DOCSLIB.ORG

Rautatietilasto 2016 Järnvägsstatistik the Finnish Railway Statistics

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Rautatietilasto 2016 Järnvägsstatistik the Finnish Railway Statistics Liikenneviraston tilastoja 9/2017 Statistik från Trafikverket Statistics from the Finnish Transport Agency Rautatietilasto 2016 Järnvägsstatistik The Finnish Railway Statistics SUOMEN VIRALLINEN TILASTO Liikenne ja matkailu 2017 FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK Transport och turism OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND Transport and Tourism Rautatietilasto 2016 Järnvägsstatistik The Finnish Railway Statistics Liikenneviraston tilastoja 9/2017 Liikennevirasto Helsinki 2017 Kuvat: Markku Nummelin Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-811X ISSN 1798-8128 ISBN 978-952-317-461-0 Suomen virallinen tilasto ISSN 1796-0479 (pdf) Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 029 534 3000 3 Alkusanat • Förord Alkusanat Rautatietilasto (ent. Suomen rautatietilasto) julkaistaan nyt 134. kerran. Tilaston tuottaja on Liikennevirasto. Rautatietilasto sisältää sekä rataverkkoa että rautatieliikennettä koskevia tilastotietoja. Helsingissä syyskuussa 2017 Liikennevirasto Förord Järnvägsstatistik (f.d. Finlands järnvägsstatistik) publiceras nu för 134:e gången. Utgivare är Trafikverket. Järnvägsstatistik innehåller statistiska data över såväl bannätet som järnvägstrafiken. Helsingfors i september 2017 Trafikverket 4 Laatuseloste • Kvalitetsbeskrivning Tilastotietojen relevanssi Relevans av statistikuppgifterna Rautatietilasto on Suomen rautateiden perustilasto. Järnvägsstatistik utgör en basstatistik över Finlands järnvägar. Rautatietilastossa kuvataan aikasarjoin ja rataosittain rautateiden Järnvägsstatistik beskriver järnvägarnas läge per bansträcka och som tilaa. Tilasto sisältää tietoja radoista, liikennekalustosta, junaliikenteestä, tidsserier. Statistiken innehåller uppgifter om banor, vagnparken, henkilöliikenteestä, tavaraliikenteestä, rahoituksesta ja onnettomuuksista. tågtrafiken, passagerartrafiken, godstrafiken, finansieringen och olyckor. Tiedot kattavat koko Suomen rautatiejärjestelmän. Tilasto palvelee liikenne- Uppgifterna omfattar hela järnvägssystemet i Finland. Statistiken betjänar de alan toimijoita tuottamalla heidän käyttöönsä tilastotietoja suunnittelua, olika aktörerna inom trafikbranschen genom att producera statistikuppgifter seurantaa, valvontaa ja päätöksentekoa varten. som kan utnyttjas för planering, uppföljning, kontroll och beslutsfattande. Ratojen osalta esitetään rataverkon pituudet jaoteltuna raiteiden määrän, När det gäller banor redovisas bannätets längd indelad efter antalet rataluokituksen ja ratojen toiminnallisen luokituksen mukaan. Rataosittain järnvägsspår, banklassificering samt efter den funktionella klassificeringen esitetään karttamuodossa ratojen jako henkilö- ja tavaraliikenteeseen, av banorna. Av varje bansträcka framställs i kartformat järnvägsbanornas rato jen pituus, ratojen päällysrakenteen ominaisuudet, sähköistys, taso- längd, egenskaperna hos banornas överbyggnader, elektrifiering, antalet risteysten määrät ja niiden varoituslaitteet. Lisäksi on lueteltu rataosat plankorsningar och varnings anordningarna i dem samt hur banan fördelar sig liikenteelle avaamisaikansa mukaan. Osasta tiedoista esitetään aikasarjat. mellan passagerar- och godstrafik. Dessutom är bansträckorna listade enligt Ratoihin liittyvistä tiedoista esitetään lisäksi pääraiteiden kiskotyyppien när de öppnats för trafik. För en del av uppgifterna redovisas tidsserier. muuttuminen aikasarjana sekä radanpidon investointien suuruus aikasarjana. Av de uppgifter som gäller