Helsingin Taidemuseo Fi Tennispalatsi Meilahti Kluuvin Galleria

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI TENNISPALATSI MEILAHTI KLUUVIN GALLERIA

01 2012

LUMOAVAT LELUT taryn simonIN VALOKUVIA • KLUUVISSA HEPPATYTÖN HOUREITA SISÄLLYS

LELUN LUMO TARYN SIMON © Photo Les Arts Décoratifs /Jean Tholance Tholance /Jean Décoratifs Arts Les Photo © © Courtesy © Taryn Simon, Gagosian Gallery Almine / Rech Gallery

Taiteilija Keith Haringin suunnittelema vedettävä koira, Larry Mayes, sarjasta Viattomat, 2002. valmistaja Vilac, 1990.

PÄÄKIRJOITUS SekaannuksiA ja tulkintaa PEDAPRILLIT 03 ledare • leader 19 Taryn Simonin valokuvat ja tekstit 28 Museolehtori pohtii

Leikki nyt, aina ja kaikkialla Uutta julkista taidetta UUDENMAAN TAIDEMUSEOIDEN 05 Miksi leikki on ihmisille 24 Lapset Anne Meskanen-Barmanin 28 NÄYTTELYTARJONTAA välttämätöntä? teoksen äärellä NÄYTTELYT NYT Tyttöjen ja poikien lelut aidan takana tapahtuu 30 10 Asiantuntijoina Raisa Cacciatore ja 25 Kolumni OHJELMISTO Sara Sundell 31 Heppatytön houreet TULEVAT NÄYTTELYT Intohimona lelujen keräilY 26 Wilma Hurskaisen uusi kuvasarja 32 14 Virpi Vihervän ja Pertti Jarlan Kluuvin galleriassa TIETOJA TAIDEMUSEOSTA kokoelmien aarteet 34 POIMINTOJA OSTOSKORISTA Lekfullhet kräver Lempeästi piikittelevä 27 Jenni Eskolan sadat piirrokset 35 självkänsla 16 Pierrick Sorin samasta kuvasta Tove Appelgrens kolumn

Kustantaja: HELSINGIN TAIDEMUSEO HELSINGIN Ansvarig utgivare: HELSINGFORS KONSTMUSEUM TAIDEMUSEO FI Päätoimittaja • Chefredaktör: JANNE GALLEN-KALLELA-SIRÉN Vastaava toimittaja • Ansvarig redaktör: KATJA IKÄLÄINEN Velociraptor Toimittajat • Redaktörer: NANNE RAIVIO, SATU OKSANEN, TITTA HÄKKINEN valmistaja Schleich, 2002 Toimitusryhmä • Redaktion: ELINA LESKELÄ (kokoelmat), ERJA PUSA (näyttelyt), My Little Pony KARRI BUCHERT (tiedotus), KAISA KETTUNEN (asiakaspalvelu) valmistaja Hasbro, n. 2005 Graafinen suunnittelu • Grafisk design: SAMULI VALKAMA Taitto • Layout: ARJA KIISSELI Felix-kissa valmistaja Dean’s Rag Book Painosmäärä • Tryckupplaga: 15 000 Co, 1919 jälkeen Painopaikka • Tryck: EURA PRINT OY, 2012 ISSN: ISSN-L 1799-2419, ISSN 1799-2419 (Painettu), ISSN 2242-3788 (Verkkolehti) Lentävä lautanen Toimitus: HELSINGIN TAIDEMUSEO, PL 5400, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. Japani, n. 1950-1960 Redaktion: HELSINGFORS KONSTMUSEUM, PB 5400, 00099 HELSINGFORS STAD. © Musée des Arts Lehden palautteet: HELSINGIN TAIDEMUSEO / KATJA IKÄLÄINEN, Décoratifs, Ranska PL 5400, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI tai [email protected] © Photo Les Arts Décoratifs/ Feedback på tidskriften: HELSINGFORS KONSTMUSEUM / KATJA IKÄLÄINEN, Jean Tholance PB 5400, 00099 HELSINGFORS STAD eller [email protected] www.helsingintaidemuseo.fi

Seuraava Helsingin taidemuseo.fi -lehti ilmestyy toukokuussa 2012. HOK-Elanto on Lehteä on jaossa mm. Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa ja Helsingin taidemuseon Meilahdessa sekä Kampin metroasemalla. pääyhteistyökumppani

2 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI TAITEEN JA DESIGNIN JUHLAA HELSINGISSÄ

JANNE GALLEN-KALLELA-SIRÉN Taidemuseon johtaja

elsingillä on tänä vuonna aihetta olla ylpeä itsestään: pääkaupunki juhlii 200-vuotista historiaansa ja nauttii World Design Capital 2012 -nimityksen mahdollistamasta tapahtumien Hkavalkadista. Helsingin taidemuseo on juhlissa mukana monin tavoin. Taide- museo osallistuu kaupungin historialle merkittävän, Senaatintorilta Kallion kirkolle ulottuvan Unioninkadun juhlistamiseen tilaamalla taiteilija Oona Tikkaojalta tilapäisen teoksen, joka sijoitetaan Siltasaaren- kadulle Hakaniemeen. Tämän lisäksi kaksi vuoden kansain- välistä suurnäyttelyä Tennis- palatsissa kuuluvat WDC-vuoden viralliseen ohjelmistoon: Taide on yksi tapa keväällä leikkimisen historiasta kertova Lelun Lumo -näyttely ja antaa mielikuvituksen syksyllä ihmisen tulevaisuutta leikkiä vapaasti. pohdiskeleva Happy End? -näyt- tely.

Kevät kuuluu Tennispalatsissa siis leikille. Taidemuseossa on esil- lä yli seitsemänsataa lelua ja taideteosta tuhannen vuoden ajalta. Pariisin Grand Palais’n kanssa yhteistyössä tuotettu Lelun lumo -näyttely osoittaa, miten monia ulottuvuuksia leikkimiseen sisältyy lelujen designista niiden välittämiin roolimalleihin.

Leikkiä pidetään yleensä lapsille kuuluvana touhuiluna, mutta itse asiassa se on meidän kaikkien elämälle olennaista ja tärkeää. Filosofian tohtori, leikintutkija Marjatta Kalliala väittää tässä lehdessä julkaistussa artikkelissaan, että kulttuurin elinvoimaisuus on riippuvainen leikistä. Eläinten pennut ja lapset leikkivät luontaisesti. Mutta kuinka me aikuiset osaisimme hellittää järkiperäisen, tehokkaasti tavoitteellisen toiminnan kahleita? Taide on yksi tapa antaa mielikuvituksen leikkiä vapaasti. Sen pa- rissa voimme hullutella ja eläytyä ennakkoluulottomasti.

Taide voi myös tuoda esiin karvaita totuuksia. Meilahden taidemuseossa amerikkalainen nuori valokuvaaja Taryn Simon paljastaa asioita ja paikkoja, joihin kätkeytyy jotakin yllättävää tai joihin tavallisilla ihmisil- lä ei ole pääsyä. Simon on kuvannut muun muassa elinkautista rangaistus- ta istuvia tai kuolemaantuomittuja vankeja, jotka on vapautettu DNA-testien osoitettua heidän olevan syyttömiä. Hän on myös päässyt kameransa kanssa New Yorkin JFK:n lentokentän tullivarastoon, johon on kerätty mat- kustajilta takavarikoituja tavaroita ja ruokia.

Helsinki on elävä ja kansainvälisesti aktiivinen taide- ja kulttuuri- kaupunki. Taidemuseolla on oma roolinsa tässä tapahtumien alati uudistu- vassa ketjussa. Toivon teidän nauttivan taidemuseoidemme monipuolises- ta näyttelyohjelmasta. Nauttikaamme myös koko kaupunkiin, sen kaduil-

Kuva: Päivi Anita Ristell le, puistoihin ja rakennuksiin levittäytyneistä julkisista taideteoksista.

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 3 LEDARE • LEADER

Konst och design firas A celebration of art and design i Helsingfors in Helsinki

JANNE GALLEN-KALLELA-SIRÉN JANNE GALLEN-KALLELA-SIRÉN Konstmuseets chef Director, Helsinki Art Museum

år har Helsingfors skäl att vara stolt över sig själv: his year Helsinki has reason to be proud: the capi- huvudstaden firar sin 200-åriga historia och njuter av den kaval- tal is celebrating its 200-year history and enjoying a caval- kad av evenemang som möjliggörs av utnämningen till World cade of events made possible by its designation as World IDesign Capital. TDesign Capital 2012. Helsingfors konstmuseum deltar i festen på många sätt. The Helsinki Art Museum is taking part in many ways. The Konstmuseet medverkar i firandet av Unionsgatan, som sträcker Museum will contribute to the celebration of Unioninkatu, the sig från Senatstorget till Berghälls kyrka och är viktig för stadens street running between the Senate Square and Kallio Church, and historia, genom att beställa ett temporärt verk av konstnären important for the history of the city, by commissioning artist Oona Oona Tikkaoja. Det ska placeras på Broholmsgatan i Hagnäs. Tikkaoja to create a temporary artwork for Hakaniemi’s Siltasaa- Utöver det ingår Tennispalatsets två internationella storut- renkatu. In addition, two of the year’s international exhibi- ställningar i WDC-årets tions at the Tennis Palace officiella program: i vår are part of WDC’s official presenterar utställningen programme: in the spring, Konsten är ett sätt Lekens förtrollning lekan- the exhibition Of Toys and dets historia och i höst Men about the history of Art is one way we att låta fantasin kommer utställningen play, and in the autumn, the can let our imagi- Happy End? med reflek- exhibition that considers leka fritt. tioner kring människans the future of humanity, nation play freely. framtid. Happy End?

Våren i Tennispalatset är således ägnad åt leken. Konst- Spring at the Tennis Palace is given over to play. Over museet ställer ut över 700 leksaker och konstverk från en tids- seven hundred toys and artworks spanning over a thousand years period på över tusen år. Utställningen Lekens förtrollning, som will be on display at the Art Museum. The exhibition, produced in producerats i samarbete med Grand Palais i Paris, visar hur mån- collaboration with the Grand Palais in Paris, demonstrates just ga dimensioner lekandet har, från leksakernas design till de roll- how much is involved in play, from the design of toys to the role modeller som de förmedlar. models it offers.

Att leka anses i allmänhet vara något som barn håller Play is usually thought of as something children do, på med men i själva verket är det väsentligt och viktigt i allas liv. but in fact it is fundamental and important in all our lives. Dr Filosofie doktor och lekforskare Marjatta Kalliala vidhåller i sin Marjatta Kalliala, researcher on children’s play, claims in her ar- artikel i den här tidningen att kulturens livskraft är beroende av ticle in this magazine that cultural dynamism depends on play. leken. Djurens ungar och barnen leker av naturen. Men hur skulle Animal cubs and human children play naturally. But how could vi vuxna kunna släppa efter på vår rationella och effektivt resul- we as adults break loose from our rational, efficient and goal- tatinriktade verksamhet? Konsten är ett sätt att låta fantasin leka oriented shackles? Art is one way we can let our imaginations play fritt. Konsten låter oss släppa loss och fördomsfritt leva oss in i freely. In its company, we can have fun and lose ourselves without den. making judgements.

Konsten kan också komma med bittra sanningar. I Art can also make harsh realities visible. At the Meilahti Konstmuseets Mejlans avslöjar den unga amerikanska fotografen Art Musem, the young American photographer Taryn Simon Taryn Simon fenomen och platser, som gömmer något överras- reveals things and places that hold surprises or that ordinary kande eller till vilka vanliga människor inte har tillträde. Simon people can’t normally access. Simon has photographed, among har bland annat fotograferat fångar som dömts till döden eller other subjects, inmates doing life or on death row, who were freed livstid, men som frigivits efter att deras oskuld bevisats genom after DNA-tests proved their innocence. He has also been given dna-test. Hon har också blivit insläppt med sin kamera i tullens access with his camera to the customs warehouse at New York’s lager på flygplatsen JFK i New York, där man samlat produkter JFK Airport where goods and food confiscated from passengers och livsmedel som tagits i beslag av resenärer. are stored.

Helsingfors är en levande och internationellt aktiv Helsinki is a lively and internationally active hub of arts konst- och kulturstad. I den här ständigt nya kedjan av evene- and culture. The Art Museum has its own role in this constantly mang har konstmuseet sin egen roll. Jag hoppas att ni njuter replenishing series of events. I hope you enjoy the varied av våra konstmuseers mångsidiga utställningsprogram. Låt oss programme of exhibitions in our art museums. Let’s also enjoy också njuta av de offentliga konstverk som spridit sig i hela all the public art spread throughout the city’s streets, gardens and Översättning: Ditte Kronström staden, på dess gator, i parker och byggnader. buildings. Translation: Wit Oy / Eeva Berglund

4 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI LELUN LUMO LEIKKI NYT, AINA JA KAIKKIALLA

Teksti MARJATTA KALLIALA, Filosofian tohtori, leikintutkija

Leikki on välttämätöntä: kulttuurin elinvoimaisuus on kiinni leikistä. Eläimet ja lapset leikkivät luonnostaan. Monen aikuisen leikkitaidot ovat sen sijaan ruostuneet. Se on harmillista, sillä leikki Lego System -laatikko, 1958. © Musée des Arts décoratifs/Jean Tholance tuo tyydytystä ja mielihyvää elämään.

