Yhden Äänen Muotokuvia. Queer-Luentoja Marguerite Yourcenarin Teoksista
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Taiteiden tutkimuksen laitos Yleinen kirjallisuustiede Helsingin yliopisto Yhden äänen muotokuvia Queer-luentoja Marguerite Yourcenarin teoksista PIA LIVIA HEKANAHO Väitöskirja filosofian tohtorin tutkintoa varten. Esitetään Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi lauantaina 11. marraskuuta 2006 klo 10.00 Yliopiston pienessä juhlasalissa, Fabianinkatu 33, 4. kerros. HELSINKI 2006 Pia Livia Hekanaho Yhden äänen muotokuvia. Queer-luentoja Marguerite Yourcenarin teoksista ISBN 952-92-0924-X (nid.) ISBN 952-10-3387-8 (PDF) Yliopistopaino Helsinki 2006 Kiitokset Ajatukset eivät synny ex nihilo, eivät myöskään tutkimukset. Väitöskirjatutkimukseni ei ole poikkeus säännöstä. Vaikka tutkimustyö kaikessa tyydyttävyydessään on itsenäistä, joskus jopa yksinäistä puurtamista, siihen kuuluvat kuitenkin olennaisena osana kaikki ne, joiden tuella, kannustuksella, avulla ja rohkaisulla haastavakin hanke saatetaan päätök- seen. Ystävien, kollegoiden, viisaiden ja kokeneiden mentorien apu ja läsnäolo ovat teh- neet tämän työn valmistumisen mahdolliseksi. Professori H. K. Riikonen on merkittävä vaikuttaja tutkimukseni takana, sillä juuri hänen kannustamanaan vaihdoin joitakin vuosia sitten suunnitteilla olleen väitöskirjani aihetta. Synoptisten evankeliumien taustalla vaikuttavien antiikin kirjallisuudenlajien si- jasta olen syventynyt muun muassa antiikin tulkintoihin ja vaikutukseen aivan muussa muodossa, sillä päätin tutkia miesten välisen rakkauden representaatioita Marguerite Yourcenarin teoksissa. Voin siis liioittelematta sanoa, että ilman H. K. Riikosta tätä väi- töskirjaa ei olisi. Tutkimusta tehdessäni professori Riikosen kiinnostuksella ja vankku- mattomalla kannustuksella on ollut tavattoman suuri merkitys. Professori Heta Pyrhönen on toiminut ohjaajanani koko tämän prosessin ajan. Hänen kokemuksensa, tukensa ja luottamuksensa on tehnyt väitöskirjan kirjoittamisesta innos- tavan ja suorastaan hauskan hankkeen aivan sen alusta loppuun saakka. Olen saanut naut- tia Hetan esikuvallisen selkeästä tieteellisestä ajattelusta ja viisaista neuvoista, mutta samalla olen saanut arvostamaani itsenäisyyttä ja tilaa työskennellä. Ilman Hetan taitoa jäsentää kokonaisuuksia ja avata tieteellisen monografian kirjoittamisen saloja väitös- kirjani ei olisi löytänyt muotoaan ja rakennettaan. Kiitän molempia lämpimästi; olen kir- joittanut väitöskirjaani onnellisissa merkeissä. Väitöskirjani esitarkastajina toimineet professori Matti Savolainen ja dosentti Päivi Kosonen ovat omalta osaltaan auttaneet minua kommunikoimaan entistä selkeämmin työ- ni argumentit ja kantavat metodiset pohdinnat. Päivi Kososen lausunto kiinnitti huomioni kysymykseen jokaisen tutkimuksen kontekstualisoimisesta. Matti Savolaisen esitarkastus- lausunnon lukeminen tuotti kokemuksen sellaisen lukijan kohtaamisesta, joka on täydel- lisesti ja vaivattomasti tavoittanut sen, mitä olen työssäni pyrkinyt esittämään. Kiitos! Yleisen kirjallisuustieteen amanuenssin Paula Hattusen kanssa on ollut ilo toimia yhdessä; kaikki eteen tulevat arjen ja byrokratian koukerot