Vihdin Strateginen Yleiskaava 2050 Kehittämismallien Vaikutukset Arviointikehikko

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Vihdin Strateginen Yleiskaava 2050 Kehittämismallien Vaikutukset Arviointikehikko VIHDIN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2050 KEHITTÄMISMALLIEN VAIKUTUKSET ARVIOINTIKEHIKKO 1. Seudullinen vetovoima, kilpailukyky ja tunnettuus 2. Väestökehitys 3. Alue- ja yhdyskuntarakenne 4. Asuminen ja palvelut 5. Liikennejärjestelmä 6. Elinkeinoelämä 7. Viheralueet ja virkistys 8. Kulttuuriympäristö ja taajamakuva 9. Kunnan maanomistus ja maapolitiikka SEUDULLINEN VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA TUNNETTUUS Arviointikriteerit RAIDECITY PIKKUKAUPUNKI NAUHAT Kunnan seudullinen Kunta kytkeytyy ja on Kunta kytkeytyy ja on Kunnan asema seudulla säilyy vetovoima, kilpailukyky ja huomattavasti nykyistä huomattavasti nykyistä paremmin nykyisen kaltaisena tai tunnettuus – Vihti osana paremmin vahvassa vahvassa vuorovaikutuksessa profiloituu vielä nykyistä Helsingin seutua vuorovaikutuksessa pääkaupunkiseudun ydinalueen ja enemmän kylien Vihtinä. Vihti ei pääkaupunkiseudun ydinalueen muun KUUMA-alueen/ Uudenmaan tässä kehittämismallissa yritäkään ja muun KUUMA-alueen/ kanssa, mikä lisää selvästi profiloitua kaupunkimaisena tai Uudenmaan kanssa, mikä lisää kunnan painoarvoa ja tavoitella suurta kasvua, vaan sen merkittävästi kunnan kilpailukykyä seudulla. rooli seudulla on tarjota painoarvoa ja kilpailukykyä asumisympäristönä vahvoja, seudulla. omaleimaisia kyliä ja pikkutaajamia.. Nummelan keskustan Nummelan ja Höytiönnummen Huhmarin raideliikenteen asema Nummelan asema seudulla säilyy seudullinen vetovoima, raideliikenteen asemat ja lisää selvästi Nummelan nykyisen kaltaisena tai hieman kilpailukyky ja tunnettuus Nummelan asema painoarvoa ja vetovoimaa heikkenee raideliikennejärjestelmän Helsingin seudulla. Asumisen, raideliikenneyhteyksien solmukohtana lisäävät palveluiden ja elinkeinoelämän puuttumisen vuoksi. Vaikutusta voi merkittävästi Nummelan kehittämisedellytykset paranevat. kompensoida tehokkailla painoarvoa ja vetovoimaa Nummela säilyy Raidecity-malliin seudullisilla bussiyhteyksillä, Helsingin seudulla. verrattuna pikkukaupunkimaisena mutta kilpailukykyä parantavat Tiivistyvässä eikä keskusta-alueen vaikutukset jäävät pienemmiksi kaupunkikeskuksessa taajamakuvan muutos ole yhtä kuin raideliikennejärjestelmässä edellytykset asumisen, voimakas kuin Raidecity-mallissa. (mm. imago, palveluiden ja elinkeinoelämän Tässä mallissa Nummelan maankäyttöpotentiaali, kehittämiseen ja alueellinen ulottuvuus on laajin kaupunkirakenteen tiivistyminen ja monipuolistamiseen ovat muihin kehittämismalleihin tehostuminen, maan arvo). erinomaiset. verrattuna. VÄESTÖKEHITYS Arviointikriteerit RAIDECITY PIKKUKAUPUNKI NAUHAT Väestönkasvun Mahdollisuudet huomattavaan Mahdollisuudet huomattavaan Väestönkasvupotentiaali mahdollisuudet/ ajurit väestönkasvuun kahden väestönkasvuun nykyisen kaltainen. raideliikenneaseman raideliikenneaseman (Höytiönnummi ja Nummela) (Huhmari) myötä. sekä seudullisen vetovoiman lisääntymisen ja kytkeytyneisyyden myötä. Väestökehitysskenaario 29 000 60 000 asukasta 29 000 45 000 asukasta 29 000 35 000 asukasta 2050 (+ 31 000) (+16 000) (+ 6 000) Jos kasvu ei toteudu, on riskinä liian suureen kasvuun varautuminen. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE 1/3 Arviointi- RAIDECITY PIKKUKAUPUNKI NAUHAT kriteerit Toimiva alue- ja Nummela vahvistaa selvästi Nummela vahvistaa asemaansa Malli on tutkittavista malleista alueellisesti yhdyskunta- asemaansa seudulla ja kunnan kunnan väestön ja toiminnan tasaisimman kasvun malli, joka jatkaa Vihdin rakenne: väestön painopisteenä. Huhmarin nykyistä kehitystä: kehittämispanoksia jaetaan asumisen, ja toiminnan painopisteenä. raideliikenneaseman myötä kunnan kaikkien taajamien ja nykyisten palvelukylien työpaikkojen ja Raideliikenneasemien myötä kunnan väestönkasvupotentiaali on suuri kesken. Nummela on kuitenkin oman palveluiden väestönkasvupotentiaali on suurin tässäkin mallissa, jolloin kasvua vaikutusalueensa selkeä keskus. sijoittuminen tässä mallissa, jolloin kasvua riittää riittää myös muihin kehitettäviin myös muihin kehitettäviin taajamiin taajamiin Kirkonkylään ja Ojakkalaan. Väestönkasvupotentiaali ei ole yhtä suuri kuin Kirkonkylään ja Ojakkalaan. muissa malleissa raideliikenneyhteyden Kehittämistoimet suunnataan pääosin puuttumisen myötä. Kehittämistoimet suunnataan kunnan eteläosiin Huhmarin aseman Nummelan keskustan myötä. Erityisesti rakenteessa vahvistuvat voimakkaaseen uudistamiseen ja Nummela laajenee alueellisesti, kun säteittäiset tieyhteydet Kirkonkylän ja Höytiönnummen asemaympäristön uusia alueita otetaan rakentamisen Ojakkalan-Otalammen suuntaan. Mallissa rakentamiseen. Maankäyttö tehostuu piiriin. Uusi rakentaminen on pääosin taajamien laajentumia kasvatetaan uudella asunto- ja yhä suurempi osa keskusta-alueesta matalaa ja pientalovaltaista. Huhmarin ja työpaikkarakentamisella on kaupunkimaista ja urbaania. Näillä asemaympäristö rakennetaan nauhamaisesti kiinni toisiinsa. alueilla syntyy uusia asuin-, työpaikka- tehokkaasti. Väestömäärän lisäyksen Sen vuoksi kasvua riittää ja asiointiympäristöjä sekä lyhyiden myötä keskusten palvelutarjonta vain vähäisesti nykyisten taajamien ja niiden etäisyyksien jalankulku- ja paranee. Ojakkala kytkeytyy ydinalueiden kehittämiseen. Etäisyydet joukkoliikennekaupunkia. rengasreitin kautta Huhmarin ja pitenevät eikä jalankulkukaupunkia tai Nummelan kehittymiseen. kaupunkimaisen tiivistä ympäristöä synny. Väestönkasvu hyödyttää myös maaseutualueita ja vahvimmat ja Kylistä kehittämispanoksia Kehittämispanoksia suunnataan kaikkiin nykyisiin vetovoimaisimmat kylät säilyttävät suunnataan Otalammelle, palvelukyliin, mutta väestönkasvun määrä ei vähintään nykyisen väkimääränsä ja Haimooseen ja Jokikuntaan, jotka välttämättä riitä ylläpitämään kaikkien näiden palvelunsa. Oletettavaa on että palvelevat nykyistä suurempaa aluetta. palveluja. Todennäköistä on, että maaseudulla kunnan aluerakenteen Maaseuturakentaminen suuntautuu palveluverkko harvenee ellei väestörakenne hajaantumiskehitys hidastuu, tukemaan olemassa olevia palveluja. tue palvelujen säilymistä tai elleivät koska kuntaan muuttaa enemmän kyläläiset itse ole palvelujen aktiivisia kaupunkimaista elämäntapaa ylläpitäjiä (esim. Vihtijärven koulu, jonka arvostavia asukkaita. kyläläiset talkootyönä kunnostivat). ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE 2/3 Arviointi- RAIDECITY PIKKUKAUPUNKI NAUHAT kriteerit Eheytyvä Nummelan asukastiheys Nummelassa asukasluku ja Asukastiheys ei lisäänny vähäisen yhdyskuntarakenne, kasvaa ydinalueilla väestöntiheys selvästi matalampi väestönkasvun ja sen tasaisen olevan rakenteen huomattavasti. kuin Raidecity-mallissa. Huhmari on uusi alueellisen jakautumisen myötä hyödyntäminen. asemakeskus, joka rakennetaan (nauhat). Höytiönnummi on uusi tehokkaasti. Asukastiheyden asemakeskus, joka rakennetaan kasvattaminen tehokkaasti. Muissa taajamissa asukastiheys ei taajamissa/asemaka merkittävästi lisäänny, vaan kasvu avoitetuilla alueilla Muissa taajamissa perustuu pääosin laajenemisalueisiin. asukastiheyden kasvu riippuu kasvun suuntaamisesta (sisään- /ulospäin), mutta ei lisääntyne merkittävästi nykyisestä. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE 3/3 Arviointi- RAIDECITY PIKKUKAUPUNKI NAUHAT kriteerit Nummelan ja Nummela: Kehittyy seudullisesti Nummela: Kehittyy pikkukaupunkina. Nummelan Nummela: Kehittyy keskustaajamana, alakeskusten vetovoimaisena kaupunkikeskuksena. luonne on pääosin nykyisen kaltainen, viihtyisyyttä joka laajenee nauhamaisesti Ojakkalan kehittymisen Kerrostalovaltaisuus lisääntyy, parannetaan, rakentaminen pääosin matalaa, suuntaan. Jos kasvu on vähäistä, joudutaan edellytykset ja kaupunkikuva muuttuu uudistamalla ja lähialueita otetaan suunnitelmallisesti käyttöön tekemään valintoja keskustan/ydinalueiden mahdollisuudet saneeraamalla urbaanimmaksi ja (nykyisen varannon hyödyntäminen riittää pitkään kehittämisen ja laajenemisalueiden rakennetummaksi (rakenteellinen maltillisella kasvulla). Laajenemissuuntina tutkitaan käyttöönoton välillä. Nummelan luonne pysäköinti, puistoalueet, aukiot). Pajuniittyä/ Enärantaa/lentokentän aluetta/ pääosin nykyisen kaltainen Rakentamisen ja jalankulku- ja pyöräily- Hiidenrantaa. Kaupunkimaisen tiivistä ympäristöä ei synny ympäristön laatu paranee. Huhmari: Tehokkaasti rakennettava kaupunkimainen lisää. asemaympäristö ja uusi taajama. Höytiönnummi: Tehokkaasti Kirkonkylä: Kehittyy joukkoliikenteeseen Kirkonkylä: Kehittyy joukkoliikenteeseen rakennettava kaupunkimainen kytkeytyvänä taajamana. Kirkonkylän kytkeytyvänä taajamana. Kirkonkylän laajenee asemaympäristö ja uusi taajama, laajenee Männikön suuntaan. Vanhalan/ Vähäkyläsäätiön suuntaan - kasvu tukeutuu jolla on vahva kytkös Nummelaan. aiempaa voimakkaammin ranta-alueiden . Ojakkala-Otalampi: Kehittyvät vetovoimaan. Männikkö kehittyy työpaikka-alueena. Kirkonkylä: Kehittyy joukkoliikenteeseen kytkeytyvinä taajamina. joukkoliikenteeseen kytkeytyvänä Ojakkala: Kehittyy joukkoliikenteeseen kytkeytyvänä Kehittämisedellytykset riippuvat kasvun palvelutaajamana. Hyötyy kunnan taajamana. volyymistä. Loma-asutus ja Salmen väkimäärän kasvusta. Kylät: Otalampi, Jokikunta, Haimoo kehittyvät ulkoilualue lisäävät potentiaalia alueen noin 1000-1500 asukkaan palvelukylinä. kehittämiseen. Ojakkala: Kehittyy joukkoliikenteeseen Otalampi kehittyy luonnonläheisenä kompaktina kytkeytyvänä palvelutaajamana. Hyötyy taajamana, jolla on hyvät peruspalvelut. Kehittäminen Kylät: Palvelukyläverkosto (Jokikunta, kunnan väkimäärän kasvusta. tukeutuu myös hyvään sijaintiin Vihdintien varressa Vanjärvi, Haimoo, Vihtijärvi, Tervalampi) sekä loma-asutuksen tuomaan potentiaaliin. nykyisen kaltainen - kaikki nykyiset Kylät: Väestönkasvu hyödyttää palvelukylät kehittyvät aktiivisten myös maaseutualueita ja vahvimmat Jokikunta-Vanjärven
Recommended publications
  • Kaavoituskatsaus 2020 Kaavoitusohjelma 2021-2022 SISÄLLYS
    Kaavoituskatsaus 2020 Kaavoitusohjelma 2021-2022 SISÄLLYS Esipuhe .................... s. 4 Lähtökohtia suunnitteluun ..... s. 6 Kaavoituskatsaus ............. s. 10 Kaavoitusohjelma ......... s. 18 Julkaisija: Vihdin kunta, elinvoimapalveluiden palvelukeskus Graafi nen suunnittelu ja valokuvat: Vihdin kunnan kaavoitus Teksti: Jani Arponen, Olga Hagström, Mikko Airikkala, Viljam Jokinen, Tarja Johansson, Miia Ketonen, Katri Kuusisto, Petra Ståhl dnro 269/10.00.00/2020 KAAVOITUSKATSAUS 2020 2 KAAVOITUSOHJELMA 2021-2022 Asu siellä missä elät VIHTI - ASU SIELLÄ MISSÄ ELÄT 3 ESIPUHE aavoituskatsaus on vuosittain laadit- misen lisäksi kaavoituksen keinoin pyritään Ktava tiedote kunnassa ja maakunnan muun muassa vähentämään kasvihuone- liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille kaasupäästöjä ja edistämään tasapainoista tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauk- kuntataloutta. sen laatimisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 7. pykälässä. Kaavoi- lkavalla kaudella asemakaavoituksessa tusohjelma on Vihdin kunnan maankäytön Ajatketaan liikenteellisesti hyvin saavu- työohjelma, jossa linjataan lähivuosien tettaville sijainneille sijoittuvien työpaikka- suunnittelun ja kaavoituksen painopistealu- ja teollisuusalueiden kaavojen edistämistä. eet ja keskeiset tehtävät. Jo joitakin vuosia Uudet alueet sijoittuvat pohjavesialueen ul- Vihdissä on julkaistu yhdistetty kaavoitus- kopuolelle, millä edistetään samalla tärkeim- ohjelma ja kaavoituskatsaus. Käytäntö on män luonnonvaramme säilymistä puhtaana todettu toimivaksi, kun kokonaisuus