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 5 e c n a ol LELUN LUMO Th ean /J s if t a r

s t

Polly-nukke, valmistaja Bergamini, 1950-1960. © Musée des Arts décoratifs /Jean Tholance

eikkivä ihminen, homo ludens, kuvaa ihmisen olemusta Leikin ennakoimattomuus osuvammin kuin viisas ihminen, homo sapiens. Näin väit- Leikki erottuu muusta, tavallisesta elämästä, vaikka saakin sii- tää filosofi ja kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga. Leik- tä usein sisältönsä. On tärkeää erottaa, milloin leikitään ja mil- Lki on vanhempi kuin kulttuuri. Eläimetkin osaavat leik- loin ei. ”Tämä on leikkiä” -viesti voidaan välittää leikkijältä toi- kiä, eikä niiden tarvinnut odottaa ihmistä oppiakseen leikki- selle monin tavoin. Eläimet, kuten apinat, erottavat leikkitais- mään. Me leikimme ja tiedämme leikkivämme. Olemme siis telun oikeasta ilmeiden ja eleiden avulla. Puhekykyiset leikkijät enemmän kuin järkiolentoja, sillä leikissä ei ole järkeä. käyttävät lisäksi puhetaitoaan luodakseen yhteisen leikkimaa- Kuitenkin juuri järjettömyys tekee leikistä tärkeää. Huizin- ilman. ”Tää olis” ja ”se olis” aloittavat monen kuvitteluleikin. ga väittää, että inhimillisen kulttuurin ydin on leikissä. Hänen Leikkiviestin ymmärtäminen on tärkeää, koska leikki ei ole tulkintansa mukaan kulttuuria ensin leikitään, joten se syntyy määrätynlaista tekemistä vaan pikemminkin määrätynlaista leikin muodossa, leikkinä. Tämä ei merkitse vain sitä, että kult- suhtautumista. Tietokone on jollekin lelu ja tietokoneilu leik- tuuri olisi kehittynyt leikistä tai sille olisi varattu tärkeä rooli kiä, toiselle taas yhtä tylsää kuin imuroiminen, vatsalihasliik- kulttuurielämässä. Leikki on olennainen ja välttämätön ehto keet tai auton tankkaaminen. Vaikka aikuinen on lapsen kans- kulttuurin kehittymiselle. sa lattialla, hän ei aina leiki lapsen kanssa, ei ainakaan samaa leikkiä. Leikki ei ole pakkopullaa Pelissä ja leikissä ennakoimattomuus on tärkeää. Erehty- Mistä leikissä on oikein kysymys? Leikki on tuttu juttu missä ta- mätön ja yllätyksetön eteneminen väistämättömään lopputu- hansa kulttuurissa. Lapset oppivat leikkimään ennen kuin oppivat puhumaan, ja kun he oppivat puhumaan, he puhuvat lei-

Kuvitteluleikissä pitää olla tilaa vapaalle ja välittömälle oivallukselle, keksimiselle ja muuntelulle.

kistä itsestään selvänä asiana. Monet aikuiset ovat huonoja leik- kijöitä, mutta kuka tahansa aikuinen osaa puhua leikistä. Tut- kijat sen sijaan tuskailevat, koska leikkiä ei voi puristaa tiukan määrittelyn pakkopaitaan. Parempi onkin pohtia, mistä leikin tunnistaa leikiksi. Ranskalainen sosiologi Roger Caillois mää- rittelee leikin toiminnaksi, joka on vapaaehtoista ja erottuu muusta, tavallisesta elämästä. Lisäksi leikki on ennakoimaton- ta ja tuottamatonta. Leikissä voi korostua säännönmukaisuus tai kuvitteellisuus. Leikkiin ei voi pakottaa, ei edes suostutella ilman että se me- nettää jotain olennaista itsestään. Leikin viehätys seuraa spon- taanista ja tiedostamattomasta sitoutumisesta. Kun leikki tem- paa mukaansa, leikkijän flow-elämys on väkevä. Virtauksen kokemukseen kuuluu välitön ilon ja riemun tunne sekä itsen, toiminnan ja ympäristön erottamattomuus. Väkisin ja väkinäi- sesti leikitty leikki ei sen sijaan ole leikkiä lainkaan vaan pakko- Kalastaja-Martin, valmistaja Joustra, n. 1955. pullaa. © Musée des Arts décoratifs/Jean Tholance

6 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI e c n a ol Th Lentävä lautanen, Japani, n. 1950-1960 LELUN LUMO ean /J s if t a r

s t r

lokseen sotii leikin luonnetta vastaan. Peli on pilalla, jos len kehittymiseen ja ongelmanratkaisukykyyn.

e voittaja tiedetään etukäteen. Kuvitteluleikissä puolestaan Lapsi ei kuitenkaan leiki oppiakseen vaan oppii leikkiessään

s u

© pitää olla tilaa vapaalle ja välittömälle oivallukselle, keksi- huomaamattaan. Itse asiassa aikuiset olisivat pahassa pulassa, miselle ja muuntelulle. jos heidän pitäisi opettamalla opettaa kaikki se, minkä lapset oppivat leikkiessään. Tästä huolimatta Ei vain oppimista aikuiset eivät saa valjastaa leikkiä pal- Leikki ei ole tuottavaa toimintaa siinä velemaan oppimista niin, että he aina mielessä, että se lisäisi menestystä ja leikkivän lapsen nähdessään kysyvät vaurautta. Leikki ei sinänsä tuo mitään Leikin mielekkyys ”mitä lapsi tästä oppii?” Polly-nukke, valmistaja Bergamini, 1950-1960. uutta vaan sen loputtua palataan lähtö- on leikissä Eri leikkien viehätys perustuu eri © Musée des Arts décoratifs /Jean Tholance tilanteeseen. Niinpä leikin mielekkyys asioihin. Joissakin leikeissä kilpaillaan on leikissä itsessään. Tästä huolimatta itsessään. ”älyttömistä” asioista. Näissä leikeissä leikki liitetään usein oppimiseen. Jot- säännöt ovat selvät. Kuka on ekana kut aikuiset näyttävät jopa olevan tai- ovella? Kumpi pystyy katsomaan toista puvaisia kutistamaan leikin oppimis- pitempään nauramatta? Huippu-urhei- menetelmäksi, jolloin vain määrätyn- lu ei ole naurun eikä leikin asia, mut- laisiin, opettavaisiin leikkeihin suhtaudutaan suopeasti. ta samasta leikin juuresta sekin on peräisin. Sattuma kutkuttaa Vaikka leikin kriteerit – vapaaehtoisuus, erillisyys arjesta, enna- joissakin leikeissä. Puh, pah, pelistä pois -sormi voi osua kehen koimattomuus ja ”turhuus” – ovat leikkijän kannalta keskeisiä tahansa, samoin lottovoitto. Huimausleikeissä pannaan rantta- leikin elementtejä, lapsi luonnollisesti omaksuu leikkiessään liksi tai tavoitellaan fyysistä huimausta. Itsensä ympäri saa pyö- monenlaista sosiaalisista taidoista ja tunteiden säätelystä kie- riä ilmaiseksi, Linnanmäellä pyörryksiin pääsee maksamalla

Keisarillisen prinssin kolmipyöräinen hevonen, valmistaja Allier fils et Cie, n. 1862–65. © Association des descendants d’Emile et Julie Hermès/François Doury Hermès/François Julie et d’Emile descendants des Association ©

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 7 © Collection Particulière/François Doury LELUN LUMO

Gordon Bennetin kilpa-auto, valmistaja Güntherman, n. 1908. © Musée des Arts décoratifs/Michel Pintado

Leikki on mitä mainioin vastalääke ikävystymiseen ja ahdistukseen.

vaaditun summan. Kuvitteluleikki on leikin kuningaslaji. Leikkijä kuvittelee olevansa joku tai jokin toinen. Mikään ei ole mahdotonta, koska mitä tahansa voi keksiä. Kuvitteluleikin juuresta kasvaa suu- ri, monihaarainen puu, jonka oksina ojentelevat teatteri, kuva- taide, kaunokirjallisuus, musiikki, tanssi. Aina leikki ei kuulu puhtaasti johonkin kategoriaan vaan sisältää useinkin piirteitä useammasta ryhmästä. Jotkut leikit näyttävät pakenevan luo- kittelua tykkänään. Ei kuitenkaan haittaa, että lumienkelit ei- vät mahdu maallisiin eivätkä taivaallisiin luokkiin. Tärkeintä on ymmärtää, että leikin tuoma syvä, hyvä tyydytys kumpuaa monesta eri lähteestä.

Harrastuskin on leikkiä Suomessa leikistä puhumiseen on tarjolla erilaisia sanoja toi- sin kuin vaikkapa ranskassa, jossa leikkimisestä ja pelaami- sesta selvitään yhdellä sanalla. Suomessa leikitään ja pelataan erikseen. Omista leikeistään puhuessaan aikuiset usein har- rastavat. Vaikka ainoastaan leikkijä itse viime kädessä tietää, leikkiikö hän vai tekeekö jotakin muuta, ulkopuolinenkin us- kaltautuu väittämään, että nukkekodin ja pienoisrautatien har- rastaja leikkii. Sosiaalisen median aikakaudella myös aikuisten leikki muuttuu yhä monimuotoisemmaksi. Esimerkiksi Blythe- nukkejen keräilijät ja fanittajat valokuvaavat nukkeaan eri ym- päristöissä ja jakavat sitten Blythensä elämykset toisten saman- mielisten kanssa sosiaalisen median sfääreissä. Tutkija Katrii- na Heljakka tulkitsee blytheilyn olevan ”aikuisten leluleikkiä”. Leikkiä, pelaamista, harrastamista – on samantekevää miksi vapaaehtoista, muusta elämästä erillistä, tuottamatonta toimintaa kutsutaan. Intensiivinen leikki on mitä mainioin vas- talääke ikävystymiseen ja ahdistukseen. Englantilainen lasten- lääkäri, psykoanalyytikko Donald W. Winnicott toteaa yksinker- taisesti, että leikki on terveellistä lapsille ja aikuisille. Leikki- Tholance décoratifs/Jean Arts des Musée © käämme siis nyt, aina ja kaikkialla! Nalle-nukke, valmistaja Sigikid, 1993.

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 9 LELUN LUMO

Chloé Ruchon: Barbie foot, valmistaja Bonzini, 2009. TYTTÖJEN JA POIKIEN LELUT

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen asiantuntija Sara Sundell pohtivat tyttöjen ja poikien leikkejä ja leluja.

Teksti ja haastattelut Nanne Raivio, museolehtori

apsiperheiden postilaatikkoon tipahtaa muuta- tamiseen kannustavia leluja. Poikien osastolla lelut puolestaan man kerran vuodessa lelukatalogeja, joissa lelut on jao- liittyvät vauhtiin ja toimintaan: autot, laivat ja lentokoneet. So- teltu tiukasti muutamaan ryhmään: vauvojen lelut, pelit talelujenkin katsotaan kuuluvan enemmän poikien leikkeihin ja sitten tyttöjen lelut ja poikien lelut erikseen. Tyttöjen kuin tyttöjen. L Mutta meneekö se näin? Eivätkö pojat hoivaa nukkeja tai ty- lelut tunnistaa siitä, että ne ovat pääosin vaaleanpunaisia ja poikien taas sinisiä. töt rakenna junaratoja? Lelun lumo -näyttelyn ranskalaiset kuraattorit Bruno Girveau ja Dorothée Charles ovat lajitelleet melkein samalla tavalla Aikuisten säännöt ja mainostajien valta näyttelyn sadat lelut, jotka ovat pääosin viimeisen vuosisadan Tiedostavat vanhemmat ovat huolissaan, sillä lelujen sukupuo- ajalta. Näyttelyssä on eroteltu omiin osioihinsa eläinaiheiset littumisesta puhutaan paljon nykyään. Onko väärin antaa po- lelut, mekaaniset lelut, television innoittamat lelut sekä tyttöjen jalle autoja ja vesipyssyjä ja tytöille Barbie-nukkeja ja nalleja ja ja poikien lelut. Tyttöjen leluihin on laskettu pääosin nuket ja näin vahvistaa käytöstä, jota heidän sukupuoleltaan odotetaan? niiden hoitotarvikkeet sekä nukkekodit. Siis lasten ja kodin hoi- Vai pitääkö näin juuri tehdä, jotta heistä kasvaisi tasapainoisia

10 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI LELUN LUMO

Chloé Ruchon: Barbie foot, valmistaja Bonzini, 2009. Tholance décoratifs/Jean © Musée des Arts TYTTÖJEN JA POIKIEN LELUT

aikuisia? Sitähän kaikki vanhemmat Raisa Cacciatore laittaa vastuuta lapselleen haluavat. lelujen sukupuolittumisesta myös lelu- Sara Sundell uskoo, että kaikki lap- valmistajien ja -markkinoijien niskoil- set sukupuolesta riippumatta leikkivät Cacciatore: le: monipuolisesti, jos heitä kannustetaan Lapset ovat yksilöitä ja ”Markkinoija pelaa varman päälle. siihen. Kun myy tytöille vaaleanpunaista ja ”Tutkimukset osoittavat, että aikui- vaihtelunhaluisia. blingblingiä, kukaan ei valita. Kun myy set kohtaavat lapsia vauvoista lähtien pojille maastovärejä ja rähinää, niin eri tavalla riippuen siitä, olettavatko he, maailma on kuin sen oletetaan olevan. että lapsi on poika vai tyttö. Esimerkiksi Todellisuus ei tietenkään ole näin yksi- kun pieni poika itkee, itku ymmärre- oikoista. Lapset ovat yksilöitä ja vaih- tään usein vihan ilmaisuna, kun taas pienen tytön itku käsite- telunhaluisia. He haluavat kokea ja kokeilla lukuisia leikkejä. tään merkkinä surusta tai pelosta. Lapsia myös lohdutetaan eri Leikkiminen ei ole kaavamaista ja yksinkertaista. Se on jota- tavalla. Aikuisilla on – usein tiedostamattaankin – erilaisia odo- kin, jonka kautta lapsi ymmärtää, sietää ja luokittelee sisäistä ja tuksia ja asenteita tyttöjä ja poikia kohtaan. Tällä tavalla he tu- ulkoista maailmaansa. Se on äärettömän tarpeellinen työväli- levat kannustaneeksi lapsia tekemään eri asioita sukupuolesta ne, jonka avulla monimutkainen maailma saa ymmärrettäväm- riippuen. Yhteiskunnassamme vallitsevat erilaiset normit pojil- män hahmon lapsen ajatuksissa.” le ja tytöille. Sukupuolinormeja pitää tarkastella kriittisesti ja Cacciatore huomauttaa myös, että toivottuja leluja ovat yleen- haastaa, koska kaikkien lasten tulisi saada leikkiä monipuoli- sä ne, joita joku toinen lapsi on pitänyt hyvinä ja joista on tul- sesti leluilla ja siten harjoitella erilaisia ominaisuuksia ja taito- lut suosittuja. Mainostajat käyttävät tätä hyväkseen markkinoija.”, Sundell kertoo. dessaan leluja.

