan ympäristössä sijaitse- Hiiriharjunpuisto on 1960–1970-luvuilla rakennetun ker- valla viheralueella viettää kesäisin paljon ihmisiä aikaa rostaloalueen keskeinen puistoalue. Koko kasvukauden nurmikolla istuskellen tai pelaillen. Puistossa on myös kukkivat perennaryhmät on rakennettu kohopenkkinä, ja kiipeilytelineitä ja leikkipuisto. niiden ympärillä on betonikivetty oleskelualue. 17 Viertolanranta 11 Kylmäoja Keravanjoen yli kulkee 60 metriä pitkä puukantinen Vantaan merkittävimpiin kaupunkipuroihin kuuluva Kyl- teräspalkkisilta. Rannassa on koirapuisto ja lasten leik- mäoja on yli 14 kilometriä pitkä. Puro virtaa suurimmaksi kipaikka. Joenvarsi on suosittu ulkoilualue. osaksi luonnonuomassa kaarrellen. Sen rantalehdot ovat erityisen monimuotoisia runsaine luonnonkasvus- 18 Söderlingin mylly, Tikkurilantie 42 toineen. Kylmäojan luonnontilaiset puronvarret ovat har- Puurakenteinen vehnäjauhojen valmistukseen erikoistu- vinaista elinympäristöä Vantaalla. nut Söderlingin mylly on vuodelta 1935. Viereinen Villa Söderling valmistui samoihin aikoihin. Myllyn tuotanto 12 Ristisillanpuisto, Kallioimarteentie 16 oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se palveli koko lähi- Keskellä oleva lampi muodostui alun perin Kylmäojan aluetta. Vuodesta 1988 mylly on toiminut Veininmylly-ni- puron patoamisen jälkeen. Pato on sittemmin korvattu misenä kesäkahvilana. Jokirannan uudistamisen yhtey- tekokoskella. dessä myös myllyn edustalle rantaan rakennetaan levähdyspaikkoja.

11 TIKKURILA­–HAKUNILA 3 -KIERROS

Kuninkaalan kylä Kuva: Pertti Raami

Reitillä kierretään Tikkurilan ja Hakunilan historiallisia alueita ja rakennuksia, kuten Kuninkaalan kulttuurihis- toriallisesti merkittävä kyläalue, Håkansbölen kartanon alue sekä Nissbackan kartanon rauniot. Reitin varrella on myös muutamia luontokohteita, kuten Kalkkikallion luon- nonsuojelualue sekä Tikkurilankoski. Reitti kulkee pää- asiassa päällystettyjä teitä pitkin.

Nissbackan kartanon rauniot Kuva: Iina Eskelinen 12 JOKINIEMI

Hiekkaharjun juna-asema Kolohonka

e i TIKKURILA t jolantie Satomäki n oh e P ä Lummetie l d 5 y h ä a 3 L v e 6 n nti e a 4 Vanha Porvoontie 1 ril d kku h 2 Ti a T L ik k Tikkurilan juna-asema u H r a il HAKKILA a k 15 n u t n Kukkaketo i e i 16 la Maarinkunnas n 18 7 ITÄ-HAKKILA t 20 19 ie 14 17 Hakkilankallio Kaskelankuja

ie t KUNINKAALA n Kaskela i fi o h Heidehof e

d i Ky ntie e ytitie la ni 9 H ku a Sotungintie Kehä III 8 H Kuusikko Porttipuisto 13 Porttisuontie HAKUNILA 10 12 11

e i t n Kalliolaaksontie HELSINKI o lehd ri o Vu

OJANKO

16 Kehä III

km Hakunilantie 0 0,5 1 Kilometriä 13 1 Vantaan kaupungintalo, Asematie 7 7 Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225 Vuonna 1957 valmistunut kaupungintalo on Eija ja Olli Aili ja Niilo Pulkan suunnittelema Honkanummen hau- Saijonmaan suunnittelema. Rakennusta laajennettiin tausmaa perustettiin vuonna 1956. Tämä Helsingin seu- vuonna 2012 uudella valtuustosalilla. Kaupungintalo rakuntayhtymän suurin hautausmaa on pinta-alaltaan sivurakennuksineen ovat rakennustaiteellisesti ja histo- 76 hehtaaria. riallisesti arvokkaita ja kaupunkikuvan säilymisen kan- nalta tärkeitä rakennuksia. 8 Skomarsin torppa, Ratsumiehenpolku 1 1800-luvulla rakennettu punainen torppa sijaitsee 2 Galleria K, Asematie 7 Håkansbölen kartanon entisillä mailla. Torpassa asui Loppuvuodesta 2013 avattu Galleria K toimii näyttelyti- Gustav Fränd perheineen 1800-luvun puolella. Torppa lana osana Vantaan taidemuseota. Rakennus mukailee toimii nykyään juhla- ja kokoustilana. Kulttuurihistorial- samaa ulkoasua kaupungintalon kanssa ja on myös lisesti arvokas rakennus on ensimmäisiä asemakaavalla suojeltu asemakaavassa. Rakennus on alun perin toimi- suojeltuja rakennuksia Vantaalla. nut kirjastona, ja myöhemmin vuoteen 2010 saakka las- ten ja nuorten taidetalo Pessinä. 9 Nissbackan kartanon rauniot Vuonna 1913 rakennettu Nissbackan kartano tuhoutui 3 Dickursby skola, Urheilutie 4 tulipalossa vuonna 1934. Kartanon rauniot säilytettiin, Tikkurilan ruotsinkielisen kansakoulun vanhin osa on val- ja ne ovat tärkeä osa alueen historiaa. Raunioiden itä- mistunut vuonna 1896. Suojellussa rakennuksessa toimii puolella sijaitsevassa yksityisessä kartanopuistossa voi nykyään esikoulu sekä peruskoulun alaluokat. Oppilaita kesäisin puiston aukioloaikoina katsella kuvanveistäjä on yhteensä noin 130 vuosittain. Vieressä toimii vuonna Laila Pullisen töitä. 2013 valmistunut päiväkoti. 10 Kormuniitynoja 4 Jokiniemen muinaispuisto, Tikkurilantie 20 Puron varressa on ulkoilureittejä, puron alajuoksun ja Jokiniemen muinaispuiston alue on ollut asuttu jo kivi- yläjuoksun virkistysalueet ovat suosittuja. Kormuniity- kaudella. Alueella on tehty useita arkeologisia tutki- noja on 2016 aloitetun purokunnostusohjelman pilotti- muksia, joiden perusteella alueella on ollut asutusta kohde sen luontoarvojen merkittävyyden ja keskeisen tuhansien vuosien ajan. Puiston alueelle on ennallistettu sijainnin vuoksi. Sotungin peltojen keskellä puro kulkee 1930-luvulla rakennetun talon ympärillä ollut puutarhan luonnontilaisena. Viereisellä Kormuniityllä laiduntaa kiviterassi. Paikalla on myös opastaulu sekä kolme kivi- kesäisin lampaita. paasia, jotka kertovat kivikauden eri aikaisista merenpin- nan korkeuksista. 11 Håkansbölen kartano ja kartanonpuisto, Vuorilehdontie 6 5 Hakkilan kivisilta Armas Lindgrenin 1900-luvulla suunnittelema komea Vuonna 1897 graniittiharkoista holvattu Hakkilan kivisilta jugend-kartano piharakennuksineen on määritelty val- on muinaismuistolain suojaama. Siltaa pitkin historial- takunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kar- linen Kuninkaantie on aikoinaan ylittänyt Keravanjoen. tanon historia ulottuu 1500-luvulle ja puiston historia Pyöräilyreitti kulkee sillan yli. 1700-luvun lopulle. Kartanopuisto on restauroitu 1900- luvun asuun ja se toimii Hakunilan alueen korkeatasoi- 6 Stenkullanmäki, Kunnaankuja sena viheralueena. Vanha Pehtorin talo on kartanopuis- Mäellä kasvaa tyypillisiä kalliokasveja, kuten keto-or- ton vanhimpia rakennuksia 1840-luvulta. Talossa toimii vokkia, mäkitervakkoa, kanervaa ja ahosuolaheinää. nykyään kahvila. Stenkullanmäen harvinaisin kasvi on saniaisiin kuuluva liuskaraunioinen. Kallion päältä avautuu laaja näkymä lähialueeseen. Polku kalliolle kulkee Kunnaankujalta.

14 12 Käärmekallio Pystyseinämäinen kallio on etenkin kiipeilyharrastajien suosiossa. Kallion laelta näkee hyvin lähialueen maise- mia. Kallion päälle kulkee kapea ja hieman hankalakul- kuinen polku Kehä III:n viereiseltä pyörätieltä.

13 Kalkkikallio Kalkkikallion 18,7 hehtaarin kokoisen luonnonsuoje- lualueen kalliohuiput kohoavat lähes 65 metrin kor- keuteen merenpinnasta. Hyväkuntoinen luontopolku johdattaa ylös kallion näköalapaikalle. Maaperän kalk- kivaikutus näkyy alueen kasvistossa: suojelualueella kasvaa mm. ketokäenminttua, lehto-orvokkia ja lehtosi- nijuurta. Håkansbölen kartano Kuva: Pertti Raami 14 Kuninkaalan kylä Kuninkaalan kyläalue on kulttuurihistoriallisesti merkit- tävä ympäristökokonaisuus. Kylässä on säilynyt useita 1700- ja 1800-lukujen rakennuksia sekä kyläraitti. 18 Tikkurilanranta ja Väritehtaanranta 15 Tikkurilankoski Reitti kulkee noin kilometrin verran Keravanjoen varrella Tikkurilankoskelle perustettiin vuonna 1757 mylly ja sijaitsevien viheralueiden läpi. Jokivartta on kehitetty vuonna 1862 myllyn yhteyteen öljynpuristamo. Vuonna puistomaiseksi ja monimuotoisuuden ja eläimistön takia 1862 avattu rautatie vauhditti teollistumista Tikkurilan- siellä on säilytetty myös luonnonmukaisia osuuksia. kosken ympäristössä. Noin 120 metriä pitkän Tikkurilan- Osana jokirannan uudistamista alueelle avataan 2020 kosken pato valmistui vuonna 1912. Osana jokirannan uusi Åvikin leikkipaikka ja joenrantaan oleiluun sopivia uudistamista koskea ennallistetaan luonnonmukaisen istuintasoja. Tulevaisuudessa jokirannan puistoalue pal- kaltaiseksi. Padon keskiosa purettiin 2019, ja ensimmäi- velee yhä useampia asukkaita ja turisteja. set taimenet bongattiin kutumatkalla koskessa samana syksynä. 19 Söderlingin mylly Puurakenteinen vehnäjauhojen valmistukseen erikoistu- 16 Vernissatehdas, Tikkurilantie 36 nut Söderlingin mylly on vuodelta 1935. Myllyn tuotanto Vernissatehtaan ydinosa valmistui vuonna 1912 ja puna- oli suurimmillaan 1950-luvulla, jolloin se palveli koko lähi- tiilinen laajennusosa vuonna 1937. Suojellussa rakennuk- aluetta. Vuodesta 1988 mylly on toiminut Veininmylly-ni- sessa toimii nykyään Kulttuuritehdas Vernissa, lasten ja misenä kesäkahvilana. nuorten kulttuuri- ja monitoimitalo sekä kahvila. 20 Vanha Silkkitehdas, Silkkitie 5 17 Tiedekeskus Heureka, Tiedepuisto 1 Tikkurilan Silkkitehdas valmistui vuonna 1934, ja lisää teh- Heurekassa tutustut tieteeseen ja teknologiaan haus- taan rakennuksia valmistui vaiheittain vuoteen 1964 asti. kalla tavalla itse tehden ja kokeillen. Tiedekeskus Heu- Silkkitehtaan toiminta loppui vuonna 1977, jonka jälkeen rekalle johtava silta on nimetty Vantaan viralliseksi rak- tiloissa on toiminut useita erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä. kauden sillaksi. Rakastavaiset voivat Keski-Euroopassa Remontoitu tehtaan konttoriosa on otettu käyttöön ja suosittuun tapaan kiinnittää siltaan oman lemmenluk- tiloissa sijaitsee nykyään yrityksiä ja Vantaan kaupun- konsa. gin yksi toimipiste. Lisäksi alueelle on rakennettu uusi asuinrakennus vanhan osan jatkeeksi.

