Pronhoidon Ja Suojelun Vaikutukse Mallan Luonnonpuistossa

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Pronhoidon Ja Suojelun Vaikutukse Mallan Luonnonpuistossa METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 941, 2005 Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa – MALLAN LUONNONPUISTOSSA PORONHOIDON JA SUOJELUNVAIKUTUKSET tutkimushanke käynnistettiin vuonna 2001 selvittämään porolaidunnuksen tai sen puuttumisen todennäköisiä ekologisia ja sosiokulttuurisia seurauksia. Taustalla oli 1990-luvun lopulla puhjennut ympäristökiista porolaidunnuksesta puiston alueella. Käsivarren paliskunnan porosaamelaiset katsoivat, että alue tulisi saattaa takaisin laidunnuksen piiriin, osa biologeista ja luonnonsuojelijoista vastusti ajatusta jyrkästi ja ennusti alueen luonto- ja tutkimusarvojen tuhoutuvan, mikäli laidunnus PORONHOIDON JA sallitaan. Tutkimushankkeen käynnistyessä oli vallalla yleinen käsitys, että porolaidunnus järjestelmällisesti uhkaa puiston uhanalaista putkilokasvi- SUOJELUN VAIKUTUKSET ja perhoslajistoa. Tämä käsitys on uusien tutkimustulosten myötä osoittautunut virheelliseksi. Laidunnuksella on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia lajistoon, ja monet lajit ovat varsin neutraaleja suhteessa poroon. Kaikkien lajien kukoistusta ei voi saavuttaa MALLAN samanaikaisesti, joten viime kädessä joudutaan päättämään millaista luontoa ja lajistoa puistoon halutaan. Mallan luonnonpuistoon liittyy kuitenkin muitakin arvoja ja intressejä, kuin lajiston suojelu. Puiston tulee palvella tieteellistä tutkimusta, LUONNONPUISTOSSA Käsivarren porosaamelaisille se edustaa arvokasta kesälaidunta ja alueeseen liittyy voimakkaita henkilökohtaisia tunteita ja pyrkimyksiä, jotka ovat näytelleet keskeistä roolia ympäristökiistassa. Mallan luonnonpuiston käytön kestävyyden edellytys on se, ettei tutkimuksellisia edellytyksiä ja suojeluarvoja turmella, ja että poronhoidon tarpeet tunnustetaan ja niistä huolehditaan. Jatkossa tarvitaan avoimempaa keskustelua, arvopäämäärien kriittistä tarkastelua ja paikallistason toimijoille entistä laajempaa mahdollisuutta osallistua maankäytön suunnitteluun, sitä koskevaan päätöksentekoon sekä vastuunkantoon. Mikko Jokinen Mikko Mikko Jokinen (toim.) (toim.) MT 941 ISBN 951-40-1957-1 ISSN 0358-4283 KOLARIN TUTKIMUSASEMA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 941, 2005 PORONHOIDON JA SUOJELUN VAIKUTUKSET MALLAN LUONNONPUISTOSSA Mikko Jokinen (toim.) KOLARIN TUTKIMUSASEMA Jokinen, M. (toim.). 2005. Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 941. 332 s. ISBN 951-40-1957-1, ISSN 0358-4283. Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos, Kolarin tutkimusasema Yhteystiedot: Mikko Jokinen, Metsäntutkimuslaitos, Kolarin tutkimusasema, Muoniontie 21, 95900 Kolari. puhelin: 010 211 3525, faksi: 010 211 3501 sähköposti: mikko.jokinen@metla.fi Kannen suunittelu: Mikko Jokinen Kansikuva ja logo: Mikko Jokinen Takakannen pikkukuvat: Mikko Jokinen, Panu Välimäki ja Heikki Kauhanen Taitto: Mikko Jokinen ja Jari Hietanen Kirjapaino: Gummerus Tilaukset: Metla, Vantaan tutkimuskeskus, kirjasto, PL 18, 01301 Vantaa puhelin: 010 2111, faksi: 010 211 2101 2 SISÄLLYS SAATTEEKSI 5 1 JOHDANTO 6 1.1 MALLAN LUONNONPUISTON PERUSTAMINEN – MOTIIVIT JA HISTORIA 6 Mikko Jokinen 1.2 PORONHOIDON HISTORIA KÄSIVARREN LAPISSA JA MALLALLA 1 4 Hannu Heikkinen, Mikko Jokinen, Oula A. Valkeapää & Timo Helle 1.3 TUTKIMUKSEN INTRESSIT KILPISJÄRVELLÄ JA MALLALLA 2 5 Mikko Jokinen 1.4 KONFLIKTIIN JOHTANEET TEKIJÄT 3 2 Mikko Jokinen & Hannu Heikkinen 1.5 TUTKIMUSHANKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMINEN 4 5 Mikko Jokinen 2 EKOLOGINEN TUTKIMUS 49 2.1 MALLAN LUONNONPUISTON LUONTOTYYPIT 4 9 Heikki Kauhanen & Jorma Mattsson 2.2 MALLAN JA SAANAN UHANALAISET PUTKILOKASVIT 9 9 Heikki Kauhanen 2.3 PORON KESÄLAIDUNNUKSEN VAIKUTUS HARVINAISIIN TUNTURIKASVEIHIN : KASVIEKOLOGINEN PERSPEKTIIVI MALLAN POROTTOMUUDEN