METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 941, 2005 Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa – MALLAN LUONNONPUISTOSSA PORONHOIDON JA SUOJELUNVAIKUTUKSET tutkimushanke käynnistettiin vuonna 2001 selvittämään porolaidunnuksen tai sen puuttumisen todennäköisiä ekologisia ja sosiokulttuurisia seurauksia. Taustalla oli 1990-luvun lopulla puhjennut ympäristökiista porolaidunnuksesta puiston alueella. Käsivarren paliskunnan porosaamelaiset katsoivat, että alue tulisi saattaa takaisin laidunnuksen piiriin, osa biologeista ja luonnonsuojelijoista vastusti ajatusta jyrkästi ja ennusti alueen luonto- ja tutkimusarvojen tuhoutuvan, mikäli laidunnus PORONHOIDON JA sallitaan. Tutkimushankkeen käynnistyessä oli vallalla yleinen käsitys, että porolaidunnus järjestelmällisesti uhkaa puiston uhanalaista putkilokasvi- SUOJELUN VAIKUTUKSET ja perhoslajistoa. Tämä käsitys on uusien tutkimustulosten myötä osoittautunut virheelliseksi. Laidunnuksella on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia lajistoon, ja monet lajit ovat varsin neutraaleja suhteessa poroon. Kaikkien lajien kukoistusta ei voi saavuttaa MALLAN samanaikaisesti, joten viime kädessä joudutaan päättämään millaista luontoa ja lajistoa puistoon halutaan. Mallan luonnonpuistoon liittyy kuitenkin muitakin arvoja ja intressejä, kuin lajiston suojelu. Puiston tulee palvella tieteellistä tutkimusta, LUONNONPUISTOSSA Käsivarren porosaamelaisille se edustaa arvokasta kesälaidunta ja alueeseen liittyy voimakkaita henkilökohtaisia tunteita ja pyrkimyksiä, jotka ovat näytelleet keskeistä roolia ympäristökiistassa. Mallan luonnonpuiston käytön kestävyyden edellytys on se, ettei tutkimuksellisia edellytyksiä ja suojeluarvoja turmella, ja että poronhoidon tarpeet tunnustetaan ja niistä huolehditaan. Jatkossa tarvitaan avoimempaa keskustelua, arvopäämäärien kriittistä tarkastelua ja paikallistason toimijoille entistä laajempaa mahdollisuutta osallistua maankäytön suunnitteluun, sitä koskevaan päätöksentekoon sekä vastuunkantoon. Mikko Jokinen Mikko Mikko Jokinen (toim.) (toim.) MT 941 ISBN 951-40-1957-1 ISSN 0358-4283 KOLARIN TUTKIMUSASEMA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 941, 2005 PORONHOIDON JA SUOJELUN VAIKUTUKSET MALLAN LUONNONPUISTOSSA Mikko Jokinen (toim.) KOLARIN TUTKIMUSASEMA Jokinen, M. (toim.). 2005. Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 941. 332 s. ISBN 951-40-1957-1, ISSN 0358-4283. Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos, Kolarin tutkimusasema Yhteystiedot: Mikko Jokinen, Metsäntutkimuslaitos, Kolarin tutkimusasema, Muoniontie 21, 95900 Kolari. puhelin: 010 211 3525, faksi: 010 211 3501 sähköposti: [email protected] Kannen suunittelu: Mikko Jokinen Kansikuva ja logo: Mikko Jokinen Takakannen pikkukuvat: Mikko Jokinen, Panu Välimäki ja Heikki Kauhanen Taitto: Mikko Jokinen ja Jari Hietanen Kirjapaino: Gummerus Tilaukset: Metla, Vantaan tutkimuskeskus, kirjasto, PL 18, 01301 Vantaa puhelin: 010 2111, faksi: 010 211 2101 2 SISÄLLYS SAATTEEKSI 5 1 JOHDANTO 6 1.1 MALLAN LUONNONPUISTON PERUSTAMINEN – MOTIIVIT JA HISTORIA 6 Mikko Jokinen 1.2 PORONHOIDON HISTORIA KÄSIVARREN LAPISSA JA MALLALLA 1 4 Hannu Heikkinen, Mikko Jokinen, Oula A. Valkeapää & Timo Helle 