DOCSLIB.ORG

Vähä-Tiilijärven Jäähdytysvesiselvitys Hollola, Vähä-Tiilijärvi

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vähä-Tiilijärven Jäähdytysvesiselvitys Hollola, Vähä-Tiilijärvi VÄHÄ-TIILIJÄRVEN JÄÄHDYTYSVESISELVITYS HOLLOLA, VÄHÄ-TIILIJÄRVI ENV1718 3.7.2019 Kuva: Jenna Kenttä VAHANEN ENVIRONMENT OY Espoo n Lahti n Oulu n Pori n Tampere +358 20 769 8698 n www.vahanen.com n Y-tunnus | Business ID 2206578-8 Jäähdytysvesiselvitys 2 (18) Vähä-Tiilijärvi, Hollola 3.7.2019 Sisällys 1 Johdanto ................................................................................................................................. 3 2 Palvelutalo Onnenkodon jäähdytysvesi ................................................................................... 3 2.1 Salpa-Mattilan vedenottamon lupamuutos ....................................................................... 4 2.2 Onnenkodon jäähdytysjärjestelmä ................................................................................... 5 2.3 Onnenkodon jäähdytysvesilinja Vähä-Tiilijärveen ............................................................ 6 2.4 Jäähdytysveden käyttö .................................................................................................... 6 2.5 Jäähdytysveden lämpötila ja happipitoisuus .................................................................. 10 3 Vähä-Tiilijärven ominaisuudet ............................................................................................... 11 3.1 Morfologia ja hydrologia................................................................................................. 11 3.1.1 Tuottava vesikerros ................................................................................................... 12 3.1.2 Valuma-alue ja vesitase ............................................................................................. 13 3.2 Lämpötila- ja happiolosuhteet ........................................................................................ 14 4 Jäähdytysveden vaikutukset Vähä-Tiilijärvessä ..................................................................... 16 Lähteet .......................................................................................................................................... 17 Liitteet Liite 1 Onnenkodon jäähdytysvesilinja, asemapiirustus Liite 2 Jäähdytysveden happipitoisuudet vuonna 2014 Raporttiin liittyvät rajoitukset Raportin johtopäätökset perustuvat kohteesta saatuihin dokumentteihin, haastatteluissa saatuihin tietoihin, muihin työn aikana käytettävissä olleisiin lähtötietoihin ja tutkimustuloksiin. Työ on suoritettu tavanomaisella huolellisuudella ammattimaisen toimintatavan mukaisesti. Pätevä ja kokenut henkilöstö on tehnyt parhaan mahdollisen arvioinnin kohteesta. Vahanen Environment Oy:n vastuu raportin sisällöstä on Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 2013 mukainen ja toimeksiannosta tehdyn sopimuksen mukaisesti rajoittuu kon- sulttikorvaukseen. Vahanen Environment Oy ei vastaa tämän raportin sisällöstä johtuvista suorista tai epäsuo- rista taloudellisista seurauksista, jotka kohdistuvat kolmanteen osapuoleen. VAHANEN ENVIRONMENT OY Espoo n Lahti n Oulu n Pori n Tampere +358 20 769 8698 n www.vahanen.com n Y-tunnus | Business ID 2206578-8 Jäähdytysvesiselvitys 3 (18) Vähä-Tiilijärvi, Hollola 3.7.2019 1 Johdanto Vähä-Tiilijärvi on kirkasvetinen latvajärvi Hollolan kuntakeskuksessa (kuva 1). Se muo- dostaa Keski- ja Iso-Tiilijärven kanssa suositun virkistysalueen, joka on kuntalaisten ahkerassa käytössä niin kesä- kuin talviaikaankin. Vähä-Tiilijärven rannalla on mm. suosittu uimaranta, jota arvioidaan lämpiminä kesäpäivinä käyttävän 500-1000 uimaria päivässä (Ramboll 2018). Talvisin ranta on avantouimareiden