DOCSLIB.ORG

On Juostava Lujaa, Että Pysyy Paikallaan Oulujoen-Iijoen Vesialue

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
On Juostava Lujaa, Että Pysyy Paikallaan Oulujoen-Iijoen Vesialue UutisJyvät 1/2008 1 MTK-Pohjois-Pohjanmaan jäsenlehti 1/2009 ”Maatalouspolitiikassa on yhä vä- hemmän keinoja, joilla voidaan pitää Työterveys- heikosti kannattavia tiloja tuotannossa. Esimerkiksi investointituki kannustaa huolto tuottamaan vain siinä tapauksessa, että investointi tuottaa selkeästi positiivis- pureutuu ta katetta. Tämä taas riippuu yrittäjän riskeihin taidoista, lähtökohdista ja paikallisista oloista – ei enää tukipolitiikasta.” Tavoitteena laadukakat LASKELMIEN mukaan 10 prosentin palvelut asuinpaikasta muutos investointituessa vastaa 150 eu- riippumatta. ron lypsylehmäpalkkiota vuodessa tuo- SIVU 3 tannon ylläpitämisen kannalta. Heikki Heikki Lehtonen pohti kotieläintalou- Lehtosen mukaan tuo lypsylehmäpalk- den menestystekijöitä ja mahdollisuuk- kio pitäisi maidontuotannon yllä, vaik- sia Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan ka maidon hinta laskisi EU:ssa keski- Jätevesi- järjestämässä talviseminaarissa tammi- määrin 15 prosenttia. kuussa Rokualla. ”Ensisijaista olisi välttää asetelmaa, järjestelmät jossa tuottaja joutuu maksamaan kan- sallisesta tuesta. Tuki kaikille litroille uudistuvat C-alueen kansallisen tuen kokonais- Pohjois-Pohjanmaa säilyttää ennusteiden mukaan vahvan asemansa maitomaakun- määrän sisällä olisi joustava ratkaisu vauhdilla tana. rakennekehityksen jatkumisen kan- nalta.” Uusia jätevesi- Heikki Lehtonen ennustaa Suomen järjestelmiä asennetaan maidontuotannolle hyviä tulevaisuu- On juostava lujaa, että tihenevään tahtiin. den näkymiä. Kilpailutilannetta tasoit- SIVU 5 taa tuen irrottaminen ja kustannusten pysyy paikallaan nousu myös muualla Euroopassa. AASIAN ja kehitysmaiden kotieläin- Miten Pohjoispohjalainen kotieläintila menestyy myös tulevaisuuden ta heikentää jo maidon tarjontaa koko tuotanto kasvaa merkittävästi, mutta jää elintarvikemarkkinoilla, kunhan se pitää huolen osaamisestaan maassa ja varsinkin Etelä-Suomessa. silti alle eurooppalaisen tason. hyödyttää sekä tehostaa oman työn ja pääoman käyttöä. ”Maito tarvitsee kansallista tukea. Eurooppalaisen maatalouden tuo- ”On juostava lujaa, että pysyy paikallaan”, Merkittävä tuottajahintojen aleneminen tannon arvo säilyy. Vahvoja eurooppa- metsävero- MTT Taloustutkimuksen erikoistutkija, tekniikan tohtori vähentäisi maito- ja samalla koko nau- laisia vientituotteita ovat viinit, viskit, Heikki Lehtonen tiivistää. takarjataloutta erityisesti Itä- ja Pohjois- konjakit ja muut alkoholijuomat sekä muutos? Suomessa. Tuotannon kokonaismäärän juustot. kannalta olisi tärkeää sallia tuotannon Heikki Lehtosen mukaan ennusteita Uudet metsävero- än sanoo, että myös riskinsieto- Myös syklisyys ja kannattavuuden kasvu siellä, missä tuotantoon on ha- ja ennakkoasetelmia ravistelevat maa- kyvyn merkitys kasvaa. vaihtelu lisääntyvät erityisesti maidon- lukkuutta ja taloudellisia edellytyksiä”, taloustuotteiden ”villit kortit”, joita ovat muutokset ovat H ”Tuote- ja panoshintojen voi- tuotannossa. Sen hidasliikkeisyyden Heikki Lehtonen sanoo. muun muassa ruokatrendit, paikalli- metsänomistajille mistuneet vaihtelut vaativat maatiloilta vuoksi hyvät ja huonot suhdanteet voi- Investointituet ja ympäristölupakäy- suus ja ilmastonmuutos. merkittäviä. ”syviä taskuja” - riskinsietokykyä. Riskiä vat olla selvästi pidempiä kuin esimer- tännöt vaikuttavat entistä enemmän Energian hinnan nousu väistämätön SIVU 10 sietävät pysyvät tuotannossa, panosta- kiksi sikataloudessa. siihen, kuinka maatalous voi keskittyä, kehityssuunta, mikä voi muuttaa asetel- vat parempiin suhdanteisiin jo huonoi- kasvaa suurimmilla tiloilla ja sopeutua man Euroopalle negatiiviseksi esimer- na aikoina: raha menee rahan luokse.” CAP-TUKIEN irrotus