KOKKOLA 400 VUOTTA

1620 - 2020

Kokkolan yhteislyseo

“Tähän suomalaisten ensim- mäiseen taloon Keski-Pohjan- maalle osoitukseksi kaikelle kansalle, että kauas ja korke- alle me aiomme pyrkiä. Kau- as laajoille aloille tahdomme levittää suomalaista kulttuuria ja kaikkialle uskallamme ko- hottaa kansallisen lippumme liehumaan ja sitä varten tarvi- taan jykevää tornia, jota ei tuu- let huiskuttele.”

Edward Johansson (1859-1915), Kokkolan kirkkoherra, ensimmäisen koulurakennuk- semme valmistuttua marraskuussa 1899

Kokkolan yhteislyseon toimipaikan 19. vuosikirja / Kokkolan suomalaisen lukion 123. toimintavuosi Toimitus ja talous: Raimo Lammi Toimitus, taitto ja tekninen toteutus: Janne Hietalahti Painosmäärä: 500 kpl Painopaikka: Kirjapaino Välikangas KSL:n vuosikirja 2020-2021 Lukuvuoden päättyessä 5.6.2021 Raimo Lammi rehtori

Kokkolan suomalaisen lukion 123. lukuvuosi on päättymässä. Viime lukuvuoden tapaan tämä- kin vuosi on ollut poikkeukselli- nen, ja se jää koulumme historiaan toisena koronalukuvuotena. Tä- män lisäksi lukuvuosi on Kokko- lan yhteislyseon toimipaikan vii- meinen ja siten historiallinen. Vii- si vuotta kestänyt Kokkolan suo- malaisen lukion toimipaikkajako kahden koulurakennuksen välillä päättyy, ja uusi Kokkolan suoma- lainen lukio aloittaa täydessä laa- juudessaan tulevan lukuvuoden aikana. Pitkä odotusaika on päät- tymässä, ja mielet ovat huojentu- neita. Koronavirus ei hellitä Viime keväänä toivoimme kaik- ki, että koronaviruksen ote hellit- ten osalta tämä lukukausi on ol- teknologian erikoislinjalta valmis- täisi ja olisimme syksyllä taas nor- lut monin verroin ikävämpi kuin tuneet ylioppilaat. maalissa koulurytmissä. Olimme edellinen. Kaiken kaikkiaan koronatilan- väärässä. Syksyllä tilanne pahe- Koronavirusta ei tietojem- teessa on mielestäni aihetta koh- ni ja otimme käyttöön kasvomas- me mukaan juurikaan esiintynyt tuulliseen optimismiin. Saatam- kit, lisäsimme käsidesiä käytävil- omalla koulullamme, ja vältyim- me olla jo voiton puolella viruk- lä jaettavaksi, porrastimme ruo- me pelottavan tuntuiselta koko sen nujertamisessa. Tätä tukevat kailua ja peruimme useita kou- Länsipuiston koulukiinteistön ka- hyvin onnistuneet rokotukset ja lun tilaisuuksia. Onneksi sentään ranteenilta. Oikeastaan olemme monien asiantuntijoiden toiveik- saimme jatkaa lähiopetuksessa selvinneet erinomaisesti. Varauk- kaat lausunnot. Aikoinaan espan- lähes koko lukuvuoden, tosin ke- settoman kiitoksen ansaitseekin jantautikin riehuttuaan muutaman vään viimeiset kolme viikkoa to- koko lukion opiskelijakunta. Olet- vuoden hävisi lopullisesti kuin teutettiin etäopetuksena. Nuo kol- te olleet kuuliaisia ja noudattaneet tuhka tuuleen. annettuja ohjeita erinomaisen kii- me viikkoa ovat merkittävästi vä- Suuret muutokset edessä hemmän kuin viime kevään kym- tettävästi. Olette kantaneet vastuu- menen viikkoa. ta kuin aikuiset ja huolehtineet yh- Lukiokoulutuksen kehittämi- Peruutuslistalle tulivat perinne- teisestä turvallisuudestamme. sessä kulunut lukuvuosi on ollut olympialaiset, pikkujoulut, puu- Lukuvuodessa voi nähdä usei- haastava. rojuhla, puhetaitokilpailu, edus- ta valopilkkujakin. Onnistuim- Olemme tulevana syksynä siir- kuntamatka, potkiaiset, penkkarit, me järjestämään syksyn ja kevään tymässä uusien lukiolaisten myö- penkkariajelut, vanhojen päivän ylioppilaskirjoitukset suunnitel- tä uuden opetussuunnitelman tanssiaiset, laskettelumatka, kun- lulla tavalla. Kenenkään ei tarvin- (LOPS 2021) aikakauteen. Muu- tavaalit, konsertit, kevätretki ja nut jäädä pois ylioppilaskokeista tokset opetussuunnitelmaan eivät viimeisenä ylioppilasjuhlat. Myös ja siten joutua ikävään tilantee- ole sisällöllisesti kovin suuria, sen koko kansainvälinen toiminta ys- seen valmistumisen myöhästyt- sijaan opintojen rakenteita muu- tävyyskouluyhteistyötä myöten tyä. Edelleen suuri ilon aihe ovat tetaan perusteellisesti: kurssit jäädytettiin. Itse asiassa peruutus- ensimmäiset luonnontieteiden ja muuttuvat moduuleiksi ja opinto-

 KSL:n vuosikirja 2020-2021 jaksoiksi, lukuvuoden viisi jaksoa Kokkolan yhteislyseo, lakkaavat milla yhdistyksillä on paikkansa periodeiksi ja opintojen laajuuden olemasta, ja niiden nimet siirtyvät uudessa lukiossa. määrittelyssä kurssimerkinnöistä historiaan. Nimet korvaa täydel- Kiitokset kuuluvat koulultamme siirrytään opintopisteisiin. Muu- lisesti Kokkolan suomalainen lu- eläkkeelle siirtyneelle englannin tokset koskevat siis syksyllä 2021 kio. kielen lehtorille Marjut Kontio- lukionsa aloittavia opiskelijoita, On sovittu, että kaikki tulevat koskelle ja muihin opetustehtäviin eivät toiselle ja kolmannelle vuo- ensimmäisen vuoden opiskelijat siirtyvälle äidinkielen- ja histori- siluokalle siirtyviä. aloittavat Länsipuiston kiinteis- anopettajalle Vuokko Keskitalol- Eduskunnan joulukuussa 2020 tössä. Sen sijaan tilan ahtauden le. Myös Länsipuiston peruskou- hyväksymä uusi laajennettu ope- vuoksi Kiviniityn toisen ja kol- lun ja lukion yhteisille opettajil- tusvelvollisuuslaki ja sen no- mannen vuoden opiskelijat jatka- le, musiikinopettaja Piia Järvelle pea käyttöönotto 1.8.2021 alkaen vat vielä muutaman jakson ajan ja liikunnan lehtori Päivi Iivoselle koskettaa sekin lukionsa syksyllä Kiviniityssä, kunnes Länsipuiston ja tuntiopettaja Risto Haveriselle, 2021 aloittavia. Peruskoulun jäl- yläkoulun uudet tilat valmistuvat heidän siirtyessään lukioiden yh- keen on hakeuduttava toiselle kou- Isokylän koululle. Viimeisimpien distymisen jälkeen peruskouluun, lutusasteelle ja jatkettava opintoja arvioiden mukaan kaikki Kivinii- toivotamme onnea uusiin tehtä- aina 18 vuoden ikään asti. Muutos tyssä opiskelevat siirtyivät Länsi- viin. ei koske nykyisiä lukiolaisia muu- puiston kiinteistöön tammi-helmi- Hyvin sujuneesta yhteistyöstä ten kuin, ettei jo hankittuja pape- kuussa. erityiskiitos kuuluu koko Kokko- risia oppikirjoja voi enää myydä Kiviniityn lukiossa ja toimipai- lan suomalaisen lukion opettaja- eteenpäin. Ne ovat pois käytöstä. kassa lukiopetusta ehdittiin an- kunnalle ja henkilökunnalle. Hen- Oppivelvollisuuden myötä aloit- taa 58 vuotta ja Kokkolan yhteis- kilökohtaisen kiitokseni haluan tavat lukiolaiset saavat ilmaiseksi lyseossa tällä nimellä 102 vuotta. antaa joustavuudesta ja rakenta- kannettavan tietokoneen, laski- Menneet vuodet ovat molempien vasta yhteistyöstä lukiokoulutuk- men sekä oppikirjat ja -materiaa- lukioiden osalta olleet upeita, tu- sen johtavalle rehtorille Markku lit. Koska useiden tuhansien pe- hansia opettajia ja kymmeniä tu- Anttilalle ja apulaisrehtori Anne- rinteisten oppikirjojen hallinta on hansia eteenpäin pyrkiviä yliop- li Kaupille. suuressa lukiossa hankalaa, olem- pilaita. Ja on tärkeää, että uudes- ______me Kokkolassa valtakunnan suur- sa lukiossa vaalitaan tasapuolises- ten lukioiden tavoin siirtymäs- ti molempien koulujen arvokkai- Jäädessäni nyt pois työelämäs- sä digiaikakauteen. Jatkossa em- ta perinteitä ja puhalletaan yhteen tä opintovapaalle ja hetkeä myö- me juurikaan käytä paperikirjoja, hiileen. hemmin eläkkeelle haluan kiittää vaan kaikki oppikirjat ja oppima- Lukioiden yhdistymisellä on kaikkia oppilaitani ja opiskelijoi- teriaalit ovat kätevästi tai haasta- merkittävä seuraus. Länsipuiston tani sekä työtovereitani 33 vuoden vasti tietokoneella. peruskoulun ja Kokkolan yhteis- ajalta. Laajennetun oppivelvollisuu- lyseon 123 vuoden mittainen yh- Erityisesti haluan kiittää lähim- den taustalla on halu estää nuorten teinen taival päättyy Tiet eroavat piä työkavereitani opintosihteeri syrjäytymistä, ja monet tutkimuk- ja muistot jäävät. Anita Kauppista ja TVT-vastaa- set osoittavatkin oppivelvollisuus- vaa Petri Linnaa huumorintajusta Kiitosten aika iän noston olevan jopa tehokkain ja kärsivällisyydestä. yksittäinen syrjäytymisen vastai- Kiitokset kuuluvat tänä kevää- Kun aloitin vuonna 1988 Alajär- nen toimenpide. Kuinka opiske- nä aivan erityisesti koko opiskeli- ven yläkoulun historian opettaja- lijat ottavat muutoksen vastaan ja jakunnallemme ja sen aktiiviselle na, en olisi ikinä uskonut saavani kuinka uudistuksessa onnistutaan, puheenjohtajalle Riia Pulkkisel- elää näin kauan ja päättää elämän- jää taas kerran arvailujen varaan. le. Olette jaksaneet, sopeutuneet tehtäväni opettajana ja rehtorina ja hyväksyneet monia muutoksia juuri täällä omassa nuoruuteni lu- Yhteen koulurakennukseen käytännön koulutyössä, kiossa. Ehkä merkittävin muutos en- Kiitämme kouluna kasvatustyö- Muistoja koulusta ja teistä kai- si lukuvuonna on Kokkolan suo- tämme edistävää vanhempainyh- kista on valtavasti. Muistot ovat malaisen lukion hallinnon ja ope- distystä ja sen puheenjohtajaa Ve- kullattuja, ja ne ovat sydämessä- tuksen keskittäminen kokonaisuu- li-Matti Haaralaa sekä koulumme ni. dessaan Länsipuiston koulukiin- perinteitä vaalivaa Hannu Pajun- Toivotan teille kaikille onnea teistöön. Erilliset lukio-opetusta pään luotsaamaa entisten opiske- elämäänne, menestystä tehtäviin- antavat toimipaikat, Kiviniitty ja lijoiden yhdistystä kiltaa. Molem- ne ja ennen kaikkea hyvää kesää!  KSL:n vuosikirja 2020-2021 Ylioppilaan puhe Roope Sarajärvi ylioppilas

Hyvät ylioppilaat, opiskelijat, rehtori, opettajat sekä koko muu koulun henkilökunta! Takana on kolme ikimuistoista vuotta. Tuttu koulurakennus on ollut koulumat- kani määränpäänä jo niin monen vuoden ajan, että tuntuu tyhjältä, mutta samalla hienolta siirtyä elä- mässä eteenpäin. Minulle koulu on ollut paikka, johon on aina ollut mukava tulla. Koulussa ovat odottaneet kaverit ja tutut opettajat. Välituntien kes- kusteluja ja ajanviettoa tulee ikä- vä. Tärkeintä on kuitenkin ollut oppitunneilla opittu tieto ja osaa- minen. Lukio antaa yleissivistys- tä ja vankan pohjan tuleville jat- ko-opinnoille. Jokainen on voinut syventää tietämystään itseä kiin- nostavissa oppiaineissa ja vahvis- taa omia vahvuuksiaan. Tulevai- suus avaa eteen paljon mahdol- lisuuksia ja toivon, että jokainen uskaltaa lähteä seuraamaan omia tavoitteitaan ja unelmiaan matkal- la aikuisuuteen ja itsenäisempään elämään. Lukiotaival on ollut jokaisel- Puheen laatinut Roope Sarajärvi on opiskelijakunnan hallituksen kun- le ainutlaatuinen, henkilökohtai- niapuheenjohtaja. nen kokemus, joka on kasvattanut meitä tulevaisuuden haasteista sel- viämiseen ja voiton hetkistä naut- rempia. Muistakaa vaikeinakin ai- kista neuvoista ja ohjeistuksesta. timiseen. Me saimme kokea useita koina ajatella myönteisesti ja ko- Kiitos opiskelijakunnan hallituk- vastoinkäymisiä, kuten esseiden ettakaa löytää asioista positiivisia selle nuorten äänen esiintuomi- deadlinet ja uuvuttavat koeviikot. puolia. Ilon ja onnen koittaessa on sesta koulun asioista päätettäessä. Mieleen painuvimpana kuitenkin aika elää hetkessä ja nauttia siitä. Kiitokset erinomaiselle rehtorille, korona, jonka vuoksi jouduimme Kukaan meistä abiturienteista ei Raimolle, esimerkillisestä työstä etäkouluun ja erityisjärjestelyihin. omistaisi ylioppilaslakkia ilman koulumme eteen. Kiitos erityis- Sen vuoksi meiltä jäi myös yksi tukijoukkojamme. Kiitos rakkaat opettajalle, terveydenhoitajalle, lukion kohokohdista, penkkarit, vanhemmat, perhe, ystävät ja lä- koulupsykologille, kuraattorille, väliin. Elämä on epäreilua, ja niin heiset kaikesta tuesta ja avusta. Te keittiöhenkilökunnalle, siivoojil- se tulee olemaan tulevaisuudes- olette uhranneet meidän eteemme le ja vahtimestari-Tonille, koulu- sakin. Vastoinkäymiset kuitenkin paljon aikaa ja vaivaa. Suuri kii- arjen tärkeille ihmisille. Ja lopuk- opettavat elämästä ja tuovat per- tos opettajille kaikesta siitä työstä, si kiitos kaikille opiskelijoille täs- spektiiviä siihen. Pettymykset ja jota olette tehneet meidän eteem- tä matkasta. Paljon onnea kaikille epäonnistumiset tekevät ilon het- me. Olette todellakin alanne am- uusille ylioppilaille, olemme lak- kistä merkityksellisempiä ja suu- mattilaisia. Kiitokset opoille kai- kimme ansainneet!  KSL:n vuosikirja 2020-2021

 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Riemuylioppilaan puhe Aloittaessamme lukiotaipaleem- teidän polkunne tulee epäilemät- me syksyllä 1968 oli elämä aika tä olemaan vaihtelevampi. Pol- turvattua. Luokallani oli 37 op- ku tulee haarautumaan, ja joudut- pilasta, ja tällä samalla joukolla te tekemään uusia päätöksiä siitä, opiskelimme koko lukion ajan. minkä haaran valitsette. Kiviäkin Kielivalintojen mukaan saattoivat kannattaa kääntää matkan varrel- pienryhmät vaihdella jonkin ver- la. Sieltä voi löytyä ihan uusia mo- ran, ja luokalle jääneitä saattoi tul- tiiveja, ajatuksia tavoitteista, joita la joukkoa täydentämään. kohti pyrkiä. Polun kiviin ja kan- Kaiken kaikkiaan saimme opis- toihin voi kompastellakin, mutta kella kuin herran kukkarossa, hy- kannustan teitä: ylös vain, ja mat- vin valvottuina ja ohjattuina ja tut- ka jatkuu! tujen ihmisten ympäröimänä. Tie- Te olette myös hyvin tietoisia tä- totekniikasta ei tietenkään ollut män päivän uhkista, joita me em- tietoakaan, ja kokeissa testattiin me vielä osanneet murehtia, suu- paljolti, kuinka asiat olivat muis- rimpana varmasti ilmastonmuu- tissa, mikä johti ulkoa lukemi- tos. Meidänkin maailmaamme seen. Kirjoista opiskeltiin ja niitä hiipi huoli maailman tilasta, jonka kannettiin mukana, käsin kirjoit- televisio oli tuonut meidän tietoi- taminen oli luonnollisesti ainut suuteemme. Vietnamin sota, Af- vaihtoehto. rikan nälänhätä, ja maailman po- liittinen tilanne oli silloinkin hy- Elisa Maunumäki Elinikäisen oppimisen ylioppilas vuodelta 1971 vin tulenarka, samoin kuin se on vaatimus tänä päivänä. Luonnonsuojelu al- Hyvät kevään ylioppilaat, onnit- Te taasen olette opiskelleet luo- koi olla tärkeä aate jo 50 vuotta telen teitä lämpimästi monivuoti- kattomassa lukiossa ja opiskelu- sitten, kun hippiliike villitsi nuori- sen urakan loppuun saattamises- kaverit ovat vaihtuneet sujuvas- soa. Rock, rauha ja rakkaus olivat ta! ti. Kokeissa materiaali on pääosin meidän mantramme. Näen katseessanne suurta helpo- käytettävissänne, ja tiedon ym- Tulevaisuuteen uskoen te sel- tusta, kun urakka nyt on ohi, mut- märtäminen ja kyky soveltaa si- viätte niin kuin mekin olemme ta myös epävarmuutta siitä, mikä tä, on keskeistä. Ulkoa opettele- selvinneet! on edessä. minen lienee jäänyt kielten opis- Vielä yhden asian tahdon nostaa Samanlaisia tunteita oli meillä- keluun. Vahvat verbit on kai edel- esiin: kin viisikymmentä vuotta sitten, leen “päntättävä”! Joku teistä kantaa murhetta sii- kun seisoimme koulun portailla, Tämä kaikki on vaatinut teiltä tä, että ylioppilaskirjoitusten ar- uudet, hohtavan valkoiset lakit itsenäistä työskentelyä, ja olette vosanat eivät olleetkaan niin hy- kutreillamme. Ylläni minulla ja joutuneet ottamaan paljon suurem- viä, kuin oli odotettu. Ne vaikut- monella muulla tytöllä oli mikros- man vastuun omasta edistymises- tavat elämässä hetken, mutta läpi hortsit ja maksiliivi ja jalassa val- tänne kuin me aikanamme ja va- elämän kannattaa pitää huolta sy- koiset vinyylisaappaat. litsemaan opiskeltavat oppiaineet dämen sivistyksestä, joka näkyy Nyt nostan kellastunutta yliop- tuleva ala mielessänne. Uskon, et- mm. tavassa kohdella lähimmäi- pilaslakkiani korkealle, kun ajat- tä voitte myös nähdä tulevaisuu- siä. Koulun vuosikirjassa on haas- telen olosuhteita, joissa teidän on dessa enemmän mahdollisuuksia tateltu pitkäaikaista koulun ystä- pitänyt näihin viimeisiin koitok- kuin haasteita. Joka tapauksessa vää Johannes Cederbergiä. Hänel- siin valmistua. Lieneekö sodan koulutusta ollaan viemässä kohti lä on tuota sydämen sivistystä, hän jälkeen ollut mitään tähän aikaan elinikäistä oppimista. Maailman kohtelee ystävällisesti kaikkia ih- verrattavaa? muuttuessa näin nopeasti on pak- misiä, arvostaen ja loukkaamatta. Omiin viidenkymmenen vuo- ko opiskella koko ajan lisää pysy- Siinä esimerkkiä meille kaikille. den takaisiin kokemuksiini ver- äkseen kehityksessä mukana. Vaalikaa ystävyyssuhteitanne ja rattuna olette saaneet ponnistella Meidän elämänpolkumme näyt- luottakaa, että elämä kantaa. melko erilaisten asioiden kanssa. ti hyvin suoraviivaiselta, kun taas Kaikkea hyvää elämäänne!  KSL:n vuosikirja 2020-2021

Kokkolan suomalaisen lukion merkkipaaluja 1.6.1898 Koulu perustetaan yksityisen pääoman turvin nimellä Kokkolan suomalainen yhteiskoulu

1.9.1898 Koulutyö aloitetaan useissa vuokratiloissa

1.9.1899 Uusi koulurakennus otetaan käyttöön

8.7.1918 Koulu siirtyy yksityisomistuksesta valtion kouluksi, nimeksi Kokkolan Yhteislyseo

1.9.1954 Nykyinen koulurakennus otetaan käyttöön, Vanhaa koulurakennusta ”Vanhaa yhteislyseota” käytetään aika-ajoin jatkossakin

1.9.1974 Kokkolan yhteislyseo siirtyy valtiolta Kokkolan kaupungin hallintaan, nimeksi Länsipuiston lukio (1974-1979)

1.9.1979 Koulun nimi palautetaan muotoon Kokkolan Yhteislyseon lukio

1.8.1975 Kokkolan yhteislyseon lukion aikuislinja aloittaa toimintansa

3.1.1994 Koulu aloittaa saneeratuissa ja laajennetuissa tiloissa

1.9.1998 Koulu täyttää sata vuotta

31.5.2005 Sata vuotta ylioppilaita maailmalle

1.9.2008 Koulu täyttää 110 vuotta

1.8.2016 Kokkolan suomalainen lukio aloittaa toimintansa. Toimipaikkoina Kokkolan yhteislyseo ja Kiviniitty.

1.9.2018 Kaupungin lukiokoulutus ja koulu täyttää 120 vuotta

1.8.2021 Toimipaikat yhdistyvät

Rehtorit Antti Aarne 1898-1902 Frans Lampola 1902-1910, 1912-1919 Veli Heikinheimo 1910-1912 Matti Herlevi 1919-1948 Bertel Mustonen 1948-1951 Kerttu Ylitalo 1952-1973 Aimo Juntunen 1973-2001 Marja-Leena Kjellbäck 2001-2002 Raimo Lammi 2002-2021 Markku Anttila 2016-

 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Opiskelijakunnan pettymysten vuosi

Opiskelijakunnan hallitus:1.alarivi vasemmalta: Herman Timonen, Siiri Kallio, Jere Sulkakoski, Leevi Syri, Viola Kuorikoski 2. rivi: Juuso Herlevi, Melissa Nurmi, Olivia Ohtamaa, Riia Pulkkinen, Emilia Koski, reh- tori Raimo Lammi 3.rivi: Boyan Song, Milka Taskila, Roope Sarajärvi, Viivi Kellomäki, Ester Savela, ohjaa- va opettaja Matti Mäkitalo. Kuva: Seppälän Koulukuvat

Riia Pulkkinen pikkujouluja, vanhojentansseja, teemapäivän, palkitsimme pukeu- puheenjohtaja potkiaisia, penkkareita ja kevät- tuneet ja tarjosimme kaikille opis- retkeä ja muita mukavia teema- kelijoille jäätelöt. Lisäksi pidim- Kesä on taas edessä, ja saamme päivä. Tietysti ikävin tilanne on me vaalit, joissa toimipaikastam- jäädä hyvin ansaitulle kesälomal- ollut abeilla, sillä heidän abivuo- me valittiin Kokkolan nuorisoval- le. Tämä lukuvuosi on ollut hy- tensa tapahtumat menivät täysin tuustoon edustajaksi Siiri Kallio, vin erilainen kuin aikaisemmat. ohitse, ja ylioppilasjuhliakin jou- myös varasijalta Roseline Sesay Saimme onneksi olla suurimman dutaan siirtämään. pääsi mukaan. osan lukuvuodesta lähiopetukses- Vaikka tapahtumat tänä vuon- Abeille tj-pitsat sa, vaikka koronavirus on jyllän- na jäivät järjestämättä, odotamme nyt edelleen. Kuitenkin viimeisten Koko lukuvuoden olemme kes- ensi lukuvuotta, jonne olemme viikkojen ajaksi kevätlukukaudes- kittyneet vain opiskeluun, mikä suunnitelleet mukavaa toimintaa, ta jouduimme siirtymään etäope- on ollut pitkästyttävää. Pidimme mikäli tilanne sen sallii. Siihen as- tukseen Kokkolan heikentyneen koko vuoden aikana vain muuta- ti jatkamme sopeutumalla. Toivot- koronatilanteen vuoksi. man teemapäivän, kuten abien tj- tavasti saisimme järjestää ainakin Tapahtumien osalta lukuvuosi ei 100 päivän, kun heidän lukulo- vanhojentanssit, jotka olisi tar- onnistunut suunnitelmien mukaan. mansa alkuun oli enää 100 päivää koitus pitää ennen venetsialaisia, Emme voineet järjestää minkään- jäljellä. Opiskelijakunnan hallitus mutta tietenkään siitä ei ole vielä laisia tapahtumia. Jäimme kaipaa- tarjosi pizzat abeille. Ennen hiih- tässä vaiheessa varmuutta. Kaikki maan syksyn liikuntatapahtumia, tolomaa halusimme piristää tun- jää nähtäväksi. perinneolympialaisia, matkoja, nelmaa, joten pidimme harrastus- Marraskuussa vietimme taks-

10 KSL:n vuosikirja 2020-2021 värkkipäivää. Taksvärkkikohtee- si opiskelijakunnan hallitus on sista. Mutta me osaamme kuiten- na oli tänä lukuvuonna Kokkolan yhdessä lukuvuoden aikana poh- kin laittaa asiat oikeaan mittakaa- seudun Hope ry, joka mahdollis- tinut yhdistymiseen liittyviä asi- vaan, sillä onhan kaikkien terveys taa vähävaraisille lapsille ja nuo- oita. Huhtikuussa lukion opiske- tärkeämpää kuin muutama tapah- rille esimerkiksi harrastustarvik- lijakuntien hallitukset pääsivät lu- tuma ja reissu. Olemme kuitenkin keita, vaatteita ja leluja. Toisena kiolaisten liiton järjestämään kou- tehneet oman osamme pandemian kohteena oli perinteisesti Kenia, lutukseen, jossa pohdittiin tulevaa leviämisen estämiseksi. jossa erityisesti tukemme osoit- muutosta ja suunniteltiin tulevia Haluan kiittää kuluneesta luku- tautui Gakeron lukioon. Tänäkin tapahtumia, joita kovin toivomme vuodesta koko koulumme opis- vuonna saimme hyvän summan järjestettäviksi. Me olemme myös kelijoita ja opiskelijakunnan hal- hyväntekeväisyyteen. esittäneet toiveita ensi vuonna litusta. Olemme kaikki varmas- aloitettavaa suurta remonttia kos- ti enemmän tai vähemmän olleet Katseet eteenpäin kien. väsyneitä tähän tilanteeseen, mut- Tästä lukuvuodesta oppineena Olemme yrittäneet pysyä po- ta olemme pärjänneet hyvin vai- voimme katsoa eteenpäin kohti jo sitiivisina, vaikka nyt yli vuoden keuksista huolimatta. Kiitän kou- seuraavaa lukuvuotta, joka toivot- kestänyt pandemia on varjostanut lumme opettajia sekä koko henki- tavasti olisi parempi. Joka tapauk- kaikkien elämää. Tuskin kukaan lökuntaa. Iso kiitos kuuluu rehtori sessa ensi lukuvuosi on muutok- voi sanoa olleensa onnellinen täs- Raimo Lammille, joka jää nyt hy- sen aikaa, sillä Kokkolan suoma- tä ajanjaksosta. Kukaan ei voi tie- vin ansaitulle vapaalle. Onnittelut laisen lukion toimipaikat yhdisty- tää, kuinka kauan tilanne vielä jat- kaikille ylioppilaille ja hyvää ke- vät. Suuret muutokset vaativat ai- kuu. Me jäämme paitsi kaikista ai- sää kaikille! na myös valmisteluja, jonka vuok- nutlaatuisista lukioajan kokemuk-

11 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Kunniapuheenjohtajat Kokkolan yhteislyseon opiskelijakunta

Puumala Tuomo 2001 Salmela Maria 2002 Passoja Anna 2003 Kostas Irene 2004 Kåla Ville 2005 Puumala Emmi 2006 Uusitalo Anna 2007 Koskela Joonas 2008 Varila Emma 2009 Mäkinen Elina 2010 Harju Jessica 2011 Poutanen Laura 2012 Impiö Mikko 2013 Uusitalo Aleksi 2014 Karhukorpi Aleksi 2015 Möttönen Tommi 2016 Kossi Onni 2017 Ågren Laura 2018 Pietilä Oliver 2019 Rintala Sampo 2020 Sarajärvi Roope 2021

Vuosiluku kertoo, milloin opiskelijakunnan puheenjohtajana toiminut henkilö on valmistu- nut ylioppilaaksi. Kunniapuheenjohtajuus on elinikäinen.

