Tapahtumakalenteri Kevätkokouskutsu jäsenille Pääkirjoitus WarkaudenAD Kassiopeia ASTRA ry:n jäsenlehti NRO 1/2011 Värikuva galaksista M106. Kuva on otettu Härkämäellä 13.3.2011. Valotus BVR 120 min. Taivas oli kuvaushetkellä hieman utuinen ja valoisa. Kuva © Härkämäen observatorio.
Härkämäellä otettu värikuva M82 galaksista.Kuva on BVR-suotimilla otettu kuva. Kutakin väriä on valotettu 50 min. Kuva © Härkämäen observatorio. 2 YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO
Warkauden Kassiopeia ry Griffith observatorio Los Härkämäentie 88 Angelesissa ...... 4 79480 Kangaslampi Yhdistysuutisia ...... 5 Tapahtumakalenteri ...... 5 Sähköposti: Testaamassa marsmönkijää ...... 6 [email protected] Pääkirjoitus ...... 10 Supernovajäänne - Uuden alku ...... 12 Yhdistyksen kotisivut: Eksoplaneettatapaaminen Grazissa ...... 17 http://www.kassiopeia.net Kerhotalon rakentaminen jatkuu ...... 20 Härkämäen observatorio: http://www.taurushill.net Kevätkokouskutsu keskiaukeamalla
LEHDEN TOIMITUS
Päätoimittaja ja taittaja: Harri Haukka
Vakioavustajat: Markku Nissinen, Veli-Pekka Hentunen, Jari Juutilainen, Hannu Aartolahti, Harri Vilokki ja Tuomo Salmi ETUKANNEN TARINA
Lehti ilmestyy yhdestä kolmeen kertaa vuodes- Etukannen kuvasta on pidempi ja syväluotaa- sa ja se jaetaan jokaiselle jäsenelle kevät- ja/tai vampi artikkeli tämän lehden sivuilla 6-10. syyskokouskutsujen mukana. Lehteä on myös Yksi avaruusalalle lähtevän nuorukaisen toive mahdollista hankkia joko tilaamalla Warkauden toteutui, kun yksi kassiopeialainen pääsi tes- Kassiopeialta tai ostamalla Härkämäen obser- taamaan seuraavaa NASA:n marsmönkijää vatoriolta. Lehdestä voidaan tehdä myös pelkkä maaliskuussa 2011. nettiversio, jota ei paineta paperille kuin joitakin kappaleita. Tässä kuvassa on harvinainen otos tulevasta marsmönkijästä. Harvinaiseksi sen tekee se, Irtonumeron hinta: 1 € ettei mönkijän ja kuvaajan välissä ole kuin noin 10 metriä ilmaa. Ei mitään suojapeitteita yms. Lehden painosmäärä: n. 200 kpl jotka ”haittaisivat” kuvaamista. Normaalisti mönkijän ja ”muun maailman” välissä olisi vä- 8. vuosikerta (vuodesta 2003 alkaen) hintäänkin iso läpinäkyvä suojapressu, mutta se piti poistaa juuri ennen kuin mönkijä suljettiin Paino: Mainostoimisto Luode, Varkaus testikammioon testausta varten.
Yhteystiedot: Tätä kuvaustilaisuutta ei voinut olla käyttämättä. Olihan se ainutkertainen mahdollisuus nähdä Harri Haukka (lehden päätoimittaja) ihan oikea Marsiin menevä mönkijä näin läheltä. [email protected] Näitä tilaisuuksia ei montaa kertaa elämässä tule eteen... Veli-Pekka Hentunen (mainosmyynti) [email protected]
3 GRIFFITH OBSERVATORIO LOS ANGELESISSA
USA:ssa on paljon kuuluisia observatorioita. alusti ”matkaa maailmankaikkeuden läpi”. Visu- Los Angelesin alueella niitä on kaksi. Näistä aalisesti esitys oli loistava. Vaikka planetaarion kuuluisampi on Mount Wilson ja toinen on var- kupoli oli todella iso, oli siihen heijastettu kuva sinkin paikallisten suosiossa oleva Griffithin todella tarkka. Ei siis turhaan ole kyseistä pla- observatorio. Siinä missä Mount Wilson on vielä netaariota kehuttu. yrittää olla ammattiobservatorio, on Griffithin observatorio lähes täysin turisteille suunnattu Planetaarion lisäksi observatoriolla on pal- kohde. Tämän vuoksi se onkin parempi kohde jon muutakin nähtävää ja koettavaa. Sen Los Angelesissa käyville turisteille ja varsinkin vuoksi kannattaakin varata koko päivä, jos tähtiharrastajille. aikoo vierailla alueella. Museo on nähtävän arvoinen ja jos sattuu paikalle illlalla, niin Griffithin ehdoton vetonaula on planetaario. saattaapa päästä kurkkaamaan tähtitaivaan Planetaarion sanotaan olevan yksi maail- ihmeitä observatorion kaukoputkilla. Tosin man hienoimmista planetaarioista. Itse pää- jonot voivat olla aikamoiset, joten kannatta- sin kokemaan planetaarion Los Angelesiin neekin varata aikaa kaukoputkielämykseen. suuntautuneella työmatkalla maaliskuussa 2011. Aiempaa kokemusta suuremmista Griffith sijaitsee aivan Mount Hollywoodin kyljes- planetaarioista minulla on Heurekan plane- sä, ja jos haluaa nähdä Los Angelesin aluetta, taariosta ja Kallioplanetaariosta, joten vertai- niin kannattaa kävellä kukkulan huipulle. Huipul- luni perustuu niistä saamiini kokemuksiin. Ja ta avautuvat näkymät ovat upeat ja se onkin yksi täytyy kyllä sanoa, että planetaario on upea. alueen suosituimmista kohteista. On kuitenkin huomioitava, että kävelylenkki huipulle on aika Esitys jonka kävin katsomassa planetaariossa raskas ja vettä kannattaa varata mukaan. oli ihan perusesitys maailmankaikkeudesta. Sen takia en niinkään keskittynyt esityksen Kaiken kaikkiaan voin suositella lämpimästi sisältöön, koska se oli jo entuudestaan tuttu, Griffithiä vierailukohteeksi, jos satutte joskus kuten varmaan monelle tähtiharrastajalle. olemaan Los Angelesissa. Griffithiin tutustumis- Esitys olikin suunnattu ns. normaaliyleisölle matkalla voi myös poiketa kätevästi Hollywoo- ja hyvä niin. Sisällön sijaan tutkailin esityksen dissa katselemassa vaikka ”Walk of Famea”. visuaalista ilmettä ja tunnelmaa. Tunnelman esitykseen toi juontaja, joka esityksen alussa Harri Haukka
Griffithin observatorio sijaitsee aivan Los Angelesin vieressä Mount Hollywoodin kupeessa. Kuva © Harri Haukka. 4 YHDISTYSUUTISIA TAPAHTUMAKALENTERI
GRB110205A jälkihehku - viesti 7,2 Jäsenillat miljardin vuoden takaa Warkauden Kassiopeian jäsenillat noin kerran kuukaudessa. Jäsenillat alkavat kello 18:00. Veli-Pekka Hentunen, Markku Nissinen ja Jäsenillat pidetään vuonna 2011 Härkämäen Tuomo Salmi havaitsivat gammapurkauksen observatorion kodassa. GRB110205A. Kohdetta kuvattiin New Mexicon GRAS 005 putkella. Kohteen kirkkaus oli ku- - Keskiviikko 14.9. vaushetkellä 16.3 CR. Kohdetta havattiin kaik- - Keskiviikko 19.10. kiaan noin 1 h 20 min ajan se himmeni tuona - Keskiviikko 16.11. aikana 1,3 magnitudia. Havainnosta julkaistiin sirkulaari GCN 11637. Kevätkokous Härkämäen observatorio esitteli toi- Kevätkokous Härkämäen observatoriolla mintaansa Itävallassa keskiviikkona 13.4.2011 kello 18:00 alkaen. Härkämäen observatorion havaintotiimi esitteli eksoplaneettahavaintojaan ja -tutkimusta Gra- Tapahtumat zissa, Itävallassa 29./30.1. Tapahtuman nimi oli ”1st Europlanet Workshop on Coordinated Aurinkopäivä Observations of Exoplanets from Ground and 23. heinäkuuta klo 12 - 18 Härkämäen Space” ja sen tarkoituksena on kehittää har- tähtitornilla. Professori V.A.Heiskanen (23.7.1895 rastajien ja ammattilaisten välistä yhteistyötä. – 23.10.1971) syntymän vuosipäivä. Auringon Härkämäen havaintotiimistä tapahtumaan osal- katselua suotimilla varustetuilla kaukoputkilla. listuivat Tuomo Salmi ja Harri Haukka. Lyhytesitelmiä tähtitieteenharrastuksesta ja avaruustutkimuksesta. Tarinaa Veikko Härkämäellä havaittiin useita eksop- Aleksanteri Heiskasen elämäntyöstä, vapaata laneettoja yhdessäoloa, nuotiopaikka käytössä.Kioskista kahvia, pullaa, lettuja ja makkaraa. Kirjan- Härkämäen observatorion havaintotiimi onnistui myyntiä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. pilvisestä talvesta huolimatta havaitsemaan menestyksekkäästi useita eksoplaneettoja. Yleisöesitelmä (Huom! Ajankohta voi vielä Talven aikana havaitiin mm. XO-3b, Qatar-1b, hieman muuttua) WASP-13b, HAT-P-5b, HAT-P-21b, KOI1452b, 23.10.2011 klo 14 - 16 Varkauden kirjaston WASP-33b, Kepler-6b ja XO-2b eksoplaneet- auditoriossa. Tiedetoimittaja Jari Mäkisen toja. Tarkemmat raportit ja valokäyrät löytyvät luento avaruuslentojen historiasta ja ESA:n Härkämäen observatorion nettiuutisista. miehitetyistä avaruuslennoista. Yleisöllä on esitelmään vapaa pääsy.