JATKUMI- SEEN 139 Lauri Oksanen & Johan Olofsson 2.4 MAASELKÄRANGATTOMIEN ESIINTYMINEN POROJEN ERIASTEISESSA LAI- DUNNUKSESSA 1 5 7 Juhani Itämies ja Stefan Olberg 2.5 POROLAIDUNNUKSEN VAIKUTUS PERHOSTEN (LEPIDOPTERA ) YHTEISÖRA - KENTEESEEN KAHDELLA POHJOIS-FENNOSKANDIAN TUNTURILLA 1 7 9 Panu Välimäki 2.6 MALLAN LUONNONPUISTON LINNUSTO JA PORO 2 2 8 Aleksi Lehikoinen 3 3 SOSIOKULTTUURINEN TUTKIMUS 243 3.1 PORONHOIDON TODELLISUUS JA REUNAEHDOT 243 Hannu Heikkinen, Mikko Jokinen, Timo Helle & Juha Tornensis 3.2 ASIANTUNTIJOIDEN KÄSITYKSIÄ MALLAN LUONNONPUISTON ARVOISTA JA MAHDOLLISISTA TULEVAISUUKSISTA 254 Hannu Heikkinen, Mikko Jokinen, Sini Pölkki ja Lotta Jaakkola 4 KOHTI RATKAISUA 296 4.1 UMPISOLMU MALLALLA : AJATUKSIA ONGELMAN TAUSTASTA JA RATKAISU - MAHDOLLISUUKSISTA 296 Lauri Oksanen 4.2 TUTKIMUSHANKKEEN OPETUKSIA JA EVÄSTYKSIÄ PÄÄTÖKSENTEKOON 314 Mikko Jokinen HUOMAUTUKSET 318 Č OAHKKÁIGEASSU SÁMEGILLII 322 ENGLISH SUMMARY 323 KIRJOITTAJAT 324 HANKKEESEEN KUTSUTUT ASIANTUNTIJAT 324 LIITTEET 325 4 SAATTEEKSI Tämä julkaisu on Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa –tutkimushankkeen, tuttavallisemmin Malla-hankkeen, loppuraportti. Opuk- sessa on vuosina 2000-2004 koottu ja tuotettu tutkimustieto, jolla evästetään Mallan luonnonpuistossa virinneen ympäristökiistan päätöksentekoa. Samal- la tarjotaan tietoa, joka koskee laajemmin pohjoisia luonnonsuojelualueita, poronhoidon ja suojelun ekologisia vaikutuksia, sekä tieteen, luonnonsuoje- lun ja porosaamelaisten kulttuuria. Tutkimushankkeeseen tai sen seuraamiseen on osallistunut vuosien var- rella kymmeniä ihmisiä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Heille parhaimmat kiitokset. On myös syytä kiittää ulkopuolisia rahoittajia, jotka ovat Suomen Akatemia ja Oulun yliopiston Thule Instituutti. Metsäntutkimuslaitos sekä Oulun, Uumajan ja Helsingin yliopistot ovat tarjonneet hankkeen käyttöön asiansa osaavia tutkijoita, varoja heidän ammatillisiin matkoihinsa ja aineelli- siin tarpeisiinsa. Kiitos siitäkin. Tutkimushankkeessa tehty työ on ollut tiivistä ja monitieteistä. Rohkenen- kin väittää, että Mallan luonnonpuisto, joka on Suomen ensimmäinen luon- nonsuojelualue, tunnetaan nyt paremmin ja monipuolisemmin kuin mikään muu suojelualue maassamme. Kolarissa talvipäivänseisauksen hämärässä rauhassa Mikko Jokinen hankkeen vetäjä 5 1 JOHDANTO 1.1 Mallan luonnonpuiston perustaminen – motiivit ja historia Mikko Jokinen SUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN ............................................................6 MALLAN LUONNONPUISTON TARKOITUS.................................................10 K IRJALLISUUS ..................................................................................13 SUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN Mallan luonnonpuisto sijaitsee Enontekiön kunnassa Kilpisjärvellä, kolmen valtakunnan rajan tuntumassa ja on kooltaan 3048 hehtaaria. Luonnonpuisto on Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue, ja se perustettiin vuonna 1916. Ajatuksen rauhoitusalueen perustamisesta esitti Muonioon virkatehtäviin siirtynyt valtion aluemetsänhoitaja Justus Montell, joka tuli tunnetuksi in- nokkaana kasvien ja perhosten kerääjänä. Kuva 1. Mallan luonnonpuisto, katselusuunta luoteeseen noin 30° horisontin yläpuolelta. Tunturi- koivikot esiintyvät kuvassa tummanvihreinä. Osa lumenviipymistä eli jasoista säilyy sulamatta ympä- rivuotisesti. Kuva: Teppo Hyvönen & Jari Hietanen. Esityksensä Montell kohdisti vuonna 1914 luonnontieteelliselle Societas pro fauna et flora Fennica –seuralle Helsinkiin. Montell oli retkeillyt Kilpis- järven alueella ensimmäistä kertaa vuonna 1910 ja pannut merkille Saanan (Sáná) ja Mallan poikkeuksellisen rehevän ja monipuolisen lehto- ja tunturi- kasvillisuuden (kuva 7). Palattuaan parin vuoden jälkeen seudulle hän kiin- 6 nitti huomiota tunturikoivikoiden hakkuisiin, jotka olivat hänen mukaansa