DOCSLIB.ORG

Kulttuuri Kutsuu!

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kulttuuri Kutsuu! Kulttuuritapahtumia Virossa 2012 Kulttuuri kutsuu! www.visitestonia.com Seiskari SUOMI V a indloo M E N L A H T I S U O Pärispea ps Mohni Uhtju Sala Prangli Juminda ps Lahemaan kansallispuisto Käsmu ps Aegna Aksi Võsu Naissaar Rammu LOKSA Viimsi ps Koipsi - r v a n NARVA-JÕESUU Haabneeme N a KUNDA l a h t i Viimsi MAARDU Kolga Viru-Nigula Aseri TALLINN Kiiu Haljala Toila Voka NARVA I Tabasalu Loo Kuusalu KOHTLA- Sinimäe Kostivere Uhtna Keila-Joa Lagedi KIVIÕLI JÄRVE SILLAMÄE Assaku Sõmeru Harku Raasiku Hulja KOHTLA- JÕHVI PALDISKIPakri ps Kangru Jüri PÜSSI SOMPA AHTME Laagri Aruküla KEHRA Kadrina RAKVERE Sonda NÕMME VIIVIKONNA R KEILA Luige KIILI Lepna Osmussaar Suur-Pakri Klooga AEGVIIDU Vinni Väike-Pakri SAUE Saku Vaida TAPA Lehtse Pajusti Vasalemma Viru- Mäetaguse Põõsaspea n Kiisa Kose- Jaagupi Kulttuurin E Uuemõisa Ravila Käravete Ambla Tudu KOHILA Prillimäe Sääse Roela Kose Aravete TAMSALU Väike-Maarja Riisipere Hageri Iisaku Kiltsi M Tahkuna ps Turba Tudulinna VENÄ Hagudi Juuru Roosna- JÄRVA-JAANI Laekvere Alliku Simuna VORMSI Alu KÄRDLA Noarootsi ps Risti RAPLA Kaiu Rakke Avinurme Ä Kõrgessaare Koeru Kuusiku Lohusuu P Palivere M I I U A A Vohilaid Taebla Keava Peetri e H HAAPSALU PAIDE Kõpu ps Paralepa Kehtna Väätsa MUSTVEE MÄRJAMAA Sadala i T Lelle Käina Käru p Heinlaid Torma Kasepää Tauksi Särevere Laiuse s I TÜRI Oisu R Kuremaa i liekki roihuaa I Kassari s E JÄRVAKANDI JÕGEVA M Matsalun kansallispuisto A Eidapere I N Siimusti j V Ä Adavere Palamuse KALLASTE ä LIHULA M U H U VÄNDRA PÕLTSAMAA r PÄRNU-JAAGUPI VÕHMA Alatskivi v TOOTSI Kamari Puurmani Kolkja Leisi Olustvere Orissaare Virtsu Tabivere i Tagamõisa ps SUURE- Kolga-Jaani JÄ LAVASSAARE Are JAANI Lähte Varnja A Vilsandin M A E Tori kansallispuisto R Soomaan kansallispuisto Kõrveküla Piirissaar Sauga Vilsandi A Valjala Audru Ilmatsalu A SINDI Ulila TARTU S Paikuse Puhja Luunja Nootamaa Kihelkonna Aste Viiratsi Tõrvandi Tõstamaa Võrtsjärv Ülenurme Kärla PÄRNU Kõpu VILJANDI Roiu Võnnu Virossa läpi Pärnun- Ramsi Tõravere Nõo Mehikoorma Kureküla KURESSAARE lahti Kambja Rannu Ahja Mustla ELVA KILINGI- Õisu Vastse- Manilaid Võiste Kuuste Mooste Salme NÕMME Halliste P RÄPINA i Tihemetsa Rõngu h k Abruka o ABJA- KARKSI- Võõpsu v Kihnu Häädemeeste MÕISAKÜLA Puka a PALUOJA NUIA OTEPÄÄ PÕLVA n j Veriora ä Helme r Sõrve ps Värska v TÕRVA Kanepi i Parksepa Õru Sangaste Väimela Hummuli Vana-Antsla Sõmerpalu Tsirguliina Kose vuoden! VÕRU VALGA ANTSLA Ruhnu Rõuge Vastseliina LAT VIA Karulan kansallispuisto RIIANLAHTI Varstu Misso 0 20 40 km Vuoteen 2012 astuttaessa Tallinna ojensi Mukavaa tekemistä ja elämyksiä riittää siis © Regio 2009 eurooppalaisen kulttuuripääkaupunkiuden moneen makuun, sillä jokainen vuosi on oi- viestikapulan kahdelle kovin eri puolilla maan- keastaan virolaisille aito kulttuurivuosi. Osaa osaamme sijaitsevalle kaupungille: Portugalin tapahtumista voi kuka tahansa seurata täysin Viro pähkinänkuoressa Guimarãesille ja Slovenian Mariborille. Tuon ilmaiseksi, mutta nekin kulttuuritilaisuudet, joi- kaksikon maantieteellinen ja kulttuuritaustai- den nauttimisesta on hieman maksettava, ovat Virallinen nimi: Viron tasavalta SUOMI nen erilaisuus on kuin Viro itse – maan eri lai- suomalaisille helposti lähestyttävissä. Lippuja (viroksi Eesti Vabariik) doilla voi kohdata mitä erilaisempia taitelijoita voi ostaa joko paikan päältä, kätevästi netin Pinta-ala: 45 227 km2 ja tapahtumia. Kaikkia niitä yhdistää silti yksi kautta ennakkoon (www.piletilevi.ee palvelee Asukasluku: 1,36 miljoonaa NORJA