1.3 TUTKIMUKSEN INTRESSIT KILPISJÄRVELLÄ JA MALLALLA 2 5 Mikko Jokinen 1.4 KONFLIKTIIN JOHTANEET TEKIJÄT 3 2 Mikko Jokinen & Hannu Heikkinen 1.5 TUTKIMUSHANKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUMINEN 4 5 Mikko Jokinen 2 EKOLOGINEN TUTKIMUS 49 2.1 MALLAN LUONNONPUISTON LUONTOTYYPIT 4 9 Heikki Kauhanen & Jorma Mattsson 2.2 MALLAN JA SAANAN UHANALAISET PUTKILOKASVIT 9 9 Heikki Kauhanen 2.3 PORON KESÄLAIDUNNUKSEN VAIKUTUS HARVINAISIIN TUNTURIKASVEIHIN : KASVIEKOLOGINEN PERSPEKTIIVI MALLAN POROTTOMUUDEN JATKUMI- SEEN 139 Lauri Oksanen & Johan Olofsson 2.4 MAASELKÄRANGATTOMIEN ESIINTYMINEN POROJEN ERIASTEISESSA LAI- DUNNUKSESSA 1 5 7 Juhani Itämies ja Stefan Olberg 2.5 POROLAIDUNNUKSEN VAIKUTUS PERHOSTEN (LEPIDOPTERA ) YHTEISÖRA - KENTEESEEN KAHDELLA POHJOIS-FENNOSKANDIAN TUNTURILLA 1 7 9 Panu Välimäki 2.6 MALLAN LUONNONPUISTON LINNUSTO JA PORO 2 2 8 Aleksi Lehikoinen 3 3 SOSIOKULTTUURINEN TUTKIMUS 243 3.1 PORONHOIDON TODELLISUUS JA REUNAEHDOT 243 Hannu Heikkinen, Mikko Jokinen, Timo Helle & Juha Tornensis 3.2 ASIANTUNTIJOIDEN KÄSITYKSIÄ MALLAN LUONNONPUISTON ARVOISTA JA MAHDOLLISISTA TULEVAISUUKSISTA 254 Hannu Heikkinen, Mikko Jokinen, Sini Pölkki ja Lotta Jaakkola 4 KOHTI RATKAISUA 296 4.1 UMPISOLMU MALLALLA : AJATUKSIA ONGELMAN TAUSTASTA JA RATKAISU - MAHDOLLISUUKSISTA 296 Lauri Oksanen 4.2 TUTKIMUSHANKKEEN OPETUKSIA JA EVÄSTYKSIÄ PÄÄTÖKSENTEKOON 314 Mikko Jokinen HUOMAUTUKSET 318 Č OAHKKÁIGEASSU SÁMEGILLII 322 ENGLISH SUMMARY 323 KIRJOITTAJAT 324 HANKKEESEEN KUTSUTUT ASIANTUNTIJAT 324 LIITTEET 325 4 SAATTEEKSI Tämä julkaisu on Poronhoidon ja suojelun vaikutukset Mallan luonnonpuistossa –tutkimushankkeen, tuttavallisemmin Malla-hankkeen, loppuraportti. Opuk- sessa on vuosina 2000-2004 koottu ja tuotettu tutkimustieto, jolla evästetään Mallan luonnonpuistossa virinneen ympäristökiistan päätöksentekoa. Samal- la tarjotaan tietoa, joka koskee laajemmin pohjoisia luonnonsuojelualueita, poronhoidon ja suojelun ekologisia vaikutuksia, sekä tieteen, luonnonsuoje- lun ja porosaamelaisten kulttuuria. Tutkimushankkeeseen tai sen seuraamiseen on osallistunut vuosien var- rella kymmeniä ihmisiä Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Heille parhaimmat kiitokset. On myös syytä kiittää ulkopuolisia rahoittajia, jotka ovat Suomen Akatemia ja Oulun yliopiston Thule Instituutti. Metsäntutkimuslaitos sekä Oulun, Uumajan ja Helsingin yliopistot ovat tarjonneet hankkeen käyttöön asiansa osaavia tutkijoita, varoja heidän ammatillisiin matkoihinsa ja aineelli- siin tarpeisiinsa. Kiitos siitäkin. Tutkimushankkeessa tehty työ on ollut tiivistä ja monitieteistä. Rohkenen- kin väittää, että Mallan luonnonpuisto, joka on Suomen ensimmäinen luon- nonsuojelualue, tunnetaan nyt paremmin ja monipuolisemmin kuin mikään muu suojelualue maassamme. Kolarissa talvipäivänseisauksen hämärässä rauhassa Mikko Jokinen hankkeen vetäjä 5 1 JOHDANTO 1.1 Mallan luonnonpuiston perustaminen – motiivit ja historia Mikko Jokinen SUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN ............................................................6 MALLAN LUONNONPUISTON TARKOITUS.................................................10 K IRJALLISUUS ..................................................................................13 SUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN Mallan luonnonpuisto sijaitsee Enontekiön kunnassa Kilpisjärvellä, kolmen valtakunnan rajan tuntumassa ja on kooltaan 3048 hehtaaria. Luonnonpuisto on Suomen ensimmäinen luonnonsuojelualue, ja se perustettiin vuonna 1916. Ajatuksen rauhoitusalueen perustamisesta esitti Muonioon virkatehtäviin siirtynyt valtion aluemetsänhoitaja Justus Montell, joka tuli tunnetuksi in- nokkaana kasvien ja perhosten kerääjänä. Kuva 1. Mallan luonnonpuisto, katselusuunta luoteeseen noin 30° horisontin yläpuolelta. Tunturi- koivikot esiintyvät kuvassa tummanvihreinä. Osa lumenviipymistä eli jasoista säilyy sulamatta ympä- rivuotisesti. Kuva: Teppo Hyvönen & Jari Hietanen. Esityksensä Montell kohdisti vuonna 1914 luonnontieteelliselle Societas pro fauna et flora Fennica –seuralle Helsinkiin. Montell oli retkeillyt Kilpis- järven alueella ensimmäistä kertaa vuonna 1910 ja pannut merkille Saanan (Sáná) ja Mallan poikkeuksellisen rehevän ja monipuolisen lehto- ja tunturi- kasvillisuuden (kuva 7). Palattuaan parin vuoden jälkeen seudulle hän kiin- 6 nitti huomiota tunturikoivikoiden hakkuisiin, jotka olivat hänen mukaansa aiheuttaneet lehtoniittyjen muutoksen siten, että ”nyt on tästä ihanuudesta vain muisto jäljellä”. Näiden hakkuiden hän ennusti – ilman asiaan puuttumista – leviävän laaksopainanteesta toiseen hävittäen lopulta koko Saanan rintei- den alkuperäisen kasvillisuuden. (Montell 1914a, 1914b.) Kuva 2. Alkuperäinen Siilastupa sijaitsi Siilasjärven tuntumassa, taustalla tuleva rauhoitusalue. Kuva on vuodelta 1905. Museovirasto. Hakkuista olivat Montellin mukaan vastuussa läheisen Siilastuvan asuk- kaat. Siilastupa (kuvat 2 ja 13) oli alkujaan valtion rakennuttama autiotupa, joka tarjosi majapaikan Skibotniin eli Jyykeään ja sieltä Suomeen matkaaville. Siilastupa oli siirretty 1910-luvulle tultaessa Siilasjärven (Šilisjávri) tuntumas- ta Saanan juurelle. Samalla rakennuksesta oli tullut ympärivuotisesti asuttu tunturitupa, jonka asukkaat ja vieraat – Montellin mukaan rahtimiehet, kulkijat, riekonpyytäjät ja salakuljettajat – olivat vastuussa ryöstöhakkuista. Näiden hakkuiden hän pelkäsi ulottuvan myös toistaiseksi säästyneeseen Mallaan. (Montell 1914a, 1914b.) Montell katsoikin, että ”kulttuuri” oli saanut tuhojaan aikaan jopa näin- kin syrjäisellä seudulla ja mielenkiintoisten kasviyhdyskuntien pelastami- seksi olisi pikaisesti perustettava rauhoitusalue Mallaan. Montell ei ollut huolissaan vain siilastupalaisten kulttuurista, vaan katsoi alueella porojaan paimentavien saamelaisten puunkäytön ja laidunnuksen olevan niin ikään sopimatonta toimintaa tulevalle suojelualueelle. Montellin käsityksen mu- kaan saamelaisille ei tullut varata alueelle mitään erioikeuksia eivätkä he tätä ratkaisua vastustaisi, mikäli heitä ei siihen kiihotettaisi: Mitä sitten alueen omistus- tai käyttöoikeuteen tulee, niin kuuluu se eittämättä kokonaan kruunulle. Lappalaisilla on tosin täällä, samoinkuin kaikkialla kruunun tuntureilla, oikeus laiduntaa porojaan, mutta koska tämä lupa on aika ajoin uu- 7 distettava, ei ole mitään, mikä estäisi jotakuta aluetta kokonaan rauhottamasta, jos se näyttäytyy tarpeelliseksi. Ja mitä nyt kysymyksessä olevaan