Akseli Gallen-Kallela Ja Pekka Halonen Ovat Nyt Kavereita
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
Hankeraportti Gallen-Kallelan Museo 2016 Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen ovat nyt kavereita. Taiteilijat Facebookissa 1915 www.facebook.com/gallen-kallela www.facebook.com/taiteilijapekkahalonen Taiteilijat Facebookissa 1915 Teksti: Satu Rantala. Taitto: Jarkko Mäki-Kojola. Julkaisu: Gallen-Kallelan Museo 2016 CC-BY-SA 2 Taiteilijat Facebookissa 1915 Sisällys Aluksi 4 1. Tutkimus ja aineistokoonti 5 2. Facebook-päivitysten käsikirjoitus 7 3. Julkaisut, kommunikointi ja tietopalvelu 9 4. Tiedotus ja seuranta 13 5. Pohdintaa ja petraamisen aiheita 15 6. Kokemukset jatkohankkeen tueksi 18 Liitteet Liite 1 Lähteet Liite 2 Käsikirjoitus Liite 3 Esimerkkejä sivuilla käydyistä keskusteluista Liite 4 Kävijätilastot ja esimerkkejä näkyvyydestä 3 Taiteilijat Facebookissa 1915 Aluksi JUHLAVUOSI Vuonna 2015 juhlittiin Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen syntymän 150-vuotisjuhla- vuotta. Gallen-Kallelan Museo koordinoi juhlavuotta valtakunnallisesti. Gallen-Kallela -tee- maisia näyttelyitä järjestettiin yhteistyönä ympäri Suomea. Tuusulan taidemuseon, Ainolan ja Järvenpään taidemuseon kanssa tehtiin tiivimpää yhteistyötä Ystävät 150 -hankkeen puitteissa. Tämä yhteistyö tuki Taiteilijat Facebookissa 1915 -hanketta ja tiiveimmin työtä jaettiin Tuusu- lan taidemuseon ja Gallen-Kallelan Museon välillä. TYÖRYHMÄ Hanke rahoitettiin Koneen Säätiön merkittävällä tuella. Rahoituksen hakijana ja käyttäjänä oli Gallen-Kallelan Museo. Hankkeen koordinoi ja toteutti projektityöntekijä Satu Rantala. Gallen-Kallelan Museon koko henkilökunta, erityisesti kokoelmapäällikkö Minna Turtiainen, museonjohtaja Tuija Wahlroos sekä juhlavuoden sihteeri Sanna Lipponen, osallistuivat tiiviisti kommunikointiin Facebook-käyttäjien kanssa, tiedotukseen sekä tutkimuksen tukemiseen. Tuusulan taidemuseossa yhteyshenkilönä toimi museoamanuenssi Niina Lahtinen, kuvapalve- luissa viestinnän museovirkailija Tarja Kärkkäinen ja asiantuntijana tutkija Johanna Rinta-aho Halosenniemestä. Päivitykset käänsi englanniksi kielenkääntäjä Jüri Kokkonen. Gallen-Kallelan Museon ystäväyhdistys Liekin jäsen Mikko Alaja antoi arvokkaan vapaaehtoistyöpanoksensa tiedonhaussa ja lähteiden selvittämisessä. Hankkeessa toteutettiin neljää osiota: 1. tutkimus ja aineistokoonti (2/2014 – 8/2015) 2. Facebook-päivitysten käsikirjoitus (1/2015 – 11/2015) 3. julkaisut, kommunikointi ja tietopalvelut (koko vuosi) 4. tiedotus ja seuranta (koko vuosi, raportointi 2016) 4 Taiteilijat Facebookissa 1915 1. Tutkimus ja aineistokoonti Hankkeessa tutkittiin Gallen-Kallelan ja Halosen vuoden 1915 päivittäistä elämää monista mahdollisista tietolähteistä. Lähdeluettelo on liitteessä 1. Aineistoja tai tietopalveluja hyödynnettiin 14 eri organisaatiosta: • Gallen-Kallelan Museo • Helsingin yliopiston kirjasto • Helsingin kaupunginmuseo, kuvakokoelmat • Huutokauppakamari Annmaris Tampere, teoskuva • Kansallisgalleria, lehtileikearkisto, Kirjava – Suomen taiteen bibliografia, taidekokoelmat verkossa, Simberg-valokuvat verkossa • Kansallisarkisto, Akseli Gallen-Kallelan erikoiskokoelma, E. N. Setälä, kirjeet • Kansalliskirjasto, sanomalehdet