12 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Tutoreiden vuosi

Vasemmalta tutoreiden ohjaava opettaja Eija Hakunti sekä tutorit Iida Juola, Aleksantra Kokkoniemi, Oska- ri Nissilä, Milla Lågland, Ella Autio ja Leevi Sorvari.. Kuva: Seppälän Koulukuvat

Oskari Nissilä maan. Seuraavana meillä olikin vuodelta vähäiseksi, tiedän, että vuorossa ysiluokkalaisten tutustu- se oli tärkeää ja on sitä myös tu- Syksyllä 2020 oli aika saada uu- miskäynnit. Vastaanoton jälkeen levaisuudessa. Kiitämmekin siis sia tutoreita. En ollut aluksi var- kierrätimme heitä ympäri koulun kaikkia lukiolaisia sekä opettajia ma haluaisinko lähteä mukaan toi- ja kerroimme omia kokemuksi- kuluneesta vuodesta, erityisesti mintaan, mutta pienen pohdinnan amme siitä, miksi olimme pääty- haluamme muistaa ohjaajaamme sekä vanhojen tutoreiden houku- neet juuri lukioon. Viimeisimpä- Eija Hakuntia ja opoamme Marja tuspuheiden jälkeen ilmottauduin nä toimimme kahdeksannen luo- Ranta-Nilkkua. Kiitokset kuulu- vapaaehtoiseksi (olisihan tarjolla kan lukioesittelyissä yhdessä opo- vat myös Kiviniityn toimipaikan kaiken kukkuraksi pizzaa). Pienen jen kanssa. tiimille hyvästä yhteistyöstä. Mu- alkuohjauksen jälkeen ja vanhojen Vaikka toimintamme jäi tältä kavaa kesän alkua kaikille! tutorien vinkkien avulla toiminta sitten alkoi rullaamaan. Ensimmäisenä tehtävänä meille tutoreille oli pitää uusien ykkös- luokkalaisten ryhmäytymispäivä. Ryhmäytymispäivä tapahtui yh- teistyössä Kiviniityn toimipaikan kanssa. Ryhmäytyminen tapahtui hyvässä hengessä Villa Elbassa, jossa sielläkin erinomainen ruoka antoi oman mukavan pikku lisän. Vaihtelevan koronatilanteen vuoksi tämän vuoden tutor-toi- minta jäi hyvin minimalistiseksi, Tutoreilla on tärkeä tehtävä olla uusien ykkösten tukena heidän koulun mutta pientä toimintaa pääsimme aloitusvaiheessaan. Kuva lukuvuoden ensimmäiseltä päivältä.. ryhmäytymisien lisäksi toteutta- Kuva: Anneli Kauppi 13 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Ylioppilasjuhlat venetsialaisina Koronaepidemia siirsi kevään ylioppilaiden juhlinnan elokuun viimeiselle viikonlopulle ja lau- antaina 29.8. saimme vihdoin juhlia uusia ylioppilaitamme Länsipuistossa järjestetyssä tilaisuu- dessa. Juhla oli yhteinen kaikille Kokkolan kaupungin lukioiden uusille ylioppilaille.

Lukion kuoro ja bändi esit- tivät mm. Ultra Bran kap- paleen Minä suojelen si- nua kaikelta. Mukana oli- vat musiikinopettajamme Pia Järvi ja Henna-Maria Harju.

Sivun kuvat: Anneli Kauppi

Juhlapuhujina olivat kaupungin- Ennen juhlaa otettiin ryhmävalokuvia ja sitten ryhmittäydyttiin juhla- johtaja Stina Mattila (yllä) ja kou- aukiolle. luneuvos Taina Lehtonen (alla).

14 KSL:n vuosikirja 2020-2021

15 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Länkkärin muotoisen pilven alla 29.1. saimme tiedon, että Terve- yden ja hyvinvoinnin laitos THL Länkkärin muotoisen pilven alla oli yhdessä opetus- ja kulttuuri- ministeriö OKM:n kanssa antanut Entä jos oisin seitsemän ällää salissa skriivannut, ohjeen kaikkien penkkareihin ja Entä jos Raimo ei olis kuullut et oisin luntannut? vanhojen päivään liittyvien tapah- Olisiko abien keskiarvo noussut kanveesista, tumien toteuttamisesta koronavi- jos opettajat olisi kymppejä suoneet jo ekoista kursseista? rusepidemian vuoksi myöhempä- nä ajankohtana. Ohje koski koko Yhtä auttaa vain Ranta-Nilkku, toista perjantainen valopilkku maata, joten Kokkolan lukiotkin- Mut täällä pärjää ei luovuttamalla, Länkkärin muotoisen pilven alla. noudattivat sitä. Lakki on minun valontuoja, kunnes korona sen pois vie multa Niin abit kuin tietysti myös toi- Ei täällä pärjää kuin humaltumalla, Länkkärin muotoisen pilven alla sen vuoden opiskelijat ottivat tie- don pettyneinä vastaan. Olisihan Entä jos oisi abien kanssa raksalle päädytty? ihan pian vietetty ikimuistoista Entä jos 0pokursseja ei ois ämmiksi unohdettu? penkkaripäivää ja kakkoset pyö- Olisiko lukion oppikirjoille kenties vielä käyttöä, rähdelleet ihanissa asuissaan tans- jos LOPSi ei olisi vaatinut enää lisää täyttöä? silattialla ja tanssineet innolla har- joiteltuja vanhojen tansseja. Yhtä auttaa vain Ranta-Nilkku... Tästä syystä ryhmä abeja halu- si ilmaista tuntojaan laulamalla Parannetaan maailmaa lukiossa opiskelemalla, keskusradion kautta koko koulul- rillutellaan yhdessä, Cornersin tanssilattialla. le uudelleen sanoittamansa Arttu Ja aamuviideltä kun muiden abienkin viinat on juotu, Wiskarin kappaleen Suomen muo- on hyvä mennä nukkumaan kun uusiks maailma on luotu toisen pilven alla. Abien käsitte- lyssä laulu sai nimekseen Länkkä- Yhtä auttaa vain Ranta-Nilkku... rin muotoisen pilven alla.

Abiturientit Roope Sarajärvi,Hanna Breilin, Iiris Puutio, Ansa Puutio, Isabella Kuorikoski, Milja Jänkä, Salla Keronen ja Boyan Song esittivät koulun keskusradiossa abien laatiman laulun penkkareiden peruun- tumisesta johtuneesta pettymyksestä huolimatta ja sen takia. Kuva: Anneli Kauppi

16 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Penkkareista painajaiset

Kun kevään tapahtumat yksi toisensa jälkeen peruuntuivat, tunnelma laski kuin lehmän häntä, luonnehtivat abiturientit Joonas Lukkarila ja Juuso Erkkilä lukion lopetusta koronan kourissa.

Juuso Erkkilä poissaolollaan. Joonas Lukkarila Tapahtumia ei peruutettu pel- Peruuntuneita tapahtumia: abiturientit kästään koulussa, vaan myös va- paa-aika kärsi koronarajoitteista, • TET-jakso Kun korona sotki kakkosvuoden joten kontaktit kavereihin jäivät • Perinneolympialaiset kevään opiskelun, odotettiin sen vähäisiksi ja uusia ystävyyssuh- • Pikkujoulut menevän ohi jo ennen abivuotta, teita oli hankalampi luoda. Tämä • Puurojuhla mutta toisin kävi. Koko kolmas poikkeuksellinen opiskeluvuosi • Opettajat vs. opiskelijat -ottelut vuosi kului koronarajoitteita nou- aiheutti toivottomuutta tulevai- • Potkiaiset dattaen ja sen takia kaikki kiva oli suuden suhteen. Kun jatkoa ajatel- • Penkkarit kiellettyä; niin perinneolympialai- len ilmassa leijuu vain kysymys- • Lakkiaiset set, puurojuhla kuin penkkaritkin merkkejä, on vaikea rakentaa kes- • Tutustumiskäynnit jäivät kokematta. täviä suunnitelmia eteenpäin. Opiskelusta katosi rytmi, ja ker- Vaikka korona pilasi suurimmat • Vierailut & muut tapahtumat ta toisensa jälkeen peruuntuneet tapahtumat, on se johtanut myös tapahtumat heikensivät motivaa- positiivisiin ilmiöihin. Arjen pie- tiota. Ilman kohokohtia jääneet nistä hetkistä ja ystävien näke- kea, mutta se selätettiin yhdessä, jaksot täyttyivät pelkästä puur- misestä on oppinut nauttimaan ja niin meidän täytyy jatkaa myös tamisesta ja ylioppilaskokeisiin uudella tavalla. Jokainen koulun tästä eteenpäin, joten pidetään yh- pänttäämisestä. Vaikka epätavalli- korttipeleistä ja kahvihetkistä sai tä ja yhteyttä. Yllekirjoittaneet ei- sesta opiskelusta selviäminen yh- uudenlaisen merkityksen. Kortti- vät tunne meistä abeista kaikkia, disti luokkia, ei yhteishenkeä saa- en lätkimisestä tuli ajanvieton si- niin hyvin kuin pitäisi, eivätkä pi- tu nostettua uudelle, korkeammal- jaan kaverisuhteiden rakentamis- dä kaikista niin paljon kuin kuu- le tasolle, sillä yhtenäisyyttä par- ta. luisi, mutta siitä huolimatta, kyllä- haiten luovat teemapäivät loistivat Viimeinen lukuvuosi oli vai- hän meillä oli mahtava matka.

17 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Vanhojentanssit siirrettiin syksyyn Janne Hietalahti si ollut tyydyttävä edelleen vir- tuaaliyhteyksiin. Mielipiteet ja- Lukion kakkoset joutuivat hel- kautuivat Iivosen mukaan touko- mikuussa pettymään pahasti. Van- tanssien ja syksyyn siirron välillä. hojentanssit, yksi lukioajan ko- ”Nyt voidaan sanoa, että onnek- hokohdista, jouduttiin siirtämään si jälkimmäinen kanta voitti, kun hamaan tulevaisuuteen. Siihen oli epidemia on Soiten alueella puh- tietysti kiusallisen tutuksi tullut jennut nopeasti näin vaikeaksi”, syy: koronapandemia. Iivonen näkee. Liikunnanopettaja Päivi Iivosen Tanssinsa vanhat kuitenkin vie- mukaan tilanteeseen oli varaudut- lä saavat, mikäli koronatilanne ta- tu jo ennakkoon niin, että hänen soittuu odotusten mukaisesti ro- ja kollega Kim Huuhkan vetämät kotusten ja kesän myötä. Ajan- tanssiharjoitukset oli jaettu tänä kohdaksi on kaavailtu venetsia- vuonna kahteen 40 parin ryhmään. laisviikonlopun perjantaita 27.8. Samaa jakoa oli hänen mukaansa ”Tarkempi ajoitus selvinnee vii- tarkoitus noudattaa sitten niin päi- meistään ensi lukuvuoden alussa, vä- kuin iltaesiintymisissäkin, ja samoin se, missä, kuinka monesti oli varauduttu myös siihen, että ja minkä kokoisina ryhminä pääs- tilaisuuksiin ei oteta yleisöä vaan tään esiintymään”, Iivonen arvi- Liikunnanopettaja Päivi Iivonen ne striimataan koteihin. oi. Hän pitää mahdollisena, että harmittelee tanssien siirtymistä Uusi yritys oli sitten tarkoitus osa tanssijoista ei ole enää syksyl- opiskelijoiden puolesta mutta us- toteuttaa toukokuun puolivälissä. lä käytettävissä. Pyrkimys hänen koo, että syksyllä tilanne on pa- Selvää oli, että koulun ulkopuo- mukaansa silti on, että viivästyk- rempi ja päästään esiintymään liselle live-yleisölle tilaisuutta ei sen aikana eri syistä paria vaille kotiväen silmien edessä. olisi voitu vieläkään avata, vaan jääneidenkään harjoittelu ei valui- Kuva: Janne Hietalahti vanhempien ja muun kotiväen oli- si hukkaan.

Kakkoset oli talven aikana jaettu kahteen 40 parin harjoitteluryhmään. Harjoitukset ja tanssiesitykset muo- dostavat opiskelijoille yhden kurssin arvoisen opintosuorituksen. Kuva: Päivi Iivonen

18 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Yhteislyseon viimeinen vuosikirja Janne Hietalahti

Tänä keväänä julkaistu yhteis- lyseon vuosikirja on järjestykses- sään 19. ja jäänee samalla nyky- konseptissaan viimeiseksi. Kok- kolan suomalaisen lukion kaksi erillistä toimipaikkaa sulautuvat yhteen ja aloittavat työskentelyn ensi lukuvuonna saman katon alla Länsipuiston koulurakennukses- sa, ja sen jälkeen on uusien perin- teiden luomisen aika. Raimo Lammin aloitettua toimi- kautensa Kokkolan yhteislyseon rehtorina siirryttiin lukuvuonna 2002–2003 vihkomaisten vuosi- kertomusten julkaisemisesta kir- jaformaattiin. Lammi on samal- la toiminut julkaisun vastaava- na päätoimittajana ja huolehtinut sen taloudesta. Yllekirjoittanut on puolestaan kantanut päävastuuta käytännön toimitustyöstä ja kirjan taitosta. Edellisten kausien toimintaker- tomuksia on vuosikymmenten saatossa painettu yhtenäisempään kirjamuotoon, ja sama on tarkoi- tus tehdä 2000-luvun vuosikirjoil- le ja koota niistäkin muhkea yhte- näinen nide. Näin koulun perus- tamisesta vuodesta 1898 taltioi- tu yhteislyseon historiikki säilyy katkeamattomana 2020-luvulle saakka. Viimeisten 19 lukuvuoden aika- Vuosikirjoja on painettu vuosittain noin 550 kappaletta ja niitä on jaet- na on muun muassa laadittu kol- tu koulun opiskelijoille, opettajille ja jossain määrin myös koulun entis- me uutta lukion opetussuunnitel- ten opiskelijoden yhdistyksessä killassa toimiville aktiivisille jäsenille. maa, otettu käyttöön koulumaail- Kuva: Janne Hietalahti maa mullistanut opiskelijahallin- kapa New Yorkiin, oltu vierailuil- historian tallentamisessa on ollut tojärjestelmä Wilma, siirrytty säh- la oppilaitoksissa ja otettu vierai- mukana niin kirjoittajina, kuvaa- köisiin koejärjestelmiin ja osittain ta vastaan, järjestetty penkkareita, jina kuin haastateltavina ja kuvat- myös oppimateriaaleihin, yhdis- vanhojentansseja ja perinneolym- tavinakin jopa tuhansiin nouseva tetty kaupungin suomenkieliset pialaisia ja tietysti eletty tavallista joukko koulun nykyisiä ja entisiä lukiot ja jouduttu koronaepide- kouluarkea. Kaikki tämä on doku- opiskelijoita, huoltajia, opettajia mian pakottamana omaksumaan mentoituna vuosikirjoihimme. ja muita henkilökunnan edustajia etäopiskelun ja -opetuksen sinän- Ilman lukuisten vapaaehtoisten sekä ulkopuolisia avustajia. Vuo- sä hyödylliset metodit. On tehty avustajien työtä julkaisutoiminta sikirjatoimitus kiittää lämpimästi retkiä niin lähikuntiin kuin vaik- ei olisi ollut mahdollista. Koulu- teitä kaikkia!

19 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Tunnelmia lukuvuoden päättyessä Siiri Kallio, Matilda Pura ja Aurora Kleimola

Kysyimme toukokuun puolivälissä kevään vii- meisenä lähiopiskelupäivänä ykkös- ja kakkos- vuosikurssilaisten ajatuksia menneestä ja tule- vasta:

1. Mikä on tärkeintä, mitä olet oppinut kulu- neen lukuvuoden aikana?

2. Mitä ajattelet siitä, että siirrymme koronati- lanteen pahentumisen vuoksi jälleen etäopis- keluun?

3. Mitä aiot tehdä ensimmäiseksi, kun korona- rajoitukset ovat ohi ja palataan taas normaa- liin? Amanda Ruisaho 19C 1. Olen oppinut ottamaan asiat vähän rennommin. 2. Harmi, jos kaikki kevään tapahtumat ja muut pe- rutaan, mutta jos se auttaa tautitilanteeseen niin sit- ten ihan ok. 3. Lähteä ulkomaille ja johonkin isoon tapahtu- maan.

Rasmus Kuivanto 20B Liisa Järvelä 20A 1. Enkun ja ruotsin sanoja. 1. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava. 2. Mää en kyllä tykkää yhtään. 2. Huono opiskelun kannalta, kun ei opi niin hyvin, 3. Varmaan perheen kaa ulkomaille. mutta kiva vapaa-ajan kannalta ,kun saa tehä asioita vapaammin eikä korona leviä. 3. Meen ulkomaille.

20 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Olivia Ohtamaa 19E Eemeli Nissilä 19E 1. Oon oppinut olemaan vähemmän ankara itselle- 1. Olen oppinut tuntemaan uusia ihmisiä. ni. 2. En tykkää. 2. Ei haittaa niin paljon. 3. Nähdä kavereita, jotka asuu eri puolilla Suomea. 3. Lähteä ulkomaille ja olla isolla porukalla ulkona.

Kerttu Backman 20A Zhibo Yang 19C 1. Sen että lukio ei oo niin rankkaa kuin yleensä an- 1. Koronan ja etäopetuksen kautta sen, kuinka tär- netaan ymmärtää, että tää on ihan lepposta hommaa keitä kaverit ovat. 2. Kyllähän sen ymmärtää, että tilanne on mitä on, 2. Se on kyllä viimenen asia, mitä haluan tälle vuo- mutta ärsyttää ja masentaa, kun olisi kiva olla kou- delle, mutta se on nyt pakko, kun tilanne niin vaatii. lussa ihmisten kanssa. Lähteä reissulle, tai ihan vain salillekin riittäisi täl- 3. Mennä kauppaan ilman maskia. tä keväältä.

21 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Ada Asiala 19C Jaakko Kaasinen 19E 1. Varmaan se, ettei kannata ottaa pitkää matikkaa. 1. Pitämään turvavälejä. 2. Minulla on hyvät kurssit, että silleen aika chillisti 2. En syty. pääsee meneen. Ei ole mitään pitkän matikan kurs- 3. Jos sitä pääsis vaikka ulkomaille. seja, niin ehkä nyt selviää. 3. Varmaan lähden käymään Haaparannan Ikeassa kavereitten kanssa.

Kasperi Levijoki 20E Petra Rosenback 20C 1. Englannista uusia sanoja. 1. Ystävät ovat tärkeitä. 2. Ihan hyvä. 2. Kyllähän sitä mieluummin olisi lähiopetuksessa 3. Olla ilman maskia. kuin etäkoulussa. Tosi huono opiskelun kannalta. 3. Lähden Espanjaan.

22 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Aarni Puolitaival 20A Leevi Sorvari 19E 1. Ympyrän pinta-alan laskemisen uudestaan. 1. Keskittymään vähän enemmän koulunkäyntiin. 2. Ihan jees tavallaan, mutta toiselta puolelta vähän 2. Ihan kiva, kun vähän on alkanut tulla väsymys tä- tympeää. hän koulunkäyntiin kakkosvuodelle. Vähän helpot- 3. Totta kai viettää kavereiden kanssa aikaa. taa. 3. En tiedä, mutta bileet pystyyn.

Ossi Honkala 20D Aliisa Hietaharju 20C 1. Olen oppinut kongnitiivisen toiminnan peruskä- 1. Olen oppinut arvostamaan semmoisia asioita, joi- sitteet. ta olen ennen pitänyt itsestäänselvyytenä, niin kuin 2. En tykkää ,kun ei nää kavereita. Ainut hyvä puoli vaikka sukulaisten näkemistä. on, ettei tartte lukea niin paljoa kokeisiin. 2. On se vähän harmi näin loppuvaiheessa, mutta 3. Lähden Italiaan. terveys edellä, joten eihän sille voi oikein mitään. 3. Haluaisin päästä ulkomaille lomalle enkä aina- kaan enää maskia käyttäisi.

23 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Katsaus luma-linjan toimintaan Teksti ja kuvat: Anneli Kauppi LUMA-vastuuopettaja

Luonnontieteen ja teknologian erityislinjan opiskelijoille on ku- luneenakin lukuvuonna pystytty tarjoamaan etäyhteyksin toteutet- tua ohjelmaa, vaikka koronapan- demia onkin estänyt kaikki nor- maalit opintomatkat ja yhteiset ta- paamiset. Muun muassa valtakun- nallinen LUKEMA-verkosto ja Oulusta käsin toimiva Buutti Oy ovat lukiomme omien opettajien ohella järjestäneet nuorille ohjel- maa, josta seuraavassa katsaus. Sähkötekniikan opiskelijat Joonas Patana ja Enni Marjamaa vierai- Tekniikan opinnot tutuiksi namme marraskuussa. Nuorilta nuorille tieto välittyy parhaiten. Oulun yliopiston tieto- ja säh- kötekniikan tiedekunta järjestää yhdessä Buutti Oy:n kanssa kou- luille suunnattuja kiertueita, joilla tehdään opiskelijoille tutuksi tek- niikan ja ICT-alan opintovaihtoeh- toja ja innostetaan nuoria ja erityi- sesti tyttöjä suuntautumaan näille aloille. Marraskuussa lukiollamme esit- telyn pitivät sähkötekniikan opis- kelija Joonas Patana ja elektronii- kan ja tietoliikennetekniikan opis- kelija Enni Marjamaa. He kertoi- vat alan opinnoista ja sekä tarjou- tuvista uravaihtoehdoista. Konk- Oman solunäytteen käsittelyä, jotta DNA vapautuisi soluista ja pysyi- reettiset esimerkit ICT-sovelluk- si ehyenä. sista sekä opiskelijoiden harjoitus- töinä tekemistä laitteista kuvien ja tutkinnon suorittanut voi sijoittua. ja sen toimintaa. Lisäksi opiskeli- videoiden muodossa innostivat lu- Joonas ja Enni totesivat, että opin- jat kuuntelivat ns. orientaatioluen- kiomme luonnontiede- ja teknolo- not ja alalla työskentely on nyky- non, jossa heille kerrottiin ajan- gialinjan opiskelijoita. Joonas ja ään hyvin kansainvälistä. kohtaisista globaaleista haasteista kuten kiertotaloudesta, jätteistä, Enni kannustivat nuoria opiskele- Yhteistyötä Centrian kanssa maan erityisesti luonnontieteitä ja ilmastonmuutoksesta ja energian- kieliä. Kuluvana lukuvuonna luon- tuotannosta. Esittelijät kertoivat, että alalla nontieteen ja teknologian erityis- Kurssilla tehtiin laborointeja on tällä hetkellä noin 10 000 työn- linjalla aloitti yhteensä 34 opiske- biologian, kemian ja fysiikan ai- tekijän vaje ja että alalle toivo- lijaa. Kaikki suorittavat erityislin- heisiin liittyen. Centrian labora- taan lisää erityisesti naisia. Esit- jan opintojensa alussa Luonnon- toriossa opiskelijat eristivät omaa telyssä tutuksi tulivat tekniikan tieteen johdantokurssin. Kurssil- DNA:ta posken limakalvon so- alan eri opinto-ohjelmien opinto- la tehdään mm. tutustumiskäynti luista ja toisena työnä eristettiin jen rakenne sekä myös se, millai- Centria-ammattikorkeakoululle, lehtivihreän väriaineita ohutlevy- siin ammatteihin ja työtehtäviin jossa heille esitellään oppilaitosta kromatografialla. Fysiikan työssä

24 KSL:n vuosikirja 2020-2021 määritettiin hyötysuhdetta. 7,3 kg vuodessa, joten kestävän Tiedekisassa mukana Siellä sitä on, omaa DNA:ta val- kehityksen ja tehokkaan kiertota- miina pyydystettäväksi pulloon :) louden kannalta olisi ehdottoman Myöskään Harppi-festivaalia tärkeää, että romu käsitellään ja ei pystytty järjestämään Helsin- Sinkintuotanto ja sen metallit kerätään asianmukaisesti gissä Maunulan matematiikka- ympäristövaikutukset talteen eikä romulla tehdä rikollis- lukiossa koronavirustilantees- Kurssin viimeinen viikko oli ns. ta bisnestä ja sitä kuljeteta laitto- ta johtuen, joten Lukema-ver- Boliden-viikko, jolloin opiskeli- masti esim. Afrikkaan ja Aasiaan. kosto halusi tammikuussa 2021 jat seurasivat etänä Boliden Oy: Kiertotalouden luennolla mm. järjestää ensimmäisen Harppi n asiantuntijoiden esityksiä sinkin vertailtiin polttomoottoriauton ja 2021-tiedekilpailun etänä lu- tuotantoprosessista, sinkin tuotan- sähköauton sisältämiä eri metalli- kiolaisten luonnontiedekunnon non ympäristövaikutuksista ja nii- en määriä. Sähköautossa on huo- ylläpitämiseksi. Kilpailu oli mattavasti enemmän metallia. den seurannasta sekä kiertotalou- avoin kaikille Suomen lukio- desta. Opiskelijoille esiteltiin myös, et- laisille ja alkukilpailuun ilmoit- Luennoilla todettiin, että moder- tä yhdessä tuulimyllyn turbiinissa ni maailma tarvitsee yhä enem- voi olla kuparia 400–4000 kg. Ku- tautuikin peräti 150 joukkuet- män metalleja. Sähköautojen mää- parin lisäksi tuulimyllyihin tarvi- ta eri puolilta Suomea. Jouk- rä tulee kasvamaan, ja uusiutuviin taan paljon muitakin metalleja ja kueessa sai olla enintään viisi energiateknologioihin siirtymi- mm. sen kestomagneetteihin har- jäsentä. Kokkolan suomalaises- nen ja hiilineutraaliuden saavut- vinaisia maametalleja kuten neo- sa lukiossa innostuttiin ottamaan taminen vaativat paljon metalleja. dyymiä ja dysprosiumia. Kuvaa- haaste vastaan ja joukkueita syn- Jotta metallien kasvava tarve pys- vaa on, että 1990-luvun kännykäs- tyi peräti neljä. tytään kattamaan, tarvitaan sekä sä oli noin 30 elementtiä ja nykyi- Kilpailussa oli 100 monivalin- kaivostuotantoa että kierrätystä. sissä älypuhelimissa niitä on noin tatehtävää siten, että biologiasta, Suomessa ja EU:n alueella kier- 60. Yleisesti ottaen keskiluokan fysiikasta, kemiasta ja matema- rättäminen on paljon tehokkaam- kasvu globaalisti lisää korkean tiikasta oli 25 tehtävää kustakin. paa kuin esim. USA:ssa tai Aa- teknologian tuotteiden kulutusta. Kaikki ilmoittautuneet joukkueet siassa. Niinpä metallien kierrättä- Mielenkiintoinen tieto oli myös osallistuivat alkukilpailuun, jossa mistä tulee tehostaa maailmanlaa- se, että maailmassa on tällä het- kilpailutehtäviin vastattiin nettilo- juisesti. Henkeä kohden laskettu- kellä noin 425 000 sähköbussia, makkeella etänä samanaikaisesti. na tuotamme elektroniikkaromua joista 99 % on Kiinassa. Kilpailijoiden mielestä kokemus

Tänä vuonna emme voineet vierailla Boliden Oy:llä pandemian takia, mutta onneksi etäyhteydellä saatoim- me kuunnella asiantuntijoiden esityksiä. Kuvassa Yhteislyseon toimipaikan johdantokurssilaisia ja keskellä etäyhteyden päässä Boliden Oy:n tutkimuspäällikkö Justin Salminen. 25 KSL:n vuosikirja 2020-2021 oli kiva, koska sai miettiä vas- tauksia joukkueena ja kaikki apu- välineet olivat sallittuja. Tehtäviä saattoi jakaa joukkueen jäsenille kunkin vahvuusalueen mukaan. Silti vastaamisaika, vain 45 min- uuttia, koettiin haasteellisena, ja kiirehän vastaamisessa tuli! Mutta nyt ollaan jälleen yhtä kokemus- ta rikkaampia, ja jos kilpailu pide- tään ensi vuonna, niin joukkuetak- tiikkaa osataan hioa jo paremmin. Karanteenin etymologiaa ja kudosnäytteitä Luonnontieteen syventävällä kurssilla saimme seurata etäluen- Mikko Rinne, Roope Sarajärvi, Boyan Song ja Alex Suopanki osallistu- toa mikrobiologiasta, luennoitsi- vat Harppi 2021 -tiedekilpailuun. jana filosofian tohtori Veera Puk- kila Päijät-Hämeen LUMA-kes- kuksesta. Luentonsa aluksi Pukkila kertoi mitä mikrobit ovat ja mitä taute- ja ne ihmiselle aiheuttavat. Eniten uhreja vaatinut maailmanlaajuin- en epidemia on ollut mustana sur- mana tunnettu Yersinia pestis-bak- teerin aiheuttaman rutto vuosina 1346-1353. Kirppujen levittämä tauti oli tuohon aikaan tuhoisa, koska antibiootteja ei lääkkeenä vielä tunnettu. Itse asiassa karanteeni-sana juontaa juurensa noilta ajoilta. Sil- loin nimittäin huomattiin, että tau- Koolla osa mikrobiologialuentoa seuranneista opiskelijoista. Vasem- ti levisi laivojen mukana eri puo- malla opettaja Marika Myllylä ja keskellä Veera Pukkila etäyhteyden lille maapalloa ja määrättiin, et- päässä. Myös osa opiskelijoista seurasi luentoa etänä. tä saapuvien laivojen tuli olla 40 päivää satamassa ennen kuin me- uttaja siirtyy eläimestä ihmiseen. leviämään uusille alueille. Epide- rimiehet saivat nousta maihin. Ita- Virukset ovat muuntuneet jo en- miat lähtevät liikkeelle usein Aa- liaksi 40 päivää on quaranta gior- nen ihmiseen siirtymistä ja jatka- siasta, koska siellä väestömäärä ni, mistä siis sana karanteeni on vat muuntumista senkin jälkeen, on suurin. johdettu. aivan kuten nytkin Covid-19 vi- Koronarokotteen nopea kehittä- Puhetta oli tietysti myös meneil- ruksella on todettu jo useita mu- minen on hämmästyttänyt ihmisiä. lään olevasta koronapandemiasta. taatioita. Pukkila selitti, että syynä on no- Covid-19 viruksen aiheuttamaan Näitä eläinperäisiä viruksia il- peutettu aikataulu, jonka on mah- tautiin oli luentopäivään 25.2. mestyy niin usein, koska ihmisten dollistanut eri kehitysvaiheiden mennessä oli maailmalaajuises- ja eläinten välillä on yhä enemmän lomittainen toteutus. Jännityksel- ti sairastunut 112 554 307 ihmis- kontakteja. Maapallon väkiluku lä seuraamme myös suomalaisten tä. Menneiden vuosien SARS- ja lähestyy 8 miljardia ja toisaalta korona-rokotteiden kehittämistä. MERS-virusten aiheuttamat epi- eläinten elinympäristöjä raivataan Luonnontieteen syventävällä demiat olivat niin ikään koronavi- ihmisten käyttöön. Tästä syystä kurssilla opiskeltiin myös histolo- ruksen aiheuttamia. Kaikkia näitä kontaktit ihmisten ja eläinten vä- gian eli kudosopin alkeita lääke- yhdistää zoonoosi eli taudinaihe- lillä lisääntyvät ja taudit pääsevät tieteen opiskelija Aaron Yli-Hal-

