OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 VÄLIRAPORTTI 3B

RAKENNEMALLIVAIHEEN PALAUTE JA JOHTOPÄÄTÖKSET

 

Seuturakennetyöryhmä Liikennejärjestelmätyöryhmä

OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO...... 3 2. YHTEENVETO PALAUTTEESTA...... 4 2.1. Asukkaiden ja yhteisöjen mielipiteet ...... 4 2.2. Kuntien lausunnot ...... 6 2.3. Viranomaisten kannanotot...... 7 3. JOHTOPÄÄTÖKSET ...... 8 3.1. Seudun maankäyttö ...... 8 3.2. Seudun liikenneverkko ...... 9 3.3. Kuntien maankäytön ja liikenneverkon kehittäminen osana Ouluseutua...... 10 3.4 Seudulliset hankkeet ...... 13 3.5. Vaikutusten arviointi ...... 13 3.6. Asiat, jotka ratkaistaan luonnosvaiheessa ...... 14 3.7 Esitystavan kehittäminen ja kaavoitukseen liittyvät muut jatkotoimenpiteet ...... 15

Liitteet:

1. Asukkaiden ja yhteisöjen mielipiteet sekä niihin annetut vastineet. 2. Kuntien lausunnot 3. Viranomaisten kannanotot 4. Rakennemalli 2020

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 2 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

1. JOHDANTO

Oulun seutuyleiskaavan kolme rakennemallivaihtoehtoa, niihin liittyvät liikennejärjestelmät sekä vaikutusten arviointi olivat nähtävänä mielipiteiden ilmaisemista varten marras- joulukuussa 2000 Hailuodon, Haukiputaan, Kiimingin, Kempeleen, Muhoksen ja Oulunsalon kunnissa sekä Oulun kaupungissa. Tämän lisäksi rakennemallivaiheen materiaali oli nähtävänä internetissä kuntien sekä Ouluseudun kotisivuilla. Aineistoa esiteltiin asukkaille myös kuntakohtaisissa tilaisuuksissa kaikissa seutuyleiskaavatyöhön osallistuvissa kunnissa nähtävilläoloaikana.

Palautetta saatiin yksityisiltä seudun asukkailta, useamman asukkaan muodostamilta ryhmiltä sekä yhteisöiltä. Tämän lisäksi kunnat antoivat lausuntonsa sekä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus kannanottonsa rakennemalleista ja niiden vaikutusten arvioinnista. Ympäristökeskuksen lisäksi muut viranomaiset ottivat kantaa rakennemalleihin ja sen vaikutusten arviointiin helmikuussa 2001 järjestetyssä viranomaisneuvottelussa. Tämän lisäksi Ratahallintokeskus jätti lausuntonsa seutuyleiskaavasta nähtävilläolon jälkeen.

Seuturakennetyöryhmä on käsitellyt palautteen ja työstänyt sen perusteella suosituksen Oulun seudun rakennemalliksi 2020.

Oulussa 21.3.2001

Seuturakennetyöryhmän puolesta

Esa Katajamäki puheenjohtaja

Hyväksytty työvaliokunnassa 29.3. 2001 Hyväksytty neuvottelukunnassa 8.5. 2001

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 3 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

2. YHTEENVETO PALAUTTEESTA

2.1. Asukkaiden ja yhteisöjen mielipiteet

Nähtävilläoloaikana rakennemallivaihtoehdoista jätettiin 42 mielipidettä. Yhteenveto palautelomakkeen vastauksista ja lyhennelmät vapaamuotoisista mielipiteistä sekä seuturakennetyöryhmän niihin antamat vastineet ovat raportin liitteenä 1.

Palautteen saattoi antaa lomakkeella, jossa oli 13 kysymystä. Kysymyksistä ensimmäisessä pyydettiin tietoja vastaajasta. Kaksitoista seuraavaa olivat kysymyksiä, joihin saattoi antaa vastauksen rastittamalla mieleisensä vaihtoehdon. Viimeisessä, avoimessa kysymyksessä, toivottiin palautetta suunnittelijoille, jota osassa vastauslomakkeista annettiinkin.

Kaikki palautelomakkeen täyttäneet vastaajat eivät ilmoittaneet sukupuoltansa, ikäänsä tai asuinkuntaansa. Mutta näihin kohtiin vastanneista miehiä ja naisia oli lähes yhtä paljon. Suurin osa tietoja antaneista oli perheellisiä 45 – 64 vuotiaita. Hieman alle puolet vastaajista oli Oulusta. Muhosta lukuun ottamatta myös muissa seudun kunnissa asuvia vastaajia oli mielipiteensä ilmaisseiden joukossa.

Asuinalueet, palvelut sekä rakentamisalueiden sijoittaminen

Tärkeänä asuinalueen valintaan vaikuttavina seikkoina mainittiin useimmiten asuinalueen viihtyisyys. Hieman vähemmän tärkeänä pidettiin työ- tai opiskelupaikan läheisyyttä. Maaseutumaista ympäristöä tärkeänä pitäviä oli yhtä monta kuin kaupunkimaisen ympäristön tärkeänä kokevia.

Vastaajat arvostavat lähipalveluja kävelyetäisyydellä kotoa vaikka alueen hyvä palvelutaso ei olekaan kyselyn mukaan tärkeä asuinalueen valintaan vaikuttava seikka. Palautelomakkeen täyttäneiden mielestä hyvät henkilöautoyhteydet ovat lähes yhtä tärkeitä kuin hyvät ja nopeat kevytliikenteen yhteydet. Myös nopean ja tehokkaan joukkoliikenteen kannattajia oli vastaajien joukossa. Vastaajien päivittäisistä työmatkoista kävellen tai polkupyörällä tapahtuvia matkoja on yhtä paljon. Suurin osa vastaajista ilmoitti jatkavansa liikkumista entisellä tavalla vaikka ajoneuvoliikenne ruuhkautuisikin nykyistä enemmän ja matka-ajat kasvaisivat.

Palautelomakkeen täyttäneistä useimmat toivovat uuden asutuksen sijoittamista täydennysrakentamisena nykyisille alueille tai niiden läheisyyteen, jotta palvelut säilyisivät tai niitä saataisiin enemmän. Osa vastaajista toivoi myös uuden asutuksen sijoittamista mahdollisimman väljästi uusille alueille. Vastauksissa kannatettiin lähes yhtä usein uusien asuntoalueitten sijoittamista painopistemallin C kuin ketjumallin B mukaisesti. Myös keskusmallin A uusien asuntoalueiden sijoitusta pidettiin hyvänä tosin hieman harvemmin kuin B ja C rakennemallissa esitettyä sijoitusta. Saman verran oli niitä vastaajia, joiden mielestä asuntoalueet pitäisi sijoittaa täysin eri tavalla, mitä malleissa oli esitetty.

Työpaikka-alueiden sijoittaminen ja liikenteen järjestäminen

Työpaikka-alueiden sijoittaminen omille erillisille alueilleen on tärkeää yhtä monen vastaajan mielestä kuin työpaikkojen sijoittaminen asuntoalueiden läheisyyteen. Työpaikka-alueiden sijoitusta pidettiin parhaana rakennemallissa C. Myös ketju- ja keskusmallissa esitettyjen työpaikka-alueiden sijainnin kannattajia oli vastaajien joukossa.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 4 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Joukkoliikenteen tehostamisen vuoksi asutuksen keskittämistä pohjois- eteläsuuntaiselle akselille pidettiin hyvänä periaatteena hieman useammin kuin huonona periaatteena. Huonoksi ratkaisu koettiin, koska asutuksen keskittymistä pidettiin ei-toivottuna, Kiiminki ei tällöin kehity eikä joukkoliikenne hyödytä Kiimingin asukkaita ja liikennöintiä arveltiin tarvittavan myös itä-länsi suunnassa. Hyvänä rakennemallissa esitettyä pohjois- eteläsuuntaista asutuksen keskittämistä pidettiin, koska ratkaisu parantaa mm. yhdyskuntarakennetta ja voi vähentää työmatkaliikennettä henkilöautoilla.

Palautetta suunnittelijoille

Suunnittelijoille palautetta annettaessa kiinnitettiin huomiota siihen, että rakennemallivaihtoehtoehtojen väliset erot ovat pieniä ja väestöennuste epärealistinen. Mukaan kaivattiin maltillisen kasvun vaihtoehtoa (200 000 as). Vaihtoehtoja arvosteltiin myös siitä, että kasvu ohjataan niissä uusille alueille, jolloin täydennysrakentaminen jää vähäiseksi. Mielipiteissä vastustettiin sellaisia vaihtoehtoja, jotka edesauttavat rantarakentamista ja esitettiin Oulunsalon Varjakasta Haukiputaalle ulottuvan seudullisen ranta-alueen jättämistä luonnontilaiseksi. Mielipiteissä toivottiin mahdollisimman isoja viheralueita. Toisaalta useammassa mielipiteessä vaadittiin virkistysalueiden ja seudullisten ulkoilureittien poistamista.

Tuulivoimatuotantoon varattuja alueita pidettiin liian vähäisenä ja niille osoitettujen alueiden sijaintia merialueella sopimattomana. Uusia tuulivoimala-alueita kaivattiin etenkin mantereelle. Kritiikkiä sai myös monikäyttöareenan sijoittaminen Huuhkajapuistoon ja vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen puute. Moottoriurheilukeskuksia pidettiin useassa mielipiteessä tarpeettomana ja vaadittiin niiden poistamista. Joissakin mielipiteissä pidettiin rakennemalleissa esitettyjä sijaintivaihtoehtoja huonona ja esitettiin moottoriurheilukeskuksen sijoittamista etäämmäksi asutuksesta. Melun vuoksi kielteisesti suhtauduttiin myös ampumaratahankkeisiin ja tuotiin esiin myös moottorikelkkareittien melua aiheuttavat haitalliset vaikutukset.

Suunnittelijoille esitetyissä toiveissa esitettiin joitakin kommentteja Oulun ja Jäälin välisen alueen sekä Kuusamontien ja moottoritien varren maankäytöstä asumiseen, teollisuus- tai liiketoiminnan alueeksi.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 5 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Liikennettä koskevissa mielipiteissä vaadittiin joukkoliikenteen kehittämistä siten, että kunnan joka kolkasta pääsee palvelujen lähelle. Rataverkon käyttöä joukkoliikenteen kehittämisessä kehotettiin harkitsemaan. Oulun ympärille kaivattiin kehätietä ja vastustettiin suurien ajoväylien sijoittamista Oulun keskustaan. Mielipiteissä ihmeteltiin Oulun ja Kiimingin välisen rinnakkaisliikenneyhteyden puuttumista ja vaadittiin kuntien välisten liikenneyhteyksien ottamista mukaan seutuyleiskaavaan. Puutteena pidettiin myös, ettei rakennemalleissa esitetty Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämistä. Lisäksi epäiltiin, että kaavoituksella yritetään estää Kempeleenlahden ylitystien rakentamismahdollisuus ja vaadittiin yhteyden esittämistä vaihtoehtona. Vastauksissa vaadittiin kiertotietä lentokentälle kylän läpi menevän vaihtoehdon sijaan ja pidettiin Lentokentäntien eteläistä vaihtoehtoa tarpeettomana ja kannattamattomana.

Mielipiteissä esitettiin myös huolestuneita kannanottoja yksityisten maille osoitetusta maankäytöstä, virkistysreiteistä ja viheryhteyksistä.

2.2. Kuntien lausunnot

Kuntien lausunnot ovat raportin liitteenä 2.

Haukiputaan yhdyskuntarakenteen kehittämisessä parhaana nähdään kahteen palvelukeskukseen tukeutuva malli eli yhdistelmä keskus- (A) ja ketjumallista (B). Kunta tuo esiin myös uuden tieyhteyden tarpeen Holstinmäen Kellonväylän risteyksestä Virpiniementielle. Kunnan mielestä Murtoperän alue ei sovi moottoriurheilukeskushankkeelle, koska se rajoittaa alueen tulevaa maankäyttöä. Lausunnossa todetaan myös, että asumiseen varatut alueet mahdollistavat ennustetta suuremman väestömäärän kasvun Haukiputaalla.

Kempeleen kunnan mielestä painopistemalli C antaa parhaimmat lähtökohdat yleiskaavan valmisteluun. Kempele toteaa, että kunnan epäviralliset työpaikkatavoitteet vuodelle 2010 ja 2020 ovat 6200 ja 7000. Kunta edellyttää, että näitä lukuja tulee käyttää pohjana varsinaista yleiskaavaa laadittaessa.

Kiimingin kunta toteaa, että sen kuntarakennetta tukee rakennemalli A täydennettynä niin, että seutuyleiskaavassa esitetään kehitettävät kylät. Kiimingin mielestä seutuyleiskaava on laadittava kunnan väestötavoitteen 2020 mukaisesti. Seutuyleiskaavassa on osoitettava keskeisille taajama-alueille riittävät asumisen kasvuvaraukset niin, että ne ilmentävät kunnan tavoitetta kasvattaa kirkonkylän ja Jäälin taajamia pitkällä aikavälillä toisiaan kohti. Näin pyritään turvaamaan riittävä väestöpohja paikallistasoisille palveluille.

Lausunnossa pidetään tärkeänä, että uutena työpaikka-alueena osoitetaan uuden ja vanhan Kuusamontien välinen alue Jäälissä ja teollisuusalueet osoitetaan Yrityspuiston pohjoispuolelle. Kunta pitää tärkeänä, että seutuyleiskaava perustuu valtatie 20 yleissuunnitelmaan ja siinä on osoitettava valtatien ja Alakyläntien välinen yhteys samoin kuin Ruskon ja Välikylän teollisuusalueiden välinen yhteystarve. Lisäksi kaivataan Yli-Iintien ja muiden tielaitoksen ylläpitämien teiden esittämistä.

Kiimingin kunta toivoo ulkoilureittien ja erillisten moottorikelkkareittien esittämistä ohjeellisena ja niiden sijoittamista voimalinjojen varoalueille. Maa- ja metsätalousalueille toivotaan pääkäyttötarkoituksen turvaavaa merkintää.

Lausunnossa esitetään Karhusuon alueen tutkimista mahdollisena moottoriurheilukeskuksen sijoituspaikkana ja Reposelän ampumaurheilualueen kehittämistä edelleen. Seudullista

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 6 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001 jätteenkäsittelylaitosta ehdotetaan alueelle, jonne asutuskin painottuu. Lisäksi seutuyleiskaavaan esitetään merkittäväksi seudullisesti merkittävät maa-ainesten ottoalueet.

Muhoksen kunnan mielestä rakennemallivaihtoehto B on kunnan kannalta käyttökelpoisin ja edullisin. Muhoksen kasvumahdollisuutena pidetään taajaman kehittämisen lisäksi Oulujokivarren hyödyntämistä rakentamiseen.

Oulun kaupunki suosittelee, että seutuyleiskaavassa seudun yhdyskuntarakennetta suunnitellaan yhtenä kuntarajoista riippumattomana kokonaisuutena ja nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistetään. Oulu pitää tärkeänä Oulun keskusta-Kaakkuri-Kempele alueen tehokasta maankäyttöä ja Kaakkurin sekä Linnanmaan keskuksien kehittämistä seudullisina palvelukeskuksina, mikä tarkoittaa myös Linnanmaan keskuksen väestöpohjan lisäämistä. Lausunnossa painotetaan myös uudisrakentamisen sijoittamista siten, että se tukee kuntakeskusten palvelujen säilymistä ja kehittämistä. Erillisistä seudullisista hankkeista tärkeimpänä Oulun kaupunki pitää lentoaseman toiminnan ja saavutettavuuden turvaamista. Myös joukkoliikenteen edellytysten parantaminen yhdyskuntarakenteessa nähdään tärkeänä.

Oulunsalon kunnan mielestä seudun kannalta parhaiten kehitystä ojaa keskusmalli A tai painopistemalli C. Kunta toteaa kuitenkin, että sen omaan yleiskaavatyöhön liittyvä vaihtoehtojen valinta on kesken, mistä johtuen kunta tulee ottamaan lopullisen kannan rakennemalleihin kunnan oman osayleiskaavavaihtoehdon varmistuttua.

Hailuodon kunnalla ei ole erityisiä toiveita rakennemallien kehittämiseksi.

2.3. Viranomaisten kannanotot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja ratahallintokeskuksen kannanotot sekä 2. viranomaisneuvottelun pöytäkirja ovat raportin liitteenä 3.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kannanotossa pidettiin puutteena sitä, että seutuyleiskaavan taustalla oleva tulevaisuudennäkymä ja maailmankatsomus ei tule esiin rakennemalleissa. Ympäristökeskuksen mielestä olisi hyödyllistä pohtia, millaiseen elinympäristöön seutuyleiskaava tähtää. Ympäristökeskuksen mielestä seutuyleiskaavassa on huolehdittava VIVA-yhteyksien säilymisestä. Kannanotossa esitetään huoli siitä, onko seutuyleiskaavan rakennemalleissa lähtökohtana ollut Oulunsalon työpaikkatavoite realistinen.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kannanotossa pidettiin tärkeänä vaikutusten arvioinnin kehittämistä analyyttisempään ja vähemmän arvailuun perustuvaan suuntaan. Myös sosiaalisten kontaktien, viihde- ja kulttuurinautintojen sekä luonto- ja ympäristökokemusten katsottiin tarvitsevan oman tarkastelunsa. Viranomaisneuvottelussa tuotiin myös esille, että Kempeleenlahden ylitystie sekä Oulun ja Haukiputaan rajalle suunnitellut tuulivoimalat edellyttävä Natura-arvioinnin laatimista, ennen kuin ne voidaan ottaa seutuyleiskaavaan. Vaikutusten vertailuun kaivattiin asuntomallien viihtyisyyden ja rakennemallien viheralueiden erojen esille tuomista. Ympäristökeskuksen mielestä jatkotyössä on luotava monipuolisia ja erilaisia alueita.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pitää tärkeänä, että suunnittelun painopiste on ylikunnallisissa asioissa, joihin maakuntakaava ei anna vastausta. Näillä alueilla odotetaan selkeitä periaatteita rakentamiselle. Ympäristökeskuksen mielestä seutuyleiskaavassa tulee ottaa kantaa kulttuuriympäristöjen säilymiseen sekä niiden oikeanlaiseen hyödyntämiseen. Myös arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa kaivataan. Tarpeellisena pidetään seutuyleiskaavaan liitettävää karttaa, jossa näytetään suunnitelman yhteydet maakuntakaavoitukseen.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 7 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Tämän lisäksi huomautetaan, että kunnat määrittävät, mitkä kunnan yleiskaavat jäävät oikeusvaikutteiseksi kaavaksi. Huomiota kiinnitetään myös siihen, että kuntien tulisi yhtenäistää rakennusjärjestyksensä.

Lausunnossa todetaan lisäksi, että seutuyleiskaavaan ei voi merkitä tuulivoimapuistoja Natura-alueelle ilman vaikutustarkastelua. Kiimingin lettoalueen viereen esitetty moottoriurheilukeskus on luonnon monimuotoisuuden kannalta huono. Keskuksen sijoittaminen seutuyleiskaavassa tälle paikalle edellyttää ympäristökeskuksen mielestä Natura-arvion tekemistä. Ympäristökeskuksen mukaan myös Kemepeleenlahden ylitystie edellyttää Natura-arviointia ennen sen ottamista seutuyleiskaavaan. Muhos- Torniojokilaakson välinen 400 kV-voimalinjan vaikutuksia arvioidaan parhaillaan. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan linja on sisällytettävä seutuyleiskaavaan. Myös Naturan täydennysalueet on ympäristökeskuksen mukaan esitettävä seutuyleiskaavassa.

Moottoriurheilukeskuksen esittäminen seutuyleiskaavassa edellyttää hanke YVA-menettelyä. Lausunnossa esitetään Ruskon kaatopaikka-alueen esittämistä seutuyleiskaavassa, koska sen käyttö voi jatkua vielä vuosia. Tämän lisäksi Alakyläntien varren kaatopaikka tulisi osoittaa aluevarauksena. Uusia ampumaratoja ei tulisi perustaa vaan toimintaa tulisi kehittää olevien ratojen paikalla. Seutuyleiskaavassa tulisi huolehtia siitä, ettei asutusta sallita tulevaisuudessakaan liian lähelle armeijan alueita.

Osayleiskaavamerkintöjä ympäristökeskus edellyttää tarkennettavan niin, että ne ovat yksiselitteisesti tarkennettavissa. Pohjavesialueelle sijoittuvan teollisuusalueen merkinnässä tulisi ympäristökeskuksen mielestä näkyä, että toiminnan on oltava ympäristöhaittaa aiheuttamatonta. Lausunnossa ehdotetaan myös VIVA-suunnitelmassa olevien SR-alueiden merkitsemistä seutuyleiskaavaan eri merkinnällä kuin luonnonsuojelulain nojalla suojeltavat alueet.

Ratahallintokeskus esittää raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen tutkimista, koska ratahallintokeskus arvelee seutukunnan kasvamisen kenties tuovan edellytyksiä paikallisen raideliikenteen harjoittamiselle. Lausunnossa todetaan, että rakennemallissa A ja C on asuntorakentamiseen tarkoitettua aluetta rautatien välittömässä läheisyydessä tärinäalttiilla alueella sekä Madekoskella että Muhoksella. Ratahallintokeskus pitää arveluttavana uuden asuinrakentamisen osoittamista rautatien lähialueelle tärinäalttiina tunnetulle alueelle.

Viranomaisneuvottelussa ympäristöministeriö esitti, että ’Oulun seutuyleiskaavan’ sijaan olisi syytä puhua ’Oulun seudun yleiskaavasta’. Ministeriön mielestä yhdyskuntarakenne on keskeinen valtakunnallisten intressien kohde.