Yhdistyksen toiminnan näyttely Lisää uutisia löytyy Warkauden Kassiopeian ja Härkämäen observatorion sivuilta. 23. - 30.9. Varkauden kirjaston näyttelytila, kirjaston 2. krs. Esillä on mm. kuvamateriaalia www.kassiopeia.net yhdistyksen toiminnasta ja havainnoista, havain- www.taurushill.net tolaitteita sekä power point esityksiä. Näyttelyyn on vapaa pääsy kirjaston aukioloaikoina.
Lisätietoa: kalenteri.kassiopeia.net 5 TESTAAMASSA MARSMÖNKIJÄÄ
Avaruusalan harrastajalla on monta haavetta. maan läheisesti suurten avaruushankkeiden Yksi on varmaan uuden tähtitaivaankohteen parissa. Itselläni tälläinen kokemus tuli eteen, löytäminen ja yksi voi olla todella ison kauko- kun pääsin seuraavan NASA:n marsmönkijän, putken omistaminen. Näin avaruustekniikan Curiosityn, lentomallin testeihin Pasadenaan, parissa työskentelevälle ei varmasti ole mitään USA:han. suurempaa unelmaa kuin päästä puuhastele- Jet Propulsion Laboratory
JPL sai alkunsa, kun Guggenheim Aeronautical Laboratory perustet- tiin 1930-luvulla. 40-luvulla nimi vaihdettiin nykyiseen eli Jet Pro- pulsion Laboratoryyn. Alun perin JPL:n pääasiallinen tarkoitus oli ke- hittää nykyisen nimensä mukaisesti rakettimoottoreita. Vuonna 1958 JPL laittoi hynttyyt yhteen NASAn kanssa ja näin syntyi NASAn hal- litsema avaruustekniikkakeskus. JPL on nykyään planeettalentojen kotipaikka, mutta viimeaikoina on enenevässä määrin kiinnostus Maan kaukokartoitukseen kasva- nut. JPL:ssä on tällä hetkellä noin 5000 työntekijää ja se onkin Pasa- denan suurin työnantaja. JPL tekee myös erittäin läheistä yhteistyötä paikallisen teknillisen yliopiston California Institute of Technology eli Caltech:n kanssa. Monet laboration työntekijöistä on saanut koulutuk- sensa Caltech:ssä.
JPL on ollut yksi merkittävimmistä tekijöistä USA:n avaruusohjelmas- sa jo vuosikymmenien ajan. JPL:n tiloissa on kehitetty ja testattu lukui- sia avaruuslaitteita ja satelliitteja. Viimeisten vuosien kuuluisimmat hankkeet ovat olleet tälläkin het- kellä Marsin pinnalla toimivat Spi- rit- ja Opportunity-marsmönkijät. Kyseisten mönkijöiden tuottamia kuvia ovat varmasti kaikki tämän lehden lukijatkin nähneet. Mars JPL:n komea historia näkyy eri puolilla laboratorion aluetta. Tässä ja muut planeetat ovatkin olleet kuvassa muutama muistomerkki rakettienkehittelyjen vuosikymme- JPL:n kehittämien ja hallinnoimien niltä. Kuva © Harri Haukka. 6 Flight Projects Center JPL:ssä. Tämän rakennuksen kahdessa alimmassa kerroksessa sijaitsevat MSL-hankkeen työntekijöiden toimistot. Kuva © Harri Haukka. hankkeiden kohteina jo kymmeniä kertoja. Jos avaruusasioita seuraavalle jo tuttu, mutta lie- tähän lähtisi listaamaan mitä kaikkea JPL:ssä nee hyvä ainakin kerrata millainen hanke on on tehty, niin siihen menisi varmasti useampi kyseessä. sivu. Voidaankin siis vain todeta, että tuskin on olemassa yhtään planeettaluotainta tai MSL-hankkeen pääasiallinen tavoite on tutkia laskeutujaa, jonka kehittelyssä JPL:llä ei olisi Marsin asuttavuutta lukuisilla instrumenteilla, osaa. Seikka, joka kiinostanee ”avaruusturis- jotka Curiosity-mönkijä pitää sisällään. Itse mia” harrastavia on se, että JPL:ssä on myös asiassa mönkijässä on eniten tieteellisiä inst- mahdollista vierailla. JPL:ssä järjestetään joka rumentteja kuin missään muussa marslaskeu- toukokuu ”avoimet ovet” -päiviä lauantaisin ja tujassa koskaan aikaisemmin. Kuten Phoenix- sunnuntaisin. Tällöin on mahdollista päästä laskeutujassa, on myös Curiosityssä mukanaan tutustumaan laboration toimintaan. Toki muul- oma pieni laboratio jossa marsperästä otettuja loinkin on mahdollista päästä vierailemaan, näytteitä voidaan tutkia. mutta silloin kannatta ottaa allekirjoittaneeseen yhteyttä. Curiosity-mönkijästä löytyy mm. seuraavat tie- teelliset instrumentit. Kaksi kameraa: mastoka- Mars Science Laboratory ja mönkijä mera (MastCam) ja käsivarsikamera (MAHLI). nimeltään Curiosity Neljä spektrometriä: APXS, ChemCam, CheMin ja SAM. Kaksi säteilynmittauslaitetta: RAD ja NASA:n seuraavan suuren Mars-hankkeen DAN. Eikä pidä unohtaa marsin säätä mittaavia nimi on MSL joka on lyhenne Mars Science instumenttikokonaisuutta MEDLI ja REMS. Näis- Laboratory:stä. Suomennettuna tämä tarkoittaa tä jälkimmäisessä on kaksi Ilmatieteen laitoksen Marsin tiedelaboratoriota. Nimi lienee monelle instrumenttia nimeltään REMS-P ja REMS-H. 7 Curiosity-mönkijä kuvattuna takaapäin. Lähinnä oleva ”möhkäle” pitää sisällään RTG-teholähteen. Tosin testien aikana radioaktiivista ainetta sisältävää tehonlähdettä ei käytetty tuvallisuussyistä. Kuva © Harri Haukka.
