Oulun Seutuyleiskaava 2020 Oulun Seutuyleiskaava 2020

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Oulun Seutuyleiskaava 2020 Oulun Seutuyleiskaava 2020 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 VÄLIRAPORTTI 3B RAKENNEMALLIVAIHEEN PALAUTE JA JOHTOPÄÄTÖKSET Seuturakennetyöryhmä Liikennejärjestelmätyöryhmä OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO....................................................................................................................... 3 2. YHTEENVETO PALAUTTEESTA...................................................................................... 4 2.1. Asukkaiden ja yhteisöjen mielipiteet ............................................................................ 4 2.2. Kuntien lausunnot ....................................................................................................... 6 2.3. Viranomaisten kannanotot........................................................................................... 7 3. JOHTOPÄÄTÖKSET ......................................................................................................... 8 3.1. Seudun maankäyttö .................................................................................................... 8 3.2. Seudun liikenneverkko ................................................................................................ 9 3.3. Kuntien maankäytön ja liikenneverkon kehittäminen osana Ouluseutua.................... 10 3.4 Seudulliset hankkeet .................................................................................................. 13 3.5. Vaikutusten arviointi .................................................................................................. 13 3.6. Asiat, jotka ratkaistaan luonnosvaiheessa ................................................................. 14 3.7 Esitystavan kehittäminen ja kaavoitukseen liittyvät muut jatkotoimenpiteet ................ 15 Liitteet: 1. Asukkaiden ja yhteisöjen mielipiteet sekä niihin annetut vastineet. 2. Kuntien lausunnot 3. Viranomaisten kannanotot 4. Rakennemalli 2020 Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 2 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001 1. JOHDANTO Oulun seutuyleiskaavan kolme rakennemallivaihtoehtoa, niihin liittyvät liikennejärjestelmät sekä vaikutusten arviointi olivat nähtävänä mielipiteiden ilmaisemista varten marras- joulukuussa 2000 Hailuodon, Haukiputaan, Kiimingin, Kempeleen, Muhoksen ja Oulunsalon kunnissa sekä Oulun kaupungissa. Tämän lisäksi rakennemallivaiheen materiaali oli nähtävänä internetissä kuntien sekä Ouluseudun kotisivuilla. Aineistoa esiteltiin asukkaille myös kuntakohtaisissa tilaisuuksissa kaikissa seutuyleiskaavatyöhön osallistuvissa kunnissa nähtävilläoloaikana. Palautetta saatiin yksityisiltä seudun asukkailta, useamman asukkaan muodostamilta ryhmiltä sekä yhteisöiltä. Tämän lisäksi kunnat antoivat lausuntonsa sekä Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus kannanottonsa rakennemalleista ja niiden vaikutusten arvioinnista. Ympäristökeskuksen lisäksi muut viranomaiset ottivat kantaa rakennemalleihin ja sen vaikutusten arviointiin helmikuussa 2001 järjestetyssä viranomaisneuvottelussa. Tämän lisäksi Ratahallintokeskus jätti lausuntonsa seutuyleiskaavasta nähtävilläolon jälkeen. Seuturakennetyöryhmä on käsitellyt palautteen ja työstänyt sen perusteella suosituksen Oulun seudun rakennemalliksi 2020. Oulussa 21.3.2001 Seuturakennetyöryhmän puolesta Esa Katajamäki puheenjohtaja Hyväksytty työvaliokunnassa 29.3. 2001 Hyväksytty neuvottelukunnassa 8.5. 