Ilmailulaitoksen edustaja piti tärkeänä, että lentoesteiden korkeusrajoitukset otetaan huomioon seutuyleiskaavan selostuksessa sekä merkinnöissä. Oulun kaupungin edustajan mielestä seutuyleiskaavassa tulisi osoittaa uuden kaukolämpöverkon ja kaasuputkien varaus sekä sähköverkon täydennykset.

3. JOHTOPÄÄTÖKSET

3.1. Seudun maankäyttö

Seudun yhdyskuntarakenne kasvaa Oulun muodostamasta ytimestä ympäröiviin kuntiin johtavien teiden lähialueilla. Yhdyskuntarakennetta laajentavat uudet rakentamis- ja

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 8 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001 kehittämisalueet täydentävät nykyistä rakennetta siten, että Haukipudas-Oulu-Kempele akselille syntyy kunnasta toiseen johtava yhtenäinen rakennettujen alueiden muodostama nauha. Oulunsalo-Kempele-Oulu akselilla yhdyskuntarakenne kasvaa nykyistä jatkuvammaksi Lentokentäntien varressa sekä Oulun että Oulunsalon suunnasta siten, että Kempelenlahden avara ranta- ja peltomaisema voivat säilyä edelleenkin. Oulujokivarressa yhdyskuntarakenne tiivistyy nykyisillä rakennetuilla alueilla siten, että nykymaisemassa tärkeät rakentamattomat alueet voivat suurimmaksi osaksi säilyä. Kiimingin suunnassa yhdyskuntarakenne ensisijaisesti tiivistyy ja laajenee kasvattaen Jääliä ja Kiimingin keskustaa lähemmäksi toisiaan. Oulun ja Kiimingin välisen rajan tuntumassa yhdyskuntarakenteen jatkuvuus on heikompaa kuin seudun pohjois-eteläsuuntaisella akselilla. Kiiminkijokivarren kylien kehittäminen näkyy poikkeamana yhdyskunnan sormimaisesta rakenteesta samoin kuin Hailuoto.

Uusien ja kehitettävien alueiden määrä mahdollistaa seudun 220 000 asukkaan ja 112 000 työpaikan sijoittamisen alueelle. Mielipiteissä kaivattiin varautumista tavoiteltua vähäisempään kasvuun. Seutu voi kuitenkin toimia myös silloin, jos asukkaiden ja työpaikkojen määrä jää tavoiteltua vähäisemmäksi. Hitaamman kasvun tilanteessa kuntien maankäytönsuunnittelussa tarvitaan malttia keskittää uusi rakentaminen ensisijaisesti kehitettäville ja vain joillekin seutuyleiskaavassa esitetyille uusille alueille. Uuden alueen täyteen rakentaminen ennen seuraavan alueen käyttöönottoa on erityisen tärkeää juuri hitaan kasvun tilanteessa. Näin voidaan tukea olevien palvelujen säilymistä ja uusien palvelujen saamista, mitä pidettiin jätetyissä mielipiteissä tärkeänä.

Asukkaiden mielestä asuinalueen viihtyisyys on tärkeää. Viihtyisän ympäristön syntyminen on monen asian summa. Viihtyisäksi voidaan kokea sekä kaupunkimainen tai maaseutumainen ympäristö kuten mielipiteissä on tuotu esiin. Seutuyleiskaavassa viihtyisien alueiden syntymistä pyritään edesauttamaan sijoittamalla alueet hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen ulottuville siten, että niiltä on hyvät yhteydet vapaa-alueille.

Keskusverkkoon oltiin pääosin tyytyväisiä. Tavoitteena on kehittää kuntakeskusten palveluja entistä monipuolisemmaksi. Tätä tukee kuntakeskusten tiivistäminen. Koko seutua palvelevaa toimintaa sijoittuu myös Oulun Linnanmaan, Hiukkavaaran sekä Kaakkurin aluekeskuksiin, jonne seudun uudet vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat. Myös pienempää aluetta palvelevat keskukset ovat tärkeitä, koska asukkaat arvostavat lähipalveluja kävelyetäisyydellä kotoa.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pitää tärkeänä seudun kannalta tärkeiden virkistysalueiden ja reittien säilymistä. Saman suuntaisia toiveita esitettiin myös joissakin mielipiteissä. Tärkeät virkistysalueet ja reitit on esitetty Oulun kaupunkiseudun virkistys ja vapaa-ajan suunnitelmassa, joka laadittiin seudun yhteistyönä vuonna 1998. Seutuyleiskaavan virkistysalueverkosto perustuu laadittuun suunnitelmaan. Ulkoilureitit esitetään seutuyleiskaavassa tavoitteellisena tai yhteystarpeena, mikä mahdollistaa reittien paikan tarkentamisen yleiskaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tarkempi suunnittelu on tarpeen etenkin niillä alueilla, joilla asuvien mielipiteissä tuotiin esiin huoli uusien ulkoilureittien huonosta sijainnista.

Luonnonsuojelulain sekä rakennuslain nojalla suojellut alueet sekä natura-alueet täydennyksineen esitetään seutuyleiskaavassa kuten Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus kannanotossaan toivoi.

3.2. Seudun liikenneverkko

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 9 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Tavoitevuoteen mennessä seudun liikennemäärä kasvaa noin 40 % nykyistä suuremmaksi, mikä aiheuttaa uusien väylien tarvetta. Väyläkapasiteettia ei voida kuitenkaan lisätä niin paljon kuin liikenteen kasvu vaatii, mikäli liikkumisen sujuvuus halutaan pitää nykyisen kaltaisena. Joen ylityksessä kapasiteettia voidaan lisätä toteuttamalla Poikkimaantien silta. Pohjantietä on jatkossa kehitettävä esim. telematiikan keinoin ja lisäämällä kaistoja joen ylitykseen, jotta liikenteen kasvun myötä lisääntyviä häiriöitä voidaan minimoida. Keskustan sisääntuloväyliä tai nykyisten väylien kapasiteettia ei voida merkittävästi lisätä, mikä johtaa liikenteen ajoittaiseen ruuhkautumiseen. Vaikka mielipiteensä esittäneet eivät olleetkaan erityisen huolestuneita mahdollisesta ruuhkautumisesta, liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi tarvitaan ajoneuvoliikenteen seutuyleiskaavassa esitettävän väylästön kehittämisen rinnalla liikennepoliittisia toimenpiteitä ja muiden kulkumuotojen edelleen kehittämistä. Luonnosvaiheessa selvitetään väyläkapasiteetin lisäystarvetta rakennemallivaihetta tarkemmin. Liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen voidaan myös laajemmin vaikuttaa liikenteen telematiikkaa kehittämällä. Liikenteen telematiikan hyödyntämisestä on Oulun seudulla käynnissä TELIO-ohjelma. Ohjelman ensimmäinen projekti edennee toteutukseen vuonna 2001/2002.

Valtatietä 20 ja siihen liittyviä tiejärjestelyjä kehitetään Kiimingin alueella aiemmin laaditun yleissuunnitelman mukaan, kuten Kiimingin kunta lausunnossaan esittää. Tämän lisäksi valtatietä kehitetään myös Oulun alueella. Kainuuntiellä väyläkapasiteettia lisätään välillä Poikkimaantie-Joutsentie.

Yhdyskuntarakenteen vahvistuminen pohjois-eteläsuunnassa tukee joukkoliikenteen kehittämistä, mitä toivottiinkin useissa kannanotoissa. Joukkoliikenteen kehittämistä tukee myös Kempeleen Linnakankaan ja Oulun Kaakkurin rakentaminen yhteen.

Ratahallintokeskuksen esittämä raideliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne ei ole mahdollinen Oulun seudulla seutuyleiskaavan tavoitevuoteen mennessä. Tästä johtuen seutuyleiskaavaa kehitetään siten, että se tukee ensi sijassa linja-autoliikenteeseen perustuvaa joukkoliikennettä.

3.3. Kuntien maankäytön ja liikenneverkon kehittäminen osana Ouluseutua

Haukiputaan keskustaa ja Kellon nykyisiä asumisen

alueita tiivistetään samoin kuin keskustan läheisyydessä Hailuodon Kirkonkylä-Ojakylän olevaa Annalankankaan teollisuusaluetta. Uudet aluetta kehitetään. asumisen alueet sijoittuvat joen eteläpuolelle keskustan Liikenneverkko säilyy läheisyyteen, joen pohjoispuolelle Keiskan alueelle sekä nykytilanteen mukaisena. Kelloon. Uudet työpaikka-alueet sijaitsevat keskustan Seutuyleiskaavan koillispuolella Ukonkaivoksen ja rautatien välisellä yhdyskuntarakenne ei estä alueella Jokelantien eteläpuolella. Uutta teollisuutta muodostuu Annalankankaan laajennusalueelle sekä mielipiteissä toivottua kunnan eteläosaan Holstinmäelle Haukiputaan ja Oulun liikenneyhteyden kehittämistä kiinteäksi yhteydeksi, mikä on rajan tuntumaan. Näin pyritään voimistamaan keskustan vetovoimaa ja palvveluita entisestään sekä tukemaan myös kunnan tavoite. Toisaalta Hailuodon kiinteän Kellon palvelukeskuksen palvelujen säilymistä ja liikenneyhteyden kehittäminen kehittämistä. loisi merkittäviä muutospaineita alueen Virpiniemen alue on seudullisesti tärkeä virkistysalue, yhdyskuntarakenteeseen jolle on turvattava yhteydet kunnan omien alueitten lisäksi Oulun suunnasta Sanginjoen alueelta tulevalta ulkoilureitiltä. Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 10 Liikenneverkkoa on tarve kehittää uudella Kellonväylän risteyksestä Virpiniementielle johtavalla yhteydellä. Tämän lisäksi suunnitelmissa on moottoriliikennetien OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Kiimingin keskustaa tiivistetään. Uudet asumisen alueet sijoitetaan kirkonkylän eteläosaan ja Jääliin siten, että keskusta ja Jääli kasvavat kohti toisiaan. Kehitettäviä alueita ovat Kiiminkijokivarren kylät sekä Kiimingin ja Oulun rajalle sijoittuva Välikylän alue. Uudet työpaikka- alueet sijoittuvat valtatie 20 varteen ja uutta teollisuutta sijoitetaan Oulun rajan tuntumaan nykyisen yrityspuiston laajennuksena. Koitelin vapaa- aika- ja matkailualuetta kehitetään edelleen seudullisena kohteena.

Valtatietä 20 kehitetään aiemmin laaditun yleissuunnitelman mukaisesti. Mielipiteissä tuotiin esiin Kiimingin heikko asema joukkoliikenteen kannalta, kun yhdyskuntarakenne tiivistyy pohjois-eteläsuuntaisena. Kiimingin joukkoliikennepalvelut säilyttävät todennäköisesti nykyisen tasoisena. Toisaalta joukkoliikenteen aseman vahvistuminen voi tuoda heijastusvaikutuksia myös Kiimingin suuntaan parantuvina joukkoliikenneyhteyksinä. Jäälin kasvaminen poispäin valtatiestä 20 huonontaa joukkoliikenteen käyttämismahdollisuuksia. Väestöpohja Jäälissä ei riitä omaan joukkoliikennelinjaan.

Muhoksen keskustaa tiivistetään. Uudet asuinalueet sijoitetaan välittömästi keskustan yhteyteen sekä Rovan ja Päivärinteen alueelle. Korivaaraa sekä Päivärinnettä kehitetään asuntoalueena ja Leppiniemeä työpaikka- alueena. Uutta työpaikka-aluetta sijoitetaan Karhuperälle ja uutta teollisuusaluetta Laukan sillan kohdalle radan ja valtatien väliin.

Kempeleen kuntaa kehitetään tiivistämällä keskustaa, varaamalla uusia asuntoalueita Linnakankaalle, Ylikylään sekä melualueen ulkopuolelle keskustan eteläosaan. Paiturin aluetta kehitetään asumisen alueena samoin kuin Ketolanperää. Uudet työpaikka-alueet sijoittuvat moottoritien ja vanhan nelostien tuntumaan siten, että niiden kasvusuunta on kohti Oulua. Oulunsalon rajan tuntumaan Lentoasemantien varteen sijoittuvien työpaikka-alueiden kasvussa varaudutaan laajentumiseen Kempeleen suuntaan. Asuntoalueiden kasvamista Oulunsalon suuntaan ei sitä vastoin tavoitella vaikka sitä esitettiinkin ympäristökeskuksen lausunnossa. Uudet teollisuusalueet sijoittuvat Riihivainion eteläpuoliselle alueelle.

Seudun kannalta on tärkeää säilyttää sujuva viheryhteys Madekoskelta Honkaseen johtavalta vapaa-alueelta Linnakankaan kautta Kempeleenlahden rantaan sekä Honkasesta Liminganlahden rantaan. Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 11 Liikenneverkossa suurimmat muutokset ovat moottoritien rakentaminen tehtyjen suunnitelmien mukaan ja Kokkokankaalta Linnakankaalle ja siltä vanhalle nelostielle johtavan väylän toteuttaminen OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Oulunsalon keskustaa tiivistetään. Uudet asuntoalueet sijoittuvat keskustasta länteen siten että kasvusuunta on kohti Varjakkaa. Uutta asumisen aluetta tulee myös Varjakan nokkaan. Uudet työpaikka-alueet sijoittuvat lentokentän ja keskustan väliselle alueelle sekä uuden Lentokentäntien varteen. Kehitettävänä alueena on Keskipiiri.

Uusien alueiden rakentamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että seudullisesti tärkeä yhteystarve Papinjärven rannasta merenrantaan säilyy. Kempeleenlahden rannan tuntumaan suunnitellun yhteystarpeen toteutuminen edellyttää reitin paikan tutkimista maastossa kunnan yleiskaavoituksen yhteydessä.

Lentokenttäyhteyden kehittämisestä on menossa pääsuuntaselvitys. Selvityksen on tarkoitus valmistua ennen luonnoksen valmistumista. Seutuyleiskaavaluonnoksessa lentoasemalle menevä yhteys esitetään tehdyn selvityksen mukaisena. Lentokentän joukkoliikenneyhteyksien kehittämismahdollisuuksiin paneudutaan liikennejärjestelmätyössä Kunnan sisäistä liikennettä

Oulussa kehittämisen painopiste on keskustassa ja sitä ympäröivän lähiökehän täydentämisessä. Uusia asuinalueita on Kaijonharjun suuralueella: Ritaharju, Kuivasjärvi ja Liikanen. Uutena kasvusuunta-alueena esitetään Hiukkavaaran käyttöönottoa. Kaakkuria laajennetaan Kempeleen rajalle, jossa se liittyy Kempeleen Linnakankaaseen. Meren rannan tuntumassa uusia asumisen alueita tutkitaan Äimärautiolla, Toppilan salmen molemmin puolin ja Pateniemessä. Kuusamontien varteen tulee uusia asumisen alueita Korvensuoran suuralueelle. Kehitettäviä kyläkeskuksia ovat Pikkarala, Sanginsuu sekä Madekoski.

Uusia työpaikka-alueita sijoitetaan Pohjantien varteen useampaan kohtaan ja Ruskoon. Ruskossa laajenee myös teollisuusalue. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat Linnanmaalle, Hiukkavaaraan sekä Kaakkuriin. Nykyinen markettien alue Raksilassa säilyy samoin kuin Limingantullin vähittäiskaupan suuryksikkö. Tämän lisäksi uutta palvelujen aluetta tulee Ritaharjuun ja Limingantullin teollisuusalue muuttuu palvelujen alueeksi.

Seudun kannalta merkittävin viheryhteystarve on Sanginjoen alueelta Laanaojan vartta jokisuistoon ja Hollihakaan. Tärkeää on huolehtia myös viheryhteyksien säilymisestä Sanginjoen alueelta jokivarteen Hiukkavaaran uusien alueiden toteutuessa.

Nykyisiä liikenneväyliä parannetaan lisääntyvän liikenteen tarpeisiin Kuusamon-, Kajaanin- sekä Limingantiellä. Poikkimaantie jatkuu Oulujoen ylittävänä siltana Saarelaan ja Hiukkavaaraan. Hiukkavaaran toteuttamistavasta riippuen harkitaan uutta yhteyttä Kuusamontielle, joko Poikkimaantien muodostaman kehäväylän täydentäjänä tai Hiukkavaaran sisäistä liikennettä palvelevana kokoojaväylänä. Ylikiimingintien ja Alakyläntien välille rakennetaan uusi yhteys samoin kuin Linnakankaalta Kaakkurin kautta Oulunlahden maantielle. Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 12 Oulussa joukkoliikenteen tarjonta on voimakasta akselilla Kaakkuri-Kaukovainio-keskusta- Kaijonharju ja myös akselilla Oulunsuu-keskusta-Pateniemi-(Haukipudas). Näiden alueiden vaikutuspiirissä olevien alueiden vahvistamisella luodaan edellytykset joukkoliikenteen OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

3.4 Seudulliset hankkeet

E Äimäraution raviradan mahdollisesti korvaavia sijoituspaikkavaihteoehtoja esitetään Haukiputaan Virpiniemeen sekä Kempeleen ja Limingan kunnan rajalle, jossa hanketta tarkastellaan parhaillaan Sipola-Rajakorpi osayleiskaavatyöhön liittyen.

V+R Vapaa-aika ja matkailualueet esitetään Haukiputaan eteläisen eritasoliittymän läheisyyteen Murtoperän pohjavesialtaiden kohdalle, Kempeleen Linnakankaan asuntoalueen ja moottoritien väliselle alueelle sekä Hailuodon Marjaniemeen. Myös Kiimingin Koitelin vapaa-aika ja matkailualuetta on tarkoitus kehittää. EO Maa-ainesten ottoalue osoitetaan Vasikkasuon kallioalueelle.

Haukiputaalle rakennemalleissa sijoitetun golfkentän rakentamiseen on varauduttu kunnan omassa suunnittelussa. Hanketta ei osoiteta seutuyleiskaavaassa, koska se sisältyy osana seudulliseen Virpiniemen virkistysalueeseen.

3.5. Vaikutusten arviointi

Luonnosvaiheessa vaikutusten arviointia pyritään kehittämään siten, että vaikutusten arvioinnin laatimiseen osallistuu monipuolinen eri alojen asiantuntijajoukko. Näin pyritään turvaamaan vaikutusten arviointiin aiempaa vaikutusten arviointia analyyttisempi ote, mitä ympäristökeskus piti kannanotossaan tärkeänä.

Luonnosvaiheen vaikutusten arvioinnissa asiantuntijat pyrkivät selvittämään, millaiseen tulevaisuuskuvaan seutuyleiskaava voi johtaa. Samassa yhteydessä on mahdollista pohtia, voiko luonnoksen tuloksena kehittyvä Oulun seutu vastata niihin tavoitteisiin, joita työn alussa sille asetettiin. Rakennettuun ja luonnonympäristöön kohdistuvien sekä taloudellisten vaikutusten lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, millaisia sosiaalisia kontakteja, viihde- ja kulttuurinautintoja, luonto- ja ympäristökokemuksia seutuyleiskaavan toteuttaminen voi tuoda mukanaan.

Muhoksen kunta ja Oulun kaupunki ovat päättäneet kehittää rautatien varteen sijoittuvia asuinalueita. Myös uusia asuinalueita sijoittuu alueelle, joka ratahallintokeskuksen mielestä on tärinäaltista. Luonnosvaiheessa selvitetään, miten Oulujokivarteen sijoittuvilla uusilla asuntoalueilla voidaan ehkäistä rautatieliikenteestä aiheutuvaa tärinää.

Useissa mielipiteissä oltiin huolestuneita moottoriurheilu- ja ampumaradan sekä moottorikelkkareittien melusta. Vaikutusten arvioinnissa pohditaan myös keinoja, millä näiden alueiden meluhaitat saadaan mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavaksi.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 13 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

3.6. Asiat, jotka ratkaistaan luonnosvaiheessa

Seudulliset kohteet

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toivoo kannanotossaan olevien AU ampumaratojen kehittämistä, jolloin vältyttäisiin niiden siirtämiseltä. Kiiminki puolestaan toivoo Reposelän ampumaurheilualueen kehittämistä edelleen.

Hiukkavaaran asuntoalueen käyttöönotto edellyttää pitkällä aikavälillä ampumaradan poistumista entiseltä kasrmialueelta. Reposelän ampuma- aluetta ei voida kehittää seudulliseksi ampumaurheilualueeksi, koska se sijaitsee lähellä pohjavesialuetta sekä Kiimingin lettoaluetta, joka on luonnonsuojelualuetta. Luonnosvaiheessa on syytä selvittää, voiko ampumaurheilukeskus sijaita esim. Murtoperän alueella Haukiputaalla, jonne sitä on esitetty.

Kaikkia rakennemalleissa esitettyjä moottoriurheilukeskuksen sijaintipaikkoja on M vastustettu. Moottoriurheilukeskushanketta pohtinut ensimmäinen työryhmä esitti hankkeen sijoittamista Haukiputaan Murtoperä-Kiviharjun alueelle. Haukiputaan kunnanhallitus vastustaa moottoriurheilukeskuksen sijoittamista työryhmän esittämälle paikalle ja pitää hankkeelle sopivampana paikkana Alakyläntien itäpuolista aluetta tien ja kunnan eteläpuolisen rajan tuntumassa.

Hanketta valmistelee uusi työryhmä, joka selvittää moottoriurheilukeskuksen sijoittamista Haukiputaan Murtoperään, Haukiputaan Vasikkasuolle tai Limingan Vehkamaan alueelle. Selvitys on annettu konsultin laadittavaksi. Selvityksen tulokset saadaan luonnoksen valmisteluvaiheeseen. Ympäristökeskuksen mukaan moottoriurheilukeskuksen esittäminen seutuyleiskaavassa edellyttää hanke- YVA-menettelyä.