Näistä Ilmatieteen laitoksen instrumenteista nämä ovat REMS-P ja REMS-H ja ne ovat osa tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa. isompaa meteorologista instrumenttipaketti REMS:iä (Rover Environmental Monitoring Curiosity on todella iso marsmönkijä. Vertailu- Station). Instrumenteista REMS-P mittaa pai- kohtana on käytetty pientä henkilöautoa ja itse netta Marsissa ja sillä on erinomainen historia mönkijän nähneenä voin allekirjoittaa tämän takanaan. Saman tuoteperheen instrumentti vertauksen. Numeroiden valossa mönkijän pi- mittasi onnistuneesti painetta NASAn edelli- tuudeksi on ilmoitettu noin kolme metriä. Tämä sessä marslaskeutujassa Phoenix:ssä koko on yli kaksi kertaa enemmän kuin kuuluisaksi sen toiminta-ajan. Lisäksi samaa teknologiaa tulleilla Spirit ja Opportunity -mönkijöillä. Mön- on käytetty mm. Beagle-2:ssa ja yhdessä Ilma- kijän vuorokautiseksi toimintasäteen on arvioitu tieteen laitoksen suurimmista planeettahank- olevan noin 200 metriä. Tätä voi äkkiseltään keessa Cassini-Huygens:ssä. Myös tulevassa pitää hyvin pienenä, mutta jos sitä vertaa aikai- Ilmatieteen laitoksen omassa marshankkeessa, sempiin marsmönkijöihin, niin se on aikamoista MetNetissä, tulee olemaan samanlainen pai- vauhtia. Marsissa nimittäin kaikki liikkuminen neenmittausinstrumentti. pitää suunnitella hyvissä ajoin etukäteen, kos- ka jos mönkijä jää jumiin, niin sitä ei voi käydä Toinen Ilmatieteen laitoksen toimittama inst- hinaamassa irti millaan tavalla. rumentti on REMS-H, joka on uudenlainen kosteudenmittausinstrumentti. Instrumentti Ilmatieteen laitoksen instrumentit perustuu, samoin kuin myös REMS-P, Vaisala Oyj:n kehittämään teknologiaan. Kosteusinstru- Ilmatieteen laitos siis toimittaa MSL-hankeen mentilla on huomattavasti lyhyempi historia ja Curiosity-mönkijään kaksi laitetta. Nimeltään Curiosityn mukana se pääseekin ensimmäistä 8 kertaa mittaamaan kosteutta Marsin pinnalla. simme omiin putkistoihimme tyhjiön. Putkistoon Toisin kuin yleisesti luullaan, on Marsissa koste- oli liitetty useita paineenmittauslaitteita joiden utta. Tämä käy ilmi mm. aikaisempien marslas- mittaustuloksiin vertailimme Curiosity-mönkijäs- keutujien ottamista kuvista, joissa näkyy kuuraa sä olevan REMS-P -instrumentin mittatuloksia. maassa. REMS-H:lla olisi nyt tarkoitus päästä Näitä testilaitteistomme paineenmittauslaitteita ensimmäistä kertaa mittaamaan tätä kosteutta. kutsutaan referenssimittalaitteiksi. Niiden avulla Kyseessä on siis uusi valtaus Ilmatieteen lai- saimme selville miten REMS-P käyttäytyy pai- toksen avaruustutkimukselle. neen vaihtuessa. Jotta pystyimme tekemään vertailua, oli testilaitteistomme yhdistetty kupa- Marsmönkijää testaamassa riputkella Curiosityn testikammioon ja REMS-P -instrumenttiin. Kuten artikkelin alussa totesi, olin JPL:ssä työ- matkalla kun Curiosityä testattiin maaliskuussa REMS-H -instrumenttiä varten emme tarvinneet 2011. Matkan tarkoituksena oli valmistella Ilma- mitään erityistä ulkopuolista testilaitteistoa. tieteen laitoksen laitteiden testejä, jotta saam- Tämä siksi, koska testikammiossa pidettiin ta- me kaiken tarvittavan tiedon laitteiden toimin- saista ja erittäin pientä kosteutta typen avulla. nasta, kun ne on liitetty mönkijään. Tämä tieto Kosteusinstrumentin kohdalla testaus oli siis lä- on erittäin tärkeää, jotta voimme tarkastella, hinnä vain REMS-laitteesta saadun datankäsit- pitääkö meidän hioa laitteidemme datankäsitte- telyä, joka voitiin tehdä Suomessa ”etätyönä”. lyä. Pitäähän instrumenttien raakamittauksista saada laskettua oikein tulos. Omalta osaltani testit ja työmatka loppuivat kun olimme saaneet omat testilaitteistomme Valmistelutyöhön olimme kolleegani kanssa va- toiminaan ja saaneet niille JPL:n hyväksynnän. ranneet viikon ja se kyllä olikin tarpeen. Vaikka Alkuperäinen tarkoitus oli, että olisin ollut muu- testilaitteistomme olikin suhteellisen pieni, niin taman ensimmäisen testivuorokauden JPL:ssä, meidän piti hoitaa monta ongelmaa ja asiaa mutta testiaikataulujen venymisen myötä tähän ennen kuin kaikki oli valmiina testiä varten. ei tullut mahdollisuutta. Kaiken kaikkiaan matka Asiaa ei auttanut yhtään se, että allekirjoitta- JPL:ään oli upea kokemus ja toivottavasti pääse neen matkalaukku jäi kahdeksi vuorokaudeksi vierailemaan siellä toistekin. Ehkä vaikka sitten, ”matkan varrelle”. Suurin ongelma ei ollut se, kun Curiosity laskeutuu Marsiin vuonna 2012. että laukussa oli vaihtovaatteet, vaan se että laukussa oli myös kolme erittäin tärkeää mit- Lisätietoa MSL:stä ja Curiosity-mönkijästä löy- talaitetta, jotka tarvitsimme testeissä. Noh, on- tyy seuraavien linkkien takaa: neksi laukku saapui ja saimme mittalaitteemme toimintakuntoisina testeihin. http://marsprogram.jpl.nasa.gov/msl/ http://www.nasa.gov/mission_pages/msl/ Muita ongelmia tuottivat mm. USA:n 110V / 50 Hz sähkö, koska kaikki meidän sähkölaitteet REMS-laitteesta löytyy taas parhaiten tietoa tarvitsivat 230V / 60 Hz sähkön. Olimme tähän seuraavan linkin takaa: ongelmaan varautuneet etukäteen, mutta siitä huolimatta sen ratkaisussa meni useita päiviä. http://msl-scicorner.jpl.nasa.gov/Instruments/ Lisäksi yhtenä yksityiskohtana voidaan mainita REMS/ se, että laitteiden ja siihen liittyvien putkien puh- distettaessa osa putkista jäi puhdistuslaitoksen hyllylle, kun haimme laitteitamme. Onneksi ne löytyivät hyllystä ja saimme kasattua ja testattua Harri Haukka kaikki ennen testien alkamista.