26 KSL:n vuosikirja 2020-2021

ja molekyylimallinnustöitä sekä kiintoisista aiheista. Syksy Räsä- virtuaalinen vierailu lääketehdas nen on Helsingin yliopiston teo- Orionille. reettisen fysiikan dosentti sekä Nyt kesäkuun alussa on vielä yliopistotutkija hiukkasfysiikan viikon mittainen säteilyturvalli- ja astrofysiikan osastolla ja hänen suuden ja sairaalafysiikan kurssi. luentonsa aihe oli ”Näkymätön ik- Kurssilla tutustutaan sairaalafy- kuna: Mustat aukot ja gravitaatio- siikkaan, kuten siihen, miten sä- aallot”. teilyä käytetään diagnostiikassa Tommi Tenkanen on Helsingin ja syöpähoidoissa. Kurssilla opi- yliopiston teoreettisen fysiikan taan esimerkiksi mitä on tietoko- dosentti ja Aalto-yliopiston asian- nekerroskuvaus eli tomografia tuntija. Tenkasen tutkimusaiheita ja mikä on sen merkitys syöpien ovat mm. pimeä aine, alkuräjäh- diagnostiikassa ja seurannassa. dys ja gravitaatio. Hänen luennoi Kurssilla tehdään virtuaalivierai- aiheesta ”Ratkeaako pimeän ai- luja Suomalaisten yliopistosai- neen arvoitus?”. raaloiden tutkimusyksiköihin ja Hannu Rajaniemi on yrittäjä, kuunnellaan huippuasiantuntijoi- kirjailija ja tutkija. Rajaniemi on den esitelmiä alan tutkimuksesta opiskellut matematiikkaa ja teo- ja lääketieteellisistä sovelluksista. reettista fysiikkaa Oulun ja Cam- Kurssilla tutustutaan STUK:n eli bridgen yliopistoissa ja väitellyt Opiskelijat kudosnäytteitä tunnis- säteilyturvakeskuksen tekemään tohtoriksi säieteoriasta Edinburg- tamassa. Aaron Yli-Hallila ohjaa säteilysuojelutyöhön Suomessa ja hin yliopistosta. Rajaniemi asuu taka-alalla. toteutetaan säteilyn mittaamiseen tällä hetkellä San Franciscossa ja ja seurantaan liittyviä laboratorio- on ollut perustamassa HelixNano- lilan opettamana. Pari tuntia opis- mittauksia. Kurssin suosio yllätti yritystä, joka kehittää syöpälääk- keltiin etäyhteydellä ja viimeisel- järjestäjät ja kurssi täyttyikin en- keitä ja rokotteita viruksia vas- lä kaksoistunnilla Aaron toi mu- nätysajassa innokkaista opiskeli- taan. Hän päätti luentosarjan pu- kanaan valomikroskoopilla tar- joista. humalla aiheesta ”Arkhimedeen kasteltavia kudosleikkeitä, joista tukipistettä etsimässä — Mikä Näkemystä tieteen huipulta opiskelijat saivat tunnistaa eri ku- auttaa menestymään muuttuvassa dostyyppejä. Kevään aikana LUKEMA-ver- maailmassa?” Jos lukijalla heräsi kosto tarjosi livenä striimatun kol- kiinnostus näitä aiheita kohtaan, Lääkekemiaa men luennon sarjan, jossa huippu- luennot ovat katseltavissa Youtu- virtuaalikursseilla asiantuntijat luennoivat mielen- ben Lukema tiedekanavalla. Valtakunnallinen LUKEMA- verkosto on järjestänyt lukiolai- sille myös etänä suoritettavia ly- hyitä muutaman päivän mittaisia intensiivikursseja. Maaliskuus- sa järjestettiin lääkekemian kurs- si yhteistyössä Aalto-yliopiston ja lääkeyhtiö Orionin kanssa. Kurs- silla tutustuttiin siihen, miten lää- kemolekyylit saavat alkunsa, eli miten ne keksitään ja miten nii- tä valmistetaan. Tutkittiin minkä muotoisia lääkemolekyylit ovat ja miten ne sitoutuvat kohteisiinsa elimistössämme sekä opiskeltiin miten molekyylit muuttavat muo- toaan ja saavat aikaan erilaisia Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus käydä Centriassa tekemässä fysii- vaikutuksia. Kurssilla on luento- kan mittauksia matematiikan ja fysiikan opettajan, FT Harri Aarnion esityksiä, virtuaalilaboratoriotyö opastuksella. Tässä määritetään aineen tiheyttä. 27 KSL:n vuosikirja 2020-2021

LUKEMA-päivä toukokuussa Vielä toukokuun 4. päivä järjest- ettiin etänä koko päivän kestävä valtakunnallinen LUKEMA- päivä, johon oli koottu ohjelmaa niin opiskelijoille kuin opettajille- kin. Meilläkin ohjelmaa seuratti- in non-stoppina isolta screeniltä koko päivän. Ohjelmassa oli as- iantuntijaluentoja seuraavista teemoista: Tieteen rooli SARS- CoV-2 viruksen leviämisen tut- kimuksessa, suomalaisen nenä- sumuterokotteen kehitys, koron- akuolleisuuden tilastoimisen haas- teet ja terminologia, miten maskit toimivat ja mitä saavat aikaan ja ovatko ne tehokkaita? Opiskelijoille oli lisäksi tarjol- la uratarinoita eli LukemaTalk- puhujat kertovat omista opiskelu- Luma-logon suunnitellut Juuso Erkkilä sai palkinnoksi digitaalisen ja työuristaan. Aivotutkija Mo- piirtoalustan, jota luovuttamassa olivat opettajat Matti Mäkitalo ja na Moisalan luennoi siitä, miten Petri Linna. Onnitteluissa mukana myös rehtori Raimo Lammi. nuori voi suojella aivojaan näinä haastavina aikoina. Opettajille oli tamista palikoille. den, vaikkakaan emme voineet to- järjestetty työpajoja eri aiheista. -Pakko sanoa, että oikeassa ma- teuttaa vierailuita ja opintokäynte- Jutun alussa mainittu Buutti Oy ailmassa legoilla rakentamin- jä normaalisti. LUKEMA-verkos- järjesti myös keväällä etänä ohjel- en on huomattavasti helpompaa! to järjesti hienosti monipuolista ja mointityöpajan, johon koulu sai Palikoiden kohdistuksessa oli tasokasta ohjelmaa koko lukuvuo- valita mieleisensä aiheen. Luki- alussa hieman haasteita, mutta ni- den ajalle. Myös paikalliset yh- omme valitsi aiheeksi 3D-suun- istä selvittiin :) teistyökumppanimme suhtautui- nittelun. Työpajassa suunnitellut -Kurssi oli todella kiva ja infor- vat etäpyyntöihimme myönteises- esineet voidaan tulostaa 3D-tu- matiivinen ja itse ainakin tykkäi- ti ja suunnitellut aiheet pystyttiin lostimella, jollaisen saimme han- sin, jos mahdollisuuksia päästä toteuttamaan. kittua lukiollemme. tommoisille kursseille olis use- Olemme ottaneet pitkän digiloi- Seuraavassa työpajaan osal- ammin! kan, joka on monella tapaa opetta- listuneen toisen vuosikurssin nut meitä kaikkia ja luonut yhtei- Luma-linjalle oma logo opiskelijan Ada Asialan kuvaus ja söllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden kommentit työpajasta: Kevätlukukaudella järjestettiin tunnetta tänä haastavana ja erilai- -Ekalla kerralla tutustutti- lukiollamme vielä opiskelijoille sena aikana. Nämä etäyhteyksin in vähän Autodesk Fusion 360 - kilpailu, jossa piti suunnitella logo toteutettavat ohjelmat varmaan ohjelman perusominaisuuksiin ja KSL:n luonnontieteen ja teknolo- osin jäävät pysyviksi käytänteik- muotoiltiin perinteinen 2x2 lego- gian erityislinjalle. Esiraati valitsi si, vaikka toivommekin pian pa- palikka. finaaliin kuusi ehdokasta, joiden luuta normaaliin arkeen. -Fusionista löytyi monia muiden joukosta LUMA-linjan opiskelijat Näyttää siltä, että tietoisuus va- ohjelmien kautta tuttuja ominaisu- äänestivät omaa suosikkiaan. Ää- lita lukiossa luonnontieteen ja tek- uksia, mutta paljon oli myös aivan nestyksen voitti abiturientti Juuso nologian erityislinja on saavutta- uutta. Erkkilän suunnittelema logo. nut yläkoulusta valmistuvat, sillä -Toisella kerralla kasattiin itse Yhteenvetona lukuvuodesta voi- erityislinjalla aloittaakin ensi syk- tehtyä ja muutamaa valmista osaa si todeta, että onneksemme saim- synä maksimimäärä eli 60 uutta hyödyntämällä legoetana ja myös me toteuttaa normaalia kontakti- opiskelijaa. Tervetuloa mielen- harjoiteltiin ominaisuuksien an- opetusta melkein koko lukuvuo- kiintoisten opintojen pariin!

28 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Taksvärkkituotto Afrikkaan ja Hope ry:lle

Raimo Lammi

Kokkolan suomalaisen lukion taksvärkki pidettiin perjantaina 30.11.2020. Opiskelijakunnan yhteinen hal- litus päätti keräyskohteiksi jo pe- rinteisen Kenian Gakeron lukion ja sen lähialueella olevat koulut. Edelleen osa rahoista mahdollises- ti siirretään Etelä-Sudanin alueelle koulurakennusprojekteihin. Etelä- Sudanissa käydyssä sisällissodas- sa on ihmisuhrien lisäksi hävitet- ty runsaasti kouluja. Kotimaiseksi keräyskohteeksi valittiin paikalli- nen Hope ry, jonka tehtävänä on tukea taloudellisessa vaikeuksissa olevia lapsiperheitä ja nuoria. Taksvärkkityön hinta oli 10 eu- roa ja keräys tuotti yhteensä 5420 euroa. Keräykseen osallistui 542 opiskelijaa ja keräyskate oli 85,1 %. Syystä tai toisesta keräykseen ei osallistunut 95 opiskelijaa. Poh- dittavaksi ensilukuvuodelle jää keräyskate, joka tuntuu vuodesta toiseen laskevan. Tämän vuoden keräyskate on poikkeuksellisen alhainen. Afrikkaan opiskelijakunta tu- loutti 2710 euroa. Raha ohjataan kohteisiinsa evankelisen opettaja- liiton avustuksella ja liiton yhdys- henkilö Seija Annola on erikseen kiittänyt Kokkolan suomalais- ta lukiota pitkäkestoisesta yli 26 vuotta kestäneestä yhteistyöstä ja Arkistokuvia vuodelta 2012. Yläkuvassa Gakeron lukiolaiset lähettä- tämän vuoden lahjoituksesta. Ho- vät terveisiä Kokkolaan ja alakuvassa Nyagesan koulun matematiikan- pe ry sai toimintansa tukemiseen opettaja Christopher Okambo ja hänen poikansa Adonijah Raimo Lam- myös 2710 euroa, myös he ovat mi (!) Okambo. Kuvassa myös kokkolalaiskaiman lahjoittama trakto- ilahtuneita lahjoituksesta. ri. Kuva: Arja Harjula

29 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Moduuli ja jakso syrjäyttävät kurssin Katariina Muuraiskangas sällöistä. Lisäksi opetussuunnitel- emme ole vielä koonneet oppiai- maan kuuluvat laaja-alaiset oppi- nerajat ylittäviä opintokokonai- Ajatellessani taaksepäin kulu- miskokonaisuudet, jotka muodos- suuksia, sillä kurssitarjottimen nutta lukuvuotta ensimmäisenä tuvat eri oppiaineiden yhteisis- laatiminen ja lukujärjestyksen ko- mieleeni tuleva asia on lops. Mikä tä tavoitteista ja joiden tavoittee- koaminen isossa lukiossa asettaa onkaan lops? Se on tietysti lukion na on kehittää yhteistyötä niiden rehtoreille omat haasteensa. Toi- opetussuunnitelma. Tuskin olim- välille. Laaja-alaisiin opintokoko- sekseen, kiinnostavien opintoko- me toipuneet edellisestä, Lops naisuuksia ovat hyvinvointiosaa- konaisuuksien kokoaminen vaatii 2016:sta, kun saimme jo uuden. minen, vuorovaikutusosaaminen, useita, eri oppiaineiden opettajis- No, on pakko myöntää, että Lops monitieteinen ja luova osaaminen, ta koostuvia aivoriihiä, jotta niis- 2016 jäi torsoksi. Sitä eivät oikein yhteiskunnallinen osaaminen, eet- tä saadaan koottua sellaisia, että omaksuneet opettajat eivätkä op- tisyys ja ympäristöosaaminen se- ne ovat sisällöltään mielekkäitä ja pikirjojen tekijätkään. Luultavasti kä globaali- ja kulttuuriosaami- että ne myös innostavat opiskeli- juuri siksi tämä uusi opetussuun- nen. Sangen kunnianhimoiset ta- joita. nitelma synnytettiin hyvinkin pian voitteet siis, ja ne tukevat erin- Itsearvioinnin paikka myös edellisen perään. omaisesti lukion yleissivistävää Mikä sitten muuttuu? Jo edel- tehtävää. opettajilla lisessä opetussuunnitelmassa oli Näin kesäloman alkaessa on hy- Kieliprofiili ja itsearviointi pyrkimyksenä saada opiskelija vä katsoa taaksepäin, mitä olem- toimimaan itseohjautuvasti tietoa avainkäsitteitä me opettajakuntana saaneet ai- hankkivana ja aktiivisena ryhmän Kielten- ja äidinkielen opin- kaan. Olisimmeko voineet tehdä jäsenenä, kun taas opettajan rooli tojaksoilla uutta on kieliprofiili, jotain toisin, jotta ensi syksynä oli olla ohjaajana pikemmin kuin jonka opiskelija laatii itse. Hän ot- olemme valmiit hyppäämään aika valmista tietoa jakavana kansan- taa vastuuta kielitaitonsa kehittä- lailla uudenlaisen junan kyytiin? kynttilänä. misestä ja hyödyntämisestä paitsi Itse vastaan myöntävästi. Kos- Ongelma oli se, että peruskou- lukio-opintojen aikana, myös nii- ka uutta opetussuunnitelmaa tu- lusta lukioon siirtyvät opiskelijat den jälkeen. Kieliprofiiliinsa opis- levat noudattamaan vasta syksyl- eivät olleet tottuneet eivätkä näin kelija kokoaa tiedot kaikista kie- lä aloittavat ensimmäisen vuoden ollen valmiit hyppäämään heil- listä, joissa hänellä on osaamista. opiskelijat, olisimme mielestäni le valmistettuun rooliin, eikä se Hän liittää siihen näyttöjä kielitai- voineet paneutua syvällisemmin opettajakunnallekaan ollut help- dostaan, esimerkiksi eri tyyppisiä niihin opintojaksoihin, jotka to- poa, varsinkin kun oppikirjat oli tekstejä ja videoita. Keskeistä on teutuvat ensi lukuvuonna. Olisim- laadittu lähinnä opettajajohtoista myös itsearviointi, paitsi olemassa me voineet aineryhmittäin kehit- mallia tukemaan. Sama tavoite on olevasta kielitaidosta, myös kiel- tää uusia käytänteitä, mahdollises- tässä uusimmassakin opetussuun- tenopiskelutaidoista ja niiden ke- ti yhteisopettajuutta, uusia tapoja nitelmassa, mutta sitä ei mieles- hittymisestä. mitata osaamista ja pohtia, mi- täni korosteta niin vahvasti tällä Tähän kaikkeen tutustuen olem- ten hyödyntää digimaailman tar- kertaa. me kuluneen lukuvuoden aikana joamia mahdollisuuksia oppitun- opettajakuntana käyttäneet usei- neilla. Uudet termit käyttöön ta iltapäiviä. Isoin urakkamme on Me opettajatkin olisimme voi- Vanhat nimitykset jäävät nyt ollut lisätä valtakunnalliseen ope- neet olla paremmin itseohjautu- historiaan. Entiset kurssit muuttu- tussuunnitelmaan paikallisia sisäl- via. Uskon, että tulokset olisivat vat opintojaksoiksi. Ne määritel- töjä kurssien tavoitteille, keskei- olleet hedelmälliset. Siteeraan täs- lään opintopisteinä ja voivat olla sille sisällöille ja arvioinnille. sä kuitenkin johtavaa rehtoriam- eri laajuisia ja jopa eri oppiainei- Olemme oppiaineryhmittäin me Markku Anttilaa, joka syksyllä den yhteisiä. Nykyisten 75 kurs- pohtineet ja kirjanneet sähköisel- työn alkaessa totesi, että kaiken ei sin sijaan opiskellaan vähintään le alustalle, ePerusteisiin, mil- tarvitse heti tulla valmiiksi. Ensi 150 opintopistettä. Opintojaksot lä opintojaksoilla mitkäkin laa- syksynä jatkamme taas lops-työtä, puolestaan kootaan paikallisesti ja-alaiset oppimiskokonaisuudet ja hyvä siitä tulee, näin uskon. moduuleista, toisin sanoen oppisi- toteutuvat. Näin alkuvaiheessa

30 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Koronaopettajana yhteislyseossa Riikka Luikku via suorituksia sekä pyrimme tu- miten toimittaisiin milloin missä- Niina Määttälä kemaan opiskelijoita opintojensa kin asiassa. Koimme siis olevam- resurssiopettajat suorittamisessa. Työmme aloitim- me työyhteisön jäseniä ja osa sitä. me kohta koulusta lähtevistä abi- Kuluneet kuukaudet tarjosivat Aloitimme työmme resurssi- turienteista. Myöhemmin kevääl- myös hyvän näköalapaikan juu- opettajina yhteislyseon toimipai- lä tapasimme myös 1. ja 2.vuoden ri tämän hetken lukiomaailmaan. kassa marraskuun alussa. Hyppä- opiskelijoita. Meillä oli ”korona- Oppivelvollisuusiän pidentämi- simme koulun arkeen kesken lu- opettajina” enemmän aikaa kes- nen ja sen mukanaan tuomat haas- kuvuoden, ja siksi alussa vei hie- kittyä yksittäisen opiskelijan asi- teet näkyivät tulevan suunnittelus- man aikaa päästä siihen mukaan. aan ja auttaa häntä siinä eteenpäin. sa, samoin opetussuunnitelmauu- Hetken aikaa asioihin tutustuttu- Yhteyttä opiskelijoihin pidimme distukset ja lukion toimipaikkojen amme ja käytännön asioiden jär- pääsääntöisesti Wilman välityk- yhdistyminen saman katon alle. jestyttyä pääsimme kunnolla kiin- sellä, toisinaan puhelimellakin. Lukiokentässä on siis käynnissä ni töihin ja tapaamaan opiskelijoi- Opiskelijat ottivat meidät kivas- yhtäaikaisesti monenlaisia uudis- ta. ti vastaan, ja heidän kanssaan oli tuksia ja muutoksia sekä valtakun- Työssämme pyrimme auttamaan mukava työskennellä. nallisesti että kaupungin tasolla. erityisesti niitä opiskelijoita, jot- Yhteistyö opettajien kanssa su- Jäämme seuraamaan, miten ka kärsivät opinnoissaan ja oppi- jui hyvin, ja muut opettajat ja reh- muutokset etenevät, ja toivotam- misessaan koronan vaikutuksista. torit auttoivat meitä kaikissa vas- me aurinkoista ja rentouttavaa ke- Tämän takia seurasimme opiske- taan tulleissa asioissa. Toisinaan sää kaikille Kokkolan suomalai- lijoiden todistusten M-merkintö- asioita joutui tarkistamaan ja sitä- sen lukion opettajille, opiskelijoil- jä ja niiden takana olevia puuttu- kin useammin pohtimaan yhdessä, le ja muulle henkilökunnalle!

Koronaepidemian ja etäopetuksen aiheuttaman paikkaamisen on palkattu resurssiopettajia, joilla on vakio- opettajia paremmin aikaa ohjata ja auttaa yksittäistä opiskelijaa hänen ongelmissaan. Niina Määttälä (vas.) on opinto-ohjaaja, ja Riikka Luikku opettaa matemaattisia aineita. Kuva: Janne Hietalahti

31 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Aino Erkkilä virtuaalivierailulla ”Polamkin verkkotapahtuma oli viimeinen silaus päätökselleni hakeutua opiskelemaan sinne”

Aino Erkkilän mielestä Poliisiammattikorkeakoulnn tarjoama mahdollisuus tutustua korona-aikana oppilai- tokseen virtuaalisesti oli onnistunut ja vaikutti ratkaisevasti hänen opiskeluvalintaansa.

Marja Ranta-Nilkku kioaikanasi? Kokemus virtuaalitapahtumasta opinto-ohjaaja Olen osallistunut lukioaikana- oli kokonaisuudessaan mukava ja ni vain Polamkin (=Poliisiam- monipuolinen. Nettisivuna oli ho- Aino Erkkilä on Kokkolan suo- mattikorkeakoulun) avoimet ovet pin.com, jossa tapahtuma pidet- malaisen lukion kevään 2021 abi- -virtuaalitapahtumaan, joka jär- tiin. Se oli aluksi hieman vaikea- turientti. Hän on tutustunut lukio- jestettiin 12.5.2021. Se oli ainoa käyttöinen, mutta siihenkin tottui aikanaan jatko-opintomahdolli- tapahtuma, joka minua kiinnosti. kun hieman osasi etsiä ja kokeil- suuksiin sekä paikan päällä eri Tapahtumaa mainostettiin hyvin la. Etukäteisohjelma ei ollut kovin paikkakunnilla että virtuaalises- muun muassa Polamkin omilla so- selkeästi esillä eikä tiennyt, mitä ti. Seuraavassa hän kertoo omista me-kanavilla, ja ilmaisena tapah- esittelyitä oli missäkin ”huonees- kokemuksistaan ja tutustumisten tumana osallistuin mielelläni. sa” ja mihin kellon aikaan. merkityksestä hänelle. Millaista oli osallistua virtu- Koneella istuminen oli pitkäs- Mihin virtuaalivierailuihin / - aaliesittelyyn, ja millä alustalla tyttävää, sillä välissä ei kerennyt esittelyihin olet osallistunut lu- osallistuit siihen? pitää kunnon taukoja ja ohjelma

32 KSL:n vuosikirja 2020-2021 oli hyvin tiivis kello 10-18.. Virtuaalitapahtumassa oli mu- kavaa, kun kysymyksiä pystyi esit- tämään hyvin matalalla kynnyk- Korona peruutti tet-jakson sellä ja niihin sai monipuoliset ja selkeät vastaukset. Myös oma in- Oman tulevaisuuden suunnitteluun tukea nostukseni lähteä opiskelemaan Poliisiammattikorkeakouluun virtuaalitutustumisilla vain vahvistui. Marja Ranta-Nilkku Olet tutustunut jatko-opin- opinto-ohjaaja tovaihtoehtoihin sekä paikan päällä Oulussa, Jyväskylässä Normaalisti lukuvuoden 2020-21 aikana KSL:n opiskelijoita oli- ja Kokkolassa että virtuaalises- si käynyt tutustumassa jatko-opintomahdollisuuksiin paikan pääl- ti. Miten paikan päällä tutus- lä ja saamassa konkreettista tietoa ja kokemuksia: tumiset ja virtuaalitutustumi- nen eroavat? Kummasta pidät - Lukiopäivässä Vaasassa kiinnostuneet 2. ja 3.vsk:n opiskeli- enemmän? jat. Paikan päällä olevissa tutustu- - Oulun yliopiston Abipäivässä ja Oulun ammattikorkeakoulun misissa on mukavaa, kun niissä Avoimet ovet -tapahtumassa kaikki 2.vsk:n opiskelijat. pääsee kunnolla siihen tapahtu- - CentriaOpen -tapahtumassa Kokkolassa kaikki 2.vsk:n opis- man fiilikseen ja näkemään paik- kelijat. koja sekä esittelijöitä ihan livenä. - Korkeakouluopiskelijaksi Tampereelle -tapahtumassa kiinnos- Virtuaalitapahtumissa positii- tuneet 1. ja 2. vsk:n opiskelijat. vista on se, ettei etukäteen tarvitse - Studia-messuilla Helsingissä kiinnostuneet opiskelijat. kummemmin suunnitella ja lähteä Tänä lukuvuonna mitään edellä mainituista tilaisuuksista ei voi- matkustamaan toiselle paikkakun- tu järjestää paikan päällä koronapandemian takia. Tapahtumat siir- nalle vaan tapahtumaan on käte- tyivät verkkoon virtuaalisina pidettäväksi. KSL:n 2.vuosikurssin vää osallistua ihan omalta koti- opiskelijat osallistuivat kaikille yhteisiin Oulun yliopiston ja amk: sohvalta. n sekä ammattikorkeakoulu Centrian tapahtumiin etäyhteyksien Lähtisin kuitenkin mieluiten pai- välityksellä koulupäivän aikana. Tekniset ongelmat häiritsivät jon- kan päälle tutustumaan, sillä tie- kin verran osallistumista. tokoneen äärellä on loppujen lo- Erityistä tänä lukuvuonna oli todella runsas virtuaalitutustumis- puksi aika puuduttavaa istua ja ten tarjonta. Opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua myös moniin kuunnella esittelyitä. sellaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin ja niiden tarjo- Mikä merkitys tutustumisilla amiin opiskeluvaihtoehtoihin, joihin lukiostamme ei järjestetä tu- on ollut sinulle omia jatko-opin- tustumismatkoja. Näistä mahdollisuuksista tiedotettiin opiskeli- tojasi ajatellen? joita Wilmassa. Tämä Polamkin järjestämä Jotain hyvääkin koronapandemiasta on seurannut. Tässä vuosi- verkkotapahtuma oli ikään kuin kirjassa on yhden myös virtuaaliesittelyä hyödyntäneen aktiivisen viimeinen silaus päätökselleni ha- lukiolaisen kokemuksista kertova kirjoitus. Tuossa kirjoitukses- keutua sinne opiskelemaan. Ylei- sa onkin hyvä vinkki lukiolaiselle: seuraa itseäsi kiinnostavan op- sesti ottaen kaikki jatko-opinto- pilaitoksen tai alan some-kanavia kotisivujen lisäksi! Näin pysyt vierailut ovat olleet kokonaisuute- uusimman tiedon äärellä. na mielenkiintoisia, sillä niissä on Tavoitteena opintomatkoilla on tarjota lukioaikana ”täsmätie- päässyt myös kurkistamaan mui- donhakumahdollisuuksia” lukiolaisille ja helpottaa päätöksente- hin ammatteihin sekä uusiin am- koprosessia lukion jälkeisestä omasta opiskelualasta ja -paikasta. mattikorkeakouluihin ja yliopis- Toisen vuoden keväällä opiskelijoilla on opinto-ohjauksen kurs- toihin toisilla paikkakunnilla. :)! siin sisältyvä kahden päivän TET, jolloin opiskelijat menevät omaa Toivottavasti näitä vierailuita tulevaisuuttaan ajatellen hankkimaan täsmätietoa uravalintaansa päästään vielä järjestämään myös varten joko työpaikkaan ja / tai oppilaitokseen. Tänä keväänä ko- tulevaisuudessa ihan paikan pääl- ronapandemian takia TET jäi toteutumatta. lä.