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 11 LELUN LUMO

”Toivottu lelu kumpuaa tietenkin myös lapsen omasta mie- lestä, iästä ja kyllä osin sukupuolestakin. Osa tästä kiinnos- tuksen suuntautumisesta on biologista. Jo vastasyntynyt vauva osoittaa sen siten, että tyttövauva kiinnittää katseensa pitem- män aikaa puhuviin kasvoihin, kun taas poikavauvan huomion vetää nopeammin puoleensa liikkuva mobile.”, lisää Cacciatore.

Mallilla on väliä Oppiiko lapsi sukupuolelleen tyypillistä käyttäytymistä siten, että hänelle annetaan tietyntyyppisiä leluja jo vauvasta lähtien? Onko ylipäätään olemassa sukupuolille tyypillistä käyttäyty- mistä? Pitäisikö lapset nähdä yksilöinä, jotka käyttäytyvät ja tekevät asioita sisäsyntyisesti? Saattaako tämä häiriintyä, jos aikuiset tuputtavat tietoisesti tai tiedostamattaan tyttö- tai poika-asioita? ”Lapset seuraavat tarkasti, minkälaista käytöstä heiltä odotetaan ja millaisesta käytöksestä he saavat myönteistä palautetta. Kun lapsi ylittää sukupuolirooleja, häneen suhtaudutaan eri tavalla kuin silloin, kun hän käyttäytyy sukupuoliroolien mukaan.”, Sara Sundell pohtii. Sundell uskoo, että lapset oppivat sukupuolelleen tyypillistä käyttäytymistä, joka osaksi johtuu aikuisten asenteista, odotuksista ja kielestä. Osaksi tämä johtuu myös leluista, jotka heijastavat kulttuuriamme. Aikuis- ten malli kotona on myös tärkeä; mallit toistuvat helposti leikeissä. ”Vaihtoehdoista puhuminen ei riitä, jos samalla te- oillamme näytämme, ettei maailma kuitenkaan oikeasti toimi niin.”, Sundell lisää. Raisa Cacciatore korostaa, että tärkeintä on, että kai- kenlaiset tytöt ja pojat kelpaavat sellaisenaan kuin ovat: ”Lapset ja nuoret ovat ennen muuta yksilöitä ja vas- ta toissijaisesti sukupuolensa edustajia. Mitä parem- mat mahdollisuudet lapsella on leikkiä juuri tämän ikä- vaiheen, tässä kaveriporukassa suosittuja ja oman tempe- ramentin mukaisia leikkejä, sen hauskempi lapsen on olla. Tilastollisesti on kuitenkin todennäköisempää, että hevos- ratsastukseen hakeutuu enemmän tyttöjä ja mopoharras- tukseen poikia. Kummassakin alla on pohjimmiltaan jotakin voimakasta ja ohjattavaa, vauhtia ja vapautta anta- vaa ja kummankin ajopeliä pitää hoitaa ja huoltaa. Mutta kiinnostus kommunikoida elävän ja hellyttävän olennon GI Joe, merijalkaväen sotilas taisteluvarustuksessa, Hasbro, 1964-1965. kanssa näyttäisi tytöillä olevan suurempi.” © Musée des Arts décoratifs/Jean Tholance

Felix-kissa, Dean’s Rag Book Co, 1919 jälkeen. © Photo Les Arts décoratifs/Jean Tholance

Raisa Cacciatore on lasten- FK Sara Sundell työskentelee psykiatri ja tietokirjailija, joka on projektijohtajana sosiaali- ja ter- toiminut Helsingissä koulu-, neu- veysalan järjestö Folkhälsanissa.

vola- ja äitiysneuvolalääkärinä Hän on tasa-arvoasiantuntija ja Malin Hollmén Kuva: sekä terveyskeskus- ja työter- erikoistunut päiväkoti-ikäisten

Kuva: WSOY / Veikko Somerpuro / Veikko WSOY Kuva: veyslääkärinä. Auroran sairaalan lasten sukupuolisensitiiviseen nuorisopoliklinikalla ja sittemmin kasvatusmetodiin. Hän on jäsen HYKS Lasten ja nuorten sairaa- tasa-arvoasiain neuvottelukun- lan Nuorisovastaanotolla hän toi- nan kasvatus- ja koulutustyöryh- mi yli 20 vuotta. Cacciatore toimii mässä. Lisäksi hän suunnittelee Väestöliiton seksuaaliterveyskli- tyttö- ja poikaryhmätoimintaa nikan asiantuntijalääkärinä sekä luennoi ja kirjoittaa mm. aiheista: sekä toimii kouluttajana ja luennoi mm. tasa-arvosta päiväkodissa rakentava ja rationaalinen aggressiokasvatus, lapsuuden kehitys- ja varhaiskasvatuksessa. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. portaita huomioiva itsetunnon tukeminen sekä poikien hyvinvointi. Helsingin kaupungin koulukuraattorina.

12 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI LELUN LUMO

Sundell on toisaalta kiinnittänyt huomiota myös siihen, että ”Kun luomme normeja tytöille pojille ja tytöille suunnatuilla leluilla harjoiteltavat taidot ja ja pojille, yksilöiden vapaus ominaisuudet ovat erilaisia: valita ja kehittyä supistuu. ”Esimerkiksi pojille suunnattuja nukkeja ei kutsuta nukeiksi Sukupuolinormien ylittä- vaan toimintahahmoiksi. Nämä nuket, joiden kädet ja jalat tai- minen on vaikeata ja mo- puvat, mahdollistavat toiminnalliset leikit. Toimintanukkejen net valitsevat sen takia ilmeet sen sijaan ovat usein totisia, eivätkä ne houkuttele kes- mieluummin helpomman kusteluihin, huolenpitoon tai lohduttamiseen.” tien ja pysyvät normien sisällä. On äärimmäisen

Normien kyseenalaistaminen tärkeätä, että me aikuiset Tholance décoratifs/Jean © Musée des Arts Kuinka haitallista tämä kasvattajien tiedostamaton sukupuo- kyseenalaistamme normeja liroolien vahvistaminen sitten on? Pitäisikö poikien antaa olla ja mahdollistamme lap- poikamaisia ja tyttöjen tyttömäisiä? Vai sulkevatko nämä asiat sille monipuolista käyt- edes toisiaan pois: sukupuolisensitiivinen kasvatus ja sukupuo- täytymistä sekä opetam- lirooleja pönkittävä kasvatus? me heitä myös kunnioit- Sara Sundellin mielestä sukupuoliroolien tiedostamaton ja tamaan muiden valintoja. tietoinen vahvistaminen on ongelmallista: Näin myös kiusaaminen vähentyy ja lapset saavat vahvistaa kaikenlaisia ominai- suuksiaan sukupuolesta riippumatta. Jokaisen lapsen pitäisi saada olla juuri sellainen kuin hän itse haluaa sukupuolesta riip- Sairaanhoitaja-nukke, Sundell: pumatta, ja jokaiselle tulisi antaa valmistaja Vénus, n. 1955. Kun lapsi ylittää eväät sekä mahdollisuus tähän.” Raisa Cacciatore korostaa myös sukupuolirooleja, lapsen itsemääräämisoikeutta tässä asiassa: häneen suhtaudutaan ”Kun leluja hankitaan, on kuunneltava lapsen mieltä. Lapsen eri tavalla. luovuutta ei myöskään pidä vähätellä. Liian valmiit ja yksityis- kohtaiset lelut menettävät helposti tenhonsa. Sen sijaan mieli- kuvitukselle pitää antaa tilaa.”

Kaleidoskooppitalo, suunnittelijat Peter Wheelwright ja Laurie Simmons, valmistaja Bozart Toys, 2001. Tholance décoratifs/Jean © Musée des Arts

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 13 LELUN LUMO intohimona lelujen keräily

Sisarukset Virpi Vihervä ja Pertti Jarla hurahtivat lelujen keräämiseen vuosia sitten. Vihervän intohimona ovat vanhat nuket ja Jarlan autoratojen kilpa-autot. Millaisia ovat heidän kokoelmiensa aarteet?

Teksti kaisa kettunen, vastaava museolehtori • Kuvat VIRPI VIHERVÄ ja PERTTI JARLA

ukkekeräilijä Virpi Vihervä nostaa laukusta varovasti aarteensa, hauraan nuken, jonka harmaaraidallinen silkkipuku on Nriekaleina. Hän hankki nuken muutamia vuosia sitten ja aikoo säilyttää sen alkupe- räisessä asussaan. Riekaleina oleva silkkipuku on harsittu kasaan tukikankaan avulla ja korvakorut ovat hävinneet, mutta nuken posliinikasvoilla hohtaa hento puna ja lasisilmät ovat kirkkaat ja eloisat. Nuken alkuperäisen asun ja ilmeen säilyttäminen on Vihervälle sydämen asia ja nukke näyt- tää arvostavan hänen tahdikkuuttaan. Sitä on kunnostettu huolellisesti ja rakastaen. Nukke on ranskalaisen Francois Gaul- tierin 1870-luvulla valmistama. Tällaisia ranskalaisia muotinukkeja valmistettiin 1800-luvulla varakkaiden perheiden tyttö- jen leikkeihin. Niiden tehtävänä oli esitellä ajan muotia, minkä vuoksi niillä oli yleensä mukanaan myös garderobi kaikkine hienon naisen tarvikkeineen alushameista ooppe- rakiikareihin ja iltapuvuista hellehattuihin. Näin tytöt oppivat, kuinka hieno nainen pu- keutuu eri tilanteisiin.

Keräilevät sisarukset Virpi Vihervä toimii aktiivisesti Suomen Nukkeyhdistys ry:n hallituksessa ja on sen jäsenlehden päätoimittaja. Hänen veljensä, sarjakuvataiteilija Pertti Jarla on myös hu- rahtanut keräilyharrastukseen. Hän puolestaan kerää autorata-autoja. Sisarusten harrastus saattaa juontaa juurensa jo lap- suudenkodista, sillä he muistelevat isänsä harrastaneen pienoisrautateitä ja leikkiju- nia.

Virpi Vihervän aarre: ranskalainen nukke 1870-luvulta.

14 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI LELUN LUMO

Tuunattuja autoja, vauhtia ja kolareita Autorata-autojen keräily on kuulemma loputon suo ja rahareikä. Autoja hankitaan nettihuutokaupasta ja niitä kunnostetaan ja tuunataan itse. Tietysti niillä myös ajetaan kilpaa. Jarla hehkuttaa edellisen viikon- lopun tapahtumaa, jossa alan harrastajat ajoivat Nokwoodin radalla (Nokian Tyres Slot Racing Clubin rata) vanhoilla, histori- allisilla rata-autoilla kilpaa. Vauhtia ja jän- nen työhuoneellaan on isompi pöytä kilpa- nitystä tuntui riittäneen. Mikä parasta, ko- autojen kunnostusta kuin sarjakuvien piir- meita kolareita tapahtui myös! Autojen ei tämistä varten. Työ ja harrastus ovat siis oikeassa tasapainossa, hän nauraa.

