Vaasa–Oulu -Yhteysvälin Kehittäminen

NÄKYMIÄ | TOUKOKUU | 2013 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS

Vaasa–Oulu -yhteysvälin kehittäminen

Yhteysvälille toimiva palvelutaso

Vaasa–Oulu -yhteysväli on keskeinen osa Pohjanmaan rannikon elinvoimakäytävää. Alueelle on ominaista kan- sainvälisesti toimivat yritykset ja matkailupalvelut sekä niiden alihankintapalvelut. Maa- ja metsätalous on yk- si alueen elinkeinoelämän perusrakenteista. Tuotan- to ja markkinat ovat hajautuneet eri puolille maailmaa. Toimivat kansainväliset yhteydet ovat alueelle perus- edellytys. Vienti- ja tuonti pohjautuvat merikuljetuksiin. Alueella on kattava kauppamerenkulun satamaverkko. Kansainvälinen asiakassuhteiden hoitaminen vaatii luon- tevia lentoliikenteen yhteyksiä lähimmille kansainvälisille solmupisteille. Valtatie 8 poikittaisyhteyksineen on osa valtakunnallista yhteysverkkoa. Tämä tieverkko muodos- taa rungon kuorma-autokuljetuksille, erikoiskuljetuksille, työmatkaliikenteelle, asiointiliikenteelle ja matkailuliiken- teelle. Pohjanmaan rata on alueen runkoyhteys valtakun- nalliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskukset sekä Liikennevirasto ovat yhteistyössä laatineet yhteysväliselvityksen välille Vaasa–Oulu. Selvityksessä Kuva: Heimo Rintamäki on tarkasteltu henkilöliikenteen ja kuljetusten palvelutasoa loppukäyttäjien tarpeiden näkökulmasta. Selvitykses- Matka-aikojen ennakoitavuus ja kuljetusten täsmälli- sä korostetaan laadukasta sidosryhmäyhteistyötä paikal- syys tarkoittavat sitä, että matka tai kuljetus tapahtuu en- listen ja valtakunnallisten tarpeiden yhteensovittamiseksi. nakoidussa ajassa. Yritysten ja kotitalouksien logistiset Käytännön kokemukset piloteista konkretisoivat palvelu- toimintatavat muuttuvat suuntaan, joka lisää matka-aiko- tason tekijöiden määrittelyä ja käytettävyyden paranta- jen ennakoitavuuden ja kuljetusten täsmällisyyden mer- mista. kitystä. Matka-aikojen ennakoitavuus ja kuljetusten täs- Liikennejärjestelmän avulla pyritään tietoisesti vaikut- mällisyys edellyttävät liikennejärjestelmältä kykyä estää tamaan Pohjanmaan rannikon elinvoimakäytävän kehi- yllättäviä häiriöitä aiheuttavien tapahtumien syntyä sekä tyksen suuntaan. Palvelutasoajattelu korostaa strategisen kykyä minimoida häiriöistä syntyvä haittaa. Vaikutusmah- esisuunnittelun roolia, jotta alueen eri toimijoiden yhteinen dollisuuksia on niin liikennejärjestelmän käyttäjillä, liiken- tahtotila pystytään konkretisoimaan alueellisella tasolla. nepalveluiden tuottajilla kuin julkishallinnollakin.

1 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Yleiskielessä palvelutaso tarkoittaa - Matkojen ja kuljetusten palvelutaso palvelun määrää ja laatua. Liikennesektorilla syntyy palveluiden tuottajien ja palvelutason käsite on perinteisesti julkishallinnon tuottamien palvelujen yhdistetty tarkoittamaan liikkujan tai ja käyttäjien valinnoista. Matkojen kuljettajan kokemaa palvelutasoa, palvelutasotekijät ovat matka-aika mutta myös väylien liikenneteknistä ja sen ennakoitavuus, hallittavuus, palvelutasoa. Nykyisen liikennepolitiikan turvallisuus sekä helppous ja mukavuus. palvelutasoajattelussa mukaan on liitetty Kuljetusten palvelutasotekijät ovat laajemmat yhteiskunnalliset tavoitteita ja kustannustehokkuus, täsmällisyys, vaikutuksia turvallisuus, vaurioitumattomuus ja kuljetusvarmuus. - Kotitaloudet ja yritykset sekä tarvitsevat että haluavat palvelutasolta erilaisia ominaisuuksia. - Liikkumisen ja kuljettamisen palveluista valtaosa tuotetaan itse (omien kulkuvälineiden käyttö omalla kustannuksella). Mitä käyttäjät Mitä julkis- tarvitsevat ja odottavat? hallinto voi tehdä? - Yhteiskunnan poliittiset arvovalinnat tuovat tarpeita esimerkiksi tarjota Julkis- Palveluj Käyttäjät joukkoliikenteessä parempaa palvelutasoa hallinto kuin on liiketaloudellisesti kannattavaa Matkojen tai säännellä autojen nopeuksia, ja kuljetusten turvallisuusvarusteita tai hintaa. palvelutaso Yhteis- Palvelujen - Julkishallinnon keinovalikoima on kunta tuottajat laaja, koska se muun muassa käyttää verotusvaltaa ja säädäntövaltaa. Liikenteen

Missä tarvitaan Miltä osin palvelutason keinovalikoima riippuu siitä, yhteiskunnan ohjausta? markkinat hoitaa? mihin halutaan puuttua ja miksi puututaan. Lähde: Matkojen ja kuljetusten palvelutaso ja tunnusluvut, Lii- kenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 4/2013

2 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Tavoitteet toimivalle palvelutasolle

Tavoitteet vientiyritysten toimivalle palvelutasolle

• Kauppamerenkulun pääväylien, satamainfran, satamapalvelujen ja maayhteyksien toimiva palvelutaso määri- tellään toimijoiden (valtio, kunnat, yritykset) yhteistyönä osana eri liikennemuotojen logististen kuljetusketjujen palvelutasoa.

• Yhteysvälin satamiin johtaa toimivalla palvelutasolla nykykäytännön mukaan kauppamerenkulun pääväylä (väylä- luokka VL1). - Pääväylät kuuluvat väylänhoitoluokkaan A, jossa väylänhoito on jatkuvaa. Väylät pidetään kaikissa olosuh- teissa liikenteen edellyttämässä kunnossa. - Laivaväylät mitoitetaan kansainvälisen laivakaluston edellyttämille kulkusyvyyksille kunkin solmupisteen toimintojen luonteen mukaisesti. - Satama-alueiden jäänmurrosta vastaavat satamat itsenäisesti.

• Maaliikenteen toimiva palvelutaso - Jokapäiväiset junakuljetukset Pohjanmaan radalta ilman veturien ympäriajoa tai –vaihtoa yleisesti käytettävin junapituuksin ja kantavuuksin - Maanteitse ympärivuorokautisesti toimintojen turvallisen saavutettavuuden sekä raskaan liikenteen, erikois- kuljetusten ja työmatkaliikenteen tarpeisiin mitoitetun tieyhteyden - Logistiikkakeskusten kattava yhteistyö

• Lentoliikenteen toimiva palvelutaso on joka arkipäivä mahdollista tavanomaisen työpäivän toteuttaminen 12 tunnin aikana pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Euroopassa.

• Pohjanmaan radan toimiva palvelutaso - Mahdollisuus asioida arkipäivisin Helsingissä 12 tunnin aikana - Pohjanmaan radan kuljetuskapasiteetin jaossa priorisoidaan vientiteollisuuden kuljetukset suhteessa transitoliikenteeseen

• Työmatkaliikenteen toimiva palvelutaso - Työmatka on mahdollista toteuttaa henkilöauton käytön lisäksi järjestetyin kuljetuksin - Valtatiellä 8 joukkoliikenteen käytön lisääminen hidastaa henkilöautoliikenteen määrän kasvua - Lyhyillä työmatkoilla on käytettävissä esteetön opastettu kevyen liikenteen yhteys.