2001 Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 3 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001 2. YHTEENVETO PALAUTTEESTA 2.1. Asukkaiden ja yhteisöjen mielipiteet Nähtävilläoloaikana rakennemallivaihtoehdoista jätettiin 42 mielipidettä. Yhteenveto palautelomakkeen vastauksista ja lyhennelmät vapaamuotoisista mielipiteistä sekä seuturakennetyöryhmän niihin antamat vastineet ovat raportin liitteenä 1. Palautteen saattoi antaa lomakkeella, jossa oli 13 kysymystä. Kysymyksistä ensimmäisessä pyydettiin tietoja vastaajasta. Kaksitoista seuraavaa olivat kysymyksiä, joihin saattoi antaa vastauksen rastittamalla mieleisensä vaihtoehdon. Viimeisessä, avoimessa kysymyksessä, toivottiin palautetta suunnittelijoille, jota osassa vastauslomakkeista annettiinkin. Kaikki palautelomakkeen täyttäneet vastaajat eivät ilmoittaneet sukupuoltansa, ikäänsä tai asuinkuntaansa. Mutta näihin kohtiin vastanneista miehiä ja naisia oli lähes yhtä paljon. Suurin osa tietoja antaneista oli perheellisiä 45 – 64 vuotiaita. Hieman alle puolet vastaajista oli Oulusta. Muhosta lukuun ottamatta myös muissa seudun kunnissa asuvia vastaajia oli mielipiteensä ilmaisseiden joukossa. Asuinalueet, palvelut sekä rakentamisalueiden sijoittaminen Tärkeänä asuinalueen valintaan vaikuttavina seikkoina mainittiin useimmiten asuinalueen viihtyisyys. Hieman vähemmän tärkeänä pidettiin työ- tai opiskelupaikan läheisyyttä. Maaseutumaista ympäristöä tärkeänä pitäviä oli yhtä monta kuin kaupunkimaisen ympäristön tärkeänä kokevia. Vastaajat arvostavat lähipalveluja kävelyetäisyydellä kotoa vaikka alueen hyvä palvelutaso ei olekaan kyselyn mukaan tärkeä asuinalueen valintaan vaikuttava seikka. Palautelomakkeen täyttäneiden mielestä hyvät henkilöautoyhteydet ovat lähes yhtä tärkeitä kuin hyvät ja nopeat kevytliikenteen yhteydet. Myös nopean ja tehokkaan joukkoliikenteen kannattajia oli vastaajien joukossa. Vastaajien päivittäisistä työmatkoista kävellen tai polkupyörällä tapahtuvia matkoja on yhtä paljon. Suurin osa vastaajista ilmoitti jatkavansa liikkumista entisellä tavalla vaikka ajoneuvoliikenne ruuhkautuisikin nykyistä enemmän ja matka-ajat kasvaisivat. Palautelomakkeen täyttäneistä useimmat toivovat uuden asutuksen sijoittamista täydennysrakentamisena nykyisille alueille tai niiden läheisyyteen, jotta palvelut säilyisivät tai niitä saataisiin enemmän. Osa vastaajista toivoi myös uuden asutuksen sijoittamista mahdollisimman väljästi uusille alueille. Vastauksissa kannatettiin lähes yhtä usein uusien asuntoalueitten sijoittamista painopistemallin C kuin ketjumallin B mukaisesti. Myös keskusmallin A uusien asuntoalueiden sijoitusta pidettiin hyvänä tosin hieman harvemmin kuin B ja C rakennemallissa esitettyä sijoitusta. Saman verran oli niitä vastaajia, joiden mielestä asuntoalueet pitäisi sijoittaa täysin eri tavalla, mitä malleissa oli esitetty. Työpaikka-alueiden sijoittaminen ja liikenteen järjestäminen Työpaikka-alueiden sijoittaminen omille erillisille alueilleen on tärkeää yhtä monen vastaajan mielestä kuin työpaikkojen sijoittaminen asuntoalueiden läheisyyteen. Työpaikka-alueiden sijoitusta pidettiin parhaana rakennemallissa C. Myös ketju- ja keskusmallissa esitettyjen työpaikka-alueiden sijainnin kannattajia oli vastaajien joukossa. Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 4 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001 Joukkoliikenteen tehostamisen vuoksi asutuksen keskittämistä pohjois- eteläsuuntaiselle akselille pidettiin hyvänä periaatteena hieman useammin kuin huonona periaatteena. Huonoksi ratkaisu koettiin, koska asutuksen keskittymistä pidettiin ei-toivottuna, Kiiminki ei tällöin kehity eikä joukkoliikenne hyödytä Kiimingin asukkaita ja liikennöintiä arveltiin tarvittavan myös itä-länsi suunnassa. Hyvänä rakennemallissa esitettyä pohjois- eteläsuuntaista asutuksen keskittämistä pidettiin, koska ratkaisu parantaa mm. yhdyskuntarakennetta ja voi vähentää työmatkaliikennettä henkilöautoilla. Palautetta suunnittelijoille Suunnittelijoille palautetta annettaessa kiinnitettiin huomiota siihen, että