Testilaitteistomme oli periaatteessa hyvin yksin- kertainen. Meillä oli tyhjiöpumppu, jolla pumppa- 9 PÄÄKIRJOITUS
Vajaa kymmenen vuotta sitten lokakuussa 2001 Aina luonnosta kiinnostuneena tuntuu kuin Varkauden lukion luokkaan 255 oli kokoontunut Härkämäen observatorion alue antaisi vain yhä noin 30 tähtitieteestä kiinnostunutta ihmistä. enemmän uutta intoa kaikenlaisen luonnontie- Olin yksi heistä ja kuuntelin ihmeissäni, niin teellisen harrastuksen toteuttamiseen. Varsinkin kuin varmaan monet muutkin paikalle tulleet, nyt kun kerhotalomme alkaa valmistua hyvää Jyväskylän Siriuksen puheenjohtajan Arto vauhtia. Tuohon taloon tuleva luokkatila antaa Oksasen tarinaa jyväskyläläisten tähtitieteen meille mahtavat mahdollisuudet tarjota moni- harrastuksesta ja heidän Nyrölän tähtitornin puolisen tilan erilaisten ryhmien, koululuokkien havaintotoiminnasta. Kiistämättä Jyväskylä on ja yritysvieraitten vierailulle. Ennen kaikkea ollut ja on edelleen Suomen tähtitieteen harras- haluan, että tuo tila olisi kovassa käytössä ihan tustoiminnan ehdoton tiennäyttäjä. Tuon jälkeen opetusmielessä. Ei niin, että sinne tuodaan lap- jyväskyläläisille on valmistunut Hankasalmen sia kouluista seuraamaan, mitä me olemme teh- observatorio, jossa on Suomen ainut täysin etä- neet, vaan että lapset voisivat ja haluaisivat tulla käytettävä tähtitorni. Osin Siriuksen toiminnan sinne vapaaehtoisesti. Tuo tila olisi tavallaan innoittamana on valmistunut myös hieno Kal- koulun opetuksen ja oman tiedonjanon apuna lioplanetaario Nyrölään. Havaintotoiminnassa vapaa-aikoina. Kerhotalomme suunnitelmassa on jatkunut sama vahva vire. Arto Oksanen on onkin mainittu, että kerhotalo varustetaan luon- toiminut jopa AAVSO:n (American Association nontieteen erilaisilla opetusvälineillä. Nykyisin of Variable Stars Observers) hallituksessa. on saatavilla todella hienoja tietokonepohjaisia Eurooppalaisia siellä ei tietääkseni ole kovin mittausvälineitä, joiden avulla voi tutkia kymme- montaa koskaan ollutkaan. niä erilaisia fysiikan, kemian ja biologian ilmiöitä. Laitteet ovat nykyisin ihan kohtuullisen hintaisia Tämän uskomattoman nopeasti menneen kym- ja tietotekniikan avulla tulosten käsittely on sitä, menen vuoden aikana yhdistyksemme ja sen mitä se on mm. yliopistotutkimustyössäkin. rakentama Härkämäen observatorio on lunas- Uskon, että moni koululainen haluaisi tehdä tanut täysillä paikkansa Suomen tähtitieteen kokeellista tutkimusta paljon enemmän, mitä harrastusyhdistysten joukossa. Havaintotoi- koulu voi tarjota. Koulun tiloihin on nimittäin aika mintamme on ollut jopa erityisen merkittävää. hankala mennä viikonloppuisin tai loma-aikoina. Ottaen huomioon Varkauden ja sen seudun Härkämäen kerhotalon luokkatila olisikin avoin melko pienen väkimäärän, on toimintamme il- koululaisille juuri tuolloin. Helposti koottavat man muuta harvinaislaatuista. Näyttää siltä, että työpisteet ja opastavat työohjeet mahdollistaisi- viime vuosina monille paikkakunnille on noussut vat peruskoululaisten tai lukiolaisten itsenäisen vastaavanlaisia maaseutuobservatorioita. Niitä työskentelyn lähes kokonaan ilman opettajan rakennetaan hieman samalla periaatteella ja apua ja intensiivistä läsnäoloa. samantyyppisten rahoitusten avulla kuin Här- kämäkikin on tehty. Väitän, että kassiopeia- Olen vahvasti sitä mieltä, että todelliset osaa- laisten uurastus ja sitä seurannut myötävire on jat eivät synnyt vain kouluopetuksen avulla, ollut tässä muillekin yksi lisäinnoittaja, ainakin vaan siihen tarvitaan oppilaalta itseltään har- yhdessä jyväskyläläisten toiminnan kanssa. rastuneisuutta. Fysiikan, kemian ja biologian Pitäisin tätä yhtenä merkittävänä asiana. Pienet oppimisen kannalta aivan keskeisenä on juuri purot, erilaiset yhteensattumat ja sopivasti in- kokeellinen tutkimustyö. Tähän on hyvin harval- nokasta talkooväkeä koolla samassa paikassa la lapsella mahdollisuus muualla kuin koulussa. saa paljon aikaiseksi ihan missä vain. Koko Kerhotalon valmistumisen jälkeen tulenkin ensi tähtiharrastustoiminta niin Varkaudessa kuin töikseni pommittamaan eri rahoittaja tahoja, muuallakin Suomessa tuo yhden hyvän harras- että saamme tuohon luokkaan perusmittaus- tusmahdollisuuden alueensa asukkaille ja antaa välineistön erilaisten luonnontieteen ilmiöiden kouluille lisämahdollisuuden oppimisympäristön kokeellista tutkimista varten. Ihmettelen todella laajentamiseen koulun ulkopuolelle. suuresti, jos rahoitusta ei järjesty jopa helposti. 10 Oma näkemykseni on, että tämä on jopa rahoit- oppiminen olisi jatkuva osa kunkin ihmisen tajien pieni velvollisuus. Katsotaan, mitä meille elämää. Ehkäpä juuri näihin edellä mainittuihin tullaan vastaamaan.Tähän mahdollisesti joku asioihin tuleva Härkämäen observatorion ker- saattaa todeta, että juuri nuo oppiaineet ovat hotalo antaa hieman uutta lisäpotkua, ainakin niitä, joita kaikkein vähiten halutaan opiskella. toivon niin. Työmme vaatii toki tekijöitä. Osa Voi ollakin, mutta näin ei saisi olla. Oma nä- tekee työtä ihan kirjaimellisesti omilla käsillään kemykseni on, että ainakin alakoululaisilla on Härkämäellä jopa lähes päivittäin. Kaikille ei vielä valtava tiedon jano ja halu oppia luontoa, siihen toki ole mahdollisuutta, eikä tietenkään avaruutta ja kaikkea ympärillä olevaa. Mihin mitään velvollisuuttakaan. Mutta valistustoimin- tuo into katoaa, tai miksi se into muuttuu jopa nan eteen voi jokainen tehdä työtä. Se voi olla tuota oppimisaluetta vastaan? Kun katsomme vaikkapa työpaikalla Härkämäen observatori- ympärillemme vaikkapa Varkauden seudulla, osta kertominen, tutumiskäynti työkavereitten niin juuri luonto ja ympäristö antavat valtavat kanssa tähtitornilla tai vaikkapa oman perheen mahdollisuudet erilaisten harrastusten toteutta- ja sukulaisten houkutteleminen Härkämäelle miseen. Suorastaan ärsyttää jatkuvasti lehdissä nuotioretkelle ja maisemia ihastelemaan. Vielä olevat valittavat kirjoitukset, joissa väitetään, isompi juttu on ihan rehellisesti se, että saamme että nuorilta puuttuu tekemisen mahdollisuudet uusia ihmisiä liittymään mukaan toimintaamme lähes kokonaan. Vastaus on ollut: ”Ei täällä ole tai tukemaan toimintaamme eri tavoin, myös mitään tekemistä, ei paikkaa minne mennä, taloudellisesti. Tällainen jatkuva pieni, ei kovin- Varkaus on todella tylsä paikka!”