Barbie-nukke ja muotitaiteilijan suunnittelema iltapuku Vihervän kokoelmaan kuuluu myös Barbie- Leikki ja omistajan nukke, jonka huikea, musta iltapuku on henkilökohtainen muotitaiteilija Hubert de Givenchyn suunnittelema. Puvun esikuvana on ollut todel- kosketus antavat linen, 1950-luvulla suunniteltu iltapuku, keräilyesineelle tarinan josta tämä Barbielle sovitettu versio on valmistettu 1990-luvulla. Elegantisti varta- ja tunnetta. loa myötäilevä asu, tummat hiukset, helmi- korut, mustat satiinihansikkaat ja asiaan- kuuluvat korkokengät tuovat mieleen 1950-luvun kaunottaret Audrey Hepburnin ja Jacqueline Kennedyn, jotka myös olivat tarvitse säilyä priimakunnossa, vaan niitä Givenchyn tunnetuimpia asiakkaita. Barbie-nuken iltapuvun on suunnitellut käytetään ja vahinkojen sattuessa ne kor- Helsingin taidemuseo Tennispalatsin muotitaiteilija Givenchy. jataan. Lelun lumo -näyttely päättyy osioon, joka Myös Vihervä arvostaa sitä, että leluilla kuvaa lapsuuden loppua ja leluista luopu- on aikoinaan leikitty. Hänelle arvokkaat- mista. Mukana on installaatio, jossa on pol- kaan nuket eivät ole pelkkiä keräilyesineitä. tettuja leluja. Vihervä muistuttaa, että suo- Leikki ja omistajan henkilökohtainen kos- malaisillakin voi olla lelujen polttamisesta Isä myös testasi lasten lelujen kes- ketus antavat keräilyesineelle tarinan ja omakohtaisia muistoja. Monet lapset, jotka tävyyttä, vaikkakin vahingossa. Vihervä tunnetta, jota avaamattomassa paketissa joutuivat sodan päättyessä lähtemään per- muistaa, kuinka isä kerran ajoi Jarlan seisonut esine ei kanna mukanaan. Antiikki- heineen evakkoon Neuvostoliitolle luovute- Matchbox-auton yli traktorilla, mutta leik- nukkejen vaatteet ovat kuitenkin usein niin tuista Karjalan osista, saattoivat joutua to- kiauto selvisi tästä kohtaamisesta kuin ih- seitinohuita, etteivät ne kestä enää kuin distamaan rakkaiden lelujensa katoamista meen kaupalla lähes naarmuitta. katselua. savuna ilmaan. Perheet joutuivat pakkaa- Poikien lelut onkin perinteisesti tehty Jarla nostaa varovasti esiin kauhtunees- maan tavaransa niin nopeasti, että mukaan tyttöjen leluja kestävämmiksi. Tosin Jarlan ta pahvilaatikosta oman aarteensa, eng- pystyttiin ottamaan vain välttämättömin ja lapsuudenmuistoihin kuuluu myös auto- lantilaisen harrastajan tuunaaman kilpa- arvokkain. Se, mikä ei mahtunut pikaisesti rata, jonka tekniikka kärähti luvattoman auton 1960-luvun lopulta. Auto on liimattu koottuun muuttokuormaan, usein poltet- nopeasti. Kärähtämistä edeltänyt vauhdin täyteen erilaisia tarroja. ”I’ve got tiger in my tiin. Siinä mukana paloi monen lapsen rak- hurma ja toisaalta ehkä leikin nopea lop- tank”, lukee auton takapuskurissa. Jarla kaat lelut. Harvoin lapsuuden loppu ja le- pu ovat saattaneet kannustaa häntä palaa- käsittelee autoa hellyydellä. Tietty patina luista luopuminen tapahtuu yhtä dramaat- maan lapsuuden harrastuksen pariin ke- ja kotikutoisuus auton ulkonäössä selvästi tisesti. Onneksi lelujen äärelle voi palata räilyn muodossa. viehättävät häntä. Hän tunnustaa, että hä- aikuisenakin.

Pertti Jarlan aarre: englantilaisen harrastajan tuunaama kilpa-auto 1960-luvulta.

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 15 © Garance Wester © Garance LEMPEÄSTI PIIKITTELEVÄ PIERRICK SORIN

16 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI Kuva: Yehia Eweis, Helsingin taidemuseo Eweis, Yehia Kuva: LEMPEÄSTI PIIKITTELEVÄ PIERRICK SORIN

Pierrick Sorin: Saisinpa HELSINGIN elää nukkekodissa, TAIDEMUSEO FI2011.17 LELUN LUMO

Ranskalainen taiteilija Pierrick Sorin (s. 1960) leikkii vakavissaan. Hänen optiset teatterilaatikkonsa ja vauhdikkaat videonsa hurmaavat katsojat vauvasta vaariin. Sorinin taiteen huumori irvailee hyväntahtoi-

sesti sekä taviksille että taiteelle. Adam Monaghan, Helsingin taidemuseo Kuva:

Teksti ERJA PUSA, näyttelypäällikkö

uomessa Pierrick Sorinin nimi tapahtuu hologrammina ja näyttää täysin kuulostaa harvan korvaan tutulta, kolmiulotteiselta, realistiselta minimaail- mutta maailmalla hän on menesty- malta. nyt pitkään. Huipulle Sorin hyppä- S Arjen antisankari ja taiteen si jo 1980–1990-luvuilla videoillaan, joissa hän kuvasi itseään tragikoomisena tavis- kauhukakara pierrick sorin hahmona. Sorin on edustanut Ranskaa Ve- Sorinin taidetta on luonnehdittu hyvässä videotaiteilija netsian biennaalissa, pitänyt yksityisnäyt- mielessä irvokkaaksi ja banaaliksi. Teatraa- telyn Pompidou-keskuksessa, ollut esillä linen tyyli värittää arjen pienistä asioista ja syntyi 1960 Nantesissa, Ranskassa, Lontoon Tate-galleriassa, New Yorkin Gug- hassuista sattumuksista kertovia teoksia. jossa edelleen asuu ja työskentelee. genheim-museossa ja Tokion Metropolitan- Lähes aina taiteilija esittää teostensa roolit opiskeli L’école supérieure des- museossa – monen muun maailman mer- itse. Tämän hupaisan antisankarin elämä Beaux-Arts -taidekoulussa Nantesissa kittävän museon ohella. Nyt Pierrick Sori- on yhtä yksinkertaisten asioiden aikaansaa- vuosina 1983–88. nin sympaattisiin ja salaperäisiin illuusioi- maa kaaosta, joka kasvaa joskus huikeisiin hin voi sukeltaa Tennispalatsin Lelun lumo mittoihin. Tyyppi toheltaa tosissaan ja töp- ensimmäinen kattava retrospektiivi- pää tuon tuosta. Tätä touhua katsoessam- nen näyttely Nantesin kulttuuri- me tirkistelemme itse asiassa omaa elä- keskuksessa Le Lieu Unique’ssa määmme. vuonna 2010. Sorin kohdistaa hellästi syyttävän sor- Tyyppi toheltaa mensa arkemme kliseisiin ja latteuksiin. Sorinin mukaan hänen työtään on Hän osoittaa samalla myös empatiaa sys- inspiroinut ranskalaisen taiteilijan tosissaan ja töppää teemin ulkopuolelle jääville. Antisanka- Robert Filioun (1926–1987) lausahdus tuon tuostakin. rin päivän kohokohta saattaa olla sängys- ”Taide tekee elämästä kiinnostavam- tä nouseminen, hampaiden pesu ja nenän man kuin taide”. niistäminen. Pierrick Sorin ihmettelee, kuinka kokonaisvaltaista järjestelmästä -näyttelyssä. Näyttelyä varten tehdyt teokset vieraantuminen voi olla ja miten minimaa- kommentoivat leluja ja leikkimistä. linen mahdollisuus meillä lopulta on muu- Soriniä on ylistetty nykyteknologian tokseen. mestarilliseksi soveltajaksi, joka yltää maa- Irvailusta pääsee osalliseksi myös tai- tyksensä mukaan helppo: ihmiskuntaa gisiin mittoihin. Optiset miniteatterit ovat de-elämä, sillä Sorin kyseenalaistaa taiteen kohtaan tuntemastaan rakkaudesta huoli- hänen erikoisuutensa. Lelun lumo -näytte- etuoikeutetun aseman ja kiskoo sen kor- matta Sorin sanoo koko ihmisrodun olevan lyssä nukketalon sisällä laulaa lökäpöksyi- keakulttuuriselta jalustaltaan arjen tasol- tuomittu yksinäisyyteen. nen mies balladia. Nuhjuinen supermies le. Taiteen kauhukakaraksi kutsuttu Sorin sinisissään hyppää televisioruudusta New sanookin mieluummin olevansa innokas it- Mitä miehen takana Yorkin kadulle korjaamaan banaaninkuor- sensä työllistäjä kuin taiteilija. ”Tekeminen Perheensä ainut lapsi Pierrick Sorin haavei- ta, johon tietysti liukastuu. Tämä kaikki itsessään on tärkeätä ja todellista. Valmis li teini-ikäisenä kirjailijan ammatista, joka taideteos on aina jo- olisi sopinut hänen vetäytyvälle luonteel- tenkin staattinen ja leen. Todettuaan kuitenkin kaiken oleelli- Pierrick Sorin: Isä ja poika palomiehinä, 2011. se loittonee oikeas- sen jo kertaalleen kirjoitetuksi, hän viehät- ta elämästä, jossa tyi videoiden ja filmien tarjoamista mah- harhailu, konfliktit dollisuuksista. Hengenheimolaisia, yksi- ja epäonnistuminen näisiä arki- ja antisankareita, löytyi eloku- ovat oleellisia.”, So- van maailmasta monia. rin toteaa. Sorinin sukulaissieluksi on sanottu Sorinin mukaan legendaarista Jacques Tatia, joka myös taiteilijat ovat kyke- esiintyi itse elokuviensa hahmona. Väki- nemättömiä kohtaa- sinkin mieleen tulee myös Charles Chaplin. maan arjen ristiriita- Sorinin taiteesta hohkaa samaa lämmintä tilanteita suoraan, ja myötätuntoa ja hellän humoristista humaa- siksi he ovat omalla nisuutta kuin tällä mykkäelokuvien mesta- tavallaan henkises- rilla. Ja lopuksi on pakko todeta tämäkin ti ”jälkeenjääneitä”. yhtäläisyys: toilaileva Mr. Bean lienee Sori- Eikä muidenkaan nin surkuhupaisten hahmojen brittiläinen

18 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI TARYN SIMON SEKAANNUKSIA JA TULKINTAA

Amerikkalainen Taryn Simon (s. 1975) tarkastelee taiteessaan ymmärtämisen ja kommunikaation mahdottomuutta. Taiteilijaa kiinnostavat vaikeat, sekaannuksia aiheuttavat ja tulkinnan- varaiset ilmiöt vailla vastausta ei vain valokuvauksessa, vaan kaikissa asioissa.

Teksti CLAIRE GOULD, amanuenssi © Courtesy Taryn Simon, Gagosian Gallery / Almine Rech Gallery / Almine Rech Simon, Gagosian Gallery Taryn © Courtesy

LARRY MAYES Pidätyspaikka, The Royal Inn, Gary, Indiana Poliisi löysi Mayesin piileskelemästä patjan alta tässä huoneessa Suoritti 18,5 vuotta 80 vuoden vankeusrangaistuksestaan tuomittuna raiskauksesta, ryöstöstä ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon 2002, sarjasta Viattomat

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 19 TARYN SIMON

eistä voi vaikuttaa siltä, Kuvat, tekstit ja näkymätön tila Simonille tämä edestakainen proses- että valokuva paljastaa totuu- Simonin mukaan hänen teoksensa ”su- si on oleellinen osa hänen teostensa katso- den ympäröivästä maailmasta. keltavat näkymättömään tilaan kielen ja vi- mista ja ymmärtämistä. Tästä syystä seinä- MValokuvia on kuitenkin mani- suaalisen maailman välissä – jatkuvan tul- tekstit ovat niin pientä tekstiä, että niitä on puloitu siitä lähtien, kun valokuvaus keksit- kinnan ja hämmennyksen maastoon”. Mitä lähes mahdotonta lukea. tiin yli 170 vuotta sitten. Valokuva voi pettää tämä oikein tarkoittaa? Simon tarkoituksella estää katsojaa kes- tai vääristää asioita. Katsoja saattaa tehdä Vastaus piilee katsomisen ja lukemisen kittymästä samanaikaisesti sekä valoku- sen sisällöstä johtopäätöksiä ilman, että on prosessissa. Kun katsoja vilkaisee näytte- vaan että tekstiin. Mielessä syntyvä kuvan ja itse ollut paikalla kuvan ottamisen hetkel- lyssä Simonin valokuvaa ja siirtyy sitten lä- tekstin välinen kuilu, eräänlainen näkymä- lä tai tavannut valokuvan esittämää henki- hemmäs lukemaan siihen liittyvää tekstiä, tön tila, synnyttää jännitteen: katsoja tulee löä. Taryn Simon onkin todennut: ”Valoku- hän huomaa katsahtavansa takaisin valo- epävarmaksi siitä, mitä hän on alun perin vaus on kuin prostituoitu, jota eri ihmiset kuvaan nähdäkseen sen paremmin ja tie- nähnyt tai kuvitellut valokuvassa ymmärtä- eri syistä käyttävät hyväkseen.” dostavammin. Vaikka katsoja kuvitteleekin vänsä. Tämä pakottaa hänet palaamaan ku- Simon myöntää, ettei hänen tarkoituk- ymmärtäneensä valokuvan aiheen ensi nä- vaan, jotta hän voisi yrittää ymmärtää sen sensa suinkaan ole näyttää asioita sellaisi- kemältä, teksti tarjoaa vihjeitä, jotka saatta- todellisen tarkoituksen. Ristiriitaisuuksi- na kuin ne ovat. Hän sallii kuvissaan tie- vat rikkoa hänen ennakkokäsityksensä. en ja väärinymmärrysten aiheuttama epä- tyn määrän taiteellista työstämistä, jon- mukava tunne saa katsojan kyseenalaista- ka ansiosta lopputuloksena on esteettises- maan sen, kuinka valokuvia ja tekstejä tul- ti vaikuttava kuva. Simon haluaa, että kuvi- kitaan jokapäiväisessä elämässä. en estetiikka, mukaan lukien itse kuvatun esineen, henkilön tai paikan kauneus, viet- Viattomuuden tunnistaminen telee katsojan. Simonin valokuvat olisivat ‘Kun opin tuntemaan Sarja Viattomat (The Innocents, 2002) esitte- kuitenkin epätäydellisiä ilman taiteilijan lee muotokuvia miehistä, jotka on kuvattu laatimia luetteloita, tietoja, tekstejä ja muu- nämä miehet ja naiset... useimmiten yksin epätyypillisiltä vaikut- ta materiaalia. Valokuva, teksti ja graafinen tavissa asennoissa ja ympäristöissä. Kuvi- ilme ovat kolme tasaveroista elementtiä hä- ymmärsin, että valokuvan en lavastetut tilanteet synnyttävät katsojas- nen taiteessaan. Kaikilla niillä on yhtäläi- usein niin kiehtova moni- sa epäilyksiä ja levottomuutta. Miehet ovat nen merkitys aiheen välittymisessä. Usein kuitenkin väärinkäsitysten ja epäoikeuden- teosten tekstit antavat taiteilijan mukaan tulkintaisuus voi toisinaan mukaisuuden viattomia uhreja. Sarja doku- ”tiukkaa tietoa”, mikä yhdistyy kuvien tar- olla tuhoisaa.’ mentoi tarinoita vankilaan tuomituista ih- koitukselliseen pelkistämiseen ja geometri- misistä, jotka on myöhemmin todettu syyt- seen muotoon. tömiksi DNA-todisteiden perusteella. Simon valokuvasi miehet paikoissa, jotka liittyvät heidän vääriin tuomioihinsa: paikoissa, joissa väärä tunnistaminen tai pidätys oli tapahtunut, tai paikoissa, jotka liittyvät alibiin tai rikokseen, jota kuvan henkilö ei ollut tehnyt. Tekstit paljastavat järkyttäviä tietoja siitä, miten miehet on tuomittu väärin perustein väkivaltaisista teoista, kuten raiskauksesta, ryöstöstä tai murhasta. Useimmissa tapauksissa mies- ten tuomiot ovat perustuneet silminnäki- jöiden kertomuksiin ja virheelliseen tun- nistukseen, joka on tapahtunut pidätys- ja tunnistuskuvien, polaroid-kuvien tai tun- nistusrivien avulla. ”Kun opin tuntemaan nämä miehet ja naiset... ymmärsin, että valokuvan usein niin kaunis monitulkintai- suus voi toisinaan olla tuhoisaa”, Simon kertoo. Ennen DNA-testien kehittymistä ri-