käytössä. Vähä-Tiilijärven veden laatu on perinteisesti ollut hyvä, mutta silloin tällöin 2000-luvulla järveen on ilmestynyt virkistyskäyttöä haittaavia leväkukintoja. Viime vuosina järvessä yleistyneet sinileväkukinnat ovat huolestuttaneet asukkaita. Helteisen kesän 2018 pit- käkestoinen ja runsas kukinta herätti vilkasta keskustelua Hollolassa ja kunta päätti selvittää sinileväkukintojen syitä. Yhtenä osana selvitystä tarkastellaan palvelutalo On- nenkodon Vähä-Tiilijärveen laskemien jäähdytys- ja lämmitysvesien vaikutuksia järven tilaan. Tämä selvitys sisältää kuvauksen palvelutalon jäähdys- ja lämmitysvesijärjestelmästä, järjestelmän valintaan johtaneista syistä, järjestelmän käytöstä ja sen mahdollisista vai- kutuksista Vähä-Tiilijärvessä. Työn on tilannut Hollolan kunta ja sen ovat toteuttaneet FT Anne Liljendahl ja FM Petrina Köngäs. Tilaajan yhteyshenkilö on ympäristösihteeri Kirsi Järvinen. Kuva 1. Vähä-Tiilijärven sijainti ja valuma-alue. 2 Palvelutalo Onnenkodon jäähdytysvesi Lahden Talot Oy:n tytäryhtiön Lahden Palveluasunnot Oy:n rakennuttama palvelutalo Onnenkoto sijaitsee Hollolan Salpakankaalla osoitteessa Terveystie 6, n. 400 metriä itään Vähä-Tiilijärvestä (kuva 2). Onnenkoto on vuokrattu Hollolan kunnan liikelaitok- VAHANEN ENVIRONMENT OY Espoo n Lahti n Oulu n Pori n Tampere +358 20 769 8698 n www.vahanen.com n Y-tunnus | Business ID 2206578-8 Jäähdytysvesiselvitys 4 (18) Vähä-Tiilijärvi, Hollola 3.7.2019 selle, Peruspalvelukeskus Oivalle. Palvelutalo valmistui loppuvuodesta 2013 ja ensim- mäiset asukkaat muuttivat sinne joulukuussa 2013. Onnenkodon kiinteistö on kauko- lämpöverkkoon liitetty matalaenergiatalo, jonka käyttövesi lämpiää osan vuodesta ra- kennuksen katolle sijoitettavilla aurinkokeräimillä. Rakennuksen kesäaikaista viilen- nystä varten kiinteistön LVI-järjestelmässä käytetään läheisen Salpa-Mattilan vedenot- tamolta saatavaa pohjavettä, joka käytön jälkeen pumpataan Vähä-Tiilijärveen. Järjes- telmää on mahdollista hyödyntää myös talvella ilmanvaihdon esilämmitykseen. Kuva 2. Onnenkodon ja Salpa-Mattilan vedenottamon sijainti. 2.1 Salpa-Mattilan vedenottamon lupamuutos Salpa-Mattilan vedenottamo sijaitsee Salpakankaan I-luokan pohjavesialueella (0409852) Hollolan kunnan omistamalla kiinteistöllä Kuntakeskus I RN:o 15:51 (98- 455-15-51) (kuva 2). Salpakankaan pohjavesialue on osa I Salpausselän hiekka- ja soravaltaista reunamuodostumaa. Itä-Suomen vesioikeus myönsi 7.12.1972 antamal- laan päätöksellä nro 101/Ym/72 vesilain nojalla Hollolan kunnalle luvan pohjaveden ottamon tekemiseen Hollolan kunnan Vesalan kylässä sijaitsevalle Salpa-Mattilan ti- lalle RN:o 4:32 ja toistaiseksi oikeuden ottaa pohjavettä ottamosta keskimäärin enin- tään 2 400 m3/vrk noudattaen päätöksessä sanottuja määräyksiä. Lupapäätöksessä ei yksiselitteisesti määritetty otettavan veden käyttötarkoitusta. Vedenottamosta on pum- pattu pohjavettä Hollolan kunnan vesijohtoverkostoon käytettäväksi sekä talousvetenä että teollisuuden tarpeisiin, mutta aktiivinen vedenottamon käyttö lopetettiin kesä- kuussa 2010. Nimellisesti vedenottamo on Hollolan kunnan varavedenottamo. Hollolan kunta vuokrasi vedenottamon 15 vuodeksi Lahti Aqua Oy:lle. Vuonna 2012 Hollolan kunta haki aluehallintovirastosta muutosta Salpa-Mattilan ve- denottamon käyttötarkoituksen muuttamiseksi siten, että pohjavettä voidaan hyödyn- tää myös Onnenkodon jäähdytysvetenä. Lupamuutosta puoltavana hyötynä hakija VAHANEN ENVIRONMENT OY Espoo n Lahti n Oulu n Pori n Tampere +358 20 769 8698 n www.vahanen.com n Y-tunnus | Business ID 2206578-8 Jäähdytysvesiselvitys 5 (18) Vähä-Tiilijärvi, Hollola 3.7.2019 esitti, että Onnenkodon jäähdytysjärjestelmän puhdas pohjavesi parantaisi Vähä-Tiili- järven veden laatua ja auttaisi osaltaan Iso-Tiilijärven veden