    [Show full text]
  • Ja Kurssikeskus Pelastussuunnitelma
    Suomen Ev.Lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys ry Sivu 1/31 Leiri- ja kurssikeskus Enä-Seppä Päivitetty 1.6.2015 ENÄ-SEPÄN LEIRI- JA KURSSIKESKUS PELASTUSSUUNNITELMA Suomen Ev.Lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys ry Sivu 2/31 Leiri- ja kurssikeskus Enä-Seppä Päivitetty 1.6.2015 PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Sisällysluettelo Tarkoitus Kiinteistö Henkilöstö Liittyminen alueelliseen pelastustoimeen Perehdytys Turvallisuuskoulutus Henkilötietojen käsittely Seikkailupalvelut Rakennuksista poistuminen ja kokoontumispaikat Vaaratilanteet Onnettomuuksien ja tapaturmien kirjaaminen Onnettomuudesta ilmoittaminen Tiedottaminen onnettomuustilanteessa Varoittimet ja suojelumateriaali Tulenteko Ongelmajätteiden käsittely Huoltoyhtiöiden yhteystiedot Yhteenveto pelastussuunnitelmasta pelastuslaitokselle Jakelu: Turvallisuuspäällikkö, Isännöitsijä, Opkon toimisto, Liittohallituksen puheenjohtaja, Ilmoitustaulut Yhteenvedon jakelu: Pelastuslaitos Liitteet Liite 1: Pohjapiirrokset asuinrakennuksista suojavarusteineen ja poistumisteineen Liite 2: Alueen karttapiirros Liite 3: Vaaratilanteet Liite 4: Toimintaohjeita vaara- tai onnettomuustilanteissa Liite 5: Retken turvallisuussuunnitelma Liite 6: Turvallisuuspäällikön vuotuiset turvatarkastukset ja tarkastuslista Sivuja yhteensä kpl Hyväksytty Suomen ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen liittohallituksessa ______________________________ ______________________________ Marjukka Korri, Enä-Sepän johtaja Pertti Järvenpää, Hallituksen pj Suomen Ev.Lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys ry
    [Show full text]
  • Kaava Oj 17 Ojakkalan Keskustan Asemakaavan Muutos
    Kaava Oj 17 Ojakkalan keskustan asemakaavan muutos Asemakaavaehdotuksen selostus Kh 4.5.2015 § 75, kh om Kate 8.10.2014 § 108 Kh 10.3.2014 § 29, liite 2 Kate 12.2.2014 § 23 Asia 450/10.02.03/2013 Kaavan laatijat: Teija Hallenberg, maankäyttöteknikko Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti [email protected] puh. (09) 4258 3136 Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti [email protected] p. (09) 4258 3437 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 15.1.2014 § 13 Kate liite 21 Vireilletulokuulutus 24.1.2014 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 12.2.2014 § 23 Kate om Kh 10.3.2014 § 29 Kh liite 2 Valmisteluaineisto/kaavarunko Oj15 Kate 12.6.2013 § 53 Liite 1 Kaavaehdotus Kate 8.10 2014 § 108 Kate om Kh 4.5.2015 § 75 Kh om Kaavan hyväksyminen Tämä selostus liittyy 8.10.2014 päivättyyn asemakaavan ehdotuskarttaan (1:1000) Valokuvat © Vihdin kunnan kaavoitustoimi Viistokuvat © Vihdin kunta Raportin on laatinut Teija Hallenberg 2 OJAKKALAN KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA OJ 17 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.3 Kaavan tarkoitus Kunta: Vihti Lähes koko Ojakkalan taajamaa koskeva kaavatyö Taajama: Ojakkala käynnistyi vuonna 2010. Kaavarunkotasoinen Kaavan nimi: Ojakkalan keskustan asemakaavan muutos asemakaava ja asemakaavan muutoksen, kaava Oj 15, Kaavanumero: Oj 17 valmisteluaineisto (kaavaluonnos) oli nähtävillä 26.8.- Pinta-alaltaan suunnittelualue on noin 21,7 hehtaaria. 24.9.2013. Kaavatyön tarkoituksena oli tutkia Ojakkalan taajamaa yhtenä kokonaisuutena, mutta viedä varsinaisia Kaava-alueen määrittely: asemakaavoja pieninä kokonaisuuksina eteenpäin. Asemakaavan muutos koskee Ojakkalan kaavan nro 1 mukaista yleisen rakennuksen tonttia, rivitalotontteja, Ojakkalan keskustan asemakaavan muutos, kaava Oj erillispientalotontteja, maatalousaluetta sekä katu ja 17, on valmisteluvaiheeseen saakka ollut osa Ojakkalan puistoalueita.