bannätet redovisas dessutom ändringarna i Lisäksi esitetään rautatieliikennepaikkojen lukumäärä jaoteltuna henkilö- huvud spårens rälstyper samt storleken på investeringarna i banhållningen ja tavaraliikenteeseen. som tidsserie. Vidare redovisas antalet järnvägstrafikplatser indelade efter Liikennekaluston osalta esitetään vetokalusto veturityypeittäin, henkilö- passagerar- och godstrafik. liikenteen vaunut ja matkustajapaikkojen lukumäärä sekä tavaraliikenteen För vagnparkens del presenteras dragfordon enligt loktyp, vagnarna och vaunut ja vaunujen kuljetuskykyä kuvaavat kantavuustonnit. antalet passagerarplatser inom passagerartrafiken samt vagnarna inom Junaliikenteen osalta esitetään tärkeimmät juna- ja vetokalustosuoritteet godstrafiken och vagnarnas maximibelastning i ton, vilket anger vagnarnas aikasarjana. Junaliikenteen määrä rataosittain esitetään karttamuodossa transportkapacitet. yksikkönä liikenteen kokonaismäärää kuvaava bruttotonnit. Vaununakseli- För tågtrafikens del redovisas de viktigaste tåg- och dragfordonsprestationerna kilometrit, jotka kuvaavat vaunujen kulkemaa matkaa, juna- ja vaunulajeittain som tidsserie. Tågtrafikmängderna på varje bansträcka anges i kartformat esitetään samoin kuin junaliikenteen energiankulutus aikasarjana. samt i bruttoton som anger de totala trafikmängderna. Tågtrafikens Henkilöliikenteen matkat ja tavaraliikenteen kuljetusmäärät esitetään aika- energiförbrukning samt vagnaxelkilometer, som anger den distans vagnarna sarjana. Rataosittaiset kaukoliikenteen matkustajavirrat ja tavaraliikenteen har avverkat per tåg- och vagntyp, redovisas som tids serie. kuljetusvirrat esitetään karttamuodossa. Tavaraliikenteestä esitetään Resorna inom passagerartrafiken och transportmängderna inom kuljetusten välimatkojen kehittyminen aikasarjana. Suomen ja ulkomaiden godstrafiken redovisas som tidsserie. Passagerarströmmarna inom väli sestä yhdysliikenteestä esitetään vaunukohtaista tietoa. fjärrtrafiken och transportströmmarna inom godstrafiken redovisas i Rautateihin liittyvistä onnettomuuksista esitetään lukumäärät jaoteltuna kartformat per bansträcka. När det gäller godstrafiken redovisas som onnet tomuustapauksen laatuun sekä kuolleisiin ja vakavasti loukkaantu- tidsserie hur avstånden för transporterna har utvecklats genom tiderna. Det neisiin. Lisäksi esitetään historiallinen aikasarja koko rautateiden ajalta anges också antalet vagnar i samtrafiken mellan Finland och andra länder. keskeisten suureiden osalta. Antalet olyckor med anknytning till järnvägarna indelas efter typ av Rautatielaki (304/2011) velvoittaa liikennöitsijöitä antamaan Liikennevirastolle olyckshändelse samt antalet omkomna och allvarligt skadade. I en historisk tietoa liikenteestään mm. tilastointia varten. tids serie som omfattar järnvägarnas hela historia redovisas för de viktigaste faktorerna. EU:n rautateiden tilastoasetuksessa (2016/2032) on annettu luokitukset ja määritelmät, joiden mukaan jäsenmaat tuottavat rautateiden tilastoja. Enligt järnvägslagen (304/2011) ska järnvägsoperatörer ge Trafikverket de Niitä on tarkennettu Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) toimesta. upplysningar om sitt trafikidkande som verket behöver för bl. a. statistikföring. Tilastotuotannon menetelmäkuvaus EU-förordningen om järnvägstransportstatistik (2016/2032) innehåller de klassificeringar och definitioner enligt vilka medlemsländerna producerar Rataan liittyvät tiedot ovat peräisin Liikenneviraston ratatietokannoista. järnvägsstatistik. Klassificeringarna och definitionerna har justerats av Niiden tiedot päivitetään vuosittain vastaamaan rataverkon kunnossapito- Internationella järnvägsunionen (UIC). ja investointitöiden aikaansaamia muutoksia. Processbeskrivning av statistikproduktion Liikenteeseen ja kalustoon liittyvät tiedot ovat pääsääntöisesti peräisin liikennöitsijöiden jatkuvasti päivittyvistä tilastotietokannoista, joita on De uppgifter som gäller banor är hämtade ur Trafikverkets databaser. lukumäärältään useita kymmeniä. Osa tiedoista liittyy myynninseurantaan, De uppdateras årligen efter ändringar som uppstår till följd av underhålls- osa erillisiin rekistereihin. och investeringsarbeten på bannätet. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus De uppgifter som gäller trafik och materiel är huvudsakligen hämtade ur de tiotals databaser som järnvägsoperatörerna har och som uppdateras kontinu- Tietojen kattavuus on hyvä, koska rataverkko on suljettu järjestelmä. erligt. En del av uppgifterna handlar om försäljningsuppföljning, en del om Tietojen tarkkuus ja luotettavuus on kansainvälisestikin arvioiden pääosin separata register. hyvä. Lähes kaikki Rautatietilaston tilastointi perustuu ns. täystilastointiin. Uppgifternas riktighet och noggrannhet Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Uppgifternas omfattning är bra tack vare att bannätet är ett slutet system. Rautatietilasto julkaistaan vuosittain kesäkuun loppuun mennessä Uppgifternas noggrannhet och tillförlitlighet är mestadels bra även i ja se sisältää edellisen vuoden lopulliset vuositiedot. internationella jämförelser. Nästan all statistik i Järnvägsstatistiken bygger på Tietojen saatavuus s.k. full statistikföring. Rautatietilasto julkaistaan vuosittain pdf-versiona Liikenneviraston De publicerade uppgifternas aktualitet och punktlighet www-sivuilla. Julkaisematonta, yksityiskohtaisempaa tilastotietoa on Järnvägsstatistik publiceras senast i slutet av juni varje år och den innehåller saatavissa Liikennevirastosta ja liikennöitsijöiltä. de slutliga årsuppgifterna för det föregående året. Tilastojen vertailukelpoisuus Tillgången till uppgifterna Tiedot ovat ajallisesti hyvin vertailtavissa. Vertailukelpoisia aikasarjoja Järnvägsstatistik publiceras årligen i pdf-format på Trafikverkets webbsidor. on saatavissa vuosikymmenien takaa. Luokituksissa ja määrittelyissä on Opublicerade, mer detaljerade statistiska uppgifter finns att tillgå av kuitenkin tehty muutoksia vuosien kuluessa ja ne kerrotaan alaviitteenä Trafikverket och järnvägsoperatörerna. kyseisessä kohdassa. Statistikens jämförbarhet Rautatietilastoa on ylläpidetty vuodesta 1933 lähtien ja sitä ennen Rautatie tilastot ilmestyivät
Load more

Recommended publications
  • Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940
    lieven ameel Helsinki in Early Twentieth-Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Studia Fennica Litteraria The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Pasi Ihalainen, Professor, University of Jyväskylä, Finland Timo Kaartinen, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Taru Nordlund, Title of Docent, Lecturer, University of Helsinki, Finland Riikka Rossi, Title of Docent, Researcher, University of Helsinki, Finland Katriina Siivonen, Substitute Professor, University of Helsinki, Finland Lotte Tarkka, Professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Tero Norkola, Publishing Director, Finnish Literature Society Maija Hakala, Secretary of the Board, Finnish Literature Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Lieven Ameel Helsinki in Early Twentieth- Century Literature Urban Experiences in Finnish Prose Fiction 1890–1940 Finnish Literature Society · SKS · Helsinki Studia Fennica Litteraria 8 The publication has undergone a peer review. The open access publication of this volume has received part funding via a Jane and Aatos Erkko Foundation grant.
