KANUAANA Ukiumut Nalunaarusiaq 2019
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
KANUAANA 2019-imut ukiumoortumik nalunaarusiaq Grønlands Fiskerilicenskontrol Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik 1 2 Imarisai: Siulequt: ............................................................................................................................................... 4 Kapitali 1 – Kalaallit Nunaanni aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq pillugu ................................ 5 Kapitali 2 – Aalisakkat akuersissuteqarluni pisassissutigineqartartut ................................................. 6 Tabeli 2.1. Aalisarsinnaatitaanermut akuersissutinik assigiinngitsunik takussutissiaq. ................. 6 Kapitalil 3 – Aalisarneq piniarnerlu pillugit inatsisit pillugit .............................................................. 7 Inatsisartut 2019-imi inatsisai nutaat ............................................................................................... 7 Namminersorlutik Oqartussat 2019-imi nalunaarutai nutaat ........................................................... 7 Kapitali 4 – Aalisarneq pillugu 2018-2019-imi naatsorsueqqissaarineq ............................................. 9 Tabeli 4.1: Raajarniarneq pillugu kg-nngorlugit. ............................................................................ 9 Tabeli 4.2: Qaleralinniarneq pillugu kg-nngorlugit ...................................................................... 10 Tabeli 4.3: Saarullinniarneq pillugu kg-nngorlugit ....................................................................... 11 Tabeli 4.4: Saattuarniarneq pillugu kg-nngorlugit ........................................................................ 12 Tabeli 4.5: Om fiskeri efter kammuslinger i kg ............................................................................ 12 Tabeli 4.6: Nipisanniarneq pillugu kg-nngorlugit ......................................................................... 13 Tabeli 4.7: Kapisilinniarneq pillugu kg-nngorlugit ...................................................................... 13 Tabeli 4.8: Kalaallit Nunaanni avataasiorluni aalisarnerit allat pillugit kg-nngorlugit ................ 14 Tabeli 4.9: Kalaallit Nunaanni misileraalluni aalisarnerit pillugit kg-nngorlugit ......................... 15 Tabeli 4.10: Imartani allani kalaallit avataani aalisarnerat pillugu kg-nngorlugit ........................ 16 Tabeli 4.11: Nunat allat Kalaallit Nunaata imartaani aalisarnerat pillugu kg-nngorlugit ............. 17 Kapitali 5: Nakkutilliineq pillugu 2016-2019-imi naatsorsueqqissaarineq ....................................... 19 Tabeli 5.1: Nakkutilliisoqarneq pillugu ........................................................................................ 19 Tabeli 5.2: Nakkutilliisut piumasaqaataat/uparuaaneri ................................................................. 19 Tabeli 5.3: Sinerissap qanittuani aalisarnermik nakkutilliineq pillugu ......................................... 20 Tabeli 5.4: EU-mit akuersissutit pillugit ....................................................................................... 21 Tabeli 5.5: Port State Control pillugu ............................................................................................ 22 Kapitali 6 – Aalisarnermik nakkutilliisutut ilinniarneq ..................................................................... 23 Kapitali 7 – Sinerissami paasisitsiniaalluni ataatsimiinnerit.............................................................. 25 3 Siulequt: Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik (KANUAANA) Kalaallit Nunaata imartaani aalisarnermik nakkutilliisarpoq. KANUAANA-p, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup (APNN) ataani immikkoortortaasup imminut oqartussaaffittut ingerlasutut aalisarneq pillugu inatsit aamma piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsit tunngavigalugit suliassani ingerlattarpai. KANUAANA aalisarnermik piniarnermillu assigiinngitsunik nakkutilliisarpoq. KANUAANA aalisarnermik nakkutilliisoqarnermik aaqqissuussineq, ingerlaavartumik nalunaarsuisarneq aamma aalisariutit Kalaallit Nunaanneersut nunanilu allaneersut pisaannik tunisaannillu ingerlaavartumik nalunaarsuisarpoq nakkutilliillunilu, NAFO-mik aamma NEAFC-mik nunanillu allanik nunat tamat akornanni nakkutilliineq pillugu suleqatigiinnermik kiisalu nunanik Kalaallit Nunaata aalisarneq pillugu isumaqatigiissusiorfigisaanik paasissutissanik ullut tamaasa paarlaasseqatigiittarnermik allaffissornikkut aqutsivoq. Tamakku saniatigut Pinngortitaleriffimmut aamma Naatsorsueqqis- saartarfimmut paasissutissiisarpoq kiisalu inuussutissarsiortunut Naalakkersuisoqarfimmullu pisassiissutinit pisanik il.il. ingerlaavartumik paasissutissiisarluni. Aalisarnermik nakkutilliineq assigiinngitsutigut