© Courtesy Taryn Simon, Gagosian Gallery / Almine Rech Gallery / Almine Rech Simon, Gagosian Gallery Taryn © Courtesy kostutkijat ja syyttäjät luottivat näkömuis- tin tarkkuuteen. Valokuvien avulla lainvar- tijat saivat silminnäkijöiltä tunnistuksia, joita syyttäjät käyttivät tuomioiden puolta- miseksi. Simonin teossarja kiinnittää huomion siihen, että ihminen ei usein edes tiedos- ta, että se minkä hän olettaa olevan totta, voikin olla kuvitelmaa. Juuri tämä tekee tunnistamisprosessista ongelmallista. Si- monin valokuvat ja tekstit paljastavat pro- sessin, jossa valokuva korvaa silminnäki- TROY WEBB jän todellisen muistikuvan tai uhrin kerto- Rikospaikka, The Pines, Virginia Beach, Virginia muksen, jos sellaista on ylipäätään ollut. Si- Suoritti 7 vuotta 47 vuoden vankeusrangaistuksestaan tuomittuna raiskauksesta, mon tutkii valokuvan arveluttavaa ja kieh- ihmisryöstöstä ja ryöstöstä tovaa kykyä hämärtää raja totuuden ja kuvi- 2002, sarjasta Viattomat telman välillä. Samalla hän kyseenalaistaa

20 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI TARYN SIMON © Courtesy Taryn Simon, Gagosian Gallery / Almine Rech Gallery / Almine Rech Simon, Gagosian Gallery Taryn © Courtesy

Kryosäilytysyksikkö Cryonics Institute Clinton Township, Michigan Tässä kryosäilytysyksikössä säilytetään kryonikan uranuurtajan Robert Ettingerin äidin Rhean sekä ensimmäisen vaimon Elaine Ettingerin ruumiita. Kirjojen The Prospect of Immortality (”Kuolemattomuuden mahdollisuus”) ja Man into Superman (”Ihmisestä yli-ihmiseksi”) kirjoittaja Robert Ettinger on itse yhä elossa.

Cryonics Institute tarjoaa kryostaasi- eli syväjäädytyspalveluja kuolemaa lähestyville ihmisille ja lemmikkieläimille. Syväjäädytys tehdään siinä toivossa, että elämää pystytään myöhemmin jatkamaan tieteen, tekniikan ja lääketieteen edistyessä. Jos ja kun tällaista kehitystä tapahtuu, instituutin jäsenet toivovat heräävänsä jatkettuun elämään terveinä, ilman sairauksia tai ikääntymistä. Syväjäädytyksen on tapahduttava välittömästi kuolleeksi julistamisen jälkeen. Kuolleen henkilön tai lemmikin kudoksiin imeytetään jään muodostumista estäviä aineita ja ruumis jäähdytetään nopeasti läm- pötilaan, jossa fyysinen rappeutuminen käytännössä loppuu. Cryonics Institute veloittaa hyvissä ajoin ennen kuolemaa tilatusta syväjäädytyspal- velusta 28 000 dollaria ja lyhyemmällä varoitusajalla suunnitellusta 35 000 dollaria.

2007, sarjasta Amerikkalainen hakemisto salatuista ja epätavallisista asioista

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 21 TARYN SIMON sen, että valokuvia voi käyttää uskottavina teensä erossa taiteestaan eikä hän halua si- suaalisia stimulantteja, jopa tunnistamat- todisteina oikeudessa. Valokuvilla voidaan toutua poliittisiin ohjelmiin. Simon kuiten- tomiksi luokiteltuja tavaroita. Teokseen si- muovata ja ohjata muistikuviamme: toistu- kin myöntää haluavansa ”järjestää asioita” sältyy myös liittovaltion tulli- ja rajaviran- vasti käytetyt ja nähdyt kuvat voivat virheel- nykypäivän kaaoksen keskellä. Se käy sel- omaisten virallisia luokitteluja tavaroille: lisesti sulautua hajanaisiin muistoihimme väksi hänen järjestelmällisestä tavastaan hylätty, laiton, kielletty, laiton kopio, luva- menneisyyden ihmisistä, paikoista ja tilan- tehdä inventaarioita sekä tarkan yksityis- ton tai väärennetty. Sarja kuitenkin antaa teista. kohtaisia luokitteluja ja luetteloita. ymmärtää, että kaikista tullin tarkkailu- Sarjassa Kieltotavaraa (Contraband) on ja torjuntatoimista huolimatta täydellinen Tuntemattomasta kuvattu 1 075 esinettä, jotka on takavarikoi- kontrolli on mahdotonta. tunnistamattomaan tu New Yorkin John F. Kennedyn lentoken- Voisi luulla, että tullissa takavarikoitai- Taryn Simonin teokset paljastavat myös asi- tällä Yhdysvaltoihin saapuvilta matkustajil- siin pääosin uhkaavia tavaroita, kuten asei- oita ja paikkoja, jotka ovat suurelle yleisölle ta ja huumeita. Suurin osa takavarikoiduis- tuntemattomia tai tavoittamattomia. Sarjat ta esineistä osoittautui kuitenkin väärenne- Amerikkalainen hakemisto salaisista ja epä- tyiksi tuotteiksi. Simonin mukaan se osoit- tavallisista asioista (An American Index of the taa sitoutumista alkuperäistuotteiden ja ta- Hidden and Unfamiliar, 2007) ja Kieltotava- Simon valokuvasi varamerkkien suojelemiseen, johon koko raa (Contraband, 2010) havainnollistavat ja- länsimainen taloudellinen menestys pe- koa julkisen ja asiantuntijoille rajatun pää- tulliin saapuvia tavaroita rustuu. Simonin valokuvat takavarikoiduis- syn välillä. paikan päällä ta väärennöksistä ovat visuaalisia kopioita World Trade Centerin iskujen jälkeen väärennetyistä kopioista. Siinä missä näillä Yhdysvallat ja maan tiedotusvälineet koh- viiden päivän ajan tavaroilla ei ole pääsyä Yhdysvaltoihin, va- distivat huomionsa salaiseen ja tuntemat- lokuvat pääsevät rajan yli. tomaan maan rajojen ulkopuolella. Simon ilman taukoja tai unta. Simonin teosten voima piilee siinä, että päätti tuolloin katsoa sisäänpäin ja laatia kuvatut kohteet esitetään arvostelematta inventaarion Amerikan hallinnosta, kult- tai paljastamatta liikaa. Hänen uteliaisuu- tuurista, turvallisuusasioista, tieteestä, ter- tensa maailmaa kohtaan on tarttuvaa. veydenhuollosta, uskonnosta, luonnosta ja ta ja pikapostista. Simon valokuvasi tulliin Hienovaraisella ja vaatimattomalla tavalla viihteestä. Amerikkalainen hakemisto salai- saapuvia tavaroita paikan päällä viiden päi- hänen teoksensa onnistuvat häiritsemään sista ja epätavallisista asioista -sarjaansa vän ajan ilman taukoja tai unta. Kuvaami- mielenrauhaamme. Ne saavat meidät varten Simon teki taustatyötä viisi vuotta. sesta muodostui hänelle eräänlainen kestä- kyseenalaistamaan omat havaintomme, Sarjaan kuuluu yli 50 valokuvaa ja tekstiä, vyyskoe ja performanssi. väärinkäsityksemme ja tuntemuksemme jotka kuvaavat erilaisia paikkoja ja ilmiöitä, Kuvissa tavarat on esitetty neutraalia paitsi itse teosten aiheista myös koko maa- kuten CIA:n päämajassa esillä olevaa taide- taustaa vasten, jottei esineiden takana nä- ilmasta. kokoelmaa, elävää HI-virusta sisältävää pul- kyisi tila, jossa tulliviranomaiset ovat ne ta- loa ja kryosäilytysyksikköä. kavarikoineet. Vaikka esineet ovat kiehto- Vaikka voisikin kuvitella Simonin kriti- via, Simonille ne edustavat loppujen lopuk- soivan valokuvillaan amerikkalaista yhteis- si halun latistumista. Aakkosellisiin ryh- TARYN SIMON: VALOKUVAT JA TEKSTIT kuntaa tai Yhdysvaltoja, hänen teoksensa miin jaettuihin esineisiin kuuluu muun -NÄYTTELY eivät tosiasiassa ole kommentoivia. Simon muassa eläinten raatoja, huumeita, maa- HELSINGIN TAIDEMUSEO MEILAHDESSA pitää tarkoituksellisesti poliittiset mielipi- tuskanukkeja, pistooleita, makkaroita, sek- 9.3.–13.5.2012

22 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI TARYN SIMON

Taryn Simon syntyi New Yorkissa vuonna 1975. teoksia on ollut esillä yksityisnäyttelyissä monissa paikoissa kuten Tate Modern, Lontoo (2011), Neue Nationalgalerie, Berliini (2011), Whitney Museum of American Art, New York (2007) ja Museum für Moderne Kunst, Frankfurt (2008). teoksia ovat hankkineet kokoelmiinsa mm. Metropolitan Museum of Art, Tate Modern, Whitney Museum of American Art ja Centre Pompidou. © Courtesy Taryn Simon, Gagosian Gallery / Almine Rech Gallery / Almine Rech Simon, Gagosian Gallery Taryn © Courtesy julkaissut useita kirjoja, mm. The Innocents, An American Index of the Hidden and Unfamiliar ja Contraband sekä A Living Man Declared Dead and Other Chapters. taiteilijan internetsivustot www.tarynsimon.com videoituja haastatteluja ja luentoja löytyy internet-sivustoilta Tate Channel, Ted Talk sekä YouTube. © Courtesy Taryn Simon, Gagosian Gallery / Almine Rech Gallery / Almine Rech Simon, Gagosian Gallery Taryn © Courtesy

MAATUSKANUKKEJA (VÄÄRENNETTY) 2009, sarjasta Kieltotavaraa

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 23 UUTTA JULKISTA TAIDETTA HEI TÄÄL ON TAIDETTA!

Jätkäsaaren tuulisella rannalla Helsingissä seisoo vihreä puhelinkoppi, jonka sisällä on kaksi vaaleanpunaista hahmoa. Kolme 6-vuotiasta tyttöä kävi katsomassa taiteilija Anne Meskanen-Barmanin Paluu tulevaisuuteen -veistosta.

Teksti ja haastattelut NANNE RAIVIO, museolehtori

ytöt eivät tienneet mitään teoksesta etukäteen, mutta huomasivat sen heti aukion laidalta. Yllättäen kännykkäajan lapset tun- Tnistivat puhelinkopin ja että kyseessä on to- siaan taideteos: ”Hei tääl on taidetta!” Tytöt kulkivat teoksen ympäri ja ihmettelivät: ”Tos on miehen vartalo ja toi pää kuuluu tohon. Tuol on sellanen outo käsi, ku se ei oo aitoa.” Teoksen hahmojen sukupuoli herätti pohdintaa: ”Se on vähän omituinen, kun ei heti tajunnut, onko siinä kaksi miestä vai nainen ja mies.” ”Alempi on mies, kun sillä on pippeli. Ylempi voi olla myös nainen, kun kyllähän nainenkin voi olla kalju. Tai sillä voi olla lyhyt tukka.” Tyttöjen mielestä teoksessa tapahtui kaikenlaista: hahmot leikkivät piilosta, ne puhelevat ja niillä on kännykät, toinen niistä on päällään ja jumppaa. ”Toi yrittää tulla jostakin tai ne on juuttuneet johonkin tai ne tippuu lentokoneesta ja toi on ton alla ja toi tippuu ton syliin, kun sillä on kädet tolleen.” ”Tai noi voi leikkiä sirkusta, ne on niinku trapet- silla ja ton pitää seistä noin käsillä.”