pinnan korkeuden sääte- lyssä (ESAVI/54/04.09/2012). Lupahakemuksessa esitetään, että veden johtamisella olisi ”positiivinen vaikutus Tiilijärvien vesitalouteen, koska Iso-Tiilijärveen joudutaan ny- kyään pumppaamaan vettä riittävän vedenkorkeuden ylläpitämiseksi”. Tiilijärven ve- denottamo on suljettu, mutta sitä on käytetty satunnaisesti veden pumppaamiseen Iso- Tiilijärveen vuosina 2004-2011 (suullinen tiedonanto, Hollolan vesihuoltolaitos). Lupamuutoksen hakemukseen oli liitetty Hämeen ELY:n 10.1.2012 päivätty lausunto, jonka mukaan veden johtamisesta Vähä-Tiilijärveen ei ennalta arvioituna aiheudu sel- laisia vaikutuksia, että hankkeella olisi oltava vesilain (587/2011) 3 luvun 2 §:n mukaan lupaviranomaisen lupa. Lisäksi Lahden seudun ympäristölautakunta on antanut lau- sunnon Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena, että kyseistä vedenottolu- paa voidaan muuttaa käyttötarkoituksen osalta siten, että pohjavettä voidaan käyttää jäähdytykseen ja ilmanvaihdon esilämmitykseen enintään 500 m3/vrk. Ympäristöviran- omaisen näkemyksen mukaan toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa tarkkailemaan käy- tetyn veden määrää ja lämpötilanmuutosta. Lausunnon mukaan lisäksi toiminnanhar- joittajaa tulee ohjeistaa huolehtimaan siitä, että järveen johdettavan veden happipitoi- suus on lähellä kyllästystilaa eikä vedenjohtamisella aiheuteta eroosiota tai sedimentin sekoittumista veteen. Aluehallintovirasto ratkaisi asian niin, että Salpa-Mattilan vedenottamoa koskevaa pää- töstä nro 101/Ym/72 muutettiin veden käyttötarkoituksen osalta niin, että otettavaa pohjavettä voidaan käyttää yhdyskunnan tarpeisiin sekä talousvetenä ja teollisuuden tarpeisiin että jäähdytys-/lämmitysvetenä. Päätökseen lisättiin uudet lupamääräykset, joiden mukaan luvan saajan on mm. tarkkailtava vedenoton vaikutuksia alueen pohja- vesioloihin ja toimitettava tarkkailutulokset ja tiedot otetuista vesimääristä viranomai- sille sekä tehtävä selvitys paluuveden happipitoisuudesta veden ensimmäisenä käyt- tövuonna. Perusteluna lupamuutokselle nähtiin käyttötarkoituksen muuttamisen tar- peellisuus palvelutalon LVI-järjestelmän rakentamiseksi, Salpa-Mattilan vedenottamon aktiivikäytön puute sekä veden jatkuvan pumppauksen aiheuttama hyöty vedenotta- mon käyttökuntoisuudelle.
Load more

Recommended publications
  • LUETTELO Kuntien Ja Seurakuntien Tuloveroprosenteista Vuonna 2021
    Dnro VH/8082/00.01.00/2020 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 520/2010, antanut seuraavan luettelon varainhoitovuodeksi 2021 vahvistetuista kuntien, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien tuloveroprosenteista. Kunta Kunnan Ev.lut. Ortodoks. tuloveroprosentti seurakunnan seurakunnan tuloveroprosentti tuloveroprosentti Akaa 22,25 1,70 2,00 Alajärvi 21,75 1,75 2,00 Alavieska 22,00 1,80 2,10 Alavus 21,25 1,75 2,00 Asikkala 20,75 1,75 1,80 Askola 21,50 1,75 1,80 Aura 21,50 1,35 1,75 Brändö 17,75 2,00 1,75 Eckerö 19,00 2,00 1,75 Enonkoski 21,00 1,60 1,95 Enontekiö 21,25 1,75 2,20 Espoo 18,00 1,00 1,80 Eura 21,00 1,50 1,75 Eurajoki 18,00 1,60 2,00 Evijärvi 22,50 1,75 2,00 Finström 19,50 1,95 1,75 Forssa 20,50 1,40 1,80 Föglö 17,50 2,00 1,75 Geta 18,50 1,95 1,75 Haapajärvi 22,50 1,75 2,00 Haapavesi 22,00 1,80 2,00 Hailuoto 20,50 1,80 2,10 Halsua 23,50 1,70 2,00 Hamina 21,00 1,60 1,85 Hammarland 18,00 1,80 1,75 Hankasalmi 22,00 1,95 2,00 Hanko 21,75 1,60 1,80 Harjavalta 21,50 1,75 1,75 Hartola 21,50 1,75 1,95 Hattula 20,75 1,50 1,80 Hausjärvi 21,50 1,75 1,80 Heinola 20,50 1,50 1,80 Heinävesi 21,00 1,80 1,95 Helsinki 18,00 1,00 1,80 Hirvensalmi 20,00 1,75 1,95 Hollola 21,00 1,75 1,80 Huittinen 21,00 1,60 1,75 Humppila 22,00 1,90 1,80 Hyrynsalmi 21,75 1,75 1,95 Hyvinkää 20,25 1,25 1,80 Hämeenkyrö 22,00 1,70 2,00 Hämeenlinna 21,00 1,30 1,80 Ii 21,50 1,50 2,10 Iisalmi