Ympäristökeskus pitää tarpeellisena nykyisen Ruskon kaatopaikan sekä EJ Alakyläntien varteen aiemmin suunnitellun jätteenkäsittelylaitoksen esittämistä aluevarauksena seutuyleiskaavassa. Kiimingin kunnan mielestä laitos tulisi sijoittaa alueelle, jonne asutuskin painottuu. Jätteenkäsittelylaitoksen ja loppusijoituspaikan järjestäminen tutkitaan luonnosvaiheessa.

Esitetyissä mielipiteissä merialueelle osoitettuja tuulivoimala-alueita pidettiin huonona ja kaivattiin uusia alueita mantereelle. Tuulivoimalapuistojen sijoittaminen Natura-alueelle edellyttää ympäristökeskuksen mukaan kattavaa vaikutustarkastelua. Tästä johtuen luonnosvaiheessa on syytä selvittää aiempaa tarkemmin mantereella ja merellä olevat mahdolliset tuulivoimaloille soveltuvat alueet. Natura-alueelle ei esitetä tuulivoimalapuistoja ellei sitä todeta

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 14 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

mahdolliseksi vaikutustarkastelussa ja siitä annettavassa ympäristökeskuksen lausunnossa.

Muhos-Torniojokilaakson välinen 400 kV voimalinja sijoitetaan z seutuyleiskaavaan tekeillä olevan vaikutusten arvioinnin ja ympäristökeskuksen siitä antaman lausunnon perusteella.

Mielipiteissä paheksuttiin monikäyttöareenan sijoittamista Huuhkajapuistoon. Monikäyttöareenaa ei osoiteta seutuyleiskaava-alueelle ellei luonnosvaiheen aikana ilmene uusia seikkoja, jotka osoittavat monikäyttöareenan sijoitusvaihtoehtojen tutkimisen tarpeelliseksi.

Liikenne

Lentokentäntien kehittämisestä on menossa pääsuuntaselvitys. Väylän parhaan sijaintipaikan selvittämiseksi siinä mietitään myös lentokentälle suuntautuvien joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä. Kempeleenlahden ylitystie vaatii ympäristökeskuksen mukaan Natura-arvioinnin. Selvityksen on tarkoitus valmistua keväällä 2001. Liikenneyhteys lentoasemalle esitetään pääsuuntaselvityksessä parhaana pidetyn vaihtoehdon mukaisesti.

Yhteydelle Vaalantieltä Raitotielle on kysyntää joko kehän täydentäjänä tai alueen sisäisiä tarpeita varten. Yhteystarpeen toteuttamisessa tarvitaan lisäselvityksiä, sillä Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta pitää yhteyden rakentamista mahdottomana.

3.7 Esitystavan kehittäminen ja kaavoitukseen liittyvät muut jatkotoimenpiteet

Rakennemallivaiheessa työstä on käytetty nimeä ’Oulun seutuyleiskaava 2020’. Viranomaisneuvottelussa ympäristöministeriön edustaja kiinnitti huomiota siihen, että kyseessä on MRL 46 §:n mukaisesti Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava. Siirryttäessä rakennemallivaiheesta luonnosvaiheeseen työstä tullaan käyttämään nimeä ’Oulun seudun yleiskaava 2020’.

Tavoitteena on esittää seutuyleiskaava maanmittauslaitoksen 1:100 000 mittakaavaisella numeerisella pohjakartalla. Osayleiskaavamerkintöjä ja määräyksiä kehitetään niin, että niiden ohjausvaikutus on monipuolinen ja ne ovat yksiselitteisesti tulkittavissa kuten ympäristökeskus on kannanotossaan toivonut. Seutuyleiskaavaan liitetään myös kartta, jossa esitetään yhteydet maakuntakaavaan.

Ympäristökeskus toivoo kuntien yhtenäistävän rakennusjärjestyksiään, jotta rakentamisen aluevarausten ulkopuolisten alueitten rakentamisen pelisäännöt tulisivat koko seudulla yhtenäiseksi. Osalla seudun kunnista on käynnissä rakennusjärjestysten yhtenäistäminen naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on laajentaa tätä yhteistyötä.

Seutuyleiskaavaluonnoksen laatimisen yhtenä osana on selvittää, mitkä seudulla voimassa olevista kaavoista jäävät voimaan seutuyleiskaavan vahvistamisen jälkeen. Seutuyleiskaavaluonnoksessa nämä alueet määritellään kuten ympäristökeskus on kannanotossaan toivonut.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 15 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 16 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Liite 1

Oulun seutuyleiskaava 2020 Rakennemallivaihtoehdot A, B ja C (6.11.2000)

Yhteenveto 30:stä palautelomakkella annetusta mielipiteestä (n:ot 4, 9-10,15, ja 17-42)  1. Vastaajat (Lukumäärät, kaikissa lomakkeissa ei tietoja) Ikä: Asuinkunta: Mies < 16-vuotta Hailuoto Muhos Nainen 17 – 29-vuotta Haukipudas Oulu Perheellinen 30 – 44-vuotta Kempele Oulunsalo Perheetön 45 – 64-vuotta Kiiminki > 65-vuotta

2. Mitkä ovat sinulle / perheellesi tärkeimpiä asuinalueen valintaan vaikuttavia asioita Oulun seudulla? (Lukumäärä kertoo montako kertaa ko. kriteeri on mainittu tärkeimpänä.) Asuinalueen sijainti tietyssä kunnassa Maaseutumainen ympäristö Asuinalueen viihtyisyys Työpaikan / opiskelupaikan läheisyys Asuinalueen turvallisuus Hyvät kevytliikenteen yhteydet Alueen hyvä palvelutaso Hyvät joukkoliikenteen yhteydet Isot tontit Nopea ajoyhteys Oulun keskustaan Alueella runsaasti puistoja Vesistön läheisyys Kaupunkimainen ympäristö

3. Miten uudet asuntoalueet tulisi mielestäsi pääsääntöisesti sijoittaa? (Mainintojen määrä) Keskusmallin (A) mukaan Painopistemallin ( C) mukaan Ketjumallin (B) mukaan Täysin eri tavalla. Miten? - tiiviimpi kuin C, kaikista malleista jotakin, ______

4. Missä mallissa palveluiden monipuolisuus ja hyvä saatavuus toteutuvat mielestäsi parhaiten? (Mainintojen määrä) Keskusmallissa (A) Kaikissa malleissa Ketjumallissa (B) Ei missään mallissa Painopistemallissa (C )

5. Minkälaisia palveluja sinä / perheesi arvostatte? (Lukumäärä kertoo montako kertaa ko. kriteeri on mainittu tärkeimpänä.) Lähipalveluja kävelyetäisyydellä kotoa. Kuntakeskusten monipuolisia palveluja. Paikalliskeskustason palveluja Oulun keskustan palveluja. pyöräilyetäisyydellä kotoa. Palvelujen sijainti tai etäisyys ei ole minulle Monipuolista kauppakeskusta automatkan tärkeä asia. päässä kotoa.

6. Miten uusi asutus tulisi mielestäsi sijoittaa? (Mainintojen määrä) Mahdollisimman väljästi täysin uusille Keskittää nykyistä tiiviimmin, jotta asukkaille alueille. saadaan mahdollisimman monipuoliset Nykyisten alueiden läheisyyteen, jotta palvelut. palveluja saataisiin enemmän. Muuten. Miten? Täydennysrakentamisena nykyisille alueille, - ei lisää autoliikennettä Tuiraan jotta palvelut säilyisivät.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 17 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

7. Miten työpaikka-alueet tulisi mielestäsi sijoittaa? (Mainintojen määrä) Omille erillisille alueille. Osittain asuntoalueille. Asuntoalueiden läheisyyteen. Pääteiden varsille mahdollisimman kauas asutuksesta.

8. Missä mallissa asunto- ja työpaikka-alueiden keskinäinen sijoitus on ratkaistu parhaiten? Keskusmallissa (A) Yhtä hyvin kaikissa malleissa Ketjumallissa (B) Huonosti kaikissa malleissa Painopistemallissa ( C)

9. Mikä on sinulle / perheellesi tärkeää liikenneyhteyksissä?. (Lukumäärä kertoo kuinka monta kertaa ko. kriteeri on asetettu tärkeimmäksi.) Hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Liikkumisen edullisuus. Nopea ja tehokas joukkoliikenne. Hyvät henkilöautoyhteydet. Lyhyt matka-aika. Muu. Mikä? - monipuolisuus, alhainen energian kulutus, juna ______

10. Millä tavalla teet pääosan päivittäisistä työmatkoista? (Mainintojen määrä) Kävellen tai polkupyörällä. Omalla autolla. Linja-autolla. Kimppakyydillä.

11. Mitä todennäköisesti teet, kun ajoneuvoliikenne ruuhkautuu nykyistä enemmän ja matka-ajat pitenevät? (Mainintojen määrä) Jatkan entisellä tavalla. Siirryn polkupyöräilijäksi / kävelijäksi. Siirryn joukkoliikenteen käyttäjäksi. Muutan asuinpaikkaa. Ryhdyn tekemään etätöitä / etäopiskelua. Muuta. Mitä? Siirryn kimppakyytiin. - kesällä pyörä, talvella bussi, vaihdan työpaikkaa ______

12. Painopistemallissa C pyritään luomaan edellytyksiä nykyistä tehokkaammalle joukkoliikenteelle keskittämällä asutusta pohjois-eteläsuuntaiselle akselille. Pidän periaatetta Mainintojen määrä Hyvänä. Huonona.

Huonona koska: Kiiminki ei kehity, liikennöintiä tarvitaan myös itä-länsisuunnassa, raideliikenne pohjois- eteläsuuntaan ja rengaslinja bussille itä-länsisuuntaan, asutusta ei saa keskittää kun halutaan asua väljästi, joukkoliikenne toimivaksi muilla keinoin, ei hyödytä Kiimingin asukkaita.

Hyvänä koska: parantaa yleensä yhdyskuntarakennetta ja usein myös viihtyisyyttä, voi vähentää työmatkaliikennettä henkilöautoilla, vähentää saasteita ja melua, monelle tärkeä ympäristöystävällinen liikkumistapa, kunnan joka osasta päästävä palveluihin joukkoliikenteellä. __

13. Muuta palautetta suunnittelijoille Kerrottu yhteenvedossa joka mielipiteestä erikseen.

8.1.2001

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 18 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

SEUTURAKENNETYÖRYHMÄN VASTINE OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020:N RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOISTA JÄTETTYIHIN MIELIPITEISIIN

Rakennemallivaihtoehdot A, B ja C ovat olleet yleisesti nähtävillä kunnissa ja projektipankin nettisivuilla 7.11. – 7.12.2000. Nähtävilläoloaikana niistä jätettiin 42 mielipidettä, joista 20 on allekirjoitettua mielipidettä ja 22 nimettömänä jätettyä palautelomaketta. Kirjalliset mielipiteet on referoitu lyhyesti alla. Palautelomakkeista on tehty erillinen yhteenveto.

Mielipide 1 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry: - Mielipiteessä käsitellään vain tuulivoiman tuotantoa ja sille varattuja alueita - Tuulivoiman tuotantoon ei ole varattu riittävästi sopivia alueita. Osoitetut merialueen suuret tuulipuistot on varattu sopimattomiin paikkoihin, eikä mantereelle ole osoitettu uusia tuotantoalueita.

Vastine: Rakennemallivaiheessa keskityttiin asunto- ja työpaikka-alueiden, keskusverkon ja palvelujen sekä liikenneverkon vaihtoehtoisten mallien muodostamiseen ja vertailuun. Vaiheen tavoitteena on saada tavoiteltavasta yhdyskuntarakenteesta päätös, joka perustuu monipuoliseen tarkasteluun ja arviointiin ja laajaan keskusteluun. Rakennemallikartoilla on esitetty taustatietona myös muita maankäyttömuotoja, kuten seudun virkistys- ja vapaa- aikasuunnitelma (VIVA), sekä monia eri tahojen suunnittelualueelle ehdottamia toimintoja kuten tuulivoimala-alueet, seudullinen jätteenkäsittelylaitos, uusi moottoriurheilukeskus, uusi ravirata jne. Tarkoitus oli näyttää kaikki päällekkäiset ja ristikkäisetkin esitykset, jotta suunnittelun ongelmakysymykset nousisivat esille. Tuulivoiman lopullisia tuotantoalueita ei ole suunniteltu rakennemallivaiheessa vielä lainkaan. Malleissa on, kuten mielipiteessä oikein todetaan, esitetty vasta teknistaloudellisessa tarkastelussa esille nousseita alueita. Jatkossa seudun yleiskaavaluonnoksessa ja -ehdotuksessa, joissa käsitellään kaikkia maankäyttömuotoja, tuulivoiman tuotantoalueetkin otetaan suunnitteluun mukaan. Jatkossa tulee selkiytymään myös se, voidaanko seutuyleiskaavaan ottaa ohjeellisia tuulivoimapuistovarauksia ja määrätä, että niille on tehtävä yva-tarkastelu ennen rakentamispäätöksiä. Jotta tuulivoima muodostaisi todellisen vaihtoehdon energiantuotannossa, on tuotantoalueiden oltava riittävän suuria ja kohtuullisin kustannuksin toteutettavia. Merialueen matalikoilta ja pitkältä rantavyöhykkeeltä löytynee jatkossa useita tuulivoiman tuotantoon sopivia alueita.

Mielipide 2 (käsittää 5 kirjelmää) Matti Leskelä: - Vastustaa sitä, että kaikissa rakennemalleissa on sama voimakkaaseen kasvuun perustuva väestöennuste (220 000 asukasta). Vaatii, että kaavaprosessiin otetaan mukaan myös maltillisen kasvun ennuste (200 000 asukasta). - Miksi vaihtoehtomallien esittelyssä on jätetty pois kohta 2.4. Virkistys- ja suojelualueet? - Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavan 2020 rakennemallivaihtoehtojen esittelyssä ja raportoinnissa jää puutteelliseksi päätöksentekojärjestelmän esittely. - Vastustaa kaikkia niitä rakenteellisia vaihtoehtoja, jotka edesauttavat rantarakentamista. - Seudullinen ranta-alue Oulunsalon Varjakan ranta-alueesta Oulun Oritkarin merenrantaa pitkin Nallikarin kautta Rajakylään ja Haukiputaalle tulisi jättää luonnontilaan. - Vastustaa monikäyttöareenan (Hitech Arena) sijoittamista Huuhkajapuistoon. Samalla esittää eriävän mielipiteen sen johdosta, että monikäyttöareenalle esitetään vain yksi ”ennaltamäärätty” sijaintipaikka.

Vastine: 1) Seudun yleiskaava on kuntien yhteinen maankäyttösuunnitelma, joka perustuu kuntien omiin väestötavoitteisiin. Keväällä 2000 rakennemallivaihetta käynnistettäessä kaikilta kunnilta pyydettiin valtuuston tai hallituksen hyväksymät väestö- ja työpaikkatavoitteet. Kuntien yhteenlaskettu väestötavoite vuodelle 2020 on 222 420 asukasta. Rakennemallien laatimisessa käytettiin tästä pyöristettyä tavoitetta 220 000 asukasta.. Kuntien ennustama

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 19 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

kasvu vastaa tasaista hieman alle 2%:n vuosikasvua. Kuten väliraportin sivulla 8 olevasta kaavioista selviää, on 60-luvulta tähän saakka toteutunut kasvu ollut jopa hieman suurempaa. Jatkosuunnittelussakin noudatetaan kuntien omia väestötavoitteita, mutta ennustetta maltillisempaan kasvuun tullaan luonnollisesti varautumaan kaavoitusohjelmassa ja uusien alueiden toteuttamisjärjestystä ja –ajankohtia ohjelmoitaessa. 2) Rakennemallivaiheessa suunniteltiin vain asunto- ja työpaikka-alueita, keskusverkkoa ja palveluita sekä liikenneverkkoa. Virkistys- ja suojelualueiden tarkempi suunnittelu aloitetaan vasta yleiskaavaluonnosvaiheessa. Kaikissa malleissa on esitetty taustatietona samat Kaupunkiseudun Virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelman (VIVA, 1998) mukaiset virkistysalueet ja suojelualueet. VIVA-suunnitelmasta kerrottu rakennemalliraportin sivulla 8. Erillinen VIVA-raportti oli mukana nähtävillä olevassa valmisteluaineistossa kaupungintalon näyttelyhuoneessa, Neuvokkaassa ja kunnissa. Yleiskaavaluonnosvaiheessa virkistys- ja suojelualueet tullaan esittämään asianmukaisilla yleiskaavamerkinnöillä ja käsittelemään myös selostuksessa. 3) Yhteisen yleiskaavan laatimisesta on säädetty vuoden 2000 alusta voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Oulun seudulla on jo vuosia tehty yhteistyötä maankäytön suunnittelussa virkamiestasolla. Oulun seudulle sopivan lain mukaisen päätöksentekomallin kehittely aloitettiin heti keväällä 2000 kokoamalla tietopaketti lain suomista vaihtoehdoista päättäjille. Koska tiedettiin, että keskustelu ja valintaprosessi vievät aikaa runsaasti, käynnistettiin yhteisen yleiskaavan valmisteluvaihe –rakennemallivaihe samanaikaisesti. Ympäristöministeriöstä varmistettiin, että ko. valmistelua voi tehdä, vaikkei yhteistä toimielintä ole vielä valittu. Oulun seudulla päädyttiin MRL:n 64§:n mukaiseen vaihtoehtoon, jossa kuntien yhteinen toimielin laatii ja hyväksyy yhteisen yleiskaavan. Tämä uusi toimielin tulee tekemään kevään 2001 aikana päätöksen varsinaisen yleiskaavan pohjaksi valittavasta mallista/malleista. Tällä hetkellä sopimus yhteisen yleiskaavan laatimisesta on kunnissa allekirjoitettavana ja osa kunnista on jo valinnut edustajansa siihen. Jäseniä valitessaan kunnat pyrkivät puoluekannaltaan, sukupuoleltaan, iältään jne, .edustavaan toimielimen.Yhteistä yleiskaavasta tullaan työohjelman mukaan kuulemaan asukkaiden mielipiteitä vielä luonnosvaiheessa, lisäksi yleiskaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä. Aiemmin Oulun ja ympäristön suunnittelua ohjasi kaupunkiseudun seutukaava, jonka laati ja hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Nyt suunnittelu ja päätöksenteko on mielestämme huomattavasti lähempänä kuntalaisia ja tiedon saaminen helpompaa. 4) Ranta-alueiden saaminen yleiseen virkistyskäyttöön on ollut tavoitteena myös VIVA- suunnitelmassa, joka on kaikkien rakennemallien pohjalla. Uutta merenrannan tuntumaan sijoittuvaa rakentamista on vain muutamilla alueilla Oulunsalossa (säikkäranta, Pahajärvi)ja Oulussa (Toppilansalmi, Pateniemen saha, Äimärautio). Rantaan on pääsääntöisesti aina varattu yleinen virkistysalue myös asuntoaluevarausten kohdalle. Lisäksi on esitetty viheryhteys tarve, ellei sillä kohdalla ole jo ollut VIVA-suunnitelman mukaista ulkoilureittiä. Oulujokivarressa kehitettävän kyläasumisen alueilla Oulussa ja Muhoksella on näytetty myös tavoitteelliset seudulliset ulkoilureitit, jotka kulkevat pääosin pitkin rantavyöhykettä. Jatkossa asuntoalueiden ja virkistysalueiden rajaukset ja ulkoilureittien linjaukset tarkentuvat vielä. 5) Monikäyttöareenan sijoitusvaihtoehtoja ei ole tutkittu rakennemallivaiheessa. Malleissa on näytetty Oulun kaupungin tekemien selvitysten perusteella valituksi tullut paikka. Tärkein tavoite alueella on kuitenkin malleissakin näytetty viheryhteys kaupunginojan varrella ja alueelle sijoittuvan toiminnan tulee olla siihen sopeutuvaa.

Mielipide 3 Juho Rajaniemi: − Esitetyt vaihtoehdot (A, B, C) täydellisiä kopioita kuntien omista laadittavana olevista yleiskaavoista lisättynä irrallisilla hankkeilla. − Erot vaihtoehtojen välillä kosmeettisia. Kaikissa vaihtoehdoissa kasvu ohjataan pääasiassa uusille alueille. Täydennysrakentaminen jää marginaaliseksi. − Epärealistinen väestöenusta. − Miksi monitoimiareenalle ei ole esitetty muita vaihtoehtoisia paikkoja kuin Huuhkajanpuisto.