33 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Lupaus kuunnella ja tukea nuorta Katariina Muuraiskangas suus, harrastustoiminta sekä hei- ja millaiset tilat olisivat mahdol- kehittäjäopettaja dän oikeuksistaan kouluttaminen lisimman viihtyisät. Ajankohta ja tiedottaminen. Tältä pohjalta to- olikin todella sopiva, sillä koulu- Kokkolan kaupunki on ollut mu- teutimme lukiomme molemmissa kiinteistössä tullaan kesän aikana kana Unicefin Lapsiystävällinen toimipaikoissa sekä opiskelijat et- toteuttamaan mittava remontti lu- kunta -kehittämistyössä vuodes- tä opettajat osallistavan projektin kion molempien toimipaikkojen ta 2017 lähtien ja sai ensimmäi- kuluneen lukuvuoden aikana. siirtyessä saman katon alle tule- sen, kaksi vuotta voimassa olevan Ryhmänohjaajat ohjeistivat ku- van lukuvuoden aikana. Lapsiystävällinen kunta -tunnus- kin oman ohjausryhmänsä pohti- Toiveissa tilaa liikunnalle ja tuksensa 1.9.2020. Lapsiystäväl- maan, miten lapsen ja nuoren oi- lisessä kunnassa lapset ja nuoret keuksien yleisperiaatteet toteutu- chillailulle ovat tasa-arvoisia kunnan asuk- vat omalla koulullamme. Kuinka Vastauksissa oli ehkä kaikista kaita ja ovat tässä kehittämistyös- voitaisiin edistää turvallista kou- eniten toivomuksia koskien yh- sä vahvasti mukana. lupäivää? Toteutuuko koulussam- teisten tilojen ja luokkahuoneiden Toimin Kokkolan suomalaisen me syrjimättömyys? Saavatko viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Toi- lukion kehittäjäopettajana Yh- opiskelijat vaikuttaa heille itsel- vottiin sohvia ja chillauspaikkoja teislyseon toimipaikassa, ja työ- leen tärkeisiin asioihin ja huomi- ja liikunnallisia aktiviteetteja si- parinani on Kiviniityn toimipai- oidaanko heidän mielipiteensä? sälle ja ulos, mutta myös hiljaisen kan äidinkielenopettaja Nina Aro. Onko lapsen ja nuoren etu harkin- työskentelyn tilaa ja rauhoittumis- Olemme mukana Kokkolan kau- nan lähtökohtana ja päätöksente- tilaa. Ergonomian osalta taas toi- pungin opettajista koostuvassa on tavoitteena? veissa oli oikean kokoiset ja mal- työryhmässä, ja kehittämistyöm- Toivoimme myös ihan konk- liset kalusteet ja mahdollisuus me koostuu kolmesta kokonai- reettisia esityksiä ja toiveita, mi- työskennellä seisomapöydässä. suudesta: lasten ja nuorten osalli- ten koulupäivä sujuisi mukavasti WC-tilat mainittiin myös, koska

Nina Aro (vas.) ja Katariina Muuraiskangas ovat Kokkolan suomalaisen lukion kehittäjäopettajat. Kuva: Linhua Muuraiskangas

34 KSL:n vuosikirja 2020-2021 useat opiskelijat toivovat voivan- sa käyttää tytöille ja pojille erilli- siä vessoja. Kouluruoasta saimme paljon kommentteja, ja tiivistetysti voisi sanoa, että kaikki eivät kokeneet jaksavansa koko päivää, jos pro- teiineja ei ole riittävästi tarjolla, ja jos haluttiin kasvisruokaa, sen rinnalla tulisi olla tarjolla myös lihavaihtoehto. Samoin toivottiin vaihtelevia välipaloja ennen ilta- päivän viimeisiä tunteja. Koulu- päivät ovat pitkiä, useimmiten 8– 16 tai 8–15, ja jos syö lounaan klo 11:30, ehtii kyllä tulla kova nälkä ennen kuin koulupäivä on ohi. Koulun kulttuuriperinteiden ar- vostus nousi esille monin tavoin, ja muun muassa joulukirkkoa toi- vottiin takaisin niin, että osallistu- minen olisi vapaaehtoista. Selkeästi esille nousi huo- li omasta ja opiskelukavereiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Opiskelijoilla oli hyviä ehdotuk- sia sen edistämiseksi: luki- ja tark- kaavaisuushäiriöiden huomioimi- nen opiskelutilanteissa, tukiope- tus, yksilöllinen ja monikanavai- nen opetus, pienemmät ryhmät, lisää soveltavaa oppimista se- kä oppitunteja, joilla panostetaan työrauhaan ja rakennetaan kan- Kokkolan suomalaisen lukion opettajat sitoutettiin tekemään lupauksia nustava ilmapiiri. Kaikkien tulisi siitä, kuinka he ottavat nuoret huomioon omassa toiminnassaan. Näistä noudattaa koulun selkeitä, yhtei- lupauksista kehittäjäopettajat laativat koulun tiloissa näkyvästi esillä siä sääntöjä. olevat julisteet. Koulupsykologi ja koulutervey- denhoitajat mainittiin useissa vas- tauksissa, ja heidän vastaanotol- leen pitäisi olisi helpompi päästä. sästä ajattelusta kertoo, että hyvän Luokkahengen nostattamista eri ilmapiirin luomisen todettiin läh- ”Lapsen oikeuksien toteutu- tavoin pidettiin tärkeänä, ja kaik- tevän lukiolaisista itsestään. minen vaatii tekoja sekä las- kien tulisi ottaa vastuuta siitä, et- Opettajille puolestaan tuli vas- ten jokapäiväisessä arjessa et- tei kenenkään tarvitsisi jäädä yk- tattavaksi kysymys, miten he tä kunnan hallinnossa ja pää- sin. Syrjintään ja ikävään käytök- huomioivat nuoren näkökulman töksenteossa. Kokkola on täs- seen tulee puuttua, jos sellaista il- omassa toiminnassaan päivän, sä työssä hyvällä polulla. Otta- kaa jatkossakin lapset ja nuo- menee. vuoden, kurssin tai oppitunnin ret vahvasti tähän työhön mu- Erään ryhmän vastauksessa oli aikana. Heiltä saamamme vasta- kaan.” hyvänä ja helposti toteutettavana ukset tiivistimme lupauksiksi ja Lapsiystävällisen hallinnon ratkaisuna laatikko, johon voi kir- koostimme niistä julisteet, jotka asiantuntija Sanna Koskinen, joittaa murheita tai ongelmia ano- laitettiin esille koulumme ilmoi- Suomen Unicef nyymisti. Kaiken kaikkiaan kyp- tustauluille.

35 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Vanhempainyhdistys perinteiden jatkajana

Yhteispotretissa vanhempainyhdistyksen hallitus. Vasemmalta Sakari Ruisaho, Kimmo Erkkilä, sihteeri Tii- na Similä Minna Ojanperä, Jari Peitso, puheenjohtaja Veli-Matti Haarala ja Timo Alatupa, Kuva: Raimo Lammi

Veli-Matti Haarala Vanhempainyhdistyksen toi- tineeksi vanhempainyhdistys on puheenjohtaja minta-ajatuksena on alusta alka- saanut tapahtumasta kertyneet va- en ollut toimiminen yhdyssiteenä rat, jotka on käytetty opiskelijoi- Yhteislyseon vanhempainyh- kodin, koulun ja päättäjien välillä. den hyväksi. distys on perustettu rehtori Aimo Vanhempainyhdistys on vaikutta- Nyt poikkeusolojen vuoksi ko- Juntusen aikana 21.11.1989 johto- nut monin tavoin opiskelijoiden ronapandemiasta johtuen näitä kunnan aloitteesta kodin ja koulun viihtyvyyteen ja pyrkinyt tuke- tuottoja ei tänä vuonna ole ollut. välisen yhteistyön lisäämiseksi. maan koulun tekemää kasvatus- Tanssit jäivät pitämättä samoin Ensimmäisen vanhempainyhdis- työtä ja luomaan nuorille hyvät, kuin penkkaripäivän ajelu. Perin- tyksen puheenjohtajaksi valittiin turvalliset oppimis- ja kasvuym- teinen munkkipossutarjoilu saa- Riitta Laari, varapuheenjohtajak- päristöt. tiin onneksi toteutettua, ja tanssit si Ensio Saarenpää, rahastonhoita- Yhdistys on tuonut esille van- pyritään järjestämään syyskaudel- jaksi Jan-Erik Sundell, sihteerik- hempien kannanottoja koulua ja la, jos tilanne niin sallii. si Marjatta Kentala ja muiksi jä- kasvatusta koskevissa kysymyk- Jo traditioksi muodostuneen seniksi Mirja Aunio, Mikko Kar- sissä ja toiminut oppilaiden van- Kalajoen kevätretken avustus jäi junen, Alpo Loukiainen, Touko hempien yhteistyöelimenä. myös käyttämättä. Vanhempain- Myllymäki, Anita Pietilä, Ritva Varoja vanhempienyhdistys on yhdistys on kustantanut lukukau- Saavalainen ja Seppo Varila. kerännyt jäsenmaksuilla, lahjoi- den aikana opiskelijoiden iltapäi- 2000-luvulla vanhempainyhdis- tuksista ja lukion vuosikirjan il- väkahvit. tyksen puheenjohtajina ovat toi- moitusmyynnillä. Pitkäaikaisen Vanhempainyhdistys on joka mineet Anti Rytioja, Eija Korkia- tradition mukaisesti vanhempain- kevät jakanut stipendejä uusille Aho, Pekka Tuikka, Hannu Kai- yhdistys on vastannut lukion kak- ylioppilaille sekä ensimmäisen ja taluoma, Eeva Kaivosoja, Cari- kosluokkalaisten vanhojen tanssi- toisen luokan opiskelijoille. Tänä ta Laitala, Susanna Ahtinen, Kari en lipunmyynnistä, kahvituksesta vuonna jaamme stipendejä kol- Kaasinen ja Taru Alitalo. ja tanssien videotaltioinnista. Vas- melle jokaisesta ryhmästä sekä

36 KSL:n vuosikirja 2020-2021 kahdelle uudelle ylioppilaalle. Lammi on jäämässä eläkkeelle. tys kiittää Raimoa erittäin hyväs- Yhteislyseon lukion vanhem- Viimeinen virallinen työpäivä on tä yhteistyöstä ja toivottaa antoisia painyhdistyksen hallituksessa 5.6.2021. Hän aloitti työnsä rehto- opintovapaa- ja eläkepäiviä. ovat kaudella 2020–2021 toimi- rina elokuussa 2002 ja on ollut sii- Vanhempainyhdistys kiittää neet Veli-Matti Haarala puheen- tä lähtien aktiivisesti mukana van- kaikkia tukijoita ja toivottaa uu- johtajana, Tiina Similä sihteerinä, hempainyhdistyksen toiminnassa. sille ylioppilaille, lukion opiske- Timo Alatupa, Minna Ojanperä, Rehtorina Lammi on koko ajan lijoille, opettajille sekä koko hen- Kimmo Erkkilä, Tuula Muurais- pyrkinyt huolehtimaan opiskeli- kilökunnalle mukavaa ja ansaittua kangas-Nissilä, Sakari Ruissalo, joiden motivaatiosta ja kokenut kesälomaa! Toivottavasti voim- Jari Peitso sekä koulun edustajana tärkeäksi sen, että opiskelijoiden me syksyllä palata normaaliin, rehtori Raimo Lammi. ääni tulee kuulluksi koulua koske- koronapandemiaa edeltäneeseen Pitkäaikainen rehtori Raimo vissa asioissa. Vanhempainyhdis- opiskeluelämään.

Helmiina Möttönen,tulkinta teoksesta Poika ja kallo

37 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Niina Heinonen nauttii työstään Siiri Kallio

“Koulu on tärkeää, mutta niin on muukin elämä”, toteaa Kokkolan Yhteislyseon toimipaikan tervey- denhoitaja Niina Heinonen. Hän työskentelee ensimmäistä vuot- ta yhteislyseon ja Länsipuiston koulun terkkarina. Heinonen pu- huu voimasta ja vastapainosta, jo- ta mielekäs tekeminen antaa kou- lutyöhön: ”Että nuori voi jaksaa ahertaa koulua, tulee vapaa-ajan tarjota muuta mukavaa tekemistä. Sama asia ruuan kanssa. Vaikka tärkeää on, että syömme terveel- lisesti, välillä on hyvä sallia itsel- leen herkkuhetkiä.” Heinonen on kahden aikuisen lapsen äiti, puoliso ja innokas ul- koilija. Koira Vilho on Niinalle mieluisaa lenkkiseuraa. Erityises- ti metsässä parivaljakko tykkää ulkoilla. “Luonnossa olo on iha- naa”, Heinonen toteaa. Terveydenhoitaja Niina Heinonen ja rakas lenkkikaveri Vilho. Kyselen Niinalta hänen lukio- ajoistaan. “Lukiosta on aivan iha- nat muistot. Meillä oli nuoria opet- en saaminen sai Heinosen valitse- ma on jo paisunut suureksi”, Hei- tajia ja ihana ryhmä”, Heinonen maan Yhteislyseon. Ja Heinonen nonen valistaa. Hänelle toki saa kertoo. Lukiomuistot ovat hänel- on tykännyt työstään omin sanoin mennä puhumaan myöhemminkin le kouluajoista kirkkaimpia. Vaik- “ihan hirvittävän paljon”. ongelman jo ollessa suuri, mutta ka ylioppilaskirjoitukset stressasi- Mitä terveydenhoitajan töihin mikään asia ei ole myöskään liian vatkin häntä, lukio oli kouluajois- sitten kuuluu, saattaa joku miet- pieni puhuttavaksi. ta kaikista mielekkäintä. Heino- tiä. Perustyötä ovat terveystar- Heinonen muistuttaa, että nuo- nen kertoo, ettei itse ollut erityisen kastukset, rokotukset sekä uni- ja ren on parempi tulla puhumaan hyvä lukiossa, mutta kirjoitti kui- ruoka-asiat, mutta Heinosen työn- huolistaan kuin jäädä yksin mu- tenkin ylioppilaaksi Nurmon luki- kuvaan kuuluu paljon muutakin. rehtimaan. Jos hän ei itse osaa aut- osta vuonna 1994. Uusimpana asiana on Soiten tar- taa, hän ohjaa mielellään eteen- Lukiosta Heinonen lähti opiske- joama maksuton ehkäisy kaikille päin. Kaikkiin huoliin ja ongel- lemaan Kokkolaan sairaanhoita- alle 25-vuotiaille. Myös Heinosen miin pyritään löytämään ratkaisu. jaksi ja erikoistui sitten terveyden- sanoin “mielialajutut” kuuluvat “Nauti elämästä, nuku ja syö hoitajaksi. Kokkolassa hän teki hänen työhönsä. Oli kyse sitten hyvin!” on elämänohje jonka Hei- ennen töitä Kiviniityn yhteiskou- koulustressistä, ahdistuksesta tai nonen haluaa jakaa jokaiselle lu- lussa. Kun tuli mahdollisuus va- jostain muusta mieltä painavasta kiolaiselle ja miksei kaikille muil- lita, jäisikö Kiviniittyyn, joka tu- asiasta, Heinoselle saa siitä men- lekin. Heinosesta välittyvä ilo ja lisi myöhemmin muuttumaan täy- nä puhumaan. positiivinen asenne on tarttuvaa. sin yläkouluksi, vai tulisiko meil- “Toivoisin, että nuoret tulisivat Kouluarjen tai työn lisäksi Heino- le Länsipuistoon, joka tulevaisuu- jo hyvissä ajoin puhumaan ongel- nen pitää tärkeänä vapaa-aikaa ja dessa tulee olemaan ainoastaan mistaan. Kun ongelma on vielä elämästä nauttimista. Se vie elä- lukio, Heinonen päätyi jälkim- alkuvaiheissa, on siihen helpom- mässä eteenpäin ja antaa voimaa mäiseen. Juuri uusien kokemuksi- pi puuttua kuin silloin, kun ongel- haasteisiin.

38 KSL:n vuosikirja 2020-2021

39 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Marjut opettelee kiireettömyyttä

Marjut Kontiokosken mielestä maailma on mahdollisuuksia täynnä - niin opiskelijalle, opettajalle kuin eläkeläiselle- kin. Kuva: Janne Hietalahti

Janne Hietalahti edelleen lämmöllä ihania työtove- niikan mukaantulon opetukseen reitaan ja motivoituneita opiske- ja siirtymisen paperista ja kirjois- Marjut Kontiokoski oli uuden lijoitaan. ta digimateriaaleihin ja sähköisiin edessä viime vuodenvaihtees- kokeisiin. ”Viimeiset vuodet ovat Muutoksia ja haasteita sa. Tiukkoja deadlineja noudatta- olleet hurjaa kehitystä tällä saral- maan tottunut, monessa mukana Kouluverkon uudistamisen la, kun muistelee, että ensimmäi- ollut koulumme englannin kielen myötä vuonna 2015 oli edessä sinä työvuosina ainoat tekniset lehtori ja ammattiyhdistysaktii- muutto isompaan yksikköön Kok- apuvälineet kielten opetuksessa vi jäi tammikuussa eläkkeelle ja kolan yhteislyseoon. ”Työyhteisö olivat mukana kannettava kasetti- on opetellut nauttimaan rauhalli- on ollut täälläkin mukava ja kol- soitin ja luokkien piirtoheittimet”, sista aamuista pitkine aamukah- legat avuliaita, mutta suurempien hän muistelee. veineen. ”Jos joskus ei ehdikään ikäluokkien ja isompien opetus- Työnkuva on myös Marjut Kon- päivässä tekemään kaikkea suun- ryhmien vuoksi oppilaantuntemus tiokosken mukaan muuttunut nittelemaansa, nyt voi aina siirtää heikkeni”, Kontiokoski erittelee myös niin, että varsinaisen opet- osan töistä huomiseen. On siinä muutoksen seurauksia. Osansa tamisen oheen on tullut eneneväs- vielä opettelemista”, Kontiokoski tähän on ollut myös sillä, että si- sä määrin varsinaisen opetuksen kuvailee eläketaipaleen alkuaske- säilmaongelmien vuoksi hänen oli ulkopuolista työtä, mm. opetus- leitaan. siirryttävä opettamaan väistötiloi- suunnitelma-, tiimi- ja aineryh- Kontiokoski on palvellut val- hin Länsipuiston toiselle laidal- mäyhteistyötä, palavereita, koko- taosan työvuosistaan nykyisen le vanhaan puukouluun. Se irrot- uksia sekä Wilma-yhteydenpitoa Kokkolan alueella. Kuuden Kau- ti hänet jossain määrin koulun pe- opiskelijoiden ja huoltajien kans- hajoella vietetyn opettajavuoden rusarjesta parina viimeisenä työ- sa. ”Tärkeitä tehtäviä toki kaikki, jälkeen hän sai englannin ja rans- vuotena. mutta vievät aikaa tärkeimmältä kan kielen lehtoraatin Kälviän lu- 34-vuotisen opettajanuransa ai- eli keskittymiseltä opettamiseen kiosta, jota hän kuvailee unelmi- kana työnsä suurimmiksi muutok- ja opiskelijoihin”, Kontiokoski ensa työpaikaksi, ja hän muistelee siksi Kontiokoski näkee tietotek- pohtii. 40 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Parasta työssä ovat nuoret Lukio-opetusta Kontiokoski natauolla ja joita hän yrittää kor- haluaisi kehittää keskustelevam- vata omaehtoisella jumppaami- Kontiokosken mielestä paras- paan, pohtivampaan ja opiskeli- sella. ”Eläkepäivät alkoivat mu- ta työssä ovat olleet nuoret, joi- joiden aktiivisuutta ja osallisuutta kavasti runsaalla lepäämisellä se- den opinpolussa hän on saanut ol- lisäävään suuntaan kaikissa oppi- kä opiskelijoiden arvosanatäyden- la mukana. ”On sisäisen opiske- aineissa. ”Tiimityötaitojen ja mo- nyksiä hoitelemalla. Nyt keväällä lumotivaation omaavia opiskeli- nipuolisen kielitaidon hankkimi- olen omakätisesti tehnyt makuu- joita, joiden tietää pärjäävän niin sen tärkeyttä tulevaisuuden työ- huoneremonttia mieheni kanssa ja jatko-opinnoissa kuin myöhem- elämän kannalta tähdentäisin eri- olen suuresti nauttinut uusien tai- minkin elämässä, sillä he kykene- tyisesti”, hän lisää. tojen oppimisesta”, hän kertoo. vät itsenäisestikin tekemään töitä Samalla hän jatkaa pohtimista, menestyäkseen. Toisaalta haastei- Ay-toiminta palkitsee mitä kaikkea kivaa voisi aloittaa ta tarjoavat opiskelijat, joilla saat- Marjut Kontiokoski toimi pit- syksyllä: ”Uusia harrastuksia voi- taa olla opiskelu- tai muita vaike- kään varsinaisen työnsä ohella sivat olla käsi- ja puutyöt, askarte- uksia, jolloin opettajana yrittää keskeisissä tehtävissä ammattiyh- lu, vaatteiden tuunaus, teatterissa etsiä oikeita tapoja auttaa nuor- distyksessä. Kälviän vuosinaan käyminen ja kirjallisuuden luke- ta eteenpäin. Huippuhetkiä on, hän oli paikallisen opettajien am- minen, joihin ei töissä ollessa oi- jos tässä onnistuu ja huomaa, että mattiyhdistyksen puheenjohtaja kein jäänyt aikaa. Uuden oppimi- opiskelija sinnikkäästi pyrkii voit- ja JUKOn (Julkisalan Koulutet- nen kiinnostaa edelleen - vaikka tamaan vaikeutensa ja tekee töitä tujen Neuvottelujärjestö) pääluot- jonkin uuden kielen opiskelu tai sen eteen”, hän kiteyttää. tamusmies. Kokkolan, Kälviän, opiskelu ja itsensä sivistäminen Työn valopuoliin kuuluu Kon- Lohtajan ja Ullavan kuntaliitok- ihan yleensäkin.” tiokosken mielestä myös se, että sen myötä vuonna 2009 hän jatkoi Kontiokoski toivottaa opiskeli- opettaja saa itse valita opetusme- Kokkolaan siirryttyään alueluotta- joille onnea ja menestystä lukio- todinsa eli saa suunnitella ja to- musmiehenä liitoskuntien edusta- opinnoissa ja kehottaa ottamaan teuttaa opetustaan suhteellisen va- jana. Lisäksi hän on toiminut hal- ne sopivan vakavasti: ”Älä pa- paasti, kunhan tekee sen opetus- lituksen jäsenenä niin Kokkolan nosta liikaa, mutta älä myöskään suunnitelman tavoitteiden suun- Opettajien Ammattiyhdistyksessä lusmuile! Opiskele ja tee läksysi taisesti. kuin OAJ:n Kokkolan paikallis- säännöllisesti, sillä opiskelet it- Suomalainen koululaitos on yhdistyksessäkin ja entisen Kes- seäsi ja omaa elämääsi varten, et Kontiokosken mielestä maailman ki-Pohjanmaan piirin piirihalli- opettajan, kotiväen tai suvun mie- paras, ja hän näkee, että meillä on tuksessa. liksi. Hanki itsellesi monipuolinen huippuopettajat joka asteella var- ”Ay-toiminnassa ovat kiehto- kielitaito ilmaiseksi jo lukioaika- haiskasvatuksesta lukioon ja am- neet sekä toiminta itsessään että na; siitä on sinulle hyötyä myö- matillisiin oppilaitoksiin. sen parissa olevat ihmiset. Se on hemmin työpaikkaa hakiessasi - Kehittämisen varaakin silti on mitä parhain harrastus, sillä siinä pelkkä hyvä tai erinomainen eng- kokeneen ammattilaisen mielestä: yhdistyvät niin opettajien yhteis- lannin kielen taito ei riitä globaa- ”Päättäjiltä toivoisin lisää resurs- ten asioiden ajaminen kuin sosiaa- leilla työmarkkinoilla!” seja koulutyöhön kaikille asteil- lisuus. Siinä tutustuu uusiin, upei- Hän kehottaa myös rentoutu- le ja koulumuodoille. Erityisesti siin, mielenkiintoisiin ihmisiin ja maan ja harrastamaan ulkoilua ryhmäkokoja tulisi pienentää, sillä saa valtavasti tietoa omaan am- ja liikuntaa sekä nukkumaan tar- opettajilla on halua, taitoa ja kun- mattiin liittyvistä ja muistakin yh- peeksi: ”Uni on aivojen eliksiiri: nianhimoa kehittää opetusta aina teiskunnallisista asioista ja pääsee anna siis aivojesi levätä välillä, vain paremmaksi.” Pienemmissä omalta osaltaan vaikuttamaan vä- niin ne toimivat paremmin. Luota opetusryhmissä kautta linjan lapsi lillisesti kuntatason päätöksente- itseesi ja omiin kykyihisi.” ja nuori voitaisiin huomioida yk- koon”, Kontiokoski summaa. Kollegoille Marjut Kontiokos- silöllisemmin ja mahdolliset op- ki toivottaa terveyttä ja jaksamista pimisvaikeudet ottaa paremmin Uutta voi oppia aina vaativassa tehtävässään sekä eten- huomioon niin, että niihin saisi tu- Marjut Kontiokosken lisäänty- kin voimia tässä hyvin haastavas- kea läpi koko oppimispolun. Kon- nyttä vapaa-aikaa täyttävät kon- sa koronatilanteessa etäopetuksi- tiokoski arvioi, että näin ehkäis- serteissa käyminen, sauvakävely, neen. ”Älkää vaatiko itseltänne täisiin ennakolta nuorten syrjäyty- ”sunnuntaipyöräily”, vesijuoksu liikaa, ’kyllin hyvä’ riittää, täydel- mistä tehokkaasti – myös talouden ja Qigong, joista tosin kaksi jäl- lisyyteen ei tarvitse pyrkiä”, hän näkökulmasta. kimmäistä ovat nyt olleet koro- muistuttaa – ehkäpä itseäänkin. 41 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Raimo vaihtaa vapaalle Janne Hietalahti

Rehtori Raimo Lammin lukuvuo- den päättäminen ja Suvivirren odot- telu sujuvat tänä vuonna poikkeuk- sellisissa merkeissä. Toki on koro- naa, uutta opetussuunnitelmaa, op- pivelvollisuuden laajennusta ja toi- mipisteiden yhdistämistä, joista jo- kainen olisi jo yksittäisenäkin iso juttu. Mutta Lammille tästä kevääs- tä tekee erityisen poikkeuksellisen se, että se on jäämässä hänen vii- meisekseen koululaitoksen palve- luksessa. Lammi nimittäin jää ensi elokuussa kahden vuoden opintova- paalle ja siirtyy siitä eläkkeelle. Lammin elämässä yhteislyseo on ollut keskeinen kiintopiste. Hän valmistui lukiostamme ylioppilaak- si vuonna 1981. Sen jälkeen väliin mahtuivat maisteriopinnot Oulus- sa, parivuotinen opettajakomennus Alajärvellä sekä kahden vuoden pesti opetuspäällikkönä Kokkolan Vapunaaton tunnelmissa rehtori Raimo Lammi ympärillään opettajat kouluvirastossa, kunnes oli aika pa- Anne Kinnunen (vas.), Anne Hautamäki, Kamilla Pollarikoski, Pirjo lata vanhaan opinahjoon. Alatupa, Elina Suutari ja Tuula Heikkilä. Kuva: Anneli Kauppi Arpa ratkaisi rehtorinvaalin tä tarmokkaita. ”Kaikki muu on sit- Parasta niin opettajan kuin rehto- Lammi toimi ensin Länsipuis- ten muuttunut enemmän tai vähem- rinkin työssä ovat Lammin mieles- ton yläkoulun historian ja yhteis- män”, Lammi summaa. tä opiskelijat. ”Olen nauttinut suun- kuntaopin opettajan virassa vuosi- Erityisesti tietotekniikka ja sen nattomasti niistä hetkistä, kun olen na 1992—1997, kunnes hänet valit- hyödyntäminen on Lammin arvion rehtorina voinut pitää taloustiedon tiin lukion puolelle lehtoriksi samo- mukaan muuttanut koulutyötä ra- ja lakitiedon tunteja – olisin mieles- ja oppiaineita opettamaan. ”Arval- justi. ”Uraa aloittaessani Alajärven täni voinut olla opettaja koko urani la tulin valituksi, kun lautakunnan yläasteella ei edes ollut tietokoneita, ajan. Rehtorin työ on ollut runsain äänestystulos oli 4-4. Oli kerrankin nyt kaikki käyttävät niitä niin hallin- mitoin vaativampaa ja haasteelli- tuuria”, hän muistelee. nossa kuin opetuksessa. Opiskelija- sempaa”, hän pohtii. Rehtoriksi Lammi valittiin vuon- huoltoon ja opintojen seuraamiseen Lammi arvioi, että rehtorin työn na 2002, joten jos kevätjuhlia pääs- kiinnitetään nyt entistä enemmän suurimmat haasteet ovat liittyneet tään viettämään tänä keväänä edes huomioita erityisesti lukion siirryt- kouluyhteisön ihmissuhteisiin, opet- virtuaalisesti, ne tulevat olemaan tyä luokattomaan jaksolliseen jär- tajien ja opiskelijoiden terveyskysy- hänelle jo 33:nnet kouluyhteisös- jestelmään”, hän vertailee. myksiin. ”On pitänyt toimia sovit- sämme joko opiskelijan, opettajan ”Sinänsä erilaisia koulua koske- telijana ja välillä tuomarina, usein tai rehtorin roolissa. via muutoksia on tullut viime vuo- kuuntelijana, ohjaajana ja asioiden Vaikka ajallista perspektiiviä on sina entistä enemmän. Olen jäänyt eteenpäin viejänä. Raskainta ovat siis ehtinyt jo kertyä, perusasiat pohtimaan useasti, mitä näillä muu- olleet opiskelijoiden ja opettajien opetustyössä ovat Lammin mieles- toksilla halutaan aikaan ja mistä asiat, joita on selvitetty terveyshen- tä pysyneet samoina. Nuoret ovat moinen valtava hoppu? Maailmaa kilöstön kanssa”, hän muistelee hänen mukaansa edelleen innok- ei saada koskaan valmiiksi, vauhtia ”Toisaalta ison laivan luotsaami- kaita ja ystävällisiä ja opettajat yh- tulisi hiljentää”, Lammi näkee. nen on aina haastavaa. Talouden pi-