rakennemallivaihtoehtoehtojen väliset erot ovat pieniä ja väestöennuste epärealistinen. Mukaan kaivattiin maltillisen kasvun vaihtoehtoa (200 000 as). Vaihtoehtoja arvosteltiin myös siitä, että kasvu ohjataan niissä uusille alueille, jolloin täydennysrakentaminen jää vähäiseksi. Mielipiteissä vastustettiin sellaisia vaihtoehtoja, jotka edesauttavat rantarakentamista ja esitettiin Oulunsalon Varjakasta Haukiputaalle ulottuvan seudullisen ranta-alueen jättämistä luonnontilaiseksi. Mielipiteissä toivottiin mahdollisimman isoja viheralueita. Toisaalta useammassa mielipiteessä vaadittiin virkistysalueiden ja seudullisten ulkoilureittien poistamista. Tuulivoimatuotantoon varattuja alueita pidettiin liian vähäisenä ja niille osoitettujen alueiden sijaintia merialueella sopimattomana. Uusia tuulivoimala-alueita kaivattiin etenkin mantereelle. Kritiikkiä sai myös monikäyttöareenan sijoittaminen Huuhkajapuistoon ja vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen puute. Moottoriurheilukeskuksia pidettiin useassa mielipiteessä tarpeettomana ja vaadittiin niiden poistamista. Joissakin mielipiteissä pidettiin rakennemalleissa esitettyjä sijaintivaihtoehtoja huonona ja esitettiin moottoriurheilukeskuksen sijoittamista etäämmäksi asutuksesta. Melun vuoksi kielteisesti suhtauduttiin myös ampumaratahankkeisiin ja tuotiin esiin myös moottorikelkkareittien melua aiheuttavat haitalliset vaikutukset. Suunnittelijoille esitetyissä toiveissa esitettiin joitakin kommentteja Oulun ja Jäälin välisen alueen sekä Kuusamontien ja moottoritien varren maankäytöstä asumiseen, teollisuus- tai liiketoiminnan alueeksi. Oulun seuturakennetyöryhmä-Ympäristötaito Oy 5 OULUN SEUTUYLEISKAAVA 2020 Väliraportti 3b Oulu-Haukipudas-Kiiminki-Muhos-Kempele-Oulunsalo-Hailuoto 21.3.2001 Liikennettä koskevissa mielipiteissä vaadittiin joukkoliikenteen kehittämistä siten, että kunnan joka kolkasta pääsee palvelujen lähelle. Rataverkon käyttöä joukkoliikenteen kehittämisessä
Recommended publications
  • The Dispersal and Acclimatization of the Muskrat, Ondatra Zibethicus (L.), in Finland
    University of Nebraska - Lincoln DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln Wildlife Damage Management, Internet Center Other Publications in Wildlife Management for 1960 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland Atso Artimo Suomen Riistanhoito-Saatio (Finnish Game Foundation) Follow this and additional works at: https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother Part of the Environmental Sciences Commons Artimo, Atso, "The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland" (1960). Other Publications in Wildlife Management. 65. https://digitalcommons.unl.edu/icwdmother/65 This Article is brought to you for free and open access by the Wildlife Damage Management, Internet Center for at DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. It has been accepted for inclusion in Other Publications in Wildlife Management by an authorized administrator of DigitalCommons@University of Nebraska - Lincoln. R I 1ST A TIE T L .~1 U ( K A I S U J A ,>""'liSt I " e'e 'I >~ ~··21' \. • ; I .. '. .' . .,~., . <)/ ." , ., Thedi$perscdQnd.a~C:li"'dti~otlin. of ,the , , :n~skret, Ond~trq ~ib.t~i~',{(.h in. Firtland , 8y: ATSO ARTIMO . RllSTATIETEELLISljX JULKAISUJA PAPERS ON GAME RESEARCH 21 The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (l.), in Finland By ATSO ARTIMO Helsinki 1960 SUOMEN FIN LANDS R I 1ST A N HOI T O-S A A T I b ] AK TV ARDSSTI FTELSE Riistantutkimuslaitos Viltforskningsinstitutet Helsinki, Unionink. 45 B Helsingfors, Unionsg. 45 B FINNISH GAME FOUNDATION Game Research Institute Helsinki, Unionink. 45 B Helsinki 1960 . K. F. Puromichen Kirjapaino O.-Y. The dispersal and acclimatization of the muskrat, Ondatra zibethicus (L.), in Finland By Atso Artimo CONTENTS I.