15 HAKUNILA–LÄNSIMÄKI 4 -KIERROS

Håkansbölen kartanopuisto Kuva: Pekka J. Heiskanen / Vantaan kaupunginmuseo Hakunilan suuralueen väestö kasvoi nopeasti 1970-luvulla etenkin Hakunilan ja Länsimäen tiiviin lähiö- rakentamisen vuoksi. Suuralueella on useita luonnon- suojelu- ja Natura-alueita. Ojangon alueella sijaitsevat suuri virkistyskäytössä oleva ulkoilualue hyväkuntoisine reitteineen sekä Håkansbölen kartanopuisto, joka on val- takunnallisesti merkittävä suojelukohde. Länsimäessä on kiinteänä muinaismuistona suojeltu ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusalue. Hakunilassa voi tutustua esimerkiksi tulipalossa tuhoutuneen Nissbackan kartanon raunioihin. Reitti kulkee pääosin päällystettyjä teitä pitkin. Ojangossa on pidempi yhtenäinen osuus hiekkatietä.

Sotungissa pyörätieverkoston ulkopuolella purolaakson keskellä olevilla kumpareilla sijaitsee historiallinen kylä ympäröivine viljelysmaisemineen. Osa rakennuksista on vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta. Etelässä kylä liittyy Håkansbölen kartanon maisemaan. Sotunkiin voi halu- tessaan poiketa reitiltä omatoimisesti.

Hakunilan Kormuniityn lampaat 16 Kuva: Sonja Lahtinen e

i

t n g ä y ge e yb tin l N tie 9 ä y

ä m i v e S i o m n t t r e HAKUNILA n u Porttipuisto a u d n a g N h h s in a ie o t L t v i n e e a H il n u 8 k

a

H Lahdentie 1 Ka lli ol aa k so n Kehä III t ie

OJANKO 7

Hakunilantie S 2 o t Kuussilta u 17 n

g

i n

t i km e VAARALA 6 F lä a äy ze nv ri voo nt tie Por ie rin ze Fa 3 entie isalm ns Lä

L Porvo ä onväylä n

s

i m

RAJAKYLÄ ä

e

n

t i

M e arat ontie Kehä III LÄNSISALMI L in no itt aj an p.

väylä 4 5 Itä LÄNSIMÄKI

Valliraitti

Länsimäentie Mellunmäentie Itäväylä 0 0,5 1 Kilometriä HELSINKI 17 Ylläs-

tunturint. Fazer Experience Vierailukeskus Kuva: Sakari Manninen

1 Håkansbölen kartano ja kartanopuisto, Vuorilehdontie 6 3 Fazerin tehdas ja Vierailukeskus, Fazerintie 6 1900-luvulla Armas Lindgrenin suunnittelema komea Vaaralassa sijaitsevan Fazerin tehtaan vanhimmat osat jugend-kartano piharakennuksineen on määritelty valta- ovat 1950-luvulta, jonka jälkeen tehdasta on laajennettu kunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Kartano monessa vaiheessa. Vantaan tehtaassa valmistetaan on Vantaan kartanoista parhaiten säilyttänyt rakennus- suklaa- ja keksituotteet. Kaksi muuta tehdasta sijaitse- taiteellisen ja historiallisen arvonsa. Kartanon historia vat Lappeenrannassa ja Karkkilassa. Fazer Experience ulottuu 1500-luvulle ja puiston historia 1700-luvun lopulle. Vierailukeskus avattiin vuonna 2016. Myymälä ja kahvila Kartanopuisto on restauroitu 1900-luvun asuun, ja se palvelevat asiakkaita ympäri vuoden ja keskuksessa jär- toimii Hakunilan alueen korkeatasoisena viheralueena. jestetään myös opastettuja kierroksia. Vanha Pehtorin talo on kartanopuiston vanhimpia raken- nuksia 1840-luvulta. Talossa toimii nykyään kahvila. 4 Länsimäen linnoitusalue Alueella yhdistyvät luonto ja kulttuurihistoria. Linnoi- 2 Vaaralan kappeli (ent. Vaaralan kirkko), tusalue on valtakunnallisesti merkittävä kohde Suomen Kirkkokuja 2 ensimmäiseen maailmansotaan liittyvän linnoittamisen Hakunilan seurakunta luopui Leena ja Kalle Niemisen historiassa. Siellä on runsaasti hyväkuntoisia tyypillisiä suunnittelemasta kirkosta vuonna 2013, jolloin kirkon varustuksia sekä harvinaisia linnoituslaitteita. Alueelle nimi muutettiin kappeliksi. Modernia arkkitehtuuria edus- on useampi sisäänkäynti Valliraitilta, jota pitkin pyöräi- tava kirkko on alun perin otettu käyttöön vuonna 1960. lyreitti kulkee.

18 Ojangon ulkoilualue 5 Gubbackan keskiaikainen kylätontti Kuva: Pertti Raami Gubbackan rinteessä on sijainnut 1600-luvun alussa hylätty keskiaikainen kylä. Paikalla on tehty useita arke- ologisia kaivauksia, ja paikalta on löytynyt monen kes- kiaikaisen rakennuksen jäännökset. Maastossa voi edel- leen erottaa matalia kumpareita, jotka ovat vanhojen rakennusten uuninperustuksia. Tontti sijaitsee Itäväylän luoteispuolella Westerkullan kartanotien ja Kehä III:n välissä.

6 Vantaan jätevoimala, Pitkäsuontie 10 Suomen suurin jätteenpolttolaitos aloitti toimintansa Vantaalla vuonna 2014. Vantaan Energian pyörittä- mässä jätevoimalassa poltetaan HSY:n sekä Rosk’n Rol- lin keräämää sekajätettä, jota käytetään sähkön- ja läm- möntuotannon polttoaineena.

7 Ojangon ulkoilualue Ojangon ulkoilualueella on enimmäkseen kuusivaltaista sekametsää. Alueelta löytyy tuoreita lehtoja, kalliona- luslehtoja sekä lehtomaista kangasta, joiden vuokot ja muut kevätkukkijat värittävät metsämaisemaa. Norojen ympäristössä on myös kosteaa lehtoa. Ojangon met- sissä viihtyvät esimerkiksi kanahaukka, pikkutikka ja palokärki. Hoidetut niitty- ja kallioketoalueet ovat tuo- neet alueelle perhosia. Alueella kulkevat hyvät ulkoilu- ja ratsastusreitit.

8 Hakunilan Kormuniityn lampaat Kormuniityssä lampaat hoitavat maisemaa kesän aikana. Lampaiden laidunnuksesta hyötyvät lukemattomat niit- tykasveilla ruokailevat perhoset ja muut pölyttäjät. Lam- paille voi tarjota tuoretta ruohoa katselupaikoilta. Lam- paiden laidunalue rajautuu etelästä Kormuniitynojaan ja itäreunalta Hakunilan urheilupuistoon.

9 Nissbackan kartanon rauniot, Viikinkitie Vuonna 1913 rakennettu Nissbackan kartano tuhoutui tulipalossa vuonna 1934. Kartanon rauniot säilytettiin, ja ne ovat tärkeä osa alueen historiaa. Raunioiden itä- puolella sijaitsevassa yksityisessä kartanopuistossa voi kesäisin puiston aukioloaikoina katsella kuvanveistäjä Laila Pullisen töitä.

19 KERAVANJOKI–KUUSIJÄRVI- 5 VESISTÖKIERROS

Sipoonkorpi Kuva: Arya Wicaksono

Reitti kiertää Keravanjoen varressa kolme hienoa koski- kohdetta: Hanabölenkosken, Pikkukosken ja Matarinkos- ken. Reitillä voi tutustua myös Kuusijärven ulkoilualuee- seen, jossa voi halutessaan viettää aikaa pidempäänkin patikoiden tai aurinkoisesta päivästä nauttien. Vesis- tökohteista reitille osuu myös Kimalaisenrannan uima- paikka Nikinmäessä sekä Tervaoja Matarinkoskella. Lah- dentien varrella sijaitsee Myyraksensuo. Reitillä kuljetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.

Hanabölenkoski ja myllysilta Kuva: Ilari Lehtinen

20 L

a

h d e e ti K n on ulo v ipo mä ä S entie y l Perhotie Siriuksenkuja ä

Uranuksenp. 5 MIKKOLA U

Kotilotie tie non Kaakkoisväylä ren Ko

Sääskitie NIKINMÄKI Pihkalantie

e

i

t

n MATARI e d

h Rekolantie Matarintie

a L

4 Joukontie 3 Rekolan U SIPOO juna-asema

Laurintie Merjantie Onervantie Laurintie

2

ä REKOLA l y

ä 11

v

Tuovintie n e d km Tuulikintie h

a Peijaksentie Laurintie L

U j. k n 6 e ä m P a e h ijja 1 a k S s ie e e t ti 8 lku n n n po ti u e Kaukon e m l e m i ö u t Vanha Porvoontie b k n a ä v e n S i a a ä d h P h H

a a m Sahamäki L ä e n t 0 0,5 1 ie Kuusijärvent. Koivu Kilometriä kylänv äylä PÄIVÄKUMPU 7 U Hanaböle Kuusijärvi