    [Show full text]
  • Kaava Ot18, Kaavaselostus Liitteineen (Sis. OAS
    Kaava Ot 18 Otalammen Helminharjun asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaselostus Kate 4.2.2020 § 3 Kate om Kh § Kh om Kh liite Kv § Kh liite ASIA 414/10.02.03/2011 Kaavan laaƟ ja: Tarja Johansson, kaavasuunni elija Aseman e 30, 03100 Nummela s-pos tarja.johansson@vih .fi puh. 044 421 171 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet: Ympa 28.2.2012 § 12 Ympa liite 2 Osallistumis- ja arvioin suunnitelma KaTe 27.3.2013 § 14 KaTe liite 1 Kaavatyö kuulute u vireille 7.3.2012 Ympa 21.8.2012 § 51 Ympa om Tavoi eet Kh 27.8.2012 § 144 Liite 2 Kate 27.3.2013 § 14 Kate liite 1 Valmistelumateriaali Nähtävilläolo 29.4.-28.5.2013 Kate 22.3.2017 § 26 Kate om Kaavaehdotus Kh 27.3.2017 § 59 Kh liite Nähtävilläolo 2.-31.5.2017 Kate 4.2.2020 § 3 Kate om Kaavan hyväksyminen Kh Kv Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi Kaavaan liittyvä aineisto on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Kaava-aineistoa julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/asemakaavoitus Kartat @ Vihdin kunnan miƩ austoimi (jollei muuta mainita) Valokuvat © Vihdin kunnan kaavoitustoimi Viistoilmakuvat © Vihdin kunta Raportin on laatinut Tarja Johansson Kaavan havainnekuvat: Tarja Johansson Kaavatyöhön liittyvä katujen ja yleisten alueiden suunnittelu toteutetaan rinnan asemakaavatyön kanssa. Näistä vastaa Vihdin kunnan kunnallistekniikka ja konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 2 KAAVA OT18 1 PERUSͳ JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vih Taajama: Otalampi Kaavan nimi: Otalammen Helminharjun asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavanumero: Ot 18 Helminharjun alue sijaitsee Otalammen taajaman pohjoisosas- sa.
    [Show full text]
  • Vihdin Yrittäjät – Tapahtumakuvauksia, Vuosi 2008 – Arkisto ______
    Vihdin Yrittäjät – Tapahtumakuvauksia, vuosi 2008 – Arkisto ____________________________________________________________________________________ Yrittäjien pikkujoulua vietettiin 29.11.2008 keilailun merkeissä Vihdin Yrittäjien pikkujoulua vietettiin lauantaina 29.11. keilailemalla Nummelan upouudessa VihtiBowling -hallissa. Paikalla oli kuutisenkymmentä keilailusta innostunutta yrittäjää, heidän seuralaisiaan sekä työntekijöitään. Monelle keilaaminen oli aivan uusi kokemus, mutta joukossa oli kokeneitakin harrastajia. Pikkujouluun sopivasti tilaisuus aloitettiin glögin maistelulla. Ajankohtaisjuoma täytti tehtävänsä luontevana tunnelman avaajana ja heittokäsien hienoisena herkistäjänä. Dopingtestejäkään ei tarvinnut pelätä, koska ei kilpailtu virallisesti:) Pian siirryttiinkin pääasiaan. Kahdeksalla radalla riitti kaikille tilaa kokeilla kaatotaitoja. Sessio oli leikkimielinen ilman kilpailutarkoitusta. Ensikertalaiset saivat auliisti neuvoja ja ottivat suorituksiin mallia kokeneemmilta virtuooseilta. Keilaamisen jälkeen tutustuttiin uuteen taloon ja sen eri palveluihin. Paikastahan löytyy keilaratojen ja ruokailutilan lisäksi kuntosali, sauna- ja kokoustilat, ym. Keilaamisesta syntynyt energiavaje kompensoitiin kinkku- ja lohikiusauksella, salaatilla sekä patongilla. Perus-ruokajuomien ohella halukkaat saattoivat nauttia myös talon baarin antimista. Tilaisuus jatkui rattoisasti seurustellen, keilauskokemusten ja -fiilisten tuntemuksia vaihdellen. Mukavan kokemuksen innoittamana ehkä keilataan yrittäjäporukalla toistekin! Moni voi saada
    [Show full text]
  • Excursion Guide