    [Show full text]
  • TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the Community Structure and Employment
    Taloustutkimus Oy Pasi Holm and Juho Tyynilä Further information: [email protected]; tel. +358(0) 50 374 7462 TR 12 Lahti-Kouvola Impacts on the community structure and employment Lead Partner A second transverse connection for Southern Finland • In recent decades, the road network has mainly been developed radially, leading away from the Helsinki Metropolitan Area. • The east-west connection Turku – Helsinki region – Hamina – Vaalimaa is finally complete. • The next development area: West coast – Tampere – Lahti – Kouvola – Lappeenranta – Nuijamaa? -Kotka/Hamina is the main export port of the forest industry.* -The significance of Russian trade and tourism will increase in the long term; political and economical trends vary -Asian trade flows; Kouvola logistics centre; Containers on rubber tires across the country • Growth circle of Southeast Finland to accompany the growth triangle of Helsinki-Tampere-Turku: Helsinki-Lahti-Kouvola-Lappeenranta-Hamina * Centralising import and export logistics to Vuosaari is not a fully natural process; it is also based on infrastructural solutions. Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Prioritising the development corridors of Southern Finland Road Railroad Densely populated area 10 km zone ports Prioritised points of the transport corridor https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/artikkelit/etela- suomen_kehityskaytavilla_nelja_erilaista_profiilia.27145.blog Taloustutkimus Oy / Pasi Holm and Juho Tyynilä Lead Partner Key sectors in the TR12 area The area includes Lahti Region, Kymenlaakso, Tavastia Proper, the Tampere region (Pirkanmaa), Satakunta, Southwest Finland and South Karelia. Review of the Million euro significance of trunk road 12’s area of influence Percentage of the country’s turnover the ofcountry’s Percentage for business life.
    [Show full text]
  • Application Form for the European Green Capital Award 2021
    Application Form for the European Green Capital Award 2021 City Introduction and Context Give an overview of the city and a general background to the application, including examples of social and economic sustainability in the city. Discuss positive and negative factors that have influenced the quality of the environment within the city and its surrounding area. Provide a description of the key environmental challenges which the city faces including historical, geographical and/or socio-economic factors which have influenced the city’s development. The city's infrastructure plan should be briefly explained. Applicants are advised to include any former or outstanding environmental legal proceedings in this section. Please provide the following two maps : ▪ Map 1 should show the layout of urban areas, geographical and other features across the city; ▪ Map 2 should show your city in the context of the wider surrounding area. Please also complete the following table: Table 1: Benchmarking Data - City Introduction and Context Indicator Units Year of data Population 119 573 Number of inhabitants 2017 Area 517.63 km2 2017 Population Density 267 Inh/km2 2017 GDP 30 783.10 €/capita 2014 Dfc: Subarctic climate Cold winters Köppen climate classification and short, cool-to-mild summers. Precipitation all year round. (max. 1,000 words and five graphics, images or tables plus the two requested maps as detailed above) Lahti is a city of 120 000 inhabitants in Southern Finland. Lahti and the neighboring municipality of Nastola merged in 2016. Lahti’s area increased over three fold and the population by 15 417 residents. Now, forests cover over 70% of Lahti (Fig.