Vastine: 1) Seudun rakennemallien ja Oulun ja Oulunsalon rakennemallien samankaltaisuus on luonnollinen tulos, koska yhteensovittelua on tehty suunnitteluvaiheessa koko ajan. Molemmat kunnat ovat työstäneet omia rakennemallejaan seudun mallien muotoutumisen

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 20 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

mukaan. Haukiputaalla kunta on vertaillut mahdollisia uusia asuntoalueita ja mallit on rakennettu vertailun tuloksiin pohjautuen. Kiimingissä, Kempeleessä ja Muhoksella taajamien yleiskaavoitus on tarkoitus käynnistää seutuyleiskaavan jälkeen, jolloin se ohjaa kuntien tarkempaa suunnittelua kuten on tavoite. 2) Mallien laatimisen peruslähtökohtana on realistisuus ja toteuttamiskelpoisuus. Esim. asutuksen vahva keskittäminen Oulun läheisyyteen tai vain nykyisten alueiden voimakas tiivistäminen talotyyppijakautumaa muutamalla ei vastaa kuntien tai asukkaiden tavoitteita ja arvostuksia. Sekä A- että C-malleissa on esitetty nykyisten rakennettujen alueiden tiivistämistä ja kehittämistä. Kaikissa kunnissa uudisalueet kuitenkin sijoittuvat nykyistä rakennetta täydentäen. Jatkossa on varmasti tarvetta tutkia vielä tarkemmin täydennysrakentamismahdollisuuksia etenkin kehyskunnissa, Oulussahan niitä on tutkittu jo rakennemallivaiheessa. Asutuksen voimakkaammasta keksittämisestä Ouluun jouduttiin mallivaiheessa luopumaan, koska se ei vastaa kuntien asukastavoitteita ja tasapainoista kehittämistä. 3) Seudun yleiskaava on kuntien yhteinen maankäyttösuunnitelma, joka perustuu kuntien omiin väestötavoitteisiin. Keväällä 2000 rakennemallivaihetta käynnistettäessä kaikilta kunnilta pyydettiin valtuuston tai hallituksen hyväksymät väestö- ja työpaikkatavoitteet. Kuntien yhteenlaskettu väestötavoite vuodelle 2020 on 222 420 asukasta. Rakennemallien laatimisessa käytettiin tästä pyöristettyä tavoitetta 220 000 asukasta. Kuntien ennustama kasvu vastaa tasaista hieman alle 2%:n vuosikasvua. Kuten väliraportin sivulla 8 olevasta kaavioista selviää, on 60-luvulta tähän saakka toteutunut kasvu ollut jopa hieman suurempaa. Jatkosuunnittelussakin noudatetaan kuntien omia väestötavoitteita, mutta ennustetta maltillisempaan kasvuun tullaan luonnollisesti varautumaan kaavoitusohjelmassa ja uusien alueiden toteuttamisjärjestystä ja –ajankohtia ohjelmoitaessa. 4) Monikäyttöareenan sijoitusvaihtoehtoja ei ole tutkittu rakennemallivaiheessa. Malleissa on näytetty Oulun kaupungin tekemien selvitysten perusteella valituksi tullut paikka. Tärkein tavoite alueella on kuitenkin malleissakin näytetty viheryhteys kaupunginojan varrella ja alueelle sijoittuvan toiminnan tulee olla siihen sopeutuvaa. 5) Kuntien yhteisestä yleiskaavasta halutaan nimenomaan yhteisesti hyväksyttävissä oleva suunnitelma, joka ohjaa kuntien omaa suunnittelua. Siinä pyritään ratkaisemaan ristiriitaisetkin seudulliset hankkeet ja muodostamaan tasapainoinen ja taloudellinen yhdyskuntarakenne. Koska tämä on kuntien yhteistä suunnittelua, täytyy sitovien ratkaisujen olla kaikkien kuntien hyväksyttävissä.

Mielipide 4 Alpo Huotari: − Teollisuusalueet Oulu – Jääli välisellä alueella tulisi sijoittaa Kuusamontien länsipuolelle ja varautua alueiden laajentumiselle. − Kuusamontien itäpuoli ja Ylikiimingintien pohjoispuoliset alueet tulisi varata asumiseen. − Moottoriurheilukeskukselle etsittävä paikka, joka olisi etäämpänä olevasta asuinalueesta.

Vastine: Teollisuusalueet: Rakennemallivaihtoehdoissa Välikylän työpaikka- ja teollisuusalueet on osoitettu Kuusamontien länsipuolelle nykyisen kunnan oman yleiskaavan mukaisesti. Asuntoalueet: Seutuyleiskaavan rakennemalleissa on Jäälinojan varsi Välikylästä Jääliin esitetty kehittämisalueena. Käytännössä merkintä tarkoittaa alueen asemakaavoittamista. Kaavoittavien alueiden tarkemmat aluerajaukset esitetään kunnan omassa yleiskaavassa. Seudullinen moottoriurheilukeskus: Rakennemalleissa on esitetty vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä moottoriurheilu- että ampumaurheilukeskukselle. Lopullinen sijoituspaikan valinta vaatii lisäselvityksiä. Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, etteivät rakennemalleissa esitetyt moottoriurheilukeskusten paikat tule kysymykseen, vaan Kiimingissä voidaan mahdollisena sijoituspaikkana tutkia jatkossa Karhusuon aluetta kunnan pohjoisosassa Yli-Iintien länsipuolella. Yhtenä vaihtoehtona jatkossa voidaan tutkia Vasikkasuon maa-ainestenottoalueen käyttämistä myöhemmin moottoriurheilun tarpeisiin.

Mielipide 5 Teuvo Harju: − Ei hyväksy minkäänlaista meluhaittaa aiheuttavaa häiriötekijää Välikylän, Jäälin ja Saviharjunkylän väliselle alueelle.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 21 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

− Viheryhteystarpeita et tarvitse näyttää seutuyleiskaavassa. − Oman tilan läpi ei tule osoittaa mitään viherkaistoja, koska tilalle rakennetaan lähi aikoina.

Vastine: Rakennemalleissa on esitetty vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä moottoriurheilu- että ampumaurheilukeskukselle. Lopullinen sijoituspaikan valinta vaatii lisäselvityksiä. Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, etteivät rakennemalleissa esitetyt moottoriurheilukeskusten paikat tule kysymykseen, vaan Kiimingissä voidaan mahdollisena sijoituspaikkana tutkia jatkossa Karhusuon aluetta kunnan pohjoisosassa Yli-Iintien länsipuolella. Seutuyleiskaavassa nuolella osoitetulla viheryhteystarpeella pyritään turvaamaan yhteydet asuntoalueilta ulkopuolisille poluille tai laduille. Kunta huomioi tarpeet laatiessaan omia yleiskaavojaan ja ulkoilureittisuunnitelmiaan. Tavoitteena on, että kunnan omilta verkostoilta on yhteydet seudullisille verkostoille. Tavoitteena on, että seutuyleiskaavan luonnos asetetaan vuoden 2001 lopulla nähtäville mielipiteiden esittämiseksi kaavaa valmisteltaessa. Kysymyksessä on niin laaja suunnittelualue, ettei maanomistajakohtainen nähtävilläoloista tiedottaminen ole mahdollista. Rakennemalleista esitetyt mielipiteet ovat Kiimingin kunnan tiedossa ja seutuyleiskaavatyön etenemiseen voi käydä tutustumassa kaavoitustoimistossa. Luonnoksen nähtävilläolosta tullaan tiedottamaan sanomalehti Kalevassa ja paikallislehti Rantapohjassa.

Mielipide 6 Välikylän kylätoimikunta: − Rakennemalleissa A ja B on esitetty moottoriurheilukeskus Välikylän, Jäälin ja Saviharjunkylän väliselle alueelle, tällöin koko Välikylän asutus jää melun vaikutusalueen alle. − Välikylän kylätoimikunta on esittänyt toimia mm. Jäälinojan vedenlaadun parantamiseksi ja vesimäärän lisäämiseksi. Koska Jäälinoja kulkee usean kunnan alueella, sen täytyy näkyä seutuyleiskaavan suunnittelussa. − Kuntopolku/hiihtolatuyhteys Välikylästä Jääliin. − Rinnakkaisyhteydet Kuusamontien kahtapuolta yli kuntarajojen.

Vastine: Rakennemalleissa on esitetty vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä moottoriurheilu- että ampumaurheilukeskukselle. Lopullinen sijoituspaikan valinta vaatii lisäselvityksiä. Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, etteivät rakennemalleissa esitetyt moottoriurheilukeskusten paikat tule kysymykseen, vaan Kiimingissä voidaan mahdollisena sijoituspaikkana tutkia jatkossa Karhusuon aluetta kunnan pohjoisosassa Yli-Iintien länsipuolella. Seutuyleiskaavan rakennemalleissa on Jäälinojan varsi Välikylästä Jääliin esitetty kehittämisalueena. Käytännössä merkintä tarkoittaa alueen asemakaavoittamista. Kaavoittavien alueiden tarkemmat aluerajaukset ja vaiheet esitetään kunnan omassa yleiskaavassa. Muilta osin Jäälinojan veden laatuun liittyvät kysymykset tulee ratkaistavaksi muilla tavoin kuin seutuyleiskaavatasoisen maankäytön suunnitelman avulla. Rakennemalleissa on esitetty seudulliset ulkoilureitit. Jäälin ja Välikylän väliset yhteydet ratkaistaan kunnan omassa yleiskaavassa. Luonnosvaiheessa voidaan selvittää onko Korvenkylän ja Jäälin välisellä yhteydellä seudullista merkitystä vai osoitetaanko reitti yhtenäiseksi kuntien omissa ulkoilureittisuunnitelmissa. Kiimingin kunnan lausunnossa on todettu, että seutuyleiskaavassa tulee osoittaa Ruskon ja Välikylän teollisuusalueiden välinen yhteystarve. Liikennesuunnittelija: Oulun ja Kiimingin välillä on tärkeintä kehittää valtatietä ja sen liittymiä, mikä vähentää uusien rinnakkaisyhteyksien tarvetta.

Mielipide 7 Pekka Harju: − Oulun kaupungilla voimassa oleva sitova yleiskaava. Rakennemalleista puuttuu Korvenkylän kohdalla Kuusamontien alikulku. Miksi ja millä perustella se on poistettu? − Oulun kaupungin ja Kiimingin kunnan välinen rinnakkaisliikenneyhteys puuttuu. Yhteydet pitää pystyä näyttämään.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 22 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

− Kehätie Oulun kaupungin ympärille. − Ei hyväksy moottoriratahanketta.

Liikennesuunnittelija: Kuusamontien alikulkua ei ole poistettu; tässä suunnitelmavaiheessa ei esitetä niin yksityiskohtaisia ratkaisuja. Oulun ja Kiimingin välillä on tärkeintä kehittää valtatietä ja sen liittymiä, mikä vähentää uusien rinnakkaisyhteyksien tarvetta. Tehdyt liikenne-ennusteet eivät puolla laajempaa kehäyhteyttä Oulun ympärille; suppeamman kehäyhteyden täydentämistä esitetään rakentamalla Poikkimaantien silta.

Mielipide 8 Anni Harju, Reino Harju − Kuntien väliset liikenneyhteydet on seutuyleiskaavassa näytettävä ja moottoriurheilukeskukselle on paikka etsittävä tarpeeksi kaukaa asuinalueesta.

Vastine 7 ja 8: Rakennemallivaihe on yhdyskuntarakenteen erilaisia kehittämistapoja tarkasteleva yleiskaavan laatimisvaihe. Rakennemallikartoilla on näytetty ainoastaan vaihtoehtoisia uusien asuntoalueiden sijoitustapoja ja päätie- ja pääkatuverkko. Alemman asteisiin liikenneväyliin ei ole tässä vaiheessa otettu kantaa. Oulun ja Kiimingin välisen alueen maankäyttö ja liikenneratkaisut tullaan näyttämään yleiskaavan jatkotyössä yleispiirteisesti. Kehäteiden tarve selvitetään yleiskaavan seuraavissa vaiheissa ja seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Iinatista poistettavalle moottoriurheilukeskukselle etsitään uutta sijoittamispaikkaa. Saviharjussa on yksi vaihtoehtoisista paikoista. Alueen edut ja haitat tullaan selvittämään. Moottoriurheilukeskuksen uusi sijoituspaikka selvitetään tämän vuoden aikana.

Mielipide 9 Eero Pääkkönen: − Vastustaa jyrkästi moottori- ja ampumaurheilualueiden sijoittamista niille suunnitelluille paikoille.

Vastine: Iinatista poistettavalle moottoriurheilukeskukselle etsitään uutta sijoittamispaikkaa. Saviharjussa on yksi vaihtoehtoisista paikoista. Alueen edut ja haitat tullaan selvittämään. Moottoriurheilukeskuksen uusi sijoituspaikka selvitetään tämän vuoden aikana.

Mielipide 10 Maija-Liisa Laurila, Juhani Laurila, Kerttu Halonen, Reijo Halonen: − Vastustavat autorataa ehdottomasti. − Uusi ampumarata täysin tarpeeton.

Vastine: Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, että ohjattaessa ulkoilua maa- ja metsätalousalueilla, tulee käyttää pääkäyttötarkoituksen turvaavaa merkintää. Luonnosvaiheessa ulkoilureittien merkintä tulee esittää ohjeellisena, jolloin reittien sijoitus jää tutkittavaksi kuntien omissa yleiskaavoissa. Lausunnossa on lisäksi todettu, että moottorikelkkareitit tulee osoittaa eri merkinnällä ja niiden sijoituksessa on pyrittävä hyödyntämään linjojen varoalueita. Parhaillaan Kiimingin kunnassa selvitetään virallisen moottorikelkkareitin rakentamisen vaihtoehtoja. Rakennemalleissa on esitetty vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä moottoriurheilu- että ampumaurheilukeskukselle. Lopullinen sijoituspaikan valinta vaatii lisäselvityksiä. Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, etteivät rakennemalleissa esitetyt moottoriurheilukeskusten paikat tule kysymykseen, vaan Kiimingissä voidaan mahdollisena sijoituspaikkana tutkia jatkossa Karhusuon aluetta kunnan pohjoisosassa Yli-Iintien länsipuolella. Ampumaurheilukeskusta koskien lausunnossa todetaan, että Reposelän alueella ampumaurheilutoimintaa voidaan kehittää edelleen, samoin Hiukkavaaran toimivaa keskusta voidaan kehittää edelleen.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 23 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Mielipide 11 Martti Annola: − Pyörätie pirstoisi tilan 33:60 ainoan metsäalueen ja aiheuttaisi suurta ympäristöhaittää sekä asutukselle että luonnolle. − Poikkitiesuunnitelmassa tulisi käyttää kunnan omaa maa-aluetta.

Vastine: Annola viittaa seutuyleiskaavan rakennemalleissa olevaan tieyhteyteen Kokkokankaantieltä radan alitse Sohjanantielle ja Etelä-suomentielle. Tämä tie pirstoisi Annolan mukaan pahasti tilaan RN:o 33:60 kuuluvat viljelysmaat. Linnakankaan-Kaakkurin suunnittelussa selvitettiin laajemmin taajaman tieverkkoa ja siinä yhteydessä on piirretty alustava linjaus edellä mainitulle poikittaisyhteydelle. Sen tarkkaa linjausta ei ole suunniteltu eikä näin ollen sen vaikutusta tilakohtaisesti voida vielä tietää. Poikittais-yhteys tulevalta Linnakankaan asuntoalueelta Etelä-suomentielle on tarpeen. Tieverkon kannalta optimaalisin ratkaisu on nykyisen Shellin risteyksen hyödyntäminen sillä tällöin saataisiin Oulun suunnan lisäksi Piriläntien kautta yhteys mm. koulukeskukseen ja edelleen Kempeleentietä lentokentälle.

Mielipide 12 joukko maaseutumaista asumista haluavia Kempeleestä: - Kannattaa ketjumallia B.

Mielipide 13 Jorma Paaso, Tuula Paaso: − Ehdotetaan, että asuntorakentaminen siirretään Jokelantien toiselle puolen ja rakennetaan rantaan lenkkeily- ja luontoretkipolkuja. − Haukiputaan keskustan läheisyydestä puuttuu työpaikka- ja teollisuusalue. − ”Maisemajärvet” kesäisin uimareiden suosiossa. Aluetta voisi kehittää ulkoilu- ja virkistyskäyttöön.

Vastine: Kirkonkylän osayleiskaavan perusselvityksessä on kaavataloudellisesti, ympäristö- ja luontoasiat huomioon ottaen, selvitetty vaihtoehtoisia kasvusuuntia. Jokelantien suunta, Jussilan alue, on todettu erityisesti Kiiminkijoen puolella maapohjaltaan ja ympäristötekijöiltään ongelmalliseksi rakentamisalueeksi. Myös kunnallistekniset kustannukset olisivat keskimääräistä korkeammat. Asutuksen tiivistäminen tällä suunnalla ei ole todennäköistä. Ukonkaivoksen teollisuusalue on seutuyleiskaavassa varattu laajana aina rautatiehen saakka ulottuen. Hyvien yhteyksien luominen tälle teknologia-alueelle niin asuinalueilta kuin ohikulkutieltä on välttämätöntä ja osoitettavissa Kirkonkylän osayleiskaavassa. Murtoperän pohjavesialtaiden alue ja ympäristö tullaan osoittamaan matkailua palvelevaksi kohteeksi niin seutuyleiskaavassa kuin Kirkonkylän osayleiskaavassakin.

Mielipide 14 Heikki Niemelä: − Asumiskäyttöön varatut alueet Kiimingin itäpuolella aivan liian pienet. Todellinen kasvusuunta itään päin Kuusamontien ja vanhan Kuusamontien välinen alue. Alue soveltuu erittäin hyvin asumiskäyttöön. − Vaatii, että kyseisen alueen (tila rekn.65) yleiskaavaa on laajennettava niin, että se antaa mahdollisuuden alueen tasapuoliseen rakentamiseen. Seudulliset ulkoilureitit kyseiseltä alueelta tulee poistaa.

Vastine: Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, että kunnan tavoitteita vastaa parhaiten olevia keskuksia painottava rakennemalli (malli A) täydennettynä niin, että kaavassa osoitetaan kehitettävät kylät. Edelleen lausunnossa on todettu, että kaavassa osoitetaan keskeisille taajama-aluille riittävät asumisen kasvuvaraukset. Kiiminkijoen pohjoispuolella kirkonkylällä asuntoalueet on osoitettu kehittämisalueina eli alueina, joilla olevaa asutusta tiivistetään asemakaavoituksella. Lausunnossa on lisäksi todettu, että seutuyleiskaavassa ulkoilureittien merkintä tulee esittää ohjeellisena. Reittien sijoitus ja yhteydet asuntoalueilta jäävät tutkittavaksi kuntien omissa yleis- ja asemakaavoissa.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 24 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Mielipide 15 Elsa Heljasvaara, Aarne Heljasvaara − Lisäpääskylä Rno 2:98 on seutuyleiskaavassa merkitty maatalousmaaksi, pyydetään merkitsemään se tonttimaaksi.

Vastine. Asiaa tutkitaan Oulunsalon osayleiskaavan luonnosvaiheessa.

Mielipide 16 Kauko Sivula, Mikko Laurila, Leo Karjalainen, Juuso Runtti, Kalle Tuomikoski, Matti puurunen, Heikki Siekkinen, Lempi Koskela, Kerttu Halonen, Reijo Halonen: − Vaaditaan, että moottoriurheilu ja virkistysalue poistetaan. − Maanomistajat vastustavat kaavaehdotusta.

Vastine. Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, että ohjattaessa ulkoilua maa- ja metsätalousalueilla, tulee käyttää pääkäyttötarkoituksen turvaavaa merkintää. Luonnosvaiheessa ulkoilureittien merkintä tulee esittää ohjeellisena, jolloin reittien sijoitus jää tutkittavaksi kuntien omissa yleiskaavoissa. Lausunnossa on lisäksi todettu, että moottorikelkkareitit tulee osoittaa eri merkinnällä ja niiden sijoituksessa on pyrittävä hyödyntämään linjojen varoalueita. Parhaillaan Kiimingin kunnassa selvitetään virallisen moottorikelkkareitin rakentamisen vaihtoehtoja. Rakennemalleissa on esitetty vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä moottoriurheilu- että ampumaurheilukeskukselle. Lopullinen sijoituspaikan valinta vaatii lisäselvityksiä. Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, etteivät rakennemalleissa esitetyt moottoriurheilukeskusten paikat tule kysymykseen, vaan Kiimingissä voidaan mahdollisena sijoituspaikkana tutkia jatkossa Karhusuon aluetta kunnan pohjoisosassa Yli-Iintien länsipuolella.

Mielipide 17 Erkki Laurila-Harju Ky, Maansiirto Ahti Schönberg, Paavo Isokanniainen, Mikko Putkonen: − Vaaditaan, että Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaan maa-aineksen ottoalueeksi merkitty Kiimingissä ja Jäälissä Vasikkasuon pohjoispuolinen alue, merkitään maa-aineksen ottamisalueeksi Oulun seutuyleiskaavaan 2020.

Vastine: Tavoitteena on, että seutuyleiskaavan luonnos voidaan asettaa nähtäville vuoden 2001 lopulla mielipiteiden esittämiseksi kaavaa valmisteltaessa. Kysymyksessä on niin laaja suunnittelualue, ettei maanomistajakohtainen nähtävilläoloista tiedottaminen ole mahdollista. Rakennemalleista esitetyt mielipiteet ovat Kiimingin kunnan tiedossa ja seutuyleiskaavatyön etenemiseen voi tutustua kaavoitustoimistossa. Luonnoksen nähtävilläolosta tullaan tiedottamaan sanomalehti Kalevassa ja paikallislehti Rantapohjassa. Laadittaessa seutuyleiskaavan luonnosta Kiimingin kunnassa selvitetään se, missä laajuudessa maa-ainestenottoalueita tullaan esittämään merkittäväksi seutuyleiskaavaan.

Mielipide 18 Elli Vanhapiha, Veikko Vanhapiha: − Vastustetaan moottoriurheilua kylälle.

Vastine: Rakennemalleissa on esitetty vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä moottoriurheilu- että ampumaurheilukeskukselle. Lopullinen sijoituspaikan valinta vaatii lisäselvityksiä. Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, etteivät rakennemalleissa esitetyt moottoriurheilukeskusten paikat tule kysymykseen, vaan Kiimingissä voidaan mahdollisena sijoituspaikkana tutkia jatkossa Karhusuon aluetta kunnan pohjoisosassa Yli-Iintien länsipuolella.

Mielipide 19 Juhani Pekkala, Martti Lahdenperä: − Vaativat, että moottoriurheilualue ja virkistysalue poistetaan vaihtoehdoista A ja B.

