sign in sign up
<<
Home , Ainola, Andante Festivo, En saga, Finlandia, Jussi Jalas, Kullervo (Sibelius)

BIS-CD-1265 Sib cantatas 7/12/04 10:04 AM Page 2

SIBELIUS, Johan (Jean) Christian Julius (1865-1957)

1 Snöfrid, Op. 29 (1900) (Wilhelm Hansen) 14'15 Improvisation for recitation, mixed chorus and Text: Viktor Rydberg Allegro molto – Andantino – Melodrama. Pesante – Andante (ma non troppo lento) Stina Ekblad narrator Jubilate Choir (choral direction: Astrid Riska)

2 Overture in A minor for orchestra, JS 144 (1902) (Fazer) 9'13 Andante molto sostenuto – Allegro – Tempo I

Cantata for the Coronation of Nicholas II, JS 104 (1896) (Manuscript) 18'37 (Kantaatti ilo- ja onnentoivotusjuhlassa Marraskuun 2. päivänä 1896) for mixed chorus and orchestra Text: Paavo Cajander 3 I. Allegro. Terve nuori ruhtinas… 8'33 4 II. Allegro. Oikeuden varmassa turvassa… 9'58 Jubilate Choir (choral direction: Astrid Riska)

2 BIS-CD-1265 Sib cantatas 7/12/04 10:04 AM Page 3

Rakastava, Op. 14 ( [1894]/1911-12) (Breitkopf & Härtel) 12'18 for string orchestra, and triangle 5 I. The Lover. Andante con moto 4'06 6 II. The Path of His Beloved. Allegretto 2'26 7 III. Good Evening!… Farewell! Andantino – Doppio più lento – Lento assai 5'34 Jaakko Kuusisto • Ilkka Pälli

8 (My Own Land), Op. 92 (1918) (Fazer) 13'26 for mixed chorus and orchestra Text: Kallio (Samuel Gustaf Bergh) Allegro molto moderato – Allegro moderato – Vivace (ma non troppo) – Molto tranquillo – Tranquillo assai – Moderato assai (e poco a poco più largamente) – Largamente assai Jubilate Choir (choral direction: Astrid Riska)

9 , JS 34b (1922/1938) for strings and timpani (Fazer) 5'10

TT: 74'48

Lahti Symphony Orchestra (Sinfonia ) (Leader: Jaakko Kuusisto) Osmo Vänskä conductor

3 BIS-CD-1265 Sib cantatas 7/5/04 10:31 AM Page 4

Snöfrid, Op. 29 valiantly for the weak’), but whereas the nationalist Sibelius’s reputation as a master of the orchestra is element is the raison d’être of the Song of the Athe- well founded, but it was with a work that requires nians, in Snöfrid it is merely one aspect of a far not only an orchestra but also soloists and choir – more wide-ranging and imaginative composition. – that he made his definitive breakthrough The anonymous reviewer in the newspaper Päi- in 1892. He went on to write pieces for choir and välehti assessed the work very positively: ‘The orchestra at regular intervals throughout his career: highlight of the evening, however, was the last item songs, cantatas and ‘improvisations’. International- on the programme, Sibelius’s newest composition, ly, most of these pieces are relatively unknown. the melodrama Snöfrid… The work as a whole Many of them are on patriotic themes and some, makes an impression of great feeling and warmth; it admittedly, are functional rather than musically seems so clear and inspired that it is undeniably to compelling. Others, however, exhibit first-rate in- be numbered among Sibelius’s masterpieces… The vention and craftsmanship; these ‘tone poems with piece had to be encored immediately, and heartfelt words’ can easily stand comparison with his better- were the thanks with which our country’s most - known music. One such work is Snöfrid, an ‘impro- nent composer was thanked for this estimable com- visation’ for speaker, mixed chorus and orchestra, position, which lent musical dignity and cachet to composed in the autumn of 1900 for a fund-raising the lottery event.’ soirée arranged by the Philharmonic Soci- Snöfrid reveals striking parallels in both struc- ety following the Philharmonic Society Orchestra’s ture and narrative with another Rydberg setting: recent expensive foreign tour. Sibelius himself con- Skogsrået (The Wood-Nymph; 1894/95). Each piece ducted the first performance on 20th October 1900. is episodic in construction, and tells of a young Snöfrid is a setting of words by Viktor Rydberg man’s encounter with a mysterious and magical fe- (1828-1895). Unlike , who male being. The opening sections set the scenes: also set this text to music in 1891, Sibelius selected stately fanfares depict the dashing hero Björn in only extracts from the poem. The composer told his The Wood-Nymph whilst a stormy orchestral intro- son-in-law on 31st December 1943 that duction establishes the unruly, tempestuous mood he had composed Snöfrid very rapidly: ‘I composed in Snöfrid before the first entry of the choir, more Snöfrid more or less in one sitting, after coming serenely and idealistically, tells of the sylph Snö- home from a three-day spree’. frid’s beauty. This is followed in each case by a The Swedish poet and novelist Viktor Rydberg fast, dramatic passage in which the hero is tempted: was one of Sibelius’s preferred authors; he turned to sprites draw Björn into the depths of the forest (The Rydberg’s texts for solo songs, melodramas and the Wood-Nymph), and trolls offer Gunnar (the hero in popular patriotic piece Atenarnes sång (Song of the Snöfrid) gold and treasures in exchange for his soul Athenians, 1899). The obvious provocative and pol- – a passage reminiscent of Mussorgsky’s Night on a itical associations of Snöfrid cannot be overlooked Bare Mountain (1867). Next in each piece comes a (‘Draw your sword against vile giants, / Bleed moving love scene – but whereas Björn is drawn 4 into a trap that can only bring him misery md in- be compaed with nera, a short piece for brass md consolable grief, Gtnnar in Sniifrid is offered a gen- percussion (nmed after a character) that uine choice of good or evil. Above atmospheric brms Sibelius had composed three yetrs edier. On the 'qtotatiot' chords, the nmator then recites Snofrid's words, other hand, the Voces intimc and also encouraging the hero to be valimt md selfless (this the musical chtracter of the piece anticipate Sibe- is the only episode for which there is no direct paal- lius's music from the yers 1906-1910. This aspect lelnThe Wood-Nymph).Eachpiee ends with a per- is perhaps disguised by the work's underlying bon- oration: in The Wood-Nymph, a lugubrious passage homie but, as the musicologist Veijo Murtomaki 'it with great cumulative power depicts Bjdm's toment, hs pointed out, is the first, exploratory piece of whilst in Snalrid the music radiates a calm confi- a new classical - one might even say neo-classical dence that the hero will make a wise choice. In these - style in Sibelius's euvre. In it we find Sibelius at two pieces, Sibelius not only added a new dimen- his most uninhibited, in the process of discovering sion to Rydberg's words but also composed music the keys to the future.' that is colourful. sdning md often very poignmt. Cantata for the Coronation of Nicholas II, Overture in A minor. JS l.t4 JS I04 The rrely hexd Overture in A minor was com- Tsu Nicholm II ascended to the Russian throne at posed to fill out the programme for the Helsinki the beginning of November 1894 and his corona- Philharmonic Society Orchestra's concert on 8th tion took place in Moscow some eighteen months Much 1902: this was the concert at which the Sec- later, on 26th May 1896. The event was celebrated ond Symphony was premidred, and Sibelius himself in the Great Hall of Helsinki University ('the Impe- conducted. rial Alexmder University') on 2nd November 1896, The overture opens with unaccompmied trum- a full two yeas after his accession. The Tsr - a for- pet fanfares, joined after a while by the timpani, mer chancellor of the university - was not present; strings and . The main part of the work, he and his wife, Empress Alexandra, were repre- however, is n Allegro in a much lighter, more re- sentedby plaster effigies. lued mood; here Sibelius uses a theme to which he Sibelius's two-movement cantata is scored for would later retum in the finale of his String Quartet nixed chorus md orchestra, and sets words by the 'Voces in D minor, intima', Op.56. Eventually the pct and university lectuer Paavo Cajmder (1846- fmfiles retum, more luxuimtly scored. A typical 1913). It is probably safe to assume that both Sibe- example of Sibelius's occasional pieces, the over- lius and Cajander, as patriotic , would have ture is said to have been composed in a single night worked on the piece more from duty than from in a Helsinki hotel room. inspiration, and the end product would seem to beil 'this Stylistically the overture looks both backwrds this out; as Jukka Tiilikainen has observed, and forurds. The slow brass fmfaes at the begin- cantata has no traces of the symbolism md mytho- ning md the lighter, faster music that follows might logy of Sibelius's symphonic poems of the 1890s'. That is not to say, however, that the piece lacks The failure of the Coronation Cantata's pre- merit. Despite some mtrch-like fmftres, the dispo- midre had unforeseen consequences.Following the sition of the first movement is lpical and relaxed. retirement of Richard Faltin, Sibelius had taken on Two motifs have mtecedents in Sibelius's youthful some teaching work at the university, and had in music for string quartet: one is cleilly related to the fact applied for a pemanent position there. Robert scherzo of the String Quartet in A minor, J5183 Kajanus md Ilmri Krohn had also applied and the (1889), whilst another develops a rhythmic pattem choice initially fell upon Sibelius. Despite being a from the Andonte - Allegro molto, IS32 (1888/89) close friend of Sibelius md a great chmpion of his - m idea that would later dominate the finale of the music, Kajanus appealed, citing the Coronation Third Symphony. The second movement not only Contqta's unsuccessful perfomance as part of his contains some capable fugal writing but also shows case, and mmaged to have the decision reversed. how the composer was capable of gradually in- Although Sibelius perhaps did not possessthe ideal creasing the musical tension towards a climax, anti- temperament for a teacher, and his application was cipating simila writing in the finale of lhe Second probably motivated as much by his need for finan- Symphony. cial security as by the prestige of the job itseli this Sibelius worked on the piece in the autum of dispute caused a rift between the two friends md 1896, while also struggling to finish his opera "/zng- led to the awrd of a small state pension to Sibelius frun i tomet (The Maiden in the Zower), which was by way of compensation. to be premiCred a week after the cantata. He con- ducted the cantata's flrst performance on 2nd , op.14 'Symphony Novembel with a Chorus' and the Hel- Sibelius often revised his compositions - some- sinki Philhamonic Society Orchestra, but it was times dramatically, as happened for instmce with not a success.Sibelius later blamed this on the , the Izmminkiiinen Suite, Volin Concerto, 'tumed player, who up totally drunk, and could not The Oceaniles nd the Fifih Symphony. In the case be sobered up, whatever we tried. He started to of Rakrctava, however, the revision that he under- improvise in a fugal passagemd thus destroyed the took in 1911-12 of an original composition from overall effect completely' - even though there is no 1894 chmged not only the musical content and style tuba in the orchestra for this cantata! After its first but even the genre. The original suite had been a perfommce, the Coronation Cantatq wx soon for- work for male choir a cappella (JS 160a) on texts gotten md remained unperfomed until the 1990s, from the Kanteletar (a collection of lyric poetry). In even though two passagesfrom the first movement view of the piece's complexity, Sibelius also pro- were extracted for sepilate use: the purely orches- duced a version with string accompmiment (JS l60b) tral Coronetion March, probably played subse- but, as difficulties of intonation could not be over- 'popula quently at a concert' in Helsinki, md the come, tllat version seems never to have been per- sectron Terye ruhtimtar, manged round 1913 for fomed. Four yetrs later he reworked the suite for chlldren's choir a cappella. mixed choir (JS 160c), but the major overhaul cme in the period from the sumer of 1911 until Janury pathies - such as Sibelius - were at risk of being 1912. Sibelius conducted its first perfomance with arrested or murdered although, as Erik Tawaststjer- 'nursed the Philharmonic Society Orchestra in Helsinki on na has pointed out, Red authorities no ill l6th March 1912 at a fund-raising concert orga- feelings towtrds Sibelius, md the sme applied to nized by the Savolainen Osakunta students' asso- the Reds in Jiirvenpae. Indeed, for a vriety of rea- ciation, md he often included it in his later concert sons they were keen to see that he came to no prograrmes too. hm'. On l2th and 13th February Sibelius's home, The reworking of Rakpstava (which translates , had been seuched by Red Guuds; about a 'The approximately as Lover') retains and expands week later, he was persuaded to move to Helsinki; the thematic material of the choral original, but the he stayed at Lapinlahti hospital, where his brother very idiomatic and rhythmically subtle string writ- Christian (who had also been briefly imprisoned) ing is wholly characteristic of the mature composer. was a doctor. In these inauspicious circumstances As the first movement no longer needed to be sing- Sibelius composed his cantata Oma mM (My Own 'ethereal able, its polyphony' (Erik Tawaststjema) land) for mixed chorus and orchestra. Its origins could be allowed to develop with great freedom. In were described in Suorulainen musiikilehti in 1955 the second movement tie almost constmt triplets of by Amas Maasalo, who conducted the first perfor- 'In the melodic line combine with a piuicato rccom- mance: 1918 the choir I conducted, the Kan- paniment to give the delicate theme a feeling of sallis-Kuoro (National Chorus), was preparing to constant motion. The third movement features a celebrate its tenth mniversary md decided * despite solo violin and cello, assuming the r6les that the the turbulent times - to tum to , no vocal soloists had perfomed in the choral versions less, for m interesting new concert item... When, a of the suite. The addition of a lengthy md tubulent couple of weeks later, a fmilir voice on the tele- transition passage (Vivace) between the original phone announced that the work requested by the opening and closing sections, both of which are choir was ready, I was geatly surprised - especially slow, adds weight md viliety without destroying when the maestro, as though with a roguish twinkle the penasive mood of heartfelt melmcholy. in his eye, asked if I might possibly have the time to call in md take a look... The score was on the Oma maa, Op.92 table. He asked me to look at it and explained that declred independence on 6th December the quiet environment lat the hospital] nea the big 1917 md the new Bolshevik govement in Russia cemetery was favouable for his work. "I don't have recognized the country's new status on 3 1st Decem- any instruments at my disposal, but that doesn't ber. In the new yetr, however, civil wil broke out matter", he added.' Maasalo md his choir obtained between the Reds (who had Russian support) and the new piece on very favourable tems: Sibelius the Whites (aided by Gemany). On 28th Jmuary was to receive a deposit of 1,000 marks, but this 1918, Red Guilds took control of Helsinki. In the was to be retumed if the piece was subsequently ensuing weks prominent figures with White sym- sold to a oublisher! 'festive By the time Sibelius fiiished wuk on Om ruq quest from Walter Pmiainen for a cantata' it wm becoming cletr that the Reds' cause was hope- to celebrate the 25th mniversary of a factory in Siiy- less; on the day he finished the piece, 20th March n6tsalo, and was first perfomed at the anniversary 'They 1918, he noted in his diary: speak of a con- celebrations held in the local school on 28th Dec- clusive tuming point in a matter of days. Perhaps ember of that year. It has been suggested that some even tonight'. By nid-April, the Whites could cele- of the musical material derives from sketches Sibe- brate victory in Helsinki - although fighting con- lius had made in the early 1900s for a projected tinued elsewhere in the country for several weeks - oratoio, Marjatta. On lTth Februuy 1929, when and the Sibelius family could retum to Ainola. Sibelius's niece Rita was manied at the German Sibelius himself selectedthe text for Oma maa, Church in Helsinki, the piece was played by a and his choice fell upon a poem by Kallio (a pseu- double string quarteti among the violinists were donym for Samuel Gustaf Bergh U803-521), a text Sibelius's daughter Margaretha and her husband that had become very der to him during the wa Jussi Blomstedt (later Jussi Jalas). A number of years. The first performance took place on 25th further perfomances followed and in 1938, when October of that yeil at the Great Hall of Helsinki the New York Times citic Olin Downes persuaded University; Amas Maasalo conducted rhe Helsinki Sibelius to conduct one of his own works in a live Philhamonic Orchestra and Helsingin Kansallis- transatlantic broadcast for the New York World's mielisen Nuorison Sekakuorolaulajat (the Helsinki Fair, the composer reworked Andante festivo. The Nationalist Youth Mixed Chorus), as the Kansallis- broadcilt took place on lst January 1939; Sibelius, Kuoro was then known. The reviews were polite then aged 73, had not conducted for more than a rather than enthusiastic, although Evert Katila noted decade but now, after just one rehearsal, he con- 'Sibelius in Uusi Suometar on 26th October that ducted the Finnish Radio Orchestra, and the occa- has found convincing expression for the beauty of sion was recorded - the only surviving documen- Finland'. Indeed, the underlying chilacter of the tation in sound of Sibelius's conducting. work is of serenity md optimism - so fr removed @ Andrew Bamett 2004 from the upheavals of the civil wa that, with hind- sight, it is easy to interpret the work as portending - Note: details of the frst perforunces of works on this CD 'Jean or at least aspiring towilds - a more peaceful futue. are takenfrom Fabian Dahlstrdm's Sibelius. Them- ( In his symphonic music Sibelius was not to attain a tisch-bibliogruphische s Verzeic hnis seiner Werke' Breitkopf & Hrirlel 2003), which the lS numbersgiven in this comparable mood of tranquillity until five years from booklet (referring to the alphebetical list of Sibelius'sworks later, with the completion of the Srth Symphony. ||ithout opusnumber) are also derived.