tuotannos- muutoksiin. kiksi energiaverojen kautta. MTK aktiivisesti mukana Oulujoen-Iijoen vesialue kuntoon yhteisvoimin Kaikkialla EU:ssa on paljon, mutta ei kuitenkaan riittävästi. tavoitteiksi on asetettu muassa ravinne- tavoitteena jokien, Vesienhoitosuunnitel maehdotuksessa taseiden hallinta ja lannoituksen vähen- järvien, rannikkovesien ja esitetään suuri määrä erilaisia lisätoimen- täminen sekä maatalouden ympäristö- pohjavesien vähintään hyvä piteitä ja uusia ohjauskeinoja asutuk sen, tukijärjestelmän kehittäminen. Vaikka tila vuoteen 2015 mennessä. turvetuotannon ja ennen kaikkea maa- viljelijän ympäristötekoja on jo pitkä Suomessa tämä tarkoittaa ja metsätalouden kuormituksen vähen- lista, tulosten näkyminen vesistöissä vie Hoidettua viljelymaisemaa suojavyöhykkeineen ja hakamaisemineen Oulujokivar- hoitosuunnitelmien laatimista tämiseksi. Myös vesien rakentamisen ja aikansa. ressa. viidelle vesienhoitoalueelle - säännöstelyn haittoja esitetään vähen- ”Niihin MTK-Pohjois-Pohjanmaa an- ettei ympäristötuille ja -toimenpiteil- noo MTK:n ympäristöjohtaja Johanna Pohjois-Pohjanmaalla Iijoen- nettäväksi ja huonossa kunnossa olevia taa lähiaikoina oman lausuntonsa”, toi- le asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä Ikävalko. Oulujoen alueelle. MTK- vesiä kunnos tettavaksi. minnanjohtaja Timo Lehtiniemi sanoo. oltu saavutettu toivotusti: ravinnepääs- Näitä tekijöitä eivät viranomaiset ja Pohjois-Pohjanmaa on ollut Vesienhoitosuunnitelmassa arvioi- Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus töt olivat vähentyneet odotettua vähem- tutkijat osanneet ottaa huomioon ta- ohjelman valmistelussa daan muun muassa pinta- ja pohjavesi- pyytää kannanottoja vesienhoitosuunni- män. Ensimmäiseksi suurennuslasin alle voitteita asettaessaan. Johanna Ikävalko aktiivisesti mukana. en kuormitus ja nykytila sekä esitetään telmasta huhtikuun loppuun mennes- joutuivat viljelijät. sanoo MTK:n pitävän huolta siitä, että tarvittavat toimenpiteet, joilla hyvä tila sä. Suunnitelmaa on myös esitelty hel- ”Muun muassa MTK:n vahvan kan- ne huomioidaan seuraavaa, vuonna 2013 ohjois-Pohjanmaan ympäristö- saavutetaan ja pidetään yllä. mikuun aikana yleisötilaisuuksissa eri nanoton jälkeen selittäviä tekijöitä al- voimaan astuvaa ympäristötukiohjelmaa keskuksen laatimasta suunnitel- Suunnitelmaa varten on laadittu yksi- puolilla maakuntaa. Valtioneuvosto hy- koi löytyä muualta: esimerkiksi pel- valmisteltaessa. Pmaehdotuksesta käy ilmi, että tyiskohtainen toimenpideohjelma. Kaik- väksyy vesienhoitosuunnitelmat tämän loissa vanhastaan olevat fosforivarastot ”Yhteisen näkemyksen ja toimintata- useiden Oulun läänin vesistöjen tilaa tu- kia yksittäisiä pieniä järviä ja jokia ei ole vuoden lopulla. sekä riittämättömät toimenpiteet erityi- pojen luominen on jo aloitettu. Meneil- lee parantaa, jotta ne saavuttavat EU:n selvitetty, vaan tarkastelussa ovat olleet sesti eroosioherkillä ja kaltevilla pelloil- lään on muun muassa lukuisia neuvon- jäsenvaltioilleen asettaman vesien hyvän tietyn kokoluokan ylittävät vesialueet. VIIME KEVÄÄNÄ julkistetut tulok- la. Myös ilmastonmuutos on lisännyt ta-, koulutus- ja tutkimushankkeita, joilla tilan laatuvaatimuksen. Vesien suojele- set maatalouden ympäristötuen vaikut- sateita, jotka ovat kasvattaneet peltojen maatalouden vesistökuormitusta voidaan miseksi ja kun nostamiseksi on jo tehty MAATALOUDEN osalta keskeisiksi tavuudesta vuosina 1995-2006 osoittivat, ravinnehuuhtoumaa merkittävästi”, sa- vähentää ympäristötuesta riippumatta.” 2 UutisJyvät 1/2008 MaatilavakuutuksenMaatilavakuutuksen pitääpitää ollaolla laaja,laaja, muttamutta joustava.joustava. Pohjola Uudistimme Maatilavakuutuksemme. Keskeinen ideamme on se, että saat tilallesi juuri sellaisen vakuutuksen kuin sinä tarvitset. Et maksa turhasta, vaan turvasta. Käy lähimmässä Osuuspankin konttorissa, niin kerromme lisää. op.fi Hoida jätevesijärjestelmäsi lainmukaiseen kuntoon! Erikoistarjous vain MTK:n jäsenille! Varaa nyt jätevesi- asiantuntijan Toimenpide- ja lupapaketti * kustannusarviokäynti nyt puoleen hintaan -50% kotiisi veloituksetta! Jätevesiasiantuntijat kiertävät Ecolator on CE-merkitty panospuhdistamo, MTK:n jäsentalouksia viikoilla joka täyttää uuden jätevesilain vaatimukset. 