    [Show full text]
  • Choose Your Style! in COOPERATION
    Choose your style! IN COOPERATION City of Oulu Kempele Municipality Muhos Municipality Ii Municipality Tyrnävä Municipality Liminka Municipality Lumijoki Municipality North Ostrobothnia ELY Centre Photography Valtteri Kantanen WE WANT TO MAKE CYCLING MORE VISIBLE! The main cycling routes in the Oulu region are made visible and distinct from regular cycleways. The main routes are waymarked and numbered, and signs with maps and distances between destinations are mounted along the routes. The slogan for cycling in the Oulu region is: Choose your style! This brochure gives information about the main cycling routes and the diversity of cycling in Oulu: it does not matter whether you sport a cruiser, mountain bike or a pink Jopo. You do not need special gear to cycle. Instead, you can cycle barefoot or with your boots on and with or without a helmet. The most important thing is that you cycle. New signs will be mounted along the main routes in 2019! Try the new routes and visit the sights nearby. Harri Vaarala Traffic engineer City of Oulu Cycling improves your physical condition and is an eco-friendly mode of transportation… But in the Oulu region cycling is something much more. In Oulu, all styles of cycling are allowed. You can exercise or you can cycle just for fun – there is no need to stress about proper gear or fancy bike models! Cycling is a natural part of the all-year- round lives of Oulu citizens. Choose your style and stay safe! MAIN CYCLING ROUTES People in the Oulu region cycle more than anywhere in Finland MAIN ROUTE 1 1 Oulu-Haukipudas 21 km The route starts at the Market Square and passes over the Tervaporvari bridges in the Oulujoki river delta.
    [Show full text]
  • J.Ala-Ahon Hautaustoimisto
    J. ALA-AHON HAUTAUSTOIMISTO Kuljetushinnasto, hinnat sis ALV. ARKKUUN LAITTO JA PUKEMINEN Yleisimmät pitkänmatkan kuljetushinnat Arkkuun laitto 154,00 € Oulu - Helsinki 1 700,00 € Omien vaatteiden pukeminen, lisä 62,00 € Oulu - Rantsila 425,00 € Oulu - Kemi 525,00 € SIIRTOKULJETUKSET ARKISIN 9-17 Oulu 255,00 € Oulu käsittää vanhan Oulun kaupungin alueen Lähialue 1 275,00 € Lähialue 1 käsittää Oulunsalon, Kempeleen, Kiimingin ja Haukiputaan Lähialue 2 295,00 € Lähialue 2 käsittää Ylikiimingin, Yli-Iin, Tyrnävän, Limingan Hailuoto (ei jäätietä) 315,00 € ja Muhoksen sekä Hailudon kun jäätie käytössä. Pidemmät matkat 110 € + 1,40 € /km Odotusmaksu, alkava tunti 77,00 € SIIRTOKULJETUKSET VIRKA-AJAN ULKOPUOLELLA: Sis. auto ja yksi henkilö. Hinta kuljetuksen päättymisajankohdan mukaan, mikäli aika Ala-Ahosta riippumaton. Oulussa: Lähialue 1 ja 2: Arkisin 17-22 335,00 € Arkisin 17-22 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Arkisin 22-09 375,00 € Arkisin 22-08 415,00 € Lauantai 8-14 335,00 € Lauantai 8-14 (Hailuoto 385 €) 365,00 € Viikonloppuisin (La 14.00 - Ma 08.00) 425,00 € Viikonloppuisin (La 14.00-Ma 08.00) 485,00 € Aattopäivät ja arkipyhät 425,00 € Aattopäivät ja arkipyhät (Hailuoto 495 €) 485,00 € Mikäli tarvitaan apumies ark. 77,00 €, pyhä/la 14.00-ma 09.00 132,00 € SAATTOKULJETUKSET JA KIRKKOSIUNAUKSET HUOM! Mikäli saattokuljetus päättyy arkisin tai lauantaina klo 17.00 jälkeen, lisätään hintaan 77 € Asiakkaalta veloitettavat hinnat, seurakunnalta laskutetava tukiosuus huomioitu hinnoissa. Siunaus Oulun ja Oulunsalon kirkoissa (tuhkaus tai hautaus Oulu
    [Show full text]
  • Effectivity of Delivery
    Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ASSISTIVE TECHNOLOGY DELIVERY SYSTEMS IN REHABILITATION - effectivity of delivery Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Oulu University Hospital European Union of Medical Specialists, section of PRM European Society of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri New devices Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Controlling environment Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Independent life POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI CASE NORTHERN FINLAND: Oulu University Hospital Northern Ostrobotnia District Eero Kyllönen M.D., Ph.D. Clinic of Physical and Rehabilitation Medicine Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri OULU UNIVERSITY HOSPITAL DISTRICT UTSJOKI Finland is devided in five University Hospital INARI districts for special level treatments according to ENONTEKIÖ the agreements and state rules Lappi Länsi- Pohja OUHD district has geographically largest area, MUONIO KITTILÄ SODANKYLÄ 51,14% of Finland SAVUKOSKI Pohjois- OYS 1 Pohjanmaa Kainuu KOLARI Keski- PELKOSENNIEMI Pohjanmaa Pohjois- Savo 733 343 inhabitants 31.12.2009, Etelä- Pohjois- PELLO SALLA Vaasa Pohjanmaa KEMIJÄRVI KYS Karjala Keski- 14% of the total population in Finland Suomi Pirkan- Itä- RovaniemiHospital Sata- maa Etelä- Savo YLITORNIO ROVANIEMI kunta Savo OUH AND FOUR LOCAL HOSPITALS TAYS Päijät- Etelä-Karjala Häme TERVOLA Varsinais- Kanta- POSIO TORNIO Suomi Häme Kymenlaakso 2 TYKS RANUA Helsinki ja Uusimaa KEMINMAA Kemi KUUSAMO SIMO HYKS Hospital KEMI II TAIVALKOSKI YLI-II PUDASJÄRVI HAUKIPUDAS Hospital District Population Percentage% Oulu University HospitalKIIMINKI HAILUOTO OULU SUOMUSSALMI OULUNSALO KEMPELE MUHOS UTAJÄRVI PUOLANKA 1. Lappi 118 371 16,1 LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- HYRYNSALMI RAAHE 2. Länsi-Pohja 65 377 8,9 JOKI RISTIJÄRVI 3 VAALA PYHÄJOKI VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI 3. P-Pohjanmaa 395 510 53,9 SIIKALATVA 4 KALAJOKI OULAINEN KUHMO ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI Kajaani 4.
    [Show full text]
  • FINGRID O YJ Annual Report 2011
    FINGRID OYJ Annual Report 2011 Fingrid. Powering Finland. FINGRID OYJ, Arkadiankatu 23 B, P.O. Box 530, FI-00101 Helsinki, Finland Tel. +358 30 395 5000, fax +358 30 395 5196, www.fingrid.fi I41200550_Fingrid_Kannet_EN.indd 1 13.3.2012 17.34 Contents of annual report and reporting principles Fingrid draws up the consolidated financial statements and interim reports in accordance with the IFRS reporting standards accepted by the European Union and in accordance with the Finnish Se- curities Market Act. The annual review and the financial statements of the parent company of the Group are prepared in accordance with the Finnish Accounting Act as well as the guidelines and statements of the Finnish Accounting Standards Board. The information on personnel is based on the calculation systems used by human resource management, and the calculation of the rel- evant information is in compliance with the general guidelines of the Finnish Accounting Stand- ards Board concerning the preparation annual reviews. The environmental data is collected from the information reported to the authorities and from the company’s own data compilation systems. An external emissions trading verifier has verified our carbon dioxide emission report. In other re- spects, the corporate responsibility information has not been verified. Sustainability reporting covers the economic, social and environmental impacts of Fingrid Group’s own operations in 2011. We apply the international GRI G3.0 (Global Reporting Initiative) report- ing guidelines for the first time to our sustainability reporting. Moreover, we report selected indi- Graphic design and layout: cators stated in GRI’s Electric Utility Sector Supplement.