Teoksen alkulähteillÄ Taiteilija Anne Meskanen-Barman on innostunut tyt- töjen tulkinnoista: ”Tytöt ovat päässeet kommenteil- laan heti teoksen alkulähteille! Olen aina ollut kovin ilahtunut ja tietoinen siitä, miten juuri lapset tai nuoret ovat teoksiini suhtautuneet. Näistäkin tyttöjen kommenteista voi aistia, että liikutaan vaivattomasti samoissa sfääreissä.” Tytöt eivät tavanneet taiteilijaa, mutta heillä oli Meskanen-Barmanille kysymyksiä: ”Mistä se ton keksi?” ”Teosta suunnitellessani puhelinkoppi oli mielenkiintoinen ja ajatuksiani ohjaava elementti. Se oli paikoillaan ja toimimattomana olevana jonkinlai- nen epätila ja muistuma jostakin kaukaisesta ja tuntemattomasta. Ajatuksenani oli teos, jossa on yh- teyksiä ajassa matkustamiseen, historiaan ja muis- tiin. Illuusio jatkuvasta liikkeestä, painottomuuden ja putoamisen tunteen välittymisestä olivat myös lähtökohtiani. Näistähän tytötkin puhuivat”, Meska- nen-Barman vastaa kysymykseen. Entä mitä veistos sitten esittää? ”Tyttöjen kommentit juuttumisesta materiaan ja hahmojen piiloleikistä olivat ajatuksia herättäviä. Teoksistani löytyy usein kaksoismerkityksiä, niin tästäkin. Tulkinta riippuu katsojasta. Teos voi samanaikaisesti olla hauska ja pelottava, tuttu ja outo,

Kuva: Pekka Barman Pekka Kuva: ruma ja kaunis. Teoksen hahmot voi nähdä kah-

24 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI KOLUMNI ERJA PUSA Kuva: Nanne Raivio Kuva: Näyttelypäällikkö

Aidan takana tapahtuu

ietin viime syksynä viikon verran kan- sainvälisessä seminaarissa ja tapasin usko- mattomia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Taide yhdisti meitä kaikkia tavalla tai toisella, mutta Vmiten erilaisia lähtökohtamme olivatkaan! Myanmarin edustaja kertoi, ettei hänen kotimaassaan ole yhtäkään taidemuseota, jokunen galleria kylläkin. Itävaltalaisten joukossa oli äärettömän arvokkaan kokoelman wieniläi- Mitä tarkoittaa Paluu tulevaisuuteen? selle museolle lahjoittanut ylhäinen leidi. Eräs mielen- ”Että se on tullut tulevaisuudesta tänne.” ”Varmaan sitä että se menee tonne maan alle ja tulee tuolta yläkaut- kiintoisimmista tuttavuuksista oli ohjaaja, valokuvaaja ta tonne.” Aida Muluneh, joka raataa antaumuksella pitkiä päiviä auttaakseen etiopialaista taidekenttää avautumaan ulospäin. Työsarkaa riittää.

Etiopia on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Maassa asuu noin 85 miljoonaa ihmistä, jotka edustavat yli sataa eri kansallisuutta. Lukutaitoisia on alle puolet Kuva: Nanne Raivio Kuva: väestöstä. Ihmisen elämä päättyy keskimäärin 56-vuo- tiaana. Kuitenkin tilalle tulee uusia kansalaisia vauhdilla, sillä väestönkasvu on yksi maailman nopeimpia.

Homo sapiensin varhaisimmat jäänteet on löydetty Etopiasta; ne ovat lähes 200 000 vuotta vanhoja. Kristin- uskosta tuli valtionuskonto jo 300-luvulla. Sitä tunnustaa edelleen yli 60 % väestöstä koptilaisen kir- kon varjelukses- Miten erilaisia sa. Etiopialaisten lähtökohtamme varhaiskristilli- nen taideperinne ovatkaan! kuuluu maailman taideaarteistoon.

Kulttuuri on siis Etiopiassa ikivanhaa verrattuna suomalaisten lyhyempään historiaan. Taide ei kuiten- Viola, Petra ja Aina tutkivat Anne Meskanen-Barmanin veistosta. kaan ole ollut kehityksen etulinjassa tai ensimmäisenä taloudellisten satsausten tärkeysjärjestyksessä tässä afrikkalaisvaltiossa. Aida Muluneh on päättänyt tehdä asialle jotakin. Hän ei häpeile eikä hännystele. Hän menee suoraan taidemaailman tähtien puheille ja hou- kuttelee heitä tulemaan Addis Abebaan. Eräs heistä on tanskalainen taiteilija Olafur Eliasson, joka työskente- lee kaupungissa kolme keväistä kuukautta taideopiske- lijoiden kanssa. tena erillisenä tai yhtenä ja samana henkilönä, joka pyörii it- sensä ympäri tavoitellen toista puoliskoaan. Teos jatkuu, vaik- Aida Mulunehin ajatuksena on saada oman maansa ka sen fyysinen raja loppuu. Hahmoista toinen on joko aut- taiteilijat tuntemaan ylpeyttä itsestään, taiteestaan ja tamassa tai juuri päästänyt otteensa toisesta. Tyttöjen kom- katsomaan rohkeasti kohti muuta maailmaa. Iso hom- mentti syliin ottamisesta oli myös mahtava oivallus. Minua ma, mutta varmasti palkitseva ja antoisa. kiinnostaa tekijänä, mikä on olemassa olevan, näkymättö- Onnea Aidalle! män ja kuvitelman suhde ja kuinka tämän saa näkyväksi. Teos on yhtäaikainen näkymä menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Se voi herättää ajatuksia myös ihmisten välisten suhtei- den ja kommunikaation monimutkaisuudesta.”

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 25 KLUUVIN GALLERIA © Visa Romsi

Menneisyys ja nykyisyys, fantasia ja fiktio yhdistyvät Wilma Hurskaisen (s. 1979) uusimmassa valokuva- sarjassa, joka tulee huhtikuussa esille Kluuvin galleriaan. Näyttelyssä Hurskaisen lapsuuden- muistot ja tyttömäiset unelmat pääsevät valloilleen. Wilma Hurskainen: Solace, 2011. HEPPATYTÖN HOUREET

Teksti TITTA HÄKKINEN, näyttelyassistentti

ilma Hurskainen on käsitel- tarkoittaa suomeksi naista, joka avioitui vissa on kyse yhteisestä unennäöstä hevos- lyt valokuvasarjoissaan muun hevosen kanssa. Sarja ammentaa visuaali- ten kanssa, heppatytön houreista”, hän sa- muassa tyttöyden, sisaruuden sia viittauksia muun muassa tyttökirjojen noo. Tyttöys on kuvissa voimakkaasti läs- ja ajan kulumisen teemoja maailmasta. nä, vaikka Hurskainen käyttää malleinaan W Kuvien tunnelma on romanttinen kuten aikuisikään ehtineitä pikkusiskojaan. usein lempeän huumorin keinoin. Hänen omat lapsuuden muistonsa ovat olleet kes- Pieni talo preerialla -kirjoissa ja heppatyttö- Wilma Hurskaista kiinnostaa valokuvien keistä materiaalia hänen töilleen. Hän on kirjoissa. Kuten Hurskainen itse toteaa, täs- kyky tuoda mennyt hetki nykyaikaan. Valo- esimerkiksi lavastanut uudelleen muisto- sä sarjassa hänen Ihmemaan Liisansa jaka- kuva ikään kuin todentaa ajan kulumisen, jaan tai vanhojen valokuvien tilanteita ja vat oman todellisuudesta irrallisen maail- näyttää konkreettisesti mitä on tapahtunut kuvannut ne. Usein hän on esittänyt nämä mansa toisten elävien olentojen, hevosten, vuosien saatossa. Vaikka voimme luoda kuvat rinnakkain vanhojen lapsuudenai- kanssa. ”Kuvat puhuvat kaipuusta suurten, menneen tapahtuman ulkoiset puitteet kaisten kuvien kanssa. Kaksi aikatasoa, lap- vahvojen eläinten seuraan, kaipuusta hallita nykypäivään, emme kuitenkaan koskaan suus ja aikuisuus, limittyvätkin Hurskaisen jotain itseä paljon voimakkaampaa. Sar- enää tavoita juuri sitä hetkeä. Muisto ei valokuvissa. Hänen töistään voi monesti jassa kiteytyy jotakin mitä pidän taiteelleni koskaan pysy samanlaisena, vaan muuttuu löytää Ihmemaan Liisan, joka liian pitkäksi tai ainakin pyrkimyksilleni ominaisina: alati, kuten mekin muutumme. venähtäneenä tutkii maailmaa ja omaa ole- mahdollisuus leikkiä, mahdollisuus luoda mistaan suhteessa omiin muistoihin. jotain mikä ylittää arkipäiväisen visuaa- Wilma Hurskainen Wilma Hurskaisen uusimman valokuva- lisen maailmamme. Hevoset ja tytöt ovat The Woman Who Married a Horse sarjan nimi The Woman Who Married a Horse samalla puolella, näkevät samoja unia. Ku- Kluuvin galleriassa 20.4.–6.5.2012.

KLUUVIN GALLERIA on Timo Wright 17.2.–4.3.2012 osa Helsingin taidemuseota. Kluuvin Galleria Riikka Kuoppala 9.3.–25.3.2012 Löydät sen Unioninkadulta Unioninkatu 28 B, 4. krs., 00100 Helsinki Kalle Turakka Purhonen 30.3.–15.4.2012 Senaatintorin tuntumasta. Wilma Hurskainen 20.4.–6.5.2012 Sisäänkäynti Avoinna: ke-su 11–18. sisäpihalta. Ilmainen sisäänpääsy. Nuutti Koskinen 11.5.–27.5.2012

26 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI KAUDEN OSTOS © Visa Romsi © Wilma Hurskainen Kuva: Hanna Kukorelli, Helsingin taidemuseo Hanna Kukorelli, Kuva:

Jenni Eskola: Hidastus, 2008–2010. ainutkertaisia kopioita Teksti satu oksanen, kokoelma-assistentti POIMINTOJA OSTOSKORISTA enni Eskolan (s. 1982) teos Hidastus koos- erottaa mekaanisen koneen tuottaman kopion ja Yksi taidemuseon tehtävistä tuu sadoista valokopioita muistuttavista ku- käsin piirretyn teoksen toisistaan. Hidastuksen on teoskokoelman kartut- vista. Hätkähdyttävää on, että taiteilija on piirrokset ovat samankaltaisia, vaan eivät keske- taminen, jotta kuvataiteen piirtänyt teoksen 530 piirroksesta jokaisen. nään täysin identtisiä. eri puolet ja suuntaukset J tulisivat tallennetuiksi. Teoksen lähtökohtana on mustavalkokopio, Jenni Eskolan teokset syntyvät usein piirtä- jota taiteilija on kopi- mällä ja värittämällä. Ma- Tällä palstalla esitellään oinut aina uudestaan teriaalit ovat yksinker- yksi Helsingin taidemuseon ja uudestaan. Eskolaa taisia: lyijykynä, kuula- kokoelmaan viime aikoina hankittu teos. kiehtoi ajatus nopean kärkikynä ja tiemerkin- kopiokoneen synnyttä- Taiteilija on piirtänyt töjen kestomerkintämas- män jäljen toistamises- teoksen 530 piirroksesta sa. Näiden lisäksi yksi Es- ta hitaasti käsin piirtä- kolan teosten keskeisistä jenni en. Työn edetessä alku- jokaisen. materiaaleista on aika. peräiseen kuvaan syntyi Se taltioituu hitaasti työs- eskola uurteita ja kulumia. Toi- tettyihin teoksiin mer- sinaan nämä ajan jättä- kintöinä, pieninä kuvioi- Hidastus mät jäljet on toistettu piirroksissa. na ja tuhansina merkkeinä. Nykyaikana, kaiken 2008–2010 Tunnistettavan kuva-aiheen sijaan keskeistä kiireen keskellä, kun ”aikaa ei ole hukattavaksi”, Värikynä ja lyijykynä teoksessa on meditatiivinen keskittyminen teke- taiteilijan teokseen käyttämät työtunnit ovatkin paperille miseen, toisto ja toisaalta ainutkertaisuus, joka teoksen arvokkain materiaali.

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 27 MUSEOLEHTORIN KOLUMNI

PEDAPRILLIT – MUSEOLEHTORI POHTII KAISA KETTUNEN Kuva: Taru Tittonen tämähän on kuin lasten leikkiä!