• Toimiva palvelutaso valtatie 8 ja siihen liittyvät poikittaiset päätiet tarjoavat kuljetuksille jokapäiväisen ympärivuo- tisen palvelun - Valtakunnalliset kuljetukset voidaan hoitaa nykyisillä aikaikkunoilla - Tiestön kunnosta johtuva lastin turvallisuus säilyy nykyisellä tasolla - Valtatie 8 ja sen satamayhteydet palvelevat alueen erikoiskuljetuksia.

• Vientiteollisuuden konseptin pilottitarkasteluna käynnistyi Pietarsaaren yritysalueen kehittämisfoorumi. Tavoittee- na on jatkaa foorumityöskentelyä ja hyödyntää pilotin toimintamalle ja alueen muilla yritysalueilla.

3 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Tavoitteet valtatien 8 toimivalle palvelutasolle - taajamakohdat

• Liikennepolitiikan uusien painotusten myötä valtatien 8 toimivan palvelutason ratkaisujen lähtökohtana on nykypaikalla kehittäminen osana yhteysvälikokonaisuutta ja paikallista yhdyskuntarakennetta.

• Tavoitteena on että koko yhteysvälillä alle 80 km/h nopeustasoa on enintään 15 km.

• Tienpitäjä ja kunnat sopivat ratkaisut MALPE –ajattelun mukaisella maankäyttöstrategialla tai rakennemallitarkas- teluin seuraavin osatavoittein: - Taajamien kohdilla rajataan yhteysväliselvityksen konseptien mukaisesti taajaporttikohdat, joissa valtatien nopeustasoa voidaan tilapäisesti laskea alle 80 km/h kustannustehokkaiden ja turvallisten ratkaisujen ai- kaansaamiseksi. - Paikallinen maankäyttö kytketään yhdyskuntarakenteeseen rinnakkaiskatujen ja valtatien poikittaisyhteyksien (ali-/ylikulut) kautta. - Myös taajamaporttien kohdalla tavoitteena on yhtenäinen valtatiejakso. - Perustellusta syystä voidaan varautua taajamaportin alueen kehittämiseen 50-70 km/h nopeustasolla myös pitkällä aikaväillä. - Taajamaporttien kohdilla toteutetaan pitkämatkaiselle joukkoliikenteelle esteettömät vaihtopysäkit. - Muualla taajaman alueella toiminnot kytkeytyvät valtatiehen liittymä- ja rinnakkaiskatujärjestelyin, joilla valtatien turvallinen nopeustaso on vähintään 80 km/h. Tavoitteet valtatien 8 toimivalle palvelutasolle - pendelöintijaksot

• Pendelöintijaksoilla toimivan palvelutason tavoitteena on turvallisuuden ylläpitäminen ja nykyisten läpimenoaiko- jen ja kuljetusten ennakoitavuuden säilyttäminen seuraavin osatavoittein: - Pendelöintijaksolla toimiva palvelutaso sisältää merkityn ohitusmahdollisuuden - Pendelöintijaksoilla paikalliset toiminnot yhdistetään parannettuihin liittymiin rinnakkaisten huoltoyhteyksien kautta Tavoitteet Pohjanmaan radan toimivalle palvelutasolle

• Toimiva palvelutaso asemilla - Kaikki junat pysähtyvät suurimmilla asemilla Oulussa, Ylivieskassa, Kokkolassa ja Seinäjoella. - Kauhavalla, Pännäisissä ja Oulaisissa osa nopeista junista pysähtyy. - Muilla asemilla junavuorojen kokonaismäärä säilyy nykytasolla.

• Henkilöliikenteen toimiva palvelutaso - Mahdollisuus asioida arkipäivisin Helsingissä 12 tunnin aikana - Paikallinen joukkoliikenne palvelee matkaketjun osana suurimpien asemien matkustajaliikennettä

• Matkaketjut toimivat suurimpien asemien ja lentoasemien välillä

• Alueen henkilöliikenteen valtakunnallisten matkaketjujen runkona on raideliikenne.

• Pohjanmaan radan kapasiteetti jaetaan Kokkolasta etelään painottaen henkilöliikenteen tarpeita ja Kokkolasta pohjoiseen painottaen kuljetuksia.

• Kuljetuksissa ratakapasiteetti jaetaan painottaen paikallisen elinkeinoelämän kuljetustarpeita suhteessa transitoliikenteeseen.

4 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Kehittämisen keinovalikoima Yhteysvälin kokonaispalvelutaso rakentuu erittäin laajan infra- ja palvelukokonaisuuden sekä matka- ja kuljetuspal- Yhteysvälin toimiva palvelutaso voidaan ylläpitää, kun velujen erityyppisten käyttäjäryhmien kautta. Tästä syystä kehittämisen konseptin rakentuu monipuolisesti eri toi- yhteysvälin palvelutasoa ei voi kehittää erillisenä toiminto- mijoiden keinoista ja keinojen yhteisestä edistämisestä. naan vaan lukuisten vastuutahojen perustyön kautta. Keinovalikoimassa korostuu strategisen suunnittelun ja Tästä syystä palvelutason edistämistoimena on monin esisuunnittelun merkitys, jolloin myös yhteisen toiminta- paikoin tuotu esille MALPE –yhteistyö ja sen kautta val- mallin ja toimivan yhteistyön merkitys korostuu. Yhteysvä- tion ja paikallisten toimijoiden väliset MAL-sopimukset. lin palvelutason kehittäminen on jatkuva prosessi, johon Kehittämisen keinovalikoima on rakentunut alueen toi- odotetaan säännöllistä tilannearviointia ja painotusten mijoiden evästysten ja monialaisen asiantuntijafoorumin säätelyä. yhteistyönä.