    [Show full text]
  • Rataverkon Jatkosähköistys TARVESELVITYS JA HANKEARVIOINTI
    4 • 2015 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ PEKKA IIKKANEN MIKKO MUKULA Rataverkon jatkosähköistys TARVESELVITYS JA HANKEARVIOINTI Pekka Iikkanen, Mikko Mukula Rataverkon jatkosähköistys Tarveselvitys ja hankearviointi Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 4/2015 Liikennevirasto Helsinki 2015 Kannen kuva: Simo Toikkanen Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISBN 978-952-317-052-0 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 029 534 3000 3 Pekka Iikkanen, Mikko Mukula: Rataverkon jatkosähköistys. Liikennevirasto, suunnittelu- osasto. Helsinki 2015. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 4/2015. 45 sivua ja 2 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-052-0. Avainsanat: rataverkko, sähköistys, hyödyt, kustannukset, kannattavuus Tiivistelmä Rataverkon jatkosähköistyksen aikaisemmat tarveselvitykset ja hankearvioinnit ovat vuosilta 2005 ja 2008. Tässä uusimmassa selvityksessä tarkastellaan samoja hankkeita ja hanke- kokonaisuuksia kuin vuoden 2008 selvityksessä lukuun ottamatta jo toteutettuja rataosien Seinäjoki–Vaasa ja Rovaniemi–Kemijärvi sähköistyksiä. Kaikkiaan on tarkastelu 16 eri rataosan tai eri rataosista muodostuvan kokonaisuuden sähköistyksen tarvetta, kustannuksia, vaikutuksia ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Suomen rataverkosta on jo merkittävä osa sähköistetty. Rataverkolla on kuitenkin edelleen merkittäviä tavara- ja henkilöliikenteen reittejä, joita ei ole kokonaisuudessaan sähköistetty. Osa puutteista koskee tuotantolaitoksille ja satamiin
    [Show full text]
  • Morphosyntactic Convergence and Integration in Finland Russian
    LARISA LEISIÖ Morphosyntactic Convergence and Integration in Finland Russian University of Tampere Tampere 2001 Morphosyntactic Convergence and Integration in Finland Russian Acta Universitatis Tamperensis 795 ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere, Department of Philology II, Slavonic Languages Finland Distribution University of Tampere Sales Office Tel. +358 3 215 6055 P. O. B o x 617 Fax +358 3 215 7150 33101 Tampere [email protected] Finland http://granum.uta.fi Cover design by Juha Siro Printed dissertation Electronic dissertation Acta Universitatis Tamperensis 795 Acta Electronica Universitatis Tamperensis 85 ISBN 951-44-5028-0 ISBN 951-44-5029-9 ISSN 1455-1616 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2001 LARISA LEISIÖ Morphosyntactic Convergence and Integration in Finland Russian ACADEMIC DISSERTATION to be presented, with the permission of the Faculty of Humanities of the University of Tampere, for public discussion in the auditorium B 332, Pyynikintie 2, Tampere, on February 24th, 2001, at 12 o’clock. University of Tampere Tampere 2001 Mоим родителям, Людмиле Александровне и Геннадию Ивановичу Афониным ACKNOWLEDGEMENTS This research has developed slowly. In the beginning, the aim was to consider codeswitching in the data on the basis of ethnomethodological conversation analysis and theories on codeswitching. Fascinating papers by Peter Auer inspired me to research in this direction. For me, that part of the process was interesting and full of discoveries. My acquaintance with the data greatly advanced through profound detailed analyses of interactional episodes. However, I did not finish this process but, for many reasons, changed the topic. I am indebted to Professor Peter Auer, a patient reader of a great amount of text, for his support and critics.