. Juuri ne asiat, kaan äänekäs, puskaradiomainonta on meille joita meillä on täällä ainakin minun mielestäni se tehokkain keino saada toimintamme ihmis- yllin kyllin, ja joiden harrastamiseen on jopa ten tietoisuuteen sekä saada sille sen kovasti loistavat mahdollisuudet ja olosuhteet, eivät jos- kaipaamaa oikeaa ymmärrystä ja hyväksyntää. tain syystä ole kiinnostavia tai niitä ei huomata, ”Asiamme” on ehkä vaikeatajuista ja joskus koska ne ovat ihan käden ulottuvilla. ihan mystistä tai jonkinlaiseksi uskoksi tai epä- uskoksi luokiteltavaa. Se johtuu ilman muuta Kaikenlainen luonnon harrastaminen on mitä väärinkäsityksestä. Juuri tuohonkin ”vaivaan” mainioin tapa viettää aikaa, samalla tulee lii- jokainen jäsen voi vaikuttaa ja korjata noita kuttua ulkona, kuntoiltua ihan huomaamatta virheellisiä luuloja oikeampaan suuntaan. ja saa sellaista hyötytietoa, jota voi suoraan käyttää apuna kouluopinnoissa. Saamme siis Näillä melko pitkillä tarinoilla saattelen tässä monta kärpästä yhdellä iskulla. Ja ainakin pe- vuoden ensimmäisessä jäsenlehdessämme rusharrastaminen onnistuu lähes kokonaan ajatuksia ilmoille. Niin ja nyt tietenkin sitä mai- ilman rahaa. Mitä tälle ilmeiselle epäkohdalle nostamista itseään: tänä vuonna on meillä voisi tehdä? Sormella osoittaminen ja pakotta- muutamia isompia tapahtumia, mm. kesällä va patistaminen eivät auta. Heitänkin pallolla heinäkuussa ”Aurinkopäivä” ja sitten syksyllä lo- vanhempia ja kuntien päättäjiä. Tässä parhaa- kakuussa tulee odotettu luennoitsijavieras Var- na vaikuttimena toiminee se vanha tuttu oma kauteen, nimittäin tiedetoimittaja Jari Mäkinen. esimerkki ja valistus sekä eteneminen pienin Tuon luennon aikoihin pyrimme julkaisemaan askelin. Vielä 1970-luvulla lapset liikkuivat ja myös vähän upeamman ja laajalevikkisemmän ulkoilivat paljon luonnossa. Tuosta on aikaa Ad Astran numeron. Lehden tekemiseen tarvi- noin yksi sukupolvi. Ehkä pitkäjänteisellä työllä taan kirjoittajia ja kuvaajia, jotta lehdestä todella pääsemme tavoitteeseen parin kymmenen vuo- tulisi yhdistyksen juhlanumero. Tämä asia on den aikana. Tämä ei tarkoita, että palaisimme hyvä laittaa korvan taakse jo nyt itse kunkin ”takaisin luontoon”, vaan että oppiminen ja op- vähänkin ”kynän” kanssa työskentelemään tot- pimismahdollisuuksien huomaaminen olisi nuo- tuneen. Isoin juttumme on tietenkin kerhotalon rille iloinen asia, josta voi ammentaa elämään, rakentaminen. Se viekin suurimmat talkoovoi- tulevaan työhön ja vapaa-aikaan paljon hyvää. mat. Ei siis mitään hurjia 10-vuotisjuhlia ole. Eikä tätä pidä ymmärtää niin, että lapsesta on tultava isona insinööri, luonnontieteilijä tai tie- Veli-Pekka Hentunen demies. Tärkeintä on, että tiedonjano ja uuden 11 SUPERNOVAJÄÄNNE - UUDEN ALKU
Supernovaräjähdykset tapahdu. Valkoinen kääpiö imee valtavalla pai- novoimallaan naapuritähden materiaalia pin- Supernovat luokitellaan niistä saatavan spektrin nalleen, kunnes tähden massan ylittäessä ns. avulla. Supernovat, joiden spektrissä esiintyy Chandrasekharin rajan koko tähti räjähtää. kirkkaimmalla hetkellä vedyn Balmerin sarjan spektriviivoja, ovat tyypin II supernovia. Super- Suuressa tähdessä, jonka massa on alun perin novat, joissa ko. spektriviivoja ei esiinny, ovat luokkaa 5 - 12 kertaa Auringon massa, fuu- taas tyypin I supernovia. Supernovien edeltäjä- sioenergiaa voi vapautua aina siihen saakka, nä voi olla massiivinen tähti tai valkoinen kää- kunnes suurin osa sen ytimestä on muuttunut piö, joka on kaksoistähden toinen komponentti. raudaksi. Raudan fuusioitumien ei voi enää Luokan I supernovat jaetaan vielä kolmeen tuottaa energiaa ja säteilyn tuotto pysähtyy hy- päätyyppiin Ia, Ib ja Ic. vin nopeasti. Tähden keskiosa luhistuu, kunnes ytimen materia on muuttunut neutroneiksi tai Tähden pääsarjavaiheen aikana tähden tuot- käytännössä kvarkkipuuroksi. Tässä puristu- taman säteilyn paine ja massan aiheuttama misessa vapautuu valtavasti energiaa ja juuri gravitaatiovoima ovat tasapainossa. Tähden se saa aikaan ulko-osien räjähdyksen eli itse fuusioenergialähteen (pääasiassa vedyn) vä- supernovan. Tähden uloimmat osat leviävät hetessä alkaa tähden säteilypaineen ja gravi- räjähdyspilvessä tähtien väliseen avaruuteen. taatiovoiman välinen mittelö, jonka aikana ulko- Jos muodostunut neutronitähti pyörii, mikä osat laajenevat ja keskiosa kutistuu. Valkoisen on tavallista, syntyy voimakasta radiosäteilyä kääpiön tapauksessa tällaista muutosta ei juuri lähettävä pulsari. Sen pyörimisnopeus voi olla sata kertaa sekunnissa. Kyseisen neutronitähden massa on luokkaa 1,5 - 3 kertaa Auringon massa ja läpimitta noin 30 km. Jos tähden ydinosa on ollut vieläkin massiivisempi, ei edes kvarkkipuuro pysy kasassa, vaan gravitaa- tiovoima pakottaa kaiken materiaalin luhistumaan kohti singulariteettia. Uusi musta aukko on syntynyt.
Supernovajäänne eli Supernova Remnant, SNR
Noin 99 % supernovarä- jähdyksissä vapautuvasta energiasta on suurenergisiä neutriinoja. Loppuosa ener- giasta on laajenevan mate- Rapusumu on tyypin II supernovan jäänne. Se sijaitsee Härän tähdistössä. Se riaalin liike-energiaa. Suu- liittyy vuonna 1054 havaittuun supernovaan. Etäisyyttä kohteeseen on 6 500 valovuotta. Kohteen keskellä on 30 kertaa sekunnissa pyörivä neutronitähti eli ren liike-energian omaa- pulsari. Itse kaasupilven läpimitta on 11 valovuotta ja se laajenee noin 1 500 va kaasu törmää tähtien km/s. Kuva © NASA/ESA. 12
väliseen aineeseen ja kuumentaa sen. Vähitel- pienene tämän laajenemisen aikana, vaikka len supernovan kaasut yhdistyvät ympäröivän se säteileekin koko ajan energiaa ympäröivään tähden lähellä olevaan tähtien välisen aineen avaruuteen. Kun laajenevan pilven massa on (Interstellar Matter ISM) kanssa, ja muodos- kasvanut riittävästi, sen liike alkaa hidastua tavat näkyvän laajenevan supernovajäänteen ja laajenemisvaihe siirtyy ns. adiabaattiseen (Supernova Remnant SNR). Sedov-Taylorin vaiheeseen. Kyseisen laajene- misen aikana materia ei enää juurikaan säteile Vaikka supernovajäänteen syntyminen on pe- lämpöenergiaa ulospäin. Pilven edelleen laa- riaatteessa melko yksinkertaiselta kuulostava jetessa sen lämpötila on saavuttaa alle 20 000 prosessi, on jokaisella supernovaräjähdyksellä asteen. Tässä lämpötilassa elektronit alkavat omat ominaispiirteensä, lähtien itse räjähtävän yhdistyä mm. hiili- ja happiatomeihin. Tämä tähteen luonteesta ja sitä ympäröivästä tähtien näkyy mm. lisääntyvänä optisena ja UV-sätei- välisestä aineesta. Joillain tähdillä ympäröivä lynä. Tätä vaihetta kutsutaan säteilyvaiheeksi. kaasu voi olla poikkeuksellisen tiheää. Syy- Tämän vaiheen aikana koko pilvi yhdistyy vä- nä tähän on esimerkiksi tähdestä jo aiemmin hitellen tähtien väliseen aineeseen 10 000 - 1 lähteneiden esipurkausten tuottama kaasu. miljoonan vuoden aikana. Syntyneet supernovajäänteet voivat siis olla mitä moninaisimman näköisiä. Näin on myös Supernovajäänteiden tutkiminen on tärkeää todellisuudessa havaittavissa olevien super- opittaessa ymmärtämään omaa Linnunrataam- novajäänteiden keskuudessa, harvoin kahta me paremmin. Niiden arvioidaan olevan alkupe- aivan samanlaista supernovajäännettä on löy- rä suurenergisille kosmisen säteilyn hiukkasille. dettävissä. Juuri suurien tähtien sisällä syntyneet vetyä