Nro Tehtävä Resursointi (M€) Valtio Kunnat Vientiyritysten toimiva palvelutaso 117 150* 1 Vaasan sataman maayhteydet ja satamatoiminnot 4 7 2 Pietarsaaren-Pedersören yritysalueen maayhteydet ja satamatoiminnot 22 3 3 Kokkolan sataman meri- ja maayhteydet sekä satamatoiminnot 75 57 4 Kalajoen satamatoiminnot 10 5 Raahen satamatoiminnot 220 6 Oulun sataman meri- ja maayhteydet sekä satamatoiminnot 12 51 Meriliikennestrategian valmisteluun osallistuminen Lentoliikennestrategian valmisteluun osallistuminen Paikallisten lentoasemien käyttäjäbarometri ja informaatio matkaketjuista 2 2 Valtatie 8 toimiva palvelutaso – taajamat 46 20 7 Vaasan Yhdystie: Vaasan-Mustasaaren liikennejärjestelmän vaikutusmahdollisuus liikenteen kehityk- 5** 5** seen, liittymäjärjestelyt, kytkentä MAL -sopimukseen 8 Oravainen: liittymä- ja rinnakkaisyhteyksien järjestelyt, vaihtopysäkki 1 9 Pedersöre-Pietarsaari: reittiohjaus, vaihtopysäkit, liikenneturvallisuustyö, MAL-sopimus 7 10 Kruunupyy: liittymä- ja rinnakkaisyhteyksien järjestelyt, vaihtopysäkki, Lentokentäntie 2 11 Kokkola: Kokkolan liikennejärjestelmän vaikutusmahdollisuus valtatien liikenteen kehitykseen, kytkey- 15 tyminen kaupunkirakenteeseen, MAL-sopimus 12 Himanka: liittymä- ja rinnakkaisyhteyksien järjestelyt, vaihtopysäkki, MAL-sopimus 1 1 13 Kalajoen Hiekkasärkät ja keskusta: liittymä- ja rinnakkaisyhteyksien järjestelyt, vaihtopysäkit, MAL- 55 sopimus 14 Pyhäjoki: liittymä- ja rinnakkaisyhteyksien järjestelyt, vaihtopysäkki, MAL-sopimus 14 1 15 Raahe: Raahen liikennejärjestelmän vaikutusmahdollisuus liikenteen kehitykseen, liittymä- ja rinnak- 52 kaisyhteyksien järjestelyt, Mettalanmäen OYK, vaihtopysäkit, MAL-sopimus 16 Liminka: liittymä- ja rinnakkaisyhteyksien järjestelyt, vaihtopysäkki, MAL-sopimus 2 1 Valtatien 8 toimiva palvelutaso – pendelöintijaksot 65 10 17 Vaasan seutu: Sepänkylä-Koivulahti palvelutasoselvitys ja MAL-sopimus, Koivulahden kohdan liitty- 8 mäjärjestelyt, Vassorin kohdan ohituskaistat 18 Kokkolan-Pietarsaaren seutu: liikenteen ohjauksen ja palvelutason tarkistaminen, ohituskaistat 20 Edsevö-Kokkola, Pedersöre -Pietarsaari-satamatie, Kokkolan Eteläväylän verkollinen kehittäminen, Piispanmäki- vt 28 kehittäminen liittymäjärjestelyin ja ohituskaistalla, matkaketjujen kehittämismahdol- lisuuksien selvittäminen, MAL-sopimus 19 Raahe-Liminka: Ohituskaistat ja liittymäjärjestelyt 16 20 Liminka-Oulu: Joukkoliikenteen laatukäytävän kehittäminen 1 Liittymä- ja rinnakkaistieyhteyksien kehittäminen, joukkoliikennepalvelujen kehittäminen 10 10 Pohjanmaan radan toimiva palvelutaso 21 Palvelutasokonsepti: junaliikenteen matkaketjut asemittain, henkilö- ja tavaraliikenteen priorisointi 11 rataverkolla

* Satamien palvelutason kehittämisen resurssiksi on kirjattu karkea arvio kymmenen vuoden investoinneista 5 ** Tiesuunnitelmassa 1. vaiheen kustannuksiksi on arvioitu 38 M€, josta kaupungin osuus on 40% Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

6 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Keinot toimivan palvelutason saavuttamiseksi

Vientiyritysten toimivan palvelutason Sitä vastoin maayhteydet alueen ja valtakunnallisten yh- edistämistoimet teyksien välillä edellyttävät merkittäviä kehittämistoimia Selvityksen aikana käyty vuoropuhelu on nostanut vienti- voimakkaasti kehittyvän yritysalueen tarpeisiin. Radalla teollisuuden kuljetusketjujen ja matkaketjujen toimivuuden kuljetusten järkevä hoito edellyttää sähköistystä, ratapi- alueen keskeisimmäksi yhteysvälitason kehitysteemaksi. han uusimista ja kolmioraidetta etelään. Nykyisin junat Esisuunnitteluvaiheessa liikenne- ja kuljetusjärjestelmän käsitellään Kokkolan ratapihalla Pietarsaaren radalle so- kokonaisuutta on tarkasteltu useimmiten pienissä pala- piviksi. Satamatien turvallisuutta on parannettava, jotta sissa ja kokonaisuus ei ole riittävästi hahmottunut. Pie- raskas liikenne voidaan ohjata kokonaan ko. yhteyden tarsaaren yritysalueen pilottiselvityksellä haettiin tähän kautta. Pietarsaaren–Pedesören alueella on tarpeen päi- lisänäkemystä. Johtopäätöksenä oli, että jatkossa toimi- vittää liikenneturvallisuusselvitys ja laatia selvitys liikkumi- jat on koottava alueittain paremmin yhteen, ylläpidettävä sen ohjauksesta. luotettavaa tilannekuvaa, konkretisoitava pienet ja isot ke- hittämistoimet sekä sovittava toiminnan jatkuvuudesta ja Kokkolan nykyisen 13 metrin väylän (3) * syventäminen vastuista. Yhteysvälitason koordinointiin ja tiedonsaantiin 14 metriin on Liikenneviraston suunnitteluohjelmassa. To- odotetaan myös jatkuvuutta. Vientiyritysten tarpeita on teutus on mahdollista aikaisintaan 2016. Hankkeen toteu- käsitelty myös valtatien 8 ja Pääradan yhteydessä. tukseen liittyvät myös sataman syvennys- ja laajennustyöt, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Kokkolan Satamien ja niihin tukeutuvien vientiyritys- satama. Sataman kehittämiseen liittyvät myös sataman ten toimivan palvelutason ylläpitäminen ratayhteyksien kehittäminen. Meriväylän syventämisen alustava kustannusarvio on 56 miljoonaa euroa. Sataman Alueen toimijat varmistavat, että valmisteltavana olevassa syventämisen ja rataverkon mahdollinen kehittäminen meriliikennestrategiassa (20.6.2012–31.12.2013) alueen merkinnevät lisäksi useiden kymmenien miljoonien eurojen tarpeet ovat kattavasti esillä. Strategian painopistealueina investoinnit. Hanke vahvistaa Kokkolan asemaa valtakun- ovat merikuljetukset, huoltovarmuus ja elinkeinoelämän nallisena syväsatamana. Kokkolan sataman kuljetusmää- kilpailukyky, merenkulun alan koulutus, osaaminen ja työl- rät ovat noin 8 miljoonaa tonnia vuodessa. Kokkolan ja Pie- lisyys, väylät, kuljetusketjut ja talvimerenkulku, satamapo- tarsaareen raideliikenteen palvelutason määrittelemiseksi litiikka, meriliikenteen ympäristökysymykset, merenkulun laaditaan ratojen ja ratapihojen palvelutasoselvitys. tuet ja maksut, meriliikenteen ohjaus, meriturvallisuus ja –pelastus sekä meriliikenteen EU- ja kansainvälinen yh- Kalajoen satamaan (4) * johtaa 8,5 metrin väylä. Toimin- teistyö. Vastuutahot: Maakuntaliitot / ELY-keskukset ja lii- nan laajentumiseen on satama-alueella varauduttu, mutta kennevirasto / kunnat laajentuminen edellyttää toimivalla palvelutasolla väylän syventämistä 10 metriin. Sataman edullisesta sijainnista Vaasan sataman (1) * maayhteyksien kehittämispolus- johtuen syventäminen voidaan toteuttaa muihin satamiin ta selvitetään nykyisen rata- ja tie/katuyhteyden kehittä- verrattuna pienin kustannuksin. mistarpeet ennen tutkittavana olevaa uutta satamayhte- yttä. Selvityksen pohjalta määritellään satamayhteyden Raahen sataman (5) * ja siihen liittyvän yritysalueen esteettömyyden parantamistoimet keskustan kohdalla ja infra tarjoaa toimivan palvelutason osana alueen nykyi- satamaradan teknisen kunnon, toimivuuden ja turvallisuu- siä kuljetusketjua. Raahen syväsatamaan johtava väylä den edellyttämät parantamistoimet. Selvitetään sataman ja satama-allas on syvennetty 10,0 metriin vuonna 2010 ja satamaan johtavan 9.0 metrin meriväylän merkitys sa- ja syvälaituri valmistui vuonna 2011. Syvälaiturialue on taman kilpailukykyyn. tarkoitettu pääasiassa kaivosteollisuuden käyttöön. La- paluodon sataman palvelutasoa on lisätty vuonna 2011 Pietarsaaren-Pedersören satamayhteyden (2) * yritys- valmistuneella kontitusterminaalilla. Sataman ratayhteys alueen keskeiset toimijat ovat laatineet selvityksen alu- on sähköistetty vuonna 2010. een toimintojen luonteesta, volymeista ja turvallisuudesta. Yritysalueen ulkoiset kuljetusmäärät ovat 6,5 miljoonaa Oulun satamaan 6) * johtaa nykyisin 10 metrin väylä. tonnia vuodessa, josta sataman osuus on 2 miljoonaa. Toimivan palvelutason saavuttamiseksi käynnissä on sel- tonnia. Selvityksessä on todettu sataman ja sen 11.0 met- vitys väylän syventämiseksi 12 metriin. Laaditaan selvi- rin meriyhteyden olevan toimivan palvelutason mukaiset. tys Oulun sataman toimivan palvelutason tarpeista myös maaliikenneyhteyksien osalta.