    [Show full text]
  • Ilman Kiinteää Tieyhteyttä Olevat Pysyvästi Asutut Saaret
    Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 26/2010 ElIna aurI Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 26/2010 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja alueiden kehittäminen 26/2010 Arbets- och näringsministeriets publikationer utvecklande av regionerna 26/2010 MEE Publications regional development 26/2010 Tekijät | Författare | Authors Julkaisuaika | Publiceringstid | Date Heinäkuu 2010 Saaristoasiain neuvottelukunta Puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander Toimeksiantaja(t) | Uppdragsgivare | Commissioned by Pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen Työ- ja elinkeinoministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Suunnittelija, filosofian maisteri Elina Auri Toimielimen asettamispäivä | Organets tillsättningsdatum | Date of appointment Julkaisun nimi | Titel | Title Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret Tiivistelmä | Referat | Abstract Selvitys tarkastelee pysyvästi asutun ilman kiinteää tieyhteyttä olevan saariston elinoloja ja niissä tapahtuneita muutoksia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Selvityksen tarkoituksena on myös hahmottaa saarten tulevaisuudennäkymiä sekä ajantasaistaa aikaisemmat saaritilastot. Selvityksen aineisto kerättiin paikkatietopohjaisen yhdyskuntarakenteen seuran- tajärjestelmän ja kunnille lähetetyn kyselyn avulla. Selvitys ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.
    [Show full text]
  • Rataverkon Raakapuun Kuormauspaikkaverkon Päivitys Esitys Tavoitetilan Edellyttämiksi Toimenpiteiksi
    Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2018 Pekka Iikkanen Tuomo Lapp Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon päivitys Esitys tavoitetilan edellyttämiksi toimenpiteiksi Pekka Iikkanen, Tuomo Lapp Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon päivitys Esitys tavoitetilan edellyttämiksi toimenpiteiksi Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2018 Liikennevirasto Helsinki 2018 Kannen kuva: Jarkko Voutilainen Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-6656 ISSN 1798-6664 ISBN 978-952-317-543-3 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 3 Pekka Iikkanen ja Tuomo Lapp: Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon kehittä- minen. Liikennevirasto, liikenne ja maankäyttö -osasto. Helsinki 2018. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2018. 33 sivua ja 5 liitettä. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-317-543-3. Avainsanat: raakapuu, kuljetus, terminaalit, rataverkko Tiivistelmä Liikennevirastossa rataverkon kuormauspaikkaverkon suunnittelua on tehty Liikenneviraston, metsäyhtiöiden, Metsähallituksen ja VR Transpointin muodostamassa yhteistyöryhmässä projektimuotoisesti. Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet Liikenneviraston tekemät tausta- selvitykset, joista edellinen valmistui vuonna 2011. Kuormausverkon kehittämisen lähtö- kohdaksi asetettiin tällöin 24 vaunun mittaisten kokokojunien hyödyntäminen ja tavoiteverkon laajuudeksi määritettiin 14 suuresta kuormauspaikasta (terminaalista) ja 32 pienemmästä kuormauspaikasta muodostuva verkko. Vuoden 2011 selvityksen jälkeen raakapuun kysyntä on
    [Show full text]
  • Vuoden 1950 Väestölaskennan Otosaineiston Käsikirja Käsikirjoja 38
    Käsikirjoja 38 Vuoden 1950 väestölaskennan otosaineiston käsikirja Käsikirjoja 38 Vuoden 1950 väestölaskennan otosaineiston käsikirja Helsinki 2013 Tiedustelut: Jari Nieminen 09 17 341 Taitto: Marita Potila © 2013 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. ISSN 1797–5646 = Käsikirjoja ISBN 978–952–244–454–7 (pdf) Alkusanat Vuonna 1950 suoritettiin Suomessa ensimmäi- tietojen avulla otokseen kuuluville henkilöille ha- nen yleinen välitön väestölaskenta, jonka tuloksia kea henkilötunnus. Tämän jälkeen vuoden 1950 julkaistiin yhteensä yhdeksänä niteenä vuosina väestölaskennan otosaineiston tietoja on voitu 1955–1957. Alun perin laskennan tiedot oli lävis- yhdistää muihin henkilötunnuksellisiin aineistoi- tetty reikäkorteille. Kun kortit 1970-luvun alus- hin, mikä on mahdollistanut kansainvälisestikin sa tuhottiin, tallennettiin kuitenkin kortinkuvat ainutlaatuisia tutkimusaineistoja, joihin