kultainen ajatus: liekin lailla roihuava tekemi- myös suomen kielellä), Helsingissä sijaitsevista VENÄJÄ Pääkaupunki: Tallinna (asukkaita 405 000) sen ja esittämisen ilo. lipunmyyntipisteistä (LippuRex Lasipalatsissa VIRO Virallinen kieli: Viro ja infopiste Kamppi-keskuksessa) tai miltä ta- RUOTSI Valuutta: Euro (alkaen 1.1.2011) hansa Statoilin huoltoasemalta Virossa. Suomalaismatkalijalle kulttuurintäyteinen Viro Hallitusmuoto: Edustuksellinen demokratia LATVIA on lähempänä kuin uskoisikaan. Merentakai- Kansallispäivä: 24. helmikuuta (itsenäisyyspäivä) seen naapuriin ja sen eri maakuntiin voi ympäri Toivomme, että tämä virolaisen kulttuurivuo- Kansallislintu: Haarapääsky LIETTUA vuoden pistäytyä vierailulle joko viikonlopuksi den 2012 suurimmista tapahtumista kertova TANSKA Kansalliskukka: Ruiskukka tai miksei vähän pidemmäksikin aikaa. Hyvät esite on hyödyksesi ja innoittajaksesi matkalla Viro on Naton ja Euroopan unionin jäsen, kuuluen linja-auto-, juna- ja myös peninkulmamaisin elämysten Viroon. Lisätietoja ja ajankohtaisia Schengen-maiden alueeseen. VALKO-VENÄJÄ harppauksin kehittyvät lentoyhteydet palve- kulttuurialan uutisia suomeksi löydät myös Maa sijaitsee samalla aikavyöhykkeellä kuin levat Tallinnan ulkopuolisestakin kulttuurielä- nettiosoitteesta www.visitestonia.com. Suomikin (GMT +02:00). mästä kiinnostuneita. Ja juuri kulttuurihan on PUOLA Viron kansainvälinen suuntanumero on +372. se tekijä, joka herättää pienemmätkin idylliset SAKSA UKRAINA Maasta ulos soitettaessa valitse alkuun 00. Tere tulemast! kaupungit, kylät ja historialliset kartanot alku- peräiseen loistoonsa. 2 Tutustu Viroon Tutustu Viroon 3 Dokumenttielokuvien Talviset Kultakala 2012 festivaali DocPoint kansantanssifestivaalit -pilkkikilpailu Tallinn 2.-4. helmikuuta 18. helmikuuta 26.-29. tammikuuta Viljandi Viljandi Elokuvateatterit Artis ja Sõprus sekä taidemu- Virolaisia kuumia kansantanssirytmejä voi Kultakala 2012 on Baltian maiden suurin kai- seo Kumun luentosali, Tallinna aistia myös keskellä talvella. Viljandin tapahtu- kille avoin pilkkikalastuskilpailu, jossa pyyde- ma on Viron suurin ja vanhin laatuaan, sillä sen Jo 10 vuoden ikään Suomenlahden pohjois- tään ennalta merkittyjä kilpailukaloja. Raha- ja puitteissa on esityksiä ja opintotupia järjestetty rannalla ennättänyt DocPoint-dokumenttielo- matkapalkintojen ohella tarjolla on musiikkia, jo vuodesta 1998. Sekä kaupungin ulko- että kuvafestivaali on laajentunut myös Tallinnassa käsityö- ja kalastustarvikkeiden myyntiä sekä sisätilat viikonlopuksi valloittavan tapahtuman säännöllisesti järjestettäväksi yhteiskunnalli- markkina- että kirpputorihenkisesti, kalas- huipennus on tänäkin vuonna kaupungin sesti tai sosiaalisesti kantaa ottavien filmien keskustan läpäisevä juhlakulkue, joka päättyy tustaitojen opintotupaesityksiä sekä muuta ja filmintekijöiden kavalkaadiksi. Festivaali suureen esiintyjien ja yleisön väliseen - jopa viihdeohjelmaa koko perheelle. tuo kaupunkiin kolmatta kertaa ajankohtaisia www.kuldkala.ee aiheita peilaavien dokumenttifilmien parhaim- 1000 osallistujan - yhteistanssiin. miston. http://talvinetantsupidu.viljandimaa.ee www.docpoint.ee Rytmisen kilpa- ja Barokkimusiikin festivaali joukkuevoimistelun Miss Valentine- ja MC-kilpailut 28. tammikuuta – 4. helmikuuta Tallinnan ja Jõhvin konserttisalit 10.