Andante festivo, JS 34b Andante festivo for strings and timpmi ad /ib. is m The Jubilate choir of 40 singers was founded in mangement of a piece for string quartet from 1922. 1968 by its present conductor, Astrid Riska. Its The quartet version was written in responseto a re- repertoire includes a range of styles from Gregorian chant to 20th-century works, but with a sffong ptr- ing the BBC Proms in London. The orchestra has tiality for Finnish music. Jubilate has appeued in also perfomed in Gemmy, Russia, France, Sweden, many parts of Europe and in Israel, Japan and the Spain, Japan md the USA. In 2003, Japmese music United States. In 1990 it won the {irst prize in the critics voted the orchestra's perfomance of Sibe- 'kt Chamber Choir Class in the EBU the Peoples bus's Kulleruo as Japm's best classical concert of Sing' competition md followed this in 1998 with the yetr first prize in the Guido d'Arezzo competition in Italy. The choir has collaborated with a number of Osmo V5nskd (b. 1953) begm his professional mu- Finnish , including the Finnish Radio sical creer as a respected clarinettist, occupying Symphony Orchestra, the Helsinki Philharmonic the co-principal's chair in the Heisinki Philhamonic Orchestra md the Avanti! Chamber Orchestra. Orchestra for several yeus. After studying conduct- ing at the in Helsinki, he won The Lahti Synphony Orchestra (Sinfonia Lahti) first prize in the 1982 Besmgon Intemational Young was municipalized in 1949 to maintain the orches- Conductor's Competition. His conducting creer has tral tradition that had existed in Lahti since 1910. featued substmtial comitments to such orchestrs Under the direction of its conductor Osmo Viinskii as the Sinfonietta, Iceland Symphony Orch- the orchestra has in recent yetrs developed into one estra and BBC Scoftish Symphony Orchestra. Cur- of the most notable in Europe. The Lahti Symphony rently he is principal conductor of the Lahti Sym- Orchestra gives most of its concerts in the wooden phony Orchestra in Finlmd md, since 2003, musical designed by ilchitects Kimo Lintula director of the . and Hannu Tikka, with acoustics designed by the He is increasingly in demmd intemationally to internationally acclaimed Artec Consultants Inc. conduct orchestral md operatic programmes, and from New York. Among the orchestra's achieve- his repertoire is exceptionally lrge - rmging from ments have been Gramophone Awrds (1991 and Mozart md Haydn through the Romantics (includ- 1996), the Grand Prix du Disque from the Acad6- ing Nordic composers such as Sibelius, Grieg and mie Chrles Cros (1993) md the Cmnes Classical Nielsen) to a broad span of contemporary music; Award (1997 and 2002). In 2004 the orchestra his concert programmes regularly include world 'Sibelius gained a platinum disc for its recording - premidre perfomances. His numerous recordings Music from Timo Koivusalo's film'; it has also for BIS continue to attract the highest acclaim. In emed several gold discs, for exmple for its recor- December 2000 the President of Finland awarded dings of the original version of Sibelius's Violin Osmo Viinskii the Pro medal in recogni- Concerto (1992) and Finnish (2001). The tion of his achievements with the has perfomed and recorded the music of Orchestra, and in May 2002 he was given the Royal its composer-in-residence, , md other Philhamonic Society Music Awrd in London in Finnish composers. The Lahti Symphony Orchestra recognition of his work with the music of Sibelius has perfomed at numerous music festivals, includ- md Nielsen. Sntifrid op.29 via ja poliittisia nielleyhtynid ei voi olla huomioi- Sibeliuksen maine orkesterisiivellysten mestarina matta ("sv?ird mot sniida jettar draga, / modigt on hyvin perusteltu, mutta todellisen l?ipimurtonsa bldda f6r de svaga"; "miekkaa kantaa turmaks' han teki vuoma 1892 sellaisen teoksen - Kulleruon peikkoin, / verens' antaa eeste heikkoin" [suom. - myiitii, joka vmtii orkesterin lisiiksi myds solistit Severi Nymanl), mutta siinii missii kansallismie- ja kuoron. HAn kirjoitti teoksia kuorolle ja orkeste- linen elementti on Ateenalaisten laulun "raison rille siiiinndllisin viiliajoin liipi koko uransa: lauluja, d'€tre", Sndfridissri se on pelkasteen yksi nAkd- kantaatteja ja "improvisaatioita". Kansainviilisesti kulma paljon monipuolisemassa ja mielikuvituk- monet niiist?ikappaleista ovat melko tuntemattomia. sellisemassa kappaleessa. Monet niistli perustuvat isiinmaallisiin teemoihin, ja Piiiydlehden monyymi kriitikko mioi teoksen jotkut ovat - myiimen?ikaidn kyll?i - premin vain hyvin positivisesti: "Koko illan loistonumero oli tietyissa dlanteissa toimivia kuin yleisellii tasolla kuitenkin ohjelman viimeinen, nimittein Sibeliuk- musiikillisesti kunnioitusta herattAviA. Toisaalta, sen uusin siivellys, melodraama Viktor Rydbergin jotkut kappaleista ilmaisevat ensiluokkaista kekse- sanoihin Szolrid... Teos kokonaisuudessam tekee lieisyytta ja ammattitaitoa; nAmA "savehunot sa- niin sydiimellisen, liimpimiin vaikutuksen, se tun- nojen kmssa" kestevat helposti vertailun Sibeliuk- tuu niin selviiltA ja inspiratsioonin luomalta, ett?ise sen ptremin tmnettuun musiikkiin. Yksi tiillainen on kieltiimette luettava Sibeliuksen mestriteosten teos ot Sndfrid, improvisaatio lausujalle, sekakuo- joukkoon... Teos piti heti toistaa, ja sydiimelliset rolle ja orkesterille. Teos siivelleftiin syksyllii 1900 olivat ne kiitollisuuden osotteet,joille maamme ete- Helsingin filhmonisen seuran jzirjest?imiiiin vuain- vinta saiveltejiie kiitettiin testiikin mokkaasta slivel- keruuiltaan, joka seurasi pian seuran orkesterin teoksesta, joka niiille arpajaisille antoi musikaalisen kalliin ulkonaankiertueen jiilkeen. Sibelius itse mon ja leimm." johti teoksen ensiesityksen20.10.1900. Snalriddsa on silmaAnpistAvia rinnakkaisuuksia Snotid perustuu Viktor Rydbergin (1828-1895) sekii rakenteellisesti etta kerronnallisesti toisen tekstiin. Toisin kuin Wilhelm Stenhammar, joka Rydbergin tekstiin savelletyn teoksen, SkogsrAefin mytiskin siivelsi tiimiin tekstin vuonna 1891, Sibe- (1894195) kmssa. Kumpikin kappale on rakenteel- lius valitsi runosta vain otteita. Seveltiija kertoi va- tam episodimainen ja kertoo nuoren miehen kohtaa- vylleen Jussi Jalakselle 31.12.1943, ettA oli savel- misesta mystisen ja taianomaisen naisolennon tinyt Sncifridin hyvin nopeasti: "Siivelsin Sndfridin kanssa. Alkujaksot kuvailevat tilanteita: juhlalliset suunnilleen yhdeltA is$malta tultumi kotiin kolmen fanfaarit kuvaavat haikiiisevAA sankari Bjdrniii piiivlin viftild." (Skogsrdet), kun tas kiihkeii orkesterijohdmto luo Ruotsalainen runoilija ja kirjailija Viktor Ryd- Sncifridissii kurittoman ja nyrskyisiin tunnelman berg oli yksi Sibeliuksen suosimista krjoittajista; ennen kuoron ensimmiiista sisiiantuloa, jossa ker- hAn teki Rydbergin teksteihin soololauluja, melo- rotaan levollisemmin ja ihanteellisemin Snijfrid- draamoja ja suositun isiinmaallisen kappaleen Alee- keijun kauneudesta. Tata seuraa kummassakin ta- nalaisten laulu (1899). Sndfridin selvdsti provosoi- pauksessanopea, drmaattinen jakso, jossa sankri saatetam kiusaukseen: keijut vecivat Bjiimin mets?in fatrit palaavat lopussa rehevdmmin orkestroituna. syvyyksiin (Skogsr'iet),ja peikot tarjoavat Gun- Alkusoitto on tyypillinen esimerkki Sibeliuksen tila- narille (sankari Sndfridissij) kultaaja aarteita hiinen pAiskappaleista; sen on sanottu siivelletyn yhden sielunsa vastineeksi - jakso muistuttm Musorgskin illan aikana helsifiliiisessd hotellihuoneessa. teosta y, autiolla vuorella (1867). Seuraavaksi Tyylillisesti alkusoitto katsoo sekii katsoo seka kummassakin teoksessa tulee liikuttava rakkaus- taakseenettri eteensa.Hitaita vaskifmfareja alussa kohtaus, mutta siinii missd Bjdm vedeteen ansaan, ja niitli seuraavaakevyempaa, nopempaa musiik- joka voi tuoda hiinelle vain kurjuutta ja lohdutonta kia voisi venata Tieraan (nimi Kalevalan hahmon murhetta, Gunnarille tarjotaan Sndfridissii arto mukaan), vaskille ja lydmiisoittimille kirjoitettuun mahdollisuus valita hyve tai paha. Lausuja resitoi lyhyeen kappaleeseen,jonka Sibelius oli siiveltanyt sitten tunnelmallisten vaskisointujen p?iiille Sn