Mielipide 20 Sulo Saarela: − Vaatii, että moottoriurheilukeskus poistetaan vaihtoehdoista A ja B. − Viheralue poistettava yksityisten alueelta.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 25 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Vastine19 ja 20: Iinatista poistettavalle moottoriurheilukeskukselle etsitään uutta sijoittamispaikkaa. Saviharjussa on yksi vaihtoehtoisista paikoista. Alueen edut ja haitat tullaan selvittämään. Moottoriurheilukeskuksen uusi sijoituspaikka selvitetään tämän vuoden aikana.

Mielipide 21: palautelomake Oulusta − Kasvutavoite liian kova ja tekee suunnitelmasta harhaisen. − Vaihtoehdot eivät ole todellisia vaihtoehtoja.

Mielipide 22: palautelomake Oulusta

Mielipide 23: palautelomake Oulusta

Mielipide 24: palautelomake Oulusta − Ei monikäyttöareenaa kaupunginojan varteen, muita vaihtoehtoja. − Rakennemallien tulee olla todellisia seutukaavan rakennemalleja, ei kuntien yleiskaavojen ajantasayhdistelmiä. − Tulisi nostaa esille todellisia seutua koskevia kysymyksiä, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja tuoda julki uhkat ja heikkoudet. − Työpaikka- ja väestötavoitteet aivan liian yksinkertaisesti tarkasteltu ja esitetty.

Ks. vastineet 2 ja 3.

Mielipide 25: palautelomake Oulusta − Kaavoitusprosessin kirjallisessa esittelyssä puutteita. Ei kerrota suunnitteluperusteista. − Maankäyttömallit eroavat toisistaan vain asuntoalueiden sijoittelun suhteen. − Hankkeita ripoteltu minne sattuu ilman riittävää perusselvitystyötä − Yleisöllä tulisi olla mahdollisuus tutustua perusselvitysaineistoon ja lausua siitä mielipiteensä.

Ks. vastineet 2 ja 3.

Mielipide 26: palautelomake Oulusta − Rakennettava kunnon keskusta. − Ei enää suuria ajoväyliä keskustaan. − Huuhkajan puisto säilytettävä, kongressikeskus kaupunkiin, marketit moottoritien varteen, Areena Pohjantien lievealueelle. Limingantulli asunnoille, autoliikkeet moottoritien varteen.

Mielipide 27: palautelomake Oulusta − Rataverkon käyttöä olisi syytä harkita. − Kaava-alueella oleva joutomaa pitäisi rakentaa kaupunkimaisesti. − Viheralueiden oltava isoja.

Liikennesuunnittelija: Rataverkon käyttömahdollisuutta jatkossa ei suljeta pois. Näinkään voimakas kasvu ei kuitenkaan tarjoa mahdollisuuksia rataverkon hyödyntämiseen seudun sisäisessä liikenteessä.

Mielipide 28: palautelomake Oulusta − Pyöräteiden suunnittelussa voisi ottaa mallia esim. Keski-Euroopasta tai Helsingistä.

Mielipide 29: palautelomake Hailuodosta − Hailuodon liikenneyhteyden kehittäminen olisi tullut ottaa mukaan suunnitelmaan.

Liikennesuunnittelija: Hailuodon liikenneyhteyttä ei esitetä muutettavaksi nykyisestä.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 26 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Mielipide 30: palautelomake Haukiputaalta − Malli A kehittäisi useita laadukkaita keskuksia, joissa vanhukset pystyisivät asumaan. − Etätyöskentely on toivottavasti tulevaisuutta, silloinkin malli A vähentäisi kulkemistarvetta Ouluun.

Mielipide 31: palautelomake Kiimingistä

Mielipide 32: palautelomake Oulunsalosta − Oulunsalon alueella pohjavedenotto kyseenalaista. − Yritetään estää kaavoituksella Kempeleenlahden ylitystiemahdollisuus.

Vastine: Yleiskaavassa lähdetään siitä, että Oulunsalon pohjavedet suojellaan. Tätä tarkoittava merkintä on tehty karttoihin. Kempeleenlahden ylitystieasiaa selvitetään parhaillaan käynnissä olevan uuden Lentoasemantien tilavaraussuunnittelun yhteydessä ja sen tulokset huomioidaan yleiskaavan luonnosvaiheessa.

Mielipide 33: palautelomake Oulunsalosta − Oulunsalon liikenne pitäisi ratkaista mitä pikimmin lentokentälle kiertotietä pitkin, eikä kylän läpi.

Vastine: Lentokentäntien tulevaisuuden liikennetarpeita selvitetään parhaillaan käynnissä olevan uuden Lentoasemantien tilavaraussuunnittelun yhteydessä ja sen tulokset huomioidaan yleiskaavan luonnosvaiheessa.

Mielipide 34: palautelomake Oulunsalosta − Joukkoliikennettä tulee kehittää paremmaksi, jotta kunnan joka kolkasta pääsee palvelujen lähelle.

Vastine: Joukkoliikenteen edistäminen on ollut eräs liikennejärjestelmätyön lähtökohdista, mutta ongelman muodostaa joukkoliikenteen kehittämisessä ristiriita, joka vallitsee yleisesti halutun pientaloasutuksen ja joukkoliikennettä tukevan tiiviin kerrostaloasutuksen välillä. Rakennevaihtoehdoista malli A turvaa Oulunsalon osalta parhaiten joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Liikennesuunnittelija: Joukkoliikenteen kehittäminen taloudellisesti on vaikeaa pientalovaltaisessa Oulunsalossa muualla kuin Lentokentäntien läheisyydessä. Mikäli joukkoliikenteen palvelutaso ja käyttö lisääntyy merkittävästi Lentokentäntien lähistöllä, paranee samalla mahdollisuus kehittää linjastoja muualla kunnassa.

Mielipide 35: palautelomake Oulunsalosta − Kempeleenlahden ylitystie Oritkarista Karhuojalle Oulunsaloon pitää esittää vaihtoehtona. − Nykyisillä vaihtoehdoilla suljetaan tieyhteys Oritkarista lentoasemalle. − Lentokentäntien eteläinen vaihtoehto pois tarpeettomana ja kannattamattomana.

Ks vastineet 32,33, ja 34.

Mielipide 36: palautelomake Oulunsalosta

Mielipide 37: palautelomake Haukiputaalta − Ihmisten pihoille ei mitään polkuja.

Mielipide 38: palautelomake Haukiputaalta − Ei polkuja Kalimenojan varteen.

Mielipide 39: palautelomake Haukiputaalta − Ei polkuja Kalimenojan varteen.

Vastineet 37-39:

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 27 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Seutuyleiskaavan rakennemalleissa osoitettu ulkoilu- ja virkistystarkoituksia palveleva yhteys ei tarkoita mitään uuden polun rakentamista pihojen läpi. Seudullinen yhteystarve Kalimenjoen suunnassa voidaan toteuttaa nykyisiä teitä ja uria noudatellen ja kunnan yleiskaavoissa tarkentaen.

Mielipide 40: palautelomake Oulusta − Asutuksen keskittäminen esim. Toppilan ja Kaijonharjun kaltaiseksi lisää turvattomuutta ja sosiaalisia ongelmia.

Mielipide 41: palautelomake Oulusta − Rautatie koilliseen. − Ampumaratoja, moottoriurheilukeskuksia, moottorikelkkareittejä ym. melua aiheuttavia kohteita mahdollisimman vähän ja asutuksesta ja luontokohteista etäälle. − Alakyläntien varsi olisi sopivaa pientaloasumiseen.

Vastine: Raideliikenneyhteys on poistettu voimassa olevasta kaupunkiseudun seutukaavasta, eikä sen esittämiseen seutuyleiskaavan rakennevaihtoehdoissa ole nähty olevan realistisia perusteita. Rakennemalleissa on esitetty vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja sekä moottoriurheilu- että ampumaurheilukeskukselle. Lopullinen sijoituspaikan valinta vaatii lisäselvityksiä. Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, etteivät rakennemalleissa esitetyt moottoriurheilukeskusten paikat tule kysymykseen, vaan Kiimingissä voidaan mahdollisena sijoituspaikkana tutkia jatkossa Karhusuon aluetta kunnan pohjoisosassa Yli-Iintien länsipuolella. Seutuyleiskaavatasoisessa kaavassa ei erillisiä kevyen liikenteen yhteyksiä voida osoittaa, vaan ne tulevat tutkittaviksi kuntien omissa yleiskaavoissa yhdessä tielaitoksen kanssa. Kiimingin kunta on lausunnossaan todennut, että kunnan tavoitteita vastaa parhaiten olevia keskuksia painottava rakennemalli (malli A) täydennettynä niin, että kaavassa osoitetaan kehitettävät kylät. Näitä kyliä, kuten Alakylää kunta voi kehittää omilla haja-asutusta ohjaavilla yleiskaavoilla.

Mielipide 42: palautelomake Oulusta

Vastineiden yhteenveto 8.2.2001

Paula Korkala Seuturakennetyöryhmän sihteeri

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 28 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Liite 2

HAILUODON KUNNAN LAUSUNTO OULUN KAUPUNKISEUDUN YLEISKAAVOITUKSESTA

K.hall. 160 §. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavan uudistaminen on aloitettu uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana. Oulun seudun kuntien eli Oulun, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, OuIunsalon, Muhoksen is Hailuodon yhteisen yleiskaavan 2020 laatiminen uuden rakennuslain 6 luvun tarkoittamalla tavalla tapahtuu rinnan maakuntakaavan kanssa seuturakennetyöryhmän toimesta. Työ on aloitettu syksyllä 1998 tavoitteiden asettelulla ja rakennevaihtoehtojen käsittelyllä. Ouluseudun rakennetyöryhmä, työvaliokunta ja yhteistyöneuvottelukunta ovat hyväksyneet yleiskaavan väliraportin 2/18.8.1999, joka sisältää tavoitteet is strategian. Myös eräät seudun kunnat ovat jo valtuustotasollakin päättäneet hankkeeseen osallistumisestaan. Seuturakennetyöryhmä odottaa nyt muiltakin kunnilta virallista päätöstä seutuyleiskaavahankkeeseen osallistumisesta. Seutuyleiskaavan hallintomalli-vaihtoehdot ovat myöskin kunnissa lausunnoilla. Työ on edennyt rakennemallivaihtoehtojen esittelyyn ja esillä pitämiseen ao. kunnissa 7.11.-7.12.2000. Oulun seudun seutusopimus on hyväksytty kaikissa kunnissa v. 1996. Kehyskunnat ovat katsoneet myös kuntien yhteisen seudullisen yleiskaavan tarpeelliseksi. Oulun seudun kuntien yhteistyöneuvottelukunta on 18.9.1998 päättänyt yleiskaavan laatimisesta.

Arkkitehti Eija Salmi selosti 30.6.1999 valtuustolle ennen varsinaisia kokousasioita meneillään olevaa kaavatyötä ja sen lähtökohtia sekä seutukuntatyötä yleisemminkin.

Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaava ja kunnan osallistumista kustannuksiin seutuyhteistyön kautta.

Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

K.valt. 50 §. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 29 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

HAUKIPUTAAN KUNTA Kokouspvm 30 § 395 11.12.2000 Kunnanhallitus SEUTUYLEISKAAVASTA

KHALL § 395 Kaupunkiseudun yhteistyöneuvottelukunnan työvaliokunta on pyytänyt kuntien lausuntoa seutuyleiskaavan väliraportista 3, joka käsittää rakennemallit ja niiden arvioinnin sekä liikennejärjestelmät ja vaikutusten arvioinnin.

Rakennemallit yhteisen yleiskaavan valmisteluvaiheena kuvaavat yhdyskuntarakennetta 2020 ja esittävät uuden asumisen alueet, uudet työpaikka-alueet, keskusverkon, suojelu- ja virkistysalueet, liikennejärjestelmän ja seudulliset hankkeet väestöennusteella 220000 asukasta vuonna 2020. Vastaavan ajankohdan työpaikkatavoite koko kaupunkiseudulla on 112000 työpaikkaa.

Kolme rakennemallivaihtoehtoa, Keskusmalli A, Ketjumalli B ja Painopistemalli C, antavat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja myös Haukiputaan maankäytölle.

Keskusmallissa A vahvistetaan ja korostetaan kuntakeskusten roolia hallinnollisina sekä kattavina ja laadukkaina kaupallisina keskuksina. Asiointi suuntautuu kuntakeskuksiin, jonne on hyvät yhteydet asuntoalueilta. Asunto- ja työpaikkarakentamisen painopiste on kuntakeskuksessa, jonka ympäristön laatu ja viihtyisyys pyritään saamaan korkeatasoiseksi.

Ketjumallin B yhdyskuntarakenne on hajanaisin omavaraisten asuin- ja työpaikka-alueiden muodostama verkko, jossa kuntakeskusten asema ei ole yhtä vahva kuin keskusmallissa. Rakentaminen kohdistuu malleista laajimmalle alueelle lisäten liikennesuoritteita ja hajauttaen liikennöintiä myös alemmalle tieverkolle.

Painopistemalli C tukee Oulun keskustan etelä- ja pohjoispuolisia tehokkaan rakentamisen aluekokonaisuuksia kasvun painopisteen ollessa lähempänä Oulun kantakaupunkia. Linnanmaa-Ritaharjua kehitetään pohjoisen pääkeskuksena. Asiointi- ja työmatkat ovat lyhyitä luoden edellytykset palvelukykyiselle, nopealle ja kattavalle joukkoliikenteelle. Malli muodostaa pohjois-eteläsuuntaisen kaupunkiakselin Kempeleestä Kelloon VT 4:n suuntaisesti. Kuntakeskusten asema ei ole niin voimakas kuin muissa malleissa.

Liikennejärjestelmien kannalta rakennemallien väliset erot ovat pieniä, vaikka kaikkien mallien vaikutukset liikenteeseen ovat suuret. Liikenteen huipputunteina autoliikenne tulee hidastumaan voimakkaasti. Joukkoliikenne perustuu jatkossakin linja-autoliikenteeseen nykyistä tieverkkoa hyödyntäen. Keskusmalli ruuhkauttaisi pääkatuverkkoa, kun taas ketjumalli kuormittaa enemmän yleisten teiden verkkoa. Autolla liikkumisen kustannukset kasvavat kaikissa malleissa n. 50 %.

Rakennemallien vaikutuksia arvioitaessa voidaan tiiveintä eli Painopistemallia C pitää kestävän kehityksen kannalta suositeltavimpana, koska uusia rakentamisalueita on vähiten. Haukiputaalla uudet rakentamisalueet eivät missään mallissa sijoitu maisemallisesti merkittävälle alueelle.

Rakennemalleissa on esitetty sijaintivaihtoehtoja uusille seudullisille paljon tilaa vaativille rakentamiskohteille, joista Haukiputaalle

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 30 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

sijoittuisivat mm. golfkenttä, eläinurheilukeskus, moottoriurheilukeskus, kaatopaikka ja maa-ainestenottoalue. Golfkentälle on rakennemalleissa vain yksi sijoitusratkaisu eli Virpiniemi, mutta eläinurheilukeskukselle, ampumaradalle ja moottoriurheilukeskukselle useita vaihtoehtoja kaupunkiseudulla.

Rakentaminen uusilla alueilla tulee olemaan väljintä Haukiputaalla, Muhoksella ja Kiimingissä ja selvästi tiiviimpää Oulussa ja Kempeleessä.

Maankäyttöinsinööri:

Haukiputaan yhdyskuntarakenteen kehittämisessä parhaalta näyttäisi kahteen palvelukeskukseen tukeutuva malli eli yhdistelmä keskus- ja ketjumallista. Tämä tukisi kunnan selkeää tavoitetta kuntakeskuksen rakenteen tiivistämisestä ja rakentamisen painopisteen sijoittumisesta Kirkonkylän alueelle. Nykyistä kuntarakennetta tiivistäen Kellon- Kiviniemen alueen vaihtoehtoisella rakentamisella tuettaisiin Kellon palvelukeskusta päivittäispalvelujen tuottajana omalla alueellaan. Ketjumallin kattava nauhamaisuus ei tue yhdyskuntarakenteen tiivistämistavoitetta eikä sellaisenaan ole hyväksyttävissä. Tältä osin myös painopistemallin mukainen pohjois-eteläsuuntainen voimakkaan kasvun tavoite on samansuuntainen eli kaupunkiakseli ulottuu Kelloon, mutta Haukiputaan Kirkonkylä kasvaa voimakkaasti erillisenä kuntakeskuksena, eikä rakenne tiivisty koko matkalla Kello-Kirkonkylä nauhamaisesti.

Virpiniemen seudulliset varaukset, erityisesti mahdollinen seudullinen raviratavaraus, edellyttäisivät myös tieverkon kehittämistä uudella yhteydellä Holstinmäen Kellonväylän risteyksestä Virpiniementielle kuten Kellon yleiskaavassa on varauksena osoitettu.

Useiden seudullisten ylikunnallisten aluevarausten sijoittuminen Haukiputaalle on seurausta kunnan alueen suuremmasta pinta-alasta eli maantieteellisestä rajauksesta ja väljyydestä. Päätien suunnassa ei Oulusta tai eteläpuolisista kehyskunnista ole osoitettavissa vastaavia rakentamattomia alueita. Moottoriurheilukeskuksen tai ampumaratojen esitetyt sijaintivaihtoehdot ovat tältä kannalta realistisia. Liikenteellinen tavoitettavuus on hyvä ja etäisyydet asutukseen ovat riittävät.

Alakyläntien itäpuolinen vaihtoehto, seudullisen kaatopaikkavarauksen koillispuolella maa-ainestenottoalueella kallionlouhinta-alueelle myöhemmin laajentuen, keskittäisi ympäristöhäiriöitä aiheuttavat toiminnot eikä estäisi Haukiputaan mahdollista Murtoperän alueen tulevaa käyttöä.

Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää hyväksyä maankäyttöinsinöörin edellä esittämän lausunnon yhteistyöneuvottelukunnalle toimitettavaksi lausunnoksi seutuyleiskaavan väliraportti 3:n rakennemalleista ja aluevarauksista muutoin mutta kunnanhallitus toteaa, että Murtoperän alue ei sovi moottoriurheilukeskushankkeelle, koska se rajoittaa alueen tulevaa käyttöä. Kunnanhallitus ei pidä painopistemallia C hyvänä rakennevaihtoehtona.

Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että asumiseen varatut alueet mahdollistavat ennustetta suuremman väestömäärän kasvun Haukiputaalla.

Teollisuusalueet laajenevat merkittävästi mm. Ukonkaivoksessa, Annalankankaalla ja Holstinmäellä. Lisäksi Martinniemessä (ns. Repolan

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 31 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

alue) ja Asemakylällä on yrityksille hyvät mahdollisuudet laajeta ja sijoittua.

Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi päätösesityksen.

Toimeksi: maankäyttö Tiedoksi: yhteistyöneuvottelukunta

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 32 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

KEMPELEN KUNNAN LAUSUNTO SEUTUYLEISKAAVAN RAKENNEMALLEISTA

643/60/601/00 KHALL § 56 Seutuyleiskaavan väliraportti 3 (Rakennemallit ja niiden arviointi) on valmistunut. Tämä kuntien yhteisen yleiskaavan valmisteluvaihe käsittää kolme vaihtoehtoista mallia Oulun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteesta sekä niihin liittyvän liikennejärjestelmän ja vaikutusten arvioinnin. Valmisteluaineisto oli nähtävillä kunnissa mielipiteiden ilmaisemista varten viime vuoden lopulla.

Yhteistyöneuvottelukunnan työvaliokunta pyytää Kempeleen kunnanhallituksen lausuntoa rakennemallivaihtoehdoista. Tavoitteena on, että seutuyleiskaavan hyväksyvä yhteinen toimielin voisi saadun palautteen perusteella tehdä valinnan rakennemallista tai niiden yhdistelmästä yleiskaavatyön pohjaksi.

Kaavoitusinsinööri: Oulun kaupunkiseudun nykyinen yhdyskuntarakenne on sormimainen, sillä asuin- ja työpaikka-alueet sijaitsevat pääteiden varsilla ja liikenne suuntautuu pääkeskukseen Ouluun. Laadituissa rakennemalleissa yhdyskuntarakennetta on täydennetty siten, että ”sormien” väliin jää selkeät viheralueet ja ne kytketään toisiinsa ylikunnallisilla ulkoilureiteillä. Seudun sisäiset etäisyydet huomioon ottaen Kaakkurin, Kempeleen ja Oulunsalon voimakas lisärakentaminen on perusteltua ja päätetyt liikenneinvestoinnit, VT 4:n rakentaminen moottoritieksi Haaransillalle saakka ja Lentokentäntien parantaminen, tukevat tällaista suuntautumista.

Seutuyleiskaavan mitoitus perustuu kuntien omiin asukas- ja työpaikkatavoitteisiin. Kempele on tarkistanut työpaikkatavoitteitaan ja talousarvion 2001 yhteydessä hyväksytyn taloussuunnitelman pohjana on 5400 työpaikkaa vuonna 2005. Vuosien 2010 ja 2020 epäviralliset tavoitteet ovat 6200 ja 7000 työpaikkaa. Näitä lukuja tulee käyttää pohjana varsinaista yleiskaavaa laadittaessa.

Seudun liikennejärjestelmä on pitkälle lukkoonlyöty eikä rakennemalleissa ole eroja. Pohjois-eteläsuuntaisen moottoritien jatkaminen ja varautuminen sujuvaan yhteyteen lentoasemalle ja uuden sillan rakentaminen Oulujoen yli ovat suurimmat muutokset tieverkkoon. Kempeleen ja Oulun kaupungin eteläisten osien kannalta tärkeä muutos on Ouluntullin eritasoliittymän ottaminen tulevan yhdyskuntarakenteen käyttöön. Rakennemallit eivät tukeudu raideliikenteeseen vaan joukkoliikenne perustuu linja-auto-reitteihin, jotka noudattavat sormimaista rakennetta. Kaakkurin-Linnakankaan yhteissuunnittelulla on luotu edellytykset joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle Kempeleen taajaman itäosassa.