-12. helmikuuta Tartto 23. barokkimusiikin festivaali kantaa tänä vuonna taiteellisen johtajansa, viulisti- Ennen huhti-toukokuussa järjestettäviä rytmi- kapelimestari Andres Mustosen nimeä ja sen kilpavoimistelun MM-kisoja kokoontuvat voimakkaan elämyksellistä suhdetta musiikkiin. sekä nuorten että aikuisten luokkien kan- MustonenFest – Barokk!? tarjoaa yleisölle sainvälinset huiput Viroon. Euroopan suurin joukon korkeatasoisia konsertteja, erityisen gurmee-illan ruokailuineen sekä heti avauk- yksilölajitapahtuma “Miss Valentine 2012” FIS:n hiihdon sessaan loistavan Händellin barokkioopperan tuo ennätysmäärän notkeutta, rytmitajua ja maailmancupin ”Julius Caesar”. liikunnallisen ilmaisun kauneutta Tarttoon. www.concert.ee Viikonlopun aikana kisataan myös rytmisen osakilpailu joukkuevoimistelun Maailman Cup -osakilpai- Tartu Maraton lun paremmuudesta. 21.-22. tammikuuta Kansainvälinen www.vkjanika.ee hiihtokilpailu Tehvandin talviurheilukeskus, Otepää Chopin-pianokilpailu 19. helmikuuta Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n maailmancu- 29. tammikuuta - 5. helmikuuta Jääfestivaalit Tehvandin talviurheilukeskus, Otepää pin osakilpailu hiihdetään Tehvandin urhei- Narva ja Tallinna lukeskuksen laduilla. Sprinttilähtöjen ohella 17.- 26. helmikuuta Kansainväliseen Worldloppet-sarjaan kuuluva miehet kisaavat 15 km:n ja naiset 10 km:n Vuonna 1997 ensimmäistä kertaa Puolan Pärnu Tartu Maraton on Viron hiihtokulttuurin to- matkoilla perinteistä tyyliä käyttäen. Maailman suurlähettilään aloitteesta järjestetty kansain- dellinen symboli. 63 ja 31 km:n reitit tarjoavat Talvinen kylpyläkaupunki herää kymmeneksi tuhansille hiihdon harrastajille mahdollisuu- huiput ovat läsnä, ja kilpailut sekä viikonlopun välinen ja erityisesti Itä-Euroopassa arvostettu päiväksi iloisen kesämeiningin henkeen. Fes- runsas oheisohjelma on tehty yleisölle houkut- kilpailu kokoaa joka toinen vuosi nuoret lah- den mitata kuntoaan ammattilaisia vastaan. tivaalit tarjoavat tapahtumia ja iloa jokaiselle Tapahtumapäivänä naiset voivat halutes- televaksi ja helpoksi seurata. jakkaat pianotaiteilijat Viroon. Chopinin sävel- iästä riippumatta – ohjelmassa on niin retkiä ja www.owc.ee lyksille omistettu kilpailu avataan 29.1. Narvan saan osallistua myös kevyempään 16 km:n urheilutapahtumia, musiikkia ja tanssia, teat- TervisPlus-kuntohiihtoon ja jo viikkoa ennen eli linnassa ja sen finaali käydään 4. helmikuuta. teria ja käsityötä, jää- ja tuliesityksiä, lumipik- Seuraavana päivänä kilpailun parhaimmisto 12.2. kilpaillaan täyspitkällä reitillä ensimmäis- nikkejä kuin rekiajeluakin. Festivaalin kruununa tä kertaa nelihenkisin joukkuein viestimarato- esiintyy Tallinnassa. vietetään 24.2. Viron itsenäisyyspäivää. http://chopin.narva.ee/ nin voitosta. www.icefest.eu
Load more

Recommended publications
  • LISA 2 – Ülevaade Jõgeva Vallast
    Jõgeva valla üldplaneeringu LS ja KSH VTK – LISA 2 – Ülevaade Jõgeva vallast LISA 2 – Ülevaade Jõgeva vallast Jõgeva valla üldplaneeringu lähteseisukohad ja keskkonnamõju strateegilise hindamise väljatöötamiskavatsus 1. Asend...........................................................................................................2 2. Asustus ja rahvastik......................................................................................3 3. Sotsiaalne taristu.........................................................................................5 4. Ettevõtlus...................................................................................................11 5. Puhkealad..................................................................................................13 6. Reljeef ja geoloogiline ehitus.......................................................................16 7. Kaitstavad loodusobjektid...........................................................................17 7.1. Kaitsealad......................................................................................18 