    [Show full text]
  • Osallistuva Budjetointi
    Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Kehyskuntien käyttämät kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat 2017 Tuloksia Kuntaliiton kesäkuussa 2018 toteuttamasta Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 2017 –kyselystä Kuntauutinen 22.11.2018 (https://www.kuntaliitto.fi/uutishuone/ajankohtaista) Joulukuu 2018 Kuntaliitto, Sirkka-Liisa Piipponen Kyselyn toteutuksesta • Lähetettiin kesäkuussa 2018 kaikkien kuntien kirjaamojen kautta hallintojohtajille • Kyselyyn vastasi 16.11. mennessä kaikkiaan 192 kuntaa Manner-Suomessa, kokonaisvastausprosentti 65 • Vastauksia on saatu edustavasti kaikenkokoisista kunnista • Kehyskunnista kyselyyn vastasivat kaikki 27 kuntaa 2 Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt 11.3.2019 Kuntalaki (410/2015): 22 §: 0sallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua
    [Show full text]
  • ARTTU2-Kuntalaiskyselyn Vastausprosentit Kunnittain 2015
    ARTTU2-Kuntalaiskyselyn vastausprosentit kunnittain 2015 Hirvensalmi 54,4 Mustasaari 49,1 Paltamo 47,7 Keitele 47,2 Vöyri 46,8 Hollola 46,6 Hämeenkoski 46,0 Vimpeli 45,3 Petäjävesi 45,1 Keuruu 45,1 Jalasjärvi 44,5 Nivala 44,2 Raasepori 42,4 Hattula 42,3 Sipoo 42,0 Liperi 42,0 Inari 42,0 Kuusamo 41,3 Kemiönsaari 41,0 Rautalampi 40,7 Jyväskylä 40,5 Hämeenlinna 40,4 Kurikka 40,0 Lappeenranta 39,8 Pudasjärvi 39,8 Lempäälä 39,7 Parkano 38,8 Askola 38,3 Salo 38,2 Turku 38,1 Kotka 37,8 Säkylä 37,1 Tampere 36,9 Tornio 36,9 Mikkeli 36,8 Vantaa 36,7 Oulu 36,7 Raisio 36,5 Vaasa 35,8 Kokkola 35,3 Espoo 35,2 Kankaanpää 35,1 KUTU-2015 / 10.6.2015 / mps 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 Kys15: Kuntalaisten arviot kotikuntansa sijoittumisesta kuntien välisessä kuvitteellisessa ”hyvä asua ja elää”-kilpailussa keväällä 2015. % vastanneista arvioi kuntansa sijoittuvan hyvin ja huonosti (N= 11 656) Lempäälä 3 82 Hollola 2 81 Hattula 6 81 Espoo 3 80 Tampere 4 79 Tornio 7 75 Säkylä 8 73 Raisio 8 71 Inari 5 71 Mustasaari 3 70 Hirvensalmi 7 70 Sipoo 6 69 Keitele 8 68 Kuusamo 8 66 Petäjävesi 7 64 Hämeenkoski 12 63 Vaasa 10 63 Oulu 11 60 Keuruu 9 59 Kokkola 12 59 Rautalampi 15 58 Mikkeli 8 57 Vöyri 13 54 Kurikka 10 54 Parkano 10 54 Jyväskylä 15 54 Hämeenlinna 11 53 Kankaanpää 13 51 Turku 15 51 Kemiönsaari 20 51 Nivala 16 49 sijoittuu huonosti Lappeenranta 13 46 Askola 14 45 Vantaa 16 43 Liperi 16 39 sijoittuu hyvin Vimpeli 30 34 Paltamo 25 34 Jalasjärvi 23 33 Kotka 28 41 Pudasjärvi 26 29 Raasepori 22 38 Salo 21 39 KUTU-2015 / 10.6.2015 / mps 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 KYS24: Kuntalaisten kiinnostus oman kuntansa kunnallispolitiikasta 2015.
    [Show full text]
  • A Fugitive Success That Finland Is Quickly Becoming a Victim of Its Own Success
    Professor Charles Sabel from Columbia Law School and Professor AnnaLee Saxenian from UC Berkeley argue in their book A Fugitive Success that Finland is quickly becoming a victim of its own success. In recent decades Finnish firms in the forest products and telecommunications industries have become world leaders. But the kind of discipline that made this success possible, and the public policies that furthered it, is unlikely to secure it in the future. Efficiency improvements and incremental A Fugitive Success innovations along the current business trajectory will gradually lead these industries into a dead-end unless they use innovation as a vehicle for transforming themselves into new higher value businesses. Saxenian and Sabel raise some serious concerns about the readiness of these industries, and the Finnish innovation system as a whole, for the needed transformation. A Fugitive Success is required reading for A Fugitive Success those involved in the development of the Finnish innovation environment and Finland’s Economic Future implementing the new national innovation strategy. Charles Sabel and AnnaLee Saxenian Sitra Reports 80 Sitra Reports the Finnish Innovation Fund ISBN 978-951-563-639-3 Itämerentori 2, P.O. Box 160, FI-00181 Helsinki, Finland, www.sitra.fi/en ISSN 1457-5728 80 Telephone +358 9 618 991, fax +358 9 645 072 URL: http://www.sitra.fi A Fugitive Success Finland’s Economic Future Sitra Reports 80 A Fugitive Success Finland’s Economic Future Charles Sabel AnnaLee Saxenian Sitra • HelSinki 3 Sitra Reports 80 Layout: Sisko Honkala Cover picture: Shutterstock © Sabel, Saxenian and Sitra ISBN 978-951-563-638-6 (paperback) ISSN 1457-571X (paperback) ISBN 978-951-563-639-3 (URL:http://www.sitra.fi) ISSN 1457-5728 (URL:http://www.sitra.fi) The publications can be ordered from Sitra, tel.