aiheuttaneet lehtoniittyjen muutoksen siten, että ”nyt on tästä ihanuudesta vain muisto jäljellä”. Näiden hakkuiden hän ennusti – ilman asiaan puuttumista – leviävän laaksopainanteesta toiseen hävittäen lopulta koko Saanan rintei- den alkuperäisen kasvillisuuden. (Montell 1914a, 1914b.) Kuva 2. Alkuperäinen Siilastupa sijaitsi Siilasjärven tuntumassa, taustalla tuleva rauhoitusalue. Kuva on vuodelta 1905. Museovirasto. Hakkuista olivat Montellin mukaan vastuussa läheisen Siilastuvan asuk- kaat. Siilastupa (kuvat 2 ja 13) oli alkujaan valtion rakennuttama autiotupa, joka tarjosi majapaikan Skibotniin eli Jyykeään ja sieltä Suomeen matkaaville. Siilastupa oli siirretty 1910-luvulle tultaessa Siilasjärven (Šilisjávri) tuntumas- ta Saanan juurelle. Samalla rakennuksesta oli tullut ympärivuotisesti asuttu tunturitupa, jonka asukkaat ja vieraat – Montellin mukaan rahtimiehet, kulkijat, riekonpyytäjät ja salakuljettajat – olivat vastuussa ryöstöhakkuista. Näiden hakkuiden hän pelkäsi ulottuvan myös toistaiseksi säästyneeseen Mallaan. (Montell 1914a, 1914b.) Montell katsoikin, että ”kulttuuri” oli saanut tuhojaan aikaan jopa näin- kin syrjäisellä seudulla ja mielenkiintoisten kasviyhdyskuntien pelastami- seksi olisi pikaisesti perustettava rauhoitusalue Mallaan. Montell ei ollut huolissaan vain siilastupalaisten kulttuurista, vaan katsoi alueella porojaan paimentavien saamelaisten puunkäytön ja laidunnuksen olevan niin ikään sopimatonta toimintaa tulevalle suojelualueelle. Montellin käsityksen mu- kaan saamelaisille ei tullut varata alueelle mitään erioikeuksia eivätkä he tätä ratkaisua vastustaisi, mikäli heitä ei siihen kiihotettaisi: Mitä sitten alueen omistus- tai käyttöoikeuteen tulee, niin kuuluu se eittämättä kokonaan kruunulle. Lappalaisilla on tosin täällä, samoinkuin kaikkialla kruunun tuntureilla, oikeus laiduntaa porojaan, mutta koska tämä lupa on aika ajoin uu- 7 distettava, ei ole mitään, mikä estäisi jotakuta aluetta kokonaan rauhottamasta, jos se näyttäytyy tarpeelliseksi. Ja mitä nyt kysymyksessä olevaan
Recommended publications
  • Luonnontilan Selvitys
    ENONTEKIÖN KUNTA KILPISJÄRVI 2020 ͳHANKE LUONNONTILAN SELVITYS 15.12.2010 Pohjakartat © Maamittauslaitos 2010 Valokuvat © FCG Finnish Consulting Group / Minna Tuomala ja Jari Kärkkäinen ENONTEKIÖN KUNTA KILPISJÄRVI 2020 ͳHANKE LUONNONTILAN SELVITYS 15.12.2010 Kilpisjärvi 2020 -hanke Sisällys Luonnontilan selvitys SISÄLLYS 1 JOHDANTO ...................................................................................6 2 SELVITYSALUE .............................................................................7 2.1 Kaavatilanne .......................................................................... 8 2.2 Suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet ....................................8 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO ..........................................9 3.1 Maastotyöt ............................................................................. 9 3.2 Muu aineisto ........................................................................... 9 4 LUONNONOLOSUHTEET ..............................................................10 4.1 Ilmasto .................................................................................10 4.2 Kallioperä ..............................................................................10 4.3 Maaperä ...............................................................................12 4.4 Vesiolot ................................................................................12 4.4.1 Pohjavedet ....................................................................12 4.4.2 Pintavedet ....................................................................13
    [Show full text]
  • Univerzita Palackého V Olomouci Přírodovědecká Fakulta Katedra Zoologie a Ornitologická Laboratoř