    Geological Survey of Finland, Guide 50 FOREGS 2002, Espoo, Finland Excursion Guide 6 - 7 September, 2002 South-western Finland - geology and history Geological Survey of Finland Espoo 2002 Geological Survey of Finland, Guide 50 FOREGS 2002, Espoo, Finland Excursion Guide 6-7 September, 2002 South-western Finland - geology and history Geological Survey of Finland Espoo 2002 Geological Survey of Finland, Guide 50 FOREGS 2002, Espoo, Finland Excursion Guide 6-7 September, 2002 South-western Finland - geology and history Compiled by Boris Saltikoff with contributions by Maija Haavisto-Hyvärinen, Matti Saarnisto, Seppo 1. Lahti, Matti Pajunen, Reijo Alviola, Lennart Lauren, Gerhard Hakkarainen, Carl-Göran Sten Geological Survey of Finland Espoo 2002 Boris SaItikoff (comp.) 2002: FOREGS 2002, Excursion Guide 6- 7 September, 2002. South-western Finland - geology and history. Geological Survey of Finland, Guide 50, 32 pages, 22 figures. The publication describes the sights of geological and historical interest along a two-day route in south­ western Finland, between Helsinki and Parainen. Described are bronze Age cairn in Meilahti, Helsinki, orbicular granitoid occurrence in Nuuksio, Espoo, the Nuuksio National Park, migmatites and the migmatite gneiss in Nummenkylä, Vihti, Salpausselkä end formation, Ojakkala, Vihti, limestone deposit and quarry, Parainen, tantalum pegmatite, Kemiö, Raadesuo peat bog, Kisko, Orijärvi copper mine, Kisko, Fiskars ironworks, Pohja. Abrief description of the geology and history of Finland is given in the introduction. Key words: geology, bedrock, glacial geology, mining industry, history, field trips, guidebook, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Finland Boris SaltikojJ Geological Survey 0/ Finland Betonimiehenkuja 4 02150 ESPOO, Finland E-mail: boris.saltikoff@gsUi ISBN 951-690-838-1 ISSN 0781-643X Vamrnalan Kirjapaino Oy 2002 Contents List of illustrations Background - some facts about Finland ...
    [Show full text]
  • Seurantatutkimus Vihdin Enäjärven Fosforinpidätyskyvyn Kehityksestä
    SEURANTATUTKIMUS VIHDIN ENÄJÄRVEN FOSFORINPIDÄTYSKYVYN KEHITYKSESTÄ Pro Gradu-tutkielma Helsingin yliopisto Geotieteiden ja maantieteen laitos Geologian osasto Tomi Varjus Toukokuu 2015 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion – Faculty Laitos/Institution– Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Geotieteiden ja maantieteen laitos Tekijä/Författare – Author Tomi Varjus Työn nimi / Arbetets titel – Title Seurantatutkimus Vihdin Enäjärven fosforinpidätyskyvyn kehityksestä Oppiaine /Läroämne – Subject Geologia Työn laji/Arbetets art – Level Aika/Datum – Month and year Sivumäärä/ Sidoantal – Number of pages Pro Gradu -tutkielma 19.5.2015 52 + liitteet Tiivistelmä/Referat – Abstract Vihdin Enäjärvi on matala, pitkänomainen järvi Etelä-Suomessa. Sen liikarehevyyteen johtaneita tekijöitä ovat muun muassa viime vuosisadalla tehty vedenpinnan säännöstely sekä järveen kohdistunut 25 vuotta kestänyt Nummelan jätevesien pistekuormitus. Järven tilan parantamiseen tähtäävät kunnostustoimet aloitettiin vuonna 1993. Kunnostustoimiin ovat kuuluneet muun muassa alusveden hapetus, ravintoketjukunnostus teho- ja hoitokalastuksin sekä hajakuormituksen vähentäminen valuma-alueelle rakennettujen laskeutusaltaiden, kosteikkojen ja suojakaistojen avulla. Järvi on edelleen erittäin rehevä. Enäjärvellä on aikaisemmin tehty kaksi pintasedimenttitutkimusta, joista ensimmäinen ennen kunnostustöiden alkua vuonna 1991 ja seuraava vuonna 1999. Vuoden 1991 tutkimuksessa järven pohjaa peitti kauttaaltaan sulfidien värjäämä, huonosti ravinteita pidättävä sedimentti.