* katso kohteiden sijainti sivun 6 kartoista 7 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Lentoyhteyksien toimivan palvelutason yl- läpitäminen vientiyrityksille

Tällä hetkellä on Helsinkiin ja Tukholmaan toimivan pal- • Selvitetään lentoasemien käyttäjäpotentiaalin sitoutu- velutason suorat yhteydet Vaasan-, Kokkola-Pietarsaaren minen paikallisen lentoaseman käyttöön ja ylläpide- seudun- ja Oulun lentoasemilta. Alueen toimijat varmis- tään lentoasemien käyttäjä-/palvelutasobarometria tavat, että valmisteltavana olevassa lentoliikenne len- • Selvitetään, miten lentoasemien välisenä yhteistyönä toasemastrategiassa (13.9.2012–31.12.2014) alueen voidaan tehostaa informaatiota lentoasemien pai- tarpeet ovat kattavasti esillä. Lentoliikennestrategiassa kallisesta ja alueen yhteisestä palvelutarjonnasta ja selvitetään lentoliikenteen tulevaisuuden näkymiä sekä matkaketjuista arvioidaan, erityisesti liikennepolitiikan näkökulmasta ja alueiden saavutettavuuden lähtökohdista, Suomen lento- asemaverkoston laajuuden tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion asemaa lentoliikennepalvelujen järjestämisessä. Lisäksi sovitaan lentoliikenteen tavoitteista muuttuneessa toimintaympäristössä ottaen huomioon joukkoliikennepalvelujen ja liikennejärjestelmän kokonaisuus. Vastuutahot: Maakuntaliitot / liikennejärjestelmä, ELY -keskukset ja liikennevirasto / matka- ja kuljetusketjut, elinkeinoelämän kilpailukyky, kunnat, elinkeinoelämä.

* katso kohteiden sijainti sivun 6 kartoista

8 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Jatkotoimenpiteenä selvitetään Yhdystien kehittämispolun Valtatien 8 toimiva palvelutaso – perusteluksi, millä liikennejärjestelmän, liikenteen ohjauk- taajamakohdat sen ja tietopalvelujen keinoilla kasvavan Vaasan–Musta- saaren –kaupunkialueen (7) * joukkoliikenteen ja kevyen Valtatien 8 rooli valtakunnallisena vientiteollisuuden ja liikenteen palvelut ottavat Yhdystiehen liittyvällä maankäyt- matkailun ydinväylän sekä Pohjanmaan rannikon elinvoi- töakselilla Lentoasema / Airport Park – keskusta - Gerby makäytävän kokoavana pääyhteytenä asettaa toimivalle nykyistä suuremman osan ennustetusta autoliikenteen palvelutasolle monitasoisia odotuksia. Minuuttiaikatau- suoritteesta ja kytkevät Lentoaseman seudun nykyistä pa- lulla operoitavat kuljetukset, työn ja asioinnin vuoksi päi- remmalla palvelutasolla kaupunkirakenteen. Samoin on vittäin liikkuvat, alueen hyvää saavutettavuutta edellyttä- selvitettävä Airport Parkin saavutettavuus raskaalla liiken- vät matkailijat, alueen kehittyvää yhdyskuntarakennetta teellä. Selvitys kytketään osaksi Vaasan kaupunkiseudun toteuttavat kunnat ja alueella toimivat ihmiset odottavat rakennemallityötä 2013-2014 sekä Vaasan – Mustasaaren valtatieltä 8 saavutettavuutta, ympäristöystävällisyyttä ja ja valtion välistä MAL -kaupunkisopimusta. turvallisuutta. Taajamissa korostuu MALPE –periaatteen mukainen vuorovaikutus liikkumisen ja toimintojen välil- Oravaisten kohta Vöyrillä (8) * on taajama, jossa on tar- lä. Ratkaisuna on haettu tiukasti rajattuja taajamaporttien jolla myös tienvarsipalveluja. Valtatielle on paljon suoria kohtia, joissa valtatien pitkämatkaisen liikenteen edellyt- liittymiä. Turvallisuuden parantamiseksi Oravaisten koh- tämä nopeustaso voi hallitusti joustaa. Taajamakohteista dalla liittymiä yhdistetään ja toteutetaan tarvittavat rin- on laadittu erilliset konseptointi- ja kehityspolkuesitykset. nakkaisyhteydet. Keskeisestä pysäkistä kehitetään kau- Vastuutahot: kunnat , ELY-keskukset. koliikenteen vaihtopiste. Liittymäjärjestelyistä laaditaan yleissuunnitelma tarvittavin kaavamuutoksin. Vaiheittai- Vaasa–Mustasaari –alueella meneillään on valtatien 8 siir- sella toteutuksella mahdollistetaan turvallisen 80 km/h täminen taajamarakenteen ulkopuolelle Sepänkylän koh- nopeustason säilyttäminen. dalla. Lentokentän ympäristön yrityspuistoista syntyy uusi kansainvälisen toiminnan solmupiste. Yhdystien tiesuunni- Pedersören–Pietarsaaren alueella (9) * keskeisimmät telmassa käsitellään maankäytön kytkemistä moottoritien kehittämistoimet kohdistuvat yritysalueen matka- ja kulje- ja Yhdystien liittymäalueella sekä Yhdystien kapasiteetin li- tusketjujen palvelutason parantamiseen sekä toimintojen säämistä rakentamalla toinen ajorata ja parantamalla liitty- saavutettavuuden parantamiseen täydentämällä kytkey- mäjärjestelyjä. Yhdystien kehittäminen on kokonaisuutena tymistä taajamarakenteeseen. Alueella on paljon kulje- mittava hanke. Huolimatta Vaasan merkittävästä kustan- tuksia ja työmatkaliikennettä. Valtatien 8 liikenteen kasvu nusosuudesta hankkeen valtionosuuden varmistaminen on on ohjannut kuljetuksia ja työmatkaliikennettä alemmalle epävarmaa. verkolle heikentäen alueen liikenneturvallisuutta.

