SUOMEN CHADO URASENKE TANKOKAI YHDISTYS RY.

TOIMINTAKERTOMUS 2005

YLEISTÄ

Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys ry. perustettiin 1987 Turussa ja rekisteröitiin vuonna 2000 nykyisessä kotipaikassaan Helsingissä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää perinteisen japanilaisen teetaiteen, chadôn tuntemusta Suomessa. Yhdistys on sitoutunut Urasenke- teekoulukunnan perinteeseen ja on yksi koulukunnan 94 Japanin ulkopuolella toimivasta virallisesta alaosastosta. Yhdistyksen perustoimintaa on chadô-kurssien järjestäminen. Lisäksi se esittelee chadôa ja työskentelee toimintaedellytyksiensä parantamiseksi. Yhdistyksen virallinen nimi muutettiin vuonna 2005 Urasenken Suomen osasto ry:stä Suomen Chado Urasenke Tankokai yhdistys ry:ksi, ja yhdistyksen virallisena osoitteena on ollut puheenjohtajan osoite.

YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO

Kokoukset

Jäsenkokouksia on pidetty kaikkiaan neljä. Ylimääräinen vuosikokous on järjestetty 30.1.2005. Sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset on pidetty 15.4. ja 22.11., ja lisäksi on pidetty ylimääräinen jäsenkokous 8.8.

Yhdistyksen hallitus on vuonna 2005 kokoontunut yhteensä 11 kertaa: 22.1. (edellinen hallituskokonpano), 6.2. (uuden hallituksen järjestäytymiskokous), 4.3., 20.3., 13.5., 7.7., 23.8., 20.9., 10.10., 22.11. ja 19.12.2005.

Yhdistys hyväksyi Urasenken päämajan lähettämän sääntöehdotuksen pohjalta laaditun sääntömuutosesityksen ylimääräisessä yleiskokouksessa 30.1.2005. Muita oleellisia päätöksiä ovat olleet Tokuyûan-teehuoneen sopiminen yhdistyksen omaisuudeksi ja siten sen tulouttaminen kuluneen vuoden tilinpäätökseen.

Hallituksen jäsenet

Yhdistyksen päätöksenteosta vastaamaan valitsee syyskokous hallituksen jäsenet kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Nykyisen hallituksen toimikausi on 2005-2006.

Puheenjohtaja: Jouni Elomaa, Kaivokatu 2 A 8, 20500 Turku. 1. varapuheenjohtaja: Minna Torniainen, Hiidenkiventie 2 C, 02100 Espoo 2. varapuheenjohtaja, (rahastonhoitaja 23.8. asti): Marko Mikkola, Lindroosint. 2E41, 65280 Vaasa Pääsihteeri, välineistövastaava: Markku Peltola, Pohjolankatu 12 as 1, 00610 Helsinki Sihteeri: Reetta Näätänen, Sammonkatu 11 C 69, 33540 Tampere Sihteeri: Lotta Savolainen, Työväentie 2 A 7, 52700 Mäntyharju Japaninkielinen sihteeri: Naomi Heino, Mäntypaadentie 5, 00830 Helsinki Varajäsen: Olli Penttinen, Hiittistenkuja 9 B 24, 00300 Helsinki

Muut luottamustoimet

Tiedottajan tehtäviä on hoitanut Inna Haapa-Tynjälä helmikuuhun asti, ja siitä eteenpäin Pirjo-Riitta Sakasho. Jouni Elomaa on vastannut tiedotuksesta ja kirjeenvaihdosta Urasenken päämajaan sekä Kansai Japan-Finland Societyyn. Sisältöä tiedotukseen ovat tuottaneet hallituksen jäsenet yhteisvastuullisesti. Verkkosivujen päivityksestä vastasivat Markku Peltola ja Reijo Rajala. Rahastonhoitajaksi valittiin 23.8.2005 hallituksen ulkopuolelta Jyri Virmalainen, joka luovutti varatilintarkastajan tehtävänsä Juha Kailalle. Mika Myllyneva ja Hannele Lehtonen toimivat tilintarkastajina. Toisena varatilintarkastajana on toiminut Anne Hetermaa.