Seudullisesti merkittävistä hankkeista on kaikissa rakennemalleissa esitetty vaihtoehtoinen sijoituspaikka eläinurheilukeskukselle Kempeleen eteläosaan. Tämä varaus Limingan ja Tyrnävän rajojen läheisyydessä, tulevan Tupoksen eritasoliittymän itäpuolella on liikenteellisesti perusteltu. Ainoastaan sijainti Limingan lakeuden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella on kiistanalainen mutta VT 4:n uusi linjaus peltoalueen halki on jo hyväksytty ja rakentaminen eritasoliittymän yhteyteen ei lisänne maisemallisia haittavaikutuksia. Seudullinen vapaa- aika ja matkailualue Ouluntullin itäpuolelle perustuu nykyisen kalliolouhoksen hyödyntämiseen kiviainesten oton loputtua ja lupaehtojen mukaisen vesialueen muodostamiseen virkistyskohteeksi.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 33 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Kolme rakennevaihtoehtoa (Keskusmalli A, Ketjumalli B, Painopistemalli C) antavat Kempeleen maankäytölle vain jonkin verran erilaiset lähtökohdat. Mallien A ja C ero on lähinnä mitoituksessa. Ketjumalli B korostaa maaseutualueiden rakentamista ja laajentaa eniten yhdyskuntarakennetta. Kempeleessä taajaman laajentamista rajoittavia tekijöitä ovat Kempeleenharjun pohjavesialue, eteläsuunnassa Limingan lakeuden valtakunnallinen maisema-alue sekä lentomelualue Sarkkirannan-Niittyrannan suunnalla.

Keskusmalli A painottaa kuntakeskuksia ja aluekeskuksia. Mallin voidaan katsoa jatkavan 70-luvun suunnitteluperiaatteita, joita on noudatettu nykyisessä seutukaavassa. Sen mukainen rakenne ei muodosta yhtenäisesti rakennettua kaupunkiseutua. Kuntarajat näkyvät katkoksina, jotka eivät ole välttämättä oikeassa paikassa luonnonolosuhteiden ja viheryhteyksien kannalta.

Kempeleessä taajaman ulkopuolisten asuttujen alueiden rakentamista säädellään osayleiskaavoilla, joista viimeisenä on työn alla Sipolan- Rajakorven alueen suunnitelma. Haja-asutusalueiden osayleiskaavoissa on lähtökohtana asutuksen vähäinen täydentäminen, mikä ei vastaa Ketjumalliin B sisältyvää periaatetta omavaraisten asuin- ja työpaikka- alueiden muodostamisesta. Kempeleen erityispiirteenä on asutuksen sijainti pohjavesialueella, joka vaatii viemäröinnin voimakasta laajentamista mikäli rakentamista suunnataan maaseutualueille. Tämä tekee Ketjumallin kalliiksi ja vaikeasti toteutettavaksi. Painopistemalli C on rakenteeltaan tiivein seudullisista malleista. Se tukee Oulun keskustaa ja välittömästi sen etelä- ja pohjois-puolisia tehokkaan rakentamisen alueita. Seudun keskimääräiset asiointi- ja työmatkat pysyvät lyhyinä ja mallissa voidaan kehittää palvelukykyisiä joukkoliikenneratkaisuja. Seudun eteläisenä pääkeskuksena kehitetään Kempele-Kaakkuria. Malli perustuu Kempeleen ja Oulunsalon osalta voimakkaimpaan väestönkasvuun tarkastelluista vaihtoehdoista. Seudulle tulee muodostumaan yhtenäinen tiivis yhdyskuntarakenne, jossa kuntarajat eivät ole enää fyysisesti selkeästi nähtävissä. Kempele kasvaa kiinni Ouluun Linnakankaalla ja Kuivalanperän alueella. Seudulliset viheryhteydet on sijoitettu tarkoituksenmukaisesti eikä kuntarajoja noudattaen. Rakennemalli antaa eniten vapautta Kempeleen taajaman laajentumisalueiden suunnitteluun.

KUNNANJOHTAJA: Kunnanhallitus hyväksyy edellä esitetyn lausunnon seutuyleiskaavan rakennemalleista ja toteaa, että Painopistemalli C antaa parhaimmat lähtökohdat yleiskaavan valmisteluun.

PÄÄTÖS: Ehdotus hyväksyttiin.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 34 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Kiimingin kunta antaa seutukaavan 2020 rakennemalleista seuraavan lausunnon:

Seutuyleiskaavan rakennemallivaihtoehdot perustuvat samaan kokonaisrakenteeseen, liikenne- ja virkistysaluejärjestelmään. Ne poikkeavat toisistaan ainoastaan siinä, painottuuko asutus Oulun keskustaan vai väljemmin ympäristökuntiin. A-malli (keskusmalli) painottaa Oulun lisäksi olevia kuntakeskuksia, B-malli (ketjumalli) muodostaa ketjumaista rakennetta Kiimingissä myös jokivarteen ja C-malli (painopistemalli) painottaa nelostien varren kasvua.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa vaihtoehdoista on tehty yleispiirteiset johtopäätökset, joissa korostuu uusien asuntoalueiden muodostamisen ympäristöhaitat ja liikenneverkon lyhyydellä saavutettava ympäristöetu. Olevan rakenteen hyödyntäminen, laadulliset tekijät, asuinpaikan valinnan mahdollisuus tai kuntakeskusten palveluiden turvaaminen eivät arvioinnissa korostu. Maisemarakenne ja Kiiminkijoen Natura-alue on tulkittu yksiviivaisesti niin, ettei jokilaaksoon tulisi sijoittaa asumista ollenkaan.

Lopullinen kaava voi olla eri rakennemallien yhdistelmä. Kiimingin kunnan kuntarakennetta tukee malli A täydennettynä niin, että seutuyleiskaavassa osoitetaan kehitettävät kylät. Jatkosuunnittelussa Kiimingin kunta esittää huomioitavaksi seuraavaa: - Seutuyleiskaava laaditaan kunnan väestötavoitteen 2020 mukaisesti. - Seutuyleiskaavassa osoitetaan keskeisille taajama-alueille riittävät asumisen kasvuvaraukset niin, että ne ilmentävät kunnan tavoitetta kasvattaa kirkonkylän ja Jäälin taajamia pitkällä aikavälillä toisiaan kohti ja niin, että niillä voidaan turvata riittävä väestöpohja paikalliskeskustasoisille palveluille. Yleiskaavan tulee mahdollistaa olevien kylien kehittäminen. Kirkonkylän keskustan tiivistäminen mahdollistetaan myös pääliittymän ympäristössä. - Työpaikka-aluevaraukset mahdollistavat nykyisen Yrityspuiston ja Honkimaan alueen laajentamisen. Uutena työpaikka-alueena osoitetaan uuden ja vanhan Kuusamontien välinen alue Jäälissä. Teollisuusalueet osoitetaan Yrityspuiston pohjoispuolelle. - Kaavan tulee perustua valtatie 20 yleissuunnitelmaan. Siinä tulee osoittaa myös vt 20 ja Alakyläntien välinen yhteys. Ruskon ja Välikylän teollisuusalueiden välinen yhteystarve tulee osoittaa kaavassa. Kaavassa tulee osoittaa Yli-Iintie ja muut tielaitoksen ylläpitämät tiet. - Seudulliset ulkoilureitit sekä erilliset moottorikelkkareitit tulee esittää ohjeellisina. Reittejä osoitettaessa tulee hyödyntää voimalinjojen varoalueita. Ohjattaessa ulkoilua maa- ja metsätalousalueille on käytettävä pääkäyttötarkoituksen turvaavaa merkintää. - Rakennettavalle 400 kV:n voimajohdolle esitetään itäisen vaihtoehdon mukainen reitti. - Kaavan vaihtoehtojen arviointi voi perustua maisemarakenteen analysoitiin, mikäli työ tehdään menetelmään soveltuvassa mittakaavassa. - Mahdollisena moottoriurheilukeskuksen sijoitusalueena voidaan Kiimingissä tutkia kunnan koillisosassa olevaa Karhusuon aluetta. Reposelän ampumaurheilualuetta voidaan kehittää edelleen. - Koiteli tulee merkitä vapaa-aika- ja matkailualueena. - Seudullisen jätteenkäsittelyalueen tulee liikenteen kannalta sijoittua alueelle, jonne asutuskin painottuu. - Kaavassa esitetään seudullisesti merkittävät maa-ainestenottoalueet. - Lopullisen seutuyleiskaavan tulee olla sellainen, että kaikki kunnat siitä hyötyvät. Seutuyleiskaavan merkintöjä tulee kehittää niin, että niillä voidaan osoittaa yhteystarpeita ja laajenemissuuntia.

PERUSTELUT: Asukasmäärä - Kiimingin asukasluku on kasvanut tasaisesti koko 1990-luvun, lamavuosina keskimäärin 180 asukasta vuodessa. Vuonna 1998 väestön lisäys oli 206 ja viime vuonna 342 henkilöä. Virallisen tilaston mukaan asukasluku oli vuoden 1999 lopussa 10101. Kunnan oman väestörekisterin mukaan marraskuussa 2000

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 35 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

asukasluku oli 10353. Kiiminki on väkiluvun kasvultaan ollut viime vuosina ollut Oulun lähikunnista kärkiluokkaa. - Kunnan oma tavoite vuoteen 2020 on 200 henkilön väestönlisäys vuodessa. Viime vuosiin verrattuna kehitystavoite on maltillinen. Rakennemalleista painopistemalli C on väestökehitys huomioon ottaen epärealistinen. Mikäli kunta ei omalla kaavoituksellaan voi varautua väestönlisäykseen ja ohjata rakentamista, johtaa kasvu yhdyskuntarakentamisen hajautumiseen ja hallitsemattomaan kehitykseen jokivarsilla. Väärä väestöennuste aiheuttaa haittaa myös kaikissa kunnallisia palveluita koskevissa hankkeissa.

Asumisen alueet ja kuntarakenne - Kehittämisalueiksi tulee seutuyleiskaavassa osoittaa ne keskeisten taajamien alueet, jotka ovat jo rakentuneet suhteellisen tiiviiksi, mutta joiden jatkorakentamista tulee ohjata asemakaavoituksella. Kehittämisalueilla ei ole enää mahdollista asettaa samoja tehokkuustavoitteita kuin rakennettaessa täysin uusille alueille, vaan niiden kaavoituksen tavoite on tiivistää olevia taajamia. - Uudet asumisen alueet tulee esittää riittävän laajoina niin, että kaavoituksessa voidaan huomioida maisemarakenteesta johtuvat rakentamista rajoittavat tekijät. - Seutuyleiskaavassa tulee esittää myös kehitettävät kylät. - Oulun kaupunkiseudun alakeskusten kehittämistä koskevassa selvityksessä suositellaan mallien yhdistelmää, joka painottaa olevia keskuksia. Kiimingin kunta on alun perin rakentunut joen suuntaisesti. Tästä rakenteesta on säilynyt kyläkeskusten nauha, jossa kaikilla kylillä on omat koulunsa ja ulkoilualueensa. Jokivarteen on lisäksi rakennettu siirtoviemäri, jotta asumista kyläalueilla voidaan tiivistää ilman haitallisia ympäristövaikutuksia. Rakenteen muuttaminen tältä osin ei ole perusteltua. Jokivarren asutus tukee kirkonkylän palveluiden säilymistä. Toisaalta toimiva, tiivis ja palveluiltaan monipuolinen kirkonkylä tukee kaikkien sivukylien säilymistä asuttuna. Esitetyistä rakennevaihtoehdoista lähimpänä kunnan omaa tavoitetta ovat keskus- ja ketjumalli (A- ja B-malli). A-malli tukee olevia keskeisiä taajamia, kirkonkylää ja Jääliä. Mallissa on lisäksi esitetty kirkonkylän alueen tiivistämisen ja eheyttämisen tavoite. A-mallia tulee kuitenkin täydentää osoittamalla kehitettävät kylät. Painopistemallia C arvioitaessa ei ole huomioitu Kiimingin kirkonkylän keskustan palveluiden säilymistä, vaikka yhdeksi yleiskaavan tavoitteeksi on kirjattu keskustojen pitäminen kilpailukykyisinä, toimivina ja eheinä.

Työpaikka-, teollisuus- ja palvelualueet - Kiimingin kirkonkylällä olevia työpaikka-alueita on mahdollista tiivistää A- vaihtoehdossa esitetyllä tavalla. Jotta tiivis ydinkeskusta voidaan toteuttaa, ei eheytettävä alue Kiimingin kokoisessa kunnassa tule olla laaja resurssien kohdentamiseksi oikein. Alue tulee rajata käsittämään nykyiset liikekeskuksen ja palveluiden alueet sekä keskustaajan liittymän ympäristö. - Seutuyleiskaavan tasolla ei kyläalueille ole syytä tehdä erillisiä työpaikka- aluevarauksia. Kylien kehittämiseen voi tarvittaessa liittyä häiriötä aiheuttamattomien työpaikkojen sijoittumista kylärakenteeseen.

Liikenne - Jo nykyisillä asukasmäärillä vt 20 välillä Kiiminki-Oulu on Pohjois-Suomen ruuhkaisin tieosuus. Jäälin taajaman kohdalla vt 20:n yleissuunnitelmassa on huomioitu Isokankaan virkistysalue. Kirkonkylällä Alakylän ja Ylikiimingin suuntainen yhteys tulee esittää yleiskaavassa kirkonkylän keskustan rauhoittamiseksi raskaalta liikenteeltä. - Yli-Iintie on osa seudullisesti merkittävästä tieyhteydestä Oulusta Ranuan kautta Kemijärvelle ja edelleen Kuolan alueelle. - Joukkoliikenteen palvelutaso Kiimingin suuntaan voidaan säilyttää tyydyttävänä kaikissa rakennevaihtoehdoissa. Oulun kaupungin joukkoliikenteen kannalta Kiimingin mallivaihtoehdolla ei ole merkitystä. C-vaihtoehdossa Kiimingin väkiluku säilyy lähes nykyisellään vuoteen 2020. Vaihtoehto voi merkitä joukkoliikenteen palvelutason heikkenemistä välillä Kiiminki-Oulu.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 36 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

- Oulun yleiskaavassa 2010 sekä Kiimingin keskeisten taajama-alueitten osayleiskaavassa on osoitettu tieyhteys Ruskon ja Välikylän teollisuusalueiden välille. Tämä tieyhteystarve tulee esittää myös seutuyleiskaavassa.

Suojelu- ja virkistysalueet - Kiiminkijoki kuuluu Natura-alueisiin. Natura toteutetaan vesi- ja koskiensuojelulain keinoin. Ohjattu rakentaminen ranta-alueilla ei ole Naturan toteutumisen uhka. Kaavoituksella ohjatussa rakentamisessa voidaan hyödyntää jokivarren siirtoviemäriä. - Virkistysalueina voidaan osoittaa ainoastaan kunnan tai metsähallituksen omistamia maita. Muilla maa- ja metsätalousalueilla, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta, tulee pääkäyttötarkoitus turvata.

Rakentamista rajoittavat tekijät - Fingrid Oyj:n voimajohtohankkeesta laaditaan parhaillaan YVA-selostusta. Rakennemallien ympäristövaikutusten arviointiosassa on puututtu ainoastaan C- vaihtoehdon uuteen Kiiminkijoen ylitykseen. Kirkonkylän ja Jäälin välille rakennettavan A-vaihtoehdon aiheuttamaa maisemahaittaa tai haittaa maankäytölle ei ole huomioitu. Samoin B-vaihtoehdon yhteydessä ei ole huomioitu sitä, että linja tultaisiin rakentamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kyläympäristöön. Kiimingin kunnan YVA-ohjelmasta antamassa lausunnossa todetaan, että ”Kiimingin kunnan kannalta maisemallisesti, kaavoituksellisesti ja jo olemassa olevan asutuksen kannalta paras vaihtoehto johtolinjalle on itäinen reittivaihtoehto C”. - Maisemarakenteeltaan Kiiminkijoen varsi soveltuu harvaan asutukseen, jossa huomioidaan kumpareinen maasto ja tulva-alueet. Maisema on pienpiirteistä ja korkeuserot voivat olla huomattavia muuhun Oulun ympäristöön verrattuna. Seutuyleiskaavatasolla maisemarakenne voidaan huomioida ainoastaan karkeasti. - Kunta on laatinut tavoitesuunnitelman Honkimaan-Hakomäen alueelle. Suunnitelma on hyväksytty valtuustossa kesällä 2000. Suunnitteluvaiheessa alueelle on tehty maisemarakenneselvitys ja siinä on todettu rakentamiseen soveltuvat alueet. Suunnitelman perusselvitys- ja luonnosvaiheessa on järjestetty viranomaisneuvottelu ja tavoitesuunnitelman ehdotuksesta on pyydetty viranomaislausunnot. Honkimaa on Kiimingin kirkonkylän korkeimpia mäkiä, noin 13 metriä tulvakorkeuden yläpuolella. Alueella ovat myös kunnan parhaat hiihtomaastot, joiden säilyminen rakentamisesta huolimatta on tavoitesuunnitelmassa turvattu. Seutuyleiskaavan ympäristövaikutusten arvioinnissa on todettu, että Honkimaan asuntoalue sijoittuu maisemarakenteellisesti Kiiminkijoen laakso-alueelle ja on siten ongelmallinen. Esimerkki osoittaa sen, että seutuyleiskaavan tasolla maisemarakennetta ei voida tarkastella asianmukaisella tarkkuudella.

Seudullisesti merkittävät hankkeet

Moottoriurheilu- ja ampumaurheilukeskus - Rakennemallivaihtoehdoissa on Kiimingin alueelle esitetty kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa moottoriurheilukeskukselle sekä yksi sijoituspaikka ampumaurheilukeskukselle. Kummankaan alueen soveltuvuutta ympäristöhäiriötä aiheuttavaan toimintaan ei ole tutkittu. Molemmilla alueilla on olevaa pysyvää asutusta. Aluevarauksen osoittaminen moottoriurheilukeskukselle tai seudulliselle ampumaurheilukeskukselle on huomattava alueen muuta käyttöä rajoittava tekijä eikä sitä tule tehdä ilman asianmukaisia selvityksiä. - Vaihtoehdossa C alue on joen pohjoisrannan tiiviin asutuksen välittömässä läheisyydessä sekä suojelualueilla. Oulun kaupunkiseudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelmassa (VIVA) todetaan mm. näin: ”Koiteli on luonnonläheinen, laadukas, monipuolisia elämyksiä tarjoava virkistysalue. Se on vapaana virtaavan Kiiminkijoen sekä koko Oulun seudun luontomatkailun keskus.” Moottoriurheilukeskuksen sijoittaminen Koitelin ja lettoalueiden väliselle alueelle on ristiriidassa virkistystavoitteiden kanssa jo pelkästään imagokysymyksenä.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 37 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

- Vaihtoehdoissa A ja B alue on Jääliin ja Välikylän asutuksen sekä Kalimenojan ulkoilualueen välittömässä läheisyydessä. - Kunnan esittämää vaihtoehtoa, jossa moottoriurheilukeskukselle etsittäisiin paikkaa kunnan luoteisosasta, ei ole vaihtoehdoissa esitetty perustellen tieyhteyden puuttumisella. Seutuyleiskaavan rakennemalleissa ei ole esitetty Yli-Iintietä, jolta tutkittavalle paikalle on noin 4 km. - Vaihtoehdossa C esitetty ampumaurheilukeskus on sijoitettu toimivasta Reposelänkeskuksesta noin parin kilometrin päähän. Siirtoa ei ole perusteltu. Hiukkavaaran toimiva ampumaurheilukeskus voidaan kehittää seudulliseksi keskukseksi.

Vapaa-aika ja matkailualueet - Koitelin alueelle on laadittu osayleiskaava. Keskeisille alueille on lisäksi laadittu asemakaava, jossa on osoitettu varaukset majoitus- ja ravintolatiloille, lomamökeille sekä melojien tukikohdalle.

Seudullinen jätteenkäsittelyalue - Seudullinen jätteenkäsittelyalue voi toimia nykyisellä paikallaan Ruskossa. Uutta aluetta ei ole syytä varata käsittelyalueelle. Sen sijaan tulee paneutua jätteen loppusijoituspaikan etsimiseen. Loppusijoituspaikan tulee olla käyttöön maaperältään sopiva. Sen etäisyydellä jätteen syntyalueeseen nähden ei ole merkitystä, sillä tällaista jätettä syntyy vähän.

Vasikkasuon maa-ainestenottoalue - Maa-ainestenoton jatkaminen alueella edellyttää jatkotutkimuksia niin, ettei pohjavesiolosuhteita alueella vaaranneta. Jatkokäytön mahdollisuutena tulee selvittää myös moottoriurheilukeskuksen sijoittaminen alueelle. Muille merkittäville maa-ainestenottoalueille ei tule osoittaa maankäyttöä, joka vaikeuttaa maa- ainesten ottamista.