Ilahtunut lausahdus tarkoittaa, että joku asia on help- taan hän haluaa lapsensa kehittyvän. Moni tyttö on vuosisato- poa ja luonnollista, mahdollisesti jopa hauskaa. Jos sävy on jen saatossa laitettu leikkimään vauvanukeilla ja poika sotilail- vähättelevä, on lausuja unohtanut, millaista leikki lapsena oli. la ja autoilla. Erityisesti minua askarruttaa Lelun lumo -näyt- telyssä esillä olevat Ranskassa valmistetut papin varusteet: Leikki on lapselle totta. Se on myös haastavaa. Luonnol- koko setti vaatetuksesta ehtoollisastioihin! Onkohan siinä ollut lisesti seurauksena on itkuraivari, jos ne hemmetin palikat tarkoituksena koulia pikku-Pierrestä pappia vai onko lapsi itse eivät mene sinne laatikkoon halunnut leikissään jäljitellä aikuisia ja kuvitella itsensä heidän tai pysy tornina pystyssä, sillä maailmaansa? Kun oma tyttäreni pyysi joululahjaksi leikkisili- kokemushan viestii, että tysrautaa ja leikkipölynimuria, en uskonut, että koulutus kodin- Kun joku asia maailmaa on vaikea hallita. hengettäreksi oli käynnistynyt. Eikä ollutkaan. Hän vain halusi Se on hyvä tietää tulevaisuu- olla kuin aikuiset ja keksi pian erilaisia innovatiivisia tapoja sujuu kuin leikki, dessa! Kotileikki koko pihan käyttää kyseisiä leluja. Silitysraudalla voi ajaa rallia (ja kumaut- kyse on vaikeassa lasten kanssa puolestaan taa veljeä päähän riidan sattuessa) ja pölynimuri hurisi pian vaatii sellaista organisointi- mielikuvituslentokoneen moottorina. asiassa onnistu- kykyä ja neuvottelutaitoa, misesta. että moni esimies voisi ottaa Taiteilijoiden työtä voi verrata jossain mielessä leikkiin. siitä mallia. Jos pikkuveli ei Kuulin kerran, kun erään taiteilijan lapsi kommentoi isänsä halua olla taas koira, pitäisikö työtä: ”Sä vaan leikit kaikki päivät, kuvittelet ja rakennat!” Hän hänet suostutella siihen hyvin perustellen vai kenties uudistaa sanoi sen arvostavasti ja ihaillen, ehkä hieman kateellisena- leikkiä niin, että hänkin saisi itselleen mieluisamman roolin? kin, sillä poika itse joutui käymään koulua päivisin. Myös tai- Pulman ratkaiseminen kaikkia tyydyttävällä tavalla vaatii roi- teilija ammentaa työhönsä piirteitä olemassa olevasta maail- masti johtamistaitoja ja sosiaalista kyvykkyyttä. masta, mutta työstää sitä samalla eteenpäin ja kuvittelee sen toisenlaiseksi. Hän leikkii ajatuksilla ja muotoilee ne sellai- Lapset jäljittelevät aikuisia leikeissään ja myös oppi- seen muotoon, että leikin juonesta on mahdollista saada kiinni vat niistä. He käsittelevät itselleen tärkeitä asioita leikin kautta. ja joskus siihen voi jopa osallistua. Hyvin pienistä virikkeistä lapset rakentavat itselleen kaupan, bussin, koulun tai kodin ja leikkivät aikuisten maailmaa. On- Kun joku asia sujuu kuin leikki, mielestäni kyse ei ole neksi mielikuvitus ohjaa leikkejä myös toiseen suuntaan, fan- helppoudesta, vaan vaikeassa asiassa onnistumisesta. Eikä tasiamaailmaan, jossa mielikuvitusolennot tekevät taikojaan. leikki ole vastakohta todellisuudelle, vaan yksi sen ilmenemis- muodoista. Kuten taidekin. Mielikuvituksen lisäksi myös aikuiset pyrkivät ohjaamaan lasten leikkiä. Leikkikalut ovat siihen tarkoitukseen oivallisia välineitä. Monista peleistä tehdään opettavaisia ja leluista eri- Museopedagogian eli museopedan tehtävänä on avata yleisölle laisia taitoja kehittäviä. Aikuinen usein valitsee, mihin suun- taiteen sisältöjä toiminnan, tekstien ja tapahtumien avulla.

POIMINTOJA UUDENMAAN TAIDEMUSEOIDEN NÄYTTELYTARJONNASTA

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO Bulevardi 40, Helsinki Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki Kirjastokatu 8, Järvenpää 2.2.–29.4.2012 1.2.–29.4.2012 9.2.–27.5.2012 Rembrandt Timo Kelaranta Aurora-seura Kuparilaatan mestari Outo rakkaus Eero Järnefelt ja Helsingin yliopiston

seinämaalaukset K-G Roos VANTAAN TAIDEMUSEO Mafia, Marimekko, Mannerheim Myyrmäkitalo, Paalutori 3, Vantaa DIDRICHSENIN TAIDEMUSEO Kuusilahdenkuja 1, Helsinki 10.2.–4.8.2012 TUUSULAN TAIDEMUSEO Kauneus Jääkärinpolku 2, Tuusula 11.2.–19.8.2012 6 näytöstä, muotoilua ja kuvataidetta Outi Heiskanen – Alkumeri 25.1.–27.5.2012 uudella tavalla Taiteilijan 75-vuotisjuhlanäyttely Halosenniemi: Sigrid Schauman Pekka Halosen AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEO HELSINGIN TAIDEHALLI vieraana Yrjönkatu 27, Helsinki Nervanderinkatu 3, Helsinki

15.2.–20.5.2012 17.2.–7.5.2012 10.3.–22.4.2012 Taidekeskus Kasarmi: Andreas Eriksson & Lauri Laine Vappu RossI – Kun mennyt on yö Roland Persson Maalauksia valosta ja tilasta Toinen kerta / Rakastaa, ei rakasta Materialistit

28 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI KAMPIN KOMMENTTI

KOMMENTT! Kampin metroaseman laiturialueella on Kuva: Ulla Kokki Kuva: lasivitriini, jonka äärellä metromatkusta- jat voivat katsella taidetta. Taideteokset vaihtuvat muutaman kerran vuodessa. Osa teoksista jatkaa Helsingin taidemuseo Ten- nispalatsissa esillä olevien näyttelyiden ai- heita. Osa taas toimii itsenäisinä teoksina maailman menoa kommentoiden.

Kampin Kommentissa esillä nyt: Paavo Halosen varjoleikkejä

Taiteilija Paavo Halonen (s. 1974) on tehnyt Kampin Kommentti -tilaan installaation Lost Toys. Teoksen liikkuvat leluja leikki- aiheiset varjot luovat salamyhkäisen tun- nelman. Aikuisen katsojan mielessä voi häivähtää muistoja jostain, joka nuoruuden kynnyksellä jäi menneisyyteen.

vastaa alla oleviin kysymyksiin ja postita lappu meille; postimaksu on jo maksettu. VASTAA JA VOITA! Voit lähettää vastauksesi myös sähköpostilla osoitteeseeen [email protected]. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 10 kpl vuosikortteja ja 2 pakettia Helsingin Kerro meille mielipiteesi taidemuseon kokoelmaluetteloita. Arvonta suoritetaan 25.5.2012.

Mikä lehdessä on mielestäsi hyvää? HELSINGIN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO MAKSAA POSTIMAKSUN Mikä lehdessä on mielestäsi huonoa?

Sukupuoli: Nainen Mies helsingin kaupungin taidemuseo Ikä: alle 18 vuotta 18–30 vuotta 31–45 vuotta 46–60 vuotta yli 60 vuotta Oletko käynyt näyttelyissä: Taidemuseo Tennispalatsissa Taidemuseo Meilahdessa? tunnus 5009582 Kiitos vastauksestasi! 00003 vastauslähetys Jos haluat osallistua vastaajapalkintojen arvontaan, ilmoita yhteystietosi:

Nimi:

Osoite:

Postinumero ja -toimipaikka:

Sähköpostiosoite: Tietoja ei käytetä suoramarkkinointiin tai luovuteta ulkopuolisille, eikä niistä muodosteta rekisteriä.

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 29 Sunnuntai- työpajat klo 15–17 NÄYTTELYT NYT • HELSINGIN Taidemuseo Tennispalatsi alkaen 26.2. Ohjelma netissä! LELUN LUMO OHJELMISTO

24.2.–25.5.2012 NÄKÖKULMIA NÄYTTELYYN

Asiantuntijakierroksia keskiviikkoisin klo 17 Leikin ja taiteen suhdetta moni- Pe 24.2. klo 17! Näyttelyn kuraattorit puolisesti luotaava suurnäyttely Dorothée Charles ja Bruno Girveau esittelee leikkikalujen historiaa, kertovat näyttelystä. Englanniksi. muotoilua ja estetiikkaa usean 7.3. Tarinoita nukeista. Virpi Vihervä Suomen nukkeyhdistyksestä kertoo sadan vuoden ajalta. Eri aikakau- nukeista ja niiden historiasta. sien lelut, valokuvat ja taideteok- 14.3. Pienoiselämää. Tutkija Satu set havainnollistavat, miten leikki Frondelius kertoo nukkekotien menneisyy- on ihmisen perusominaisuus ja destä ja nykyisyydestä. 21.3. Teddykarhu suosion huipulla 100 inhimillisen kulttuurin tärkeimpiä vuotta. Keräilijä Armi Viitasaari kertoo perustuksia. nallejen historiasta. 28.3. Autot radoillaan. Keräilijä ja sarjakuva- Näyttelyn ovat tuottaneet Helsingin taidemuseo ja RMN-Grand Palais Pariisissa yhteistyössä Les Arts piirtäjä Pertti Jarla kertoo sähkörata- Décoratifs’n kanssa. Näyttely on osa World Design autoista. Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa. 4.4. Samettipintaiset eläimet. Kuvataiteilija ja kirjailija Rosa Liksom kertoo näyttelyssä Pikkutyttö-nukke, Raynal, 1935. esillä olevista neuvostoliittolaisista © Musée des Arts décoratifs/Jean Tholance leluistaan.

TILATTAVAT TYÖPAJAT & OPASTUKSET

VARAUKSET: p. (09) 310 87003 Opastuksen hinta on arkisin 75 €, Opastuksen kesto on noin 50 min. Opastus (ma–pe klo 9–15) tai sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 150 €. on mahdollista saada suomen, ruotsin, sähköpostilla osoitteesta Koulu- ja päiväkotiryhmille 20 € venäjän ja englannin kielellä. Pääsylipun hin- [email protected] ti–pe klo 11–15. ta ei sisälly opastuksen hintaan.

NÄYTTELYT NYT • HELSINGIN Taidemuseo MEILAHTI Taryn Simon Valokuvat ja tekstit 9.3.–13.5.2012

Kansainvälisesti tunnustetun taiteilijan Taryn Simonin (s.1975) valokuvat ja kirjoitukset sukeltavat näkymättömään tilaan kielen ja visuaalisen maailman välissä – jatkuvan tulkinnan ja hämmennyksen maastoon. Näyttelyssä on esillä valikoima Simonin sarjoista Viattomat, Gallery / Almine Rech Simon, Gagosian Gallery Taryn © Courtesy Kieltotavaraa sekä Amerikkalainen hakemisto salaisista ja epätavallisista asioista. CALVIN WASHINGTON C&E Motel, huone numero 24, Waco, Texas Näyttely on tuotettu yhdessä taiteilijan, Milwaukeen taidemuseon, Helsingin Paikka, jossa tietolähde väitti kuulleensa Washingtonin tunnustavan rikoksen taidemuseon, Moskovan multimedia taidemuseon ja New Yorkin Gagosian Suoritti 13 vuotta elinkautisesta vankeusrangaistuksestaan tuomittuna murhasta Galleryn kanssa. Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö tukee näyttelyä. 2002, sarjasta Viattomat

30 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI Satu- opastus OHJELMISTO • HELSINGIN Taidemuseo TENNISPALATSI joka kuukauden 2. sunnuntai LELUN LUMO 24.2.–25.5.2012 klo 13 OTA LEIKIN AIKA -tapahtumapäivät OMA LELU ANIMAATIOTYÖPAJAT MUKAAN! LA 12.5. ja SU 13.5. SU 18.3. SU 22.4. Klo 11–15 Lelun tarina -animaatiokurssi. Klo 12 Suomenkielinen opastus Klo 12 Suomen- Kurssilla opitaan animaation tekemisen Klo 13 Ruotsinkielinen opastus kielinen opastus perusteet ja tehdään itse lyhytkestoinen Klo 13 Leluraati. Asiantuntijat vastaavat Klo 13 Nukkejen muotinäytös. Virpi Viher- elokuva. Vetäjinä elokuvantekijä Marjut kysymyksiin nukeista, nalleista ja rata- vä Suomen Nukkeyhdistyksestä kertoo Rimminen ja ohjaajia Nukufilmi autoista! Raadissa mukana Suomen nukke- nukeista yhdessä omistajien kanssa. lastestuudiosta. Ikäsuositus 12-18 v. yhdistyksestä Virpi Vihervä, nallekeräilijä Kaikki nuket tervetulleita näytökseen! Klo 15–17 Se elää! –nonstoptyöpaja. Tule Armi Viitasaari sekä rata-autokeräilijä ja Klo 13 Ruotsinkielinen opastus kokeilemaan animaation tekoa. sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla. Klo 14 Suomenkielinen opastus Kaikenikäisille, alle 10-v. vanhempien Klo 14 Suomenkielinen opastus Klo 15-16 Nukkeneuvola. Tarkistuta seurassa. klo 15-17 Kruunajaiset! -työpaja. Tehdään vauvanukkesi pituus ja paino oikealla Museon sisäänpääsymaksun hinnalla. majesteetillisia päähineitä. Ei ennakkoil- terveydenhoitajalla! Lisätietoja pajoista ja ilmoittautumisesta moittautumista. Kaikenikäisille, alle 10-v. Klo 15-17 Keppihevostyöpaja. Ei ennakko- www.helsingintaidemuseo.fi vanhemman seurassa. ilmoittautumista. Kaikenikäisille, alle 10-v. Klo 16-18 Neppiautokisat sisäradalla. vanhemman seurassa. TYÖPAJOJA PÄIVÄKOTI JA KOULU- Osallistu omalla neppiksellä tai lainaa Klo 16-18 Neppiautokisat sisäradalla. museolta! Osallistu omalla neppiksellä tai lainaa LAISRYHMILLE Klo 17 Kuninkaallinen kulkue kiertää taide- museolta! Lelu soikoon! Luodaan äänimaisemia ja museossa. Yleisö voi osallistua kulkuee- Klo 17 Tennishire derby. Keppihevoslaukka- musiikkia lelusoittimilla. Kesto 2 tuntia. seen, joka kiertää taidemuseossa. kilpailu Tennispalatsin ympäri. Paras Pukeudu majesteetillisesti! palkitaan! Omaelämäkerrallinen mobile. Rakennam- me kierrätysmateriaalista omaelämäker- SU 18.3. ON HOK-ELANNON rallisen mobilen. Kesto 2,5 tuntia. ASIAKASOMISTAJAPÄIVÄ! Minun mielikuvitushahmoni. Keksitään Leluautoja, yksityiskokoelmat © Frederick Bressy-Sully © Frederick yksityiskokoelmat Leluautoja, oma mielikuvitushahmo ja toteutetaan se Tapahtumapäivien ohjelmat ja S-etukortilla 2 € alennus 10 € pääsylipusta! käsi- tai sorminuken muodossa. Kesto 2,5 h. näkökulmakierrokset sisältyvät Pajat sopivat kaiken ikäisille. Ryhmän pääsylipun hintaan. maksimikoko on 24 oppilasta. Hinta päivä- koti- ja koululaisryhmille 20 € / ryhmä. Varaukset: p. (09) 310 87003 (ark. klo 9-15) ILMAISET YLEISÖOPASTUKSET tai [email protected] SUOMEKSI la ja su klo 14 • RUOTSIKSI joka kuukauden 1. ja 3. su klo 15 • Tarkemmat tiedot: ENGLANNIKSI joka kuukauden 2. su klo 15 • Satuopastus joka kuukauden 2. su klo 13 • www.helsingintaidemuseo.fi Eläkeläisopastus joka kuukauden 1. tiistai klo 11 WWW. helsingin OHJELMISTO • HELSINGIN Taidemuseo MEILAHTI taide museo.fi TARYN SIMON valokuvat ja tekstit 9.3.–13.5.2012