42 KSL:n vuosikirja 2020-2021 tää pysyä aisoissa, opetuksen tasos- ja rakenteita muutetaan jatkuvasti ”Toisaalta olen pikkupojasta asti ta ja työpaikan pelisäännöistä täy- ja kouluille määrätään lisätehtäviä. ollut kiinnostunut autoista ja teknii- tyy huolehtia, eikä sisäilma-asioita Suurin muutos on juuri tulolla, lu- kasta, laskeskelin juuri olleeni Tek- voi ohittaa olankohautuksella. Reh- kiolaiset siirtyvät laajennetun oppi- niikan maailma -lehden kestotilaaja torilla on ympärillään myös vahvo- velvollisuuden piiriin ja kaikki op- 30 vuoden ajan. Myös veneily, täh- ja sidosryhmiä, joiden kanssa asiat pimateriaali siirretään digiaikaan. titaivas, matkustaminen, pyöräily, pitää hoitua: yläkoulu, vanhemmat, Tämä kaikki vaatii aikaa, eiköhän kirjallisuus, sukututkimus, Lions- media, yritykset, toisen asteen kou- hitaampikin vauhti riitä?” toiminta ja osin myös musiikki ovat lutuskenttä, ystävyyskoulut, kau- Tulevien vuosien koulusuunnitel- lähellä sydäntäni. Itse asiassa ainoat pungin sivistysjohto jne. Hyvin on miin Lammi ei halua puuttua: ”Olen asiat, joista en ole kiinnostunut ovat yhteistyö mielestäni toiminut, vaik- halunnut antaa täyden tukeni rehto- tupakka ja alkoholi. Ne eivät kuu- ka olenkin jäävi tätä arvioimaan”, reille Markku Anttilalle ja Anneli lu elämääni”, Raimo Lammi listaa Lammi tiivistää rehtorintyön haas- Kaupille. He luovat uutta toiminta- arvojaan. teita. kulttuuria. Jatkan entisten opiskeli- Omaa elämänpolkuaan tarkastel- Lammin mielestä rehtorin työs- joiden yhdistyksessä killassa talou- lessaan Lammi summaa ironises- sä ei voi myöskään laskea työaikaa: denhoitajana ja saatan vierailla kou- ti, ettei ole päässyt kovin pitkälle: ”Työtä tehdään virka-aikana ja iltai- lulla silloin tällöin.” ”Olen palannut samaan kouluun töi- sin, ja varsinkin keväiset viikonlo- Lammi on kiitollinen kaikille op- hin, jossa opiskelin, valinnut vaimo- put sopivat vallan mainiosti kurssi- pilailleen, joita on elämänsä aika- ni Maijan lukioluokaltani ja asunut tarjottimen suunnitteluun, eipä ole na kohdannut: ”Te olette tehneet puolet elämästäni lapsuuden ja nuo- kukaan koululla keskeyttämässä. elämästäni upean, olen saanut olla ruuden koulujeni naapurissa, vesi- Ylityötuntien määrä on suuri.” ikuisen nuoruuden lähteellä. Toivo- tornin takana.” tan teille kaikille mitä parhainta me- Maija-vaimon lisäksi Lammin li- Uudistusvauhti liian kova nestystä elämäänne!” sääntyvää vapaa-aikaa ovat jaka- Hypoteettinen kysymys siitä, mi- Hän haluaa kiittää myös työyh- massa aikuiset lapset Elina ja Juho, tä Lammi muuttaisi maamme kou- teisönsä opettajia, rehtorikollegoita äiti Helmi ja isoisän silmäterä, Eli- lujärjestelmässä, jos saisi diktaatto- ja sivistysjohtaja Terho Taarnaa yh- nan pikkuinen poika Lenni, 6 kk. rin valtuudet, saa hänet mietteliääk- teisistä vuosista: ”Yhteistyö on ollut si. ”Diktaattoriksi en koskaan ryh- kaikin puolin sujuvaa – jään teitä dy. Olen demokraatti, joka haluaa kiitollisuudella muistamaan.” kuulla kaikkia osapuolia. Toivotta- vasti olen onnistunut arvovalinnas- Monta rautaa yhä tulessa sani”, hän arvioi itseään. Vaikka työt opetusalalla ovat jää- Parannettavaa Lammi silti näkee: mässä taakse, Lammi ei aio jämäh- ”Maamme kouluhallintoa vaivaa tää vielä kiikkutuoliin. Vaihtoehtoja realiteettien puute. Työryhmissä ja monipuolisella osaajalla tuntuu riit- komiteoissa on edustettuina hallin- tävän. ”Aloitan teologian tai metsä- tomiehiä, joilla ei välttämättä ole tieteiden – tai molempien – opinnot vähäisintäkään kokemusta koulun Joensuun yliopistossa. Nämä aiheet arjesta ja opettajana toimimisesta. kiinnostivat minua historian ohella Hallintoon tarvittaisiin kovan luo- jo lukioikäisenä. Ehkä voisin jonain kan opettaja- ja rehtoriammattilai- päivänä aloittaa vielä italian kielen sia, joilla on monipuolinen koke- opinnot”, hän suunnittelee. mus. Enkä tarkoita tässä ammatti- ”Toisaalta saatanpa vielä istahtaa yhdistysaktiiveja.” rekkakuskinkin paikalle, ammatti- Lukiopetuksen uudistusvauhtia pätevyyden sisältävä rekkakortti- Lammi kuvaa juuri nyt käsittämät- ni on ollut käyttämättömänä useita tömäksi: ”Viimeisimmät opetusmi- vuosia”, Lammi visioi. nisterit ovat halunneet jäädä uudis- Tärkeimmäksi harrastuksekseen tajina historiaan ja toteuttavat kukin Lammi nimeää metsänhoidon ai- vuorollaan hallitusohjelmaan kir- na istutuksesta raivaukseen ja pää- jattuja muutoksia. Opetussuunni- tehakkuuseen asti. ”On ollut upeaa Veneily on yksi Lammin sydäntä telmat muuttuvat muutaman vuo- nähdä metsän kasvu etenkin taimi- lähellä olevista harrastuksista. den välein, yo-tutkinnon toteutusta koissa”, hän tunnelmoi. Kuva: Elina Lammi

43 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Tie taidekasvattajaksi

Reetta Breilin

Olen Länsipuiston koulun ja yh- teislyseon lukion kasvatti, joka valmistui Lapin yliopistosta ku- vataidekasvatuksen koulutusoh- jelmasta kuvataideopettajaksi jou- lukuussa 2020. Taide ja taiteen harrastami- nen ovat kuuluneet elämääni lä- hes aina. Kävin Kokkolan lasten ja nuorten kuvataidekoulun ja pi- din aina kuvataiteesta oppiainee- na. Lukiossa suoritin kuvataiteen lukiodiplomin. Saavutetut tiedot, taidot ja motivaatio johtivat mi- nut myös opiskelemaan kuvatai- deopettajaksi. Innostavilla ja kan- nustavilla opettajilla on ollut suuri vaikutus alalle hakeutumisessa. Pääsin opiskelemaan kuvatai- dekasvatusta Lapin yliopistoon vuonna 2015. Olin valmistunut samana keväänä ylioppilaaksi Kokkolan suomalaisesta lukiosta. Olin jo pidemmän aikaa tiennyt haluavani kuvataideopettajaksi. Olin onnekas päästessäni opiske- lemaan haaveammattiani ensim- mäisellä hakukerralla. Opinnois- sa innostuin erityisesti erilaisis- ta projekteista, yhteisötaiteesta ja valokuvauksesta. Toteutin opin- näytetyöni taideperustaisena toi- mintatutkimuksena, joissa kehi- Reetta Breilin palasi vanhaan yläkouluunsa ja lukioonsa kuvataiteeen tin työparin kanssa Kylän kuva - opettajana. Kuva: Mari Parpaja ja Emmi Kinnunen yhteisötaideprojektin. Yliopisto- opintojen aikana tiedot ja taidot kuvataiteen ja muun visuaalisen kossakin kehittää omia kuvallisen tevin keino käsitellä ja tulkita kulttuurin osa-alueiden tarkaste- ilmaisun taitoja. visuaalisia havaintoja ympäril- luun, tulkintaan ja tuottamiseen Innostun kaikenlaisesta toimin- läni. Mieluiten kuvaan luontoa syventyivät ja vahvistuivat. nasta, jossa on mahdollista luoda ja sen monimuotoisuutta sekä uutta ja hyödyntää luovaa ongel- Omaa taidetta valokuvaten ihmisiä omana itsenään. Minua manratkaisukykyä. Taiteen parissa inspiroi luonnon ja ihmisten Pidän taiteen tekemisessä ko- pääsee haastamaan itseään, ajatte- keellisista menetelmistä ja tutki- lemaan luovasti, kokeilemaan laa- liikkeet ja toisaalta pysähtynei- vasta otteesta. Minulla on lähes jasti erilaisia menetelmiä ja kehit- syys. Innostun valokuvaukses- aina jokin taideprojekti suunnitel- tämään omia vahvuuksiaan. sa kokeellisista menetelmistä ja missa tai työn alla, ja haluan jat- Valokuvaus on minulle luon- työskentelystä erilaisten kame-

44 KSL:n vuosikirja 2020-2021 roiden ja materiaalien parissa. Toimin kevätlukukauden 2021 Länsipuiston koulussa ja Kokko- lan suomalaisessa lukiossa entisen kuvataideopettajani Kirsi Karja- laisen sijaisena. Oli hienoa päästä koululle uu- dessa roolissa, opettajana. Ke- vätlukukauden mittainen sijai- suus on opettanut valtavasti ja vahvistanut kokemustani siitä, että olen oikealla alalla.

Breilin kuvailee teostaan Al- ku (2020) seuraavasti: Se kuvas- taa minulle oman luovuuden sekä luonnon heräämistä. Kuvanotto- hetkellä kevät oli kääntymässä al- kukesään, Rovaniemen Koivusaa- ressa tulva alkoi nousta ja tämä kaksoisvalotus oli rullafilmin en- simmäinen kuva. Valoisa loppuke- vään yö innosti minut liikkeelle.

Ada Asiala, Hahmon kuvitus

45 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Koulumme julkiset taideteokset Teksti ja kuvat: Reetta Breilin

Ympärillämme olevat teokset kertovat tarinoita, ilahduttavat ja tarjoavat älyllisiä virikkeitä. Ne saattavat myös yllättää ja herättää kysymyksiä niiden aiheista ja tar- koituksista. Toisinaan teokset voi- vat jäädä huomaamatta arjen kes- kellä. Siispä nyt pysähdytään het- keksi niiden äärelle. Suurin osa koulun taideteoksista kuuluu Kokkolan kaupungin tai- dekokoelmaan, jota hallinnoi K.H. Renlundin museo. Kokoelmaan kuuluvat esimerkiksi koulujen ja Jaana Erkkilän grafiikkatyö ”Tynnyrityttö” koulun ala-aulassa. laitosten omistuksessa olevat tai- deteokset, julkiset taideteokset ja niin kutsutulla prosenttiperiaat- teella hankitut teokset, sekä kau- pungin lahjoiksi saamat teokset. Tynnyrityttö Jaana Erkkilän Tynnyrityttö (1994) on grafiikan carborundum- menetelmällä toteutettu teos. Se on kooltaan 151x142 cm. Tynny- rityttö kuuluu Kokkolan kaupun- gin taidekokoelmaan. Teos kuvaa vedenalaisissa maa- ilmoissa olevaa tyttöä, joka ei ihan sovi ympärillään olevaan tynny- riin, Jaana Erkkilä kertoo. Hänen mukaansa tynnyrin voi tulkita esi- merkisi suojana tai valtavana kah- leena. “Haluan aina jättää katso- jalle mahdollisuuden erilaisiin tul- kintoihin, joten kuvan voi nähdä jokainen ihan omalla tavallaan”, hän kertoo. Teoksen valmistumisen aikoi- hin, 90-luvun alkupuolella, Erk- kilä oli erityisen innostunut car- borundum-tekniikasta, joka antaa mahdollisuuden tehdä suuriko- koisia ja maalauksellisia grafii- kan töitä. Erkkilän teoksissa maa- lauksellisuus lähtee jo luonnoste- luvaiheesta, sillä hän luonnoste- lee usein maalaamalla piirtämisen sijasta. Carborundum-tekniikassa Eetu Seppälän ”Koulutieni”-seinämaalaus koulun ruokasalissa.

46 KSL:n vuosikirja 2020-2021 kuva maalataan akryylipohjaisen saada rakennusten värisävyt koh- nen Oy. Teos kuuluu Kokkolan maalin ja carborundumjauheen se- dilleen. kaupungin taidekokoelmaan. oksella metallilevylle. Maalin kui- Maalaus valmistui Kokkolan Jylhän lähtökohtana oli toteut- vuttua kuva vedostetaan tavallisen yhteislyseon lukion 110-vuotis- taa teos, joka muodostaisi turval- metalligrafiikan tapaan. päivään mennessä ja se paljastet- lisen muurin vilkasliikenteisen Koulun aulassa sijaitseva Tyn- tiin lakanan takaa torvifanfaarin Torikadun ja koulupihan välille. nyrityttö on kolmen vedoksen sar- säestyksellä. “Tulihan siitä aivan Ajatuksena oli luoda turvaa ja rau- jasta toinen. Jaana Erkkilä kertoo, törkeän hieno! Olen saanut pal- hallisuutta ympäristöön, jossa elä- että hänelle itselleen “grafiikka on jon ihastunutta palautetta koulun mä on hyvin hektistä ja eläväistä. aina ollut ensisijaisesti ilmaisu- henkilökunnalta ja olen sitä tässä Turvallisuuden lisäksi teoksella muoto, ei niinkään mahdollisuus vuosien varrella käynyt aina välil- on muitakin tarkoituksia: teoksen tehdä isoja vedossarjoja.” Hän on lä ystävien kanssa ihailemassa,” seinämiin liitettiin pyörätelineitä, tehnyt paljon uniikkiteoksia ja yh- kertoo Seppälä ylpeänä saavutuk- jotta pyörät saataisiin pysymään distellyt teoksissaan eri tekniikoi- sestaan. Hän on edelleen kiitolli- hyvässä järjestyksessä koulun pi- ta kuten carborundumia, linoleik- nen perheelleen, koulun henkilö- hassa. Jylhä halusi tuoda nuorten kausta, puupiirrosta ja metalligra- kunnalle ja kavereilleen kaikesta maailmaan myös väriä, sillä kou- fiikkaa. Erkkilä kertoo myös, että tuesta prosessin aikana. lun värimaailma on muilta osin väri on aina ollut tärkeänä osana Taide on läsnä Seppälän elämäs- vaalea. hänen kuvallista kieltään. Tynny- sä edelleen. Nykyään hän opettaa Taiteilijan mukaan “keskeinen rityttö-teoksessa tummat ja viile- kuvataidetta Oulussa Myllytullin ajatus teoksessa oli raikkaat värit ät sävyt luovat merkityksiä ja vah- kuvataidepainotteisessa peruskou- ja minimalististen muotojen vähä- vistavat tunnelmaa. lussa sekä Oulu-opistossa. Koulu- eleisyys.” Minimalististen ja vä- tieni-teoksen valmistumisen jäl- häeleisten muotojen kontrastina Koulutieni keen tilauksia alkoi tulla niin yh- on teoksen vaikuttava koko. Eetu Seppälän Koulutieni distyksiltä kuin yksityishenkilöil- Koon lisäksi sen vaikuttavuut- (2008) on koulun ruokalassa sijait- täkin. Seppälä on vuosien aikana ta lisää betonipinnan ominaisuus seva seinämaalaus, joka on noin 5 toteuttanut tilauksesta tatuointi- muuttua sääolosuhteiden ja valon metriä leveä ja 3 metriä korkea. suunnitelmia, maalauksia ja sei- mukaan. Valon suunta ja vuoden- Teoksen lähtökohtana oli juhlis- nämaalauksia. aika saavat teoksen näyttämään taa Kokkolan yhteislyseon luki- erilaiselta joka päivä. Ilta-aurin- Tie on 110-vuotis juhlapäivää ja Kok- gon osuessa betonielementteihin, kolaa kaupunkina. Teoksen nimen Pekka Jylhän Tie (1994) on seit- niiden värit muuttuvat lämpimik- mukaisesti, maalauksessa on ku- senosainen ympäristöveistos, jon- si. vattuna näkymiä Seppälän koulu- ka materiaalina on läpivärjätty be- Talvipakkasilla betonipinta peit- matkan varrelta. Maalaus on kuin toni. Teoksen valoi Lemminkäi- tyy huurteeseen. Teoksen valmis- Kokkola pienoiskoossa. Kokko- lan tunnistettavat rakennukset on sijoitettu saarelle ja se kuvastaa Seppälän mukaan Kokkolan me- rellistä sijaintia. Alun perin tarkoituksena oli maalata merellinen aihe opiskelu- tila Akvaarioon. Lopulta paikak- si valittiin koulun ruokala. “Teos paisui suorastaan muraaliksi, ra- kennustelineet tilattiin ja pystytet- tiin. Lisäksi maalikauppaan meni euro poikineen,” Seppälä muiste- lee projektin alkuvaihetta. Koko projekti kesti kuusi kuu- kautta, joista viisi kuukautta ku- lui rakennusten ja kuukausi taus- tan parissa. Seppälä muistelee, et- Koulun edustalta alkava Pekka Jylhän seitsenosainen ympäristöveistos tä haastavinta maalaamisessa oli ”Tie” yltää Torikadun ja Kustaa Aadolfin kadun risteykseen saakka.

47 KSL:n vuosikirja 2020-2021 tumisesta on 27 vuotta, ja värit Merkin synty oli useimmiten eläin. Myös merk- ovat tummuneet, kun liikentees- kejä kuten ympyrä luotiin varhain. Osmo Rauhalan teos “Merkin tä ja ilmasta tuleva saaste on sot- Niiden esikuvana lienee olleet kuu synty” (1994) käsittelee kielen ja kenut teoksen pinnan. Teosta on ja aurinko. siihen liittyvien symbolien syn- puhdistettu vuonna 2008, mutta Jossain vaiheessa nämä kuvat tyä. Teos on kaksiosainen öljyvä- uusi perusteellinen pesu toisi taas alkoivat muuttua viesteiksi, ikään rimaalaus vanerille, ja se sijaitsee esiin sen raikkaat sävyt. kuin opasteiksi esimerkiksi hyvil- koulun ruokalassa. Teoksen vie- Teos merkitsee Jylhälle paljon: le metsästyseuduille. ressä on taiteilijan kirjoittamia “Tie on minun aivan ensimmäisiä Myös eläinten jäljet muuttui- ajatuksia teoksesta sen valmistu- julkisia teoksiani ja tämän teoksen vat symboleiksi, ihmiset osasivat misvuodelta: Teos on kuin huuto- kautta löysin kiinnostukseni julki- niistä lukea, mikä eläin oli liik- merkki vaakatasossa. Keltaises- seen taiteeseen ja yhteistyöhön keellä.Näin lopulta syntyi ihmi- sa osassa on kuvattuna merkin ai- arkkitehtien kanssa.” sen kehitykselle suuren harppauk- hio, joka syntyy alkukaaoksessa. Pekka Jylhän julkisia teoksia sen luonut kyky hahmottaa sym- Teoksen viivasarja viittaa ihmisen löytyy lukuisista kaupungeista. boleita ja merkkejä, ja lopulta nii- ensimmäiseen tapaan merkitä ai- Hän tekee noin kaksi julkista teos- den pohjalta kirjoitus, aakkoset. kaa. Valkoiselle pyöreälle pohjalle ta vuodessa. Vuonna 2021 valmis- Yksi yleisimpiä varhaisimpien maalattu peura kuvastaa ihmisten tuu Kuopioon ”Valoa kohti” -teos piirrosten eläinhahamoja kaikkial- varhaisissa piirroksissa esiintyviä ja Helsingin Jätkäsaareen ”Kohti la maailmassa ovat peurat ja muut sorkkaeläimiä. Merkin synty kuu- seitsemää merta”. sorkkaeläimet. Ne olivat paitsi luu Kokkolan kaupungin taideko- Jylhä suunnitteli Tien yhteis- tärkeitä ravintoeläimiä, myös ih- koelmaan. työssä arkkitehti Simo Freesen misen mittakaavassa sellaisia, joi- Rauhala taustoittaa teoksensa kanssa. Yhteistyö jatkui myöhem- hin oli helppo samaistua. Monet aihetta seuraavasti: min, kun Jylhä suunnitteli Urho luonnonkansat uskoivat esi-isi- ”Muinaiset ihmiset oppivat jo Kekkosen muistomerkin “Lähde” ensä siirtyvän peuran hahmoon kymmeniä tuhansia vuosia sitten (2000) Helsinkiin Finlandia-talon kuoltuaan.” piirtämään kuvia, joiden teemana pihaan.

Osmo Rauhalan kaksiosainen öljyvärimaalaus ”Merkin synty” ruokasalin seinällä.

48 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Ella Järvi, tulkinta teoksesta Kullervon kirous Milla Hakola, hahmon kuvitus

Elli Viirret, tulkinta teoksesta Kuoleman puutarha

49 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Aimon ja Raimon tuumaustuokio Raimo Lammi

Kokkolan yhteislyseon eläk- keellä oleva rehtori Aimo Juntu- nen (1973-2001) tapasi toukokui- sena iltapäivänä seuraajansa reh- tori Raimo Lammin (2002-2021). Tuumaustuokio oli vailla vertaa ja se kesti peräti kolme tuntia. Pu- hetta kouluasioista olisi riittänyt pitempääkin, itse asiassa loputto- masti. Tämän artikkelin kokosi toinen rehtoreista. Artikkeli ei pyri ole- maan tarkka historian kuvaus, ei edes objektiivinen. Tavoitteena on ollut halu kuvata aikaa ja niitä muutoksia, joita lähes 50 vuoden aika Kokkolan yhteislyseossa on merkinnyt. Aika kultaa muistot ja molemmat rehtorit ovat vielä täy- dessä vedossa. Rehtori Aimo Juntunen, 83, on lähtöisin Suomussalmelta. Koulu- tie eteni häneltä Suomussalmelta Kannuksen lukioon ja sieltä edel- leen juuri perustettuun Oulun yli- opistoon. Pääaineeksi valikoitui fysiikka lähinnä sen käytännön lä- heisyyden takia, matematiikka jäi sivuaineeksi. –Tulin valituksi vuonna 1966 Lähes vuosisadan rehtorit yhteislyseossa. Aimo Juntunen (oikealla) ja Kokkolan yhteislyseoon fysiikan Raimo Lammi ovat olleet rehtoreina yhteensä 47 vuotta, ja taustalla ja matematiikan opettajan tehtä- muotokuvissa olevat Kerttu Ylitalo ja Matti Herlevi 50 vuotta. vään ja myöhemmin vuonna 1973 opettajakunnan päätöksellä rehto- riksi. Tosiaan tuohon aikaan kou- lähes joka tunnille: kitkapalikat Uudistukset puntarissa lu oli valtion koulu, eivätkä ulko- lentelivät, oskilloskoopit värisivät Aimo Juntunen aloitti rehtorin puoliset tahot puuttuneet valin- ja huumoria riitti joka lähtöön. tehtävät vuonna 1973 hyvin vaati- taan, Aimo aloittaa. Rehtorina Aimo oli opiskelija- vassa tilanteessa. Kokkolassa oltiin Yhtäläisyyksiä väliltämme löy- myönteinen ja kannustava – yli- juuri siirtymässä uuteen peruskou- tyy monia. Ensinnäkin me molem- oppilaaksi tuloni jälkeenkin hä- lujärjestelmään. mat valmistuimme samasta Oulun nellä oli aikaa keskustella milloin –Ensinnäkin siirron aikataulu oli yliopistosta, joskin oma pääainee- missäkin historianopintojeni edis- nopea. Jossakin määrin harmittaa ni on ollut yleinen historia. tymisestä. Myöhemmin yhteisly- edelleen hyvin toimineen kansa- Itse asiassa Aimo Juntunen on seon historianopettajana (1997- laiskoulujärjestelmän alasajo. Pe- fysiikanopettajani ja rehtorini lu- 2002) Aimo jatkoi esimiehenäni. ruskoulu edellytti kaikilta oppilail- kioajoiltani (1978–1981). Muis- Olen monella tapaa jatkanut reh- ta entistä vahvempaa teoreettista tan hänet erityisen hyvin fysiikan- tori Aimo Juntusen työtä ja myös perehtyneisyyttä, eikä se ole sopi- tunneilta, joihin hän paneutui hy- arvomaailmamme ovat samankal- nut kaikille. Muutoin uudistus vie- vin huolella. Demonstraatioita oli taiset.