YHDISTYKSEN TOIMINTA

Teehuone Tokuyûan

UNESCO:n maailmanperintökohteessa Helsingin Suomenlinnassa sijaitseva ja vuonna 2004 Urasenken päämajan toimesta käyttöön vihityn teehuone Tokuyûanin on tarkoitus toimia pääasiallisesti chadon opetus-, harjoitus- ja esittelytilana. Käytöstä on vastannut vuonna 2005 yhdistys yksin, mutta käyttöä hallinnoimaan on suunnitteilla neuvottelukunta, jossa yhdistys on yhtenä osallisena. Tokuyûan on yhdistyksen huomattavin yksittäinen omaisuus.

Tokuyûan on autenttinen japanilainen tatamimattotila, joka on suunniteltu ja rakennettu perinteisin menetelmin Suomenlinnaan, Susisaaren vuonna 1749 valmistuneen bastioni Hyveen noin 50 m2:n kasemattiin. Teehuone muodostuu kahdeksan tatamimaton kokoisesta suuresta teehuoneesta ja siihen kiinteästi liittyvistä valmistelutilasta eli perinteisestä mizuya-teekeittiöstä sekä vajaan kolmen tatamimaton kokoisesta pienestä teehuoneesta. Kasematissa on lisäksi nykyaikaisesti varustettu pieni keittiö ja japanilaistyyppinen eteistila genkan. Kasemattia isännöi Opetusministeriön alainen Suomenlinnan hoitokunta.

Teehuone on ensimmäinen perinteinen japanilainen teehuone maassamme, ja se mahdollistaa yhdistyksen jäsenille ja muillekin alasta kiinnostuneille tietotaidon ylläpidon sekä taidemuodon jatko-opiskelun Suomessa. Lisäksi tila soveltuu chadôn esittelyyn yleisölle ja erilaisten teetilaisuuksien järjestämiseen. Tokuyûan-teehuoneen viimeistelyn viimeinen olennainen puute saatiin paikatuksi, kun marras- joulukuun vaihteessa 2005 otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön lattiaan upotettu ro-tulisija aidoilla hiilillä.

Chadôn opiskelu ja esittely

Yhdistyksellä on kaksi koulukunnan valtuuttamaa suomalaista chadô-opettajaa, yhdistyksen puheenjohtaja, japanologian lehtori Jouni Elomaa sekä kuvataideopettaja Minna Rajala. Teehuoneen valmistuttua on vuoden 2005 aikana Urasenken valtuuttama japanilainen chadô- opettaja Mihoko Tsutsumi Pariisista aloittanut säännölliset opetusvierailunsa ja käynyt opettamassa sekä loka- että marraskuussa. Yhdistyksen tukemaa opetusta on järjestetty myös Savonlinnassa ja Vaasassa. Ohjaajina valtuutettujen opettajien lisäksi ovat olleet pääosin yhdistyksen jäsenet Markku Peltola, Pirjo Kytö, Lotta Savolainen ja Marko Mikkola.

Opetusta Tokuyûan-teehuoneessa on järjestetty säännöllisesti sunnuntaisin sekä epäsäännöllisesti muinakin päivinä. Alkeistason chadô-kursseja on järjestetty kolme. Jatkotason opiskelun monipuolistamiseksi on hankittu puuttuvaa välineistöä konarai-opiskelua ja hiiltenasettelua varten. Chadô-kurssien lisäksi on järjestetty kimono-kurssi ja sekä luentoja että demonstraatioita chadôon liittyen.

Osa jäsenistöstä on opiskellut chadôa päätoimisesti Kansai Japan-Finland Societyn stipendiaatteina ulkomaalaisille suunnatussa Midorikai-ohjelmassa Urasenken teeoppilaitoksessa Kiotossa. Yhdistyksen toimintaan kuuluu antaa opetusministeriölle valintaehdotus vuosittain tähän vaihto- ohjelmaan hakeneista stipendiaateista. Kesällä palannut edellisen vuoden opiskelija oli Elina Heikkonen Turusta ja syksyksi ehdotettu ja syyskuussa aloittanut vaasalainen Maria Nisula. Yhdistyksen jäsenistöstä Urasenken stipendiaattina Kiotoon toisen vuoden opiskelijaksi lähti huhtikuussa Pirjo Kytö.