21 Kuninkaanmäki 1 Hanabölenkoski ja myllysilta, Vanha Myllypolku 22 3 Matarinkoski Kosken ylittää kuvauksellinen kivitukinen myllysilta. Mai- Matarinkoski on yksi Keravanjoen kauniista koskista. Se semallisesti hienolla Hanabölenkoskella on pitkä his- on noin 400 metriä pitkä, ja pudotusta koskelle kertyy vii- toria. Noin 200 metrin mittaisella koskella on pudotus- tisen metriä. Pohjoisrannalla kasvaa kuusimetsää, joka korkeutta vajaat viisi metriä. Jo 1500-luvulla koskella oli pohjoisempana vaihtuu lehtimetsäksi. Joen rannalla mylly, jossa jauhettiin viljaa. 1700-luvulla koskelle raken- kasvaa myös tuomia. Kosken alapuolella Joukontien nettiin myös saha. Myllyn toiminta päättyi vuonna 1949, päässä on Matarin uimaranta (Joukontie 48). U ja se purettiin huonokuntoisena vuonna 1980. Myllyn rauniot sijaitsevat suositun Havukosken ulkoilualueen 4 Tervaoja reunalla. U Tervaoja on sievä pieni puro, joka virtaa yläjuoksullaan asutuksen keskellä. Alajuoksullaan puro mutkittelee 2 Hanabölen Pikkukoski luonnontilaisessa uomassa kapeahkolla metsäalueella. Kauniisti kuohuva Hanabölen Pikkukoski on noin 150 met- Tervaoja yhtyy Keravanjokeen Matarinkoskella. riä pitkä. Pikkukosken kuohut näkyvät hyvin Laurintien ylikulkusillalle. Viereiseltä hiekkatieltä erkanee polku, 5 Kimalaisenranta kosken äärelle. Noin 500 metriä koskesta alavirtaan Nikinmäessä Keravanjoen rannalla sijaitsee Kimalaisen- Keravanjoen itärannalla on Tapionrannan uimapaikka rannan uimapaikka. Rannalla on pukeutumiskatokset. (Tapiontie 39). U Rannalle pääsee poikkeamaan Lahdentien varresta. U

Kuusijärven uimaranta Kuva: Sakari Manninen

22 6 Myyraksensuo, Lahdentie Vantaan ja Sipoon rajalla sijaitseva Myyraksensuo on kohosuo, eli suon pinta kohoaa ja turvekerroksen pak- suus kasvaa reunoilta kohti keskustaa. Suon kasvilajis- toon kuuluu esimerkiksi Vantaalla harvinainen valkopiir- toheinä. Suon itäreunassa kulkee merkitsemätön polku.

7 Kuusijärven ulkoilualue ja Sipoonkorven kansallispuisto, Kuusijärventie 3 Kuusijärvi ympäristöineen on suosittu ulkoilu- ja vir - kistysalue sekä Vantaan suurin uimaranta. Kävijöitä Kuusijärven ulkoilualue saattaa kesäviikonloppuisin olla tuhansia. Kuusijärven Kuva: Sakari Manninen ympäri kiertää hyväkuntoisia ulkoilureittejä. Pyörän voi jättää parkkiin, ja tehdä kierroksen Kuusijärven ympäri kävellen. Ulkoilureitin varrella on myös nuotiopaikka. Sipoonkorven kansallispuiston reiteille pääsee Kuusijär- veltä patikoimalla kohti Vanhan Porvoontien ylittävää uutta jalankulkusiltaa. U

8 Sahamäenkujan männyt Sahamäenkujan ja Kaupinkujan väliin jäävällä pienellä puistoalueella on useita komeita mäntyjä, joista yksi on rauhoitettu luonnonmuistomerkki.

23 KOIVUKYLÄN SUURALUEEN 6 KIERROS

Koivukylän suuralueen rakentaminen oli vilkkaimmil- laan 1970-luvulla, jolloin alueelle alkoi nousta kerrostaloja aikaisempien pientalojen rinnalle. Alueen kaupunkira- kenne muuttuu Kehäradan myötä, ja asuinrakentamisen painopiste onkin ollut viime aikoina erityisesti Leinelän alueella, jossa myös sijaitsee yksi Kehäradan uusista juna-asemista. Suuralueella sijaitsee luonnon monimuo- toisuuden kannalta tärkeä Kylmäojankorpi. Rekolanojan varressa puolestaan kasvaa lähes luonnontilaista puron- varsilehtoa. Reitillä tutustutaan pääasiassa erilaisiin luontokohteisiin. Reitti poikkeaa myös Korson suuralueen puolella Matarissa sekä Korsossa.

Ankkapuisto Kuva: Ilari Lehtinen

Leinelän asuinalue Kuva: Sakari Manninen

24 LEPPÄKORPI LEPPÄKORPI KORSO

Korsontie 4 5 Korson juna-asema 17 6 km 3 METSOLA Kulomäentie

V

e

L s

a

i m Kulo Maauunintie mäe h i n d e tie e h e n n v MIKKOLA ä ti MIKKOLA Kulomäki e y l lä ä y ä v n a l

o s MATARI A 7 8 2 E

p

i n k Valtimotie MATARI o

s

k

e

n

t

i e Rekolanmäki 9 Rekolan U juna-asema ASOLA Laurintie Merjantie Onervantie Laurintie Rumpalint. Koivutaival 10 REKOLA Koivukylän puistotie Kustaantie Tuovintie Leinelä a Asolanväylä Peijj ks Laurintie Koivukylänväy en lä tie 1 Koivukylän Leinelän juna-asema U juna-asema

P e ij Tarhakj. ja e e 11 k i i s ie t K t e t o n n n iv n u u e t ä k l l y ie m l ö y ä m n b u k ie v a k u ä 12 ä it y n iv iv k lä ä o vik a P K Tal H

HIEKKAHARJU 0 0,5 1 Lahdenväylä Kilometriä HAVUKOSKI 25 1 Leinelän asuinalue, Leinelän puistotie 5 Kotkanpesän puisto Leinelä on uusi, kasvava asuinalue Koivukylänväylän Korson kirkon vieressä sijaitsee pieni Kotkanpesän ja Kehäradan varressa. Ensimmäiset asukkaat muutti- puisto, joka on yksi harvoja heinä- ja perennapuistoja vat Leinelään alkuvuodesta 2011, ja vuonna 2014 siellä Vantaalla. Puistossa on hiekkapihan keskellä rautaisia alkoi lähes 250 uuden asunnon rakennushankkeet. penkkejä, jotka luovat keskieurooppalaista puistotun- Leinelässä myös taide on osa arkiympäristöä, sillä kym- nelmaa. menen kuvataiteilijaa on ollut mukana kaupunginosan suunnittelutyössä. 6 Korson kirkko, Merikotkantie 4 Korson alkuperäinen Olli Kuusen suunnittelema kirkko 2 Kylmäojankorpi on vuodelta 1962. Vuonna 2001 kirkkoa laajennettiin seu- Kylmäojankorpi on suota ympäröivine metsäalueineen rakuntasalilla ja sisätiloja uudistettiin. Myös kellotapuli 37 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue. Sen keskei- uusittiin, mutta kello säilytettiin alkuperäisenä. Kirkon sin osa on erittäin edustavaa tervaleppäkorpea, jonka uudistus on Jari Frondeliuksen ja Jaakko Kepon suun- halki virtaa Kylmäoja. Suojelualueelle johtaa ohikulke- nittelema. valta hiekkatieltä polkuja. Kannattaa jättää pyörä park- kiin ja tehdä kävelykierros metsässä. 7 Matarin lohkareet Matarin metsäalueelta löytyy jääkauden jäljiltä useita 3 Rekolanoja erikokoisia kivenlohkareita. Alueen keskiosassa on pieni Rekolanoja on enimmäkseen luonnonuomassa mutkitte- silokallio, jonka pinnalla on erilaisia uurteita ja murrok- leva puro, jonka varrella on rehevää puronvarsilehtoa. sia osoituksena jään kulusta. Kallion jyrkälle suojasivulle Puro saa alkunsa Tuusulan puoleiselta lähteikkö- ja on kerääntynyt runsaasti jäänsulamisvesien kuljettamia suoalueelta. Virrattuaan Vantaan puolella noin 11 kilo- kivenlohkareita. Alue on helppo havaita ohikulkevalta metrin matkan Rekolanoja yhtyy Keravanjokeen Joki- hiekkatieltä. niemen, Hakkilan ja Havukosken kaupunginosien sau- makohdassa. Puron luontaiseen kalalajistoon kuuluu 8 Tervaoja mm. uhanlainen taimen. Tervaoja on sievä pieni puro, joka virtaa yläjuoksullaan asutuksen keskellä. Alajuoksullaan puro mutkittelee 4 Ankkapuisto (ent. Korson keskuspuisto), luonnontilaisessa uomassa kapeahkolla metsäalueella. Korsontie 11 Tervaoja yhtyy Keravanjokeen Matarinkoskella. Korsontien pohjoispuolelle Rekolanojan ympärille rakennettiin puisto vuonna 1983. Ankkapuiston laajassa 9 Matarinkoski kunnostusurakassa hyödynnettiin kestävän ympäristö- Matarinkoski on yksi Keravanjoen kauniista koskista. Se rakentamisen menetelmiä, ja hanke saikin Suomen kun- on noin 400 metriä pitkä, ja pudotusta koskelle kertyy tatekniikan yhdistyksen kunniamaininnan keväällä 2019. viitisen metriä. Pohjoisrannalla kasvaa kuusimetsää, joka pohjoisempana vaihtuu lehtimetsäksi. Joen ran- Puisto on asukkaiden vilkkaassa virkistyskäytössä. Puis- nalla kasvaa myös tuomia. Kosken alapuolella Joukon- ton sydän ovat purosta rakennetut lammet ylikulkusil- tien päässä on Matarin uimaranta (Joukontie 48). U toineen. Puistossa on myös vesiputous, jonka päällä sijaitsevalle näköalapaikalle voi kavuta puuportaita pit- kin katselemaan maisemia.

26 10 Hanabölen Pikkukoski Kauniisti kuohuva Hanabölen Pikkukoski on noin 150 metriä pitkä. Pikkukosken kuohut näkyvät hyvin Lau- rintien ylikulkusillalle. Viereiseltä hiekkatieltä erkanee polku, kosken äärelle. Noin 500 metriä koskesta alavir- taan Keravanjoen itärannalla on Tapionrannan uima- paikka (Tapiontie 39). U

11 Hanabölenkoski ja myllysilta, Vanha Myllypolku 22 Kosken ylittää kuvauksellinen kivitukinen myllysilta. Maisemallisesti hienolla Hanabölenkoskella on pitkä his- toria. Noin 200 metrin mittaisella koskella on pudotus- korkeutta vajaat viisi metriä. Jo 1500-luvulla koskella oli mylly, jossa jauhettiin viljaa. 1700-luvulla koskelle raken- nettiin myös saha. Myllyn toiminta päättyi vuonna 1949, ja se purettiin huonokuntoisena vuonna 1980. Myllyn rauniot sijaitsevat suositun Havukosken ulkoilualueen reunalla.

12 Piippilakinpuisto, Tarhakuja Ahkerassa ulkoilukäytössä olevassa Piippilakinpuistossa on kiviryhmä, jonka suurinta kiveä kutsutaan Piippila- Korson kirkko kiksi. Erikoinen kivi on rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Kuva: Seppo Niva Kivikon luokse pääsee Tarhakujan päästä hiekkatieltä metsään lähtevää polkua pitkin.

Matarinkoski Kuva: Ilari Lehtinen

27 KORSO–LEPPÄKORPI– 7 VALLINOJA-VESISTÖKIERROS

Leppäkorven maauimala Kuva: Pertti Raami

Reitillä tutustutaan kolmeen erilaiseen vesistökohtee- seen: Rekolanojaan, Tussinkoskeen sekä Leppäkorven maauimalaan. Reitti risteilee Korson ja Leppäkorven pien- taloalueiden läpi, ja Leppäkorvessa tehdään kierros myös metsäisemmissä maisemissa Metsolansuolla. Reitillä kul- jetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.