1? minulle kuoron toivomil savelteoksen olevan val- ihanuus liiytenyt ilmaisunsa". Todellakin, teoksen miina, olin suuresti yilAttyn)'t. Vminkin kun maestro, perimmdinen luonne muodostuu tyyneydesH ja opti- aivan kuin veitikka silmiikulmassa, kysyi, olisiko mismista - niin kaukana kansalaissodan kuohun- minulla ehkii aikaa tulla tervehtimAAnja katso- nasta, ettA jelkiviisaana on helppo tulkita teoksen maan... Prtituuri oli piiydAllA. Hiin pyysi minua lupaavan, tai ainakin pyrkiviin kohti rauhaisampaa katsomaan sitii ja kertoi, ette tama hiljainen ympii- tulevaisuutta. Sinfonisessa musiikissaan Sibelius ei nstO suuren hautausmaan kupeessa on ollut edul- saavuttanut vastaavaa rauhallista tunnelmaa ennen linen henen tydskentelylleen. MitAen soitinta ei kuin viisi vuotta myaihemmin saatuaan valmiiksi tiiiillA kylliikaiin ole minun keytettavissiini, mutta ei kuud enn en sinf on i ans a. sillii viiliii, lis?isi hiin." Maasalo ja hAnen kuoronsa saivat uuden kappaleenhyvin suotuisin ehdoin: Sibe- Andante festivo Js 34b lius tuli saamaan 1.000 markan talletuksen. mutta And.antefestivo lousille ja patarumutlle ud lib. on tiime palautettaisiin, mikiili kappale myytiiisiin sovitus kappaleesta jousikvanetille vtodelta 1922. myiihemin kustmraj alle ! Kvartettiversio kidoitettiin vastauksenaWalter pr- Niihin aikoihin mennessA,kun Sibelius sai val- viaisen pyynttjdn seveltaA'Juhlakmtaatti" juhlista- miiksi teoksen Oru maa, alkoi punaisten tilmne jo maan erAen sayn?itsalolaisentehtaan 2s-vuotispaii- nAynee toivottomalta. Sinii piiiviinii, 20.3.1918, kun viiii, ja teoksen ensiesitys oli paikallisessa koulussa hiin sai kappaleen valmiiksi, hAn merkitsi peivakir- pidettyjen juhlallisuuksien yhteydessii28.12. samma jaansa: "Puhutaan ratkaisusta l?ihipaiviinii.Ehkii vuonna. On esitetty, ettd osa kappaleen musiikilli- Una yiine." Huhtikuun puolivlliin mennessd val- sesta materiaalista on periiisin luonnoksista, jotka koiset pystyivat juhlimaan voittoaan Helsingiss?i- Sibelius oli tehnyt 1900-luvun alussa suunnittele- vaikka taistelut ja&uivatkin muualla mmssa useiden maansa oratorioon Mqrjatta. Helmikuun 1?. piii- - ja viikkojen ajan Sibeliuksen perhe pystyi palaa- vi\nii 1929, kun Sibeliuksen veljentytiir Rita meni mam Ainolaan. naimisiin Helsingin saksalaisessakirkossa, kappale Sibelius itse valitsi tekstin kappaleeseen Oma esitettiin tuplajousikvartettikokoonpanolla,jossa ja maa, hdten valintansa osui Kallion (Samuel soittivat viulisteina mm. Sibeliuksen tyHr Mtrga- Gustaf Berghin [803-52] salanimi) runoon, josta retha ja h?inen miehensli Jussi Blomstedt (my6hem- oli tullut hanelle sotavuosien aikana hyvin rakas. min Jussi Jalas).Teosta esitettiin useita kertoia tamen Ensiesitys oli 25. lokakuuta l918 Helsingin yliopis- j?ilkeen ja vuonna 1938, kun New York Timesin juhlasalissa; ton Armas Maasalo johti Helsingin kriitikko Olin Downes suostufteli Sibeliuksen joh- ja fi lhmonista orkesteria Helsingin Kansallisnie- tamaan yhden teoksensa Atlmtin ylittAvasse suo- lisen Nuorison Sekakuorolaulajia, kuten Kansallis- rassa radioliihetyksessd New Yorkin maailmannAyt- Kuoroa tuolloin nimitettiin. Ailostelut olivat Dikem- telyyn, savelHja tyiisti uudestaanAndante festivon. min kohteliaita kuin innostuneira,vaikkakin Even Radiol?ihetysoli l.l.l939ja tuolloin 73-vuotiasSi- Kahila pani merkJlle IJudessa Suomettaressa 26. belius, joka ei ollut johtanut yli vuosikymeneen, lokakuuta, etta "keskiosassa oli Suomen luonnon johti nyt vain yhden hadoituskenm jiilkeen Radio- orkesteria, ja tapahtuma nauhoitettiin - nauhoitus York), nikii tukee orkesteria sen oman ainutletui- onkin ainoa meidan paiviimme asti siiilynyt doku- sen soinnin kehittamisesse. mentti Sibeliuksen johtmisen soimista. Tinkiniittdmyys ja ennakkoluulottomuus ilme- @ Andrew Banett 2004 nee Sinfonia Lahden levytyksissA. Se on saanut merkitteviii tunnustuksia Sibeliuksen musiikin levy- Huofrio: Teostenensiesityk:iii koskevatyksityiskohdat ttilki tyksistaan: kaksi Gramophone Aw ard -palkintoa Ievyllti on otettu Fabian Dahlstrdmin kirjasta "Jean Sibe- (1991 ja 1996), Grmd Prix du Disquen (1993) seka mati bibli graphis Verze r lius. The sch- o ches ichnis se ine kahdesti Cmes Classical Awrdin (1997 ja200l). Werke"(Breitkopf & Hainel 2003),josta levytihkossaesiin- Kansainviilisesti tunnettt Gramophone-julkaisu on tlriit, Sibeliuksenopusnumetuimattomien teosten aakkosel ilioinut orkesterin levytyksen Sibelitksen kuuden- liseenluefteloon viittaavat Js-nume rot ovatmros Derdisin. nesta sinfoniasta parhaaksi teoksesta koskam teh- dyksi taltioinniksi. Useat levytykset on valittu myds "Vuoden levyiksi" kmsainviilisissii musiikkimos- perusti wonna 1968 sen nykyinen Jubilate-kuoron teluissa. Orkesteri on saanut vuonna 2004 platina- johtaja Astrid Riska. 40-jiisenisen kuoron ohjel- levyn aiinitteestii?inMusic from Timo Koivusalo's gregoriaanisesta nykymusiik- misto ulottuu laulusta Film SIBEUUS sekii useita kultalevyjli, m. Sibe- kiin, mutta suomalaisellamusiikilla on erikoisuema. li'tksen viulukorcetton alkulrcriiisvenion ( 1992) ensi- Kuoro on esiintynyt useissa Euroopan maissa sekd ley'.tyksesta sekd Suorulainen vlrsl lerrystii (20O1). ja Israelissa, Japanissa Yhdysvalloissa. Se on voit- Sinfonia Lahdella on ollut kiertueita Ranskassa. tanut ensipalkinnot mm. EBU:n Let the Peoples Ruotsissa ja Japanissa, ja sen lisiiksi se on esiin- -kilpailun ja Sing kmrikuorosa{assa 1990 Guido tynyt Im. Piettrissa Valkeat ydt -festivaalilla, New -kilpailussa d' Arezzo ltaliassa 1998. Suomessa Yorkissa, Biminghmissa, Amsterdmissa ja Hm- Jubilate-kuoro on tehnyt yhteistyiitii mm. Radion purissa sekii BBC Prons -festivaalilla Lontoossa. sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin Vuonna 2003 japanilaiset musiikkikditikot valitsi- ja Kamriorkesteri Avmtiln kmssa. vat Sinfonia Lahden ja Ylioppilaskunnan Laulajien K ul le rv o -konsertin vuoden parhaaksi klassisen Sinfonia Lahden tavoite on tuoltaa konserteillm musiikin konsertiksi Japanissa. ja levytyksillilin kuulijoilleen eliimyksiii ja tehdii samalla tunnetuksi mielenkiintoista, korkeatasoista Sinfonia Lahden ylikapellimestui Osmo Ydnskd musiikkia. Vuosien mittainen tinkimatiin tyti ka- (s. 1953) on viime vuosien aikma noussut kmsain- pellimestari Osmo Vanskiin johdolla on nostanut valisesti merkittiivimpien kapellimestreiden jouk- Sinfonia Lahden merkittevaksi eurooppalaiseksi koon. Sinfonia Lahden kanssa VanskA on tehnyt orkesteriksi. Sinfonia Lahden kotisali on Lahden maiiratietoistaja tavoitteellista tydtA vuodesta 1988 puisessaSibeliustalossa, joka otettiin kAyfiOijn maa- llihtien (piiavierailija 1985-88). V:inske on ollut vuo- liskuussa 2000. Sen piiiisali on akustiikaltmn mail- sina 1996-2002 myds BBC:n Skottilaisen sinfonia- man huippuluokkaa (Artec Consultants Inc., New orkesterin ylikapellimestari. Hiin on niin ikdiin toimi- nut myds Tapiola Sinfoniettan sekii Islmnin sinfonia- Sniifrid op.29 orkesterin taiteellisena johtajana. Vuoma 2003 Osmo Sibelius wird zu Recht als ein Meister des Orches- Viinske aloitti Yhdysvaltojen prhaimpiin kuuluvm ters geriihmt, seinen entscheidenden Durchbruch im Minnesotm orkesterin taiteellisenajohtajana. Jahr 1892 aber verdankte er einem Werk, das nicht Osmo Vdnskii suoritti kapellimestdn tutkinnon nur ein Orchester. sondem auch Vokalsolisten und Sibelius-Akatemiassa 1979. Hiinen kansainviilinen Chor verlangt - Kulleno. Auch im weiteren Ver- uransa kaynnistyi Rmskassa Besangonin kansain- lauf seiner Kmiere schrieb er regelmiiBig Werke vfisen kapellimestarikilpailun voiton myittii vuoma fiir Chor und Orchester - Lieder, Kantaten und 1982. V?inskii on kuluneen vuosikymenen aikma ,,Improvisationen". AuBerhalb Finnlands sind die johtanut kaikkialla Euroopassa sekii Japanissa, meisten dieser Kompositionen relativ unbekannt. Yhdysvalloissa ja Australiassa. Muusikonuransa Oft geht es in ihnen um patriotische Themen, und hiin aloitti kldnetistina. Hiin on tehnyt yli 50 levy- einige sind zugegebenermaBeneher in funktioneller tyste, joiden joukossa on runsaasti palkittuja Sibe- denn in musikalischer Hinsicht interessmt. Andere liuksen levytyksiii Sinfonia Lahden kanssa BIS- hingegen zeigen hijchste Originalitiit und Kunsder- levymerkille. Viinskii palkittiin Pro Finlandia -mita- tigkeit; diese ,,Tondichtungen mit Worten" ktjnnen lilla vuonna 2000 ja vuonna 2001 Glasgow'n yli- ohne weiteres den Vergleich mit seinen bekannteren opisto nimitti henet musiikin kunniatohtoriksi. Kompositionen aufnehmen. Eines dieser Werke ist Toukokuussa 2002 Osmo Vanskalle myonnettiin Sndfrid, eine ,,Improvisation" fiir Sprecher, ge- yksi Britannian ilvostetuimmista musiikkipalkin- mischten Chor und Orchester, die im Herbst 1900 noista, Royal Philhamonic Society Music Award, ftir eine Benefiz-Soir6e der Philhmonischen Ge- tunnustuksena hanen ansioistaan Sibeliuksen ia sellschaft Helsinki entstmd, die zur Kostendeckung Nielsenin musiikin tulkkina. einer Auslandstoumee seines Orchesters bestimt war. Sibelius selber war der Dirigent der Urauf- fiihrung am 20. Oktober 1900. Snofil ist die Vertonung einer Vorlage von Vik- tor Rydberg (1828-1895). Anders als Wilhelm Sten- hammar, der denselben Text 1891 vertont hatte, w?ihlte Sibelius nur einzelne Gedichtpassagenaus. Seinem Schwiegersohn Jussi Jalas erziihlte er am 3 1. Dezember 1943, daB er Sndfrid sehr rasch kom- poniert habe: ,,Nach meiner Riickkehr von einer dreitAgigen Sauftour habe ich Sndfrid mehr oder weniger in einem Zug komponien " Der schwedische Dichter und Erziihler Viktor Rydberg wr einer von Sibelius' bevorzugten Auto- ren, auf dessen Texte Sibelius Sololieder, Melo- drmen und das populiire patriotische Werk Atenar- Snijfrid berichtet. Drauf folgt in beiden Fallen ein nes sdng (Gesang der Athener,1899) komponierte. schneller, drmatischer Abschnitt. in dem der Held Die provokantenpolitischen Assoziationen von versucht wird: Elfen locken Bjdrn in den tiefen Snofid sind offenkundig (,lieh dein Schwert gegen Wald (Skogsrdet); Trolle verheiBen Gunnar (dem gemeine Riesen,/Opfere dein heldenlaftes Blut ftir Helden in Sndfrid) Gold und Reichtiimer im Tausch die Schwachen"). aber wiihrend das nationalistische gegen seine Seele - ein Abschnitt, der an Mussorg- Moment in Atendmes sdng dle raison d'Ctre bildel, skys Nacht auf einem kahlen Berge (1867) erinnert. ist es h Sndfrid bloBer Teil einer weit vielschich- Darauf folgt in beiden Werken eine bewegende tigerenund phantasievolleren Komposition. Liebesszene, dmh wiihrend Bjbn in eine Falle geriit, Der anonyme Kritiker der Zeitung Piiiviilehti die fiir ihn nur Elend und trosdoses Leid birgt, hat bewertete das Werk sehr positiv: ,,Hohepunkt des Gunnar in Sndfritl eite wirkliche Wahl zwischen Abends aber war der letzte hogrmpunkt, Sibelius' Gut und Bdse. Uber atmosphiirischen Akkorden der neueste Komposition: das Melodrama Sndfrid ... Blechblaser rezitiert der Erziibler sodann Sndfrids Das Werk als Gmzes vemittelt einen sehr gefiihl- Worte, die den Helden emutigen, tapfer und selbst- vollen und warmherzigen Eindruck; es ist so trmspa- los zu handeln (dies ist die einzige Episode ohne rent und inspiriert, daB mm es zweifellos zu seinen Pendant in Siogsrrier). Beide Werke enden mit einer Meistemerken zu zdhlen hat . .. Das Stiick muBte SchluBbetrachtung: In Skogsrdet schildert eine sofort wiederholt werden, und von ganzem Herzen schwemutige Passagemit groBer, sich steigemder wurde dem bedeutendsten Komponisten unseres Kraft Bjdrns Qualen, wiihrend Snolrids SchluB- Landes Dmk dagebracht fiir diese schatzenswene musik die ruhige GewiBheit ausstrahlt, daB der Komposition, die der Lotterie das Siegel musika- Held eine weise Entscheidung treffen wird. In lischer Wiirde verlieh." beiden Sti.icken hat Sibelius den Worten Rydbergs Sndfrid weist hinsichtlich musikalischer und nicht nur eine neue Dimension hinzugefiigt, son- nanativer Struktur bemerkenswerte Parallelen zu dem auch Musik komponiert, die frbemeich, auf- einer anderen Vertonung eines Rydberg-Textes auf: wiihlend und vielfach sehr ergreifend ist. Skogsrdet (Die Wallnymphe, 1894/95). Beide Werke erziihlen in episodischer Anlage von der Begeg- Ouvertiire a-moll JS 144 nung eines jungen Mannes mit einem geheimnis- Die selten gehorte Ourertilre a-moll wurde kom- vollen weiblichen Wesen, dem Zauberkriifte eigen poniert, um das Konzertprogramm des Orchesters sind. Die Anfangsteile urueiBen den Hintergrund der Philhmonischen Gesellschaft Helsinki m 8. der Erzfilung: Imposante Fanfaren schildem den M,rz 1907 zu fiillen. An jenem Abend wurde die kiihnen Helden Bjdrn in Sftogsrriet, wahrend die Zweite Symphonie uraufgefiihrt; Sibelius selber wr stiirmische OrchestereinleitunE v on Sndfrid eine der Dirigent. ungestiime, heftige Stimmung etablien, bevor der Die Ouvertiire hebt m mit unbegleiteten Trom- Chor bei seinem ersten Auftritt in eher ruhiger, petenfanfilen, denen sich nach einer Weile Pauken, vollendeter Weise von der Schdnheit der Nymphe Streicher und Posaunen hiuugesellen. Der Hauptteil des Werkes hingegen tst ein Allegrc von erheblich Universitiit Helsinki gefeiert. Der Zar - ein friiherer leichterem, entspannterem Zuschnitt; Sibelius ver- Kanzler der Universitat - wtr nicht zugegen; ihn wendete hier ein Thema, das er spater im Finale und seine Frau vertraten zwei Gipsfiguen. seines Streichquartetts d-moll op.56, ,,Voces inti- Sibelius' zweisiitzige Kantate ist fiir gemischten me", enenl aufgreifen sollte. SchlieBlich kehren Chor und Orchester geschrieben; sie vertont Worte die Fmfren. diesmal opulenter instrumentien. zu- des Dichters und Universitetsdozenten Pmvo Cajan- riick. Die Ouvertiire ist ein typisches Beispiel fiir der (1846-1913). Man drf annehmen, daB Sibelius Sibelius' Gelegenheitswerke; es heiBt, sie sei im wie auch Cajmder als patriotische Finnen an diesem Laufe einer einzigen Nacht in einem Hotelzimer Stiick mehr aus Pflicht denn aus Inspiration ger- in Helsinki komponiert worden. beitet haben, und das Endprodukt scheint dies zu In stilistischer Hinsicht blickt die Ouvertiire so- bestAtigen. Jukka Tiilikainen hat bemerkt, daB wohl nach vom wie auch zuriick. Die langsamen ,diese Kantate keine symbolistischen und mytholo- Blechfanfaren zu Beginn und die daauffolgende gischen Spuren aufweist, wie sie die Symphoni- leichtere, schnellere Musik kbnnte mm rilt Tiera, schen Dichtungen der l890er priigen". Gleichwohl einem kurzen Stiick fiir Blechbliiser und Schlag- mmgelt es dem Stiick nicht an Verdiensten. Trotz zeug (benamt nach einer Figur des Kalevala), ver- einiger Mrschfmfaen ist der erste Satz im wesent- gleichen, das Sibelius drei Jahre zuvor komponien lichen lyrisch und entspannt. Zwei Motive haben hatte. Andererseits nehmen das Voces intime- Vorliiufer in Sibelius' friihen Streichquartettkompo- ,,Zitat" und auch der Chrakter des Stiicks Sibelius' sitionen: das eine verueist deutlich auf das Scherzo Musik der Jahre 1906-1910 vomeg. Dieser Aspekt des Streichquartett a-moll JS 183 (1889), wiihrend wird vielleicht von der obwaltenden Jovialitat des das andere eine rhythmische Figur aus dem Au- Stiicks verdeckt - allemal aber bleibt es, wie der dante - Allegro molto JS32 (1888/89) weiterent- Musikwissenschaftler Veijo Murtomiiki heruorge- wickelt - ein Gedanke, der spater das Finale der hoben hat...das erste Probestiick in einem neuen Dritten Symphonie behenschen wird. Der zweite klassischen - man kOnnte auch sagen neoklassizis- Satz enthalt nicht nur einige bemerkenswerte kon- tischen Stil in Sibelius' Schaffen. Hier sehen wir trapunktische Passagen, sondem belegt auch die einen Sibelius ohre Hemmungen, der die Schliissel Ffigkeit des Komponisten, die musikalische Span- zur Zukunft zu finden sich mschickt." nung allmiihlich auf einen Hdhepunkt hin zu stei- gern, was ein 6hnliches Verfahren im Finale der Kantate fiir die Kriinung Nikolaus II. Zwei ten Symphon i" voruegnitmt. JS IO4 Sibelius arbeitete an dieser Komposition im Za Nikolaus II. bestieg den russischenThron am 2. Herbst des Jahres 1896, wiihrend er mit der Fertig- November 1894; seine Krdnung fmd rund 18 Mo- stellung seiner Oper Jungfrun i tomet (Die Jungfrau nate spater, am 26. Mai 1896, in Moskau statt. Das im Turm) rmg, die eine Woche nach der Kantate Ereignis wurde am zweiten Jahrestag der Thron- uraufgefiihrt werden sollte. Unter seiner Leitung besteigung (2. November 1896) im GroBen Saal der wurde die Kantate am 2. November von einem ,,Symphonischen Chor" und dem Orchester der Phil- Rakastava op.14 hmonischen Gesellschaft Helsinki uraufgef0hrt, Sibelius revidierte seine Kompositionen oft und drch wr die Auffiihrung kein Erfolg. Sibelius las- meist in erheblicher Weise, wie etwa En saga, die tete das speter dem Tubaspieler an, der ,,sturzbe- lzmminkiiinen-Suite, das \\olinkonzert, Die Okea- trunken erschien und trotz unserer Bemiihungen niden tnd die Filnfie Symphonie bezetgen. Im Falle nicht niichtemer wurde. Bei einem Fugato fing er von Rakastava (was soviel bedeutet wie ,,Der Lie- pldtzlich m zu improvisieren, was den Gesamtein- bende") jedoch iinderte die Revision, die er 1911- druck vollkomen zerstdrte" - obwohl die Partitur 12 an einer Originalkomposition aus dem Jahr 1894 fiir diese Kantate keinen Tubapart vorsieht! Nach vomahm, nicht nur Inhalt und Stil der Musik, son- ihrer Urauffiihrung wurde die Krdnung skantate dem sogr ihre Gattung. Die originale Suite wil ein bald vergessen und blieb bis in die l990er Jahre Werk ftir Mannerchor a cappella auf Texte des unaufgefiihrt, wenngleich zwei Abschnitte aus dem Kanteletar (eine Sammlung lyrischer Gedichte) ersten Satz anderweitig Verwendung fanden: der gewesen (JS 160a). In Anbetracht der Komplexitet rein orchestrale Krdnungsmrsch, der wahrschein- des Werks fenigte Sibelius auch eine Fassung mit lich bei einem populiiren Kouert in Helsinki aufge- Streicherbegleitung an (JS 160b); da aber Intona- fiihrt wurde, und der Tene ruhtinatar-Teil, der \m tionsschwierigkeiten anscheinend uniiberwindbar 1913 fiir Kinderchor a cappellabeubeitet wurde. blieben, wurde diese Fassung offenba nie aufge- Der MiBerfolg der Kronungskantate hatle tnvoF fiihn. Vier Jahre spiiter iiberilbeitete er die Suite fiir hergesehene Konsequemen. Nach der Pensionierung genischten Chor (JS 160c), doch die Generaliiber- Richad Faltins hatte Sibelius Untenicht an der Uni- holung fiillt in die Zeit vom Somer 1911 bis