    UNIVERZITA PALACKÉHO V OLOMOUCI PŘÍRODOVĚDECKÁ FAKULTA KATEDRA ZOOLOGIE A ORNITOLOGICKÁ LABORATOŘ Studie druhů tribu Gnophini České a Slovenské republiky (Lepidoptera: Geometridae) Diplomová práce Vypracovala: Eva CHYTRÁ Studijní program, obor: Biologie, Biologie‐ geografie Forma studia: prezenční Termín odevzdání práce: duben 2010 Vedoucí práce: RNDr. Alois ČELECHOVSKÝ, Ph.D. Olomouc, Česká republika 2010 1 Prohlašuji, že předložená diplomová práce je mým původním autorským dílem, které jsem vypracovala samostatně. Veškerou literaturu a další zdroje, z nichž jsem při zpracování čerpala, v práci řádně cituji a uvádím v seznamu použité literatury. V Olomouci, 20. 4. 2010 ....................................... 2 Děkuji vedoucímu diplomové práce RNDr. Aloisi Čelechovskému, Ph.D. za všestrannou a obětavou pomoc, poskytnutí cenných poznatků, podkladů a odborné vedení při zpracovávání této diplomové práce. Děkuji panu Prof. RNDr. Zdeňku Laštůvkovi, CSc. za poskytnutí materiálu. Děkuji Pavle Wewiórkové za pomoc s překladem určovacího klíče. Děkuji Mgr. Miloši Kristovi, Ph.D. za pomoc při vyhledávání ve sbírkách Vlastivědného muzea v Olomouci. Děkuji také svým nejbližším, kteří mě podporovali a umožnili mi věnovat se této práci. 3 Jméno a příjmení autora: Chytrá Eva Název práce: Studie druhů tribu Gnophini České a Slovenské republiky (Lepidoptera: Geometridae) Typ práce: diplomová práce Pracoviště: Katedra zoologie a Ornitologická laboratoř, PřF UP v Olomouci, tř. Svobody 26, Olomouc Vedoucí práce: RNDr. Alois Čelechovský, Ph. D. Rok obhajoby: 2010 Abstrakt: Tato diplomová práce je podrobnou studií českých a slovenských druhů tribu Gnophini (Geometridae, Lepidoptera). Jedná se o druhy rodů Gnophos, Charissa, Elophos, Glacies, Psodos a Siona. Uvedené rody, s výjimkou druhu Siona lineata, zahrnují taxony zoogeograficky významné, vyznačující se specifickými ekologickými nároky, proto bývá jejich výskyt často značně lokální, ostrůvkovitý.
    [Show full text]
  • Biodiversität Von Schmetterlingen (Lepidoptera) Im Gebiet Des Naturparks Schlern
    Gredleriana Vol. 7 / 2007 pp. 233 - 306 Biodiversität von Schmetterlingen (Lepidoptera) im Gebiet des Naturparks Schlern Peter Huemer Abstract Biodiversity of butterflies and moths (Lepidoptera) of the Schlern nature park (South Tyrol, Italy) The species diversity of Lepidoptera within the Schlern nature park has been explored during the vegetation periods 2006 and 2007. Altogether 1030 species have been observed in 16 sites, covering about one third of the entire fauna from the province of South Tyrol. Fifteen additional species have been collected during the diversity day 2006 whereas further 113 species date back to historical explorations. The species inventory includes 20 new records for South Tyrol which are briefly reviewed. Among these speciesMicropterix osthelderi, Rhigognostis incarnatella and Cydia cognatana are the first proved records from Italy. Further two species from the surroundings of the Park include the first published records ofPhyllonorycter issikii and Gelechia sestertiella for Italy. Site specific characteristics of Lepidoptera coenosis are discussed in some detail. Historical aspects of lepidopterological exploration of the Schlern are briefly introduced. Keywords: Lepidoptera, faunistics, biodiversity, Schlern, South Tyrol, Italy 1. Einleitung Der Schlern übt als einer der klassischen Dolomitengipfel schon weit über 100 Jahre eine geradezu magische Anziehungskraft auf Naturwissenschaftler unterschiedlichster Coleurs aus (Abb. 1). Seine Nähe zum Siedlungsraum und vor allem die damit verbundene relativ leichte Erreichbarkeit haben wohl zur Motivation mehrerer Forschergenerationen beigetragen, das Gebiet näher zu untersuchen. Zusätzlich war wohl die Arbeit von GREDLER (1863) über Bad Ratzes für manchen Entomologen ein Anlass die Fauna des Schlerns näher unter die Lupe zu nehmen. Dies gilt auch für Schmetterlinge, wo erste Aufsammlungen bereits in die Mitte des 19.