ja aikakauslehdet, kaunokirjallisuus, tietopalvelut • Klaavolan museo / Antti Halosen jäämistö • Taidesäätiö Merita, teoskuva • Pekka Halosen Seuran kokoelmat • Tampereen taidemuseo, tietopalvelut • Tekniikan Museo, tietopalvelut • Tuusulan Museot, Halosenniemen museo, arkisto ja kuvakokoelmat • Åbo Akademis bibliotek, kirjeet Facebook-vuosi 1915 on ensimmäinen tapaus, jossa Gallen-Kallelan elämästä tutkitaan yhden vuoden mikrohistoria näin tarkkaan. Tutkimusosuus toi paljon uutta tietoa, kukin tietolähde on kirjattu ja kaikki julkaistut tekstit on viitteistetty. Suuri arvo on jo siinä, että arkistoaineis- toihin on syvennytty ja niiden sisältö on tuotu päivänvaloon. Vapaaehtoisen avustajan ansioksi on luettava aikaa vievän vapaamman tutkimuksen anti ja vuoden 1915 tapahtumien ja tietojen löytäminen ei-ilmeisistä lähteistä, mikä laajensi vuoden kuvaa ja mahdollisti joidenkin aiheiden syvemmän tarkastelun. Kaikki lähteenä käytetyt aineistot on digitoitu kirjallisuutta lukuun ottamatta. Luetteloinnit on tehty taulukkolaskentaohjelman taulukoihin. Hankkeessa luetteloidut ja digitoidut aineistot: • Akseli Gallen-Kallelan henkilöarkisto ja talousarkisto luetteloitiin ja digitoitiin tunnisteku- vatasolla vuoden 1915 osalta kokonaan. Muut osat arkistosta eivät vielä ole luetteloitu. 5 Taiteilijat Facebookissa 1915 • Gallen-Kallelan kirjekokoelmasta tehtiin vuosikohtainen kartoitus. Kirjekokoelma on luette- loitu henkilöiden mukaan järjestäen talletuksen yhteydessä Kansallisarkistoon. Myös Kansal- lisarkiston Gallen-Kallelan erikoiskokoelma kartoitettiin vuoden 1915 osalta. Lähes kaikki vuoden tunnetut kirjeet litteroitiin. • Kansallisgallerian lehtileikeviitetietojen mukaan kartoitettiin Gallen-Kallelaa ja Halosta koskevat lehtileikkeet. Leikkeet digitoitiin Kansalliskirjaston mikrofilmeiltä ja täydennettiin aiheisiin liittyvillä lehtikirjoituksilla sekä yleisesti yhteiskunnalliseen tilanteeseen ja taide- maailmaan liittyvillä lehtikirjoituksilla. • Gallen-Kallelan Museon lehtileikekokoelmasta luetteloitiin ja digitoitiin vuoden 1915 leikkeet. • Kummankin taiteilijan ekspografia ja vuoden 1915 valokuvat, sekä Gallen-Kallelan tuotan- toluettelo vuodelta 1915 koottiin olemassa olevista lähteistä: Ateneumin suurnäyttelyiden yhteydessä tehdyistä ekspografioista, Kirjava – Suomen taiteen bibliografiasta, Tuusulan taidemuseon teostietokannasta sekä Gallen-Kallelan teosrekisteristä. Kirjamainos. Dagens Press 8.12.1915. Kansallis- kirjasto. Lehtileike. HS 28.4.1915. Leikekokoelma GKM. 6 Taiteilijat Facebookissa 1915 2. Facebook-päivitysten käsikirjoitus Facebookiin rakennettiin profiilit kummallekin taiteilijalle. Tuusulan taidemuseon yhteyshenkilö vastasi Pekka Halosen profiilin tuottamisesta ja hankkeen projektityöntekijä Akseli Gallen-Kallelan profiilista. PROFIILITYYPPI Profiilityypiksi valittiin ”julkisuuden henkilö”, mikä ei yrittänyt esittää historian hahmoja todellisina nykyhetken ihmisinä (varsinainen Facebook-sivu), eikä profiilityyppiä rajoittanut julkaisujen päivääminen kauas historiaan. Tavallisen Facebook-sivun julkaisuja ei voi päivätä vuotta 1905 aikaisemmaksi, kun taas taiteilijoiden elämäntapahtumat haluttiin kirjata syntymä- vuodesta 1865 alkaen. Toisaalta julkisuuden henkilö