raskaammat atomiytimet rautaan asti leviävät Supernovajäänne voi olla pelkkä hajoava pilvi, ympäröivään avaruuteen kosmisena säteilynä. kuten Ia tyypin tapauksessa tai pilven keskellä Rautaa raskaammat alkuaineytimet syntyvät voi olla pulsari, kuten esim. Rapusumussa. taas itse supernovaräjähdyksen valtavassa Tällaista supernovajäännettä, jossa on keskellä kuumuudessa ja paineessa. Supernovaräjäh- pulsari, kutsutaan myös plerioniksi. dyksen tiivistämä tähtien välinen aine voi olla alku uusille tähdille ja planeetoille. Miten supernovajäänne kehittyy? Supernovajäänteen vaiheet lyhyesti Kun supernovan räjähdyspilvi laajenee, se kuumentaa ympäröivän kaasun aina 100 mil- Vapaan laajenemisen vaihe. Supernovajään- joonaan asteeseen. Kaasupilvessä olevat lähes ne kerää materiaalia, kunnes kerätyn materian valonnopeudella liikkuvat elektronit synnyttävät massa on sama kuin itse räjähdyksessä va- valtavasti ns. termistä röntgensäteilyä. Itse pautuneen kaasun massa. Tämä vaihe kestää räjähdyskaasun pilven nopeus on luokkaa 10 muutamasta kymmenestä muutamaan sataan 000 km/s. Räjähdyksen tuottama shokkiaalto vuoteen, riippuen tähtien välisen aineen tihey- luo tähtien väliseen aineeseen tiheän rintaman, destä supernovan lähistöllä. pallon muotoisen pilven, jonka sisällä on har- vempaa kaasua. Supernovajäänteen alkuvaihe, Supernovajäänteen laajeneva kaasu tavoit- ns. vapaan laajenemisen vaihe, kestää noin taa shokkiaaltorintaman. Shokkiaaltorintama 200 vuotta. Tuona aikana laajeneva pilvi kerää on syntynyt supernovan jälkeen tähden ym- mukaansa ympäröivää tähtien välistä ainetta pärillä olevasta ja tähtien välisestä kaasusta, kutakuinkin oman massansa verran. Tämän johon räjähdyksen säteilyn tuottama paineaalto vaiheen päättyessä laajenevan pilven läpimitta osuu. Tästä vaiheesta alkaa ns. Sedov-Taylorin on noin kymmenen valovuotta. Supernovarä- vaihe. jähdyksessä syntyneet radioaktiiviset isotoo- pit tuottavat koko ajan energiaa laajenevaan Räjähdyspilven kuoriosan jäähtyminen. pilveen. Niinpä sen kokonaisenergia ei juuri Ohut noin kolmen valovuoden paksuinen kerros 13 Kassiopeia A on tyypin IIb supernovan jäänne, joka sijaitsee 11 000 valovuoden päässä. Kyseinen tähti on syös- syt vetykuorensa avaruuteen jo ennen supernovaräjähdystä. Kassiopeia A:n keskellä on mahdollisesti musta aukko. Kyseinen kohde on Linnunradan voimakkain radiolähde. Supernovajäänteen halkaisija on 10 valovuotta. Itse supernovaräjähdystä ei aikoinaan 300 vuotta sitten ole havaittu, koska kohde sijaitsee pölypilven takana. Kuva © NASA/ESA. sisältää 1 - 100 atomia kuutiosenttimetrissä. Ky- 3) Lämpöyhdistelmätyyppi: röntgensäteilyä seinen kaasu ympäröi hyvin kuumaa sisäosaa, lähettävä ydinosa ja radiosäteilyä lähettävä jonka lämpötila voi olla 100 miljoonaa astetta. ulko-osa; esimerkiksi SNR W28 ja SNR W44, Laajenevan kuoren aine voidaan nähdä jo hyvin kohteet eivät näy optisella alueella. optisella valon alueella. Supernovajäänteiden mallintaminen Sisäosan jäähtyminen. Sisäosat jäähtyvät sen laajetessa. Sisäosat näkyvät parhaiten Supernovajäänteen kehittyminen voidaan ny- radiosäteilyn alueella. kyisin mallintaa eli simuloida tietokoneohjelmien avulla. Mallissa käytetään tunnettuja suureita, Sulautuminen tähtien väliseen aineeseen. kuten tähden räjähdyksen tuottamaa energiaa. Supernova jäänteen kaasun nopeus hidastuu Simuloinnilla voidaan ennustaa mm. erilaisten tähtien välisen aineen liike-energian tasolle. supernovien tuottaman shokkiaallon törmä- Tähän menee noin miljoona vuotta räjähdyksen ys tähtien välisen aineen kanssa sellaisissa alusta. tapauksissa, kun räjähdys on geometrialtaan suhteellisen yksinkertainen, esimerkiksi pallo- Erilaisia supernovajäänteiden tyyppe- mainen tai sylinterimäinen. Yleensä kuitenkin jä räjähdyskaasujen geometria on huomattavasti monimutkaisempi. Koeteltuja tietokonesimu- 1) Kuorimainen supernovajäänne; esimerkiksi laatioita voidaan testata ja parantaa näkyvistä Kassiopeia A ja Keplerin SNR 1604 supernovajäänteistä saatavan tiedon kanssa. Yksi tällainen tärkeä supernovajäänne on ollut 2) Yhdistelmätyyppi sisältäen kuorimaisen osan Suuren Magellanin pilven SNR 1987A. ja keskellä olevan pulsarin; esimerkiksi Rapu- sumu, G11.2-0.3 ja G21.5-0.9.
14 Vuonna 1996 todettiin, että joidenkin Maassa esiintyvien metalli-isotooppien pitoisuuksia mittaamalla saadaan tietoa su- pernovaräjähdyksistä. Tyynen valtameren pohjassa on noin 2 cm paksuisen ruostekerrok- sen päällä rauta-60 isotoop- pien rikastuma. Se on merkki noin 5 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneesta supernovasta, joka on tapahtunut lähellä au- rinkokuntaa, mahdollisesti alle 100 valovuoden päässä. Juuri rikastuneen rauta-60 isotoopin suhteellisen suuri määrä viittaa supernovan läheiseen etäisyy- teen.
Vuonna 1998 supernovajäänne Keplerin supernovajäänne SNR 1604. Kyseisen supernovan havaitsi RX J0852.0-4622 löydettiin toi- aikoinaan Johannes Kepler. Kohde sijaitsee 20 000 valovuoden päässä sen supernovajäännöksen Vela Käärmeenkantajan tähdistössä. Se on tyypin Ia supernovan jäänne, joten sillä on kuorimainen rakenne ilman keskellä olevaa tähteä. Kysei- SNR:n edestä. Kun kohdetta nen supernova on viimeisin paljain silmin näkynyt supernova, se pysyi tutkittiin, havaittiin gammasätei- näkyvissä 18 kuukautta. Kuva © NASA/ESA. lyä, joka on peräisin titanium-44 isotoopista. Tämän havainnon Uutta tietoa saadaan eri tavoin perusteella voitiin varmistaa, että kyseinen supernova on räjähtänyt Maasta Supernovaräjähdysten pilvi kuumenee ja pu- katsottuna noin vuonna 1200. Siitä ei kuiten- ristuu voimakkaan shokkiaallon takia. Tämä kaan ole tehty historiallista havaintoa. Koh- synnyttää termistä jarrutusröntgensäteilyä. teen etäisyydeksi saatiin vain 660 valovuotta. Pilvessä olevat suurenergiset, lähes valon no- Tällainen supernovaräjähdys tapahtuu varsin peudella kulkevat elektronit muuttavat rataansa harvoin, ehkä harvemmin kuin kerran 100 000 voimakkaiden magneettikenttien vaikutukses- vuodessa. ta. Tällöin ne lähettävät synkrotronisäteilyä röntgenalueella. Myös itse nopeasti pyörivät Vuonna 2009 tutkijat löysivät nitraatteja Ete- supernovatyypin II synnyttämät neutronitähdet länapamantereen jäätikön kerrostumista. Nii- ovat voimakkaita röntgensäteilijöitä. Röntgen- den arvellaan olevan peräisin vuosien 1006 säteilyä sekä myös gammasäteilyä tutkimalla ja 1054 supernovista. Nitraatit ovat syntyneet päästään käsiksi itse supernovana räjähtäneen voimakkaan gammasäteilyn seurauksena Maan tähdenominaisuuksiin. Röntgensäteily paljastaa ilmakehässä. Tällä tekniikalla voidaan tutkia tähden alkuainekoostumuksen ja ympäröivän supernovista tullutta säteilyä useiden tuhansien tähtien välisen aineen koostumuksen. Viime vuosien takaa. mainittu voi olla suoraan merkki siitä, mitä