    [Show full text]
  • YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen Tulokset 27 Kunnassa Kouvola
    YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kouvola 19.9.2016 Heikki Miettinen 25 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 FCG Konsultointi Oy 5 Jätehuolto Mittarin tulosten mukaan jätehuoltoon kokonaisuutena ollaan tyytyväisimpiä Kouvolassa. Kuvio 22. Jätehuolto yleensä ‐mittari vuonna 2016 keskiarvo (1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä) Keskiarvot eri vuosina Muutos 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 2011 2012 2013 2014 2015 2016 edell. KOUVOLA 4,09 KOUVOLA 3,87 ‐‐4,02 ‐ 4,09 0,07 Hamina 3,98 Hamina ‐ 3,91 ‐ 3,98 ‐ 3,98 0,00 Kemi 3,96 Kemi ‐‐‐3,80 3,82 3,96 0,14 Rovaniemi 3,91 Rovaniemi ‐ 3,74 ‐ 3,85 ‐ 3,91 0,06 Oulu 3,88 Oulu 3,89 3,95 3,85 3,98 ‐ 3,88 ‐0,10 Paimio 3,79 Paimio ‐ 3,86 ‐ 3,91 ‐ 3,79 ‐0,12 Kuopio 3,79 Kuopio 3,68 3,69 3,74 3,80 3,82 3,79 ‐0,03 Kotka 3,79 Kotka 3,59 3,59 3,54 3,66 3,74 3,79 0,05 Kaarina 3,79 Kaarina ‐ 3,86 ‐ 3,87 ‐ 3,79 ‐0,08 Rauma 3,77 Rauma ‐ 3,71 ‐ 3,86 ‐ 3,77 ‐0,09 Lappeenranta 3,77 Lappeenranta 3,49 3,45 3,45 3,64 3,65 3,77 0,12 Kerava 3,72 Kerava 3,78 3,73 3,72 ‐ 3,85 3,72 ‐0,13 Joensuu 3,72 Joensuu ‐ 3,61 ‐ 3,71 ‐ 3,72 0,01 Pori 3,71 Pori 3,92 3,84 3,82 3,97 ‐ 3,71 ‐0,26 Hollola 3,67 Hollola ‐ 3,67 3,51 3,44 3,76 3,67 ‐0,09 Vantaa 3,65 Vantaa ‐ 3,37 ‐‐3,71 3,65 ‐0,06 Vaasa 3,64 Vaasa ‐ 3,82 ‐ 3,92 3,84 3,64 ‐0,20 Kajaani 3,64 Kajaani ‐ 3,76 ‐ 3,93 ‐ 3,64 ‐0,29 Espoo 3,64 Espoo 3,28 3,44 3,32 3,61 3,58 3,64 0,06 Helsinki 3,63 Helsinki 3,38 3,32 3,30 3,65 3,66 3,63 ‐0,03 Mikkeli 3,58 Mikkeli 3,78 3,74 3,67 3,79 ‐ 3,58 ‐0,21 Heinola 3,56 Heinola ‐‐‐‐3,82 3,56 ‐0,26 Tuusula 3,51 Tuusula ‐ 3,53
    [Show full text]
  • The State and Future of Finnish Leadership #Finnishleadership
    The State and Future of Finnish Leadership #finnishleadership The State and Future of Finnish Leadership 1 Contents Preface 3 Introduction 6 1. Finnish leadership and management today 8 2. To which direction should Finnish leadership be developed? 18 3. Finnish leadership in an international comparison 22 Epilogue by the authors 25 Ministry of Economic Affairs and Employment Filosofian Akatemia Oy 1 April 2018 Ministry of Economic Affairs and Employment Regions and Growth Services Department Working Life 2020 P.O. Box 32, 00023 GOVERNMENT Tel. +358 29 516 001 www.tem.fi MEAE guidelines and other publications 12/2018 ISSN 2342-7922 (electronic publications) ISBN 978-952-327-363-4 Illustrations: Linda Saukko-Rauta / RedanRedan Design and layout: Luova toimisto Pilke, July 2018 2 The State and Future of Finnish Leadership Preface A few years ago, we branded the Finnish working life as part of the Working Life 2020 project. This work resulted in three narratives of skills, cooperation and safety. While leadership also emerged as a theme in the discussions, it was not perceived as one of the narratives but rather a theme cutting across the entire working life brand. However, leadership was perceived to play such a strong role in facilitating the working life brand narratives that we wanted to revisit the topic. Among other aspects, we considered whether we have failed to utilise this important strength and competitive advantage as a result of our modesty. Could the Finnish leadership style also succeed in attracting foreign investments and experts? This consideration led to the Finnish leadership narrative, which is supported by thoughts and experiences we collected from a wide group of experts.