zum venitiit erteilt und sich dort auch um eine feste An- Janur 1912. Bei deren Urauffiihrung am 16. Miirz stellung beworben - wie Robert Kajmus und Ilnri 19l2 im Rahmen eines Benefizkonzerts der Studen- Krohn. Die erste Wahl fiel auf Sibelius. Dch ob- tenvereinigung Savolainen Osakunta leitete Sibelius wohl er eil enger Freund von Sibelius und ein groBer das Orchester der Philhamonischen Gesellschaft F. tion et a la port€e beaucoup 6tendue. joumal Pdirdlehti La plupilt de ces pidces sont peu connues sur la La critique anonyme dans le soirde fut cepen- scdneintemationale. Plusieus ont des thCmespatno- fut tres favorable : < peuvent facilement se d6fen- et inspirdequ'elle dojt inddniablementere pidce dut dre dms une comptrason avec sa muslque mreux pami les chefs-d'auvre de Sibelius . .. La le plus connue. Sno/rid est une de ces euvres, une < lev6e de fonds mang6e pm la Soci6t6 Philhamoni- la loterie, cachet et dignit6 musicale. struc- que d'Helsinki suite e la r6cente toum6e i l'6trmger Sniifridprlsente des pilalldles frappmts de de de l'Orchestrede Ia SocielePhilhamonique qui fure et de nanation avec un aure mangement avait 6t6 co0teuse. Sibelius en dirigea la crdation le Rydberg : Skogsrdet (In nymphe des bois 1 1894195) et 20 octobre 1900. Les deux pidces sont de construction 6pisodique jeune avec un Snalrid est un mangement d'un texte de Viktor racontent la rencontre d'un home Les sections Rydberg (1828-1895). Contrairement a Wilhelm 6tre f6minin myst6rieux et magique. des fanfares Stenhmmil qui mit le meme texte en musiqueen d'ouverture d6terminent les scdnes: dans 1891, Sibelius ne choisit que des extraits du podme. majestueusesd6crivent le fringant h6ros Bjdm qu'une introduction Le compositeur confia i son gendre Jussi Jalas le 3 I La nymphe des bois tandis turbulente d6cembre 1943 qu'il avait compos6 Sndfid ftEs ra- orchestrale orageuse6tablit I'atmosphCre premiEre pidement: . op. 56. Les h€ros dns Sndfrid) de I'or et des tr6sors en 6chmge fanfres finissent par revenir dans une orchestration de son ime - un passage rappelant Nuit sur un mont plus riche. On dit de I'ouverture, un exernple typi- chauve (1867) de Moussorgsky. Les deux pidces que des pidces d'occasion de Sibelius, qu'elle fut prdsentent ensuite une scdne d'mour 6mouvante - compos6e en une seule nuit dans une chambre mais tandis que Bjdm est attir6 dans un pidge qui d'h6tel d'Helsinki. ne peut que lui apporter misCre et chagrin inconso- Le style de l'Ouverture se toume iL la fois ven lable, Gunnar dans Sntifrid peut vraiment choisir le pass6 et vers I'avenir. Les lentes fanfares de soit le bien, soit le mal. [€ nmateur r6cite ensuite cuivres au debut et la musique plus l6gdre et plus les puoles de Sntifrid sur des accords d'mbiance rapide qui suit peuvent Ctre comparees d Tiera, une aux cuivres ; il encourage le h6ros i etre vaillmt et brdve pidce pour cuivres et percussion (nomm6e altruiste (c'est le seul 6pisodequi n'a pas de pralldle aprcs un personnage dt Kalevala) que Sibelius direct dans In nymphe des bois). Chaque pidce se avait composde trois ms plus tdt. D'un autre c6t6, temine avec une p6roraison : dns ln nymphe des la citation " " de Vocesintima et le ctractCre musi- bois, un passagelugubre au grand pouvoir cumula- cal de la pidce anticipent la musique de Sibelius des tif d6crit les touments de Bjtim tandis que dans anndes 1906-1910. Cet aspect est peut-Ctremasqud Snr;frid, la musique ddgage une confiance calme par la bonhomie sous-jacente de l'euvre mais, que le h€ros fera un choix judicieux. Dms ces deux comrne le fit remrquer le musicoloque Veijo Muno- pi*es, Sibelius ajouta non seulement une nouvelle miiki, < Ouverture en la mineur JS 144 U Ouyerture en In mineur, rilement entendue, fut Cantate pour le couronnement de compos6epour remplir le progrme du concert de Nicholas II JS lo4 I'Orchestre de la Soci6t6 Philhmonique d'Helsinki Le tsa Nicholas II 6tait montd sur le trone de la le 8 mas 1902: ce fut aussi le concert de cr€ation de Russie le 2 novembre 1894 et son couronnement la Secondesqphonie sous la direction de Sibelius. eut lieu d Moscou dix-huit mois plus trd,le 26 mu L' Ouverture commence avec des fanfares de 1896. L 6v6nement fut c6l6br6 dans la Grmde Salle trompettes seules auquelles se joignent peu iL peu de l'universit€ d'Helsinki (< I'Universitd Imperiale les timbales, les cordes et les trombones. La partie Alexandrine>) le 2 novembre 1896, le jour du principale de I'auvre cependant est un Allegro deuxidme annivemaire de son accession. Le tsil - d'une humeur beaucoup plus l6gdre et plus d6ten- un ancien chancelier de I'universit6 - n'€tait oas due; Sibelius utilise ici un thdme auquel il devait present: lui et sa feme furent reprdsenr6spu ies retoumer plus trd dans le finale de son Quatuor d effigies de plitre. La cantate en deux mouvements de Sibelius est h improviser dms un passagefugud d6truismt ainsi 6crite pour cheur mixte et orchestre et elle utilise completement I'effet gdndral> - m€me s'il n'y a pm les proles du podte et professeurd'universite Paavo de tuba dms I'orchestre pour cetle cmtate! Apres sa Cajander (1846-1913). Il est probablements0r de creation.la Cantqte du couronnement fut Yite oublitr prdsumer que Sibelius et Cajander, en Finlandais et resta muette jusque dms les m6es 1990 m€me si patriotiques, ont travaill6 sur la pime plus par obliga- deux passages du premier mouvement furent extmits don que pil inspiration et le produit final semble en pour emploi s6par€: la Marche du couronnement fit remrquer : Cette purement orchestrale, probablement jou6e ensuite A tdmoigner; Jukka Tiilikainen " cmtate ne porte pas de traces du symbolisme et de un < i Helsinki, et la section la mythologie des podmes symphoniques de Sibe- Terue ruhtinatar, urmg6e vers 1913 pour cheur lius des ann6es 1890. > Cela ne veut pourtant pas d' enfatrts a cappella. dire que la pidce n'a pas de valeur. Malgr6 quelques L 6chec de lL Cdntate du couronnement eul des fanfaes de maches, la disposition du premier mou- cons6quences impr6vues. Suite i la retraite de vement est lyrique et d6tendue.Deux motifs ont des Richrd Faltin, Sibeiius avait entrepris de I'enseigne- ant€c6dentsdms la musique juvdnile pour quatuor ment e I'universit6 et il y avait, en fait, fait applica- i cordes de Sibelius: I'un est clairement reli6 au tion pour un emploi pemanent. Robert Kajmus et leu application scherzo du Quatuor d cordes en la mineur IS 183 Ilmri Krohn avaient aussi soumis qu'il (1889) tandis qu'un autre d6veloppe un patron ryth- et le choix tomba d'abord sur Sibelius. Bien mique tire de l'Andante - Allegro molto JS32 fut un mi inrime de Sibeliuset un grand chmpion (1888/89) - une id6e qui devait dominer plus tard Ie de sa musique, Kajanus appela de la d6cision, men- finale de la Troisiime symphonie. En plus de ren- tionnant I'ex6cution rat6e de la Cantqte du cou- femer une 6criture fuguee frappmte, le second mou- ronnement come trgument en sa faveut et r6ussit yement montre aussi coment le compositeur €tait i faire r6voquer la d6cision. Bien que Sibelius ne capable d'augmenter graduellement la tension mu- poss6dat peut-Ctre pas le temp6rment id6al pour un sicale jusqu'i un sommet, annongant une 6criture professeur et que son application fot probablement semblable dans le finale dela Secondesymphonie. motivd€ autant par son besoin de s6curit6 finmcidre Sibelius travailla sur la pidce i l'autome 1896 que pr le pmtige du poste m6me, cette dispute fut la tout en s'efforgmt de teminer son op6rz Jungfrun i cause d'une fissure entre les deux mis et mena i ce une petite pension d'Etat come tomet (ln jeune flle dans la tour) q\i devait Ctre que Sibelius touche donn6 en premidre une semaine aprds la cmtate. Il compensation. dirigea la creation de la cantate le 2 novembre avec un < et l'Orchestre de la So- RakastaYa op.14 - ci6t6 Philhmonique d'Helsinki mais elle ne rem- Sibelius r6visait fr6quemment ses compositions porta pas de succds. Sibelius en inculpa ensuite le souvent de mmidre dramatique, come dans le cas joueur de tuba: aniva compldtement ivre et par exemple d'IJne Saga,la Suite de lzmminkiii' "Il la n'6tait pas desso0lable,quoi qu'on fit. Il commenga nen, le Concerto pour violon, ks Ocdanides el 25 Cinquiime symphonie. Dans le cas de Rqkastava et turbulent (Vivace) entre les sections originales (qu'on peut traduire environ pt L'Amdnt), cepen- d'ouvertue et de femeture qui sont lentes toutes les dant, la r6vision entrepriseen l9l1-12 d'une com- deux, ajoute du poids et de la vddt€ sans d6truire position originale de 1894 changea non seulement I'atmosphdre envahissmte de profonde m6lmcolie. le contenu musical et le style mais aussi le genre. La suite originale avait 6t6 une cuvre pour chaur Oma maa op.92 d'hommes a cappella (JS l60a) sur des textes du La Finlmde d6clra son ind6pendmce le 6 dmembre Kanteletor (une collection de po6sie lyrique). Vu la l9l7 et le jeune gouvemement bolchevik en Russie complexit6 de la pidce, Sibelius produisit aussi une reconnut le nouveau statut du pays le 3l decembre. vetsion avec accompagnement de cordes (JS l60b) Lannde suivante cependant, la guene civile eclata mais, come les difficult6s d'intonation etaient in- entre les Rouges (b6n6ficiant du support russe) et sumontables, cette version semble ne jmais avoir les Blancs (aid6s par I'Allemagne). Le 28 jmvier dte jou6e. Quatre ans plus tard, il retravailla la suite 1918, les Gmdes Rouges prirent le contrOle d'Hel- pou cheur mixte (JS 160c) mais la r6vision princi- sinki. Les semaines suivantes, des figures 6mi- pale eut lieu dans la periode de l'616 l9ll ijmvier nentes aux sympathies Blanches - come Sibelius 1912. Sibelius en dirigea la cr6ation avec I'Orches- - risquaient d'Ctre mCt6es ou assassin€esquoique, tre de la Soci6t6 Philhamonique i Helsinki le 16 comme Erik Tawaststjema I'a fait remarquer, les mrus 1912 e un concert de lev6e de fonds organisd autorites Rouges <(n'entretenaient pas de mauvais par l'association d'6tudiants Savolainen Osakunta sentiments d l'6gard de Sibelius et il en 6tait de et il la mit souvent aussi au programme de ses con- meme des Rouges A Janenpaa. Pour un tas de rai- certs ulterieurs. sons en effet, ils veillaient i ce qu'on ne lui fasse Le remaniement de Rqkastava garde et 6tend le pas de mal.>>Les 12 et 13 f6vrier, la r6sidence de materiel th6matique du choral original mais l'6cri- Sibelius, Ainola, fut fouill6e pu les Gmdes Rouges; ture pour cordes ffds idiomatique et rythmiquement une semaine plus tard environ, il fut pemuad6 d'am6- subtile est entierement ctract6ristique du compositeu nager i Helsinki; il resta d I'hdpital de Lapinlahri d sa matuit6. Come le premier mouvement n'avait ou son frEre Christian (qui avait 6t6 briCvement plus besoin d'Ctre chant€, sa emprisonne) 6tait medecin. (Erik Tawaststjema) put se d6velopper avec beau- Dms ces circonstances peu propices, Sibelius coup de libert€. Dms le second mouvement, les trio- composa sa cantate Oma maa (Ma patrie) pov lets presque constmts de la ligne mdlodique s'asso- chcur mixte et orchestre. Ses origines furent d6- cient d un accompagnemelt piuicato pou domer au crites dans Suomalainen musiikilehti en 1955 par theme d6licat une sensationde mouvement constmt. Amas Mmalo qui en dirigea la cr6ation: En 1918, " Le troisidme mouvement prdsente un violon et un le cheu que je dirigeais, le Kmsallis-Kuoro (Chcu violoncelle solos, assumantles r6les que les solistes National), se prepilait iLcdl6brer son dixidme mi- vocaux avaient eus dans les versions chorales de la versaire et d6cida - malgr€ les temps turbulents - suite. Laddition d'un passagede trmsition longuet de se toumer vers Jean Sibelius pour un nouveau 26 morceau int6ressant... Quand, quelques semaines polies qu'enthousiastes mCme si Evert Katila nota plus tard, une voix fmilidre ilnonga au tdl6phone dans Uusi Suometar le 26 octobre que < Sibelius que I'ceuvre demmd6e par le cheur 6tait finie, je avait trouv6 une expression convaincante pour la fut trds surpris - surtout quand le maitre, comme beaut6 de la Finlande >. En effet, le ctractdre sous- - avec une lueu espiigle dans les yeux, me demmda jacent de l'ceuwe respire la s6rdnit6 et I'optimisme que, s'il 6tait possible que j'aie le temps de lui rendre si 6loign6s des perturbations de la guene civile visite et de jeter un coup d'eil ... La partition €tait en r6trospective, il est facile d'interpr6ter I'cuvre - sur la table. Il me demanda de la regrder et expli- come mnonciatrice ou au moins come mpirmt sympho- qua que I'environnement calme [e l'h6pital] prCs du i un avenir plus paisible. Dms sa musique 'Je grand cimetidre 6tait favorable A cette euvre. nique, Sibelius ne devait parvenir d une humeur n'ai pas d'instruments i ma disposition mais cela comparable de tranquillit6 que cinq ans plus tard ne fait rien', ajouta-t-il. > Maasalo et son cheur avec I'achdvement dela SLriime symphonie- obtirent la nouvelle pidce i des conditions trds favo- rables: Sibelius devait recevoir un d6p0t de I 000 Andante festivo JS 34b marks mais la somme devait Ctre r€toum6e si la Andante festivo pour cordes et timbales ad lib. est oibce 6tait ensuite vendue i un 6diteurl un mangement d'une pidce pour quatuor i cordes Au moment oir Sibelius finit le travail sur Om de 1922. La version pour quatuor fut 6crite en 16- rua, ll devenut clair que la cause des Rouges 6tait oonse i une demande de Walter Paruiainen d'une sans espoir; le demier jour du travail, le 20 mars <.cantate festive > pour c6l6brer le 25e mniversaire 1918, Sibelius nota dms son joumal: < A la mi-avril, les ddcembre de cette mnde-le. On a sugg6r6 qu'une Blancs purent f6ter la victoire i Helsinki - meme si partie du mat6riel musical provienne d'esquisses les combats se poursuivirent ailleurs dans le pays que Sibelius avait faites au d6but des mn6es 1900 pendant plusieurs semaines - et la famille Sibelius pour un oratorio !1oie1!-, Mariatta. La piCce fut put retoumer i Ainola. jouee par un double quatuor ar cordes le 17 ffvier d Sibelius choisit lui-m0me le texte pour Oza 1929 quand Rita, la niece de Sibelius, se mria mdd et son choix tomba sur un podme de Kallio (un l'6glise allemmde i Helsinki ; parmi les violonistes son pseudonyme pour Smuel Gustaf Bergh [1803-52]), se trouvaient la fille de Sibelius, Mrgaretha, et cer- un texte qui lui 6tait devenu tres cher pendant les mri Jussi Blomstedt (plus tild Jussi Jalas). Un en 1938, ann6esde guene. La cr6ation eut lieu le 25 octobre tain nombre d'ex6cutions fut donn6 et, Times, de cette annee-le i la Grande Salle de l'universitd qumd Olin Downes, le critique du New York ses propres d'Helshki; Amm Mmalo dirigea I'Orchestre Phil- persuada Sibelius de diriger l'une de en direct hmonique d'Helsifi et le Chcur Mixte Nationa- euvres dms une diffusion trmsadmtique York. le composi- liste des Jeunes d'Helsinki, comme 6tait appele pour la Foire Mondiale de New diffusion eut alors le Kansallis-Kuoro. Les critiques furent plus teur retravailla Andonte festivo La lieu le 1erjanvier 1939 ; dg6 alom de 73 ms, Sibelius chestre s'est ddveloppd ces denieres mn6es en l'un n'avait pas dirig6 depuis plus d'une d6cennie mais des plus remaquables en Europe. L Orchestre Sym- aprds une seule r6p6tition seulement, il dirigea phonique de Lahti donne la majeure partie de ses I'Orchestre de la Radio Finlmdaise et I'occasion fut concerts au Sibelius Hall de bois dessin6 pm les - etregistr6e la seule documentation sonore exis- trchitectes Kimo Lintula et Hmnu Tikka et dont tante de la direction de Sibelius. I'acoustique a 6t6 mise au point ptr la compagnie @ Andrew Barnett 2004 intemationalement c6ldbre Artec Consultants Inc. de New York. Parmi les r6ussites de I'Orchestre Note: Ies d4toils de Ia crlation des euvres sur ce disque Symphonique de Lahti, mentionnons les prix cohtpactprcviennent de Fabian Dohlstdm: o JeanSibelius, (1991 Thematisch-bibliographischesVerzeichnis seiner Werkeo Gramophone et 1996), le Grand Prix du (Breitkopf& Hnrtel 2003)duquel sont tiris aussiles nu- Disque de l'Acad6mie Charles Cros (1993) et le mdrosde JS donnls dans ce livret (relitifs d Ia liste alpha- Prix Classique de Cannes (1997,2002). En 2004, bitiquedes euvres d.e Sibelius rcns numiro d'opus). un disque de platine fut accord6 e l'orchestre pour son etregistrement < Sibelius - Musique du film de Timo Koivusalo > ; plusieurs disques d'or ont aussi Le chcur Jubilate de 40 chanieurs fut fond6 en 6te decem6s a la fomation, pr exemple pour les 1968 pr son chef actuel, Astrid Riska. Son r6per- etregistrements de la version originale d! Concerto toire renferme une vari6t6 de styles, passant du pour violon (1992) de Sibelius et Hymnes Finlan- chmt gr6gorien aux euvres du 20" sidcle mais avec dais (20O1) L'orchestre a joud et enregistr6 la une forte pr6dilection pour la musique finlmdaise. musique de son compositeu en r6sidence, Kalevi Jubilate s'est produit dms plusieurs parties de I'Eu- Aho et d'autres compositews finlandais. UOrches- rope ainsi qu'en Israel, au Japon et aux Etats-Unis. tre Symphonique de Lahti est invit€ d de nombreux En 1990, il gagna le premier prix dms la classe de festivals de musique, y compris les Proms de la chcur de chambre au concours < Let the PeoDles BBC i Londres. La fomation s'est 6galement pro- Sing " 6s l'Union Europdennede Radio-Tdldvi- duite en Allemagne, France, Sudde, Espagne, sion; un autre premier prix fut rafl6 au concours Grande-Bretagne, au Japon, i New York et St-p6- Guido d'Arezzo en Italie en 1998. Le cheur a colla- tersbourg.En 2003. les critiquesmusicaux japonais bor6 avec plusieurs orchestres finlandais dont I'Or- ont choisi l'interpretation de Kullemo de Sibelius chestre Symphonique de la Radio Finlmdaise, I'Or- par I'Orchestre Symphonique de Lahti comme chestre Philhmonique d'Helsinki et I'Orchestre de meilleur concert classique de l'am6e au Japon. chmbre Avanti !. Osmo Yiinskf, (1953- ) comenga sa vie musicale L'Orchestre Symphonique de Lahti (Sinfonia professiomelle come distingu6 clrinettiste, occu- Lahti) devint municipal en 1949 pour grder la ha- pmt le poste de principal associ6i I'Orchestre phil- dition orchestrale existant a Lahti depuis 1910. hamonique d'Helsinki pendant plusieurs ann6es. Sous la direction de son chef Osmo Viinskii. I'or- Aprds avoir 6tudi€ la direction d I'Acaddmie Sibe-