ai- neita tähti on lähettänyt ennen räjähdystään Vuonna 2008 NASAn tutkijoiden toimesta tähtien välisen aineeseen. Samalla nähdään julkaistiin tieto, että Jousimiehen tähdistössä supernovajäänteen ja tähtien välisen aineen sijaitseva G1.9+0.3 on nuorin tunnettu super- välisiä vuorovaikutuksia sekä mekanismit, jotka novajäänne Linnunradassa. Kyseinen kohde kiihdyttävät kosmisen säteilyn hiukkaset lähelle on ollut tunnettu jo vuodesta 1984 asti. Sen valon nopeutta. etäisyys on 25 000 vuotta. Sen ikä päästiin selvittämään kuitenkin vasta äskettäin, kun 15 Chandra X-ray satelliitin ja VLA radiotelesk- biosfäärissä. Tällainen mahdollinen supernovan oopin mittausten perusteella voitiin havaita, tuottama vaikutus on saatu todennettua seuraa- että kyseinen supernovajäänne on laajentunut malla supernovan 1987A jäänteen säteilyvuon vuosien 1984 - 2007 aikana noin 15 %. Näin voimakkuutta. ollen sen piti olla hyvin nuori, vain 150 vuotta Rapusumu on tyypin II supernovan supernova- vanha. Tätä ennen nuorimman supernovajään- jäänne, joka on pystytty paikallistamaan vuonna teen titteliä kantoi Kassiopeia A, jonka ikä on 1054 tapahtuneeseen supernovaräjähdykseen. noin 350 vuotta. Kohteen etäisyys on 6 500 valovuotta. Yksi mahdollisesti lähitulevaisuudessa superno- Voiko supernovan tuottama säteily vana räjähtävä tähti on Orionin tähtikuviossa tuhota Maan? sijaitseva Betelgeuse. Se on 427 valovuoden päässä meistä. Tämän supernovan vaikutukset Maata lähellä oleva tyypin II supernova (Near tulevat olemaan Maassa hyvin vähäisiä. Tyypin Earth SN) tapahtuu vain noin 100 valovuoden Ia supernovien on ajateltu olevan paljon vaa- etäisyydellä. Keskimäärin supernovaräjähdys rallisempia, mikäli sellainen tapahtuisi Maan tapahtuu alle 100 valovuoden päässä kerran lähellä. Koska tällaisen supernovan synnyttää noin 100 miljoonassa vuodessa. Koska super- hyvin himmeä pienikokoinen tähti, voi kohde si- novaräjähdyksissä vapautuu valtavasti gam- jaita toistaiseksi tuntemattomassa paikassa. On masäteilyä, on tuollainen räjähdys maapallolle arvioitu, että jos tyypin Ia supernova räjähtää tuhoisa. Gammasäteily tuhoaa Maan ilmake- alle 3 000 valovuoden päässä, se voisi vaikut- hän, ennen kaikkea sen yläosien otsonikerrok- taa Maahan tuhoisasti. Tunnetuin tällainen Ia sen. Tällöin Auringon UV-säteilyn ja kosmisen supernovakandidaatti on IK Pegasi tähti, jonka säteilyn haittavaikutus pääsee suoraan Maan etäisyys on nyt vain 150 valovuotta. Kohde kui- pinnalla. Ensimmäisenä vaikutus kohdistuisi tenkin loittonee Auringosta melko nopeasti. kasviplanktoniin. Tämä laukaisisi tuhoisan ket- jureaktion koko maapallon ravintoketjussa ja Lähteet: www.wikipedia.org voisi aiheuttaa dramaattista tuhoa koko Maan Veli-Pekka Hentunen Tunnettuja supernovajäänteitä Linnunradassa, Suuressa ja Pienessä Magellanin pilvessä sekä Andromedan galaksissa.
16 EKSOPLANEETTATAPAAMINEN GRAZISSA
Tammikuun lopussa 29–30.1.2011 Warkauden pitäisi lähettää, jotta tuloksista olisi tieteellisesti Kassiopeian havaintoryhmällä oli mielenkiintoi- mahdollisimman suuri hyöty. Kontaktit mahdol- nen tilaisuus osallistua Itävallan Grazissa jär- listavat myös tarvittaessa neuvojen kysymisen. jestettyyn eksoplaneettatapaamiseen. Havain- Toivomuksenamme oli myös saada havainnois- toryhmän jäsenistä kokoontumiseen matkasivat tamme palautetta toimintamme kehittämistä Tuomo Salmi ja Harri Haukka. Kokouspaikkana varten. oli itävaltalaisen Austrian Academy of Sciences – tiedeakatemian avaruustutkimuksen instituut- Osallistujia tapaamisessa ei ollut kovinkaan ti. Europlanetin järjestämän ja kustantaman paljon – alle parikymmentä. Harrastajia ja tapaamisen tarkoituksena oli lisätä harrastajien ammattilaisia oli paikalla Espanjasta, Saksas- ja ammattilaisten välistä yhteistyötä eksopla- ta, Slovakiasta ja Itävallasta. Kauimpaa tulleet neettahavainnoissa sekä suunnitella yhteisiä olivat siis Suomesta. Ammattilaisedustajia koordinoituja hankkeita. olivat muun muassa Itävallan tiedeakate- miaa edustanut Helmut Lammer ja CoRoT- Härkämäellä eksoplaneettojen havaitsemisesta teleskooppihankkeessa mukana ollut Eike tähtien valokäyriä mittamaalla on jo varsin pal- Günther. Asiantuntijoiden lisäksi tapaamisessa jon kokemusta, ja tänäkin talvena on saatu usei- keskeisessä asemassa olivat kuitenkin myös ta planeettoja havaittua. Tapaamisen tärkein harrastajien omien toimintamahdollisuuksien anti Kassiopeialle olikin kontaktien luominen esittelyt. Työryhmän ensimmäinen kokoontu- muihin harrastajiin sekä ammattilaisiin, jotta ha- mispäivä lauantaina 29.1. koostuikin lähinnä vaitseminen voitaisiin keskittää ammattilaisten harrastajien omien havaintojen, laitteiden ja toivomiin kohteisiin. Kannaltamme tärkeää oli kuvaamismahdollisuuksien esittelyistä. myös sopia siitä, kenelle havaintotiedot lopulta
Tuomo Salmi esitelmöi Härkämäen observatorion tekemistä eksoplaneettahavainnoista. Kuva © Harri Haukka. 17 Tapaamisessa oli harrastajia eri puolilta Eurooppaa. Myös ammattilaisia oli paikalla kertomassa, mitä harrastajat voisivat heidän mielestään tehdä tiedemaailman hyväksi. Kuva © Harri Haukka.
Harri ja minä saavuimme Grazin jo kuitenkin saattaisi olla varmistamattomien planeettaha- perjantaina, jolloin ehdimme jo hieman tutus- vaintojen varmistaminen, eli planeettalöydössä tua Itävallan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, mukana oleminen. Monet esillä olleista hank- jonka vanhakaupunki on UNESCOn maailman- keista ovat kuitenkin varsin vaativia ja tarkoittai- perintöluettelossa. Lauantaipäivä meni sitten sivat paljon havaintotyötä. Koordinoituja havain- melkein kokonaan osallistujien esittelyissä. toja sovittiin kuitenkin kokeiltavan. Ammattilai- Sunnuntaina 30.1. oli aika suunnitella tarkem- set aikovat pyytää tiettyinä aikoina juuri tietyistä min yhteistyökuvioita sekä tulevia eksoplaneet- kohteista havaintoja. Harrastajilla on kuitenkin toihin liittyviä havaintoprojekteja. Suunnitte- mahdollisuus keskittyä haluamiinsa kohteisiin limme yhteistyön lisäämistä ja eurooppalaista kiinnostuksensa ja kykyjensä mukaan. havaintoverkkoa. Sähköpostilistan ja nettisivu- jen perustaminen olivat merkittäviä keinoja ai- Eksoplaneettatutkimus on tällä hetkellä todel- kaisempaa tiiviimpään yhteydenpitoon. Ideoita lakin kovassa nousussa, ja uusia planeettoja yhteisistä havaintohankkeista tuli myös useita. löytyy hurjaa vauhtia. Grazissa sai hieman Harrastajien esimerkiksi ehdotettiin kuvaavan tuntumaa siihen, miltä eksoplaneettojen am- sellaisia eksoplaneettoja, joiden kuvaamiseen mattilaistutkimus saattaa nykyään näyttää. Tut- suurilla kaukoputkilla ei ole tarpeeksi aikaa. kimusala on vielä nuori, ja harrastajahavainnoil- Myös tähdissä tapahtuvien superflare-purkaus- lakin voi olla suuri merkitys. Planeettalöytöjen ten