    [Show full text]
  • SSO:N Edustajiston Vaalit
    SSO:n edustajiston vaalit LISTA A 44 Mitrunen Henna yrittäjä Karkkila 2 Aarnio Antti maanviljelijä Nummi 45 Moisa Teuvo pääluottamusmies Lohja 3 Brummer Hans yrittäjä, agrologi Vihtijärvi 46 Mäkinen Virpi sosiaaliohjaaja Nummela 4 Ekström Ritva farmaseutti Lohja 47 Niemi Tuula eläkeläinen Lohja 5 Ervasto Pentti maatalousyrittäjä Karjalohja 48 Nordström Pirjo-Riitta päiväkodin johtaja Lohja 6 Eskola Mika johtaja Lohja 49 Norja Veikko maanviljelijä Millola 7 Eurajoki Markku yrittäjä Vihti 50 Nyman Minna latoja Lohja 8 Finer Leena yrittäjä Vihti 51 Oksanen Tapio maanviljelijä, eläkeläinen Karkkila 9 Haasto Jouko maanviljelijä Vihti 52 Ourila Juha mediajohtaja Nummela 10 Hacklin Seija emäntä Ojakkala 53 Paasonen Raija kassamyyjä Nummela 11 Heikkinen Saimi yrittäjä Vihti 54 Paavilainen Monica yrittäjä, parturi-kampaaja Nummela 12 Huhta Markku myyjä Nummela 55 Pakalen Olli rovasti Vihti 13 Huitu Kaisa DI Nummela 56 Palenius Aslak kiinteistönhoitaja Sammatti 14 Huovinen Ville liikennemyymälätyöntekijä Lohja 57 Peuhkuri Arttu myyjä Karkkila 15 Hynnälä Kirsi kirjanpitäjä Nummela 58 Ranta Pekka tekn.tohtori, ostopäällikkö Ojakkala 16 Hynnälä Seija emäntä Lohja 59 Rauttola Ari-Pekka Lohja 17 Isotalus Annukka henkilöstöpäällikkö Lohja 60 Reikko Tony tuotantopäällikkö Karkkila 18 Kaipainen Jouko Otalampi 61 Rintanen Leo myyntineuvottelija Lohja 19 Kaira Jorma eläkeläinen, maj. evp Pusula 62 Ruti Saara myyjä Lohja 20 Kari Kaarina tasa-arvosihteeri, eläkeläinen Lohja 63 Räsänen Joona opiskelija Lohja 21 Karjalainen Raimo toimitusjohtaja Lohja 64 Saarinen
    [Show full text]
  • Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020
    Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 Finnish Railway Network Statement 2020 Updated on 18 June 2020 Updated on 18 June 2020 Finnish Railway Network Statement 2020 Transport Infrastructure Data of the Finnish Transport Agency 3/2018 Finnish Transport Agency Helsinki 2018 Updated on 18 June 2020 Photograph on the cover: Simo Toikkanen Online publication pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-8276 ISSN 1798-8284 ISBN 978-952-317-649-2 Finnish Transport Agency P.O. Box 33 FI-00521 Helsinki, Finland Tel. +358 (0)29 534 3000 Updated on 18 June 2020 FTA’s Transport Infrastructure Data 3/2018 3 Finnish Railway Network Statement 2020 Foreword In compliance with the Rail Transport Act (1302/2018), the Finnish Transport Infrastructure Agency (FTIA), as the manager of the state-owned railway network, publishes the Finnish Railway Network Statement (hereinafter the Network Statement) for the timetable period 2020. The Network Statement describes the access conditions, the state-owned railway network, the rail capacity allocation process, the services supplied to railway undertakings and their pricing as well as the principles for determining the infrastructure charge. The Network Statement is published for applicants requesting capacity for each timetable period. This Network Statement is intended for the timetable period 15 December 2019–12 December 2020. The Network Statement 2020 has been prepared based on the previous Network Statement taking into account the feedback received from users and the Network Statements of other European Infrastructure Managers. The Network Statement 2020 is published as a PDF publication. The Finnish Transport Infrastructure Agency will update the Network Statement and will provide information about it to rail capacity allocatees and the known applicants for rail capacity in the Finnish railway network.
    [Show full text]
  • Europarlamenttivaalit 2009
    Keskvl 01.02.2021 liite 1 KUNTAVAALIT 2021 Vihdin kunnassa sunnuntaina 18.4.2021 toimitettavissa kuntavaaleissa valitaan 1.6.2021 alkavaksi nelivuotiskaudeksi neljäkymmentäkolme (43) valtuutettua ja heidän varajäsenensä. Vaaliasiakirjojen toimittaminen Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa puoluerekisterissä olevat puolueet sekä äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokashakemuksensa sekä ilmoitus vaaliliitosta ja yhteislistasta Vihdin kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 9.3.2021 ennen kello 16.00. Vaaliasiamiesten toimittamia ehdokashakemuksia ottaa vastaan keskusvaalilautakunnan sihteeri Antti Luukkanen tai tämän varahenkilö Vihdin kunnanvirastossa, os. Asemantie 30, Nummela. Asiakirjojen jättämisen ajankohdasta pyydetään sopimaan ennakolta. Vaalipäivän äänestyspaikat Äänestyspaikat ovat Vihdin kunnassa äänestysalueittain seuraavat: Vuodesta 2021 alkaen on tehty kaksi äänestysalueen muutosta. Yhdistämisen jälkeen näihin äänestysalueisiin kuuluvien äänestäjien vaalipäivän äänestyspaikka säilyy ennallaan. • Kaksi Vihdin kirkonkylässä sijaitsevaa äänestysaluetta on yhdistetty. • Nummelanharjun ja Vanhan-Nummelan äänestysalueet on yhdistetty. 