    [Show full text]
  • Zoogeography of the Holarctic Species of the Noctuidae (Lepidoptera): Importance of the Bering Ian Refuge
    © Entomologica Fennica. 8.XI.l991 Zoogeography of the Holarctic species of the Noctuidae (Lepidoptera): importance of the Bering ian refuge Kauri Mikkola, J, D. Lafontaine & V. S. Kononenko Mikkola, K., Lafontaine, J.D. & Kononenko, V. S. 1991 : Zoogeography of the Holarctic species of the Noctuidae (Lepidoptera): importance of the Beringian refuge. - En to mol. Fennica 2: 157- 173. As a result of published and unpublished revisionary work, literature compi­ lation and expeditions to the Beringian area, 98 species of the Noctuidae are listed as Holarctic and grouped according to their taxonomic and distributional history. Of the 44 species considered to be "naturall y" Holarctic before this study, 27 (61 %) are confirmed as Holarctic; 16 species are added on account of range extensions and 29 because of changes in their taxonomic status; 17 taxa are deleted from the Holarctic list. This brings the total of the group to 72 species. Thirteen species are considered to be introduced by man from Europe, a further eight to have been transported by man in the subtropical areas, and five migrant species, three of them of Neotropical origin, may have been assisted by man. The m~jority of the "naturally" Holarctic species are associated with tundra habitats. The species of dry tundra are frequently endemic to Beringia. In the taiga zone, most Holarctic connections consist of Palaearctic/ Nearctic species pairs. The proportion ofHolarctic species decreases from 100 % in the High Arctic to between 40 and 75 % in Beringia and the northern taiga zone, and from between 10 and 20 % in Newfoundland and Finland to between 2 and 4 % in southern Ontario, Central Europe, Spain and Primorye.
    [Show full text]
  • Anmdrkningsv6rda Fynd Av Microlepidoptera I Sverige 1980 INGVAR SVENSSON
    Anmdrkningsv6rda fynd av Microlepidoptera i Sverige 1980 INGVAR SVENSSON Svensson, I.: Anmlrkningsvbrda fynd av Microlepidoptera i Sverige 1980 [Remarkable finds of Microlepidoptera in Sweden l980.l - Ent. Tidskr. 102 83-97 . Lund, Sweden 1981. ISSN 0013-886x. The series introduced in 1974 is continued for the eight year. Eight species were found new to Sweden in 1980, Evetria (Pettova) perangustana Snell., Endothenia hebesana Wlk., Endothenia sp., Choreuthis montelli Hackm., Psamathocrita osseella Stt., Chrysoclista razowskii Riedl, Spuleria flavicaput Hw. and Coleophora partitella Z. Seven more species are reported for the first time in 1980 though collected earlier, Ephestia mistralella Mill., Aclerii fuscana Barnes & Busck, Xystophora carchariella Stt., Plutelle (Rhigognostis) annulatella Cwl., Plutella (Rhigognostis) sp., Incurvaria (Lampronia) circulella Zett. and Adela (Cauchas) breviantennel/a Niels. & Joh. The species commonly interpreted as Plutella annulatella has to be named Plutella schmaltzella Zett. Two species, Scoparia resinea Hw. and Stomopteryx larseniella Gozm., are to be deleted. At present 1936 species of Microlepidoptera are known from Sweden. Additionally, data for some rare species are given. In a separate part species new to Swedish provinces are listed. As before the ilassification of Catalogus Insectorum Sueciae, Microlepidoptera, by Per Benander, is followed with some modernization of names. I. Svensson, Vivedalsvi)gen l0 Ostersliiv, S-291 94 Kristianstad, Sweden. Detta ar den ittonde rapporten om anmark‐ dagar,som
    [Show full text]
  • MOTHS and BUTTERFLIES LEPIDOPTERA DISTRIBUTION DATA SOURCES (LEPIDOPTERA) * Detailed Distributional Information Has Been J.D
    MOTHS AND BUTTERFLIES LEPIDOPTERA DISTRIBUTION DATA SOURCES (LEPIDOPTERA) * Detailed distributional information has been J.D. Lafontaine published for only a few groups of Lepidoptera in western Biological Resources Program, Agriculture and Agri-food Canada. Scott (1986) gives good distribution maps for Canada butterflies in North America but these are generalized shade Central Experimental Farm Ottawa, Ontario K1A 0C6 maps that give no detail within the Montane Cordillera Ecozone. A series of memoirs on the Inchworms (family and Geometridae) of Canada by McGuffin (1967, 1972, 1977, 1981, 1987) and Bolte (1990) cover about 3/4 of the Canadian J.T. Troubridge fauna and include dot maps for most species. A long term project on the “Forest Lepidoptera of Canada” resulted in a Pacific Agri-Food Research Centre (Agassiz) four volume series on Lepidoptera that feed on trees in Agriculture and Agri-Food Canada Canada and these also give dot maps for most species Box 1000, Agassiz, B.C. V0M 1A0 (McGugan, 1958; Prentice, 1962, 1963, 1965). Dot maps for three groups of Cutworm Moths (Family Noctuidae): the subfamily Plusiinae (Lafontaine and Poole, 1991), the subfamilies Cuculliinae and Psaphidinae (Poole, 1995), and ABSTRACT the tribe Noctuini (subfamily Noctuinae) (Lafontaine, 1998) have also been published. Most fascicles in The Moths of The Montane Cordillera Ecozone of British Columbia America North of Mexico series (e.g. Ferguson, 1971-72, and southwestern Alberta supports a diverse fauna with over 1978; Franclemont, 1973; Hodges, 1971, 1986; Lafontaine, 2,000 species of butterflies and moths (Order Lepidoptera) 1987; Munroe, 1972-74, 1976; Neunzig, 1986, 1990, 1997) recorded to date.