VAASA

Matkakeskus

Satama 9,0 m

Valtakunnalliset yhteydet Paikalliset yhteydet Lentoasema Liittymäjärjestelyt Taajamaportti (Vaiheittainen toteutus) Taajamavyöhyke

* katso kohteiden sijainti sivun 6 kartoista

9 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Jatkotoimenpiteenä selvitetään keinot ohjata raskas liiken- Kokkolan kohdalla (11) *keskustatoimintoja on suunni- ne ja työmatkaliikenne mahdollisuuksien mukaan Edsevön telmallisesti toteutettu Eteläväylään tukeutuen. Samoin liittymästä Satamayhteydelle. Satamayhteyden roolin ko- Kokkolan pohjoispuolella valtatien 28 Kokkola-Kajaani rostuminen edellyttää yhteyden turvallisuuden vaiheittaista liittymään saakka liikenteen palvelutasossa on päivittäin parantamista aluksi välillä Kuusisaari – Satama. Myös Ed- puutteita. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa on varauduttu sevön liittymän toimivuutta on parannettava vaiheittain. Yri- ohikulkutiehen valtatien pitkän ajan ratkaisuna. Tämän- tysalueen kuljetuksia on mahdollisuus enenevässä mää- tyyppisten suurten kynnysinvestointien rahoitus on kui- rin siirtää rautateille. Tämä edellyttää kynnysinvestointina tenkin epätodennäköistä ja samalla etsitään monipuo- Pännäinen – Satama -radan sähköistystä, Pietarsaaren lisempia keinoja toimivan palvelutason ylläpitämiseksi. ratapihan uusimista ja Pännäisten eteläisen kolmioraiteen Jatkotoimenpiteenä selvitetään valtion ja Kokkolan kau- toteutusta. Pedersören-Pietarsaaren työssäkäyntialueella pungin yhteistyönä, millä keinoilla valtatieyhteyttä on mah- selvitetään keinot parantaa alueen liikenneturvallisuutta. dollista toimivalla palvelutasolla ylläpitää nykyisellä paikalla Valtatiellä 8 Pedersören ja Edsevön keskeisistä pysäkeistä Eteläväylällä taajamaporttiluonteisena ja välillä Piispanmä- kehitetään kaukoliikenteen vaihtopisteet. ki–vt 28 sisääntuloväylänä. Toimivan palvelutason saa- vuttamisen keinoina arvioidaan joukkoliikenteen roolin Kruunupyyn kohdalla (10) * valtatielle on paljon suoria kasvattamisen merkitys työmatka- ja asiointiliikenteessä, liittymiä. Turvallisuuden parantamiseksi liittymiä yhdiste- toimintojen tehokkaampi kytkeminen kaupunkirakentee- tään ja toteutetaan tarvittavat rinnakkaisyhteydet. Keskei- seen (liittymäjärjestelyt, rinnakkaisyhteydet, poikittaisyh- sestä pysäkistä kehitetään kaukoliikenteen vaihtopiste. teydet), liikenteen ohjauksen mahdollisuudet, ohitusmah- Kruunupyyn taajaman ja lentoaseman yhteys ohjataan dollisuuksien lisääminen, liikenteen kokonaiskehityksen keskitetysti Lentokentäntien kautta. Järjestelyistä laadi- trendimuutokset liikennetutkimuksen pohjalta ja maankäy- taan yleissuunnitelma tarvittavin kaavamuutoksin. Järjes- tön kehitysaskeleiden määrittely. Eteläväylän ympäristössä telyillä mahdollistetaan turvallisen 80 km/h nopeustason varaudutaan nopeisiin maankäytön kytkentöjä täydentäviin säilyttäminen. Selvitetään Lentokentäntien turvallisuuden ja liittymien tuvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Selvi- parantamistarpeet ja keinot taajaman kohdalla. tykset kytketään Kokkolan kaupungin ja valtion väliseen MAL –kaupunkisopimukseen.

KOKKOLA

Satama Logistiikka-alue

Matkakeskus

Valtakunnalliset yhteydet Paikalliset yhteydet Liittymäjärjestelyt Taajamaportti (Vaiheittainen toteutus) Taajamavyöhyke

* katso kohteiden sijainti sivun 6 kartoista

10 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Himangan taajaman kohdalla (12) * Kalajoella valta- Hiekkasärkkien ja Kalajoen keskustan (13) * alueella tielle on paljon suoria liittymiä. Turvallisuuden paranta- on merkittäviä maankäytön kasvuodotuksia. Kalajoella miseksi liittymiä yhdistetään ja toteutetaan tarvittavat matkailu on merkittävä elinkeino. Yöpyjiä ja yleisötilai- rinnakkaisyhteydet laaditun tiesuunnitelman hengessä. suuksissa kävijöitä on vuosittain miljoonan verran, mi- Keskeisestä pysäkistä kehitetään kaukoliikenteen vaihto- kä on samaa suuruusluokkaa kuin Oulun lentoaseman piste. Selvitykset kytketään Kalajoen kaupungin ja valtion matkustajamäärä. Valtatien 8 kehittämisen periaatteena väliseen MAL –kaupunkisopimukseen. alueella on, että keskustassa suppeaksi rajatulla taajamaportin kohdalla valtatien nopeustaso joustaa taajamatoimintojen ehdoilla ja muualla taajama-alueella säi- lytetään turvallinen 80 km/h nopeustaso. Rinnakkais- ja poikittaisyhteydet toteutetaan toimintojen lisääntymisen myötä. Taajaman ja Hiekkasärkkien keskeisistä pysäkeis- tä kehitetään kaukoliikenteen vaihtopiste. Maankäytön ja liikenteen ratkaisujen kiinnittämiseksi laaditaan valtion ja kunnan välinen vaiheittain päivitettävä maankäytön ja liikenteen strategiasopimus.

Valtakunnalliset yhteydet Paikalliset yhteydet Liittymäjärjestelyt

Taajamaportti (Vaiheittainen toteutus) Taajamavyöhyke

Valtakunnalliset yhteydet Paikalliset yhteydet Liittymäjärjestelyt

Taajamaportti (Vaiheittainen toteutus) Taajamavyöhyke

Matkailualue Satama Yritysalue

* katso kohteiden sijainti sivun 6 kartoista

11 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Pyhäjoen kohdalla (14) * valtatien 8 kehittämisen periaat- tatien nopeustaso joustaa taajamatoimintojen ehdoilla ja teena alueella on, että suppeaksi rajatulla taajamaportin muualla taajama-alueella säilytetään turvallinen 80 km/h kohdalla valtatien nopeustaso joustaa taajamatoimintojen nopeustaso. Rinnakkais- ja poikittaisyhteydet toteutetaan ehdoilla ja muualla taajama-alueella säilytetään turvallinen toimintojen lisääntymisen myötä. Mettalanmäellä ja Patti- 80 km/h nopeustaso. Rinnakkais- ja poikittaisyhteydet ovat joen kohdalla keskeisistä pysäkeistä kehitetään kaukolii- pääosin olemassa tai suunniteltu ydinvoimalan liikennetar- kenteen vaihtopiste. Mettalanmäen alueella ratkaisut poik- peisiin. Keskeisestä pysäkistä kehitetään kaukoliikenteen keavat nykyisestä yleiskaavasta. Toimivan palvelutason vaihtopiste. Selvitykset kytketään Pyhäjoen kunnan ja val- saavuttamiseksi selvitetään Raahen liikennejärjestelmän tion väliseen MAL –kaupunkisopimukseen. osalta, millaisia vaikutuksia kehitysaskeleiden tarpeeseen ja vaiheistamiseen saadaan joukkoliikenteen roolin kas- Raahen kohdalla (15) * valtatie 8 on pitkällä matkaa kiin- vattamisella työmatka- ja asiointiliikenteessä, toimintojen ni taajamarakenteessa. Rautaruukin toiminnot synnyttävät tehokkaammalla kytkeminen kaupunkirakenteeseen (liit- paljon kuljetuksia. Monet toimijat kokevat valtatien 8 varren tymäjärjestelyt, rinnakkaisyhteydet, poikittaisyhteydet), vetovoimaiseksi sijaintipaikaksi. Valtatien 8 kehittämisen liikenteen ohjauksella, liikenteen kokonaiskehityksen uu- periaatteena alueella on, että Mettalanmäellä ja Pattijoen delleenarvioinnilla ja maankäytön suuntaamisen vaihtoeh- kohdalla suppeaksi rajatulla taajamaportin kohdalla val- doilla. Selvitykset kytketään Raahen kaupungin ja valtion väliseen MAL –kaupunkisopimukseen.

