116 Nykyisiä Miesten Jalkapallon MM-Kisoja Voi Kutsua Keskite- Tyiksi
Total Page:16
File Type:pdf, Size:1020Kb
116 SAMI KOLAMO - FIFAn valtapeli Nykyisiä miesten jalkapallon MM-kisoja voi kutsua keskite- tyiksi mediaspektaakkeleiksi. Ne ovat myös merkittäviä vallan- käytön areenoita. Kansainvälinen jalkapalloliitto, kisa isäntä ja televisio muodostavat jalkapallon MM-kisojen tuotanto- ja valtakoneiston. Miten valta toimii jalkapallon MM-kisoissa? Millaisia strategioita valtakoneistolla on rakenteiden uusinta- miseksi ja omien etujensa ja intressiensä edistämiseksi? Mitä valta tekee näkyväksi ja mitä se jättää näkymättömäksi? Etelä-Afrikan MM-kisat jalkapallon keskitettynä mediaspektaakkelina 2010 FIFAn valtapeli on Suomen ensimmäinen väitöskirjatason tut- kimus jalkapallon MM-kisoista. Se tarkastelee vuoden 2010 Etelä-Afrikan kisoja tuotantokoneiston näkökulmasta kriit- tisesti, monitieteellisesti ja erilaisia aineistoja yhdistellen. Tutkimuksen kuvaama vallankäyttö kiinnittyy FIFAn julki- sivutyöhön, kisaisännän paikkabrändäykseen ja televisioinnin hegemonisoimaan maskuliiniseen ihanneruumiiseen. Kirjan keskeinen käsite on kameratietoinen performatiivisuus. Se viittaa tunteisiin vetoavan puhuttelemisen etukäteissuun- nitteluun. Tutkimus osoittaa, kuinka asioiden suunnitelmalli- sen ja harkitun esillepanon tavoitteena on tuottaa valtakoneis- ton toivomaa kollektiivista muistia. Tällaisessa valtapelissä peitellään tapahtuman kyseenalaisia rakenteellisia ehtoja ja negatiivisia yhteiskunnallisia seurauksia. NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 116 FIFAN VALTAPELI NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 116 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO 2014 Copyright © tekijät ja Nykykulttuurin tutkimuskeskus Urpo Kovala (vastaava toimittaja, Jyväskylän yliopisto) Pekka Hassinen (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto) Tuuli Lähdesmäki (kustannustoimittaja, Jyväskylän yliopisto) Eoin Devereux (University of Limerick, Irlanti) Irma Hirsjärvi (Jyväskylän yliopisto) Kimmo Jokinen (Jyväskylän yliopisto) Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto) Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) Sirkku Kotilainen (Tampereen yliopisto) Olli Löytty (Turun yliopisto) Jim McGuigan (Loughborough University, Iso-Britannia) Tuija Modinos (Helsingin yliopisto) Jussi Ojajärvi (Oulun yliopisto) Susanna Paasonen (Turun yliopisto) Tarja Pääjoki (Jyväskylän yliopisto) Tuija Saresma (Jyväskylän yliopisto) Erkki Sevänen (Itä-Suomen yliopisto) Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisusarja perustettiin vuonna 1986. Sarja on monitieteinen ja tieteidenvälinen. Siinä ilmestyy tutkimuksia nykykulttuurista ja kulttuuriteoriasta. Myös modernin kulttuurin vaiheisiin liittyvät kulttuuri- ja sosiaalihistorialliset tutkimukset kuuluvat kustannuslistalle. Sarjassa julkaistavat käsikirjoitukset valitaan asiantuntija-arvioiden perusteella. Julkaisusarjan kirjat ilmestyvät joko painettuina kirjoina ja myöhemmin sähköisinä rinnakkaisjulkaisuina tai suoraan verkkokirjoina. Painettuja julkaisuja voi tilata osoitteesta Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto. Gsm. 040-805 38 39, Email: tuuli.lahdesmaki@jyu.fi , http://www. jyu.fi / nykykulttuuri/. Julkaisuja