9-11. Sopii jokaiselle tontille Soita heti ilmainen Avaimet käteen -palveluna tai tavaratoimituksena Saneerauskohteisiin kustannusarviokäynti numerosta ja uudisrakentamiseen 020 720 9870. Kustannusarviokäyntejä voidaan tehdä nyt rajallinen * ei voi yhdistää muihin tarjouksiin määrä ja ne suoritetaan Leikkaa viivaa pitkin Helpota puhelinruuhkaamme ja varaa ilmainen kustannusarviokäynti tällä ilmoittautumisjärjestyksessä! kupongilla tai netistä www.ecolator.fi 50 Nopeinta saa yllätyslahjan. VASTAAN- OTTAJA Vastaajan nimi: MAKSAA Millaisia ongelmia olette havaineet järjestelmässänne POSTI- MAKSUN Osoite: Viemäri tukkeutuu aika-ajoin Ympäristössä on joskus epämiellyttävä haju Talvella viemäri jäätyy ECOLATOR Puhelin: Viemäri ääntää/”pulputtaa” ® Tunnus: 5015645 Omat tiedot uudesta asetuksesta 90003 ECOLATOR Olen tehnyt järjestelmästäni jätevesiselvityksen VASTAUSLÄHETYS Kiinteistönne valmistumisvuosi Olen kuullut asetuksesta Miten jätevesijärjestelmänne on rakennettu Jätevesien etevin puhdistaja. Kuulen uudesta asetuksesta nyt ensimmäistä kertaa Jätevedet johdetaan avo-ojaan likakaivon kautta Olen tietoinen järjestelmäni puutteellisuudesta Jätevedet johdetaan umpisäiliöön Ecolator Finland Oy 020 720 9870 www.ecolator.fi UutisJyvät 1/2008 3 SIRPA HAVU PÄÄKIRJOITUS Katse TYÖTERVEYSHUOLLON tulevaisuudessa kampanjalla lähes 200 uutta asiakasta iime vuoden esillä ollut pohjoisen tuen uudistus on saatu sovit- Vtua ensin EU:n, sitten maa- ja metsätalousministeriön ja tuotta- MTK-Pohjois-Pohjanmaa jajärjestöjen kesken. EU alensi pohjoisen tuen maksuvaltuutta, vaik- osallistui viime vuonna ka Suomi sitä vastusti. Tätä voidaan pitää heikennyksenä. Ratkaisu aktiivisesti maatalousyrittäjien on odotetun kaltainen muiden
Load more

Recommended publications
  • O U L U W a T E R W O R K S B U L L E T I N 2 0
    O U L U W A T E R W O R K S B U L L E T I N 2 0 1 0 Dear Customer of Oulu Waterworks! all requirements and recommendations set for household water well. The amount of chemicals used in the purification process This bulletin contains information on your has nevertheless increased significantly water supply services. The bulletin con- due to the deteriorating condition of the tains useful information on how water water quality in the Oulujoki River. supply services are produced and what Our future goal thus is to start using kind of development projects are being groundwater taken from the Viinivaara planned. area. The City Council resolved, on 8 De- Oulu Waterworks is a company operat- cember 2008, on more closely defining ing as a water supply plant as intended the permit application to the Water Rights in the Finnish Act on Water Services. Oulu Court. The environmental permission for Waterworks is responsible for the distri- the ground water project is being proc- bution of water, sewerage and sewage essed by the Regional State Administrative treatment in the area of the city of Oulu. Agency, and the decision is expected dur- Almost all of the 138,000 people living ing 2010. The objective of the project is in Oulu use the services of Oulu Water- to improve the security of water purchase works, and over 17,000 properties have of the City of Oulu and to offer high-qual- a direct contract with us. ity groundwater to its inhabitants. We are used to having impeccable 24/7 A total of over 15 million euros have been water supply: clean, fresh water directly invested in the extensions of the sewage from the tap and sewerage and sewage treatment plant during the last five years.