Kiimingin tarjoama kilpailuetu Oulun seudulle - Tutkittaessa seudullisia kasvukeskuksia ja niiden välistä kilpailua puhutaan kilpailukyvystä ja kilpailuedusta. Kilpailukyvyllä tarkoitetaan ominaisuuksia, joita muillakin seuduilla on. Sen sijaan kilpailuetu on tekijä, jota muilla ei ole, tai tekijä, joka on selvästi korkeatasoisempi kuin muilla seuduilla. Tampereen yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksikössä tänä vuonna valmistuneessa tutkimuksessa todetaan näin: - ”Fyysinen ja toiminnallinen ympäristö eivät tuo seudulle selkeää kilpailuetua osaajien houkuttelussa, mutta ovat tärkeä osa kaupunkiseutujen kilpailukykyä, - taloudellisen ympäristön tekijöistä kilpailuetua tuovat pääasiassa puolison työpaikkamahdollisuudet sekä ns. luova ongelmanratkaisuympäristö eli seudun laajat työmarkkinat ja kiinnostavat ja haasteelliset työtehtävät, - sosiaalisen ympäristön tekijöistä kilpailuetua tuo osaajien voimakas kiinnittyminen kotiseutuunsa ja sen tarjoamaan sosiaaliseen verkostoon, - osaajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä asuinseutujensa tarjoamiin ominaisuuksiin, joten - vetovoimaisuutta kilpailueduksi saakka lisäävän tekijän on oltava paitsi osaajien arvostama myös selkeästi korkeatasoisempi kuin muilla kaupunkiseuduilla.” (Raunio M. & Linnamaa R. 2000. Asuin- ja elinympäristön laatu ja kaupunkiseutujen kilpailukyky. Sente-julkaisuja 9/2000. Tampereen yliopisto.) - Tutkimuksen kohteena ovat olleet Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen seudut. Kolmeen ensiksi mainittuun seutuun nähden on Oulun seudun vaikea saavuttaa kilpailuetua pelkästään kaupunkimaisuudella, vaan lisänä tarvitaan muita kilpailuetua tarjoavia tekijöitä. Se, mitä Kiiminki tarjoaa luonnonympäristöltään ja maisemaltaan asuinpaikkana muuttajille ja paluumuuttajille, on yksi seudun kilpailueduista.

KIIMINGIN KUNNANHALLITUS

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 38 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Kunnanjohtaja Eino Iisakka Kaavoitusarkkitehti Hilkka Lempiäinen

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 39 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Kunnanhallitus 470 § 15.12.2000 757

MUHOKSEN KUNNAN LAUSUNTO OULUN SEUTUYLEISKAAVAN 2020 RAKENNEMALLEISTA

Khall 470 § Ouluseudun yhteisneuvottelukunnan työvaliokunta on pyytänyt alueen kunnilta (Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Muhos, Kempele, Oulunsalo ja Haukipudas) lausuntoa seuturakennetyöryhmän valmistelemista Oulun seutuyleiskaavan rakennemallivaihtoehdoista. Rakennemalleja on kolme, A, B ja C vaihtoehdot. Rakennemallivaihtoehdot ovat olleet yleisesti nähtävillä 07.12.2000 saakka ja näistä on mielipiteiden ilmaisu tullut osoittaa seuturakennetyöryhmälle nähtävillä oloajan kuluessa.

Rakennemallivaihtoehdoista on myös pidetty kunnittainen esittelytilaisuus. Muhoksen tilaisuus oli 08.11.2000.

Rakennemallien pääteemat ovat lyhyesti seuraavat:

Rakennemalli A: Keskusmalli, jossa kehitetään edellä mainittujen kuntien keskusten kehittämistä.

Rakennemalli B: Ketjumalli, jossa kuntien, ennen kaikkea Oulun ympäristökuntien, kehittyminen pohjautuu Oulun suuntaan tapahtuvaan kasvuun kuntakeskusten lisäksi.

Rakennemalli C: Painopistemalli, jossa Ouluseudun kehittyminen perustuu vahvaan Oulun kaupungin kasvuun sekä pohjois- ja eteläsuunnan vetovoimaan siten että kasvupaine keskittyy kaupungin lisäksi Kempele - Oulunsalo ja Haukiputaan eteläosan voimakkaaseen kasvuun.

Seudullisina hankkeina vaihtoehdoissa on esitetty mm. seuraavia seudullisia aluevarauksia: Moottoriurheilukeskus, ampumarata-alue ja eläinurheilukeskus (ravirata). Muhokselle on esitetty A ja C vaihtoehdoissa ravirata Rovalle sekä moottoriurheilukeskus Reininperälle. Moottoriurheilukeskuksen osalla on samanaikaisesti käynnissä oma hankkeensa kyseisen keskuksen paikan määrittämiseksi.

Vaihtoehdoista on laadittu myös rakennemallivaihtoehtojen vaikutusten arviointi rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön, taloudellisuuteen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen vaikutukseen. Muhoksen osalta tarkasteluista voidaan yhteenvetona todeta seuraavaa.

Malli A: Muhoksen kasvualueilla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön ja alueet ovat taloudellisesti edullisia. Sosiaalisilta vaikutuksiltaan asumisväljyys on suurempi kuin alueella keskimäärin. Rakennemallissa väestötavoite vuonna 2010 on 8000 ja 2020 8500 yhteensä asukasta.

Malli B: Maisemallisilta arvioidaan Muhoksen kunnan heikkoudeksi todetaan eräiden uusien asuinalueiden sijoittuminen arvokkaalle maisema-alueelle (mm. Oulujokilaakso ja vesistöt). Luonnonympäristöön mallivaihtoehdolla on vaikutusta uusilla voimajohtolinjoilla. Muutoin ympäristövaikutuksia ei ole. Rakennemallissa väestötavoite vuonna 2010 on 9000 ja vuonna 2020 yhteensä 10000 asukasta

Malli C: Maisemallisesti Muhoksen uudet rakennusvaihtoehdot sijaitsevat arvokkaalla maisema-alueella. Mallivaihtoehdossa, kuten myös A, raviurheilukeskus aiheuttaa maisemallisia muutoksia. Luonnonympäristön

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 40 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

osalta malli aiheuttaa rasitteita kehittymiselle moottoriurheilukeskuksen ja raviradan aiheuttamien melun ja kasvavan liikennemäärän suhteen. Rakennemallissa väestötavoite vuonna 2010 on 8000 ja vuonna 2020 yhteensä 8500 asukasta.

Työpaikkojen osalta kaikki mallit sisältävät Kärnänkankaan, Korivaaran ja keskustan eteläpuolisen teollisuusalueen. Vuoden 2020 työpaikkatavoite on 4000 työpaikkaa. Nykyinen työpaikkamäärä on noin 2250.

Muhoksen kasvusuuntia tarkasteltaessa on todettava ja huomioitava, että Muhos on investoinut mittavasti Oulujokivarren infraan ja alueiden käyttöönottokustannukset ovat mm. vesi- ja viemärilinjojen suhteen jo pääosin tehty siirtoviemärin Oulu – Muhos valmistuessa vuoden 2002 alkupuolella. On toki yleisesti tiedossa, myös kustannusperustein, että nauhamainen tiivis asutus ei ole paras vaihtoehto palveluiden järjestämisen kannalta. Muhoksen ongelma kasvun suhteen on suoraan havaittavissa karttatarkastelulla. Kuntaa jakaa Oulujoki, valta- ja maantie joen molemmin puolin sekä rautatie. Näiden jälkeen peltoalueita sekä rakentamiseen kelpaamattomia suo- ja rämealueita.

Yksityiskohtaiset asiakirjat ovat olleet nähtävillä oloaikana myös kunnanhallituksen jäsenten käytettävissä.

TEKN.JOHT.EHDOTUS: Kunnanhallitus lausuntonaan toteaa seuraavaa:

Rakennemallivaihto B on Muhoksen kunnan kannalta vaihtoehdoista lähtökohdiltaan kunnalle käyttökelpoisin ja edullisin. Muhoksen kasvumahdollisuudet ovat taajaman kehittämisen lisäksi Oulujokivarren hyödyntäminen rakentamiseen.

Tätäkin vaihtoehtoa pitää tällä kaavatasolla tarkentaa siten, että Muhoksen kunta voi omilla yleis- ja asemakaavoillaan ratkaista kasvun paineet Oulujokivarren lisärakentamisella. Tiiviimpään asemakaavoitukseen kuuluvina alueina pidetään Korivaaraa, Rova – Viskaali aluetta sekä Päivärinnettä ja Leppiniemeä. Muilta osin Oulujokivarsi tulee merkitä tiiviisti rakennetuiksi kyläalueiksi.

KJ:N ESITYS: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen johtajan esityksen.

KÄSITTELY: Merkittiin pöytäkirjaan, että tekninen johtaja oli asian johdosta kunnanhallituksen kuultavana kokouksen alussa.

PÄÄTÖS: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan esityksen.

Toimenpiteet: tekninen johtaja

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 41 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

OULUN KAUPUNGIN LAUSUNTO Seutuyleiskaavan rakennemallit A, B ja C

Seuturakennetyöryhmä kirjoittaa:

”Seutuyleiskaavan väliraportti 3: Rakennemallit ja niiden arviointi on valmistunut. Tämä kuntien yhteisen yleiskaavan valmisteluvaihe käsittää kolme vaihtoehtoista maankäyttömallia, niiden liikennejärjestelmät ja vaikutusten arvioinnin. Valmisteluaineisto on yleisesti nähtävillä kunnissa mielipiteiden ilmaisemista varten 7.12.2000. saakka.

Yhteistyöneuvottelukunnan työvaliokunta pyytää teiltä lausuntoa rakennemallivaihtoehdoista ke 13.12.2000 mennessä. Tavoitteena on, että kuntien yhteinen toimielin voisi tehdä saadun palautteen perusteella päätöksen mallin/mallien valinnasta varsinaisen yleiskaavatyön pohjaksi.”

Keskusviraston suunnittelupalvelut-yksikön (Kristiina Anttonen, p. 558 41233) lausunto 15.1.2001:

Seudun kuntien maankäytönsuunnittelun yhteistyö

Oulun seudun viime vuosien voimakas kasvu on tehnyt tarpeelliseksi kuntien maankäytönsuunnittelun yhteistyön. Kaupunkiseudun kunnat ovat tehneet yhteistyötä seutukaavan valmistumisen jälkeen seutusopimuksen pohjalta mm. laatimalla seudun maankäytönsuunnittelua edistäviä selvityksiä. Vuonna 1998 Oulun seudun kuntien yhteistyöneuvottelukunta päätti laatia kuntien yhteisen yleiskaavan. Säädökset yhteisen yleiskaavan laatimisesta sisältyvät vuoden 2000 alussa voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Suunnitteluprosessi

Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavan, Oulun seutuyleiskaavan, laatimisen tavoitteena on yhteisessä suunnitteluprosessissa määritellä asiakokonaisuudet, joista on tarkoituksenmukaista tehdä yhteiset, kuntien maankäytön suunnittelua ohjaavat periaatepäätökset. Näiksi asioiksi on valikoitunut • seudun yhdyskuntarakenne ja keskusverkko, • liikennejärjestelmä, • virkistysaluejärjestelmä, • suojelualueet ja • eräät seudulliset hankkeet.

Suhde Oulun yleiskaavan laatimiseen

Oulun seutuyleiskaavaa on laadittu Oulun yleiskaavan kanssa samanaikaisesti ja vuorovaikutuksessa. Kun maankäytönsuunnitteluun on vielä liitetty seudun liikennejärjestelmän suunnittelu, on päästy todelliseen liikenteen ja maankäytön yhteissuunnitteluun. Päällekkäistä työtä on vähennetty, kun työssä on voitu käyttää yhteisesti laadittuja perusselvityksiä. Yhteisen suunnitteluprosessin ja kaavojen samanaikaisen käsittelyn ansiosta yleiskaavat perustuvat samansuuntaisiin tavoitteisiin ja rakennemallit vastaavat sisällöltään toisiaan.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kuntien yhteinen yleiskaava alistetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Yhteinen yleiskaava kumoaa voimaantullessaan vanhemmat aluetta koskevat yleiskaavat, jollei kaavassa toisin määrätä. Koska alueella voi olla voimassa vain yksi yleiskaava, kuntien on määrättävä, mikä yleiskaava jää kunnassa oikeusvaikutteiseksi kaavaksi. Seudun kaavoituksessa ei kuitenkaan ole oleellista, mikä kaava milläkin alueella on oikeusvaikutteinen. Oleellista on, että voimassaolevat kaavat ovat yhteisen yleiskaavan mukaisia ja toteuttavat yhteisessä yleiskaavassa sovittuja periaatteita.

Seutuyleiskaavan rakennemallit

Oulun seutuyleiskaavan rakennemallit ovat olleet nähtävillä mielipiteiden jättämistä varten. Rakennemallivaihe on yhteisen yleiskaavan valmistelua ja sisältää vain tärkeimmät maankäyttömuodot, palveluverkon ja liikenneverkon.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 42 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Rakennemallissa A korostuu kuntien itsenäinen asema, vihervyöhykkeet jäsentävät kunnat toisistaan erottuviksi kokonaisuuksiksi ja lisärakentamisella voimistetaan kuntakeskuksia. Uusia seudullisten palvelujen aluekeskuksia ovat Kaakkuri ja Linnanmaa. Hiukkavaaraan esitetään myös aluekeskuksen perustamista.

Malli B perustuu lähipalveluiden säilyttämiseen ja kehittämiseen ja useiden pienten keskuksien muodostamaan verkostoon. Tämän mallin toteutumiselle ei ehkä ainakaan vielä ole edellytyksiä. Varsinkin yksityinen sektori pyrkii pikemminkin palvelujen keskittämiseen ja harventamiseen. Malli johtaa kalliiseen yhdyskuntarakenteeseen.

Malli C korostaa seudun yhdyskuntarakenteen yhtenäisyyttä ja perustuu rakenteen tiivistämiseen ja Ritaharju-Kempele-suunnan kehittämiseen. Malli tukee voimakkaan palvelukeskuksen muodostamista Oulun pohjoisosaan, Linnanmaalle. Malli antaa myös hyvät edellytykset Kaakkurin keskuksen muodostamiselle. Kaakkuri-Kempele- väliä kehitettäisiin mallissa nykyisiä suunnitelmia voimakkaammin.

Rakennemalleja muodostettaessa niiden eroja on pyritty korostamaan. Kun mallien laatimisessa on samalla ollut pohjana kuntien väestö- ja työpaikkasuunnitteet, ei kovin suuria eroja ole saatu. Rakennemallien ympäristövaikutusten arviointi kuitenkin osoittaa, minkä suuntaisia vaikutuksia erilaisista kehittämisperiaatteista seuraa. Rakennemallien realistiset vaikutukset kuntien kaavoitukseen ovat kuitenkin pienet. Tärkeämpää kuin mallin valinta on suunnitteluperiaatteiden valinta yleiskaavaluonnoksen laatimista varten.

Oulun seutuyleiskaavan jatkosuunnittelun periaatteiksi suositellaan Ø Oulun seudun yhdyskuntarakenteen suunnittelua yhtenä, kuntarajoista riippumattomana kokonaisuutena, Ø nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, Ø suunnan Oulun keskusta-Kaakkuri-Kempele tehokasta maankäyttöä, Ø Kaakkurin ja Linnanmaan keskuksien kehittämistä seudullisina palvelukeskuksina, mikä tarkoittaa myös Linnanmaan keskuksen väestöpohjan lisäämistä, Ø uudisrakentamisen sijoittamista tukemaan kuntakeskuksien palvelujen säilymistä ja kehittämistä, Ø Joukkoliikenteen edellytysten parantamista yhdyskuntarakenteessa ja Ø erillisistä seudullisista hankkeista tärkeimpänä Oulun lentoaseman toiminnan ja saavutettavuuden turvaamista.

Päätösesitys (kaupunginjohtaja Nenonen):

Kaupunginhallitus hyväksyy lausunnon Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavan rakennemallivaiheesta.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 43 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Oulunsalon kunnan lausunto seutuyleiskaavan rakennemalleista

Yleistä

Oulunsalon kunta laatii rinnan seutuyleiskaavan kanssa omaa yleiskaavaa, ja näiltä seutuyleiskaavan rakennemallit ovat yhdenmukaisia Oulunsalon yleisaavan rakennemallien kanssa.

Väestö- ja työpaikkatavoitteet

Oulunsalon kunnan oma väestötavoite vuodelle 2020 on 12000 henkeä. Väestön kasvu on voimakkaampaa, mitä seudulla keskimäärin, mutta on tapahtuneen kasvun huomioiden hyvin realistinen ja perusteltu.

Oulunsalon työpaikkatavoitteeksi kunnanhallitus on asettanut 3000 uutta työpaikkaa, mutta jatkotarkasteluissa on todettu, että alueiden mitoitus mahdollistaa jopa 5000 uuden työpaikan syntymisen. Näistä valtaosa syntyisi Lentokentän lähialueelle ja Lentokentäntien varteen. Huomioiden Oulunsalon tämänhetkisen työpaikkaomavaraisuuden alhaisuuden, Lentokentän vetovoiman ja nykyisen kysynnän, ei 5000 uuden työpaikan syntyminen alueelle ole mahdotonta.

Kaikki rakennemallit mahdollistavan Oulunsalon väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteutumisen.

Keskusverkko

Oulunsalon kunta lähtee omissa tavoitteissaan, että kuntakeskuksen lisäksi kehitetään Pitkäkankaan lähikeskusta, Salonpää kyläkeskusta ja uuden Pahajärvi-Niemenranta asutuskeskittymään tulisi lähipalvelukeskus. Varjakan alue sisältyy kunnan asumis- ja taajamarakenteeseen.

Kaikki rakennemallit sisältävät kunnan tavoitteiden mukaisen keskusverkon.

Virkistys- ja suojelualueet

Kunta on omissa tavoitteissaan sitoutunut Oulun kaupunkiseudulle laadittuun Virkistys- ja vapaa-ajan alueiden suunnitelmaan (VIVA).

Kaikissa rakennemalleissa Oulunsalon osalta on VIVAn tavoitteet täytetty.

Yhdyskuntarakentamista rajoittavat tekijät

Pohjavesialue

Salonselän harjualueen tärkeän pohjavesialueen raja leikkaa kaikissa rakennemalleissa taajaman rakennettua osaa ja suunniteltuja laajennusalueita, eikä malleilla ole näiltä osin eroa.

Lentomelualue

Lentomelualue rajoittaa kaikissa rakennemalleissa taajaman kasvua Lentokentän suuntaan, eikä malleilla ole näillä osin eroa.

Oulunsalon kunta toteaa tyydytyksellä seutuyleiskaavan etenemisen ja tehdyt rakennemallit. Oulunsalon kunta katsoo, että koko seudun kannalta parhaiten kehitystä ohjaisi keskusmalli tai painopistemalli. Ketjumalli johtaisi hajallaan olevan yhdyskuntarakenteen edelleen hajoamiseen.

Mikään malli ei sinänsä tyydytä Oulunsalon kuntaa kunnan oman kehityksen kannalta ja Oulunsalo katsookin, että minkä tahansa rakennemallivaihtoehdon Oulunsalo valitsee oman yleiskaavansa

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 44 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001 pohjaksi, se on sisällytettävissä seutuyleiskaavaan. Tällä hetkellä Oulunsalon oman yleiskaavan rakennemallien ollessa vielä nähtävillä ja lausuntokierroksella, voimakkainta kannatusta erilaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa, joissa malleja on käsitelty, on saanut ketju- ja painopistemallin yhdistelmä.

Kun jatkossakin seutuyleiskaava ja Oulunsalon yleiskaava etenevät rinta rinnan, tulee Oulunsalon kunta ottamaan lopullisen kantansa seutuyleiskaavan rakennemalleihin sen oman mallin varmistuttua.

Oulunsalon kunnanhallitus

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 45 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Liite3

Muistio Oulun seudun kuntien yhteistä yleiskaavaa (Seutuyleiskaava 2020) ja Oulun yleiskaavan 2010 tarkistamista (Oulun yleiskaava 2020) koskevasta 2. viranomaisneuvottelusta

Aika Keskiviikko 21.2.2001 klo 9.00 – 15.00 Paikka Ravintola Hilikku, Kielo- ja Panni-kabinetit, II krs. Kasarmintie 8 H, 90100 Oulu

Läsnä Ritva-Liisa Salmi, Ympäristöministeriö Tapio Tuuttila, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Britta Passoja, ” Eero Kaakinen, ” Ari Hoppania, Oulun Lääninhallitus Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Heikki Tevä, Ilmailulaitos Markku Rautiola, Pohjanlahden Merenkulkupiiri Juhani Turpeinen, Pohjois-Pohjanmaan museo Kristiina Anttonen, Oulun kaupunki Heikki Kantola, ” Matti Räinä, ” Pekka Vuononvirta, ” Antti Määttä, ” Heikki Seppälä, Haukiputaan kunta Markku Uusimaa, ” Pekka Salmela, Kempeleen kunta Eino Iisakka, Kiimingin kunta Hilkka Lempiäinen, ” Jouko Juntunen, Muhoksen unta Aarne Karjalainen, ” Tuomo Räihä, Oulunsalon kunta Jouko Leskinen ” Paula Korkala, Ympäristötaito Oy

1. Avaus ja hallintomallin esittely

Tapio Tuuttila avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. Edellinen viranomaisneuvottelu on pidetty 1999 tavoitteidenasettelu –vaiheessa. Tapio Tuuttila kertoi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valmistuneen sen jälkeen. Niiden ohjausvaikutus on otettava huomioon seutuyleiskaavaa laadittaessa. Tuuttila esitteli Oulun seudulle valmistellun yleiskaavan hallintomallin, jossa kuntien yhteisenä toimielimenä olisi seudun yhteistyöneuvottelukunta. Yleiskaavasopimus on hyväksytty jo kuuden kunnan valtuustossa.

2. Järjestäytyminen

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tapio Tuuttila ja sihteereiksi Paula Korkala ja Antti Määttä. Sovittiin, että sekä puheenjohtaja että sihteeri allekirjoittavat kokousmuistion.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 46 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

3. Kokouksen keskeyttäminen

Kokouspaikalle saatiin järkyttävä uutinen, jonka mukaan tiehallinnon edustajat Hannu Juntunen ja Heikki Tähtelä olivat joutuneet vakavaan auto-onnettomuuteen ja menehtyneet matkalla neuvotteluun. Neuvottelussa pidettiin 15 min. tauko, jonka jälkeen jatkettiin asioiden käsittelyä. Sovittiin, että Paula Korkala lähettää kokouksen osanottajien puolesta Juntusen ja Tähtelän työtovereille kukkatervehdyksen surunvalitteluin.