Taiteilija Taryn Simonin luento Näkökulmia näyttelyyn HOK-Elannon asiakasomistajapäivä Pe 9.3. klo 14–15:30 Mediakeskus Lume, Su 25.3. klo 14 Taryn Simonin valokuva- Hämeentie 135 C, Sampo-Sali. sarjoihin Kieltotavaraa ja Viattomat liittyen Su 21.4. Opastuksia: klo 13 ja klo 14 suomeksi Järjestäjä: Aalto-yliopisto, Taiteiden ja opastuskierroksella tullitarkastaja Petri klo 15 ruotsiksi suunnittelun korkeakoulu. Vapaa pääsy. Asuinmaa ja DNA-rikostutkija Matti Karja- S-etukortilla 2 € alennus 10 € pääsy-lipusta! lainen kertovat työstään. Varttiopastukset

Lyhyt esittely näyttelyyn yleisesti tai muutaman teoksen kautta. Kesto n. 15 min. ILMAISET YLEISÖOPASTUKSET: Su 11.3. ja su 13.5. klo 11, 12, 13. SUOMEKSI sunnuntaisin klo 14 • RUOTSIKSI joka kuukauden 2. sunnuntai klo 15

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 31 WWW. helsingin TULEVAT NÄYTTELYT • HELSINGIN Taidemuseo TENNISPALATSI taide museo.fi Tennispalatsi • Salomonkatu 15 (2.krs), 00100 Helsinki © Concept Art/Jussi Lehtiniemi

Konseptipiirros Iron Sky -elokuvaan.

Mustassa komediassa Iron Sky natsit hyökkäävät maa- han vietettyään 70 vuotta pakolaisina kuussa. Tekijä- tiimi tuotti ensimmäisen, kulttimaineeseen kiirineen elokuvansa Star Wreck taskurahabudjetilla. Tiimin toinen elokuva Iron Sky on tuotettu suurella budjetilla ja sosiaalisen median avulla. Näyttelyssä on esillä elokuvan puvustoa, kuvakäsikirjoituksia ja pienois- malleja.

Näyttelyn tuotanto: Helsingin taidemuseo ja Blind Spot Pictures. Iron Sky -elokuvan ensi-ilta on Finnkinossa 4.4.2012. Iron Sky -elokuvajuliste.

32 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI WWW. helsingin TULEVAT NÄYTTELYT • HELSINGIN Taidemuseo MEILAHTI taide museo.fi Meilahti • Tamminiementie 6, 00250 Helsinki © 2009 Georgia O’Keeffe Museum / © Georgia O’Keeffe by SIAE 2011 © 2009 Georgia O’Keeffe Museum / © Georgia O’Keeffe by SIAE 2011

Georgia O’Keeffe: Horse’s Skull on Blue, 1931.

Georgia O’Keeffe: Trees in Autumn, 1920-1921.

Taidemaalari Georgia O’Keeffe (1887–1986) oli legendaarinen hahmo GEORGIA O’KEEFFE amerikkalaisessa taiteessa. Hänen mystisiä sävyjä sisältävä tuotan- 1.6.–9.9.2012 tonsa ja mielenkiintoinen elämänsä ovat herättäneet laajaa kiinnos- tusta. Euroopassa O’Keeffen teoksia on päästy harvoin ihailemaan. Suomessa niitä nähdään nyt ensimmäistä kertaa. Näyttelyssä on esillä myös hänen miehensä valokuvaaja Alfred Stieglitzin ottamia valokuvia.

Italialainen ARTHEMISIA GROUP SRL, saksalainen Kunsthalle der Hypo-Kulturstiftung (München) ja Helsingin taidemuseo järjestävät näyttelyn yhteistyössä Georgia O’Keeffe Foundationin (Santa Fe, USA) kanssa. Näyttelyä tukee Terra Foundation for American Art.

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 33 WWW. Salomonkatu 15 (2. krs), 00100 Helsinki helsingin HELSINGIN Taidemuseo Tennispalatsi • Salomonsgatan 15 (2 vån.), 00100 Helsingfors taide museo.fi Avoinna ti–su 11–19 Öppet ti-sö 11–19 Liput 10/8 €, vuosikortti 30 € Biljetter 10/8 €, årskort 30 € Ilmaisperjantait: 2.3. ja 4.5. Fritt inträde på fredagar: 2.3. och 4.5. Ilmainen sisäänpääsy alle 18-v. Gratis inträde under 18-åringar Museokauppa avoinna Museibutiken är öppen ti–su 11–19 ti–sö 11–19 P. (09) 310 87001 Tel. (09) 310 87001

TAIDEMUSEO TENNISPALATSI sijaitsee Hel- Konstmuseet Tennispalatset ligger i singin keskustassa Kampin keskuksen ja Helsingfors centrum vid Kampens affärscent- metroaseman vieressä. Rautatieasemalle rum och metrostation. Avståndet till järnvägs- on matkaa noin 500 m. stationen är ca 500 meter.

SAAVUTETTAVUUS TILLGÄNGLIGHET Museo on liikkumisesteetön. Lainattavissa Museet har obehindrad framkomlighet. Mu- on mm. pyörätuoli, rollaattori, lastenrattaita, seet lånar ut rullstol, rollator, barnvagnar, hop- taittotuoleja sekä näkemisen ja kuulemisen vikbara stolar samt redskap för att stödja syn apuvälineitä. Työpajat ja opastukset voidaan och hörsel. Verkstäderna och guidningarna soveltaa erityisryhmille. kan tillämpas för specialgrupper.

LISÄTIETOJA näyttelyistä, opastuksista, työpajoista MER INFORMATION om utställningar, guidningar, verkstäder ja tapahtumista www.helsingintaidemuseo.fi och evenemang: www.helsingforskonstmuseum.fi

OPAS- JA TYÖPAJAVARAUKSET p. (09) 310 87003 BOKNING av guide och verkstäder: Tel. (09) 310 87003 (ma-pe 9–15) tai [email protected] (må-fr 9–15) eller [email protected]

Tamminiementie 6, 00250 Helsinki HELSINGIN Taidemuseo MEILAHTI • Ekuddsvägen 6, 00250 Helsingfors

Avoinna ti–su 11–18.30 Öppet ti–sö 11–18.30 Liput 10/8 €, vuosikortti 30 € Biljetter 10/8 €, årskort 30 € Ilmaisperjantait: 2.3. ja 4.5. Fritt inträde på fredagar: 2.3. och 4.5. Ilmainen sisäänpääsy alle 18-v. Gratis inträde under 18-åringar P. (09) 310 87031 Tel. (09) 310 87031

TAIDEMUSEO MEILAHTI sijaitsee Seurasaa- Konstmuseet MEJLANS ligger i närheten av ren läheisyydessä. Perille pääset mm. bus- Fölisön. Dit kommer man med bl.a. buss 24. silla 24.

SAAVUTETTAVUUS TILLGÄNGLIGHET Museo on liikkumisesteetön. Lainattavissa Museet har obehindrad framkomlighet. on mm. pyörätuoli, rollaattori, lastenrattaita, Museet lånar ut rullstol, rollator, barnvagnar, HELSINGIN TAIDEMUSEO taittotuoleja sekä näkemisen ja kuulemisen hopvikbara stolar samt redskap för att stödja HELSINGFORS apuvälineitä. Työpajat ja opastukset voidaan syn och hörsel. Verkstäderna och guidning- KONSTMUSEUM soveltaa erityisryhmille. arna kan tillämpas för specialgrupper. HELSINKI ART MUSEUM

Löydät meidät Unioninkatu 28 B, (4. krs), 00100 Helsinki myös facebookista: Kluuvin galleria • Unionsgatan 28 B, (4 vån.), 00100 Helsingfors www.facebook.com/

SENAATINTORI helsingintaidemuseo SENATSTORG . Avoinna ke-su 11–18. Öppet on-sö 11–18.

UNIONKATU UNIONSG UNIONKATU . ALEKSANTERINK. ALEXANDERSG Ilmainen sisäänpääsy Gratis inträde

KLUUVIN GALLERIA GLOGALLERIET P. (09) 310 87039 Tel. (09) 310 87039 KLUUVI GALLERY

. Kluuvin gallerian löydät Unioninkadulta Glogalleriet finns vid Unionsgatan POhj.esplanadi norra espl . Senaatintorin tuntumasta. Käynti sisäpihalta. nära Senatstorget. Ingång från innergården.

34 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI kolumn Tove Appelgren Tove Appelgren är författare och teaterregissör.

Lekfullhet kräver självkänsla

et bästa i livet innehåller lekfullhet. Men när vi sä- ett trendbegrepp som hotas av slitage och allvarlig urholkning ger att någonting skedde ”på lek” menar vi att det inte för tillfället. ”De där finländarna är sen lekfulla och påhittiga!” var allvarligt menat. Tänk om det var så man sa om oss ute i världen. Det skulle göra När katten roar sig med maten säger vi att den leker. underverk med vårt sätt att se på oss själva. När våra politiker D idag främst verkar vilja nedmontera och utesluta, kunde en om- Man kan också leka med någons känslor. Bedra och låtsas och skada någon. Underhålla sig på någons bekostnad. Som katten, formulerad självbild hjälpa att dra upp oss ur den mentala reces- men utan att ha rovdjurets jakt på mat som legitim orsak. Det är sionen åtminstone. inte lek. Det är maktspel. Lekfullhet kräver självkänsla. Att låtsas och leka är t.ex. inte Genuin lek är något annat. När man leker på riktigt måste samma sak. Det senare kan ingå i det förra, men alla som låt- man vara överens om reglerna och ramarna sas leker inte. Den som låtsas vill vara någon för leken. Först då kan man vara fullkomligt den inte är, medan lekfullhet kräver att man fri inom dem, först då kan man vara kreativ gillar sig själv och kan stå för det. För lekfull- på djupet. Det här vet barn. Barn tar sin lek het är en form av generositet, leken är inbju- på allvar på samma sätt som konstnärer tar Lekfullheten dande till sin natur. Också den som har en sitt arbete på allvar. Att vara konstnär är att förmåga att skapa fantastiska världar för sig leka professionellt. Den inre logiken är vik- är påhittighetens själv vill ofta ha sällskap. tig. Vad som helst kan inte hända, annars moder. Barn leker ibland katastrofer, såna som förtunnas handlingen istället för att för- hänt och såna de är rädda att ska hända, för djupas. Allt är möjligt, men inte i vilken lek att bearbeta och skapa en gnutta kontroll som helst. över det okontrollerbara livet. Försvinner be- Men lekfullhet är inte bara något för barn hovet att leka när vi blir vuxna? Lär vi oss att och de vuxna som kan livnära sig på den. Lekfullheten är påhit- hantera livet bättre genom språk och erfarenhet? Kanske. Lite. tighetens moder. Den påhittiga och lekfulla är ofta den starkast Men jag tror att vi kunde må bra av mer lek också som verktyg. lysande stjärnan inom sitt verksamhetsområde. Tänk om man Dramaundervisning i skolan är en god bas för det. sa ” Vi söker en påhittig medarbetare” eller ”Vårt land behöver De som har lyckliga liv har också lek i det, det är jag helt över- mer lekfullhet!” istället för att med basröst kräva ”Innovation”, tygad om. Kärlek, i bästa fall, och kärlek till leken.

HELSINGIN TAIDEMUSEO FI 35 Pelivälineet: lauta, noppa (leikattavissa) ja pelinappulat (esim. kolikoita tai nappeja)

Tavoitteena on päästä ensimmäisenä ruutuun numero 35. Pelaajat heittävät noppaa vuorotel- len ja liikkuvat laudalla nopan osoittaman määrän ruutuja. Jos siirto päätyy sateenkaaren ala- päähän, nopan saa siirtää eteenpäin sen yläpään osoittamaan ruutuun. Jos siirto päätyy salaman yläpäähän, noppa siirretään taaksepäin salaman nuolipään osoittamaan ruutuun. Jos siirto päätyy ruutuun, jossa on ennestään toisen pelaajan nappula, ruudussa aikaisemmin ollut nappula tulee syödyksi ja se poistetaan laudalta. Se voi palata laudalle, kun pelaaja heittää no- palla kuutosen. Peli päättyy, kun joku pelaajista pääsee maaliin tasaluvulla.

36 HELSINGIN TAIDEMUSEO FI Pelin totetutus: Helsingin taidemuseon Tennari-nuortenryhmä