)R lius i Helsinki, il gagna le premier prix du concours Mozart et Haydn en passant par les romantiques international pour jeunes chefs d'orchestre de Be- (dont les compositeurs nordiques Sibelius, Grieg et sangon en 1982. Sa cariore de chef Iui a amen€ Nielsen) i un vaste choix de musique du 20' sidcle; plusieurs engagementsimportants avec pa exemple ses programmes de concerts renfement r6gulidre- la Sinfonietta Tapiola, I'Orchestre Symphonique de ment des cr6ations mondiales. Ses nombreux eme- I'Islande et l'Orchestre Symphonique Ecossais de gistrements sur BIS continuent de soulever un im- la BBC i Glasgow. Il est pr6sentement chef prin- mense enthousiasme. En d6cembre 2000, le pr6si- cipal de l'Orchestre Symphonique de Lahti en Fin- dent de la Finlmde remit A Osmo Vlinsk2i la m6daille lande. Il est entr6 en fonction come directeur mu- ho Finlmdia en recomaissmce de ses reussites avec sical de I'Orchestre du Minnesota en 2003. l'Orchestre Symphonique de Lahti et, en mai 2002, Il est de plus en plus demmd6 sur la scane inter- il regut le Prix de Musique de la Soci6t6 Philhmo- nationale pour diriger des orchestres et des op€rs el nique Royale de Londres en reconnaissmce de son son rdpertoire est exceptionnellement dtendu - de travail avec la musique de Sibelius et de Nielsen.