50 KSL:n vuosikirja 2020-2021 tiin maaliin ihan kohtuullisesti. olen samoilla linjoilla Aimon kans- on tullut. Mutta esimerkiksi opetta- –Pian peruskoulu-uudistuksen sa. Omalta kohdaltani 19 vuoden jien etujen ajamisen olen kuitenkin jälkeen vuonna 1975 kaupunkiin aikana opetussuunnitelmia on uu- jättänyt muiden tehtäväksi. Olen oltiin perustamassa iltalukiota. Ti- distettu kolme kertaa (2005, 2016, pyrkinyt katsomaan hankalia asi- lanne perustamisasiassa oli kai- 2021). Varsinkin viimeiset kak- oita monilta näkökulmilta ja usein ken kaikkiaan ainakin minulle hy- si uudistusta viiden vuoden sisäl- nimenomaan opiskelijan näkökul- vin epäselvä, olin sivussa. Ja niinpä lä osoittavat pelisilmän puutetta. masta. eräänä varhaisena aamuna kahvia Emmehän me ole koulussa jatku- Arvioidessani rehtorin työtä ei juodessani lukaisin puolihuolimat- vaa opetussuunnitelmatyötä varten minulla ole juuri Aimon puheen- tomasti lehteä ja säikähdin: ”Juntu- vaan oppimista varten. Muutok- vuoroon lisättävää. Juuri opetustyö nen on valittu iltalukion hankkeen set työstävät ja ovat Aimon sanoja ja opiskelijoiden kohtaaminen ovat vetäjäksi.” Kukaan ei ollut tiedot- käyttääkseni kosmeettisia. olleet työn parasta antia. En olisi tanut eikä kysynyt mínulta asiasta Muutoin valinnanvapautta kah- tehnyt lukuisia laskettelu- ja edus- mitään. Nauratti silloin ja vieläkin. den viime vuosikymmenen on li- kuntamatkoja sekä Rooman opin- Edelleen opetussuunnitelmi- sätty edelleen. Mutta jossain vai- tomatkoja, ellen olisi pitänyt kirjai- en jatkuvat muutokset aiheuttivat heessa nousee väistämättä esille mellisesti nuorista. runsaasti työtä. Ne tuntuivat tur- kysymys, mikä on lukion tehtä- Ohjeita koulutyöhön hanpäiväisiltä, kosmeettiselta vii- vä. Voidaanko jättää yleissivistä- laukselta ja tekivät koulutyöstä ai- viä kaikkialla maailmalla luetta- Aimo Juntusen eläkkeelle jään- ka-ajoin tosi haasteellista. Erityi- via kouluaineita sivuun ja keskit- nistä tulee kuluneeksi tänä kevää- sesti 1970-luvun alussa politisoi- tyä yhteen? Mielestäni ei.Tällainen nä 20 vuotta. Aikaa on ollut pohtia tuneiden kouluneuvostojen aika on tehtävä kuuluu korkeakouluille ja elämää ja koulua. jäänyt Aimon mieleen: yliopistoille. –Mielestäni koulun pitää olla ai- –Koulun kouluneuvostossa vaa- na positiivinen paikka. Opettaji- Rehtorintyön annista dittiin muun muassa opiskelijoille en on kannustettava kaikkia opis- omaa tupakkapaikkaa koulun pi- Aimo Juntunen toimi yhteisly- kelijoita, erityisesti heikompia. halle. En hyväksynyt ajatusta al- seon rehtorina 28 vuotta, työn ohel- Toisaalta opiskelijoiden tulee olla kuunkaan, ja monien taistelujen la myös fysiikan opettajana. avoimia, ja heidän tulee ymmärtää jälkeen tupakkapaikka jäi raken- –Kyllä koulussa parasta on ope- koulun tavoitteena olevan heidän tamatta. Nykytietämyksen valossa tus ja oppitunnit. Oppitunteihin ha- parhaansa. On hyvä, jos näitä ta- toimin ihan oikein. lusin panostaa ja pyrin aina demon- voitteita edistetään hyvässä yhteis- Aimon aikana hyviä uudistuksia stroimaan fysiikan ilmiöitä. Kitkaa hengessä. oli runsaasti. Erityisesti kouluhal- opetettaessa kaltevalla tasolla lisä- –Olen kiitollinen ja ylpeä kai- linnon purku sekä opetushallituk- sin salaa muutamien puupalikoiden kista opiskelijoistani, joita olen sen ja lääninhallituksen valvonnan alle sinitarraa ja ihmetys oli suuri virkaurani aikana ohjannut. Olen ja byrokratian vähentyminen oli- palikoiden jäädessä paikoilleen. Ei toivonut heille aina menestystä ja vat hyvästä. Toisaalta poisjääneet voi olla totta, kuuluivat kommentit. näin toivon edelleenkin, Aimo ki- lääninhallituksen koulutarkastuk- Onneksi aina joku älypää huomasi teyttää. set viisivuotiskausittain harmit- jekkuni, Aimo muistelee. Omalta kohdaltani ajattelen Ai- tavat. Ne olisivat voineet jatkua, –Rehtorin työ on ollut monin ver- mon tavoin. Edistämme nuorten sillä ne pitivät koulua riittävän jä- roin haastavampaa. Halusin nostaa asiaa parhaiten avoimella vuoro- mäkkänä. opetuksen ja tulosten tasoa vähin- puhelulla ja kannustuksella. Nuo- –Parhaimpina uudistuksina pi- tään keskivertolukioiden tasolle. ruus kasvaa täyteen mittaansa vas- dän niitä toimenpiteitä, joilla on li- Edelleen pyrin edistämään koulun ta, kun se saa vapaasti valita suun- sätty opiskelijan valinnanvapautta. saneerausta, jossa lopulta onnis- tansa, ja me kasvattajat tuemme Näistä aivan ehdoton on ollut opis- tuimmekin monien vaiheiden jäl- nuoria heidän koulutyössään ja va- kelijoiden oikeus siirtyä pitkästä keen vuosina 1992–1993. Halusin linnoissaan. matematiikasta lyhyelle missä ta- myös nostaa esille koulun perintei- Me molemmat rehtorit olemme hansa opintojen vaiheessa. Ennen tä ja perustimme perinneyhdistyk- nyt vapaan sektorin kansalaisia, ja ei saanut vaihtaa lyhyelle enää toi- sesi killan vuonna 1984. Perustim- yhteinen sävelemme löytyy myös sella vuosiluokalla. Se oli mielestä- me myös vanhempainyhdistyksen tulevaisuudesta: emme anna kou- ni kohtuutonta, Aimo arvioi. vuonna 1987. lutiemme nurmettua vaan olemme Pohtiessani itse opetushallin- –Kaikki työ on vienyt runsaasti aina Kokkolan suomalaisen lukion nosta tulevien uudistusten määrää aikaa. Haasteita on riittänyt ja lisää käytettävissä. 51 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Koulukaverit 75 vuoden takaa Teksti ja kuva: Raimo Lammi veluksessa. Veho on perustami- elämäntyönsä täällä ja isäni muun sestaan vuodesta 1939 asti huo- muassa valmistunut vuonna 1914 Kokkolan yhteislyseosta valmis- lehtinut muun muassa Mercedes ylioppilaaksi Kokkolan yhteisly- tui aikoinaan ylioppilaaksi kak- Benz -autojen maahantuonnista. seosta. Niin monet siteet pitävät si upeaa herrasmiestä: Johannes -Aloitin työni Veholla kesähar- minua kiinni Kokkolassa. Cederberg vuonna 1951 ja Timo joittelijana vuonna 1955 tätini Timo Siukosaaren työelämä yli- Siukosaari (ent. Saarinen) vuon- myötävaikutuksella kesken eko- oppilaaksi tulon jälkeen on ollut na 1950. Tänään herrat ovat edel- nomiopintojeni. Vuosien saatossa monipuolinen. Hän on ollut kan- leen pirteitä ja teräviä ysikymppi- etenin yrityksessä aina toimitus- sainvälisen kaupan johtotehtä- siä, vaikka heidän ylioppilaaksi johtajaksi asti (1973-1991). vissä ja myös toimitusjohtajana tulostaan on jo vierähtänyt perä- -Työ toimitusjohtajana vaati pal- useissa yrityksissä. ti 70 vuotta. Elämä ylioppilaaksi jon aikaa ja vastuu painoi. Perhe- - Aloitin urani tavallaan jo kaup- tulon jälkeen on ollut pitkä, vaihe- yrityksen omistajat antoivat toki pakorkeakoulun opiskelijakunnan rikas ja antoisakin. Mutta mitä on vapaat kädet, mutta aina oli muis- hallituksessa eri tehtävissä. Tuol- tapahtunut noiden 70 vuoden ai- tettava pitää yritys kannattavana. ta ajalta sain hyviä yhteyksiä Me- kana, ja mitä ohjeita he antaisivat- Kyllä omalle perheelleni jäi vä- rihuolto Oy:hyn, jossa aloitin tul- kaan pitkän elämänkokemuksen- hemmän aikaa. Suuren yrityksen laajan apulaisena. Pian ekonomik- sa perusteella tämän päivän nuo- johtajana opin nöyräksi ja vaati- si valmistumisen jälkeen muutin rille? mattomaksi, Johannes jatkaa. vuonna 1955 Englantiin ja sieltä -Palasin takaisin omaan koti- Saksaan ja lopulta vastasin esi- Kaupanala elämäntehtävänä kaupunkiini Kokkolaan vuon- miehenä Merihuollon kansainvä- Johannes Cederberg on tehnyt na 1998 viettämään eläkepäiviä- lisistä toiminnoista. Vuonna 1967 pitkän päivätyön Veho Oy:n pal- ni. Isäni ja isoisäni olivat tehneet tulin Friitala Oy:n vientipäällikök-

Ysikymppiset Johannes Cederberg (vasemmalla) ja Timo Siukosaari muistelevat terävästi kaukaisia koulu- aikojaan yhteislyseossa. Tänään elämässä tärkeitä asioita ovat muun muassa terveys ja lapset ja lapsen- lapset. 52 KSL:n vuosikirja 2020-2021 si ja kolmen vuoden kuluttua yri- vomaailmaan. sa äläkä sorru alkoholiin, Johan- tyksen markkinointijohtajaksi. Johannes Cederberg aloitti kou- nes aloittaa. -Vuonna 1978 muutimme Kok- lunkäynnin ruotsinkielisessä Ren- -Ole kohtuuden ystävä, On pal- kolaan ja aloitin Hagströmin nah- lundin koulussa. jon hienoja ihmisiä, jotka alkoholi katehtaan toimitusjohtajana. Yri- -Isäni ja isoisäni olivat hyvin on tuhonnut kirjaimellisesti. Timo tyksellä oli vaikeuksia jo ennen suomenmielisiä ja kannattivat suo- jatkaa. saapumistani, ja lopulta tehtäväk- men kieltä. Niinpä isäni neuvotteli Mitä elämältä voi vanhana seni jäi yrityksen alasajo. Viimei- rehtori Matti Herlevin kanssa siir- nen työtehtäväni oli Keski-Poh- rostani Kokkolan yhteislyseoon. vielä toivoa? janmaan kauppakamarin toimi- Tämä tapahtui siirtyessäni kansa- Keskustelutuokiomme on päät- tusjohtajuus. Työelämästä jäin koulusta oppikouluun eli oppikou- tymässä. Siirrymme vakavaan ai- pois vuonna 1994 ja asun nyky- lun ensimmäiselle luokalle (nyky- heeseen. ään osin Kokkolassa ja osin Ori- ään peruskoulun viides). -Toivomme, että saisimme elää vedellä isoisäni tilalla Siukolassa, Todettakoon vielä, että isoisä- vähintään nykykunnossa tulevina Timo täydentää. ni oli perustamassa yhteislyseota vuosina, molemmat vastaavat. vuonna 1898. -Niin monet koulukaveristamme Kouluaika arvopohjana -Rehtori Matti Herlevi oli ar- ja omaisistamme ovat jo lähteneet Molemmat herrat ovat siis käy- vostettu ja esikuvallinen. Myös viimeiselle matkalle. Osa heistä neet Kokkolan yhteislyseota, ja Eero Borgin isänmaallinen hen- on sairastellut pitkään ja vaikeas- keskikoulun viidennellä luokal- ki vaikutti minuun. Koulusta tuli ti, ja se on ollut raskasta kaikille la he olivat samalla luokalla (nyk. monella tapaa elämäni peruskivi, osapuolille. peruskoulun yhdeksäs). Ylioppi- jonka varaan olen elämänarvoni Molemmat herrat ovat kuitenkin laaksi valmistumisessa on yhden järjestänyt. kiinni elämässä. vuoden aikaero. Koulun merkitys Johannes näkee koulun yleissi- -Pärjään edelleen itsenäisesti on ollut suuri koko elämää ajatel- vistävän merkityksen suurena. ja mielestäni oikein hyvin ja ai- len. on ajaa autolla vielä pitkään Kok- Ohjeita nuorille -Muutimme perheeni kanssa kolan ja Oriveden väliä. Lapset ja Turusta Kokkolaan vuonna 1946, Molemmat herrat haluavat antaa lastenlapseni ovat myös minulle ja onnistuin heti löytämään hy- hyviä ja koeteltuja neuvoja tämän tärkeitä, Timo teroittaa. viä koulukavereita. Meitä yhdisti päivän nuorille. -Tuossa asuntoni alakerrassa on jalkapallo perikokkolalaiseen ta- -Elämässä saa epäonnistua, kos- autotallini ja siellä tietysti mer- paan, Timo muistelee. ka epäonnistuminen opettaa. Oi- suni. Joutuisin vallan holhotuk- -Koulussa en välttämättä ollut keastaan se ratkaisee, kuinka pian si, jos siitä joutuisin luopumaan. paras oppilas, mutta kouluajat te- epäonnistumisesta pääsee irti. Ei Kyllä me vanhukset osaamme au- kivät minuun lähtemättömän vai- pidä jäädä murehtimaan vaan on tonajon, meillähän on yli 70 vuo- kutuksen. Erityisesti opettajat ja luotava katseensa nopeasti eteen- den ajokokemus. Eiköhän se riitä, se isänmaallinen henki, joka heis- päin, Timo aloittaa. Johannes tiivistää. tä välittyi meille opiskelijoille. Ai- Johannes on samoilla linjoilla. Myös Johannekselle lapset ja van erityisesti rehtori Matti Her- -Haluan korostaa valittujen ar- lastenlapset ovat tärkeitä. levi oli omaa luokkaansa, monille vojen merkitystä. Koulu on opet- -Luonani vieraili juuri 18-vuo- hän oli esikuva. tanut meitä rehellisyyteen, työn- tias pojanpoikani. Oli mieleen- -Opettajat olivat hyvin erilaisia. tekoon ja yrittäjyyteen. Edelleen painuvaa saada keskustella hänen Joku oli perin ankara, jopa pelot- koulussa kehotettiin pitämään kanssaan koko elämän kirjosta. tava ja toiset taas lepsuja. Kaik- huolta kanssaihmisistä. Raken- Hän upea aikuinen herrasmies, Jo- ki ovat jääneet mieleeni, vaikka na elämäsi koulussa opittujen ar- hannes kiitollisena lopettaa. noista ajoista jo lähes 80 vuotta. vojen pohjalle ja pidä niistä kiin- Johanneksella lapsia on kolme Timon lempiaineena koulussa ni ja katso aina eteenpäin, pääset ja lastenlapsia seitsemän. Timolla olivat liikunta ja historia. Aivan todennäköisesti pitkälle, Johannes lapsia on neljä ja lastenlapsia kah- erityisesti historianopettaja, va- tiivistää. deksan. paussodan sankari Eero Borg on Yhdestä asiasta herrat ovat edel- Ikimuistoisen keskusteluhet- isänmaallisella asenteellaan vai- leen yksimielisiä. ken kirjasi ylös 12.5.2021 Raimo kuttanut Timon myöhempään ar- -Pidä tolkku päässä, jalat maas- Lammi.

53 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Ylioppilaaksi 50 vuotta sitten Tapani Hautamäki

Oli kylmä maaliskuinen aamu. Kokkolassa yöllä oli ollut reipasta pakkasta, mutta päivän valjetessa sää muuttui leudommaksi, ja vä- hitellen alkoi jopa sadella lunta. Tuona päivänä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton delegaatiot aloit- tivat Wienissä Strategisten asei- den rajoittamisneuvottelujen nel- jännen kierroksen. Lievestuoreel- la Keski-Suomessa käynnistettiin samana päivänä selluloosatehdas laittomasti, koska se ei ollut saa- nut lupaa jätevesien laskemiseen paikallisiin vesistöihin. Näihin asioihin eivät Kokkolan yhteislyseon 67 abiturienttia kiin- Vanhojenpäivän riemua vuonna 1970. nittäneet kovinkaan paljon huo- miota; he olivat kokoontuneet koulun alakerran isoon voimiste- tyneeltä vaikkakin staattiselta ja ”vanhan koulujärjestelmän” lapsia lusaliin aloittamaan kevään yli- konservatiiviselta. Kuvaavaa tuol- 6-päiväisine työviikkoineen. oppilaskirjoitukset ensimmäisellä le ajalle lienee myös, että televi- Lyseon henki äidinkielen kokeella. Oli maanan- sion suosituin ohjelma Suomes- tai, maaliskuun - Idus - 15.päivä sa oli amerikkalaissarja Peyton Kokkolan yhteislyseo oli ja on vuonna 1971. Place. Saatoit huoletta jättää vä- hieno koulu edelleen neljä kertaa Runsaat kaksi kuukautta myö- liin useitakin jaksoja putoamatta nimensä muuttaneenakin. Sillä on hemmin suurin osa näistä abituri- kärryiltä. Muuttumatonta ja van- pitkä ja maineikas menneisyys. enteista painoi koulun juhlasalissa hoillista järjestelmää vastaan oli Aloittaessamme lukiossa v. 1968 päähänsä valkoisen lakin merkiksi edellisen vuosikymmenen loppu- yhteislyseo oli täyttänyt juuri 70 ylioppilastutkinnon suorittamises- puolella syntynyt kaikkialla voi- vuotta. Se on yksi vanhimmista ta. Meitä valkolakkisia oli silloin makasta vastarintaa, ja ajan hen- suomenkielisistä oppilaitoksista 60. Tuolloin me päätimme pitkän ki näkyi välillä meidänkin koulus- Suomessa. kouluajan, jonka kolme viimeistä samme. Vanhoja perinteitä eivät Koulussa koko henkilöstö on vuotta oli vietetty yhdessä opis- muutosvaatimukset kuitenkaan merkityksellinen, mutta opettajat kellen ja yo-tutkintoa tavoitellen. kaataneet. luonnollisesti ovat oppilaille tär- Meidän, v. 2021 riemuylioppi- En voi olla ajattelematta, että keimmät. Luulen, että oppilaiden laiden, kouluaikanamme elettiin tuo aika oli jossain mielessä tur- mielestä kaikissa kouluissa on jo- kylmän sodan aikaa. Urho Kek- vallinen ja tulevaisuus jopa ennus- takuinkin samanlainen opettaja- kosen kolmas presidenttikausi oli tettavissa oleva. Muutoksia ja uu- kunta. Joitakin opettajia arvos- puolivälissä Ahti Karjalaisen joh- distuksia ei koulumaailmassa juu- tetaan, joistakin tykätään, jotkut taessa valtioneuvostoa. Vietna- rikaan ollut tapahtunut vuosikym- ovat kurinpitäjiä, toiset lempeäm- missa sodittiin, ja maailmassa oli meniin. Oma keskikouluaikainen piä ja jotkut yhdentekeviä. Yleen- paljon muitakin vakavia kriisejä, rehtorini sanoi meille kerran, et- sä mielipiteet eivät ole yhteneviä vaikka USA ja Kiina lämmitteli- tä vuoden 1872 Koulujärjestys on vaan poikkeavat toisistaan. Tutki- vätkin suhteitaan ping-pong-dip- edelleen meillä voimassa, siinä musten mukaan Suomessa koulun lomatian kautta. vain joskus vaihdetaan vuosilu- opettajia kuitenkin kunnioitetaan. Tuo aika tuntuu nyt vakavis- kua. Koulu-uudistus oli tosin hy- On hauska huomata, että jotkut ta uhkistaan huolimatta jotenkin vää vauhtia kypsymässä perusope- opettajat yleisesti muistetaan pa- järjestäytyneeltä, selkeästi jäsen- tuksesta alkaen, mutta me olimme remmin kuin toiset. 54 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Luokkakaverit vanhassa lu- lapsesta, joka muusta vajavuudes- rasivat myös oppitunteja. Eräällä kiosysteemissä olivat tärkeitä. Lä- taan huolimatta oli poikkeukselli- tarkastajan seuraamalla historian hes kaikki oppitunnit oltiin yhdes- nen oppilas. Tantan sanoin ”hän tunnilla käsiteltiin nykymaailman sä sen jälkeen, kun olit tehnyt va- oli erittäin teräväpäinen poika, tapahtumia ja suurvaltapolitiik- linnan pitkän ja lyhyen matematii- erittäin teräväpäinen”. Luokkam- kaa. Opettaja Tapani Hannonen kan eli nk. kielilinjan välillä. Minä me teräväpäinen ja hauska humo- oli valmistautunut tuntiin huolel- olin valinnut kielilinjan. Tulin yh- risti Hannu Kähkölä iski tähän vä- lisesti, sillä hän oli mm. opetel- teislyseoon vasta ensimmäiselle liin kysyen: ”No, montako lakkia lut ulkoa kaikki kolme maailman lukioluokalle eli VI luokalle. Mei- hänellä kului vuodessa?” Opet- silloista demokraattisesti valittua dän luokkaamme koostui 27 tytös- tajien puheen keskeyttäminen ja naispääministeriä. Tänä päivänä tä ja 7 pojasta. Suurin osa ikäluok- kommentoiminen oli erittäin epä- naiset poliittisina johtajina ovat kamme pojista oli valinnut mate- tavallista, joten Tanttakin häm- normaalia, mutta 1970-luvulla se matiikkalinjan. mentyi niin, että toisteli vain pit- oli poikkeuksellista. Intian Indi- Ensimmäinen vuosi meni eten- kään: ”Voi, Kähkölä, kuinka näin, ra Gandhi ja Israelin Golda Meir kin aluksi uusiin kavereihin ja uu- miten niin, montako lakkia...” olivat silloin lähes joka päivä tie- siin opettajiin tutustuessa. Toinen Hannun selittäessä kysymystään dotusvälineissä. Mutta myös Cey- ja kolmaskin lukiovuosi vierähti- Tanttakin huvittui ja koko tunnel- lonissa eli nykyisessä Sri Lankas- vät jälkikäteen mietittynä nopeas- ma keveni kummasti. Olennaista sa oli vallassa naispääministeri, ti, vaikka koulupäivät sujuivat vii- oli, että opettajakin havaittiin in- Bandaranaike. kosta toiseen samaan ja valitetta- himilliseksi, minkä opimme muo- Tuolla tunnilla aisti, kuinka van yksitoikkoiseen tapaan. dollisuuksista ja jäykkyyksis- opettaja poikkeuksellisen tyylik- tä huolimatta pian tunnistamaan käästi ja suurella asiantuntemuk- Arjen kohokohtia opettajissamme. sella selvitti ja samalla nautti saa- Aina välillä sattui hauskojakin Kaikkiin kouluihin lääninhalli- dessaan esittää meille laajoja tie- tapauksia. Muistan, kuinka erääl- tukset tekivät vuosittain tarkastus- tojaan. Huipennuksena tuli sitten lä psykologian tunnilla opettajam- matkoja vielä 1990-luvulle saak- selvitys maailman kolmesta har- me Maria Viitasalo eli Tantta ker- ka. Tarkastajat kävivät paikan vinaisesta naispääministeristä:”Ba toi älykkyyttä käsiteltäessä eräästä päällä läpi koulun hallintoa ja seu- ndaranaike, Gandhi ja...ja ...ja...”.

Yllä oleva ajelukuva julkaistiin paikallisessa sanomalehdessä 50 vuotta sitten saatesanoin: ”Oppikoulujen abiturientit viettivät eilen penkinpainajaisia vanhojen perinteiden mukaan. Nasevilla iskulauseilla ja piirus- tuksilla koristetuissa autoissa kevään ylioppilaskokelaat kiersivät kaupungin katuja riemuiten äänekkääs- ti siitä ilosta, että koulu on tällä muotoa taakse jäänyttä elämää. Surtu ei tulevia tenttejä eikä kirjoituksia. Kokkolan ’abit’ ajelulla.” 55 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Aikaa kului, ja puna alkoi koho- Caesarin toimintaa, ja yleensä löy- loppua ja lukulomaa kirjoituksiin. ta opettajan poskille. Oli vaikea sin sitten tekstistä joitakin tuttuja ”Viralliset” päivän tilaisuudet myöntää hienon esityksen jälkeen, sanoja. Sitten oli käytettävä histo- koululla olivat asialliset ja läm- että Golda Meir ei tullut siinä ti- rian tuntemusta hyväkseen, ja saa- minhenkiset. Opettajatkin olivat lanteessa mieleen. Tarkastajan re- tava käännös jotenkin loogiseksi valmiita keskustelemaan ja jutte- aktioita en tiedä, mutta jälleen ker- ja oikeaksi. Joskus onnistui vähän lemaan kanssamme samalla ”le- ran opettajan inhimillisen piirteen paremmin useimmiten ei, ja tulos velillä” nykyistä sanontaa käyt- esiintulo tuntui tekevän hänestä liikkui välttävän ja tyydyttävän tääkseni. Illalla sitten omalla po- meille mitään tietämättömille lu- välimailla. Poistuessamme ko- rukalla jatkettiin siitä, mihin edel- kiolaisille paljon läheisemmän. keesta tulikin yleiseksi kysymyk- lisvuotena oli jääty. Nyt oli paljon Kielten opiskelu, joka oli ”mei- seksi: ”Mistä kirjoitit?” Ja pitkät hyviä kavereita paikalla. Jonkin- dän luokkamme alaa”, oli miltei ja vapauttavat naurut päälle. lainen haikeus varmaan vallitsi, pelkkää kielen kääntämistä suo- Oppilaiden käännökset eri kie- mutta tuskin sitä silloin kovin pal- meen ja päinvastoin tekstein ja lissä olivat yleinen pilailun aihe jon ajatteli. tehtävin. Kielioppi oli tärkeällä kaikissa kielissä. Aina on kielten Aivan oma juhla lukion aikana sijalla, kuunteleminen ja keskus- käännöksille ja tulkinnoille nau- osui kohdalleni ollessani VIII eli telu puuttuivat oikeastaan koko- rettu. Se on epäilemättä parhaita viimeisellä lukioluokalla. Syys- naan. Senpä takia opiskellessani huumorin lajeja, josta voi nauttia kuun 2. päivänä 1970 Helsingin nyt espanjaa kansalaisopistossa vaikkapa nerokkaiden Marxin vel- Olympiastadionilla esiintyi maa- tuntuu, kuin olisi tekemisissä ai- jesten elokuvissa. Oman kouluai- ilmankuulu rock-yhtye Rolling van eri oppiaineen kanssa Molem- kani parhaita käännösoivalluksia Stones. Rockmusiikki oli meidän mista tavoista on kuitenkin ollut oli erään oppilaan ruotsin kielen sukupolvemme suuri vaikuttaja, ainakin itselleni hyötyä. Aikamoi- suomennos: en förestående fors- vaikka kaikki eivät siihen yhtä in- nen sanasto- ja kielioppivarmuus kare = etukenossa seisova kosken- nokkaasti uppoutuneetkaan. Mut- sekä nyt myös uskallus puhua vie- laskija. Se on jäänyt elämään! ta meidän musiikin kuuntelijoi- raita kieliä matkoilla on tärkeää ja den piiri oli laaja ja näkyvä väli- Koulu juhlista jaloin myös mukavaa eri kulttuureihin tunneilla koulun rappusilla. Väit- tutustuessa. Koulun juhlat olivat tietysti ai- tely kuului ja näkyi kauas. Koulun Muistan lukion kielistä erityi- na mieleenpainuvia tilaisuuksia. oppilaiden päätösjuhlissa soi rock, sen hyvin latinan tunnit. Latinan Samoin erilaiset musiikki-, kir- ja tuskin oli monta viikonloppua, opettajamme oli itse koulun reh- jallisuus-, elokuva- ym. esitykset, jolloin ei jonkun luona pidetty bi- tori Kerttu Ylitalo, joka oli erin- joita koulussamme silloin tällöin leitä tai kuunneltu musiikkia po- omainen latinan kielen hallitsija ja järjestettiin, merkitsivät mukavaa rukalla. opettaja. Vaikka latina osoittautui vaihtelua jokapäiväiseen arkirutii- Tuon lukioajan kovia nimiä oli- monesti ylipääsemättömän vai- niin. Juhlien huipentuma koettiin vat mm. Creedence Clearwater keaksi, tykkäsin kuitenkin kieles- tietysti lukion päätösluokilla. Revival, Steppenwolf, Led Zep- tä ja oppitunneista. Latinan tunte- Vanhojen päivänä normaalista pelin, Santana, Jethro Tull, Deep ja sävyttivät rehtorin valtava Roo- koulupäivästä ei ollut tietoakaan. Purple ja Black Sabbath, jotka te- man ja koko Antiikin kulttuurin Kouluun tultiin erikoisesti pukeu- hokkaasti haastoivat vakiintuneet tuntemus, jota hän opiskelun li- tuneina. Skaala oli laaja, ja naa- suosikit eli Beatles- ja Rolling säksi oli hankkinut Italian ja Roo- miaisasut herättivät epäilemättä Stones-yhtyeen. Tuossa vaihees- man matkoillaan. Sananmukaises- huomiota liikennevälineissä, kau- sa myös niin kutsuttu progressii- ti tunneilla sivistyttiin. pungilla ja tietenkin koulun käytä- vinen rock löi itsensä läpi, ja Yes, Latinan kielen kokeet olivat sit- villä, vaikka kyseessä onkin joka- King Crimson, Pink Floyd ja Ge- ten oma lukunsa. Kokeessa oli vuotinen tapahtuma. Ilta vietettiin nesis tulivat meille tutuiksi. poikkeuksetta noin kymmenen riehakkaissa merkeissä Kokkolan Oma suosikkini oli Rolling Sto- sentin mittainen latinankielinen lähistöllä sijaitsevassa motellissa. nes, joten konserttiin oli päästävä, teksti, joka tuli kääntää suomeksi. Hauskaa oli, ja monista luokkaka- oli koulupäivä tai ei. Poissaololu- Latinan kielessä on tyypillistä, et- vereista paljastui illan kuluessa yl- paa ei kannattanut edes kysyä, jo- tä esim. verbi muuttaa eri indika- lättäviä piirteitä. ten päätimme lukioaikani lähei- tiiveissa muotoaan, joka ei välttä- Penkkarit ja potkiaiset kolman- simmän ystäväni Hanno Hiltusen mättä mitenkään viittaa sanan al- nen lukuvuoden päätteeksi hel- kanssa lähteä Helsinkiin. Matkaan kumuotoon. Teksti käsitteli usein mikuussa merkitsivät koulutyön lähti kaksi muutakin koulumme

56 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Kevään 1971 yluoppilaat koulun portailla.

oppilasta VII luokalta eli Jari Ha- juuri ennen kuin saavuimme Kok- ma keskeisin puheenaihe oli kou- via ja Eero Ylitalo sekä vielä Han- kolaan. Eipä siinä tilanteessa juuri lu ja koulukaverit. Tietenkin ky- nu Prepula, joka ei ollut vielä lu- puhuttu kouluun menosta. selimme toistemme kuulumiset kiolainen. Kun saavuin kotiin, päätin kui- ja tapahtumat kouluajan jälkeen, Matkaa ei voinut tehdä junal- tenkin lähteä kouluun vain huo- mutta pääosa ajasta kului muistel- la aikataulujen sopimattomuuden matakseni, että olin meistä ainoa, lessamme muita luokka- ja kou- vuoksi. Lopulta ainoa vaihtoehto joka oli paikalla. Lyhyeksi jäänyt luaikaisia tuttujamme sekä mie- oli taksi! Hyvän ystäväni isä oli yöuni vaati kuitenkin veronsa, jo- leenpainuvia tapahtumia. Yhteis- taksikuski, ja hän suostui 250 mk: ten käytännössä se oli toinen pois- lyseon tunnelma ja muistot olivat n hinnalla viemään meidät Helsin- saolopäivä. Poissaolovihkoihin vahvasti läsnä. kiin konserttiin ja takaisin. Var- merkittiin 2.9. kohdalle ”sairas”. Kouluaika on meille kaikille tär- hain aamulla lähdettiin liikkeel- Odotimme pienellä jännityksel- keä ja luonnollinen yhteinen pu- le, ja päivä Helsingissä sujui kau- lä, mitä luvattomista poissaolois- heenaihe. Kaikki ovat sen koke- pungilla levykaupoissa, ruokaile- ta seuraisi. Mutta eipä niistä tullut neet. massa ja jopa - ilmeisesti huonon kysymyksiä tai tiedusteluja; mah- On helppo yhtyä kuuluisan omantunnon vuoksi - nähtävyyk- dollisesti jo noina aikoina yllättä- englantilaisen trubaduurin Ray- siinkin tutustuessa. vät ja nopeat sairastumiset äkki- mond Douglas Daviesin sanoihin: Mutta konsertti - se oli elämys, toipumisineen olivat yleistymäs- ”Schooldays were the happiest jota en unohda koskaan. Moneen sä. Neljän oppilaan poissaolo ei days, now they seem so far away. kertaan piti kavereille takoa: ” isossa koulussa ollut poikkeuksel- I remember and I’ll always treasu- Hei, me ollaan Stonesien konser- lista. re. Schooldays were the happiest tissa, yeeaaa!” Kyllä paluumatkal- days of your life. But we never ap- Kaikkien meidän koulu la riitti puhetta, jota kuljettajam- preciate the good times we have me hymähdellen seurasi. Syysyö Runsas vuosi sitten vietim- until it’s too late.” Valitettavasti!? on monesti synkkä ja sateinen, jo- me Espoossa hyvän ystävämme ten ennen pitkää väsymys ja läm- muistojuhlaa. Mukana oli joukko Kirjoittaja toimi historianopetta- min MB siivittivät uneen rankan entisiä lyseolaisia, joiden koulu- jana Kokkola yhteislyseon lukiossa päivän jälkeen. Kuljettajamme al- ajoista oli kulunut hyvä tovi, lähes ja Länsipuiston yläasteella vuosina koi herätellä väsyneitä kuulijoita puoli vuosisataa. Ihme ja kum- 1981-1987.