    [Show full text]
  • Lähtö N:O Emit Sarja Nimi Koulu Lähtöaika 35 107 3 Lk Pojat Pari RR
    Lähtö n:o Emit Sarja Nimi Koulu Lähtöaika 35 107 3 lk pojat pari RR Hannula Eeli ja Tyni Jouko Oulu/Kiiminkijoki 10:34:00 20 106 3 lk pojat pari RR Pietola Ville ja Kumpula Luukas Oulu/Kiiminkijoki 10:19:00 16 54 3 lk pojat pari RR Salmi Matti ja Tuusa Jaakko Muhos 10:15:00 17 81 3 lk pojat RR Aikioniemi Jaakko Kempele/Ylikylä 10:16:00 19 40474 3 lk pojat RR Jokinen Tuomas Oulu/Niemenranta 10:18:00 8 109 3 lk pojat RR Junnonaho Miikkael Oulu/Kiiminkijoki 10:07:00 26 138 3 lk pojat RR Kuukasjärvi Justus Oulunsalo/Kirkonkylä 10:25:00 31 190424 3 lk pojat RR Kuusikko Miska Raahe 10:30:00 15 166842 3 lk pojat RR Lohela Joona Oulu/Haukipudas 10:14:00 24 190997 3 lk pojat RR Marjala Verneri Oulu/Ritaharju 10:23:00 36 179832 3 lk pojat RR Miettunen Antti Ii/Olhava 10:35:00 38 159430 3 lk pojat RR Ronkainen Jami Oulu/Tervaväylä 10:37:00 last 3 108 3 lk pojat RR Sarkkinen Jasper Oulu/Kiiminkijoki 10:02:00 34 35 4 lk pojat pari RR Aalto Kalle ja Lehtomäki Markus Oulu/Kaukovainio 10:33:00 9 33 4 lk pojat pari RR Ahonen Eero ja Kenttälä Topias Oulu/Kaukovainio 10:08:00 6 34 4 lk pojat pari RR Bisi Saku ja Pyykkö Ville Oulu/Kaukovainio 10:05:00 12 36 4 lk pojat pari RR Hiltunen Leo ja Termonen Tomi Oulu/Kaukovainio 10:11:00 5 155 4 lk pojat pari RR Holappa Simo ja Saarela Lauri Lumijoki 10:04:00 4 124 4 lk pojat pari RR Kari Jere ja Laurila Mika Siikajoki 10:03:00 32 37 4 lk pojat pari RR Niemelä Juho ja Suorsa Jori Oulu/Kaukovainio 10:31:00 22 116 4 lk pojat pari RR Pitkänen Jaakko ja Laitinen Eetu Oulu/Kiiminkijoki 10:21:00 29 57 4 lk pojat pari
    [Show full text]
  • Seismic Soundings at the Muhos Formation
    SEISMIC SOUNDINGS AT THE MUHOS FORMATION H. KORHONEN and M. T. PORKKA KORHONEN H. and PORKKA M. T. 1975: Seismic soundings at the Muhos formation. Bull. Geol. Soc. Finland 47, 19—24. The Muhos formation near the city of Oulu in Finland consists of sedimentary rocks lying on the Precambrian bedrock. The thickness of this Jotnian forma- tion varies from a few tenth of meters to one kilometer. The formation is covered by Quaternary deposits. Seismic refraction surveys made at selected sites on the formation show velocities from 300 to 1 900 m/s for Quaternary deposits and from 4 700 to 5 800 m/s for the basement. In Jotnian sedimentary rocks the velocities vary from 2 000 to 4 100 m/s generally increasing with depth. At site Tupos, in the middle of the formation the refraction profiling, however, did not yield results from depths greater than 200—300 m. This is in disagreement with the well-velocity survey, which indicated higher velocities at greater depths. The contradiction might be explained by a low velocity layer situated near the top of the formation. The density determina- tions support this interpretation. H. Korhonen and M. T. Porkka, Department of Geophysics, University of Oulu, S F-90100 Oulu 10, Finland. Introduction silt, whose thickness is from a few meters up to 100 meters. Therefore its boundaries are not very After discovering the Muhos sediment forma- well known. More detailed studies, just in tion in 1938 (Brenner 1941) in the association of progress, will bring some changes to the map. site investigations for water power station Pyhä- The thickness of the Jotnian sedimentary rocks koski at Oulujoki river in Northern Finland, seems to vary considerably.