onkin selvitetty ripeästi ja iloisessa hengessä. Väitöskirjakäsikirjoitustani osina ja kokonaisuuksina ovat eri työvaiheissa lukeneet ja kommentoineen monet kollegat. Heille kaikille kuuluu lämmin kiitos. Dosentti Harri Kalha, ystäväni ja Pornoakatemia-hankkeen vastuullisena johtajana jopa ”pomoni”, on lukenut huolellisesti, inspiroituneesti ja innostuneesti työtäni. Vähintään yhtä tärkeäksi on kuitenkin osoittautunut eletty läsnäolo sekä kokemusten ja voimien jakaminen, kiintymys ja välittäminen. 3 Lumi Sammallahti on paitsi kommentoinut käsikirjoitustani paneutuneesti, myös jakanut kanssani monenlaiset seikkailut pervopäivistä kananhoitoon. Lisäksi Lumin ja Petterin Korpihovi on usein tarjonnut tutkimuksen uuvuttamalle parhaan mahdollisen paikan maahenkistyä ja oppia lupsakkuutta Savon sydämessä. Lasse Kekki on ensimmäinen maassamme queer-teoreettisella tutkimuksella tohtoriksi väitellyt kirjallisuudentutkija. Lassen merkitystä queer-tutkijakollegana ja ystävänä eivät edes ylisanat riittäisi kuvaamaan. Lasselta olen saanut palautetta kirjoituksesta jos toises- takin. Tämänkin käsikirjoituksen Lasse on lukenut tarkasti ja kommentoinut oivaltavasti. Yhteistyössämme ei pervouttamisella ole ollut mitään rajaa! Lassen ja Juha Sillanpään kanssa olemme muodostaneet rajoiltaan venyvän, kulttuuria ahnehtivan pervoperheen, joka on yhteisvoimin nostanut Nautelankosken Pervo-Suomen kartalle. Nyt kirja on val- mis, meidän on taas aika kohottaa Alexander-cocktailit! Käsikirjoitustani, erityisesti sen johdanto-osaa, ovat lukeneet ja kommentoineet paneu- tuneesti myös queer/feministisen lukupiirimme jäsenet Leena-Maija Rossi, Rita Paqvalen, Johanna Pakkanen, Annamari Vänskä ja Minna Niemi. Ryhmämme keskustelut kahvi- kupin, oluttuopin ja joskus jopa löylykiulun äärellä ovat olleet keitaita käsitteitä viilaavan arjessa. Kokemusten jakaminen on ollut tarpeellista ja iloista! Paula Kuosmasen ideoima, Kristiina-instituutissa kokoontuva Queer-dialogi -seminaari on myös ollut hyvä paikka pohtia tutkimusta ja tutkijuutta sekä muistaa, miten hauskaa voi kollegaporukassa olla. Kollegiaalinen Uniqueer-sähköpostilista on ollut hyvä paikka kysyä, vastata, ehdottaa ja miettiä yhdessä. Yleisen kirjallisuustieteen tutkijaseminaarissa olen saanut kokea keskus- telua ja vertaistukea, mistä kiitos jokaiselle. Erinäisten konferenssien ja seminaarien yhteydessä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin olen saanut arvokkaita kommentteja ja virikkeitä työhöni sekä tutkijakollegoilta että varttuneemmilta tieteenharjoittajilta. Kohdis- tettu kiitos kuuluu muiden muassa Prof. Lee Edelmanille, prof. Lauren Berlantille, prof. Margaret Breenille, prof. Lea Rojolalle, prof. Päivi Lappalaiselle, Dr. Marie-Laure Ryanille sekä Dr. Seán Burkelle. Susanna Itäkareen kanssa olemme parantaneet maailmaa homojen ja lesbojen osalta konferenssiesiintymisin niin Suomessa kuin maailmallakin – Lontoossa ja Surreyssa eritoten. Kaikki tervetulleiksi toivottava pub Duke of Wellington on unohtumaton. Väitös- kirjahankkeeni aikana ehdin kokemaan työhuonekumppanuutta Janna Kantolan ja Esa Kirkkopellon kanssa. Molemmat kokemukset osoittivat osaltaan, kuinka sopu tekee tilaa pieneenkin tilaan