Tussinkoski Kuva: Sonja Lahtinen 28 0 0,5 1 TUUSULA Kilometriä

Lehmustontie KERAVA 10

Anttilantie km 5

Kirvisenk. Lehmustontie Naakkakuja VALLINOJA

H

i Korkinmäki r v

i t

i Savimaantie e Urpiaisentie e ti io t n o K

Leppäkorventie Lehmustontie Vallinojantie ie t Tavitie n e s U H i

a a i 4 r p m

r a U Kuuttila a

h

e y ti i KORSO l k

p e p e

r Leppäkorventie n

o

t K i 2 LEPPÄKORPI e

Kisatie Korsontie 1 3 Lehtolantie Peltom nkuja Kuovirinne yyrä

Otavantie

Siilitaival K Korson o Metsolantie rs juna-asema Teeritie ontie

METSOLA

Kulomäentie Urpiaisentie

K 29 ulom Kulomäki äentie Kulotie 1 Ankkapuisto (ent. Korson keskuspuisto), Korsontie 11 Korsontien pohjoispuolelle Rekolanojan ympärille rakennettiin puisto vuonna 1983. Ankkapuiston laajassa kunnostusurakassa hyödynnettiin kestävän ympäristö- rakentamisen menetelmiä, ja hanke saikin Suomen kun- tatekniikan yhdistyksen kunniamaininnan keväällä 2019.

Puisto on asukkaiden vilkkaassa virkistyskäytössä. Puis- ton sydän on purosta rakennetut lammet puiston kes- kellä ylikulkusiltoineen. Puistossa on myös vesiputous, jonka päällä sijaitsevalle näköalapaikalle voi kavuta puuportaita pitkin katselemaan maisemia.

2 Rekolanoja Rekolanoja on arvokas, pääosin luonnonuomassa mut- kitteleva puro, joka saa alkunsa Tuusulan puoleiselta lähteikkö- ja suoalueelta. Virrattuaan Vantaan puolella noin 11 kilometrin matkan puro yhtyy Keravanjokeen Jokiniemen, Hakkilan ja Havukosken kaupunginosien saumakohdassa. Purossa elää runsas luontainen kala- lajisto, ja purossa on tavattu myös uhanalaisia tai- menia ja varrelta löytyy paikoin lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa.

3 Metsolansuo Metsolansuo on Leppäkorven laajin suoalue. Alueella on rahkarämettä, korpea sekä kangasmetsää, jotka tar- joavat monimuotoisen elinympäristön monille kasvi- ja eläinlajeille. Suosittua ulkoilualuetta kiertää hyväkun- toinen ja leveä ulkoilureitti.

4 Leppäkorven maauimala, Kontiotie 1 Leppäkorven maauimala on perustettu hiekkakuop- paan mäntykankaan keskelle. Rannalla on suuri teras- simainen patio, lasten leikkipaikka, kioski, pukukatokset, suihku ja wc. Maauimalassa ei ole uimavalvontaa. U

5 Tussinkoski Tussinkosken luonnonsuojelualueen maisema on jylhää. Myllyniitynoja syöksee Tussinkoskena syvään purolaak- soon. Puron varrella on laajoja saniaiskasvustoja. Laakson itäreunalla kohoaa komea, lähes 10-metrinen pystysuora kallioseinämä. Tussinkoskelle pääsee parhaiten kävellen Kirvisenpolun päästä. Alueelle on muodostunut polusto.

30 Ankkapuisto Kuva: Ilari Lehtinen

31 AVIAPOLIS–KIRKONKYLÄ- 8 JOENVARSIKIERROS

Reitti esittelee Aviapoliksen aluetta Kartanonkoskella, Tammistossa sekä Pakkalassa, sekä Tikkurilan suuraluee- seen kuuluvaa Helsingin pitäjän kirkonkylää, jonka histo- ria ulottuu 1200–1300-luvuille.

Aviapolis on suuralue Vantaan keskellä, jossa asuu noin 20 000 asukasta. Se on oma lentokenttäkaupunkinsa, sillä siellä sijaitsee Suomen tärkein portti maailmalle: Hel- sinki-Vantaan lentoasema. Aviapolis on rakennuskannal- taan Vantaan nuorinta aluetta. Suurin osa asunnoista on rakennettu vasta 2000-luvulla.

Vantaanjoki mutkittelee alueen etelälaidalla ja sen takaa löytyvät Helsingin keskuspuisto ja Haltialan kotieläintila. Pitkäkoski on suosittu lohenpyyntipaikka. Siitä alavirtaan löytyy Ruutinkoski, jonka molemmat rannat ovat luon- nonsuojelualuetta niin kuin Pitkäkoskellakin. Tammiston- mäessä on oma luonnonsuojelualueensa jalopuineen. Reitistä noin puolet kulkee hiekkateitä pitkin Keravanjoen ja Vantaanjoen varressa.

Kirkonkylän mylly Kuva: Pekka Turtiainen

Pyhän Laurin kirkko Kuva: Ilari Lehtinen 32 Veromies PAKKALA Tikkurilantie Vantaan- portti Kehä III

Niittytie

Tulki ntie Väinö Tannerin tie Tasetie Krakantie Elannontie 17 Kuriiritie

Kehä III Veromäki

Sandbacka stöntie Muonamiehenp. ja 7 Ylä u 6 nk ila p p HELSINGIN a

P

PITÄJÄN 5 16 Valimokj. Kartanon- 1 KIRKONKYLÄ e 4 ti koski n 3 tö 2 s Promenadi lä Y Ylästö ntie

Hagels tamintie

Kirkkotie 9 8

15

ä l

y HELSINKI

ä TAMMISTO v

n

a l

u s

14 u i u k T jo n a v HELSINKI a e r i e t Tammistonkatu K a

p

p

u

13 12 a k

n

o

t

s i

11 m

m a T 10 13 km

V a nt aa nj oki

0 0,5 1 Kilometriä 33 1 Illenpuisto, Illenpiha 6 6 Kyrkoby skola, Pappilantie 6 Kartanonkosken asuinalueen sydämessä sijaitsevan Kyläkoulu aloitti toimintansa vuonna 1837, ja se on Illenpuiston sorsalampea kiertää ympyränmuotoinen Suomen vanhin yhä käytössä oleva koulu. 1800-luvun puistoraitti. Lammen ympäristössä on myös lasten leik- loppupuoliskon ajan koulurakennuksessa toimi myös kipaikka sekä huvimaja ruusutarhoineen. Maisemalli- kirjasto. Alkuperäisessä koulurakennuksessa opiskele- sesti kauniilla Illenpuiston lammella on tärkeä tehtävä vat 3.–6.-luokkalaiset. Vanhaa koulua vastapäätä on esimerkiksi liikerakennusten parkkipaikoilta tulevien rakennettu uusi koulurakennus, jossa on ruokasali sekä hulevesien viivytysaltaana. Puistosta vedet laskevat luokkatilat 1.–2.-luokkalaisille. Illenpuroa pitkin Krakanojaan. 7 Sateenkaaren raittisilta 2 Kartanonkosken asuinalue Helsingin Suutarilasta Sateenkaarenkujan päästä johti Kartanonkosken harjakattoiset ja värikkäät kerros-, rivi- aikoinaan riippusilta Keravanjoen yli Vantaan puolelle. ja pientalot luovat harmonisen kokonaisuuden. Punaiset Silta rakennettiin asukkaiden talkoilla 1950-luvulla, tiilikatot ja useat taidokkaat yksityiskohdat ovat luoneet mutta se purettiin huonokuntoisena 1980-luvulla. Nykyi- kodikkaan ja viihtyisän asuinalueen, joka myös sopii nen silta sijaitsee Sateenkaarentien jatkeella noin 200 vanhaan Backaksen kartanomiljööseen. metrin päässä alkuperäisestä riippusillasta. Katettu lii- mapuurakenteinen ristikkosilta rakennettiin Helsingin 3 Helsingin pitäjän kirkonkylä ja Vantaan kaupunkien yhteishankkeena 2000-luvun Helsingin pitäjän kirkonkylä edustaa Uudenmaan ranni- alussa. kon jokilaaksoihin keskiajalla syntynyttä kyläasutusta. Kirkonkylän varhaisimmat vaiheet juontavat juurensa 8 Kirkonkylänkoski 1200–1300-luvuille. Kylänraitti vanhoine rakennuksineen Kirkonkylän padottu koski on kaunis vierailukohde histo- ja jalopuineen kertoo alueen pitkästä historiasta. riallisine ympäristöineen. Koskella on pituutta 130 met- riä ja pudotusta pari metriä. Aikoinaan koskella oli myös 4 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45 kyläläisten suosittu uimapaikka sekä matonpesupaikka. Helsingin pitäjän kivikirkko rakennettiin 1450-luvulla. Kirkko vaurioitui tulipalossa vuonna 1893, ja nykyasu on 9 Kirkonkylän mylly, Myllytie peräisin arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemasta Ensimmäiset tiedot paikalla olleesta myllystä ovat jo restauroinnista. Kirkon yhteyteen rakennettu pappila vuodelta 1586. Nykyinen mylly on rakennettu vuonna on vuodelta 1897. Kirkon vieressä sijaitsee vuonna 2010 1898, ja aikoinaan siellä jauhettiin niin viljaa kuin tuotet- käyttöön vihitty Pyhän Laurin kappeli, jonka on suunni- tiin sähkö Kirkonkylän taloihin. Toiminta myllyllä loppui tellut Avanto Arkkitehdit. 1960-luvun puolivälissä. Kesäisiä Myllyilta-tapahtumia siellä on järjestetty jo vuodesta 1976 alkaen. 5 Pappila ja Pappilanpuisto, Pappilankuja 4 Nykyinen puiston ympäröimä pappilan päärakennus 10 Brobackan silta on valmistunut vuonna 1897. Päärakennuksia on vuosi- Nykyisin jalankulun ja pyöräliikenteen käytössä oleva satojen saatossa ollut useita. Pappilanpuiston arkeolo- Brobackan holvisilta on rakennettu 1800-luvun loppu- gisilla kaivauksilla löytyi 1300-luvun pappilan jäänteet. puolella. Silta toimi autoliikenteen väylänä vuoteen 1990 saakka. Helsingin ja Vantaan rajalla sijaitsevasta kivisil- lasta käytetään myös nimityksiä Keravanjoen silta sekä Kirkonkylän silta. Silta on Vantaan kolmesta säilyneestä kivisillasta suurin, ja se on suojeltu asemakaavassa.

34 13 Haltialan / Tammiston silta Tammistosta johtaa puupäällysteinen silta Vantaan- joen yli Helsingin puolelle Haltialan kotieläintilalle, jossa sijaitsee myös ravintola Vanha Pehtoori. Sillan levähdyspenkeiltä voi katsella jokimaisemaa.