voidaan magneettinauhalle. Näin vuoden 1950 laskennas- sisällyttää tietoja vuodesta 1950 alkaen aina ny- ta on myös myöhemmin voitu tehdä taulukoita kypäiviin saakka. ja tulosteita. Tämä käsikirja opastaa tiedon käyttäjiä vuo- Aineiston käytön edistämiseksi Tilastokeskuk- den 1950 otosaineiston tietosisältöön, käsitteisiin sessa tallennettiin vuonna 1997 uudestaan vuo- ja luokituksiin. Myös varsinaisesta vuoden 1950 den 1950 väestölaskennasta joka kymmenes ruo- väestölaskennasta kerrotaan jonkin verran. kakuntalomake. Koska alkuperäisillä lomakkeilla Alkuperäisen käsikirjan, joka nyt julkaistaan oli kysytty henkilöiden täydelliset
    [Show full text]
  • United Nations Group of Experts on Geographical Names Seventeenth
    United Nations Group of Experts on Working Paper Geographical Names No. 63 Seventeenth Session New York, 13-24 June 1994 Item 14 of the Provisional Agenda TOPONYMIC GUIDELINES FOR MAP AND OTHER EDITORS ToDonvmic Guidelines for mao and other editors Submitted by Finland TOPONYMIC GUIDFUNES FOR MAP AND OTHER EDITORS Second edition 1994 Paper submitted by the Republic of Finland* * Prepared by the Fish ResearchCentre for Domestic Languages together with National Land Survey Toponymic Guidelines for Cartography - Finland Finland is a bilingual country. The official languages are Finnish and Swedish. In addition to these the Sami language plays an important part as a language of its owll right. All languages spoken in Finland are written in the Roman alphabet. There is given a description of the Fin&h alphabet, pronunciation. and spelling rules for geographical names as well as a description of the Sami alphabet and pronunciation. The Swedish used in Finland does not essentially differ from the Swedish used in Sweden; see Toponymic Guidelines for Cartography - Sweden. In Finland authority over place names is divided. The right and the responsibility for providing normative recommendations for place names belong to the Finnish Research Centre for Domestic Languages. The power of decision for socalled administrative names in various categories belongs to the various administrative bodies and authorities which have to ask the opinion of name experts before making their decision. The National Land Survey and the Fii Research Centre for Domestic Languages are jointly responsible for the standardimtion of cartographic names. In the report there are mentioned the most important maps and the place names indexes, and given the Fish and Sami glossary of appellatives.
    [Show full text]
  • The Introduction of Mormonism to Finnish Society, 1840–1900 476Sidor
    Kim Östman: The Introduction of Mormonism to Finnish Society, 1840–1900 476sidor This book explores how The Church of Jesus Christ of Kim Östman Latter-day Saints (commonly known as the Mormon church) was introduced to the Russian Grand Duchy of Finland in the The Introduction of Mormonism to nineteenth century. The internal workings of the movement and the reactions of society are both part of the analysis. Finnish Society, 1840–1900 The Mormons are discussed in numerous books of the time and are mentioned over 3,000 times in contemporary newspapers. Most of the publicity was derived from foreign sources and featured themes such as fraud, deception, and the- ocracy in explaining the movement. The resulting image, along with the lack of religious freedom, contributed to a high level of resistance by civil authorities and Lutheran clergy. Nevertheless, twenty-five Mormon missionaries worked in Finland between 1875 and 1900 and converted at least 78 persons, mostly among the Swedish-speaking minority popu- lation. The work was led from Sweden, with no stable church organization emerging among the geographically scattered pockets of converts. Mormonism’s presence was thus charac- terized by private or small-group religiosity. Åbo Akademi University Press ISBN 978-951-765-552-1 2010 Kim Östman Born 1978 in Pietarsaari M.Sc. (Tech.), 2005 Photo: Matti Kajaste Photographs on the front cover (from left to right): Anders Johansson and Lovisa Eriksdotter Strömberg (courtesy of Vera Nyman), Maria and Anders Henriksson and Carl Åhl (courtesy of Patsy Hendrickson). Cover: Tove Ahlbäck Åbo Akademi University Press Biskopsgatan 13, FI-20500 ÅBO, Finland Tel.