    [Show full text]
  • Additions, Deletions and Corrections to An
    Bulletin of the Irish Biogeographical Society No. 36 (2012) ADDITIONS, DELETIONS AND CORRECTIONS TO AN ANNOTATED CHECKLIST OF THE IRISH BUTTERFLIES AND MOTHS (LEPIDOPTERA) WITH A CONCISE CHECKLIST OF IRISH SPECIES AND ELACHISTA BIATOMELLA (STAINTON, 1848) NEW TO IRELAND K. G. M. Bond1 and J. P. O’Connor2 1Department of Zoology and Animal Ecology, School of BEES, University College Cork, Distillery Fields, North Mall, Cork, Ireland. e-mail: <k.bond@ucc.ie> 2Emeritus Entomologist, National Museum of Ireland, Kildare Street, Dublin 2, Ireland. Abstract Additions, deletions and corrections are made to the Irish checklist of butterflies and moths (Lepidoptera). Elachista biatomella (Stainton, 1848) is added to the Irish list. The total number of confirmed Irish species of Lepidoptera now stands at 1480. Key words: Lepidoptera, additions, deletions, corrections, Irish list, Elachista biatomella Introduction Bond, Nash and O’Connor (2006) provided a checklist of the Irish Lepidoptera. Since its publication, many new discoveries have been made and are reported here. In addition, several deletions have been made. A concise and updated checklist is provided. The following abbreviations are used in the text: BM(NH) – The Natural History Museum, London; NMINH – National Museum of Ireland, Natural History, Dublin. The total number of confirmed Irish species now stands at 1480, an addition of 68 since Bond et al. (2006). Taxonomic arrangement As a result of recent systematic research, it has been necessary to replace the arrangement familiar to British and Irish Lepidopterists by the Fauna Europaea [FE] system used by Karsholt 60 Bulletin of the Irish Biogeographical Society No. 36 (2012) and Razowski, which is widely used in continental Europe.
    [Show full text]
  • Travaux Scientifiques Du Parc National De La Vanoise : BUVAT (R.), 1972
    ISSN 0180-961 X a Vanoise .'.Parc National du de la Recueillis et publiés sous la direction de Emmanuel de GUILLEBON Directeur du Parc national et Ch. DEGRANGE Professeur honoraire à l'Université Joseph Fourier, Grenoble Ministère de l'Environnement Direction de la Nature et des Paysages Cahiers du Parc National de la Vanoise 135 rue du Docteur Julliand Boîte Postale 706 F-73007 Chambéry cedex ISSN 0180-961 X © Parc national de la Vanoise, Chambéry, France, 1995 SOMMAIRE COMPOSITION DU COMITÉ SCIENTIFIQUE ........................................................................................................ 5 LECTURE CRITIQUE DES ARTICLES .......................................................................................................................... 6 LISTE DES COLLABORATEURS DU VOLUME ..................................................................................................... 6 EN HOMMAGE : ]V[arius HUDRY (1915-1994) ........................................................................................... 7 CONTRIBUTIONS SCIENTIFIQUES M. HUDRY (+). - Vanoise : son étymologie .................................................................................. 8 J. DEBELMAS et J.-P. EAMPNOUX. - Notice explicative de la carte géolo- gique simplifiée du Parc national de la Vanoise et de sa zone périphé- rique (Savoie) ......................................................................................................,.........................................^^ 16 G. NlCOUD, S. FUDRAL, L. JUIF et J.-P. RAMPNOUX. - Hydrogéologie
    [Show full text]
  • An Annotated List of the Lepidoptera of Alberta, Canada