4. Alustukset

Paula Korkala kuvasi Oulun seudun yleiskaavan aikataulun, kuntien väestöennusteet, rakennemalleissa käytetyt merkinnät, mallien sisällön, mallien vaikutusten arvioinnin sekä nähtävilläolosta saadun palautteen. Päätös rakennemallien jatkotyöstä tehdään keväällä 2001, luonnos valmistunee syksyllä 2001 ja ehdotusta esitellään ensi vuoden puolella. Kuntien lausuntojen perusteella: - Kempeleen ja Oulunsalon yhdyskuntarakenne kasvaa tiiviisti yhteen Oulun asutuksen kanssa, - Haukiputaan kunta vahvistaa Kelloa ja Keskustaa, - Kiimingissä kuntakeskus ja Jääli rakentuvat yhteen, ja lisäksi joenvarren kyliä vahvistetaan, - Muhos täydentää Oulujoen varren asutusta, - Oulu laajenee sekä Ritaharjuun että Hiukkavaaraan.

Ritva-Liisa Salmi täsmensi, että ”Oulun seutuyleiskaavan” sijaan on syytä puhua virallisesti ”Oulun seudun kuntien yhteisestä yleiskaavasta”.

Kristiina Anttonen esitteli Oulun kaupungin yleiskaavatyön: laatimisvaiheet, erillisselvitykset, vaikutusten arvioinnin, palautteen sekä rakennemallien sisällön. Kaupungin yleiskaavaa laaditaan samanaikaisesti seudun yleiskaavan kanssa. Työn kuluessa on tullut esille: - asukkailta palautetta on tullut varsin vähän, - rakennemallien välillä ei ole suuria eroja; olennaista on alueiden käyttöönottojärjestys, - tiivistämistä ja täydentämistä pidetään hyvänä, mutta naapuriin rakentamista vastustetaan, - suiston roolia kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena halutaan korostaa, - suuren väestönkasvun vuoksi kaupunki laajenee lähiökehän ulkopuolelle; Kaakkurin lisäksi sekä Ritaharju että Hiukkavaara ovat mukana jatkosuunnittelussa, - uudet työpaikka-alueet keskittyvät Kaakkuriin, Ritaharjuun, Ruskoon ja Hiukkavaaraan.

Matti Räinä esitteli Oulun seudun liikennejärjestelmätyön sekä Oulun keskustan maankäytön ja liikenteen tavoitesuunnitelmatyön. Työt kytkeytyvät yleiskaavojen laadintaan. Liikennejärjestelmää suunniteltaessa on todettu: - yleiskaavojen rakennemalleista riippumatta seudun liikenteen kasvu on merkittävää, - liikenteen kasvu näkyy selvimmin Oulun keskustassa, Oulujoen ylittävillä silloilla sekä Lentokentäntien suunnalla, - täysin uusia merkittäviä väylähankkeita ei ole ilmennyt eikä ruuhkautumiseen voi vaikuttaa vain väyliä lisäämällä, - tiivis kaupunkirakenne parantaa joukkoliikenteen kehittämisedellytyksiä, - raideliikenne ei sovellu seudun joukkoliikennemuodoksi. Oulun keskustan tavoitesuunnitelmasta laaditaan ohjeellisesti noudatettava suunnitelma, jonka valtuusto hyväksyy. Suunnitelmassa esitetään: - ydinkeskustan kaupallista vetovoimaa lisätään mm. ottamalla kortteleiden sisäosia käyttöön sekä laajentamalla kävelykeskustaa, - kevyen liikenteen väylästöä kehitetään, - pysäköinti keskitetään kallioparkkiin,

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 47 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

- joukkoliikennettä kehitetään uusien reittien avulla. Ydinkeskustan kannalta Torikatu vaikuttaa parhaalta joukkoliikennekadulta.

5. Viranomaispuheenvuorot

Ritva-Liisa Salmi / ympäristöministeriö: - ympäristöministeriössä kehitetyt yleiskaavamerkinnät on otettu käyttöön ja todettu toimiviksi, Oulu ja seutu ovat mukana esittämistapakokeilussa - Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava on valtakunnallisesti merkittävä, ja ainoa tekeillä oleva yhdyskuntarakenteellisiin kysymyksiin keskittyvä kuntien yhteinen yleiskaava, - osallistaminen on hoidettu hyvin, mutta tilaisuuksissa ollut vähän kuntalaisia - yhdyskuntarakenteen eheys on keskeinen valtakunnallisten intressien kohde, - ministeriö ei ota kantaa rakennemallien paremmuuteen.

Tapio Tuuttila / ympäristökeskus: - rakennemallitarkastelu on ollut erittäin hyödyllinen, ympäristökeskuksen kirjallisessa kannanotossa on esitetty myös kritiikkiä ja ohjeita jatkosuunnitteluun - valtion viranomaisten on edistettävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista (voimaan 1.6.2001); tavoitteissa korostetaan mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä erilaisten arvojen tasapainottamista, - kuntien yhteisen yleiskaavan lisäksi on ehkä syytä harkita muiden yhteisten pelisääntöjen (esim. rakennusjärjestyksen) muodostamista. - keskustan MALI-suunnitelmassa vuorovaikutus on onnistunut hyvin, MALI antaa sisällön yleiskaavalle keskustassa - ympäristökeskus ja yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK tullevat järjestämään 26.-27.9.2001 valtakunnallisen koulutustilaisuuden Oulussa yhteisistä yleiskaavoista

Eero Kaakinen / ympäristökeskus: - seudun yleiskaava muodostaa vaikutusten vertaamisen kouluesimerkin; ympäristövaikutusten arviointi antaa tukevan pohjan tulevalle yleiskaavaratkaisulle, - yva-tarkastelua tarvitaan myös jatkotyön pohjaksi valittavan yhdistelmämallin laatimisessa, - seudullisten hankkeiden kokoaminen yhteiselle kartalle on erittäin hyödyllistä, yva- tarkastelu tehtävä osittain seututasolla ja osittain kuntatasolla hankekohtaisesti, - Kempeleenlahden ylitystie tai Oulun ja Haukiputaan rajalle suunnitellut tuulivoimalat edellyttävät Natura-arvioinnin, mikä voi viivyttää yleiskaavan laadintaa, - Natura-kohteisiin on tulossa ilmeisesti 5 täydennystä, - ”Arvokkaiden luontokohteiden hoito ja priorisointi”- raportissa on uusia näkökohtia suojelualueista, joille voisi esittää kehitettäviä osia ja toimintoja, - VIVA-suunnitelma on hyvä, ja sen tulee olla pohjana myös luonnosvaiheessa.

Ritva-Liisa Salmi/ ympäristöministeriö: - suojelualueiden kehittäminen on uuden lain mukaista, - kaavoissa voidaan antaa myös toimintoihin liittyvä määräyksiä, - Natura-arviointi on välttämätön, jos toimintoja osoitetaan Natura-alueille, tuulivoimala-alueet ovat olleet muuallakin erittäin ongelmallisia, - Natura-alueet erotettava muista suojelualueista kaavassa - sosiaalisten vaikutusten arviointiin otettava myös palveluiden saavutettavuus.

Pekka Vuononvirta / Oulun kaupunki, ympäristövirasto: - yleiskaavat perustuvat kestävän kehityksen periaatteeseen, - sosiaalisten vaikutusten arviointi on olennainen osa kestävää kehitystä, - viheralueet on huomioitu erittäin hyvin, - seudulliset hankkeet eivät ole merkittävästi edenneet, - asuntorakentaminen rantaan ehkä asukkaiden haaveissa, mutta yleinen mielipide vastustaa, - tuulivoiman ja Natura-alueiden yhteensopivuutta harkittaessa on mietittävä miksi alueet on perustettu ja mitä voimalat haittaavat.

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 48 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Britta Passoja / ympäristökeskus: - asuntoalueiden viihtyisyys ja rakennemallien viheralueiden erot on tuotava esiin, - jatkotyössä on huomioitava asukkaiden tarpeet; on luotava monipuolisia ja erilaisia alueita.

Olli Eskelinen / Pohjois-Pohjanmaan liitto: - maakuntakaavaa laaditaan samanaikaisesti yleiskaavojen kanssa; kaavat perustuvat yhteisiin selvityksiin, perinteinen kaupunkiseudun seutukaava korvataan yhteisellä yleiskaavalla, - maakuntakaavassa osoitetaan yhteydet seudun uloimpaan kuntakehään, - nyt laadittu maakunnan aluerakennevaihtoehtoja, joista jatkotyön pohjaksi näyttää valikoituvan ns. aluekeskusmalli, jota ylikunnalliset vyöhykkeet täydentävät, - kaavan merkintätapoja on kehitetty, - Oulun seutua kehitetään kansainvälisenä toimintakeskuksena ja vetovoimaisena elinympäristönä, - tavoitteena maakunnan tasapainoinen kehitys, mutta väestötasapaino ei säily, - seutuyleiskaavan väestöennusteet korkeammat kuin maakuntakaavassa, mutta mahtuvat kuitenkin ennusteraamiin, - Oulun pohjavesihanke ja yhdysputki tärkeitä ja osoitetaan maakuntakaavassa, näyttävä myös seutuyleiskaavassa.

Ritva-Liisa Salmi/ ympäristöministeriö: - voimassa olevasta seutukaavasta voidaan poiketa yleiskaavassa ministeriön suostumuksella (MRL 48 §), mutta yhteiselle yleiskaavalle ei tarvita erillistä suostumusta, koska ministeriö vahvistaa kaavan, - jos maakuntakaava valmistuu ennen seutuyleiskaavaa, ei ongelmia ole.

Ari Hoppania / lääninhallitus, liikenneosasto: - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteinen suunnittelu antaa tukevan pohjan, - joukkoliikenne on keskeinen tekijä seudun liikennettä suunniteltaessa, - Liikenneministeriön henkilöliikennestrategian mukaan tulee suosia joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä, kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen on tarjottava todellinen vaihtoehto, - Oulun keskustan suunnittelussa on huomioitava myös seudullisen liikenteen tarpeet, sillä Oulu on valtakunnallinen keskus, - matkaketjuajattelua painotetaan mm. selvittämällä kevyen liikenteen liittyminen joukkoliikenteeseen, - tällä hetkellä joukkoliikenne ei välttämättä ole kuntien näkökulmasta keskeinen asutuksen sijoittumista ohjaava tekijä, mutta jossakin vaiheessa asukkaat alkavat vaatia joukkoliikennettä - rakennemallivaihtoehdoissa joukkoliikenteen edistäminen on helpompaa ja halvempaa keskitetyimmissä malleissa.

Tapio Tuuttila kiteytti, että on tärkeää synnyttää joukkoliikennettä tukeva positiivinen kierre. Britta Passoja kysyi onko ajatus keskustaa kiertävästä rengaslinjasta (joka tavoittaa kulttuurilaitokset) haudattu.

Heikki Tevä / ilmailulaitos - valtakunnallisten lentoasemien kehittäminen on turvattava, - lentomeluasiat otettava huomioon maankäytön suunnittelussa, - lentoesteiden korkeusrajoitukset on huomioitava, mikä on syytä esittää myös kaavan selostuksissa tai määräyksissä, - maaliikenneyhteyksien kehittäminen on turvattava. Lentokentäntien ja Limingantien liittymä on erityisen ongelmallinen, minkä vuoksi tarvitaan uusia ratkaisuja - yleiskaavatasolla tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota liikenneyhteyksien kehittämiseen, lentoaseman pääsuuntaselvitystyö vielä kesken .

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 49 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Ritva-Liisa Salmi arveli, että Lentokentäntien kapasiteetti nykyisellä linjauksella tulee riittämään vielä pitkään.

Jouko Leskinen kertoi: - Oulunsalo on laatinut yleiskaavaansa rinnan seudun yleiskaavan kanssa, - työ on pysähdyksissä, koska lentoasemantien pääsuunnasta tarvitaan seudullinen päätös, - Oulunsalon kasvusuunta on luoteeseen jonkin mallin A-C mukaisesti - Ilmavoimat haluaisi parantaa seudun ilmasuojaa ja toteuttaa uuden kiitotien tai varalaskupaikan jonnekin seudulle, Ahmonsuon kenttä ei tyydytä.

Markku Rautiola / merenkulkupiiri: - suurin huolenaihe Toppilansalmi, jossa vuokrasopimus voimassa 2030 saakka - jos siirryttävä pois, Oulun kaupunki on velvollinen korvaamaan kustannukset.

Ritva-Liisa Salmi kysyi, onko vaarallisten aineiden kuljetukset huomioitu liikennejärjestelmää suunniteltaessa. Matti Räinä vastasi, että vaarallisten aineiden kuljetukset eivät vaikuta yleispiirteiseen liikennejärjestelmään, mutta mm. ylikorkeat kuljetukset on huomioitu.

Juhani Turpeinen / Pohjois-Pohjanmaan museoi: - rakennetut kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisema-alueet on huomioitu vaikutusten arvioinnissa, vaikutus voi olla joko negatiivinen tai positiivinen, - keskitetyissä malleissa kylät voivat jäädä hoitamatta - rakennemalli B vaikuttaa eniten arvokkaisiin maisema-alueisiin, - Oulun yleiskaavatyössä on huomioitu valtakunnalliset ja maakunnalliset inventoinnit (raporteissa Arvokkaat alueet I ja Arvokkaat alueet II).

Jouko Juntunen / Muhoksen kunta: - seudun maankäytön suunnittelu on keskittynyt liikenteen ympärille, - Muhos haluaa tukea kyliin sijoittuvaa jokivarsiasutusta, tavoitteena on kylien elinvoiman ja palveluiden turvaaminen, - rakentamisella halutaan täydentää ja hoitaa jokivarren kulttuuriympäristöä, maisemanhoitosuunnitelma tekeillä yhdessä Oulun kanssa, - ketjumalli ja maltillinen kasvutavoite on valittu Muhoksella yksimielisesti kunnan kehittämisperiaatteeksi.

Pekka Salmela / Kempeleen kunta: - Oulun seutu kasvaa nauhamaisesti vt 4:n varteen, eroaa vanhasta seutukaavasta - uusi moottoritien jatke sekä Lentokentäntien ja Kaakkurin uudet työpaikka-alueet tuovat asutusta Oulun eteläpuolelle, - Kempele kasvaa Oulun suuntaan ja uusi asutus tukeutuu Ouluntullin eritasoliittymään, - kun Kaakkuri kasvaa yhteen Linnakankaan kanssa, Kempeleen itäpuolisen asutuksen joukkoliikennetarjonta parantuu, - idästä länteen kulkeva viherväylä tulee sijaitsemaan kuntien hallinnollisen rajan eteläpuolella, - Kempele on varautunut Lentoasemantien linjausvaihtoehtoon 1, uusi ohitustie lentokentältä Ouluntulliin (ve 2) ei ole hyvä ratkaisu.

Heikki Seppälä / Haukiputaan kunta: - seutuyleiskaavan laatiminen on positiivinen asia ja yhteistyö on olut hyvää, - Haukipudas ei ole kiinnostunut moottoriurheilukeskuksesta, joka 20 vuoden kuluttua voi sijaita väärässä paikassa, - seudullisten hankkeiden mm. raviradan rahoitus mietityttää, radan rakentaminen maksaa paljon, asiaa selvitettävä jatkossa, - Haukiputaan väestötavoite on varovainen, mutta tilaa on suuremmallekin väestömäärälle, Haukiputaalle muuttaa paljon lapsiperheitä - Oulu ei ole aluekeskus vaan valtakunnanosakeskus,

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 50 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

- kunnanhallitus ei halunnut sitoutua voimakkaasti mihinkään malliin, hajarakentaminen on Haukiputaalla todellinen ongelma.

Hilkka Lempiäinen / Kiimingin kunta: - Kiiminki panostaa sekä kuntakeskukseen että Jääliin, - kylät halutaan pitää elinvoimaisena, oltava jotenkin näkyvissä seutuyleiskaavassa, - yhdyskuntarakennetta kehitetään joen molemmin puolin, - kunnassa tunne, että kaikki melua aiheuttava toiminta on pyritty ohjaamaan Kiimingin puolelle; ratkaisuihin ei sitouduta riittävästi.

Eino Iisakka lisäsi, että Kiimingissä seudun yleiskaavasopimus on jätetty valtuustossa pöydälle, koska tarvitaan lisätietoa. Seuraavan kerran asia on esillä valtuuston kokouksessa 26.3.2001.

6. Yleiskeskustelu seudun ja kaupungin yleiskaavoituksesta

Heikki Kantola kritisoi: - seudun yleiskaavan vaikutusten arvioinnin vertailukohtana on käytetty VIVA:a, mutta vertailukohtana olisi pitänyt käyttää vahvistettuja kaavoja; - Oulunsalossa Lentokentäntien liikennejärjestelyt ovat virheellisiä. Alempiasteista tieverkkoa kehittämällä voitaisiin lisätä tien välityskykyä. Esimerkiksi Kaakkuriin rakennetaan 15 000 asukkaan asumakunta, mutta liikenteellisesti alue ei ole ongelmallinen, koska liikenne on järjestetty hierarkkisesti, - Lentoasemalle pyritään keskittämään toimintoja, jotka eivät sinne kuulu, työmatkaliikenteen sujuminen Lentoasemantiellä huolestuttaa. - Olli Eskelinen totesi, että maaliikenteen kehittämistä Lentokentäntien kohdalla pidetään tärkeänä, ja joukkoliikennettä pitää tukea.

Paula Korkala huomautti, että Heikki Kantolan kritiikki seudun yleiskaavan vaikutusten arvioinnista on perusteltua, mutta vertailukohtana ei ole voitu käyttää olemassa olevia yleiskaavoja, koska kaikille alueille ei ole aiemmin laadittu yleiskaavaa tai yleiskaavat eivät ole vertailukelpoisia. VIVA on tärkeä tavoitesuunnitelma, jota vasten malleja tulee vertailla.

Ari Hoppania katsoi, että pääsääntöisesti rakennemalli C tukee parhaiten joukkoliikennettä, mutta Muhoksen kohdalla on mielekästä sijoittaa asutusta olemassa olevan joukkoliikenneväylän varteen.

Britta Passoja katsoi, että VIVA on hyvä tavoitteellinen pohja yleiskaavan laadinnalle.

Pekka Salmela tähdensi, että julkisuudessa käyty keskustelu seudullisten hankkeiden maksajasta on eri kuin keskustelu hankkeiden paikasta. Kempeleen Sipolan ja Limingan osayleiskaavaluonnoksissa ollaan jo miettimässä raviradan mahdollista uutta paikkaa Tupoksen liittymän itäpuolelle, valtakunnallisesti arvokkaalle Limingan lakeuden maisema-alueelle. Miten maisema-arvot rajoittavat suunnittelua? Ritva-Liisa Salmi kehotti kysymään neuvoa Eija Salmelta.

Matti Räinä kertoi, että maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa on valtakunnalliset yhteydet, on tehty vuosi sitten. Näkemykset eroavat vain Lentoasemantien ratkaisuissa, jotka on ratkaistava seudun sisällä.

Paula Korkala tiedusteli tarvitseeko kaikista mahdollisista hankkeista laatia YVA, vai voiko kaavassa käyttää esim. ohjeellista merkintää, joka siirtää vastuun YVA:n tekemisestä hankkeen toteuttajalle?

Ritva-Liisa Salmi katsoi, että periaatteessa, kun hankkeet esitetään kaavassa, tulisi myös vaikutusten arviointi tehdä kaavassa. Laajat yva-selvitykset tekevät kuitenkin kaavan laatimisesta lähes mahdottomaksi. Tuulivoimala-yvat voisivat ainakin olla hankkeiden toteuttajien vastuulla. Kevyempiä arviointitapoja vaikea löytää. Henkilökohtaisesti Salmi kannattaa tarvittaessa vaihtoehtoisten ratkaisujen esittämistä

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 51 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

kaavassa ja lisäselvitysten tekemistä hanketasolla. Asiasta ei valitse yksimielisyyttä, on myös huolehdittava maanomistajien kohtelun oikeudenmukaisuudesta. Tapio Tuuttila huomautti, että ongelma liittyy oikean merkinnän löytämiseen.

Heikki Kantola katsoi, että seudun yhteisessä yleiskaavassa on osoitettava tulevat kaukolämpöverkon linjaukset, kaasuputken varaus sekä sähköverkon täydennykset.

Tapio Tuuttila teki keskustelun päätteeksi yhteenvedon todeten mm. kuntien linjaavan vielä omia ratkaisujaan ja keskustelun jatkuvan luonnosvaiheessa. Seuraava neuvottelu sovittiin pidettäväksi luonnoksen valmistuessa elo-syyskuussa. Ajankohta sovitetaan myös Oulun yleiskaavan mukaan. Seudun neuvottelukunta tulee todennäköisesti järjestäytymään huhtikuussa ja saa heti päätettäväkseen jatkotyön pohjaksi valittavan rakennemallin. Maakuntakaavan luonnos valmistuu nähtäville tavoitteen mukaan jo ennen kesälomia. Syksyllä on suunnitelmissa järjestää seudullinen seminaari.

7. Kokouksen päättäminen

Tapio Tuuttila päätti kokouksen klo 15.00 kiittäen osanottajia aktiivisuudesta.

Oulussa 21.3.2001

Muistion vakuudeksi

Tapio Tuuttila Paula Korkala Puheenjohtaja sihteeri

Jakelu: osanottajat Aini Sarkkinen, tiehallinto Timo Välke, VR-ratahallintokeskus Kalevi Klapuri, Hailuodon kunta

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 52 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001

Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 53