    [Show full text]
  • Itä-Suomen Kuljetuskohdeselvitys Rautatiekuormausalueiden, Vesitieterminaalien, Jätekeskusten, Kaivosten Ja Energialaitosten Tieyhteydet OLLI MÄKELÄ
    RAPORTTEJA 25 | 2012 Itä-Suomen kuljetuskohdeselvitys Rautatiekuormausalueiden, vesitieterminaalien, jätekeskusten, kaivosten ja energialaitosten tieyhteydet OLLI MÄKELÄ Itä-Suomen kuljetuskohdeselvitys Rautatiekuormausalueiden, vesitieterminaalien, jätekeskusten, kaivosten ja energialaitosten tieyhteydet OLLI MÄKELÄ RAPORTTEJA 25 | 2012 ITÄ-SUOMEN KULJETUSKOHDESELVITYS RAUTATIEKUORMAUSALUEIDEN, VESITIETERMINAALIEN, JÄTEKESKUSTEN, KAIVOSTEN JA ENERGIALAITOSTEN TIEYHTEYDET Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Olli Mäkelä Kansikuva: Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Olli Mäkelä Kartat: © Karttakeskus lupa nro L4356 © Maanmittauslaitos lupa nro 3/MML/12 ISBN 978-952-257-257-486-2 (PDF) ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu) www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus Esipuhe Selvityksessä on käyty läpi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueen - rautatieasemat ja kuormauspaikat - satamat, lastauslaiturit ja uiton pudotuspaikat - jätehuollon osalta jätekeskusten sijainti, jätehuoltoyritykset ja niiden toiminta-alueet sekä jätteenpolt- tolaitoshankkeiden tilanne - turvetta ja bioenergiaa käyttävät lämpö- ja energialaitokset sekä teollisuuden prosessivoimalat - kaivosten kuljetukset vuoden 2011 lopulla kootun tietoaineiston perusteella. Selvityksen tarkoituksena on koota tiedot ja yleiskuva kuljetuskohteista, niiden kehittämissuunnitelmista ja -näkymistä sekä niiden synnyttämän liikenteen määrästä. Yksittäisten kohteiden osalta on kuvattu niiden yhteydet maantieverkkoon sekä selvitetty yhteyksien
    [Show full text]
  • Kulttuuritilasto 2013 on Yhdeksäs Suomalaisen Kulttuurin Kokoomatilasto
    Kulttuuri ja viestintä 2014 Kultur och massmedier Culture and the Media Kulttuuri ja viestintä 2014 Kulttuuri Kulttuuritilasto 2013 on yhdeksäs suomalaisen kulttuurin kokoomatilasto. Julkaisussa on tie- toja Suomen vanhoista ja uusista vähemmistöistä, kielistä, uskonnoista, kulttuuriperinnöstä, kirjallisuudesta, teatterista, musiikista, elokuvasta, kuvataiteesta, käsi- ja taideteollisuudesta ja kulttuuritapahtumista, kulttuurialan koulutuksesta ja työvoimasta sekä kulttuurin taloudesta ja yritystoiminnasta. Julkaisuun sisältyy myös kansainvälisiä vertailutietoja. Tiedot on saatu Tilas- tokeskuksesta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä kulttuurialan laitoksilta, järjestöiltä ja yri- tyksiltä. Taulukot ovat sekä suomeksi että englanniksi, ja niiden kokonaislukumäärä on 171. Julkaisussa on ruotsin- ja englanninkielinen yhteenveto. Cultural Statistics 2013 is the ninth review on Finland’s culture. The publication contains infor- mation about Finland’s old and new minorities, languages, religions, cultural heritage, literature, theatre, music, cinema, visual art, crafts and design and cultural events, cultural education and 2013 Kulttuuritilasto labour force as well as cultural economy and enterprises. The publication also includes interna- tional comparative statistics. The data derive from Statistics Finland and the Ministry of Educati- on and Culture as well as from cultural institutions, organisations and enterprises. The tables are in both Finnish and English, and their total number is 171. The publication includes a summary in Swedish
    [Show full text]