Orxen SlaeLtusREcoRDtNGs oN BISBY THE LnHrt SYtvtpnoruv OnCneSrnn aHo OSMOVANSKA:

Violin Concerto in D minor (original md final versions) Ixminkiinen Suita konidasKdalos, violin ...... BIS-CD 5OT) (includingoriginal ve$ions of Nos. 1 & 4)...... BIS-CD-1015 Finlandia - d Festival of Finnish Music Finland Awokes Finlandia; Suite for Violin and String Orch6tra PK Celebmtions MNic (compleb); The Melting of the Ie on md musicby Pacius,Kajmus. Raitio, Krohn, Klmi, the Oulu River; A Song for I*|miDkiii|m; Have you Counge?; Englunddd Raula!ana BIS-CD5?5 Song of the Athedis; Finland Awak6 ...... BIS-CD-I I 15 TheTempest(complete)...... BIS-CD,58I Sibelius - Iahti - Viinskii 'Alla Finlandia; The Swsn of Ttronela; ; marcia' Everyman; The Count6s's Porlrdt; (Ktrelia): The Couk's Portrait; 'Antonio' (; Belsh:|ar'sFesa(compleE)...... BIS-CD.735 Suih for Violin ed Shing Orch6tm; ; Pellds et Slmphony No.5 (originalversion) M6lisnde (excerpts);ThPiola. . . . BIS-CD-1125 Ensagsroriginal\elsion) ...... BIS-CD-EOO KuIleno...... Bts-cD-1215 The W@d-Nymph (symphonic pmm md melodrma); trn sga; ; Dmce-lnt€mezzoi Swanwhih (complete);A Lonely Ski.Tiail. . . . . BIS-CD-815 Pohiola's Daughter; Night Ride md Sunrisei StmphonyNo.1i SymphonyNo.4...... BIS-CD 861 Th€BardiTheOeanides ...... BIS-CD-1225 Symphony No.2; Symphony No.3...... BIS-CD-862 The Complctu Slmphonizs version] Slmphony No. 5 (original md fi nal ve$ions) ...... BIS-CD-863 (including SymphonyNo.5 [original ildTapiola)...... BIS-CD-r286/1288 Symphony No, 6; Symphony No. 7l TsPiola . . . . . BIS-CD-861 Rondo of the Waves Krrelia (compleE); Kuolem (complete)i The Oceanid6 (Yale md final versions); Fragmenb frcm a . . . BIS-CD-915 Valstriste...... Suite; CNuione (original version); Muik n einer Sclne; KaElia Suite (with original scoringt King Christie lI Corcnstion March; Morceau rcmntique; Porilaisn masi (complete);Pell€s and M6tissde (complete). . BIS-CD-918 (m.); Cofrege; Spring Song (1895 version) . . . . BIS-CD-1445 tr SnOf ntO, Op. z9 lText:ViktorRydberg) Sibelius set only parts ofthe oiginal poem, sometimes a.dapting the \|ording. KUORO CHOIR Sndfrid, hu fager du iir i din silverskrud! Snitfrid, how beautiful you ae in your silver dress ! Sniifrid, vi gunga pi v6g, mina driimas brud Sndfrid, we re rmking on the waves, bride of my drems.