7.2. Hoiualad........................................................................................34 7.3. Kaitsealused liigid ja kivistised.......................................................35 7.4. Püsielupaigad................................................................................35 7.5. Kaitstavad looduse üksikobjektid....................................................37 8. Natura 2000 võrgustiku alad.......................................................................38
    [Show full text]
  • Jõgeva Valla Ühisveevärgi Ja – Kanalisatsiooni Arendamise Kava Aastateks 2017-2029
    KESKKOND & PARTNERID OÜ Vasara 50, Tartu 50113 reg. nr. 11006388; registreeringu nr. EEP000544 www.mahutid.ee Töö nr. 021 /2016 Telli ja: Jõgeva Vall avali tsus Piiri 4, Jõgeva linn 48307, Jõgevamaa Töö koo staja: Keskk ond & Partnerid OÜ JÕGEVA VALLA ÜHISVEEVÄRGI JA – KANALISATSIOONI ARENDAMISE KAVA AASTATEKS 2017 -2029 Vastutav spetsialist: Lauri Aim Töö koostaja: Kerly Talts TARTU 2016 Jõgeva vall a üh isvee värgi ja –kana lis atsioo ni arenda mise kava aa stateks 20 17-2029. Töö nr. 021/2016 SISUKORD SELETUSKIRI 1. ÜLDOSA .......................................................................................................................... 7 2. SISS EJUHA TUS .............................................................................................................. 8 3. KOKKUVÕTE ................................................................................................................. 9 4. LÄHTEANDMED ........................................................................................................... 11 4.1. Õiguslik baa s ................................................................................................................. 11 4.2. Ida-Eesti vesikonna veemajanduskava.......................................................................... 12 4.3. Jõgeva valla arengukava ja eelarvestrateegia 2015-2019 ............................................. 13 4.4. Jõgeva valla üldp laneering ............................................................................................ 13 4.5. Maakonnaplaneering
    [Show full text]
  • ABP Loetelu 27.07.2021
    Last amendment of this list /viimati muudetud nimekirja: 27.07.2021 Section XIII Other registered operators Teised registreeritud käitlejad Associated Approval/Reg No Name Town/Region Category Activities Product types activities Remarks CHAN Tunnustamise/reg. nr Nimi Aadress Kategooria Tegevusalad Toote tüüp Lisategevusalad Märkused Piibumäe küla, Peipsiääre vald, R/04/ABP/002 FIE Tiit Vene 3 TRANS 49413 Tartumaa Aude talu, Alamõisa küla, Tõrva OTHER (lay out R/13/ABP/001 Ülle Parek Aude Talu 2 DTC; MANU vald, 68403 Valgamaa to land) Tehase 21-63, Aseri, Viru-Nigula in package of not R/03/ABP/001 Kaja Tinnuri 2 UFERT FERT (Cat II MBM) vald, 43401 Ida-Virumaa more than 50 kg Käru mnt 2, Simuna, Väike-Maarja in big bags of not R/07/ABP/003 OÜ Simuna Ivax 2 UFERT FERT (Cat II MBM) vald, 46401 Lääne-Virumaa more than 1000 kg R/02/ABP/002 OÜ Hiiu Autotrans Rookopli 17, 92413 Kärdla, Hiiumaa 1; 2; 3 TRANS Operating in remote R/02/ABP/003 OÜ Hiiu Autotrans Rookopli 17, 92413 Kärdla, Hiiumaa 1; 2; 3 OTHER area (Hiiumaa) Muuli tee 8, Miiduranna küla, 74015 R/01/ABP/008 Selteret OÜ 2 OTHER (retail) FERT (MANP) Viimsi vald, Harjumaa Pärnasalu põik 11, 76505 Saue R/01/ABP/007 Arco Transport AS 2 TRANS linn, Saue vald, Harjumaa Jõgeva MÜ kauplus Jõgeva Suur 11, 48306 Jõgeva, R/04/ABP/004 2 OTHER (retail) FERT (MANP) Ehitusmaterjalid Jõgevamaa Väike-Ameerika 30, 10129 Tallinn, R/01/ABP/011 Workshop OÜ 2 OTHER (retail) FERT (MANP) Harjumaa Puuri küla, Põlva vald, 63220 R/08/ABP/002 OÜ Bestran 2 TRANS FERT Põlvamaa Põlgaste küla, Kanepi vald, 63108 OTHER