    [Show full text]
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Siikalatvan Pohjavesialueilla Suoritetut Tutkimukset Tai Selvitykset
    Siikalatvan pohjavesialueilla suoritetut tutkimukset tai selvitykset Maksinharju (11247001) •11247001_4 Maksinharju P.1, Kestilä •11247001_2 Maksinharjun vedenottamon koepumppaus, Kestilä •11247001_3 Maksinharjun vedenottamon tarkkailuohjelma •11247001_1 Vesihuoltosuunnitelma, Kestilän kunta •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •11247001_4 Maksinharju P.1, Kestilä •3K315 Pohjavesialueiden kartoitus •K3311 Pohjavesialueiden kartoitus Selänkangas (11247002) •11247002_1 Pakolanselkä P.70, Selänkangas, Kestilä •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •XYR2022 POSKI 2 Isokangas (11247003) •VaiO XVK31501 Haitallisten aineiden kartoitus pohjavesissä 2011-2012 •11247003_1 Isokangas P.9, Isokankaan pohjavesitutkimus •269OUV4:3 Kestilän ja ympäristökuntien pohjavesitutkimus, Isokangas p.31, Kestilä •11247003_2 Kestilän kunta, Isokangas III p.1/3 koepumppaus •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •11247003_2 Kestilän kunta, Isokangas III p.1/3 koepumppaus •3K315 Pohjavesialueiden kartoitus •VaiO XVK31501 Haitallisten aineiden kartoitus pohjavesissä 2011-2012 •XYR2022 POSKI 2 Sorvonkangas (11247004) •11247004_2 Kestilän pohjavesitutkimus, Sorvonkangas 6, Rasinperä, Kestilä •11247004_1 Sorvonkangas, Palokangas, Kestilä •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •XYR2022 POSKI 2 Luukula (11247005) •117910001 Siikalatvan kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma •K3311 Pohjavesialueiden kartoitus •POP-poski2011/1 Pohjois-Pohjanmaan Poski-hankkeen
    [Show full text]
  • District 107 I.Pdf
    LIONS CLUBS INTERNATIONAL CLUB MEMBERSHIP REGISTER SUMMARY THE CLUBS AND MEMBERSHIP FIGURES REFLECT CHANGES AS OF APRIL 2017 MEMBERSHI P CHANGES CLUB CLUB LAST MMR FCL YR TOTAL IDENT CLUB NAME DIST NBR COUNTRY STATUS RPT DATE OB NEW RENST TRANS DROPS NETCG MEMBERS 3358 020737 HAUKIPUDAS/KELLO FINLAND 107 I 4 04-2017 19 0 0 0 -1 -1 18 3358 020738 HAUKIPUDAS FINLAND 107 I 4 04-2017 27 0 0 0 0 0 27 3358 020740 HYRYNSALMI FINLAND 107 I 4 04-2017 7 0 0 0 0 0 7 3358 020741 II FINLAND 107 I 4 04-2017 35 1 0 0 -2 -1 34 3358 020743 KAJAANI/LINNA FINLAND 107 I 4 04-2017 37 2 0 2 -1 3 40 3358 020749 KIIMINKI FINLAND 107 I 4 03-2017 22 3 0 0 -2 1 23 3358 020752 KUHMO FINLAND 107 I 4 04-2017 8 12 0 0 -8 4 12 3358 020753 LIMINKA/LAKEUS FINLAND 107 I 4 03-2017 27 0 0 0 -1 -1 26 3358 020755 MUHOS FINLAND 107 I 4 04-2017 28 2 0 0 -9 -7 21 3358 020758 OULU FINLAND 107 I 4 03-2017 18 4 0 0 -1 3 21 3358 020759 OULU/LIMINGANTULLI FINLAND 107 I 4 03-2017 25 0 0 0 -1 -1 24 3358 020761 OULU/POKKITÖRMÄ FINLAND 107 I 4 04-2017 13 2 0 0 -1 1 14 3358 020762 OULU/RAATTI FINLAND 107 I 4 04-2017 29 1 0 0 -4 -3 26 3358 020763 OULU/SILLAT FINLAND 107 I 4 04-2017 20 1 0 0 0 1 21 3358 020764 RUUKKI FINLAND 107 I 4 04-2017 21 0 0 0 -2 -2 19 3358 020765 OULUNSALO FINLAND 107 I 4 04-2017 31 0 0 1 -4 -3 28 3358 020766 PALTAMO FINLAND 107 I 4 04-2017 23 0 0 0 -1 -1 22 3358 020769 PULKKILA/PIIPPOLA FINLAND 107 I 4 03-2017 16 0 0 0 -3 -3 13 3358 020770 PUOLANKA FINLAND 107 I 4 03-2017 20 0 0 0 -1 -1 19 3358 020772 RAAHE FINLAND 107 I 4 03-2017 11 0 0 0 -1 -1 10 3358 020773 RAAHE/KREIVI
    [Show full text]
  • Henkilöstökertomus 2018
    Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 ”ENEMMÄN YHDESSÄ” Jokilaaksojen Hyväksytty yhtymähallituksessa 29.3.2019 koulutuskuntayhtymä 1. JOHDANTO 3 Sisällys 1. JOHDANTO 3 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT 4 2.1 Henkilöstön määrä 4 2.2 Henkilöstö tehtäväalueittain 6 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 6 3. STRATEGISTEN PAINOPISTEALUEIDEN TOTEUTUMINEN HENKILÖSTÖSTRATEGIAN NÄKÖKULMASTA 9 3.1 Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 9 3.1.1 Toteutuneita toimenpiteitä syksyn 2018 osalta eri toimipisteissä 11 3.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen 16 3.2.1 Henkilöstötuloslaskelma ja henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen 16 3.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 17 3.4 Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus 18 3.4.1 Yhteistoiminnan ja työsuojelun toteutuminen 18 3.4.2 Varhaisen tuen malli ja henkilöstön eläköityminen 19 4. KEHITTÄMISTOIMINTA 22 4.1 Pedagoginen kehittämistoiminta ja henkilöstön kehittäminen 22 4.2 Laadunhallinta ja arviointi 23 4.3 Opiskelijahallintopalvelut 24 4.4 Markkinointi ja viestintä 25 4.5 Kansainvälinen toiminta 26 4.6 Hanketoiminta 27 5. HENKILÖSTÖKOULUTUS 29 5.1 Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi 29 5.2 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen 30 5.3 Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus 32 6. TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA 33 6.3 Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys 35 7. YHTEENVETO 36 Liite 1 TOB kyselyn tulokset vuodelta 2017 37 Liite 2 Henkilöstötuloslaskelma 38 Liite 3 POISSAOLOT JEDUSSA VUONNA 2018 39 Paino: Rannikon Laatupaino Oy
    [Show full text]
  • J-/S80C02S «^TU£V9—£2 STV K
    J-/S80C02S «^TU£v9—£2 STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annua! Report STUK A55 Airo R.mMvii.ir;). T'mt! Nytjrr-r K.t.ulo r-jytJr»• r•; ,iin! T,ip,ifi' f-K v ••••<-!• STV K - A - - 6 2. STUK-A62 June 1987 RADIOACTIVITY OF GAME MEAT IN FINLAND AFTER THE CHERNOBYL ACCIDENT IN 1986 Supplement 7 to Annual Report STUK-A55 Aino Rantavaara, Tuire Nygr6n*, Kaarlo Nygren* and Tapani Hyvönen * Finnish Game and Fisheries Research Institute Ahvenjärvi Game Research Station SF - 82950 Kuikkalampi Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety P.O.Box 268, SF-00101 HELSINKI FINLAND ISBN 951-47-0493-2 ISSN 0781-1705 VAPK Kampin VALTIMO Helsinki 1988 3 ABSTRACT Radioactive substances in game meat were studied in summer and early autumn 1986 by the Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety in cooperation with the Finnish Game and Fisheries Research Institute. The concentrations of radioactive cesium and other gamma-emitting nuclides were determined on meat of moose8 and other cervids and also on small game in various parts of the country before or in the beginning of the hunting season. The most important radionuclides found in the samples were 134Cs and 137Cs. In addition to these, 131I was detected in the first moose meat samples in the spring, and 110"Ag in a part of the waterfowl samples. None of them was significant as far as the dietary intake of radionuclides is concerned. The transfer of fallout radiocesium to game meat was most efficient in the case of the arctic hare and inland waterfowl; terrestrial game birds and the brown hare belonged to the same category as moose.