Gunna! Gunnr! vi syna guld, i menljus natt, Guma! Gunna! We see gold in the m@nlit night, kom gosse, tag din lycka fatr! Come, lad, take hold of your good fortune! Vi skola dig fria fren mods skm! We shall train you away from the shme of poverty ! giv oss din sjiil, dA fir du ver skatt! Give us you soul, you will reeive our treasues!

Gunnr, diir komer Utgdds vilda jakr. Gunntr, h€re come Utgerd's wild hunters. Civ oss din sjiil, och i minnets vitld, Give us your soul, and in the world of memories, Gunne, dift nam skall strela med :tans prakt! Gunn{, your nme will shine with the splendour of honou!

Gumd, vand hit din stav! Gmnd, tum your staff this way ! Dig vanta en hydda i lundens skiit, In the shelter ofthe grcve a cottage awaits you, en rohet, som aldrig sitt litfte britt, A faithfulness that never broke irs promise. diir drttmme du lju!{ vid strmdens sevl Here you may dream sweetly by the rushes on the shore! Den vanaste im. som en famtag knbt The faircst im that ever clastrrcd an embrace, Guma, skall viva med kiirlek din levnads viiv. Gume, shall weave with love the web of your life.

KERTOJA (Snitfrid) SPEAKER (Snaifrid) Beftre ?L kiimpens edla imod Beter the noble povefry ofbattle en drakens dolska rc pa guldet, Thm the dragon's deceitful repose upon the gold, bettre iir hAnad ditd fttr det goda Better a scomed death for what is good iin nmftejd, vunnen i sj:ilvisk avlan, Thm renown won from selfish deeds, bettre An ftidens iir fdms fmrag. Better the embrace of danger thm that of peace. Viiljer du mig, dA valjer du stomen. If you ch@se me, you choose the stom. Ty de harda hjziltelivets runor lyda: For the htrdy poems of the hero's life say: svzird mot sniida jeftd draga, Draw your sword against vile gimts, modigt bliida fdr de svaga, Bleed valimtly for the weak, glad fiirsaka, aldrig klaga, Deny yowself with pleasure, never complain, strida hopplits strid @h namlds dii. Fight the hopeless fight md die nmeless. Det :t livets smna hj?iltesaga. That is the true heroic saga of life. Leta icke efter lyck0s ii! Do not seek the isle of happiness!