ei voi olla toisen sivun kaveri, mutta siitä voi tykätä ja sitä voi seurata. Profiilien ”impressum” -lisätietosivulla ilmoitettiin selkeästi, että profiilit ovat museoiden luomia ja mistä saa lisätietoa hankkeesta. KÄSIKIRJOITUS Koko vuoden tapahtumat ja tietosisältö käsikirjoitettiin Gallen-Kallelan ja Halosen näennäi- siksi Facebook-päivityksiksi. Käsikirjoituksen pohjaksi kootut aineistot ajoitettiin ja sijoitettiin Googlen tarjoamaan verkkokalenteriin alustavaksi julkaisusuunnitelmaksi. Näin aineistot, tapahtumat ja ilmiöt voi hahmottaa ajallisesti ja sijoittaa ne vuoden 1915 viikkorytmiin, joka oli päivän edellä vuotta 2015 (eli 1915 perjantai oli 2015 torstai). Kalenterissa on omat alaka- lenterit Gallen-Kallelalle, Haloselle ja yhteiskunnallisille tapahtumille. Työskentely sijoitettiin verkkoon, jotta yhteistyöhön voisivat osallistua samanaikaisesti useat henkilöt. Kalenteri on kirjautumisen takana. Varsinaiset käsikirjoitustekstit kirjoitettiin Google Driven laskentataulukkoon, johon merkittiin päivämäärä, julkaisun luonne, teksti suomeksi, teksti englanniksi, lähteet ja julkaistava media, kuten kuvat tai linkit. 7 Taiteilijat Facebookissa 1915 Ruutu- kaappaus Google Driven laskenta- taulukosta, osa 2. HISTORIANKIRJOITUS Hankkeen historiankirjoitus oli luonnollisesti erilaista, kuin taidehistoriallinen tutkimuskirjoi- tus. Vuoden 1915 historiankirjoitus oli arkista, käytännönläheistä, todennettaviin tapahtumiin nojaavaa, vähätulkintaista ja tyyliltään vapaata. Taiteilijoiden sanat eivät olleet suoria lainauksia, vaan hankkeen käsikirjoittajan mielikuvitusta, mutta tukena toimivat kirjeiden ja alkuperäis- ten käsikirjoitusten kielen tyyli ja äänensävyt. Kaikki väitetyt tapahtumat perustuvat alkupe- räisaineistojen tarjoamiin todisteihin, mutta mielipiteet ja kulttuurin monimuotoiset vivahteet ovat tutkijan arvauksia. Gallen-Kallelan vuodesta oli saatavilla enemmän lähdetodisteita kuin Halosen vuodesta, mistä seuraten hänelle käsikirjoitettiin enemmän julkaisuja. KAKSIKIELISYYS Julkaisu toimi kaksikielisenä; suomeksi ja englanniksi. Käännöksistä vastasi ammattikääntäjä. Projektin alussa käsikirjoittaja kokosi päivitykset parin viikon etukäteispaketeiksi kääntäjälle lähetettäväksi. Yhtäaikainen tutkimus kuitenkin hidasti käsikirjoitusta ja aikataulu jätätti. Toi- mintatapaa muutettiin toukokuussa niin, että kääntäjä oli joustavasti valmiudessa kääntämään päivitykset aina julkaisua edeltävänä päivänä. Tämä helpotti käsikirjoittajan painetta ja toimi hyvin vuoden loppuun asti. Koottu käsikirjoitus löytyy liitteestä 2. 8 Taiteilijat Facebookissa 1915 3. Julkaisut, kommunikointi ja tietopalvelu Vuoden ajalle käsikirjoitettiin yhteensä 264 julkaisua ja 31 keskinäistä kommenttia. Näistä Gallen-Kallela julkaisi 176 päivitystä ja Halonen 88, ja useita keskinäisiä kommentteja kirjoitettiin myös spontaanisti ilman käännettävää käsikirjoitusta. Julkaistuja kuvia, videoita ja linkkejä oli yhteensä 313. Ensimmäiset päivitykset julkaistiin 12.1.2015, kun Gallen-Kallela kertoi pojaltaan saapuneesta kirjeestä, kysyi Pekka Halosta Facebook-kaverikseen ja Halonen vastasi myöntävästi. AJOITUS Käsikirjoitus seurasi vuoden 1915 päivämääriä ja Facebook-päivitykset julkaistiin niiden mää- ritteleminä riippumata