    [Show full text]
  • Bibliometric Study in Support of Norway's Strategy for International Research Collaboration
    Bibliometric Study in Support of Norway's Strategy for International Research Collaboration Final report Bibliometric Study in Support of Norway's Strategy for International Research Collaboration Final report © The Research Council of Norway 2014 The Research Council of Norway P.O.Box 2700 St. Hanshaugen N–0131 OSLO Telephone: +47 22 03 70 00 Telefax: +47 22 03 70 01 [email protected] www.rcn.no/english The report can be ordered at: www.forskningsradet.no/publikasjoner or green number telefax: +47 800 83 001 Design cover: Design et cetera AS Printing: 07 Gruppen/The Research Council of Norway Number of copies: 150 Oslo, March 2014 ISBN 978-82-12-03310-8 (print) ISBN 978-82-12-03311-5 (pdf) Bibliometric Study in Support of Norway’s Strategy for International Research Collaboration Final Report March 14, 2014 Authors Alexandre Beaudet David Campbell Grégoire Côté Stefanie Haustein Christian Lefebvre Guillaume Roberge Other contributors Philippe Deschamps Leroy Fife Isabelle Labrosse Rémi Lavoie Aurore Nicol Bastien St-Louis Lalonde Matthieu Voorons Contact information Grégoire Côté, Vice-President, Bibliometrics [email protected] Brussels | Montreal | Washington Bibliometric Study in Support of Norway’s Strategy for Final Report International Research Collaboration Contents Contents .................................................................................................................. i Tables ................................................................................................................... iii
    [Show full text]
  • Pohjois-Pohjanmaan Palvelu- Kohteiden Maakunnallinen Opastussuunnitelma
    Kuusamo Ii Taivalkoski Yli-Ii Pudasjärvi Haukipudas Kiiminki Hailuoto Ylikiiminki OulunsaloOulu Kempele Lumijoki Utajärvi Liminka Muhos Tyrnävä Raahe Siikajoki Rantsila Pyhäjoki Vihanti Pohjois-Pohjanmaan palvelu- Merijärvi Kestilä Oulainen Pulkkila KalajokiAlavieska Haapavesi Piippola kohteiden maakunnallinen Ylivieska Pyhäntä Nivala Kärsämäki opastussuunnitelma Sievi Haapajärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaan palvelu- kohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma Tiehallinto Helsinki 2008 Pohjakartat: © Genimap Oy, Lupa L4356 ISBN 978-952-221-012-8 TIEH 1000172-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-013-5 TIEH 1000172-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua saatavana: Tiehallinto, Oulun tiepiiri Telefaksi 0204 22 6884 TIEHALLINTO Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 PL 261 90101 Oulu Puhelinvaihde 0204 22 11 Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma. Helsinki 2008. Oulun tiepiiri, 37 s. + liitteet 2 s. Asiasanat: viitoitus, aluesuunnittelu, liikenteen ohjaus, matkailukohteet Aiheluokka: 22 TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitel- massa on kartoitettu nykyiset tärkeimmät tienkäyttäjien palvelukohteet. Ne on kerätty eri lausunnonantajilta saadun palautteen ja ohjausryhmätyösken- telyn kautta. Lausunnonantajia ovat olleet Pohjois-Pohjanmaan ympäristö- keskus, Metsähallitus, Oulun läänin taidetoimikunta, Museovirasto, Suomen leirintäalueyhdistys ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys – SUOMA ry. Lisäksi kommentteja on pyydetty SF-Caravan
    [Show full text]
  • Management of the Environmental Impact of Shooting Ranges
    THE FINNISH ENVIRONMENT 4 | 2014 ENVIRONMEN- Best Available Techniques (BAT) ENVIRONMENTAL TAL PROTEC- PROTECTION Management of TION the Environmental Impact of Shooting Ranges Sara Kajander and Asko Parri (ed.) MINISTRY OF THE ENVIRONMENT THE FINNISH ENVIRONMENT 4 | 2014 Best Available Techniques (BAT) Management of the Environmental Impact of Shooting Ranges Sara Kajander and Asko Parri (ed.) Helsinki 2014 MINISTRY OF THE ENVIRONMENT THE FINNISH ENVIRONMENT 4 | 2014 Ministry of the Environment Layout: DTPage Oy Cover photos: Wide shot of a shooting range, Parolannummi shooting range: Janne Sikiö Shotgun shooter: Ari Niippa / Vastavalo.fi Construction of asphalt liner, Parolannummi shooting range: Ismo Salmela Frame of a firing line enclosure, Hoikankangas shooting range: Teemu Hourula The publication is also available on the Internet at: www.ym.fi/julkaisut Juvenes Print, 2014 ISBN 978-952-11-4351-9 (bound) ISBN 978-952-11-4352-6 (PDF) ISSN 1238-7312 (printed) 441 729 ISSN 1796-1637 (net) Painotuote FOREWORD The concept of Best Available Techniques (BAT) plays a very important role in the assessment of the requirement level of environmental protection during permit proceedings in accordance with the Environmental Protection Act. Shooting ranges are not covered by the scope of the Industrial Emissions Directive, so there is no joint European steering for the Best Available Techniques. Over the last years, a high-level national environmental protection guideline has been pre- pared by the so-called AMPY project involving, for example, the environmental administration. Regardless of this, both the shooting range operators and the representatives of the public ad- ministration saw fit to collect the technical and procedural solutions of environmental protection at shooting ranges and assess them in more detail.