001 Kirkonkylä Liikekeskus Pääkonttori, Kyläaukio 2, Vihti 002 Vanha-Nummela Nummelanharjun koulu, Hiidenvedentie 3, Nummela 003 Hiidenvesi Nummelanharjun koulu, Hiidenvedentie 3, Nummela 004 Härköilä Nummelanharjun koulu, Hiidenvedentie 3, Nummela 005 Ojakkala Ojakkalan koulu, Nummitie 21, Ojakkala 006 Pohjois-Vihti
    [Show full text]
  • Lohja-Vihti-Espoo –Ratalinjan Selvitys Maakuntakaavoitusta Varten
    UUDENMAAN LIITTO LOHJA-VIHTI-ESPOO –RATALINJAN SELVITYS MAAKUNTAKAAVOITUSTA VARTEN 2002 Lohja-Vihti-Espoo -rata 1 Selvitys maakuntakaavoitusta varten SISÄLTÖ 1 ESIPUHE 2 2 SUUNNITTELUPROSESSI 3 2.1. Kokoukset 3 2.2. Työssä käytetty aineisto 3 2.3. Esillä olleet vaihtoehdot ja niiden karsinta 3 3 RATALINJAUKSEN ESITTELY 5 3.1. Radan suunnittelun lähtökohdat ja geometria 5 3.2. Asemat 6 3.3. Liikennöinti radalla 6 3.4. Suhde ELSA-rataan 6 3.5. Maankäytön mitoitus asemien kohdalla 8 4 VAIKUTUSTARKASTELUT 9 4.1. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet 9 4.2. Alue- ja yhdyskuntarakenne 10 4.3. Luonto 11 4.4. Liikenne 11 4.5. Sosiaaliset olot 13 4.6. Talous 13 4.7. Muut vaikutukset 14 4.8. Vaikutusten yhteenveto 15 5 JATKOTOIMET 16 LIITE: Kartta ratalinjasta ja asemista 1:100 000 Lohja-Vihti-Espoo -rata 2 Selvitys maakuntakaavoitusta varten 1 ESIPUHE Työn lähtökohta ja tavoitteet Työn tavoitteena oli määritellä alustava ratalinja Espoosta Kirkkonummen ja Vihdin kautta Lohjalle sellaisella tarkkuudella, että maakuntakaavassa voi- daan ottaa kantaa ratalinjaukseen. Tehtävä sisälsi myös Maankäyttö- ja ra- kennusasetuksen 10 §:n vaatimien vaikutusten selvittämisen. Työryhmä Työn tilaaja oli Uudenmaan liitto, jossa työstä vastasi Hannu Siitonen. Työtä varteen koottiin työryhmä, jonka työskentelyyn osallistuivat: Hannu Siitonen Uudenmaan liitto, työryhmän puheenjohtaja Risto Jokinen Espoo, liikennesuunnittelu Veikko Tuominen Espoo, liikennesuunnittelu Sinikka Ahtiainen Espoo, liikennesuunnittelu Seppo Suntio Espoo, yleiskaavoitus Suvi Lehtoranta Espoo, yleiskaavoitus Antti Tuomainen Vihti Olli-Pekka Hatanpää Vihti Matti Paavola Kirkkonummi Heikki Rouvinen Lohja Markku Pyy Ratahallintokeskus, liikennejärjestelmäyksikkö Työssä toimi konsulttina Sito-konsultit Oy, jossa työstä vastasivat: Ins. Rauno Tuominen, projektipäällikkö Dipl.ins. Seppo Veijovuori, ratasuunnittelu ja sen prosessi sekä yhteydenpito Ratahallintokeskukseen.
    [Show full text]
  • Xvael C 197000 1974 Dig 3.Pdf (12.70Mt)
    Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta 1970 Osa III Folkräkningen Del III Population census Volume III HELSINKI 1974 Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of work Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland VÄESTÖLASKENNAN JULKAISUT FOLKRÄKNINGSPUBLIKATIONER POPULATION CENSUS PUBLICATIONS Osa Nimi Del Namn Volume Name 9 I Yleiset demografiset tiedot 9 X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Allmänna demografiska uppgifter Byggnadsbeständet, affärs- o.a.dyl. lokaler General demographic data Buildings, premises in commercial use etc. 9 II Elinkeino ja ammattiasema XI Työvoima ja toimeentulon lähde Näringsgren och yrkesställning Arbetskraft och inkomstkälla Industry and industrial status Labour force and source of livelihood 9 III Työpaikan sijainti XII Kesämökit Arbetsplatsens belägenhet Sommarstugor Place of work Summer cottages IV Taajamat 1960— 1970 XIII Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Tätorter 1960— 1970 Inkomster efter yrke, utbildning osv. Localities 1960— 1970 Incomes by occupation, education etc. 9 V Asuntokanta XIV Ruokakuntien asunto-olot Bostadsbeständet Hushàllens bostadsforhâllanden Housing Housing conditions of households 9 VI Ruokakuntien rakenne XV Tutkimus lasten lukumäärästä Hushällens struktur Undersökning angâende barnantal Structure of households Fertility study VII Koulutus XVI Tilastokartat Utbildning Statistikkartor Education Statistical maps 9 VIII Perheet XVII Vähemmistöt Familjer Minoriteter Families
    [Show full text]