Valtakunnalliset yhteydet Paikalliset yhteydet Liittymäjärjestelyt

Taajamaportti (Vaiheittainen toteutus)

Taajamavyöhyke

Kaupunkirakenteen tulevaisuuskuva

PAPATTIJOKITTIJOKKI RAAHE

Valtakunnalliset yhteydet Satama Paikalliset yhteydet Taajamaportti Ruukki (Vaiheittainen toteutus) Taajamavyöhyke

* katso kohteiden sijainti sivun 6 kartoista

12 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Limingassa (16) * on merkittäviä maankäytön kasvuodotuksia. Uudet toiminnot sijoittuvat pääosin Keskusta – Tupos – akselille. Valtatien 8 kehittämisen periaatteena alueella on, että Lumijoentien liittymäalueen ja Limingan- portin välillä suppeaksi rajatuilla taajamaportin kohdalla Yrityspuisto valtatien nopeustaso joustaa taajamatoimintojen ehdoilla ja muualla taajama-alueella säilytetään turvallinen 80 km/h nopeustaso. Rinnakkais- ja poikittaisyhteydet toteutetaan toimintojen lisääntymisen myötä. Taajamaporttien kohdilla keskeisistä pysäkeistä kehitetään kaukoliikenteen vaihtopiste. Maankäytön ja liikenteen ratkaisujen kiinnittämiseksi laaditaan valtion ja kunnan välinen vaiheittain päivitettävä maankäytön ja liikenteen strategiasopimus. Tämän pohjana ovat Limingan hyväksytty kun- tastrategia ja valtatien kehittämissuunnitelma.

Valtakunnalliset Taajamaportti yhteydet (Vaiheittainen toteutus) Paikalliset Taajamavyöhyke yhteydet Liittymäjärjestelyt

Valtatien 8 toimivan palvelutason tavoitteet - pendelöintijaksot

Valtatien 8 toimiva palvelutaso – pendelöintijaksot

Vaasa seutu (17) *

Sepänkylä-Koivulahti -välillä Mustasaaressa analysoi- Koivulahden kohta Mustasaaressa on kylämäinen taa- daan palvelutason kehittymistä Sepänkylän ohikulkutien jama, jossa valtatielle on paljon suoria liittymiä. Turval- valmistumisen jälkeen. Tiejaksolla selvitetään joukkolii- lisuuden parantamiseksi ja valtatien häiriökohdan pois- kenteen olosuhteiden, matkaketjujen kattavuuden ja mat- tamiseksi Koivulahden kohdan liittymiä yhdistetään ja kustajainformaation kehittämisen käytännön keinot ottaa toteutetaan tarvittavat rinnakkaisyhteydet. Keskeisestä nykyistä suurempi osa liikenteen kasvusta. Varaudutaan pysäkistä kehitetään kaukoliikenteen vaihtopiste. Liit- säilyttämään matka- ja kuljetusketjujen ennustettavuus ja tymäjärjestelyistä laaditaan yleissuunnitelma tarvittavin turvallinen 80 km/h nopeustaso keskikaide ja rinnakkais- kaavamuutoksin. Koivulahden kohdalla valttien 8 Kyrön- tie järjestelyillä. Maankäytön ja liikenteen ratkaisujen kiin- joen vesistösillan kantavuutta on tarvetta parantaa. Jär- nittämiseksi laaditaan valtion ja kunnan välinen vaiheittain jestelyillä mahdollistetaan turvallisen 80 km/h nopeusta- päivitettävä maankäytön ja liikenteen strategiasopimus. son palauttaminen. Sen pohjana on Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli- työ 2013-2014. Vassorin kohdalla tiegeometria on huono ja tiejakso koe- taan epämiellyttäväksi ajaa. Tiejakso on osa pitkästä 100 km/h jaksosta, jonka säilyttämiseksi turvallisena voidaan ratkaista Vassorin kohdan ohituskaistaparilla. Ohituskais- tan suunnitelma päivitetään tavoitteena kustannusteho- kas ja yhteysvälin kokonaispalvelutasoa ylläpitävä ratkai- * katso kohteiden sijainti sivun 6 kartoista sutapa ottaen huomioon tulvatorjunnan tarpeet.

13 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Kokkola – Pietarsaari seutu (18) *

Valtatien 8 on alueen keskeinen pendelöinti- ja kuljetus- reitti alueen yritysalueille. Edsevöstä Kokkolan pohjois- puolelle valtatien palvelutaso heikkeneminen on siirtänyt liikennettä alemmalle verkolle, missä turvallisia liikenne- Onnettomuustilanne oloja ei ole kyetty ylläpitämään. Kokkola-Pietarsaaren paranee seudulla selvitetään, miten seudun liikenne voidaan ai- empaa turvallisemmin ja tehokkaammin ohjata valtatien IND5 0,5 tai yli IND5 määritelmä: (5 vuoden heva-onnettomuuksien määrä x 1 + 5 vuoden omaisuusvahinko- 8 kautta alueella yritysaluille. Liikenteen ohjaustoimenpi- onnettomuuksien määrä x 0,2) / 5 vuodet 2003-2007 IND5 teiden lisäksi parannetaan Edsevö – Kokkola välin pal- Onnettomuustilanne ja vuodet 2004-2008 maakäyttö kasvussa velutasoa ohituskaistoin, Kokkolan kohdan läpäisykykyä vuodet 2005-2009 IND5 vuodet 2006-2010 asiointiliikenteen paikallisia yhteyksiä parantamalla ja vuodet 2007-2011 IND5 Eteläväylän kapasiteettia lisäämällä sekä Pedesören- Pietarsaaren yritysalueen yhteyden (Satamatie) palvelutasoa parantamalla. Raahe-Liminka (19) *

Kokkolan pohjoispuolella välillä Piispanmäki – vt 28 on Oulun seutu on vahva palvelukeskus, joka synnyttää koko yhteysvälin heikoin palvelutaso. Tämä pendelöinti- paljon työssäkäynti- asiointi- ja vapaa-ajan liikennettä jakso on myös merkittävä valtakunnallinen kuljetusreitin Raaheen ja Kalajoelle saakka. Pyhäjoelle Raahen rajal- osa Kokkola-Pietarsaaren seudun satamiin ja yritysalueille tuleva ydinvoimalaitos tuottaa rakentamisesta alkaen le. Alueen yhdyskuntarakenteen kehitys edellyttää katta- runsaasti uutta työmatkaliikennettä ja kuljetuksia. Raa- via paikallisen liikenteen yhteyksiä ja valtatien liittymäjär- hen ja Limingan välillä turvallisen saavutettavuuden yl- jestelyjen jäsentelyä. Valtatien 8 ja valtatien 28 liittymän läpitämiseksi lisätään ohitusmahdollisuuksia sekä paran- ja pendelöintijakson toimivuus edellyttävät lisäkapasiteet- netaan liittymä –ja rinnakkaisyhteyksiä. Ydinvoimapaketti tina valtatien 28 liittymästä alkavaa ohituskaistaa. sisältää liittymä –ja rinnakkaisyhteyksien parantamiskoh- teita valtatiellä 8 koko Pohjois-Pohjanmaan ELY –keskuk- Tavoitteena on säilyttää Pietarsaari – Edsevö (Pedersö- sen alueella. re) – Kokkola –välillä sekä Kokkolan keskusta – Kälviä – välillä matka- ja kuljetusketjujen hyvä ennustettavuus Liminka – Oulu (20) * ja hyvä saavutettavuus. Kokkolan - Pietarsaaren alueella selvitetään matkaketjujen kattavuuden ja matka- Oulun eteläpuolella on vahvistumassa yhdyskuntakäytä- palveluinformaation lisäämistä erityisesti yritysalueiden vä Liminka-Kempele-Oulu. Toimiva liikennejärjestelmän saavutettavuuden ja työmatkaliikenteen turvallisuuden tukeutuu ko. alueella tieverkon lisäksi vahvaan joukkolii- parantamiseksi. Alueen maankäytön ja liikenteen ratkai- kenteen laatukäytävään. Laatukäytävä toimii Oulun seu- sujen kiinnittämiseksi laaditaan valtion ja kunnan välinen dun matkaketjujen ohella osana valtakunnallisia lento- ja vaiheittain päivitettävä maankäytön ja liikenteen strate- junayhteyksiä. Tarkasteluissa tulisi ottaa huomioon mm. giasopimus. Sen pohjaksi määritellään yhdessä liikenne- ratakapasiteetin lisäämisen kautta syntyvä mahdollisuus selvitysten kanssa rakennemallitasolla yhdyskuntaraken- junaliikenteeseen pohjautuvan joukkoliikenteen kehittä- teen kehitysnäkymät Pietarsaari – Edsevö (Pedersöre) minen Liminka-Oulu –välillä sekä lentoasemayhteyksien – Kokkola ja Kokkolan keskusta – Kälviä - akseleilla. kehittäminen esim. Kempeleen aseman kautta. Maan- käytön ja liikenteen ratkaisujen kiinnittämiseksi laaditaan yhdyskuntakäytävälle valtion ja kunnan välinen vaiheittain päivitettävä maankäytön ja liikenteen strategiasopimus osana Oulun seudun MAL-sopimusta.