Teehuoneen valmistumisen jälkeen on sen käyttöastetta nostettu huomattavasti ja chadôn tunnettavuuden Suomessa voidaan katsoa lisääntyneen. Teehuoneella on järjestetty yleisölle avoimia chakai-tilaisuuksia yhteensä seitsemän. Näihin kuuluvat Japanin vuotuisiin juhliin liittyvät tango-no-sekku (5.5.), tanabata (7.7.), tsukimi-chakai (15.9.) ja joyagama (31.12.). Talvikauden tilaisuus on pidetty helmikuussa, avoimien ovien chakai 12.6. ja joulukuussa jouluchakai. Lisäksi yksityisesti erilaisille ryhmille on järjestetty tilaisuuksia teehuoneella yhteensä yli 20 kertaa.

Teehuoneen ulkopuolella chadôa on esitelty monenlaisissa yhteyksissä Espoossa, Helsingissä, Porvoossa, Savonlinnassa, Sipoossa, Varkaudessa, Turussa, Karjaalla, Lapualla, Ranualla, Raumalla ja Rovaniemellä. Yhdistys on esitellyt teetä osallistumalla muun muassa Rovaniemen taidemuseon Genji-näyttelyyn, Zen-dôjôn avajaisiin, Osaka 2007 –promootiotilaisuuteen ja Annantalon Japani-päivään. Teestä osalliseksi on päässyt arviolta ainakin tuhat ihmistä.

Tiedotus

Jäsenkirje on lähetetty jäsenille toimintakauden 2005 aikana kolme kertaa (1/05, 2/05 ja 3/05). Teehuoneella järjestetyistä tilaisuuksista on ilmoitettu sähköpostitse jäsenille, Japanin suurlähetystölle ja rajoitetusti tiedotusvälineille. Lisäksi on panostettu www-sivujen (www.urasenke-finland.org sekä www.urasenke.fi) pitämiseen ajan tasalla ja niiden kautta tapahtuvaan tiedotukseen myös jäsenasioissa ja tilaisuuksien markkinoinnissa.

Yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia on esitelty televisiossa (Taru-tv) ja sitä koskevia artikkeleita on julkaistu sanoma- ja aikakauslehdissä (esimerkiksi Lapin Kansa, Hämeen Sanomat, Terveys- ja Hyvinvointi, Taide-lehti, Synteesi).

Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry:n kanssa yhteistyössä on julkaistu kulttuurilehti Hashi, aiheena teetaide.

Työntekijät

Yhdistyksessä määräaikaisesti palkattuna työntekijänä on 1.9.2005 alkaen toiminut 85%:n työajalla pääsihteeri Markku Peltola, vastaten pääasiallisesti teehuoneen käyttöön liittyvän opetus-, esittely- ja teetilaisuustoiminnan organisoinnista sekä teehuoneen ja välineistön huoltoon liittyvistä asioista.

Toiminnan rahoitus

Yhdistyksen juoksevia kuluja ovat etupäässä teehuoneesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi esittelyn ja opetuksen osalta syntyy materiaali- ja henkilöstökustannuksia. Yhdistys on rahoittanut toimintansa pääasiallisesti jäsenmaksujen tuotoilla, tilaisuuksista saatavilla tuloilla, ja kurssitoiminnasta saaduilla maksuilla. Työvoiman kuukausittaisten palkkojen kattamiseen on saatu tukea Kelalta ja Helsingin Kaupungilta. Puuttuvan teevälineistön hankintaan on käytetty sitä varten Sen Genshitsulta Japanista edeltäneenä vuonna saatu lahjoitus.

Tavoitteena on ollut saada lisää tukijoita ja apurahoja toimintaedellytysten kohentamiseksi ja toiminnan laajentamisen mahdollistamiseksi.

Jäsenet

Vuonna 2005 yhdistykseen on kuulunut 51 jäsentä.