kuvaamista pidettiin mahdollisena. Niiden jälkeen isoilla teleskoopeilla riittää havaintoai- tutkimisesta olisi hyötyä myös eksoplaneettatut- kaa vain kaikkein kiinnostavimpien kohteiden kimukselle, sillä tähtien kehitysvaiheista ja siten seurantaan. Amerikassa harrastajatuloksia on planeettojen synnystä saataisiin lisää tietoa. jo hyvällä menestyksellä hyödynnetty, mutta Kaikista kiehtovin vaihtoehto tähtiharrastajalle eurooppalaistähtitieteilijät eivät ole olleet tähän 18 mennessä kiinnostuneita harrastajien ekso- keskellä olevalta Schlossbergin linnavuorelta havainnoista. Itävallassa tätäkin tilannetta oli näimme Grazin koko komeudessaan. Ehdim- tarkoitus korjata. me käydä Grazin keskustassa vielä maanan- taiaamuna ennen kuin lopulta jätimme lähellä Grazissa tuli myös selväksi, että Härkämäen instituuttia sijainneen hotellimme. Kaupunkiin havainnot todellakin ovat hyvää eurooppalaista tutustuminen oli hieno elämys mutta niin oli harrastajatasoa. Toimintaansa esittelemässä myös tapaamiseen osallistuminen ja euroop- oli niin yksittäisiä havaitsijoita kuin suurien palaisiin tähtiharrastajiin tutustuminen. harrastajaryhmien edustajiakin. Kassiopeia oli moneen verrattuna jo ilmeisen kokenut ek- Tuomo Salmi soplaneettarintamalla. Eroavaisuuksien lisäksi omissa havaintotuloksissa ja -ongelmissa oli paljon yhteneväisyyksiä muihin nähden. Pilviset Lisätietoa tapaamisesta englanniksi löytyy Eu- säät tuntuvat olevan ainakin yleisin yhteinen roplanet NA1:n kotisivuilta osoitteesta http:// ongelma. europlanet-na1.oeaw.ac.at/index.php?id=4. Osoitteen takaa löytyy kaikki tapaamisen esi- Sunnuntain viimeisen yhteenvedon jälkeen telmät, joten jokainen voi rauhassa tutustua tapaaminen päättyi iltapäivällä. Koska varatut tapaamisen antiin. lentomme Suomeen lähtivät vasta maanantai- na loppuiltapäivästä, oli meillä aikaa perehtyä Harri Haukka Graziin vielä runsaasti. Tutustuimme hienon vanhan kaupungin ravintoloihin, kahviloihin ja paikallisiin nähtävyyksiin. Lähes kaupungin
Graz on Itävallan toiseksi suurin kaupunki. Tapaamisen aikaan sää oli lauha, vain muutama aste pakkasta. Kuva © Harri Haukka. 19 KERHOTALON RAKENTAMINEN JATKUU
Edellisen lehden ilmestyessä odoteltiin katto- keen. Ne ovat Ruukin Tiilikaista ja väriltään kehiä. Ne saapuivat marraskuun puolivälissä tumman ruskeat. Niiden kiinnitys kattoon alkoi ja nostettiin paikoilleen 29.11. Lunta oli maassa 15.1. ja ensimmäinen lape saatiin pellitettyä ja tie oli hiekoitettava nosturia varten. Siitä tuli tuona päivänä aurinkoisessa parin kymmenen ylimääräistä kustannusta. Nostotyö sujui no- asteen pakkaskelissä. Seuraavana aamuna oli peasti. Siihen kului aamupäivä. Kulmaraudat tarkoitus jatkaa, mutta pakkasta oli lähes kolme- olivat paikoillaan ja kattotuolit naulattiin kiinni kymmentä astetta. Niinpä oli odotettava puolille runkoon niiden avulla. Lopullinen reivaaminen päivin ennen kuin voitiin aloittaa pakkasen hiu- tehtiin jälkikäteen. Kattokehien (tai kattotuolien) kan lauhduttua. Rohkein talkoolainen oli kyllä hinnaksi oli arvioitu 2000 euroa, mutta hinta oli paikalla jo varhain aamulla. Toinen lape saatiin noussut ja ne maksoivat kuljetuksen kanssa pellitettyä puoliväliin ennen pimeän tuloa. 22.1. 2410 euroa. Lisäksi tulivat nosturin ja tien hie- jatkettiin ja kuistin pellit nostettiin paikoilleen koituksen kulut noin 380. Kiinnitysvälineisiin 26.1. Harjapalojen asento pitää tarkastaa ke- kului kolmekymmentä euroa. väällä. Lumi ja jää ovat olleet riesana koko ajan, kun kattoa on tehty. Pellitys maksoi noin 3000 Päätyräystäät, aluskate ja ruodelaudat laitettiin euroa. Hiukan vähemmän kuin oli arvioitu. joulukuun alkupuolella. Kuistin runko saatiin valmiiksi jouluun mennessä. Räystäslaudat Helmikuun puolivälissä laitettiin yläkerran seiniin asennettiin vuoden vaihteen paikkeilla. tuulensuojalevyt ja ristikoolaus verhouslautoja varten. Ne maksoivat vajaat parisataa. Kattopellit saapuivat nopeasti tilaamisen jäl-
Kattotelineet nousevat Härkämäen kerhotalon katolle nosturin voimalla marraskuussa 2010. Kuva © Hannu Aar- tolahti. 20 Tuulensuojalevyjen jälkeen kerhotalo alkaa jo näyttämään ihan kunnon talolta. Kuva © Hannu Aartolahti.
Rahaa on kulunut jossain kohtaa enemmän edestä. Kuntarahan osuus 5202 euroa saatiin jossain vähemmän kuin arvioitiin. Maa- ja poh- nopeasti. ELY- keskukselta haettava osa 20809 jarakentamiseen ja rakenteisiin on kustannus- euroa tulee joskus. Oma osuus on 5636 euroa. arviossa varattu noin 9500 euroa. Kaivaminen, Talkootyötä oli tehty 1158 tuntia ja sen arvo on sorat, sepelit, salaojat ja räjäytykset maksoivat 11580 euroa. noin 10500 euroa. Kuluja tulee vielä mullasta, nurmetuksesta ja täytesorasta, jota tarvitaan Talkoissa on käynyt 27 henkilöä, joiden nimi jyrkänteen puolelle. Anturan ja sokkelin te- löytyy talkoolistoilta. Tämän vuoden puolella kemiseen on kulunut hiukan vähemmän kuin talkoota on kertynyt noin 200 tuntia. arviossa on. Puutavaran kustannukset ovat olleet tähän mennessä lähes arvion mukaiset Rakentaminen jatkuu, kun ELY- keskukselta noin 2000 euroa. haettu raha tulee tilille. Sitä odotellessa sulaa toivottavasti lumi ja jää rakennuksen rungolta ja Rahaa on kulunut jonkin verran viemäriputkiin. pohjalta. Seuraava iso rakennusvaihe on pohja- Täryttimen vuokriin meni noin 150 euroa. Nauloi- laatan valaminen. Pienempää puuhastelua on hin on mennyt noin satanen samoin satunnaisiin sitä ennen tarjolla eristämisen muodossa. tarvikkeisiin. Painenaulain maksoi 147 euroa. Suuria menoeriä olivat jo edellisessä lehdessä mainitut jätesäiliöt, porakaivo ja kaapelit. Hannu Aartolahti
Ensimmäinen maksatuserä Mansikalle lähti tammikuussa. Siinä oli kulut vuoden loppuun mennessä. Kustannuksia oli 32874 euron 21 Mosaiikkikuva Kuusta joka on otettu Kassiopeian jäsenillassa 16. maaliskuuta 2011. Kuva © Härkämäen observatorio.
Avoin tähtijoukko NGC 188 eli Caldwell 1 sijaitsee Kefeuksen tähtikuviossa vain viiden asteen päässä Pohjan- tähdestä. Se on yksi vanhimmista tunnetuista avoimista tähtijoukoista. Siihen kuuluu noin 200 tähteä. Etäisyys 5 400 valovuotta. Kuva © Härkämäen observatorio. 22 Ohessa kuva Auringosta joka on otettu 17.3. Kamerana on käytetty Canon EOS 350 ja kaukoputkena Härkämäen observatorion Lunt LS60 Halfa + lisäsuodin 0,5 Å päästökaista. ”Hieman kohinaa jäi. Muuten näkyy melko monta soihtua ja pinnalla on auringonpilkkualueita” kertoo Arto kuvastaan. Kuva © Arto Viitanen.
Värikuva Pöllösumusta, M97. Valotus RG, yhteensä 50 minuuttia. Kuva © Härkämäen observatorio. 23 YRITYSTEN KEHITTÄMIS- JA TUKIPALVELUT
Elinkeinojen alueellinen kehittäminen Hanketoiminta Rahoitus- ja hakemuspalvelut Innovaatiot Yritysneuvonta Yritysten tukipalvelut Kasvuohjelma Rakennemuutos
Navitas kehitys Oy | Wredenkatu 2 | PL 1, 78201 VARKAUS | www.navitas.fi