arlalitsigut aalisarnermik elektroniskimik nakku- tilliinermit aalisariutaatinut ataasiakkaanut ikilluni nakkutilliinermut ingerlanneqarpoq, tassunga ilanngullugu aalisariutinik umiarsualivinni misissuisarneq. KANUAANA-p aamma Arktisk Kom- mando immami aalisarnermik nammineerluni nakkutilliisartoq peqatigalugu KANUAANA-millu aallaavigineqartoq suleqatigaa. Kalaallit nunaniillu allaneersut pisaannik tunisassiorfinnullu tuni- saannik ingerlaavartumik nalunaarsuisoqartarpoq nakkutilliisoqartarlunilu kiisalu inatsisit allanngo- rarneranni pisariaqartitallu allanngorarneranni qarasaasiatigut nalunaarsuiffinnik ingerlaavartumik naleqqussaasoqartarluni. KANUAANA taamaalilluni ilaatigut 2020-mi elektroniskinngorlugu logboginik pilersitsisinnaaneq siunertaralugu nakkutilliineq pillugu nalunaarumik nutarterivoq. KANUAANA Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni, Ilulissani, Ittoqqortoormiini Upernavimmilu inissisimasunik piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisoqarpoq, KANUAANA-lu piffissat ilaanni assersuutigalugu Kalaallit Nunaata kujataani nakkutilliisarpoq Kalaallillu Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni nakkutilliisarluni. 2019-imut ukiumoortumik nalunaarusiami pingaartumik aalisarneq pillugu naatsorsueqqis- saarinernik taakku pillugit naatsumik allaaserinnilluni saqqummiisoqarpoq. Michael D. Pedersen Aalisarsinnaanermut Nakkutilliisoqarfimmi Pisortaq 4 Kapitali 1 – Kalaallit Nunaanni aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq pillugu Kalaallit Nunaanni aalisarneq avataani sinerissallu qanittuani aalisarnernut aggulunneqarpoq. Aggulunnera sinerissamiit aalisarnermi oqartussaaffiup tunngaviusumik killeqarfiup 3 sømilip avataanut angallatillu angissusiat – 75 BRT/120 BT – usitussutsillit angullugit tunngavigineqarput. Angallatit anginerusut sinerissap qanittuani aalisaqqusaanngillat. Malittarisassanilli taakkunannga ilaatigut atuutsitsinngitsoqartarpoq, tassa immikkut sumiiffinni aamma taaneqartartuni karseqarfiit. Angallatit ilaat karsit ilaanni salliutinneqartarput, karsillu allat aalisarnerit ilaannut matoqqallutik. Kitaata sineriaani sinerissap qanittuani aalisartoqarnerusarpoq, Tunumi tunisinissamut periarfissat killeqartorujussuunerata sinerissap qanittuani annertunerusumik aalisartoqarneq ajorluni. Kitaata Tunullu sineriaanni avataasiorluni aalisartoqartarpoq. Pissarsivik: KANUAANA 5 Kapitali 2 – Aalisakkat akuersissuteqarluni pisassissutigineqartartut Aalisakkat assigiinngitsut pisassiissutigineqartut tassaapput aalisakkat assigiinngitsut inuussutissarsiorluni aalisarsinnaanermut akuersissuteqarfiusartut. Aalisakkanik assigiinngitsunik pisassiissutigineqartartunik allattuivik nalunaarutit atorlugit killilersorneqarput, nalunaarullu atuuttoq 2016-imeersuuvoq. Pingaartumik pineqartoq tassaavoq Aalisarsinnaanermut akuersissutit pisassiissutillu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 8, 8. april 2016-imeersoq. APNN-imi Aalisarnermut immikkoortoqarfiup (AI) aalisarsinnaanermut akuersissutit tamaasa tunniuttarpai taakkualu aqunneqarlutik nalunaarutigineqartarput aalisarnermut paasissutissanik qarasaasiaqarfik LULI atorlugu, taanna KANUAANA-mit aqunneqarluni. Aalisarsinnaatitaanermut akuersissutit pingaarnerit assigiinngitsut marluupput; akuersissutit piffissamut killilikkat sivisunerpaamik ukioq ataaseq atuuttussanngorlugit tunniunneqartut pineqarput, aalisarsinnaatitaanermullu akuersissutit piffissamik killiligaanngitsut atorneqarput. Raajarniarnermi aammalu sinerissamut qanittumi aalisarnermi qaleralinnut pisassat angallatinut tunniunneqartartut qummut amerlanerpaaffeqarput, nammineq pigisanik niuerutigineqarsinnaasunik pisassiissuteqarfiusinnaasunik. Aalisarsinnaatitaanermut akuersissut sorleq pineqarnersoq pillugu aalisarneq suuna pineqarnersoq apeqqutaatinneqartarpoq. Tabeli 1-imi taakku pillugit takussutissiaq takutinneqarpoq. Tabeli 2.1. Aalisarsinnaatitaanermut akuersissutinik assigiinngitsunik takussutissiaq. Aalisarsinnaatitaanermut Aalisarsinnaatitaanermut akuersissutit piffissamut akuersissutit piffissamut killilikkat killiligaanngitsut Pisarineqarsinn Pisarineqarsinn Pisarineqarsinn Pisarineqarsinn aa-sut aasut aa-sut aasut annertunerpaaffi annertunerpaaffi annertunerpaaffi annertunerpaaffi ler-lugit ler-nagit ler-lugit ler-nagit Aalisakkat Aalisakkat Angallatit 75 BRT / 120 BT assigiinngitsut ataatsimut Raajat Anginerusullu tamarmik, raajat pisassiiffigineqar pinnagit tut Angallatit tamakkiisumik takissusaanni 6 meterit Raajat sinnerlugit angissusillit Saattuat qalerallillu aamma 75 BT/120 BT-mit mikinerusut Angallatit tamakkiisumik takissusaani 6 meterit Aalisakkat ataallugit angissusillit assigiinngitsut aamma 75 BT/120 BT-mit tamarmik mikinerusut Aalisarsinnaatitaanermut akuersissut piffissamik killiligaanngitsoq pisat amerlasssusissaat killilikkat raajarnianerni tamani piumasaqaataapput. Qeqertarsuup