    [Show full text]
  • 15 Pohjois-Pohjanmaa
    Kulttuuria kartalla Taulukko 15.1. 15 Pohjois-Pohjanmaa POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl 15.1 Kuntatyypit ja Maaseutumaiset: 19 kpl kulttuuripalvelujen sijainti Yhteensä: 34 kpl Pohjois-Pohjanmaa on väkiluvultaan maan neljän- Väkiluku 395 922 neksi suurin ja kokonaispinta-alaltaan maan toiseksi suurin maakunta. Maakunta koostuu 34 kunnasta, Väestötiheys 11,2 as./km² joista kaupunkeja on 11. Pohjois-Pohjanmaan maa- Kokonaispinta-ala 44 088,4 km² kuntakeskus on Oulu. Valtionosuuslaitokset Valtionosuusmuseot: 4 kpl Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsee kolme (98 980,5 as./museo) kuntaa joissa ei ole tarjolla kartassa 15.1 tarkasteltavia Valtionosuusteatterit: 2 kpl kulttuuripalveluja. Pyhäntä, Siikajoki ja Utajärvi ovat (197 961 as./teatteri) kaikki tyypiltään maaseutumaisia kuntia. Valtionosuusorkesterit: 1 kpl Pohjois-Pohjanmaan valtionosuuslaitokset ovat kes- (395 922 as./orkesteri) kittyneet maakunnan kaupunkimaisista kunnista Ou- Valtionavustusta 13 kpl (30 455,5 as./ luun, jossa toimivat kaksi valtionosuusmuseota sekä saavat valtakunnalliset tapahtuma) maakunnan molemmat valtionosuusteatterit ja ainoa kulttuuritapahtumat valtionosuusorkesteri (Kartta 15.1). Valtionosuusmu- Taiteen perusopetuksen 22 kpl (17 996,5 as./ seoita toimii Oulun lisäksi kaupunkimaisessa Raahes- päätoimipisteet päätoimipiste) sa ja maaseutumaisessa Yli-Iissä. Valtionavustusta saavia kulttuuritapahtumia järjes- tetään niin kaupunkimaisissa (Oulu, Raahe, Oulun- Taiteen aluekeskukset 4 kpl salo), taajaan asutuissa
    [Show full text]
  • On the Future of Topographic Base Information Management in Finland and Europe
    ON THE FUTURE OF TOPOGRAPHIC BASE INFORMATION MANAGEMENT IN FINLAND AND EUROPE Antti Jakobsson Dissertation for the degree of Doctor of Science in Technology to be pre- sented with due permission of the Department of Surveying for public ex- amination and debate in Auditorium E at Helsinki University of Technology (Espoo, Finland) on 9th June, 2006 at 12 noon. Distribution: The National Land Survey of Finland P.O.BOX 84, FIN-00521 Helsinki http://www.maanmittauslaitos.fi Maanmittauslaitoksen julkaisuja 101 © Antti Jakobsson ISSN 1236-5084 (painettu versio) ISBN 951-48-0192-X (painettu versio) ISBN 951-22-8206-2 (verkkojulkaisu http://lib.tkk.fi/Diss/2006/isbn9512282062.pdf) Abstract Topographic information management is essential for the future of National Mapping Agencies (NMAs). Information economy, globalisation, government reorganization and users expectations will change many mapping agencies during the coming years. The implementation of Spatial Data Infrastructures (SDIs) and the meeting of business objectives are major challenges and could have contra- dictory goals. This research investigated how topographic base information man- agement at the national and European levels might be based on multiple data sources and how information and quality management principles could be util- ized for this. Four topics are covered: management of topographic information in Finland, user requirements and the data quality of basic topographic data, Geo- graphic Information Quality Management (GIQM) of topographic base data and European cooperation between NMAs. The first part of the dissertation introduces the history of topographic mapping in Europe and especially in Finland. The development of SDIs is explored and in- formation management concepts related to basic topographic information are described.
    [Show full text]