    [Show full text]
  • Oulun Vesistöjen Kunnostusohjelma
    Susanna Anttila OULUN VESISTÖJEN KUNNOSTUSOHJELMA Priorisointimallin kehittäminen OULUN VESISTÖJEN KUNNOSTUSOHJELMA Priorisointimallin kehittäminen Susanna Anttila Opinnäytetyö Kevät 2015 Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkea- koulututkinto Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tekijä: Susanna Anttila Opinnäytetyön nimi: Oulun vesistöjen kunnostusohjelma – Priorisointimallin kehittäminen Työn ohjaajat: Kaija Karhunen, Jukka Tikkanen Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2015 Sivumäärä: 43 + 41 liitesivua Oulun kaupungin alueelle sijoittui useita uusia vesistöjä, kun Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulun- salo ja Yli-Ii yhdistyivät vuoden 2013 alussa. Vesistöjen kunnostustarpeita on Oulussa huomatta- vasti enemmän kuin hankkeita pystytään rahoittamaan. Ouluun päätettiin laatia vesistöjen kun- nostusohjelma, jossa määritellään hankkeiden tärkeysjärjestys. Opinnäytetyössä kehitettiin Oulun kaupungin olosuhteisiin sopiva vesistökunnostushankkeiden priorisointimalli. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voidaanko vesistökunnostusten arvioinnissa vertailla järviä ja virtavesiä yhteismitallisesti. Tärkeänä ominaisuutena pidettiin myös sitä, että arviointiin voisi myöhemmin lisätä uusia vesistöjä. Rahoitus työhön tuli Oulun kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Aiempien tutkimusten perusteella tässä työssä kehittämismenetelmäksi valittiin monitavoitteiseen
    [Show full text]
  • Pohjois-Pohjanmaan Palvelu- Kohteiden Maakunnallinen Opastussuunnitelma
    Kuusamo Ii Taivalkoski Yli-Ii Pudasjärvi Haukipudas Kiiminki Hailuoto Ylikiiminki OulunsaloOulu Kempele Lumijoki Utajärvi Liminka Muhos Tyrnävä Raahe Siikajoki Rantsila Pyhäjoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaan palvelu- Merijärvi Kestilä Oulainen Pulkkila KalajokiAlavieska Haapavesi Piippola kohteiden maakunnallinen Ylivieska Pyhäntä Nivala Kärsämäki opastussuunnitelma Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaan palvelu- kohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma Tiehallinto Helsinki 2008 Pohjakartat: © Genimap Oy, Lupa L4356 ISBN 978-952-221-012-8 TIEH 1000172-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-013-5 TIEH 1000172-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Telefaksi 0204 22 6884 TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL 261 90101 Oulu Puhelinvaihde 0204 22 11 Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma. Helsinki 2008. Oulun tiepiiri, 37 s. + liitteet 2 s. Asiasanat: viitoitus, aluesuunnittelu, liikenteen ohjaus, matkailukohteet Aiheluokka: 22 TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitel- massa on kartoitettu nykyiset tärkeimmät tienkäyttäjien palvelukohteet. Ne on kerätty eri lausunnonantajilta saadun palautteen ja ohjausryhmätyösken- telyn kautta. Lausunnonantajia ovat olleet Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus, Metsähallitus, Oulun läänin taidetoimikunta, Museovirasto, Suomen leirintäalueyhdistys ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys – SUOMA ry. Lisäksi kommentteja on pyydetty SF-Caravan
    [Show full text]
  • Kiertokirjekokoelma
    POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1985 N ro 90 Nro 90 Kiertokirje postitoimipaikkojen perustamisesta, muuttamisesta, nimen muuttamisesta, ylitoimipaikan muuttamisesta ja lakkauttamisesta Seuraavat postitoimipaikat on perustettu: Toimipaikka Toimi­ Postialue Kunta Posti- Perusta- Huom valtuus piiri mispvm. 10320 Karjaa 2 I Karjaa Karjaa HKI 1.10.1985 01770 Vantaa 77 PT Vantaa 60 Vantaa HKI 1.10.1985 00430 Helsinki 43 PT Helsinki 38 Helsinki HKI 1.11.1985 01850 Haikala I Nurmijärvi Nurmijärvi HKI 1.12.1985 95407 Tornio 7 11 Tornio Tornio LA 1.12.1985 Toimivaltuus muutettu: Muutos- pvm. 01630 Vantaa 63 I Vantaa 60 Vantaa HKI 1.10.1985 Ent. PT 58920 Kolkontaipale I Rantasalmi Rantasalmi K-S 1.11.1985 Ent. PT 82335 Rasivaara I Kitee Rääkkylä I-S 1.12.1984 Ent. PT 02580 Siuntio as PT Kirkkonummi Siuntio HKI 1.12.1984 Ent. I Toimipaikan nimi muutettu: Ent. nimi 90450 Kempele 2 I Oulu Kempele OU 1.9.1985 Honkanen 69620 Salonkylä I Kaustinen Kaustinen VA 1.10.1985 Viiperi Toimipaikkojen ylitoimipaikka muuttunut: Ent. ylitoimi­ paikka 92920 Ahokylä I Oulainen Pyhäntä OU 1.10.1985 Pulkkila 86630 Ainali II Oulainen Haapavesi OU 1.10.1985 Haapavesi 86610 Humaloja II Oulainen Haapavesi OU 1.10.1985 Haapavesi 93470 Inget I Pudasjärvi Taivalkoski OU 1.10.1985 Taivalkoski 89320 Joukokylä I Ämmänsaari Puolanka OU 1.10.1985 Puolanka 8085074501 — 11 Postiasemille jakelu nro 50 2 Toimipaikka Toimi­ Postialue Kunta Posti- Perustamis- Huom. valtuus piiri pvm. Ent. ylitoimi- paikka 86660 Joutenniva IIR Oulainen Haapavesi ou 1.10.1985 Haapavesi 93420
    [Show full text]
  • Liite 1 – Sivu 1
    POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Liite 1 – Sivu 1 LIITE 1 POHJOIS-POHJANMAAN KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii 10. Miettunen, Pohjoisranta (vrk 26) 1. Iin Hamina (vrk 9) 11. Kakko, Pohjoisranta (vrk 26) 2. Iin kirkko ja kotiseutumuseo, Hamina (vrk 9) 12. Suukosken mylly, Pohjoisranta (vrk 26) 3. Ellala, Hamina (vrk 9) 13. Yli-Kauppi ja Ala-Kauppi, Pohjoisranta (vrk 26) 4. Kirkkosaari (vrk 9) 14. Rajala (Kehus), Pohjoisranta (vrk 26) 5. Kruununsaari, entinen Satamasaari (vrk 9) 15. Entinen rautatieasema, Kuivaniemen Asemakylä 6. Illinsaari 16. Myllykankaan seisakkeen rakennukset (rakennukset siirretty) 7. Karhunsaari (vrk 9) 17. Vakkuri, Asemakylä 8. Veijola, Karhunsaari (vrk 9) 18. Mattila, Asemakylä 9. Entinen Kuokkalan pappila, Alaranta (vrk 9) 19. Patosaaren saha ja mylly, Kuivaniemen Asemakylä 10. Kestilän saha, Alaranta (Kestilän höyrysahan savupiippu, vrk, Museo- 20. Kattilankosken tervahaudat ja Korkiakangas viraston rakennushistorian julkaisu 18,1996) 21. Haltun kesänavetta ja aitta, Jokikylä 11. Pappila, Ii kk (vrk 9) 22. Koivuniemen asuinrakennukset, Koivuniemi 12. Iin työväentalo, Ii kk 23. Veskan asuinrakennus, Veska 13. Kauppilanmäen kansakoulu, Kauppila (yksi rakennuksista palanut) 24. Ahmonen 14. Pahkala (Kauppila), Kauppila 25. Oijärven säännöstelykanava, Krupula 15. Entinen suojeluskunnan talo, Kauppila 26. Seppälän tervahaudan pohja, Särkijärvi 16. Asemankylä (vrk 10) 27. Särkiahon navetta, Särkijärvi 17. Rautatieasema, Asemankylä (vrk 10) 28. Oijärven rantojen viljelysmaisema, Lalli 18. Yliranta (vrk 12) 29. Soivuoren mylly, Jokela, Oijärvi 19. Laurila, Yliranta 30. Honkakoski, Kivijoki 20. Pernu ja Käyrä, Pohjois-Ii 31. Harju, Leväjärvi, Oijärvi 21. Akolan kartano, Pohjois-Ii 22. Virkkula, Pohjois-Ii Valtakunnalliset kohteet (suluissa vrk-kohteen tunnusnumero): 23. Päkkilänkangas (vrk 11) Kirkonkylä (25) 24. Kuninkaan petäjä, Kuninkaanniemi Pohjoisrannan kylä (26) 25.