* katso kohteiden sijainti sivun 6 kartoista

14 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Pohjanmaan radan toimiva palvelutaso (21) * • Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut toisen su- kupolven älystrategian liikenteelle. Liikenteen älystrate- Pohjanmaan radan toiminnallinen hyödyntäminen edel- gia toteutetaan kärkihankkeilla. Hankkeiden kustannus- lyttää yhteistoimintaa maakuntien ja Ely –keskusten/ arvio vuosille 2013-2017 on noin 300 miljoonaa euroa. liikennevirasto välillä. Seinäjoki- Oulu ratakäytävän lii- Hankkeista suurimpia ovat liikennejärjestelmän tilanne- kennepalvelujen hyödyntämiseksi määritellään palveluta- kuvan ja ohjausjärjestelmien sekä yhtenäisen joukko- sokonsepti yhteistyössä alueellisten viranomaisten ja toi- liikennejärjestelmän rakentaminen. Lisäksi edistetään mijoiden kanssa. Konseptissa määritellään kehityspolku liikenteen tietopalveluja sekä ekologista ja viisasta junaliikenteen valtakunnallisten matkaketjujen palveluis- liikkumista. Kärkihankkeisiin kuuluvat myös älykäs ta asemittain ja paikallisten matkaketjujen integroinnista liikenteenvalvonta, turvajärjestelmien kehittäminen ja asemittain. Konseptin pohjaksi haetaan liikennepoliittinen logistisen toimitusketjun yhteentoimivuus. Keskeistä on tahtotila junaliikenteen prioriteeteista henkilö- ja tavaralii- tunnistaa hyvät ratkaisut nopeasti ja varmistaa niiden kenteen välillä. vaikuttavuus käytännönläheisillä pilottiohjelmilla. • Valtioneuvosto on antanut ministeriöille tehtäväksi Pohjanmaan radan palvelutason kehittämiseen vaikutta- valmistella aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vat mm. seuraavat valtakunnalliset liikennejärjestelmän kehityskuvan (ALLI). Kehityskuvassa muodostetaan kehittämisprosessit: valtakunnallinen näkemys pitkällä tähtäimellä tavoi- • Joukkoliikennelaki uudistettiin vuonna 2009 EU:n teltavasta aluerakenteesta ja liikennejärjestelmästä. palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Nykymuotoinen Keskeistä on tarttua aktiivisesti toimintaympäristön linja-autoliikenne on järjestettävä uudelleen kun jouk- muutoksiin ja ohjata kehitystä kestävään suuntaan koliikennelain mukaiset siirtymäajan liikennöintisopi- tukemaan sekä kilpailukykyä, hyvinvointia että ekote- mukset lakkaavat vuosien 2014 ja 2019 välillä. Suuri hokkuutta. Kehityskuva valmistuu vuonna 2014. osa siirtymäajan liikennöintisopimuksista päättyy • Meriliikenne- ja lentoliikennestrategiat (käsitelty koh- 30.6.2014. Siirtymäajan jälkeen toimivaltaisten viran- dassa vientiteollisuuden keinot) omaisten on järjestettävä joukkoliikenne alueellaan. • Vaasa–Seinäjoki junayhteyden palvelutason paranta- Hallitus on laatinut esityksen eduskunnalle joukkolii- minen edellyttää kohtauspaikan rakentamista. kennelain uuttamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2013. Lakiin lisättäisiin säännökset linja-autoliikenteen matkustajien oikeuk- sista ja ehdotetaan, että liikenteenharjoittajien tulisi luovuttaa liikenteen reitti-, pysäkki- ja aikataulutietoja toimivaltaisille viranomaisille ja Liikennevirastolle. • Kunnat ja Liikennevirasto ovat allekirjoittaneet Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n perustamisasiakirjat. Yhtiön perustaminen on mer- kittävä askel yhteiskäyttöisen lippu- ja maksujärjes- telmän kehittämisessä maassamme ja tätä kautta myös hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon tavoitteiden toteuttamisessa. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy on kuntien ja valtion yhteinen IT-palveluja hankintayhtiö. Yhtiön tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjes- telmää. Yhtiössä ovat kunnista mukana Hämeenlinna, Imatra, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Salo, Savonlinna, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa

* katso kohteiden sijainti sivun 6 kartoista

15 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Vaikuttavuus Hoidon taso on toinen merkittävä liikenneinfran päi- vittäiseen liikennöitävyyteen vaikuttava palvelutasotekijä. Kehittämisen keinot on valittu vaikuttavuuden ja kustan- Päivittäisen hoidon odotetaan jatkossa kohdistuvan täs- nustehokkuuden pohjalta. Useimmissa tapauksissa toimi- mällisemmin matka- ja kuljetusketjujen tarpeiden mukaan van palvelutason saavuttaminen edellyttää alueellista ja infran omistajarajojen yli. Tämä edellyttää mm. hoidon yhteysvälitasoista toimivaa yhteistyötä. hankintamallien kehittymistä. Yksittäisessä selvityksessä Perinteisiä asiakkaan liikkumista edellyttäviä palveluja voidaan älykkään liikkumisen periaatetta ja hoidon koh- siirretään verkon kautta hoidettaviksi kiihtyvällä tahdilla. distumista parhaiten edistää ottamalla aiheet kiinteäksi Tämä luo mahdollisuuden vähentää aiemmin pakollisia osaksi jatkotoimenpiteitä. matkoja. Käytännöt muuttuvat tietojärjestelmien toimin- tavarmuuden, kattavuuden, kapasiteetin ja käyttäjäpal- • Yhteysvälin palvelutason kehittymistä arvioidaan vuo- velujen kehittymisen myötä. Viranomaiset määrittelevät sittain. Vuosittainen tilannekatsaus sisältää tavoitteita ja toimintaedellytyksiä älykkäälle liikkumiselle. - arvion asetettujen matka- ja kuljetusketjujen Markkinavoimat ovat pääroolissa älykkään liikenteen tie- tavoitteiden toteutumisesta topalvelujen tuottamisessa. - yhteenvedon toimenpiteiden edistymisestä (yh- teistyö, MAL-sopimukset, kehittämistoimenpiteet) - seurattavien palvelutasobarometrien päivitys (liikennemäärät, nopeustasot, liikennetekninen palvelutaso, pendelöinti, turvallisuus, lentoyhtey- det, meriyhteydet) - toimintaympäristön keskeiset muutokset