14 Haltialan kotieläintila, Laamannintie 17, Helsinki Helsingin puolella sijaitseva Haltialan kotieläintila on suosittu koko perheen ajanviettopaikka. Tilalla sijaitsee ravintola Vanha Pehtoori ja myös grilli, jossa voi paistaa esimerkiksi omia makkaroita.

15 Tammiston luonnonsuojelualue, Tammistontie Vantaan vanhin luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuonna 1946. Alueella on luontaisesti syntyneitä tammi- metsiköitä sekä näkemisen arvoisia pähkinäpensasleh- toja. Tammistossa pesii yli 30 lintulajia, kuten laulu- ja mustarastas, peippo, kultarinta sekä mustapääkerttu. Kannattaa jättää pyörä parkkiin ja tehdä kävelykierros luonnonsuojelualueen polkuja pitkin.

16 Backaksen kartano, Ylästöntie 28 Kartanonkosken asuinalue Kuva: Markus Ketola Osuusliike Elannon haltuun 1900-luvulla siirtynyt kar- tanoalue muodostaa merkittävän osan Vantaanjoki- laakson kulttuurimaisemaa. Kartanomiljöö on hyvin säi- lynyt, ja alueella sijaitsee kartanorakennuksen lisäksi entinen suursikala, talli, navetta, sekä toiminnan aikai- sia henkilökunnan asuintaloja. Kartanon päärakennus 11 Tammiston asuinalue Ravintola Backas on suosittu ruokaravintola ja juhla- Helsingin rajan kainalossa sijaitsevalla Tammiston asuin- paikka. Entisessä puimalassa järjestetään tapahtumia alueella on ollut omakotiasutusta 1940-luvulta lähtien. ja kartanon vanha juurruttamo toimii nykyään kesäkah- 2000-luvulla asuinalue alkoi kasvaa nopeasti, ja oma- vilana. kotitalojen rinnalle nousi yli 1000 uutta kerros- ja rivita- loasuntoa. Tammiston asukkailla luonto on lähellä, sillä 17 Krakanoja, Ylästöntie 47 / Tulkintie 43 siellä sijaitsee Tammiston luonnonsuojelualue, Vantaan- Krakanoja on lähdepohjainen luonnonuomassaan mut- joki, Helsingin keskuspuisto ja Haltialan kotieläintila. kitteleva puro, jonka Tulkintien ja Ylästöntien välinen osuus on luonnonsuojelualuetta. Puroon on kunnostettu 12 Tammiston vanha koetila kutusoraikkoja taimenelle. Parhaiten puroa pääsee kat- Tammistossa nykyisen luonnonsuojelualueen kupeessa somaan puusilloilta, joita on rakennettu kahteen eri koh- sijaitsi aikanaan Rosendalin kartano, jonka keskus- taan Tulkintien ja Ylästöntien väliselle puro-osuudelle. osuusliike Hankkija osti 1916 koemaatilakseen viljanja- Yhdessä Krakanojan mutkassa voi myös erottaa histo- lostusta varten. Osa koetilan rakennuksista on purettu, riallisia rakenteita, sillä ojasta nousevat pystypaalut ker- mutta jäljellä ovat vielä 1917–1929 valmistuneet työnjoh- tovat mahdollisesta vanhasta kalastuspaikasta. tajan asunto ja rantasauna sekä jo 1910-luvulla raken- nettu hirsinen muuntamo.

35 AVIAPOLIS–HALTIALA 9 -KIERROS

Voutilan kylä Kuva: Pertti Raami

Reitillä tutustutaan erityisesti luontokohteisiin sekä Aviapoliksen alueella että Helsingin puolella Keskuspuis- tossa. Reitti kulkee Kartanonkoskelta Helsingin puolelle Haltialaan, josta matka jatkuu Pitkäkosken luonnonsuo- jelualueelle. Vantaanjoen varren jäätyä taakse päästään Voutilan vanhoihin kylämaisemiin ja Hagakärrsberge- nin kalliomaisemien kautta Blåbärkärrsbergenin suoje- lualueelle. Reitistä noin puolet kulkee hiekkateitä pitkin.

Pitkäkosken luonnonsuojelualue Kuva: Iina Eskelinen 36 K

a

t

r C Virkamies e

i i i a

n t

a r n

a

n Kehä III a

v t

e

i

e m

l l

Tuupakka Pakkalantie e e Kehä III

s

n

t a

i

e

o

t

n Voutilantie e PAKKALA L T Tu uup lkin Voutila 11 akantie tie Vantaan- Ritakuja portti

10 12 Mustikka-mäentie Ku nin k suontie Mustikka- Tulkintie a

VANTAANLAAKSO a

n YLÄSTÖ

t 13

i

e Pakkalan 14 puistotie

Sandbacka Yläs Ylästö tö ntie nt ie

Tolkinmetsä 1 Kartanon- koski Promenadi 2

Vantaanjoki Viherkumpu ntie Ylästö tie ännyn Silvolan O Isonm l tekojärvi la Tolkinkylä

k e

i s 3 t e n n ti a e l o v il 6 5 S

tie men Tammistonkatu Kuninkaantam 8 4 9 U 7 HELSINKI ntie mme nta Silvola kaa nin Ku

. t n re o ivu sk Va 15 km

0 0,5 1 Kilometriä 37 Pitkäkosken luonnonsuojelualue Kuva: Felix Siivonen

3 Tammiston luonnonsuojelualue, Tammistontie Vantaan vanhin luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuonna 1946. Alueella on luontaisesti syntyneitä tammi- 1 Backaksen kartano, Ylästöntie 28 metsiköitä sekä näkemisen arvoisia pähkinäpensasleh- Osuusliike Elannon haltuun 1900-luvulla siirtynyt kar- toja. Tammistossa pesii yli 30 lintulajia, kuten laulu- ja tanoalue muodostaa merkittävän osan Vantaanjoki- mustarastas, peippo, kultarinta sekä mustapääkerttu. laakson kulttuurimaisemaa. Kartanomiljöö on hyvin säi- Metsässä tapaa usein myös oravia ja rusakoita. Jätä lynyt, ja alueella sijaitsee kartanorakennuksen lisäksi pyörä hetkeksi parkkiin ja tee kävelykierros luonnonsuo- entinen suursikala, talli, navetta, sekä toiminnan aikai- jelualueen polkuja pitkin. sia henkilökunnan asuintaloja. Kartanon päärakennus Ravintola Backas on suosittu ruokaravintola ja juhla- 4 Haltialan / Tammiston silta paikka. Entisessä puimalassa järjestetään tapahtumia Tammistosta johtaa puupäällysteinen silta Vantaan- ja kartanon vanha juurruttamo toimii nykyään kesäkah- joen yli Helsingin puolelle Haltialan kotieläintilalle, jossa vilana. sijaitsee myös ravintola Vanha Pehtoori. Sillan leväh- dyspenkeille voit pysähtyä katselemaan jokimaisemaa. 2 Kartanonkosken asuinalue Kartanonkosken harjakattoiset ja värikkäät kerros-, rivi- 5 Haltialan kotieläintila, Laamannintie 17, Helsinki ja pientalot luovat harmonisen kokonaisuuden. Punaiset Helsingin puolella sijaitseva Haltialan kotieläintila on tiilikatot ja useat taidokkaat yksityiskohdat ovat luoneet suosittu koko perheen ajanviettopaikka. Tilalla sijaitsee kodikkaan ja viihtyisän asuinalueen, joka myös sopii ravintola Vanha Pehtoori ja myös grilli, jossa voi paistaa vanhaan Backaksen kartanomiljööseen. esimerkiksi omia makkaroita.

38 6 Ruutinkoski 10 Voutilan kylä, Kirkkokalliontie Luonnonkaunis Ruutinkoski on reilu 300 metriä pitkä, ja Kylän vanhimmat rakennukset ovat säilyneet luultavasti sillä on pudotusta noin kolme metriä. Kosken molemmat 1700-luvulta. Alueelle on rakennettu myös uusia raken- rannat ovat luonnonsuojelualuetta. Helsigin puolella nuksia, jotka on suunniteltu sopiviksi kylän maisemaan. Helsingin puolella kosken viertä kulkee hyväkuntoisia Mäeltä avautuu hieno näkymä Vantaanjokilaaksoon. luontopolkuja. Joen rantamaat ovat tulvan rehevöittä- Voutilan kylä yhdessä Kuninkaantien ja Vantaanjoki- mää niittyä ja pensaikkoa. laakson kanssa muodostavat valtakunnallisesti merkit- tävän maisema-alueen. 7 Pitkäkosken luonnonsuojelualue, Silvolantie 29 Luonnonsuojelualueella upeissa maisemissa kuohuva 11 Tuupakanlampi Pitkäkoski on reilun kilometrin mittainen ja pudotusta Hagakärrsbergenin pohjoispuolen alarinteessä sijait- sillä on viisi metriä. Harvinainen saukko on koskella joka- seva pieni metsälampi on tunnelmaltaan kuin erämaa- vuotinen vieras. Pitkäkosken molemmin puolin on jylhää lampi. Lampea reunustaa tiheä metsä. Maisemassa kuusimetsää ja pähkinäpensaslehtoa. Jokirannassa voi näkyy paljon keloja. nähdä ja kuulla rantasipin. Joenvarren metsissä pesivät esimerkiksi idänuunilintu, punarinta ja sirittäjä. 12 Hakasuonkalliot / Hagakärrsbergen, Ritakuja Hakasuonkalliot on suosittu ulkoilualue. Siellä on useita Jokirannassa kulkee leveä hyväkuntoinen polku, jonka geologisesti mielenkiintoisia kohteita, kuten muinais- molemmissa päissä on opastaulut. Alue on suosittu ranta sekä useita suuria siirtolohkareita. Erityisen hieno ulkoilupaikka ja Helsingin puolelta löytyy myös ulkoi- on kallion lohkareinen länsireuna. Hakasuonkallioilla lumaja ja kahvila. Jätä pyörä hetkeksi parkkiin ja tee voi tehdä kierroksen kävellen tai pyörällä, mutta paikoin kävelykierros luonnonsuojelualueen polkuja pitkin. kulkureitit ovat hieman juurakkoisia.

8 Silvolanmetsän luonnonsuojelualue 13 Mustikkasuonkalliot / Blåbärkärrsbergen, Suojelualueen luonto on hyvin vaihtelevaa pähkinä- Mustikkasuontie pensaita kasvavista lehdoista valoisiin kalliomänniköi- Blåbärkärrsbergen rauhoitettiin vuonna 2002, ja alue hin. Alueella esiintyy useita harvinaisia ja uhanalaisia on osa laajempaa Tolkinmetsää. Suojelualueella ristei- lajeja, kuten liito-oravia ja harmaapäätikkoja. Silvolan- lee hyväkuntoisia polkuja. Kapea polku suojelualueelle metsä on merkityksellinen alue lehtilahopuusta riippu- lähtee Mustikkasuontien päästä. Jätä pyörä parkkiin ja vaisen kääpälajiston suojelussa. tutustu alueeseen jalkaisin.