    [Show full text]
  • 2002-2003. A. Projekti Koduvald Jõelähtme Abil Koostasin Jõelähtme Valda 19 Leheküljel Sõnas Ja Pildis Tutvustava Raamatukese
    2002-2003. a. projekti Koduvald Jõelähtme abil koostasin Jõelähtme valda 19 leheküljel sõnas ja pildis tutvustava raamatukese. Projekti rahastasid EAS kohaliku omaalgatuse programmist, Jõelähtme Vallavalitsus ja seltsing Kodukoht Jõelähtme vald Kersti Lepik Kuna raamatuke on matkadel osalenutele ja muudel Jõelähtme valda tutvustavatel üritustel ära jagatud, siis on siinkohal tekstimaterjal, kuid piltide nägemiseks või tegemiseks tuleb valda avastama minna. Jõelähtme vald asub Põhja-Eestis Harjumaal. Jõelähtme vallas on 33 küla ja 2 alevikku. Kolga lahes on 9 saart. Jõelähtme vallas paikneb Eesti vanimaid kultuurimaastikke - Rebala kaitseala. Piirkond on harukordselt rikas mitmesuguste arheoloogiliste ja ajalooliste kinnismuististe ning kaitstavate loodusobjektide poolest. Jõelähtme valla vapil on punasel kilbil hõbedane lainelõikeline piit ja hõbedane liilia. Vapi värvid viitavad Harjumaale, lainelõikeline piit valla seotusele veega (meri, jõgi, kosk). Liilia Neitsi Maarja sümbolina tuleb valla vapile Jõelähtme 14. saj. Neitsi Maarjale pühitsetud kirikult. Paigad on järjestatud nii, et oleks võimalik ka matkana läbida. Lilla värviga on tähistatud külad, alevikud ja muud elupaigad Punased on mõisad Pruunid on militaarobjektid Rohelised on looduslikud vaatamisväärsused Tumedamad pruunid on kirik, kabel ja surnuaed Hallid on tööstustega seotud kohad 1 LOO ALEVIK asub 12 km kaugusel Tallinnast Peterburi mnt suunas. Loo on endise Tallinna linnuvabriku keskasula. Saha tütarkülana kujunes Saha-Loo, selle Loo talus oli juba 1937. a. Eesti suurimaid kanafarme. 1977. aastal ühendati Saha-Loo küla ja Lagedi asundus Loo alevikuks. 1963. a. alustas tööd lasteaed praeguses Toome tee 1 majas. 1982. a. avati esimene lasteaed-algkool Nõukogude Liidus ja 1987. a. valmis Loo kool. Koolihariduse algusaastaks võib pidada 1737. a., kui Saha härra kapten von Gersdorff Saha külas Jumala auks ja vaeste inimeste hinge õnnistamiseks kooli asutas; koolmeistriks oli Onni Abraham ja temal oli 8 koolilast.
    [Show full text]
  • Eesti ANK Liikmed
    Eesti ANK liikmed 14 juriidilist HARJUMAA 14 KOV 38 noortekeskust isikut Tallinna linn Tallinna Spordi- ja Noorsooamet Pääsküla noortekeskus Valdeku noortekeskus Mustamäe Avatud Noortekeskus Haabersti noortekeskus Põhja-Tallinna Noortekeskus Kristiine noortekeskus Kesklinna noortekeskus Lasnamäe Noortekeskus Kose Vaba Aja Keskus Mähe avatud noortekeskus Keila linn Keila Linnavalitsus Keila Noortekeskus Loksa linn Loksa Linnavalitsus Loksa Noortekeskus Saue vald Saue Saue Valla Noortekeskus Noortekeskus Haiba noortetuba Laagri Noortetuba Riisipere Noortetuba Raasiku vald Raasiku Vallavalitsus Aruküla Noortekeskus Raasiku Noortekeskus Maardu linn MTÜ Maardu noortekeskus MTÜ Maardu noortekeskus Lääne-Harju Lääne-Harju vald kultuurikeskus Klooga Kultuuri- ja Noortekeskus Kose vald Kose Vallavalitsus Kose Avatud Noortekeskus Oru Noortekeskus Ravila Noortekeskus Habaja Noortekeskus Ardu Noortekeskus Saku vald Saku Valla Saku Noortekeskus Noortekeskus Kiisa Noortekeskus Kiili vald Kiili Vallavalitsus Kiili Valla Noortekeskus Kuusalu vald Kuusalu Vallavalitsus Kuusalu Noortekeskus Jõelähtme vald Jõelähtme Vallavalitsus Loo Noortekeskus Kostivere Noortekeskus Anija vald Anija Valla Noortekeskus (Anija Vallavalitsus) Kehra noortekesus Alavere noortekeskus Rae vald Rae Noortekeskus (Rae Vallavalitsus) Vaida Noortekeskus Järveküla Noortekeskus Rae Noortekeskus Lagedi Noortekeskus Jüri Noortekeskus Hiiumaa 1 KOV 1 juriidilist isikut 3 noortekeskust Hiiumaa vald Kärdla Noortekeskus (Kärdla Osavalla Kärdla noortemaja Valitsus) Kõrgessaare noortemaja