Loppukäyttäjillä saatavilla toimivan palvelutason palvelut

Palvelutasossa paikallisia tai osalle loppukäyttäjiä kohdistuvia puutteita

Palvelutasossa usealle loppukäyttäjäryhmälle tai laajalle alueelle vaikuttavia puutteita

Toimivan palvelutason palveluja on vain vähäiessä määrin käytettävissät

16 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Tavoite Nykytilanne toimivan palvelu- Toimivan palvelutason tavoitetilan toteutuminen tason tavoitetilaan verrattuna esitetyillä keinoilla Vientiyritysten toimivan palvelutason tavoitteet Kauppamerenkulkua kehitetään osana kulje- Yhteistyö laajentumassa Tavoite saavutettavissa, strategiapäätös tehty, edellyttää tusketjua toimivaa yhteistyötä yhteysvälitasolla Satamiin kauppamerenkulun pääväylä Toteutuu: kaikki satamat Tavoitetila säilytettävissä, edellyttää toimivaa yhteistyötä yhteysvälitasolla ja meriliikennestrategian valmistelussa. Satamiin vaihdoton junayhteys ja erikoistar- Toteutuu: Kokkola, Raahe, Oulu Tavoite saavutettavissa, mutta toteutunee vaiheittain, edel- peisiin mitoitettu maantieyhteys Puutteellinen: Vaasa, Pietarsaari, lyttää toimivaa yhteistyötä paikallisesti ja yhteysvälitasolla (Kalajoki) Lentoyhteyksin työpäivä mahdollinen PKS:lla Toteutuu: Vaasa, Kokkola, Oulu Nykyinen tilanne säilytettävissä, edellyttää toimivaa yhteis- ja Pohjois-Euroopassa arkisin 12 tunnin Puutteellinen: Seutujen ulkopuolella työtä yhteysvälitasolla ja lentoliikennestrategian valmiste- aikana lussa. Junayhteyksin asiointi mahdollinen PKS:lla Toteutuu: Vaasaan ja Ylivieskaan Tavoite saavutettavissa, junaliikenne nopeutuu, joukko- arkisin 12 tunnin aikana saakka liikenteen palvelutuotanto uudistuu, edellyttää toimivaa Puutteellinen: Oulu yhteistyötä yhteysvälitasolla Työmatkan mahdollista ha:lla ja järjestetyllä Toteutuu: Oulu Tavoitetilaa voidaan lähestyä, edellyttää strategisen ohja- kuljetuksella. Paikallisesti esteettömät kevyen Puutteellinen: Muuta alueet uksen vahvistamista, uusien toimintamallien käyttöön ottoa liikenteen yhteydet ja toimivaa yhteistyötä paikallisesti ja yhteysvälitasolla Vt 8 poikittaisyhteyksineen tarjoaa kuljetuksille Tavoitetila voidaan säilyttää, edellyttää esitettyjen kehit- nykyisen läpimenoajan ja turvallisuuden tämiskonseptien kattavaa jatkovalmistelua, toteutuksen edistämistä ja toimivaa yhteistyötä paikallisesti ja yhteys- välitasolla Yrityselämän pilottihankkeen case Pietarsaari Pilottihanke on käynnissä Tavoite saavutettavissa, pilottihankkeen jatkamista ja toimi- jatkohyödyntäminen vaa yhteistyötä paikallisesti ja yhteysvälitasolla Vt:n 8 toimivan palvelutason tavoitteet –taajamakohdat Palvelutasoa kehitetään nykypaikalla tehtävin Monin paikoin toimitaan tavoitteen Tavoite saavutettavissa yhteisen toimintakonseptin ja MAL- toimenpitein mukaan, mutta yhteinen toiminta- sopimusten kautta, edellyttää toimivaa yhteistyötä paikalli- konsepti puuttuu sesti ja yhteysvälitasolla Vt 8 välillä Vaasa-Oulu (300 km) on enintään Alle 80 km/h rajoitusten pituus on 15 km alle 80 km/h nopeustasoa noin 22 km. Tienpitäjä ja kunnat sopiva yhteisesti MALPE Monin paikoin toimitaan tavoitteen –ajattelun mukaisesti taajamakonseptien mukaan, mutta yhteinen toiminta- toteuttamisesta konsepti puuttuu Vt:n 8 toimivan palvelutason tavoitteet –pendelöintijaksot Turvallisuus ja läpimenoaikojen ennakoita- Tavoite saavutettavissa mutta edellyttää ohitusmahdolli- vuus säilyy nykytasolla suuksien lisäämistä ja paikallisen liikenteen tehokkaampaa erottelua sekä taajamakohtien konseptien toteutusta, edel- Paikallinen liikenne ohjataan järjestettyihin Monin paikoin toimitaan tavoitteen lyttää toimivaa yhteistyötä paikallisesti ja yhteysvälitasolla liittymiin huoltoyhteyksien kautta mukaan, mutta yhteinen toiminta- konsepti puuttuu Ohitusmahdollisuuksia ja läpimenoaikaa yllä- Nykyisin ei ole järjestettyjä ohitus- pidetään ohituskaistoin kohtia Pojanmaan radan toimivan palvelutason tavoitteet Junatarjonta määritelty asemittain Toteutuu: asemat priorisoitu henkilö- Tavoite saavutettavissa, edellyttää konseptisuunnitelmaa ja liikenteessä toimivaa yhteistyötä paikallisesti ja yhteysvälitasolla Puutteellinen: paikallisasemien kehittäminen, ratapihojen vaikutta- vuusarvio Valtakunnalliset matkaketjut mahdollistavat Toteutuu: pääosin Tavoite saavutetaan nopeustason noustessa ja matkaket- päivittäisen asioinnin Puutteellinen: nopeustaso nosto jujen täydentyessä Juna valtakunnallisten matkaketjujen runko- Toteutuu: syöttöliikennettä osittain yhteytenä Puutteellinen: kokonaisjärjestelmän toteutus Toimivat matkaketjut lentoasemille Matkaketjut puutteellisia Tavoitetilaa voidaan lähestyä, edellyttää uusien matkan- suunnittelupalvelujen käyttöönottoa ja liikennejärjestelmän joukkoliikennepainotuksen lisäämistä. Henkilöliikenteen ja kuljetusten prioroisointi Puutteellinen: Tavoitetilaa voidaan lähestyä, edellyttää valtakunnallista Strategiapäätöstä ei ole liikennepoliittista kannanottoa Paikallisten toimijoiden kuljetusten priorisointi Puutteellinen: suhteessa transitoliikenteeseen Strategiapäätöstä ei ole

17 Yhteysväliselvitys Tavoitteet Keinot Vaikuttavuus Yhteystiedot

Yhteysväliselvityksen dokumentit:

• esite • esittelykalvot • prosessin etenemisen mukainen työaineisto

Tilaajan yhteyshenkilöt:

Jarmo Salo Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuuri –vastuualue

Risto Leppänen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuuri –vastuualue

Teija Snicker-Järvinen Liikennevirasto

Konsultin yhteyshenkilöt:

Heimo Rintamäki Destia Oy Mika Räsänen Destia Oy

NÄKYMIÄ | TOUKOKUU | 2013 VAASA–OULU -YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMINEN

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

31.05.2013

Taitto:Mervi Koivula www.ely-keskus.fi/julkaisut