9 Vetokannaksen uimaranta, Vantaanlaaksontie 3 14 Krakanoja, Tulkintie 43 / Ylästöntie 47 Kaivokselassa pohjavedestä täyttynyt sorakuoppa on Krakanoja on lähdepohjainen luonnonuomassaan mut- suosittu uimapaikka. Se on Kuusijärven lisäksi ainoa Van- kitteleva puro, jonka Tulkintien ja Ylästöntien välinen taan kaupungin uimapaikka, jossa on kesäisin uinnin- osuus on luonnonsuojelualuetta. Puroon on kunnostettu valvonta. Lammella on merkittäviä virkistysarvoja, sillä kutusoraikkoja taimenelle. Parhaiten puroa pääsee kat- lammen ja Vantaanjoen välistä kulkee ulkoilureitti, jonka somaan puusilloilta, joita on rakennettu kahteen eri koh- varrella on muun muassa leikkipaikka, kuntoiluvälineitä taan Tulkintien ja Ylästöntien väliselle puro-osuudelle. ja skeittipuisto. Uimarannan ympäristöä onkin kunnos- Yhdessä Krakanojan mutkassa voi myös erottaa histo- tettu koko perheen vetovoimaiseksi virkistyspaikaksi. U riallisia rakenteita, sillä ojasta nousevat pystypaalut ker- tovat mahdollisesta vanhasta kalastuspaikasta.

39 MYYRMÄEN SUURALUEEN 10 KIERROS

Myyrmäen keskusta Kuva: Markus Ketola

Myyrmäki eli Myrtsi tai Myyr York on suuralueineen joka neljännen vantaalaisen koti. Sen urbaaneissa kort- teleissa elää värikäs katutaidekulttuuri. Lisäksi alueella virkistysalueena toimii Lammaslampi ympäristöineen on idyllisiä omakotialueita, joissa voi nauttia luonnon ja ja Askistossa sijaitsee paikallisesti arvokas perinnebio- jopa maaseudun rauhasta. Varistossa sijaitsee esimer- tooppi, Kakolanmäen kallioketo. Reitti esittelee monipuoli- kiksi Raappavuorenmetsä ja Kaivokselassa Mätäojan sesti niin suuralueen luontokohteita kuin historiaakin. Rei- suojelualue. Hämeenkylässä Pähkinärinteen asukkaiden tillä kuljetaan sekä päällystettyjä että hiekkateitä pitkin.

40 Koivurinne MYLLYMÄKI 16 Vehkalan 13 juna-asema 14 15 P Vehkala Kehä III y

y m o s an tie ie nt MARTINLAAKSO lä Perkiö ky

A rtin

s Friimetsä Ma

k Hämeenlinnanväylä

i s

ASKISTO t o

n Vantaankosken t PETIKKO 17 i e V juna-asema i Lehtokuja h R d a in a t p ie K p iv a iv v u u o o r

r e

11 e n

n t

i t e i Martinlaakson e juna-asema VARISTO a- Tulv t. niityn Kehä III Martinlaaksonp. 12 Viherp. 1

Vanhankylänt. 18 Eräpolku 10 9 KAIVOKSELA

Raappavuorentie Pellas Uomatie Louhelan HÄMEENKYLÄ juna-asema 2 3 Vihdintie e iti ht 8 Lu MYYRMÄKI VAPAALA LINNAINEN 4

Kilteri Myyrmäen Pähkinärinne 5 Jönsas 7 juna-asema Rajatorpantie Solkipolku Rajatorppa Kilterin- mäki Vaskipelto 6 Rajatorpantie Kaarenmäki

Koivuvaara HÄMEVAARA

0 0,5 1 HELSINKI Kilometriä ESPOO 24 km 41 1 Jokiuomanpuisto, Ruskokuja 3 Kaivokselan entinen kirkko, Kaivosvoudintie 8 Louhelan ja Martinlaakson alueella sijaitseva puisto Lokakuussa 2006 tuhopoltettu Kaivokselan kirkko puret- palvelee kuntalaisia perhepuistona. Puistossa on suuri tiin vuonna 2014. Tontille on jätetty pystyyn betoninen nurmialue ja istutettuja jaloja lehtipuita sekä kuvanveis- kellotapuli ja kirkon perustuksien rajat on merkitty ton- täjä Juha Mennan suunnittelema ympäristötaideteos tille erivärisellä soralla. Ukonkirves. Puisto toimii kesäisin tapahtumapaikkana ja sopii hyvin esimerkiksi piknik-retken kohteeksi. 4 Mätäoja Mätäojan luonnonsuojelualueen runsaaseen kasvi- ja 2 Sillbölen kaivos / Kaivokselan rautakaivokset, eläinlajistoon kuuluvat mm. halavasepikkä, jonka kaikki Kaivostie tunnetut esiintymät ovat Vantaalta, ja erittäin uhanalai- Alueen montut ja syvät kaivoskuilut muistuttavat rau- nen pieni kämmekkä, sääskenvalkku. Mätäojan varrella tamalmikaivoksesta, jonka toiminta alkoi vuonna 1744. kulkee hyviä ulkoiluteitä ja puroon tehtyjen lammikoiden Kaivostoiminta oli keskeytettynä 1770–1823, mutta yli kulkee puisia kävelysiltoja, joilta on hyvät näkymät tämän jälkeen toiminta jatkui vielä vuoteen 1866 asti. puroa reunustavalle luhtasuolle. Suojelualueella ei ole Sillbölen kaivos oli varsinkin 1830–1840-luvuilla Suomen erillisiä luontopolkuja, vaan reitit ovat osa kevyen liiken- suurimpia rautakaivoksia. Kaivokselan lähiö on saanut teen verkostoa. nimensä juuri kaivoksista. 5 Myyrmäen keskusta, Rajatorpantie Suuralueen palveluiden keskus, kuten kolme kauppakes- kusta ja Paalutori sekä Myyrmäen terveysasema ja jouk- koliikenneterminaali. Myyrmäkitalosta löytyvät kirjasto, Vantaa-info sekä Vantaan taidemuseo Artsi. Myyrmäen keskustan ehdoton helmi on sen katutaide, joka on läh- tenyt liikkeelle 1970-luvulla. Teoksia ovat olleet tekemässä niin kansainväliset huipputaiteilijat kuin paikalliset Street Art Vantaan virtuoosit sekä koululaiset ja asukkaat. Vuonna 2015 Myyrmäen rautatieasemasta tuli Suomen ensimmäinen katutaideasema.

6 Pöllökallio Alue on upeaa kalliota, joka kohoaa yli 60 metriin meren pinnasta. Kallion laella sijaitsee kasvillisuuden peittämä Ancylus-järven aikainen vanha rantakivikko, joka on rau- hoitettu luonnonmuistomerkki. Ympäröivässä metsässä on runsaasti polkuja.

7 Lammaspuisto Puisto sijaitsee keskellä Pähkinärinteen kerros- ja rivita- loalueita. Puiston helmi on lammaslampi, jonka ympä- ristö on kunnostettu virkistyskäyttöön soveltuvaksi. Lam- men ympärillä kiertää hyväkuntoisia ulkoilureittejä.

Hämeenkylän kartanoaluetta Kuva: Iina Eskelinen 42 8 Soltorpin luontopolku, Kesantotie 14 Viilatehdas / Kuninkaan Lohet, Kuninkaantie 28 Soltorpin luonnonsuojelualueella sijaitsee toiminnal- Dahlforsin viilatehdas oli toiminnassa vuodesta 1882 linen lasten luontopolku, joka johdattaa seikkailulle aina 1960-luvulle asti. Nykyinen museoviraston suo- metsän salattuun elämään. Luontopolku on 560 met- jelema viilatehdasrakennus on vuodelta 1903. Tehdas rin pituinen ja hyvin helppokulkuinen. Polun varrella on on kunnostettu vuoden 1984 tulipalon jälkeen, ja se on katettu eväspaikka, jossa voi levähtää ja nauttia sekä nykyään suosittu ravintola sekä juhla- ja kokoustila. eväistä että metsän tunnelmasta. Polku alkaa Kesanto- tieltä, mihin voi myös jättää pyöränsä. 15 Kuninkaantie Vanha postireitti oli alkujaan nimeltään Suuri Rantatie, 9 Hämeenkylän kartano, Juustenintie 1 joka myöhemmin nimettiin Kuninkaantieksi. Reitti kulkee Hämeenkylän kartanon historia ulottuu 1580-luvulle, ja Vantaan läpi Martinlaaksosta Vantaankoskelle, ja sieltä historiansa aikana siellä on ehditty viljelemään maata, nykyistä Ylästöntietä Helsingin pitäjän kirkonkylän hoitamaan karjaa, kaivamaan kultaa, tekemään tii- kautta Tikkurilaan ja Hakkilaan. liä sekä harjoittamaan saha- ja puutavarakauppaa. Nykyään kartano toimii hotellina ja ravintolana sekä 16 Vanha kansakoulu / Kuninkaan kartano, Voudintie 1 juhla- ja kokoustilana. Aurora Karamzinin aloitteesta perustetun ruotsinkielisen koulun perustuskivi muurattiin vuonna 1900. Kartanon 10 Pitkäjärven lintutorni, Uudenkyläntie entisöidyt kabinettitilat ovat vielä 1970-luvun taitteessa Järvi on tärkeä maisemaelementti Vantaalla, vaikka toimineet ruotsinkielisen kansakoulun luokkahuoneina. suurin osa Pitkäjärvestä sijaitsee Espoon puolella. Jär- Nykyään kartano toimii kokous- ja juhlatilana sekä ven pohjoispäähän on rakennettu lintutorni, josta on ravintolana. hyvä näkymä järveä reunustavalle kosteikolle. 17 Kivimäenpuiston alppiruusutarha, Koivikkotie 6 11 Pikkujärvi Itse Kivimäenpuiston kävelyreitit ja kulkusillat on raken- Pikkujärvi on aikoinaan ollut runsasvetinen järvi, mutta nettu jo 1990-luvulla. Alueen alppiruusutarha on toteu- vedenpinnan laskemisen myötä sen paikalle on syn- tettu vuosina 2000–2001 ja sen tarkoituksena on esitellä tynyt kosteikko. Entistä järveä peittävät tiheät paju-, kotimaisia Rhododendron-lajikkeita. Upeaa kukkaloistoa osmankäämi- ja sarakasvustot. Pajutiheiköt ja upotta- pääsee ihastelemaan toukokuun lopulta kesäkuun puo- vat avoluhdat ovat vaikeakulkuisia. Pikkujärvi on leväh- leenväliin, jolloin suurin osa lajikkeista on kukassa. dyspaikka monille muuttaville kosteikkolinnuille. 18 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 12 Varistonniitty ja Raappavuoret Valoisa kirkko on valmistunut vuonna 1984 ja sen on Varistonniityn laaja viheralue erottaa Martinlaakson ja suunnitellut Juha Leiviskä. Luonnonvalo välkehtii kirkon Variston. Raappavuorien puolella sijaitsee vaihteleva eri kerroksissa sekä seinäpinnoissa, ja lisäksi kirkkoon on kuusi- ja sekametsäinen mäki, joka onkin viheralueen kor- sijoitettu eri korkeuksille näkymättömien kannattimien kein kohta. Metsässä risteilee valaistuja ulkoiluteitä. varassa riippuvia valaisimia.