voi ostaa myös Kampus Kirjasta ja Kirjavitriinistä (Jyväskylä) sekä muista hyvin varustetuista kirjakaupoista. Julkaisun taitto: Pekka Hassinen Painoasun suunnittelu: Sami Saresma Kansi: Sami Saresma Kansikuvaoikeudet: BPI/Imago Sport/MVphotos Jyväskylän yliopistopaino Jyväskylä 2014 ISBN 978-951-39-5706-3 ISSN 1457–6899 SISÄLLYS AVAUSPOTKU ELI KIITOSSANAT 7 JOHDANTO 13 Berliinin olympialaiset keskitetyn (media)spektaakkelin suunnannäyttäjänä 16 Tutkimusasetelma: vallankäyttö nykyisissä jalkapallon MM-kisoissa 26 Näkökulmana kameratietoinen performatiivisuus 34 Jalkapallon mediaspektaakkelit ja Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat tutkimuskohteena 43 Tutkimusaineisto ja -menetelmät 49 Tutkimuksen kulku – kolme näytöstä 58 FIFAN ORGANISATORISEN VALTAPELIN TAVOITTEENA DEPOLITISOITU IHANNETOIMIJA 61 Valtionationalismista korporaationationalismiin 63 Stadionspektaakkeli valtion voimannäytteenä 63 Kohti mediaspektaakkelia… 68 …ja laajenevaa kameratietoisuutta 76 FIFA ja näyttämisen politiikka 83 Etualalle tuleminen I: poliitikot kotipesän likaajina 86 Etualalle tuleminen II: pelin sääntöjen suojeleminen 96 Etualalle tuleminen III: maailmanparantaja 100 Lehdistön kriittinen etäisyys? 105 Pohdintaa: FIFAn toimintaa repolitisoimassa 108 KISAISÄNTÄ JA KOKONAISVALTAINEN PAIKKABRÄNDÄYS 115 Paikkabrändäys mediaspektaakkelin kontekstissa 118 Imagovoitosta ja jatkuvasta arvioinnista 122 Symboliympäristön virallistaminen 131 Rakennettu ympäristö brändinä 138 Ihmiset brändin tekijöinä: ideaalifaneista ja topopornosta 145 Vastarinta ja ulos sulkeminen 153 Päätelmät: kohti cappuccino-yhteiskuntaa 159 TELEVISIOLÄHETYKSET TUNNEDRAAMANA JA MIESRUUMIIN SPEKTAAKKELINA 167 Avausseremonia tunteiden sosiaalisen rakentumisen tihentymänä 171 Maskuliinisuus ottelulähetysten spektaakkelisegmenteissä 175 Diego Maradona ambivalenttina ruumiin mediaspektaakkelina 193 Asiantuntijamuotti hegemonisen maskuliinisuuden ytimessä 201 ”Kannattamisen mediaspektaakkelin” tuottamisesta 214 Lopuksi: televisiokuvan kutsuva voima ja intermediaalisuus 219 LOPPUPÄÄTELMÄT: MEDIASPEKTAAKKELIN KOLLEKTIIVINEN MUISTI JA FIFAN VALTAPELI 227 VIITTEET 237 LÄHTEET 261 SUMMARY 295 AVAUSPOTKU ELI KIITOSSANAT Sain syksyllä 2009 tietää valinnastani viestintätieteiden tutkija- koulu CORE:n (nyk. VITRO) varsinaiseksi jäseneksi neljän vuo- den rahoituksella. Olin iloisesti yllättynyt, sillä työtehtäviini sisäl- tyi muun muassa jalkapallon MM-kisojen televisiolähetysten kat- somista ja Etelä-Afrikan MM-kisojen tapahtumapaikoilla vieraile- mista. Once-in-a-lifetime chance, totesin itselleni refl ektoidessani hetken silloista elämäntilannettani. En kovin pitkään empinyt, kun siirryin lukion maantieteen ja biologian lehtorin tehtävistä Tam- pereen yliopiston tiedotusopin laitoksen kokoonpanoon. Työpai- kan vaihtaminen ei välttämättä olisi ollut niin helppoa, jos en oli- si tavannut päävalmentajaani Mikko Lehtosta joitakin vuosia aiem- min Metkun eli mediakulttuurin oppiaineen jatko-opintoseminaa- rissa. Mikon luottamus kykyihini – ja ylipäätään kiinnostus aihetta- ni kohtaan – työni hapuilevilla alkumetreillä kannusti ratkaiseval- la tavalla jatkamaan akateemisia pyrintöjä. Osaltaan Mikon laajo- jen verkostojen ansiosta olen tutustunut niin suomalaisiin kuin