57 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Edessä suurten muutosten lukuvuosi Raimo Lammi on puolestaan kaksi opintopistettä, Ylioppilastutkintoon tai jos moduuleja yhdistellään suu- enemmän pakollisuutta Tuleva lukuvuosi 2021–2022 remmiksi opintokokonaisuuksiks,i Keväästä 2022 alkaen ylioppi- on suurten muutosten vuosi lukio- esimerkiksi neljä opintopistettä. lastutkinto muuttuu niin, että pa- koulutuksessa. Muutokset ovat se- Lukio-opintojen laajuus on vähin- kollisia aineita tulee kirjoittaa nel- kä valtakunnallisia että paikallisia, tään 150 opintopistettä. Vanhem- jän sijasta viisi. Enemmistölle ko- ja ne ovat laajuudeltaan mittavia. mat vuosiluokat käyttävät yhä kelaista tämä ei tuota ongelmaa, Lukiokoulutuksen historiassa kurssinimitystä, ja vähimmäis- koska he kirjoittavat jo nyt vähin- tilannetta voi verrata peruskoulu- vaatimuksena heillä on edelleen tään viisi koetta. Sen sijaan hei- uudistukseen 1970-luvun alussa. 75 kurssia. kommin menestyville saattaa syn- Tuolloin purettiin vanha rinnak- Muuten uusi opetussuunnitelma tyä ongelmia. Pitää kirjoittaa viisi kaiskoulujärjestelmä. Rakennet- LOPS 2021 ei kovinkaan paljon ainetta neljän sijasta ja saada ne tiin yhtenäinen peruskoulu ja ero- eroa vanhasta vuoden 2016 ope- hyväksytysti suoritetuksi. tettiin lukio vanhasta oppikoulu- tussuunnitelmasta. Suuri digiharppaus ylioppilas- järjestelmästä omaksi toisen as- Oppimateriaalit digiaikaan kirjoituksissa vuodesta 2016 alka- teen kouluksi. Muutos merkitsi en on jo onnellisesti takanapäin. tuolloin kaikkialla perinpohjaisia Opetussuunnitelmaa suurempi Kaikki kokeet tehdään nyt kou- muutoksia koulutuksen rakentei- muutos on siirtyminen laajennet- lun tiloissa tietokoneilla suljetus- siin, myös Kokkolassa. tuun oppivelvollisuuteen. Muutos koskee ensimmäistä kertaa syk- sa verkossa. Ongelmia ei ole juu- Uuteen opetussuunnitelmaan syllä lukionsa aloittavia. rikaan esiintynyt, ja muutokseen Koko menneen lukuvuoden Laajennetun oppivelvollisuu- on oltu yleisesti tyytyväisiä. 2020– 2021 ajan lukioissa on poh- den myötä jokaisen peruskoulunsa Katseet yhteen lukioon justettu uutta lukion opetussuun- päättäneen tulee aloittaa toisen as- Kokkolassa suuret muutokset nitelmaa (LOPS 2021). Nykyinen- teen opinnot tai toista astetta kor- koskevat suomenkielisen lukio- kään opetussuunnitelma (LOPS vaavat opintojärjestelyt ja jatkaa koulutuksen yhdistämistä yhteen 2016) ei ole vanha, päinvastoin niitä vähintään täysi-ikäisyyteen koulurakennukseen. juuri sisään ajettu. Vuoden 2016 asti. Tämä aiheuttaa lukioille en- Kaupunginvaltuusto päätti tal- opetussuunnitelman mukaan opis- tistä tarkemman opintojen ja pois- vella 2014 Kokkolan yhteislyseon kelevat vielä vuonna 2020 aloit- saolojen seurantavelvoitteen. ja Kiviniityn lukioiden hallinnol- taneet lukiolaiset, syksyllä 2021 Edelleen oppimateriaalit tulevat lisesta yhdistämisestä yhdeksi lu- lukioon tulevat aloittavat uudella ilmaisiksi. Ainakin suuret lukio- kioksi 1.8.2016 alkaen. Nimeksi opetussuunnitelmalla. yksiköt eri puolilla maata siirty- tuli Kokkolan suomalainen lukio, Uudessa opetussuunnitelmassa vät digikirjojen ja -oppimateriaa- ja sille määrättiin kaksi toimipaik- kurssinimityksestä luovutaan. Ti- lin aikakauteen. Jokainen koulun- kaa, Kokkolan yhteislyseo ja Ki- lalle tulevat moduulit ja opinto- sa aloittava saa koulultaan tieto- viniitty. jaksot. Moduulit ovat periaattees- koneen, laskimen ja oikeudet kus- Myöhemmin vuonna 2017 pää- sa kursseja, joita voidaan koulun tantajien digikirjoihin ja -materi- tettiin toimipaikkojen yhdistämi- opetussuunnitelmassa yhdistellä aaleihin. Muutos on merkittävä, sestä yhteen koulurakennukseen usean moduulin opintojaksoiksi. sillä painetut kirjat jäävät histori- 1.8.2020 alkaen. Lukion koulu- Käytännössä moduulien yhdistä- aan. Millaisen vastaanoton digiai- kiinteistöksi määrättiin Länsipuis- misiä laajemmiksi opintojaksoiksi kakausi saa tulevien opiskelijoi- ton koulurakennus. Kaupungissa ei ole paljon, jolloin yksi tai kaksi den maailmassa, on täysi arvoitus. vireillä olleiden lukuisten koulu- moduulia muodostaa yhden opin- Osa pitää muutosta hyvänä, osa rakennushankkeiden päällekkäi- tojakson. Mikä nimitys jäänee- taas haluaisi pitäytyä painetussa syyksien vuoksi päätöstä yhdistä- kään käyttöön, on epäselvää. materiaalissa. misestä myöhennettiin vielä vuo- Tässä yhteydessä myös siirry- Joka tapauksessa paperisia oppi- della. Eli yhdistynyt lukio aloittaa tään opintojen laajuuden kuvaa- kirjoja painetaan edelleen. Jos sel- 1.8.2021 ja Länsipuiston kiinteis- misessa kursseista opintopistei- laisen haluaa, voi sen ostaa omalla tössä oleva yläkoulu siirtyy vas- siin. Yksi vanha kurssi vastaa kah- kustannuksellaan. taavasti Isokylän koululle raken- ta opintopistettä. Yksi opintojakso

58 KSL:n vuosikirja 2020-2021 nettavaan lisärakennukseen. Länsipuiston yläkoulun siir- tyminen Isokylän koululle tulee kuitenkin myöhästymään. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, ettei Länsipuiston koulurakennukses- sa tulevana syksynä ole tilaa kai- kille lukiolaisille. On sovittu, et- tä uudet lukionsa aloittavat ikä- luokat aloittavat Länsipuistossa ja Kiviniittyyn jäävät siellä opinton- sa aloittaneet toisen ja kolmannen vuoden lukiolaiset. Tätä kirjoitettaessa ei ole tietoa, milloin Isokylän koulun lisäraken- nus on valmis ja voi ottaa vastaan Kokkolan suomalaisen lukion yhdistymisen viimeinen vaihe toteutuu noin 200 Länsipuiston yläkoulu- ensi lukuvuoden aikana, kun myös Kiviniityn toimipaikan opiskelijat laista. Arviot vaihtelevat runsaas- siirtyvät Länsipuiston koulurakennukseen. tikin. Puhutaan marraskuusta, tammikuusta ja helmikuusta. Joka tapauksessa Länsipuiston yläkou- Muutoksia opettajakunnassa Rehtorikunnassa muutostar- lulaisten siirryttyä Isokylään kaik- Siirryttäessä yhteen lukioyksik- ve syntyy Kokkolan yhteislyseon ki lukiotoiminta voidaan keskittää köön 1.8.2021 alkaen peruskoulun rehtorin siirtyessä opintovapaalle Länsipuistoon. ja lukioiden yhteisistä opettajista 1.8.2021 ja hieman myöhemmin Kesällä 2022 ovat vuorossa Län- on luovuttu. Osa yhteisistä opetta- eläkkeelle. Hänen tehtävänsä apu- sipuiston koulurakennuksen muu- jista siirtyy yläkoulun puolelle ja laisvirkarehtori -nimikkeellä täyt- tostyöt. Tavoitteena on rakentaa osa siirtyy lukioon. Useita lukion tää lehtori Anneli Kauppi. Luki- nykyaikainen oppimisympäristö virkoja ja toimia on myös täytetty on varsinaisena rehtorina toimii noin 700 lukiolaisille. kevään aikana. Markku Anttila.

30€ 35€ Kokkolan Yhteislyseo kuvin 1898-2008

Sata vuotta sivistystä Myynti koulun kansliasta puh. 040 8065 158 [email protected]

59 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Syyslukukausi 2020

ti 12.8.2020 Koulu alkaa to 13.8. Suomen lukiolaisten liitto vierailee 25.–26.8. Ykkösten ryhmäytymispäivät Villa Elbassa la 29.8. Kevään ylioppilaiden juhla Länsipuistossa ti 1.9. Kouluvalokuvaus ma 7.9. Kokkola 400 vuotta, videoesityksiä luokissa 14.–29.9. Syksyn yo-kirjoitukset ma 21.9. Syksyn laskentapäivä, KYL 463, KN 203 / KSL  ke 23.9. Vanhempainyhdistyksen kokous ke 2.10. Killan kokous 12.–16.10. Syysloma to 22.10. Vanhempainyhdistyksen vuosikokous ti 27.10. Kotiväenilta, 1. vuosikurssi, suora videoyhteys ke 28.10. Abeilla sata päivää jäljellä, pitsat koululle pe 30.10. Etäopetuspäivä, opettajien koulutuspäivä (LOPS 2021) ke 4.11. Oulu yliopiston abi-päivä, suora videoyhteys to 5.11. Lasten oikeuksien päivä ti 10.11. Nuorisovaltuustovaalit pe 13.11. Taksvärkkipäivä ti 17.11. Itsenäisen työskentelyn aamu, opettajien muutosvalmennus pe 5.12. Itsenäisyys- ja yo-juhla, juhlapuhuja Terho Taarna to 10.12. Centria open, suora videolähetys pe 18.12. Puurojuhla videotallenteena la 19.12. Syyskauden päättäjäiset, suora videolähetys 21.12.–6.1. Joululoma

Koulu aloitettiin tiistaina 12.8. ko- koontumalla poik- keuksellisesti kou- lun pihalle.

Tapahtumakalenterin kuvat: Anneli Kauppi

60 KSL:n vuosikirja 2020-2021

10.11. äänestettiin toimipaikkamme edustaja Kokkolan nuoriso- valtuustoon. Ehdokkaina olivat Siiri Kallio ja Rosaline Sesay. Vaali oli todella tasainen, ja valituksi tulivat lopulta molemmat.

Yllä: Abit juhlistivat 28.10. pitsa- lounaalla sitä, että heidän aamu- kammassaan oli enää sata piikkiä jäljellä. Opiskelijakunta tarjosi.

Oikealla: 19.12. lukukauden pää- töspäivänä järjetettiin pieni jou- luinen tilaisuus, joka striimattiin koteihin. Musiikkinumerosta vas- tasi Soitinyhtye kappaleella Wal- king in the Air. Vasemmalta Sanni Ojala (piano), Siiri Kallio (pia- no), Kasperi Brandt (kitara), Art- tu Kivistö (rummut) ja Oona Oja- la (ukulele).

5.12. juhlittiin Suomen itsenäisyyttä ja syksyn ylioppilaita. Uusi sivistysjohtaja Terho Taarna piti ylioppilaille puheen.

61 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Kevätlukukausi 2021

to 7.1.2021 Kevätlukukausi alkaa ti 11.1. Vanhempainyhdistyksen ja opiskelijakunnan yhteispalaveri ti 19.1. Poistumisharjoitus ti 9.2. Killan kokous ke 10.2. Ysien huoltajien kotiväenilta, suora videoyhteys pe 12.2. Etäopetuspäivä, opettajien koulutuspäivä (LOPS 2021) ti 23.2. Itsenäisen työskentelyn aamu, opettajien muutosvalmennus pe 26.2. Opiskelijakunnan teemapäivä: mm. opiskelijoiden näytelmä luokissa tallenteena 1.–5.3. Talviloma 16.–31.3. Kevään yo-kirjoitukset 2.–5.4. Pääsiäisloma ma 12.4. Vanhempainyhdistyksen kokous ti 27.4. Killan vuosikokous (osin videoteitse) pe 30.4. Vappubrunssi abeille pe 7.5. Kuntavaalipaneeli, videotallenne 17.5.–5.6. Etäopetus la 5.6. Vuosikirjan julkaisupäivä la 5.6. Kevään yo-juhla, videotallenne

Ylioppilaskirjoitukset olivat ohi 31.3. Päivästä teki erityisen se, että se oli samalla rehtori Raimo Lammille (keskellä) viimeinen kerta, kun hän avasi yo-koetilaisuuden. Uralle mahtuu 38 tutkin- tokertaa. Ennen kokeen alkua tilannetta juhlistamassa myös abiturientit Reija Lehtimäki (vas.), Iiris Puutio, Juuso Erkkilä ja Jaan Virkkala.

62 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Yläkuva: Lukuvuodelle olivat tyypillisiä virtuaaliset vierailut ja luennot. FT Vee- ra Pukkila Päijät-Hämeen LUMA-kes- kuksesta piti erityislinjalaisille helmi- kuussa etäluennon mikrobiologiasta.

Oikealla: Opiskelijakunnan teemapäi- vänä juuri ennen talvilomaa opettajat pukeutuivat harrastustensa mukaisesti. Raimo Lammilla ja Pekka Kaupilla oli ilmeisen lämmin päivä.

Vappuaattona koulu tarjosi abiturienteille brunssin: simaa ja tippaleipää.

63 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Kokkolan suomalainen lukio Kokkolan yhteislyseon toimipaikka Henkilökunta ja luottamushenkilöt 2020-2021

Johtava rehtori Markku Anttila puh. 044 5767673 Koulun rehtori Raimo Lammi puh. 044 7809 621 Apulaisrehtori Anneli Kauppi

Koulun yhteystiedot Osoite: Torikatu 43 67100 Kokkola Puhelin: Kanslia 040 806 5158 opettajainhuone 040 806 5252 terveydenhoitaja 044 730 7690 opinto-ohjaaja 044 780 9630; keittiö 040 806 5249 Sähköposti: [email protected] [email protected]

Kokkolan suomenkielisen lukiokoulutuksen johtokunta

Harju-Karhula Tarja (pj.) Linna Petri (henkilökuntajäsen) Finnilä Sebastian (vpj.) Aro Nina (opettajajäsen) Hyppönen Anne Ihamäki Outi (opettajajäsen) Ruokoja Olavi Pulkkinen Riia (opiskelijajäsen) Kylmä Pirita Sarajärvi Roope (opiskelijajäsen) Ollikainen Jonna Pietilä Jenni (opiskelijajäsen) Kautto Marko Lammi Raimo (rehtori) Nissilä Teuvo Anttila Markku (rehtori)

Vanhempainyhdistyksen hallitus Killan hallitus

Veli-Matti Haarala, puheenjohtaja Hannu Pajunpää, puheenjohtaja Tiina Similä, sihteeri Elisa Maunumäki, sihteeri Timo Alatupa, taloudenhoitaja Seija Johnson Minna Ojanperä Erkki Saavalainen Tuula Nissilä Eija Mikkola Sakari Ruisaho Arja Sammallahti Jari Peitso Jarmo Nissi Kimmo Erkkilä Taina Lehtonen Raimo Lammi, koulun edustaja Aimo Juntunen, asiantuntijajäsen Riitta Liias-Lepistö, asiantuntijajäsen Raimo Lammi, asiantuntijajäsen Johannes Cederberg, asiantuntijajäsen Raimo Lammi, rahastonhoitaja 64 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Henkilökunta

Rehtori Lammi Raimo FM Historia, yhteiskuntaoppi

Apulaisrehtori Kauppi Anneli FM Kemia, matematiikka

Lehtorit Alatupa Pirjo FM Uskonto, psykologia Hietalahti Janne FM Äidinkieli ja kirjallisuus Kauppi Pekka FM Historia, yhteiskuntaoppi Keski-Sikkilä Mari FM Englanti, ruotsi Kontiokoski Marjut FK Englanti Myllylä Marika FM Biologia, maantiede Muuraiskangas Katariina FM Ruotsi, englanti, espanja Mäkitalo Matti FM Kemia, matematiikka Pollarikoski Kamilla FM Ruotsi Ranta-Nilkku Marja KM Opinto-ohjaus Suutari Elina FM Äidinkieli ja kirjallisuus Viiliäinen Kirsi FM Matematiikka

Peruskoulun yhteiset lehtorit Huuhka Kim LTM Liikunta Iivonen Päivi LTM Liikunta, terveystieto Karjalainen Kirsi TaM Kuvataide

Tuntiopettajat ja sijaiset Breilin Reetta TaM Kuvataide Hakunti Eija FM Saksa, ranska Haverinen Risto LTM Liikunta Järvi Pia MuM Musiikki Keskitalo Vuokko FM Äidinkieli ja kirjallisuus, historia Kinnunen Anne FM Fysiikka, matematiikka Klemola Janne FM Matematiikka, fysiikka, kemia Linna Petri ATK-sovellusneuvoja Tietotekniikka, liikunta Pienimäki Outi FM Maantiede Poranen Marjaana FM Venäjä Relander Mikko YTM Filosofia Sandqvist-Niemi Anu FM Espanja

Resurssiopettajat Luikku Riikka FM Matematiikka Määttälä Niina FM Opinto-ohjaus Pitkälä Satu FM Englanti Snåre Jenni FM Englanti

Erityisopettaja Anne Hautamäki FM

65 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Muu henkilökunta

Koulusihteeri Anita Kauppinen

Vahtimestarit Toni Haapasalo, Kati Kyrölä (iltavahtimestari)

Kiinteistöhuolto Kaupungin kiinteistönhuolto

Keittiöhenkilökunta ruokapalveluesimies Marika Träsk, Gunni-Maj Björk, Jonas Sandström, Anne Etelämäki, Diana Kumpulainen, Tiina Harju-Patana

Laitoshuoltajat Tarja Prittinen, Merja Sillanpää, Eija Pajukangas ja Judit Hrabovszki

Terveydenhoitaja Niina Heinonen

Koulupsykologi Anna Savolainen, Jetta Aarnio

Kuraattori Mari Parkas, Sanna Sarkkinen-Vuorinen

Fanni Brandt, triptyykki 66 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Kuva: Seppälän Koulukuvat Seppälän Kuva:

1.rivi vasemmalta: Ilkka Raunismaa, Henna Isokääntä, Janne Hietalahti, Tep- Hietalahti, Janne Isokääntä, Henna Raunismaa, Ilkka vasemmalta: 1.rivi 2020-2021 opettajakunta toimipaikan yhteislyseon KSL:n ja koulun

po Sirén, Janne Klemola, Raimo Lammi, Riitta Liias-Lepistö, Mari Keski-Sikkilä, Katariina Muuraiskangas, Sallamari Aalto, Risto Haverinen, Essi Lähteenmäki 2. 2. Lähteenmäki Essi Haverinen, Risto Aalto, Sallamari Muuraiskangas, Katariina Keski-Sikkilä, Mari Liias-Lepistö, Riitta Lammi, Raimo Klemola, Janne Sirén, po Ranta-Nilkku, Marja Kinnunen, Anne Alatupa, Pirjo Rasmus, Ann-Mari Keskitalo, Vuokko Karjalainen, Kirsi Hakunti, Eija Harvala, Maritta Kaketti, Maarit rivi: Elina Suutari, Pauliina Anttila, Antti Gonzales Leila 3.rivi: Hakala, Pekka Marju Päivi Heikkilä, Rau- Iivonen, Piia Sari Järvi, Wallin-Hannila, Kirsi Viiliäinen, Metsäranta, Mikko Rasmus, Jarmo Linna, Petri Mäkitalo, Matti Haapasalo, Toni rivi: 4. Pollarikoski Kamilla Kauppi, Anneli Ojala, Janne Rasmus, Sara nismaa, Pahikainen Jouko Myllymäki, Reemi Relander, Mikko Heikkilä, Tuula Roslund, Tarja Kumpulainen, Johanna Kauppi, Pekka Marjokorpi, Annakaisa Länsipuiston

67 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Pihla Ollikainen, tulkinta rakennetusta Tiia Salmi, pienoismalli ympäristöstä

Matilda Finnilä ja Erika Rajala, pienoismalli

68 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Kokkolan yhteislyseon toimipaikan opiskelijat 2020-2021

20A Ryhmänohjaaja Kirsi Viiliäinen Backman Kerttu Keiski Oskari Rajaniemi Samuli Ervasti Linnea Korpisalo Joonas Timonen Herman Göös Maaria Kukkonen Juho Tokola Juhana Hangasmaa Sofia Kämäräinen Siiri Uusitalo Petteri Hautala Oskari Linnanmäki Taavi Virtakangas Saga Hietala Vinski Maunula Venla Vähäkangas Miko Isopahkala Viljami Miekkoja Aleksi Vähämaa Joonatan Jansson Nenna Niemi-Korpi Ellen Åberg Noora Jelekäinen Eetu Ojanperä Lenni Järvelä Liisa Puolitaival Aarni

20B Ryhmänohjaaja Pekka Kauppi Anttila Nooa Korkeaniemi Miia Siiriä Enna Gyamtso Anthony Koskela Andrei Sulkakoski Jere Hannila Jessica Krokfors Wilma Sundell Vivi-Anne Heikkilä Eetu Kuivanto Rasmus Uusisalo Jusa Huhtala Sarah Lehto Laura Viirret Elli Hylkilä Julia Myllymäki Camilla Viitala Iina Järvelä Jenna-Sofia Mäenpää Niklas Viitala Sohvi Järvi Ella Möttönen Helmiina Värinen Verna Knuuttila Viivi Pietilä Emma Wargh Saga Koivisto Anna Rekilä Mirella

20C Ryhmänohjaaja Pirjo Alatupa Aholainen Kasimir Kauppinen Josefina Pesola JanikaI Emmes Laura Kinnunen Liisa Puukangas Jasmiina Erkkilä Elisa Kivinen Senja Rintala Aliina Eteläaho Elias Klapuri Eemeli Rosenback Petra Gustafsson Wilma Kola Matias Sundfors Viivi Haara Niki Koski Nea Syri Leevi Hiekka Maximus Kotanen Iina Tantarimäki Pihla Hietaharju Aliisa Martikainen Alisa Vasela Lauri Jukarainen Emma Mäkinen Nea Karjalainen Elisa Nääppä Jalmari

69 KSL:n vuosikirja 2020-2021

20D Ryhmänohjaaja Mari Keski-Sikkilä Brandt Kasperi Kukkola Simo Pinola Valtteri Haapasalo Inka Kuorikoski Viola Pura Matilda Hakola Milla Lindholm Frida Puutio Helka Hiltunen Eero-Pietari Läspä Eemeli Salonen Sisu Honkala Ossi Myllykoski Veera Sarajärvi Veera Iivonen Henri Niemi Ella Spak Sanna Kauppinen Mette Nygård Ada Viitala Robin Keränen Patrik Ojala Oona Vuorinen Eemi Kivistö Arttu Ojala Sanni Välipakka Ville

20E Ryhmänohjaaja Anne Kinnunen

Flinck Erin Känsäkangas Henna Nykänen Jenna Honkaharju Alina Laakkonen Sampo Oinas Neea Hyyppä Liina Lahnalampi Riina Ojala Taavi Jylhä Eetu Lahnalampi Viljami Uusimäki Roni Kallio Joona Lahtinen Lassi Viitala Joonas Kallio Siiri Levijoki Kasperi Vuolukka Vinona Kiviniemi Olivia Liedes Emilia Ylikorpi Vili Koivisto Aino Läspä Vilho Koivisto Oosa Mattila Niko

20F Ryhmänohjaaja Janne Klemola Andersson Luca Karvonen Vilma Pajukangas Julius Butov Lukas Kivimäki Milla Salminen Alisa Finnilä Olivia Kleimola Aurora Sesay Roseline Heikkinen Inka Känsäkangas Aku Syri Ahti Heinämäki Sofia Lamberg Pinja Syri Antti Hosionaho Senja Mutka Samu Syri Otto Karhumaa Ottilia Niemi Elli Uusitalo Nuppu Karjalainen Mikko Pajukangas Jaakko

19A Ryhmänohjaaja Anneli Kauppi Almén Ilona Lehtonen Liina Pollarikoski Aada Herlevi Sandra Manninen Sasha Puutio Hilma-Kerttu Hietalahti Otto Maunumäki Aleksi Pylkkänen Elias Hilli Aleksi Myllymäki Vilma Pöppönen Wilmiina Huistinoja Joona Mäkelä Janica Rantala Milla Karppinen Emmi-Lotta Niemelä Senni Räisänen Petrus Kiiski Jemina Nissilä Eemeli Soini Pinja Koski Emilia Ovaskainen Aleksi Valkama Jenna Kotisaari Kalle Paananen Topias Yrttiaho Roosa Latsa Otto Pajukangas Lauri Lehtimäki Tino Peltokangas Noora

70 KSL:n vuosikirja 2020-2021

19B Ryhmänohjaaja Kamilla Pollarikoski Finnilä Matilda Lågland Milla Sediqi Neda From Oona Maunula Aija Seikkula Niklas Heinonen Sara Nguyen Anni Sivonen Jessica Herlevi Venla Ojala Arno Syri Nea Juola Iida Ollikainen Pihla Toivonen Elli Kankainen Sade Parantala Minea Typpö Hilda Kokkoniemi Aleksantra Pulkkinen Riia Uusimäki Emma Lamberg Anniina Rajala Erika Väisälä Emmi Liedes Petra Rantala Aada Luhtio Kasper Salmi Tiia

19C Ryhmänohjaaja Matti Mäkitalo Asiala Ada Koskela Anna Rantala Hilma Autio Ella Koski Oskari Rantala Iina Brandt Fiina Lampinen Emilia Ruisaho Amanda Hautamäki Olli Melametsä Saara Ukskoski Olivia Hautamäki Saara Mild Eetu Vesala Vilma Herlevi Juuso Molander Aaro Vuollet Saara Hirvinen Hanna Myllyniemi Siiri Wikström Kia Kaislaranta Emma Niemi Eveliina Yang Zhibo Kinaret Jami Piippo Konsta Komulainen Olivia Puolitaival Reetta

19D Ryhmänohjaaja Janne Hietalahti Biskop Robert Laitalainen Sanni Peltoniemi Joona Heikkinen Elias Lassila Iitu Rintala Benjamin Huttula Hanna Lehtonen Noa Salo Aada Hylkilä Henna Luostarinen Alisa Sipilä Okko Hyytinen Emilia Länsipää Lenni Tillander Rasmus Hyytinen Sofia Myllykoski Viljami Viik Venla Jaakkola Jenna Mäki Vilma Viitasaari Liina Jukkola Vilma Möttönen Arttu Vironen Antti Junkkila Aaro Nurmi Melissa Vähäkainu Veeti Kivelä Eino Paananen Joonas Övermark Joel Kovalainen Otto Paavola Elina

19E Ryhmänohjaaja Vuokko Keskitalo Ainasoja Anna-Kaisa Koskela Veera Nissilä Oskari Bask Olivia Kossi Hilja Ohtamaa Olivia Enlund Nea Luomala Jere Oikari Arttu Haasala Iina Malviniemi Erika Paloneva Ida Heinonen Viivi Manninen Atte Porkola Tomi Huhtamäki Aino Marttila Camilla Sorvari Leevi Häyrynen Julia Myllykangas Emma Toivola Sara Jestoi Teppo Mäkelä Helmi Uusisalo Jimi Kaasinen Jaakko Mäki Janika Virolainen Senni Kallioinen Hilla Mäki Topi Vörlin Emilia Kamutta Juuso Niskala Alina 71 KSL:n vuosikirja 2020-2021

18A Ryhmänohjaaja Mikko Relander Aho Laura Junnola Riku Lehtimäki Reija Alanen Iida Jänkä Milja Levijoki Nanna-Serena Andersson Emilia Kaasinen Otto Lilja Juhani Björkman Niko Kerola Vilma Lohtaja Stella Brandt Fanni Kinnunen Niila Lukkarila Emma Hankaniemi Liisa Kinnunen Patrik Lukkarila Joonas Hautala Emmi Kinnunen Tommi Lundberg Annukka Herlevi Aarne Koivisto Arttu Niemelä Sini Hiltunen Aapo Kuivaniemi Roosa Taskila Milka Huhtala Milla Kujala Nelli Typpö Lyydia Jaakkola Tuomas Lappi Miro

18B Ryhmänohjaaja Elina Suutari Airiola Soile Palosaari Mirella Store Salla Anttila Teea Parkkinen Iida Tainio Alina Björklund Malena Puutio Iiris Thiel Awig Breilin Hanna Pöyskö Siiri Uusitalo Tiia Erkkilä Aino Rentola Fanni Varpaluoma Johanna Hietala Veera Saarela Pinja Viitanen Vanessa Makowiecka Isla Salmén Siiri VirtakangasAada Mild Jenna Savela Ester Vähähyyppä Lotta Märsy Julia Sesay Baki Vähähyyppä Ville Mörsky Santtu Song Helinä Wikström Jenni

18C Ryhmänohjaaja Eija Hakunti Anttila Jesse Kauppinen Salla-Maaria Marquilie Emma Böös Ria Keiski Kaisla Matilainen Alina Först iJoska Kellomäki Viivi Melender Oskari Granö Marie KinnunenTatu Rättyä Tinja Hautamäki Tiia-Maria Korpisalo Aleksi Salmu Milla Huhtala Petra Lahti Elmeri Sarén Vilma Hyyppä Milja Laitala Niklas Sirén Sofia Iso-Kungas Sara Leminen Wilma Tarvainen Aaron Jaakkola Julia Liimatta Lenni Tuomela Mikko Juvila Jaakko Lilja Nea Uuskartano Minja Kankainen Sini Lindholm Fanny

72 KSL:n vuosikirja 2020-2021

18D Ryhmänohjaaja Tuula Heikkilä Erkkilä Juuso Koski-Vähälä Alma Pöyskö Aada Ervasti Julia Lehtomaa Sissi Rinne Mikko Forsgård Dani Liimatainen Henna Salo Elias Haapasalo Oona Linnanmäki Aaron Sarajärvi Roope Harju Juuso Lumme Lari Selkälä Emilia Harju Tinja Mikkola Elias Song Boyan Ingalsuo Jessica Mäkinen Santeri Sten Atte Junkala Venla Pajukangas Matias Suopanki Alex Kallio Sammy Pihlaja Eeli Tiitinen Vilma Kangasvieri Otto Puurula Roosa Uusitalo Samuel Keronen Salla Puutio Ansa Virkkala Jaan

17A Ryhmänohjaaja Marja Ranta-Nilkku Heikkilä Laura Luoma Wiljam Puutio Johannes Kalliokoski Oliver Morales Samuel Rajala Joona Lehmuskallio Veeti Ojala Oskari Tupeli Arttu

Venla Herlevi ja Hilda Typpö, pienoismalli

73 KSL:n vuosikirja 2020-2021

20A 1. alarivi vasemmalta: Taavi Linnanmäki, Linnea Ervasti, Ellen Niemi-Korpi, Saga Virtakangas, Siiri Kämäräi- nen, Kerttu Backman, Vinski Hietala, Petteri Uusitalo, Lenni Ojanperä, Herman Timonen 2. rivi: Juhana Tokola, Noora Åberg, Maaria Göös, Venla Maunula, Oskari Keiski, Sofia Hangasmaa, Nenna Jansson, Joonas Korpisalo, Juho Kuk- konen, ryhmänohjaaja Kirsi Viiliäinen 3. rivi: Aarni Puolitaival, Aleksi Miekkoja, Samuli Rajaniemi, Eetu Jelekäinen, Liisa Järvelä, Viljami Isopahkala, Oskari Hautala, Joonatan Vähämaa.