13 Vantaankoski, Kuninkaantie 28 Vantaankoski on keskeinen osa Vantaanjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Padottu koski on 240 metriä pitkä, ja sillä on pudotusta viisi met- riä. Nykyinen silta kosken yli on rakennettu vuonna 1876. Jätä pyörä hetkeksi parkkiin ja tee kävelykierros pitkos- puita pitkin Vantaankosken alueen ympäri.

43 LÄNSI-VANTAAN LUONNON- 11 SUOJELUALUEKIERROS

Reitillä pääsee tutustumaan neljään luonnonsuoje- lualueeseen sekä historiallisesti kiinnostaviin paikkoihin. Pitkäkosken suojelualue sijaitsee Vantaanjoen varressa, ja suojelualuetta halkova koski on Vantaanjoen toiseksi Mätäoja pisin. Mätäojalla puronvarsiluonnon kasvusto on erit- Kuva: Pertti Raami täin monipuolinen, ja purolla voi havaita useita lintula- jeja. Kakolanmäellä on muun muassa muinaisranta sekä arvokas kallioketo. Petikko on monipuolinen, noin 1700 hehtaarin ulkoilualue, josta Hermaskärinkallion suoje- lualuetta on 54 hehtaaria. Petikonmetsä on läntisen Van- taan suurin viheralue. Reitillä kuljetaan sekä hiekkateitä että päällystettyjä teitä pitkin.

Viilatehdas Kuva: Iina Eskelinen

44 Kehä III MYLLYMÄKI Tuupakka Vehkalan 12 juna-asema 10 Voutila P 11 y Vehkala y m o s an MARTINLAAKSO VANTAANLAAKSO tie YLÄSTÖ 8 13 Friimetsä Vantaankoski Hämeenlinnanväylä stön Vantaankosken Ylä tie juna-asema Hoorikinp. 9 PETIKKO Raap p a Martinkylänt. v

u

o

r

e

O n

VARISTO l

t Viherkumpu l

i a e Silvolan k s e 7 Martinlaakson e tekojärvi i n t ti juna-asema n e a 6 l o v Kehä III l i KAIVOKSELA S

Tavast- kullant. Louhela Vantaanlaaksont. Louhelan 1 Ainontie Pellas juna-asema 3 Varistont. 2

Luhtitie MYYRMÄKI Vihdintie VAPAALA

5 Pähkinärinne Vaskivuorent. Kilteri Myyrmäen 4 Rajatorppa juna-asema Kilterin- Vaskipelto mäki Kaaren- mäki Koivuvaara 23 HÄMEVAARA HELSINKI km

0 0,5 1 Kilometriä 45 1 Pitkäkosken luonnonsuojelualue, Silvolantie 29 5 Paalukylänpuisto, Myyrmäenraitti 1 Pitkäkosken luonnonsuojelualue on suosittu retkeily- ja Myyrmäen keskustan ja kauppakeskus Myyrmannin vie- ulkoilupaikka. Alue ulottuu sekä Vantaan että Helsingin ressä sijaitseva metsäinen ja kallioinen puistoalue. Kivi- puolelle. Jokivarressa kasvillisuus on erittäin runsasta ja kaudella Paalukylänpuiston kallio on todennäköisesti pitkäkoskella viihtyy monipuolinen lintulajisto. Joenvar- toiminut jonkinlaisena hautamuistomerkkinä. Kallion ren metsissä pesivät esimerkiksi idänuunilintu, punari- länsireunaa on nimittäin kiertänyt Suomen laajin tun- nta ja sirittäjä. Leveä hyväkuntoinen polku kulkee joki- nettu kivikautinen kalmisto. Hautojen vieressä nykyisen rantaa myötäillen. Paalutorin alla sijaitsi laaja kivikautinen asuinpaikka. Haudat ja asuinpaikka ovat nykyään tuhoutuneet Pitkäkosken luonnonsuojelualue rauhoitettiin alun perin uudemman maankäytön seurauksena. vuonna 1984, ja vuonna 2007 suojelualuetta laajennet- tiin. Vantaan puoleisen suojelualueen pinta-ala on 12,8 6 Kakolanmäen luonnonsuojelualue, Tavastkullan- hehtaaria. Alue on suosittu ulkoilupaikka ja Helsingin tieltä alikulku Kehä III:n toiselle puolelle puolelta löytyy myös ulkoilumaja ja kahvila. Jätä pyörä Valtakunnallisesti merkittäväksi kallioalueeksi luokitel- hetkeksi parkkiin ja tee kävelykierros luonnonsuoje- lun Kakolanmäen huippu kohoaa 58 metrin korkeuteen lualueen polkuja pitkin. merenpinnasta. Mäen ylärinteessä puhelinmaston vie- ressä erottuu hyvin Ancylus-järven rantakivikko nyt jo 2 Pitkäkoski sammalpeitteisine kivineen. 20,4 hehtaarin kokoinen Luonnonsuojelualueella upeissa maisemissa kuohuva Kakolanmäki rauhoitettiin vuonna 2012. Reitti kulkee Pitkäkoski on reilun kilometrin mittainen ja pudotusta Tavastkullantieltä alikulusta Kehä III:n toiselle puolelle. sillä on viisi metriä. Kosken molemmin puolin on jylhää Suojelualueen länsireunasta alkavaa huoltotietä pitkin kuusimetsää ja pähkinäpensaslehtoa. Jokirannassa voi pääsee helposti mäen huipulle. nähdä ja kuulla rantasipin. Pitkäkoski on Vantaanjoen koskista toiseksi suurin Nurmijärvellä sijaitsevan Nuka- 7 Tavastkullan kartanon vanha paikka rinkosken jälkeen. Harvinainen saukko on koskella joka- Kakolanpolun luoteispuolelle jää pieni niittymäinen kie- vuotinen vieras. leke, joka on ympäröivää Pikkujärvenniittyä korkeam- malla. Paikalla on Tavastkullan kartanon vanha tontti, 3 Vetokannaksen uimaranta, Vantaanlaaksontie 3 josta Hämeenkylän kartano siirtyi nykyiselle paikalleen Kaivokselassa pohjavedestä täyttynyt sorakuoppa on 1800-luvun kuluessa. Paikalla on suoritettu arkeologisia suosittu uimapaikka. Se on Kuusijärven lisäksi ainoa kaivauksia, ja siellä erottuu edelleen vanhojen kartanora- Vantaan kaupungin uimapaikka, jossa on kesäisin uin- kennuksien kivijalkoja, uuninpohjia ja kellarikuoppia. ninvalvonta. Lammella on merkittäviä virkistysarvoja, sillä lammen ja Vantaanjoen välistä kulkee ulkoilureitti, 8 Petikko, Tallimäentie 15 jonka varrella on muun muassa leikkipaikka, kuntoiluvä- Laaja ja monipuolinen luontovirkistysalue on kaiken kaik- lineitä ja skeittipuisto. Uimarannan ympäristö onkin kun- kiaan 1700 hehtaaria, josta Petikonmäki-Hermaskärinkal- nostettu koko perheen vetovoimaiseksi virkistyspaikaksi. lion 54 hehtaarin kokoinen alue on rauhoitettu vuonna 2011. Suojelualue sisältää hyvin erilaisia elinympäristöjä, 4 Mätäoja sillä alueen korkeuserot ovat suuria. Hermaskärinkallion Mätäojan luonnonsuojelualueen runsaaseen kasvi- ja korkeimmalta huipulta on hyvät näköalat yli avarien pel- eläinlajistoon kuuluvat mm. halavasepikkä, jonka kaikki toaukeiden. Suojelualueelta löytyy muun muassa vaa- tunnetut esiintymät ovat Vantaalta, ja erittäin uhan- teliasta kääpälajistoa. Metsässä voi myös nähdä pyyn alainen pieni kämmekkä, sääskenvalkku. Mätäojan var- tai varpushaukan. Voit jättää pyörän parkkialueelle ja rella kulkee ulkoiluteitä, ja puroon tehtyjen lammikoiden käydä tutustumassa Petikon ulkoilualueeseen kävellen, yli kulkevilta puisilta kävelysillloilta on hyvät näkymät tai aluetta voi kiertää myös pyöräillen. puroa reunustavalle luhtasuolle. Suojeltua aluetta on kaiken kaikkiaan 29,8 hehtaaria. 46 9 Kivimäenpuiston alppiruusutarha, Koivikkotie 6 12 Vanha kansakoulu / Kuninkaan kartano, Voudintie 1 Itse Kivimäenpuiston kävelyreitit ja kulkusillat on raken- Aurora Karamzinin aloitteesta perustetun ruotsinkielisen nettu jo 1990-luvulla. Alueen alppiruusutarha valmistui koulun perustuskivi muurattiin vuonna 1900. Kartanon vuonna 2001 ja sen tarkoituksena on esitellä kotimaisia entisöidyt kabinettitilat ovat vielä 1970-luvun taitteessa Rhododendron-lajikkeita. Upeaa kukkaloistoa pääsee toimineet ruotsinkielisen kansakoulun luokkahuoneina. ihastelemaan toukokuun lopulta kesäkuun puoleenvä- Nykyään kartano toimii kokous- ja juhlatilana sekä liin, jolloin suurin osa lajikkeista on kukassa. ravintolana.

10 Vantaankosken luontopolku, Kuninkaantie 28 13 Lillaksen tila, Ylästöntie 135 Vantaankosken ympäristön luontoon pääsee tutustu- Peltojen keskellä olevalla kumpareella Vantaanjoen var- maan Vantaankosken luontopolulla. Noin kilometrin mit- ressa sijaitsi yksi keskiaikaisen Mårtensbyn (Martinky- taisella luontopolulla on pitkospuu- ja porrasosuuksia. län) kantataloista, Lillas. Paikalla suoritetuissa arkeo- Kannattaa jättää pyörä hetkeksi parkkiin ja käydä ihai- logisissa kaivauksissa on saatu esille useita rakenteita lemassa luontopolun varrella olevaa vanhaa puustoa ja kuten tulisijoja, kellareita, rakennusten kivijalkoja, kaivo upeita maisemia. sekä rikas löytöaineisto. Paikan kaksi opastaulua kerto- vat kaivauksista ja löydöistä. 11 Viilatehdas / Kuninkaan Lohet, Kuninkaantie 28 Dahlforsin viilatehdas oli toiminnassa vuodesta 1882 aina 1960-luvulle asti. Nykyinen museoviraston suoje- lema viilatehdasrakennus on vuodelta 1903. Tehdas on kunnostettu vuoden 1984 tulipalon jälkeen, ja toimii nykyään ravintolana sekä juhla- ja kokoustilana. Viila- tehtaan niemessä on vuosina 2001–2002 kunnostettu puistoalue.

Vantaankoski Kuva: Iina Eskelinen

47 KIVISTÖN SUURALUEEN 12 KIERROS

Kivistön suuralueella kaupungin värit yhdistyvät idylliseen maalaismaisemaan. Vuonna 2015 pidettyjen asuntomessujen jälkeen alueelle kehittyy Vantaan uusin kaupunkikeskus, jota ympäröivät omakotialueet. Vuonna 2015 valmistunut Kehärata mahdollistaa liikkumisen Kivistöön helposti ja nopeasti.