    [Show full text]
  • Siimusti Liivamaardla Siimusti III Liivakarjääri Mäeeraldisel Kaevandamisega Kaasneva Keskkonnamõju Hindamine
    EESTI GEOLOOGIAKESKUS Tartu regionaalosakond Siimusti liivamaardla Siimusti III liivakarjääri mäeeraldisel kaevandamisega kaasneva keskkonnamõju hindamine Tellija: Sandpit OÜ Töö koostaja: OÜ Eesti Geoloogiakeskus Juhtekspert: Ain Põldvere (KMH 0137) Tartu 2012 Sisukord SISSEJUHATUS 3 1. ÜLDOSA 6 1.1. Kavandatava tegevuse asukoht, eesmärk ja vajadus 6 2. OLEMASOLEVA OLUKORRA ÜLEVAADE JA MÕJUTATAVA 6 KESKKONNA KIRJELDUS 2.1. Teostatud uuringud ja olemasoleva informatsiooni piisavus 6 2.2 Mäeeraldise ja selle ümbruse kirjeldus 6 2.3. Kaevandamistegevus Siimusti maardla karjäärides ja selle senine mõju 13 keskkonnale 3. KAVANDATAV TEGEVUS JA ALTERNATIIVID 15 3.1. Alternatiiv I ja null-alternatiiv 15 4. KAVANDATAVA TEGEVUSE KESKKONNAMÕJUDE ANALÜÜS JA 19 MÕJUDE VÕIMALIK KUMULEERUMINE 4.1. Pinna- ja põhjavesi 19 4.2. Elustik ja ökosüsteemid, piirnev mets 21 4.3. Inimeste heaolu, tervis ja vara ning sotsiaal-majanduslik keskkond 24 4.3.1. Välisõhu kvaliteet, müra ja vibratsioon 24 4.3.2. Maastik, kultuuripärand, maakasutus, puhke- ja sportimisvõimalused, 29 jäätmeteke ja meetmed selle vähendamiseks, jäätmete taaskasutamise võimalused 4.3.3. Võimalikud avariid tootmistsüklis ja kaasnevate keskkonnariskide hinnang 30 4.4. Kokkuvõtlik ülevaade mõjude võimalikust kumuleerumisest ja 32 leevendamismeetmetest 5. KESKKONNASEIRE 34 6. AVALIKKUSE KAASAMINE 34 7. ARUANDE JA HINDAMISTULEMUSTE KOKKUVÕTE 34 KASUTATUD KIRJANDUS 38 LISAD 1. KMH programm, avalikustamisega seotud dokumendid ning heakskiitmise 39 otsus 2. Jõgevamaal Jõgeva vallas Siimusti maardlas
    [Show full text]
  • EESTI MAAVARADE KAART PÄRISPEA PS Lauga J
    KURKULA PS 22°00' 23°00' 24°00' 25°00' 26°00' 27°00' 28°00' Valkeajärvi Ust-Luga Keri Mohni Põhja-Uhtju L E G E N D EESTI MAAVARADE KAART PÄRISPEA PS Lauga j. Maalaht LADESTU LADESTIK LADE INDEKS KIVIMILINE KOOSTIS JUMINDA PS KÄSMU PS PRANGLI System Subsystem Regional Stage Index Petrographic composition Diktüoneemakilt H a r a E r u Aksi l a h t Käsmu l a h t laht Lubjakivi, dolokivi Mustoja DAUGAVA D dg AEGNA VÕSU 3 Limestone, dolostone (graptoliitargilliit) NAISSAAR LOKSA LETIPEA NEEM Loobu j. D VIIMSI PS K u n d a l a h t N a r v a l a h t Ülem Mergel, savi, dolokivi, lubjakivi, kips Rammu Upper DUBNIKI D db Kaberneeme E 3 Marl, claystone, dolostone, limestone, gypsum K o l g a l a h t Selja j. Koipsi F128 F135 V Ihasalu laht Lohja PLAVINASE Lubjakivi, dolokivi, mergel, domeriit laht Pedassaar Valgejõgi D pl Muuga Narva j. O 3 Limestone, dolostone, marl, dolomitic marl 1192 KUNDA laht 20 NARVA-JÕESUU N T a l l Paljassaarei n n a l a hHaabneeme t A614 Aleuroliit, savi, liivakivi PALJASSAARE PS MAARDU F16 AMATA Viimsi Kolga F146 D2 am Kakumäe laht 771 F-165 Siltstone, claystone, sandstone SUURUPI PS laht F222 Aseri K-6 MINERAL RESOURCES MAP OF ESTONIA Kahala F145 946 K-8 A-713 46 F7 802 Kopli laht TALLINN M77 M64 060 3 F267 A630 20 H4Olgina Liivakivi, aleuroliit, savi 8 Haljala Toila D GAUJA D gj Kuusalu T14 Toolse j. 2 M22 Rummu F270 A-605 A662 A696 Voka Sandstone, siltstone, claystone Dictyonema shale 115 F268 T136 T60 A-640 A-747 NARVA E 60 Pirita j.