ul- komaisiin tutkijoihin. Ehkä tunnetuimpana heistä Doreen Massey osasi monen muun asian lisäksi kertoa, miksi Gérard Houllier ei pe- luuttanut Jari Litmasta kovin usein Liverpoolin avauksessa. Mikko myös vinkkasi kirjoja ja artikkeleita sekä neuvotteli ykkösvarauk- seni Susanna Paasosen vastaväittäjäkseni. Tässä kohtaa on paikal- laan kiittää sekä Humppilan koulukuntaa että Metkun seminaareis- sa vuosina 2005–2008 raakilemaisia tekstejä kommentoineita. Kakkoskoutsiksi houkuttelin hyvän ystäväni Jani Vuolteenahon Porvoon suistomailta. Janin kanssa aamutunneille saakka venyneet yhteisartikkeleiden kirjoitussessiot opettivat, että tasokasta tekstiä ei synny ilman kovaa työntekoa eikä myöskään ilman lähikaupan ja Pikilinnan antimia. Jani heittäytyi ihailtavan antaumuksellises- ti pohtimaan väitöskirjani pulmakohtia. Janin kuten monen muun pitkäaikaisen kanssakulkijani tapasin ensimmäisen kerran jalkapal- lokentällä, kun debytoin 1990-luvun alussa oululaisessa enimmäk- seen maantieteen opiskelijoiden muodostamassa harrastefutisjouk- kueessa, Ukkitiimissä. Joukkueen pelureilla oli luovien ja hausko- jen ihmisten tapaan sekä pallo että sana hallussa. Kiitokset: Keke, Antto-Mike, Vesku, Masa, Rytky, Hessu, Harry, Paakku, Syvis, Aksu, Panttila, Illi, Rokki-Timo, Risto ja monet muut aikalaisko- heltajat niin muhkuraisilta puistofutisareenoilta kuin Never Grow Oldin, 45 Specialin ja Jumprun ratkiriemukkailta jälkipelinäyttä- möiltä. Muuttaessani Tampereelle löysin levottomien jalkojeni ja mieleni rauhoittamiseksi uuden kodin Gotham Cityn taiteilijasielu- jen parista. Lämpimät halaukset lepakkomiehille. Muista akateemisista huoltojoukoista Seija Ridellin apu on ol- lut korvaamattoman arvokasta. Seijan tinkimättömyys kirjoitusteni kokonaisrakenteen, argumentoinnin ja käsitteiden tarkentamisessa on sisältänyt kaipaamani pedagogista Old School -välittämistä. Sei- ja on ollut myös ykköskeskustelukumppanini kaupunki- ja media- tutkimusta sämpläävissä kehitelmissä. Oman asiantuntemuksensa näihin keskusteluihin on tuonut suuresti arvostamani fi losofi Jaa- na Parviainen. Mirja Liikkasta kiitän paitsi kulttuurintuntemukse- ni avartamisesta myös tsemppauksesta ja hyväsydämisyydestä sekä viime hetken avusta Etelä-Afrikkaa koskevien tilastotietojen esiin kaivamisessa. Ahti Lassila sekä musiikin- että jalkapallontuntijana osasi pohtia työni dramaturgista rytmiä. Hannu Itkosen ja Johanna Sumialan esitarkastuslausunnot nos- tivat työni tasoa yhdellä sarjapykälällä. Tanja Ketolan ja Anne Nie- melän terävät kommentit pakottivat miettimään hegemonisen mas- kuliinisuuden käsitettä vielä kertaalleen. Tv-futiksen formaatis- ta keskustelin sekä YLEn Hannu-Pekka Hännisen että yksikköm- me tv-työn lehtori Seppo Kangaspunnan kanssa. Tätini Kaisa Si- mola huolsi kieltäni ja oli muutenkin hengessä mukana työni eri vaiheissa. Aina yhtä ystävällinen Virginia Mattila auttoi puolestaan englanninkielisen yhteenvetoni kokoamisessa. On syytä myös kiit- tää Tampereen yliopiston tukisäätiötä ”starttirahoista”, joiden avul- la hahmottelin väitöstyöni rakenteen ennen corelaistumistani. Väi- töskirjani painatuskuluihin sain tukea Tampereen kaupungin tiede- rahastolta. Nykykulttuurin julkaisusarjan toimituskunta urakoi väi- töskirjani julkaisukuntoon poikkeuksellisen