20B 1.alarivi vasemmalta: Elise Saraste, Saga Wargh, Anna Koivisto, Emma Pietilä, Laura Lehto, Viivi Knuuttila, Ii- na Viitala, Vivi-Anne Sundell, ryhmänohjaaja Pekka Kauppi 2. rivi: Sohvi Viitala, Ella Järvi, Verna Värinen, Wilma Krokfors, Helmiina Möttönen, Julia Hylkilä, Jusa Uusisalo, Elli Viirret, Andrei Koskela, Rasmus Kuivanto 3rivi: Eetu Heikkilä, Sarah Huhtala, Miia Korkeaniemi, Mirella Rekilä, Camilla Myllymäki, Anthony Gyamtso, Nooa Anttila, Jes- sica Hannila, Jenna Järvelä, Niklas Mäenpää, Jere Sulkakoski.

74 KSL:n vuosikirja 2020-2021

20C 1.alarivi vasemmalta: Petra Rosenback, Nea Koski, Senja Kivinen, Iina Kotanen, Nea Mäkinen, Aliisa Hietaharju, Laura Emmes, Alisa Martikainen 2. rivi: Janika Pesola, Pihla Tantarimäki, Aliina Rintala, Elias Eteläaho, Matias Ko- la, Josefina Kauppinen, Viivi Sundfors, Niki Haara, Lauri Vasela, Jasmiina Puukangas, ryhmänohjaaja Pirjo Alatupa 3. rivi: Elisa Erkkilä, Kasimir Aholainen, Ida Kuutti, Max Hiekka, Wilma Gustafsson, Eemeli Klapuri, Liisa Kinnunen, Jalmari Nääppä, Emma Jukarainen, Leevi Syri.

20D 1.alarivi vasemmalta: Oona Ojala, Ada Nygård, Ella Niemi, Frida Lindholm, Sanni Ojala, Mette Kauppinen, Si- mo Kukkola 2 rivi: Ryhmänohjaaja Mari Keski-Sikkilä, Sanna Spak, Helka Puutio, Inka Haapasalo, Veera Sarajärvi, Veera Myllykoski, Milla Hakola, Viola Kuorikoski, Vilma Känsälä, Matilda Pura 3. rivi: Eero-Pietari Hiltunen, Valt- teri Pinola, Arttu Kivistö, Patrik Keränen, Robin Viitala, Eemeli Läspä, Kasperi Brandt, Eemi Vuorinen, Henri Iivo- nen, Ossi Honkala.

75 KSL:n vuosikirja 2020-2021

20E 1.alarivi vasemmalta: Vinona Vuolukka, Emilia Liedes, Olivia Kiviniemi, Liina Hyyppä, Oosa Koivisto, Neea Oi- nas, Mikko Karjalainen, Vilho Läspä 2.rivi: Ryhmänohjaaja Anne Kinnunen, Siiri Kallio, Erin Flinck, Aino Koivisto, Henna Känsäkangas, Alina Honkaharju, Riina Lahnalampi, Viljami Lahnalampi, Taavi Ojala, Eetu Jylhä, Lassi Lah- tinen 3.rivi: Miska Honkaniemi, Aapo Ruotsalainen, Kasperi Levijoki, Niko Mattila, Vili Ylikorpi, Roni Uusimäki, Joo- nas Viitala, Sampo Laakkonen, Jenna Nykänen. Kaikki ryhmäkuvat: Seppälän Koulukuva

20F 1.alarivi vasemmalta: Alisa Salminen, Olivia Finnilä, Milla Kivimäki, Julius Pajukangas, Otto Syri, Ahti Syri, Au- rora Kleimola 2.rivi: Ottilia Karhumaa, Inka Heikkinen, Elli Niemi, Nuppu Uusitalo, Pinja Lamberg, ryhmänohjaaja Janne Klemola 3.rivi: Senja Hosionaho, Vilma Karvonen, Samu Mutka, Aku Känsäkangas, Antti Syri, Jaakko Paju- kangas, Sofia Heinämäki.

76 KSL:n vuosikirja 2020-2021

19A 1.alarivi vasemmalta: Sandra Herlevi, Vilma Myllymäki, Wilmiina Pöppönen, Hilma-Kerttu Puutio, Roosa Yrt- tiaho, Sasha Manninen, Petrus Räisänen, Niko Patana 2.rivi: Ryhmänohjaaja Anneli Kauppi, Eemeli Nissilä, Emmi- Lotta Karppinen, Emilia Koski, Senni Niemelä, Jemina Kiiski, Liina Lehtonen, Jenna Valkama, Aada Pollarikoski, Pin- ja Soini, Otto Hietalahti 3.rivi: Aleksi Ovaskainen, Aleksi Hilli, Otto Latsa, Aleksi Maunumäki, Elias Pylkkänen, Tino Lehtimäki, Joona Huistinoja, Kalle Kotisaari, Lauri Pajukangas.

19B 1.alarivi vasemmalta: Hilda Typpö, Jessica Sivonen, Pihla Ollikainen, Anni Nguyen, Neda Sediqi, Sade Kankai- nen, Milla Lågland, Oona From 2. rivi: Minea Parantala, Sara Heinonen, Petra Liedes, Emmi Väisälä, Nea Syri, Eedit Kellokoski, Iida Juola, Riia Pulkkinen, Emma Uusimäki, Aija Maunula, ryhmänohjaaja Kamilla Pollarikoski 3.rivi: Venla Herlevi, Alexandra Kokkoniemi, Aada Rantala, Arno Ojala, Niklas Seikkula, Kasper Luhtio, Anniina Lamberg, Tiia Salmi, Elli Toivonen.

77 KSL:n vuosikirja 2020-2021

19C 1.alarivi vasemmalta: Kia Wikström, Emilia Lampinen, Saara Melametsä, Iina Rantala, Emma Kaislaranta, Reet- ta Puolitaival, Saara Vuollet, Saara Hautamäki 2.rivi: Ada Asiala, Olivia Komulainen, Eveliina Niemi, Jami Kinaret, Hilma Rantala, Fiina Brandt, Anna Koskela, Hanna Hirvinen, Siiri Myllyniemi, Ella Autio 3.rivi: Konsta Piippo, Juuso Herlevi, Aaro Molander, Amanda Ruisaho, Zhibo Yang, Olli Hautamäki, Vilma Vesala, Olivia Ukskoski, Oskari Kos- ki, Eetu Mild.

19D 1.alarivi vasemmalta: Iitu Lassila, Emilia Hyytinen, Sofia Hyytinen, Ada Salo, Venla Viik, Hanna Huttula, Vilma Mäki, Alisa Luostarinen, Elina Paavola, Jenna Jaakkola 2.rivi: Ryhmänohjaaja Janne Hietalahti, Lenni Länsipää, Joel Övermark, Rasmus Tillander, Elias Heikkinen, Viljami Myllykoski, Vilma Jukkola, Liina Viitasaari, Henna Hylki- lä, Benjamin Rintala, Joonas Paananen, Sanni Laitalainen 3.rivi: Robert Biskop, Jaakko Kaasinen (vieraileva tähti), Joona Peltoniemi, Aaro Junkkila, Noa Lehtonen, Antti Vironen, Arttu Möttönen, Otto Kovalainen, Okko Sipilä, Veeti Vähäkainu, Eino Kivelä .

78 KSL:n vuosikirja 2020-2021

19E 1.alarivi vasemmalta: Nea Enlund, Hilla Kallioinen, Hilja Kossi, Senni Virolainen, Olivia Ohtamaa, Alina Niska- la, Iina Haasala, Ida Paloneva, Aino Huhtamäki, Veera Koskela 2.rivi: Ryhmänohjaaja Vuokko Keskitalo, Viivi Heino- nen, Jaakko Kaasinen, Atte Manninen, Sara Toivola, Olivia Bask, Janika Mäki, Emilia Vörlin, Anna-Kaisa Ainasoja, Camilla Marttila, Erika Malviniemi, Jere Luomala 3.rivi: Leevi Sorvari, Oskari Nissilä, Juuso Kamutta, Arttu Oikari, Topi Mäki, Teppo Jestoi, Tomi Porkola, Jimi Uusisalo, Emma Myllykangas, Julia Häyrynen.

18A 1.alarivi vasemmalta: Emma Lukkarila, Emilia Andersson, Laura Aho, Lyydia Typpö, Vilma Kerola, Stella Loh- taja, Liisa Hankaniemi, Milla Huhtala, Nelli Kujala, Annukka Lundberg 2.rivi: Aarne Herlevi, Milka Taskila, Fanni Brandt, Isabella Kuorikoski, Sini Niemelä, Milja Jänkä, Reija Lehtimäki, Aapo Hiltunen, Nanna-Serena Levijoki, Roo- sa Kuivaniemi, Emmi Hautala, ryhmänohjaaja Mikko Relander 3.rivi: Miro Lappi, Tuomas Jaakkola, Juhani Lilja, Pat- rik Kinnunen, Niko Björkman, Riku Junnola, Tommi Kinnunen, Otto Kaasinen, Joonas Lukkarila.

79 KSL:n vuosikirja 2020-2021

18B 1.alarivi vasemmalta: Fanni Rentola, Johanna Varpaluoma, Tiia Uusitalo, Iiris Puutio, Hanna Breilin, Malena Björklund, Alina Tainio, Ester Savela 2.rivi: Veera Hietala, Sesay Bakie, Isla Makowiecka, Lotta Vähähyyppä, Siiri Salmén, Soile Airiola, Teea Anttila, Aada Virtakangas, Vanessa Viitanen, Julia Märsy ryhmänohjaaja Elina Suutari 3.rivi: Helinä Song, Salla Store, Pinja Saarela, Iida Parkkinen, Mirella Palosaari, Ville Vähähyyppä, Santtu Mörsky, Aino Erkkilä, Siiri Pöyskö.

18C 1.alarivi vasemmalta: Nea Lilja, Fanny Lindholm, Vilma Sarén, Milla Salmu, Tinja Rättyä, Salla-Maaria Kaup- pinen, Sini Kankainen, Emma Marquilie 2.rivi: Ryhmänohjaaja Eija Hakunti, Tiia-Maria Hautamäki, Viivi Kellomäki, Julia Jaakkola, Sofia Sirén, Milja Hyyppä, Petra Huhtala, Kaisla Keiski, Ria Böös, Minja Uuskartano 3.rivi: Sara Iso- Kungas, Niklas Laitala, Mikko Tuomela, Jesse Anttila, Elmeri Lahti, Aleksi Korpisalo, Tatu Kinnunen, Aaron Tarvai- nen, Lenni Liimatta, Oskari Melender, Jaakko Juvila.

80 KSL:n vuosikirja 2020-2021

18D 1.alarivi vasemmalta: Matias Pajukangas, Boyan Song, Otto Kangasvieri, Roope Sarajärvi, Ansa Puutio, Oona Haapasalo, Julia Ervasti, Emilia Selkälä, Alma Koski-Vähälä, Vilma Tiitinen 2.rivi: Samuel Uusitalo, Eeli Pihlaja, Santeri Mäkinen, Aada Pöyskö, Sissi Lehtomaa, Salla Keronen, Tinja Harju, Henna Liimatainen, Venla Junkala, ryh- mänohjaaja Tuula Heikkilä 3.rivi: Jaan Virkkala, Juuso Harju, Elias Mikkola, Atte Sten, Lari Lumme, Juuso Erkkilä, Mikko Rinne, Alex Suopanki, Aaron Linnanmäki, Roosa Puurula.

Venla Herlevi, tulkinta rakennetusta ympäristöstä

81 KSL:n vuosikirja 2020-2021

18A

Aho Laura Andersson Emilia Björkman Niko Hankaniemi Liisa -kääpiö -ilmaiset subit -aktiivinen -hair goals -en tiiä -A:n paperit -motivoitunut -Ridankylä -ei pysty, oon töis -feng shui -lukutoukka -nätti

Herlevi Aarne Huhtala Milla Junnola Riku Kaasinen Otto Kinnunen Tommi -pääasia -mäkin kanta-asiakas -lukio -ruttis -urheilija -että ajaa -navigointitaidot -lukematta -fiksu -positiivinen -mersulla -nirso -läpi -isä rauhallisuus -auttavainen

Kujala Nelli Lappi Miro Lohtaja Stella Lukkarila Emma Lukkarila Joonas -precious -Aitopää -ei -setämies -Lohtaja -taidesielu -Netflix -en asu -tosinuija -klarinetti -virtuaalihalit -hyvä tyyppi -Lohtajalla -daddy -lahjakkuus

18B

Lundberg Annukka Taskila Milka Airiola Soile Anttila Teea -terminaattori -momfriend -eeppinen -sählääjä -nuija -mäkkäri -täyteläinen -stressaaja -mommy -johtaja -ylenpalttinen -suuntavaisto

Björklund Malena Erkkilä Aino Hietala Veera Makowiecka Isla Märsy Julia -lintuviini -tunnollinen -pyörällä kouluun -Puolan ihme -hyvä punnertaa -kikatus -niskanuttura -pinkki -keskikonsoli -toyota corolla -…poliisi -Revolution Race -lukutoukka -pupillit -tunari 82 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Mörsky Santtu Palosaari Mirella Pöyskö Siiri Saarela Pinja Salmén Siiri -kyytsääjä -vanha suola janottaa -aamuvirkku -Harry Styles -nälkäinen -romu Astra -hassunhauska -nälkä -true crime -viluinen -”hyvänen jyvänen” -”mirkkuwaa” -kirjasto -”kuha pääsee läpi” -sohvanvalloittaja

Savela Ester Sesay Baki Song Helinä Store Salla Uusitalo Tiia -membu -tanssija -aina kylmä -Winx -kahvi -letkee -tyyli -valokuvaus -cat mom -stylish -täl pual jokkee -kosmopoliitti -keep smiling -päiväunet -aina myöhässä

Viitanen Vanessa Virtakangas Aada Vähähyyppä Lotta Vähähyyppä Ville -hukassa -pihi -magee ja chilli -kolmen L:n taktiikka -Netflix-addiktio -kuuro -päikkärit -“legit?” -unirytmi -aspa ääni -jeespoks -:DD

18C

Anttila Jesse Böös Ria Hautamäki Tiia Huhtala Petra -jätti -nojailija -rintamatulittaja -LLL -Mr Minimani -sala... -mojito -lapsenvahti -kevyt olo -ei pysty -hampurilaistyöntekijä -nuoret;)

Hyyppä Milja Jaakkola Julia Juvila Jaakko Kankainen Sini Kauppinen Salla -suunnistaja -kissanainen -futari -ikiliikkuja -aurinkoinen -auringonsäde -Sanna -timmissä kunnossa -twitchin suurkuluttaja -ihana -hullun ahkera - ystävällinen -tunnollinen -gamergirl -sporttinen 83 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Keiski Kaisla Kellomäki Viivi Kinnunen Tatu Korpisalo Aleksi Lahti Elmeri -reeniä -neliveto -aina in -mörkö -Iso -reeniä -Bambi -cruisailija -granny smith -Paha -reeniä -junnu -selviytyjä -golfamatööri -Ege

Laitala Niklas Liimatta Lenni Lilja Nea Lindholm Fanny Marquilie Emma -pohkeet -kollarit -pulla -plimplom -ranskatar -mäiskeet -leijona -päikkärit -tähkäpää -taiteellinen -Ninja-Nige -komeilija -nuudelipää -hyrri -Öja

Matilainen Alina Melender Oskari Rättyä Tinja Salmu Milla Sarén Vilma -aurinkoinen -Anna -väri vaihtuu -Harry Potter -Postimies Pate -sankari -musta härkä -kahvinjuoja -kahvinjuoja -pensselinheiluttaja -mikkihiiri -myöhässä -pyöräilijä -menevä -pullatyttö

18D

Sirén Sofia Tarvainen Aaron Uuskartano Minja Erkkilä Juuso -asiakaspalvelija -raataja -niskaponnari -Purrimus -Celcius -herrasmies -hese -lohtaja -taksikuski -pro fribaaja -sori ku oon myöhässä -älykkö

Ervasti Julia Haapasalo Oona Harju Juuso Harju Tinja Kangasvieri Otto -Rallikuski -ilopilleri -peksi -Glow up -kommari -T-werk -nätti -MTG -ridankylä -Kaposen allu -vuoden enkeli -ahkera -twitch-striimaaja -paha-Tinja -lasit 84 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Keronen Salla Koski-Vähälä Alma Lehtomaa Sissi Linnanmäki Aaron Lumme Lari -Kendall -tee -kylie -aina myöhässä -apsin kassa -kirurgi -Sarah Paulson -rock-muusikot -kaikessa mukana -shakki -”jos sitä yksille” -perusmatemaatikko -kirjailija -kokemusten summa -nallekarhu

Mikkola Elias Mäkinen Santeri Pajukangas Matias Pihlaja Eeli Puurula Roosa -KS29 -pikapokerikuningas -Machu -hahmottelija -kultakutri -Pidron ihmelapsi -mestari -persu -kuuma -Jetlag -sivistysporvari -aina mukana kaikessa -mestari -syötti -ABBA

Puutio Ansa Pöyskö Aada Rinne Mikko Sarajärvi Roope Selkälä Emilia -”lähen töihin” -”siiri” -Bubblebutt -kpj -kiltti -träp -positiivinen -akateemikko -gym -sporttinen -poliitikko -reipas -yo-parta -kaikkien kaveri -rauhallinen

Song Boyan Suopanki Alex Uusitalo Samuel Virkkala Jaan -koulun keulakuva -tietopankki -sääripotku -mersumies -bombo -herrasmies -1980-luku -bulkki -superman -nero -simp -jarnoldi

85 KSL:n vuosikirja 2020-2021 Ylioppilaat 2020-2021 KOKKOLAN SUOMALAINEN LUKIO - YHTEISLYSEON TOIMIPAIKKA

SYKSY 2020 Junnola Riku Pöyskö Siiri Juvila Jaakko Rentola Fanni Hollanti Minna Jänkä Milja Rinne Mikko Kallunki Oula Kaasinen Otto Rättyä Tinja Korpijärvi Vili Kallio Sammy Saarela Pinja Koski Elias Kangasvieri Otto Salmén Siiri Leskinen Tia Kankainen Sini Salmu Milla Lindholm Oskari Kauppinen Salla-Maaria Salo Elias Parpala Kalle Kellomäki Viivi Sarajärvi Roope Suvanto Emilia Kerola Vilma Sarén Vilma Venetjoki Venla Kinnunen Patrik Savela Ester Ylikangas Pinja Kinnunen Tommi Selkälä Emilia Koski-Vähälä Alma Sirén Sofia Kujala Nelli Song Boxiao Helinä KEVÄT 2021 Laitala Niklas Song Boyan Lappi Miro Sten Atte Aho Laura Lehtimäki Reija Store Salla Andersson Emilia Leminen Wilma Suopanki Alex Anttila Jesse Levijoki Nanna-Serena Tarvainen Aaron Anttila Teea Liimatainen Henna Taskila Milka Björklund Malena Liimatta Lenni Tiitinen Vilma Björkman Niko Lilja Nea Tuomela Mikko Brandt Fanni Lindholm Fanny Typpö Lyydia Breilin Hanna Linnanmäki Aaron Uusitalo Samuel Böös Ria Lohtaja Stella Uusitalo Tiia Erkkilä Aino Lukkarila Emma Uuskartano Minja Erkkilä Juuso Lukkarila Joonas Varpaluoma Johanna Ervasti Julia Lumme Lari Virkkala Jaan Forsgård Dani Makowiecka Isla Virtakangas Aada Forsgård Topias Mikkola Elias Vähähyyppä Lotta Granö Marie Morales Samuel Vähähyyppä Ville Haapasalo Oona Mäkinen Santeri Harju Juuso Märsy Julia Harju Tinja Mörsky Santtu Hautala Emmi Niemelä Sini Hautamäki Tiia-Maria Pajukangas Matias Heikkilä Laura Palosaari Mirella Herlevi Aarne Parkkinen Iida Huhtala Milla Pihlaja Eeli Hyyppä Milja Puurula Roosa Ingalsuo Jessica Puutio Ansa Jaakkola Julia Puutio Iiris Jaakkola Tuomas Pöyskö Aada

86 KSL:n vuosikirja 2020-2021

87 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Stipendit ja palkinnot

Lakki ja lyyra

Kokkolan Yhteislyseon Kilta lakki ja lyyra Milja Hyyppä

Perinteiset ainestipendit

Kauppaneuvos F. Tikanojan sekä Martta ja Olof Hagströmin historiastipendi 60 € Emma Lukkarila Rehtori Bertel Mustosen sekä Maisu ja Teppo Hakalan maantieteen stipendi 60 € Samuel Uusitalo Lehtori Lauri Savolaisen kirjoitustaidon stipendi 60 € Julia Ervasti Rehtori Matti Herlevin pitkän matematiikan stipendi 60 € Jaakko Juvila Lehtori Matti Ketosen lyhyen matematiikan stipendi 60 € Aada Virtakangas

Yksityishenkilöiden lahjoittamat stipendit

Lehtori Maarit Pakarisen psykologian stipendi 100 € Joonas Lukkarila Lehtori Marjut Kontiokosken englannin kielen stipendi 150 € Otto Kaasinen

Yhdistysten ja yhteisöjen stipendit

Kokkolan Yhteislyseon Kilta 150 € Salla Store Kokkolan Yhteislyseon Kilta, rahastot Rehtori Anselm Ebelingin rahasto 2 x 200 € Roosa Puurula Salla-Maaria Kauppinen Rehtori Aimo Juntusen fysiikan stipendi 150 € Salla Keronen Jarmo Nissin rahasto -taloustieto 2 x 100 € Ester Savela Jessica Ingalsuo -yo-tutkinnon yllättäjä 100 € Aino Erkkilä Marianne ja Vesa Pihlajamaan rahasto -pitkän matematiikan stipendi 300 € Roope Sarajärvi Kokkolan suomalainen seurakunta 100 € Isla Makowiecka Lions Club Kokkola-Kokko -stipendi 100 € Nelli Kujala Rotaryklubi Kokkola-Hakalax 100 € Lari Lumme Vuoden 1970 riemuylioppilaiden stipendi 2 x 75 € Juuso Harju Vilma Sarén Kokkolan yhteislyseon vanhempainyhdistys 2 x 100 € Ria Böös Milla Huhtala Vuoden 1984 ylioppilaiden stipendi 75 € Emilia Selkälä

88 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Vanhempainyhdistyksen stipendit 3 x 11 x 50 € ly19a Emilia Koski, Otto Latsa, Eemeli Nissilä ly19b Petra Liedes, Niklas Seikkula, Nea Syri ly19c Fiina Brandt, Jami Kinaret, Olivia Komulainen ly19d Jenna Jaakkola, Noa Lehtonen, Joonas Paananen ly19e Jaakko Kaasinen, Hilja Kossi, Olivia Ohtamaa ly20a Kerttu Backman, Eetu Jelekäinen, Saga Virtakangas ly20b Anthony Gyamtso, Ella Järvi, Rasmus Kuivanto ly20c Eemeli Klapuri, Alisa Martikainen, Leevi Syri ly20d Ossi Honkala, Sanni Ojala, Robin Viitala ly20e Erin Flinck, Viljami Lahnalampi, Emilia Liedes ly20f Olivia Finnilä, Senja Hosionaho, Samu Mutka

Yritysten stipendit

Avain Säästöpankki, ympäristöstipendi 100 € Siiri Salmén Boliden Oy Kokkola 2 x 250 € Lotta Vahähyyppä Juuso Erkkilä Cabb Oy, kemian osaaja 250 € Milja Hyyppä Freeport Cobalt, kemian stipendi 200 € Alex Suopanki Halpahalli Oy, yrittäjyysstipendi 2 x 100 € Boyan Song Nanna-Serena Levijoki Hammasklinikka Rytivaara -englannin kielen stipendi 150 € Alma Koski-Vähälä Keski-Pohjanmaan Osuuspankin stipendi 2 x 100 € Jaan Virkkala Mikko Rinne Asianajotoimisto Hannu Laakso -oikeustiedon stipendi 200 € Niklas Laitala Osuuskauppa KPO, kuvataiteen stipendi 2 x 100 € Fanni Brandt Emma Marquilie Umicore Finland Oy, kemian osaaja 250 € Tommi Kinnunen

Palkinnot ja mitalit

Palkinnot lahjoittaa Palkinto-Keisari Oy Vuoden kulttuuripalkinto, Kokkolan Yhteislyseon KIlta Erkki Koivukankaan rahasto, 50 € Joonas Lukkarila Vuoden urheilija, 50 € Kokkolan Yhteislyseon KIlta Erkki Koivukankaan rahasto, 50 € Santeri Mäkinen

Pro Lingua Lotta Vähähyyppä Pro Mathematica Niklas Laitala Pro Scientia Milja Hyyppä Pro Kokkolan yhteislyseo kultainen mitali Eeva-Kaarina Lampinen Erkki Urmo hopeinen mitali Marjut Kontiokoski pronssinen mitali Roope Sarajärvi

89 KSL:n vuosikirja 2020-2021

Kirjat ja muut julkaisut

Keskipohjanmaan digilehden vuosikerta Ansa Puutio Ester Savela Kemia-lehden vuosikerta Saara Vuollet Olivia Komulainen Aleksi Hilli Otto Latsa Zhibo Yang Biologian kirjapalkinnot Oona Haapasalo Reetta Puolitaival Sverigekontakt i Finland rf -ruotsin kielen kirjalahja Wilma Leminen Suomalainen kirjakauppa -historia Emma Lukkarila -filosofia Salla Store -äidinkieli Sissi Lehtomaa

Muut saavutukset

MAOL kemian kilpailu, koulun paras Zhibo Yang HYOL Oikeusguru 2021, koulun paras Niklas Laitala MAOL fysiikan kilpailu, koulun paras Otto Latsa

90