    [Show full text]
  • Estonia Estonia
    Estonia A cool country with a warm heart www.visitestonia.com ESTONIA Official name: Republic of Estonia (in Estonian: Eesti Vabariik) Area: 45,227 km2 (ca 0% of Estonia’s territory is made up of 520 islands, 5% are inland waterbodies, 48% is forest, 7% is marshland and moor, and 37% is agricultural land) 1.36 million inhabitants (68% Estonians, 26% Russians, 2% Ukrainians, % Byelorussians and % Finns), of whom 68% live in cities Capital Tallinn (397 thousand inhabitants) Official language: Estonian, system of government: parliamen- tary democracy. The proclamation of the country’s independ- ence is a national holiday celebrated on the 24th of February (Independence Day). The Republic of Estonia is a member of the European Union and NATO USEFUL INFORMATION Estonia is on Eastern European time (GMT +02:00) The currency is the Estonian kroon (EEK) ( EUR =5.6466 EEK) Telephone: the country code for Estonia is +372 Estonian Internet catalogue www.ee, information: www.1182.ee and www.1188.ee Map of public Internet access points: regio.delfi.ee/ipunktid, and wireless Internet areas: www.wifi.ee Emergency numbers in Estonia: police 110, ambulance and fire department 112 Distance from Tallinn: Helsinki 85 km, Riga 307 km, St. Petersburg 395 km, Stockholm 405 km Estonia. A cool country with a warm heart hat is the best expression of Estonia’s character? Is an extraordinary building of its own – in the 6th century Wit the grey limestone, used in the walls of medieval Oleviste Church, whose tower is 59 metres high, was houses and churches, that pushes its way through the the highest in the world.
    [Show full text]
  • Lithostratigraphy and Distribution of Tills in the Saadjärve Drumlin Field, East-Central Estonia
    Proc. Estonian Acad. Sci. Geol., 2001, 50, 1, 24–42 LITHOSTRATIGRAPHY AND DISTRIBUTION OF TILLS IN THE SAADJÄRVE DRUMLIN FIELD, EAST-CENTRAL ESTONIA Maris RATTAS and Volli KALM Institute of Geology, University of Tartu, Vanemuise 46, 51014 Tartu, Estonia; [email protected], [email protected] Received 7 August 2000, in revised form 20 September 2000 Abstract. Middle and Upper Pleistocene till beds with stratified glaciofluvial and glaciolacustrine deposits constitute the structure of the drumlins in the Saadjärve Drumlin Field. The only interglacial deposits of the area belong to the Karuküla Formation (Holsteinian) at the distal end of the drumlin field. The differences in grain-size distribution, mineralogical and chemical composition are regarded as confirmation of the crucial role of compositional characteristics in determining the stratigraphy of these tills. Analysis shows that the Upper Sangaste (Elsterian) till, the oldest in the area, as well as the Valgjärve (Lower Weichselian) and Võrtsjärve (Upper Weichselian) tills have distinct compositional characteristics. The Lower and Upper Ugandi (Saale glaciation) tills have no lithological differences; thus there may be only one Saalian till in the area. The stratigraphy and distribution of tills in the Saadjärve Drumlin Field proves an accretionary origin of these drumlins. They started to form during Saale glaciation and the formation process lasted for several glacial advances. Key words: till, lithology, stratigraphy, drumlin, Saadjärve Drumlin Field, Estonia. INTRODUCTION The internal structure and formation of drumlins are widely disputed subjects (Menzies 1984; Menzies & Rose 1987, 1989; Aario & Heikkinen 1992; Dardis & McCabe 1994). In some studies a comprehensive, systematic description of the regional variations in till lithology and stratigraphy within an entire drumlin field is given (Menzies 1979; Goldstein 1989).
    [Show full text]
  • Jõgeva Linna, Jõgeva Valla, Palamuse Valla Ja Torma Valla Osas Haldusterritoriaalse Korralduse Ja Vabariigi Valitsuse 3
    Vabariigi Valitsuse määruse „Jõgeva linna, Jõgeva valla, Palamuse valla ja Torma valla osas haldusterritoriaalse korralduse ja Vabariigi Valitsuse 3. aprilli 1995. a määruse nr 159 „Eesti territooriumi haldusüksuste nimistu kinnitamine“ muutmine“ eelnõu seletuskiri 1. Sissejuhatus 1.1. Sisukokkuvõte Vabariigi Valitsuse määruse „Jõgeva linna, Jõgeva valla, Palamuse valla ja Torma valla osas haldusterritoriaalse korralduse ja Vabariigi Valitsuse 3. aprilli 1995. a määruse nr 159 „Eesti territooriumi haldusüksuste nimistu kinnitamine“ muutmine“ eelnõu (edaspidi eelnõu) eesmärgiks on Eesti haldusterritoriaalse korralduse muutmine uue haldusüksuse moodustamisel kohaliku omavalitsuse üksuste (edaspidi ka omavalitsus) volikogude algatusel. Eelnõu toetub omavalitsuste initsiatiivile algatada omaalgatuslikult omavalitsuste ühinemine moodustamaks tugevam, võimekam ja jätkusuutlikum omavalitsusüksus. Eestis on hetkel 15 maakonda ning 213 omavalitsust, mis jagunevad 183 vallaks ja 30 linnaks. Eelnõuga muudetakse haldusterritoriaalset korraldust Jõgeva maakonnas, mille tulemusena moodustub nelja Jõgeva maakonda kuuluva omavalitsusüksuse ühinemise teel üks uus omavalitsusüksus. Hetkel kuulub Jõgeva maakonda 3 linna ja 10 valda, pärast haldusterritoriaalse korralduse muutmist jääb maakonda 8 valda ja 2 linna. Omavalitsuste koguarv Eestis väheneb käesoleva muudatuse tulemusena kolme omavalitsuse võrra 210-le, kokku 181 valda ja 29 linna1,2. Ühinevad omavalitsused on3: 1) Jõgeva linn (pindala 4 km2 ja rahvaarv 5305), 2) Jõgeva vald (pindala 459 km2 ja rahvaarv 4400), 3) Palamuse vald (pindala 216 km2 ja rahvaarv 2103), 4) Torma vald (pindala 349 km2 ja rahvaarv 1964). Eelnõuga rahuldatakse Jõgeva linna, Jõgeva valla, Palamuse valla ja Torma valla esitatud taotlused haldusterritoriaalse korralduse muutmiseks ning moodustatakse nimetatud valdade ühinemise teel Jõgeva maakonna koosseisus uus valla nimega haldusüksus nimega Jõgeva vald (kogupindala 1028 km2, rahvaarv 13 7724). 1.2. Eelnõu ettevalmistaja 1 Arvestades vaid eelnõus esitatud ühinemist.