ja kuinka pitkälle juttuhetket työn lomassa kantavat. Tietoteknistä ja monenmoista muutakin kuviteltavissa olevaa tukea olen jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan saanut Petteri Koskikalliolta, jota ilman tämäkään tutkimus ei olisi päätynyt luetta- vaan ja painettavaan muotoon. Työtäni ovat taloudellisesti tukeneet Suomalainen Konkordialiitto, Oskar Öflundin Säätiö, Otto A. Malmin Lahjoitusrahasto, Helsingin yliopisto rehtorin apurahan muodossa sekä Suomen Akatemia, jonka rahoittaman Pornoakatemia-hankkeen tutkijana saatoin tutkimukseni valmiiksi. Pornoakateemikkona olen voinut jakaa innostuksen teoriaan, kirjoittamiseen ja keskusteluun ”akateemikkokollegoideni” Harri Kalhan, Tuula Juvosen, Juulia Jyrängin, Jenny Kangasvuon, Karolina Kiilin, Merja Lindin, Antu Soraisen ja Annamari Vänskän kanssa. Amanuenssi Anne Aurasmaan avun ja lämpimän läsnäolon merkitystä ei voi ylistää liikaa. 4 Näinä vuosina, joina olen tutkimustani edistänyt, hienoimpia ja motivoivimpia asioita on ollut suomalaisen queer-tutkimuskentän rakentuminen ja verkostoituminen. On onnel- lista olla mukana. Kiitokset ihanille ihmisille ja äärimmäisen päteville SQS-lehden toimit- tajille Sanna Karkulehdolle ja Jenny Kangasvuolle. Kiitokset paljosta kuuluvat myös Jukka Nurmelle, Kaisa Ilmoselle, Jan Wickmanille, Tom Linkiselle, Juha-Heikki Tihisel- le, Mikko Tuhkaselle, Anna Moringille, Minna Uimoselle, Malla Suhoselle ja Kati Musto- lalle. Olette kaikki tuoneet iloa ja lämpöä elämääni ja muistuttaneet kukin omalla taval- lanne työmme merkityksestä ja mielekkyydestä. Opettaessani yhtä lailla Helsingin yliopistossa kuin Tampereen ammattikorkeakou- lussa olen sekä jakanut ajatuksia että saanut uusia ajatuksia. Opettaminen tekee tutki- muksesta merkityksellistä muistuttaessaan, että tutkimuskin on olennaisesti kommunikaa- tiota ja että yhdessä ajatteleminen on ilo. Erityinen kiitos psykoanalyysin pervouttamiseen osallistuneelle isolle praktikumryhmälle, jossa käydyt vilkkaat keskustelut ovat langenneet hedelmälliseen maaperään kuukausina, joina olen työstänyt halun, sukupuolen ja perver- sion kaltaisia käsitteitä. Virpi Lehtimäen kanssa olemme kokeneet paljon. Oopperassa istumisen lomassa olemme perustaneet kahden hengen ryhtiliikkeen nimeltä Tädit Tantorna Kulttuuriliike Kulturrörelse sekä sitäkin epävirallisemman yhdistyksen irvikuvan Romantiikan Ystävät. Rekisteröimätön yhdistys (RyRy). Virpi, my partner in crime, on Margareta Oberg Martin Beckilleni, Merkka Matilleni, Marilyn Horne Dame Joan Sutherlandilleni. Muistan kiitollisena myös monia, nyt jo edesmenneitä minulle tärkeitä ihmisiä, joiden innostus, kannustus ja usko kykyihini ovat kantaneet ja rohkaisseet helppoina ja vaikeina aikoina. Ilman heitä en olisi tässä täynnä tutkimisen iloa ja sanomisen rohkeutta. Lämmin kiitos kuuluu mummulleni Ebba Koskelalle (o.s. Hekanaho), ihanalle isotädilleni Ippa Kastiselle (o.s. Hekanaho), isä Jan Koolenille SCJ, isä Martti Voutilaiselle OP sekä Hannu Merivuorelle ja Ilkka Pauniaholle – tietenkään Florence Foster Jenkinsiä unohtamatta! Tässä tilanteessa tahdon kuitenkin katsoa menneisyyden sijasta tulevaisuuteen, ja omistan siksi tämän kirjan pienille ystävilleni Arvo ja