    [Show full text]
  • Kukonkoivu EXCELLENT LOGISTIC CONNECTIONS
    Kukonkoivu EXCELLENT LOGISTIC CONNECTIONS Lahti region offers an ideal location close to growing markets Kukonkoivu business area, located in the west of Hollola municipality, is a vibrant concentration of industry and land transport operations. The completed plan of Kukonkoivu allows for quick-to-deploy spacious plots. Construction can begin immediately. Kukonkoivu business district is located along excellent transport connections, about a 10-minute drive from Lahti. The area is in the vicinity of the new intersection of Riihimäentie and Highway 12, i.e. the southern ring road of Lahti. The Highway 12 line will be opened to traffic in December 2020 and will better the logistics connections. Logistic Load- Cost Natural gas location bearing effective soil Kukonkoivu VIBRANT INDUSTRIAL AREA Excellent plot offer We will help your company relocate to Lahti urban area ▶ Total area 98 ha ▶ Open, ready-to-build plots total area approx. 25 ha. ▶ Survey of vacant business premises ▶ The plot sizes are approx. 3,070-35,469 m2 and and business plots building rights are approx. 1,535–17,735 k-m2. ▶ Planning of financing opportunities, JYVÄSKYLÄ ▶ The completed plan allows for quick spacious investments and development plots to be commissioned. Construction can begin ▶ Mapping and compiling KUKONKOIVUKUKONKOIVU immediately. subcontracting and cooperation LAHTI ▶ The area soil is gravel which is favourable for networks TAMPERE HOPEAKALLIO PAASSILTA construction ▶ Support staff in recruitment and training, e.g. in cooperation with the Prime location TE Office KOUVOLA ▶ 10 million inhabitants within a 3-hour radius, an hour away from the international airport and port, additionally, about 2.5 hours to St.
    [Show full text]
  • Rankings Municipality of Hollola
    10/3/2021 Maps, analysis and statistics about the resident population Demographic balance, population and familiy trends, age classes and average age, civil status and foreigners Skip Navigation Links FINLANDIA / Etelä-Suomen AVI / Province of Päijät-Häme / Hollola Powered by Page 1 L'azienda Contatti Login Urbistat on Linkedin Adminstat logo DEMOGRAPHY ECONOMY RANKINGS SEARCH FINLANDIA Municipalities Asikkala Stroll up beside >> Hartola Hollola Heinola Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä Provinces ETELÄ- KYMENLAAKSO KARJALA PÄIJÄT-HÄME KANTA-HÄME UUSIMAA Regions Powered by Page 2 Ahvenanmaan Länsi- ja L'azienda Contatti Login Urbistat on Linkedin valtionvirasto Sisä-Suomen Adminstat logo AVI DEMOGRAPHY ECONOMY RANKINGS SEARCH Etelä-SuomenFINLANDIA AVI Lapin AVI Itä-Suomen AVI Lounais-Suomen AVI Pohjois-Suomen AVI Municipality of Hollola Territorial extension of Municipality of HOLLOLA and related population density, population per gender and number of households, average age and incidence of foreigners TERRITORY DEMOGRAPHIC DATA (YEAR 2017) Etelä- Region Suomen AVI Inhabitants (N.) 23,782 Province Päijät-Häme Families (N.) 6,808 Sign Province Päijät-Häme Males (%) 49.2 Hamlet of the 0 municipality Females (%) 50.8 Surface (Km2) 728.67 Foreigners (%) 1.7 Population density Average age 32.6 43.2 (Inhabitants/Kmq) (years) Average annual variation -0.30 (2014/2017) MALES, FEMALES AND DEMOGRAPHIC BALANCE FOREIGNERS INCIDENCE (YEAR 2017) (YEAR 2017) Powered by Page 3 ^L'azienda Contatti Login Urbistat on Linkedin Adminstat logo DEMOGRAPHY ECONOMY RANKINGS SEARCH FINLANDIA Balance of nature [1], Migrat. balance [2] Balance of nature = Births - Deaths ^ Migration balance = Registered - Deleted Rankings Municipality of hollola is on 21° place among 62 municipalities in region by demographic size is on 44° place among 311 municipalities in FINLAND by demographic size is on 219° place among 311 municipalities in FINLAND per average age Fractions Address Contacts Finlandia AdminStat 41124 Via M.