    [Show full text]
  • Rannaniit Kui Loodusturismi Ressurss Coastal Meadow
    EESTI MAAÜLIKOOL Põllumajandus- ja keskkonnainstituut Evelin Sula RANNANIIT KUI LOODUSTURISMI RESSURSS COASTAL MEADOW AS A NATURE TOURISM RESOURCE Bakalaureusetöö Loodusturismi õppekava Juhendaja: lektor Marika Kose, MSc Tartu 2015 Mina, _________________________________________________________________, (autori nimi) sünniaeg _______________, 1. annan Eesti Maaülikoolile tasuta loa (lihtlitsentsi) enda loodud lõputöö _________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________ __________________________________________________________________, (lõputöö pealkiri) mille juhendaja(d) on_____________________________________________________, (juhendaja(te) nimi) 1.1. salvestamiseks säilitamise eesmärgil, 1.2. digiarhiivi DSpace lisamiseks ja 1.3. veebikeskkonnas üldsusele kättesaadavaks tegemiseks kuni autoriõiguse kehtivuse tähtaja lõppemiseni; 2. olen teadlik, et punktis 1 nimetatud õigused jäävad alles ka autorile; 3. kinnitan, et lihtlitsentsi andmisega ei rikuta teiste isikute intellektuaalomandi ega isikuandmete kaitse seadusest tulenevaid õigusi. Lõputöö autor ______________________________ (allkiri) Tartu, ___________________ (kuupäev) Juhendaja(te) kinnitus lõputöö kaitsmisele lubamise kohta Luban lõputöö kaitsmisele. _______________________________________ _____________________ (juhendaja nimi ja allkiri) (kuupäev) _______________________________________ _____________________ (juhendaja nimi ja allkiri) (kuupäev) Lühikokkuvõte Bakalaureusetöö eesmärgiks
    [Show full text]
  • Uusia1 Lainaetymologioita Viron Koillisrannikon Rantamurteen Länsiryhmässä
    SOFIA BJÖRKLÖF Helsingin yliopisto Uusia1 lainaetymologioita viron koillisrannikon rantamurteen länsiryhmässä Abstrakti Viron koillisrannikkomurteiden sanasto heijastaa virolaisten ja suomalaisten välisiä historiallisia kontakteja yli Suomenlahden. Tämän artikkelin keskiössä ovat viron koillis- rannikkomurteiden rantamurteen länsiryhmän uudet lainaetymo- logiat. Artikkeli pohjautuu viron murresanakirjaa varten koottuun materiaaliin. Tutkittu sana-aineisto koostuu 225 sanasta, jotka esiintyvät rantamurteen länsiryhmän kaikissa kolmessa pitäjän- murteessa tai niistä kahdessa (Jõelähtme, Kuusalu, Haljala). Puolet sanoista on Suomenlahden ympäristön naapurikielistä uudella ajalla aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti saatuja lainasanoja. Huomattava määrä, noin 38 % tutkituista sanoista, on suomalaista alkuperää. Tutkitussa murteessa esiintyy kieli- kontaktien tuloksena sananalkuisia konsonanttiyhtymiä, jotka ovat itämerensuomalaisille kielille epätyypillinen piirre, ja joita- kin uusia suffkseja. Tässä artikkelissa esitetään aineiston kaikki uudet etymologiat: yhteensä 40 täysin uutta etymologiaa ja 19 parannettua etymologiaa. Lähes kaikki suomalaiset lainaoriginaa- lit ovat tunnettuja Kaakkois-Suomen Kymenlaaksossa ja Karjalan kannaksella; neljännes niistä on esiintynyt suomen murteissa vain molemmilla näistä alueista tai toisella niistä. Jotkin ruotsalaisis- ta lainaoriginaaleista ovat esiintyneet vain Suomessa Itä-Uuden- maan murteissa Kymenlaakson alueella. Tulokset osoittavat, että virolaisten kontaktit ovat suuntautuneet enimmäkseen
    [Show full text]