    A peer-reviewed open-access journal ZooKeys 38: 1–549 (2010) Annotated list of the Lepidoptera of Alberta, Canada 1 doi: 10.3897/zookeys.38.383 MONOGRAPH www.pensoftonline.net/zookeys Launched to accelerate biodiversity research An annotated list of the Lepidoptera of Alberta, Canada Gregory R. Pohl1, Gary G. Anweiler2, B. Christian Schmidt3, Norbert G. Kondla4 1 Editor-in-chief, co-author of introduction, and author of micromoths portions. Natural Resources Canada, Northern Forestry Centre, 5320 - 122 St., Edmonton, Alberta, Canada T6H 3S5 2 Co-author of macromoths portions. University of Alberta, E.H. Strickland Entomological Museum, Department of Biological Sciences, Edmonton, Alberta, Canada T6G 2E3 3 Co-author of introduction and macromoths portions. Canadian Food Inspection Agency, Canadian National Collection of Insects, Arachnids and Nematodes, K.W. Neatby Bldg., 960 Carling Ave., Ottawa, Ontario, Canada K1A 0C6 4 Author of butterfl ies portions. 242-6220 – 17 Ave. SE, Calgary, Alberta, Canada T2A 0W6 Corresponding authors: Gregory R. Pohl (greg.pohl@nrcan.gc.ca), Gary G. Anweiler (gganweiler@shaw.ca), B. Christian Schmidt (chris.schmidt@inspection.gc.ca), Norbert G. Kondla (colias@shaw.ca) Academic editor: Donald Lafontaine | Received 11 January 2010 | Accepted 7 February 2010 | Published 5 March 2010 Citation: Pohl GR, Anweiler GG, Schmidt BC, Kondla NG (2010) An annotated list of the Lepidoptera of Alberta, Canada. ZooKeys 38: 1–549. doi: 10.3897/zookeys.38.383 Abstract Th is checklist documents the 2367 Lepidoptera species reported to occur in the province of Alberta, Can- ada, based on examination of the major public insect collections in Alberta and the Canadian National Collection of Insects, Arachnids and Nematodes.
    [Show full text]
  • The Entomologist's Record and Journal of Variation
    M DC, — _ CO ^. E CO iliSNrNVINOSHilWS' S3ldVyan~LIBRARlES*"SMITHS0N!AN~lNSTITUTl0N N' oCO z to Z (/>*Z COZ ^RIES SMITHSONIAN_INSTITUTlON NOIiniIiSNI_NVINOSHllWS S3ldVaan_L: iiiSNi'^NviNOSHiiNS S3iavyan libraries Smithsonian institution N( — > Z r- 2 r" Z 2to LI ^R I ES^'SMITHSONIAN INSTITUTlON'"NOIini!iSNI~NVINOSHilVMS' S3 I b VM 8 11 w </» z z z n g ^^ liiiSNi NviNOSHims S3iyvyan libraries Smithsonian institution N' 2><^ =: to =: t/J t/i </> Z _J Z -I ARIES SMITHSONIAN INSTITUTION NOIiniliSNI NVINOSHilWS SSIdVyan L — — </> — to >'. ± CO uiiSNi NViNosHiiws S3iyvaan libraries Smithsonian institution n CO <fi Z "ZL ~,f. 2 .V ^ oCO 0r Vo^^c>/ - -^^r- - 2 ^ > ^^^^— i ^ > CO z to * z to * z ARIES SMITHSONIAN INSTITUTION NOIinillSNl NVINOSHllWS S3iaVdan L to 2 ^ '^ ^ z "^ O v.- - NiOmst^liS^> Q Z * -J Z I ID DAD I re CH^ITUCnMIAM IMOTtTIITinM / c. — t" — (/) \ Z fj. Nl NVINOSHIIINS S3 I M Vd I 8 H L B R AR I ES, SMITHSONlAN~INSTITUTION NOIlfl :S^SMITHS0NIAN_ INSTITUTION N0liniliSNI__NIVIN0SHillMs'^S3 I 8 VM 8 nf LI B R, ^Jl"!NVINOSHimS^S3iavyan"'LIBRARIES^SMITHS0NIAN~'lNSTITUTI0N^NOIin L '~^' ^ [I ^ d 2 OJ .^ . ° /<SS^ CD /<dSi^ 2 .^^^. ro /l^2l^!^ 2 /<^ > ^'^^ ^ ..... ^ - m x^^osvAVix ^' m S SMITHSONIAN INSTITUTION — NOIlfliliSNrNVINOSHimS^SS iyvyan~LIBR/ S "^ ^ ^ c/> z 2 O _ Xto Iz JI_NVIN0SH1I1/MS^S3 I a Vd a n^LI B RAR I ES'^SMITHSONIAN JNSTITUTION "^NOlin Z -I 2 _j 2 _j S SMITHSONIAN INSTITUTION NOIinillSNI NVINOSHilWS S3iyVaan LI BR/ 2: r- — 2 r- z NVINOSHiltNS ^1 S3 I MVy I 8 n~L B R AR I Es'^SMITHSONIAN'iNSTITUTIOn'^ NOlin ^^^>^ CO z w • z i ^^ > ^ s smithsonian_institution NoiiniiiSNi to NviNosHiiws'^ss I dVH a n^Li br; <n / .* -5^ \^A DO « ^\t PUBLISHED BI-MONTHLY ENTOMOLOGIST'S RECORD AND Journal of Variation Edited by P.A.