KUORO CHOIR Guntrtr! Cosse! Gunw! Lad! Menga vagd iippna sig till griften; Mmy ways open themselves towads the grave; om blad dem du viiljer kiimpens stig, If from among them you choose the path of wd,

3o genom oro, kval @h hfuda skiften, Through uuest, suffering md had work, genom tvivlets tii€ken fttr han dig. Though the hue of doubt it will lead you. Triitt och ensam He who lifts his shield klimpe i sitt blod den man, som lyfte In defence of the weak in this world skdld till viim fitr dema viiddens sma, Fights tired md alone in his blood, @h ju himlen n?imae hans syfte, And the neaer his pulpose is to heaven. desto tyngre fjet hil mesrc ge. The heavier his footsteps must be. D@k, du gosse, But, o lad, :ir du dina besta driilmd trogen, If you ae faithful to Your best drcus, eterser dig huldrm nigon gang, Your maiden of the woods will see you again some day' leker med dig som vi lekt i skogen, She will play with you, 6 we played togedlq in the forest, sjunger ftir dig triistlig runosang, She will sing You comforting songs, itppnd fitr dig She will oPen for You dina bmdomsminnens blomsterge{de, The gaden of your childhood memories' niir fren srid du langte dit igen, When, from battle, you long to b€ there agiln, dzir pe Idavallen noman vardd There in ldaval the Nom still cherishes morgonlivets gyllne tavlor :in. Golden pictures of moming life.

tr-tr CaHrnrnFoR THE Co no nntt ottt o F N IcHo LAs I l, Jsro4 (r"*t,Paavo cajander) I I Terve! Hail! Tefle, nuori Ruhtinas, Hail, young pnnce, uuden amun koitto! Dawn of a new moming! Terye, teile! Hail, hail! Pilvi poistuu kaihokas, The melmcholy cloud vmishes, Pziiven onpi voitto taas. The day is once more victorious. Uusi toivon amu koitte, A new moming of hope dawns, Piiiva kirkas taskin voittm, A bright day is victorious agan, Nuori ruhtinaame, Our young prince, Tene, nuori Ruhtinas! Hail, young pdnce! Toivon riemu rinnassmsa With the joy of hope in ib heart Terveht?iii sua Suomen kansa. The Finnish people greets you. Tene uuden amun koitto! Hail, dawn ofanew moming! Toivon riemu rinnassmsa With the joy of hope in its hed Teryehtiie sua Suomen mM. Finldd greets You.

Tas on keviit pohjanmailla, It is once more spring in the Northland. Luonto kauneissansa, Nature in its beauty, Ilmass' ilo helskyy, Joy resounds in the air, Jiinet v?ilkkyy, The lakes spakle, Vapaat kahleistansa; Freed ftom their fetteN; Kilvm kusa yhtyy, The people, united in enthusidm, Riemuin tyiihitn ryhtyy Begins workjoyfully, Elon tyithitn; The work of life; Tadkin isiinmelle For my fatherlmd, Amahalle My beloved country, Koittaa huomen The moming dawns, Kevethuomen, A sp.iDg moming, Teskn tulevaisuuteensa Once again the Finnish trEople Luottaa kansa Suomen. Regad the future with conficence.

Pilvi poistuu kaihokas, The melancholy cloud vanishes, Paivan onpi voitto tes, The day is once more victorious, Uusi aamu koittaa. A new momiDg dawns. Toivon demu rinnassansa, With the joy of hope in its hean Teryeht:ia sua Suomen kmsa, The FiDnish people gcets you. Sua teNehtiie. Gr€ts you.

Terve Ruhtinat{, Hail, o princess, Hempi haltijattr, Fair govemess, Virpi vihannoiva, Verdmt sapling, Valtahuolten hoiva, Who attends to great matters, Kodin hyva henki, The home's good spidt, Teile sinulle! Hail to thee!

Ilmss' ilo helskyy, Joy resounds in the air, Jiirvet viilkkyy, The lakes spakle, Ilo helskyy, Joy resounds, Tms on kevat pohjmmailla, It is once more spring in the Northlmd, Luonto kauneissdsa, Nature in its beauty, Ilmass' ilo helskyy, Joy resounds in the air, J?iryer viilkkyy, The lakes spakle, Vapaat kahleistansa; Freed from their fetten; Kilvm kmsa yhtyy, The people, united in enthusiasn, Riemuin ryhtyy elon tyithdn; Begins workjoytully, Taaskin isiimaalle For my fatherlmd, Amahalle My beloved country, Koitte huomen The moming dawns, Kevethuomen; A spring moming, Taskin tulevaisuuteensa Once again the Finnish people Luottm kmsa Suomen. Regtrd the future with confidence.

)2 Terue! Hail! Terve, nuori Ruhtins, Hail, young prince, uuden @un koitto! Dawn of a new moming ! Terye, terue! Hail, hail ! Pilvi poistuu kaihokas, The melancholy cloud vanishes, Piiiv:in onpi voitto tds. The day is once more victorious. Uusi toivon emu koitt@, A new noming ofhope dawns, PAiva kirkas teskin voittaa, A bright day is victorious again, Nuori ruhtin@e, Ou young pdnce, Terve, nuori Ruhtinas! Hail, young princel Toivon riemu rimassmsa With the joy of hope in its hean Tenehfie sua Suomen kansa. The Finnish people greets you. Tene uuden amun koitto! Hail, dawn of a new moming ! Toivon riemu dnnassansa With ihe joy of hope in its heart Tenehtee sua Suomen me. Finland gr€ets you.

II II Oikeuden vmassa tutrassa In the sure secuity ofjustice Vafifuu, kasve kansan voima, The people's strength develops and gtows, Palkil sulle pdahimmm hkm The finest rewtrd for you Kansdi onnellisuus ls happiness for your people. Oikeuden turvassa In the secudty ofjustice Varttuu kasvaa kmsasi voima, onnellisuus. Your people's strength and happiness develop and grow.

Siite kiitokseme niilet; From that you win ou gratitude, Helmen kruunuus heleimiin liitiit: And mount the finest peal in your crcwn: Kansasi rakkauden. Your people's love.

tr Omn MAA (Mv OwH Lnruo),Op.9z (TexcKallio [SamuelGustaf Bergh])

Vallm autuas se, jok' ei nuorcna sortunu maaltam, Fortunate is he who in youth was not driven from his country, byljetty onnensa kans' whoin haudoilta pois! Abddoned by fortune, fd from his heroes' graves! Ei sopis miehena niiin mun nuhdella taivahm titite, As a mil it does not befit me to question heaven's deeds, mutta mun syiimeni has tahtoopi huoata ees. But my heart wishes once more, at least, to sigh. Kun minZi muistil sen ydn, jona rakkailta rilnoilh luovuin, When I remember the night when I left the shores I loved, nousevat silmiini nyt viel:ikin viljavat veet. Even now may a tes molstens mY eye Ei mun mielestiin' ei mee Pohjolm tunturit, joilla No, I cannot forget the hills of the Northlild, where lasna ma kuuntelin kuin sampoja kmtelo soi As a child I hedd the music of the smpo and kantele. Siel eli toimessa mies ja Veiniista lausuivat miehet, There a man did his work, and the men spoke of Veinii, poijatja ktrhut puunjuurella painia loit. Boys and b€trs fought mong the trees.

33 Raittihit talviset saat, The fresh winter weather, kaunihit katsoa Beautiful to behold: revontult' oli taivahat taynna, The heavens were filled with the northem lights, kaunihit katsoa Beautiful to behold; Talviset taivahat kaunihit The winter skies, beautiful katsoa kuin amun alkava koi. To behold, like the first light of dawn.

Oi te kesiiiset Pohjolan ydt, joina aurinko loistm mydtaan, O ye sl]lmer nights of the North, when the sun never sets, piiilyen veen vienossa aivahm kms! Reflecting, as do the heavens, in the calm waters! Oi, te keseiset yiit, Pohjolo yiit, joina aurinko loistm O ye sumer nights, Northem nights, when the sun shines, p?iilyen veen vienossa hivahd kds! Reflecting, 6 do the heavens, in the calm waters! Oi te Pohjolm yitt, joina auri.ko loiste my6tii?in, O ye Northem nights, when the sun never sets, p?iilyen veen vienossa hivahd kds! Reflating, as do the heavens! in the calm waters! Oi, te kesiiiset valoisat yiit, te valoisat Pohjolm yiit! O ye light $umer nights, ye white nights of the North!

Teille jos Onnettr sois mun viele, If Fortune were to sumon me again, niin tuntisin kaikki sadetja salmet I'd recognire all the islmds and straits ja myos taivaalla t?ihdetja kuun. And ihe stes in the sky, md the moon. Siela mun mieleni on ja siellii mun muinoiset muistoin, My heart is there dd so tre my etrliest memories. sinne mm kultmijai, sinne mun ystAvain myiis. My beloved remained there, md so did my friends. Huoleti kiitelkiiiit muut Alppien seutuja kauniiks, May other people lavishly praise the beauty of the Alps, kauniimpi, kalliimpi on mulle mun syntymiimu! More beautiful, more ded to me is the lmd where I w6 bom. lStpl REcoRDrilGDATA Recordedin April 2oollsniifrid; CorcnationCantoto; Omo maal;lanuary zoozlOverture in A minorl; May2oo2lRakastoval and lanuary 2oo3 !4 ndante festivolatthe SibeliusHall, Lahti Fintand Recordingproducer: RohettSuff lsniifridi CorcnationCantata; Oma maa: Overture in A minor;Andante festivoli ln9oPetry [Rokastaval Soundengineer: lngo PetryISniifridiCoronotion Cantotai Oma maai Overturein A minor;Andonte festivolt RitaHermeyer IRokostayd] Digitalediting: leffrey Ginn Neumannmicrophones; Studer Mic AD 19 microphone pre-amplifier; Yamaha OzR digital mixer; GenexGX 8ooo MOD recorder; Sennheiser headphones Proiectadviser: Andrew Barnett ExecutiveDroducer: Robert 5uff BooKLErAND GRAPHTc D€srcN Covertexts: O AndrewBarnett 2oo4 Translations:Teemu Kirionen (Finnish); Horst A. Scholz (cerman); Arlette Lemieux-Chene (French) Frontcover illustration: Alix Dryden Backcover photograph of osmoVanskar O SeppoJ.J. Sirkka / EastpressOy Typesetting,lay-out: Andrew Barnett, Compact Design Ltd., Saltdean, Brighton, England BISCDs can be orderedfrom our distributors worldwide. lfwe haveno representationin yourcountry please contact: BISRecords AB, Stationsvegen 2o, SE-184 5o Akersberga, Sweden Tel.:o8 (lnt.+468) 54 4102 30 Fax:08 (lnt.+468)54 410240 [email protected]

BIS-CD-1265O & @ 2004,BIS RecordsAB, Akersberga.