    [Show full text]
  • 1/34 Koonnut © Ilpo Kojola Haapajärven Kihlakunnan
    1/34 Haapajärven Kihlakunnan kruununvouti HII:4, Erilaisia kruununtiloja koskevia luetteloja 1874-1941 Tietoja edellisistä ja uusista isännistä, immissioneista jne. Samalta vuodelta voi olla 2-3 luetteloa, jotka pääosin samansisältöisiä. Niteet erotettu tyhjällä rivillä. Nro Tila Kylä Pitäjä vuosi Luettelo Haapajärven kihlakunnassa olevista kruununluontoisista tiloista vuoden 1929 henkikirjan mukaan: 13 Harmaala Haapajärvi Haapajärvi 1929 13 Harmaala Haapajärvi Haapajärvi 1929 2 Parkkila Kuusaa Haapajärvi 1929 19 Pietilä Kuusaa Haapajärvi 1929 39 Rahkola Kuusaa Haapajärvi 1929 10 Niemimäki Ainali Haapavesi 1929 8 Hintta Haapajärvi Haapavesi 1929 43 Uusitalo Haapajärvi Haapavesi 1929 43 Uusitalo Haapajärvi Haapavesi 1929 91 Kaijala Haapajärvi Haapavesi 1929 24 Nikula Mulkua Kestilä 1929 30 8 Hautala Kärsämäki Kärsämäki 1929 50 Kokkokangas Kärsämäki Kärsämäki 1929 16 Kangas Saviselkä Kärsämäki 1929 18 Kyllönen Saviselkä Kärsämäki 1929 19 Luomajoki Saviselkä Kärsämäki 1929 9 Mäkelä Venetpalo Kärsämäki 1929 10 Hautala Venetpalo Kärsämäki 1929 11 Laitila Venetpalo Kärsämäki 1929 12 Mustala Venetpalo Kärsämäki 1929 143 Rapakkola Venetpalo Kärsämäki 1929 18 Tölli Järvi Nivala 1929 4 Ojalehto Karvos Nivala 1929 8 Kilpala Karvos Nivala 1929 10 Pukari Karvos Nivala 1929 14 Karjaluoto Karvos Nivala 1929 1 Puolimatka Malis Nivala 1929 2 Huitula Malis Nivala 1929 15 Ruuska Malis Nivala 1929 7 Heiska Sarja Nivala 1929 8 Ranttila Väli Nivala 1929 2 Somero Väli Nivala 1929 18 Saviluoto Väli Nivala 1929 22 Ohtamaa Väli Nivala 1929 5 Haarala Piippola Piippola
    [Show full text]
  • Reindeer Husbandry in Finland
    Reindeer Husbandry in Finland History Reindeer and people have a connection that is thousands of years old in what is today called Finland. First by hunting, then through domestication and herding. Archaeological sources such as hunting pits, stone carvings and settlement excavations speak to this connection. In 98 AD, the Roman historian Tacitus wrote about a strange people in Thule, who used fur clothes, hunted reindeer and travelled with skis. In the 800s the Norwegian chief Ottar visited King Alfred and the English court and Ottar told the king about the Sámi and that reindeer were domesticated and managed in herds. This is the first written source of domesticated reindeer herding and is often referred to. However archaeological research is consistently pushing the date of domestication of reindeer and the development of reindeer herding further back in time. Writings after that time tell that the Sami are using domesticated reindeer for transport and milking. In the 16th 17th and 18th centuries, Sweden, which then included Finland, had imperial ambitions and this increased tax burden on Sámi reindeer herding, which would appear to have stimulated a shift in reindeer herding practices. Sámi reindeer herders where nomadic and moved with their reindeer herds between winter and summer pastures. In the mountain areas an intensive reindeer herding took shape – where reindeer where monitored daily. The Sámi people lived and worked in so-called “siiddat” (reindeer herding groups) and reindeer where used for transport, milk and meat production. The Siida is an ancient Sámi community system within a designated area but it can also be defined as a working partnership where the members had individual rights to resources but helped each other with the management of the herds, or when hunting and fishing.
    [Show full text]