    [Show full text]
  • Ownership and Governance of Finnish Infrastructure Networks • Vtt Publications 777
    VTT CREATES BUSINESS FROM TECHNOLOGY Technology and market foresight • Strategic research • Product and service development • IPR and licensing VTT PUBLICATIONS 777 • Assessments, testing, inspection, certification • Technology and innovation management • Technology partnership • • • VTT PUBLICATIONS 777 • VTT PUBLICATIONS OWNERSHIP AND GOVERNANCE OF FINNISH INFRASTRUCTURE NETWORKS VTT PUBLICATIONS 760 Maria Antikainen. Facilitating customer involvement in collaborative online innovation communities. 2011. 94 p. + app. 97 p. 761 Petteri Alahuhta. Technologies in Mobile Terminals Enabling Ubiquitous Services. 2011. 127 p. + app. 100 p. 762 Raimo Hyötyläinen. Cellular-networked industrial enterprises in innovation paradigm. 2011. 208 p. 763 Greta Faccio. Discovery of oxidative enzymes for food engineering. Tyrosinase and sulfhydryl oxidase. 2011. 101 p. + app. 672 p. 764 FUSION YEARBOOK. ASSOCIATION EURATOM-TEKES. Annual Report 2010. Eds. by Seppo Karttunen & Markus Airila. 164 p. + app. 13 p. 765 Juha Pärkkä. Analysis of Personal Health Monitoring Data for Physical Activity Recognition and Assessment of Energy Expenditure, Mental Load and Stress. 2011. 103 p. + app. 54 p. 766 Juha Kortelainen. Semantic Data Model for Multibody System Modelling. 2011. 119 p. + app. 34 p. 767 Anja Leponiemi. Fibres and energy from wheat straw by simple practice. 2011. 59 p. + app. 74 p. 768 Laura Sokka. Local systems, global impacts. Using life cycle assessment to analyse the potential and constraints of industrial symbioses. 2011. 71 p. + app. 76 p. 770 Terhi Hirvikorpi. Thin Al2O3 barrier coatings grown on bio-based packaging materials by atomic layer deposition. 2011. 74 p. + app. 42 p. 771 Sini Metsä-Kortelainen. Differences between sapwood and heartwood of thermally modified Norway spruce Picea( abies) and Scots pine (Pinus sylvestris) under water and decay exposure.
    [Show full text]
  • Kuntakohtaisia Tulosjakaumia 2015 Sosiaali
    Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta ARTTU2-tutkimusohjelman Kuntalaistutkimus 2015 Terveyspalvelujen summamuuttuja 2015: 1. terveyskeskuksen lääkärivastaanotto 2. sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotto 3. hammashoito 4. äitiys- ja lastenneuvola 5. kouluterveydenhuolto 6. sairaalahoito 7. kotisairaanhoito 8. terveyskeskuksen vuodeosasto 9. mielenterveyspalvelut. Sosiaalipalvelujen summamuuttuja 2011: 1. vanhusten palveluasuminen 2. vanhusten laitoshoito 3. vanhusten kotipalvelu 4. lapsiperheiden kotipalvelu 5. perheneuvola 6. lastensuojelun palvelut (ei vuoden 2011 kyselyssä) 7. vammaisten palvelut 8. Päihdepalvelut 9. toimeentulotuki. Kuntalaistutkimus 2015: Tyytyväisyys terveyspalvelujen hoitoon ARTTU2-kunnissa 2015. Kunnittaiset summamuuttujien arvot asteikolla 1-5, mitä suurempi arvo, sitä suurempi tyytyväisyys. Säkylä 4,44 Hämeenkoski 4,33 Hattula 4,27 Hollola 4,25 Vöyri 4,19 Keitele 4,12 Lempäälä 4,10 Sipoo 4,07 Rautalampi 4,05 Petäjävesi 4,02 Jalasjärvi 4,01 Askola 4,00 Kuusamo 3,97 Kemiönsaari 3,95 Inari 3,95 Kokkola 3,93 Mustasaari 3,91 Pudasjärvi 3,91 Parkano 3,89 Espoo 3,89 Salo 3,87 Mikkeli 3,86 Tornio 3,85 Kurikka 3,84 Hämeenlinna 3,83 KAIKKI KUNNAT 3,83 Raisio 3,81 Keuruu 3,80 Kankaanpää 3,77 Tampere 3,76 Kaikissa ARTTU2- Nivala 3,75 tutkimuskunnissa Jyväskylä 3,74 terveyspalvelujen Turku 3,73 palvelutyytyväisyys- Raasepori 3,72 indeksin arvo Vaasa 3,71 suurempi kuin 3,50. Liperi 3,69 Vantaa 3,68 Lappeenranta 3,65 Oulu 3,64 Paltamo 3,63 Hirvensalmi 3,59 Kotka 3,59 Vimpeli 3,53 www.kunnat.net/artt 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 u25,00 3 M. Pekola-Sjöblom / KDJ / marraskuu 2015 Kuntalaistutkimus 2015: Tyytyväisyys sosiaalipalvelujen hoitoon ARTTU2-kunnissa 2015.
    [Show full text]