    [Show full text]
  • Nota Lepidopterologica
    ZOBODAT - www.zobodat.at Zoologisch-Botanische Datenbank/Zoological-Botanical Database Digitale Literatur/Digital Literature Zeitschrift/Journal: Nota lepidopterologica Jahr/Year: 1986 Band/Volume: 9 Autor(en)/Author(s): Karsholt Ole, Larsen Knud, Aarvik Leif Artikel/Article: A remarkable disjunction : Scrobipalpa reiprichi Povolny, 1984 discovered in Norway, with remarks on the characteristics of the species (Lepidoptera, Gelechiidae) 191-199 ©Societas Europaea Lepidopterologica; download unter http://www.biodiversitylibrary.org/ und www.zobodat.at Nota lepid. 9 (3-4) : 191-199 ; 31.XII.1986 ISSN 0342-7536 A remarkable disjunction : Scrobipalpa reiprichi Povolny, 1984 discovered in Norway, with remarks on the characteristics of the species (Lepidoptera, Gelechiidae) Ole Karsholt, Knud Larsen, Leif Aarvik Ole Karsholt : Zoological Museum, Universitetsparken 15, DK-2100 Copenhagen, Denmark. Knud Larsen : Rontoftevej 33, DK-2860 £>0borg, Denmark. Leif Aarvik : Nyborgveien 19 A, N-1430 As, Norway. Abstract Scrobipalpa reiprichi Povolny, 1984, recently described from Czechoslovakia, is newly recorded from a site in Norway with similar ecological characteristics to the type-locality. The moth is redescribed, and illustrations are given of the male and female genitalia and habitat. Résumé Scrobipalpa reiprichi Povolny, 1984, décrit récemment de Tchécoslovaquie, a été également découvert en Norvège, dans un endroit qui présente les mêmes caracté- ristiques écologiques que la localité type. Le papillon est redécrit, avec figures des genitalia mâle et femelle et photos du biotope. Zusammenfassung Scrobipalpa reiprichi Povolny, 1984, kürzlich beschrieben aus der Tschekoslowa- kei, ist auch in Norwegen entdeckt worden, und zwar an einem Ort mit ähnlichen ökologischen Merkmalen wie der Typus-Fundort. Die Art wird neu beschrieben, mit Abbildungen der männlichen und weiblichen Genitalien und Photos vom Biotop.
    [Show full text]
  • A Systematic Revision of the Genus Gnophopsodos Wehrli, 1945, with Description of Two New Species (Lepidoptera: Geometridae)
    Zootaxa 4169 (3): 435–456 ISSN 1175-5326 (print edition) http://www.mapress.com/j/zt/ Article ZOOTAXA Copyright © 2016 Magnolia Press ISSN 1175-5334 (online edition) http://doi.org/10.11646/zootaxa.4169.3.2 http://zoobank.org/urn:lsid:zoobank.org:pub:317C18E8-BC46-4984-9EF5-0F30BF5376B9 A systematic revision of the genus Gnophopsodos Wehrli, 1945, with description of two new species (Lepidoptera: Geometridae) SVEN ERLACHER1 & JOSEPHA ERLACHER Museum für Naturkunde, Moritzstraße 20, D-09111 Chemnitz, Germany. E-mail: erlacher@naturkunde-chemnitz.de 1Corresponding author Abstract In a comprehensive morphological study besides results of DNA barcoding the genus Gnophopsodos Wehrli, 1945 is tax- onomically revised. The taxon comprises nine species. Diagnostic characters are depicted and a key to the species based on the morphology of male genitalia is provided. Males and females (if available) of each species and their genitalia are illustrated. The distribution of all species is described and figured on maps. Gnophopsodos hilmari spec. nov. from Uz- bekistan and Kyrgyzstan, Gnophopsodos sabine spec. nov. and Gnophopsodos ravistriolaria pantherinus subspec. nov., both from the Russian part of the Altai Mountains, are described as new. Gnophopsodos puengeleri (Bohatsch, 1910) stat. rev. is re-established as a separate species. The following synonyms are recognized: Chelegnophos Wehrli, 1951 syn. nov. of Gnophopsodos Wehrli, 1945; Chelegnophos alaianus Viidalepp, 1988 syn. nov. of Gnophopsodos puengeleri (Bo- hatsch, 1910), Psodos altissimaria Oberthür, 1913 syn. nov. of Gnophopsodos gnophosaria (Oberthür, 1893), and Gno- phos orbicularia Püngeler, 1904 syn. nov. of Gnophopsodos stemmataria (Eversmann, 1848) comb. nov. The latter is transferred from the genus Gnophos Treitschke, 1825 to the genus Gnophopsodos.
    [Show full text]