Valtaosa Kivistön suuralueesta on peltoa ja metsää, ja alueella on useita luonnonsuojelualueita ja muita luon- toarvoiltaan merkittäviä metsäalueita. Vantaanjoen kult- tuuriympäristö on leimallinen pohjoisille kaupunginosille.

Kivistön kärkiteema on kestävyys. Ekologisesta kestävyy- destä esimerkkejä ovat viher- ja luontoalueiden säilyttä- minen uusien kaupunkikorttelien lomaan sekä autotto- muuden ja käveltävyyden mahdollistaminen.

Kvartsiraitti Kuva: Ilari Lehtinen

Keimolanradan vanha valvontatorni / Ombra Kuva: Sakari Manninen 48 os ntie S Su aare Kotamäki o l Katriinantie Lu b h a 12 ta c a ka 14 KIILA nm ntie ä e 11 n t 13 ie Tapola ie SEUTULA t an 15 Tapol

e i

t

n

ä Vestrantie l K e i i p e t i n i im ää p R 24 o än lantie yl K LAPINKYLÄ km KIVISTÖ Sotilaskorpi Rauhala H

ä m Kannisto Santakuopantie

e e Rajasilta n l in Kenraalitie n e a K i t n e n v im o Rajasillantie ä o t R y s l i i a i l p ä n n 16 i t n l ä ie a KEIMOLA K n Lapinniitty

t

i 10 17 e 18 2 Runkotie

K 8 Kvartsiraitt e i i Laavat. Keimolanmäki m 7 1 ol 9 an Ruusukvartsinkt. 3 m ie ä nt e ila n ur t k . R Kivistön ik a T PIISPANKYLÄ d

K e

juna-asema i i

i v t 4 o is

a tö n s ä T

nko l i e r k

v y k m

e k u a n r n il

n ti a a

t e p n i s t

e ii ie P e ti n a n i i r t

a

K VIINIKKALA K e o i rpi t tie n

H o t

ä s i r u k 5 ä p

h n

a a Vantaanpuisto

a a t MYLLYMÄKI n P n p y a Kehä III o V y l m k Tuupakka u o

s a n t 0 0,5 1 Vehkalan ie juna-asema 6 Kilometriä Voutila 49 Vehkala 1 Kvartsiraitti 6 Vantaankosken koulu, Isontammentie 15 Kvartsiraitti on ensimmäinen pikapyörätien osuus Van- Vantaankosken koulu on Viljo Johannes Myyrinmaan taalla. Kvartsiraitti kulkee heinäkuussa 2015 käyttöön vuonna 1956 suunnittelema koulu, joka on toiminut otetun Kehäradan vartta osin katettuna. Matkalla ei ole viime vuodet yläkouluna. Koulu on nykyään tyhjillään. yhtäkään pysähdystä vaativaa liittymää tai liikenne- valoa, joten se sopii hyvin myös nopeille pyöräilijöille. 7 Käärmetalo, Keimolanmäki Tulevaisuudessa Kvartsiraitti liittyy osaksi pääkaupun- Lähes kilometrin pituinen Käärmetalo suojaa muuta kiseudun pyöräilyn baanaverkostoa, jota pitkin pääsee rakennuskantaa liikennemelulta. Alueen suunnittelussa sujuvasti eri keskuksiin. Kvartsiraitin katetulla osuudella, on myös pyritty tuomaan autourheiluhistoriaa esiin: Topaasiaukion alla, sijaitsee myös Leonhard Lapinin tai- katuverkko mukailee Keimolanradan muotoja. deteos Archeotypal Colour Theory. 8 Keimolanradan vanha valvontatorni / 2 Murronpuisto, Kvartsiraitti Ombra, Keimolanmäki Murronpuiston ensimmäisessä rakennusvaiheessa Keimolan entinen moottoristadion on herännyt uudes- toteutettiin hulevesiallas, joka toimii Kivistön keskustan taan eloon Keimolanmäen asuinalueena, ja sen kohtaa- uusien alueiden sekä asuntomessualueen hulevesien mispaikkana toimii Lincolninaukio. Vuonna 1966 raken- tulva-altaana. Toisessa rakennusvaiheessa koko suun- nettu Keimolanradan valvontatorni kunnostettiin valo- ja nittelualue rakennetaan puistoksi ja myös allas laaje- äänitaideteokseksi nimeltä Ombra. Sen ovat suunnitel- nee. Alueen läpi kulkevat ulkoilureitit muodostavat tär- leet Marjukka Korhonen ja Markus Raivio. Ombra syttyy keän osan tulevan puiston toiminnoista. säveliin tornia ympäröivästä liikkeestä. Soittimesta kuul- laan suomalaisen autourheilun pioneerin Leo Kinnusen 3 Yhteisöllistä taidetta alikulussa rata-auton ääniä. Riipiläntien uudessa alikulussa sijaitsee Petteri Aaltolai- sen ja Kanniston koulun oppilaiden ideoima ja toteut- 9 Kivistön kirkko, Laavatie 2 tama yhteisöllinen taideteos. Kivistön kirkko valmistui vuonna 1967. Kirkkorakennus on suojeltu asemakaavalla. Kirkon ympäristöön on lähivuo- 4 Piispankylä, Piispankyläntie sina tulossa uusia monimuotoisia asuinkortteleita. Tieltä aukeavat näkymät Vantaajokilaakson valta- kunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Tien 10 Keimolantie (ent. Vanha Nurmijärventie) varrella sijaitsee edelleen vanhoja tiloja, joista aina- Vanha Nurmijärventie oli aikoinaan pelätty metsätai- kin Nikun, Klemetsin ja Norrkullan tiloilla on useampia val, jossa lymyili maantierosvoja ja susia. Tieyhteys on rakennusperintökohteiksi luokiteltuja vanhoja rakennuk- ollut olemassa jo 1700-luvulta. Suurien korkeuserojen sia. Ethän kuitenkaan vieraile pihoilla ihastelemassa vuoksi tie ei ollut alun perin käytössä talvisin, vaan se rakennuksia, sillä ne ovat kaikki yksityisalueilla. Piispan- toimi ainoastaan kesätienä. Vanhasta tielinjauksen his- kylä on ollut asuinpaikka jo kivikaudella. toriasta muistuttaa tien metsäisyys, suuret korkeuserot, mutkaisuus ja kookkaat puut tien varrella. 5 Vantaanpuiston asuinalue, Vantaanpuistontie Vantaanpuiston asuinalue on rakentunut vuosina 11 Seutulan kappeli, Solbackantie 6 1965–1970 ja se muodostuu kahdeksankerroksista tor- Königstedtin kartanon maille on rakennettu aikanaan nitaloista ja matalimmista lamelleista sekä rivitaloista. sekä oma koulu että kappeli. Hirsistä rakennettu Seutulan Alue on myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. eli Köningstedtin kappeli valmistui talkootyöllä vuonna Aikoinaan alueesta oli tarkoitus tulla Luoteis-Vantaan 1925. Läheisen Königstedtin kartanon historia ulottuu keskus, mutta alueen rakentuminen keskeytyi vuonna aina 1500-luvulle saakka, nykyisin se on valtioneuvoston 1972 muun muassa lentomelun ja kaavoituksen kesken- edustuskartanona. eräisyyden vuoksi.

50 12 Königstedtin vanha koulu, Suosaarentie 12 17 Kvartsijuonenpuisto, Kvartsijuonenraitti Königstedtin koulurakennus on rakennettu vuonna 1925. Puisto on rakennettu hiekkakuoppaan maaston taso- Koulutoiminta loppui vuonna 1972 ja nykyisin vanha eroja seuraillen ja sieltä löytyy muun muassa juok- koulu toimii Seutulan kyläyhdistyksen kylätalona. suhiekkamaa, lapsille tarkoitettu matala puronuoma, johon voi pumpata vettä, sekä betoniset seikkailudyy- 13 Katrinebergin kartano, Katriinankuja 5 nit, joilla voi juoksennella tai pyöräillä. Puiston suunnit- Seutulan kylän keskustassa sijaitsee kulttuurihistorial- telussa ovat olleet mukana Kanniston koulun oppilaat. lisesti arvokas Katrinebergin kartano, jonka pääraken- Oppilaiden ideoimana puistossa on myös hiekkaan nus on 1800-luvun alusta. Kartano on nykyisin Vantaan piilotettu noin metrin mittainen betoniluu, jonka lapset kaupungin omistuksessa ja toimii asukastilana, jonka saavat kaivaa esiin hiekasta. toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteisvoimin asukkaiden kanssa. Kesäisin kartanolla toimii 4H:n yllä- 18 Kivistön asuntomessualue, Rubiinikehä pitämä kotieläintila. Voit kokeilla myös lajitietämystäsi Kivistön asuntomessut järjestettiin vuonna 2015. Alue puulajien tunnistuspolulla. on kaavoitettu ympyrän muotoon Tiikerinsilmän ympä- rille. Messualueelle rakennettiin kaikkiaan 37 pientaloa, 14 Seutulan kylä kolme kerrostaloa ja pysäköintitalo. Kivistö kasvaa edel- Seutulan kylä sijaitsee vanhojen kyläteiden, Riipiläntien leen vauhdilla ja alueelle rakennetaan tulevien vuosien ja Katriinantien, risteyksessä. Seutulan asutus on muo- aikana koteja tuhansille uusille asukkaille. dostunut jo varhaiskeskiajalla. Jokilaaksossa sijaitsee vanhoja maatiloja sekä kolme kulttuurihistoriallisesti arvokasta kartanoa: Katrinebergin kartano, Königsted- tin kartano ja Linnan kartano. Uudempaa asutusta Seu- tulan kylään syntyi 1950–1960-luvuilla, kun Pirttirannan omakotitaloalue valmistui.

15 Seutulankoski, Riipiläntie Seutulan peltojen keskellä virtaavassa Vantaanjoessa kuohuu Seutulankoski. Varsinkin matalan veden aikaan sileät rantakalliot kosken tuntumassa ovat erinomainen levähdyspaikka. Myös joen ylikulkusillalta avautuu kau- nis koskinäkymä alavirran suuntaan.

16 Kenraalinpuisto Kenraalinpuiston viheraluetta ympäröivät hiekkapääl- lysteiset ulkoilureitit ja puistossa on lasten leikki- ja toi- mintapuisto, jossa on perinteisten leikkivälineiden lisäksi parkour-alue, uudenlaisia elektronisia pelivälineitä sekä aloitteleville skeittaajille tarkoitettu skeitti-alue. Kenraa- linpuiston erikoisuutena on alueen keskellä kohoava 7 metrin korkuinen, valaistu kiipeilyverkko. Puiston vie- reinen Kanniston koulu on alueen värikäs maamerkki, jonka vihreän eri sävyt kuvastavat luontoa. Katrinebergin kartanon kotieläintila Kuva: Sakari Manninen

51 Hanki huoleton kaupunkipyöräkausi

Kaupunkipyörällä liikut aikatauluista riippumatta, eikä huolloista tarvitse huolehtia.

Lue lisää: hsl.fi/kaupunkipyörät/vantaa

kumppani